Oksia lisätään vihtaan vain päältäpäin, viuhkamaiseen muotoon ja lehtien nurjapuoli ylöspäin. Kun molemmat sidokset ovat valmiina ja kiristettyinä, siteen loppupää taitetaan kämmenen alle siksi aikaa kun tasataan oksien päät (jottei side mene vahingossa poikki). Kun tähän juttuun etsittiin vihdan tekijää, ehdokkaita tuli monia. Vihtaa käytettiin saunassa juhannuksen lisäksi jouluna ja joskus satunnaiseesti. -Rauduskoivun vihdaksia pitää olla riittävästi. Käsissäni vihtaa pyörittelen valmiiksi, vaikka joskus kehittelin siihen laitteenkin. Yleensä kymmenkunta, joskus tusinankin. Mikä tahansa oksanreuhkana ei käy. VSK KORPILAHDEN ALUEEN PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI Maarit Nurminen KORPILAHTI Sidontavitsaksen kuori raapataan ennen vitsaksen kiertämistä molemmin puolin vetämällä vitsasta polven päällä puukon terän alla. Niiden ympärille on sitten helppo koota vihtaa. -Olen ainakin kymmenen vuotta tehnyt vihdat palvisaunavieraille. Siinä se on vihta valmiina. Kierteitys jatkuu vitsaksen tyvipäätä kohti, mutta loppuun jätetään 7-8 cm kiertämätöntä osuutta. Kun side on valmis, ryhdytään latomaan vihtaa. Lados on viuhkamainen ja hieman litteä. Nyt – ennen sitomista – laitetaan siteeseen uudelleen kierteitä. Niemiselle on kertynyt kosolti kokemusta vihtojen tekemisestä; niitä valmistuu nimittäin lähes sarjatuotantona hänen käsistään palvipäiväviikonloppuna. Hän korosti, ettei vihta saa olla liian suuri, jotta sillä jaksaa saunan lämmössä vihtoa. Pauli Nieminen ei ole vihtojen sekaan laittanut muuta materiaalia kuin koivua, vaikka hänen isänsä taisi joskus muutaman katajanoksan pujotella vävykokelaalle tarkoitettuun vihtaan.. Oksia asetellessa tarkkaillaan, ettei ladontaan jää ylipitkiä piiskaavia latvuksia. Yhteydenotoista näkyi, miten saunaperinne on meille suomalaisille edelleen hyvin tärkeä juttu. Pujotetaan uusi sidos solmuun, kiristetään voimakkaasti. Lauteille lähes kylmää vettä isohkoon astiaan johon vihta kokonaan upotetaan aina kun ei vihdota. Kun niitä on siteessä tarpeeksi, kiepautetaan side kaksi kertaa kädensijan ympäri ja pujotetaan solmuun molempien kierroksien alta ja kiristetään voimakkaasti. Isä niitä yleensä teki. Nieminen miettii, että saunavihtojen tekeminen voisi olla juhannuksen vieton yksi ohjelmanumero. Nyt kun vihdalla on tarpeeksi kokoa, otetaan valmis side ja ryhdytään sitomaan vihtaa. Ei ole palautetta vihdoista kyllä kuulunut. Pyöräytetään side kerran kädensijan ympäri. Luulisin, että minun vihdoissani niitä on viitisenkymmentä. Vihreä ja tuoksuva vihta kruunaa juhannussaunan -Yleensä sanon vihta. Joskus myös vasta, kun sukuun on tullut myös sitä sanaa käyttäviä, Pauli Nieminen tuumii. Pyöräytetään lenkki kahdeksikon muotoon. Kun ensimmäinen sidos on valmis, huolehditaan edelleen, että siteessä on kierteitä, ja pujotetaan jälleen siteen pää kädensijan lävitse, nyt noin 10-12 cm:n päähän ensimmäisestä sidoksesta. Kiertämisen jälkeen vitsas kuoritaan kokonaan ja sen tyvipää teroitetaan. Ja eikä ihme; Niemisen lehtijuttua varten tekemä vihta, tai kuten jutun kirjoittaja sanoo, vasta, on jämäkkä ja miellyttävä kädessä. Pujotetaan siteen pää toisen kerran solmuun ja kiristetään voimakkaasti. Kädensijan kohdasta revitään lehdet ja oksat pois. Vihtaa EI saa laittaa kuumaan veteen eikä kuumalle kiukaalle. Kierteitystä ei päästetä välillä pois käsien välistä. Vihdat kuivuivat saunan eteisessä. Sukulaissakissa, kaveriporukassa tai mökkinaapureiden keskuudesta voisi ratkaista vaikkapa vastavihityn vihtamestarin tittelin. Kelpo titteli, sanoo sitten vihta tai vasta. Niemisen ensimmäinen muisto vihdan tekemisestä liittyy juhannukseen. Kun noin puolet vihdasta on ladottu, lados käännetään ja toinen puoli ladotaan kuten ensimmäinen eli päältäpäin, lehtien nurjapuoli ylöspäin. Vitsasta aletaan kiertää latvapäästä, tyvipää on tiukasti jalan alla. -Minulle on sellainen oma tyyli kehittynyt, että laitan vihdan keskelle yhden tai kaksi vähän tukevampaa vihdasta. Eikä jättää hetkeksikään kuumalle lauteelle Suomen saunaseuran ohjeet vihdan tekoon Vihdan tai vastan teko ihan kuin tykkää ei ole vielä saunomiskulttuuristamme kadonnut mihinkään. Tärkeää on viimeistellä kädensija poistamalla puukolla jokainen oksapiikki, mikä tuntuu käteen. Ei kun vihtomaan. -Isosiskon kanssa teimme siihen aikaan vielä pystyssä olleen riihen kulmalla vihtoja juhannussaunaan. Nieminen valikoi vihtoihin tulevat vihdakset tarkkaan. Etenkin näin juhannuksena. Siteen teroitettu pää pujotetaan kädensijaosuuden lävitse, lehväksien läheltä. Hannu Kaski lähetti kuvan hämäläilsestä vihdastaan. Näin vihdasta tulee ainakin kestävä. No, hiljaisuus on yleensä hyväksynnän merkki ja tänäkin kesänä Niemiseltä on vihdat palvisaunavieraille tilattu. Nieminen muistelee kuulleensa, että mikäli mielii itse kuivattaa vihdan joulua varten, se tulisi tehdä ennen juhannusta. Murrealueesta riippuen vihta tai vasta kruunaa juhannussaunan ja usein myös joulusaunan. Kun oksien päät on tasattu, laitetaan jäljellä olevaan siteeseen kierteitä, työnnetään siteen teroitettu pää samaan kohtaan mistä se tulee ulos, pujotetaan oksien sekaan sidoksen alle ja jätetään lenkille noin 6-8 cm oksien päiden ulkopuolelle. Siteen latvusta jätetään näkyviin noin 15-20 cm, joka taivutetaan varpujen suuntaisesti kämmenen alle. Sidontavitsasta Nieminen ei käytä, vaan sitoo vihdan kiinni sisalnarulla. Vaikka olisi miten hyvä vihta muuten, mutta jos vihdottaessa oksa pistää käteen, kyllä sen verran suututtaa, että heittää vihdan menemään eikä sen koommin vihtaa käytä. 1 Keskiviikkona 19.6.2024 Nro 24– KESKIVIIKKO 19.6.2024 NRO 24 53
Joka kesä vuodesta 2007 soroptimistinaiset ovat varanneet yhden näytöksen ja hoitaneet kahvilan erilaisten hyväntekeväisyyskohteiden avustamiseksi. -On mukavaa kun istumalla teatterin katsomossa voi myös auttaa nuoria tyttöjä ja naisia eteenpäin elämässä. Yhteistyössä on voimaa. Ihanaa keskikesän juhlaa! Aamun synty Yhä tyyni järven pinta Ei läiskettä ei väräjävää liikettä Rannan aamu silti heräilee Tää hiljaisuus luo juhlavuutta suurta. Ihana kesä! Kun olin Korpilahden yrittäjien talkoissa lauantaina istuttamassa kesäkukkia sataman alueen suuriin ruukkuihin, alueella käyskenteli monta kulkijaa. Koulutus on meille suomalaisille itsestään selvyys, mutta tilanne esimerkiksi Tansaniassa on aivan toinen, Pirkko Turkkila pohtii. juhannuspäivänä on Suomen lipun päivä. Yksi heistä on Pirkko Turkkila, joka on ollut mukana lähes joka kesä. Kyseessä oli kuvaelma, jonka vuorosanoissa palautettiin mieliin koulun perustamisen tunnelmia. Tänä vuonna tukemme menee Tansaniaan, Mufundin alueen tyttöjen ja naisten koulutukseen sekä Jyväskylän Tyttöjen talolle, Jyvässeudun Soroptimistien presidentti Anita Meuronen kertoo. Anja Halmineva Juhannuksen resepti Offia ja kalijoo, ei kai muuta palijoo. 0400 644 899. Anja Pailio oli itse paikalla, 30-vuotiaana, ja kuva saattaa olla hänen ottamansa. Maailmanlaajuisen soroptimistijärjestön ydintavoite on tukea naisia ja tyttöjä. Yrittäjäyhdistyksessä tuumittiin, etteivät suuret ruukut voi tyhjänä ammottaa, joten yhdistys ehdotti kaupungille yhteistyötä hyvällä lopputuloksella. Yleisössä oli monia, joille kesäteatteri Korpilahdella yhdistettynä hyväntekeväisyyteen on jo perinne. Korpilahden Teatterin ja Jyvässeudun Soroptimisten yhteistyö on tuonut tukea Suomen ja maailman naisille ja tytöille jo 16 kesänä. Yrittäjät vastaavat kukkien hoidosta kesän ajan. Kesä tuo ihmiset kotikoloistaan toistensa pariin. Me soroptimistit myymme näytöksen liput ja lahjoitamme tuoton hyväntekeväisyyteen. Vasemmanpuoleisen henkilön yllä oleva bonsuuri on luovutettu Keski-Suomen museoon. Korpilahden Teatterin Päivällisvieraat esityksiä on vielä 7.7. Kari Suomalainen Jyvässeudun Soroptimistit ja Korpilahden Teatteri yhteistyössä 16 vuotta Jyvässeudun Soroptimistit ja Korpilahden Teatteri ovat tehneet yhteistyötä jo 16 vuotta. klo 18. Yrittäjät istuttivat kukkia kaupungin säästötoimien johdosta; säästölistalle ovat päätyneet myös kesäkukkaistutukset eri puolilla kaupunkia. Maailma tarvitsee sitä, että vahvemmat tukevat heikompia. 2 – Keskiviikkona 19.6.2024 Nro 24 Annamari Maukonen Tänään keskiviikkona nimipäiväänsä viettää Siiri, torstaina Into, perjantaina Ahti, Ahto, lauantaina Paula, Pauliina, Liina, sunnuntaina Aatu, Aatto, Aadolf, maanantaina Juha, jukka, Janne, Jani, Jussi, Juho, Juhani, Johannes, Juhana ja tiistaina Uuno. on kesäpäivänseisaus, mikä tarkoittaa sitä, että päivä alkaa pikkuhiljaa lyhenemään. Näyttelijät esittivät alkuperäisen johtokunnan jäseniä, joita olivat olleet vasemmalta oikealle kauppias, Rutalahden sahan omistaja Anders Backström, Päiväkunnan talollinen Joonas Mäkelä, Nisulan kauppias Konstantin Ahonen, Vihijärven talollinen Johan Vihijärvi ja emäntä Haukanmaalta Ida Uusitalo. Muurameen vastaava koulu saatiin kuusi vuotta myöhemmin. Jokainen lipunostaja tukee tyttöjen ja naisten hyvinvointia, mutta saa myös iloa itselleen teatteriesityksessä. Veneilijöitä, autolla tulleita, asukkaita. Tämän kesän Korpilahden Teatterin Päivällisvieraat-näytelmän Jyvässeudun Soroptimistien hyväntekeväisyysnäytös tuotti tuhat euroa. Rutalahden koulu perustettiin niinkin aikaisin kuin 1882. Korpilahden teatterin Päivällisvieraat -esitys keräsi täyden katsomon 16.6. Ensi-ilta on 12.7. Ilmoita osoitteenmuutoksesta ilmoitukset@ korpilahtilehti, www.paikallisuutiset.fi yhteydenottolomakkeella tai soita puh. Ilman katsojia ja lipunostajia tavoitteemme ei toteutuisi. Jotkut kävivät sanasen vaihtamassa ruukkujen äärellä. Näyttelijöiden nimiä Anja Pailio ei käy arvailemaan. Hänellä itsellään on kuvassa näkyvät hänen isoisänsä isän piippu ja kolme kustavilaistyylistä tuolia. Heleää keskikesän juhlaa kaikille! yleisöltä Maarit Nurminen Lukijan kynästä Nimipäivät Pääkirjoitus PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Vaihtuuko osoitteesi kesäksi. Kuva Ilari Hakanen.. Yhteistyö on voimamme. saakka. Pohjoisessa Suomessa on vielä yötön yö. Torstaina 20.6. Tunne suorastaan hätkähdytti, kun talvisaikaan hiljennymme arkiseen eloon suurin piirtein keskenämme. Heinäkuussa lavan ottaa haltuun musiikkinäytelmä Hannu ja Kerttu. Koulutus on monissa yhteiskunnissa ainoa tie pois köyhyydestä. Poikkeuksena oli koronavuosi, jolloin teatteria ei ollut. Korpilahden teatterin kanssa yhteistyö on ollut mutkatonta ja jatkunee edelleen, Anita Meuronen iloitsee. Paljon onnea nimipäiväsankareille! Lauantaina 22.6. Kyseessä on Rutalahden koulun 80-vuotisjuhla vuonna 1962. Tällä kertaa Soroptimistit saivat katsomon täyteen Päivällisvieraat iloitteluun
Aluevaltuutettu Kauko Isomäki esitti Jouni Vuoren kannattamana Säynätsalon terveysaseman säilyttämistä. Äänestyksen tulos oli 35–33, poissa 1 ja asia hyväksyttiin pohjaesityksen mukaisesti. Hyvinvointialue suunnittelee, että alueelle sijoittuisi yksityinen toimija. Äänestyksen tulos oli 58–8, tyhjiä 2, poissa 1 ja asia hyväksyttiin pohjaesityksen mukaisesti. Vaikutusten ennakkoarvioinnissa korostuivat palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, henkilöstön saatavuus, palveluverkkomuutosten taloudelliset ja ympäristövaikutukset sekä vaikutukset alueen kuntiin. Osuuskauppa Keskimaa on investoinut viime aikoina uusiin marketeihin. Aluevaltuutettu Jouko Nykäsen muutosehdotus, Terhi Simonen-Jokisen, Marika VisakorpiKemppaisen, Sari Hovilan, Irma Hirsjärven, Tuula Peltosen, Pekka Huikon, Juha Hyötyläisen, Marko Kolulan, Leena Kautto-Koukan ja Kari Parkkosen kannattamana, koski alueellisten osastojen lukumäärän säilyttämistä entisellään ja Joutsan osaston toiminnan säilymistä, kun pohjaesityksessä esitettiin osastojen määrän muutosta 12 osastosta 11 osastoon sekä Joutsan osastotoiminnasta luopumista. Uuden S-marketin ovien avautumista odoteltiin viime perjantaina. Avausnauhan leikkasi Keskimaan hallintoneuvoston puheenjohtaja Sami Kettunen marketpäällikkö Johanna Kuparin ja ryhmäpäällikkö Jarno Minkkisen pidellessä nauhaa. Pohjaesityksessä Konginkankaan toimipiste korvattaisiin uudella toimipisteellä ja Sumiaiskodin ja Konneveden toimipisteistä luovuttaisiin korkean paikallisen peittävyyden vuoksi, alle 20 paikkaisia yksiköitä asumisen paikkoja jäisi edelleen arvioituun tarpeeseen nähden. Aluevaltuutettu Jorma Poti esitti Irma Hirsjärven, Kari Parkkosen, Sanna Rajalan ja Tuula Peltosen kannattamana, että palveluverkkoesityksen liitettä 8 muutetaan seuraavasti: ”Kaikille keskisuomalasille osoitetaan kotiasemaksi alueellinen sote-keskus, seudullinen tai paikallinen sote-asema. S-market Korpilahden henkilökunta jatkaa entisellä kokoonpanolla uudessa myymälässä. Uudessa myymälässä on myyntipinta-alaa noin 1000 neliötä. 3 Keskiviikkona 19.6.2024 Nro 24– Maarit Nurminen S-marketin avautumista jonotettiin ilman ämpäreitäkin Aluevaltuusto hyväksyi sosiaalija terveydenhuollon palveluverkon ja palveluverkon periaatteet aluehallituksen esityksen mukaisesti yhtä muutosehdotusta lukuun ottamatta kokouksessaan viime viikolla. Äänestyksen tulos oli 19–49, poissa 1 ja asia hyväksyttiin muutosesityksen mukaisesti. Vakituista henkilökuntaa on 10 henkilöä. Isomäki esitti, että Säynätsalon terveysasema jatkaa toimintaansa nykyisessä laajuudessaan joko julkisena tai yksityisen lääkäriaseman, kun pohjaesityksessä terveysasemasta luovuttaisiin. Suunnitelmassa lisätään senioreiden päiväkeskustoimintaa sekä perhekeskustoimintaa. Aluevaltuusto hyväksyi palveluverkkosuunnitelman Korpilahdella palvelut jatkuvat pitkälti ennallaan ylimääräisiä pitkäaikaisen asumisen paikkoja. Ympärivuorokautisen asumisen yksikkö Iltatähti on lakkautettavien yksiköiden listalla. Sen sijaan pari tuhatta jäätelöä oli avajaishulinoihin tilattu. Korpilahden terveysasema jatkaa toimintaansa paikallisena sote-asemana pitkälti tuttuun tapaan. Sote-palvelupisteillä tuetaan palveluiden saatavuutta pitkien etäisyyksien vuoksi. Hyvinvointialueen lautakunnat käsittelivät palveluverkkoesitystä toukokuussa todeten, että esitys noudattaa hyvinvointialueen sosiaalija terveydenhuollon järjestämisen linjauksia. Aluevaltuutettu Leila Lindellin esitti Jari Halttusen, Sirpa Martinsin, Irma Hirsjärven ja Kari Kiiskisen kannattamana, että palveluverkkopäätökseen tehdään muutos Sumiaiskodin, Konginkankaan palvelutalon (Tupa 1, Tupa 2 ja Helmi) ja Konneveden palvelutalojen lakkautuksen osalta ja ne säilytetään palveluverkossa. Rakennustyöt käynnistyivät vuosi sitten heinäkuussa. Uuden S-market Korpilahden kokonaisinvestointi oli noin 5,65 miljoonaa euroa. Jotkut vitsailivat ämpäreistä, mutta niitä ei tällä kertaa ollut tarjolla. Äänestyksen tulos oli 44–24, poissa 1 ja asia hyväksyttiin pohjaesityksen mukaisesti. Työntekijöiden näkökulmasta uudet tilat tehostavat työskentelyä, kun taustatilat on suunniteltu toimiviksi. Aluevaltuutettu Terhi Simonen-Jokinen esitti Lotta Aholan, Jukka Haaparannan, Merja Lahtisen, Jorma Potin, Sanna Rajalan, Irma Hirsjärven ja Tuula Peltosen kannattamana, että Jämsän alueellisen osastotoiminnan paikkamäärä vähennetään 64 sairaansijasta vain 40:een, kun pohjaesityksessä paikkamääräksi esitettiin 30 paikkaa. Kokouksessa tuotiin esille viisi kappaletta muutosesityksiä. Hyvinvointialueen tulee turvata kaikkien alueen asukkaiden asuinpaikasta riippumatta tasa-arvoinen mahdollisuus tavoittaa oma soteasema.” Äänestyksen tulos oli 47–18, tyhjiä 3, poissa 1 ja asia hyväksyttiin pohjaesityksen mukaisesti.. Alkuvuodesta avattiin uusi S-market Uuraisille, Multian uusi Sale avattiin myös viime viikolla ja elokuussa avataan vielä uusi S-market Mäki-Matti Jyväskylään. Laboratorionäytteitä Korpilahdella otetaan yhtenä päivänä viikossa. Tämän lisäksi uuden Smarket Muuramen rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä ja se valmistuu ensi kesänä. Aika näyttää pärjäämmekö nykyisellä henkilökunnalla, vai onko meillä tarvetta uusiin rekrytointeihin, Johanna Kupari pohtii. Päätöksen perusteena on muun muassa nykyisen rakennuksen toimimattomuus. Palveluverkkosuunnitelmaan jätettiin peräti 2 000 erilaista kannanottoa ja kommenttia eri lähteistä. On mahdollista, että Iltatähti toimii vielä useita vuosia ilman muutoksia, sillä alueella ei ole Tunnelmat olivat odottavaiset viime perjantaiaamuna, kun ihmiset jonottivat uuden S-marketin avautumista
Mutta mies ovensuupenkillä kuorsasi autuaassa unessa, ”vaeltaen kuka sen tiesikään missä asti näistä syntisen maailman touhuista ja taisteluista”. Hän antaa miesten ”hihkaisten palata kirkon kylän maantietä kokemaan, että tokko se kannatti, ja kuulemaan, mitenkä koreasti helähtivät ikkunat seinillä kahden puolen tietä”. Kesäinen matkakuvaus on tarinallista journalismia, lehtensä ensimmäinen feature-artikkeli. Kirkon ”ikkunat hohtivat Juhani Aho kesällä 1886. Kahden puolen lakoilevat laineet kokan edessä, savua ja kipinöitä pursuaa piipusta ja pistongit veivaavat semmoisella innolla kuin olisivat jo kauan odottaneet tätä vapautuksensa hetkeä. K.P.T. Juhani Ahon kynäkin lähtee lentoon. Juhani Ahon kausi Keski-Suomi-lehden päätoimittajana jäi vuoden mittaiseksi. Se meni menojaan. Se on suurehko kirkonkylä, joita samanlaisia on ”Suomessa useampia satoja”. Ohjelmassa olisi kokonaista kolme saarnaa, joten hyvin ehti laskeutua rantaan miesten juttusille. Olihan kirkkoväellä ”yksi tie ja kaksi asiaa”, Aho kirjoittaa. Tarinallisesta journalismista on herätty kysymään: tapahtuiko se todella vai olisiko se vain voinut olla totta. Sitten jo kipusi laivaan kirkkoväkeä parista lankusta tehtyä huojuvaa siltaa pitkin. Se oli ”K.P.T:n”, ja ”pyydän saada ajaa asiata siihen suuntaan kykyjeni mukaan”. Rehellisesti hän sen kuitenkin tunnusti. Jos vain pääsisi, sillä postuassa käy melkoinen ”akanvirta”. Kirkkoon Aho ei kiirehdi, eikä moni muukaan. Samalla voi siinä ”puhua laidasta laitaan kaiken maailman sateet ja poudat”. ”Yöllisten kuleksivien laulut, ikkunain helinä ja aidanseipäitten läiskintä oli aina pappilaan asti kuulunut ja herättänyt rovastinkin hänen sikeästä unestaan.” Mutta ”mitäpä hän maailmalle taisi”. ”Vai ylioppilas”, vierasta tentitään. Papin poikana Aho lienee oijustanut pappilaan, jonka kahvipöydässä puitiin kuulumiset. Kirkolla käydessä saattoi tyydyttää niin aineelliset kuin henkiset tarpeensa. Tämän kohdan tarinasta voisi sovitella Luhankaan, kartanopitäjään, josta löytyvät niin patruunat ja puustellit kuin vuoroviljelykokeilut aloittanut Kärmelahden ”hullu maisteri”. Kaima-laivat olivat merkittäviä liikennevälineitä kirkkomatkoilla.. Rannat jäävät vilisten jälelle eivätkä kauan pysy kirkkovenheetkään rinnalla, vaikka koettavat parastaan.” Mieleenpainuvia, tosin jo ammoin unohdettuja kesäisiä kirkkomatkoja ”uuden ajan airoilla” tekivät aikoinaan Korpilahdella Kaima-laivat. Muutama vaimo tyynnytteli eteisessä parkuvia lapsiaan ja kylän koirat nostattivat vanhaa vihaa toisiaan kohtaan valmiina täyteen rähinään. Masinisti nukkui laivan kokassa rasvariivettä pään alla ja kapteeni tarjoili salongissa olutta, vaikkei se kirkkorannassa ihan luvallista ollut. Hovin herrallekin oli tullut eilisessä höyryssä tuliterä punaiseksi maalattu niittokone. Ei mitään muuta kuin mitä kuka tahansa saattaa nähdä siirtyessään hiukan pirtin nurkkajuurta ulommaksi.” Samaa menetelmää oli Aho soveltanut jo Mattiin ja Liisaan, junamatkansa fiktiivisiin henkilöihin. Niinpä hänellä ”ei ole kertomista. Vireämpääkin väkeä löytyy. Juhani Aho ei ole romantikko, vaan tiukka realisti, joten hän ei suunnista Aavasaksalle eikä ”runoja keräämään tai kansatieteellisiä riepuja tai rättejä penkomaan”, vaan poluille, ”joita jokainen on minua ennen tallustellut”. Kapteeni komensi ”hiljaan etes”, kohta ”täyttä kyytiä”, ja vauhtiin intoutui mukaan myös Ahon notkea kynä. Kellonsoittaja ja haudankaivajakin kuuluivat olleen mukana melskeissä. Kirjoittaja oli lehden toimittajaksi pestattu 25-vuotias Juhani Aho, joka pari vuotta aikaisemmin oli julkaissut pääteoksensa Rautatie. Matkakuvaukset olivat ajan muotia. Luultavasti ollaan Savossa, Ahon synnyinseuduilla, mutta kuvitellaan, että Aho olisi saapunut lauantaisena iltana Korpilahdelle. Vallesmanni pui riihensä höyrymasiinalla. ”Sunnuntaiaamu oli, kun minä tulin tähän kirkonkylään, jossa edellisenä iltana ja yönä maaseudun väki oli mellastanut iloaan pitäen.” Missä, keneltä Aho tästä kuuli. Kuka kiiruhti vallesmannin juttusille, kuka kauppamiehiin. On nuori mies verkatakissa, nahkasaappaan varret käännettyinä niin että punainen vuori näkyy. 4 – Keskiviikkona 19.6.2024 Nro 24 Esa Sironen Vanhoja tarinoita Juhani Aho koetteli featuren rajoja Kesämatkalla jossain päin Suomea Vuonna 1886 KeskiSuomi-lehden alakertaan ilmestyi ”Kesämatkoilta”niminen jatkokertomus. ”Meinootteko sitä papiksi?” Matkamies ei sanonut ”meinoovansa”, ja siitä puhe kääntyy maanviljelyskoneisiin. Pestaajat kyllä tiesivät Ahon kannan. ”Höyryvenhe, joka näkyy olevan hyvä kulkuinen, kyyristyy kuin laukkaava hevonen, joka maha matalana kiitää eteenpäin. Niillä sopi keikaroida, lyödä kättä ja tavata neitosia, joille suntion mökissä ”juottaa sikurikahvit korpun kanssa”. Valppaina pitäisi olla, ”seisoa aina uskon miekka kädessä aamusta varhain iltaan myöhään”. (Kuva Daniel Nyblin, Museovirasto) ja risti kiilteli kauas kaukaisiin seutuihin”. Sisällä kirkossa kaikui paavista alkanut ja maailmanloppuun päätyvä jykevä saarna. oli Jyväskylän lyseon entisen oppilaan, ”jumaloidun” Lauri Kivekkään muotoilema radikaali ohjelma. Sitä siivommin ovat sitten kirkossa, rovasti arveli. Mutta palataan kirkkoon, jonne matkailija kohta nenänsä pistää. Käy ilmi, että Aho ei ollutkaan itse paikalla, vaan tukeutui muiden kertomaan. Se jalostui myöhemmin Ahon herkimpään lastuun ”Kosteikko, kukkula, saari”. Oli satanut, mutta nyt ”aurinko valaisi kuin puhtaaksi pestyä seutua”. Sillä tarkoitettiin ”kaikkia punaisia tovereita”, jotka panevat ”koko programmin toimeen” ”kansan pyhän tahdon” nimissä. Sunnuntaiaamun tenho huuhtoi yön syntisen elämän näkymättömiin. Lehtori Jaako Länkelän höyryvene Wellamo ilmoitteli lähtevänsä Jyväskylän satamasta jumalanpalveluksen päätyttyä kohti Teerilahtea ja Haapakoskea. Varsinkin arvovaltaista lehtori Länkelää loukkasi Ahon käyttämä realistinen arkikieli, jonka hän näki turmelevan kirjakieltä. Ja mikä riemu oli ryyppymiehen tavata toinen samanmoinen, hankkia puteli viinaa ja juosta vinksuttaa povi pullottaen kunnantuvan männikköön kiikaroimaan pullon pohjan läpi kirkasta kesäistä taivasta. Sanankäyttö oli lopulta kompastuskivi. Rauhallisesti odotteli rannassa myös ”Wellamo”. Ahon kesämatka suuntautui Nilsiään, ja tehtiin jalkaisin. Matkansa lähtöpaikkaa Aho ei paljasta. Ulostulijoita on enemmän kuin sisään pyrkiviä. Makasiinin eteen voi sitoa hevosen, nostaa voiastian kärryistä puotiin ja ”saada itselleen sikari suuhun ja emännän kouraan naula kahvia”. ”Kiipeemistä siinä olikin akoilla korkean laidan yli.” Lopulta oli laiva täysi ukkoja, akkoja, eväskontteja, tyttöjä ja poikia ”niin että tuskin sopi päätä kääntämään”. Sinne on kerääntynyt kirkkoväkeä niin hevoskyydeillä mäkisistä kylistä kuin vettä pitkin höyryja kirkkoveneillä
Olavi Kauppisen kotimuseossa on esineitä laidasta laitaan. -Tällä hetkellä meitä on puolenkymmentä aktiivista. Tapio Levänen kertoi, että Moksinjärvestä Muuratjärveen virtaava Vuojoki on noin kymmenen kilometriä pitkä. Auvilan tilan pajalla Tapio Levänen esitteli muun muassa pappansa Anton Auvisen takomia sirppejä ja muita tarve-esineitä. Museossa oli esillä vanhoja maatilan tarvekaluja laidasta laitaan, myös Olavi Kauppisen ja hänen isänsä Väinö Kauppisen tekemiä tuohitöitä oli näytillä. Viskuumyllyllä on puhdistettu niin jyviä kuin puolukoitakin.. Leväsen tietojen mukaan Vuojoessa on ollut myös ainakin kolme myllyä. – Moksin mylly mainitaan papereissakin, samoin Lastulla ollut mylly. Hän oli myös kylän sielu, kaikissa talkoissa mukana, Tapio Levänen muisteli ja kertoi, että Myllymäen kotimuseon tavaroista valtaosa on peräisin juuri Myllymäestä, jotain on tuotu muualtakin. Keskiviikkona 19.6.2024 Nro 24 – 5 Tiina Lamminaho Maarit Nurminen Vanhoja työkaluja ja vähän Vuojoenkin historiaa Metsäntorpanmaa ry:n ja Poko ry:n kesäkuista perinnepäivää vietettiin Myllymäessä ja Auvilassa Vuojoen tuntumassa, Vuojoen rannallakin käytiin. – Aikoinaan tässä uitettiin tukkeja, minun pappanikin oli täällä tukinuitossa nuorena, joskus 1900-luvun alkuvuosina, Levänen kertoi. Saakosken kyläseura toivottaa uudet tekijät tervetulleiksi Saakosken kyläseuran suurimpaan koitokseen, pääsiäiskokkotapahtuman järjestämiseen on vielä näin juhannuksen alla kosolti aikaa. Kyläseurassa toivotaan kuitenkin, että uusia aktiivisia ihmisiä kyläseuraan löytyisi. – Tässä on ollut torppa vuodesta 1885, silloin tämä tunnettiin Hyttylänä. Talkoisiin saamme toki lisää väkeä kyläläisistä ja vähän ulkopuoleltakin. Väen toivottivat tervetulleeksi päivän opas Tapio Levänen, Poko ry:n puheenjohtaja Anneli Kuusinen-Laukkala sekä Olavi Kauppisen poika Arto Kauppinen. Uittoa tehtiin kevättulvien aikaan ja uittomiehet asustivat lähitaloissa. Myllymäen myllyä ei mainita papereissa, mutta minun tietääkseni tässäkin on ollut mylly vuodesta 1875 eteenpäin jonkin aikaa, Levänen sanoi ja kertoi, että Lastulla vanha myllyrakennus on vieläkin olemassa. Olavi Kauppinen oli tilan viides isäntä, Levänen kertoi. – Vuojoki on alkupäästään aika koskinen, ja mutkainen ja kivinen, uitossa tarvittiin suuri joukko miehiä. Puimalasta taas löytyi muun muassa silpusmylly, jolla tehtiin kuivikkeita eläimille, viskuumylly, jolla puhdistettiin jyviä, ja puolukoitakin, pärehöylä ja maamoottori, jolla pyöritettiin muun muassa pärehöylää ja puimakonetta. Saakosken kyläseuran puheenjohtaja Timo Javanainen sanoo, että Suojakallion säilyttäminen ja elävänä pitäminen on saakoskelaisille tärkeä juttu. Nykyään tilan omistavat muualla asuvat Olavi Kauppisen lapset, perinnepäivässä oli mukana Olavi Kauppisen poika Arto Kauppinen. – Alun perin tämä oli Viljasjärven torppa. Metsätorpanmaan ja Pokon perinnepäivä houkutteli ison joukon perinteestä kiinnostuneita Myllymäen tilalle tutustumaan Olavi Kauppisen kotimuseoon. -Syysmarkkinoiden tai pääsiäiskokon suosion hiipumista ei ole näkyvissä. Tuntuu, että väkeä vierailee vuosi vuodelta enemmän molemmissa tapahtumissa, Saakosken kyläseuran aktiivit tuumaavat. -Suojakallion rakennus on tärkeä osa Saakoskea. Eteläisten kylien yhdistysten yhteinen tapahtuma Suojakallion syysmarkkinat on tulossa tänäkin vuonna. Auvilassa, Tapio Leväsen kotitilalla juotiin ensin kahvit pihapiirissä olevassa vanhassa, vuonna 1909 rakennetussa talossa, joka on nykyään kotimuseona. – Olavi oli perinteen kerääjä, hän otti talteen kaiken mitä katsoi tarpeelliseksi. Ensimmäinen isäntä oli Kalle Kustaa Matinpoika, hänen poikansa Joonas tunnettiin jo Myllymäkinimellä. Auvilan viskuumylly on 1900-luvun alusta, kammessa on vuosiluku 1880. Vuosien saatossa kyläseura on muun muassa eri hankkeilla toteuttanut kylälle urheilukentän, kodan, ulkoliikuntavälineet ja paljon muuta. Auvilat, eli minun sukuni, on ollut tässä vuodesta 1895 lähtien, Tapio Levänen kertoi. Myllymäen pihasta pistäydyttiin myös Vuojoen rannassa. Päivä aloitettiin Myllymäessä, edesmenneen Olavi Kauppisen kotimuseoon ja tilaan tutustumalla. Yhdistystä huolettaa kuitenkin sama asia kuin monia muitakin, eli tekijöiden ikääntyminen ja vähäisyys. Tällä hetkellä se ei ole toiminnassa talvella rikkoutuneen vesiputken vuoksi. T apio Levänen kertoi tilan historiasta. Auvila on ollut aikoinaan Koppelmäen torppa. Heikki Rihto, Markku Levaniemi, Merja Vanhala, Hannu Lappalainen ja Timo Javanainen pohtivat muun muassa matonpesupaikan korjausta. Tapio Levänen kertoi pappansa Anton Auvisen taitaneen niin puusepän kuin sepänkin hommat, vanhassa pajassa Levänen esitteli pappansa takomia työkaluja. -Kylällä asuu paljon nuoria lapsiperheitä, mutta heillä on elämäntilanteessaan omat kiireensä, yhdistyksen sihteeri Merja Vanhala tuumaa
Väistyi vaiva, tuli rauha, uni, kaunis, ikuinen. (Vespuolentie 405) P. Opas paikalla. Matkustelua, avointa rajaa, ystäviä, uusia ajatuksia. klo 18. Tutustu kauniisti entisöityyn vanhaan puukirkkoon, pihapiirissä myös lampaita ja leikkialue. Kuinka kaveria tuetaan. Tavataan kirkonmäellä ulkoillen kesäisten puuhien parissa. Sinilevää voi kertyä pintatai rantaveteen paksuksi puuroksi. Miten suhtautua maailmaan, joka on nyrjähtänyt pois paikoiltaan. marjo.mattila@evl.fi tai p. Meidät suuret ikäluokat kasvatti sodan käynyt sukupolvi kaikkine rasituksineen. Olemalla läsnä. klo 18 hautausmaa, osoite: Korpiahontie 6–8. 040 828 5095 Kuuntele jumalanpalvelukset netin kautta: jyvaskylanseurakunta. To 20.6. Raamatun tekstissä pyydetään voimia pysymään avoimena maailmalle. Maksuton, opastettu kierros sankarivainajien äärellä Korpilahdella, lähtö katoksen alta, Martinpolku 8. Kavereita ja tekemistä alakouluikäisille (ensimmäinen luokka tulisi olla jo käytynä) 4.–20.6. mennessä Sinikalle: sinikka.karell@gmail.com TORSTAINA 20.6. Lähetysnuotio ke 26.6. Tiekirkko avoinna 24.6.–16.8.2024 ti–pe kello 11.30–16 ja su kello 11–16. Ruokakassien jakelu ke 26.6. Arja Sahlberg Hautausmaakävelyt Sinilevää havaittu Kirkonkylällä, ainakin sataman alueella ja Talvilahdessa on esiintynyt sinilevää alkuviikosta. Ajanvarauksella diakoniatyöntekijän vastaanotolle. Sitä ei pysty nostamaan kepillä kuten rihmamaisia viherleviä. Kantakaa toistenne taakkoja, ohjaava teksti sanoo. Uimista tulee välttää, eikä sillä tule kastella syötäviä kasveja. Me tiedämme vastuumme. Arpajaiset. Pyydän ilmoittautumiset 3.7. Ukrainan sodan puhjettua olen jatkuvasti miettinyt tätä kohtaa. tiistaisin ja torstaisin klo 10–14. osoite: Säynätmäellä, Riitaniityntie 11, Korpilahti.Tied. Liukko 050 557 9008. 11.6.1934 Korpilahti k. Laulun, lähetyksen ja makkaran äärellä yhdessä. Lapsen tiedot annetaan ilmoittautumislomakkeen kautta ennen ensimmäistä käyntikertaa www.jyvaskylanseurakunta.fi. ”Avarra minua, Jumala, avarra minua”. Siitepölystä sinilevän erottaa ajankohta: siitepölyä on alkukesällä, sinilevää keskija loppukesällä. klo 13–15 seurakuntatalo. Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 22.6. Messu su 30.6. Ensimmäinen ja toinen maailmansota tulevat mieleen. Kunpa osaisimme myös tukeutua toisiimme arjen askareissa sen sijaan että ohitamme toisemme puolimuristen kävelytiellä, kaupassa. 6 – Keskiviikkona 19.6.2024 Nro 24 Vuokrataan henkilönosturi Työskentelykorkeus max 9m. Tässä meille oppiläksy. Messu su 23.6. Sivulle voi myös laittaa omia levähavaintojaan. Ota mukaan omat piknikeväät, grillausmahdollisuus. Liisa Anneli RAITANEN o.s. RakennusIkkala puh. kuumaa savupossua suoraan tilalta klo 11 alk. klo 16 kirkko, Koivisto, kesäkanttori. Vettä ei saa käyttää juomaeikä edes pesutai löylyvetenä. ”Auta näkemään toiset, pitämään heidät mielessäni ja jakamaan elämäni heidän kanssaan”. Kuolleet : Liisa Anneli Raitanen 89v. Sinilevä näkyy vedessä yleensä pieninä vihertävinä hippuina. NATOn jäsenenä vastuukriteereitä voidaan myös levittää laajemmalle. Ja sitten seurasi detente, liennytyksen aika. Kuka ansaitsee mielestäsi tulla valituksi Korpiukoksi vuosimallia 2024. Tätä tarvitsemme näinä ankarina aikoina. klo 10 seurakuntatalo. fi/korpilahden-lahikirkkoalue. Kerro suosikkisi mieluiten sähköpostilla toimitus@korpilahtilehti.fi tai tekstiviestillä numeroon 0400 644899 pe 5.7.2024 mennessä.. Kirkkokahvit. Vanhan kappelin edustalta lähtö opastetulle kierrokselle, aiheena naisten elämäntarinoita kupparista kätilöön, kansanlaulajasta kirjailijaan. Kesäperhekerho ke 19.6. klo 10 kirkko, Ridanpää, Laiho. Huonolla säällä ollaan seurakuntatalolla sisätiloissa. -Ei koskaan enää, sanoi ne kaikki kolmet peräkkäiset sodat käynyt isäni Jussi Mäkelä. Maksuton. Tervetuloa kesämenoon! Koululaisten kesäkolo seurakuntatalo. ”Estä minua lukkiutumasta omaan maailmaani”, tekstissä sanotaan. Tarjolla lämmin ruoka tai tukeva välipala. 050 557 9003. Avoinna myös juhannusaattona. klo 10 kirkko, Koivisto, kesäkanttori. Korpilahti 13.30-14. Vuokra 80e /vrk sis alv. 23.5.2024 Jyväskylä Hiljaa voimat uupui, lähdön hetki läheni. Sataman parkki! ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI 0400 872 461, ota FB seurantaan Totta on kesä ja siniset mustikat sadelinnun kaihoisa laulu Totta menninkäistytön tanssi harmaahuivinen valo ja varjo sammaleenkannon keltiäispesä Satua tuulessa heiluvat paperinauhat kirkkaanpunaiset, kaikenväriset rekka-autot, metsätraktorit Hätäiset, poistuvat polut Jo toiseen paikkaan tanssii harmaahuivinen menninkäistyttö Mukanaan vie toden ja sadun, siniset mustikat Vie valon ja varjon sadelinnun kaihoisan laulun Sammaleenkannon keltiäispesän Ja maailma on hetken hiljaa Kuitenkin palaa harmaahuivinen menninkäistyttö Siellä se tanssii vadelmien, horsmien puolukoiden punana Metsätraktorin jäljille tuo korvasienien muhkuraisen perheen sadelinnun kaihoisan laulun Mikä on aika, se on satu ja tosi Sata vuotta, taas sovussa valot ja varjot Taas metsässä mahtavat puut Ainomaria Hakanen Lukijan kynästä Rakkaamme s. Vesi.fi -verkkosivulla julkaistaan viikottaiset sinileväkatsaukset tästä viikosta alkaen. Mummoa ja Liisaa kaivaten Ville ja Marika Konsta, Katariina Markku sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu 15.6.2024 läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. 0449709195 Lapsille ja perheille Apua ja tukea tarvitseville Väestönmuutoksia Jumalanpalvelukset ja hengellinen elämä Sana sunnuntaiksi juhlitaan palveluita Perunkirjoitukset -joustavasti vaikka kotonasi Marja Elsinen Korpilahti 0400 531 831 myydään Miten olla avoin ristiriitaiselle maailmalle NYT ON AIKA JUHLIA Tervetuloa juhlimaan kanssamme Kari (Kile) Nättisen 70-vuotissyntymäpäivää 13.7.2024 kello 14:00 alkaen Vanha pappila Koivukuja 8. Opastettu hautausmaakävely, säävaraus to 27.6. Me suomalaiset olemme jälyä kansaa. Korpilahti Kenestä Korpiukko 2024. Ruokakassijakelu parillisilla viikoilla. klo 18. Meillä on kysyntää. Kirkkokahvit. Tammelin TUULENSUUN TILAN TUORETORIN JUHANNUSHERKUT ENTISEN POSTIN EDESSÄ, Korpilahdentie 5, palvilihaa, savukalaa, perunoita (myös siikliä), mansikoita yms. Sankarihautausmaalla opastettu hautausmaakävely, säävaraus su 30.6. Ruokapankkisetelin saa diakoniatyöntekijältä, joka arvioi avuntarpeen. Kaikki sinilevät eivät ole myrkyllisiä, mutta sitä ei pysty silmämääräisesti sanomaan, joten parasta on varoa siis kaikkea sinilevää. Urheilujärjestöt osoittavat meille kyllä, kuinka ’kaveria ei jätetä’
klo 9-19! Perälänraitti 145 41820 Saakoski 0503265374 www.kpthonkanen.fi. Radan rakensimme torstaina. – Etenkin kisojen aikana teimme pitkiä päiviä. – Suurin osa kilpailijoista on Keski-Suomen alueelta, mutta mukana on ratsukoita melko kaukaakin, ainakin Oulun ja Vaasan seudulta, kilpailunjohtaja, Korpilahden Ratsastajien puheenjohtaja Emmi Vuola kertoi. Kilpailunjohtajalla oli monenlaisia kiireitä kilpailupäivienkin Korpilahden Ratsastajien ja Jyvässeudun Ratsukoiden järjestämiin kouluratsastuskisoihin Suojakalliolla osallistui yhteensä 168 ratsukkoa. – Päivä piti lyödä lukkoon syyskuun loppuun mennessä. Itse olin paikalla pari tuntia ennen kilpailujen alkua ja vielä muutaman tunnin kilpailujen jälkeenkin joka päivä, Emmi Vuola totesi. Tuomareita meillä oli yhdeksän ja stewardeita, jotka tarkkailevat ratsujen hyvinvointia, meillä oli kaksi. Ilmoittautuminen päättyi kilpailuja edeltävänä sunnuntaina, sen jälkeen piti tehdä lähtölistat ja aikataulut. heinäkuuta. Kaikki eivät olleet paikalla kaikkina kolmena kilpailupäivänä, mutta talkoolaisten whatsappryhmässä meillä oli 52 jäsentä, eivätkä ihan kaikki talkoolaiset varmaan olleet siinä mukana. Kilpailukutsut piti saada valmiiksi viimeistään kuusi viikkoa ennen kilpailuja, Emmi Vuola selvitti. 8 – Keskiviikkona 19.6.2024 Nro 24 Tiina Lamminaho Kilpailut kymmenien talkoolaisten voimin Korpilahden Ratsastajien ja Jyvässeudun Ratsukoiden yhdessä järjestämät kansallisen ja aluetason kouluratsastuskilpailut Päijänne Dressage Days kokosi taas Suojakallion kentälle lähes kaksisataa hevosta ja ratsastajaa. Kisoja oli mahdollistamassa yli viisikymmentä talkoolaista. Tuomareita ja sponsoreita on alettu kysellä heti alkuvuodesta. – Mukana oli väkeä kummastakin seurasta. Kolmen päivän aikana lähtöjä oli noin 250, yhteensä 22 luokassa. Heinäkuun loppupuolella vuorossa on toinen iso tapahtuma; Päijänne Jumping Days eli esteratsastuskisat, joissa on seura-, aluesekä kansallisen tason luokkia, kilpaillaan Suojakallion hevosurheilukeskuksessa 19. – Kilpailussa on eritasoisia luokkia helposta b:stä intermediate 1 -tasoon, mukana oli myös yksi paraluokka. Ratsukoita oli 168. Ääneseudun Ratsastajien Heli Turtiainen ja Salsa de L’Aube2629 osallistuivat vaativa b -luokkaan. – Viimeiset pari viikkoa ennen kilpailuja onkin sitten tehty enemmän tai vähemmän joka päivä jotain kisoihin liittyvää, muun muassa valmisteltu kentän kunnostusta ja haettu kukkia koristeeksi. – 21. Kilpailut käytiin perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina. Kisojen suunnittelu aloitettiin jo viime vuoden puolella. Kaikki kasvit -50% Kiitos kaudesta! Puutarhan tyhjennys ke 19.6. Eniten työtä on ollut kisaviikolla. Ulkopuolisille tuomareille ja stewardeille maksetaan kilometrikorvaukset ja päivärahat, mutta oman seuran väki tekee työt talkoilla, Emmi Vuola kertoo. – Kilpailujen järjestäminen vaatii myös todella paljon paperitöitä, kilpailunjohtaja, Korpilahden Ratsastajien puheenjohtaja Emmi Vuola totesi