– Tavoitteena on, että kaikki kävisivät suksilla. Muutaman kerran, kun pakkanen on ollut siinä rajoilla, on saanut joko mennä hiihtämään tai olla sisäliikunnassa, ja silloinkin hiihtämään on lähtenyt porukkaa. – Yläkoululaisille yleensä tuntuu olevan hankalinta kantaa sukset kävellen Kokkomäen päälle, hiihtäminen ei niinkään ole ongelma. Oppilaiden mäenlaskutaito suksilla vaihtelee, toisille helppo mäki on toisille vaikea, Määttälä sanoo.. Monilla on omia välineitä, ja myös koululla on paljon välineitä, eli kaikki pääsevät osallistumaan, Lehtimäki sanoo. – Hiihto onnistuu paremmin, vaikka lämpötila menisi välillä plussallekin, jään kestävyys on enemmän arvoitus. Sillä tavalla yritämme taata, että kaikille tulisi sekä hiihtoa että luistelua; jos olisi esimerkiksi kuukausi peräkkäin jompaakumpaa ja sitten vaihdettaisiin, voisi toisilta jäädä se myöhemmäksi jätetty laji vähemmälle, jos talvi loppuu kesken, Lehtimäki selvittää. 1 Keskiviikkona 7.2.2024 Nro 6– KESKIVIIKKO 7.2.2024 NRO 6 53. Jääkaukaloita meillä on käytettävissä kaksi, Lehtimäki toteaa. –Osa oppilaista tykkää enemmän hiihtää, osa luistella ja osa tykkää molemmista. Talviliikunnassa valittamisen taso riippuu kelistäkin, Juho Määttälä kertoo ja toteaa, että liikunnanopettajan on itse pysyttävä positiivisena. Yläkoululaisillakin on vähintään kolme kertaa talvessa hiihtoa ja kolme kertaa luistelua, ja jos kelit sallivat, molempia lajeja on enemmänkin, Määttälä sanoo. – Täällä on aina ollut innokkaita hiihtäjiä ja luistelijoita, ylipäätään talviliikunta on ollut suosittua. – Kaukalossa meillä on myös välillä ikätason mukaan pelailuakin, Lehtimäki kertoo. Hiihto Kokkomäessä on saattanut olla myös yksi vaihtoehto talviliikuntapäivän lajeissa. Nykyisen opetussuunnitelman mukaan koululaiset opettelevat liikuntataitoja ja välineiden käsittelyä, opetettavia lajeja ei ole määrätty, mutta Koululiikuntaliiton mukaan hiihto on edelleen hyvin suosittua, samoin maastohiihtokilpailut. Alakoululaisten kanssa olemme pääsääntöisesti kentällä, koska alakoululaisilla on pääosin yksöistunteja liikunnassa. VSK KORPILAHDEN ALUEEN PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Tiina Lamminaho Talviliikunta suosiossa yhtenäiskoulussa Korpilahden yhtenäiskoulussa harrastetaan innokkaasti talviliikuntaa. Varsinkin alakoululaiset ovat todella innokkaita talviliikkujia, heille ei tarvitse juuri motivaatiopuheita pitää. Keneltäkään ei vaadita sellaista, mihin hän ei pysty. – Meillä on hyvät ladut lähellä koulua koko ajan käytössä ja laduille pääsee kävellen. Korpilahden olosuhteita talviliikunnalle Matti Lehtimäki kehuu todella hyviksi. Yläkoululaisilla on kaksoistunteja, ja heidän kanssaan hiihdetään Kokkomäessä. – Ladut ajetaan päivittäin sekä koulun kentälle että Kokkomäkeen. Yläkoulun puolella vaaditaan asennekasvatustakin, siellä laji kuin laji saa jotkut valittamaan. – Vuoroviikoin on luistelua ja hiihtoa eli joka toisella viikolla alakoululaiset hiihtävät ja yläkoululaiset luistelevat ja sitten joka toisella viikolla taas tehdään toisin päin. – Siellä pääsee hiihtämään hyvin helppoa ja tasaista reittiä, pitemmällä reitillä on pahempia mäkiä. Suomen Ladun mukaan kolmasosa suomalaisista ilmoitta harrastavansa hiihtoa, määrä on pysynyt viime vuodet melko samana. Kaikki ikäryhmät sekä hiihtävät että luistelevat, pienemmät ovat joskus laskeneet pulkkamäkeäkin hiihdon ohella, liikunnanopettaja Matti Lehtimäki Korpilahden yhtenäiskoulusta kertoo. Myös alakoululaisten kanssa käymme Kokkomäessä, meillä on ollut esimerkiksi viikko, jolloin jokaisen ikäryhmän kanssa on menty Kokkomäkeen retkelle, hiihtämään ja paistamaan makkaraa. Juho Määttälän mukaan Kokkomäestä löytyy kaikille sopivia latuja. Tammija helmikuun liikuntatunneilla sekä hiihdetään että luistellaan. Tänä talvena olemme jonkun kerran joutuneet perumaan ulkoliikuntaa kovien pakkasten takia. Sekä hiihtotunneilla että luistelutunneilla opetellaan yhdessä tekniikkaa oman vapaan tekemisen lisäksi. Toki sitten on varmaan niitäkin, joille talviliikunta ei ole mieleistä, Lehtimäki toteaa. – Osa harrastaa vapaaajallaankin enemmän talviliikuntaa, osa vähemmän. Talviliikunta-aikaa yhtenäiskoulussa ovat viikot joululomasta noin hiihtolomaan. Matti Lehtimäen ja enemmän yläkoululaisia opettavan liikunnanopettaja Juho Määttälän mukaan talviliikunnassa näkyy sama kuin muussakin liikunnassa, eli toiset ovat innokkaita, toiset taas eivät niin kovin innokkaita. Välineitä saa tulla vaihtamaan jo välitunnin aikana ja suurin osa tuleekin silloin
Hyvä johtaja kannustaa myös muita ihmisiä pyrkimään kohti parempaa. Heimola on kehitellyt uutta tuotetta, valokuvakirjaa. Ihmiset kokevat usein tulevansa nähdyksi, kun ovat kuvattavana. Pekon kotoa löytyy valokuvausstudio Pekko Heimolan valokuvausstudio on hänen valokuvaajan uransa ”toiseksi paras”. Vespuoli: Villa Cawén, Raidanlahdentie 783. -Tässä on tosi hyvät puitteet. Viime toukokuussa perheineen Korpilahdelle muuttaneella Heimolalla on ollut aiemmin studio muun muassa Mikkelissä. Tässä on vain luovuus rajana. Liukasta laskiaista! Maarit Nurminen Korpilahden kuvaamon lopetettua toimintansa, passikuvaan on pitänyt hakeutua Korpilahtea kauemmaksi. Nyt on tulossa luovan valokuvauksen keskus alue 16 -näyttelyyn kuviani mukaan. 2 – Keskiviikkona 7.2.2024 Nro 6 Nimipäivät Tänään keskiviikkona nimipäiväänsä viettävät Riku, Rikhard, torstaina Laina, perjantaina Raija, Raisa, lauantaina Elina, Ella, Ellen, Elle, Elna, sunnuntaina Iisa, Isabella, Talvikki, maanantaina Elma, Elmi ja tiistaina Sulo, Sulho. Mikkelissä tein päätoimisesti valokuvausta. Jos jollekulle passikuvan tarvitsijalle rappujen kulkeminen on hankalaa, passikuvien ottaminen onnistuu vaikka tuolla alhaalla eteisessä, Pekko Heimola sanoo. Presidentinvaalissa on kyse ihmisestä, ei puolueesta. Ideoiden keruun jälkeen kehittämisideat arvioidaan, ja osa ideoista etenee kaikille avoimeen äänestykseen. Sunnuntaina taas äänestetään Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut kerää jälleen kaupunkilaisilta ehdotuksia liikuntaolosuhteiden kehittämiseksi osallistuvan budjetoinnin keinoin.Osallistuvan budjetoinnin kautta haetaan liikkumaan kannustavia liikuntaolosuhteiden kehittämisehdotuksia. Paljon onnea nimipäiväsankareille! Sunnuntai 11.2. Viimeksi Korpilahdella käydessään Pekka korosti, että Suomen kriisivalmiuden kannalta on tärkeää, että maaseudun koko kapasiteetti on käytössä. Pekka puolustaa rohkeasti omia arvojaan ja sinnikkäästi rakentaa niiden mukaista maailmaa. Olen toiminut Jyväskylän yliopistolla kokemuksellisen oppimisen asiantuntijana kohtaamisesta. Nyt kerättävien ideoiden toteuttamisvuosi on 2025. Ulkoja turvalliYleisöltä Nyt on Haaviston aika suuspolitiikka, ympäristöja ilmastoasiat, ja ennen kaikkea ihmisoikeudet ja rauhantyö. Olen tavannut Pekan useita kertoja ja nähnyt, kuinka ilmiömäisellä tavalla hän kohtaa ihmisiä, keskustelee kaikkien kanssa ja etsii ratkaisuja vaikeisiin asioihin. Korpilahti: Korpilahden yhtenäiskoulu, Kokkotie 20. -Meille joutuu kulkemaan raput ylös. Kohtaamisen kehittäminen on ollut oma intohimo jo 20 vuotta, Heimola kertoo. Teemme kohtaamispohjaisen podcast-sarjan. Joillekin voi olla korkea kynnys lähteä asioimaan Jyväskylään. Syy oli sama kuin nytkin: meillä on mahdollisuus saada presidentiksi ihminen, jolla on vuosikymmenten kokemus niistä asioista, mitkä ovat tässä tehtävässä tärkeitä juuri nyt. Korpilahdella äänestetään seuraavissa paikoissa: Tikkala: Tikkalan päiväkotikoulu, Saukkolahdentie 16. Korpilahdella on mahdollisuus tehdä studiokuvauksia ja erilaisia projekteja. Olen itsekin kuvaajana ajatellut passikuvia ikään kuin sivutuotteena, mutta nyt sen ymmärsi, mikä aika voi mennä passin hakemiseen kaikkiaan. Helsingin Sanomissa oli juuri juttu siitä, kuinka Suomessa on henkilöitä, joilla ei ole edes henkilökorttia. Olen tekemässä myös podcast-sarjaa, jossa on mukana 20 vuotta ammattimallina uraa tehnyt henkilö ja Fotofinlandia fine artsarjan voittaja. Tässä pystyy kuvaamaan muun muassa kokovartalokuvia. -Ajatuksena on, että itse valokuvausprosessi olisi kokemuksellinen, eikä pelkästään lopputulos. Pekka todella kuuntelee, ja haluaa aidosti ymmärtää uusia näkökulmia, oli aihe mikä tahansa. Tarvitsemme presidentin, jolla on käytännön kokemusta rauhanneuvotteluista ja johtotehtävistä kriisitilanteissa. -Olen koulutukseltani kuva-artesaani. Varsinkin vanhemmille ihmisille on parempi, ettei tarvitse lähteä kauas. on laskiaissunnuntai ja tiistai 13.2. Saakoski: Suojakallio, Leustuntie 15. Muutamat korpilahtelaiset ovat jo löytäneet tiensä passikuviin. -Ajattelen sen palveluna. Osallistuvan budjetoinnin toimintamalli kytkeytyy kaupungin Liikuntapääkaupunkistrategiakärjen edistämiseen.. Pekka on mennyt epäröimättä paikan päälle sinne missä tapahtuu: Irak, Afganistan, Somalia, Etelä-Sudan. Minulle on tärkeää, että Pekka arvostaa maaseutua ja näkee Suomen maatalouden merkityksen myös huoltovarmuudelle ja ruokaturvalle. laskiaistiistai. Lähdin Pekan kampanjaan mukaan 12 vuotta sitten, kun toinen kierros alkoi. Minulla on täysi luotto siihen, että tässäkin asiassa Pekka etsii kestävintä mahdollista toimintatapaa. Itselläni ei olisi rohkeutta lähteä helikopteriin keskellä aavikkoa, etsimään sissiryhmän leiriä koordinaattien avulla, mutta Pekalle tämä on ollut töiden puitteissa arkipäivää. Minulla on ollut kaupunkistudioita ja monesti ne ovat tilaltaan lyhyempiä. Vaalihuoneistot ovat avoinna kello 9-20. Digitaalinen maailma voi olla ikäihmisille haasteellinen. Heimola pystyy kuvaamaan monipuolisesti erilaisia kuvia studiossaan. Tämän esimerkin mukaisesti on tämäkin teksti kirjoitettu. Olisin tehnyt niin riippumatta siitä, mikä olisi ollut Pekka Haaviston puolue. Kirja voisi olla vaikkapa huomenlahja tai syntymäpäiväkirja. Pekka ei puhu rauhasta vain teoriassa, vaan kirjaimellisesti leirinuotioilla sissipäälliköiden kanssa, kohdaten silmätysten konfliktien osapuolia ja etsien parasta reittiä kohti ratkaisuja. Siksi Pekka. Paikalliselle palvelulle on aito tarve. ratkeaa, kuka on Suomen seuraava presidentti. Passikuvan arvo nousi itsellekin, koska sillä on ihmisille itselleen suuri merkitys. Emma Ojanen Agrologiopiskelija Sunnuntaina 11.2. Tämä on toiseksi paras studio, mikä mulla on ollut
Teemme myös vahvaa yhteistyötä lasten perheiden kanssa, Aittokoski ja Hakkarainen sanovat. Nyt minulla jäi paljon aiheita käsittelemättä, niitä riittää moneen uuteen työhön. Pystymme vastaamaan sekä lyhyempiin että pitkäaikaisiin sijoitustarpeisiin. Työt ovat neulahuovutusta. Yrittäjät Henriika Aittokoski ja Maiju Hakkarainen ostivat kiinteistön Korpilahden Vanhustentuki ry:ltä marraskuussa. – Aluksi tein tonttuja, nekin olivat huopaa. – Täällä on koko ajan aikuisia paikalla. Sosiaalityöntekijät ottavat meihin yhteyttä ja yhdessä pohdimme, voimmeko auttaa meille sijoitukseen tarjottua lasta, ja sopiiko hän ryhmään. – Seuravaksi teen varmaan pienempiä töitä, neulahuovutusta kuitenkin edelleen. – Minulla on Muuramessa viisi omaa lammasta, töihin on käytetty niiden villaa. Tällaisia pienten lasten vaativan tason yksiköitä ei Suomessa ole montaa, saati että niissä olisi vapaita paikkoja. – Jokaisella lapsella on yksilölliset tarpeet ja esimerkiksi erilainen koulukunto. – Korpilahdella meidät on otettu hyvin vastaan, täällä on kannustava ilmapiiri. Lastenpsykiatrian osastoille on pitkät jonot, joten lapsi saatetaan laittaa laitokseen odottamaan osastolle pääsyä, kun oireilun kanssa ei pärjätä kotona. Pienkoti Pellavaan otetaan kerrallaan korkeintaan neljä lasta. – Kalevalan tarinat kiehtovat minua, mutta en ole niinkään kiinnostunut miesten taisteluista, vaan Kalevalan naisten kohtaloista, suomalaisesta kulttuurista ja naisen asemasta entisaikaan. Pienkoti Pellava on Aittokosken ja Hakkaraisen mukaan profiloitunut psyykkisesti oireileviin lapsiin. Pienkoti Pellavaan on palkattu yrittäjien lisäksi kymmenen työntekijää. – Työntekijämme ovat sosiaalija terveyspuolen osaajia. Henriika Aittokoski on koulutukseltaan sosionomi, lastensuojelun parissa hän on työskennellyt 11 vuotta. Nousiainen perusti käsityöyritys Kivitaskun vuonna 1995, nykyään yrityksen toiminta on laajentunut muillekin toimialoille. – Luin Kalevalan tekstejä, ne olivat inspiroivia ja hauskoja, ne naurattivat ja itkettivät, Nousiainen toteaa ja kertoo toteuttaneensa Kalevala-aiheisen yhteisnäyttelyn nukketaiteilija Minna Kokkisen kanssa Tampereen Verkarannassa. Pohjolan emäntä kutsui pitoihinsa kaikki, hän piti omiensa puolta ja oli kova taistelijakin, Nousiainen sanoo. Seinätekstiilejä aloin tehdä vasta 2000-luvulla, Nousiainen kertoo. – Nuorempana maalasin öljyväreillä. Höyry-gallerian näyttelyvuoden aloittavat artesaani Mella Nousiaisen Kalevalan voimanaiset. Omaksi suosikikseen Kalevalan naisista Mella Nousiainen nimeää Pohjan akan. Se on hyvä, että olemme keskeisellä paikalla, tänne on helppo tulla mistä päin vain, Hakkarainen ja Aittokoski toteavat. Kalevala on ollut mukana Mella Nousiaisen taiteessa 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Kalevalassa on yli 20 naishahmoa, tähän näyttelyyn tulivat nyt nämä, Mella Nousiainen toteaa. – Meille sijoitettavat lapset tulevat hyvinvointialueiden kautta. Mielenterveyspuolen osaamiselle on todella tarvetta. – Häneen osaan samaistua iänkin puolesta paremmin kuin esimerkiksi nuoreen Ainoon. Hän on työskennellyt lastensuojelussa yhdeksän vuotta, lisäksi hänellä on työkokemusta nuorten parista. – Meillä on aika lailla samanlainen arvopohja ja samanlaisia ajatuksia siitä, kuinka tätä työtä tehdään. Kalevalan lisäksi olen lukenut muuta naisten asemaa menneinä aikoina käsittelevää kirjallisuutta, Nousiainen kertoo. Se, kuinka kauan lapsi Pienkoti Pellavassa on, riippuu lapsesta ja hänen perheensä tilanteesta. – Sijoituksen lopullinen tavoite on, että lapsi palaisi kotiinsa. Marraskuussa tehdyn kiinteistökaupan jälkeen talossa on tehty remonttia, robotin on maalannut seinään Henriika Aittokosken puoliso Tony Timperi. Maiju Hakkarainen on yhteisöpedagogi. Gallerian seiniltä katselevat niin Louhi Pohjolan emäntä kuin Lemminkäisen äiti, Pohjan neidot ja Marjattakin. Työntekijät on palkattu, nyt odottelemme lapsia, ja heidän tulonsa myötä oikeiden töiden alkamista, Aittokoski ja Hakkarainen totesivat viime viikolla. – Vielä kymmenisen vuotta sitten tyypillinen oireileva lapsi saatiin kuntoutettua sillä, että hänelle asetettiin rajat, nyt tarvitsee yleensä tehdä paljon muutakin. Nousiainen aikoo palata Kalevalan naisten pariin vielä uudelleen. Omaksi suosikikseen Kalevalan naisista Mella Nousiainen nimeää Pohjan akan.. – Tätä ei ole sidottu mitenkään Keski-Suomen hyvinvointialueeseen, vaan sijoituslapsia voi tulla mistä päin Suomea tahansa. 3 Keskiviikkona 7.2.2024 Nro 6– Tiina Lamminaho Tiina Lamminaho Pienkoti Pellavasta paikka psyykkisesti oireileville lapsille Kalevalan naisia villasta Maiju Hakkaraisen ja Henriika Aittokosken käsissä entinen hoivakoti on muuttunut Pienkoti Pellavaksi, vaativan tason lastensuojelulaitokseksi alle 12-vuotiaille. Entinen hoivakoti vanhainkoti Iltatähden vieressä on nyt Pienkoti Pellava, vaativan tason lastensuojelulaitos alle 12-vuotiaille. – Kalevalassahan on järkyttäviä tarinoita, esimerkiksi se, kuinka Aino ei suostu hänelle asetettuun rooliin Väinämöisen puolisona vaan hukuttautuu. Työhakemuksia tuli ilahduttavasti, saimme kasaan laatutiimin, naiset toteavat. – Olimme monta vuotta samassa työpaikassa, lastensuojelulaitoksessa Jyväskylässä. – Aika on mennyt remonttia tehdessä ja papereita pyöritellessä. Palvelua yrittäjät myyvät kaikille Suomen hyvinvointialueille. Aittokosken ja Hakkaraisen mukaan jokaisen Pienkoti Pellavaan tulevan lapsen kanssa työskennellään yksilöllisesti. Isokokoiset työt näyttävät kauempaa katsoen maalauksilta, mutta lähempi tarkastelu osoittaa ne villasta tehdyksi. On mukavaa lähteä viemään tätä yhdessä eteenpäin. Aamuja iltavuorossa on kummassakin kolme tai neljä työntekijää, yöllä paikalla on yksi työntekijä, yrittäjät kertovat. Mella Nousiainen ”Kalevalan voimanaiset” neulahuovutetut seinätekstiilit Höyry-galleriassa 3. – Tänne tulevilla lapsilla saattaa olla mielenterveyden häiriöitä tai esimerkiksi traumataustaa, Henriika Aittokoski toteaa ja kertoo, että mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet myös lapsilla. – 28.2. Villasta pidän materiaalina, nämä seinätekstiilit yhdistävät maalauksia ja villaa, Mella Nousiainen toteaa. Jotenkin päädyimme ryhtymään yrittäjäksi, naiset toteavat
Perheen kalastusharrastus ei rajoitu pilkkimiseen, vaan sulan veden aikana virvelöidään ja ongitaan. Isä oli kova kalamies, hänen kanssaan lähdin ongelle heti kun opin kävelemään, Immonen kertoo. Se on tankannut talvea varten ja on paksulihainen. Saatan kairata päivän aikana monta kymmentä pilkkireikää, eihän sitä tyhjällä reiällä viitsi kauaa istua. Tänä talvena Immonen sai kalaa joulukuussa, avannoista nousi isojakin ahvenia. Jokiset suuntaavat pilkille kerran viikossa. He istuvat pitkiäkin aikoja jäällä kaloja narraamassa. Kun pojat ovat mukana, eväät ovat tärkeä asia. Silloin valitsemme yleensä paikan, josta tulee hyvin edes pientä kalaa, jotta mielenkiinto tekemiseen säilyy. Hauetkin joskus kiusaavat. Yleensä sanotaan, että kun matalapaine tulee, kalat ovat syövimmillään. Immonen kertoo käyttävänsä ainoastaan tasapainoja ja jigejä. Pääsiäisen tienoilla ohjelmassa on perinteinen pilkkipäivä minun isäni kanssa. Jos sitä ei saa itse, pitää hakea kaupasta. Meillä on kummallakin kaikuluotaimet käytössä apuvälineinä. -Lohi taitaa olla kyllä aika harvinainen saada, särkiä tulee joskus, Oskar sanoo. Jonkun verran tehdään reissuja koko sakilla eli mukana ovat lapset ja koirakin. Lisäksi Korpilahdella on niin älyttömän kauniita paikkoja ja kun Päijänteen kansi menee jäähän, tulee Korpilahteakin nähtyä ihan uusista näkökulmista. – Pidämme emännän kanssa molemmat kalasta. Oskar ja Oliver Jokinen viihtyvät pilkillä. -Mitä isompia, sen parempi. Välillä pyydämme mummin poikien kanssa kotiin ja silloin yritämme saada suurempia ahvenia. Siinä tulee samalla ulkoilua ja liikuntaa. Nytkin piti alkutalvesta olla todella varovainen, kun jään paksuus vaihteli paljon, Immonen kertoo. Oskar oli muutaman kuukauden ikäinen, kun hän on ollut mukana pilkkireissulla. – Jos on hyvä avanto, ahvenia tulee niin paljon kuin niitä ehtii vetää ylös. – Tässä muutama vuosi sitten lahtivesillekään ei päässyt kun vasta ihan joulukuun lopussa. Vaikka meidän pojat ovat vauhdikkaita, eivätkä jaksa yleensä pitkään keskittyä tiettyyn tekemiseen, pilkkireissuilla he jaksavat kyllä odottaa, milloin kala nappaa. – Silloin, kun ensimmäiset jäät tulevat, ahven on maukkaimmillaan. Ja kun niitä kaloja narrailee, eletään siinä hetkessä eikä koulun tai työpäivän tapahtumat paina meidän kenenkään mieltä. -Jarkko on harrastanut kalastusta ja pilkkimistä koko ikänsä. Tänä talvena Immonen pääsi pilkille jo itsenäisyyspäivänä. – Pilkillä käyn yleensä joka toinen päivä, jos kelit antavat myöten. Vauva kulki mukana auton turvaistuimessa pilkkipulkassa. – Ahvenia sieltä pääasiassa tulee ja haukia. Joskus aikoinaan kävin yli 20 asteen pakkasillakin, mutta en enää nykyään. Ahven on muutenkin Suomen järvikaloista maukkain, Immonen kehuu ja kertoo syövänsä paljon kalaa. Jarkko valmistaa itse ruuat kaloista ja pojat seuraavat tarkasti vierestä. Tämä on sellainen koko perheen yhteinen harrastus. Nuoret kalastajat nauttivat auringon paisteesta kalastamisen ohessa viime kevättalvella. -Kun kevättä kohti mennään ja valoisuus lisääntyy, on tarkoitus käydä useamminkin. Perheen kaksi poikaa Oliver ja Oskar ovat jo innokkaita kalastajia. – Olen Saimaan rannalta kotoisin. Nyt pilkille, pilkille Villet ja Ullat kaikenikäisten harrastus pitää pintansa Koko perhe kalastaa Kari Immonen kertoo harrastaneensa kalastusta koko ikänsä, ensin kesäonkea ja 1960-luvun lopulta lähtien pilkkimistäkin. Isompana hän nukkui monet päikkärit pilkkiahkion pohjalla lampaantaljan päällä. – Ilmoistahan se on kiinni, milloin kala syö. Kalansaaliista valmistetaan ruokaa sen mukaan, mitä sattuu tulemaan. Nyt tammikuussa kalaa ei ole juuri tullut, Kari Immonen sanoo. Nykyään Immonen pilkkii enimmäkseen Putkilahdessa, Päijänteen lahtivesillä kuten Nokkosella, ja myös Ylisjärvellä. – Nuorempana tuli käytyä pohjoisessakin, mutta enää ei viitsi lähteä. 4 – Keskiviikkona 7.2.2024 Nro 6 Maarit Nurminen Tiina Lamminaho Ahvenia, ulkoilua ja liikuntaa Jarkko Jokisen ja Jenna Leinosen koko nelihenkinen perhe kalastaa. Hän on käynyt nuoresta pojasta lähtien pilkillä isänsä kanssa. Kyllä se saalis vaihtelee päivien mukaan, monta hukkareissuakin on tullut tehtyä. Siinä samalla käydään läpi kalan anatomiaa, Jenna kertoo. Paikkakuntalaisena Korpilahden vesistöt alkavat olemaan jo aika tuttuja. Oliverin mieleen on jäänyt yksi kalareissu viime talvelta, jolloin hän sai oman ennätyskalansa. Yleensä mukana on jotain herkkuja ja kaakaota. Tänä talvenakin hauki sai iskettyä siiman poikki, hauella on niin terävät hampaat. Tosin, jos ei tuule yhtään, ei 20 asteen pakkanen ole paha. Tässä käyn lähijärvillä, Putkilahden lisäksi naapurissa, Hauhajärvellä, ja Hartolassakin, Immonen toteaa. Kovilla pakkasilla en lähde jäälle. Sen sijaan tammikuun puolella kalat ovat kartelleet Immosen pilkkiavantoja. – Tammikuussa kalaa ei ole kuulemma tullut oikein muuallakaan Keski-Suomessa, Immonen toteaa. Sormethan siinä paleltuu, jos pakkasilla pujottelee toukkia koukkuun, Immonen sanoo. – Toukilla en pilki ollenkaan. Jenna kertoo, että saaliiksi yritetään saada ahvenia. -Suuret kalat tai saalit jäävät mieleen, mutta kyllä jokainen reissu on omanlaisensa. Myös minä olen kalastanut pienestä pitäen vanhempieni kanssa, mutta pilkkimisestä innostuin vasta Jarkon myötä, Jenna Leinonen kertoo. Keväämmällä ehtii työpäivän jälkeenkin jäälle ennen kuin aurinko laskee. Kuvat: Jenna Leinonen.. -Isommat ahvenet paistetaan ja jos haukia saadaan tehdään ehdottomasti haukipullat. Parasta on paistettu ahvenfile perunoiden ja kantarellimuhennoksen kanssa
Ahvenet maistuvat pannulla paistettuna ja kesällä on savustettu kuhaa. Parikymppiset nuoret ovat varustautuneet jäälle menoon asiallisesti ja kaulassa roikkuvat jääpiikit. Pilkissä käytetään myös vieheitä. -Mennään sillä, että kaikki käy, Juho sanoo. Juho kertoo, että edellisenä päivänä Kallen kanssa kalareissulla Oittilassa pieneen mormuska-vieheeseen oli käynyt kiinni vajaa kiloinen hauki. Keskiviikkona 7.2.2024 Nro 6 – 5 Maarit Nurminen Nyt pilkille, pilkille Villet ja Ullat kaikenikäisten harrastus pitää pintansa Juho Varsell ja Kalle Vanhala aloittivat pilkkikauden jo viime vuoden puolella. Niitäkin käytetään tarpeen vaatiessa. Juho myöntää, ettei pienellä lammella jääpeite ollut vielä edes viittä senttiä. Juho Varsell on kalastanut pienestä pitäen. -Viime kesänä tuli käytyä heittelemässä myös muutamalla koskella. -Lumisateella, myrskyllä tai kovalla pakkasella ei niinkään tule lähdettyä, nuoret miehet tuumaavat. Kalaa on pyydetty niin pilkillä kuin katiskalla ja verkoillakin, Juho sanoo. Kesäaikaan uistellaan. Saaliin suhteen ei ole erityisiä tavoitteita. -Kalastaminen kulkee suvussa. Jään alla ei näy liikettä. Juho lisää, että kalalle lähdetään kelien mukaan. Juhon pikkuveli Joni Varsell harrastaa myös perhokalastusta. -Kohtahan se on parhaat ajat käsillä. -Jännitti kestääkö siima, kun oli kevyt morrivapa. Pilkkijät kairaava reiät ja Juho asettaa kaikuluotaimen paikalleen. Sitä kalastetaan illasta pimeän tultua. Aikuiset halajavat isoja ahvenia; tässä Jarkko Jokista on onnistanut.. Joni kertoo yrittäneensä kuhaa, mutta vielä ei ole tärpännyt. Kalle Vanhala, Juho Varsell ja Joni Varsell kaloja narraamassa sataman edustalla. Pilkkitoukat jäivät kotiin jääkaappiin, mutta mukana on keinotekoisia pilkkitoukkia. Tänä talvena nuoret kalastajat aikovat kokeilla myös matikkapilkkiä. Terä on alkanut tylsyä. Se on jäänyt ainakin mieleen viimeisimmistä kalareissuista. Rommy-koira pitää Oskarille seuraa. Pojat kertovat, että ylös nostetut kalat päätyvät ruokapöytään, jos ei omaan, niin sukulaisten ja tuttavien. Juho ja Joni ovat kalastaneet pienestä pitäen; Kallen kalastus alkoi Juhon myötä. Vetouistelua tulee paljon kesällä harrastettua, Juho kertoo. Peräti marraskuussa. -Pilkillä yritetään käydä viikottain, Joni sanoo. Kallen kaira vaatii voimaa. -Pilkillä yritetään käydä viikottain. -Ei näy liikettä luotaimessa
Väentupa to 8.2. Oittila-Päiväkunta kinkerit su 11.2. Meidän on vaikea ymmärtää Jumalaa ja hänen rakkautensa syvyyttä. Yhteistyössä SPR. klo 13.30–15 Korpihovin Päiväkeskus. ”Helmassa äitinsä armahan nukkuu Poika Jumalan.” Joulun juhla-aika oli mennyt. Kuolleet: Vuokko Tellervo Reinikainen 73 v, Hannu Kalevi Mäkinen 64 v, Marko Juhani Vanhala 54 v, Juha Pekka Peltonen 48 v . Jumala on haavoittuvainen. Mielessämme helposti typistämme Jumalan pieneksi ja ihmisenmuotoiseksi. Kokkikerho joka tiistai 15.00–17.00 Seurakuntatalolla. Lapsen (3 v.–) ja kummin yhteinen puuhapäivä, yhteistä tekemistä ja yhdessäoloa. Me kyllä mielellämme puhumme rakkaudesta ja ottaisimme vastaan rakkautta. Mahdollisuus jäädä iltakahville klo 20 saakka. PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Pohjaton rakkaus suomenkivivalmiste.fi KORPILAHDEN MYYMÄLÄ Petäjävedentie 5, Korpilahti Aija / 040 826 4080 Tehtaanmyymälämme pihalla laaja valikoima Voimme myös yhdessä suunnitella mieluisan muistokiven. Haapavaara, Rinnepolku 10 Taipaleenharju. Hän lähtee oppilaittensa kanssa kohti Jerusalemia. Lisätietoja lastenohjaajalta p. klo 13–15 seurakuntatalo. Mahdollisuus myös henkilökohtaisille keskusteluille. Se on sellaista rakkauden osoittamista, joka ei odota vastapalveluksia. Mehula parillisen viikon maanantaisin 15– 19 Sumpbissa Tervetuloa kaikki 4.–6.-luokkalaiset Nuorten iltakahvila parittomien viikkojen perjantaisin 17–21.30 Sumpbissa. Päivä on maksuton. Perhekerho to klo 9.30 seurakuntatalo. Se on välttämätöntä ihmisten pelastamiseksi. klo 9.30 kirkko. klo 10 kirkko, Koivisto, Laiho. Kun liitän joulun ja ristinpääsiäisen juhlat toisiinsa, teen sen aivan tarkoituksella. Tervetuloa kaikki 7.-luokkalaiset ja sitä vanhemmat. Nyt matka ei ole tavallinen pyhiinvaellus juhlille. Messu su 18.2. Kastettu: Arttu Allan Salomon Rintala.. Jumalan rakkauden uhritie antaa meille aavistuksen toisenlaisesta rakkaudesta. klo 13. 2.4.1969 Saakoski k. Ihminen pyrkii etsimään kaikessa omaansa. Alkioopistolla ja Humakilla kahvipäivystys kerran kuukaudessa. Tarjolla välipalaa. marjo.mattila@evl.fi tai p. Vaikka emme osaisi sanoa paljoakaan salatusta, pyhästä Jumalasta. Ruokakassien jakelu ke 7.2. Leustuntila, Leustuntie 400. Lyhtymäki ti 13.2. Perhekerhot ovat kaikille lapsiperheille ja lapsille hoitajien kanssa avointa ja maksutonta toimintaa. Kärsimyksen tien kulkemisen kautta meille avautuu anteeksiantamuksen lähde. Perheiden kirkkohetki to 8.2. Raamattuja lauluhetki Helena Hakala/Seija Pennanen Ylistysryhmä pe 9.2. klo 18–20 seurakuntatalo ja pihamaa. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. klo 10 kirkko, Koivisto, Saarenpää. Vain muutama viikko sitten otin kotini ikkunasta talteen jouluisen kuultokuvan, jossa Jeesus-lapsi lepää äitinsä sylissä. 041 732 3816. Lapsiperheessä tulee tilanteita, joissa pieni apu on tarpeen. Ikävöiden Kalle, Iida ja Ella Elina, Rosanna ja Anniina Merja perheineen Jarmo Jyrki perheineen Jari perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu. Alakoululaisten Olkkari joka torstai klo 12.30–15.30 Seurakuntatalolla. Kerhossa on seuraa lapsille ja aikuisille, ja tarjolla on monenmoista tekemistä ja touhua. Kaikenikäisten iloinen talvitapahtuma. Hän on rakastava taivaallinen Isä, joka on tehnyt kaikkensa meidän hyväksemme. VUOSIKOKOUS 22.2.2024 klo 18, Martinpolku 24 A 1. Sopivan mittainen pieni jumalanpalvelushetki, jossa katseltavaa ja kuunneltavaa. Tuon hengellisen joululaulun viimeinen säkeistö viitta kuitenkin jo tulevaan, kirkon toiseen suureen juhlaan. 050 557 9003. Pia-Maria Hänninen p. Kahvitarjoilu. Ystäväilta vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille ke 14.2. Ihmisten rakkaus osoittautuu usein heiveröiseksi. klo 13:30–15 Korpihovin päiväkeskus. Omia laskuvälineitä voi ottaa mukaan. Se riittää siihen, että voimme tuntea Jumalaa ja elää pelastavassa yhteydessä häneen. Enkelparven tie kohta luokse vie rakkautta suurinta katsomaan.” Tuleva pyhä, laskiaissunnuntai, on lähtökohta pääsiäisen odotukselle. ”Ristillä rinnalla ryövärin nukkuu uhri puhtahin. Aloitus pienellä kirkkohetkellä ja luvassa puuhaa sisällä, mahdollisuus myös ulkoiluun. Välillä syödään lounasta. Hän osoittaa sen. Hän samaistuu ihmiskunnan kärsimykseen. Tervetuloa tutustumaan! Rakkaamme s. Mutta kun rakkaus vaatii meiltä jotain, olemmekin kärsimättömiä ja haluttomia. Tervetuloa! Johtokunta Korpilahden Riistanhoitoyhdistys ry. Tervetuloa juttelemaan ja kahville! Koulupäivystys yhtenäiskoululla kerran viikossa ruokavälkillä. Ruokakassijakelu parillisilla viikoilla. 050 557 9013/ Tuulikki tai lue lisää: jyvaskylanseurakunta. klo 17.30 seurakuntatalo. Vain kärsivä Jumala voi auttaa kärsivää ihmistä ja luomakuntaa. Tule mukaan iloiseen menoon! Ajanvarauksella diakoniatyöntekijän vastaanotolle. 31.12.2023 Saakoski On ajaton avaruus, arjesta irronnut ikuisuus, on rauha, hiljaisuus. klo 10–13 seurakuntatalo. Saakosk i -Horkka Hirvimäki kinkerit su 18.2. Osoite Levästentie 4–6. Laskiaissunnuntain messu su 11.2. Jumala-käsityksemme on vajaa ja sellaiseksi se aina jää. Kirkossa valmistaudutaan ristin ja ylösnousemuksen juhlaan. Raija Ikonen Kuuntele jumalanpalvelukset netin kautta: jyvaskylanseurakunta. Jeesus on täysin tietoinen tulevasta. Ylistysryhmä. klo 17–19 seurakuntatalo. klo 13. Osoite Levästentie 4–6. fi/korpilahden-lahikirkkoalue. Sen tien on taivaallinen Isä hänelle suunnitellut. Tervetuloa! Korpilahden Hevosystäväinseuran VUOSIKOKOUS su 25.2.2024 Seolla klo 14 (Petäjävedentie 1) Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ihannoimme ja etsimme suuria tunteita. Jeesuksen julkinen toiminta on saavuttanut käännekohtansa. Kuitenkin hän lähtee sille tielle – tietäen, että tätä varten hänet on maailmaan lähetetty. fi/tapahtumat. Jeesukselle se merkitsee matkaa kohti kärsimystä ja kuolemaa. Se on ehdotonta, antavaa, jopa kärsivää rakkautta. Marko Juhani VANHALA Korpilahden Martat ry. Runot ja mietelauseet/ystävänpäivä Väentupa to 15.2. Lämmin kiitos osanotoista. Ruokapankkisetelin saa diakoniatyöntekijältä, joka arvioi avuntarpeen. Vaikka mietteemme hänestä tuntuisivat hatarilta ja ristiriitaisilta, niin kuitenkin meillä on tarjolla tarpeeksi Jumalan omaa puhetta itsestään. VUOSIKOKOUS ke 14.2.2024 klo 18 Erä-Riihelässä, Riihelänpisto, Korpilahti. klo 10. Kummin Kaa -päivä la 17.2. 6 – Keskiviikkona 7.2.2024 Nro 6 Jumalanpalvelukset Nuorille kokouksia Lapsille ja perheille Apua ja tukea tarvitseville Aikuisille Väestönmuutoksia Sana sunnuntaiksi palveluita Perunkirjoitukset -joustavasti vaikka kotonasi Marja Elsinen Korpilahti 0400 531 831 Toimisto suljetaan ke 7.2. Lisätietoja: Nuorisotyönohjaaja vt. Isoskoulutukset srktalolla klo 17–19 joka toinen viikko. Pikkuhelppiä järjestetään ulkona, seurakuntatalolla tai perheen kotona 2 h kerrallaan. Näitten juhlien sanomassa on mielestäni kysymys samasta ytimestä: Jumala tulee ihmiseksi, tähän rajallisuuteen, meidän rinnallemme. Kun Jumala rakastaa ihmistä, hän ei vain sano sitä. Vuoden 2023 menestyjät palkitaan kokouksen alussa. Laskiaissunnuntain sanomaa onkin kuvattu ilmaisulla ”Jumalan rakkauden uhritie”. Kirkkohetken jälkeen perhekerho seurakuntatalolla. Ilmoittaudu nettisivuilla, paikkoja on rajoitetusti, ole siis nopea! Maksuton Pikkuhelppi tarjoaa lastenhoitoapua, juttuseuraa, omaa aikaa ja tukea vanhemmuuteen. Raamatun kirkkain ilmoitus Jeesuksessa Kristuksessa kertoo sen, että Jumalamme ei ole etäinen, saati kontrolloiva vallankäyttäjä
Lemmikit. Perjantain jälkeen kokonaistilanteessa oltiin toisena, 18,4 sekuntia kärkipaikasta. Jooalta huikea ajo Rovaniemellä jo parempaa ja päivän neljäs erikoiskoe tuotti pohjaajan 0,9 sekunnin erolla Hokkalaan. Rakentamisen tilanne on heikko, ja konkurssien suurehko määrä lisää riskejä työmarkkinoille. Tiistaikävely, lähtö terv.keskuksen parkkipaikalta klo 13. Korttiaskartelut tai oman käsityöt. Kokonaistilanteessa Iivarin autokunta oli nyt jäänyt 21,9 sekunnin päähän. Rovaniemellä kilpailu alkoi perjantaina Aittajärven 22,5 kilometrin mittaisella erikoiskokeella kolmanneksi nopeinta vauhtia, mutta eroa pohjat ajaneeseen Henri Hokkalaan kertyi 14,4 sekuntia. Oheistyötä on muun muassa riskienhallinnan, valvonnan ja tarkastuksen sekä compliancen tehtäviä, eli byrokratian pyörittämistä, Uppsala sanoo. Supernopealla Patovaaran erikoiskokeella Hokkala kasvatti eroa 2,1 sekuntia, josta Iivari kuittasi 1 sekunnin takaisin Kemijärven lyhyellä yleisöerikoiskokeella. Ensin Sykettä, sen jälkeen hallituksen järjestäytymiskokous. Lauantaille oli sään puolesta luvattu lumisadetta, joka muutaman pakkasasteen myötä oli paikoin jäätävää vesisadetta. Korpilahden Urheiluautoilijoiden 18-vuotias Jooa Iivari ajoi uransa kolmannessa nelivetokalustolla ajetussa rallissaan itsensä kenties pysyvästi nousevien haastajien joukosta ennakkosuosikkien listalle. Ohjaajina lapsille ja nuorille Jussi, Saila ja Helena. Myös aikuiset tervetulleita kokeilemaan kylätalolla sisätiloissa ja tuelta tarkkuusammuntaa. Ennen kuukauden päästä ajettavaa Tuurin SM-rallia pyritään tekemään mahdollisimman paljon nuottitreeniä, jotta oltaisiin vielä vahvempia, tiivistää Iivari. YläMuuratjärvi seura ry:n järjestämä lukupiiri torstaina 22.2.-24 klo 18 Ylä-Muuratjärven kylätalolle. Iivarin autokunnassa koko perjantai oli tultu yhdellä rengaskerralla, joten lauantaihin saatettiin sikäli startata levollisemmin, kun mukana oli vieläpä pari ek:ta jotka ajettiin kisassa kahdesti, joten rengaskulumaakin voisi tulla. -Auto tulee koko ajan tutummaksi ja vauhti on jo selvästikin kohdallaan, loppu on vain nuotista kiinni nyt, tietää mitä treenata. Omistaja-asiakkaat saivat pankilta OP-bonuksia 310 tuhannen euron arvosta, jossa on kasvua 66 tuhatta euroa. Lapsille odotellessa turvallisuusinfoa ja lautapelejä popcornien kera. Erityisesti Asunmaan Teemulle autosta, tuumaili Iivari viimeisen erikoiskokeen maalissa. Pientä purtavaa ja juotavaa tarjolla. Ilma-asekerho sunnuntaina 25.2.-24 klo 12 Ylä-Muuratjärven kylätalolla. Kuva: Merita Mäkinen Teksti: Jani Seppälä Osuuspankilla vaihteleva vuosi Jooa Iivari kommentoi kisan jälkeen, että auto tulee koko ajan tutummaksi. 8 – Keskiviikkona 7.2.2024 Nro 6 seurapalsta Korpilahden Osuuspankin vuosi 2023 sujui kokonaisuutena hyvin, vaikka olosuhteet vaihtelivat vuoden aikana. Kauden alku on ollut vahva, kun muutaman viikon takaa SM-kauden avauksesta tuli jo upea kolmostila, jota täydennettiin Jämsässä F-Cup Rallisarjan nelivetoluokan voitolla viikkoa ennen Rovaniemellä jatkunutta SM-sarjaa. Kiitos istujille ja Tervetuloa kävelemään ja kerhoilemaan! Korpilahden Sydänyhdistys kokoontuu 13.2.2024 klo 12 Riikankulmassa. Aamupäivän päätteeksi ajettiin Ounasvaaran rinteessä vain reilun kilometrin mittainen rykäisy, jossa Iivari kuroi eroa kiinni Hokkalaan peräti 4,2 sekuntia, taistelumieli oli nyt kaivettu pintaan. Toimitusjohtaja Uppsala kiittää asiakkaita, yhteistyökumppaneita, henkilökuntaa ja hallintoa jälleen hyvästä vuodesta. Kokoonnumme 1 x kk:ssa. Lisätietoja Helena puh.0505601471. Nyt vierailijana kirjailija Joanna Heinonen kertomassa kirjojensa syntyprosessista kahvittelun lomassa. ke 14.2. Viemme näitä esineitä tarinoineen torstaina 15.2.-24 klo 12 Tikkalan koulun ”Ole ystävä minulle” -tapahtumaan. Raviradan pätkät oli tosi liukkaat, mutta päivä sisälsi onnistumisia, pohjat ja hyvää fiilistä, kertoili Iivari perjantaina illalla. Tervetuloa! Pohjoisten kylien virtapiiri kokoontuu Ylä-Muuratjärven kylätalolla torstaina 8.2.-24 klo 13 15. Kilpailun avauspätkällä olisi pitänyt heti hyökätä, mutta eka pätkä on tunnetusti minulle vaikea, ei meinaa eka pätkä koskaan onnistua ajallisesti. Viimeinen vaalien lipaskeräyspäivä on su 11.2. Kokoonnutaan säännöllisesti 1 x kk:ssa. Lauantai-iltana Rovaniemellä päättynyt Arctic Lapland Rally toi nuorelle kuljettajalle upean voittotaistelun jälkeen kakkostilan SM2luokassa. Keskiviikkona 14.2.-24 klo 14 YläMuuratjärven kylätalolla IKIS-luento ”Miten pysyä kunnossa, kun liikkuminen on käynyt vaikeaksi”, luennoitsijana professori Sarianna Sipilä, Jyväskylän yliopisto. Luottojen määrää pienensi hiljentynyt asuntokauppa. Kilpailun jälkeen sunnuntain a oli kuljettaja ehtinyt jo hieman syventyä tarkemmin menestyksen ja tappion saloihin. Odotettavissa olevien luottotappioiden määrä on edelleen vähäinen, vain 0,2 prosenttia luottoja takauskannasta. Eteläiset kylät virtapiiri: ke 14.1.24 klo 12 kirjastolla uusinta yritys tavata. Hurja kiri toi lopulta 4,7 sekunnin pohjat Hokkalaan nähden, mutta harmittavasti se ei aivan riittänyt, kohtaloksi jäi 0,8 sekunnin karvas tappio kokonaistilanteessa. -Talletusten määrä kasvoi 1,4 prosenttia 84,7 miljoonaan euroon ja luottojen määrä aleni 2,9 prosenttia 77,8 miljoonaan euroon. Ensi viikolla ti 13.2. Maalissa ne palkinnot kuitenkin jaetaan eikä ero ollut iso, pienimmän kokonaisajan omaava on voittaja. Pankin omistaja-asiakkaiden määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Iltapäiväkahvi klo 13.30. Vakavaraisuus vahvistui 40,1 prosenttiin. Tuo mukanasi vaikka useampiakin. Pankin liikevoitto kasvoi 1 850 tuhanteen euroon. Vetäjinä Maire ja Ilmo Laaksonen. Pitkässä päivähuollossa latauduttiin samanlaiseen iskuun myös iltapäivälle. Erikoiskokeen puoliväliin asti kaksikko tuli väliajoissa lähes tasatahtia, mutta sitten väliajat alkoivat kääntyä Iivarin eduksi. Keksimme porukalla uusia käyttötarkoituksia. klo 12 alk. Kannattavuutta paransi yleisen korkotason nousun johdosta kohonnut korkokate. Toimitusjohtaja Tuomas Uppsalan mukaan vaisu taloustilanne hiljensi kysyntää merkittävästi. Iso kiitos kaikille kannustajille, yhteistyökumppaneille ja kaikille jotka tämän mahdollistaa. Lauantai käynnistyi jälleen Aittajärven erikoiskokeella, joka sujui nyt paremmin, mutta Hokkala venytti eroa 1,7 sekuntia ja vielä 1,8 sekuntia lisää seuraavaksi ajetulla Siikakämän erikoiskokeella. Inflaation hidastumisen odotetaan mahdollistavan korkojen laskun, mikä luo edellytyksiä talouden elpymiselle loppuvuonna 2024. -Pankin suurimmat haasteet ovat edelleen toimiluvanvaraisen pankin oheistyöhön liittyvien velvoitteiden kasvaminen, sekä asiakastyön tarkkuuden lisääntyminen. Kahvittelun jälkeen arvuuttelemme vanhojen/vieraiden esineiden käyttötarkoituksia. Huomenna to 8.2. Myös työmarkkinoiden kiristynyt tilanne lakkoineen voi heikentää talouskehitystä ainakin tilapäisesti. Käsityökerho Monialatilassa klo 12 alk. Voittotaistelu ratkeaisi kilpailun päättävällä, toistamiseen ajettavalla pitkällä Sarriojärven erikoiskokeella, johon Iivari lähti 5,5 sekunnin eroa kuromaan kiinni. Talous on sidoksissa vientimarkkinoiden kehitykseen. Reumakerho Monialatilassa, askarrellaan kortteja. -Eka pätkä tuli liian varovasti, sen jälkeen lähti sujumaan. klo 12 Reumakerho Monialatilassa. Yleisöäänestyksessä Jooa Iivari rankattiin Arctic Lapland Rallyn sykähdyttävimmäksi kuljettajaksi.. Toimitusjohtaja Uppsalan mukaan talouden näkymät säilyvät vaisuina ja epävarmoina alkuvuonna 2024. Huollon jälkeen ajettu 32,65 kilometrin mittainen Sarriojärvi maittoi erinomaisesti ja tuloksena oli pohja-aika, josta Hokkala jäi peräti 13,3 sekuntia, joten eroa johtopaikkaan olikin enää 4,4 sekuntia. Perjantain muilla neljällä erikoiskokeella vauhti oli Kl:n Reumayhdistys: Tänään ke 7.2. Alkukausi Asunmaa Racingin Renault Clio Rally3:lla on ollut siis vähintäänkin onnistunut, kun pokaalikaappia on kartanlukija Jaakko Jäntin (OUA) kanssa täydennetty joka startilla. -Jäähän siitä tietenkin aina hampaankoloon kun on noin liki