Koti-Karjala 05.12.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Henkilökunnan rinnalla työtään tekevät koirat, joita työvuorossa oli kookas saksanpaimenkoira sekä suomalaisittain tässä tehtävässä erikoinen rotu, irlanninsetteri. . TEHOKAS MAINOSPAIKKA! Kysy etusivun silmäkulmista. Koti-Karjala Koti-Karjala 040 684 8424, 040 684 8411, markkinointi@kotikarjala.fi Koti-Karjala Lauantai 5.12.2015 N:o 97 Irtonumero 1,40 ? 56. Joulupukin omana matkakumppanina oli punapukuinen tonttutyttö. Joulupukilla oli yllään perinteinen, punainen nuttunsa. Tällä kertaa myös pakkasukko oli valinnut kollegansa tavoin punaisen asun, joten lämpimästi kätellessään naapurukset olivat kuin veljekset. Tavallisesti joulupukki liikkuu porojen vetämällä reellä ja pakkasukko matkustaa tyypillisellä venäläisellä troikalla eli kolmen hevosen vetämällä reellä, mutta lumen puuttuessa kumpikin oli saapunut paikalle autolla. Tiedetään, että rajaliikenteessä on aaltoliikettä, joten meidän pitää olla valmiina toimimaan, mikäli rajaliikenne kasvaa, Niiralan rajatarkastusaseman varapäällikkö painotti. Yle Pohjois-Karjalan mediatoimittaja Heikki Haapalainen kuvaa laulavaa joulupukkia kotimaan lisäksi kansainväliseen levitykseen.. Viime vuonna Niiralan rajanylityspaikan kautta kulki jo yli 934 000 ajoneuvoa ja noin 1,6 miljoonaa ihmistä. Toukokuussa 2014 PohjoisSavon ELY-keskus aloitti valtatie 9:n parantamisen Niiralan rajanylityspaikalla. Ajoneuvonsa he jättivät oman valtionsa puolella ja astelivat rajatapaamiseen kävellen. Suomen puolelle siirtymisen jälkeen Niiralan rajanylityspaikasta kertoi rajatarkastusaseman varapäällikkö Eero Mustonen, rajavartioston tulkkina toimivan Soili Karhisen kääntäessä puheen venäjäksi. Rajanylityspaikan päärakennus valmistui vuonna 1994 ja oli valmistuessaan mitoitettu noin 150 000 vuosittaiselle rajanylittäjälle. Vuonna 2005 Niiralassa siirryttiin ympärivuorokautiseen aukioloon, mikä kasvatti matkustajamäärää. . Nykyisin käytössä on seitsemän tarkastuskaistaa sekä maasta lähtiessä että maahan saavuttaessa. . Vararengas on tyypillinen kätköpaikka, esittelee tulliylitarkastaja Jouni Jormanainen. Labradorinnoutaja Vili ilmaisee löytäneensä ajoneuvon vararenkaasta jotakin. Paikan toimintaa ja rajanylityskäytäntöä Venäjän puolella esitteli everstiluutnantti Oleg Romanenko ja puheen suomeksi tulkkasi Anfisa Alhimenko. Romanenko kertoi, että he pystyvät ottamaan vastaan vuorokaudessa noin 2 000 henkilöautoa ja 5 000 rajan ylittävää henkilöä. . Voimakkainta kasvu oli vuosina 20112013. Pakkasukon lapsenlapsi, Lumihiutaletyttö, oli pukeutunut hopeanväriseen asuun. Jo perinteeksi muodostunut tilaisuus kuvastaa kahden valtion ja niiden rajaviranomaisten hyvää yhteistyötä. TOHMAJÄRVI Tuija Marienberg Niiralan rajanylityspaikka aloitti toimintansa noin 70 vuotta sitten rautatieliikenteen rajanylityspaikkana. Maantieliikenne rajanylityspaikan kautta alkoi 1964 ja matkustajaliikenne 1988. 1.12.1995 Niirala sai kansainvälisen rajanylityspaikan statuksen, mistä tuli tiistaina kuluneeksi tasan 20 vuotta. Kansainvälisyyden 20-vuotisjuhlallisuudet alkoivat Niirala-Värtsilän rajanylityspaikalta, jonne oli saapunut kutsuvieraita niin Suomesta kuin Venäjältä. Tapahtuman avasi rajaviranomaisten virallinen tervehtiminen, jonka ajaksi liikenne seisautettiin. Tämän jälkeen toisiaan pääsivät tervehtimään joulu- Toisinaan joku kokeilee onneaan ja yrittää kuljettaa tuotteita rajan yli laittomasti. Liikenteeseen ja rajatarkastuksiin vaikuttavilta osilta hanke valmistui maaliskuussa 2015 ja viimeistelytyöt on saatu päätökseen kesällä. Hankkeessa valtatietä muun muassa levennettiin ja sille tehtiin uusi lisäkaista. Lisäksi maasta saapuvien ja maasta poistuvien ajoneuvojen kaistajärjestelyt uusittiin yhdenmukaisiksi. . Vaikka rajanylittäjien määrä on suurempi kuin alkuaan on mitoitettu, passi-, raja- ja tullitarkastus saadaan hoidettua sujuvasti. Tiistaiaamuna liikenne Niirala-Venäjän alueella oli melko hiljaista, mutta rajatarkastusaseman esittelynkin aikana lukuisia ajoneuvoja ja rajaa ylittäviä ihmisiä saapui tarkastusasemalle. Toiminta-aikana määrä on yli kymmenkertaistunut, Mustonen mainitsi. Toimimme tiiviisti yhteistyössä tullin kanssa, Mustonen lisäsi. Nykyisellään Niiralan rajanylityspaikka pystyy palvelemaan 2,5-3 miljoonaa matkustajaa vuodessa. . Uudet kaistat otettiin käyttöön viime keväänä. Mukana tapaamisessa olivat myös Tohmajärven ja Venäjän Värtsilän kuntajohtajat Olli Riikonen ja Vladimir Pinigin. Sujuvaa rajanylitystä Joulupukki ja pakkasukko tapasivat rajanylityspaikalla Joulupukki ja pakkasukko seurueineen sekä molempien maiden kutsuvieraat pääsivät ensiksi tutustumaan Värtsilän rajanylityspaikkaan. Pyrimme käyttämään kaistoja kulloisenkin liikennetilanteen ja resurssien mukaan. Rajaliikenne on laskenut huippuvuosista. Tälläkin kertaa näiden kahden valkopartaisen herran tapaaminen oli lämminhenkinen. vuosikerta Rajavartioston ja tullin yhteistyötä Hymy oli herkässä ja tunnelma lämminhenkinen, kun rajalla kohtasivat pakkasukko ja joulupukki seurueineen. Setteri työskentelee meidän tullissamme, everstiluutnantti esitteli. Naapureiden lämminhenkinen kohtaaminen Suomalainen joulupukki ja venäläinen pakkasukko ovat kohdanneet Niirala-Värtsilän kansainvälisellä rajanylityspaikalla marras-joulukuun vaihteessa vuodesta 2011 lähtien. Koiranohjaajana ylirajavartija Timo Haukijärvi. pukki ja pakkasukko seurueineen
malli sittenkin kauniiden tavoitteiden ja puheiden lisäksi myös hyvän ?alustan. Sieltäkö säästöt aiotaan puristaa. Kauniit puheet sosiaali- ja terveydenhoidon integraatiosta voimme unohtaa palvelujen tuottajien kilpaillessa markkinoista ja niiden pirstoutuessa kilpailutusrumbaan. Järkevästä kokonaisuudesta ei vastaa kukaan. Tarkoitus lienee, että maksamme tulevaisuudessa erillistä Sote-veroa valtiolle ja nykyistä pienempää kuntaveroa kotikunnalle. Herää myös kysymys, että kiristtääkö muutos kokonaisveroastetta. Sote-uudistuksessa on vielä monta ratkaisematonta asiaa,vaikka rahoitus olisikin jo sovittu. Paina kaksi, jos koskee vain vähän. On tietenkin olemassa apuvälineitä siihenkin askareeseen, mutta kun pitäisi olla koko työkalupakillinen välineitä ruoan kuorimiseen sitkeistä, teräväreunaisista muoveista, pahveista ja papereista. Aloitin maitotölkistä, vaikka tarkoitus oli kirjoittaa teknistyneestä elämäntavasta, joka kylmästi sorsii ihmiskylän vanhaa sukupolvea. Ihminen tarvitsee toista ihmistä, koneet pärjäävät keskenään ilmankin. Pulmana kuitenkin voi olla niinkin yksinkertainen toimenpide kuin maito- tai mehutölkin avaaminen. Sosiaalija terveyspalveluissa liikkuu julkisia varoja 24 miljardia euroa vuosittain. Ei liike-elämänkään pidä mennä siihen, että kaikki optimoidaan nopea voitto mielessä vaihtamalla ihmiset koneisiin ja ohjelmanpätkiin. Numeroon jos toiseenkin sain soitella. Ihmisten palkkaamisesta on tehtävä kannattavaa. Minulla on muutaman viikon ajalta huonoja kokemuksia puhelinpalveluista. Kun palvelujen tuottaja erotetaan niiden järjestäjästä, silloin siirrytään itse asiassa tilaaja-tuottaja mallina tunnettuun bisnesmaailmasta kopioituun ajattelutapaan. Tarjoaako ?siun sote. Nyt meidät pakotetaan siihen ?raha seuraa potilasta? mallilla. Muutenkin keskustelu pyörii liikaa erikoissairaanhoidon ympärillä, vaikka kansanterveyden kannalta tärkeintä ovat toimivat peruspalvelut ja ennaltaehkäisevä työ. Pääministeri Sipilähän esitti aikaisemmin rahoitusta kuntien vastuulle. Mitä hallituksen yhtiöittämisvaatimus merkitsee täällä Pohjois-Karjalassa? Onko edessä siun-soteyhtiö vai joutuuko kuntayhtymä luopumaan palvelujen tuottamisesta. perustaa uuden sosiaali ja- ja terveyspalvelut yhdistävän kuntayhtymän. Mahdolliset säästöt katoavatkin voittoina yhtiöiden omistajille. Nykyisellään yksityisissä terveys- ja hoiva-alan yrityksissä palkat ovat pienemmät, kuin julkisella puolella. Kunnat pakotetaan yhtiöittämään palvelunsa, jos aikovat niitä itse tuottaa asukkailleen. Tuli takkaan ja sitten seuraamaan linnanjuhlia televisiosta, kiteeläinen Osmo Leppänen kertoi. . ?Älypuhelin on hankala käyttää, eivätkä paksut sormet osu nappuloille?, väittävät myös. Perustuslaillisia kysymyksiä esimerkiksi vielä selvitellään. Niissä suurin ongelma on henkilökunnan ja rahan puute. Näiden ongelmien ratkaisun sijaan sotella tavoitellaan kolmen miljardin säästöä. Miten siinä käy lähipalvelujen ja 200 000 työntekijän. Yleensä asiat hoituvat parhain päin, mutta en haluaisi asioida nauhoitusten ja merkkiäänien kanssa. ?Hätäkeskus, hyvää iltaa. Kotona perheen kanssa. Kynttilät sytytetään ja katsotaan juhlia televisiosta, Pirjo Partanen Rääkkylästä kertoi. Kokoomus onnistui viemään aimo askeleen eteenpäin tavoitettaan terveys- ja sosiaalipalvelujen yksityistämisestä hallituksen uudessa sotemallissa. Hengenhätää ei ole ollut, mutta ajan varaaminen . Paina kolme, jos on kissa kateissa. Paina neljä, jos palaa. Kotona rauhallisin mielinHeinoniemen hautausmaalle viemme veteraani ukin ja mummon haudalle kynttilät. Linnanjuhlia tuskin seuraan, samoin kiteeläinen Valto Nousiainen pohti. Ketä varten? Jo parikymppisenähoitajansijaisena vuodeosastolla ihmettelin, kuinka maailma on rakennettu työikäisiä kansalaisia varten. Pohjois-Karjalan ja Heinäveden kunnat päättivät 26.10. Paina viisi, jos se jo sammui...? aladar.bayer@kotikarjala.fi Sote rahoitus ei saa nostaa kokonaisveroastetta Onko siun sote myös meijän sote? . Kainuun mallissahan aikanaan hallinnosta päästiin yksimielisyyteen, mutta ei rahoituksesta, koska Sipilän entinen kotikunta Puolanka ei suostunut siihen. Ratkaisu on yksi iso osa Sote-uudistusta, joka siirtää sosiaali-ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun pois kunnilta. Entinen pääministeri Matti Vanhanen sanoi,että 10 miljardin euron verotusoikeuden siirtyessä kunnilta valtiolle on kyseessä historiallisen suuri muutos. Vietämme vaimon kanssa päivää kotona hieman paremman aterian merkeissä. Mielestäni ratkaisu oli oikea. Koko alalle ollaan laajentamassa palvelusetelimallia, mikä on hyvin nihkeästi otettu kunnissa vastaan. Paina yksi, jos koskee kovasti. Oikeastaan se on rakennettu nuoria aikuisia varten, jotka eivät kuitenkaan edusta meistä enemmistöä. Minulla ei ole harmainta aavistusta, kuinka he laskunsa hoitavat. Olen aivan varma siitä, että tämä yltiödi- gitalisointi vielä rauhoittuu ennen kuin elämä pelkkää monimutkaisuuttaan lakkaa kokonaan. Silloin julkisen rahoituksen turvin tehdään raakaa bisnestä sairaiden ja vammaisten ja sosiaalipalvelujen avulla. Valinnan vapaudesta jää muutamaan paikkaan oli työlästä. Toivotaan sille menestystä.Onhan siun sotehanke saanut ansaittua huomiota ja kiitostakin koko valtakunnan tasolla. Pojois-Karjalan ja Heinäveden kuntapäättäjille iso kiitos yksimielisyydestä ja tulevaisuuden oikeasta ennakoinnista. JORMA KINNUNEN. -malli näiden palvelujen tuottamiseksi asukkaille. Itsenäisyyspäivää. Meitä pohjoiskarjalaisia koskettava siun sote siis toteutuu. Toiminnan pitäisi alkaa vuonna 2017. Pankkiasioiden hoitaminen netissä sujuu itseltäni loistavasti. Entä kuinka se sujuu niiltä, jotka eivät omista minkäänlaista käyttöliittymää. Joulunavauksessa huomattiin taas kerran, kuinka ihminen arvostaa ystävällistä palvelua ja hyvät keskikarjalaiset palvelijat palkittiin. Menemme anoppilaan seuraamaan linnanjuhlia, kolme vuotta Rääkkylässä asunut Heli Ängeslevä-Tikkanen tiivisti. Lauantai 5.12.2015 syrjäseuduilla ja vähävaraisilla käteen vain tyhjät puheet. Sen sijaan yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja terveyserot tulevat kasvamaan entisestään. Pohjois-Karjalassa on luotu oma ?siun sote. Niitä terveys- ja hoivabisnes tavoittelee. On menossa uskomaton julkisen talouden ja omaisuuden kaappaus. On melkoista toiveajattelua kuvitella pienten yritysten pärjäävän tässä kilpailussa. Vaarana on vähitellen koko alan luisuminen suurten veroparatiisiyhtiöiden haltuun. Seurauksena voi olla myös myyjän markkinoiden syntyminen. Miten lukijamme ottavat tämän päivän vastaan, sitä kysyimme gallupissamme. . Miten tunnottomilla, nivelrikon syömillä käsillä kykenee tuohon lihasvoimaakin vaativaan operaatioon. Näinhän asia on, koska kyse on tosi suurista rahoista ja myöskin suuresta vallasta. Muutoksessahan päätetään miten noin puolet julkisen talouden rahoista käytetään. Kuvittelen vain, miltä pahasti sairaasta tai huonokuuloisesta tuntuu etsiessä oikeaa palvelijaa langan päähän. Koti-Karjala 2 Miten otat vastaan Itsenäisyyspäivän? Huomenna vietetään Suomen 98. hallituksen yksityistämishankkeille. Joudummeko silloin kysymään; onko siun sote enää meijän sote? HANNU KETOHARJU SKP:n Joensuun piirisihteeri Sosiaali-ja terveyspalveluiden rahoitus siirtyy sote-uudistuksen myötä valtiolle. Näin maan hallituksessa on alustavasti sovittu. Pitääkö mennä naapuriin? Pankeissa ei ole kassapalvelua ja maksupalvelu on historiaa. Tunnen monia itseni ikäisiä, siis yli viiskymppisiä, jotka suorastaan pelkäävät tietokoneita. Näinhän asia on toki ollut maailman sivu, mutta kun koulussa opetettiin, että ihmiskunta kehittyy kohti parempaa ja parempaa. Nykymaailman neronleimauksia ovat erilaiset hygieniset, kuljetusta ja varastointia kestävät pakkaukset
Valtiovarainministeriön vaihtoehdot olivat kuitenkin tuolloin, että ota tai jätä hamaan tulevaisuuteen, Matti Majoinen puhui. Uutta raja-asemaa myös juhlittiin. Tällä hän viittasi Jänisjoen muodostamamaan vesitiehen. Matti Majoinen muistaa Matikaisen maininneen kaikissa mahdollisissa asiaan liittyvissä tilaisuuksissa, että ?voi, kun tuo raja olisi auki?. Ystävyystoiminta sai heti tuulta purjeisiinsa useiden toimijoiden taholla. . Tohmajärvestä on ajan kuluessa kehittynyt yksi Suomen venäläisin kunta, Lampinen mainitsi. Rajan ilot ovat Lampisen mukaan tuoneet mukanaan myös rajan kiroja. Sinisen tien neuvottelukunta, maakuntaliitto ja alueen kunnat neuvottelivat, että Niiralasta pääsi poikkeusluvin Venäjälle talous-, kulttuuri tai ystävyysvierailulle. Juhlia ei pidetty enää, kun raja-asema sai kansainvälisen statuksen vuonna 1995, jolloin muuten rajan ylitti jo 500 000 kulkijaa. Kymmenen vuotta myöhemmin alkanutta ympärivuorokautista aukioloakaan ei juhlittu eikä pidetty kyseisen aukiolon kymmenvuotisjuhlaa kuluvan vuoden syyskuun alussa. Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja Olli Lampinen oli kuitenkin aloitteellinen raja-aseman kansainvälistymisen 20-vuotisjuhlan suhteen. Hän myös muistutti, että Suomella on pisin osuus Schengen-alueen itärajaa, ja velvoite sen uskottavaan valvontaan tunnistetaan Suomessa hyvin. Yhteistyölle kiitosta Useissa puheenvuoroissa korostettiin rajaviranomaisten välittömän ja toimivan yhteistyön merkitystä. Koti-Karjala Koti-Karjala Kiteen, Tohmajärven, Rääkkylän ja Kesälahden puolueeton paikallislehti. Päätoimittaja Marko Torni. Niiralan raja-aseman kansainvälistymistä oli aika juhlia Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan täyttäessä 20 vuotta todettiin, että oli aihetta juhlaan. . Tuona aikana alkanut ystävyystoiminta jatkuu edelleen, Majoinen totesi mainiten esimerkkinä Kiteen Mieskuoron ja Sortavalan akateemisen naiskuoron välisen yhteistyön. Majoisen esitys toi mieliin kotiseutumatkailun ruuhkat. Kilometrien autojonot joihin kuljettajat tulivat jo yöllä ja matkustajat aamulla. Rajanylityspaikalla teh- ty valvontatyö pitää osaltaan maakunnan tiet turvallisina, Lampinen totesi. Olli Lampinen joutui maalaamaan tulevaisuuden näkymiin tummia pilviä jatkuvien säästövaatimusten takia. . Vuonna 1998 valmistui tarkastushalli ja sen jälkeen on joka vuosi rakennettu jotain eikä loppua näytä tulevan, Multamäki totesi. Nykyisiä tiloja Multamäki kiitti hyviksi ja toimiviksi. TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Niirala-Värtsilän kehitystä kansainväliseksi rajanylityspaikaksi historiakatsauksessaan esitellyt everstiluutnantti evp Matti Majoinen totesi Niiralan olevan ainoa rajanylityspaikka, jossa kolmen liikennemuodon mahdollisuus. Eväät ja huumori auttoivat yön yli odotuksessa, luki Majoisen näyttämissä lehtileikkeissä. Jonojen ohi toki pääsi, jos oli saanut erityisluvan ja proopuskat esimerkiksi yritystoi- minnan perusteella. Ruuhkia lisäsivät osaltaan bensa- viina- ja tupakkaralli, jota on suitsittu aika-ajoin uusiutuvin määräyksin. Merkittäviä tapahtumia rajaliikenteen historiassa olivat Neuvostoliiton hajoamiseen liittyvä rajan hetkellinen sulkeminen elokuussa 1991. Myös EU-komission johtopaikoilta käytiin Suomen jäsenyysneuvottelujen aikaan useiden valtuuskuntien voimin katsomassa, miten rajavalvonta toimii Suomessa. Raja-aseman avautumiseen liittyi oleellisena osana myös Värtsilä-Sortavala -tien ra- kentaminen. . Paalujen iskeminen jäiseen savimaahan oli ollut vaikeaa ja osa paaluista oli hävinnyt suohon. Kun asema olisi rakennettu sijansa verran lännempään se olisi ollut kovalla maalla ja olisi myös vältytty myöhemmiltä kosteusremonteilta. . Ilman raja-asemaa täällä ei olisi mitään, Multamäki totesi. Kuten Majoinen omassa esityksessään, myös Multamäki muisteli raja-aseman rakentamista 1994 lumen ja pakkasen keskellä. Raja-asemasta on oheistoimintoineen tullut paikkakunnan merkittävä työnantaja. . Värtsiläläinen kunnanisä Uuno Matikainen puhui ensi vierailulla jo pitkään vireillä olleen rajanylityspaikan puolesta. Maantien rakentaminen oli Kesälahden Maansiirrolle viiden vuoden Via Dolorosa, Matti Majoinen totesi antaen samalla tunnustusta toimitusjohtaja Kalervo Jaatiselle ja työmaapäällikkönä toimineelle Akseli Turtiaiselle, että he jaksoivat viedä hankkeen päätökseen. Paaluja jäiseen maahan Niiralan tullin päällikkö Erkki Multamäki oli kuudes palkattu henkilö, aloittaessaan työnsä 1.3.1993 Niiralassa. Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja, eversti Olli Lampinen laski 20 vuoden aikana kolminkertaistuneen rajaliikenteen taloudellista merkitystä maakunnalle. Neljä miljoonaa maakuntaan tullutta venäläistä on arvioiden mukaan käyttänyt henkeä kohden 200 euroa rahaa, eli maakuntaan on tullut rajaliikenteen tuomana 800 miljoonaa. . Venäjän Suojärven rajavaltuutettu Andrei Gnevushev totesi VärtsiläNiiralan raja-aseman toimivan Euroopan laajuisena esimerkkinä yhteistyön toimivuudesta. Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Anne Vänskä korosti rajaliikenteen sujuvuuden merkitystä niin Venäjän kuin Suomen puolen elinkeinoelämälle. Juhlapuheiden välillä kuultiin Keski-Karjalan musiikkiopiston oppilaiden esityksiä.. Neljä vuotta myöhemmin raja-asema avattiin suomalais-venäläiselle kahdenväliselle liikenteelle. Heinäkuun puolen välin tienoilla 1989 oli historiallinen hetki Värtsilässä, kun 60 hengen valtuuskunta pääsi ensi kerran rajan yli hieromaan ystävyyttä muutaman kilometrin päähän vanhaan Värtsilään. Rajanylitysliikennettä Jänisjoella ei tosin Niiralan kohdalla ole toteutettu. Mutta vuonna 1894 rakennettu rautatie on rajan tultua nykyiselle paikalleen ollut vuodesta 1945 merkittävä liikenneväylä ja samoin nykyiselle paikalleen 1994 rakennettu maantie. Kun vuonna 1994 Niiralaan rakennettiin nykyinen raja-asema, todettiin, että 150 000 ylittäjälle mitoitettu asema oli liian pieni. . aikana, vaikka siitä puuttuukin muutama työkalu ja olemassa olevien työkalujen tulisi olla tehokkaammassa käytössä. Lampinen korosti, että Schengen-alueen ulkopuolelta tulevat ja turvapaikanhakijat eivät ole vapaan liikkuvuuden piirissä. Sopimus myös mahdollistaa että vapaata liikkuvuutta valvotaan sisärajoilla. 20 vuoden aikana on saatu kiinni tuhat rattijuoppoa, annettu kolmetuhatta sakkoa, kuusisataa rikesakkoa ja kuusituhatta huomautusta. . Tämä on kunnianosoitus kaikille niille toimijoille, jotka ovat työskennelleet Niiralan kansainvälistymisen puolesta, Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja Olli Lampinen puhui. Tätä ennen Niiralan tapahtumia on julistettu varsin harvakseltaan, vaikka syytä olisi ollutkin. Nyt hän laskee kahden viranomaisen henkilövahvuuden olevan raja-asemalla yhteensä 110. Ei valitettavasti voida sulkea pois mahdollisuutta, että rajavartiosto joutuu karsimaan palveluita, joita se on voinut rajaseudun asukkaille tarjota. Lampinen otti esityksessään puheeksi myös Schengen-sopimukseen, jonka hän totesi toimivan parhaillaankin Eurooppaa koettelevan ?kansainvaelluksen. Yhteydenotot Tohmajärven kuntaan, Niiralan tulliin, Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon ja KETIin sekä Suojärven rajavaltuutettuihin kokosi juhlan kunniaksi järjestettyyn seminaariin arvovaltaisen kutsuvierasjoukon. Työmaaliikenteestä turistivirtoihin Matti Majoisen esittelemä raja-aseman historia kertoo, että rajan yli kulki ennen vuotta 1988 vain työmaa- ja tavara- Rajan ilot ja kirot Everstiluutnantti evp Matti Majoinen toimi Tohmajärven rajavartioalueen päällikkönä Niiralan henkilöliikenteen alkamisen ja kansainvälistymisen aikaan vuosina 1991-1997. liikennettä
Perhetyöntekijät puolestaan toimittavat lahjat perille lapsille. He tuntevat lahjansaajat ja tietävät, mitä kukin toivoo. . Lisätiedot Kirsiltä 050-363 3844. Kuollut: Sirkka Liisa Toropainen 85 v, Raili Ingrid Hillervo Juvonen 82 v, Matti Johannes Melanen 76 v. Kesälahden kappeliseurakunta La 5.12. . Klo 18.30 Kappelissa joulun odotukseen hiljentyvä arki-illan ehtoollinen ?Keskellä arjen uurastuksen joulua etsin sydämeen?. Jaakonsaari, Gröhn-Dimov. Klo 18.00 Koko perheen kauneimmat joululaulut kirkossa. mennessä Arjalta puh. 050-3767091. To 17.12. Parannus ja syntien anteeksianto valmistavat ottamaan vastaan Jeesuksen, joulun Herran. Johanneksen kehotus katumukseen ja parannukseen koskevat myös meitä: ?Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!. Kuten viime vuonnakin, monet ovat käyttäneet joulukorttirahat hankkiakseen paketteja keräykseen. . Klo 17 Hakan kerhohuoneella joulujuhla. Ti 15.12. 20 naiset. Su 13.12. Mitä tekemistä Johanneksella on näin joulun alla. 16.30 naiset, 16.30 . 18.30 miehet, 18.30 . Vapaaehtoinen kahviraha. Mieskuoro avustaa. Niiden ansiosta teini-ikäiset voivat valita itse itselleen sopivimmat lahjat. Lahjoittajat ovat kirjoittaneet paketteihin, onko ne tarkoitettu tytöille vai pojille ja minkä ikäisille lapsille. klo 10 messu kirkossa saarnaa Hiltunen, lit. Nikolai, Niko, Niilo. Maanantaina: Sampsa, ort. 13:12. NIMIPÄIVÄT Lauantaina: Selma, ort. klo 7.00 Piirakkatalkoot srk-salilla. Klo 12 sanajumalanpalvelus Valkeavaran rukoushuoneessa ja seppelen lasku sankarihaudoille, Jaakonsaari, Sini Ahvensalmi. klo 12-15 perinteiset joulumyyjäiset srk.keskuksessa. Klo 12.30 Kortteiltuvalla seurakuntavierailu, Tenhonen. Room. Kolehti veteraanien parissa tehtävän hengellisen työn tukemiseen. tai pe 18.12. (Matt.3:2). Tämän lisäksi Johannes muistutti kuulijoitaan myös oikeudenmukaisuudesta ja kohtuudesta: Ihmiset kysyivät häneltä: ?Mitä meidän sitten tulee tehdä?? Hän vastasi heille: ?Jolla on kaksi paitaa, antakoon toisen sille, jolla ei ole yh- Kitee Su 6.12. Heidi Hakulinen. klo 10.00 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus kirkossa, Mikkonen, Kostamo, kolehti veteraanien parissa teh- tävän hengellisen työn tukemiseen Veteraanivastuu ry:n kautta. Musiikissa avustaa Kesälahden Mieslaulajat Esko Alasen johdolla kirkossa ja sankarihaudoilla. Seppeleiden lasku sankarihaudoilla, juhla seurakuntasalissa. Ke 9.12. Mukana mm. klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus kirkossa. Saarnaa Jaakonsaari, lit. su 13.12. Projektilaiset vakuuttavat jokaiselle paketille löytyvän vastaanottajan, joka ilahtuu Korvatunturin terveisistä. Raamattuviikonloppu Kiteen Ev. Seppelten lasku sankarihaudoille. klo 18.30 Kiteen kirkossa, ti 15.12. klo 19 Valkeavaaran rukoushuo- Lauantai 5.12.2015 tään. Palvelkaa Herraa, mielenne muuttakaa.? ?Nyt keskenänne myös leipä jakakaa, ihminen ihmiseltä Jumalan lahjat saa. Siis keskenänne myös leipä jakakaa.. klo 11 seurakuntakeskuksella vanhusten joulujuhla. Klo 14 näkövammaisten joulupuurojuhla seurakuntakeskuksessa. Klo 18 Kauneimmat joululaulut Heinoniemen kirkossa. klo 18.00 Kauneimmat joululaulut Väärämäen kirkossa. Diakoniatoimiston avoin päivystys on tiistaisin ja torstaisin klo 9-11! Kesälahden seurakuntatoimisto, Kirkkotie 11, Kesälahti, puh. Koti-Karjala 4 5. Laulun Ystävät, Toivossa Iloiset. klo 15.30 . klo 8 aamurukouspiiri srk.keskuksessa. Tänä vuonna meitä ilahduttaa myös suuri lahjakorttien määrä. Käynti Rauhankujaa myöten. Pe 11.12. Riihijärven kyläyhdistys tarjoaa kirkkokahvit. Ma 7.12. Tapio, Kirilä, Kiril. Hei kaikki ystävät, tuttavat ja työtoverit! Tervetuloa syntymäpäiväkahville to 17.12. klo 10.00 Kauneimmat joululaulut -messu kirkossa, Mikkonen, Kostamo. Hän sanoi heille: ?Älkää vaatiko enempää kuin on säädetty.. Romolan nuorisokahvila avoinna tiistaisin klo 15?18 ja perjantaisin klo 18?23. Klo 18.30 perhelentopallo srk.keskuksessa. To 10.12. Hakulinen. teol. opisk. Joululaulujen jälkeen Kotipirtillä puuro ja arpajaiset lähetystyön hyväksi. Klo 18 Reserviläisten Joulutulet Hutsin maastossa, metsäkirkon paikalla. Myös publikaaneja tuli kastettavaksi, ja he kysyivät Johannekselta: ?Opettaja, mitä meidän tulee tehdä?. Joulupuu-keräyksellä jouluiloa halutaan viedä lapsille ja nuorille, jotka muuten voisivat jäädä kokonaan ilman joulupukin tuomisia. KITEE Aladár Bayer Kiteen Nuorkauppakamari järjesti Keski-Karjalassa tänäkin vuonna perinteisen Joulupuu-keräyksen. Kurkola, kantt. 2015 klo 16.00 alkaen kotiini Mäntyläntie 3, Tikkala. Ilmoittautuminen viimeistään to 10.12. puh. Kaiken kansan joulujuhla seurakuntasalissa: Klo 17.00 Joulumyyjäiset seurakuntasalissa. Lisätiedot Merviltä. Klo 11 Veteraanitalojen jouluinen piiri kerhohuoneessa, mukana Takala. Klo 12 Juurikan srk.piiri Sirkka ja Toivo Gröhnillä, Hiltunen. klo 10.30 raamattupiiri srk.keskuksen takkahuoneessa. La 12. Eikö Johannes kuulu pikemminkin kesään ja Juhannukseen? Johannes Kastaja valmisti ihmiset ottamaan vastaan kirjoitusten lupaaman vapahtajan. klo 15.30 . klo 12.00 Vanhemman väen joulujuhla srk-salissa. La 12.12. 20.00 Talviuinti Hellaniemessä: 15.30 ? 16.30 naiset, 16.30 . Tervetuloa sanan, sävelen ja tekemisen äärelle. Su 13.12. Sauvo. Sunnuntaina: 2. Klo 13 Parikanniemen ystäväseurat Isossa pappilassa, Kurkola. Ambrosius, Anton, Anttoni, Toni. Tiistaina: Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä, Kyllikki, Kylli, ort. Meille, joilla kaikkea on yllin kyllin ja liikaakin, kuuluu Johanneksen kehotus. Lisätiedot ja ilmoittautumiset lapsityön toimisto 040-739 1886. Kastettu: Milla Helena Sofianna Aimasmäki. Kuollut: Martta Kankkunen, 98 v. Joulupuu-keräys tuotti ison kasan lahjoja Kiteen srk/Lähetystyö SANA SINULLE Meillekö huusit rannoilta erämaan? Viime sunnuntaina kajahti kirkossa hoosianna . Klo 14 tsempin joulujuhla seurakuntakeskuksessa. KAUNEIMMAT JOULULAULUT: To 10.12. 045 619 8183. Mahdolliset muistamiset ja kukkarahat Keski-Karjalan musiikkiopiston käyttö- ja stipendirahastoon FI25 5153 6620 0397 44. Sirkka-Liisa Röppänen Perinteiset joulumyyjäiset Kiteen seurakuntakeskuksessa ke 9.12.2015 klo 12?15. Tervetuloa! neessa, ma 21.12. Johannes on myös kolmannen adventtisunnuntain raamatullinen keskushenkilö. Tilaukset la 12.12. klo 12.30 Peltolan kerhossa seurakuntavierailu, Rouvinen. Kuitenkin ensimmäisen adventtisunnuntain jälkeisen viikon keskushenkilöksi nousee, ehkä hieman yllättäen, Johannes Kastaja. Klo 19.00 Kauneimmat joululaulut kirkossa. Ti 15.12. klo 18 Heinoniemen kirkossa, su 13.12. Saajissa on paljon myös yläkouluikäisiä eikä ainoas- taan pieniä lapsia. . Klo 19 miesten saunapiiri Kiteen ev. kansanopistolla. Ke 9.12. www.facebook. com/kiteenseurakunta. Pappien päivystysvuorot: Ilmo Kurkola ma?ke klo 9?11, Ville Hiltunen ma klo 9?11, Jenni Jaakonsaari to klo 9?11. Nuorisotyö: Junnu-Romola 4.-6.-luokkalaisille avoinna maanantaisin klo 14?17. Hylätkäämme siis pimeyden teot ja varustautukaamme valon asein. Puh. 013-684 8511. Olemme iloisesti yllät- tyneitä yhteydenotoista sekä yrityksiltä että yksityisiltä, vaikka ajat ovatkin haasteelliset. Oikeisiin osoitteisiin Pakettien saajat ovat alle 18vuotiaita, keskikarjalaisia lapsia ja nuoria, joten lahjakääröihin on kätketty muun muassa paljon leluja, pelejä ja vaatteita. klo 10 omaishoitajien joulupuuro seurakuntakeskuksessa. Vaikka keräys onkin jo päättynyt, ottavat kuntien perhetyötoimet lahjoituksia mielellään vieläkin vastaan, Marianne Hoppu tietää.. Tänäkin jouluna moni lapsi ja aikuinen on ilman lahjoja ja jouluruokia, koska niihin ei yksinkertaisesti ole varaa. Klo 18.30 Kauneimmat joululaulut kirkossa. Ma 14.12. 20.00 Talviuinti Hellaniemessä: 15.30 . Kansanopistolla Molempina päivinä lounas klo 11, luennot alkavat klo 12 Aurinkosalissa. klo 13 Kiteen kirkossa. Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto avoinna ma-to klo 9 . (Vk.12:4-5) Hyvää adventinaikaa! Ville Hiltunen Kiteen seurakunta Lahjoitetuilla paketeilla jouluiloa lapsille Kaikille lapsille lahjojen saaminen tai edes joulun viettäminen oman perheen parissa ei ole itsestäänselvyys. adventtisunnuntai, Itsenäisyyspäivä, Niko, Niklas, Niilo, Niki, Nikolai, ort. 18.30 miehet, 18.30 . Ympäri Suomea monella paikkakunnalla toteutettavan valtakunnallisen projektin ideana on antaa joululahja tuntemattomalle vähävaraisen perheen lapselle. Tänä vuonna projektin kansallinen suojelija on juontaja, näyttelijä ja muusikko Aleksi Sariola. Iso kiitos Keskiviikkona Kiteen Nuorkauppakamari luovutti keräykseen lahjoitetut paketit Kiteen, Rääkkylän ja Tohmajärven perhetyötoimille, jotka välittävät joululahjat kunnissa eteenpäin tarvitsijoille. Joulupuu-projektin projektipäällikkö Marianne Hoppu kertoo kertyneiden pakettien määrän olleen positiivinen yllätys. Lahjoja saattoi tänä vuonna Joulupuu-projektin päällikkö Marianne Hoppu, vasemmalla, sekä perhetyöntekijät Kaija Leinonen ja Karoliina Uuksulainen lajittelevat lahjoituksia oikeisiin osoitteisiin. toimittaa Kesälahden, Kiteen ja Tohmajärven apteekkeihin. Rääkkylässä paketteja otettiin vastaan kunnan perhetyötoimessa. . joulukuuta 2015 Aurinko nousi tänään klo 9.01 ja laskee klo 14.38. Hyvää talvipäivän jatkoa! PÄIVÄN SANA Yö on jo kulunut pitkälle, päivä jo sarastaa. Tämä sama kehotus on muotoiltu hyvin virressä 12: ?Pois epäusko, mielenne muuttakaa, palvelkaa yksin Herraa älkääkä mammonaa. 14, perjantaisin suljettu. Klo 18.45 Joulupuuro ja pientä ohjelmaa srk-salissa. To 10.12. Jolla on ruokaa, tehköön samoin.. (Luuk.3:10?13) Mielestäni Johanneksen sanat sopivat myös meidän joulunodotukseemme kuin nyrkki silmään; kohtuus kaikessa. Aiheena Messiaan odotus Suomessa ja muualla. Aihetta käsittelevät lähetystyöntekijät Raili Mäkitalo ja Toini Juvonen. Lämpimästi tervetuloa! Klo 19 Kauneimmat joululaulut Valkeavaaran rukoushuoneessa. Apteekit olivat hyviä keräyspisteitä. Iso kiitos apteekkien väelle, että helähtivät taas mukaan projektiin, Joulupuukeräyksen projektipäällikkö Marianne Hoppu kiittelee. Lahjoituksia on tullut paljon paitsi yksityisiltä myös yrityksiltä ja järjestöiltä. 20 naiset. Su 6.12. 0400-185710 (ma?pe) avoinna ti ja pe klo 9?12. Päiväkerho: Päiväkerho Enkelinpesässä, Taipaleentie 9, keskiviikkoisin klo 9?11 vuonna 2010?2012 syntyneille. virsi adventinajan ja joulunodotuksen alkamiseksi
KESÄ- LAHTI: klo 19.50 Partiolupaus ja Jumalanpalvelus kirkossa, n. klo 11.00 kahvi- ja juhlatilaisuus seurakuntatalolla. . Konsertin jälkeen glögitarjoilu. . ja 19.12. Ilmastointialalla työkavereista sekä asiakkaista suurin osa on miehiä ja siksi esimerkiksi marttatyö on sille vastapainoa. TERVEHTII JO MEITÄ Puruveden Laulun joulukonsertti ke 9.12. Ne kriteerit täytti Katja Kolehmainen. Marttatyön arvostus noussut Päivin mielestä marttatyön arvostus on noussut, kiitos järjestön hyvän keulakuvan, toiminnanjohtaja Marianne Heikkilän. . Pohjois-Karjalan marttapiiri on kertakaikkiaan esimerkillinen piiri. Ei se ole sama, että soitellaan tai puhutaan skypessä, Päivi pohtii. Sosiaalisen työympäristön puutteen Päivi paikkaa mo- nilla mieluisilla harrastuksilla ja niiden tuomilla ihmissuhteilla. . Hänestä on turha sanoa tai pelätä, ettei osaa. Klo 10.45 Seppeleenlasku Värtsilän sankarivainajien muistomerkille. Klo 11.30 Juhlakahvit Tietäväisen koululla. Miehethän eivät ymmärrä naisen ajatuksia, hän sanoo. Tähtihetkiä Päivi nimeää elämänsä tähtihetkiksi lasten syntymän ja naimisiin menon Reijon kans- Päivillä on monia harrastuksi marttatyön lisäksi. Näyttely on avoinna 28.11. -19.12. Muualla sitä ihmetellään ja tullaan tutustumaan, miten me oikein toimitaan, Päivi sanoo. Päivin mukaan yleinen talouden kiristyminen on heijastunut myös marttatoimintaan. KIRJAVINKKAUSTA AIKUISILLE Rääkkylän kirjastossa ke 9.12. Hän tekee myyntityötä kotoaan käsin, etätyönä. Juhlapuhujana eversti Vesa Blomqvist, Rajavartiolaitos. . sieltä Iisalmeen, sieltä Siilinjärvelle, Siilinjärveltä Nummelaan. Tässä kaikessa aikaa kului niin, että kun Seppo sai töitä Enontekiöltä, Päivi lähtikin heistä ensimmäisenä Lappiin, Kittilän lukioon. . TAITOKESKUKSEN TOIMINNAN 55-VUOTISJUHLANÄYTTELY Vuosikymmenien Varrelta 9.11.?12.12. Keski-Karjalan musiikkiopisto. . Hän oli kahdeksan vuotta Kesälahti-Martat ry:n puheenjohtajana ja hän on ollut piirihallituksen jäsen monen vuoden ajan. . Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Nek- tarios Eginalaisen kirkko, Valamontie 4. Klo 12.00 Jumalanpalvelus ja seppeleenlasku Valkeavaarassa. Meilläkin on tarkoitus pitää sieninäyttelyitä ja sienineuvontaa, hän valottaa tulevaisuuden suunnitelmiaan. Päivi kehottaa kanssasisariaan rohkeasti kokeilemaan uusia kädentaitoja. TARINOIKSI TALLENTUNEET - NÄYTTELY Kesälahden Sovintolassa. Näyttely koostuu kesälahtelaisista tekstiileistä ja esineistä ja kertoo niiden tarinat. klo 18.30 Musiikkiopiston sali, Kirkkotie, Tohmajärvi Vapaa pääsy! Järj. Minuunkin verrattuna muut jotka ovat harrastaneet käsitöitä lapsesat asti, ovat hirmu taitavia. klo 10?16 ma-su joka päivä. VIIDAKKO- IKKUNANÄYTTELY Rääkkylän koululaisten Viidakko-tekstiilityönäyttely Kihaus-toimiston näyteikkunassa 20.11.- 8.1. TOHMAJÄRVI . SUOMALAISEN MUSIIKIN KONSERTTI - SIBELIUS 150 V. Yhden toisen Päivin kanssa aloitamme tammikuussa sienipassin suorittamisen. Heidän aikanaan toimintaan tuli mukaan yhä enenevässä määrin nuoria naisia ja toiminta jatkuu yhä hyvn virkeänä. Päivi Tarja Anita Eilen tuli 60 vuotta siitä, kun Rajavaaran Koposen peräkammarissa syntyi Aira ja Seppo Koposen esikoinen, tyttölapsi, joka kasteessa sai nimen Päivi Tarja Anita. Jutellaan ja jaetaan lukukokemuksia jännityskirjallisuudesta. . klo 11.30 kahvitarjoilu ja klo 12.00 juhla Sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarisen ravintolasalissa, puhe Heikki Pirinen, kuoromusiikkia. ma - pe klo 10?17 ja la 12.12. -20.12. Huono puoli siinä on yksinäisyys, ei ole sitä sosiaalista ympäristöä, ei työkavereita. Kesälahden kirjastossa DEKKARIKESKIVIIKKO 9.12. TAIDENÄYTTELY Galleria Tienkorvassa, Pellikkalantie 2 Kitee(Niinikumpu). Reijo on ollut myös tosi hyvä isä lapsille ja ukki lapsenlapsille, hän kiittää. Se on lähitulevaisuutta ja se kestää kaksi vuotta. Klo 12 Itsenäisyyspäivän juhla Tietäväisen koulun juhlasalissa. Tietäähän sen, mitä se on, kun kuustoista vuotias tyttö pääsee kotoaan valloilleen. Eihän minun heidän tasolleen tarvitsekaan yltää, mutta jonkin työn kun saa hyvin tehtyä, kokee valtavan onnistumisen ilon. Klo 10 Jumalanpalvelus Värtsilän kirkossa. lauantaisin klo 10?13 ja muulloin sopimuksen mukaan soittamalla 040 5814010 tai 0503662197. RÄÄKKYLÄ . Johanna Rusanen - Kartano, Danny, Saija Tuupanen, Erkki Räsänen). Hän itse aloitti tehdä käsitöitä vasta viisikymppisenä ja innostui. . 18.. Perheenjäseneksi luetaan myös Puntti, viisivuotias beagle, joka pitää huolen Päivin ja Reijon liikunnasta. Pohjois-Karjalan marttatoiminta esimerkkinä muille Kesälahtelainen Päivi Leinosesta tuli martta vasta viiskymppisenä, mutta marttailu vei hänen sydämensä kokonaan. Päivi ehti kaksi ensimmäistä kouluvuottaan käydä Muurlassa, jonka jälkee perhe muutti Kuopioon. Hän on esimerkiksi intohimoinen sienestäjä ja siihen liittyy myös yksi hänen tulevaisuudensuunnitelmistaan. . LEVYNJULKISTAMISKONSERTTI: TÄHTI SYTTYY YLLE SEIMEN ke 9.12. Kyllä marttoja tarvitaan nykyisinkin. Käsillä tekeminen tekee hyvää sielulle ja rauhottta mieltä. klo 9.30?11. Naimisiin meno oli käänteentekevä tapahtuma elämässäni. Niinpä hänestä tulikin mainio apu vanhemmilleen näiden ostaessa Kesälahdelta Karjalan Kievarin. Niinpä piirihallitus halusikin Pohjois-Karjalan marttojen uudeksi toiminnanjohtajaksi pari vuotta sitten valita talousihmisen, joka ymmär- tää hankkeiden päälle ja osaa niitä hakea, ja joka on hyvä verkostoutumaan toisten toimijoiden kanssa. Heti heidät valittiin hallitukseen ja pari vuotta häntä kasvateltiin johtotehtäviin. Päivistä tuli puheenjohtaja ja Tiinasta sihteeri. KITEEN KIRJASTON LUKUPIIRISSÄ ke 9.12 klo 13.30?15. jutustellaan joulurunoista ja Mika Waltarin joululehtiin kirjoittamista Joulutarinoista. . Lapsuuteni ja nuoruuteni oli hyvin liikkuvaista, mutta kun sain kunnollisen, tasaisen miehen ja oman kodin, elämä muuttui vakaaksi ja turvalliseksi. Se elämänkoulu alkoi silloin, Päivi muistelee nauraen. Päivi kävi Kittilässä lukion ja lomat hän oli töissä Hetassa Enontekiöllä. Puun Sielu Vehkavaarantie 250 82360 ONKAMO Avoinna joka päivä klo 12 . Klo 9.15 Seppeleen- lasku Tikkalan sankarivainajien muistomerkille. Sen kautta saa lisää tietoa sienistä, että osaa sitten opastaa toisia. Marttaliitto kouluttaa vapaaehtoisia, jotka jakavat sitten tietoaan muille. Markku Köntän johtama Blue Notes -orkesteri solisteineen (Mm. KONSERTTI pe 11.12. Merja Kupiaisen tekstiilejä ja Ahti Pitkäsen maalauksia ja monotypioita esillä ja myytävänä 7.12. Päivi muutti vanhempiensa kanssa Kesälahdelle, löysi kohta sen jälkeen Reijo Leinosen, josta tuli hänen aviomiehensä ja joka yhä on hänen rakas kumppaninsa. Ilmastointialalle Päivi aloitti 1982 Ilmaterällä ja siitä asti hän on ollut ilmastointialan myyntihenkilönä. Tällä hetkellä hän on Suomen Ilmastointitukun palveluksessa. KITEE: klo 10 Jumalanpalvelus kirkossa ja seppeleenlasku sankarihaudoilla. Tiedustelut: 050 3493550. . Lukion jälkeen hän pyörähti Saksassa töissä ja sieltä tultua hän oli töissä parissa Lapin matkailuyrityksessä. Perhe kiersi ympäri Suomea aina isän työpaikan tai opiskelu- ja harjoittelupaikan mu- kaan. Martoilla on myös puutarhatoimintaa sekä kansainvälistä toimintaa, Päivi sanoo. Päivi liittyi kaverinsa Tiinan kanssa marttoihin vuonna 1998. Kyllä sitä oppii tekemään, kun vain ryhtyy. Tänä päivänä kuusikymppisenä hän on martta henkeen ja vereen. KESÄLAHTI Katri Tirkkonen Päivi Leinonen on ylpeä marttasiskoistaan niin paikallisella kuin piirikunnallisella tasolla. 050 320 7557. . klo 19.00 Puruvesitalolla (yäasteen juhlasali). . Piirakkapaja Joensuussa toimii esimerkiksi niin, että talkoomartat eri yhdistyksistä käyvät siellä leipomassa. Täällä silmiinpistävä piirre on talkotoiminta, jota ei kuulemma muualla maassa niin paljon harrasteta. Paras puoli etätyössä on tietenkin se, että siinä pystyy tarvittaessa paremmin keskittymään työhön. Yön matkustin junassa, ja päivän linjapiilissä ja vein tavarat asuntolaan ja eikun tansseihin suoraa päätä. JOULUA KOHTI Nonna Takalan Huovutustöiden näyttely lauantaisin 28.11., 5.12., 12.12. Valokuvanäyttely, Maritta Kakkinen, Pirkko Kaasinen, Kaisa Jussila. Pikkukokkikerhot lapsille ovat hyvin suosittuja. Keski-Karjalan musiikkiopisto. . Apurahoja ei valtiolta eikä kunnilta heru, vaan varat toimintaan on tienattava itse. klo 10?14.Näyttelyyn on koottu asiakkaiden valmistamia kudonnaisia ja muita tuotteita. . klo 11.00-15.00 Kiteellä rivitalo-kodissamme : Harjuntie 10 C 16. JOULUMIELTÄ JOKAISELLE . SUOMALAISEN MUSIIKIN KONSERTTI-SIBELIUS 150 V. ma 7.12. Nykyisin on neuvontaa myös vangeille. Hänestä etätyössä on omat hyvät ja Muita harrastuksia Päivi Leinonen allekirjoittaa marttasloganin ?Elämä on parasta itsetehtynä?. Kuoroa johtaa Kanttori Aleksi Suikkanen. ITSENÄISYYSPÄIVÄN VIETTO KITEELLÄ su 6.12. Hänestä koko elämä on yhtä marttailua ja hän kokee valinneensa itselleen oikean harrastuksen. huonot puolensa. . Ortodoksisia joulunajan sävelmiä Nektarios-kuoron laulamana. klo 18.30 Kiteesali. Vapaa pääsy! Järj. ti 8.12. klo 18. klo 19.00 Kiteen kirkossa. Martat neuvovat muun muassa ruuanlaittoa ja talouden pitoa esimeriksi nuorille tai syrjäytyneille niinsanotuille uusavuttomille aikuisillekin. MIELEN VUODENAJAT Kolmen naisen vuosi. Hyppää mukaan vuoden viimeiseen lukupiiriin. Koti-Karjala Lauantai 5.12.2015 5 Päivi Leinonen 60 vuotta sa. Seinätekstiilejä, rukoussydämiä, terapeutti-aaseja ja valokuvakortteja. . Liput ennakkoon Kiteen Kirja-Infosta tai Eija Hakulinen puh. Nykyiisin puhelinkaan ei soi niin paljon kuin ennen, sillä kaupankäynti tapahtuu pääasiallisesti sähköpostin välityksellä. Heillä on kolme lasta ja kuusi lastenlasta. Kiteen Sepänniemen Martat ja Kiteen kulttuuritoimi . Järj. ITSENÄISYYSPÄIVÄN VIETTO TOHMAJÄRVELLÄ su 6.12. Klo 9 Seppeleenlasku Kirkkoniemessä. Sitten hän meni Rovaniemen kauppaopistoon ja sen jälkeen hän oli Karesuvannossa hotellisihteerinä. Heidät vihittiin Kesälahden kirkon sakastissa ja se on syöpynyt hyvin kirkkaana muistona hänen mieleensä. . Se on ainutlaatuinen sillälailla, että täällä tehdään hirveästi talkootyötä. klo 17, palvelupäällikkö Riitta Kangas ja informaatikko Kai Sormunen Joensuun pääkirjastosta esittelevät sekä uutta että vanhempaa aineistoa. . Voin siis suositella käsillä tekemistä kaikille, hän painottaa. KULTTUURI-IKKUNA KITEE
Kuluvan vuoden aikana lainoja lyhennettiin 4,4 meuroa, eikä uutta lainaa otettu. . Perussuomalaisilla Väistö sanoo olevan halu irtautua Attendosta vuoden 2017 alussa. . Investointiohjelmaan sisältyy kuntakuvaa, alueiden vetovoimaisuutta ja viihtyvyyttä lisääviä rakentamishankkeita. Tämän vuoden lopussa lainaa on 17,7 miljoonaa euroa (meuroa), josta pitkäaikaisia 13,9 ja lyhytaikaisia 3,7 meuroa. Miten toiminta jatkuu ylijäämäkaudella? . Postinrantaan rakennetaan uusi laituri ja hyppytorni viime keväänä jäiden turmeleman tilal- Attendon jatkosta tulossa tiukka vääntö TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Lauantai 5.12.2015 senteon kannalta kriittisellä hetkellä, sillä valtuusto oli jättänyt Attendo-sopimuksen jatkon pöydälle edellisessä kokouksessa. . Tänä vuonna alijäämä kääntyy ylijäämäksi. Valtuustoryhmien puheenjohtajilta saatujen vastausten perusteella kokouksessa on odotettavissa tiukka vääntö. Lisämausteensa keskusteluun toi julkisuudessa ollut tieto, että Tohmajärvellä Attendolle ulkoistettu sosiaalija terveydenhuollon henkilöstö ei voisikaan siirtyä suuren sote-uudistuksen myötä syntyvän itsehallintoalueen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Edellisten lisäksi johtokuntaan kuuluvat Jukka Kinnunen, Asko Lamminsalo ja Ville Kinnunen. Syyskokous päätti nostaa yhdistyksen jäsenmaksuja, mutta ne ovat edelleen liiton suosituksia pienemmät. Ensi vuonna yhdistys panostaa maatalousyrittäjien hyvinvointiin ja terveyteen. Tammikuussa alkaa kuntokerho, johon kuuluu kuntosaliharjoittelun lisäksi ravitsemustietoa. Maaseutunuorten joulutulet sytytetään Rasivaarassa 22. Viimeisen kahden vuoden aikana seuranta on joka sektorilla pelannut hyvin, puheenjohtaja kiittivät. KITEE Tuomo Flinkman Kaupunginjohtaja EevaLiisa Auvisen mukaan hyvin alkanut talouden kehittäminen ei anna aihetta henkseleiden paukuttamiseen. . Lisäksi toteutetaan useita infraan liittyviä kohennuksia, Auvinen kertoi. Ensi vuoden talousarviossa on kaupungin verotuloiksi arvioitu 33,4 meuroa, kun ne tänä vuonna ovat 35,2 meuroa. . Todennäköistä on, että verotulot putoavat. Tieto hämmentää niin työntekijöitä kuin kunnan johtoa. Asia nousi esille päätök- Kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen, oikealla, hallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela, valtuuston puheenjohtaja Sinikka Musikka sekä talous- ja hallintojohtaja Tiina Eskelinen korostivat talousasioiden seuraamista niin menneiden kuin tulevienkin kuukausien osalta. Se on ymmärretty myös luottamushenkilöiden keskuudessa. Attendon lisäoptioita puoltaa ennen kaikkea se, että palvelut ovat toimineet hyvin. Vaikka korkokulut ovat alhaalla, kaupunki maksoi lainakorkoja kuluvana vuonna 330 000 euroa. Myös kaupungin elinvoimaa lisääviin toimiin tarvitaan taloudellisia resursseja. Edelleen kaupungin nettomenot ovat edelleen verrattain korkealla tasolla, vaikka menoja on saatu pienenemään merkittävästi. . Vuosina 2016-2019 nettoinvestoinnit ovat 9,08 meuroa eli keskimäärin 2,27 meuroa/vuosi. Se on keskimäärin 3,5 henkilötyövuotta. Mitä ylijäämäkaudella? Kiteen kaupungin tunnusluvut viime, tältä ja tulevalta vuodelta. le. Mm. Kantokykyyn vaikuttavat myös konsernivastuut. Syynä tähän on yleinen taantuma koko maassa sekä meillä lisäksi korkea työttömyys, minkä kohentamiseksi on töitä tehtävä monin eri keinoin. Sotea suunnittelevat nyt kuntajohtajat. Parin kuukauden kuluttua uusi valtuusto valitsee PohjoisKarjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle johtajan, Eeva-Liisa Auvinen kertoi ja korosti edelleen sitoutumista tasapainottamisohjelmaan. tasavertaisemmassa asemassa muihin Siun Sote -alueen kuntiin verrattuna. Korkomenot keventyvät 240 000 euroon. Kaupungin investoinnit olivat huomattavan suuret vuosina 2013-2015. . Koti-Karjala 6 Kesportin Plussaviikonloppu K-Plussa-kortilla Kaikki sekä ASUSTEET JALKINEET -20% Myös tarjoushinnoista! Tarjous voimassa pe 4.?la 5.12. Ei koske tilattavia eikä sovituksessa olevia tuotteita. KITEE Kiteentie 7 P. Jos sopimus jatkuisi vuoteen 2019, se toimisi hyvänä siltana Tohmajärven osalta siirryttäessä valtakunnalliseen sote-uudistukseen ja sen sote-alueisiin, Kuittinen sanoo. Demariryhmän puheenjohtaja Jouni Martiskin arvioi ryhmänsä enemmistön hengen olevan, että Tohmajärvellä liityttäisiin Siun Soteen ilman Attendoa heti vuoden 2017 alusta. Mikään toiminta ei tule häviämään, mutta toimintoihin tulee taloutta keventäviä muutoksia. Edelleenkin optiovuosia harkitaan vakavasti. Keskustaryhmä muodostaa lopullisen kantansa 13.12. ryhmäkokouksessaan. . Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Maastoauto liukasteli pylvääseen Tiistaina hieman ennen kello 18 suistui Tohmajärvellä maastoauto tieltä katkaisten valaisinpylvään. Toivottavasti sama linja jatkuu ja kehittyy, nut. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvia palveluja, käytettävissä olevia tiloja sekä henkilöstön sopeuttamista on seurattava koko ajan. Tänä vuonna 5-15 vuorokauden vapailla on säästetty 140 000 euroa. kaupungin lainamäärä on 1623 euroa/asukas. joulukuuta. Nokka nousi pinnalle kahdessa vuodessa Kitee jatkaa edelleen tiukkaa talouslinjaansa Kaksi vuotta sitten Kiteen kaupungin alijäämä oli 11,1 miljoonaa euroa. Viime vuonna se supistui 2,4 miljoonaan. On myös keskusteltu paikallisten yritysten asemasta, Jouni Martiskin sanoo. Seitsikkoryhmää johtava Vesa Väistö (ps) toteaa myös ryhmänsä keskustelevan vielä asiasta. Asiaan täytyy saada selvyys ennen joulukuun valtuustoa, kunnanjohtaja Olli Riikonen painottaa. Selvityksien saaminen jää viime metreille, sillä vastausta Riikosen esittämiin tiedusteluihin ei ole vielä kuulu- Auvinen korosti. Henkilöstön osalta Auvinen kertoi esimerkkinä vapaaehtoiset säästötalkoovapaat. Taloustilanne on nouseva myös ensi vuonna. Auton turvalaitteet laukesivat törmäyksen seurauksena. Yksin autossa ollut kuljettaja käytettiin tarkistettavana keskussairaalassa Joensuussa. Outi Hännikäinen jatkaa MTK Rääkkylän johdossa MTK Rääkkylä jatkaa itsenäisenä yhdistyksenä. Puheenjohtajana jatkaa Outi Hännikäinen ja varapuheenjohtajana Ville Hirvonen. Yhdistyksen sihteerin tehtäviä yhdeksän vuotta hoitanut Pentti Hirvonen sai lopulta seuraajan, kun tehtävän ottaa vastaan puutarhuri ja yrittäjä Virve Inberg. Niina Tolvasen tilalle johtokuntaan tuli Henri Makkonen. Kaupunkikonsernissa on yhtiöitä, joiden talous ei ole paras mahdollinen. Koko ajan etsimme parempia ja edullisempia vaihtoehtoja. . Siun Sote ei sulje pois Attendon optiovuosia. Jos työntekijöiden asema ei varmistu, se vaikuttaa ratkaisevasti Attendo jatkosopimuksesta päättämiseen. 010 6666 370 Palvelemme: ma?to 9?17, pe 9?18, la 9?14 Puheluhinnat 010 yritysnumeroon: Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min. Matkaviestiverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Arvio on, että valtionosuuksia saamme 36,2 meuroa, kun tämä vuonna määrä on 35,3 meuroa. . Ensi vuonna lainojen lisäys on enintään 100 000 euroa. Henkilöstö olisi silloin Valtionosuudet nousevat, verotulot laskevat Tänä vuonna kaupunki saa taloutensa tasapainoon. Siitä olisi monella tapaa etua. Edelleen on muistettava, miksi on tärkeä noudattaa talouden tasapainottamisohjelmaa. Sosiaali- ja terveysmenot ovat myös kysymysmerkki. Ne voivat heilahdella hyvinkin paljon. Työntekijän asema säilyy varmuudella vain, jos Attendo-sopimus purkautuu vuoden 2016 lopussa. Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Matti Kuittinen kertoo ryhmän olleen aiemmassa valtuustokäsittelyssä Attendon jatkon kannalla. Asia on esillä vielä demareiden ryhmäkokouksessa. . Uuden Sote-mallin kautta odotamme kevennystä näihin menoihin. Talouden kehitystä on seurattava paitsi lyhyellä myös pitkällä tähtäyksellä. Meillä on taantuman ja työttömyyden lisäksi riskejä. Tapahtumapaikalla, Sinisellätiellä lähellä Kiteentien risteystä, on 60 km/h nopeusrajoitus. Silloin on kaksi vuotta aikaa ja yhteensä 40 miljoonaa rahaa laittaa asiat kuntoon kunnan omilla päätöksillä, Vesa Väistö perustelee.. Alkuperäisen suunnitelman mukaan alijäämän tasaamiseen oli varattu aikaa viisi vuotta eli vuoden 2018 loppuun. Reilun viikon kuluttua kokoontuva Tohmajärven kunnanvaltuusto saa talousarvion lisäksi päätettäväkseen Attendo-sopimuksen jatkon optiovuosilla. Toimintojen sopeuttaminen on mielestäni ymmärretty hyvin henkilöstön keskuudessa. Auto suistui ylämäkeen noustessaan vasemmalle puolelle tietä. Arppen koulun osuus on 2,1, Kesälahden Aurinkotalon 0,95, P-K:n sosiaali- ja terveyspalvelujen ky:n peruspääomasijoitus 0,65 sekä koulukeskuksen lähiliikuntapaikkojen osuus 0,25 meuroa. . Suurimmillaan ne ovat ensi vuonna, 5,38 meuroa. Olemme valtuustossa tehneet päätöksen liittyä Siun Soteen. Näihin kaikkiin on varauduttava etukäteen. . Kompensaationa verotuloille valtionosuudet tulevat vastaavasti kasvamaan. On muistettava, että edessä on paljon uhkia ja haasteita, jotka tarvitsevat plusmerkkisiä numeroita tueksi. Mm
Polvi särkyi ja kranaatin sirpale osui lähelle sydäntä. . Vuodesta 2001 lähtien olen osallistunut piirakkatalkoisiin. . Tappelemalla ei tulla onnistumaan. Joukot ovat vain harventuneet. Kranaatinsirpale lähellä sydäntä on muistuttanut itsestään joka päivä haavoittumisen jälkeen, mutta Ignatius on pärjännyt elämässään huumorin avulla. ?Rauhaa pitää kunnioittaa? KITEE Riitta Hakulinen 6.12. Tämä paistaa, entinen näivetti, seurakunnan emäntä Kirsi Kärnä vahvisti. Nuorempia sukupolvia Väinö Ignatius ei halua lähteä neuvomaan millään tavalla. Sotakorvaukset maksettiin ja siirtolaiset asutettiin. . Mutta katkera on ole koskaan ollut. Ei ollut silloin lakkoilua. Pariskunta on ollut yhdessä 65 vuotta. Haavoittuminen teki omat vaikeutensa Ignatiuksen työntekoon. . Joukkojen yhteishenki kantoi eteenpäin. . Vaimoksi löytyi Sisä-Karjalassa työskennellyt nuori nainen, Alma, joka oli tullut siirtolaisena Ruskealasta. Itsenäisyyspäivän paras hetki on se, kun Suomen lippu nostetaan tankoon. Ihmiset olivat ehdottomasti tyytyväisempiä kuin tänä päivänä. Väinö Ignatius osti oman tilan Lohelasta ja kävi viljelemään maata. Uuni maksoi melkein 4 000 euroa. Piirakkatalkoolaiset lahjoittavat vielä yksien talkoiden tuoton uunirahastoon. . Tuhannen karjalanpiirakan paistaminen pienellä uunilla olisi ollut valtavan hidasta, Kirsi Kärnä kertoo. Suuria laitosuuneja ei ole joka keittiössä. Se on sanottava, että haavoittumisen jälkeen en ole tervettä päivää kokenut. Se on niin tärkeää, että siinä lipussa on sinivalkoiset värit, Ignatius sanoo liikuttuneena. . Meitä ihmisiä on niin joka lähtöön. Väinö Ignatius on osallistunut aktiivisesti paikallisten sotaveteraani- ja sotainvalidijärjestöjen toimintaan ja toiminut niiden johtokunnissa useita vuosikymmeniä. Oili Parviainen vetää piirakkapellin uunista. Konetöitä pystyi tekemään paremmin. Huumori yhdistää meitä. muotilla kakkaroita ja vastaa siitä, että taikinakakkarat ovat saman paksuisia. Seuraavat leipurit ajelevat kuoret ohuen ohuiksi ja kolmas porukka täyttää ja rypyttää piirakat. Huumoria on pitänyt olla, muuten olisi elämä mennyt liian vaikeaksi, Ignatius toteaa ohjenuorakseen. Huumori kantaa Sotia ei voiteta sotimalla Väinö Ignatius toteaa painokkaasti, että tieto sodan loppumisesta tuntui hirmu hyvältä. . Kyllähän se oli aina mie- 7 Sotainvalidi Väinö Ignatiukselle Itsenäisyyspäivä merkitsee vapauden ilosanomaa. lessä lähdön hetkellä, että mitähän siellä on vastassa. Kirsi Kärnä tarkkailee taustalla. Puurokattilat kainalossa uunia etsimässä Seurakuntatalon edellinen laitosuuni sanoi työsopimuksensa irti viisi vuotta sitten. Sen verran kovat hermot on olleet, että pahempia häiriöitä ei ole tullut. Kyllä minäkin kuulin, että ?Piruako sie sinne mänit?, mutta sellaiset piti jättää vain omaan arvoonsa. Rauhaa pitäisi kunnioittaa. Mutta sydän on kestänyt, on se niin hyvin raudoitettu, Ignatius toteaa huumorilla. . Uusi uuni on karjalanpiirakoilla testattu ja hyväksi havaittu. . Piti purra hammasta, että tästä pitää vain päästä eroon. Sota on sota ja rauha on rauha. Nuoret eivät oikeasti ymmärrä, mitä sota on. . Koti-Karjala Lauantai 5.12.2015 Kiteeläinen sotainvalidi Väinö Ignatius antoi alaikäisenä nuorena miehen oman panoksensa Suomen itsenäisyyden turvaamiseksi. Hän toteaa kuitenkin: . Arvomerkitkään eivät mahdu yhteen rintaan. Sotainvalidien kuntoutukseen ja sotaveteraanien huomioimiseen Väinö Ignatius on ollut varsinkin viimeisen kymmenen vuotta hyvin tyytyväinen. Sen jälkeen on ollut käytössä vain pieni liesiuuni. Kun piirakkatalkoolaiset ryhtyvät hommiin, niin piirakoita tehdään vähintään tuhat. . Olen pyrkinyt kohti rauhallista elämää. . Omassa kodissaan Kiteen keskustan tuntumassa asuva Ignatius saa vaimonsa kanssa nykyjään joka päivä lämpimän aterian ateriapalvelun kautta Valtiokonttorin kustantamana. . Asiat pitäisi voida aina selvittää neuvottelemalla. . Jokainen saa tehdä sitä, mistä tykkää ja, mitä osaa parhaiten, Pirkko Hirvonen naurahtaa. Hän kaulii taikinan ja ottaa muuttunut vuosikymmenten saatossa. . Ignatius on 35-prosenttinen sotainvalidi. Lähettinä toiminut Väinö Ignatius haavoittui Vuosalmessa heinäkuussa -44. Piirakkarahoilla on esimerkiksi voitu tehdä retkiä. Useimmiten piirakoiden myyntituloja saadaan noin 400 - 500 euroa kerralta. Mukavaa yhdessäoloa RÄÄKKYLÄ Riitta Makkonen Seurakunnan piirakkatalkoolaisten viiden vuoden mittainen evakkoretki kirkonkylän keittiöissä on päättynyt. Seurakuntatalon keittiössä komeilee uusi kiertoilmauuni, joka nielaisee sisuksiinsa neljä kookasta peltiä. Kansan käsi oli karttuisa ja saarelaisten käynnistämällä seurakuntalaisten uunikeräyksellä saatiin kokoon 1 300 euroa. Alkuun ei ollut sellaista ymmärrystä ja arvostusta, mitä viime vuosikymmeninä on ollut. . Tämän perjantain riisi- Rääkkylän seurakunnassa piirakkatalkoita on pidetty ainakin 30 vuoden ajan. Me tiedämme, miksi olemme kavereita, mutta sotajuttuja emme kerro. Mutta kaikkeen tottuu. On melkoinen määrä lisätyötä, kun kuljetat puurot, perunamuusit ja taikinat seurakuntatalolta toiseen paikkaan ja sitten valmiit piirakat takaisin seurakuntatalolle, Kirsi Kärnä kuvailee. Piirakkatalkoita on pidetty kerran kuukaudessa kesää lukuun ottamatta. Valtaosa piirakoista menee tilausten mukaan seurakuntalaisille. Minusta Suomen siniristilippu on kaunein kaikista lipuista. Oman lipun merkitys vapauden ja itsenäisyyden symbolina korostui Ignatiukselle erityisesti sodasta selvittyä. Jatkosodan jälkeen rintamalta palattua kotitilalle ostettiin heti lipputanko ja siihen lippu. Ilman katkeruutta Kiteen Lohelassa varttunut Väinö Ignatius oli 18-vuotias, kun hänet kesällä 1942 kutsuttiin armeijaan. . Minulle tämä on mukavaa yhdessä oloa, tekeminen tulee siinä sivussa, Oili Parviainen naurahtaa. Marjukka Konttinen-Lappalainen ajelee kuoret ohuiksi. Kaikilla oli into työhön ja työtä tehtiin koko kansakunnan puolesta. Anja Rouvinen ja Hilkka Asikainen täyttävät ja rypyttävät.. Yhtään sotaa ei ole voitettu sotimalla. . Sellaiset löytyvät leipomoiden lisäksi kou- lulta, pitopalvelusta ja Koivuniemestä. on 92-vuotiaalle Väinö Ignatiukselle tärkeä päivä, tärkeimpiä päivä vuodessa. . On pitänyt mennä vain eteenpäin. mutta sitäkin vaan tehtiin. Kaikkiaan lahjoituksina seurakunta sai yli puolet uunin hinnasta. Alaikäisiä pojannulikoitahan sitä oltiin, kun lähdettiin Kuopioon valmistautumaan. Muutaman kuukauden päästä oltiin sitten jo eturintamassa Kannaksella. . Ei silloin marmatettu, että mistä markan sai. Vuonna 1998 muutettiin Rääkkylään. Maanviljely oli raskasta, Paistaa eikä näivetä Seurakuntatalon keittiössä on tyytyväistä väkeä. Hän sutii voisulaa tottuneesti piirakan pintaan. . 18. . Seurakuntatalon keittiön varustus parani uunilla huomattavasti. Seurakuntatalolla järjestetään seurakunnan omien tilaisuuksien lisäksi myös muistotilaisuuksia ja muita perhejuhlia, joten käyttöä uunille riittää, Kirsi Kärnä vastaa hankinnan tarpeellisuutta epäilleille. Uusi uuni on osoittautunut tehokkaaksi. Kuntoutukseen minä pääsen milloin vain. Meillä on Vetreassa sellainen 6-7 miehen joukko nykyään kuntoutuksessa. Kolmen vuoden päästä kävin katsomassa, millaista toimintaa Tarinatuvalla on. Näissä kolmessa paikassa piirakkatalkoolaiset ovat käyneet piirakoita paistamassa. . Sitä ei voi kuvitella ensinkään sellainen, joka ei ole sodassa ollut, että mitä se on. Sota-aikoja Ignatius ei juu- rikaan ole elämänsä aikana muistellut, mutta sodan jäljet ovat muistutelleet joka päivä hänen kehossaan. Palatessani oman yksikköni miehet olivat lähteneet pohjoiseen ja minä menin puolestani Käkisalmesta Antreaan. . Rajut kokemukset eivät juurikaan ole tulleet uniin. . Yksi leipurisukupolvi on jo siirtynyt haudanlepoon. Leipureita on paikalla ollut 11 . Perunapiirakat myydään, sillä niitä on hankalampi pakastaa, Kirsi Kärnä kertoo. Piirakkatalkoiden tuotto on käytetty seurakunnan diakoniatyöhön. Tuotantopuoli häärää seurakuntasalin aulaan pystytetyn korkean pöydän ääressä. Keittiössä paistovastaavat vahtivat piirakoiden kypsymistä ja voitelevat kuumat herkut. Oili Parviaisen sormet ovat tottuneet tulikuumiin piirakoihin. Piirakoita voi tilata seurakunnan emännältä. . Niistä kahdesta kolmesta päivästä en muista mitään, enkä tullut tuntemaan auttajiani. Olin kaksi kuukautta Turussa sotasairaalassa. Yli kolmekymmentä vuotta sitten meitä oli Kiteeltä lähdössä Kuntohoville iso autolasti miehiä. Nyt minä saan kulkea yksinäni, muut ovat jo mullan alla. . Kenellekään minä en sotaa toivo, Ignatius sanoo painokkaasti. Joukot ovat harventuneet Väinö Ignatius on kokenut omakohtaisesti, kuinka ihmisten suhtautuminen sodan käyneisiin veteraaneihin ja sodassa haavoittuneisiin on piirakat menevät diakonian jouluaterialle. Päivätyöt tein Pohjois-Karjalan Sähköllä ja yöt tein maahommia. Väinö Ignatius sanoo selvinneensä sodasta melko hyvin
Kuva: Olavi Lautamäki. Turvapaikan tärkeyden otti esille myös emeritus-kirkkoherra Sakari Takala omassa tervehdyksessään. Komissio siirtyi hevosvetoisesti Lahdenkylään, jonne matkaa oli linnuntietä viitisen kilometriä. Yhteisessä tutkimuksessa todettiin, että 24.3.1940 noin klo 17.00 oli ryhmä puna-armeijan sotilaita saapunut Lahdenkylän eteläosaan tiedustelemaan etuvartioasemia. Ryhmän saapuessa eräiden heinälatojen luokse oli suomalainen sotamies Väistö ampunut FN Browning-pistoolilla kuolettavasti yhtä sotilasta. Kiteen kohdalla lähellä valtakunnan rajaa kulki Värtsilän, Sortavalan ja Karjalan Kannaksen välinen rautatie, joka Matkaselässä haa- rautui Suojärven suuntaan. Neuvostoliitto oli talvisodan aikana rakentanut Petroskoin ja Suojärven välistä rataosuutta liikennöitävään kuntoon. Puna-armeija oli työntänyt siellä ryhmityksensä noin kilometrin verran rajalinjan länsipuolelle. Lumien sulettua tilannetta alkoivat selvittää myös Päämajan joukkoihin Osasto Kuismaseen kuuluneet partiot, joita lähetettiin Matkaselän ja Impilahden suunnalle. Lahdenkylän välikohtaus 24.3.1940 Suomalais-venäläisen tarkastuskomission tapaamisessa Matkaselässä 25.3.1940 tuli esille Kiteen Lahdenkylässä edellisenä päivänä tapahtunut Arvi Pulkkinen Rajakillan pikkujoulussa: Valmiutta on nostettu Ukrainan ja Lähi-Idän kriisit sekä terrorismin lisääntyminen ovat vaikuttaneet myös PohjoisKarjalan Rajavartioston toimintaan. . Hänen perässään tullut osaston johtaja oli haavoittunut neljästä osumasta. Divisioonan joukkoihin kuulunut Jalkaväkirykmentti 38:n III Pataljoona (III/JR 38). Divisioonan esikunta. Toivottavasti se tuo turvaa jokaiselle, Takala kiteytti. Pikkujoulun yhteydessä jaettiin perinteiseen tapaan huomionosoituksia. Hän perusteli näkemystään ilmastonmuutoksella. Rajatoimisto 1940 - 1940 (SPK 308) Sotapäiväkirja, Jalkaväkirykmentti 38 1940-1940 (SPK 1467, 1.2.1940 - 25.4.1940) Sotapäiväkirja, 7. Sen vuoksi toimituspöytäkirjassa käytettiin tapahtumapaikasta sanontaa määräämätön raja-alue. Suomalaiset esittivät valittelunsa tapahtuneesta ja mo- että Suomestakin on yhteyksiä terrori-iskun tehneeseen ISIS-järjestöön. Rajavartioston työhön kaikki tämä on vaikuttanut niin, että kaikki rajatarkastukset tehdään entistä tarkemmin, hän paljasti. Pulkkinen valotti katsauksessaan myös pakolaistilannetta. Toimisto II 1940-1940 (SPK 247, 4.3.1940 - 10.6.1940) Sotapäiväkirja, III Armeijakunnan esikunta. Kevään 1940 mittaan kuultiin räjähdyksiä varsinkin eteläisellä rajaosuudella Pyhäjärven itä- ja koillispuolella. Rajan tuntumassa todettiin paikoittain runsasta ajoneuvoliikennettä sekä sotilasosastoja pioneeri- ja metsätöissä. Myös koulutustoiminnasta tehtiin jonkin verran havaintoja. Suomen puolella kiinnostivat eniten kysymykset, millaista uhkaa rajan takana on ja keskitetäänkö sinne lisää joukkoja. Huhtikuun aikana saatiin rauhoittavia tietoja muun muassa Matkaselän tien suunnasta, jossa esiintyi ainoastaan kevyitä rajavartiojoukkoja. Joulu on lähestymässä ja pääsemme vastaanottamaan sen suurta ilosanomaa. . Hänet oli lähetetty aiemmin Sotasairaala 20:sta toipumislomalle, eikä ilmeisesti tuntenut rauhansopimuksen määräyksiä ja oli luullut joutuvansa vangiksi. Rajalinjan kulkua ei pystytty tutkimuksissa selvittämään tarkasti. Joukko oli osallistunut talvisodassa Laatokan pohjoisrannalla mottitaisteluihin. Viikkoa ennen vihollisuuksien päättymistä 6.3.1940 sen Petäjäsaaressa taistelleen 7. Komppanian tappiot olivat olleet raskaat, kaatuneina 26 sotilasta. Pataljoonan vastuualueeksi määritettiin lohko, jonka oikea raja oli Sarvisalo pois lukien Pyhäjärven Suitsansaari ja vasen raja Maljakivi - Kiteenjärvi - Heinäjärvi - Pälkjärvi. Kiteen rajaosuus jaettiin Kangasjärven kohdalla kahteen osaan. Toimisto II 1940-1940 (SPK 83, 6.3.1940 - 7.6.1940) SA-Kuva-arkisto Suomen sodissa 1939 1945 menehtyneet - tietokanta Wikipedia-tietokanta Samalla hän muisteli omaa sota-aikaamme, jolloin synnyinkoti jouduttiin jättämään ja turvaa haettiin vieraista oloista. Hyvin monelle rajan takaa lähteneelle turvapaikka löytyi Kiteen kirkosta, ihan konkreettisesti. Divisioonan esikunta. Yhtymä kuului III Armeijakuntaan, jonka vastuualueen eteläraja kulki Joutsenon Kuurmanpohjassa ja pohjoisrajana oli Kiteen kunnan pohjoisraja. Kiteen lohkolla rajanvartiointia ohjasi IV Armeijakuntaan kuuluneen 13. Lopuksi pöytäkirjaan kirjattiin, että asia oli loppuun käsitelty. Koti-Karjala 8 Rajavartiolaitoksen palveluksessa elämäntyönsä tehnyt, kiteeläissyntyinen everstiluutnantti evp Ossi Pirhonen on ryhtynyt eläkepäivillä tutkimaan entisen kotiseutunsa sotahistoriaa. Kahdessa osassa julkaistava teksti käsittelee Keski-Karjalan alueen rajatilanteita talvisodan jälkeen keväällä 1940. Talvisodan päätyttyä kenttäarmeija vetäytyi uudelle rajalle ja ryhmittyi rajanvartiointiin ja puolustukseen. Myös maantieliikenteen yhteydet Karjalan Kannaksen ja Laatokan Karjalan välillä kulkivat samalla tavalla. Venäläiset olivat perillä Laatokan ranta-alueen merkityksestä ja ryhtyivät linnoittamaan aluetta järjestelmällisesti rajalta lähtien syvyyteen porrastetuin betoni- ja kenttälinnoituslaittein. Kiteen rajaosuudella tehtiin runsaasti varustelutöihin liittyneitä havaintoja. Jakajina toimivat sihteeri Timo Päivinen, vasemmalla, ja puheenjohtaja Pekka Hakkarainen. Divisioonan esikunnan rajavartiotoimisto, jonka päällikkönä toimi kokenut rajamies majuri Martti Johannes Aho. Havaintoja raja-alueella Neuvostoliiton puolelle jäi Moskovan rauhassa kapea, mutta tärkeä Laatokan rantakaistale. Se oli evakkomatkalla niin lapsille kuin vanhemmillekin paikka, missä pääsi levähtämään ja rauhoittumaan. Nyt elämme jälleen aikaa, jolloin monen kohdalla elämäntilanne on toisenlainen kuin pitkiin aikoihin ja ihminen kokee olonsa turvattomaksi. Kukaan ei kuitenkaan ole yksin. Eliel Väistö on haudattu Kiteen sankarihautausmaalle. Komissio sopi alustavasti rajalle muodostettavasta noin kahden kilometrin levyisestä puolueettomasta vyöhykkeestä. IV Armeijakunnan rajavartioupseeri everstiluutnantti Räsänen antoi 29.3.1940 määräyksen, jossa kiellettiin ryhtymästä tulitaisteluun venäläisten kanssa. Jokaisella on hyvä olla paikka, johon turvautua, kun kolhuja ja koettelemuksia tulee. lemminpuolisista hengen menetyksistä. Valmiutta on nostettu, Tohmajärven rajavartioseman päällikkö Arvi Pulkkinen sanoi Kiteen Rajakillan pikkujoulussa torstaina Kipakassa. KITEE Jouko Väistö Pulkkisen mukaan Ukrainan tapahtumien vaikutukset näkyivät välittömästi valtakunnan tasolla; turvallisuuspolitiikkaan alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota ja NATO-keskustelu vilkastui. Yhtä lailla selväksi on tullut myös se, että Suomessakaan ei voida huolettomana seurata Pariisin terrori-iskuja. Niitä voidaan tehdä muuallakin ja on täysin mahdollista, Lauantai 5.12.2015 välikohtaus. Alkuillasta sattuneessa laukaustenvaihdossa oli saanut surmansa kaksi sotilasta, toinen oli ollut suomalainen ja toinen puna-armeijan sotilas. Lisäksi yksi puna-armeijan sotilas oli haavoittunut vaikeasti. Venäläiset vaativat paikan päälle menoa vielä samana päivänä. aamupäivällä hiihtoratsain Valkeavaaraan Kumurin tielle rajalinjan kohdalle, jossa tapasivat puna-armeijan edustajat. Rajanvartioinnista huolehti kaksi komppaniaa yhden komppanian tehdessä viivytystaisteluvalmisteluja Kiteenjärven ja Hyypiin välisellä kannaksella. Kuluneen viikon puolivälissä Suomessa turvapaikan hakijoita oli liki 30000, joista turvapaikan tulee viranomaisarvion mukaan saamaan vähän yli 7000. Pulkkisen mukaan pakolaisuus tulee jatkumaan pitkälle tulevaisuuteen, vaikka olot Lähi-Idässä rauhoittuisivat. Divisioonista käytettiin rajanvartiointitehtävään yhden pataljoonan voimia. Pataljoonan lohko jakautui rajan yli johtavien teiden ja välimaaston mukaan komppanioiden lohkoihin, jotka taas jakautuivat edelleen alalohkoihin. Rauhan tultua suomalaisten joukkojen oli määrä vetäytyä uuden rajalinjan taakse Kiteen kohdalla viimeistään 26.3.1940. Kiteen rajaosuudelle ryhmitettiin 13. Tämä oli vastannut tulitukseen konepistoolilla ja surmannut Väistön. Sotamies Eliel Väistö oli ollut tapahtumapaikalla heinänajossa. Kulkuvaikeuksien vuoksi matka siirrettiin seuraavalle päivälle. Suomalainen komissio siirtyi majuri Ahon johdolla 26.3. Ylipäällikkö nimitti hänet ensimmäisen kerran ritariksi 1.3.1942 (Ritari n:o 52) ja toisen kerran Lapin sodan aikana 16.10.1944. Kaksinkertaisia ritareita hänen lisäkseen oli ainoastaan kolme: kenraalimajuri Aaro Pajari sekä lentäjät kapteeni Hans Wind ja lentomestari Ilmari Juutilainen. Ossi Pirhonen Everstiluutnantti, evp Lähteet: Sotapäiväkirja, 13. Sen seurauksena vedestä on jo nyt Afrikassa pula, mikä panee ihmiset liikkeelle etsimään parempia elinoloja. Jokaisella hyvä olla turvapaikka Kiteen Rajakilta palkitsi pikkujoulunsa yhteydessä Rajalautasella Arvi Pulkkisen, kolmas vasemmalta, Reijo Väisäsen ja Taisto Monosen. Arvi Pulkkiselle, Reijo Väisäselle ja Taisto Monoselle ojennettiin Rajalautanen ja Rintamerkin saivat Esko Kuosmanen, Taisto Mononen, Aimo Karttunen, Valto Pulkkinen, Pauli Peltomaa, Jukka Törrönen, Reijo Väisänen sekä Arvo Kinnari.. Pataljoonan komentopaikka ja esikuntakomppania sijoitettiin Ki- Keski-Karjalan rajatilanne keväällä 1940 SA-Kuva: JR 50:n komentaja majuri Johannes Aho lähettinä toimineen Kalevi-poikansa kanssa Suvilahdessa 21.8.1941. teen kansakoululle. Kiteen lohkon rajavartiojoukot toimivat Pyhäjärven eteläpuolelle ryhmitetyn 7. Divisioonan johdossa. Venäläisten mielestä vastuu tapahtuneesta kuului Suomen sotalaitoksen johdolle. Pöytäkirjaan kirjattiin suomalaisen osapuolen eriävä kanta varsinkin, kun Väistö oli käyttänyt omaa yksityisasettaan. Pakottavassa tilanteessa oli parempi antautua vangiksi. Suomalaista komissiota johtaneesta Martti Johannes Ahosta tuli myöhemmin kaksinkertainen Mannerheim -ristin ritari
Viimeisen kymmenen vuoden aikana osanottajamäärä on liikkunut 500-700 paikkeilla päiväkävijöistä riippuen. Kilpailutoimintamme on keskittynyt Aimo -alueelle, jossa motocrossrata sijaitsee. Rata on noin 1 600 metriä pitkä ja kuusi metriä leveä. Meillä on omat parin sadan neliön tilat lähellä Kiteen keskustaa. Keväällä aloitimme myös uuden junnuradan. Ajamaan lähtö kerholta onnistuu paremmin. Cross country -rata on ollut hyvin suosittu paitsi harjoitteluun myös syksyn kilpailujen osalta. Osa kerholaisista tekee kesäisin yhden tai kaksikin pitempää matkaa ulkomaille. Koti-Karjala Lauantai 5.12.2015 9 Nektarios-kuorolta joululevy Kiteen ortodoksinen Nektarios-kuoro on koonnut joulunajan sävelmiä ja muutamia uudempia ortodoksisia kirkkomusiikkisävelmiä äänitteeksi. Levy valmistuu painosta joulukuun alussa ja julkistetaan heti tuoreeltaan 9.12. Innokkaimpien harrastajien mittareihin kertyy kymmeniä tuhansia kilometriä. Seuran toimintaa on rakennettu määrätietoisesti siten, että tilaa löytyy kaikille perheen jäsenille. . Kävijäennätys on 900. Pitkäaikainen puheenjohtaja Kari Kosonen ja varapuheenjohtaja Jarmo Hukka uskovat, että toimintaa on vielä seuraavankin 30 vuoden jälkeen. KITEE Tuomo Flinkman MC-Kiteen toiminta ei pysähdy ajokauden päättymiseen. . Radalla on erilaisia pöytähyppyreitä, tuplia, vauhti ja stepup hyppyreitä. Siellä ajetaan myös talvella. Me myymme palveluja muihin tapahtumiin, Kosonen ja Hukka kertovat. Uudet toiminnot Aimo -alueelle MC-Kitee on innolla odottanut Tolosenmäen Aimo-alueen lisärakentamista. . järjestyksen valvonta on omasta takaa. Olemme tilanneet seuralle mm. Järjestysmiestoiminta on lisäksi yksi varainhankintamuoto. Aluksi se pidettiin Kiteellä Likolammella. Vanha jun- nurata on edelleen käytössä. Mitä seuraavaksi, ratkeaa tulevaisuudessa. . Suikkanen kertoo vastaavia kelloja olevan vain muutamia Suomessa ja Euroopassakin muutamia satoja. Eniten niitä löytyy Hollannista ja Belgiasta. Toteutus omin voimin Levyn varsinainen äänitysprojekti toteutettiin loka-marraskuussa Kiteen ortodoksisessa kirkossa, joka soveltuu lauluäänityksiin ja -esityksiin akustiikaltaan erinomaisesti. Levyn valmistus hoitui pitkälle kuoron omana työnä. Olemme järjestäneet Ponutaival -tapahtuman 23 kertaa. Keväällä teimme siihen täydellisen peruskunnostuksen ja pieniä muutoksia. . Säilytystilan vieressä on sepitysosa, joka on varustettu riittävillä työkaluilla, Kari Kosonen, oikealla, ja Jarmo Hukka kertovat. myös ulkomailta. . Pyöräily on monelle perheharrastus. Nektarios-kuoron esittämänä levyltä kuullaan myös muuta kirkkomusiikkia ja muun muassa slaavilaisia koljada-melodioita, jotka ovat verrattavissa tiernapoikiin. Levyllä on muutama kappale Karjalan evakoiden vaelluslauluja ja sisältää se pari sävellystä myös Nektarioskuoron johtajan Aleksi Suikkasen kynästä. Yksi erikoisimmista kappaleista on Aleksi Suikkasen kirkon kelloilla soittama kappale ?Tornistansa iltakellot?. Kiteen ortodoksisen kirkon 14 kelloa on viritetty kro- Nektarios-kuorossa laulavat Anna Jetsu, Tuija Ilvonen, Iiris Hämäläinen, Minna Hurri-Hyvärinen, Kirsti Rautiainen, Kirsi Hämäläinen ja Risto Hirvonen. Rataa huolletaan viikoittain. Hän luonnehtii kuoroa pieneksi, mutta iskukykyiseksi porukaksi. Tulee aika kalliiksi talkootyöllä toimivalle seuralle.. Meillä on biljardipöytä, karaokelaitteet, keittiö, jossa voi keitellä kahvia sekä laittaa pientä purtavaa ja tietysti katsella televisiota. Yhdessä oloon kuuluu lisäksi pyörien päällä oleva sauna ja kylpytynnyri. Hyppyjen lähdöt pidetään aina hyvässä kunnossa ja ne on pyritty tekemään mahdollisemman turvalliseksi. Kerhomme merkittävin tapahtuma on vuosittain järjestettävä moottoripyörien kokoontumisajo Ponutaival. Kyllä tekemistä ja meininkiä on koko vuoden. Tämä on huumorintajuinen porukka vaikka olemmekin vakavan asian äärellä, tervetuloa mukaan Aleksi Suikkanen toivottaa. Nektarios-kuoro pitää levynjulkistuksen tiimoilta kaksi konserttia. pidettävässä konsertissa. KITEE Kari Sarkkinen Levyn nimi, Tähti syttyy ylle seimen, johdattaa jouluisiin ajatuksiin, joiden ympärille suurin osa levyn kappaleista on rakennettukin. Kuoroa johtaa kanttori Aleksi Suikkanen. maattiselle sävelasteikolle, joten niitä pystyy käyttämään soittimena. Talvisydämellä kerhomme toiminta painottuu seini- en sisälle. Endurorata on myös rakennettu. Puolet tiloista on rakennettu moottoripyörien säilytykseen ja sepitykseen. Ja, ennen kaikkea, kerholla voi vaihtaa aina kuulumisia, Kosonen luettelee. Itä-Suomen korkein jäsenmäärä Kiteen moottoripyöräklubin jäsenmäärä on yli 300 henkilöä. . Itselläni on siitä hyvä kokemus, kun vaimo ja neljä lastamme olemme mukana aktiivisesti lähes kaikissa tapahtumissa. Rata on pehmeää hiekkaa ja hyppyrit savea. . Kun perustimme kerhoa, paikalla oli 11 harrastajaa. Nyt jäseniä on paitsi Kiteeltä ja Keski-Karjalasta myös alueen ulkopuolelta. . Se sai ympäristöluvan kolme viikkoa sitten, joten sinnekin päästään ajamaan ihan luvan kanssa, Kosonen ja Hukka naurahtavat ja samalla antavat huutia lupakäytännölle. Kuoro on myös keski-iältään harvinaisen nuori kirkkokuoroksi. Kuorossa laulavat Anna Jetsu, Tuija Ilvonen, Iiris Hämäläinen, Minna Hurri-Hyvärinen, Kirsti Rautiainen, Kirsi Hämäläinen ja Risto Hirvonen. Levyllä ja Kiteen konsertissa mukana on laulamassa myös Joensuun ortodoksisen seurakunnan pappi Aleksander Roszczenko, jonka vastuualueena seurakunnassa on Keski-Karjalan alue sekä maahanmuuttajatyö. Ortodoksiseen kuoroon voi tulla vaikka ei kuuluisikaan ortodoksiseen kirkkoon. Nuotinlukutaito ja sävelkorva ovat asioita, joita kuorolainen tarvitsee sekä kiinnostuksen kirkkolaulua kohtaan. . Toiset sata neliötä ovat muuta kerhotilaa, jossa voi viettää aikaa järkevällä tavalla. . Osa nauttii ajamisesta muuten vaan. . Osanottajamäärän kasvun takia kokoontumispaikaksi tuli Karjalan Kievarin alue Kesälahdelta. . Lokakuun kisassa on ajajia noin 250 ympäri Suomea. . Levyn painatus tapahtui ulkopuolisena työnä. Tähti syttyy ylle seimen on vuonna 2000 perustetun Nektarios-kuoron ensimmäinen levytys. Se syntyi vuonna 2013. Kun puhutaan näinkin mittavasta tapahtumasta, täytyy vastavuoroisesti olla aktiivinen porukka sitä järjestämässä. . Mukana on yli sata toimijaa eri tehtävissä. Jäseniä tarvitsemme toiminnan ylläpitämiseksi. Osa pyöristä on siellä kesälläkin, kun sivutiet ovat keväisin rapaisia. harrastukseen liittyviä lehtiä, joita jokainen voi vapaasti käydä kerhotiloissa lukemassa. Mm. Äänityksistä vastasi kuoronjohtaja Aleksi Suikkanen ja levynkansien suunnittelusta Anna Jetsu, yksi kuorolaisista. Kesä on luonnollisesti vilkasta ajokautta. Se kokoaa motoristeja paitsi kotimaasta Kiteen Moottoripyöräkerhon varastossa on kymmeniä pyöriä talvisäilössä. Kerhomme on tässä asias- sa aktiivinen ja hoitaa kaikki järjestelyt ruokailusta lähtien itse. Muutamia kertoja kuoroa on äänitetty radioohjelmiin. Kiteen jälkeen kuoro käy esiintymässä 11.12. Kiihtelysvaaran luterilaisessa kirkossa. Viikon yhdistys MC-Kiteellä riittää tekemistä ympäri vuoden Viime huhtikuussa pyörähti käyntiin uusi vuosikymmen Kiteen moottoripyöräklubilla, kun yhdistys täytti 30 vuotta. Aleksi Suikkanen kertoo levyn tekemisen olleen pitkään suunnitteilla. Kuoroon mahtuu laulamaan Aleksi Suikkanen on johtanut Nektarios-kuoroa kuusi vuotta
Toiminnassa on jo eri ryhmien liikuntakerhoja ja lasten leikkitoimintaa. Vapaaehtoiset siunataan kurssin päätteeksi kirkossa. . Seurakunta pitää meistä vapaaehtoisista hyvää huolta. Pari kertaa vuodessa kokoonnutaan ja vaihdetaan kuulumisia. Tämä on hyvä asia sekä täällä asuville että vapaaehtoisille. Koivikolla vapaaehtoiset vetävät erilaisia kerhoja. Kahden muun vapaaehtoistyöntekijän kanssa hän käy tapaamassa noin tunnin ajan yksikön kahdeksaa asukasta. . Jokainen voi auttaa omien voimavarojen ja käytettävissä olevan ajan mukaan. Lähimmäistoimintaan seurakunnassa kuuluu mm. Olemme vaihtaneet kuulumisia ja kahvitelleet yhdessä. Seuraavalla kerralla laulamme joululauluja yhdessä. Mukaan voi lähteä ilman koulutustakin. Pitää tehdä asioita omien voimavarojen mukaan, eikä rasittaa itseään liikaa. . seurakunnan järjestämälle Lähimmäi- nen-kurssille, jossa annetaan valmiuksia toimia vapaaehtoistyössä. . Silloin voisimme vakiinnuttaa ja lisätä kerhotoimintaa, Juha Forsblom toteaa. tiönkin avaimia ropakko, että pääsen auttamaan naapureita. Olen käyttänyt asioilla, ollut juttuseurana ja tehnyt saattohoitoakin. Viisi vuotta sitten käydystä kurssista lähtien Pirjo on tavannut säännöllisesti pari kertaa kuussa mielenterveyskuntoutujaa pari tuntia kerrallaan. . Työryhmässä on ollut lisäkseni Mielenterveysseura, diakoni Pia Kangas Kesälahden kappeliseurakunnasta ja psykologi Martti Kejonen, Merja Issakainen kertoo. . Ensimmäistä kertaa kokoonnuimme yhdessä isommalla joukolla ja kartoitimme, millaista erilaista vapaaehtoistoimintaa kukin taho järjestää. Seurakunta järjestää Lähimmäinen-koulutusta, josta saadaan valmiuksia diakoniatyön alaisuudessa tapahtuvaan vapaaehtoistyöhön. . Minä toimin heidän kaikkien yhdyshenkilönä ja annan tarvittaessa työnohjausta, Merja Issakainen kertoo. . Tukea tarvitsevat erityisesti ikäihmiset, mutta pyyntöjä on tullut myös mielenterveyspuolelta. Kyllähän ne kaupungil- lakin tietävät, että täällä se hunttovaa. Työ lasten kanssa herätti hänessä auttamishalun ja kiinnostuksen vapaaehtoistyöhön. Koulunkäyntiavustajan kurssi vahvisti tätä ajatusta. Viisi vuotta sitten Pirjo hakeutui Kiteen evl. Lähimmäistyössä hän auttaa muutamia ihmisiä säännöllisesti ja monia satunnaisesti. KITEE Riitta Hakulinen Pirjo Pelkonen toimi joitain vuosia sitten Taipaleen koululla kouluavustajana. ulkoiluttamista, laulattamista, soppa- ja aamupalapalvelun järjestämistä. Ei kannata pelätä sitä, että vapaaehtoistyössä joutuu sitoutumaan johonkin paljon aikaa vievään. Aina on saanut apua, kun on tarvinnut. Pirjo Pelkonen on ollut työttömänä viimeiset kolme vuotta ja vapaaehtoistyö on tuonut mielekästä sisältöä hä- nen elämäänsä. . Kipinä toi- Yhteistyö on voimaa vapaaehtoistyössäkin, toteavat Pirjo Salmelainen, Merja Issakainen, Sanna Rouvinen ja Katriina Tenhonen. minnan aloittamiseen tuli pari vuotta sitten mielenterveystyön sairaanhoitajaksi tulleen Merja Issakaisen myötä. Hän toivoo, että monet uudet ihmiset innostuisivat antamaan aikaansa tärkeään työhön. Minä teen alkuhaastattelun ja selvitämme, mitä kohderyhmää kukin olisi halukas tukemaan. Kaupunki järjestää vapaaehtoisille virkistys- ja koulutuspäiviä pari kertaa vuodessa. Vapaaehtoistoiminta on aina yhtä arvokasta olipa se satunnaista tai säännöllistä, Pirjo Salmelainen painottaa. Vastaanottokeskuksen tukityötä säännöllistetään Tänä syksynä Koivikolle perustettu vastaanottokeskus on kerännyt merkittävän määrän vapaaehtoistoimijoita. Jokainen osallistuu tähän toimintaan omien voimavarojen ja käytettävissä olevan ajan puitteissa, Merja Issakainen painottaa. Lähimmäispalvelusta tukea Evenkelisluterilaisessa kirkossa vapaaehtoistyöllä on pitkät perinteet. Kaupungin mukaan lähtö vapaaehtoistoiminnan ohjaamiseen on vähentänyt painetta seurakunnan suuntaan. Liikunnallisia ryhmiä Eläkeliitolla on omia valtakunnallisesti toteutettavia vapaaehtoistyöhön valmentavia kursseja. Suomalaisista peräti joka kolmas tekee jollain tavalla vapaaehtoistyötä ja määrä on lisääntymään päin. Kiteellä vapaaehtoistyötä tekevät tahot kokoontuivat muutama viikko sitten neuvonpitoon ja tilanteen kartoitukseen kaupungin vapaaehtoistyöstä vastaavan, sairaanhoitaja Merja Issakaisen kutsusta. Hän oli tottunut edellisessä työpaikassaan vahvaan vapaaehtoistyön hyödyntämiseen. . Meillä on kirjoilla noin 40 vapaaehtoista, joista aktiivisia on 25. Lähimmäistoimintaan voi toki lähteä myös ilman koulutusta, korostaa Sanna Rouvinen. KITEE Riitta Hakulinen 3.12. Minulla on taloyh- miseen avustusta RAY:lta. . Liikuntaryhmistä on tietoa kaupungin julkaisemassa Soveltavan liikunnan kalenterissa ja ryhmiin haetaan erikseen syksyn alussa. Yhdistys saa vapaaehtoistoiminnan järjestämisen tuke- ?Vapaaehtoistyö ollut henkireikä itselle? Kiteeläinen Pirjo Pelkonen syttyi vapaaehtoistyölle viisi vuotta sitten ja kävi seurakunnan järjestämän Lähimmäinenkurssin. Apua tarvitsevia on paljon.. vietettiin valtakunnallista Vapaaehtoisten päivää, jolla juhlistetaan vapaaehtoisia ja vapaaehtoistyötä. Yhdistyksemme perusperiaatteita on toisista välittäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja ihmisten toiminnallisuuden tukeminen työelämän jälkeen, kertoo Pirjo Salmelainen. Eläkeliitto vetää vapaaehtoispohjalta lähinnä ikäihmisille suunnattuja kerhoja ja kuntosali-, lentopallo-, boccia- ja kävelyryhmiä. Jokaisessa ryhmässä on vastuuvetäjä ja toteutuneesta toiminnasta tehdään kirjaukset. Seuraava kurssi on alkamassa Kiteellä ensi vuonna 16.2. Ilman muuta kaipaamme lisää vapaaehtoisia toimintaan mukaan. Mieheni kuoli vuosi sitten ja tuntui, että pohja omalta elämältä putoaa pois. Lähimmäistoiminnasta tehdään aina sopimus, jossa määritellään tuen tarvetta ja käyntikertoja. Olemme juuri uudistamassa toimintaa ja pyrimme saamaan toimivista ryhmistä säännöllisiä. SPR:n Savo-Karjalan piirin ylläpitämän keskuksen vapaaehtoistyön koordinaattorina toimii Juha Forsblom. . Vapaaehtoistyöntekijät kokoontuvat muutaman kerran vuodessa diakonin johdolla. Kahdeksan kokoontumiskertaa sisältävä Lähimmäinen-koulutus toteutetaan Raamattuun nojaten. Siellä puhuttiin paljon siitä, mitä lähimmäisen auttaminen voi pitää sisällään ja toisaalta mitä se ei ole. Osa toimii säännöllisesti ja tapaa tuettavaa esimerkiksi parin viikon välein. Koti-Karjala 10 Lauantai 5.12.2015 Voisinko minä auttaa jotenkin? Oletko ajatellut, että sinulta liikenisi aikaa apua ja seuraa tarvitsevalle. Tässä työssä kokee itsensä tarpeelliseksi ja saa nähdä muita ihmisiä. Katselin valmiiksi myös runoja ja sananlaskuja, joita voisimme lukea asukkaille. Pirjo Pelkonen kokee vapaaehtoistyön hyvin palkitsevaksi. Kurssi oli todella hyödyllinen. Perusajatuksena on ollut, että vapaaehtoistoimijoita saataisiin kaikkien mahdollisten ryhmien tarpeisiin, niin ikäihmisille, kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille, päihdehuollon asiakkaille kuin lapsiperheillekin. Työryhmä räätälöi viime vuonna vapaaehtoistyön koulutuksen, johon osallistui yhteensä 20 henkilöä, ja kaikki toimivat nyt vapaaehtoisina. . Turvapaikanhakijoiden kanssa on käyty myös kauppa-asioinneilla, museoissa ja tapahtumissa. . Pohdimme sitä, kuinka toiminnat olisi nivottavissa yhteen ja millaista yhteistyötä voisimme tehdä, Merja Issakainen kertoo. Kaupunki uutena toiminnanohjaajana mukaan Kiteen kaupungin ohjaama vapaaehtoistoiminta on vielä varsin nuorta. Kiteen kaupungin vapaaehtoistyöstä vastaava Merja Issakainen toteaa, että pelko on turha. Me ulkoilutamme heitä ja järjestämme ohjelmaa. Pari vuotta sitten perustimme työryhmän, joka lähti suunnittelemaan vapaaehtoistyön toteutusta. Koolla oli kaupungin ja seurakunnan toimijoiden lisäksi useita eri yhdistyksiä. . Valtaosa heistä on keski-ikäisiä naisia, mutta joukossa on myös muutamia miehiä ja myös nuoria, Juha Forsblom kertoo. Koivikon vastaanottokeskuksen vapaaehtoistoimijoille on järjestetty aluksi info-tilaisuus ja annettu tiivistetty perehdyttäminen. . Suunnitteilla on myös uusi perehdytyskurssi. . Valtavasti on tullut kyselyitä ja vapaaehtoisten tarve on suuri. Tärkeää oli oppia ymmärtämään myös se, että vapaaehtoistyötä tehdään oman jaksamisen mukaan. Meillä toimii Lähimmäispalvelu, jota kautta tukea tarvitsevat voivat saada vaikka juttuseuraa ja asioimisapua. Seurakunnan piirissä toimii valtavasti vapaaehtoisia hyvin monenlaisissa tehtävissä, diakoni Sanna Rouvinen kertoo. . Aikaa minulla on ja tämän työn myötä saan itse tekemistä. . Vapaaehtoistyö on ollut kyllä kuin henkireikä tässä tilanteessa. Arki rytmittyy hyvin ja saan muuta ajateltavaa. Avun tarvitsijoita löytyy Kun kuuntelee Pirjo Pelkosen juttelua monista eri tavoista, kuinka hän ihmisiä auttaa, ei voi kuin vakuuttua siitä, että lähimmäisenrakkautta on vielä olemassa. Ja millainen yhteiskunnallinen vaikutus on sillä, että monilla sairailla ja vajaakuntoisilla on ihminen, johon voi tukeutua ja saada vaikka pien- Pirjo Pelkosen auttavaisissa käsissä syntyy myös käsitöitä omia lapsenlapsia ilahduttamaan. täkin apua. . Esimerkiksi siivoaminen ei kuulu vapaaehtoistyöhön, Pirjo kertoo. . Osa käy satunnaisesti esimerkiksi palvelukodeissa tukemassa asukkaita. Hän voi soittaa minulle aina tarvittaessa. Rantapihan yhteisöasumisyksikkö on Pirjolle myös säännöllinen käyntikohde pari kertaa kuussa. Meillä on hyvät ja luottamukselliset välit. Kurssit ovat Kiteen Eläkeliiton puheenjohtaja Pirjo Salmelaisen mukaan kaikille avoimia ja hinnaltaan edullisia. . Suunnitteilla on leivonta- ja käsityökerho sekä säännöllinen pienten lasten leikkikoulutoiminta. Vapaaehtoiset ovat olleet myös lajittelemassa ja jakamassa lahjoitettuja vaatteita, astioita, leluja ja muita tavaroita. Pelkäätkö kuitenkin, että joudut sitoutumaan liikaa
Vieraita kutsutaan yyli li tuhat ja juhla kestäää kkoko oko illan sekä se myös myö yös ttelevisioidaan elevisioidaan kättely kättelystä lystä alkaen. alkaen n. Ainakin sen, että olemme erittäin ylpeitä itsenäisyydestämme. Juhlaan saapuminen alkaa presidenttiparin kättelyllä. Ohessa suuhun p katoavat perinteiset Fazerin k ssinivalkeat konvehdit kyntttilöiden loistaessa glögilasieen pinnoilta. Hynösen muistoa kunnioittaessa voimme samalla hiljentyä muistelemaan kaikkia muitakin veteraaneja, jotka tekivät kaikkensa Suomen hyväksi. Veteraanin iltahuuto kajahtaa sankarihaudoilla ja ainaniin-odotettu Tuntematon sotilas näkyy perinteisesti televisiosta, siispä hyvää ja rauhallista itsenäisyyspäivää jokaiselle! 4H on mukana tukemassa NUKKtoimitustiimiä. Ruokarajoitteisen piparkakut Iiris Mäki Moni kärsii erilaisista ruokaaineallergioista tai noudattaa tiettyä dieettiä. Tänä vuonna Suomen itsenäistymisestä tulee kuluneeksi 98 vuotta eli pari vuotta vajaa sata. joulukuuta Suomen kanssa on rauhoittunut kunnioitttamaan niin sotiemme veterraaneja kuin itsenäistä Suomea, joka tänä vuonna tulee m ttäyttäneeksi 98 vuotta. Ilmiöstä kielivät muun muassa sotaa käsittelevät kirjat, joita joka vuosi ilmestyy lukuisia ja lukuisia kappaleita. Linnan juhlien tarkoituksenahan on juhlia itsenäistä Suomea. Seuraavaksi katsotuin on tv-uutiset ja sää. Päinvvastoin ja yleisiä harhaluuloja uuskomatta, nuoret ovat hyvin yylpeitä maamme veteraaneista ja siksi kunnioittavat heitä suuresti. klo 18.15 jolloin kannattaa olla vastaanottimien ääressä seuraamassa jälleen tuota pukuloistoa ja viettämässä mukavaa iltaa. Sekoita jauhot ja sooda. Ulkona on häddin tuskin lunta nimeksikään, mutta salossa silti liehuu Suom men lippu ylväästi. m 6. Alla oleva piparkakkuresepti on maidoton, munaton ja gluteeniton Kiehauta rasva, siirappi, sokeri ja mausteet kattilassa, minkä jälkeen anna jäähtyä hetki. Vanhemmilta opittu perinne itsenäisyyspäivään rauhoittumisesta ja sen hartaasta tunnelmasta on mennyt perille. Myös suomalainen sisu, muunakin kuin makeisena, on tullut selväksi nuorille. Tarmokkuus ja sitkeys ovat ylpeyden aiheita ja niitä pyritään vaalimaan, vaikka kuinka muun maailman kanssa kosketuksissa oltaisiin. Mitä vanhemmaksi on varttunut, on lisäksi saanut huomata, kuinka sodan traumatisoima Suomi ja sen kansa ovat. Ne järjestetään lähes joka vuosi, mutta miksi. Ensimmäisenä presi- ddenttiä ent nttiä kättelevät kättelevvät ssotaveteraanit ota taveteraanit it ja ssen en n jälkeen nk kananssanedustajat, anedu ustajat, ju julkkikulkkiksset, et,, urheilijat, urrheilijjat, järjestöjen, u järjeestöjen, ti ti tieteen ja taiteen taiteen en edustajia edustaj ajia yms. Kättelyn Kätt telyn siirryttyä siirr rryyttyä PohjoisesplanadilPohjoise sesplanadille, kättelyvuoron kättelyv yvu uoron saavat aina aina kirkon piispasta entisiin tasavallan presidentteihin asti. Eräänä perinteenä voinee pitää sitä, että Maanpuolustuskorkeakoulun kadetit seisovat miekat käsissä kunniavartiossa koko kättelyn ajan. Itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton tv-lähetys alkaa 6.12. Mikäs olisi sen suomalaisempaa? O jälleen koittanut se aiOn ka vuodesta, kun suomalaik sset kerääntyvät sankoin joukoin tunnelmallisen hämäk rrään olohuoneeseen ja televvision ääreen ihastelemaan ja aarvostelemaan linnanjuhlien pukuloistoa. Älä jätä taikinaa liian pitkäksi aikaa kovettumaan, varsinkaan yön yli, sillä muuten leipomisesta tulee mahdotonta. Vaikka pelko pommikoneista ei ole aivan p oolennainen nykyään, vanhojjen sukupolvien kokemusta eei suinkaan vähätellä. Mitä tämä kertoo meistä suomalaisista. Nykyisin Linnan L innan juhlat ovatt ykksi isoimmista tayyksi ppahtumista ahtumista Suomesssa. sa a. Taikinan kuuluu olla pehmeää. Leipomisessa kannattaa käyttää riisijauhoja kaulimisapuna, ja kaulimisen suhteenkin kannattaa olla normaalia hellävaraisempi. Nuo joka vuoti vuotiset ise s t perinteiset periint n eiseet p presidenttiresiden enttiparin isännöimät isännööim i ät juhlallisuudet, juh uhlallissuu uudet, jotka jot otka on perinteisesti järjestetty Presidentinlinnassa Helsingissä. Itsesttäänselvyydestä huolimatta Suomen itsenäisyys on suuS rri arvo, jota nuoretkin vaallivat hartaasti. Lisää vähitellen rasvaseoksen joukkoon ja sekoita taikinaksi. Anna taikinan levätä jääkaapissa noin tunnin verran. Se on iso saavutus, vaikka on noita sotia ollut itsenäisyyden ajallakin. Linnan juhlia aloitettiin viettämään vuonna 1919, jolloin silloisen presidentin tytär järjesti nykymittapuulla varsin vaatimattoman, 150 vieraalle pidetyn kahvitilaisuuden. Koti-Karjala Lauantai 5.12.2015 11 NUORTEN SIVU Paljon onnea 98-vuotiaalle Suomelle! Karoliina Kapanen K Riikka Hirvon Ri Hirvonen nen L innan juhlat, ju uhlat, vi-rralliselta ra lliseltaa nimelnimeeltään tä ään ä Itsen Itsenäisyysnäi ä syysspäivän juhlavastaanotto. juh u lavasttaanott tto. Nähtäväksi jää, kasvaako 100-vuotiaan Suomen vuotena sotakirjallisuus yhä entisestään. Saimme alkuviikosta kuulla surettavat uutiset 102-vuotiaan sotaveteraani Hannes Hynösen poisnukkumisesta. Ikinuorella sekä ennen kaikkea optimistisella ja rohkealla asenteellaan hän sulatti koko Suomen kansan sydämet viime vuoden linnanjuhlissa. Ensimmäiselle ei käy maito, toinen välttelee viljaa ja kolmas on vegaani. Valitettavasti nämä rajoitteet jäävät helposti jouluna huo- miotta pöydän notkuessa kinkun, kalan ja kakun painosta. Onneksi korvaavia vaihtoehtoja löytyy ja monet herkut voi muuttaa pienellä vaivalla kaikkien nautittaviksi. Kättely on aina kaksiosainen: Ensimmäiset vieraat saapuvat presidentinlinnaan Mariankadun puolelta. Paista pipareita 200 asteessa noin 6-8 minuuttia ja anna jäähtyä ja kovettua pellillä rauhassa uunista pois oton jälkeen.. Linnan Li juhlat ovatkin katsoka tuin ohjelma Suomessa. Sitä katsoo vuosittain reippaasti yli kaksi miljoonaa suomalaista. Myöhemmin, tauon jälkeen, kättely siirtyy ja jatkuu Pohjoisesplanadin puolelta
Kuinka paljon on Kiteen veroprosentti vuonna 2016?....................................................... 4. Missä tempaistiin Unisef-kävely ja mihin kerätyt varat menevät. KAHVIA . ............ Vastaajan nimi: ................................................................................................ Osoite ja puhelinnumero: ............................................................................... ............................................................................................................................ Vastaukset pyydämme toimittamaan 28.12.2015 mennessä osoitteella: Koti-Karjala, Pokentie 8, 82500 KITEE tai tilaajapalvelu@kotikarjala.?, voittajien nimet julkaisemme myöhemmin. Tee lähiostoksia Keski Karjalassa Sudoku-tehtävän 381 ratkaisu. Tehtävä numero 382. Täytä ristikko siten, että jokaisella pysty- ja vaakarivillä ( ja paksuilla viivoilla rajatuissa 3 x 3 laatikoissa) on jokainen luku yhdestä yhdeksään. Kerran ja vain kerran! Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa: www.sudoku.org.uk Täytä ristikko siten, että jokaisella pysty- ja vaakarivillä (ja paksuilla viivoilla rajatussa 3x3 laatikoissa) on jokainen luku yhdestä yhdeksään. Kerran ja vain kerran! Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa www.sudoku.org.uk Ratkaisu ensi lauantain Koti-Karjalassa. Copyright: 2006 Michael Mepham. KIRJA Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvomme viisi puolen kilon kahvipakettia, Koti-Karjalan 4 kk:n määräaikaistilauksen. Mäkihyppääjä Arsi Tietäväinen oli yksi nuoren urheilijapolven edustajista ja voimanostaja Tapani Pulkkinen puolestaan kuului kokeneiden urheilijoiden kaartiin. Mikä on Joulupuu-keräys. ................................... ..................................................................................................................................................... 2. Mikä on yleisin kansansairauksistamme ja kuinka moni suomalainen sitä sairastaa? Korjaus ..................................................................................................................................................... Lauantain 28.11 Koti-Karjalassa oli juttua ?Menestyneitä urheilijoita palkittiin Tohmajärvellä?. ToPon C-poikien listasta puuttuivat pelaajan Eetu Räsäsen ja valmentaja Heikki Litmasen nimet. Juho Keinonen on kirjoitettu väärin, hän on Juho Keinänen. Pahoittelemme virheitä. KS 5. Tämän hetkisten tietojen mukaan kiertävät virukset vastaavat hyvin rokoteviruskantoja. Tässä vaiheessa on vielä liian varhaista ennustaa, mikä tai mitkä edellä mainituista influenssaviruksista tulevat tänä talvena aiheuttamaan Suomessa eniten tautitapauksia. Aiemmilta influenssakausilta tiedetään, että influenssa A(H3N2) -virusten aiheuttamat sairastumiset saattavat olla vakavia. Kuinka monta omaa kasvattia pitää olla miesten ja naisten superpesisjoukkueessa, jotta välttyy omavaraisuusmaksusta?...................................................................................... Pohjois-Karjalan Sydänpiirin syyskokouksessa 21.11.valittiin puheenjohtajaksi Pekka Ikonen Ilomantsista ja piirihallituksen jäseniksi Tarja Hyykky Juuasta, Pentti Kasurinen, Matti Ketonen ja Juhani Meriläinen Joensuusta, Tuija Kervinen Outokummusta, Marja-Liisa Koivumäki Punkaharjulta, Ritva Kontiainen Tohmajärveltä, Sirkka Korhonen Nurmeksesta, Liisa Koskenperä Kontiolahdelta, Anne Meriläinen Tuupovaarasta, Seppo Pulkkinen Lieksasta sekä Maritta Varis Liperistä. Tehtävä nro 382, keskivaikea Taso: Keskivaikea 3. Arsia onnittelemassa sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Erkki Arovainio ja Tapania vapaa-aikapäällikkö Tapio Niskanen. . Distributed by Tribune Media Services. All rights reserved.. Kolmas palkinto on kirja ?Viestejä Läheltä?, joka kertoo Koti-Karjala -lehden historian 50 vuoden ajalta. Kysymykset ovat Koti-Karjalan marraskuun aikana ilmestyneistä numeroista. Marraskuun kisan kysymykset ovat seuraavat: 1. Molempien näytteet on otettu 30.11., ja näytteistä on todettu influenssa A(H1N1) pdm09 eli ns. sikainfluenssavirustartunta. Tämän kauden pistoksena annetavat kausi-influenssarokotteet antavat suojaa kahta influenssa A -virusta (H3N2) ja H1N1(pdm09) ja yhtä B-virusta vastaan. Kaksivuotiaiden Fluenz Tetra -nenäsumuterokotteessa on edellä mainittujen lisäksi myös toinen B-virussuoja. Niiralan kansainvälinen rajanylityspaikka. Hiihtäjistä pokkaamaan pääsivät Pentti Torni, Miro Karppanen ja Lasse Pörsti. Vahvasti edustettuna palkitsemistilaisuudessa olivat myös voimanostajat. Erityisesti vanhusten, pikkulasten ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien infektiot voivat usein johtaa sairaalahoitoon. Lisäksi tiedetään, että influenssa A(H1N1) pdm09 -virus saattaa aiheuttaa hankalia tautitapauksia myös perusterveille henkilöille. On turha kuvitella, että mäkimies voisi aloittaa lajiharjoittelun vasta 25-vuotiaana. Huipulle pääsemiseksi lajitekniikan opettelu on aloitettava jo lapsena, hän konkretisoi. Yhtä lailla tärkeää on, että lasten ja nuorten liikuntakasvatuksessa pidetään mielessä voimistelun merkitys. Heistä palkittiin Mari Hakulinen, Vili Honkanen, Mari Liimatainen, Aku Korhonen, Tapani Pulkkinen ja Jarmo Putkonen. Yleisurheilussa lahjasekin arvoisiin saavutuksiin kuluneena vuonna ylsivät Ville Halonen, Jimi Huuho ja Elisa Neuvonen. Ampujista lahjasekin saivat Inka Havukainen ja Arttu Vaittinen, judokoista Eetu ja Aatu Laamanen, suunnistajista Elli ja Pentti Pelkonen sekä moottorikelkkailijoista Joni Juvonen. Joukkuelajien huomionosoitukset menivät Kiteen Pallon A-, B- ja D-pojille sekä Tohmajärven Pompun Cpoikien joukkueeseen kuuluneille pelaajille. Sydänpiirin valintoja Arvonnassa kolmelle palkinto: . ..................................................... ..................................................................................................................................................... 8. Rokote on paras suoja influenssaa vastaan ja rokotuksia jatketaan edelleen. Palkittujen ikähaitari oli tänäkin vuonna laaja. On hämmästyttävää, miten Kiteellä pystytään vuodesta toiseen tuottamaan korkean tason urheilijoita, kaupungin sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Erkki Arovainio totesi ensisanoinaan torstaina pidetyssä palkitsemistilaisuudessa. KITEE Jouko Väistö Tänä vuonna kaupungin palkitsemiskriteerit täytti 25 yksilöurheilijaa ja 4 joukkuetta. Lahjasekin saamisen ehtona oli vähintään pistesija SMtason kilpailuissa. Lukeminen kannattaa! MARRASKUUN KUUKAUSIKISA Iso palkittujen iso määrä kertoo Arovainion mukaan omaa kieltään siitä, että Kiteellä on hyvät ja monipuoliset urheilun suorituspaikat ja lajikirjo laaja. Arovainio painotti tervehdyksessään urheilun merkitystä lasten ja nuorten elämässä. Aktiivinen liikunta ja terveet harrastukset auttavat nuorta pärjäämään elämän tärkeissä kasvuvaiheissa. Liikunnan merkityksen lisäksi hän korosti oikeiden lajitekniikoiden oppimista. . LAHJATILAUS . Kenen aloitteesta alkoi Kiteenjärvi rantamaisema -projekti?............................................ ..................................................................................................................................................... 6) Viikonpäivät, jolloin Koti-Karjala ilmestyy ensi vuonna. Tekniikan oppiminen on verrattavissa kielen oppimiseen. Varsinkaan tekniikkalajeissa sitä ei korosteta koskaan liikaa. Mäkihyppääjistä ja yhdistetyn kilpailijoista huomionosoituksen saivat Marcus Torni, Antti Aalto, Vesa Hakulinen, Perttu Reponen sekä Arsi ja Erno Tietäväinen. .................................................................................................. ...................................................................................................................................................... 9. Kuinka kauan tuli toimineeksi 1.12. Koti-Karjala 12 MUUTTO Lääkäriasema RESETTI Olkontie 6 Kitee P. ................................................... ...................................................................................................................................................... 7. Influenssa on löytynyt kahdelta 34vuotiaalta mieheltä, toinen miehistä on Joensuusta ja toinen Kiteeltä. Missä kilpailussa Eskon opetuslapset saivat hopeaa. 0400 269 500 Muutamme uusiin toimitiloihin perjantaina 11.12.2015, jolloin vastaanotto suljetaan klo 12.00. PALVELEMME TEITÄ Lauantai 5.12.2015 Kaupunki jakoi urheilijoille 29 lahjasekkiä 14.12.2015 klo 8.00 alkaen osoitteessa Ilmarisentie 1. Tervetuloa! Influenssakausi alkamassa Ensimmäiset influenssatapaukset on todettu Pohjois-Karjalassa
kotihälytys (7) 0.00 Leijonan luola USA 1.00 HS Uutisraportti 1.30 Amerikan kovimmat keräilijät 2.30 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 3.30 Rantavahdit (7) 4.00 Rantavahdit (7) 4.30 Ennustaja-TV 4.00 Teematieto 17.00 ToF 17.30 Sivistyskansan tarina 18.00 Historia: Ellis Islandin siirtolaiset 19.00 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 20.00 Valitut sanat: Ohjeita kirjoittajille 20.30 Magnum . tarina valokuvan takana 21.00 Kuolleista palanneet (16) 21.50 Rocky Horror Show Live 23.30 Uusi Kino: Voilamppu (S) 23.47 Uusi Kino: Faruza (S) 0.10 Teematieto Tiistai 8.12. TV 1 5.45 Aamusydämellä 6.25 Ylen aamu-tv 9.30 Puoli seitsemän 10.00 Tohtori Intiasta (7) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 11.19 Yle Uutiset LounaisSuomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset KeskiSuomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset PohjoisSuomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.25 Alaston malli karkuteillä (7) 14.45 Seniori työssä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Tohtori Intiasta (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan 20.00 Saman taivaan alla: Hiljaiselo Öllölässä 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Palava pensas (16) 22.15 Syyttäjä (12) 23.15 Yle Uutiset 23.20 Prisma: Suuri ihmisodysseia TV 2 0.15 Puoli seitsemän 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 8.12. 6.53 Lauran tähti (S) 7.05 Joulu Nuottiavain 7.14 Lulu kilpikonna (S) 7.29 Saku & Vaakku (S) 7.40 Neppajymykerho 5.30 6.00 6.25 9.05 9.30 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset 9.35 Mitä tänään syötäisiin? 9.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale (S) 10.40 Emmerdale (7) 11.10 Lääkärit 13.35 Grand Designs Australia 14.40 Mitä tänään syötäisiin? 14.45 Pilanpäiten 14.55 Elixir Fitness & Sport 15.25 Cristela (S) 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Hinnalla millä hyvänsä (7) 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Pomo piilossa 21.00 Bosch (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: CHL Extra 22.45 Tappajan näköinen mies (16) 23.45 Rush (12) 0.45 Mentalist (7) 1.45 Astral TV 5.00 Ennustaja-TV 6.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 6.15 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 6.30 Bubble Guppies (S) 6.55 Avaruusnappulat (S) 7.00 Red Caps (S) 7.30 Lego Ninjago (7) 7.55 Bumba (S) 8.00 Lego Star Wars (7) 8.30 Eläinten ABC 9.00 Hauskat eläinvideot 9.05 Hauskat eläinvideot 9.15 Gordon Ramsay . pannu kuumana 16.50 Amerikan kovimmat keräilijät 17.50 Leijonan luola USA 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Kauppaneuvos Jethro (S) 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Poliisit . Suomi - mamu 1.10 Koukussa (16) 2.00 FOLK-raati Umpisen solmut (S) 8.29 Martine (7) 8.42 Pok ja Mok (7) 8.50 Kerrostaloelämää (7) 9.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Eläimet lähellä sydäntä 10.30 Rintheessä 12.30 Rintheessä 13.00 Kioski: Mamu . pannu kuumana 10.20 Malibu Country (S) 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Hurja remontti 14.45 Guinness World Records û Ihmeelliset ennätysvideot 15.15 Malibu Country (S) 15.45 Gordon Ramsay . pannu kuumana 10.20 Malibu Country (S) 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Hurja remontti 14.45 Guinness World Records û Ihmeelliset ennätysvideot 15.15 Malibu Country (S) 15.45 Gordon Ramsay . Sound Tracker 21.00 Sonny Rollins: Beyond the Notes 22.00 Yle Live: Popeda 23.00 Yle Live: Suede 0.15 Teematieto Maanantai 7.12. TV 1 5.55 Kuningaskuluttaja 6.25 Ylen aamu-tv 9.30 Muisti: Tatska 10.00 Tohtori Intiasta (7) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Jumalanpalvelus 12.25 Murdochin murhamysteerit (12) 13.15 Taape tähtenä (S) 14.25 Se alkoi omenasta (7) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Luontoretkellä: Norjan tunturipeurat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Tohtori Intiasta (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Afganistanin sota 1979 20.00 MOT: Katsastus on arpapeliä 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Ompelijatar (12) 23.05 Yle Uutiset 23.10 Kotikatsomo: Aleksis Kiven elämä (S) 0.50 Newsroom (12) TV 2 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 7.12. 6.52 Oiva-nallen oivallukset (S) 7.00 Lumiukko (S) 7.07 Pingu (S) 7.12 Mohvelit (S) 7.19 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 7.30 Satuja Soitosta 7.41 Pasin ja Kielon valta- 5.30 6.00 6.25 9.05 9.30 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset 9.35 Mitä tänään syötäisiin? 9.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale (S) 10.40 Emmerdale (7) 11.10 Lääkärit 13.35 Hyvän leivän juurella 14.10 Hyvän leivän juurella 14.50 Mitä tänään syötäisiin? 14.55 Tanskan kaunein koti 15.25 Fresh Off the Boat (S) 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Hinnalla millä hyvänsä (12) 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Antti Holma Show 21.00 Bones (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.40 Rizzoli & Isles (16) 23.40 Scorpion (12) 0.40 Bones (12) 1.40 Voittostudio 5.00 Ennustaja-TV 6.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 6.15 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 6.30 Bubble Guppies (S) 6.55 Avaruusnappulat (S) 7.00 Red Caps (S) 7.30 Lego Ninjago (7) 7.55 Bumba (S) 8.00 Lego Star Wars (7) 8.30 Eläinten ABC 9.00 Hauskat eläinvideot 9.05 Hauskat eläinvideot 9.15 Hurja painonpudotus 10.20 Malibu Country (S) 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Jukebox 14.50 Mitä tuli tehtyä 15.50 Malibu Country (S) 16.20 HS Uutisraportti 16.50 Amerikan kovimmat keräilijät 17.50 Leijonan luola USA 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Kauppaneuvos Jethro (S) 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Killer Joe (16) 23.00 Poliisit . pannu kuumana 16.50 Amerikan kovimmat keräilijät 17.50 Leijonan luola USA 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Kauppaneuvos Jethro (7) 20.58 Keno Lehdestä riippumattomista syistä televisio-ohjelmiin voi tulla muutoksia. Lehti ei vastaa ohjelmamuutoksista. 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 0.00 Leijonan luola USA 1.00 Kauppaneuvos Jethro (S) 2.00 Amerikan kovimmat keräilijät 3.00 Rantavahdit (S) 3.30 Rantavahdit (7) 4.00 Ennustaja-TV 4.00 Teematieto 17.00 Impressionistit 18.00 Odessan kummisetä (12) 19.00 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 20.00 Simon Reeve pyhiinvaeltajien matkassa 21.00 Kuolleista palanneet (16) 21.55 Festivaalipuhetta 22.01 Zizek ja elokuvan kätketty ideologia (16) 0.10 Teematieto. pelit ja vehkeet 13.30 Erätulilla 14.00 Psychobitches (12) 14.30 Ajankohtainen kakkonen 15.05 Liikkeellä luonnossa: Myskihärkien saari 15.30 FOLK-raati 16.00 Kandit 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 17.51 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus (S) 18.00 Salibandyn MM: Puolivälieräottelu 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Koukussa (16) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Theroux ja katukoirat 23.00 Eastbound & Down (16) 23.30 FOLK-raati 3.40 Uutsikkuna 6.00 8.00 8.15 8.40 9.10 9.35 Voittostudio Chuggington (S) Littlest Pet Shop (S) Winx-klubi (7) Pokémon (7) Loton ja Jokerin tulokset 9.40 Elixir Fitness & Sport 10.10 Elixir Life 10.40 Kirjeitä rintamalta 10.55 Loma (7) 13.05 Jäniksen vuosi (7) 15.30 Selviytyjät 16.30 Rouva Ministeri (12) 17.25 Putous 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport Extra 19.31 Ketonen & Myllyrinne (7) 20.00 Juno (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 C.S.I. Koti-Karjala Lauantai 5.12.2015 13 TV-OHJELMA Sunnuntai 6.12. TV 1 8.00 Yle Uutiset 8.05 Avara luonto: Yellowstonen naarassusi 8.50 Pohjolan luonto 9.00 Yle Uutiset 9.05 Aamusydämellä 9.45 KulttuuriCocktail 9.55 Yle Uutiset 10.05 Hengen asein 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi viittomakielellä 11.55 Jumalanpalvelus 13.00 Itsenäisyyspäivä: Kohti Linnan juhlia 15.00 Yle Uutiset 15.05 Itsenäisyyspäivä: Kohti Linnan juhlia 15.40 Itsenäisyyspäivä: Jääkärit 16.38 Itsenäisyyspäivä: Kohti Linnan juhlia 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Itsenäisyyspäivä: Kohti Linnan juhlia 17.12 Itsenäisyyspäivän paraati 17.57 Itsenäisyyspäivä: Kohti Linnan juhlia 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Itsenäisyyspäivä: Kohti Linnan juhlia 18.55 Itsenäisyyspäivä: Linnan juhlat 20.30 Yle Uutiset 20.40 Itsenäisyyspäivä: Linnan juhlat 22.15 Itsenäisyyspäivä: Linnan jatkot 23.30 YleLeaks 23.45 Ykkösaamu TV 2 7.46 Unna Junná 8.00 Pikku Kakkonen 8.01 Nimipäiväonnittelu: 6.12. 8.03 Niksi-Nella (S) 8.10 Isän poika: Isän poika (S) 8.13 Katinkontti 8.24 Anniina Ballerina (S) 8.51 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus (S) 9.00 Karvinen special (7) 10.05 Finlandiarap 10.15 Uusi päivä (S) 10.43 Uusi päivä (S) 11.11 Uusi päivä (S) 11.45 Urheiluviikonloppu 11.50 Ampumahiihdon MC: Miesten takaa-ajokilpailu 12.45 Voimistelun Gymnaestrada 13.36 Urheiluviikonloppu 13.45 Minä, Makwan Amirkhani 14.15 Ampumahiihdon MC: Naisten takaa-ajokilpailu 15.15 Nuoret Leijonat: Tehtävä Helsingissä 15.39 Urheiluviikonloppu 15.40 Jalkapallon Mestarien liiga: Makasiini 16.05 Pikaluistelun maailmancup 17.25 Uinnin EM 19.25 Matkapassi: 20 vuotta maailman ympäri 20.20 Uusi Sherlock (12) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Marja Hintikka Live 22.55 SuomiLOVE 23.55 Borgiat, maan ja taivaan valtiaat (16) 0.40 FOLK-raati kunta (S) 7.55 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus (S) 8.02 Martta puhuu (S) 8.25 Roni Neutroni (7) 8.50 Kerrostaloelämää (7) 9.00 Google tuntee sinut? 10.00 Norja maahanmuuttajien silmin 10.35 Matkapassi: 20 vuotta maailman ympäri 11.30 Sukujuuria etsimässä 12.00 Valomerkki 12.30 Valomerkki 13.00 Adrenaliinijahti 13.30 SuomiLOVE 14.30 Uusi päivä (S) 14.58 Uusi päivä (S) 15.26 Uusi päivä (S) 16.00 FOLK-raati 16.30 Kätevän emännän juhlat (S) 17.00 Pikku Kakkonen 17.51 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus (S) 18.05 Doctor Who (12) 18.50 Joulukalenteri (S) 19.00 Kandit 19.30 Salibandyn MM: FIN . pelit ja vehkeet 15.30 FOLK-raati 16.00 Kandit 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 17.50 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus (S) 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kandit 19.30 Kioski: Mamu . New York (16) 23.35 Rikoksista pahin (12) 0.35 Rizzoli & Isles (12) 1.35 Voittostudio 5.00 7.00 8.30 9.00 Ennustaja-TV Onnenarpa Jaksa paremmin Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 10.00 SM-liigan viikkomakasiini 10.30 Isänmaan toivot (S) 11.05 Isänmaan toivot (S) 11.35 Isänmaan toivot (7) 12.05 Isänmaan toivot (S) 12.35 Isänmaan toivot (S) 13.05 Rantavahdit (7) 13.35 Rantavahdit (7) 14.05 Rantavahdit (12) 14.35 Rantavahdit (12) 15.05 Kanadan rajalla 15.35 Kanadan rajalla 16.05 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 17.00 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 18.00 Hyvät ja huonot uutiset 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro (S) 20.00 Kauppaneuvos Jethro (7) 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Jackass 3 (16) 23.10 SM-liigan viikkomakasiini 23.40 Elokuva: Be Cool (16) 2.05 Christiane Amanpour: Uskontojen alkulähteillä (7) 3.50 Ennustaja-TV 4.00 Teematieto 9.30 Musiikin muisti : Runolaulu 9.45 Musiikin muisti : Loitsusta kehtolauluun 10.00 Musiikin muisti : Virsiä ja balladeja 10.15 Musiikin muisti : Arkkiveisusta polskaan 10.30 Musiikin muisti : Rekilaulu 10.45 Elävä arkisto: Toivo Kärki 100 vuotta 10.47 Toivo Kärki, unta ja totta 12.10 Tuntematon sotilas (12) 15.00 RSO Musiikkitalossa: RSO:n itsenäisyyspäivän juhlakonsertti 16.00 Kootut askeleet: Susanna Leinonen 16.20 Prisma Studio 16.50 KC: Kaksoiskaupunki Talsinki-Hellinna 17.05 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 18.00 SF-paraati (S) 19.25 Se on sitten Solmu 20.00 Sami Yaffa . kotihälytys (7) 23.00 Kanadan rajalla 23.30 Kanadan rajalla 0.00 Leijonan luola USA 1.00 Kauppaneuvos Jethro (S) 2.00 Amerikan kovimmat keräilijät 3.00 Rantavahdit (7) 3.30 Rantavahdit (S) 4.00 Ennustaja-TV 4.00 Teematieto 15.40 Sehän on Sibelius!: Ulkonäkö ja luonne 15.49 Sehän on Sibelius!: Nero ja luonto 15.58 Sehän on Sibelius!: Terveys ja hermot 16.08 Sehän on Sibelius!: Raha ja nautinnot 16.17 Sehän on Sibelius!: Pappa ja perhe 16.27 Sehän on Sibelius!: Työ ja inspiraatio 16.36 Sehän on Sibelius!: Aino ja Janne 16.46 Sehän on Sibelius!: Lopettamisen vaikeus 17.00 Suomen Sielun Sointeja 17.45 KC: Kaksoiskaupunki Talsinki-Hellinna 18.00 Valituskuoro (S) 19.00 RSO Musiikkitalossa: Jean Sibelius 150 -juhlakonsertti 21.15 Kuolleista palanneet (16) 22.15 Elävä arkisto 22.17 Teräslevystä valtamerijätiksi 22.53 Telakkaperhe 23.35 Crematorio (16) 0.20 Teematieto Keskiviikko 9.12. TV 1 5.55 Akuutti 6.25 Ylen aamu-tv 9.30 Puoli seitsemän 10.00 Tohtori Intiasta (7) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Yle Uutiset 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.25 Lakeuksien lukko (7) 14.45 Seniori työssä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 MOT: Katsastus on arpapeliä 16.20 Naistenosasto B4 (S) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Tohtori Intiasta (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Suuri ihmisodysseia 20.00 Prisma Studio 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.50 KulttuuriCocktail 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Yle Uutiset 22.55 Ulkolinja: Kenraalin varjo 23.50 Puoli seitsemän TV 2 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 9.12. 6.53 Max ja Meeri (S) 7.01 Jokeri Pokeri Box 7.06 Q Putti 5 (S) 7.17 Ritari Mikke (S) 7.31 Noksu (S) 7.37 Joulu Nuottiavain 7.45 Pusse (S) 8.00 Joulukalenteri (S) 8.06 Touhukkaat: Solmu 5.30 6.00 6.25 9.05 9.30 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset 9.35 Mitä tänään syötäisiin? 9.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.10 Emmerdale (S) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Lääkärit 13.35 Pientä pintaremonttia 14.35 Mitä tänään syötäisiin? 14.40 Pilanpäiten 14.50 Pilanpäiten 14.55 Elixir Life 15.25 Ensisilmäyksellä (S) 15.55 Salatut elämät (S) 16.25 Pomo piilossa 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (7) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Rouva Ministeri (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Teknavi 23.10 Myytinmurtajat 0.10 Louie (S) 0.40 Strongman Champions League 2015 1.40 Voittostudio 5.00 Ennustaja-TV 6.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 6.15 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 6.30 Bubble Guppies (S) 6.55 Avaruusnappulat (S) 7.00 7.30 7.55 8.00 8.30 9.00 9.05 9.15 Red Caps (S) Lego Ninjago (7) Bumba (S) Lego Star Wars (7) Eläinten ABC Hauskat eläinvideot Hauskat eläinvideot Gordon Ramsay . Suomi - mamu 19.50 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus (S) 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Psychobitches (12) 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.35 Jalkapallon Mestarien liiga: Wolfsburg ? ManU 23.50 Kandit 0.20 Jalkapallon Mestarien liiga 0.50 Kioski: Mamu . Suomi - mamu 13.20 Rauhassa . POL 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Marja Hintikka Live 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Villi kortti 22.50 Siskonpeti (7) 23.15 Borgiat, maan ja taivaan valtiaat (16) 0.10 Kandit 0.40 FOLK-raati 3.55 Uutisikkkuna 7.46 Kuminakuja 19 (S) 7.57 Joulukalenteri (S) 8.04 Harri ja dinot (S) 8.25 Vekarat! (S) 8.50 Kerrostaloelämää (7) 9.00 Hartain toive: lapsi 10.00 Street Food 10.26 Street Food 11.00 Rankka reissu 12.00 Valomerkki 12.30 Rintheessä 13.00 Adrenaliinijahti 13.15 Näin Norjassa 13.30 Erätulilla 14.00 Moone Boy (7) 14.30 Villi kortti 15.20 Rauhassa
Koti-Karjala 14 OSTA HYVÄN OLON LAHJA! Saihonlahdentie 4?6 A, Papinniemi, Kitee www.timolanluomutila.? info@timolantila.? LUOMUKANERVAHUNAJAA ja PAKASTELUOMUPENSASMUSTIKOITA K-supermarket Kupiaisen valikoimissa Kiteellä. LUOMUHUNAJAA Kotileipomo Ikosen konditoriakahviloissa sekä Männistön maatilapuodissa on lisäksi PAKASTELUOMUPENSASMUSTIKKAA. Tilan tuotteita on myynnissä P-K:n ammattiopiston Joulumyyjäisissä Savikolla la 12.12.2015. Tervetuloa! VAATEKAUPPIAS Hattuja torilla Kiteen torilla ma 7.12. Kesälahden torilla ti 8.12. klo 9?14 s.UUTISEN+UTOMON VILLAHOUSUTJADAMASKITs,AMMASTOSSUJAs,AMPAANTALJOJAs6ILLASUKKIAs.AISTENmANELLIVUORIHOUSUJA s.EULEITAs-IESTENKERRASTOJA
Vapaa, tee tarjous. P. 044 327 3688 Nuohous- ja ilmastointipalvelu www.taksiitasuomi.? PIHAPUUN POISTOT JA KANTOJYRSINTÄ Joululounaspöytä katettuna ma 21.12. Joulupuuro, torttukahvit, joulupukki, ym. Joulumieltä ja tervetuloa! JOULUTARJOUS 90 min hermoratahieronta 60 ? 2 x 90 min 110 . Tervetuloa! Tohmajärven Nivelpiiri kokoontuu pikkujouluun 8.12.2015 klo 15.30 Kotipirtissä, Talluksentie 26. 040 4863102. myytävänä OSTETAAN 2h,k,s ja maapaikka Kiteeltä, myös myöhem. vap. Omavastuuhinta 5 ?/hlö. Kitee Ti 8.12. 186,-) Tarjous voimassa 1.?23.12. RIITTA HAKULINEN 050 5713372 Hermoratahieronnalla on saatu apua mm. 0400 390 508. TALLETA KÄNNYKKÄÄSI! Taksitilaukset Ennakkotilaus TAKSI ITÄ-SUOMI Koivikontie 8, Puhos, 0400 390 508, www.koivikonkievari.? JOENSUU KONTIOLAHTI LEHMO LIPERI OUTOKUMPU s+)4%%s+%3¯,!(4)s*/%.355s+/.4)/,!(4) ,%(-/ LIEKSA KESKUSTA KITEE KESÄLAHTI s,)0%2)s/54/+5-05s,)%+3!+%3+534! 0601 10100 Taksin tilaus 1,24 /puh. +25 c/10 sek Tohmajärven PIIRINUOHOOJA P. (norm. 10,00 ? Hovintie 2, Kitee, p. 050 561 5442. (Tuplakoko 70,-) myytävänä TYÖSUORITUKSET Hierontaa ja akupunktiota Keisarinkujalla sekä kotikäynteinä. Myös lahjakortit. 124,-) 3 x 90 min 165 . Kesälahti klo 9.00?14.00 M. mennessä. Koti-Karjala Puh. P. Tuo pikkupaketti pukinkonttiin. (norm. Lisätiedot www.raakkyla.?, p. 040 684 8411, www.kotikarjala.? Kylätoiminta-avustukset haettavissa 18.12.2015 Autoileva joulupukki. 050 5313642. Ruisleipää ja käsitöitä srk-talon myyjäisissä 9.12.2015 klo 12?15. Tuija Tiainen, p. ke 23.12. klo 11.00?15.00 Tervetuloa! 23,00 ?, 0?4 v. 044 3297188. myytävänä VUOKRATTAVANA mennessä. KIUKKONEN Koti-Karjala Facebookissa TOHMAJÄRVI KESKI-KARJALA K-K:n Parkinsonkerhon jouluateria ti 8.12.2015 alkaen klo 12.00 Kiteen srk-keskuksessa. Koponen 050 3727483 tai 050 9130206 Mikko Koukku mikko.koukku@nuohoojat.? Koti-Karjala parantaa palveluaan Koti-Karjalan OIKEUSAPUTOIMISTO Hovintie 3, 82500 KITEE 029 566 0901, 050 4058131 perunkirjoitukset ositukset ja perinnönjaot kauppakirjat ja kaupanvahvistukset muut oikeudelliset asiat & YLEINEN EDUNVALVONTA 0400 818327, 050 3082571 VIIKONLOPPUNUMERON ilmestymispäivä vaihtuu lauantaista PERJANTAIKSI vuoden 2016 alussa. Ensimmäinen perjantainumero ilmestyy 8.1.2016. Koti-Karjala ilmestyy edelleen KAHDESTI VIIKOSSA , keskiviikkoisin ja perjantaisin. Molemmat lehdet jaetaan perusjakelussa päiväpostin mukana. Mukavia lukuhetkiä, toivottaa myytävänä MYYTÄVÄNÄ Yksiö 37 m² Kalapolku 6 B 16. . stressiin, levottomiin jalkoihin, uniongelmiin, hermovaivoihin, niska-hartiakireyteen ja aineenvaihduntaan. KITEE, Kiteentie 3 TOHMAJÄRVI, Kaivo Lauantai 5.12.2015 Koivikon Kievari tarjoaa JOULULOUNAAN Kiteeläisille Sotiemme Veteraaneille la 12.12.2015 klo 10.30?12.00. Perinteinen JOULUPÖYTÄMME katettuna 12.?22.12.2015. Pöytävaraukset ja tiedustelut p. P. 045 8854788 Tiittanen. myytävänä SEKALAISIA Puh. 040 7091954 Nonna Takala. Tämän kokoisen ilmoituslokeron hinta on 35 euroa. Tohmajärven asemalla 2h+k. RAAPPAHOUSUJAs9M YM Tervetuloa! AIRIN PUOTI Ma 7.12. huom. P. 040 105 3010 tai raita.joutsensaari@raakkyla.? www.raakkyla.? Haluatko toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta lehden välityksellä? Tarjoamme edullisen ja kätevän YKSITYISHENKILÖILLE tarkoitetun joulutervehdyslokeron lehtemme sivuilla lauantaina 20.12. ilmestyvässä numerossamme. Kt 1h+kk+s+patio Kiteen kesk. P. 044 9164686. Tervehdystekstit lehteemme mielellään ti 15.12. 34 m² 1.1.2016 alkaen, Juhontie 2. veloituksetta, 4?12 v. 040 171 5110, www.kiteenhovi.com Metsätyö T. Pikkupaketti mukaan. 040 684 8411 markkinointi@kotikarjala.?
Koti-Karjala Lauantai 5.12.2015 RÄÄKKYLÄN JOULUMYYJÄISET Lauantaina 12.12.2015 klo 10.30-14.00 yläkoulun liikuntasalissa Ihania herkkuja, laadukkaita käsitöitä, somia koristeita... MUSIIKKIESITYKSIÄ, KAHVIO Myyntipaikkavaraukset ke 9.12. mennessä: