Soita puh. VSK KORPILAHDEN ALUEEN PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI NUMERO 35 IR TO N U M ER O 2 € Autopesu 24h PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI PALVELEMME: Maanantaisin kello 9-15 Tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 9-12 Muina aikoina sopimuksen mukaan. KORPILAHTI KESKIVIIKKO 28.8.2019 48. – Hienoa, että tällainen tapahtuma on järjestetty. Haanpään kesäkahvista makumatkaa aloittelivat myös Paula Vähälahti-Järvinen ja Raimo Järvinen. – Ainakin Pirttiahon puutarhalla ajattelimme käydä, sitten täytyy katsoa, kuinka vatsa jaksaa eteenpäin, Joanna Heinonen totesi. Haanpään kesäkahvilassa pääsi maistamaan muun muassa pihtiputaalaisen pienen jäätelötehtaan, Liisankankaan, jäätelöä ja Painaan burgeria. Ihmiset kävivät monessa paikassa ja tarjolla oli pieniä annoksia pikkurahalla; pienen annoksen jaksoi syödä useammassa paikassa ja rahatkin riittivät kiertelyyn. Kauppansa tekivät myös Villa Cawénin perunarieskat eri täytteillä. Väkeä on ollut todella paljon edelliskesiä enemmän. Ja jäätelö on todella hyvää, Malmivaara sanoi. Maistelijoita riitti illan aikana jokaisessa yhdeksässä kohteessa, joissakin kävijöitä oli jopa useita satoja. – Yllättävän paljon ihmiset kokeilivat kuhnureita. – Pikkutiet toivat varmasti vielä ylimääräistä extremeä monille. Matkailutila Surkeenjärvellä Moksissa he suunnittelivat vielä jatkavansa seuraaviin paikkoihin. Sirkku Mennala tarjosi Pimeenpirtin pikkuherkkuja eli pieniä kakunpaloja ja pikkusuolaisia. Myös Juhlakartano Tähtiniemessä oli vilskettä koko tapahtuman ajan ja Struven sopalle riitti kysyntää. – Ne ovat meidän perheenjäseniämme, eli eläimet ovat meillä ympäri vuoden, Willman toteaa. – Tuntuu, että nyt sana meistä on kiirinyt. Willman ja Tommi Nieminen pitivät kesäkahvilaa nyt kolmatta kesää. – Tapahtuma onnistui todella hyvin ja alkuperäinen idea toteutui, eli ihmiset kiertelivät eri paikoissa, makumatkaidean Korpilahdelle tuonut Vaarunhovin yrittäjä Tiia Leván toteaa. – Porukkaa oli koko ajan. – Hämeenlinnan seudulla, josta idean lainasimme, Herkkujen yö -tapahtuma on ehkä jo menettänyt alkuperäistä ideaansa, mutta täällä se onnistui hyvin. Ohikulkijoita käy paljon, mutta tänne on tultu myös varta vasten, jopa Tampereen seudulta asti, yrittäjä Mia Willman kertoi. – Painaan burgeri on isännän itse kehittelemä. – Tämä on todellista lähiruokaa, sekä hirvi että juurekset ovat Moksista, yrittäjä Mari-Anne Ahonen totesi. – Se oli mukavaa, kun meillä kaikilla tapahtumassa mukana olevilla oli tarjota vähän erilaista syömistä, jokaisella oman persoonan mukaista.. Elokuun lopun ilta tuntui sopivan tapahtuma-ajankohdaksi hyvin, kun kelikin suosi. Komppa-Seppälän tilalla tarjottiin kalaja kasvispizzojen lisäksi paistettuja kuhnureita, sekä kakkuja jälkiruoaksi. 0400 644 899 toimitus@korpilahtilehti.fi ilmoitukset@korpilahtilehti.fi www.korpilahtilehti.fi Mukavaa syyskesää! YRITTÄJÄ-TEEMANUMERO ilmestyy 4.9.20191 Makumatka houkutti maistamaan Sadat ihmiset ajoivat perjantai-iltana ristiin rastiin Korpilahtea Makumatka Korpilahdella sai ihmiset liikkeelle. Jotkut käväisivät nopeasti ja jatkoivat eteenpäin, toiset jäivät tunnelmoimaan pitemmäksi aikaa. Korpilahtelaisten lisäksi paikallisia makuja maistelemassa kävi väkeä ainakin Jyväskylästä, Muuramesta, Jämsästä, Jämsänkoskelta, Joutsasta ja Petäjävedeltä. – Tänä vuonna emme ole vielä ehtineet käydä täällä, viime vuonna kävimme monta kertaa alpakoita katsomassa. Ylä-Muuratjärvellä asuvat Joanna ja Joonas Heinonen aloittivat kierroksensa Hakamaan lammastilalta. Makumatkaideaa kehuttiin paljon, oli todella mukavaa olla mukana ja se oli mahtavaa, että ihmiset lähtivät liikkeelle, Mennala totesi. Surkeenjärvellä pöydässä oli hirvikeittoa ja kasvissosekeittoa itse leivottujen leipien kanssa, leipää ja sämpylöitä sai ostaa mukaankin, samoin Mikko Veitonmäen pihvilihasäilykkeitä ja Farmery Oy:n vihanneksia. Surkeenjärvelläkin väkeä riitti tasaisesti. – Palaute oli positiivista, makua kommentoitiin muun muassa pähkinäiseksi ja sienimäiseksi. Se on ollut tänä kesänä kovasti suosittu, periaatteessa perushamppari, mutta paistamme ja maustamme naudanjauhelihapihvin itse, Willman kertoi. Täällä on käynyt monia sellaisiakin, jotka eivät ole meillä aiemmin käyneet, Ahonen kertoi. Tänä kesänä alpakkakahvilassa on riittänyt kävijöitä muutenkin. – Ihmisiä on liikkeellä yllättävänkin hyvin. Yhdentoista alpakan lisäksi pihapiirissä asustaa afrikkalaisia kääpiövuohia, kanoja ja lampaita. Laura Malmivaara oli tullut paikalle viisivuotiaan Idan kanssa. Liikkeellä oli lapsiperheitä, pariskuntia ja kaveriporukoita, ikähaitarikin oli suuri. Se oli monille ensimmäinen kokemus hyönteisruoasta, Marja Komppa kertoi. Vaarunhovissa tarjolla oli joko isompaa tai pienempää purtavaa eli paellaa ja tuulihattuja. – Itse asiassa kaikki menivät, ja enemmänkin olisi mennyt, kun ihmiset olisivat halunneet ostaa mukaankin, Inkeri Flinkman Villa Cawénista kertoi. Useimmat kävivät monessa paikassa, jokunen ennätti jokaiseen yhdeksään kohteeseen. Myös Haanpään kesäkahvilassa Painaalla oli vilskettä. – Täältä menemme vielä ainakin Tähtiniemen juhlakartanoon, siellä emme ole käyneet aikaisemmin. Aiomme kyllä käydä useammassakin paikassa, Järviset kertoivat. Täällä olemme käyneet lastenlasten kanssa, tämä on upea paikka. – Osa paikoista on meille tuttuja ennestään, mutta eivät kaikki. – Aivan yllättävän paljon kävi väkeä, yrittäjä Armi Unga totesi. – Siitäkin tuli kiitosta, että myös näin syksyllä järjestetään jotain, Leván kertoo. Liikkeellä oltiin koko tapahtuman ajan; ensimmäiset aloittivat jo ennen kuutta ja viimeiset lähtivät kotiin puolenyön jälkeen
fi tai osoitteeseen Martinpolku 26, 41800 Korpilahti.. 0400 644899 Pääkirjoitus Yleisöltä Kirjoita Korpilahti-lehden yleisönosastoon omalla nimelläsi tai nimimerkillä. LOUNASLISTAT löytyvät myös www.korpilahtilehti.fi sekä RAITTI-mobiilisovelluksesta. Lounaat Nimipäivät maarit.nurminen@ korpilahtilehti.fi puh. 2– Keskiviikkona 28.8.2019 Nro 35 Tänään keskiviikkona nimipäiväänsä viettävät Tauno, torstaina Iina, Iines, Inari, perjantaina Eemeli, Eemil, Eemi, lauantaina Arvi, sunnuntaina Pirkka, maanantaina Sini, Justus, Sinikka ja tiistaina Soile, Soili, Soila. Tekstin voit lähettää toimitus@korpilahtilehti. Lämpimät onnittelut nimipäiväsankareille. Muista liittää mukaan yhteystietosi
Lyhyesti Keskiviikkona 28.8.2019 Nro 35 3
4– Keskiviikkona 28.8.2019 Nro 35 Pontikkaa kansien väliin Vekkulan vaalee tunnettiin, mutta osattiin sitä Hirvimäessäkin – Vekkula oli laajasti tunnettu pontikkakylä, mutta kyllä Hirvimäessäkin oli muutama kuuluisa pontikankeittäjä, Jaakko Luoma toteaa. – Pontikantekotaito kulki perintönä ja se oli metsäkylissä yksi taito muiden joukossa. Heti kansalaissodan jälkeen, kieltolain aikaan, pontikankeittäjiä jäljittivät ja pontikkatehtaita tuhosivat suojeluskuntalaiset – ehkä pontikankeitossa oli mukana jotain maaseudun kapinaakin, Luoma pohtii. Jämsän, ja hieman Vekkulan korpilahtelaisen naapurikylänkin eli Hirvimäen, pontikkaperinnettä kerätään nyt kansien väliin. Luoman mukaan Hirvimäessä pontikan kysyntää lisäsi suuresti vuonna 1944 rakennettu Keltasuon metsäkämppä, jossa parhaimmillaan asusti seitsemisenkymmentä miestä. – Poliisilla riitti energiaa siihen oikein ihmeteltävän paljon. Yksi syy oli varmaan se, että viinakaupat olivat kaukana, eikä autoja ollut vielä 1960-luvulla läheskään kaikilla, Ketolainen sanoo. Luoman mukaan pontikankeittoperinteeseen saattaa liittyä myös jonkin verran luokka-ajattelua. Hirvimäessä ja Jämsän Vekkulassa pontikkatehtaat toivat lisätienestejäkin. – Vuoteen 1866 astihan pontikankeitto oli laillista, sitten valtio teki viinanpoltosta itselleen monopolin. Hän oli aloittanut viinahommat jo kieltolain aikaan. Elämä oli niukkaa, joten kaikki lisätienestit olivat tervetulleita. Ja se on ollut kyllä yllättävänkin yleistä, melkein kaikilla vanhemmilla ihmisillä on jonkinlaisia muistoja pontikasta, Päivi Ketolainen toteaa. Pontikankeitto ei ole vain Keski-Suomen metsäkylien perinnettä, vaan viinaa keitettiin joka puolella Suomea. – Ruotsinkielinen Pohjanmaa oli todella aktiivista pontikka-aluetta, ja siellä oli hyvin vahva yhteisökuri, keittäjiä ei käräytelty. Matti Salmisen ja Jaakko Luoman mukaan aineistoa otetaan edelleen vastaan. – Ainakin Jämsässä pontikankeitto jatkui yleisenä 1970-luvulle asti. Rangaistukset olivat kovia, sakotkin sen verran isoja, että kiinnijäämistä pelättiin jo taloudellisistakin syistä. Sen jälkeenkin käsittääkseni isot talot saivat luvanvaraisesti keittää viinaa jonkun rajoitetun ajan vuodessa. Jaakko Luoman mukaan vanhat pontikankeittäjät eivät omasta mielestään olleet rikollisia, jos pontikankeittoon ei liittynyt muuta rikollisuutta. Horkan kyläkirjassa mainittu Jalmari Aspelin istui linnassakin useaan otteeseen, yhteensä lähes puolet elämästään. Mainetta saivat myös Lontoon talon veljekset, Luoma kertoo. Kyläyhteisöissä pontikankeittäjiä sekä suojeltiin että toisaalta myös ilmiannettiin. Ammattimiehillä homma oli hallittua, jos he eivät juoneet itse, mutta sitten jos tuotokset rupesivat maistumaan itselle liikaa, tuli tietysti enemmän ongelmia kuin niitä lisätuloja, ja siinä tapauksessa pontikankeitto vain lisäsi kurjuutta. Ahkera pontikankeittäjä ansaitsi saman tai enemmänkin kuin työmies rakennuksilla. – Vekkulassa keittäjiä käräytettiin, mutta Hirvimäessä ei ilmeisesti juuri ilmiantajia ollut, ainakaan kyläkirjan mukaan Hirvimäen keittäjiä ei käräytetty, Luoma kertoo. Päivi Ketolaisen mukaan Jämsässä keitettiin pontikkaa muissakin kylissä kuin Vekkulassa, mutta ainoastaan Vekkulassa sitä voi pitää jonkinlaisena sivuelinkeinona, muualla pontikankeittoa harrastettiin lähinnä omaksi ja tuttavien iloksi. Korpilahdella kuulemma eräs kauppias toi sokerit keittopaikallekin. Päivi Ketolaisen toimittama kirja ilmestyy kevättalvella, Ketolaisen lisäksi tarinoita kirjaan kerää Jaakko Luoma. Torppareilla ja maaseudun vähävaraisilla ei tätä mahdollisuutta ollut, mutta viinapolttoa ei lailla lopetettu, Luoma toteaa. – 1960 – 70 -luvuilla pontikkaa ei enää juuri myyty, mutta sitä keitettiin yleisesti omaan käyttöön ja ystäville. – Yksi kohta, jossa saattoi paljastua, oli tarvikkeiden hankinta. Idea pontikkaperinteen keräämisestä kansien väliin on itänyt jo reilut kymmenen vuotta. – Keittäjät olivat yleensä maaseudun vähävaraista väkeä. Päivi Ketolaisen tietojen mukaan poliisit saattoivat kyllä joskus katsoa pienen mittakaavan toimintaa läpi sormienkin. kuvatekstit: Etenkin 1950-luvulla poliisi käytti paljon resursseja pontikkatehtaiden paljastamiseen ja tuhoamiseen. (kuva Vekkulan kokoelmista). (kuva Vekkulan kyläkirjasta) Pontikankeitto oli yleistä metsäkylissä. Luoman mukaan etenkin 1950-luvulla poliisi käytti todella runsaasti resursseja pontikankeittäjien metsästämiseen. – Hirvimäessä pontikkaa kyllä keitettiin myös myyntiin, kylällä oli muutama tunnettu pontikankeittäjä, joita voi pitää alan ammattilaisina. !950-luvulla alettiin käyttää sokeria ja sitähän piti ostaa kaupasta; piti valita luotettava kauppias, joka ei kertonut poliisille, kuka osti isoja määriä sokeria. Keltasuon lisäksi kysyntää oli Suojakallion tansseissa ja Nelospirtillä. – Siihen aikaan myös Kansalaisryhti-niminen yhdistys maksoi ilmiantopalkkioita pontikankeittäjistä, toimintaa rahoitti Alko. Aiemmin taloista oli saatettu antaa keittäjille viljaa ja saada sitten vastineeksi pontikkaa. – Ajatus syntyi, kun teimme Vekkulan kyläkirjaa ja videota, Vekkulan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Matti Salminen kertoo. – Toki metsätöissä oli paljon pientilallisia, jotka lähtivät viikonlopuksi kotiin, mutta paljon joukossa oli myös naimattomia poikamiehiä, jotka viettivät kämpällä vapaa-aikansakin, Luoma kertoo. Rannikkoalueethan kunnostautuivat pirtun salakuljetuksessa kieltolain aikaan, pirtuperinne ilmeisesti siirrettiin sitten pontikkaan, Luoma kertoo. Poliisi saattoi esimerkiksi soluttautua metsäkämpille; joku ulkopaikkakuntalainen poliisi pestautui metsätyömieheksi saadakseen tietoja, Luoma kertoo. Joku vanha pontikankeittäjä totesikin, että heistä maksetaan ”tapporahaa”, samoin kuin ketuista. – Ja toki viinaa on keitetty ja keitetään muuallakin, joka puolella maailmaa, raaka-aine vain vaihtelee. 1960-luvulla pontikanmyynti alkoi hiipua ja keittokin helpottui, kun tulivat kaasupolttimet. – Lisäksi kylällä oli omiin tarpeisiin keittäjiä ja pienempiä tekijöitä, jotka hakivat vähän leivän jatketta myymällä pontikkaa Keltasuon kämpälle. Pontikkaperinnettä kerätään kirjaksi Vekkulan kyläyhdistyksen hallinnoiman, EU-rahoitteisen hankkeen turvin. – Jämsässä oli kuulemma yksi poliisi, joka virka-ajalla jahtasi keittäjiä, mutta itse keitti vapaa-ajallaan, Luoma toteaa
Jämsän, ja hieman Vekkulan korpilahtelaisen naapurikylänkin eli Hirvimäen, pontikkaperinnettä kerätään nyt kansien väliin. – Vuoteen 1866 astihan pontikankeitto oli laillista, sitten valtio teki viinanpoltosta itselleen monopolin. Kyläyhteisöissä pontikankeittäjiä sekä suojeltiin että toisaalta myös ilmiannettiin. Heti kansalaissodan jälkeen, kieltolain aikaan, pontikankeittäjiä jäljittivät ja pontikkatehtaita tuhosivat suojeluskuntalaiset – ehkä pontikankeitossa oli mukana jotain maaseudun kapinaakin, Luoma pohtii. (kuva Vekkulan kokoelmista). Matti Salmisen ja Jaakko Luoman mukaan aineistoa otetaan edelleen vastaan. Hirvimäessä ja Jämsän Vekkulassa pontikkatehtaat toivat lisätienestejäkin. Aiemmin taloista oli saatettu antaa keittäjille viljaa ja saada sitten vastineeksi pontikkaa. Päivi Ketolaisen tietojen mukaan poliisit saattoivat kyllä joskus katsoa pienen mittakaavan toimintaa läpi sormienkin. Rangaistukset olivat kovia, sakotkin sen verran isoja, että kiinnijäämistä pelättiin jo taloudellisistakin syistä. Pontikkaperinnettä kerätään kirjaksi Vekkulan kyläyhdistyksen hallinnoiman, EU-rahoitteisen hankkeen turvin. Päivi Ketolaisen mukaan Jämsässä keitettiin pontikkaa muissakin kylissä kuin Vekkulassa, mutta ainoastaan Vekkulassa sitä voi pitää jonkinlaisena sivuelinkeinona, muualla pontikankeittoa harrastettiin lähinnä omaksi ja tuttavien iloksi. Joku vanha pontikankeittäjä totesikin, että heistä maksetaan ”tapporahaa”, samoin kuin ketuista. – Jämsässä oli kuulemma yksi poliisi, joka virka-ajalla jahtasi keittäjiä, mutta itse keitti vapaa-ajallaan, Luoma toteaa. Idea pontikkaperinteen keräämisestä kansien väliin on itänyt jo reilut kymmenen vuotta. Hän oli aloittanut viinahommat jo kieltolain aikaan. Yksi syy oli varmaan se, että viinakaupat olivat kaukana, eikä autoja ollut vielä 1960-luvulla läheskään kaikilla, Ketolainen sanoo. !950-luvulla alettiin käyttää sokeria ja sitähän piti ostaa kaupasta; piti valita luotettava kauppias, joka ei kertonut poliisille, kuka osti isoja määriä sokeria. – Toki metsätöissä oli paljon pientilallisia, jotka lähtivät viikonlopuksi kotiin, mutta paljon joukossa oli myös naimattomia poikamiehiä, jotka viettivät kämpällä vapaa-aikansakin, Luoma kertoo. – 1960 – 70 -luvuilla pontikkaa ei enää juuri myyty, mutta sitä keitettiin yleisesti omaan käyttöön ja ystäville. – Pontikantekotaito kulki perintönä ja se oli metsäkylissä yksi taito muiden joukossa. Luoman mukaan etenkin 1950-luvulla poliisi käytti todella runsaasti resursseja pontikankeittäjien metsästämiseen. – Siihen aikaan myös Kansalaisryhti-niminen yhdistys maksoi ilmiantopalkkioita pontikankeittäjistä, toimintaa rahoitti Alko. – Ja toki viinaa on keitetty ja keitetään muuallakin, joka puolella maailmaa, raaka-aine vain vaihtelee. Keltasuon lisäksi kysyntää oli Suojakallion tansseissa ja Nelospirtillä. Ja se on ollut kyllä yllättävänkin yleistä, melkein kaikilla vanhemmilla ihmisillä on jonkinlaisia muistoja pontikasta, Päivi Ketolainen toteaa. – Ruotsinkielinen Pohjanmaa oli todella aktiivista pontikka-aluetta, ja siellä oli hyvin vahva yhteisökuri, keittäjiä ei käräytelty. Päivi Ketolaisen toimittama kirja ilmestyy kevättalvella, Ketolaisen lisäksi tarinoita kirjaan kerää Jaakko Luoma. Horkan kyläkirjassa mainittu Jalmari Aspelin istui linnassakin useaan otteeseen, yhteensä lähes puolet elämästään. Ammattimiehillä homma oli hallittua, jos he eivät juoneet itse, mutta sitten jos tuotokset rupesivat maistumaan itselle liikaa, tuli tietysti enemmän ongelmia kuin niitä lisätuloja, ja siinä tapauksessa pontikankeitto vain lisäsi kurjuutta. Poliisi saattoi esimerkiksi soluttautua metsäkämpille; joku ulkopaikkakuntalainen poliisi pestautui metsätyömieheksi saadakseen tietoja, Luoma kertoo. – Ajatus syntyi, kun teimme Vekkulan kyläkirjaa ja videota, Vekkulan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Matti Salminen kertoo. Pontikankeitto ei ole vain Keski-Suomen metsäkylien perinnettä, vaan viinaa keitettiin joka puolella Suomea. – Poliisilla riitti energiaa siihen oikein ihmeteltävän paljon. Korpilahdella kuulemma eräs kauppias toi sokerit keittopaikallekin. – Keittäjät olivat yleensä maaseudun vähävaraista väkeä. Torppareilla ja maaseudun vähävaraisilla ei tätä mahdollisuutta ollut, mutta viinapolttoa ei lailla lopetettu, Luoma toteaa. – Yksi kohta, jossa saattoi paljastua, oli tarvikkeiden hankinta. – Ainakin Jämsässä pontikankeitto jatkui yleisenä 1970-luvulle asti. Jaakko Luoman mukaan vanhat pontikankeittäjät eivät omasta mielestään olleet rikollisia, jos pontikankeittoon ei liittynyt muuta rikollisuutta. Luoman mukaan Hirvimäessä pontikan kysyntää lisäsi suuresti vuonna 1944 rakennettu Keltasuon metsäkämppä, jossa parhaimmillaan asusti seitsemisenkymmentä miestä. Mainetta saivat myös Lontoon talon veljekset, Luoma kertoo. – Lisäksi kylällä oli omiin tarpeisiin keittäjiä ja pienempiä tekijöitä, jotka hakivat vähän leivän jatketta myymällä pontikkaa Keltasuon kämpälle. Rannikkoalueethan kunnostautuivat pirtun salakuljetuksessa kieltolain aikaan, pirtuperinne ilmeisesti siirrettiin sitten pontikkaan, Luoma kertoo. Sen jälkeenkin käsittääkseni isot talot saivat luvanvaraisesti keittää viinaa jonkun rajoitetun ajan vuodessa. Ahkera pontikankeittäjä ansaitsi saman tai enemmänkin kuin työmies rakennuksilla. 5 Keskiviikkona 28.8.2019 Nro 35– Pontikkaa kansien väliin Vekkulan vaalee tunnettiin, mutta osattiin sitä Hirvimäessäkin – Vekkula oli laajasti tunnettu pontikkakylä, mutta kyllä Hirvimäessäkin oli muutama kuuluisa pontikankeittäjä, Jaakko Luoma toteaa. – Vekkulassa keittäjiä käräytettiin, mutta Hirvimäessä ei ilmeisesti juuri ilmiantajia ollut, ainakaan kyläkirjan mukaan Hirvimäen keittäjiä ei käräytetty, Luoma kertoo. kuvatekstit: Etenkin 1950-luvulla poliisi käytti paljon resursseja pontikkatehtaiden paljastamiseen ja tuhoamiseen. 1960-luvulla pontikanmyynti alkoi hiipua ja keittokin helpottui, kun tulivat kaasupolttimet. Elämä oli niukkaa, joten kaikki lisätienestit olivat tervetulleita. – Hirvimäessä pontikkaa kyllä keitettiin myös myyntiin, kylällä oli muutama tunnettu pontikankeittäjä, joita voi pitää alan ammattilaisina. Luoman mukaan pontikankeittoperinteeseen saattaa liittyä myös jonkin verran luokka-ajattelua. (kuva Vekkulan kyläkirjasta) Pontikankeitto oli yleistä metsäkylissä
6 – Keskiviikkona 28.8.2019 Nro 35 Sana sunnuntaiksi Lapsityö menoeväät seurapalsta Vuokrataan korinosturi. Kaverin kanssa kirkkoon -sunnuntai. klo 18 seurakuntatalo. klo 18 seurakuntatalo. Vanhaan testamenttiin johdattelee teologian tohtori Jukka Palola. Kirkkokahvit. Soita ja varaa 044 970 9195 /RakennusIkkala PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI myydään palveluita JUMALANPALVELUKSET JA USKONELÄMÄ Raamattuilta ke 4.9. klo 10 kirkko. Kirkkokahvit. Ota kaveri tai tuttava, joka ei ehkä muuten pää. Messu su 15.9. Hinta 80e vuorokausi, sis alv. Samassa veneessäilta to 12.9. Yhteiskristillinen ilta. Koivisto, Tiusanen. Messu su 8.9. Mukana Ylistysryhmä. Karasti, Mertanen. Työskentelykorkeus 9m. klo 10 kirkko. Raamattuopetusta, rukousta ja tarjoilua
35 €/hlö • Rantasauna 250 euroa/vrk • Kokoustilat alk. 0400 527 448. Tärylätkä vuokrattavana. 0% alv. Avoinna: Ma 9-15, ti-ke 9-12, to-pe suljettu Ilmestyy kerran viikossa KESKIVIIKKOISIN Julkaisija: VanhaUkkola/ Korpilahti-lehti Painopaikka: Lehtisepät ISSN 0782-5609 Toimitus: Päätoimittaja Maarit Nurminen, p. 7 Keskiviikkona 28.8.2019 Nro 35– ammattilaiset asialla Korpilahden Radioja TV-huolto Ky ANTENNIASENNUKSET ANTENNITARVIKKEET Pauli Lehtinen p. Taksi henkilöja tavarakuljetuksiin! RIPPALA OY 0400-846761 Hoivataan.fi tuottaa kotiisi: -Luotettavaa kotihoivaa -Siivouspalvelut -Terveyttä edistävät jalkahoidot näppärästi kotonasi. 0400 319 031 Lauri Lehtinen p. 35 €/h Tähtiniementie 26, Korpilahti info @tahtela.fi, p. ILMOITUSHINNAT 1.1.2019 Hinnat/sivu alv. www.korpilahtilehti. free lance-toimittaja Tiina Lamminaho p. 050 432 9190 www.tähtelä.fi K-S ASUNTOVÄLITYS LKV Asuntojen ja kiinteistöjen välitys, arviot, kauppakirjat ja kaupanvahvistukset ym. 014 821 134 HiusAvain Korpiojantie 1 p. Ma-pe 7.30–17.00 testaukset ja korjaukset. 0400 410 564 Kaivinkonetyöt Jätevesijärjestelmät Rakennusten pohjatyöt Maansiirrot Hiekat, sorat, mullat Vaihtoja purkulavat Kuorma-autokuljetukset KN-SÄHKÖ Oy Reiviläntie 21, Korpilahti,p. Kaivuuja tasaustyöt Saakoski, korjaamo 826 219 Hinausauto 0400 343 326 www.hinaus-javanainen.fi Hinauspalvelu, Korjaamo Javanainen Rakennuspalvelu Tapio Niemelä Saneeraukset, sisustus-, laatoitusja märkätilatyöt. 040 719 5547 Rakentamisja kiinteistön hoitopalvelut RakennusIkkala KUKKAJA HAUTAUSPALVELU Martinpolku 23, Korpilahti, p. ilmoitukset@korpilahtilehti. Sähköistä lehteä voi lukea kotisivulta osoitteesta www.korpilahtilehti.edocker.com tai RAITTI -mobiilisovelluksella! Jos haluat kuukaudeksi ilmaiset kokeilutunnukset, laita postia tai soita!. 0451632400, jkl@hoivataan.fi www.hoivataan.fi Tasan 30 vuotta sitten PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Tilaa digilehti itselle tai vaikka lahjaksi opiskelijalle! 3 kuukauden määräaikainen tilaus 20€. 0400 808 870 FYSIOTERAPIA p. 0400 385 363 ts.niemela@luukku.com Kari Pahkamäki T:mi Korjausja uudisrakentaminen p. 0400 644 899 toimitus@korpilahtilehti. 0400 546 486 • vanhala@autovanhala.com •ma–pe 8.00–17.00 Huollot ja korjaukset takuulla! Myös uuden auton takuu säilyy. 040 578 4473 EU-maat, kestotilaus...............150 € Muu Eurooppa, kestotilaus..145 € Muut maat, kestotilaus..........170 € Digitilaus, kestotilaus............54 € Irtonumerot......................................2 € PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI AUTOKORJAAMO MÄKISEN AUTOHUOLTO JA -KORJAAMO Autotalo, Muurame, p. Tee tilaus sähköpostilla ilmoitukset@korpilahtilehti.fi tai soita puh. 040 729 2919 Ikolantie 6, 41800 Korpilahti www.korpilahtilehti.fi tee tilauksia, osoitteenmuutoksiaMartinpolku 26 41800 Korpilahti P. 0400 644 899 ilmoitukset@korpilahtilehti. toimitus@korpilahtilehti. P. Maanrakennus ANSSI NIEMI OY www.maanrakennusanssiniemi.fi . Minna 040 7271396 Parturi-kampaamo Lovi & Laikku 041 505 6317 Virpi Koskela, puh. 040 771 8552 Konetyö Pietilä, p. TILIPALVELUT LEHTINEN MARJA-LIISA kirjanpitopalvelut p. 24% etusivu 0,86 1,10 €/pmm takasivu 0,80 1,00 €/pmm sisäsivu 0,75 0,93 €/pmm Pienlaskutuslisä 2,50 € lisätään paperilaskuihin. 0400 644 899 maarit.nurminen@korpilahtilehti. Rumpu-salaojasadevesiputkia, suodatinkankaita. 0400 644 899. 050 570 9415 Rakennusten pohjat ym. 014 373 2951 Autojen määräaikaishuollot, Myös ilmastointilaitteet ja savutestit. Renkaiden kausisäilytys! www.autovanhala.com AutoVanhalasta Ostorahoitus Tilaisuude tulle Tähtelää ! • Kesämajoitus alk. Kotitalousvähennyskelpoista, monenlaista arjen apua pihatöistä ulkoilutusapuun. 014 841 300 PARTURI-KAMPAAMO KAUNEUSHOITOLA www.hiusavain. 044 986 0529 Ammattilainen, varaa ilmoitustilasi tästä! www.veljeksetvanhala.fi * Rakentaminen * Viemärien avaus/ kuvaus * Kuljetukset nosturiauto/ konelava, rahtilava * Jätelavapalvelut *Maanrakennus/kaivinkonetyöt *Jätevesien käsittelyjärjestelmät 0400 648 024 veljekset.vanhala@co.inet.fi AutoVanhala, Tikkasent.2, KORPILAHTI p. 0400 242 571 kari.nurminen@kn-sahkooy.inet.fi P. TILAUSHINNAT 1.1.2019 Kotimaa ja pohjoismaat: Kestotilaus.....................................71 € Määräaikainen 12 kk..................76 € Tutustumistilaus 3 kk.................27 € Irtonumerot: K-market Herkkukeidas Toimisto: p. Aulis Levänen LKV; 040 5079560 aulis.levanen@ksa.fi Kaisa Valkeisenmäki KTM LKV, kaupanvahvistaja; 040-0344690 kaisa.valkeisenmaki@ksa.fi Kaivinkonetyöt isolla tai pienellä koneella.Kalliomurskeet, sepelit ja hiekat. Asennus-ja Rakennuspalvelu Lehtinen Tulisijamuuraukset ja -korjaukset 040 7604580, Lehtinen_Matti@luukku.com Korpiojantie 2 FYSIOTERAPIA, LYMFATERAPIA, HOITOSUKAT Kristiina p
Yhteisillä tapaamiskerroilla käydään läpi painonhallinnan eri aihealueita. • Maaliskuussa RAITISTA löytyy myös Korpilahden lounastarjonta sekä tapahtumakalenteri. Luvassa myös eläytymistä, iloisia kohtaamisia, naurua ja riemua. Tarjosimme illan muille keskisuomalaisille yhteistyökumppaneillemme”, kertoo Humakin uusi tiimivastaava Minna Rajalin. Tästä on oikke hyvä aloittaa lukuvuosi ja samalla toivottaa korpilahtelaiset katsomaan meidän aloittaneiden opiskelijoiden avajaisohjelmia”, jatkaa Rajalin. • Uutiset-osiosta löytyvät alueen tuoreimmat uutiset joka päivä. Käytännössä Korpilahden Kilokaartiryhmä kokoontuu omatoimisesti kerran viikossa Korpilahden yhtenäiskoulun kuntosalilla. Asiakasnumerosi saat lähettämällä sähköpostia ilmoitukset@korpilahtilehti.fi tai soittamalla 0400 644 899 toimiston aukioloaikoina. Asenna Eikö tule mitään. ”Tervetuloa myös seuraamaan futismatsia, jossa ennakkotietojen mukaan luvassa myös huikeaa yrittämistä ja heittäytymistä”, ennakoi Rajalin. Kilokaartin kurssit ja ryhmät ovat tarkoitettu ylipainoisille, joilla painoindeksi on yli 28, eikä estettä liikunnan aloittamiselle. Käyttäjätunnus on nimesi ja salasana on asiakasnumerosi. Kilokaartiryhmiä on järjestetty kaupungissa jo vuodesta 2004 lähtien. Humakin Jyväskylän alueyksikön viralliset avajaiset järjestetään Korpilahden Teatterilla perjantaina 20.9 kello 12.00. Kauden aikana on mahdollisuus saada opastusta kuntosaliharjoitteluun, henkilökohtaista ohjausta liikuntaneuvontakäynneillä, tarkempaa tietoa omasta kehonkoostumuksesta sekä päästä ravitsemusterapeutin ohjaamalle keskustelukerralle. Kilokaartin avulla tähdätään pysyviin elämäntapojen muutoksiin antamalla ideoita painonhallintaan ja tukemalla osallistujia muutoksessa. ”Korpilahden Teatteri on ollut meille jo vuosia tärkeä yhteistyökumppani. Humakin ja Korpilahden Teatterin perinteinen yhteistyökuvio näki syksyn 19 ensi-illan. Lounaat, someseinä ja tapahtumat näkyvät sovelluksessa, vaikka et olisi lehden tilaaja! Mobiilisovelluksessa uutta sisältöä joka päivä: 3. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Liikunnanohjaaja Tiina Päivärinta, Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut p. Nuoret korpilahtelaiset näyttelijät valmistautuvat teatteri-iltaan. Ilmassa jännitystä. • Some-osiossa julkaistaan päivittäin paikallista sosiaalisen median sisältöä. • Lehdet-osiosta löydät tiistaina aamupäivällä ilmestyvän digilehden ja arkiston. Ryhmään osallistuminen vaatii ennakkoilmoittautumisen. Anu ja Iina Hakasen ohjaama Peppi Pitkätossu -seikkailu oli huikea näytös paikallisesta nuorisoja kulttuurityöstä. Korpilahden Kilokaarti-toiminta on maksutonta. Elämäntapamuutokseen ryhtyneet kuntalaiset kaipasivat tukea ja ohjausta liikunnan aloittamisen tueksi. 8 – Keskiviikkona 28.8.2019 Nro 35 Mobiilissa saat enemmän irti Korpilahtilehdestäsi! Raitista löytyy uusia paikallisuutisia ja -sisältöjä joka päivä. Korpilahden Kilokaarti-ryhmän syyskauden aloitustapaaminen on 12.9 klo 17.45-18.45 Korpilahden yhtenäiskoulun kuntosalissa osoitteessa Kokkotie 20. Avaa sovellus Paikkakunnan puheenaiheet vain muutaman kosketuksen päässä! Kirjaudu sisään tunnuksillasi. Luvassa on uusien yhteisöpedagogi (AMK) ja kulttuurituottaja (AMK) -opiskelijoiden puheviestinnän opintoihin kuuluvia näytelmiä, sketsejä, lauluja ja tansseja. 014 266 7734, tiina.paivarinta@jyvaskyla.fi. Korpilahden alueella Kilokaartiryhmä on toiminut vuodesta 2015 etäohjauksella. 1. Nyt vuorossa oli Humakin VIP-ilta, johon ostimme Teatterilta 60 lippua. Liikunnanohjaaja on ryhmän tukena tapaamisissa muutaman kerran kaudessa. Ryhmätoiminta käynnistyi Korpilahdella kuntalaisten aloitteesta. ”Kyllä meidän vieraat, niin aikuiset kuin pikkuisen nuoremmatkin, nauttivat näyttelijöiden roolisuorituksista ja taidosta heittäytyä. Opiskelijamme, niin kulttuurituottaja (AMK) kuin myös yhteisöpedagogi (AMK) ovat saaneet teatterilta monipuolisia harjoittelupaikkoja ja onpa teatterilaisia valittu meille myös tekemään korkeakoulututkintoa, siis opiskelijaksi. Tulevan kauden tapaamisten teemoja ovat monipuolinen kuntosaliharjoittelu, kehonkoostumuksen mittaus, ravitsemus painonhallinnan tukena sekä kehonhuolto. Raitti-sovellus tuo Korpilahti-lehden älypuhelimeesi. Teksti ja kuvat: Maarit Honkonen-Seppälä, Humakin lehtori Lähde mukaan Kilokaartiin – Saat tukea elämäntapamuutokseen ja painonhallintaan Kilokaarti on Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluiden järjestämä painonhallintaryhmä. Korpilahti-lehti julkaistaan Raitissa ja netissä digilehtenä jo tiistaisin siis jo ennen paperilehteä! 2. Avajaisten jälkeen humakit valloittavat yhtenäiskoulun urheilukentän, jossa perinteinen jalkapallo-ottelu uudet opiskelijat vs henkilökunta. Kirjaudu Näin saat Raitin käyttöösi: Lataa Raitti-mobiilisovellus maksutta AppStoresta tai Google Playsta. Paikallinen yhteistyö kantaa hedelmää Kaunis ja kuuma elokuinen ilta