Koti-Karjala 06.02.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

pantit 0,80 rajoitus: 3 x 2-pack/talous -44% Suomi 95 2 kg Ida Red OMENA Puola 79 0 kg PAPRIKA 300 g (3,33 kg) Espanja Parempaa säilörehua, sivu 6 1 299 ps 2-pack Ilman korttia 1,79 /ps (5,97 kg) Hinnat voimassa to?su 7.?10.2., ellei toisin mainita. KUPIAINEN 00 65 Taval l i sta parempi R uok ak auppa Palvelemme: ark. Hän hoitaa huhtikuun loppuun saakka myös johtavan sosiaalityöntekijän tehtäviä hoitaa omien tehtäviensä ohella. Kehitysvammahuollon esimiehenä jatkaa Tellervo Halttunen. Ikäihmisten palveluiden päälliköksi on nimetty Marja-Riitta Väistö-Honkanen. Kotihoidon tehtävät jaetaan kahdelle esimiehelle siten, että omaishoidon tukea, perhehoitoa, vuorohoitoa, muistipoliklinikkaa ym. Hän on virkavapaalla Tohmajärven kunnasta. Väliaikainen organisaatio jouduttiin nimeämään Tohmajärven sote-alueesta irtautumisen, Helli-liikelaitoksen lakkautumisen sekä Kesälahden ja Kiteen kuntaliitoksen vuoksi. Terveyspalvelujen tulosalueella johtavana lääkärinä jatkaa Arto Mönttinen ja hän on myös hammaslääkäreiden esimies. Vastaanoton esimieheksi sekä Kiteen että Kesälahden terveyskeskuksissa on nimetty Päivi Laine ja terveyden edistämisen esimieheksi 50 %:n työajalla Arja Janhonen. Terveyskeskussairaala Kiteellä ja hoivasairaala Kesälahdella ovat osastonhoitaja Kaisu Rinkisen vastuulla 31.3.2013 saakka. johtamaan on nimetty kotihoidon esimies Riitta Väistö ja kotihoidon esimieheksi sekä Kiteen että Kesälahden kotihoitoon Leena Laurikainen. Rantapihassa ja muissa palveluasumisen yksiköissä (pois lukien Marila) asumispalveluiden esimiehenä jatkaa Anne Inkinen. Henkilöstösuunnittelijana jatkaa Maija Kaalimaa. Perusturvakeskuksen johtotiimin muodostavat perusturvajohtaja, johtava lääkäri, sosiaali- ja perhepalvelujen päällikkö, terveyspalvelujen päällikkö ja ikäihmisten palvelupäällikkö.. vuosikerta SUPEREDUT SAMAN KATON ALTA NYT PLUSSAT Saarioinen HK TUPLANA! 360 g (9,69 kg) Saat peruspisteet kaksinkertaisina 49 3 K-Supermarket Kupiaisesta kaikista ostoksistasi 28.2.2013 asti. rs 150?200 g (9,95?13,27 kg) -27% Ilman korttia 4,79 /rs (13,31 kg) Grillistä: Kokonainen BROILERI 99 MINUUTTIPIHVIT Herkkutorilta: Suomalainen KARJALANPAISTI Omista uuneista: RUISLEIPÄ 290 g (7,06 kg) Voimassa 7.?9.2. pkt 1 l (1,50 l) ei appelsiini perinteinen Kariniemen kananpojan kpl Fazer Saarentytön LUOMU- 1 99 Valio TÄYSMEHUT ja HEDELMÄTARHAMEHUT Voimassa 7.?9.2. 5 Kiteen kaupunginhallitus vahvisti perusturvan organisaation 28. www.kupiainen.net Kiteentie 6, Kitee, puh. info 0400 133 807 Banaaneita poimimassa Turkissa, sivu 8 www.k-supermarket.? KURKKU Kitee nimesi perusturvan esimiehet KiPa vaikeuksissa, sivu 12 Perusturvakeskuksen esimiehet ja organisaatio nimettiin vuoden 2013 alusta väliaikaisena. 7?21, la 7?18, su 12?18 petri.kupiainen@k-supermarket.. tammikuuta pidetyssä kokouksessa. Perusturvajohtaja puolestaan nimesi esimiehet johtamaan toimintaa. KULTAKINKKU, -KALKKUNA-, BROILER JA PIENI KULTAKINKKU RYPSIPORSAS FILEEPIHVIT 2 13 350?390 g (10,23?11,40 kg) maustamaton ja yrtti-valkosipuli rajoitus: 3 rs/talous 50 3 3 rs 2 tlk Yksittäin 1,79 /tlk (1,79 l) kg Kulta Katriina Valio Polar 19 KAHVI 500 g (5,00 kg) myös tumma paahto rajoitus: 1 erä/talous JUUSTOT 300?350 g (11,40?13,30 kg) kpl 00 5 99 3 Lämmintä leipää omista kiviarinauuneista 00 99 kpl 2 pkt Yksittäin 3,59 /pkt (7,18 kg) Coca-Cola VIRVOITUSJUOMAT 2 x 1,5 l (0,73 l) sis. Virka tullaan täyttämään sen jälkeen vakinaisesti. Hammashoitajien osa-aikaisena esimiehenä toimii Helena Tapanen. Väliaikaisena terveyspalvelujen päällikkönä on Sirpa Kojo vielä helmikuun. Terveyspalvelujen päällikön viran vakinaiseen täyttämiseen haetaan kaupunginhallituksen lupa. Sosiaali- ja perhepalveluita johtaa sosiaali- ja perhepalveluiden päälliköksi nimetty Mervi Paddar. Koti-Karjala OITUSPALVELU R E T Allu teroittaa ( Kairat ( Kirveet (Veitset ( Sakset ( ym. Romolantie 23, KITEE 040 151 0200 Keskiviikko 6.2.2013 N:o 11 Irtonumero 1,30 ? 54
Koti-Karjala 2 Keskiviikko 6.2.2013 Yhdenvertaisuutta, kiitos! Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen viime vuoden tilastot kertovat pääsääntöisesti myönteisestä kehityksestä. Kukapa vanhempi ei huolestuisi, jos rakastaa lastaan? Asioista alkoi olla helpompia puhua. Viimeisten päivien tapahtumien johdosta päätin, että asia on otettava julkisuuteen. Nykynuoriso ei nimittäin välttämättä tiedä, miten hakeutua asian kanssa eteenpäin, eikä siitä koulussa puhuta. Haluaisin lyhennettynä kertoa oman tarinan masennuksestani, joka tuli julki jo hyvin nuorena. Olin huonossa parisuhteessa, minua kiusattiin, olin huono koulussa, eikä noita kavereitakaan ollut mitenkään kehuttavasti. Pienestä pitäen halusin riistää henkeni itseltäni, ja monta kertaa yritinkin. Lopulta yläkoulussa ollessa huomasin, että on pakko saada apua. Vanhempani ja siskoni olivat tukena. Taipaleeni oli pitkä parantumiseeni. Vastaantulijaa tilanne hirvitti. Asiat eivät olleet niin helppoja käsitellä mitä moni voisi luulla. Vanhemmilleni en suostunut itse kertomaan aiheesta mitään. Valtuutettujen enemmistö väitti tietävänsä tarpeeksi. Puoluekuri murtuu! Mutta sitten valtuusto päättikin äänestyksen jälkeen, että mitään lisäselvityksiä ei tarvita. Mietin, kuka auttaa ja menin suoraan hänen luokseen, joka sitä varten siellä oli: Kuraattori. Kuraattori ohjasi minut HYTKES:iin, jossa pääsin keskustelemaan aikuisen kanssa. Kun koko maakunnan keskimääräinen valmisaika oli 18,7 minuuttia, oli se Kiteellä 21,0, Tohmajärvellä 26,1, Kesälahdella 39,3 ja Rääkkylässä 39,6 minuuttia. Tässä yhteydessä ei voi olla kommentoimatta poliisiylijohtaja Mikko Paateron äskettäin jul- kisuuteen esittämiä kannanottoja. Hän piti toimintavalmiusajan pitenemistä harvaanasutuilla alueilla luonnollisena kehityksenä, mille ei ole tehtävissä mitään. Maallikon korvissa poliisiylijohtajan mielipiteet kuulostivat ylimielisiltä, isojen taajamien ulkopuolella asuvaa ihmistä halveksivilta. Hän, niin kuin useimmat muutkin isot viskaalit tuntuvat seuraavan yleistä kehitystä puhtaasti Helsingin näkövinkkelistä, Suomea systemaattisesti kahtia jakaen. Toimintavalmisajan piteneminen on jo vaikuttanut ihmisten käyttäytymiseen. Vauhtia oli molemmilla vähintään 150 km/h. Eikä tässä vielä kaikki. Poliisi on erittäin huolissaan henkirikosten määrän kasvusta. Syytä onkin, jos yhden vuoden aikana tehdään neljä henkirikosta ja 22 henkirikoksen yritystä. Vuosikatsauksessa rikosten ja hälytystehtävien todetaan vähentyneen ja yleisen turvallisuustilanteen kohentuneen. Mutta ei niin hyvää, ettei huonoakin. Näissä kaupungin raha-asioissa toki tunnustan tietämättömyyteni auliisti, mutta niinkuin jo edellä kerroin, olisimme paikanneet puutteemme ilomielin. Hyviksille eli samanmielisille järjes- tetään kaupungilta kiva virka, ja pahikset pannaan rannalle ruikottamaan. Valtuustossa valtuutetut yli puoluerajojen vaativat, että talousarviosta päätettäisiin vasta sitten, kun määrärahojen sisällöstä on saatu eriteltyä lisätietoa. Ilahduin kun huomasin, että valtuustossa on sentään aika monta omilla aivoilla ajattelevaa ihmistä. Takana tullut ei tyytynyt edellä ajavan puskurissa kiinniajamiseen, vaan lähti vielä ohittamaan kilpakumppaniaan. Minusta kun näyttää siltä, että he uskaltavat ajaa hyvinkin rohkeasti omia etujaan. Ja minusta kun on kuulostanut heti alun pitäenkin siltä, että he eivät lainkaan pelkää manipuloida, pelotella tai kiristää saadakseen tahtonsa läpi toimielimissä. Liiallisesta valtuuston päätösten kunnioituksestakaan heitä ei voi syyttää. Marraskuussa kun valtuusto päätti äänin 35-0 erään asian, joka hiukan rajoitti viranhaltijoiden oikeuksia, niin jo tammikuussa kyseinen päätös tuotiin vaivihkaa hallitukseen mitätöitäväksi. Vietin monta viikkoa osastoilla, kuten monet sanoo ?laturissa?. Mutta jälleen kaupunginhallitus päätti, että me päättäjät emme tarvitse tarkempia tietoja päätöksentekomme pohjaksi. Ja nyt ei todellakaan ollut kyse siitä, että olisimme halunneet takertua lillukan varsiin! Mutta nuija sanoi äänin 5-4, että pum. Hän koki olleensa hengenvaarassa. Kun asia tuli puheeksi nuorten keskuudessa, tuli vastaus kuin apteekin hyllyltä: kyllä pojat ovat olleet tietoisia, että poliisia ei ole mailla eikä halmeilla. Tähänkö tasa-arvoisuutta väheksyvään ja kansalaisia eriarvoistavaan suuntaan poliisin johdossa turvallisuusasioita halutaan ohjata? Pokentie 8, 82500 KITEE, puh. Hankkiuduin huonoista piireistä eroon, sain uusia ystäviä, joilla oli samoja kokemuksia. Sain apua myös sairaalasta. Pum. Itse sain asioihin uuden näkökulman, kun pystyin puhumaan aiheesta, enkä enää piilottele asiaa. Haluaisin, että nämä asiat otettaisiin jo vakavasti puheeksi nuorten keskuudessa. Emme halua menettää yhtäkään nuorta. Toivoisin myös, että olisi henkilöitä/paikkoja, missä pääsisi puhumaan ja tuomaan asioita enemmän julki ENTISTÄ VAHVEMPI. Onneksi oma turvani on ikiaikojen Jumalassa, sillä muutenhan tässä voisi tulla jo minullekin piilopaikoista uupelo. Kaiken huippu oli, kun kuulin erään valtiaan pahoitelleen, kuinka me perussuomalaiset olemme muun pahan lisäksi vielä tietämättömiäkin! Niin. Minä haluan tietää ne. Lisäksi kysyn teiltä, mitkä ovat toimintanne motiivit. Yleisellä edulla näitä juttuja ei ainakaan voi perustella! SEIJA PAJATIE Kaupunginhallituksen ja perusturvalautakunnan jäsen (ps) Ajatuksia masennuksesta Haluan kirjoittaa masennuksesta. Se antoi jaksamista. Tuntuu hyvältä, kun tietää, että sinua joku aina kuuntelee. Pitkään vei toipua asioista ja apua se vaati. Ei ole heikkouden merkki, jos apua pyytää. Hyvä esimerkki löytyy viime kesältä. Tavallisesta sunnuntaiautoilijasta tuntui pelottavalta seurata kahden nuoren kuskin kilvanajoa Kiteeltä Puhokseen johtavalla tiellä. Syynä oli se, että tunsin siinäkin itseni huonommaksi. Vanhempien kuultua aiheesta, he huolestuivat. Mutta sen sijaan, että valtuuston päätös olisi asianmukaisesti pantu täytäntöön, se heitettiinkin menemään kuin käytetty vessapaperi! Ja nyt se virka on sitten täytetty. Virkakunnallamme nimittäin on oma palkinto- ja rangaistusmenetelmänsä. Se on vahvuutta, jos asioista pystyy puhumaan. Eli pyydän, että te kalliit huippuvirkamiehet selostatte nyt minulle, miksi ihmeessä te ette noudata lakia (KunL 43 §) ja anna eriteltyjä taloustietoja meille tietämättömille! Teillä varmaankin on hurjan hyvät syyt tietojen jemmaamiseen ja asioiden salailuun. Luulenpa, että moni ei tajunnut koko kirjasesta pätkääkään. Olin tyrmistynyt, mutta ajattelin, että viimeistään tammikuussa, kun meidän pitää hyväksyä yksityiskohtaiset käyttösuunnitelmat, virkakunnan on pakko tuoda eritellyt tiedot määrärahojen si- sällöstä. Mutta vielä mitä! Olin pudottaa silmäni, kun käyttösuunnitelmat tuotiin lautakuntiin ja kaupunginhallitukseen. Ei vieläkään tarkempia tietoja määrärahojen sisällöstä! Niin paljon kun asiasta oli puhuttu ja niin paljon kuin lisätietoja oli vaadittu! Niinpä me vastavirran akat ja ukot jatkoimme taisteluamme. (013) 684 8411, toimitus@kotikarjala.? Kysyn vaan Pelihousuni saivat kyytiä, kun posti toi viime marraskuussa minulle Kiteen kaupungin vuoden 2013 talousarvioehdotuksen. Kaupunginhallitukselle tuotu ehdotus oli pakattu sellaiseen muotoon ja määrärahat ympätty niin suuriin kokonaisuuksiin, että se kuuluisa Erkkikään ei olisi saanut kirjasesta mitään tolkkua. En ollut ainoa, jota asia närästi. Ihmettelen kovasti niitä luottamushenkilöitä, jotka uskaltavat jakaa veronmaksajien rahoja silmät ummessa. Minä en hirviäisi antaa näin valtavia summia ilman tarkkoja selvityksiä edes luotettavien ystävieni haltuun - saati että antaisin vapaat kädet viranhaltijoille, joiden taloudenpito näyttää viime vuosien tulosten valossa vähintäänkin arveluttavalta. En niinkään epäile heidän taitojaan kuin heidän sydäntään. Se ei ollut mahdollista. Mutta nyt on vihdoin aika avata asiat. Lisätietoja ei tarvita ja siitä vaan veronmaksajien rahat menoksi! Tällaisessa tilanteessa ei ole nähdäkseni mitään muuta vaihtoehtoa kuin äänestää koko ajan vastaan. Ne viestivät ikävällä tavalla siitä sairaasta kehityksestä, millä ihmishenkeen ja sen arvoon Suomessakin nykyään suhtaudutaan. Keski-Karjalan näkövinkkelistä katsottuna huolta on kannettava myös poliisin toimintavalmiusajan pitenemisestä. Ikäänkuin hallitus voisi juridisesti polkea kaupungin ylimmän päätöksentekoelimen päätöksen jalkoihinsa! Joulukuun valtuustossa viranhaltijat esittivät täytettäväksi poliittisen palkkioviran, mutta valtuusto tyrmäsi hankkeen äänin 24-10
Sen kautta hoidetaan kaikki atk-toiminnat. Sinä on lisäystä edelliseen vuoteen lähes 20 %. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Esa Turunen. Työryhmällä ei ole päätösvaltaa.. Lukuun on otettava se, että uudet järjestelyt otettiin käyttöön vasta 4.6.2012 alkaen. Tehtäviä poliisilla riittää edelleen. Indeksi oli PohjoisKarjalassa viime vuonna selkeästi parempi kuin vuonna 2011 ja niukasti parempi kuin vuonna 2010. Kun myös poliisin tehtävissä häiriökäyttäytymiseen ja ilkivaltaan kohdistuneet tehtävät ovat viime vuonna vähentyneet viidenneksellä, osoittavat kaikki mittarit ravintolapahoinpitelyjä lukuun ottamatta, että turvallisuus- tilanne yleisillä paikoilla oli viime vuonna parempi kuin edellisvuonna. Rikosten määrä väheni Kaikkien poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä väheni edellisvuodesta 19 %. Henkirikoksia kirjattiin viime vuonna 4 ja henkirikoksen yrityksiä 22. Rasistisiksi luokiteltavia rikoksia tuli poliisin tietoon viime vuonna maakunnan alueella yhteensä 14 kappaletta. Koti-Karjala Koti-Karjala Kiteen, Tohmajärven, Rääkkylän ja Kesälahden puolueeton paikallislehti. Päätoimittaja Jouko Väistö. Kiireellisten hälytystehtävien määrä laskussa Poliisin toimintavasteaika venyi Keski-Karjalassa Pohjois-Karjalan poliisilaitoksella oli viime vuonna kiireellisiä hälytystehtäviä noin 11 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kiteellä. Edellisenä vuonna poliisi kirjasi rasistisia rikoksia Pohjois-Karjalassa yhteensä 20 ja vuonna 2010 peräti 62. Tutkinta-ajat pidentyivät Rikoslakirikosten keskimääräinen tutkinta-aika oli viime vuonna keskimäärin 71 vuorokautta. Vuonna 2011 vastaava lukema oli 62. Tutkinta-aika oli kuitenkin myös vuonna 2012 lyhyempi kuin poliisilaitoksen asettama tavoitetaso ja valtakunnallisesti se on aivan huipputasoa. Rikoslakirikosten selvitysprosentti oli viime vuonna 55,5 %, mikä on hiukan valtakunnallista keskiarvoa korkeampi. Passeja entistä enemmän Poliisilaitoksella käsiteltiin ja ratkaistiin vuoden 2012 aikana hieman yli 38 000 lupa-asiaa. Lupa-asioista lisääntyivät eniten passit, joita myönnettiin yhteensä yli 18 000. Kaupungin oma valokuituyhteys rakennetaan kaupungintalon ja urheilutalon välille. Vuonna 2012 poliisille ilmoitettiin kaikkiaan 22 187 rikosta (vuonna 2011 27 400). Poliisille ilmoitetuista rikoksista rikoslakirikoksia oli 12 623 kappaletta (13 709), missä on vähennystä 7,9 %. Näistä liikennerikoksia oli noin 4 000 (4 400). Henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia ilmoitettiin viime vuonna poliisille yhteensä 934, kun niitä vuotta aikaisemmin oli 82 enemmän. Henkirikokset ja niiden yritykset sensijaan lisääntyivät kuluneen vuoden aikana Pohjois-Karjalassa erittäin huolestuttavasti. Isona osana hanketta on kulunvalvonta. Viime viikon alussa tuli uutta selvitettävää: Koti-Karjalan toimitalon ikkuna oli täräytetty rikki kaljakassilla maanantain ja tiistain välisenä yönä. Yleisten paikkojen turvallisuus koheni Yleisten paikkojen turvallisuutta voidaan arvioida paitsi poliisille tulleiden tehtäväilmoitusten perusteella, myös poliisin tekemien säilöönottojen ja yleisellä paikalla tapahtuneiden pahoinpitelyiden perusteella. Poliisin käyttöön on kehitetty myös yleisten paikkojen turvallisuutta mittaava erityinen mittari, katuturvallisuusindeksi. Katuturvallisuusindeksi on ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä liikennejuopumusten painotetun lukumäärän suhde väestön määrään. Poliisin toimintavasteaika oli vuonna 2012 Rääkkylässä ja Kesälahdella yli 39 minuuttia. Vuonna 2012 Pohjois-Karjalan poliisimiehille kertyi kaikkiaan noin 28 200 tehtävää (vuonna 2011 30 706). Näistä kiireellisiä A- ja B-luokan tehtäviä oli liki 19 800 (22 300). Hälytystehtävät vähenivät koko maakunnassa. Suluissa on merkittynä vuoden 2011 aika. Kesälahti 39,3 (31,8) -7,5, Kitee 21,0 (13,9) -7,1, Rääkkylä 39,6 (36,7) -2,9, Tohmajärvi 26,1 (26,5) +0,4. Huononnus johtuu paljolti Keski-Karjalassa kokeiltavista uusista poliisitoimintajärjestelyistä, jonka vuoksi alueella on vähemmän hälytyspartioita kuin aikaisemmin. Vuoden 2012 tilastoissa näkyy toimintavalmiusajan pidentyminen muualla KeskiKarjalassa paitsi Tohmajärvellä. Valokaapelit rakennetaan keskustan alueelle kymmeneen eri kohteeseen. Kiinteistöpäällikkö Tapani Hirvosen mukaan nykyisillä Soneran kuituvuokrilla kuituurakka kuolettaa itsensä neljässä vuodessa. . Toisen tarjouksen jättäneen Ramapro Oy:n hinta oli 169 000 euroa ja Rantakentän osalta 18 000 euroa. Tarjoukset pyysi PohjoisKarjalan Tietotekniikkakeskus, joka hoitaa kaupungin atk-toimintoja. Rasistisiksi luokiteltavia rikoksia tuli ilmi mm. Uutta piuhaa sijoitetaan maahan noin kymmenen kilometriä. Hankkeeseen on varattu talousarviossa 100 000 euron määrärahaa. 50,5 % hälytystehtävistä oli Joensuun kaupungissa ja 69,3 prosenttia Joensuun pääpoliisiaseman toiminta-alueella (Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi). Eteläisellä Keski-Karjalan alueella kaikista hälytystehtävistä oli 10,4 prosenttia ja pohjoisella toiminta-alueella (Lieksa, Nurmes, Juuka, Valtimo) 17,3. Keskimäärin 18,7 minuuttia, Rääkkylässä 39,6 Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen vuoden 2012 tärkein toiminnallinen tavoite oli, että poliisin toimintavalmiusaika on alle 19 minuuttia. Toimintavalmiusaika tarkoittaa poliisipartion tehtäväpaikalle saapumisaikaa siitä hetkestä, kun hätäkeskus antaa poliisille tehtävän. Toimintavalmiusaika kiireellisissä A- ja B- luokan tehtävissä oli viime vuonna 18,7 minuuttia, kun se vuonna 2011 oli 18,5 minuuttia ja vuonna 2010 19,1 minuuttia. Tavoitteeseen pääsemistä edesauttoi suuresti se, että vuonna 2012 oli hälytystehtäviä vähemmän kuin edellisvuonna. Huononnusta edellisvuoteen verrattuna on 0,2 minuuttia. Myös henkilökorttien ja ulkomaalaislupien määrät lisääntyivät yli 5 %. Aselupien lupamäärät vähenivät hieman edellisestä vuodesta. Vuonna 2012 aselupia myönnettiin hieman alle 3 200. Vähennyksen syynä on todennäköisesti ampuma-aselain muuttuminen vuonna 2011, jonka vuoksi joidenkin aselupien myöntämisikärajaa nostettiin ja käsiaselupien myöntämisprosessia tiukennettiin. Aselupien hakemiseen liittyviä uuden aselain tarkoittamia soveltuvuustestejä tehtiin vuonna 2012 yli tuhat. Soneran vuokra liian kallis Kaupunki rakentaa oman valokuitukaapelin Tekninen lautakunta hyväksyi Kiteen valokuitukaapeloinnin rakentajaksi tarjouskilpailun perusteella Relacom Finland Oy:n, jonka tarjous oli 108 910 euroa. Optiotarjouksena pyydetty kaapelointi Rantakentälle jäi samalle yritykselle 9 260 eurolla. Koko kustannuksen kattamiseksi lautakunta päättää siirtää kuntatekniikka/kaavateiden rakentamiseen varatusta 200 000 euron määrärahasta 10 000 valokuidun rakentamiseen. Optiona oleva valokuidun rakentaminen Rantakentälle kohdennetaan puolestaan liikuntatoimen investointikohteesta Rantakenttä. Kehittämistyöryhmä nimettiin Rääkkylän kunnanhallitus nimesi edustajat kunnanhallituksen kehittämistyöryhmään. Kunnan edustajina elinkeinojen kehittämistehtävistä, yhdistys- ja kylätoiminnan aktivoinnista sekä kuntamarkkinoinnista huolehtivaan ryhmään valittiin Esa Turunen ja Jouko Päivinen sekä kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tapio Hämäläinen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Laasonen. Maa- ja metsätaloustuottajien edustajiksi nimettiin Ville Hirvonen ja Outi Hännikäinen sekä yrittäjien edustajiksi Jukka Laasonen ja Katariina Tyynelä
Kemien lähetyspiiri Raili ja Tenho Närväsellä klo 14. Keskiviikko 6.2.2013 Ke 13.2. Historiasta luennoi taannoin pastori Yrjö Sahama Tohmajärven seurakuntakeskuksessa. Tohmajärven kirkkoherrahistoria yltää 1600-luvulta tähän päivään. Feodor, Heikki, Sakari. Lauantaina: Raija, Raisa, ort. kirkkoherra. useita tutkimuksia kirkkohistorian aloilta. Tohmajärven evankelis-luterilaista seurakuntaa on vuosisatojen aikana palvellut 20 kirkkoherraa. ?Pyhiä miehiä ja naisia? -keskustelusarja jatkuu Vienon kammarissa, srk-talolla klo 17, Happonen, aiheena Maximilian Kolbe. Diakoniatyö: to 14.2. Jokainen jaettu tarina palkitaan, lisäksi kuukauden paras tarina saa erikoispalkinnon. Tohmajärvi To 7.2. Samana syksynä Leskinen sai sairauskohtauksen kirkkovaltuuston kokouksessa ja menehtyi. Tohmajärven nuorisopastorina vuosina 1947-51 toiminut Tauno Hopia valittiin kirkkoherraksi Siilas Leskisen jälkeen vuonna 1958. Hän hoiti tehtävää vuoteen 1980, jolloin kirkkoherraksi valittiin Tohmajärven virallinen apulainen Osmo Kapanen. 11 Jumalanpalvelus, Tuomas Havukainen. Ti 12.2. kohdalta) Tervetuloa! Rippikoulutyö: ke 13.2. Diakoniatoimisto auki ma, ti, to klo 9-11. 18.30 Rukousilta. Su 10.2. Karjalan Jääkärijoukon pappina. Wallenius ehti runsaan kolmen vuosikymmenen aikana isännöidä mm. klo 18 Taipaleen kinkerit Taipaleen kylätalolla. Johan Brobeckista Mikko Lappalaiseen: Mikko Lappalainen Tohmajärven 20. Kristillisten eläkeläisten ja Värtsilän lähetyspiirin yhteinen kokoontuminen klo 10.30 Aune ja Antti Karhisella (Sillankorva 6). vanhempainilta Kemien srk-talossa klo 18.30. Kehun voi laittaa myös vaikkapa Yllätetään yhteiskunta Facebook-sivulle. Kulkuväline mielekkääseen päivään on Yllätetään yhteiskunta -ryhmän käynnistämä kampanja, joka pyrkii parantamaan ?ilistä ja yhteishenkeä työpaikoilla. Kampanja alkoi lokakuussa 2012. 0400967 601, www.tohmajarvenseurakunta.. Hartaus toiminta-keskuksella klo 12, Happonen, Perälä. Su 10.2. koululla. Ti 12.2. Koko perheen laskiaistapahtuma srk-talolla 11-13.30, ohjelmaa ulkona ja sisällä (ks tarkemmin ylempää su 10.2. Jumalanpalvelus srktalossa klo 10, Happonen, Perälä. alkaen palmusunnuntaihin saakka. helmikuuta 2013 Aurinko nousi tänään klo 8.12 ja laskee klo 16.16. Hyvää talvipäivän jatkoa! PÄIVÄN SANA He eivät vallanneet maata omalla miekallaan, ei heidän oma voimansa vienyt heitä voittoon, vaan sinun oikea kätesi, sinun voimasi ja kirkkautesi, sillä sinä rakastit heitä. Hänen aikanaan kirkko juhli 200-vuotista taivaltaan 1956. klo 13 HaarajärviHuikkola kinkerit Huikkolan ent. Postilan lähetyspiiri Toini ja Kalervo Mantsisella (Alatie 17) klo 14. Ti 12.2. Su 17.2. Nyyrikki, Valo, Terhi. Torstaina: Riku, Rikhard, ort. kirkkoherra riel Walleniuksen suhteilla hänen poikansa Petrus Wallenius, joka tätä ennen oli toiminut mm. Ulkona pulkkamäki, moottorikelkka-ajelua, makkaranpaistoa nuotiolla. Kansanlähetyksen ystävien ja kristillisten eläkeläisten kokoontuminen Emmalassa klo 13, Erkki Korhonen. Perhekerho srk-talossa klo 9.30-11 srk-talolla. 44:4?5. NIMIPÄIVÄT Keskiviikkona: Terhi, Teija, Tiia, Tea, Terhikki, ort. Voitto, Pellervo, Keijo. Palomäentie 9, Kitee www.kiteenvapaasrk.net To 7.2. rippikouluryhmä 2:n oppitunnit srk-talossa klo 11-15, eväät ja muistiinpanovälineet mukaan! Tiedoksi: Värtsilän kirkko suljettu käytöstä 12.12. Hartaus Marjattakodissa klo 14.14 Happonen. Rippikoulun vanhempainilta Kemien srk-talossa klo 18.30. Su 17.2. Tulot Yhteisvastuun hyväksi. Koko perheen laskiaistapahtuma srk-talolla 11-13.30. Osallistuvien työyhteisöjen jäsenet ovat jakaneet kokemuksiaan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Hän hoiti virkaa vuoteen 1998. Tohmajärven 20. klo 1214.30 vanhemman väen iltapäivä srk-talolla. 18 Miesten Piiri Y. Tornilla, Kultarinnantie 7. Tervetuloa! www.kitee.helluntaiseurakunta.fi To 7.2. - nettisivulla voi vasta mielipidekyselyyn! Kuolleita: Anja Orvokki Nuutinen 73 v. Kitee Su 10.2. Hänen aikansa Tohmajärvellä jäi lyhyeksi, sillä hän kuoli vuonna 1734. Kuudenneksi kirkkoherraksi Tohmajärven seurakunta sai Johan Kyanderin (17351742). Ennen Tohmajärvelle tulo- aan Kyander palveli Karjalan ratsurykmentin pappina Suuressa Pohjansodassa 1712-22 ja Leppävirran kirkkoherrana 1722-35, mistä pakeni Hattujen sodan aikaan Rantasalmelle, jossa palveli vuoden verran kirkkoherrana ennen kuolemaansa 1743. Pikkuvihan aikaa Pikkuvihan aikana (17421743), jolloin Suomi oli ve- näläisten miehittämä, venäläinen käskynhaltija nimitti Tohmajärven kirkkoherran virkaan Kymin kirkkoherran Arvid Thoraniuksen. Tämä joutui kuitenkin väistymään Ruotsin kuninkaan nimittämän Aron Molanderin tieltä. Hänen aikanaan aloitettiin nykyisen Tohmajärven kirkon rakennustyöt, mutta Molander kuoli ennen kirkon valmistumista vuonna 1756. Molanderin jälkeen kirkkoherraksi nimitettiin vuonna 1768 Savon Rykmentin pappina toiminut Johan Fabritius ja häntä seurasi Samuel Norrgren, joka puuhasi mm. lainajyvästöä Tohmajärvelle. Norrgrenin jälkeen kirkkoherran virkaan nimitettiin neljä vuosikymmentä seurakunnan kappalaisena toiminut Jakob Alopaeus. Alopaeuksen jälkeen seurakunnan sielunpaimenena aloitti Gustaf Löfving, joka kuitenkin kuoli oltuaan vain muutaman kuukauden virassaan. Vuonna 1803 Tohmajärven pitkäaikaiseksi kirkkoherraksi nimitettiin kruununvouti Gab- Tultaessa 1900-luvulle Tohmajärven kirkkoherran virassa aloitti vuonna 1908 Kesälahden kirkkoherra Teo?l Waren ja hänen jälkeensä Isonkyrön kappalainen ja innokas seppä Konstantin (Kosti) Kalke. Kirkkoherra Siilas Leskinen koki talvi- ja jatkosodan ankarat vuodet. Lastenkirkko Käenpesässä klo 10, Happonen, Perälä. Laskiaissunnuntai. Jumalanpalvelus srk-talossa klo 10 (532:1-2, 5, 135, 336:1,3,5, 430:2-, 341:3,4, 165), Happonen, Lappalainen, Perälä. Lounas kahviossa klo 11-12.30 (lhernekeitto ym), arvontaa, alakerrassa vohvelikahvio, ongintaa ja kasvomaalausta lapsille. Oikealla kellotapuli, joka valmistui vuonna 1760. kirkkoon kello ja alttaritaulu, mutta kellon veivät venäläiset sotasaaliinaan. Sylvesterin jälkeen kirkkoherraksi tuli Johan Wittstock, joka ennen viran vastaanottoa toimi Porvoon lukion lehtorina. 11 Lähetyskokous. Ke 13.2. Pertti, Luukas. Perjantaina: Laina, ort. Ajanjaksoon sisältyy aikoja, jolloin Suomi on ollut kokonaan Venäjän miehittämä. Sahaman mukaan Tohmajärven ensimmäinen kirkkoherra oli Johan Brobeck, joka palveli vuosina 1654-1656. Tohmajärven virka oli vain palkkiovirka, eikä Brobeck näytä Vanhan Tohmajärven historiakirjan mukaan edes käyneen seurakunnassaan. Aiemmin hän palveli sotilaspappina ja joutui vuonna 1656 ruptuurisodassa venäläisten vangiksi ja lienee myös menehtynyt vankeutensa aikana. Historian mukaan Tohmajärvi oli ilman kirkkoherraa vuoteen 1661 saakka, jolloin Tohmajärvi sai kirkkoherrakseen Johan Glumeruksen. 1900-luvun kirkkoherrat Lääninrovasti Mikko Lappalainen, vasemmalla, on Tohmajärven 20. Oikealla alustuksen pitänyt pastori Yrjö Sahama. Glumerus ensimmäinen pappilan pappi Glumeruksen jälkeen viran otti vastaan Klement Toljander, joka palveli Tohmajärven kappalaisena vuosina 16621680. Toljander oli ensimmäinen Peijonniemen pappilassa asunut pappi ja oli seurakuntalaisten keskuudessa erittäin suosittu ja pidetty seurakunnan palvelija. Neljäs kirkkoherra Johan Sylvester teki Tohmajärven seurakunnassa pitkän päivätyön palvellen kaikkiaan 40 vuotta. Ankarina vuosina hän joutui lähtemään sotaa pakoon Ruotsiin vuosina 1710-1722. Kirkkoherra Sylvesterin aikana hankittiin Tohmajärven Kauniilla näköalapaikalla sijaitseva Tohmajärven kirkko on palvellut sananjulistuksessa vuodesta 1756. Ennen kirkkoherraksi nimittämistä hän toimi Tohmajärven seurakunnan virallisena apulaisena 1985-88 ja kappalaisena 1989-99, jolloin aloitti nykyisen tehtävänsä kirkkoherrana. 1.1.2013 alkaen Lappalainen nimitettiin Savonlinnan rovastikunnan lääninrovastiksi. Lähde: Pastori Yrjö Sahaman alustus ?Tohmajärven kirkkoherrat? Olavi Lautamäki. Virasto on auki ma-pe klo 9 - 12, p. 9 Aamurukous, 13 Lähetyspiiri. Su 10.2. Tervetuloa! Ma 11.2. Kun ihmiset sen joka tapauksessa tekevät, nyt helmikuun Kulkuväline mielekkääseen päivään -teemaviikon aikana puhutaan työkaverista selän takana vain hyvää. Teemaviikkona on kuluva työviikko 4.-8.2.2013, jolloin innostetaan kehumaan työkavereita heidän selkänsä takana muille työkavereille, ystäville, asiakkaille, esimiehille ? kenelle tahansa, pääasia, että kehut, mutta et sille, jota kehu koskee. Kampanjaan voi osallistua jokainen, myös työkaverin tai muita työyhteisöjä voi haastaa mukaan kampanjaan. Ps. Aleksanteri I:n (1819) ja Elias Lönnrotin (1828) vierailuja Tohmajärvellä. Yli 50 vuotta Tohmajärven kirkkoherran virkaa hoiti Erik Johan Andelin ja hänen jälkeensä Johan Antero Cederberg, joka julkaisi mm. Yhteinen lauluhetki srk-talolla klo 12. Kirkkokuoro Kaiun harjoitukset klo 16.30 srk-talolla. Pe 8.2. Rakennustyöt aloitettiin kirkkoherra Aron Molanderin aikana. Ajanjaksoon on sisältynyt ankaria aikoja, kuten Isovihan aika, ruptuurisota, Pohjansota, Suomen sota sekä kansalais-, talvi- ja jatkosodat. Kampanjan ensimmäinen teema oli ?STOP! Pysähdy ja pysäytä!?, sen jälkeen seurasivat ?Yllätä työkaverisi lounaspyynnöllä?, ?Anna kiitos? sekä ?Anna aikaa?. Kulkuväline-kampanja ja sen mukana parempi ?ilis ovat levinneet hienosti työpaikoille. Koti-Karjala 4 6. kirkkoherra on yhä virassaan oleva Mikko Lappalainen. Muuna aikana työntekijän tavoittaa puhelimitse 050-3019959. Päiväkerhotyö: su 10.2. 19 Rukousilta. Tervetuloa! Nyt saa kehua työkaveria Nyt on oikein virallinen lupa puhua työkaverista selän takana
3,90 SILITYSRAUTA 2116 4 00 6 00 2 kpl 2 00 /MO. 52 l SÄILYTYSRASIA muovinen 1,45 l Norm. Koti-Karjala SUPEREDUT SAMAN KATON ALTA NYT PLUSSAT TUPLANA! Saat peruspisteet kaksinkertaisina K-Supermarket Kupiaisesta kaikista ostoksistasi 28.2.2013 asti. Grippy KEITTIÖTYÖVÄLINEET 10 00 Yksittäin 4,95/kpl PAISTINPANNU kpl
"IO,UVILJA Neutral PYYKINPESUNESTEET -28?33% 65 s KORK
CM s KIINTEËALUNEN s MUSTA
VALKOINEN
7,90 s SININEN. 109,s VUODENTAKUU )LMANKORTTIAJAYKSITTËIN 2,79?2,99/kpl (11,16?14,95 l) Norm. HARMAAJAHIEKKA 59 00 HÖYRYSILITYSLAUTA s,AUDANKOKO X CM s3ËËDETTËVËKORKEUS 40?90 cm -11?39% 2 kpl 1 l (3,00 l) )LMANKORTTIAJAYKSITTËIN 3,39?4,99/kpl (3,39?4,99 l) KUPIAINEN RUUKKU Basic 15 cm s 4EHO 7 s 3ËËDETTËVËHÚYRYNMËËRË s !UTOMAATTINENVIRRANKATKAISU s 0ITKËJOHTO M Norm. 14,90 Norm
LIME
LILA Yksittäin 3,90 s X X CM 00 (9,90) 800 10 (12,90) 1700 (19,90) 200?250 ml (8,00?10,00 l) 2 kpl pinottava 20 l pyörillä . 32 l 6 00 00 6 SÄILYTYSLAATIKKO SÄILYTYSLAATIKKO SHAMPOOT ja HOITOAINEET 00 00 Norm. 7,90 3UNSILKJA$OVE Te?on 24 cm 5 s SIS
LKULHO
2 l kulho, mittakannu 0,25 l . 92 l Saana 8 3 VATKAUSKULHOT + MITTAKANNU setti 5 20 3 00 00 Norm. 5,90 HENKARI H p puinen 3 kpl sVALKOINEN
HARMAA
Enää en kuule kiurun laulua enkä heinäsirkan sirinää, onneksi kuulen vielä puiden huminan. Pojan perhe asuu vanhalla paikalla 700 metrin päässä. Viimeiset 23 vuotta Musikan tilalla yrittäneet Pekka ja Tarja ovat olleet suurena apuna vanhemmilleen milloin missäkin asiassa ja läheisyys on antanut turvaa. Marjokankaan Sahinjoen maisemat ovat jääneet lähtemättömästi mieleen. MUSTA Norm. tai niin kauan kuin tavaraa riittää. www.k-supermarket.? Keskiviikko 6.2.2013 Ta v a llis t a pa r em p i R u o ka ka u p p a Palvelemme: ark. Pehmein sävyin maalatuissa öljyvärimaalauksissa humisevat lähimetsät sekä kukkivat kotipuutarhan pensaat. Monien kuvien aiheet pulpahtavat lapsuuden luontokokemuksista. Opettajana oli Kyösti Kovanen. . Hän opetti muun muassa kansanomaista kirjontaa kahden vuoden ajan. Taitavista käsistä on syntynyt maalausten lisäksi ryijyjä, mattoja, pöytäliinoja. . www.kupiainen.net Kiteentie 6, Kitee, puh. Taimia olen saanut paljon ystäviltä. Ikääntyminen on tuonut mukanaan harmiakin. . Vielä monta vuotta sukupolvenvaihdoksen jälkeen tuntui iltapäivällä, että pitää lähteä navetalle. Syksyllä 1975 elämään tuli jotain uutta. Sisarusparvessa kaikki piti jakaa, luontoelämykset pidin itselläni, niitä en jakanut. Upeasti kukkivat kurjenmiekat ja sinisorsan kauniit värit, taiteilija maalailee. Milja Musikka on jakanut osaamistaan toisillekin. Nimi tuli isost apihlaja, joka on nyt jo lahonnut pois. Harjulle puiden suojaan Musikat ovat rakentaneet pihan tammineen ja alppiruusuineen. . Siellä on voinut harrastaa ja oppia aina jotain uutta. . Pohjia pitää olla aina valmiina, Milja Musikka naurahtaa. Juhlanäyttelyn nimenä on Lähitienoilta. Elämä oli 33 vuotta navetassa. Istutettiin Eeron kanssa 30 ruusupensasta. Etelä-Suomessa asuva tyttäreni Tiina on ollut siellä assistenttinani. Haaveena olisi vielä joskus päästä katsomaan Tyrvään kirkkoa ja Kuutti Lavosen sekä Osmo Rauhalan maalauksia siellä. Hän haluaisi myös päästä maalaamaan Jänisjoen maisemia Ilomantsista. Lukeminen on ollut viisivuotiaasta lähtien tärkeä osa elämää. . Karjaa lisättiin ja työtä lisättiin. Anopin kanssa yhteiseloa kertyi yli 30 vuoden ajan. . Hän neuvoi minulle perinpohjaisesti öljymaalauksen, värit ja tekniikan. Sieltä löytyy aina sopivaa luettavaa. Navetasta siveltimen varteen Milja Musikka on hoitanut karjaa 12-vuotiaasta saak- Kulttuurimatkailua Milja Musikan tuorein työ on vielä telineessä. Ajattelin kaukonäköisesti, että ne kukkivat melkein ilman erityistä hoitoa. Sinne uuteen taloon hän muutti Eeronsa kanssa 23 vuotta sitten. . 7?21, la 7?18, su 12?18 petri.kupiainen@k-supermarket.. Jouluksi sain valmiiksi juhlaliinan tyttärelle, kirjoin pellavalle villalangalla. Kerran, pari vuodessa hän lähtee kulttuurimatkalle Helsinkiin katsomaan taidenäyttelyitä. . info 0400 133 807 Luontoelämykset pulppuavat maalauksiin Milja Musikka maalaa edelleen. 29 29,90 90 Tarjoukset voimassa 7.?13.2. Tarkkailukarjakkona hän toimi Joutsenossa. Kotiseudulla kohdalle sattui Eero Musikka ja Miljasta tuli nuori emäntä Musikan taloon Oravilahdelle 56 vuotta sitten. Kansalaisopisto on meille ollut hyvä. Meillä on Rääkkylässä hyvä kirjasto ja palvelualtis henkilökunta. Keski-Karjalan Kansalaisopistoon tuli Rääkkylään taideryhmä, johon Milja meni mukaan. Idea siihen on tullut Rääkkylän terveyskeskuksen aulan peikonlehdestä. ka. Ilon aihe on sekin, että Pekan poika Mikko jatkaa nyt tilanpitoa. Syntymäpäiviään Milja Musikka ei jaksa juhlia tällä kertaa. Kevättalvella voi käydä tutustumassa hänen juhlanäyttelyynsä Rääkkylän kirjastossa. Riitta Makkonen. Minä teen näitä kuviani. Maalaaminen on aina ollut tärkeä osa elämääni ja on edelleen, ei siitä pääse eroon. Joki veti lapsia luokseen, eivätkä vanhemmat koskaan kyseenalaistaneet lasten selviämistä. . Ammattioppia ja kokemusta hankki Hämeestä ja Etelä-Karjalasta. En voi kehua olevani itseoppinut, kyllä se Kyösti on, joka minut on opettanut maalaamaan, hän muistaa opettajaansa suurella kiitollisuudella. Kuvataidepiiristä on löytynyt myös hyviä ystäviä, kuten muistakin kansalaisopiston piireistä, joissa hän on ol- Ruusutarha Pihlajamäellä Suuri ilon aihe Milja Musikalle on ollut oma koti Oravilahden Pihlajamäellä. Kuvissa elävät lapsuusmuistot ja lähitienoot. Tänään keskiviikkona tulee täyteen 80 vuotta. Juhlanäyttely on Rääkkylän kirjastossa kevättalvella. lut mukana. Tänä talvena Milja on käynyt keramiikkakurssilla.
Ryhmässä on myös neuvojia, jotka ovat lähinnä ryhmäohjaajia. Tavoitteena on saada hankkeen aikana Keski-Karjalaan nurmentuotannon kehittämistai pienryhmä. Diakonia ei ole vain kirkon työmuoto, vaan sen pitäisi olla jokaisen kirkon jäsenen elämäntapa. . Puhtaiden vaatteiden pitää olla pakattu tiiviisiin muovikasseihin. Rikkakasvit ongelmana Matilainen sanoo, että meillä käytetyt nurmikasvilajikkeet ovat aika harvoja, aukkopaikkoihin pääsee rikkaruohoja. . Valitettavasti PohjoisKarjalassa saatiin viime kesänä Suomen huonoimpiin kuuluva säilörehu. Massan lisäksi laadulla on tuotannossa erittäin tärkeä sijansa. Säilörehun laatu ratkaisee koko maitotilan talouden, koska säilörehulla on niin oleellinen osa naudan ruokinnassa. . Monesti rehua pilaantuu paljonkin esimerkiksi siilon päällä. Kiteen Koivikolla viime viikon perjantaina järjestetyn teemapäivän tavoitteena oli nurmi- ja säilörehutuotannon kehittäminen ja parantaminen. Laatu kärsi, kun säilörehua korjattiin kosteissa olosuhteissa ja tilat vaihtoivat happopohjaiset säilöntäaineet maitohappobakteerivalmisteisiin, selvittää Kaisa Matilainen. Rehun laatu ratkaisee Matilaisen mukaan koulutusta Kokemustieto kaikkien käyttöön Vehnä-härkäpapukasvuston korjuuta. toinen joamaa etus etuseteli PKO:n 10 euron kkoihin. toimipai 36 ? 4,0 600 ? : SI SAAT LISÄKen simmäisen 4,5 700 ? s Hotel os Soko a sa ss as a n na un ku k ak a aa Va V 45 ? 800 ? L YÖ E LI HOTEL K U T SETTA VELOIT 5,0 200 ? SETELI 10 . Lähimmäisyyttä ei voi ulkoistaa. Samoin kasvukauden eri aikoina on kokeiltu, miten täydennys lähtee parhaiten kasvuun. Koulutuspäivän aikana pohdittiin keinoja säilörehun hävikin pienentämiseksi. Koti-Karjala 6 Keskiviikko 6.2.2013 Säilörehupäivä Koivikolla Tähtäimessä entistä parempi säilörehu Rääkkylän S-marketin pihalla olevat laatikot ovat vaatteiden kierrätyskontteja. Kierrättämällä kehitysapua Rääkkylän S-marketin pihalle on tammikuun aikana ilmestynyt UFF:n vaatekeräyspiste. UFF kerää käyttökelpoisia vaatteita, kenkiä ja kodintekstiilejä. ETU n Joensuull e Sokokse le Veijo Mustonen Yhteisvastuu auttaa yksinäisiä vanhuksia www.kotikarjala.? ojat Bonusneuv kiertävät issa toimipaiko ajan kampanjan nuksia. Teemapäivän osioissa perehdyttiin nurmen täydennyskylvöön. Niiden hallitaan täytyy kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Nurmen täydennyskylvötekniikoita on kokeiltu MTT:llä erilaisilla kylvökoneilla. Ryhmässä voidaan miettiä esimerkiksi tilakohtaisia nurmisiemenseoksia, lannoituksia ja nurmipalkokasveja. Vanhustyön keskusliiton tutkimuksen mukaan kolmannes heistä kokee itsensä toisinaan yksinäiseksi. Moni jää vangiksi omaan kotiinsa, kun liikuntakyky heikkenee ja ulos ei enää pääse ilman apua. Täysin yhteiskunnasta syr- jäytyneiden vanhusten todellista määrää ei tiedä kukaan. Tilastokeskuksen kuolinsyytilaston mukaan joka toinen päivä yksi yli 65-vuotias suomalainen päättää elämänsä oman käden kautta. Suomessa Yhteisvastuu käynnistää etsivän vanhustyön projektin, jonka kohderyhmänä ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat yksinäiset, eristäytyneet tai syrjäytyneet vanhukset. Keräysvaroin etsitään koteihinsa yksin jääneitä heikko-osaisia vanhuksia, selvitetään heidän tilanteensa ja ohjataan heitä palvelujen piiriin. Kambod?assa tuetaan koko kylää Kambod?assa ei ole eläkejärjestelmää eikä vanhusten tukipalveluja. Yhtenä syynä tähän oli haastavat korjuuolosuhteet sateiden vuoksi. . Tavoitteena on lisätä nurmen ikää muutamalla vuodella. fVoit liittyä PKO:n myymälöissä tai netissä www.pko.fi Lisätietoja L i s ä t i e t oj ja w www.pko.f w w .p p k o .f i Yhtenä koulutuspäivän tavoitteena oli nurmipienryhmän kokoaminen. Meidän täytyy kohdella vanhuksia hienovaraisesti ja kunnioittaen, kuunnella, mitä he tarvitsevat ja toimia sen mukaisesti, vuoden 2013 Yhteisvastuukeräyksen esimies, Helsingin piispa Irja Askola muistuttaa. 28 ? 3,5 500 ? Kahden ana 16 lehden muk Yhteishyvä- mppaneiden tarPKO:n ja kueteliä, mm. Pienryhmässä paneudutaan tarkemmin tilakohtaisiin asioihin. Loppuosan 100 euron osuusmaksustasi voit kerryttää Bonuksilla tai maksaa 24 kk:n kuluessa. JA LISÄKSI ETU PKO:N issa lo iltaravinto BONUSTAULUKKO Talouden kk-ostot vähintään Bonus Bonusta % kk:ssa vähintään 900 ? ILMAINEN PESU AUTON-a semilla PKO:n ABC Kitee, (Prisma, pu) Outokum EN ILMAINIK L KAUS NLE EN HIUSTE la rauksella var ajan iOlo -parturi Sokos Hyvä amosta kampa k N EN TE KAKSI LAST RUOKAA LL A LA HINN YHDEN vi ntola Ra tarjoaa an edullisemm 21 ? 3,0 15 ? 400 ? 2,5 10 ? 300 ? 2,0 6? 1,5 3? 50 ? 1,0 0,5 ? Yhteisvastuukeräyksen tuotolla autetaan tänä vuonna yksinäisiä vanhuksia Suomessa. Kambod?assa Yhteisvastuu tukee köyhien maaseutualueiden kehityshanketta. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti.. Ohjelma riippuu ryhmäläisistä itsestään. Ryhmällä on kuudesta kahdeksaan kokoontumiskertaa. Tiloilla on paljon kokemuksen tuomaa tietoa. Meillä on joillakin tiloilla aika pahoja rikkakasviongelmia. Tähtäimessä on parempilaatuinen säilörehu. ProAgrian kasvintuotannon vastaava Kaisa Matilainen kertoo, että koulutuspäivä liittyi MaitoTaito-hankkeeseen, jonka tavoitteena on edistää maidontuotantoa. Teemapäivän aikana nurmisäilörehukysymyksiä käsittelivät ProAgrian valtakunnalliset nurmituotannon huippuosaajat Anu Ellä ja Jarkko Storberg. . Selviytyäkseen vanhukset joutuvat työskentelemään elämänsä viimeisille metreille. Kyläyhteisöjen vahvistuminen helpottaa myös vanhusten arkea. Keräys käynnistyi viime sunnuntaina. . Keräyspisteitä on vuonna 2012 perustettu Itä-Suomeen, Kainuuseen ja Pohjanmaalle. Keräyssäiliöitä on sijoitettu tavallisimmin kierrätyspisteisiin tai liikekeskusten ja kauppojen ekopisteiden läheisyyteen helposti löytyvään ja näkyvään paikkaan. Pellot tuottamaan -hankkeessa tutkitaan uusia säilörehukasveja. järjestetään säilörehutuotannon tehostamiseksi. Moni huolehtii yksin myös lastenlapsistaan. Yhteisvastuu tukee köyhien maaseutualueiden kehityshanketta, jossa kyläyhteisöjä koulutetaan monin tavoin parantamaan elinolosuhteitaan, kuten kehittämään vesi- ja jätehuoltoa, rakennustekniikkaa sekä viljelymenetelmiä. Keräystuotoilla tuetaan kehitysyhteistyökohteita Afrikassa ja Intiassa. Keräys hyödyttää kotimaan ympäristöä, sillä vaatteiden kierrätys vähentää luonnon jätekuormitusta. UFF:n vaatekeräyskontteja on 130 kunnassa. MaitoTaitohanke jatkuu vuoden 2014 kesäkuun loppuun. Joka kolmas vanhus on yksinäinen Yli 65-vuotiaita suomalaisia on jo yli miljoona. Viljelijät oppivat toisiltaan parhaat käytännöt. Säiliöt tyhjennetään kerran viikossa. Rääkkylän keräyspisteeseen ei oteta kenkiä. Rehun laadusta riippuu, kuinka paljon joudutaan hankkimaan väkirehutäydennystä. Valkuaisen hinnannousu lisää maidontuotannon kustan- Seuraa paikkakunnan tapahtumia. Liity nyt PKO:n asiakasomistajaksi SAAT HUIPPUEDUT HETI KÄYTTÖÖSI! SA Kampanja panja voimassa 3.2.?24 3.2.?24.2.2013 24 4.2.2013 ILMAINEN PPU PÄIVÄLIP TELI 10 ? ETUSEkkoihin ipai PKO:n toim isiin Kolin rinte -15% SI TA TOKS ST RTAOST KER :n PKO:n a sa s ss aupas SS Kukkakau PKO:n omistaa o yli 64 000 asiakasomistajaa. asiak Liity Liit mukaan! fAsiakasomistajaksi pääset maksamalla 20 euron osaosuusmaksun