Käytetäänkö sup-lautaa mökkirantojen viihdykkeenä vai onko aikomuksena kenties retkeillä ja kulkea kelissä kuin kelissä. -Laudalle mahtuu hyvin retkireppu. -Melan tulee olla melojaan nähden riittävän pitkä. Niistä ja turvallisuusohjeista on syytä ottaa selvää erityisesti, jos aikoo mökkirantaa kauemmaksi suppailemaan. Ennen harrastuksen aloittamista kannattaa lajia käydä kokeilemassa. Suurilla laudoilla retkeilytarvikkeet kulkevat mukana. Kovia lautoja löytyy paljon erilaisia, mutta niiden kuljetus ja säilytys on tietysti konstikkaampaa. KORPILAHTI KESKIVIIKKO 30.6.2021 50. Laji kehittää erityisesti keskivartalon lihaksia, Roponen sanoo. Sup-laudalla melotaan seisten. Harrastusta aloitellessa kannattaa katsella tyyntä keliä ja aloittaa kokeilut rantavedessä. Anne Huikko on kokeillut suppailua muutamia kertoja. -Suosittelemme melontaliivin ja turvaremmin käyttöä suppailessakin. Hän osallistui Heikki Roposen melontakurssille kesäkuussa.. Oikean pituinen mela valitaan siten, että käsi nostetaan pystyyn. Laudan päällä seistessä on osattava rentouttaa itsensä. -Lajin suosio on kasvanut todella paljon parin viimeisen kesän aikana ja koronakesä vaikutti osaltaan lajin suosioon, melontaohjaaja Heikki Roponen kertoo. Roponen on pitänyt Uikkalassa melontakursseja, mutta suppailun opettamiseen hän ei ole vielä ryhtynyt. -Pumpattava sup-lauta kulkee tietysti helposti mukana ja niissäkin löytyy korkealaatuisia tuotteita. Sup-lautoja löytyy sekä pumpattavina että kovina malleina. Suppailijoita koskee samat vesillä liikkumisen perussäännöt kuin muitakin, esimerkiksi venelijöitä, avovesiuimareita ja melojia. VSK KORPILAHDEN ALUEEN PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI NUMERO 26 IR TO N U M ER O 2 € Maarit Nurminen Suppailun ABC SUP-lautailun eli suppailun suosio on kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti. Melan korkeus on suurin piirtein siinä. -Ensin täytyy miettiä, mitä laudalla aikoo tehdä. Laudalla ei saa seisoa jäykkänä, kun ylävartalo tekee töitä
Kauppatilaa lämmitettiin pönttöuuneilla ja sisäänkäynti oli tuolloin nykyisen Martinpolun puolelta. -Valdemarin ja Hilman kuoltua heidän tyttärensä Arma Matilainen ja puolisonsa Yrjö ottivat kaupan pidon itselleen ja vastasivat siitä Yrjö Matilaisen kuolemaan saakka. -Vanhan kaupan pitoon kuuluvaa esineistöä on edelleen tallella, kuten esimerkiksi sen aikaisen kaupan pöydät, hyllyköt, vitriinit, jauholaarit, lihatukit ja -koukut. Haja-asutuksen jäteveden puhdistusvaatimusten tuli täyttyä 31.10.2019 niillä kiinteistöillä, jotka sijaitsevat pohjavesialueella tai enintään 100 metrin päässä vesistöstä. Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelu ryhtyy kesän aikana kartoittamaan järjestelmällisesti kiinteistöjen jätevesijärjestelmien lainmukaisuutta haja-asutusalueilla. -Valdemar on isoisäni ja hänen vaimonsa Hilma minun mummoni. A.G. Pihassa on edelleen kaupan kellari, joka lienee pitänyt tuotteita kylminä kesälämpimillä. -Talo kauppatiloineen oli Ukkoloilla vuokralla ja he tekivätkin hyvää tuloksekasta työtä kaupassa ja vahvistivat kaupan vetovoimaa Martinpolun eteläpuolella. Willbergien kauppa oli ajalleen tyypilliseen tapaan sekatavarakauppa. Kaupassa myytiin kaikkea jauhoista ja tekstiileistä rautapuolen tuotteisiin. vietetään Eino Leinon päivää. Valdemar oli aikanaan pidetty kauppias ja samalla luotettu mies Korpilahdella, koska toimi myös mukana Korpilahden kunnallispolitiikassa, Marja Vuortama kertoo. Tämän jälkeen siirrytään tarkistamaan muita pohjavesija rantaalueita. Vanha päärakennus ja makasiinirakennus sekä liiteri ja vaja ovat pysyneet ryhdikkäästi paikoillaan Martinpolun alkupäässä. Heistä pitkäaikaisin oli Olavi Ukkola yhdessä Kerttu-vaimonsa kanssa. Säädökset on säädetty ympäristönsuojelulailla. (Vanha kuva: Markku Lahti: Vanhan Korpilahden historia) Kauppalan pihapiiristä löytyy edelleen makasiini, joka toimi kaupan pidon aikana varastona. Kun Ukkolat ostivat Väinö Pesosen liiketilat ja talon Martinpolun pohjoisesta päästä, Willbergin omistamassa Kauppalassa päättyi silloisen kaupanteon pitkä aikakausi. Makasiini toimi kaupan pidon aikoina varastotiloina. Talo on rakennettu 1860-luvulla ja sitä on myöhemmin laajennettu. Ylempi kuva on otettu talon sisäpihan puolelta ja alemmassa rakennus alkuperäisessä ulkoasussaan nykyisen Martinpolun puolelta kuvattuna vuonna 1900. -Kaupassa käynti oli tuohon maailman aikaan viikon tai kuukauden kohokohta ja asiointi otti aikansa. Kaarlo kuoli kuitenkin jo 24-vuotiaana. Ensimmäiseksi kunnostajan on siis syytä hankkia jätevesiasioihin perehtynyt suunnittelija, joka suunnittelee kullekin kiinteistölle toimivimman ja varmasti vaatimukset täyttävän järjestelmän Kaupunki kartoittaa jätevesijärjestelmiä. Marja kertoo muistavansa, miten vanhan makasiinirakennuksen edessä oli hevosille puomi, johon kauppaan tulijat kiinnittivät hevosensa. Vuonna 1906 hän möi sivuliikkeensä Valdemar Willbergille. Yrjön kuoltua Kauppalassa oli vuokralla useita kauppiaita isäni lunastettua Kauppalan itselleen. Hilman työ oli varmaankin kotityötä ja lastenhoitoa Valdemarin keskittyessä kauppaan. Viimeistän nyt kannattaa tehdä tarvittavat kunnostustoimet. Nimipäivät Maarit Nurminen Martinpolun eteläisessä päässä sijaitsee Kauppalaniminen tila, vanha korpilahtelainen kauppapaikka. Olihan Nurmisen saha pitkään Korpilahdella merkittävä työllistäjä. Ympäristöviranomaisen yhteydenottoa ei tarvitse jäädä odottamaan, vaan kunnostustoimiin kannattaa ryhtyä välittömästi. Vanhat talot Kauppalasta löytyy vanhan sekatavarakaupan tunnelmaa Kauppala toimii nykyisin kauppias Valdemar Willbergin jälkeläisten lomaja kesänviettopaikkana. Valdemar ja Hilma pitivät kauppaa ja osallistuivat paikalliseen toimintaan. Paljon onnea nimipäiväsankareille! Tiistaina 6.7. Edellä mainituille alueille on annettu vuosina 2008 – 2019 kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa, joten suurimmalla osalla kiinteistöistä pitäisi jo olla jätevesiselvitys ja arvio kunnostustarpeesta tehtynä, kertoo ympäristötarkastaja Kirsi Hänninen-Valjakka Jyväskylän kaupungilta. Suin päin ei kuitenkaan pidä rynnätä tonttiaan kaivelemaan, sillä toimivan ja puhdistusvaatimukset täyttävän järjestelmän taustalla on aina hyvä suunnittelu. Kauppalan pihapiiri on kokenut muutoksia vuosikymmenten saatossa muun muassa teiden viedessä osia tontista. -Ensimmäisenä tarkastuskohteena ovat vesiensuojelun painopistealueena pidetyn Tourujoen valuma-alueen rantavyöhykkeen ja Putkilahden pohjavesialueen kiinteistöt. Nykyisin kiinteistö pihapiireineen toimii kauppias Valdemar Willbergin pojan, Jorma Vuortaman jälkeläisten kesänviettopaikkana jo neljännessä polvessa. Kauppalan ensimmäinen kauppias oli tiettävästi Aadolf Richter, jonka jälkeen kauppaa piti lyhyen aikaa hänen poikansa Kaarlo Richter. Perheeseen syntyi viisi lasta; neljä tytärtä Irma, Arma, Sirkka-Marja ja Airi sekä poika Jorma. Nimensä mukaisesti 1860-luvulla rakennettu talo sijaitsee paikalla, jossa on pidetty kauppapuoteja 1800-luvun loppupuolelta lähtien. -Perheen esikoinen Jorma on minun isäni. Lindgrén osti kauppatavaravaraston ja piti sivuliikettä Richterin talossa. 2– Keskiviikkona 30.6.2021 Nro 26 Tänään keskiviikkona nimipäiväänsä viettävät Päivö, Päiviö, torstaina Aaro, Aaron, perjantaina Maija, Maria, Mari, Marika, Meeri, Maiju, Riia, Maaria, Maikki, Kukka-Maaria, lauantaina Arvo, sunnuntaina Ulla, Ulpu, maanantaina Unto, Untamo ja tiistaina Esa, Esaias
Yllätyksenä hän mainitsee tulleen sen, että suomalaiset syövät nopeasti isäntäperheeseen tullessaan hän luuli tätä vain perheen tavaksi, mutta ensimmäisen kouluviikon jälkeen hän joutui tunnustamaan havainneensa myös koulussa saman ilmiön. Saksassa ei tapahtuisi näin, ellei maskien käyttö olisi pakollista. Nykyisin lumi yllättää münchenilaiset, jos sitä sataa. Nopeaksi hän kokee myös säätilojen muuttumisen, München on vuorien ympäröimä ja Veit sanoo, että jos aamu on pilvinen, yleensä myös iltapäivä on pilvinen. Tämän hän sanoo johtuvan myös siitä, että toisin kuin päivällisellä, koko perhe ei ole tuolloin kotona ja joutuisi itse laittamaan ruokansa. Tuntui ihan samalta kuin lapsena kun oli runsaslumisempia talvia Etelä-Saksassakin. Aikaisemmin olemme huomanneet, että omasta kulttuuristakin oppii paljon, kun tulee ulkomaalainen jäsen perheeseen. Oivalluksia voi tulla myös silloin, jos palaa vaihtomaahan vierailulle tai vaikka opiskelemaan, kuten Veit suunnittelee. Veit kokee saunomisen rentouttavana – saunassa ollessa ei voi oikein tehdä muuta, kuin olla saunassa. Kaiken kaikkiaan, rajoituksista huolimatta, on tuntunut siltä kuin olisi ollut lomaa koronasta. Ruokailutavoista puhuttaessa Veit ei myönnä, että kunnon lounaan syöminen vaikuttaisi koulunkäyntiin, mutta hän silti arvostaa Suomessa tarjottavaa ilmaista lounasta ja vaikka se ei ole aina ollut mieleinen, hän on jäänyt koululle syömään lyhyempinäkin päivinä. Hän on kotoisin vuoristoiselta alueelta ja metsätkin näyttävät kotimaassa erilaisilta, levottomammilta, ehkä koska puulajeja on enemmän. Saksassa varsinkin koronaaikaan äiti on tehnyt lounaan valmiiksi. Etenkin Anu on ollut tekemissä vaihtooppilaiden kanssa oman vaihtovuotensa jälkeenkin, lähinnä tukihenkilön ja isäntäperhehaastattelijan roolissa. Vaikka Suomeen tutustuminen on jäänyt vähemmälle kuin mitä hän olisi toivonut, on Veit kuitenkin päässyt käymään niin Kuopiossa, Tampereella kuin Vuokatissakin Jyväskylän ja Muuramen ohella. Suomessa myös järvien runsaus viehättää. Ajan viettäminen saunomisen merkeissä perhetai kaveriporukalla on ollut uusi asia, josta hän on oppinut tykkäämään vuoden mittaan. Isäntäperheen pikkuveli puhuu kyllä myös tolkuttoman paljon, mutta se on eri asia. Uimahallin saunasta hän ei tosin pidä vieläkään, vaikka kilpauintia harrastavana poikana hän on käynyt Suomessa asuessaan harjoituksissa kolme kertaa viikossa. Keskiviikkona 30.6.2021 Nro 26– 3 Veit Lerche vietti koronavuoden Münchenin sijaan Vespuolella Koronavuosi on ollut poikkeuksellinen monelle, mutta vielä erilaisempi se on ollut saksalaiselle Veit Lerchelle. Kevätpuolella perhe kertoo Veitin kysyneen 5-7 kertaa viikossa, josko saunaa voisi taas lämmittää. Münchenissa ei ole ollut näin paljoa lunta sitten vuoden 2012. Vaihto-oppilaan tai au pairin ottaminen perheeseen laittaa myös miettimään perheen dynamiikkaa ja omia kirjoittamattomia sääntöjä, joiden tunnistamisesta voi olla hyötyä myöhemminkin, pohtii Anu. Sinänsä ulkomaalaisen uuden perheenjäsenen saapuminen ei ole kokemuksena ollut perheelle uusi, eikä isoja yllätyksiä ole tullut. Oma vaihtovuosi onkin ollut isäntäperheen vanhemmille iso tekijä isäntäperheeksi päätymisessä. Suomalainen koulu on myös modernimpi kuin saksalainen, tietokoneita tarvitaan joka tunnilla ja jokaisella on oma kannettava tietokone. Juttu jatkuu sivulla 4. Luonto oli tosi kaunis talvella. Saksassa lounas käydään usein syömässä kotona, jos on pitkä koulupäivä, lyhyinä päivinä otan yleensä jonkun välipalan mukaan tai käyn hakemassa kaupasta jotain, useimmiten karkkia. Ruokailu on ainakin erilainen: Täällä lounas on ilmainen, ja se on tosi hyvä juttu. Veit Lerche on ollut ilahtunut muun muassa Suomen lukuisista järvistä.. Kuljetushommat ovat osin lisääntyneet, toisaalta oma esikoinen on saanut ajokortin vuoden aikana ja on mielellään ottanut osan kuljetuksista hoitaakseen. Kavereita olen nähnyt jonkin verran, ollaan käyty laskettelemassa ja nyt kesällä rannalla. Jyväskylän luontopolkuihin, museoihin ja harrastusmahdollisuuksiin on tutustuttu ihan eri silmällä. Siinä missä yleensä vaihto-oppilaat tapaavat toisiaan järjestön (Suomen Youth For Understanding YFU ry.) tapahtumissa, valmennuksissa ja matkoilla, tänä vuonna kanssakäyminen on ollut virtuaalista ja Veitin kovasti odottama Lapin matkakin peruuntui. Aina ei tarvitse mennä muualle hakemaan elämyksiä, kotikaupungissakin on pinnan alla paljon tarjontaa, ja usein suurimmat elämykset ovat mitä arkisimpaan arkeen liittyviä pieniä juttuja. Kotona minulla on isoveljen lisäksi kaksi pikkusiskoa ja siskot ovat paljon ärsyttävämpiä kuin isäntäperheen kolme veljeä yhteensä. Veit ei osaa suoraan sanoa, mitä on Suomessa ollessaan oppinut tai mitkä ovat suurimpia eroja kulttuurien välillä. Heikki kertoo tämän aiheuttaneen alkuun pientä ponnistelua, kun piti itseään muistuttaa siitä, että perheeseen on nyt tullut teini opiskelemaan, eikä nuori aikuinen auttamaan arjen pyörittämisessä. Isäntäperheen äiti Anu on näitä häneltä kysellyt, toisaalta itsekin vaihdossa olleena hän tietää, että monet asiat vaihtoon liittyen kirkastuvat vasta kotiin palattua tai jopa vuosien kuluttua. Harrastan myös valokuvausta ja olen ottanut paljon kuvia vuoden aikana. Uusia juttuja mitä olen tehnyt ovat ainakin luistelu ja jääkiekon pelaaminen, mistä tykkäsin kovasti, mökkeily, veneily, nuotion tekeminen kotipihaan ja siinä makkaran paistaminen (vaikka saksalaista makkaraa onkin vähän ikävä), järvessä uiminen – myös avantouinti! – ja frisbeegolf, jota olen etenkin isäntäperheeni vanhimman pojan kanssa harrastanut. Puolalainen au pairimme ihasteli maisemaa, jota itse pidimme ’metsänä’, mutta asiasta keskusteltaessa hän sanoi ettei Puolassa sellaista maisemaa olekaan, jossa ei olisi peltoja. Veit tiesi Suomesta jo jonkin verran ja lähti matkaan avoimin mielin. Tuolloin en tuntenut ihmisiä enkä kieltä. Suomessa vietetyn vuoden aikana eteen ei ole tullut juurikaan yllätyksiä. Saksalaisten opiskelijoiden suhde opettajiin on myös hierarkkisempi ja muodollisempi, Suomessa yhteys on luontevampi, parempi ja tasaveroisempi. Veit kertoo suomalaisen luonnon olevan kovin erilaista kuin saksalaisen. Nyt tuntui kuin olisi ollut koko ajan Alpeilla, missä olen lumeen kyllä tottunut. Vasta kotiinpaluun jälkeen voi huomata, mitkä kaikki asiat ovat toisin. Saksassa rajoitukset ovat olleet paljon tiukempia, täällä ne eivät ole vaikuttaneet niin paljoa. Soitto järjestöltä tuli automatkan aikana ja ennen kuin haastattelureissu oli ohi, oli omaan perheeseenkin sovittu tulevan oppilas. Ja pesäpallosta tykkään! Veitin vaihto-oppilasvuosikin on koronan takia ollut tavanomaisesta vaihtovuodesta poikkeava. Veit on asunut Rantalaihon perheessä Vespuolella ja käynyt koulua Muuramen lukiossa, mikä olikin onnenpotku, sillä Muuramessa pysyttiin lähiopetuksessa muutamaa viikkoa lukuunottamatta koko vuosi. Suomessa ei ole liikenneruuhkia, mutta toisaalta nyt maalla asuessa Veit on joutunut turvautumaan julkiseen liikenteeseen enemmän kuin koskaan, sillä kotona Saksassa hän yleensä pyöräilee joka paikkaan. Jotain tyypillisiä saksalaisia ruokia kaipaan, makkaraa ja ’leberkäseä’, jota täältä ei saa. Suomessa aamu voi olla kirkas, tunnin päästä sataa ja seuraavassa hetkessä on taas helle. Aion rakentaa oman saunan kun muutan kotoa! Isäntäperheen huomauttaessa, että mielipide ei ole suinkaan aina ollut tämä, Veit myöntää, että alkuun hän ei pitänyt saunomisesta ollenkaan. Lohesta olen oppinut tykkäämään. Revontulia Veit kuitenkin näki täällä KeskiSuomessakin kertaalleen, mutta pettymys oli se, että niitä ei sen useammin taivaalla leiskunut. Vaikka perheessä on ollut aikaisemmin useita au paireja hoitamassa lapsia, Veit on ensimmäinen vaihto-oppilas. Normaalia elämää on eletty. Rauhallisena poikana Veit on ollut ilahtunut siitä, miten suomalaiset osaavat olla hiljaa myös seurassa ollessaan ilman, että ilmapiiri muuttuu vaivautuneeksi. Entä suomalaisuuden symboli, sauna. Kuinka päädyit tulemaan juuri Suomeen, Veit. Suomalaisen koulujärjestelmän Veit kertoo olevan ”jollain lailla ihan erilainen kuin Saksassa, mutta en osaa sanoa miten”. Veit päätyikin perheeseen juuri tämän vuoksi: Anu oli lähdössä isäntäperhehaastattelua tekemään ja katsoi valmiiksi, minkälaisia oppilaita oli vielä sijoittamatta, kun Veitin profiili osui hänen silmiinsä. Myös isä Heikki vietti lukioaikanaan vuoden Yhdysvalloissa, Michiganissa. Saksalaiset metsät ovat Veitin mukaan vaikeakulkuisia runsaan aluskasvillisuuden vuoksi, Suomessa ei piikikästä tiheikköä juuri näe. Saksalaiset puhuvat liikaa ja ovat ärsyttäviä. Suomalaiseen luonteeseen liittyen hän on myös pannut merkille, että suomalaiset luottavat valtiovaltaan ja tekevät niin kuin käsketään: Kun hallitus on suositellut maskien käyttöä, suomalaiset käyttävät maskeja, vaikka kyseessä on vain suositus. Työssäkäyvän äidin Veit kertoo lähtevän aamulla töihin, tulevan tekemään perheen neljälle kouluikäiselle lapselle lounaan ja palaavan iltapäiväksi takaisin töihin. Mutta ruoka ei toisaalta ole ollut koulussa erityisen hyvää. Suomessa ollaan paremmin valmistautuneita eikä esimerkiksi julkinen liikenne mene ihan sekaisin, jos tulee sentti lunta tai loskaa. Saksassa myös aikuiset höpöttävät taukoamatta välttääkseen kiusallisena kokemaansa hiljaisuutta. Elämään uudessa maassa ja perheessä tottuu pian, ja eroja on vaikea nähdä. Nyt, kun olen oppinut tuntemaan ihmisiä, niin tykkään myös heistä, kielestä en tykkää yhtään. Ruoan kulutus on tuplaantunut, kertoo Heikki. Mitä muuta olet tehnyt Suomessa kuin käynyt koulussa ja uimaharkoissa. Talvi oli tosi hieno! Oli kivaa kun oli niin paljon lunta, oikea talvi. 16-vuotias poika on viettänyt viime lukuvuoden kotikaupunkinsa Münchenin vilinän sijasta Korpilahden rauhallisissa maisemissa. Ollaan käyty luontopoluilla ja vietetty aikaa ystäväperheiden kanssa rajoitusten puitteissa. Paljon liikuntaa harrastava poika kuluttaa ihan eri tavalla kuin au pair-tytöt, joita meillä on aiemmin asunut. Olimme perheeni kanssa lomalla täällä v.-17 ja tykkäsin kovasti, etenkin suomalaisesta luonnosta. Kovatkaan pakkaset eivät haitanneet yhtään. Anusta tuntui, että tuo poika sopisi kyllä omaan perheeseen ja ennen tien päälle lähtöä he täyttivät Heikin kanssa oman isäntäperhehakemuksen. Muuten suomalainen ja saksalainen ruoka eivät poikkea niin paljoa toisistaan, täällä syödään kalaa enemmän
Veit on tullut hyvin toimeen kaikkien poikien kanssa, mutta Lauri saman ikäisenä on ehkä läheisin. Pelimanniryhmän kokoaminen kävi sujuvasti, yksittäiset soittajat kutsuivat toisiaan, ajatus yhteissoitosta kuulosti mukavalta ja esiintyvälle ryhmälle oli tilausta. Kuva: Teija Lammi. Ensimmäisen kokoonpanon soitinvalikoimaan kuuluivat viulu, banjo ja hanuri. Ensimmäiset vuodet harjoiteltiin Mäkisen Matin johdolla, kappaleita opeteltiin korvakuulolta, mutta nuottejakin alkoi olla käytössä, Pelimannisävelmiä-kokoelmat ilmestyivät 70-luvun alussa ja varsinkin Voitto Mäkelän kokoamaa toista osaa, jossa oli keskisuomalaista musiikkia, soitettiin ahkerasti. Alkuvuosina suuri osa soittajista oli perinteisiä pelimanneja, jotka opettelivat kappaleet korvakuulolta, mutta mukana oli myös jo sellaisia, joille nuotit olivat tuttuja. Kasetilla on korpilahtelaisia kappaleita, Hannu Luukkosen sävellyksiä ja joitain tunnetuja kappaleita, sovitukset ovat pääasiassa Hannu Luukkosen. Opiston musiikiopettaja vaihtui 1981 ja pelimannien vetäjäksi tuli Outi Penttinen, jonka pestiä riitti eläkkeelle lähtöön asti vuoteen 2013. Tästäkin syystä hän kokee kasvaneensa vuoden aikana, vaikka perheen tavat ja säännöt ovat melko lailla hänen omaa perhettään vastaavia. Ensimmäisessä virallisessa kokoontumisessa olivat paikalla Matti Mäkinen, Väinö Valdén, Eino Rantonen, Uuno Tammi ja Alpo Airiainen, myöhemmin syksyn aikana tulivat mukaan mm. Ja jotta maailman valot eivät enää koskaan sammuisi. Toimeen ryhtyi muusikko Hannu Luukkonen ja niin joutuivat pelimannitkin ammattimaisen opetuksen piiriin. Virallinen tahokin oli asiaa edistämässä, kirkonkylän koulun johtajaopettaja Jussi Punamäki tiesi Pekkarisen Matin viulunsoittoharrastuksesta ja haki hänet perunapellolta ryhmään mukaan. Hannun aika huipentui pelimannien vuonna 1981 julkaisemaan kasettiin Korpilahden pelimannit, soitteita Korpilahdelta ja muualtakin. Veit halusi jäädä virallisen vaihto-oppilasajan päätyttyä vielä kuukaudeksi Suomeen, eikä meillä ollut mitään sitä vastaan, vaikka Veit on kotiutunut niin hyvin ,ettei yhteenotoiltakaan ole vältytty. Banjo ei kauan ehtinyt pelimanneissa soida, kun se lähti Nelospirtin keikalta narikasta varkaan matkaan, soitto oli tehnyt suuren vaikutuksen. Harmoni tuli ensimmäisen vuoden aikana säestyssoittimeksi ja kontrabasson hankintaa varten pelimannien piti tehdä vekseli, mutta basso saatiin ja soitolle tukeva pohja. Kokoonpano pysyi edelleen viuluvetoisena, ryhmän kymmenvuotisjuhlassa 1981 Korpilahden pelimanneissa soittivat viulua Matti Pekkarinen, Alpo Jokela, Heimo Kopiseva ja Veikko Hakanen, Vilho Lahtinen tämmäsi harmonilla ja Risto Holopainen soitti bassoa, ryhmää johti Hannu Luukkonen, hänen soittimensa oli alttoviulu. Yhä edelleen järjestö toimii yli 50 maassa ja tekee työtä sen puolesta, että ketään ei syrjittäisi ihonvärin, uskonnon, kotimaan tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi. Kansanmusiikki eli nousukautta koko valtakunnassa, Kaustisen kansanmusiikkijuhlat oliva aloittaneet 1968, ja pelimanniryhmiä alkoi muodostua vähän joka puolelle Kaustisen Purpuripelimannien tyyliin. Korpilahdella pelimannit jo tunnettiin, keikkoja oli paikallisissa tilaisuuksissa ja Kaustisen juhlillakin käytiin kunntelemassa muita soittajia ja oppimassa uusia kappaleita. Niinpä Korpilahdellakin huomattiin, että soittajia on, perinteitä kansanomaiseen soittamiseen omalla paikkakunnalla runsaasti ja kun kansalaisopisto oli tarjoamassa tilat ja ohjaajan palkan, perustettiin Korpilahden kansanpelimannit opiston opintopiiriksi vuonna 1971, pelimannit saivat harjoittelupaikan kirkonkylän koululta ja ryhmän vetäjäksi kutsuttiin Matti Mäkinen. Näistä tanhusoitoista kehittyi Korpilahden pelimannien alkusoitto. Jotkut Veitin tavat on väillä ihmetyttäneet. Myös perheen kuopus Tuomas on ollut tyytyväinen päätökseen ottaa vaihto-oppilas: On ollut ihan kivaa. Perheessä on enemmän ihmisiä, ei niin tylsää kun paremmin löytää jonkun joka haluaa tehdä jotain, jos vaikka haluaa pelata pingistä niin on vaihtoehtoja. Hän kertoo huomanneensa, että eroja on ollut lähinnä arkisissa asioissa kuten ruokailuajoissa ja -tavoissa ja uskoo osaavansa huomioida vastaavia eroja omankin vuotensa aikana nyt aiempaa paremmin ja sopeutuvansa siitäkin syystä uusiin tilanteisiin ongelmitta. On ollut ilo huomata, miten poikien välille on kehittynyt ystävyys, joka varmasti kantaa pitkään. Vanhemmat nostavat esiin, että kaikkien poikien rohkeus puhua englantia on lisääntynyt. Veitin on ollut haastatteluaikaan varten vaikea keksiä eroavaisuuksia kahden kotimaan ja kulttuurin välillä. (www. YFU on perustettu sotien jälkeen v.1951 koska maailmasta haluttiin tehdä parempi paikka tutustuttamalla sodasta toipuvien suurvaltojen nuoria toisiinsa. Väliin mahtui kuntaliitos Jyväskylään ja opiston sulautuminen Jyväskylän Muuramen lukiossa Veit on ollut ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ryhmässä, vaikka he ovat vuotta vanhempia kuin Veit. Perheen vanhin poika Aleksi sanoo kuitenkin, että Veit on sopinut perheeseen mainiosti, ’kuin yksi meistä’. Englantia olen oppinut paremmin. Normaalia teinimeininkiä siis, välillä pitää vähän kapinoida. Erilaisiin tapoihin totutteleminen ja niiden arvostaminen on osoittautunut hyväksi myös omien lasten särmien hiomisen kannalta; pojat itsekin toteavat riitelyn vähentyneen ja yhteisten juttujen lisääntyneen. Veit arvelee tässä olevan enemmän luonnekuin kulttuurieroja. Hänen kohdallaan vaihtooppilastoiminnan perimmäinen tavoite on siis toteutunut paremmin kuin hyvin, sillä tarkoitus on osoittaa nuorille, että ihmiset ovat samanarvoisia ja pohjimmiltaan varsin samanlaisia kaikkialla. Isäntäperheen vanhemmat ovat vähän eri mieltä; he kokevat suomalaisnuorien olevan itsenäisempiä ja oma-aloitteisempia, huomaavaisempia ja hahmottavat kokonaisuutta paremmin. Toisaalta enemmän tulee sotkua ja tiskiäkin kyllä. Pojilla on samanlainen huumorintaju ja puutteet kieliopissa eivät ole tekemistä haitanneet. Aleksi on itsekin lähdössä vaihtoon Yhdysvaltoihin nyt syksyllä koronan lykättyä suunnitelmia vuodella, ja hän on päässyt seuraamaan vaihto-oppilaana olemista nyt aitiopaikalta. Matti Pekkarinen, Heimo Kopiseva, Veikko Hakanen ja Vilho Lahtinen. Moksin kylälläkin tapahtui, Anita ja Matti Louniala herättelivät tanhutoimintaa ja säestäjiä ei tarvinnut kaukaa hakea, omalta kylältä löytyivät viulupelimanni Matti Mäkinen ja Valdénin suku, josta löytyi monenlaista soittajaa. Teksti: Anu Rantalaiho, kuvat: Rantalaihon perhe. 4– Keskiviikkona 30.6.2021 Nro 26 Outi Penttinen Pelimannisoiton pitkä oppimäärä Korpilahden Pelimannit 50 vuotta Paikallisessa kulttuurissa tapahtui paljon Korpilahdella 1960-70-luvun taitteessa, kesäteatteri oli perustettu -69, Pohjois-Päijänteen kansalaisopisto perustettiin -70 ja Korpilahti-lehti aloitti ilmestymisensä -71. Vähitellen toiminta on laajentunut ja nuoret ympäri maailman ovat päässeet huomaamaan, että arki on arkea maasta ja kulttuurista riippumatta. Jatkoa sivulta 3. Myös Lauri on ollut iloinen kun Veit on asunut perheessä ja uskoo yhteyden säilyvän Veitin palatessa kotimaahan. Ja kun on ollut enemmän ihmisiä kotona, on kotityötkin jakaantuneet useammalle. YFU:n motto ’Kotina koko maailma’ ei ole ollenkaan tuulesta temmattu, kertovat Anu ja Heikki ja lisäävät, että voivat lämpimästi suositella isäntäperheenä toimimista. Kanttori Paavo Ilomäki arveli Lahtisen Villen sopivaksi tämmäriksi pelimanneille ja kansalaisopiston rehtori ja Korpilahti-lehden päätoimittaja Pirkko Savinen teki lehteen juttuja ja kehotti sivukylien soittajiankin ilmoittautumaan ryhmään. Yhteys säilyy, samoin kuin useimpien au pairiemmekin kanssa. Korpilahden Pelimannit kuvattuna vuonna 2020; vasemmalta Tiiti Mäkelä, Outi Penttinen, Heimo Kopiseva, Tanja Salonen, Katriina Weijo, Vilho Lahtinen, Kati Nurminen, Tommi Mäkelä, Antti Penttinen, Juhani Rantanen, Merja Jokinen, Niilo Vesteri ja Riitta Reijonen. Monet nuoremme ovat tulleet käymään kotona au pair-aikansa jälkeen ja itsekin olemme matkustellessamme heistä monen luona käyneet. yfu.fi/historia) Lisätietoa isäntäperheenä toimimisesta tai vaihtoon lähtemisestä www.yfu.fi Veit nautti kunnon talvesta Suomessa ja pelasi ensimmäisen kerran elämässään jääkiekkoa.. Kansalaisopiston opetuksessa musiikilla oli niin suuri osuus, että vuonna 1977 tarvittiin tilapäinen päätoiminen musiikinopettaja
Sarvenperän entisellä koululla asuvat Maria ja Esa Virtanen ovat olleet mukana perustamassa Kansakoulut-yhdistystä, joka haluaa nostaa esille vanhat, koulukäytöstä poistuneet koulut. 5 Keskiviikkona 30.6.2021 Nro 26– Tiina Lamminaho Pelimannisoiton pitkä oppimäärä Korpilahden Pelimannit 50 vuotta kansalaisopistoon vuonna 2009. – On ollut mielenkiintoista huomata, mitä kaikkea eri kouluilla on. Perinteet ovat pohjana, mutta hyvä, että uusiakin soittajia on löytynyt, nuorimman ja vanhimman pelimannin ikäero on 70 vuotta. Tervetuloa! Kansakoulut esille yhdistyksen avulla Koulukäytöstä poistuneet vanhat kansakoulut halutaan nostaa taas ihmisten tietoisuuteen. Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla on esiinnytty nuorten kanssa yhdessä ja erikseen, muutaman kerran on käyty kilpailemassa Mäntsälässä, pelimannien SM-kisoissa, ensimmäisen kerran sijoituksesta ei ole tietoa, toisen kerran tultiin neljänneksi ja kolmannen kerran kolmanneksi. – Monilla vanhoilla kouluilla on esimerkiksi majoitusliiketoimintaa tai kahvila; yhdistyksen kautta haluamme nostaa näitä paikkoja ihmisten tietoisuuteen. Opetusohjelman perustamisen jälkeen opistossa on toiminut Pelimannien rinnalla useampikin nuorten kansanmusiikkiryhmä ja yhteistyötä ja yhteisiä keikkoja on tehty kaikkien ryhmien kanssa. Vanhoilla kouluilla asuvat ja yrityksiä pyörittävät ovat perustamassa omaa yhdistystä, mukana ovat myös Sarvenperän entisellä koululla asuvat Maria ja Esa Virtanen. Lippujen varauksista ja muusta voi kysellä minulta, Maria Virtanen kertoo. – Siitä sitten alkoi keskustelu ja aika nopeasti mukaan ilmoittautui 30 koulunomistajaa eri puolilta Suomea. – Vanhat koulut myös sijaitsevat hienoilla paikoilla. Pelimannien esimerkin innostamana ja harrastuksen jatkuvuuden turvaamisesksi perustettiin opistoon Pikkupelimannien ryhmä jo 80-luvulla, mutta varsinaisesti 90-luvulla nuorten kansanmusiikin opiskelu tuli tavoitteelliseksi taiteen perusopetusohjelman myötä. Vetäjän vaihdos on tuonut uusia tuulia pelimannien ohjelmistoon. Lähtölaukauksena vanhojen koulujen yhteistyölle toimii seitsenhenkisen kiertävän ammattiteatteri Kattila-Companyn musiikkinäytelmäkiertue; Juhani Ahon Rautatie nähdään myös Sarvenperällä, esitys on 29. Kuva: Teija Lammi. Kansakoulut-yhdistyksellä on omat nettisivut, jotka täydentyvät vielä. – Esitys on koulun pihassa. elokuuta. Mukana on myös kouluja, joilla toimii kyläseura, Maria Virtanen kertoo. Meillähän ei tässä ole ollut mitään muuta yritystoimintaa kuin lasten pitämä kesäkahvila. Yhteismarkkinointia tehdään lähinnä nettisivujen kautta. Vuoden 2014 alusta ryhmää on ohjannut Katriina Weijo, paikkakunnalla syntynyt ja kansanmusiikkiin erkoistunut viulunsoitonopettaja. Soittajat Korilahden pelimanneissa ovat vuosien kuluessa vaihtuneet, mutta vielä on mukana kaksi alkuperäistä jäsentä, Heimo Kopiseva ja Vilho Lahtinen. Myös tätä historiaa on mielenkiintoista nostaa esille. – Yhdistykseen voivat liittyä kaikki, jotka asuvat vanhalla koululla, tai joilla on yritystoimintaa vanhalla koululla. Erasmus-vaihdossa olleet puolalaiset ja Humakin Annamari Maukonen kehittelivät yhteistyötä, jonka seurauksena Korpilahdella vieraili soittajia, laulajia ja tanssijoita Puolasta ja Pelimannit nuorilla soittajilla vahvistettuina ja ISON tanhuajien kanssa matkasivat Puolaan. Viulu on nuortenkin soitin, mutta heillä on ollut myös nokkahuiluja ja viisikielisiä kanteleita ja laulu on oleellinen osa nuorten kansanmusiikin harrastusta. Seurakunnan kanssa on tehty kansanlaulukirkkoa ja suomalaista messua ja naapuripelimannien vieraina on käyty Jyväskylässä ja Jämsässä. Keikkoja Pelimannit ovat tehneet tasaisesti paikkakunnalla, kaikenlaista pienempää ja isompaa juhlaa ja pelimanniristeilyjä Päijänteellä. Yritystä olemme perustamassa ehkä joskus vuoden päästä, Maria Virtanen sanoo. Iisalmessa vanhan koulun omistava Lilli Härmä-Leinonen laittoi ryhmään viestiä, jossa hän kyseli, voimmeko yhdistää voimiamme, Maria ja Esa Virtanen kertovat. Nyt on jouduttu harjoittelemaankin osaksi etänä, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Tänäkin kesänä lapset pitävät kesäkahvilaa neljänä päivänä heinäkuun alussa ja nyt meillä on tarjottavana myös pienimuotoista majoitusta yläkerran opettajan asunnossa. Pisimmän keikkamatkan pelimannit tekivät Puolan Lodziin. – Jotain painettua esitettäkin olemme miettineet, mutta siinä on se huono puoli, että se vanhenee, kun mukaan tulee uusia kohteita, Maria Virtanen toteaa. Jossakin on kahvila, jossain toisessa taas pientä museotoimintaa, Esa Virtanen toteaa. Viulu on pysynyt johtavana melodiasoittimena, mutta mukaan on tullut vuosien kuluessa puhaltimia, välillä mandoliini, kitara ja joskus kokeiltiin vähän rumpujakin. On hienoa tuoda niitä esille ja tarjota ihmisille mahdollisuus kiertää koululta toiselle. Esa Virtasen mukaan vanhojen koulujen yhteistyössä mukana oleminen on avannut omiakin silmiä. Pelimannit 70-luvulla, Matti Pekkarinen, Matti Mäkinen, Alpo Airiainen, Vilho Lahtinen, Eero Huntus ja Heimo Kopiseva.. Pelimannit ovat julkaisseet 80-luvun kasetin lisäksi CD:n Niin kuin se sielussa soi, osana paikalliskulttuurihanke Kumotusta nuottivihkon Vaan viulu ei vaiennut, johon on koottu sen aikaista pelimannien keskeistä ohjelmistoa ja tietoja paikallisista vanhoista viulupelimannesta sekä tänä vuonna pelimannien viisikymmenvuotishistoriikin Pelimannisoiton pitkä oppimäärä, Korpilahden Pelimannit 50 vuotta. Yhdistyksen tarkoituksena on sekä yhdistää vanhoilla kansakouluilla asuvia ja yrittäviä ihmisiä että markkinoida vanhoilla kouluilla toimivia yrityksiä. Harmonikka on melkein aina kuulunut kokoonpanoon, mutta koska Korpilahdella opistossa toimii erillinen harmonikkaryhmä Martti Niemisen johdolla, hanuristit suuntaavat sinne ja pelimanneissa heitä on ollut korkeintaan kaksi. Pelimanneja eivät kuntaliitokset miksikään muuttaneet, soittaminen oli edelleenkin ilo ja paikallisen perinteen vaaliminen jatkui, vaikka organisaatiot ympärillä muuttuivat. Historiikin julkaisemista ovat tukeneet Vanhan Korpilahden Kotiseutuyhdistys, Korpilahden Osuuspankki, Jyväskylän kaupunki ja Lions Club Korpilahti, Kiitos! Jos koronarajoitukset sallivat, Pelimannit kutsuvat kaikkia kansanmusiikin ystäviä 50-vuotissoittajaisiin Korpilahti-päivänä Yhtenäiskoulun ruokasaliin. Koulut ovat olleet kyliensä keskuksia ja kokoontumispaikkoja, ja jokaisella niistä on oma historiansa. Soittajia riittää, harjoituksissa on iloinen tunnelma ja kun näistä koronarajoituksista päästään, voidaan kokoontua koko joukolla. Koronavuonna esiintymisiä on ollut niukasti, vain ulkoilmasoitot ovat olleet mahdollisia. Hanketta viedään nyt eteenpäin kahdeksalla eri koululla asuvien voimin. – Facebookissa on toiminut jo pitempään vanhat kansakoulut -ryhmä. Viime viikolla vanhoilla kouluilla asuvat järjestäytyivät Kansakoulut-yhdistykseksi, perustamiskokous pidettiin juhannuksen aatonaattona Jyväskylässä. Pelimannivieraita on luvassa Jämsästä ja Jyväskylästä. Korpilahden Pelimannit kuvattuna vuonna 2020; vasemmalta Tiiti Mäkelä, Outi Penttinen, Heimo Kopiseva, Tanja Salonen, Katriina Weijo, Vilho Lahtinen, Kati Nurminen, Tommi Mäkelä, Antti Penttinen, Juhani Rantanen, Merja Jokinen, Niilo Vesteri ja Riitta Reijonen
040 162 3982, toimitusten sopiminen p. klo 9 MANSIKKAA 5 kg, 27,50 e/ laatikko niin kauan kuin riittää. klo 10 kirkko, Seppo Rahkonen, Laiho. K-kaupan pihassa kera Paulin, Katjan ja Meten kiitoskahvien. Pihapiirissä lampaita. Korpilahden Vasemmistoliitto ry Etsinnässä rauhaisa omakotitalotontti Korpilahden kylän tuntumasta. Korpilahden palvelupiste on suljettu. klo 13 Ohjelma: Pj, kotiseutuneuvos Markku Lahti toivottaa tervetulleeksi pelimannit, pelimannivieraat ja kaikki kansanmusiikin ystävät. Jos lahjoitat pankin kautta, lisääthän lahjoitukseesi seurakuntamme viitenumeron 307114. Jeesuksen antama tehtävä apostoleille oli siis erittäin vaikea ja jopa vaarallinen. P. Jumala on uskollinen loppuun asti, vaikka elämässämme olisi minkälaisia vaiheita kaikkine vaikeuksineen. Varaa ennen jokaista kerhokertaa paikka viestillä Paanasen Paulalta p. Ke alk. Kirkkopalvelujen keräyslupa RA/2020/639.. Voit antaa lahjasi Jyväskylän seurakunnan MobilePaynumeroon 69200 tai nettilahjoitussivulla yhteisvastuu.fi/jyvaskyla. Jeesus palaa vielä takaisin ja hävittää pahuuden maailmasta lopullisesti. Lähetysnuotioilta to 1.7. 0401933887 / Jesse TUULENSUUN TILAN TUORETORI ent. Apostolit olivat uskollisia tehtävälleen kuolemaan asti ja se rohkaisee. Laulua, lähetysasiaa, lettuja, makkaraa ja arpajaiset. 050 557 9003. Vanhan Korpilahden Kotiseutuyhdistyksen kahvio avataan klo 12.30 ja tilaisuuden jälkeenkin on mahdollisuus ostaa kahvia, teetä, mehua ja kahvileipää. -Markku Lahti ja yhdistyksen sihteeri Matti Hyvärinen esittelevät uudistetun Korpilahti-viirin -Lipunnosto ja alkusoitto -Pelimannivieraat esiintyvät Mestaripelimanni Katja Lampinen Jämsänkoskelta Mestaripelimanni Erkki Hiekkavirta ja Kuokkalan pelimannit Jyväskylästä -Korpilahden pelimannien juhlasoitto Katriina Weijon johdolla Ruuhkien välttämiseksi väliaikaa ei ole. KIRKON OMATOIMIKÄYTTÄJÄKSI Haluaisitko käyttää kirkkoa esimerkiksi hiljentymiseen tai musisointiin omatoimisesti ajanvarauksella. Tied. Yhteisvastuun pankkitilit ovat Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75 ja Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28. Saakosken äärellä, os. Käytättehän maskia siis myös jumalanpalveluksissa ja muissa seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa sekä kirkollisissa toimituksissa. Erään lähetysjärjestön motto kuuluu: Evankelioikaa kansat evankelioimaan kansoja. 6 – Keskiviikkona 30.6.2021 Nro 26 Jumalanpalvelukset ja uskonelämä Muuta Lapsille ja lapsiperheille Apua ja tukea tarvitseville Lähetysja avustustyö www.korpilahtilehti.fi Sana sunnuntaiksi menoeväät ostetaan Uskollinen loppuun asti Tulevana sunnuntaina seurakunnassa muistellaan apostoleja eli lähettiläitä, joiden tehtävänä oli ensimmäisinä kristittyinä viedä sanomaa elävästä Jeesuksesta, syntien anteeksiantajasta maailman kansoille. Apostolien rohkean ja sitkeän työn tuloksena ihmisiä kastettiin ja seurakuntia syntyi. Silti monet heistä eivät välttyneet väkivaltaiselta kuolemalta, kuten ei Jeesuskaan. Opas paikalla. Saajoentie 3. He olivat nähneet Jeesuksen kohtalon ja heidän piti jatkaa hänen työtään. Minna Mustonen KUNTALAISEN ÄÄNI la 3.7.21 klo 10-14 ent. Sen mukaan maskia on käytettävä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida välttää. Tervetuloa! Ajantasaisimman tiedon tilaisuuksistamme ja voimassa olevien viranomaislinjauksen vaikutuksesta toimintaamme löydät seurakunnan verkkosivuilta www.jyvaskylanseurakunta.fi/tapahtumat Kokoontumisohjeiden vuoksi kirkossa voi kokoontua kerrallaan enintään 150 henkilöä. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan jyvaskylanseurakunta.fi/korpilahden-alueseurakunta/ omatoimikäyttäjäksi Jyväskylässä on voimassa laaja maskisuositus yli 12-vuotiaille asukkaille. K-kaupan edessä. 050 557 9006. Rauhanyhdistyksen seurat su 11.7. Heissä oli pelkureita, epäilijöitä, Jeesuksen kieltäjiä ja pettureita. klo 18. Apostolien tapaan, kaikki kristityt on edelleen kutsuttu välittämään rakkauden ja vapauden sanomaa rikkomusten anteeksisaamisesta lähimmäisillemme lähellä ja kaukana, juuri sellaisina kuin olemme. LAHJOITA YHTEISVASTUUKERÄYKSEEN Yhteisvastuukeräys 2021 tukee vähävaraisia vanhuksia taloudellisesti ja digivalmiuksia parantamalla. 050 363 2300. Päijänteen läheisyys plussaa. He olivat kaikki erilaisia, niin luonteiltaan, ammateiltaan kuin oppineisuudeltaankin. Mitkään heidän ominaisuutensa ja tekonsa eivät vesittäneet sanomaa tai olleet esteenä sen leviämiselle, päinvastoin. Ilmoittautuminen syksyn päiväkerhoihin avoinna www.jyvaskylanseurakunta.fi. Parhaiten sanoma menee perille silloin, kun puhutaan samaa kieltä ja ymmärretään toisiamme. Käänteentekevää oli, kun apostolit kohtasivat ylösnousseen Jeesuksen ja saivat Pyhän Hengen voimakseen, eivätkä siis enää olleet yksin. Jeesus valitsi erilaisia, keskeneräisiä ihmisiä viemään maailman tärkeintä uutista eteenpäin erilaisille, keskeneräisille ihmisille. Messu su 4.7. Korpilahden kirkko tiekirkkona 14.6.-13.8. klo 10 kirkko, Karasti, Mensalo. Sellaista kuningasta ei tullut, vaan he kohtasivat pettyneinä Jeesuksen häpeällisen ristinkuoleman. Heinäkuussa toiminta on kesätauolla, olemme tavoitettavissa jälleen 2.8. tuotto nimikkolähetillemme. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Facebook: Korpilahden kirkko, Instagram: korpilahdenkirkko. klo 16 kirkko. Ajantasaista tietoa löydät Jyväskylän seurakunnan/Korpilahden alueseurakunnan nettisivuilta ja somesta. 040 828 5095 myydään Vanhan Korpilahden Kotiseutuyhdistys ry Korpilahti-päivä 11.7.2021 Korpilahden Pelimannit 50 vuotta Juhlasoitto yhtenäiskoulun ruokasalissa 11.7. P. Osallistumisrajoitus 150 henkilöä. Tiistaisin ja torstaisin klo 10-14 Korpilahden seurakuntatalolla ja pihalla 8.6.-1.7. Kenenkään ei ollut helppoa uskoa uutista, että Jeesus heräsi kuolleista, elää sittenkin ja julistaa edelleen anteeksiantamusta. Tiekirkko: Tule tutustumaan upeaan kirkkoon upealla paikalla, Aallon kuosiin remontoitu 2018. Tätä ennen Jumala haluaa kuitenkin antaa ihmisille mahdollisuuden vapaaehtoisesti kohdata hänet ja liittyä hänen puolelleen. Rooman vallan aikana, juutalaiset odottivat Jeesuksesta kuningasta, joka pelastaisi heidät roomalaisten sortovallasta. 041 730 2591. Kuuntele jumalanpalvelukset netin kautta: jyvaskylanseurakunta.fi/korpilahden-alueseurakunta Katso jumalanpalveluksia ja hartauksia netin kautta: jyvaskylanseurakunta.fi Diakonian vastaanotto ja EU-ruokakassien jako ajanvarauksella mira. Hautausasiat p. lehtinen@evl.fi tai p. Maksuttomassa Kolossa on tekemistä ja kavereita, päivän aikana tarjotaan lounas/ tukeva välipala. Liukko 050 5579008 Kesäkolot alakouluikäisille. Turvavälit ja maskisuositus. klo 11-18 ma-pe. Muissa asioissa otathan yhteyttä Korpilahden alueseurakunnan työntekijöiden suoriin numeroihin. Samoin suositus koskee seurakunnan tiloissa vietettäviä juhlia ja muita tilaisuuksia. Makkaranpaistoa, arpajaiset, kirpputori. Virkatodistustilaukset p. Messu su 11.7. Tehtävä siis vaikeuksien keskellä onnistui. Jeesus oli valinnut apostolit ja antanut heille tehtävän. alkaen. Ennen ensimmäistä osallistumista annetaan lapsen tiedot netissä
35 €/hlö Tähtiniementie 26 info @tahtela.fi p. 040 581 0877. 0400 808 870 Konetyö Pietilä, p. www.paivansini.fi Huollot ja korjaukset takuulla! Myös uuden auton takuu säilyy. 040 538 3037. P. Kesäaukiolo 31.8. Parturi-kampaamo Lovi & Laikku 050 440 7535 040 700 4272 ARJEN SUPERSANKARI: Tilaisuude tulle Tähtelää ! Rantasauna, takkatupa • ma–to 45 €/h Takkatupa ja saunat • ma–to 53 €/h Takkatupa, saunat ja vierashuoneet • pe–su 250 €/päivä Kesämajoitus 1.6.–31.7. HAUTAUSASIAT: Erkki Wuorsalo, puh. 040 771 8552 P. Taksi henkilöja tavarakuljetuksiin! RIPPALA OY 0400-846761 -Puiden kaadot & leikkaukset -Kantojen jyrsintä -Hakkuutyöt 045 207 8135 www.tmsavotta.fi Korpilahden Radioja TV-huolto Ky ANTENNIASENNUKSET ja -TARVIKKEET Pauli Lehtinen p. Avoinna: Ma 9-15, ti-ke 9-12, to-pe suljettu Ilmestyy kerran viikossa KESKIVIIKKOISIN Julkaisija: VanhaUkkola/ Korpilahti-lehti Painopaikka: Lehtisepät ISSN 0782-5609 Toimitus: Päätoimittaja Maarit Nurminen, p. 040 719 5547 Rakentamisja kiinteistön hoitopalvelut RakennusIkkala Korpiojantie 2 FYSIOTERAPIA: Minna, p. 014 821 134. www.korpilahtilehti. 7 Keskiviikkona 30.6.2021 Nro 26– ammattilaiset asialla Martinpolku 26 41800 Korpilahti P. 0400 644 899 maarit.nurminen@korpilahtilehti. TILAUSHINNAT 1.1.2021 Kotimaa ja pohjoismaat: Kestotilaus.....................................74 € Määräaikainen 12 kk..................80 € Tutustumistilaus 3 kk.................27 € Irtonumerot: K-market Herkkukeidas Toimisto: p. ilmoitukset@korpilahtilehti. 0400 527 448 Kalliomurskeet ja kiviainekset Kaivinkone. 0400 410 564 Kaivinkonetyöt Jätevesijärjestelmät Rakennusten pohjatyöt Maansiirrot Hiekat, sorat, mullat Vaihtoja purkulavat Kuorma-autokuljetukset Virpi Koskela, puh. 0400 242 571 Ilmalämpöpumput: p. 0449709195. Kaivuuja tasaustyöt Saakoski, korjaamo 826 219 Hinausauto 0400 343 326 www.hinaus-javanainen.fi Hinauspalvelu, Korjaamo Javanainen Rakennuspalvelu Tapio Niemelä Saneeraukset, sisustus-, laatoitusja märkätilatyöt. toimitus@korpilahtilehti. ILMOITUSHINNAT 1.1.2021 Hinnat/sivu alv. 24% etusivu 1,00 1,24 €/pmm takasivu 0,80 1,00 €/pmm sisäsivu 0,80 1,00 €/pmm Pienlaskutuslisä 2,50 € lisätään paperilaskuihin. ja maansiirtotyöt 0400 640 617 tuomo@leustunkaivu.fi www.leustunkaivu.fi Sähkötyöt: p. 0400 546486 vanhala@autovanhala.com www.autovanhala.com ma-pe 8-17 www.veljeksetvanhala.fi * Rakentaminen * Viemärien avaus/ kuvaus *Salaojien puhdistus/ kuvaus *Kuljetukset nosturiauto/ konelava, rahtilava * Jätelavapalvelut *Maanrakennus/kaivinkonetyöt 0400 648 024 veljekset.vanhala@co.inet.fi www.korpilahtilehti.fi Vuokrataan henkilönosturi Työskentelykorkeus max 9m. 0% alv. free lance-toimittaja Tiina Lamminaho p. 0400 644 899 toimitus@korpilahtilehti. 040 578 4473 EU-maat, kestotilaus...............150 € Muu Eurooppa, kestotilaus..145 € Muut maat, kestotilaus..........170 € Digitilaus, kestotilaus............54 € Irtonumerot...............................2,50 € PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI palveluita Maanrakennus ANSSI NIEMI OY www.maanrakennusanssiniemi.fi . Renkaiden kausisäilytys! AutoVanhalasta INNOVOICEostorahoitus AutoVanhala, Tikkasentie 2, KORPILAHTI p. 050 432 9191 www.tahtela.fi RAKENTAMINEN, SÄHKÖTYÖT Vuokrattavana minikaivuri, rakennustelineitä. Puh. 040 7271 396 LYMFATERAPIA, HOITOSUKAT: Kristiina, p. RakennusIkkala puh. 0400 385 363 ts.niemela@luukku.com Kari Pahkamäki T:mi Korjausja uudisrakentaminen p. saakka: ma-pe klo 9-16, la 9-13, muuten sopimuksen mukaan. 040 538 7908; ahotek@gmail.com SRS Ahonen Oy Korpilahdentie 13, Korpilahti Ammattilainen, varaa ilmoitustilasi tästä! KUKKAJA HAUTAUSPALVELU Martinpolku 23, p. Vuokra 80e /vrk sis alv. 0400 644 899 ilmoitukset@korpilahtilehti. Rumpu-salaojasadevesiputkia, suodatinkankaita. 044 986 0529 Ammattilainen, varaa ilmoitustilasi tästä! Kaivinkonetyöt isolla tai pienellä koneella.Kalliomurskeet, sepelit ja hiekat. 0400 319 031 Lauri Lehtinen p. • alk. Tärylätkä vuokrattavana. 050 570 9415 Rakennusten pohjat ym
Kl:n Reumayhdistys: Kesäteatteriin 23.7. Martinpolku 26, 41800 Korpilahti ilmoitukset@korpilahtilehti.fi, toimitus@korpilahtilehti.fi www.korpilahtilehti.fi JUUREVIA JUTTUJA ASIOITA ARJESTASI Korpilahti-lehden 50-vuotisjuhlanumero ilmestyy 13.10.2021. Eläkeliitto Korpilahden yhdistys: 23.7.2021 teatteriretki Laukaan kanavateatteriin, ”Korkeuskammo Kuusniemellä”. Laukaan Kanavateatteriin voimme lähteä yhdessä El. Ilmoita lähdöstäsi Orvokille numeroon 0445493907 12.7.2021 mennessä. Torstaikävelyt jatkuvat säävarauksin koko kesän. kanssa yht.kuljetuksella. Nyt myös uudet jäsenet ja kaikki muutkin hieman lapsenmieliset voivat tulla mukaan.Kaikille sopiva keli on tilattu hyvän sään aikana . Linja-auto Jämsastä lähtee klo 12.40 Korpilahdelta vanhan Kmarketin edestä klo 13.00. Vielä on paikkoja. Lisätietoja 050 3712 456. Reumaliitolta saimme maskeja jäsenillemme, jos on tarvetta, Airilta niitä saa. 0400 644 TOIMISTO AVOINNA: Maanantaisin kello 9-15 Tiistai-keskiviikko 9-12. Soita ja sovi tapaamisesta puh. Linja-autokuljetus, jos tarpeeksi lähtijöitä. seurapalsta Korpilahden Sydänyhdistys ry: Päijänne-risteily 21.7.21 Jyväskylän satamasta klo 14. Kerhot alkavat normaalisti elokuun alusta, josta lisää ensi viikolla. 0400 644899. Liput sekä kahvi + viineri yht. Leikitään, lauletaan ja paistetaan makkaraa ym. 20 euroa (plus kuljetus). Muina aikoina sopimuksen mukaan. Lehti ei ilmesty vuonna 2021 viikoilla 28, 29,30 ja 52. Ilmoittaudu 10.7.21 mennessä puh.040-5728594. 8 – Keskiviikkona 30.6.2021 Nro 26 Autopesu 24h AVOINNA: MA-PE 9-17 LA 10-14 PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI KORPILAHTELAINEN YRITTÄJÄ, Korpilahti.info-sivuston yrityshakemistoa päivitetään! Tule mukaan kattavaan sähköiseen palveluhakemistoon ja ota yhteyttä! ilmoitukset@korpilahtilehti.fi tai soittamalla puh. Etelä-Korpilahden virtapiiri: Kokoontuu ke 1.7.2021 klo 14 Mennalan rantasaunalle viettämään loma-ja vapaapäivää. Korpilahden yhd. Sauna lämpiää, uimavettä riittää, koronaa ja ötököitä saattaa myös olla, mutta torjunnasta kukin itse huolehtii