Surkeenjärvelläkin väkeä riitti tasaisesti. Se on ollut tänä kesänä kovasti suosittu, periaatteessa perushamppari, mutta paistamme ja maustamme naudanjauhelihapihvin itse, Willman kertoi. Maistelijoita riitti illan aikana jokaisessa yhdeksässä kohteessa, joissakin kävijöitä oli jopa useita satoja. Mika Niemi ja Mari-Anne Ahonen tarjosivat Matkailutila Surkeenjärvellä todellista lähiruokaa; sekä hirvikeiton hirvi että juurekset olivat moksilaista alkuperää. 0400 644 899 toimitus@korpilahtilehti.fi ilmoitukset@korpilahtilehti.fi www.korpilahtilehti.fi Mukavaa syyskesää! YRITTÄJÄ-TEEMANUMERO ilmestyy 4.9.20191 Makumatka houkutti maistamaan Sadat ihmiset ajoivat perjantai-iltana ristiin rastiin Korpilahtea Makumatka Korpilahdella sai ihmiset liikkeelle. Matkailutila Surkeenjärvellä Moksissa he suunnittelivat vielä jatkavansa seuraaviin paikkoihin. KORPILAHTI KESKIVIIKKO 4.9.2019 48. Laura Malmivaara oli tullut paikalle viisivuotiaan Idan kanssa. Haanpään kesäkahvilassa pääsi maistamaan muun muassa pihtiputaalaisen pienen jäätelötehtaan, Liisankankaan, jäätelöä ja Painaan burgeria. – Painaan burgeri on isännän itse kehittelemä. – Tapahtuma onnistui todella hyvin ja alkuperäinen idea toteutui, eli ihmiset kiertelivät eri paikoissa, makumatkaidean Korpilahdelle tuonut Vaarunhovin yrittäjä Tiia Leván toteaa. Elokuun lopun ilta tuntui sopivan tapahtuma-ajankohdaksi hyvin, kun kelikin suosi. Tänä kesänä alpakkakahvilassa on riittänyt kävijöitä muutenkin. – Ainakin Pirttiahon puutarhalla ajattelimme käydä, sitten täytyy katsoa, kuinka vatsa jaksaa eteenpäin, Joanna Heinonen totesi. – Täältä menemme vielä ainakin Tähtiniemen juhlakartanoon, siellä emme ole käyneet aikaisemmin, Malmivaara kertoi. – Tämä on todellista lähiruokaa, sekä hirvi että juurekset ovat Moksista, yrittäjä Mari-Anne Ahonen totesi. – Ne ovat meidän perheenjäseniämme, eli eläimet ovat meillä ympäri vuoden, Willman toteaa. Soita puh. Surkeenjärvellä pöydässä oli hirvikeittoa ja kasvissosekeittoa itse leivottujen leipien kanssa, leipää ja sämpylöitä sai ostaa mukaankin, samoin Mikko Veitonmäen pihvilihasäilykkeitä ja Farmery Oy:n vihanneksia. Useimmat kävivät monessa paikassa, jokunen ennätti jokaiseen yhdeksään kohteeseen. Willman ja Tommi Nieminen pitivät kesäkahvilaa nyt kolmatta kesää. Vaarunhovissa tarjolla oli joko isompaa tai pienempää purtavaa eli paellaa ja tuulihattuja. Ihmiset kävivät monessa paikassa ja tarjolla oli pieniä annoksia pikkurahalla; pienen annoksen jaksoi syödä useammassa paikassa ja rahatkin riittivät kiertelyyn. Yhdentoista alpakan lisäksi pihapiirissä asustaa afrikkalaisia kääpiövuohia, kanoja ja lampaita. – Hämeenlinnan seudulla, josta idean lainasimme, Herkkujen yö -tapahtuma on ehkä jo menettänyt alkuperäistä ideaansa, mutta täällä se onnistui hyvin. Alpakoiden lisäksi tänne houkuttelee todella hyvä jäätelö, Malmivaara kehui. – Tuntuu, että nyt sana meistä on kiirinyt. Korpilahtelaisten lisäksi paikallisia makuja maistelemassa kävi väkeä ainakin Jyväskylästä, Muuramesta, Jämsästä, Jämsänkoskelta, Joutsasta ja Petäjävedeltä. Täällä on käynyt monia sellaisiakin, jotka eivät ole meillä aiemmin käyneet, Ahonen kertoi. Väkeä on ollut todella paljon edelliskesiä enemmän. Jatkuu sivulla 2. Ohikulkijoita käy paljon, mutta tänne on tultu myös varta vasten, jopa Tampereen seudulta asti, yrittäjä Mia Willman kertoi. Myös Haanpään kesäkahvilassa Painaalla oli vilskettä. Liikkeellä oltiin koko tapahtuman ajan; ensimmäiset aloittivat jo ennen kuutta ja viimeiset lähtivät kotiin puolenyön jälkeen. VSK KORPILAHDEN ALUEEN PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI NUMERO 36 IR TO N U M ER O 2 € Tiina Lamminaho Autopesu 24h PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI PALVELEMME: Maanantaisin kello 9-15 Tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 9-12 Muina aikoina sopimuksen mukaan. Ylä-Muuratjärvellä asuvat Joanna ja Joonas Heinonen aloittivat kierroksensa Hakamaan lammastilalta. – Ihmisiä on liikkeellä yllättävänkin hyvin. – Siitäkin tuli kiitosta, että myös näin syksyllä järjestetään jotain, Leván kertoo. Liikkeellä oli lapsiperheitä, pariskuntia ja kaveriporukoita, ikähaitarikin oli suuri. – Tänä vuonna emme ole vielä ehtineet käydä täällä, viime vuonna kävimme monta kertaa alpakoita katsomassa
014 822 888 Korpilahdentie 8 Tervetuloa lounaalle Päijänteen rantaan Satamakapteenin runsas lounasbuffet arkisin klo 11-15. Kolmen ensimmäisen yrittäjävuoteni aikana olen tullut päätelmään, että yrittäjyys on pikemminkin elämäntapa. 2– Keskiviikkona 4.9.2019 Nro 36 Tänään keskiviikkona nimipäiväänsä viettää Ansa, torstaina Roni, Mainio, perjantaina Asko, lauantaina Miro, Milo, Arho, Arhippa, sunnuntaina Taimi, maanantaina Vertti, Isto, Eevert ja tiistaina Kalevi, Kaleva. 0400 644 899 toimitus@ korpilahtilehti.fi ”Et sinä hullu ole, mutta yrittäjä kyllä olet...” Otsikko on lainaus radiomainoksesta. Lämpimät onnittelut nimipäiväsankareille. Ilman muuta olemme mielellämme ensi vuonnakin mukana, mikäli tällainen järjestetään. Sirkku Mennala tarjosi Pimeenpirtin pikkuherkkuja eli pieniä kakunpaloja ja pikkusuolaisia. Mehän olemme kuitenkin tässä Petäjäveden puolella rajaa, ja aika kaukana muista makumatkan pisteistä. Mielikuvat yrittäjistä, jotka tekevät töitä suurimman osan vuorokaudesta, vuodesta toiseen ilman vapaapäiviä tai lomia, ei varsinaisesti houkuttele harkitsemaan yrittäjyyttä. – Aivan yllättävän paljon kävi väkeä, yrittäjä Armi Unga totesi. Kun seuraavan kerran saat hyvää palvelua yrittäjältä, kerro se hänelle. Kauppansa tekivät myös Villa Cawénin perunarieskat eri täytteillä. Muista liittää mukaan yhteystietosi. – Tällainen yhteistapahtuma varmaankin teki tutustumaan tulemisen ihmisille helpoksi. Koko 2000-luvulla uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Pitää olla vähän hullu, että yrittäjäksi ryhtyy. – Se oli mukavaa, kun meillä kaikilla tapahtumassa mukana olevilla oli tarjota vähän erilaista syömistä, jokaisella oman persoonan mukaista. – Porukkaa oli koko ajan. – Aloitimme jälkiruoalla, mutta kyllä tarkoitus on käydä vielä muuallakin, Paula Vähälahti-Järvinen ja Raimo Järvinen naureskelivat Haanpään kesäkahvilassa. Ota yhteyttä! P. Jotkut käväisivät nopeasti ja jatkoivat eteenpäin, toiset jäivät tunnelmoimaan pitemmäksi aikaa. 0400 644899 Pääkirjoitus Yleisöltä Kirjoita Korpilahti-lehden yleisönosastoon omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Tekstin voit lähettää toimitus@korpilahtilehti. Alasta riippuen työnteon ja vapaa-ajan raja voi olla hyvinkin häilyväinen. Otsikko kertoo hyvin mielikuvasta, joka yrittäjyydestä vallitsee. En muista, mitä mainostettiin, mutta lausahdus saa naurahtamaan joka kerta. Aiomme kyllä käydä useammassakin paikassa, Järviset kertoivat. Ja pienet maisteluannokset saivat monet sellaisetkin maistamaan lammasta, jotka eivät sitä olleet ennen maistaneet. – Yllättävän paljon ihmiset kokeilivat kuhnureita. – Osa paikoista on meille tuttuja ennestään, mutta eivät kaikki. LOUNASLISTAT löytyvät myös www.korpilahtilehti.fi sekä RAITTI-mobiilisovelluksesta. Makumatka houkutti... Toisille tällainen sopii, toisille ei. Myös Juhlakartano Tähtiniemessä oli vilskettä koko tapahtuman ajan ja Struven sopalle riitti kysyntää. – Hienoa, että tällainen tapahtuma on järjestetty. Lounaat Nimipäivät maarit.nurminen@ korpilahtilehti.fi puh. Huonosta palvelusta tai tuotteesta me yleensä muistamme mainita, mutta kiitokset jäävät helposti kertomatta.. – Itse asiassa kaikki menivät, ja enemmänkin olisi mennyt, kun ihmiset olisivat halunneet ostaa mukaankin, Inkeri Flinkman Villa Cawénista kertoi. Meillä kävi monia sellaisia, jotka kyllä olivat kuulleet meistä, mutta eivät olleet ennen käyneet. fi tai osoitteeseen Martinpolku 26, 41800 Korpilahti. Se oli monille ensimmäinen kokemus hyönteisruoasta, Marja Komppa kertoi. Jatkoa sivulta 1 41800 Korpilahti, p. Myymme lounasta edullisella kilohinnalla myös mukaan, joko omiin tai kertakäyttöastioihin! www.satamakapteeni.fi PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Kerro juttuvinkkisi! Tiedätkö jonkin mukavan tapahtuman, ärsyttääkö jokin, tunnetko mielenkiintoisen henkilön. Onhan se totta, että yrittäjyys vaatii tietynlaisen mielenlaadun, mutta kyllä yrittäjänäkin saa rakennettua itselleen mielekkään elämän. Ida ja Laura Malmivaara tulivat Haanpään kesäkahvilaan katsomaan alpakoita ja nauttimaan jäätelöä. Mutta ihmiset löysivät tännekin, Maija Suutarinen iloitsi. Oman kokemukseni mukaan palkkatyön ja yrittäjyyden vertaaminen toisiinsa on melko ongelmallista. – Ihmisiä kävi paljon enemmän kuin ajattelin. Vuonna 2018 niiden osuus bruttokansantuotteesta oli 40 prosenttia. Makumatkaideaa kehuttiin paljon, oli todella mukavaa olla mukana ja se oli mahtavaa, että ihmiset lähtivät liikkeelle, Mennala totesi. Täällä olemme käyneet lastenlasten kanssa, tämä on upea paikka. Haanpään kesäkahvista makumatkaa aloittelivat myös Paula Vähälahti-Järvinen ja Raimo Järvinen. Torstaina 5.9. Samoin kävi Hakamaan lammastilan omasta lammasmakkarasta tehdylle kaali-makkarapadalle ja härkäpapupadalle. Komppa-Seppälän tilalla tarjottiin kalaja kasvispizzojen lisäksi paistettuja kuhnureita, sekä kakkuja jälkiruoaksi. Vuosina 2001—2017 pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 104 690 hengelle. vietetään Yrittäjän päivää. – Palaute oli positiivista, makua kommentoitiin muun muassa pähkinäiseksi ja sienimäiseksi. Pirttiahon puutarhalla oli myytävänä tuoreita marjoja rasioissa, kävijöitä oli sen verran, että tarjonta loppui kesken. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on suuri merkitys kansantaloudessa. – Pikkutiet toivat varmasti vielä ylimääräistä extremeä monille
– Meillä on kaupungin kanssa hyvä keskusteluyhteys. -Allergian takia kädet ovat jatkuvasti pienillä haavoilla. – Teemme tiiviisti yhteistyötä Jyväskylän Yrittäjien ja Jyvässeudun Yrittäjien kanssa. Sisko oli menossa naimisiin. – Se on ollut meille hyvä työrukkanen Korpilahden asioiden eteenpäin viemisessä. Suurin Yrittäjien oma vuosittainen tapahtuma on ollut lähes koko Korpilahden Yrittäjät ry:n historian ajan Päijänteen Palvipäivät. – Olemme yrittäneet luoda positiivista henkeä ja tuoda esille, että täällä on toimintaa. Oma terveys on myös asia, jota kannattaa miettiä ajoissa. Artesaaniopinnot opettivat muun muassa tehokkaampiin tuotannon tapoihin. – Palvipäivät on meille suurin ponnistus, mutta olemme mukana myös monessa muussa tapahtumassa, kuten Satamabluesissa, joulunavauksessa ja Valon tapahtumassa. – Emme ole ottaneet itse alueen edunvalvojan roolia, mutta kun täältä lopetettiin aluelautakunta, Korpilahden ääni jäi vähän pienemmälle. Lisäksi meillä on suoria neuvotteluyhteyksiä kaupungin johtoon. Osasta asiakkaista on tullut ystäviä. Oman yrityksen Heidi perusti vuonna 2011. Liiketoiminta on laajentunut tatuoinneista, kynsistä ja ripsistä ompelutuotteisiin, kuten erilaisiin pussukoihin. Päätös on tehty myös perhettä ajatellen, sillä työpäivät tuppaavat venymään iltaan asti. Myös keväinen Hyvänmielenosoitus kuului ohjelmaan monena vuonna, Turunen kertoo. Diweiss muutti uusiin tiloihin loppukesästä.. Taitoja voisi käyttää tatuoinneissa. Verkkokaupan pyörittäminen ei tuntunut omalta jutulta, ja Heidi mietiskeli mitä siihen tilalle. Säännöllisesti kokoontuvia työryhmiä, joissa on edustus kaupungin puolelta ja näistä kolmesta yrittäjäyhdistyksestä, ovat kaavoitusja rakennustyöryhmä, elinkeinotyöryhmä, hankintatyöryhmä sekä oppilaitosyhteistyötyöryhmä. Pian hän perusti kynsitarvikkeiden verkkokaupan. Ihmisten saamisessa tärkeimmässä asemassa on kaavoitus, ja siinä hyvä päänavaus ovat Kirkkolahden pohjukan tontit. Nuorisotyöntekijä Heidi kiinnostui asiasta siinä määrin, että alkoi tehdä kynsiä harrastuksenaan. – Tapahtumien lisäksi olemme mukana talkoissa, olemme muun muassa olleet monta kertaa avaamassa näkymää ysitieltä Kirkkolahdelle. Heidin muuttaessa hiljattain uusiin liiketiloihin hän hämmästeli, miten moneen käsityötekniikkaan löytyy tarvittavat välineet ja osaaminen: kankaanpainanta, huovutus, kynäruiskumaalaus, posliinimaalaus, brodeeraus… Kuluva syksy tuo lisää muutoksia yrittäjyyteen, sillä Heidi luopuu ripsien ja kynsien tekemisestä. Heidi sanoo, että päätös oli myös raskas. Valtuutettujen kanssa tapaamme pari kertaa vuodessa tilaisuuksissa, joihin on kutsuttu kaikki valtuutetut. Kansalaisopiston piirustuskurssi antoi oivalluksen, että nuoruusvuosien piirustustaidot eivät olleet kadonneet. Niiden lisäksi aion keskittyä erilaisiin käsitöihin. Kolmevuotista, kohta päättyvää Go Korpilahti go -hanketta Turunen kehuu. Myös kaupungille kuuluu iso kiitos siitä, että kaupunki antoi meille välirahoitusta hankeen käynnistämiseen. Korpilahden Yrittäjät ry haluaa vaalia Korpilahdella hyvää yhteishenkeä ja yhteen hiileen puhaltamista. Yhteistyötä yrittäjäyhdistys tekee niin muiden korpilahtelaisten toimijoiden kuin muiden yrittäjäyhdistystenkin kanssa. Tiina Lamminaho Maarit Nurminen Keskiviikkona 4.9.2019 Nro 36 3 Taiteellista lahjakkuutta asiakkaiden iloksi Heidi Weiss istui ja katseli, kun hänelle laitettiin elämänsä ensimmäisiä geelikynsiä. -Jotkut kynsiasiakkaat ovat käyneet kymmenen vuotta ja niitä sosiaalisia hetkiä jään kaipaamaan. Myllypolun kunnostuksessa olemme tehneet yhteistyötä myös päiväkodin kanssa ja tietotauluja on tarkoitus tehdä yhdessä koulun kanssa, Turunen kertoo. – Hanke on toiminut erittäin hyvin. Yhteistyöllä, jossa Yrittäjät on ollut vahvasti mukana, Korpilahdelle on saatu muun muassa frisbeegolfrata ja biitsikenttä, Haukankierros on raivattu talkoilla, samoin Myllypolku. Tatuoinnit jatkuvat entiseen tapaan. Kädentaitojen harjaannuttaminen on vienyt Heidin mukanaan. – Ennen kaikkea tänne tarvitaan ihmisiä, jotka tarvitsevat palveluita. Koko Korpilahden edunvalvojan rooli on Turusen mukaan tullut Yrittäjille pyytämättä. Ajamme kaupungin suuntaan asioita yhdessä, yhteisellä äänellä, Turunen kertoo. Yksi potentiaalinen alue, johon valmiita tontteja saisi nopeastikin, on Korpiahontien varressa, Turunen toteaa. Heidi suunnisti ystävänsä oppiin Raumalle ja harjoitteli siannahkoihin kotona. Monissa asioissa olemme toimineet kokoonkutsujana ja asioita on saatu tehtyä yhdessä muiden korpilahtelaisten yhdistysten ja yritysten kanssa. – Palveluja tarvitsevat ihmiset ovat suorin tie elinvoimaisuuden lisäämiseen. Yhteistyöllä hyvää koko alueelle Toimivat yhdistykset Korpilahden Yrittäjät ry kannustaa puhaltamaan yhteen hiileen – Tällä hetkellä meidän tärkein tehtävämme on luoda yhteishenkeä, lisätä yhteen hiileen puhaltamista ja viedä koko Korpilahden asiaa eteenpäin, hyvässä hengessä, Korpilahden Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Seppo Turunen sanoo. Lisää tontteja tarvittaisiin; Iloniemestäkin on keskusteltu kaupungin kanssa, mutta sinne uutta asutusta ei varmaan kovin nopealla aikataululla ole luvassa. Korpilahden elinvoimaisena pitäminen on Turusen mukaan haastavaa. Toki muutkin tahot ovat yhteydessä kaupunkiin, mutta meillä on ehkä ryhmänä eniten kommunikaatiota kaupungin kanssa, Turunen toteaa. – Myllypolulle on vielä suunnitteilla tietotauluja, joissa kerrottaisiin esimerkiksi alueen puista. Oma yrittäjäjuhla kuuluu myös ohjelmaan joka vuosi. – Myös syyskuun lopussa viettävässä Valon tapahtumassa on mukana monta yhteistyötahoa. Hän sai mukaansa kynsiviilan ja ensimmäisenä ulos päästyään hän viilasi kynsistä turhat rosot pois. Tänä keväänä raivasimme myös sataman vastapäistä rantaa. Se on tuonut näkyvyyttä ja sitä kautta elinvoimaakin Korpilahdelle, Turunen toteaa. Harrastuksesta tuli työ. Puheenjohtaja Seppo Turusen mukaan yrittäjäyhdistyksellä on hyvä keskusteluyhteys kaupungin päättäjien suuntaan, ja yhteistyötä muiden korpilahtelaisten toimijoiden kanssa yhdistys tekee paljon. Jäsenillemme järjestämme erilaisia virkistystapahtumia, olemme olleet muun muassa melomassa, ja yhdistetyillä virkistysja yritysvierailumatkoilla ulkomailla. Korpilahden Yrittäjät on perustettu 38 vuotta sitten, jäseniä yhdistyksessä on noin sata. Me olemme pitäneet ääntä Korpilahden asioista. Olemme laittaneet asioita vireille ja saaneet kaupunginkin mukaan. Kynsien tekoa katsellessaan Heidi mietti, miten tekisi itse työn paremmin. Kynsiä ja ripsiä oli pystynyt tekemään työtilassa kotona, mutta tatuoinnit vaativat liiketilan
– Vuoteen 1866 astihan pontikankeitto oli laillista, sitten valtio teki viinanpoltosta itselleen monopolin. Päivi Ketolaisen toimittama kirja ilmestyy kevättalvella, Ketolaisen lisäksi tarinoita kirjaan kerää Jaakko Luoma. -Koulunkäynti aloitettiin vuokratiloissa vuonna 1907. Vanhan Korpilahden Perinneseura vieraili Raija ja Mauri Pekkarisen vapaa-ajanasunnolla Vespuolella. Vaalimme näin osaltamme myös Jyväskylän tulevaisuutta. Luoman mukaan Hirvimäessä pontikan kysyntää lisäsi suuresti vuonna 1944 rakennettu Keltasuon metsäkämppä, jossa parhaimmillaan asusti seitsemisenkymmentä miestä. Olemme suomalaisen kulttuurin ytimessä. Luoman mukaan pontikankeittoperinteeseen saattaa liittyä myös jonkin verran luokka-ajattelua. -Korpilahden, Muuramen ja Säynätsalon kunnista jo kaksi kuuluu Jyväskylään. – Keittäjät olivat yleensä maaseudun vähävaraista väkeä. Mainetta saivat myös Lontoon talon veljekset, Luoma kertoo. Jaakko Luoman mukaan vanhat pontikankeittäjät eivät omasta mielestään olleet rikollisia, jos pontikankeittoon ei liittynyt muuta rikollisuutta. Joku vanha pontikankeittäjä totesikin, että heistä maksetaan ”tapporahaa”, samoin kuin ketuista. Mitään ei pidä kuitenkaan ottaa itsestään selvyytenä ja perinneseuran tehtävä on tarkkailla maailman menoa ja tukea kestävää kehitystä, Oksala sanoi. Integraation uusin alue Jyväskylä, loistaa myös kouluillan ja monella muulla asialla. Heti kansalaissodan jälkeen, kieltolain aikaan, pontikankeittäjiä jäljittivät ja pontikkatehtaita tuhosivat suojeluskuntalaiset – ehkä pontikankeitossa oli mukana jotain maaseudun kapinaakin, Luoma pohtii. Torppareilla ja maaseudun vähävaraisilla ei tätä mahdollisuutta ollut, mutta viinapolttoa ei lailla lopetettu, Luoma toteaa. Koulun 100-vuotisjuhlaa vietettiin vuonna 2007. Kirkonkylällä jopa vähän kadehdittiin Mutasen pappilan sivistynyttä elämää, Lahti totesi. – Siihen aikaan myös Kansalaisryhti-niminen yhdistys maksoi ilmiantopalkkioita pontikankeittäjistä, toimintaa rahoitti Alko. – Poliisilla riitti energiaa siihen oikein ihmeteltävän paljon. Lahden Korpilahden historiasta, mukaan lukien tämänpäiväiset välähdykset. 4– Keskiviikkona 4.9.2019 Nro 36 Tiina Lamminaho Pontikkaa kansien väliin Vanhan Korpilahden Perinneseura vieraili Raija ja Mauri Pekkarisen Vespuolen vapaa-ajan asunnolla elokuussa. Sen jälkeenkin käsittääkseni isot talot saivat luvanvaraisesti keittää viinaa jonkun rajoitetun ajan vuodessa. Päivi Ketolaisen mukaan Jämsässä keitettiin pontikkaa muissakin kylissä kuin Vekkulassa, mutta ainoastaan Vekkulassa sitä voi pitää jonkinlaisena sivuelinkeinona, muualla pontikankeittoa harrastettiin lähinnä omaksi ja tuttavien iloksi. Horkan kyläkirjassa mainittu Jalmari Aspelin istui linnassakin useaan otteeseen, yhteensä lähes puolet elämästään. Luoman mukaan etenkin 1950-luvulla poliisi käytti todella runsaasti resursseja pontikankeittäjien metsästämiseen. ”Kotiportilta lähtee se tie, Vanhan Korpilahden Perinneseura kyläili Pekkarisilla joka kansoja liki toistansa vie”. Pappilasta säteili kulttuurivaikutteita koko alueelle. – Toki metsätöissä oli paljon pientilallisia, jotka lähtivät viikonlopuksi kotiin, mutta paljon joukossa oli myös naimattomia poikamiehiä, jotka viettivät kämpällä vapaa-aikansakin, Luoma kertoo. (kuva Vekkulan kyläarkisto). Pekkaristen muutto Korpilahdelle vapaaajan asukkaiksi on herättänyt kiinnostusta ja tänään olemme saaneet vastauksia, miksi täällä viihtyy niin hyvin, Perinneseuran puheenjohtaja Tarkko Oksala sanoi. Kyläyhteisöissä pontikankeittäjiä sekä suojeltiin että toisaalta myös ilmiannettiin. Poliisi saattoi esimerkiksi soluttautua metsäkämpille; joku ulkopaikkakuntalainen poliisi pestautui metsätyömieheksi saadakseen tietoja, Luoma kertoo. Martti Korpilahden koulun Jyväskylän Lyseon tunnus on yhä valon tuoja eos. Rangaistukset olivat kovia, sakotkin sen verran isoja, että kiinnijäämistä pelättiin jo taloudellisistakin syistä. Vespuolella toimi opettajia jo ennen kansakoulua. Kotiseutuneuvos Markku Lahti valotti Vespuolen koulun historiaa. Sieltä löytyy muun muassa tieto, että opettaja Elsa Elomaa sai palkkaa 270 markkaa ja sen lisäksi polttopuut ja oikeuden pitää yhtä lehmää laitumella. – Hirvimäessä pontikkaa kyllä keitettiin myös myyntiin, kylällä oli muutama tunnettu pontikankeittäjä, joita voi pitää alan ammattilaisina. Keltasuon lisäksi kysyntää oli Suojakallion tansseissa ja Nelospirtillä. Vekkulan vaalee tunnettiin, mutta osattiin sitä Hirvimäessäkin – Vekkula oli laajasti tunnettu pontikkakylä, mutta kyllä Hirvimäessäkin oli muutama kuuluisa pontikankeittäjä, Jaakko Luoma toteaa. Säynätsalo tunnetaan kunnantalostaan ja Muurame saunakulttuuristaan. Jämsän, ja hieman Vekkulan korpilahtelaisen naapurikylänkin eli Hirvimäen, pontikkaperinnettä kerätään nyt kansien väliin. Alustava kutsu tuli vierailulla Eduskuntaan. Tuolloin ilmassa oli jännitystä, miten käy hallituksen ja miten käy eurovaaleissa. Vanhoista asiakirjoista löytyy mielenkiintoisia kuvauksia ajan kouluelämästä. Oksala sanoi, että Vanhan Korpilahden Perinneseuran näkökulmasta maailmantilanne on erikoinen. Ammattimiehillä homma oli hallittua, jos he eivät juoneet itse, mutta sitten jos tuotokset rupesivat maistumaan itselle liikaa, tuli tietysti enemmän ongelmia kuin niitä lisätuloja, ja siinä tapauksessa pontikankeitto vain lisäsi kurjuutta. Elämä oli niukkaa, joten kaikki lisätienestit olivat tervetulleita. Näin ainakin toivomme, että Eurooppa löytää yhteisiä säveliä monessa hyvässä asiassa. Perinneseuran näkökulmasta on huomattava, että kulttuuri tulee sanoista kult ja ur eli yhteensä auringon kultti. Mauri on nyt täyttämässä Martti Korpilahden maksiimia. Samaa voi kokea Oittilan vuorella muistissa Alvar Cavènin taulu ”Katras vuorella”. – Lisäksi kylällä oli omiin tarpeisiin keittäjiä ja pienempiä tekijöitä, jotka hakivat vähän leivän jatketta myymällä pontikkaa Keltasuon kämpälle. Hirvimäessä ja Jämsän Vekkulassa pontikkatehtaat toivat lisätienestejäkin. -Vieraanvaraisuudella, jota olemme saaneet nauttia, on omat juurensa. Omia perinteitä löytyy niin Lauri Kuusanmäen kirjoituksista Suur-Jämsän historiassa kuin Markku J. Vespuolen oman koulurakennuksen hirret kuljetettiin Tikkasen rannasta ja ne lahjoitti kunta vuonna 1910. Ahkera pontikankeittäjä ansaitsi saman tai enemmänkin kuin työmies rakennuksilla. Hän oli aloittanut viinahommat jo kieltolain aikaan. Täällä Korpilahdella näkökulma on luonteva kotiseutulaulun pohjalta ajatellen. -Tuossa juhlassa puhuin siitä, miten merkityksellistä alueelle oli se, että kappalainen tuli Mutaselle 1690-luvulla. Eurovaalit olivat menestys ja siksi vierailumme ajoittui elokuulle Euroopan lomakaudelle. -Vanhan Korpilahden osat ovat kunnostautuneet monessa. – Vekkulassa keittäjiä käräytettiin, mutta Hirvimäessä ei ilmeisesti juuri ilmiantajia ollut, ainakaan kyläkirjan Pontikankeitto oli yleistä metsäkylissä. Säynätsalon kunnantalon kattorakenne on kaksoisaurinko kuvaten Suomen kesäyön auringonlaskun ja nousun samanaikaisuutta ja näin Aleksis Kiven ”Sydämeni laulun” sisällön kertaumana. Suomen Ateena on oikeastaan Polis, jonka vaikutusalue on ennen muuta Keski-Suomi. – Pontikantekotaito kulki perintönä ja se oli metsäkylissä yksi taito muiden joukossa. Korpilahdella on hieno satama ja Kärkisten silta. Voimme myös katsoa lähiaikoihin
Pontikankeitto ei ole vain Keski-Suomen metsäkylien perinnettä, vaan viinaa keitettiin joka puolella Suomea. Minut on tunnettu aina Rinteelän Raijana kotikylässä ja naapurikylillä. Jyrkät portaat johtivat verannan kautta alaluokkaan ja yläluokkaan. – Jämsässä oli kuulemma yksi poliisi, joka virka-ajalla jahtasi keittäjiä, mutta itse keitti vapaa-ajallaan, Luoma toteaa. Etenkin 1950-luvulla poliisi käytti paljon resursseja pontikkatehtaiden paljastamiseen ja tuhoamiseen. Koulu kattoi laajan koulupiirialueen: Oittila, Raidanlahti, Mutanen, Veijo, Veijonjärvi ja myöhemmin myös Synsiä ja Putkilahtikin, kun noilta kyliltä koulut lakkautettiin. Hän otti minut jo kuusivuotiaana kuunteluoppilaaksi. Luokissa oli maalatut lankkulattiat. Olimme suuria ikäluokkia ja useita Karjalan evakkoperheitä oli myös muuttanut Oittilan alueen kylille: Kuntamot, Lyytikät, Kyllästiset, Rämöt, Holttiset, Kirjavaiset, Nirkkoset ja Innat. 1960-luvulla pontikanmyynti alkoi hiipua ja keittokin helpottui, kun tulivat kaasupolttimet. Tammelin, kotoisin Korpilahden Oittilasta. Niiden piti olla puhtaat. – Ruotsinkielinen Pohjanmaa oli todella aktiivista pontikka-aluetta, ja siellä oli hyvin vahva yhteisökuri, keittäjiä ei käräytelty. Käsin hän puuron vatkasi. Talvella äiti teki meille vispipuuroa, joka oli monen koululaisen herkkua. Siksi minäkin olen käynyt koulua melkein syntymästäni lähtien. !950-luvulla alettiin käyttää sokeria ja sitähän piti ostaa kaupasta; piti valita luotettava kauppias, joka ei kertonut poliisille, kuka osti isoja määriä sokeria. 5 Keskiviikkona 4.9.2019 Nro 36– Lukijan kynästä Lapsena ja koululaisena Oittilassa Sukelsin elokuussa lapsuuteni koulumuistoihin Oittilan entisessä kyläkoulussa. Lapsuuskotini Rinteelä sijaitsi kilometrin päässä koulusta. Heti tunnetaan. Suuri lasiveranta sijaitsi rakennuksen kylänpuoleisessa päädyssä. Myöhemmin äitini valmisti kouluruuan suurissa laitoskattiloissa läheisen Uudentalon tuvassa (nykyinen kylätalo Villa Cawen). Tuohon aikaan opettajat neuvoivat vanhempia, jos näkivät, että lapsi kannattaisi laittaa oppikouluun. Tytöillä tuli olla siisti esiliina ja poikien vaatetuksen tuli olla puhdas ja ehjä. Aiemmin taloista oli saatettu antaa keittäjille viljaa ja saada sitten vastineeksi pontikkaa. – 1960 – 70 -luvuilla pontikkaa ei enää juuri myyty, mutta sitä keitettiin yleisesti omaan käyttöön ja ystäville. Matti Salmisen ja Jaakko Luoman mukaan aineistoa otetaan edelleen vastaan. Koulu sujui hyvin ja yläkoulusta siirryinkin sitten pian kirkolle oppikouluun, Korpilahden yhteiskouluun. Ja se on ollut kyllä yllättävänkin yleistä, melkein kaikilla vanhemmilla ihmisillä on jonkinlaisia muistoja pontikasta, Päivi Ketolainen toteaa. Opettajien asunto sijaitsi koulun toisessa päässä ja sauna jyrkän mäen alla, Synsiänlahden rannalla. Pienonen tuli Putkilahden Ala-Mäkelästä Vaarunvuoren yli Alakylään (Ala-Tihtariin) töihin vuonna 1940. – Ainakin Jämsässä pontikankeitto jatkui yleisenä 1970-luvulle asti. Aikanaan keittolatoiminta Oittilasta loppui ja ruoka valmistettiin kirkonkylän keskuskeittiöllä. Sodan jälkeen Oittilan kylällä ja koulussa oli paljon lapsia. Sieltä vanhempani lähtivät talvi-iltoina ja -aamuina lämmittämään luokkia ja myöhemmin lisäämään halkoja keskuslämmitysuuniin. – Ja toki viinaa on keitetty ja keitetään muuallakin, joka puolella maailmaa, raakaaine vain vaihtelee. Myöhemmin koulun veranta purettiin ja tilalle rakennettiin lämmin iso eteinen ja puukäsityöhuone. Seuraavassa vaiheessa lämmitysjärjestelmä muutettiin öljyllä toimivaksi. Hän neuvoi minulle ystävällisesti, kuinka tehdään maukkaita lihapullia ja miten pikkupullista tulee kauniita ja pyöreitä. Rannikkoalueethan kunnostautuivat pirtun salakuljetuksessa kieltolain aikaan, pirtuperinne ilmeisesti siirrettiin sitten pontikkaan, Luoma kertoo. Poikien vilkkaus ja kurittomuuskin saattoivat heidät usein kahnauksiin Suoma Kailan kanssa. Se sopi koulunkin käytössääntöihin. Oittilan koulurakennus valmistui vuonna 1910. (kuva Vekkulan kyläarkisto/Keskisuomalainen). Yläkoulussa minua opetti Erkki From. Alakoulun opettaja Suoma Kaila oli ensimmäinen opettajani. Alakertaan tehtiin opettajien saunatilat ja puilla lämmitettävä kekuslämmitys sekä halkovarasto. Olen Raija Nieminen o.s. Suoma Kaila ei pystynyt enää iäkkäänä kulkemaan keittolaan. Voisi hyvin ajatella, että Suoma Kaila kasvatti kylän pojista hyvin käyttäytyviä herrasmiehiä. Myöhemmin koululla, kun äitini siivosi luokkia, auttelin opettaja Suoma Kailaa keittiöhommissa. Koulutus ei ollut ilmaista. Joitakin avustuksia koululaisille kyllä annettiin ja niitä minäkin oppikoululaisena sain. mukaan Hirvimäen keittäjiä ei käräytetty, Luoma kertoo. Äiti toimi Oittilan koulun vahtimestari-keittäjäsiivoojana jo ainakin vuodesta 1945 vuoteen 1983, eläköitymiseensä saakka. Kaila oli tuolloin melko iäkäs, kepin kanssa liikkuva kylän kasvattaja. Isäni Kalle Tammelin oli kotoisin Oittilan vierestä, Raidanlahden kylästä, Haasialahden tilalta. Yksi syy oli varmaan se, että viinakaupat olivat kaukana, eikä autoja ollut vielä 1960-luvulla läheskään kaikilla, Ketolainen sanoo. Synnyin vuonna 1947 ja aloitin Oittilan punamultakoulun käynnin jo vauvanvaunuiässä. Opettaja Erkki From johti joukkoja. Marssimme koululta parijonossa syömään Uuteentaloon ja sitten takaisin koululle. Häntä muistellaan järjestyksen ja hyvien tapojen vaalijana ja vaatijana. Äitini Aune Tammelin o.s. Tytöillä koulunkäynti oli helpompaa, sillä jo kotona meidän oletettiin käyttäytyvän hyvin ja ahkeroivan äitien apuna. Marjapensaita ja hedelmäpuita kasvoi piharakennuksen edessä. Toimme kouluun syksyllä puolukoita. Koulun tonttiin kuului opettajien perunaja kasvimaa. Ruoka oli syviltä lautasilta lusikalla syötävää keittoa, puuroa tai velliä. Koulu sijaitsi kauniilla mäellä, lähellä Synsiänlahden rantaa. Piharakennuksessa oli puuliiteri, talli ja aitta sekä monireikäiset käymälät korkeiden portaiden päässä tytöille ja pojille. Pontikkaperinnettä kerätään kirjaksi Vekkulan kyläyhdistyksen hallinnoiman, EU-rahoitteisen hankkeen turvin. Luokat remontoitiin, pönttöuunit ja lankkulattiat poistettiin. Lämmitys hoidettiin pönttöuuneilla ja halot kannettiin liiteristä. Päivi Ketolaisen tietojen mukaan poliisit saattoivat kyllä joskus katsoa pienen mittakaavan toimintaa läpi sormienkin. Raija Nieminen entisen opinahjonsa rappusilla. Rakennus oli maalattu punamullalla ja varustettu valkoisin vuorilaudoin. Oittilan koulun keittola toimi aluksi Lankisen mökissä, koulun vieressä. Koulussa oli kaksi luokkahuonetta. Äiti survoi puolukat ja hillosaavi säilytettiin Uudentalon pihatuvan kellarissa. Isä työskenteli Mäkelän (Ylä-Tihtarin) suurtilalla maatyömiehenä kahden isäntäpolven aikana, Uuno Uusitalon ja Heimo Uusitalon isännöidessä. Korpilahti-lehden päätoimittaja Maarit Nurminen oli mukana tilaisuudessa ja pyysi minulta kouluja lapsuusmuistoja laajemminkin. Kädet ja kynnenaluset tarkastettiin. – Yksi kohta, jossa saattoi paljastua, oli tarvikkeiden hankinta. Vieläkin puhelimessä esittelen itseni alueen ihmisille noin, niin ei tarvitse syntyjä syviä selitellä. – Ajatus syntyi, kun teimme Vekkulan kyläkirjaa ja videota, Vekkulan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Matti Salminen kertoo. Idea pontikkaperinteen keräämisestä kansien väliin on itänyt jo reilut kymmenen vuotta. Korpilahdella kuulemma eräs kauppias toi sokerit keittopaikallekin. Piti hommata koulukortteeri kirkolta (ei ollut vielä kylältä linjaautokuljetusta), ostaa kirjat ja tarvikkeet sekä maksaa lukukausimaksut. Korpilahden kunta hommasi rakennuksen hirret ja rakennustalkoissa olivat ahkeroineet monet paikalliset osaajat. Koulujen keittäjiä kurssitettiin kesäisin kirkonkylän koululla kotitalousopettajan johdolla. Äitini haki lämpölaatikot linja-autolta maitokärryillä, jakoi ruuan koulussa, pakkasi astiat ja vei laatikot takaisin Rutalahden suunnalta kirkolle palaavaan linja-autoon
Väentupa avoinna klo 11-13.30. 6 – Keskiviikkona 4.9.2019 Nro 36 Sana sunnuntaiksi Jumalanpalvelukset ja uskonelämä Väestömuutoksia Diakoniatyö Lapsityö Nuorisotyö Kouluikäistyö ostetaan Aikuistyö ruokailut seurapalsta Vuokrataan korinosturi. klo 10 kirkko. Leppoisaa markkinatunnelmaa ja paljon ohjelmaa. 16.00. Kerro juttuvinkkisi! Tunnetko mielenkiintoisen henkilön tai tiedätkö kivan tapahtuman. Vanhaan testamenttiin johdattelee teologian tohtori Jukka Palola. teemahetkessä klo 12 SRK-piiri, Miina Karasti. Kirkkokahvit. Kl:n Reumayhdistys: Tänään ke 4.9. Karasti, Mertanen. klo 11-15. Facebookissa: Korpilahden alueseurakunta tai Korpilahdenkirkko. Aamupysäkki pe 13.9. klo 10 alk. Aamupala, hartaus ja EUkassien jakoa. Koivisto, Tiusanen. Markkinat järjestävät APS ry, Saakosken kyläseura ja Horkan koulupiirin kyläyhdistys ry. klo 9.30 kirkko. Ti 10.9: Jauhemaksapihvit G, M, sis.MU, punajuuripihvit G, M, perunasose G, L, Coleslaw salaatti G, M, puolukkahillo G, M. Kyseessä ei siis ole meidän näkökulmastamme pelkkä fyysinen vamma, vaan myös äärimmäistä häpeää tuottava asia. Raamattuopetusta, rukousta ja tarjoilua. Parantaessaan Jeesus ei vain poista ruumiillista vammaa, vaan antaa miehelle täydellisen vapautuksen. Kaikille avoin ulkoilu/patikkaretki Leivonmäen kansallispuistoon. Su 22.9. Tulomatkalla poiketaan mahdollisesti lammastilalla. Kauko näyttäytyi ulkopuoliselle oman ruumiinsa vankina. Harmittaako jokin. Kauko sanoi lopuksi: ” Meillä on Jumala, joka ymmärtää, eikä hylkää.” Viimeiset sanat kertoivat minulle Kauko on vapain ihminen, jonka tiedän. Yhdistys tarjoaa nuotiolla makkarat, joten ilmoitathan lähdöstäsi 19.9. 050 557 9003. Vaalijalassa juhlapuheen piti Vaalijalan pitkäaikaisen asukas Kauko. Diakoniatalkoot ma 9.9. klo 9.30-11.30 seurakuntatalo. Yhteiskristillinen ilta. Minä, uskoltani heikko ja hapuileva, elämäni horjahdellen elävä kelpaan Jumalalle Jeesuksen tähden. Kauko päätti kuitenkin puheensa sanoihin, jotka pysäyttivät. Messu su 15.9. Jukka Salmisen Rauha -konsertti to 12.9. Tervetuloa uudet ja vanhat! Eteläisten kylien virtapiiri: Horkan kylätuvalla ke 11.9. Leivotaan yhdessä tuleviin tapahtumiin. klo 13-15. Syyskausi alkaa. Messu su 8.9. Viikoittaista, avointa, ei tarvitse ilmoittautua. Huomenna torstaikävely, lähtö Levästentieltä klo 14. Lapsille ja lapsiryhmille. To 5.9: Keltainen kalkkunakeitto G, L, papu-bataattikeitto G, M, leipäpöytä, marjarahka G, L. Ajantasaista tietoa löydät Jyväskylän seurakunnan/ Korpilahden alueseurakunnan nettisivuilta ja somesta. Lähtö K-kaupan edestä klo 9.00, paluu n. Kaverin kanssa kirkkoon -sunnuntai. Soita ja varaa 044 970 9195 /RakennusIkkala menoeväät www.korpilahtilehti.fi myydään Raamattuilta ke 4.9. klo 13 Käsityökerho Monialatilassa, aiheena käpytyöt tai omat käsityöt. Näkövammaisten Hyvän olon hemmottelupäivä ke 11.9. Luottamus rakastavaan, ymmärtävään ja lohduttavaan Jumalaan on vapauttava ihme. Korpilahden Martti ry: Kimpassa kuntoa alkaa 10.9. Ti 10.9. 040 162 3982, toimitusten sopiminen ja virkatodistukset, p. To 5.9. Susanna Pesonen, 040 7400 077. Korpilahden alueen ilmoittautumiset viimeistään tänään 4.9. 040 828 5095 ETSIN OMISTUSASUNTOA: 2-3 h + k + (s), rt tai kt taajama-alueelta. 050 516 7473.. Ota yhteys: hautausasiat p. Kauko ei pystynyt itse liikkumaan ja hän puhui tulkin avustamana. Lisätiedot kanttori Tiina Laiho p. Hinta 80e vuorokausi, sis alv. Vetäjänä Paavo Mäkelä. klo 17.30 seurakuntatalo. Lähtö Levästentieltä klo 14.00. 18.9.2019 klo 13 karaokevetäjänä Mervi, tulethan laulamaan. Pohjoisten kylien perhekerho ke 11.9. Reumakerho Monialatilassa klo 12 alk. Samassa veneessäilta to 12.9. uintikuljetus Jämsänkoskelle.Lähtö klo 11.00 K-kaupan edestä. klo 9-11 Ylä-Muuratjärven kylätalo. 050 5579 004. Pe 6.9: Skeittaajan lihavuoka G, M, skeittaajan kasvisvuoka G, M, jäävuorisalaatti, maissi-papu-parsakaali. klo 10 kirkko. VESIKOURUT, TIKKAAT, LUMIESTEET asennus/takuu. Jumalan armo on suurin ihme. Korpilahden alueseurakunnan palvelupiste avoinna ti ja to klo 9-12. Ke 4.9: Laivapojan kastike G, L Chili-quornkastike G, L, sis.MU, kierrepasta, vihreäsalaatti, omena, päärynä. mennessä (hotelli varausten takia) korpilahti@sydan.fi tai puh. Kimppakävely, yhdessä Reumayhdistyksen kanssa. Maalais markkinat vapaa pääsy, varaathan käteistä Eläkeliitto Korpilahden yhdistys: 18.9.2019 klo 11 hallituksen kokous. Jeesus on parantajamme. Työskentelykorkeus 9m. Seuraava kerta ke 11.9. Ke 11.9:Nakkikeitto G, M, soijanakkikeitto G, M, sis.MU , tomaatti, leipäpöytä, tuorejuusto G, L, marjakiisseli G, M. Luottamus siihen, että tietää että Jumala ei vaikeuksienkaan keskellä hylkää. 7-9.10 matka Tallinnaan, Hotelli Viruun. Kirkkokahvit. Kastetut: Lauri Tapani Halttunen Kuolleet: Teuvo Mäkinen 67 v. Syyskausi alkaa. Tuon ajan maailmankuvaan kuului, että erilaisia synnynnäisiä vammoja ja ominaisuuksia pidettiin Jumalan rangaistuksena ihmiselle ja hänen perheelleen sekä suvulleen. Kirsi Lepoaho p. korpilahti@sydan.fi tai puh.0415062640. Jeesus parantaa ja vapauttaa. Kerro juttuvinkkisi laittamalla postia toimitus@korpilahtilehti.fi tai soittamalla numeroon 0400 644 899. Sitovat ilmoittautumiset 16.9. Mukana Ylistysryhmä. Vapaa pääsy. 045 209 4445. Majoitus kaksi yötä, jaetussa kahden hengen huoneessa, aamiainen hotellissa, tiistaina retki; ”kaksi erilaista Tallinnaa” (Kalamaja, Kopli, Viimsin niemimaa) suomenkielinen opastus, kahvit. Luota Kaukon sanoihin: ”Jumala ymmärtää, eikä hylkää.” Miina Karasti seurakuntapastori Kuuntele jumalanpalveluksia netin kautta: jyvaskylanseurakunta.fi/korpilahden-alueseurakunta Kirkkokuoron harjoitukset to 5.9. klo 13 seurakuntatalo. Jokin vamma, kehityshäiriö, ominaisuus tai mielenterveyden ongelma aiheutti ihmiselle ja hänen lähipiirilleen suurta häpeää. mennessä. Ota yhteyttä, jos sinulla on minulle uusi koti tarjolla. klo 18 Korpilahden yhtenäiskoulun peilisali. Ma 9.9: Kalakeitto G, L, linssi-bataattikeitto G, L, kurkku, ruiseväs M, vesimeloni. ”Jumala ymmärtää, eikä hylkää” Tulevan sunnuntain Markuksen evankeliumin kohdassa kerrotaan miehestä, joka on kuuro ja joka ei pysty kunnolla puhumaan. Tervetuloa mukaan! Maalaismarkkinat Suojakalliolla lauantaina 7.9. klo 17.45 seurakuntatalo. Ylistysryhmän harjoitukset pe 6.9. Muissa asioissa Korpilahden alueseurakunnan työntekijöiden suoriin numeroihin. Olin pari vuotta sitten Keski-Suomen kehitysvammaistyönpapin sijaisena toimiessani Vaalijan 110-vuotisjuhlissa. Varaa käteistä mukaan. 050 363 2300. Hinta 10 € aikuiset, lapset 5 €. P. Ota kaveri tai tuttava, joka ei ehkä muuten pääsisi mukaan ja tulkaa yhdessä kirkkoon. Matkan hinta 190 €/henkilö. Kahvia ja pullaa sekä arpajaiset, Valanteentie 1. klo 18 seurakuntatalo. Se on ihme. PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI TUULENSUUN TILAN PALVILIHAA SAVUKALAA (säävaraus) K-kaupan edessä pe 6.9. Katso ajankohtainen info: jyvaskylanseurakunnannuoret.fi/nuoret Instagram: klahtinuorten_srk Tsekkaa ajankohtainen info: jyvaskylanseurakunnannuoret.fi/kouluikaiset Alakoululaisten Olkkari to klo 13. 050 557 9006. klo 10-15 seurakuntatalo. Jeesus auttaa, parantaa ja antaa vapauden. Ensi viikolla ke 11.9. Evankeliumissa Jeesus parantaa kuuron miehen ja saa hänen kielensä puhumaan. Instagram: korpilahLAUANTAINA 7.9.2019 KLO 11–15 SUOJAKALLIOLLA Maalaismarkkinat Suojakalliolla/ Korpilahden eteläiset kylät ...Mukavaa ohjelmaa koko perheelle, palvipossua, leivonnaisia, kotieläimiä, syksyn satoa, kepparipaja... To 12.9. klo 18 seurakuntatalo. Palvipossua, uutispuuroa, tuoreita leivonnaisia. Reumakerho Monialatilassa klo 12 alk. Kauko kertoi elämänsä eri vaiheista ja hänen elämänsä ei minun korviini kuulostanut helpolta. Perhekerho to 5.9. Eppu-toppujen Olokolossa ti klo 13-15.30 seurakuntatalo, vielä pari paikkaa vapaana, soita Paulalle, p. Korpilahden Sydänyhdistys ry: Ke 4.9. klo 9-11 seurakuntatalo. 041 5062640. Lisätiedot Saila p. Jumalan suurin ihme ei ole jokin fyysisestä vaivasta tai vammasta vapautuminen, vaan suurin ihme on sisäinen ihme. P. Päiväkeskusohjaaja Minna Kuukkanen paikalla
0400 808 870 Fysioterapia (MDT) . Päivän ohjelmaan kuului myös metsätaitokisa, jonka voitti Kauko Virkki. 0400 319 031 Lauri Lehtinen p. MDT Kristiina Kytönen Lymfa-fysioterapeutti . 040 578 4473 EU-maat, kestotilaus...............150 € Muu Eurooppa, kestotilaus..145 € Muut maat, kestotilaus..........170 € Digitilaus, kestotilaus............54 € Irtonumerot......................................2 € PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Tasan 30 vuotta sitten KALEVALAINEN JÄSENKORJAAJA Matti Sipponen puh. Naisten sarjan voitti Liisa Karila ja nuorten Piritta Kohvakka.. TILAUSHINNAT 1.1.2019 Kotimaa ja pohjoismaat: Kestotilaus.....................................71 € Määräaikainen 12 kk..................76 € Tutustumistilaus 3 kk.................27 € Irtonumerot: K-market Herkkukeidas Toimisto: p. 0400 527 448. Ihmiset vain mutisevat vihoissaan hirmuisen pärinän lähestyessä kylätiellä ja hyppäävät syrjään ylimielisen ajajan viilettäessä ohi.” Lehdessä kerrottiin valtakunnallisesta kuntoviikon avauksesta, jonka Korpilahden Pyrintö oli saanut järjestettäväkseen. Työväen Urheiluliiton ja Työväen Kuntoiluliiton terveiset toi juhlaan Kalevi Olin. Kotikäynnit . 24% etusivu 0,86 1,10 €/pmm takasivu 0,80 1,00 €/pmm sisäsivu 0,75 0,93 €/pmm Pienlaskutuslisä 2,50 € lisätään paperilaskuihin. 0400 644 899 maarit.nurminen@korpilahtilehti. Kuntoviikon avajaisissa muun muassa heitettiin saapasta ja pelattiin bocciaa. 040 670 7739 Kehon mobilisaatiohoitoa Tervetuloa hoitoihin! www.mattimikko.fi c/o Monifysio, Korpiojantie 2 Korpiojantie 2, 41800 Korpilahti Paikallista palvelua jo 22 vuotta, lähetteellä tai ilman. Alkio-opistolla oli vietetty lukuvuoden avajaisia ja Saakoskella järjestettty maatilapäivä. Physiotouch 040 7271 396 Minna Warwick Fysioterapeutti cert. 0400 644 899 toimitus@korpilahtilehti. TILIPALVELUT LEHTINEN MARJA-LIISA kirjanpitopalvelut p. Kinesioja dynaaminenteippaus . Pieni kuntosali . 0400 644 899 ilmoitukset@korpilahtilehti. free lance-toimittaja Tiina Lamminaho p. 7 Keskiviikkona 4.9.2019 Nro 36– ammattilaiset asialla Korpilahden Radioja TV-huolto Ky ANTENNIASENNUKSET ANTENNITARVIKKEET Pauli Lehtinen p. toimitus@korpilahtilehti. www.korpilahtilehti. ”Jo kauan (liian kauan) ovat ilmeisesti alaikäiset mopopojat häirinneet korviarepivällä ajamisellaan Korpilahden kirkonkylän asukkaiden rauhaa kenenkään puuttumatta asiaan. Päivässä esiteltiin muun muassa mehiläistenhoitoa ja kompostointia. Lymfaterapia . Hoitosukat . ILMOITUSHINNAT 1.1.2019 Hinnat/sivu alv. ilmoitukset@korpilahtilehti. Kentällä oli myös ohjelmaa, kuten eläkeläisten huiviohjelma ja merirosvojumppa. Faskiakäsittely . 040 729 2919 Ikolantie 6, 41800 Korpilahti palvelua omalta kylältä Martinpolku 26 41800 Korpilahti P. Avoinna: Ma 9-15, ti-ke 9-12, to-pe suljettu Ilmestyy kerran viikossa KESKIVIIKKOISIN Julkaisija: VanhaUkkola/ Korpilahti-lehti Painopaikka: Lehtisepät ISSN 0782-5609 Toimitus: Päätoimittaja Maarit Nurminen, p. 0% alv. Hyvänlaatuisen asentohuimauksen tutkiminen ja hoito Hoitola Tarja T.Lehtinen Martinpolku 13 C 20, Vihilänkulma puh.040 7737702 Korpilahti-lehdessä 7.9.1989 kirjoitettiin yleisönosastolla mopopojista
Humakin Jyväskylän alueyksikön viralliset avajaiset järjestetään Korpilahden Teatterilla perjantaina 20.9 kello 12.00. • Uutiset-osiosta löytyvät alueen tuoreimmat uutiset joka päivä. Asiakasnumerosi saat lähettämällä sähköpostia ilmoitukset@korpilahtilehti.fi tai soittamalla 0400 644 899 toimiston aukioloaikoina. Tästä on oikke hyvä aloittaa lukuvuosi ja samalla toivottaa korpilahtelaiset katsomaan meidän aloittaneiden opiskelijoiden avajaisohjelmia”, jatkaa Rajalin. Korpilahden alueella Kilokaartiryhmä on toiminut vuodesta 2015 etäohjauksella. Lounaat, someseinä ja tapahtumat näkyvät sovelluksessa, vaikka et olisi lehden tilaaja! Mobiilisovelluksessa uutta sisältöä joka päivä: 3. Kauden aikana on mahdollisuus saada opastusta kuntosaliharjoitteluun, henkilökohtaista ohjausta liikuntaneuvontakäynneillä, tarkempaa tietoa omasta kehonkoostumuksesta sekä päästä ravitsemusterapeutin ohjaamalle keskustelukerralle. Ensimmäisellä kerralla aiheena on seurakunnan synty ja kirkolliselämä, toisella tutustutaan itsenäisen kunnan alkuaikoihin ja kolmannella kerralla sotien jälkeiseen kehitykseen.. Ryhmätoiminta käynnistyi Korpilahdella kuntalaisten aloitteesta. Tarjosimme illan muille keskisuomalaisille yhteistyökumppaneillemme”, kertoo Humakin uusi tiimivastaava Minna Rajalin. Korpilahden Kilokaartiryhmän syyskauden aloitustapaaminen on 12.9 klo 17.45-18.45 Korpilahden yhtenäiskoulun kuntosalissa osoitteessa Kokkotie 20. Liikunnanohjaaja on ryhmän tukena tapaamisissa muutaman kerran kaudessa. -Tarkoitukseni ei ole pitää puisevia ja pitkiä luentoja, vaan valokuvista voidaan keskustella yhdessä. Anu ja Iina Hakasen ohjaama Peppi Pitkätossu -seikkailu oli huikea näytös paikallisesta nuorisoja kulttuurityöstä. 1. Käyttäjätunnus on nimesi ja salasana on asiakasnumerosi. Opiskelijamme, niin kulttuurituottaja (AMK) kuin myös yhteisöpedagogi (AMK) ovat saaneet teatterilta monipuolisia harjoittelupaikkoja ja onpa teatterilaisia valittu meille myös tekemään korkeakoulututkintoa, siis opiskelijaksi. Ryhmään osallistuminen vaatii ennakkoilmoittautumisen. Historiaan sukelletaan valokuvien avulla. Kilokaartiryhmiä on järjestetty kaupungissa jo vuodesta 2004 lähtien. Kokoonnutaan pääovien eteen ja siitä mennään johonkin luokkaan, Lahti neuvoo. Kirjaudu Näin saat Raitin käyttöösi: Lataa Raitti-mobiilisovellus maksutta AppStoresta tai Google Playsta. Asenna Eikö tule mitään. Kansalaisopiston järjestämät tilaisuudet pidetään tiistaisin 10.9., 29.10. • Maaliskuussa RAITISTA löytyy myös Korpilahden lounastarjonta sekä tapahtumakalenteri. Kilokaartin kurssit ja ryhmät ovat tarkoitettu ylipainoisille, joilla painoindeksi on yli 28, eikä estettä liikunnan aloittamiselle. Tilaisuudet pidetään Korpilahden yhtenäiskoululla ja ne alkavat kello 18. Korpilahden Kilokaarti-toiminta on maksutonta. Käytännössä Korpilahden Kilokaartiryhmä kokoontuu omatoimisesti kerran viikossa Korpilahden yhtenäiskoulun kuntosalilla. ja 12.11. Nyt vuorossa oli Humakin VIP-ilta, johon ostimme Teatterilta 60 lippua. Vieraina olivat muun muassa Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry:n aluekoordinaattori Harri Jukkala (vas), Janna Jukkala, lehtori Tarja Jukkala, Humakin tiimivastaava Minna Rajalin sekä Laukaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Leena Kalmari lapsenlapsineen Kilokaarti on Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluiden järjestämä painonhallintaryhmä. Tulevan kauden tapaamisten teemoja ovat monipuolinen kuntosaliharjoittelu, kehonkoostumuksen mittaus, ravitsemus painonhallinnan tukena sekä kehonhuolto. Yhteisillä tapaamiskerroilla käydään läpi painonhallinnan eri aihealueita. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Liikunnanohjaaja Tiina Päivärinta, Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut p. Avaa sovellus Paikkakunnan puheenaiheet vain muutaman kosketuksen päässä! Kirjaudu sisään tunnuksillasi. Avajaisten jälkeen humakit valloittavat yhtenäiskoulun urheilukentän, jossa perinteinen jalkapalloottelu uudet opiskelijat vs henkilökunta. Elämäntapamuutokseen ryhtyneet kuntalaiset kaipasivat tukea ja ohjausta liikunnan aloittamisen tueksi. Paikallinen yhteistyö kantaa hedelmää Korpilahden Kilokaarti käynnistyy ensi viikolla Kaunis ja kuuma elokuinen ilta. Nuoret korpilahtelaiset näyttelijät valmistautuvat teatteri-iltaan. Teksti ja kuvat: Maarit Honkonen-Seppälä, Humakin lehtori Humanistisen ammattikorkeakoulun lukuvuosi käynnistyi syyskuun alussa. • Lehdet-osiosta löydät tiistaina aamupäivällä ilmestyvän digilehden ja arkiston. Korpilahti-lehti julkaistaan Raitissa ja netissä digilehtenä jo tiistaisin siis jo ennen paperilehteä! 2. Voi olla, että siitä tulee minullekin uutta tietoa, Lahti sanoo. Luvassa myös eläytymistä, iloisia kohtaamisia, naurua ja riemua. ”Kyllä meidän vieraat, niin aikuiset kuin pikkuisen nuoremmatkin, nauttivat näyttelijöiden roolisuorituksista ja taidosta heittäytyä. Luvassa on uusien yhteisöpedagogi (AMK) ja kulttuurituottaja (AMK) -opiskelijoiden puheviestinnän opintoihin kuuluvia näytelmiä, sketsejä, lauluja ja tansseja. Humak otti pienoisen varaslähdön elokuun viimeisenä torstaina, jolloin Peppi Pitkätossu -esitykseen oli ostettu 60 lippua yhteistyökumppaneille. ”Korpilahden Teatteri on ollut meille jo vuosia tärkeä yhteistyökumppani. Humakin ja Korpilahden Teatterin perinteinen yhteistyökuvio näki syksyn 19 ensi-illan. Raitti-sovellus tuo Korpilahti-lehden älypuhelimeesi. Ilmassa jännitystä. 8 – Keskiviikkona 4.9.2019 Nro 36 Mobiilissa saat enemmän irti Korpilahtilehdestäsi! Raitista löytyy uusia paikallisuutisia ja -sisältöjä joka päivä. Kilokaartin avulla tähdätään pysyviin elämäntapojen muutoksiin antamalla ideoita painonhallintaan ja tukemalla osallistujia muutoksessa. • Some-osiossa julkaistaan päivittäin paikallista sosiaalisen median sisältöä. ”Tervetuloa myös seuraamaan futismatsia, jossa ennakkotietojen mukaan luvassa myös huikeaa yrittämistä ja heittäytymistä”, ennakoi Rajalin. 014 266 7734, tiina.paivarinta@jyvaskyla.fi Kotiseutuneuvos Markku Lahti johdattaa Korpilahden historiaan Kotiseutuneuvos Markku Lahti pitää kolmen esitelmän sarjan, jossa käsitellään Korpilahden alueen historiaa