Koti-Karjala 01.04.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Koti-Karjala Yksityistieisännöintiin ja työturvallisuuden parantamiseen MAKE SAFE KY Muihin askareisiin TUPAUKOT Marko 0400 927 200 www.makesafe.? Keskiviikko 1.4.2015 Irtonumero 1,40 ? N:o 26 56. suljettu Ma 6.4. ja la 4.4., ellei toisin mainita. 2 Etu K-Plussa-kortilla 2 Yksittäin 1,55 /kpl Su 5.4. 1,1 kg kg Ilman korttia 6,99 /kg 4 8 kg PORSAAN SELÄKE 9 39 0 90 1 4 KYMPPI MÄMMI rs 700 g (2,84/kg) Flora Vanilla VANILIINIKASTIKE 2 KPL Hinnat voimassa to 2.4. klo 12?18 500 g/rasia (2,58/kg) Chile/Intia Energialuokka A+ 159 JÄÄKAAPPI 128A s4ILAVUUS , s5LKOMITAT +X,X3 X X MM Ilman korttia 219,90 -27% Etu K-Plussa-kortilla 189 90 29 SÄILIÖPAKASTIN SB 106A plo 1 0 -28% Etu K-Plussa-kortilla s4ILAVUUS , s5LKOMITAT +X,X3 X X MM TERÄSVUOKA s X CM s4ARTTUMATONPINNOITE )LMANkorttia 7,90 4 -37% Etu K-Plussa-kortilla 0,33 l tlk 24-pack (2,45/l) sis. pantit 3,60 Voimassa 23.1.2015 alkaen. rs Golden Alpakka LANKA 100 g LANKA 100 g ALPAKKA. vuosikerta SUOMEN LAADUKKAIN K-SUPERMARKET Herkkutorilta K-ruokamestarin laadukas Affco LAMPAAN LUUTON PAISTI -28% Etu K-Plussa-kortilla 12 HK viljaporsaan marinoitu UUNIFILEE 90 n
VILLAA
AKRYYLI 6ËRIT KANERVA
HARMAAJA VALKOINEN
KG 3 kpl )LMANkorttia 4,90 KPL
KG Sini 17 90 TALOUSLIINA sRULLA - Ilman korttia 4,99 Sini -28% MONITOIMIMOPPI -30% 4 50 0 )LMANkorttia 5,99 350 YLEISPUHDISTUSAINE s LITRA
L 2490 185 s X CM 555 695 835 pullo -25% Etu K-Plussa-kortilla Ilman korttia 34,90 -28% Etu K-Plussa-kortilla Tarjoukset voimassa 1.?12.4. saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Tavallista parempi Ruokakauppa KUPIAINEN -32% Etu K-Plussa-kortilla Ilman korttia 5,90 KPL
KG -29% MIKROKUITULIINA ULIINA LIINA CM )LMANKORTTIA7,95 CM )LMANKORTTIA9,95 CM )LMANKORTTIA11,95 2 kpl Etu K-Plussa-kortilla Sini Etu K-Plussa-kortilla 8 00 -32% Etu K-Plussa-kortilla Etu K-Plussa-kortilla IRTOPOHJAVUOAT 24pack -automaattiasemalta! )LMANkorttia 24,90 Erä! SUPEREDULLISESTI ! 99 22 TUBORG GREEN 4,5 % RIKKASETTI Kotikokki tuotteilla on 2 vuoden takuu! 95 -69% Etu K-Plussa-kortilla Ilman korttia 2,35 /plo (1,30/l), sis. pantin 0,40 Sini PAKASTIN SB 201 s4ILAVUUS , s5LKOMITAT +X,X3 X X MM 1 89 rs 10 24990 349,90 rajoitus: 5 plo/talous 00 AKRYYLI
LUREX 6ËRIT HOPEA
FUKSIA
VALKOINENJA MUSTA
suljettu La 4.4. ja 4.4. Etu K-Plussa-kortilla 650 ml (1,54/l) rajoitus: 3 kpl/talous Ilman korttia 2,89 /kpl (7,23?8,03/kg) kpl To 2.4. ja 4.4. Fazer RUKIINEN PIIRAKKA 00 -21% kg Ilman korttia 11,40 /kgg Voimassa to ja la 2. 2,5?3,5 kg, pakaste Uusi-Seelanti KARJALANPAISTI Suomi Juhla Mokka KAHVI Palvelemme: ark. pantin 0,80 50 Lämpimät leivät ja leivonnaiset omista uuneista. -23% 00 VICHY ja KIVENNÄISVEDET 2,5 dl (5,00/l) Voimassa to ja la 2. www.kupiainen.net Kiteentie 6, Kitee, puh. ja 4.4. Grillistä rajoitus: 1 erä/talous 99 99 -16% 500 g (6,67/kg) Etu K-Plussa-kortilla myös tumma paahto n. 8?21, la 8?18, su 12?18 petri.kupiainen@k-supermarket.. pantin 0,40 250 g (3,56/kg) Hollanti/Espanja 00 249,90 Fanta & Sprite Yksittäin 1,19 /kpl Kartuta Plussa-pistepottiasi Kauppakeskuksen Ilman korttia -61% Etu K-Plussa-kortilla KIRSIKKATOMAATTI VIHREÄ RYPÄLE Hyvää Pääsiäistä! 2 KPL kpl Ilman korttia 2,59 /kpl (3,98/l) 20 2 KPL PALVELEMME PÄÄSIÄISEN AIKAAN: 90 1 -22% 1,5 l kmp (0,47/l) sis. info 0400 133 807 MAAKUNNAN VUODEN 2013 YRITTÄJÄ. KG Ilman korttia 1,5 l (0,40/l) sis. klo 8?18 Viennetta JÄÄTELÖKAKUT 50 99 kg 3 PKT Ilman korttia 3,99 9 /pkt (7,98/kg) 360?400 g (5,63?6,25/kg) Omista uuneista 70 g (5,57/kg) 10 Etu K-Plussa-kortilla HK Kabanossi GRILLIMAKKARAT Voimassa to ja la 2. klo 8?21 Pe 3.4
Taantuma on myös heikentänyt entisestään mahdollisuuksia houkutella yritystoimintaa tänne KeskiKarjalaan. Asia on vähän sama kuin jos jättäisi muutaman vuoden ikäisen lapsen asumaan ja pelkäämään kotiinsa. Menestyksellisen 11,1 miljoonan euron alijäämän kattami- Kiteen kaupungin kumulatiivinen alijäämä kutistui viidennekseen. Uusia ratkaisuja hoidon tehokkuuden lisäämiseen tarvitaan varmasti, mutta ennen kaikkea käsipareja työtä tekemään. Verotulot kasvoivat nen seuraavien neljän man myötä odotetta7,5 prosenttia ja vastaavasti netto- vissa on myös eroon pääsy Suomen vuoden aikana. Kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Au- menot laskivat 3,5 prosenttia. Mukana pitäisi KETIn ja kuntien lisäksi olla yrittäjät ja tärkeimmät sidosryhmät. RISTO HILTUNEN toimitusjohtaja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI. Turvallisia hoitopaikkoja tarvitaan myös koska muistisairaudet lisääntyvät, pitäisikin varautua myös näiden hoitopaikkojen lisäämiseen. Yksi hyvä hoitomuoto on perhehoito, joka työllistää ja on kodinomaista hoitoa Niin, yhteiskunnan sivistyksen tason näkee siitä, miten yhteiskunta huolehtii vähäosaisistaan ja avuntarvitsijoistaan. SINIKKA MUSIKKA Eduskuntavaaliehdokas (Kesk) Saadaanko Keski-Karjala irti kurjistumiskierteestä? Suomi on ollut jo kolme vuotta taantumassa ja paremmat talousnäkymät tuntuvat karkaavan aina vain kauemmas. Teollisuuden vienti on supistunut ja kilpailukyky on selvästi heikompi kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa. Ensim- mäisenä vanhus ei tarvitse sairaanhoidollista apua vaan siivousta, ruuanlaittoa, kaupassa käyntiä, puiden pilkkomista, lumitöiden tekoa jne. Kaikki keinot nuorten osaajien saamiseksi paikkakunnalle ja yritysten avainhenkilöiksi ja yrittäjiksi olisi otettava käyttöön. Ideoita pitäisi tuoda aktiivisesti esille päättäjille sekä maakunta- että valtakunnan tasolla. Ideat tarvitsevat usein myös julkisuutta saadakseen ilmaa siipiensä alle. Potentiaalisimmille kasvualoille kuten biotalous, ympäristöteknologia ja puurakentaminen olisi tärkeää luoda uutta osaamispohjaa. Esimerkiksi Turussa on nuorkauppakamarin toimesta vapaana olevia liiketiloja saatu pop up -myymäläkäyttöön ilmaiseksi vuokranantajilta tietyksi ajaksi. Tavalmistumisestakaan voitteeksi asetettiin ole montaa vuotta. vuoden 2013 lopusNäiltä osin rakensa taseessa olleen nuskanta on kunnossa. Vielä ta peräkkäin ja valitettavasti kriisitää varmasti myös valtakunnallisen entistäkin toimivamman yhteistyön kuntaraja on ylittymässä. Toivonkin hartaasti, että asia voitaisiin vielä saattaa kaikkia tyydyttävään ratkaisuun. Vaikka kotona asuminen onkin kaikkien toive, on tosiasia, että varsinkin kansansairaudeksi yleistynyt Alzheimerin tauti tahtoo koetella ihmisen muistia niin paljon, että häntä ei voi turvallisesti kotiin yksin jättää. Työtä on tehty paljon, mutta toimet eivät ole olleet riittäviä. ainoa kunta, jolla ei ole kumulatiiollen yli kuusi miljoonaa euroa ar- Ilman henkilökunnan, viranhaltijoi- vista alijäämää taseessa. den ja luottamushenkilöiden yhteisRääkkylän kunta on sen sijaan teviota parempi. Taloudellinen tulos on Pohjois- työtä myönteisen tuloksen tekemi- kemässä tappiota jo kolmatta vuotKarjalan kunnista paras ja se kes- nen olisi ollut mahdotonta. Rahasto toimisi myös vetovoimatekijänä yritysten sijoittumisessa. Tässä oli joitakin ajatuksia tulevasta työsarasta. Kiteen sisällään myös Kiteen saaman har- vireessä. Pieni lapsi on aivan yhtä avuton ja apua tarvitseva kuin vanhuskin. Mitään taikatemppuja asioiden nopeaan korjaamiseen ei kuitenkaan valitettavasti löydy. Se oli kuitenkin kuntalaisten ainoa mahdollisuus vaikuttaa asiaan. Vanhusten ja lasten kohdalla etenkin, ei kiireellistä, mutta päivän sisällä hoidettavaa apua tarvitaan usein viikonloppuisin ja ilta-aikaan. tasapainottamisohjeltaa tulokseen. Väitän, että kun hoidamme akuutit vaivat omassa terveyskeskuksessa se tuo niin säästöjä kuin on monesti potilaalle inhimillisempää. Näillä avuilla hän jo pärjää pitkälle. Tähän liittyvät myös kuljetuspalvelut niille jotka eivät omista autoa tai eivät voi sitä itse käyttää. En haluaisi jauhaa mennyttä asiaa, mutta edelleenkin ihmettelen päätöstä ettei päivystystä tai akuuttivastaanottoa voitu järjestää Kiteellä. Myötähäpeää tunnen myös päättäjien puolesta kun he kuittasivat olankohautuksella melkein 2000 asukkaan kirjoittaman adressin. Ryhtiliike on tehty, kreivin sitiivisen tuloksen syntyyn. Kaupungin ratkaisujen edessä. vahvuuksia ovat juuSe joutui tekemään kovia päätöksiä vahri rakennettu terveysvistaessaan talouden keskus ja parhaillaan tasapainottamissuunrakenteilla oleva uunitelmaa ja toimensi Arppen koulu. Kasvaneet verotulot ja val- ti rakennusvelkaa ja vaikea työlli- kääntämään kurssin oikeaan suuntionosuudet ovat vaikuttaneet po- syystilanne sekä haasteellinen väes- taan. Tulos on näin kaupungin talous laitetaan kuntoon. Jo toisena vuonna peräkkaupungin viime vuoden tulos on kinnanvaraisen valtionosuuden ko- käin kunnan tulos näyttää hyvältä, sillä vuoden 2014 tulos on lähes 8,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pienten yritysten mahdollisuuksia ottaa harjoittelijoita tai palkata lisätyövoimaa voitaisiin helpottaa yritysten yhteisellä työpaikkaohjaajalla. Vapaana olevien tilojen käyttökynnyksen madaltamiseksi pitäisi pohtia erilaisia keinoja. Eipideohjelmaa vuokä lukiorakennuksen sille 2014-2018. Kunnassa vertailun. Tekniikasta on apua, mutta se ei korvaa ihmiskontaktia. Vanhusten ja sairaiden kohdalla kotiin annettavilla hoitopalveluilla voidaan auttaa kotona pärjäämisessä. Lisäksi törakenne aiheuttavat kuluja. aikaan. Kaupungin imagon parantaminettimenojen väheneminen vaikutMT Vieraskynä Pokentie 8, 82500 Kitee Puh. Tarvitaan lisää panostusta ja pitkäjänteistä sitoutunutta tekemistä. Tarvitaan myös rohkeita avauksia ja avointa mieltä olla suoralta kädeltä teilaamatta omaperäisempiäkään ideoita. Yritysten kynnys uusien yksiköiden perustamiseen on korkealla, eikä KeskiKarjalalla ole riittävästi vetovoimatekijöitä; nykyistä veroprosenttiakaan ei voine sellaisena pitää. Vieläkö on mahdollista pyristellä irti synkästä kehityksestä. Mikään yksittäinen toimija ei yksinään pysty tähän työhön, vaan asioita pitäisi jäsentää laajemmalla rintamalla. KeskiVuodelle 2014 tehdyssä talousarviossa tuloksen ennakoitiin olevan sa on ollut tietoinen päätös siitä, että Karjalan kunnista Tohmajärvi on 2,44 miljoonaa euroa. Esimerkiksi opinnäyte- tai harjoitustöiden kautta nuoria osaajia voisi saada kiinnittymään Keski-Karjalan yrityselämään. Ryhmän kautta pienet yritykset voivat voimansa yhdistäessään saada merkittäviä etuja esimerkiksi markkinoinnissa sekä tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Olisiko myös tutkittava mahdollisuuksia seudullisen osaamis- ja teknologiayritysten rahaston muodostamiseen. 040 684 8411 toimitus@kotikarjala.? Hoitoa ja hoivaa Ihminen ei elämän alku- eikä loppupäässä pärjää omin avuin, vaan tarvitsee apua. Olen kummeksunut ajatusta että ihmisestä tulee vanhetessaan taakka yhteiskunnalle. Oman pääoman ehtoista rahoitusta myöntävällä rahastolla voitaisiin tukea uusien yritysten syntymistä ja laajenemista helpottamalla yritysten kokonaisrahoituksen kuntoon saamista. Tämä lukema pitää ven kuntatalous on positiivisessa kentely on tuottanut tulosta. yritysryhmätoiminnasta on jo saatu hyviä kokemuksia ja tätä pitäisi edelleen edistää. Yrittäjät voivat näin kokeilla toimintaa matalin kustannuksin. Nykyisellään monet vapaana olevat tilat kaipaisivat myös muutostöitä, jotta ne pystyi- sivät paremmin palvelemaan potentiaalista kysyntää. Samalla toimialalla tai alueella toimivien yritysten yhteistyöstä ns. rotuksen. Oleellista positiivisessa tulokses- miljoona euroa voitollinen. Vuon- korkeimmasta veroäyristä. visen johdolla toteutettu määrätie- na 2014 valtionosuudet kasvoivat Kiteen lisäksi myös Tohmajärtoinen ja suunnitelmallinen työs- 8,5 prosenttia. Kunnan omana työnä on varmasti edullisempaa hoitaa mahdollisimman pitkälle omat asukkaansa itse. Eräs rohkea avaus on ollut Esa Halttusen esille tuoma Kiteen veromalli -kokeilu, joka toteutuessaan mahdollistaisi uuden teollisuuden lisäksi investointeja ja kasvua. Kaupungilla on runsaasKaksi kolmesta on onnistunut roon. Kiteen kaupungin kumu- on jatkuttava, sillä Kiteen kaupun- tarvitaan radikaaleja toimenpiteitä latiivinen alijäämä kutistui viiden- gilla riittää haasteita myös tulevai- talouden tasapainottamiseksi. nekseen, 2,3:een miljoonaan eu- suudessa. Kiteen elinkeinoelämän tilanne on viime aikoina näyttänyt erityisen synkältä: yhä uudelleen on kuultu ikäviä uutisia työpaikkojen menetyksistä. Alueella on vain muutamia yrityksiä, joilla on todellisia kasvuhankkeita ja resursseja toteuttaa niitä. Koti-Karjala 2 Keskiviikko 1.4.2015 Ryhtiliike puree Kiteen kaupunginseen ja aktiiviseen valtuusto oli viime tiedottamiseen on aiheellista panostaa kesäkuussa suurten jatkossa. Normaaliin elämänkulkuun kuuluvat lapsuus ja vanhuus, joten suhtautumisenkin pitäisi olla niin, ettei ole mitään outoa siinä, että avuntarve on suuri molemmissa päissä elämää. Kunnan peruspalveluihin kuuluu kuntalaisistaan huolehtiminen
euroa (kasvua 6,8 %), kiinteistöveron 3,0 milj. euroa ja ne pienentyivät 0,9 milj. Toimenpideohjelman toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. Siinä on myös yksi selkeä taustatekijä kaupungin viime vuoden hyvään tulokseen. tuna, vaikka yöhoito sekä Heinoniemi-Hummovaara-Villala -alueen kotipalvelut siirrettiin omaksi toiminnaksi. Positiivisena yllätyksenä kaupungille tuli erikoissairaanhoidon menojen pieneneminen. Saavutus on historiallinen, sillä edellisen kerran henkilöstökulut laskivat vuonna 1992. Ketään ei säästöjen aikaansaamiseksi irtisanottu, vaan säästöt syntyivät tekemällä rakenteellisia muutoksia kaikilla toimialoilla, keventämällä hallintoa sekä eläköitymisten kautta. Palveluja 36,2 milj. Kattamatonta alijäämää on yhteensä 2 632 077,66 euroa. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt 2014 talousarvion käsittelyn yhteydessä toimenpideohjelman alijäämän kattamiseksi vuosille 2014 ? 2018. Omistaja yritti alkusammutusta painepesurilla, mutta tällä ei ollut juurikaan vaikutusta siilossa kytevään paloon. Pelastushenkilöstö vaahdotti kytevän siilon ja yhdessä omistajan kanssa tyhjensi noin kuution kytevää haketta pois siilosta huoltoluukun kautta. Lämpökeskukselle ei aiheutunut palosta merkittäviä vahinkoja.. Kunnan lainojen yhteismäärä vuoden 2014 lopussa on 1 508 024 euroa, joka on 619,57 euroa/ asukas. euroa, missä on kasvua 7,5 % edellisvuodesta. Tästä 0,6 milj. Koti-Karjala Koti-Karjala Kiteen, Tohmajärven, Rääkkylän ja Kesälahden puolueeton paikallislehti. Päätoimittaja Marko Torni. Kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen: Omilla toimilla voi merkittävästi vaikuttaa tulokseen Kiteen vuoden 2014 tilinpäätös on erinomainen. Palautusta tuli noin 0,3 milj. Toisena vaihtoehtona olisi ollut palvelujen raju leikkaus. Vakinaisen henkilökunnan määrä väheni 17 hengellä, vaikka yöhoito sekä Heinoniemi-Villala-Hummovaara -alueen kotipalvelutoiminta otettiin ostopalveluista kaupungin omaksi toiminnaksi ja 13 työntekijää tuli näiden rat- kaisujen seurauksena kaupungin palkkalistoille lisää. Kaikkiaan henkilöstömenot olivat 31,4 milj. Kumulatiivinen alijäämä pieneni 11 miljoonasta eurosta 2,3 miljoonaan euroon eli 215 euroon/asukas. Mittavista kahdeksan miljoonan euron bruttoinvestoinneista huolimatta lainakakkuakin saatiin pienennettyä 2,6 miljoonalla eurolla. Vuoden vaihtuessa kaupungilla oli pitkäaikaista velkaa 21,8 milj. Talouden tasapainottamiseksi uuden tasapainottamissuunnitelman valmistelu on aloitettu. Lämpökeskuksessa roihahti TOHMAJÄRVI Viime viikon perjantaina Tohmajärvellä, Purtovaarantiellä, syttyi autokorjaamon hakesiilo palomaan. Ohikulkija ilmoitti hätäkeskukseen oven välistä tulevasta savusta aamuvarhaisella, hieman ennen kello viittä. Pelastuslaitos lähetti paikalle sammutusauton ja säiliöauton sekä miehistöä Tohmajärveltä. Lämpökeskuksen kuuden kuutiometrin hakesiiloon oli päässyt takatuli. euroa (kasvua 11,0 %) ja yhteisöveron 2,1 milj. euroa eli 8,50 % enemmän kuin vuonna 2013. Osa hyvästä kehityksestä selittyy vuonna 2012 tulleella syrjäisyysperusteella, mutta mukavasti pottia kasvatti myös loppuvuodesta tullut liki 1,48 milj. Tulosta syntyi 8,5 ja tilinpäätössiirtojen jälkeen ylijäämää 8,7 milj. euroa. KITEE Jouko Väistö Kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvisen mukaan tilinpäätös viestii siitä, että kaupunki pystyy omilla toimillaan merkittävästi vaikuttamaan taloudelliseen ja toiminnalliseen tulokseensa. Tilinpäätös ylitti reippaasti budjettiodotukset. Taseen loppusumma on 10 837 814 euroa. Taseessa on edellisten vuosien kertynyttä alijäämää 2 162 680,79 euroa. euroa, mikä tekee 1981 euroa/asukas. Kurssi kääntyi linjakkaalla toiminnalla Kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvisen mielestä talouskurssin kääntyminen selittyy linjakkaalla toiminnalla. Talouden tervehdyttämistoimet käynnistyivät valtuuston asettamasta selkeästä päämäärästä, jonka mukaan talouden on oltava tasapainossa vuoden 2018 loppuun mennessä. Päämäärään pääsemiseksi laadittiin talouden tasapainottamissuunnitelma ja toimenpideohjelma vuosille 20142018, jotka nekin valtuusto hyväksyi. Luontaisena jatkumona linjakkaalle toiminnalle on ollut sovittujen pelinsääntöjen noudattaminen. euroa toteutunutta vähemmän. Hyvän tuloksen ansiosta Kitee karisti kintereiltään kriisikunnan peikon. Kiteellä yhteistyö kaupungin johtavien luottamushenkilöiden ja virkamiesjohdon välillä on sujunut saumattomasti. Tuloveron osuus veropotista on 31,7 milj. Korkotuotot sekä muut rahoitustuotot vähenivät 5 721euroa. Toimintakulut olivat 18 950 349 euroa, ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 93 668 euroa. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. euroa selittyy vuonna 2013 Kesälahden Vuokratalot Oy:lle maksetulla yhdistymisavustuksella. Verotuloja Kitee sai viime vuonna 36,8 milj. euron harkinnanvarainen valtionavustus ja lukio-opetukseen saatu 0,2 milj. euroa. Haasteita piisaa Hyvästä tuloksesta huolimatta kaupunginjohtaja ei vielä henkseleitään paukuttele. Edessä ovat edelleen haasteelliset ajat, eikä tuloveroprosentin laskeminen ole vielä ajankohtaista. Erityisen huolestuttavana hän pitää väkiluvun pienenemistä, työttömyyden reipasta kasvua sekä teollisten työpaikkojen roimaa vähenemistä. Viime vuoden lopussa Kiteellä oli asukkaita 10.986 ja työttömiä 20,6 % työvoimasta, mikä on Tohmajärven ja Outokummun jälkeen kolmanneksi korkein lukema koko maakunnassa. Teollisia työpaikkoja oli vuoden vaihteessa enää 874, kun niitä vuotta aiemmin oli 53 enemmän. Kuntatalouden näkövinkkelistä katsottuna riskitekijöiden listaan hän lisää myös kaupungin ison velkamäärän, taseessa edelleen olevan alijäämän sekä kaupungin ison kiinteistömassan, mistä aiheutuu ylimääräisiä kuluja. Paljon riskejä liittyy myös kuntakonserniin kuuluviin vuokrataloyhtiöihin. Kun se on ajan tasalla, päästään mahdollisiin muutoksiin reagoimaan nopeasti ennen kuin vahinkoa pääsee syntymään. Nettomenot laskuun 8,5 miljoonan euron tulos selittyy kolmella tekijällä: 1) menojen pienenemisellä, 2) verotulojen kasvulla ja 3) valtionosuuksien kasvulla. Käyttömenojen kasvu onnistuttiin pysäyttämään ja kääntämään laskuun niin, että nettomenot pienenivät 2,3 milj. Talouden tervehdyttämisohjelmasta ja kunnan perustehtävän hoitamiseen keskittymisestä on ensimmäisestä suunnitelmavuodesta lähtien pidetty tiukasti kiinni. Strategisten linjausten ohella kaupunginjohtaja haluaa tässä yhteydessä painottaa myös uuden hallintosäännön merkitystä, henkilöstön roolia sekä talouden seurannan tärkeyttä. Uudistettu hallintosääntö on selkeyttänyt johtamista ja vastuunjakoa tehtävien hoidossa. Henkilöstö on pidetty koko ajan tasalla ja se on sitoutu- Ilman hyvää yhteistyötä tulosta ei synny. Kun koko maassa menot kasvoivat ennakkotietojen mukaan 1,5 %, pienenivät ne Kiteellä 3,5 %. Eeva-Liisa Auvisen mukaan tässä näkyvät myös kuntaliitoksen hyödyt. Siitä kertovat myös hallituksen puheenjohtaja Esa Lahtelan, valtuuston puheenjohtaja Sinikka Musikan ja kaupunginjohtaja EevaLiisa Auvisen iloiset ilmeet ja kaupunginjohtajan saamat onnittelukukat. nut kiitettävästi talouden tervehdyttämisohjelman toteutukseen. Vähätellä ei voi myöskään talouden seurantaa. euroa. Avustuksiin rahaa käytettiin 2,9 milj. euroa, eli 0,8 milj. Vuosikate parani edelliseen vuoteen verrattuna 38 677 euroa. Investoinnit toteutuivat pääosin suunnitellun mukaisesti, 565 553 euroa. Varsinkin Kesälahdella taloyhtiöiden käyttöaste on alhainen. Uusia työpaikkoja pitäisi saada, jotta vuokra-asunnoille olisi kysyntää. Rääkkylän valtuusto saa eteensä alijäämän Rääkkylän Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että tilikauden alijäämä 469 396,87 euroa kirjataan tilikauden yli-/ ali jäämätilille. eurolla Palveluiden ostoon käytettiin rahaa 36,2 milj. Investointeja varten otettiin investointilainaa 710 440 euroa. Talousarviolainoja lyhennettiin 618 907 eurolla. Kunnanhallitus toteaa, että kunnanvaltuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin arvioidun mukaisesti. Vuoden 2014 toimintatuotot vähenivät vuoteen 2013 verrattuna 155 232 euroa, verotulot kasvoivat 83 292 euroa ja valtionosuudet 204 601 euroa. euroa (2,6 %) vuoteen 2013 verrat- Toimintamenot saatiin viime vuonna pitkän nousuvaiheen jälkeen kääntymään laskuun. euroa, eli reilun kahden veroprosentin verran edellisvuodesta. euroa ja pienentyivät tavoitteen mukaisesti 0,5 % edellisvuodesta. Talousarviota tehtäessä tulosta ennakoitiin syntyvän 6,1 milj. Sen tuomat mahdollisuudet pystyttiin hyödyntämään samalla kun kaupungin järjestämät palvelut säilyivät lähes ennallaan. Ellei kuntaliitosta olisi tehty, olisi niin entisen Kiteen kuin Kesälahdenkin talous paljon huonommassa jamassa kuin nyt. euroa (kasvua 13 %). Valtionosuudet kasvoivat verotulojakin enemmän. Kaikkiaan valtiolta tuli rahaa 37,9 milj. Rahoitusosuudet investointeihin olivat 10 500 euroa
Siten työ on tärkeää pohjatietoa, jolle voidaan perustaa soveltavampaa tutkimusta värinäkemisestä. Kiteeläislähtöinen Mika Flinkman palkittiin fysiikan alan väitöstyöstään.. huhtikuuta 2015 Aurinko nousi tänään klo 6.23 ja laskee klo 19.46. Hyvää kevätpäivän jatkoa! PÄIVÄN SANA Jeesus vietiin nyt maaherran eteen. 27:11?32. NIMIPÄIVÄT Keskiviikkona: Peppi, Raita, Pulmu, ort. 013 248 1190 tai s-posti raakkyla.evl@ evl.fi Kuolleet: Seppo Tapio Rouvinen 71 v. Neulomakone lahjoitettiin Kiteen Kotiseutumuseolle KITEE Olavi Lautamäki Kiteen Seura sai arvokkaan lahjoituksen kun Aila Rouvinen ja Sulo Rouvinen Kiteen Riihijärveltä lahjoittivat Kiteen Kotiseutumuseolle neulomakoneen. 1954 -näyttely Kiteen kirjastossa 16.3.?17.4. Keskustelussa Ilmari Kiannon Punainen viiva. TOHMAJÄRVI . Poikkeuksellisen lyhyessä ajassa valmistunut väitöstyö on tulosten raportointia myöten täsmällinen kokonaisuus ja siksi myös kaikkein tarkin lähestyminen aiheeseen. Väitöskirjan aihepiiri luo pohjaa sille, miten ihmiset näkevät värejä, miten värien erottumiseen voidaan vaikuttaa oikeanlaisella valaistuksella ja jopa miten värisokeiden näkemistä voidaan parantaa oikeanlaisella valaistuksella. Kristillisten eläkeläisten ja Kansanlähetyksen ystävien tilaisuus Emmalassa klo 14. Kemien lähetyspiiri klo 14 Kari Valkeapäällä. Keskiviikko 1.4.2015 To 16.4. paikka ja aika!) klo 23, Lappalainen, Perälä, Kirkkokuoro Kaiku. Su 5.4. VARPASALON PE- RINTEINEN PÄÄSIÄISKOKKO palaa kahdeksannen kerran Varpasalossa 4.4. Kristityt yhdessä! - Palomäentie 9, Kitee www.kiteenvapaasrk.net To 2.4. Ensiilta la 4.4. Jumalanpalvelus Värtsilän kirkossa klo 10, Happonen, Perälä. Kirkkokuoro Kaiun harjoitukset klo 16.30 srk-talolla. Ti 14.4. 17 Taitotalon ullakolla (Asemantie 1) sijaitsevassa näyttelyssä yhdistyvät Taitotalolla eri tekniikoilla toteutetut tekstiilit ja kansalaisopiston Posliiniryhmässä maalatut pääsiäisaiheiset työt. Tohmajärvi To 2.4. Nyt heidät on buukattu keikalle hääjuhliin, jonka takahuoneessa he muistelevat sitä ihanaa kultaista aikaa, joka heilläkin on ollut ja sitä yhtä hittiä, joka heillä oli joskus vuonna 1995. Liput ennakkoon Kiteen Kirja-Infosta ja Kiteen kulttuuritoimistosta. . klo 14 ja viimeinen esitys su 12.4. klo 14. klo 17 kirjastossa. Nikita, Niikko. Onnea Pekalle 3.4. 50-vuotissyntymäpäivän johdosta! T. Sinä sen sanoit?, Jeesus vastasi. pääsiäispäivä 5.4. Maria, Marja, Mari, Jehki. Torstaina: Pellervo, ort. Piispan messu kirkossa klo 10, Lappalainen, Happonen, saarnaa piispa Seppo Häkkinen, Lappalainen, Perälä, Kirkkokuoro Kaiku ja Dominantti. Messun jälkeen kirkkokahvit srk-talolla. Ma 13.4. Kirjailija Torsti Lehtinen , huilumusiikkia Anniina Peltonen. Klo 15 Partio srk-kodin nuorisopäädyssä. To 9.4. 10 ?/hlö/pv. Järj. mennessä!) Piispantarkastukseen liittyvät ?Piispan seurat. klo 10 Pääsiäispäivän Messu kirkossa, kirkkokuoro. Ma 6.4. Esillä on muun muassa ostokortteja ja -lupia. RÄÄKKYLÄ . -lähetystilaisuus srk-talon kahviossa klo 19, Lappalainen. 2. klo 10 Elintarvikkeiden jako Tarinatuvalla. Silloin Pilatus sanoi hänelle: ?Etkö kuule, kuinka raskaita todisteita he esittävät sinua vastaan?. pe klo 10 . Andersenin satuun pohjautuvan näytelmän ?LUMIKUNINGATAR? Rääkkylän auditoriossa Paksuniementie 7. Diakoniatyöntekijällä ei ole vastaanottoa seurakuntakodilla. Ke 8.4. Jumalanpalvelus srk-talolla klo 10, Lappalainen, Kivivuori. To 9.4. Kyseisen koneen on on vuonna 1935 Rovaniemellä ostanut Tyyne Komulainen. Historia kertoo, että koneella on neljän vuosikymmenen aikana tehty erilaisia asusteita kuten villapaitoja, housuja ym. Tyyne Komulainen toimi aikanaan Lapin savottatyömailla kämppäemäntänä ja kyseinen kone oli aina Tyynen matkassa. Tiitus, Tito. Perjantaina: Pitkäperjantai, Veeti, Sampo, ort. klo 10 Perhekerho srkkodilla. Tarinatupa avoinna tiistaisin klo 10?14. Kiteesalissa ti 14.4. Pääsiäisyön messu Värtsilän kirkossa (huom. Riäkkyteatteri esittää H.C. Ykä, Köpi ja Make luovat puitteet ja makkaratulet. . Pitkäperjantai. 19 Ehtoollishetki. Pe 3.4. Jumalanpalvelus srktalolla klo 10, Happonen, Kivivuori. Diakoniatyö: Diakoniapäivystys ma, ti ja to klo 9?11. Ehtoollishartaus vuodeosastolla ja Takkunurmentuvassa klo 13.30, Lappalainen, Perälä. 9?15. Palkinto myönnetään nuoremman tutkijan uravaiheen päätteeksi valmistuneesta erinomaisesta väitöskirjasta. Palkinnonsaajat julkistettiin yliopiston vuosipäiväjuhlassa 26. Vapaa pääsy. poikkeusolojen säännöstely Suomessa vv. klo 19.00. Orkesteri on komedia yhtyeestä, jonka parasta ennen -päiväys on mennyt ohi jo reilu vuosikymmen sitten. Mutta Jeesus ei vastannut yhteenkään hänen kysymykseensä. Tämä ihmetytti maaherraa suuresti. Kirpputori avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 10?14. Kirkkoherranvirasto avoinna ma-to klo 9 -12, puh. TULIPAHAN MUNITTUA! -NÄYTTELY 9.3.? 10.4. pääsiäispäivä. Pääsiäispäivä. Vapaa-aikoina Tyyne ompeli neulomakoneella asusteita sukulaisille ja tuttaville, puhumattakaan metsureista, joille villaiset asusteet ovat olleet tuiki tarpeellisia. Kiteen Kotiseutumuseo sai kokoelmiinsa arvokkaan lahjoituksen kun Aila Rouvinen ja Sulo Rouvinen lahjoittivat arvokkaan neulomakoneen. Yliopisto palkitsi nuoria tutkijoita Mika Flinkman yksi palkituista Filosofian tohtori Henriikka Vartainen, filosofian tohtori Mika Flinkman, filosofian tohtori Ville Paakinaho ja kauppatieteiden tohtori Tero Montonen ovat saaneet Itä-Suomen yliopiston vuoden 2015 nuoren tutkijan palkinnon. Rehtori Jukka Mönkkönen ja akateeminen rehtori Jaakko Puhakka valitsivat jokaisesta tiedekunnasta yhden palkittavan professorien esitysten perusteella. LUKUPIIRI torstaina 9.4. Kiirastorstai. Tämä kysyi: ?Oletko sinä juutalaisten kuningas?. Naisten keskusteluryhmä klo 13 srk-talon kahviossa, Koponen, Kotro. Su 19.4. Näytelmän ohjaus ja sovitus Kirsi Koskelo. Postilan lähetyspiiri klo 14 Raija ja Matti Jormanaisella. klo 10?12 Perhekerho seurakuntakodissa, ruokailu 5 ?/ perhe. klo 13 Varpasalon seurakuntapiiri Leena Hirvosella. Klo 17 Etsijänpiiri Tarinatuvalla. Jokaisesta ostetusta lipusta annamme Unicefin lasten avulle 50 snt. . Perhekerho klo 9.30 srk-talolla. Hartaushetki Pysäkillä klo 10, Lappalainen. Klo 19 Kiirastorstain Messu kirkossa, kirkkokuoro. Pe 3.4. Tarj. ?KUN KANSA ELI KORTILLA. Muina aikoina työntekijän tavoittaa puhelimitse 050 301 9959. Tiedoksi: Kirkkoherranvirasto on auki ma-to klo 9?12, huom. pe-päivinä virasto on kiinni! puh. 0400 967 601, www.tohmajarvenseurakunta.fi Kuolleita: Aili Rauha Hirvonen 93v, Aili Inkeri Kakkonen 83 v. Kastettuja: Aapo Johannes Väistö. Rääkkylä Ke 1.4. klo 10 Jumalanpalvelus Niemisen kappelissa. Ti 7.4. maaliskuuta. Perustaa värinäkemisen tutkimukselle Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa nuoren tutkijan palkinto myönnettiin kiteeläislähtöiselle filosofian tohtori Mika Flinkmanille, jonka fysiikan alan väitöskirja edustaa väritutkimusta ja värierottelukyvyn tutkimusta. ma . Lasten pääsiäiskirkko klo 10.15 (huom! alkamisaika) srk-talolla, Happonen, Perälä, tarjoilu. klo 13 Ehtoollishartaus vuodeosastolla, klo 14 Ehtoollishartaus Pihlajakodissa. To 2.4. ILON JA SANAN KIRJALLISUUSILTA Ravintola Reinossa to 9.4. klo 18.30. 18 Miesten piiri. Tervetuloa! www.kitee.helluntaiseurakunta.fi To 9 Aamurukous. Su 11 Ehtoollisjumalanpalvelus, Paavo Hakala, pyhäkoulu. Ti 19 Rukousilta. Tervetuloa! Ruoppitie 4, 80100 Joensuu puh. klo 10 Pitkäperjantain Jumalanpalvelus Kylän kappelissa, kirkkokuoro. Su 5.4. Matt. Ja kun ylipapit ja vanhimmat syyttivät häntä, hän ei vastannut mitään. Martva ry, Kesälahden kulttuuriseura ja Kiteen kulttuuritoimi. . Virret lauletaan ilman urkusäestystä. ?Risti valaisee tien. 13?17, su 5.4. klo 19?21 Pitkärannantiellä. 9?21, ma 6.4. (013) 822 226 www.sulokivi.fi avoinna arkisin 8?16 KULTTUURI-IKKUNA KITEE . Messu srk-talolla klo 10, Happonen, Kivivuori, Roosat. Ma 6.4. Messu kirkossa klo 19, Happonen, Lappalainen, Perälä, Kirkkokuoro Kaiku. Pe 3.4. Joensuun kaupunginteatterin vierailuesitys ?ORKESTERI. Klo 11 jumppa ja klo 12 hartaus. 11 Ristin Juhla ja Su 5.4. Järj. Tilaisuudessa on mahdollisuus keskustella seurakunnan asioista, tervetuloa! Su 12.4. Koti-Karjala 4 1. 1917 . klo 14, toinen esitys su 1. Luottamushenkilöiden ja piispan tapaaminen Värtsilän srk-kodissa klo 17 (Luottamushenkilö, ilmoita osallistumisestasi ruokailun takia virastoon ke 8.4. Värtsilän kirkossa klo 19, Häkkinen, Happonen, Perälä, Dominantti. kotiväki siskot perheineen Tervetuloa Pääsiäisjuhlaan Annin Kartanoon! ?Seurakunta, valmistaudu? la 4.4. Tarjoilu nyyttikestiperiaatteella. La 4.4. Klo 13.30 Ehtoollishartaus Palvelukoti Virsussa, klo 14.30 Ehtoollishartaus Palvelukoti Viherpolulla. klo 14, kolmas esitys la 11.4. 11 Ylösnousemusjuhla, kummassakin puhuu pastori Pentti Rantanen ja laulaa lauluryhmä. Ke 8.4
Tehdään kaikki voitava, että suomalainen tuottaja autetaan yli vaikeimman ajan. Toivon viesti on, että maailmalla halutaan ostaa suomalaista ruokaa. Minulla on maa- ja metsätalousministerinä ollut mahdollisuus tutustua osaamiseen ja potentiaaliin, mikä sillä alalla Suomessa on. Esimerkiksi Äänekosken sellutehdas ei ole enää perinteinen sellutehdas, vaan sieltä tulee kymmentä eri jaetta eri teollisuudenalojen käyttöön. Toivon, että se ei jää ainoaksi Suomessa. . Biotalous antaa seudulle nyt mahdollisuuden, Orpo uskoo. Tuottajat autettava yli pahimman Petteri Orpo pitää selvänä, et- tä suomalainen maidontuottaja on nyt todella tiukoilla. . Koti-Karjala Keskiviikko 1.4.2015 5 Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo Kiteellä Biotaloudesta tulossa apua rakennemuutosseuduille Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo kävi viikko sitten Kiteellä Kokoomuksen vaaliteltalla. Puheessaan ministeri valoi uskoa maaseudun uuteen nousuun biotalouden kehittymisen siivittämänä. KITEE Kari Sarkkinen Tulevan vaalikauden suurimmiksi asioiksi Petteri Orpo nostaa maamme kilpailukyvyn ja julkisen talouden tervehdyttämisen. Ministeri Orpon mukaan markkinoiden nousu edellyttää myös hinnaltaan kilpailukykyisiä suomalaisia tuotteita. . Lähes kaikki puolueet jakavat sen, että seuraavan hallituksen, oli se minkä värinen tahansa, pitää korottaa perustienpidon määrärahoja, Petteri Orpo toteaa. Pois vettä rehevöittämästä Jos lahnakanta kasvaa järvessä suureksi, on se vahingollista järven vedenlaadulle, sillä lahnalla on tapana penkoa järven pohjasedimenttiä Kiteenjärvellä ja Tohmajärvellä vedettiin nuottaa viime- ja toissaviikolla. Hallintopaikka ei voi eikä saa vaikuttaa. (Kuva: Juhani Ikonen) sä missään nimessä pidä lopettaa. Tohmajärven 1500 kilon saalis kertoo Heli Peuran mukaan hieman paremmasta tilanteesta. Lähes koko saalis oli pientä lahnaa. Se on ajanut suomalaiset maitotilat todella ahtaalle. Orpo vakuuttaa, että hallituksessa ja ministeriössä on pyritty tekemään kaikki voitava kansallisten tukien suhteen ja melkoisen tappelun jälkeen myös Euroopasta on saatu tukia suomalaisille tuottajille. . Kun maailmalla väkimäärä kasvaa ja peltomaasta tulee pulaa, suomalaiselle puhtaalle ruualle tulee olemaan kysyntää. . Järvien kalakan- taa seurataan jatkossa vuonna 2016 tehtävällä kokonaisselvityksellä. Kiteenjärven ja Tohmajärven erot lahnakannassa johtuvat Markku Turtiaisen mukaan järvissä vallitsevista hyvin erilaisista olosuhteista. Kiteenjärvi on keskimäärin matalampi kuin Tohmajärvi ja Päätyenlahden ruohikko antaa otolliset olosuhteet kalojen lisääntymiselle. Järvi tuottaa kaikkea kalaa, mutta lahnoja kertyy liikaa, koska ne eivät kelpaa ruuaksi sen enempää kalastajille kuin petokaloillekaan. Meidän tulee kiinnittää kaikki huomio siihen, että ympäristö, jossa yritykset toimivat on kilpailukykyinen ja ennustettava. Työllistämisen on oltava järkevää ja kannattavaa, jotta Suomeen kannattaa investoida. Täällä, missä on metsiä ja luontoa biotalous mahdollistaa pitkästä aikaa työpaikkojen syntymisen yksityiselle sektorille. Ne eivät auta kompensoimaan menetyksiä, mutta se oli periaatteellinen kysymys. Hänkin suosittelee rysäpyynnillä tehtävää särkikalojen hoitokalastusta Tohmajärvelle. Markku Turtiainen kertoo Tohmajärvessä kuhaa olevan melko hyvin, mutta tarkemman kuvan tilanteesta antaisi, jos kalakantaa tutkittaisiin keväämmällä rysäkalastuksella. ni. Lah- ja vapauttaa samalla ravinteita veteen. Hoitokalastukset rahoitetaan ELY-keskuksen kautta ja varat siihen saadaan Kiteen jätevesipuhdistamon ja Tohmajärvellä Kemien jätevesipuhdistamon sekä Vapo Oy:n hoitovelvoitteista. Nyt nuotalla vedetyt kalatonnit raivattiin pois rannoilta. Hänen mukaansa se tarkoittaa hyvinvoinnissa pakittamista 2000-luvun alkupuolen tilanteeseen. . Ei ole suomalaisen tuottajan vika, että Venäjän raja on kiin- Hoitokalastusta jatkettava Kalatalousasiantuntija Heli Peura Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta sanoo Kiteenjärven lahnasaalista todella suureksi. . Hän uskoo nyt muutokseen. . Autetaan suomalaista tuottajaa tai elintarviketeollisuuden työntekijää ostamalla kotimaista ja kerrotaan kuntien päättäjille, että kunnat hankkivat kouluihin ja päiväkoteihin kotimaista ruokaa. Sillä on valtava työllistävä vaikutus Suomeen, Petteri Orpo viestittää. tystoiminta on iso mahdollisuus. . Kun saadaan yksityisen sektorin työpaikkoja, sillä voidaan kustantaa julkisia palveluita. Ministeri painottaa, että julkisen talouden velkaantuminen tulee joka tapauksessa taittaa. Niitten turvaaminen onkin sitten tiukka paikka, kun julkiset varat on vähissä, ministeri Orpo toteaa. Pohjois-Karjalassa ollaan nyt huolestuneita, kun teiden kunnossapidosta päättäminen ollaan keskittämässä entistä kauemmaksi, Kuopiosta Jyväskylään. Se on maailman puhtainta, turvallisinta ja terveellisintä. Rahaa kansantalouteen tulee vain luonnonvaroista ja vientikaupasta, Juvosen paperissa korostetaan. Kymmenen tonnia roskalahnaa Kiteenjärvestä na on muodoltaan sellainen, että petokalat eivät pysty sitä syömään. Kaikissa järvissä, missä taas kuhakanta on hyvä, lahna jää hyödyntämättä. Kalat vietiin BioKympille, joka prosessoi ne biopolttoaineeksi. Hoitonuottaus antaa kuvan järven kalakannasta ja tulokset ohjaavat jatkotoimenpiteitä. Täällä kysytään kuuluuko enää reuna-alueitten ääni? . Isommalle lahnalle ja särjelle olisi Turtiaisen mukaan kuitenkin markkinoita. KITEE-TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Toissaviikolla Kiteenjärvessä vedetty nuotta toi ennätyssaaliin, lähes 10 tonnia kalaa. Tämäkin seutu on ollut Suomen yhden rajuimman rakennemuutoksen kourissa. Ei eurooppalaisen ulkoja turvallisuuspolitiikan takia voida suomalaista tuottajaa rangaista. . Kun nyt pidetään kiinni siitä, että tuotanto pysyy täällä, muutamien vuosien kuluttua tulevaisuus on sielläkin puolella on parempi. . Siihen kylkeen tarvitaan riittävät liikenneyhteydet ja palvelut. Hänen mukaansa sille on perusteet. . Nyt näen yksityisellä sektorilla valoa pitkästä aikaa. Metsien, vesien, maaperän ja peltojen tuotteiden hyödyntämiseksi syntyvä uusi yri- Evästyksiä eduskuntaan Petteri Orpo ehti kolmen vartin pysähdyksellään keskustelemaan kahviteltalle saapuneitten ikäihmisten kanssa. Heidän huolenaan oli muun muassa Kela-kyytien toimivuus. BioKymppi Oy:n toimitusjohtaja Mika Juvonen antoi ministerin käteen paperin jossa muistutetaan kotimaisen ruuantuotannon ja luonnonvarojen hyödyntämisestä sekä lupabyrokratian karsimisesta. . Se kertoo siitä, että hoitokalastusta ei Kiteenjärves- Tienpitoon panostettava Ministeri Orpo sanoo syrjäseutujen asuttuna pysymisen edellytyksenä olevan yksityisen sektorin työpaikat, joita hän uskoo syntyvän biotalouteen. . Kannattavuus on ollut matalalla ja sitten siihen päälle tuli herra Putinin vientikielto. Ei se mitään kadotusta tarkoita, se tarkoittaa vain Hoitokalastuksena toteutettu talvinuottaus paljasti Kiteenjärven tarvitsevan voimakasta pikkulahnan poistoa. Tohmajärvellä tehty vastaava nuottaus näytti kalakannan olevan paremmin tasapainossa. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo kävi puhumassa Kokoomuksen vaaliteltalla Kiteellä. ettei eletä velaksi, Orpo sanoo. Työpaikkoja metsästä ja luonnosta Petteri Orpo toteaa biotaloudesta tulleen muotisana. Viranomaisen velvollisuus on huolehtia koko tiepiirinsä tiet ja niiden kunto asiallisesti, Petteri Orpo vastaa. Ministeri myöntää, että viime vuosina tieverkon kunnon ylläpidossa ovat painottuneet isot liikennehankkeet. Nuottauksen käytännön toteutuksesta vastannut Markku Turtiainen kertoo lahnojen keskipainon olleen sadan gramman paikkeilla. Tohmajärvellä viime viikolla toteutettu veto toi saaliiksi 1500 kiloa lahnaa. (Kuva: Juhani Ikonen)