– Mika osallistuu 4 X 1 kilometrin sekaviestiin ja hiihtää yhden sekä 2,5 kilometrin kilpailut. Mika osallistuu parahiihtocupiin. – Nythän Jyväskylässä pyörii soveltavan liikunnan talviurheilukoulu, jossa on mukana eri seuroja ja eri lajeja, ja viime kesänä myös JKU:lla oli soveltavan liikunnan ryhmä. Jalkapallo on kuulunut Mikan harrastuksiin alakouluikäisestä asti, ensin kaupungin erityisliikuntaryhmässä, nykyään JJK:n soveltavan jalkapallon ryhmässä, Eeva Nyberg kertoo. – Lisäksi olemme hiihtäneet olosuhteiden mukaan, tänä talvenahan ei aina ole hiihtämään päässyt, Eeva Nyberg toteaa. Kuntoaan Mika Nyberg pitää yllä pelaamalla jalkapalloa ja käymällä uimassa sekä kuntosalilla joka viikko. Ulkomailla hän on käynyt kilpailemassa kolme kertaa, kahdesti Viron Otepäässä ja kerran Norjassa. Edellisistä talvimaailmankisoista on jo kahdeksan vuotta, koska neljä vuotta sitten kisat peruttiin. VSK KORPILAHDEN ALUEEN PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI Tiina Lamminaho KORPILAHTI Mika Nyberg hiihtää maailmankisoissa Mika Nyberg on lähdössä maaliskuussa Special Olympics -maailmankisoihin Italian Torinoon. Mika Nyberg on ollut mukana Special Olympics -toiminnassa 16-vuotiaasta lähtien eli kymmenisen vuotta. Maailmankisoihin lähtö ei Mika Nybergiä isommin jännitä, Eeva Nyberg sanoo lähtevänsä matkaan uteliaana. Maailmankisoihin Mika Nyberg on valmistautunut kahdella koko Special Olympics -joukkueen valmistautumisleirillä sekä yhdellä lumilajien leirillä. – Tai Torinon kisoista puhutaan, mutta lumilajit ovat vuoristossa lähellä Ranskan rajaa, valmentajana mukaan lähtevä Mikan äiti Eeva Nyberg kertoo. Kehitysvammaisille urheilijoille tarkoitetut Special Olympics -maailmankisat järjestetään neljän vuoden välein, kesämaailmankisoihin on osallistunut viime vuosina noin 7000 urheilijaa, talvimaailmankisoihin noin 2000 urheilijaa. Mika Nyberg on halunnut kilpailla aina. – Kilpailuja Mikalla on ollut tänä talvena kaksi, ja kahdet kotimaassa pidettävät kisat on vielä kevättalvella. Hiihdon lisäksi edustajia on alppilajeissa, salibandyssa, taitoluistelussa ja lumikenkäjuoksussa. (Kuva: Reetta Juntunen) Mika Nyberg hiihtää Special Olympics -maailmankisoissa maaliskuussa, äiti Eeva Nyberg lähtee mukaan valmentajana.. Toivottavasti tämä soveltavan liikunnan tarjonta lisääntyy entisestään, kehitysvammaisetkin kaipaavat mahdollisuutta liikkua, vaikka kaikki eivät haluakaan kilpailla. Mukana on huomattavan paljon maailmankisojen ensikertalaisia. Suomessa on paljon 3 – 4 kilometrin kilpailuja, ja se olisi Mikalle sopiva matka, mutta maailmankisoissa 2,5 kilometrin jälkeen seuraava matka on viisi kilometriä, Eeva Nyberg kertoo. – Nyt Mika on saanut uuden avustajan, jonka kanssa hän pääsee uimaan joka viikko, kuntosalilla käydään täältä toimintakeskukselta, Mikahan käy Korpilahden toimintakeskuksella kolmena päivänä viikossa. Lumilajileirillä Laajavuoressa harjoiteltiin muun muassa viestiä. – Koko Suomen joukkueessa on 34 urheilijaa. Special Olympics -kilpailuissa on käytössä tasoluokitusjärjestelmä, urheilijat jaetaan luokkiin siten, että samantasoiset urheilijat kilpailevat keskenään. – Hiihtäjiä Torinon kisoissa on 278, sitä en tiedä, monestako maasta he tulevat, Eeva Nyberg toteaa ja kertoo, että Suomea edustaa kymmenen hiihtäjää. – Olen kuullut maailmankisoista paljon, nyt pääsemme itse kokemaan ne. – Maailmankisat ovat Mikan tähän asti isoimmat kisat, osallistujia on yli sadasta maasta, Eeva Nyberg kertoo. – Jo pienenä Mika piti omia juoksukilpailuja ja osallistui niin Hippo-hiihtoihin kuin kyläkisoihinkin, Eeva Nyberg toteaa. 1 Keskiviikkona 5.2.2025 Nro 6– KESKIVIIKKO 5.2.2025 NRO 6 54
Useammankin suusta kuultiin, etteivät he olleet löytäneet kaupungin nettisivuilta lainkaan tarjolla olevia tontteja. Valitettavan harva keskustan läpi autoileva noudattaa näitä nopeusrajoituksia. Aloitimme työt omakotitalon peruskuopan kaivuulla elokuussa 2001 ja 14 kuukauden rakennustöiden keskellä tarvitsimme kipeästi apuvoimaa Korpilahdelta talon ikkunoiden saavuttua tontille. Hän kävi koulua Säynätsalossa, työskenteli myöhemmin muun muassa Säynätsalon vaneritehtaalla sekä sittemmin perusti yrityksen, jossa hoiti muun muassa invakyydityksiä. 2 – Keskiviikkona 5.2.2025 Nro 6 Maarit Nurminen PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Kirjoita yleisönosastolle. Kaavaillassa korpilahtelaiset näyttivät olevansa aktiivisia kaupungin asukkaita. Matti Sarmanne In Memoriam Matti Tikanniemi syntyi 6.4.1955 Tikkalassa Tikanniemen talossa ja nukkui pois yllättäen kesällä 2024. Turvallisuuden vuoksihan ne on katsottu aiheellisiksi. Alhainen nopeus on siis varsin perusteltu. Alueelle tulee saada sellainen kaavaratkaisu, joka osoittaa mahdollisia rakennuspaikkoja ja myös mahdollistaa niiden sujuvan hankinnan, luvituksen ja rakentamisen. Runebergin päivä. Aki on ollut mukana perehdyttämässä useita Aki Suoranta sai tunnustuksen työyhteisöltä uusia kuljettajia ja kuljettajat voivat luottaa, että Akilta saa hyviä neuvoja ongelmaan kuin ongelmaan ja työyhteisössä käännytäänkin monesti hänen puoleensa. Korpilahtelaiset antoivat melko kipakkaakin palautetta asukasillassa; yhdeksi suureksi ongelmaksi nähtiin markkinoinnin puute. Raskaasta asemakaavoituksesta luopuminen ei sinällään ole huono ajatus. Tämä koski koko kaupungin tonttitarjontaa. Korpilahtelaisten on nyt tärkeää pitää huoli siitä, ettei Raspio-Iloniemen yleiskaavan eteläosa vaivu pelkäksi maaseutuja metsätalousalueeksi. Paljon onnea nimipäiväsankareille! Tänään keskiviikkona on J.L. Korpilahdella on paljon annettavaa ja se on koko kaupungin helmi luontoja kulttuuriarvoineen.. Stipendin arvo on 500 euroa. Olimme paluumuuttajat eteläisestä Suomesta. Äkillinen sairaus vei voimat liian aikaisin. Tien molemmissa päissä säilyi 40 kilometrin tuntinopeusrajoitus ja sivukaduilla entinen 30 kilometrin rajoitus. Me tutustuimme Mattiin vuonna 2001, jolloin muutimme nykyiseen, lapsuuteni Ukkolan kaupantaloon. Kerroimme tilanteesta naapuri Matille, joka tarjoutui meille työhön. Aki Suoranta. Iloniemi on tärkeä alue Jyväskylän yleiskaava 2050 -luonnoksessa esitetään, että Raspio-Iloniemen eteläosan asemakaavoituksesta luovutaan. Vaikeudet hän ottaa aina positiivisen kautta vastaan ja levittää positiivisuuttaan työkavereille. Saimme valtavasti apua joka jatkui talon katon sisätiloissa villoitus ym. Liekö toteutuisivat koskaan nykyisen yhteiskunnallisen kehityksen vallitessa muun muassa ikäluokkien pienentyessä. Uskon, että Korpilahdelle kotinsa haluavat arvostavat mieluummin luonnonläheisempää ympäristöä kuin tiukkaan kaavoitettua asuinaluetta asfalttiteineen. Myöhemmin, kun päätimme aloittaa työtehtäviä museoviraston vaatimien kipsisten listoitusten parissa, ahkera ja työtä pelkäämätön Matti tuli avuksi jälkeen vaikka ikä, kulumavammat ja eläkeikäkin alkoivat jo lähestyä. Kävinpä sitten kaupungin sivuilla itse toteamassa, etteivät ne vapaat tontit sieltä ainakaan helpolla löydy. Kiitollisina muistaen, Marjut Nättinen ja Petri Hakala Metsänen Forest Service Oy:n korpilahtelaiselle puutavara-autonkuljettaja Aki Suorannalle on myönnetty Metsämiesten Säätiön ”Työyhteisön hyvä tyyppi” -stipendi. Monia harmittaa tunne siitä, ettei kaupungissa ymmärretä Korpilahden alueen arvoa ja merkitystä kaupungille. Koulukaverini Petri Nieminen oli remontoinut korpilahtelaisen, perinteisen mansardikattoisen kauppatalon kolmeksi asunnoksi, joista kaksioksi remontoituun alakertaan muutimme me nuori kolmen hengen perhe Matin jo asuessa talon yläkertaa. Lähetä teksti toimitus@ korpilahtilehti.fi tai Martinpolku 26, 41800 Korpilahti. apuna. Akin rehti ja avoin asenne on metsämieshenkeä parhaimmillaan!” Metsämiesten Säätiö haluaa nostaa ”Työyhteisön hyvä tyyppi”-stipendillä esille arjen työyhteisösankareita metsäalalla, sillä osaava ja motivoitunut ihminen on metsäalan tulevaisuuden keskeisin menestystekijä ja alan toimintakulttuurin rakentaja. Hänelle annetut työtehtävät hoituvat erinomaisesti ja hän on aina ensimmäisenä mukana kehittämässä uutta. Tieosuudella on myös useita suojateitä. Tuskin kukaan autoilija haluaa, että ylinopeuksia hillitään vielä myöhemmin suojateille rakennettavilla autoja pomppauttavilla hidastetöyssyillä. Sellaisia ympäristöjä on tarjolla muualla Jyväskylässä. Tällaisten kehityskulkujen valossa kolmisenkymmentä rakennuspaikkaa vaikuttaa realistisemmalta tavoitteelta kuin yli 300 asemakaavoitettua tonttia. Nimipäivät Yleisöltä Pääkirjoitus Keskustan ajonopeudet Viime marraskuussa Korpilahden keskustan ajonopeutta rajoitettiin aluenopeusliikennemerkillä 30 kilometriin tunnissa. Viikko sitten Korpilahden osuuspankin asiakasillassa Heikki Peltola OP Ryhmästä totesi, että nuoremmat sukupolvet eivät välttämättä halua edes omistaa asuntoa saatikka sitten rakentaa omakotitaloa. Stipendiä esittivät JaRe-Planningin logistiikka-asiantuntija Marko Ahokas ja toimitusjohtaja Jarkko Repo, Stora Enso Metsän operaatioasiantuntija Mikko Ikäheimo ja metsäasiantuntija Pekka Jokinen sekä Metsänen Forest Service Oy:n toimitusjohtaja Juha-Matti Metsänen ja puutavara-autonkuljettaja Joni Niininen. Matti Tikanniemi. Moni tuntuu ajavan entisillä ylinopeuksilla. Risteyskohdissa on sivukaduilta tulevien näkyvyyttä haittaavia pensaita ja talvisin aurauslumikasoja. Stipendin perusteluksi he toteavat seuraavaa: ”Aki on motivoitunut työssään ja jakaa osaamistaan työyhteisöönsä. Toivokaamme että yhä useampi alkaa noudattaa rajoituksia. Asemakaavan laatiminen ja tarvittavan infran rakentaminen ovat niin kalliita, että niiden toteutumista saataisiin odotella hamaan tulevaisuuteen asti. Tänään keskiviikkona nimipäiväänsä viettää Asser, torstaina Tiia, Terhi, Teija, Tea, Terhikki, perjantaina Riku, Rikhard, lauantaina Laina, sunnuntaina Raija, Raisa, maanantaina Elina, Ella, Ellen, Elle, Elna ja tiistaina Iisa, Isabella, Talvikki. Korpilahdentiellä vaikutusalue on noin 300 metrin matkalla Kokkotien risteyksen ja Korpiojan sillan välillä. Matti oli jälleen aamulla ensimmäisenä paikalla työmaalla ja kaikki apu oli meille käsityöläisinä korvaamatonta. Etenkin iäkkäämpien ja pyörätuolilla liikkuvien asukkaiden tien ylitys voi talviliukkailla olla hankalaa ja kesälläkin hidasta
Palaute oli, ettei Iloniemen aluetta pidä hukata. Alueen rakentaminen perustuisi lupaharkintaan ja rakennuspaikkojen tulisi olla luonteeltaan selkeästi erilaisia asemakaavaalueiden tonttitarjontaan nähden. Yleiskaavaluonnos jättäisi Raspio-Iloniemen yleiskaavan pohjoisen osan ennalleen. Vuosikymmenten mittaan sen seinien sisässä pyöri monenlaisia yrityksiä. Illassa toivottiin, että kaupungin virkamiehet ja päättäjät näkisivät ja tunnistaisivat Korpilahden alueen mahdollisuudet koko Jyväskylän kehittämiselle. Mikäli eteläosan asemakaavoituksesta luovuttaisiin, alueelle ei rakennettaisi esimerkiksi teitä. Yhtiöllä oli seudulla isoja savotoita ja ensin Lampolassa oli hevostallit 14-15 hevoselle. saakka. 3 Keskiviikkona 5.2.2025 Nro 6– Leila Backman Maarit Nurminen In Memoriam Rutalahdessako pyykkipoikatehdas. Voimassaolevassa Raspio-Iloniemi yleiskaavassa asemakaavoitettavalle alueelle on suunniteltu yli 300 omakotitonttia. Mäkäräinen totesi, että teiden ja muun infran rakentaminen alueelle maksaisi tämän hetken arvion mukaan noin 3 miljoonaa euroa. Olikohan siellä pyykkipoikatehdaskin. Nykyisiä taloja ei lähistöllä vielä ollut ja kymmenen hehtaarin metsälaitumet oli aidattu korkealla verkolla ja ulottuivat kylään. Yhtyneet Paperitehtaat ratkaisi ongelman rakennuttamalla Lampolan Rutajoen töyräälle nykyisen Koskikujan tietämille. Kaavaluonnosta varten Raspio-Iloniemen alueesta on tehty erillisselvitys viime syksynä. Korpilahtelaisittain yleiskaava on muuttamassa eniten Raspio-Iloniemen kaavoitusta. Tavallisesta soutuveneestä keluvene poikkesi niin, että siinä oli keskellä käsikäyttöinen vinssi ja sen ja vaijerin avulla pystyttiin siirtämään ringin sisällä tukkeja tai nippuja. Kaava on tarkoitus hyväksyä kesällä 2026. – Materiaalia on kertynyt paljon ja lähes kaikki on nyt digitoitu Kyläarkistoon. Väinö Tyviö vuokrasi Lampolasta tilat siksi aikaa, kun Kotimäkeen rakennettiin omaa verstasrakennusta 1950-luvun loppupuolella. Osayleiskaavatyöllä voitaisiin lisätä vakituisen asumisen mahdollisuuksia Korpilahden keskustan lähimmillä ranta-alueilla. Esiin nostettiin myös yritystonttien puute, joka osaltaan estää uusien työpaikkojen syntymisen alueelle. Maaseutualueille ovat jäämässä voimaan entiset niin sanotut kylähelmi -alueet. Isompia remontteja tehtiin sitten, kun Yhtyneet perusti veneveistämön. Jyväskylän yleiskaava 2050 asukasillassa yhtenäiskoulun ruokasalissa oli viitisenkymmentä ihmistä. Useimmilta unohduksiin jäänyt Lampola on yksi kohde, josta olemme keränneet tietoja Rutalahteen puuhattavaa “Ei meillä kehnosti eletty” – perinnekierrosta varten, kulttuuriperintöhankkeen hanketyöntekijä MarjaLeena Laitinen kertoo. Veistämön pomoksi kutsuttiin Arvo Kurki ja monelle lähiseudun miehelle avautui uusi työpaikka. Tikkalaan on laadittu osalyleiskaava, eteläisillä kylillä ja Putkilahdessa on tehty kyläselvitykset. Erityisesti etsimme lisää kuvia esimerkiksi Lampolasta, Kello-Kallesta ja Mäkis-Topista. Monen puheenvuoron käyttäneen näkemys oli, että vähäinen rakentaminen johtuu myös siitä, ettei Korpilahden alueella ole ollut tarjolla kelvollisia tontteja. Erillisselvityksessä todetaan, että ranta-alueiden kehittäminen on mahdollista tehdä Kärkisten pohjoisrannan osayleiskaavan yhteydessä. Lukijan kynästä Vinkkelmutkan laidassa Rutalahdessa oli vuodesta 1941 vuoteen 1981 suurikokoinen rakennus, Lampola. Kaupunkirakennepalveluiden toimialajohtaja Hannu Kantonen totesi palautteen aiheelliseksi ja lupasi viedä viestiä eteen päin. Ei Lampolan elämä siihen loppunut! Nimi jäi – joskus kutsuttiin myös Jämsänkosken Lampolaksi – mutta lampaitten jälkeen rakennus koki monia uudistuksia. Rutajoen uittojen aikaan 1940-luvun loppuvuosina Salmisen Jenny piti yläkerrassa ruokalaa. Kun veneitä kertyi tarpeeksi, alettiin niitten rinnalla tehdä pyykkipoikia ja myöhemmin toiminnan siirryttyä yksityisille “pyykkityttöjä”. Jyväskylän yleiskaava 2050 -luonnoksen mukaisena alueelle olisi mahdollista osoittaa kolmisenkymmentä omakotitonttia. Eräs illan osallistuja totesi auraavansa mökkiläisten teitä, ja he asuvat paljon mökeillään, halusi kaupunki tai ei. Paperikoneisiin tarvittiin villaa viiroihin eli koneitten telamattoihin. Mikäli asemakaavoitusta alueelle ei tehdä, sinne ei myöskään rakenneta esimerkiksi teitä. Lampolassa ja sen ympäristössä toimi monta vuotta myös Yhtyneitten taimitarha ja viimeksi Yhtyneitten Joutsan piiri piti rakennusta varastonaan. Ne olivat vieterittömiä, kaksihaaraisia, joitten väliin tupakanlehdet ripustettiin kuivamaan. Lampaita oli paljon, jonkin tiedon mukaan enimmillään, kun karitsointi oli ohi, jopa 600. Asemakaavoitusta ei ole aloitettu, vaikka sitä on Korpilahdella odotettu kuntaliitoksesta lähtien. Tämä työ on käynnistymässä lähiaikoina.Yleiskaavasuunnittelija Jouni Mäkäräinen sanoi, että Iloniemen eteläosan osayleiskaavaa voitaisiin näin ryhtyä valmistelemaan jo ennen kuin Jyväskylän yleiskaava 2050 saa lainvoiman. Se toi elämää kylään ja isokoinen rakennus, noin 50 metriä pitkä, hallitsi kylämaisemaa. Mäkärinen totesi, että yleiskaava 2050 mahdollistaa muutokset taajaman läheisille lievealueille. Uittomiehille se oli hyvä juttu, sillä monilla ei ollut mitään keittomahdollisuutta kortteereissaan ja päivät olivat pitkiä. Sotien alla villasta oli kova puute, sitä ei saanut ulkoa ja se oli kallista. Kaupungille annettiin raippoja muun muassa puutteellisesta markkinoinnista ja Korpilahden alueen unohtamisesta.. Uitoilla tarvittiin keluveneitä, kun tukkeja koottiin lautan rinkipuomiin. Nyt poimimme sieltä herkkuja perinnekierrokselle, mutta varsinkin vanhoja valokuvia ehtii vieläkin mukaan, alkuperäisistä ei tarvitse luopua, me otamme niistä kopiot. Huonokuntoisena se purettiin 1980-1981. Palkkatyönä ja kun kaikki heinät ja rehut olivat ostossa lampaitten pito kävi kannattamattomaksi. Paikka valikoitui siksi, että Yhtyneitten omia metsiä oli lähellä laitumiksi. Siis kyllä Rutalahdessa on toiminut pyykkipoikatehdas! Viimeinen puualan yritys oli Tyviön puusepänverstas. Asemakaavoituksesta luopumista on perusteltu myös sillä, että omakotirakentaminen on hiipumassa ja että Korpilahden kirkonkylän alueelle on rakennettu vähänlaisesti uusia omakotitaloja viime aikoina. Korpilahtelaiset antoivat palautetta kaupungin olemattomasta tonttimarkkinoinnista. Yleiskaavaluonnoksesta voi antaa palautetta 17.2. Vientitoiminta tyssäsi lyhyeen ja nyt tästä ajasta muistuttavat hybridihaavat eri puolilla kylää. Illassa nousi esiin lomaasuntojen muuttaminen pysyviksi asunnoiksi. Korpilahden kaavaillassa tiukkaa palautetta kaupungille Raspio-Iloniemeen halutaan tontteja Jyväskylän yleiskaavaa 2050 esiteltiin korpilahtelaisille viime viikon torstaina. Yleiskaavan luonnosvaiheessa Iloniemen eteläosan asemakaavasta oltaisiin luopumassa ja tilalle esitetään niin sanotusti kevyempiä ratkaisuja. Heti sotien jälkeen Yhtyneet lopettikin lampaitten pidon. Lampola ehti tulla monelle rutalahtelaiselle tutuksi työpaikkana neljän vuosikymmenen aikana
Näiden aiheuttajien lisäksi liikkeellä on runsaasti lievemmän flunssataudin aiheuttajia, joten hyvästä käsija yskimishygieniasta kannattaa jokaisen huolehtia, kertoo infektioylilääkäri Jaana Leppäaho-Lakka. Ei ollut jauhoja. Päätettiin lähteä Viljakselle. Päättyneen kauden metsästystä koskivat viime keväänä alkaneelle kolmivuotiskaudelle asetetut alueelliset kantatavoitteet, jotka tähtäävät koko maassa 70 000–90 000 yksilön talvikantaan. Tuo pieni kirjanen ”tekee edelleen hurjan vaikutuksen”, Tuusvuori hehkutti. Käsiä on hyvä pestä säännöllisesti saippualla ja lämpimällä vedellä. Mentiin kahville, jonne torppari kohta ilmestyi. ”No, nehän on uuvella lahkomyllyllä”, Koskelin tarkensi, ja kahvittelu jatkui. Influenssa nousussa korona laskussa. ”Eikös ne nahat ole vielä edes kotona”, suutari kauhistui. ”Nii, eihän niitä säkkejä taijettu vielä myllyyn viijäkkään”, Koskelin muisti. ”On ihan SUI GENERIS suomiproosassa.” Täytyi minunkin se hakea käsiini ja lukea. Pian huomattiin, että savu nouseekin Päijänteen itäpuolelta. Miten sattui siellä taas tuttuja vastaan, Ånäsin kartanon herra Luhangasta ja Viljaksen isäntä. Pennasen romaaninovelli avautuu kesän odotuksena. (jatkuu) Luonnonvarakeskuksen viime maaliskuussa antaman arvion mukaan hirvikanta kääntyi useamman vuoden jatkuneen kannan pienentymisen jälkeen noin kuuden prosentin kasvuun. Hirvisaalis oli urosvoittoinen ja kaadetuista aikuisista hirvistä uroksia oli 58 prosenttia ja naaraita 42 prosenttia. “Eipä – – viskele tänään taivaani armas harmaita pisareita, ei ole pilvi synkän yöpeä, vaan hohtava ja helakka kuin jumalan pumpulipaali.” Päiväkirjan lukuhermoja hivelevät merkinnät päättyvät elokuussa unelmien särkymiseen. Jos tällaista taloa etsisi Korpilahdelta, ajatus voisi hakeutua Kurkelan puustelliin Hyrkkölässä. Koskelin ajoi hevosellaan käymäjalkaa. Jospa siellä Kurkela palaa, säikähdettiin ja lähdettiin ajamaan kohti kirkonkylää. Rien!, kirjoittaja huudahtaa. Vain Varsinais-Suomessa ja Etelä-Hämeessä saalis oli hiukan edellisvuotta pienempi, riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta sanoo. Siihen maailmaan pääsee kurkistamaan Palkkapiian päiväkirjassa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Kesän 1918 Pennanen, tuoreen kipeä sotaleski, vietti Korpilahdella, mahdollisesti juuri tekstiään viimeistellen ja sen tunnelmia syventäen. Tuusniemi oli yrittänyt etsiä Erään perhosen joululahjaa Helsingin kirjastoista. -Hirvisaalis kasvoi lähes koko maassa ja viime vuoteen nähden suhteellisesti eniten Lapissa, Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Tavoitteiden toteutumista on mahdollista arvioida maaliskuussa. Sinne oli matkaa 15 kilometriä, joten luontevaa oli jäädä sinne myös yöksi. Vanhan Korpilahden Kotiseutuyhdistyksen arkisto.) Menneisiin maailmoihin, toki myös nykykirjailijoihin ja eläviin ihmisiin pääsee tutustumaan Vanhan Kirjan Talvessa. (Hyrkkölän kyläkirjan kuvitusta. “Hohhoo, ei mitään.” Sähkösanomia kauppaavat pojat kuuluttavat pysäkillä sodan syttyneen. Ei palanut Ånäs, ja tiettävästi suutari lopulta sai nahkansa. Vertailimme kokemuksia Ain'Elisabet Pennasen kirjojen uusintapainoksista. ”Helvetin huono tapa”, Koskelin tuhahti räätälilleen, kun tämä oli vihjannut, että toiset herrat saadessaan tilaamansa puvun myös sen maksavat. Niin ajettiin yli Kärkisistä, pari kolme peninkulmaa aina Luhankaan saakka. 4 – Keskiviikkona 5.2.2025 Nro 6 Esa Sironen Lukijan kynästä Hahmoja päiväkirjan lehdiltä, 1. Seuraavana aamuna kirkolta päin alkoi nousta sankkaa savua. Taivasta hän katsoo “kuin pala sitäkin olisi hänen!” Sellaisia entisajan maalaisrikkaat olivat. ”Juu, ne onkin Björqkvistin höyrymyllyssä”, Koskelin lähetti miehen taas matkaan, samoin tuloksin. ”No kyllä pian tullee”, isäntä vakuutti ja lähti kirkolle. Hän on itse puolestaan kustantanut näköispainoksen Pennasen syksyllä 1918 ilmestyneestä romaaninovellista Palkkapiian päiväkirja. Sen ohjelmassa perjantaina 7.2. Entä jos tulessa onkin Ånäsin kartano. Oli paremmista aineista tehty.” Koskelin oli käynyt muutaman vuoden Jyväskylän lyseota, toiminut liikealalla ja asettunut äveriäänä vanhanapoikana Kurkelaan. “Suurenmuhkea on talo”, jonne jouduin, “lepää niin varmasti kuin polviaan myöten maan savessa”, päiväkirjaaja kuvaa miljöön. Tämän seurauksena tammikuun puolivälissä päättyneellä metsästyskaudella myös hirvisaalis oli edelliskautta suurempi. Elävä elämä siellä oli kuin suoraan Gogolin kynästä. Siellä on Kurkelan säkkejä”, Koskelin ohjeisti. Liikkuminen on luontevaa, kuten sillä, “joka on syntynyt valmiiseen, häntä varta vasten tehtyyn maailmaan”. Patruuna riemastui ja sanoi heti lähtevänsä hakemaan Reivisestä nahkoja. Uno Koskelin ja pikkupoika. Hän sääli hevostaan ja luki samalla sanomalehteä, pakkasellakin. “Hei, meneppäs hakemaan tuolla minun hevosella vanhasta lahkomyllystä jauhot. Isäntänsä olemusta Pennasen piika kuvailee sanoilla “ylpeänpuoleinen, olematta kopea”. kello 17 on dekkaristien paneeli, jossa mukana muun muassa Mikko Porvali. Vielä säästäväisempi oli Ånäsin herra, Ellinor Ivalo kertoi. Vasojen osuus saaliissa oli 47 prosenttia. Kurkelan patruunan Uno Koskelinin kerrotaan taksvärkkitalouteen tottuneena tuskailleen laskujen maksamista. Paikkana on Jyväskylän yliopiston Agora Mattilanniemessä. osa: Uno Koskelin edusti aikaansa ”En jaksa lakata ylistämästä”, Jarkko Tuusvuori kirjoitti. Hyvä käsihygienia onkin tärkein keino ehkäistä tartuntoja. Päättyneellä kaudella hirvisaaliista saatiin noin viisi miljoonaa kiloa.Päättyneellä metsästyskaudella hirvijahdissa vietettiin aikaa noin 665 000 henkilötyöpäivää Erilaisia infektiotauteja, muun muassa hengitystieinfektioita on nyt runsaasti liikkeellä Keski-Suomessa ja koko Suomessa. Lauantaina Ville-Juhani Sutinen esittelee kirjaansa venäläisistä emigranteista ja Jussi Jäppinen kertoo kirjantekijän silmiä avaavista kokemuksistaan. “Sota! Saksa on julistanut sodan Venäjälle!” Päiväkirjan ajoituksesta voi päätellä, että aihe on alkanut itää jo Tampereella ennen kirjoittajan asettumista Jyväskylään. Ja jatkoi: ”Herran näköinen hän oli, ulkonäöltään ja puheiltaan herra, joku minulle selitti. Kerrankin Koskelin oli menossa kirkolla tuttavansa kanssa kahville, kun huomasi torpparinsa. Siitä kertoi Kuusanmäen ohjelmassa Ellinor Ivalo, Uno Koskelinin sisaren tytär. Suutari on suuri herra taloon tullessaan, ja se oli tapaus Kurkelassakin. Monet taudit leviävät käsien välityksellä kosketuspinnoilta. Näistä influenssan määrä on hieman nousussa, mutta koronan määrät ovat laskemassa. Hirvi on koko maan tasolla tärkein riistaeläin ja viime jahtikaudella sen metsästykseen osallistui noin 100 000 metsästäjää. ”Kun hän läksi maantuotteitaan myymään Jyväskylään, hän irrotti hellanrenkaat hellasta ja pisti ne lukittuun kaappiin, jotta talossa ei sillä aikaa voitu keittää kahvia.” Onko maailma käynyt köyhemmäksi, Kuusanmäki kysyi radio-ohjelmassaan. Syksyllä alkaneet hinkuyskäja mykoplasmaepidemiat ovat laantumassa. – Keski-Suomessa on tällä hetkellä liikkeellä useiden eri virusten aiheuttamia hengitystieinfektioita. Pyyntilupia viime kaudelle myönnettiin runsaat 34 000 eli noin kymmenen prosenttia edelliskautta enemmän ja lupamäärälHirvikanta on kääntynyt kasvuun lä tähdättiin asetettujen tavoitteiden mukaiseen metsästykseen. Ovathan nuo ”lapsuutemme aikakauden originaalit, herrat ja puoliherrat, virkamiehet, posessionaatit, kanttorit ja hantvärkkärit ja miksei yhtä hyvin naiset, kartanoiden armot, ruustinnat, rootmanskat, ryökynät ja mamssellit” nyt ”olemattomiiin hävinneet”. Valtakunnan tasolla myönnettyjen pyyntilupien käyttöaste oli noin 84 prosenttia, mikä on noin kuusi prosenttiyksikköä edelliskautta korkeampi. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Mutta ei ollut jauhoja uudellakaan lahkomyllyllä. “Hän oli laiha, pitkähkö mies, kankeapolvinen, kaljupää, kultasankaiset silmälasit nenällä.” Niin kuvaili Uno Koskelinia radio-ohjelmassaan aikoinaan Lauri Kuusanmäki. Hyvällä käsija yskimishygienialla voidaan vähentää tartuntoja
Hän lupasi sen minulle juhlakisaan käyttöön. Niinpä hänen luokassaan muut kuljettavat olivatkin 15-20 -vuotiaita. Luokassa ajoi 15 kilpailijaa; Lahtisen ja kartturi Kimmo Pahkalan sijoitus oli kuudes. Kokonaispituutta ketjulla on 2800 kilometriä ja sen vajaa kolmesataa mittauspistettä sijoittuvat kymmenen eri valtion alueelle. Lahtinen on harrastanut autosuunnistuksen ja rallin lisäksi autoslalomia, rallisprinttiä ja kartingia. Tämän vuoden Tunturi-ralli oli toisellakin tapaa tärkeä merkkipaalu; tasan 20 vuotta sitten Pasi Lahtinen ajoi itse ensimmäisen rallin ja nimenomaan Rovaniemen Tunturi-rallissa. Juhlavuoden Tunturi-ralliin valmistautuessaan hän tosin tuli luvanneeksi vaimolleen, ettei osallistu ainakaan tämän kokoluokan ralleihin. Selkeästi maastoon merkittynä se myös estää luonnonympäristön hallitsematonta kulumista alueella. Loppukesälle 2025 reitille on suunnitteilla toimintaa Struven ketjun maailmanperintökohteeksi julistamisen 20-vuotisjuhlavuoden merkeissä. Kartturina toimi Petäjäveden Urheiluautoilijoiden Kimmo Pahkala. Aloin muun muassa tehdä pidempiä lenkkejä. Puolakan piste on lisäksi muinaismuistolain mukainen muinaisjäännös, ja siksi suoja-alueineen rauhoitettu. Kesällä 2025 kaupunki parantaa reittiä ja sen ympäristöä retkeilytarpeisiin. Korpilahden Urheiluautoilijoita edustava Pasi Lahtinen sijoittui kuudenneksi luokassaan. Oravivuoren reittiä rahoitetaan Muukan perikunnan perintörahalla, joka on lahjoitettu Jyväskylän kaupunkirakenneja sivistyspalveluille luontoja kulttuurikohteiden kohentamista ja ylläpitoa varten. – Polku Puolakan näköalatornille on ollut olemassa kauan, mutta se ei ole ollut virallisesti ylläpidetty reitti. Valmistautuminen on tärkeää, Lahtinen sanoo. -Ei se minua häirinnyt. Pääsin ajamaan pienemmällä numerolla ja tuli näkyvyyttäkin. -Nyt vahvistettavassa reitissä erityistä on se, että reitin alueen omistavat yksityiset maanomistajat. Autourheiluun Lahtisen tutustutti Kaarloisä, jonka kanssa ajettiin ensimmäinen kisakin. Kuva: Ulla Mikkanen, Maanmittauslaitos.. Sitä ennen hän oli toiminut kartturina. Pasi Lahtinen oli viisi kuukautta liian nuori päästäkseen ajamaan Tunturi-rallissa senioriluokassa. -Hienoa, että sain kisaan ammattitaitoisen kartturin Petäjäveden Urheiluautoilijoista. Useimmiten vastaavat virkistysalueet ja reitit sijaitsevat kaupungin tai kunnan mailla. Suomessa kolmiomittausketjun vaalimisesta vastaa Maanmittauslaitos. Kuva yllä: Jani Kekoni. Oravivuoren polusta virallinen ulkoilureitti Pysäköintipaikalle rakennetaan ulkokäymälä sa, kertoo viherpalvelupäällikkö Tiina Mäkinen Jyväskylän kaupungilta. Tunturi-rallissa ajettiin 214 erikoiskoekilometriä ja reitin pituus oli yhteensä 858 kilometriä. Maapallon mittanauhaksikin kutsuttu 1800-luvulla mitattu Struven ketju on valittu vuonna 2005 Unescon maailmanperintökohteeksi. Nykyisin reitti jatkuu kartoissa Päijänteen rantaan, mutta virallinen polku päättyy Oravivuoren päälle. Puolakan mittauspiste on ollut Struven ketjun alusta saakka yksi Suomen geodeettisista peruspisteistä. Olen noudattanut sellaista periaatetta, että vaikka tämä onkin ollut harrastus, pitää pyrkiä toimimaan ammattimaisesti. Toimituskokous pidettiin Korpilahdella Alkio-opistolla. Alueelle rakennetaan muun muassa ulkokäymälä ja pysäköintialue. Reitti kulkee yksityisen luonnonsuojelualueen halki. Virallisen reittitoimituksen tekee Maanmittauslaitos. Ulkoilureittitoimitusta on valmisteltu ja toteutettu hyvässä yhteistyössä maanomistajien, Jyväskylän kaupungin, Maanmittauslaitoksen, Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistyksen, Museoviraston sekä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Tunturi-ralliin valmistautuminen alkoi viime vuonna heinäkuussa. Virallisen reittitoimituksen myötä reitti merkitään pysyvästi Maanmittauslaitoksen ylläpitämään kiinteistörekisteriin, ja maanomistajat saavat kaupungilta rahallisen korvauksen reittiin luovutetusta maa-alasta. Keskiviikkona 5.2.2025 Nro 6 – 5 Maarit Nurminen 40 vuotta kilvanajoa Tunturi -ralli oli Lahtisen Pasille puolen vuoden projekti Jyväskylän kaupunki ja paikalliset maanomistajat sopivat viime perjantaina ulkoilureitistä, joka johtaa Korpilahden Oravivuoren laella sijaitsevalle Struven kolmiomittausketjun Puolakan mittauspisteelle ja siellä sijaitsevalle puiselle näkötornille. Virallistamisen avulla reittiä on mahdollista tehdä tunnetuksi sekä samalla edistää luonnossa liikkumista ja kulttuurimatkailua kiinnostavissa luontokohteisKorpilahdelta lähtöisin oleva ja Jyväskylässä nykyään asuva Pasi Lahtinen ajoi viime viikonloppuna Tunturirallin 40 vuotta kestäneen autourheiluharrastuksensa kunniaksi. Oravivuoren polusta tuli virallinen retkeilyreitti. -Isä harrasti autosuunnistusta ja olin hänellä kartturina. -Joka kaudella olen tehnyt jotain, ettei autourheiluharrastus ole katkennut. Ihan mukava lopetella uraa tällaisessa kisassa. Se on myös valittu yhdeksi Struven kolmiomittausketjun edustavimmaksi esimerkkipisteeksi Suomessa. Jani Seppälä alkoi rakentaa autoa, SM 4-luokan Toyota Aurista
Olemme saaneet elämän lahjan Jumalan luomistekona. Maksu käteisellä. Ruokakassien jakelu ke 5.2. Retken hinta 35 € sisältää linja-autokuljetuksen, ruokailun, paluumatkan eväät ja rannekkeen Heurekaan. luokkalaisten Heurekan retki ti 25.2. Hyvinvointipäivä ti 11.2. Vietä touhukas päivä kahdestaan kummin kanssa. klo 13.30–15 Korpihovin Päiväkeskus. Mutta myös hänen vastustajansa teki samoin. Nuorten aikuisten ilta 27.3. Sylvi Katarina LAKINNORO s. klo 16 kirkko. Jussi Voitto MÄKINEN Rakkaamme Suuresti kaivaten Kaija Vietän merkkipäivääni perheen parissa. klo 11 Luhangan kylätalo. Kristuksen lunastamina saamme uskon kautta ottaa vastaan ja omistaa syntiemme anteeksiantamuksen, jonka Kristus on meille pyhällä kärsimisellään ja kuolemallaan ansainnut. Kummin Kaa -päivä la 15.2. Seurat su 9.2. klo 8. Jatkoisostoiminta kerran kuussa sopimuksen mukaan. Lieneekö jollakin lukijalla vielä muistijälkeä sellaisesta kylvön aloituksesta tai kuvasta, jossa siemenvakkaa kantava maamies pellon reunalle pysähtyneenä paljastaa päänsä ja hiljentyy anomaan Luojan siunausta kasvulle. Koulupäivystykset yhtenäiskoululla joka viikko pitkillä välitunneilla. Kokkikerho 3–6-luokkalaisille tiistaisin. Satu, Suvi ja Päivi perheineen Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. kokouksia Kahdenlainen kylvö Korpilahti on vanha maatalouspitäjä. 18–29-vuotiaille seurakuntatalolla klo 16.30–21.30. 15–16:30 ja Kokkis2 16:30–18. Lounastakin on tarjolla. Viime vuosina on KeskiSuomenkin muutamissa seurakunnissa elvytetty vanhaa perinnettä kylvösiunauksesta. klo 10 kirkko, Korhonen, Linjama. Kahdenlaista kylvöä kuvaavaan Jeesuksen vertaukseen sisältyy vakavana sanomana ja opetuksena, että huonojen ja hyvien hedelmien lopullinen arviointi tapahtuu aikojen lopulla viimeisenä päivänä, kun Jumala, oikeamielinen ja vanhurskas Tuomari erottelee väärät ja vanhurskaat. Hengellisillä kylvömiehillä on vakassaan Kristuksen valtuutuksella saatu hyvä siemen, Jumalan sana. Ruokakassijakelu parillisilla viikoilla. Tulevan sunnuntain evankeliumissa Jeesus kertoo kylväjästä, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa. Osoite Levästentie 4–6. 4.9.1932 Korpilahti k. Hinta 20 € / kausi. Alakouluikäisten oma paikka koulun jälkeen torstaisin klo 12.30–15.30 Tiedustelut lastenohjaaja Paula Paanaselta. Lounaan hinta 13 €. Aikuisten naisten oma, arjessa jaksamista tukeva ryhmä. Tule tekemään taidetta ja ratkaisemaan kadonneen kummin mysteeri, näiden lisäksi toimintapisteitä sisällä ja ulkona. Kirkkokahvit. Messu su 16.2. Päivä soveltuu kaikenikäisille lapsille ja heidän kummeilleen. Kirkkokahvit. klo 18–20 seurakuntatalo. Jumaluuden kolmas persoona Pyhä Henki synnyttää evankeliumin vastaanottajan sisimpään uskon lahjan, Jumalan rauhan ja iankaikkisen elämän taivastoivon. Isostoiminta joka toinen torstai seurakuntatalolla klo 17–19. Alkio-opiston koulupäivystys kerran kuukaudessa helmikuusta alkaen, kahvien kera. Päivä on maksuton. fi/korpilahden-lahikirkkoalue. 7.3.1934 k.13.1.2025 Kaipaamaan jäivät Arja ja Juhana Lehmuskoski ja ystävät Jeesus sanoo: Minä olen ylösnousemus ja elämä. Kyselyt ja tiedustelut Nuorisotyön ohjaaja Pia-Maria Hänniseltä p. Olit kaikkeni, onneni, haaveeni mulle. Perinteinen retki Heurekaan. Maailmassa on aina tehty kahdenlaista kylvötyötä, hyvää aikaansaavaa tai ihmistä turmelevaa. On tarpeen pyytää valvovaa mieltä, ettemme joutuisi turmiollisen kylvön kasvumaaksi. 050 557 9003. Jumalan valtakunnan kylvömiehet ovat yhäti liikkeellä kutsuen parannukseen ja evankeliumin uskomiseen. Lounaan jälkeen muuta ohjelmaa. Siksi kiitoksen kauneimman suon minä sulle. Järjestää Rauhanyhdistys. 6 – Keskiviikkona 5.2.2025 Nro 6 Väestömuutoksia Lapsille ja perheille Apua ja tukea tarvitseville Aikuisille Jumalanpalvelukset ja hengellinen elämä en juhli Nuorille Sana sunnuntaiksi s. Ilmoittautuminen 31.1 saakka. Pentti Saulio Kuuntele jumalanpalvelukset netin kautta: jyvaskylanseurakunta. Messu su 9.2. Helka. Alakoululaisten Olkkari to klo 12.30 seurakuntatalo. Elin kanssasi kauneimman rakkauden. 041 732 3816. Alussa hartaus ja lounas. Ilmoittautuminen nettisivuilla jyvaskylanseurakunta.fi. Mahdollisuus jäädä hengailemaan klo 20 asti. ja vanhemmat nuoret. Väentupa kokoaa viikoittain Korpilahden ikäihmisiä. Tapahtuma onkin harras alku uudelle satokaudelle, kun pappi suvivirren saattelemana suorittaa toukosiunauksen. Lopuksi kahvit srk-talolla. Pelloista on pidetty huolta ja muokattuun maahan on kylvetty siemenet. Nuorten iltakahvilat Sumpbissa 7lk. Kokkis1. 03.01.2025 Korpilahti Sinut kohtasin päivänä nuoruuden. Jeesus käyttää tätä tuttua arkisen elämän tapahtumaa vertauskuvana hengelliselle kylvötyölle. Perhekerho to klo 9.30 seurakuntatalo. Kaija Henri, Elina, Henna ja Emma Sisko perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu 1.2.2025 rakkaiden, läheisten ja ystävien läsnä ollessa. klo 18 seurakuntatalo. 14.02.1941 Korpilahti k. klo 10 kirkko, Korhonen, Linjama. Ylistysryhmä pe 7.2. 17–22: 7.3, 21.3, 4.4, 2.5, 23.5. Kylväjävertauksessaan paras Opettaja kertoo siitä, miten Jumalan kutsuva sana otetaan ihmisten sydämissä vastaan eri tavoin. (huom! siirtynyt päivämäärä) Tulossa myös muita yksittäistapahtumia, joista tiedotetaan erikseen. Mikä sinulla on lähellä sydäntä. Kummankin kylvämä siemen kasvattaa aikanaan oman satonsa. Väentupa to 6.2. Kuolleet: Jorma Pekka Kalervo Säynätmäki 85 v, Jussi Voitto Mäkinen 83 v, Yrjö Juhani Kirjavainen 76 v, Ritva Marja-Liisa Lindeman 75 v. 5.1.2025 Korpilahti Muistoista aika rakentaa lohdutuksen. Alpo Kalevi SUOMÄKI Rakkaamme Lämmöllä muistaen Kiittäen ja kaivaten Kauniit muistot voimaa antaa surun raskaan hiljaa kantaa. Perjantaisin klo. Kevätkaudella kerhoja on kaksi. Hyvä siemen ei monista esteistä johtuen päässytkään juurtumaan suotuisaan maahan ja tuottamaan hyvää hedelmää. Jumalan hukkumatomaan sanaan pitäytyvä kylvötyö opettaa ihmisellle elämän tärkeintä asiaa. kirkkohetki ja keittolounas, to 13.2. klo 17.30 seurakuntatalo. Eila Ahonen Korpilahden Riistanhoitoyhdistys ry. Mehulat Sumpbissa 4–6.-luokkalaisille Mehulat: perjantaisin klo 15–19: 7.3, 21.3, 4.4, 2.5, 23.5. Kiitämme osanotosta. To 6.2. Maanviljely on ollut monien talojen ja tilojen elämän elinehto sukupolvien ajan. Luvassa srk nuorten toiminnan esittely, vapaaehtoistoiminnan esittely, pelailua, kahvittelua ja karaoke. Päivä aloitetaan pienellä kirkkohetkellä. Uskontunnustukseemme sisältyy myös rohkaiseva ja turvallinen lupaus yhteisestä seurakunnasta ja pyhäin yhteydestä, joka kantaa meitä kilvoituksen matkalla kohti Ylösnousemuksen suurta päivää. Kyllikki Vesteri vierailee. klo 14 Luhangan talvikirkko, Korhonen, Linjama. s. Kylvämisen jälkeen on jääty odottamaan suotuisia olosuhteita kasvulle ja toivottu hyvää satoa. Maailmamme tragediana on, että Jumalan ja Pahan valta ovat aina keskenään taistelussa. Messu su 16.2. NOJA-ryhmä ti 11.2. marjo.mattila@evl.fi tai p. Kirkkokuoro to 6.2. Jumalan vastustajat kylvävät rikkaviljaa, huonoa siementä. VUOSIKOKOUS 12.2.2025 klo 18 Erä-Riihelässä, Riihelänpisto, Korpilahti. Ruokapankkisetelin saa diakoniatyöntekijältä, joka arvioi avuntarpeen. klo 13–14 seurakuntatalo. Nykyajan informaatioteknologia tarjoaa tähän työhön monipuoliset ja tehokkaat keinonsa. Kouluikäisten 3.–6. Lämmin kiitos osanotosta ja kiitos Jussin hyvästä hoidosta Kaunokissa. valokuvaaja paikalla. Aiheena musiikki, kertomukset ja runot. klo 10–13 seurakuntatalo. Ajanvarauksella diakoniatyöntekijän vastaanotolle. Lisätietoja lastenohjaaja Soile Virtaselta 050 557 9013. Ilmoittautuminen 20.1.– 7.2. Vastaanottavaista ja kuuliaista sydänten maaperää tuon vertauksen mukaan ilmeni vain vähän. Kylvömaa on neljänlainen
Lisätietoja: Paula Häyrynen, p. klo 13 alk. lähtö Martinpolku 24 edestä. Matkan hinta 410 euroa. Hinnannousu johtui terästöiden kallistumisesta. Eläviä kuvia ja muuta yllätysohjelmaa. To 6.2: Koululaisen kalaleike, remouladekastike, perunasose, jäävuorisalaatti, herneet. Talo esteetön ja lisäksi on hissi. Vuokra 638 €, vesimaksu 21 € /hlö/kk. Kootaan paikan päällä Elämäni laulu -toiveet. Pohjoisten kylien Virtapiiri Ylä-Muuratjärven kylätalolla torstaina 6.2. laulettiin semifinaalikierros ja siitä valittiin 4 laulajaa/sarja lauantaipäivän finaalikierrokselle. Riikankulmassa klo 11.00. Hallitus kokoontuu tiistaina 11.2. Hallitus. Kilpailussa oli huikea tunnelma ja kilpailijat ja muu yleisö innostui kannustamaan laulajia. Kasvislounas:Chili-quornkastike. Tervetuloa mukaan! Eläkeliiton Korpilahden yhdistys: Vielä mahdollisuus ilmoittautua Lehmirantaan Tanssin taikaa -lomalle 5.8.3.-25. klo 13 15. 8 – Keskiviikkona 5.2.2025 Nro 6 ruokailut PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Lehti ei ilmesty vuonna 2025 viikoilla 17, 30,31 ja 52. tilinpäätös. Suljettavaksi päätyivät esimerkiksi biologian luokka ja rehtoreiden kanslia. matkat risteilyohjelman ym. Marja Elsinen Korpilahti 0400 531 831 Mervi Niinijärvi lauloi hopealle Loistava Laulajalaulukilpailuiden yli 70-vuotiaiden naisten sarjassa. 040 4847 816. Pe 7.2: Kanapasta, rapea mandariinisalaatti, kesäkurpitsa. Toiminnan suunnittelua ja STEA-hakemus. Reumakerho Monialatilassa klo 12, kerhon jälkeen hallituksen kokous, asiana mm. Vuokrat sisältävät saunan ja pesutuvan käytön. Lopuksi pieni jumppahetki. Lehdessä kerrottiin, että seuraavana vuonna kirkonkylään olisi tulossa pyörätie. Muina aikoina soita p. Kevättempaus Risteily 9. ilmoitukset@korpilahtilehti.fi toimitus@korpilahtilehti.fi Kiviönniemi tammikuu 2024 Kotisivut osoitteessa www.paikallisuutiset.fi Tasan 30 vuotta sitten seurapalsta Kl:n Reumayhdistys: Tänään ke 5.2. Paluumatkalla musikaalikomedia Vääksyn Tallukassa Narinoita vai Tositarinoita. Tervetuloa. Tilojen kuntoa olivat käyneet tutkimassa niin Kuopion aluetyöterveyslaitoksen kuin kansanterveyslaitoksen ympäristöterveys. Korpilahti-lehdessä 8.2.1985 kirjoitettiin, että Kärkisten sillan hinta oli nousemassa yli sadalla miljoonalla markalla. Joustavasti, vaikka kotonasi. Kasvislounas: Juures-kikherne-papukeitto. Lisätietoja ja ilmoittautuminen puh. palveluita Elämäsi tärkein asiakirja -edunvalvontavaltakirja 180€ todistajineen. 0400 644 899. Ensi viikolla tiistain kävelyt jatrkuvat, säävaraus -20 ast. Kasvislounas: Seitan kasvispata. Perjantai-iltana 24.1. Asunnnot ovat heti vapaita. Ti 11.2: Nakkikeitto, paprika, jääsalaatti, leipäpöytä, mandariini. Lehdessä kirjoitettiin, että lukion ja yläasteen tiloja oltiin sulkemassa "epäterveellisinä". Käsityökerho klo 12 alk. Perunkirjoitukset alk. Toimisto palvelee maanantaisin kello 9-15, tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 9-12. 58 m², oh/tupakeittiö, 2 mh, kph, parveke. 450 €. Kisa käytiin Keurusselällä tammikuun loppupuolella. Ilmoittautuminen ja lisätiedot 7.2 mennessä puh.0102323424 sari.huuskonen@ matkapojat. Monialatilassa. Mervi lauloi hopealle Mervi Niinijärven hienot kisasuoritukset saivat jatkoa Loistava Laulaja -kisassa tammikuussa. Jarmo Kokko, Anne Mattila, Aune Tanskanen, Johanna Rantsi ym. Lauantai iltana oli Loistofinaali jossa sarjojen kaksi parasta lauloivat ”kaksintaistelussa” omavalintaisen ja pakollisen laulun vuorotellen, ollen yhtä aikaa lavalla. Monialatilassa. Yrjö Määttä 040 -556 8346 tai spostilla yrjomaatta1@gmail.com. vuokrattavana Vuokrattavana Korpilahden veteraanien asuntosäätiöllä Korpihovissa, Levästentie 4-6, 42,5 m²oh/tupakeittiö, mh,kph, parveke Vuokra 467,50 €, vesimaksu 21 €/hlö/kk. Rooleissa mm. Ke 12.2.Reumakerho klo 12 alk. 10.4.-25 Victorialla sis. Tuomaristossa istuivat Laulupedagogi, lauluntekijä, Anne Sandberg Porista, oopperalaulaja laulunopettaja Mari Vuorijärvi Tampereelta, laulaja, lauluntekijä Erkki Vanhatalo Limingasta, Legendaarinen tvja radiotoimittaja, laulaja Erkki ”Eki” Jantunen Orimattilasta, Loistava Laulaja 2024 Susanna Starck, Loistava Laulaja 2024 Jari Roth ja Loistovirma Oy:n toimitusjohtaja Martti Kuurila Tampereelta, hän toimi samalla tuomariston puheenjohtajana. To 13.2. Kasvislounas: Papu-peruna-juustokiusaus. Kasvislounas: Kasvisjauhispyörykät. Sen jälkeen avoin tilaisuus; kahvitellaan ja pelataan sykettä. Ke 5.2: Kebabkiusaus, paahdetut kurpitsansiemenet, porkkanaraaste. Korpilahden lukion opiskelija Juhana Torkki oli sijoittunut toiseksi valtakunnallisessa matematiikkakilpailussa. Kuljetus Korpilahdelta ym. fi Korpilahden Sydänyhdistys: Aloitamme kevätkauden. Ma 10.2: Laivapojan kastike, kierrepasta, vihreäsalaatti