Eve Pietarisen rummuista lähtee tanssin syke. Ihan innostuin tanssimaan, oli Kontiolahden kyläkierroksen päivätansseihin
tullut 70-vuotias rouva kiitellyt.
Onnenmaan
henkeen
Kaksi vuotta sitten Mammu
Koskelo ja Tellu Turkka esiintyivät Rääkkylän kekriviikolla elokuvaillassa. Vuoden alusta rajanylitysliikenne Niiralan rajanylityspaikalla
on ollut lähes alkuvuoden 2015 tasolla. Meidät on on valittu Suomen Kansanmusiikkiliiton
lokakuun kiertueyhtyeeksi
ja konsertteja on viikon ajan
ympäri Suomea, Eve Pietarinen kertoo.
Sitä ennen Maitolaiturin tytöt soittavat Kihauksessa ja
laituritanssit Kuunari-Elinalla
Joen Yössä.
. Vuoden 2015 kesäkuuhun
verrattuna (138 556 henkilöä) rajanylittäjien määrä nousi 0,4 prosenttia.
Niiralan rajanylitysliikenteen määrässä ja
profiilissa ei ole ilmennyt merkittävää muutosta edelliseen vuoteen
verrattuna. Meren yllä on tähtien
vyö, kaikuu Samppaanselällä kolmiäänisesti.
Maitolaiturin tytöt vie
viattomuuden aikaan.
e
nti
pe
Arp
e
sti
ARKISIN 8.30?17
LAUANTAISIN 9?13
ey
Oravisalossa on marjatiloja.
Kettulan tila tuottaa mansikoita, ei kuitenkaan vielä laatikkokaupalla. Suomalaisten rajanylittäjien osuus
on ollut noin 68 prosenttia, kun taas venäläisten
osuus noin 31 prosenttia prosenttia ja muiden
maiden kansalaisuuksia
1 prosentti.
Kesäkuussa Niiralassa evättiin maahan pääsy,
käännytettiin puutteellisten maahantuloedellytysten tai epäillyn rikollisen
toiminnan vuoksi yhteensä kahdeksan henkilöä.
Kesäkuu oli rikkomusten osalta tavanomainen.
Niiralassa havaittiin kesäkuussa kolme epäiltyä
rattijuopumusta, joista
yksi oli törkeä.
Lisäksi havaittiin 28
liikenne- ja ajoneuvorikkomusta, kolme ulkomaalaisrikkomusta sekä 24
muiden säännösten rikkomusta. Esitimme lauluja eksoottisista
maista ja paikoista, vähän
samaan tapaan kuin PirkkaPekka Petelius Muistan sua
Elaine ?levyllä.
. Siihen aikakauteen viittaa bändin nimikin Maitolaiturin tytöt, Mammu Koskelo
kertoo.
Hänelle iskelmien esittäminen oli uusi aluevaltaus kansanmusiikin lomaan.
. Ostimme kalavehkeitä,
iloitsivat kesäsaarelaiset Ulla Pietarinen ja Pauli Vänttinen.
Suuhun pantavaakin oli
tarjolla, makkaraa, kahvia ja
pikku purtavaa, jota oli myös
kotiin viemiseksi. Mehiläiset
asustavat turvallisesti vanhan talon toista puolta.
Laiturilla
soi tango
. Lisäksi käydään Eve Pietarisen isän, Jouni Pietarisen
levyarkistolla, josta on löytynyt muiden muassa Eila Pellisen ja muiden 60-luvun suomalaisten naislaulajien ohjelmistoa, Mammu Koskelo
paljastaa.
Levy Espanjan
auringon alla
Maitolaiturin tytöillä ei ole
omaa levyä, vielä.
. Kyllä.
kuvan aikaan ja henkeen sopiva setti 50- ja 60-luvun iskelmiä. Saarten avoimien ovien
päivänä rompe vaihtoi omistajaa.
. Rikkomusten
seuraamuksina annettiin
20 rangaistusvaatimusta,
kolme rikesakkoa ja 27
huomautusta.. Esitämme 50- ja 60-lukujen iskelmiä alkuperäisinä sovituksina, vain soittimet ovat
erilaisia, mihin on totuttu, Eve
Pietarinen sanoo.
Mammu Koskelon kitara
ja kantele sekä Tellu Turkan
mora-harppu tuovat kansanmusiikkisäväyksen. Säästä kiinni, tietää kiireinen Tero Tolvanen.
Säät vaikuttavat myös tilan mehiläisten elämään, johon avointen ovien päivänä
oli tilaisuus tutustua sekä ´li-
Sikiömäessä harjoitteleva Leo Laaksonen (vas.) ja Tero Tolvanen pakkaavat Kuopioon lähtevää mansikka-autoa. Yleensä aina sovitaan,
kuka laulaa milläkin korkeudella, mitään kovin tarkkoja
stemmoja ei ole tehty, Mammu kertoo.
Maitolaiturin tyttöjen ?johtajapaavi. Lentoliput on hankittu jo.
Loppukesän keikoilla maksetaan levytysstudio, Tellu
Turkka suunnittelee
Lokakuussa Maitolaiturin
tytöt pakkaavat soittimensa
ja lähtevät kiertämään maata
kansanmusiikin lähettiläinä.
. Kesän sadosta
on odotettavissa keskinkertainen.
venä´ että turvallisesti ikkunan takaa. Tarja Hirvosella oli myynnissä iloisen
kanan munia.
Osa päivän tuotosta kilahti
Varpasalon Kylätalo -osuuskunnan pussiin.
RÄÄKKYLÄ
Riitta Makkonen
Värikkäisiin tunikoihin ja
farkkuihin pukeutuneet naiset laiturilla ovat Mammu
Koskelo, Eve Pietarinen ja
Tellu Turkka.
Harvakseltaan esiintynyt
trio on herättänyt ihastusta
keikoilla.
. Myin juuri pinon kirjoja,
kertoi Heli Heiskanen.
. Tehtiin Tellun kanssa elo-
+
Rajalla
vakaata
Kello kympillä ja kantoapu kaupan päälle.
. Jos sade ei sitä pilaa, arveli Anne Kinnunen-Senanayake.
Tilalla on myös vadelmaa.
Sikiömäen luomutilalla
kasvaa mansikkaa. Seinäjoella asuessani olin
mukana tanssiorkesterissa Irmeli Leppä ja Suvituuli. Maistuisi varmaan sinullekin, kertoo Anne Senanayaken
ilme. Rajanylittäjiä on ollut yhteensä
738 312, mikä on noin
8 300 ylittäjää vähemmän
kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tansseja kun pääsisi soittamaan, niin se olisi hyvä,
tuumaavat tytöt laiturilla.
Pohjois-Karjalan rajavartioston valvomalla maastorajaosuudella tilanne oli
kesäkuussa vakaa.
Rajan ylitti kesäkuussa
139 108 henkilöä. Kun on hinnat kohillaan,
perusteli talon isäntä Petri
Heikkinen.
Myynnissä oli kaikenlaista
kivaa komeasta peilistä pelipöytään, astioita, vaatteita
ja..
. vuosikerta
Romppeita, mansikoita
ja uuden sadon hunajaa
Terassit ja
kalusteet
kesäkuntoon
RÄÄKKYLÄ
Kaarina Kainulainen
Yläpihan tuvassa Varpasalossa kävi keskiviikkona kauppa. Metrotytöt kansanmu-
siikki twistillä, Eve Pietarinen luonnehtii.
. Palveluksessasi
taksiihanus.?
0400 741 078
Koti-Karjala
Perjantai 8.7.2016
N:o 52
Irtonumero 1,40 ?
57. on Tellu Turkka,
jolla on eniten iskelmätaustaa
ja materiaalia yhtyeen ohjelmistoon.
. Kuinka
paljon, se on..
. Puhujana oli
ohjaaja Markku Pölönen ja
salin täysi yleisö katsoi Onnenmaa ?elokuvan.
. Luvassa on uuden
sadon hunajaa.
Suunniteltu rantakala ja
kirkkovenesoutu jouduttiin
sään takia perumaan.
rv
Te
Marjoja ja
mehiläisiä
. Syksyllä mennään Espanjaan Fuengirolaan levyttämään, Tellu Turkka paljastaa.
Aurinkoiseen levytyspaikkaan on yksinkertainen syy:
äänitysstudion hinnat ovat
puolta halvempia kuin Suomessa.
. Välillä hän tarttuu
mandoliiniin.
Mora-harppu on peräisin
Tellu Turkan Ruotsin vuosilta, jolloin hän vaikutti legendaarisessa ruotsalais-suomalaisessa Hedningarna-yhtyeessä.
Metrotytöt
folk-kierteellä
Vanhat tangot, valssit ja iskelmät soivat ilmavasti kolmiäänisenä.
dulla juoksevan potsin ja päättävät ottaa
useimmat lähtevät työpäiviensä jälkeen Potsin kanssa sai kuvauttaa itsensä ja ladata kuvan tapahtuman sen kiinni kotiin viemisiksi.
vielä lisälenkille mahdollistaakseen joka facebook-sivulle tykättäväksi. Koti-Karjala
2
Onko
ukkosesta
ollut
harmia?
Keski-Karjalaa ravisteli viikolla harvinaisen
ilkeä yöukkonen, keltä
pimahti televisio, keltä
pakastin. neuvoa
antavat, hävisivät hetkeksi sisälle ja tulivat takaisin ulos. Sie sitä et ossois varmasti rengasta vaihtoo jos
sattus puhkiimaan. luo, pitkin mutkittelevaa kylätietä.
Ukko alkoi kääriä sätkää
etupenkillä.
. Sie et taida uskaltoo
ajjoo kovemmin.
. Lempo soikoon,
jotka laittavat tuulemaan eli ideoivat, järsiinähän se on!
jestelevät, roudaavat tavaraa, tiedottavat
Vatanen ja Ihalainen ovat Joen kaupungissa hankkimassa kihlakomppeita, koska
ja kaikkea sitä muuta, mitä tapahtumiin
tulevat eivät tule koskaan ajatelleeksiVatanen on aikonut naimisiin Hyvärisen
kaan. No pahahan tuota on
tietee. Ollu ammatitaitonen tekijä,
tuumin.
. Joo-o, tuumasin, kuten kaikilla aiemmillakin
kerroilla kun sama keskustelu oli käyty. Luotanhan mie, vuan
ku ne muut ei välttämättä
ou yhtä taitavia kuskeja
ku mie, vastasin rauhallisesti.
Lähdettiin ajelemaan
?rintamakaverin. Tää on kuule
ihan kotipolttosta, ihan ehtaa tavaraa, ukko jatkoi.
. Vaikka merkkiMutta niin lempi leimahti leskeksi tahollaan
kakokous ja Entisten nuorten konva on tästä kirjan sivuilla seikkaileekin, kyllähän porsaa- jääneiden Kaisan ja Jussin välillä.
seen assosioituu myös likaisuus, huonotapaihyvä esimerkki.
Siis, seikkailuihin innostava ja aidon ja
Potsipäivien juuret ovat kulttuurissa; pitä- suus ja päälle liimattu maalaisuus.
alkuperäisen rakkauden luokse johdattava.
Ja olisihan sieltä hahmoksi löytynyt hän- Ei ollenkaan huono symboli ja viesti kotijäjuhlalla haluttiin kunnioittaa oman pojan,
kirjailija Maiju Lassilan muistoa. Vai ei ollu suuta myöten, ukko nauraa räkätti.
Van tää tavara on suuta
myöten, vahvisti sitten heti perään.
. kuului
vierestä.
. Potsikuvakisan voitti tämä Jen- Helpolla ei potsi antaudu, vaan pyöPennasen ottama kuva tyttärestään Moonasta ja potsista
rittää miehet kunnon seikkailuun, joka
kesäisen tapahtuman maaliin saamisen. Vierestä kuulunut
älähdys sai miltei hymyn
kohoamaan huulilleni.
. Ajan kovemmin sit
jos on milloin pakko, nyt
ei ou, sanoin ja vilkaisin
ukon pettynyttä ilmettä. Vähän on ollut harmia,
yöunet meni viikolla.
Taksissa kuultua ja koettua
Pokentie 8,
82500 KITEE
Puh. Mikko Turtiainen Vatasena ja
olisi mahtunut nytkin mukaan.
sa oli Jussi Vatasen nuoruuden rakkaus.
Aivan viime vuosina Potsipäivillä on ollut Juhani Hartikainen Ihalaisena säntäilivät oi- Loviisasta kuitenkin tuli Jussin vaimo, kun
aistittavissa uudenlainen tekemisen meininki kean sianporsaan perässä ja ähkivät kainos- tämän isällä oli omaisuutta takanaan, ja nyt
ja pöhinä. Mietin jo
mielessäni miehen seuraavaa kommenttia: ?Sie
et taida??
. Kaivovettäpä hyvinnii,
mies vastasi ja nauroi katketakseen. Ja
sitten tulisi rengasasiaa,
muistelin.
. Jos karkulaiset sattuvat
vastaan, soita Paulalle, 050
304 8703.
PAULA, IRMA JA
VESKU
Kaivovettä hakemassa
Kesäisenä arkipäivänä
olin kotona, niinkin mukavassa työssä kuin ruohonleikkuussa. Elävänä täänsä heilauttavaa tammaa, hyvin lypsävää seuturakkautta vaalimaan pyrkivälle pitäjäjuhlalle.
muistikuvana on vieläkin 80-luvulla Nymanin lehmää ja lampaitakin.
No, potsi on napakka nimi ja erottuu yleisriitta.hakulinen@kotikarjala.fi
talon edustalla esitetyt Tulitikkuja lainaamas-
Kiteeläinen Ninja Renvall
on ollut onnekas.
. Sie se et tiiä mitä miula
tiälä on?, ukko kysyi esitel-
len ruskeaan paperiin käärittyä pulloa, jonka oli tuvasta mukaansa saanut.
. Miehet äkkäävät kasipäiviä kokoon virkansa puolesta, kun Tänä kesänä potsi seikkaili useassa potsiviikon tapahtumassa. Jaa siekös sie tulit, alkoi tuttu keskustelu.
. Simo ja Silmu ovat
arkoja, puolivillejä veitikoita.
Toinen on mustavalkoinen,
toinen harmaa. Enkielisistä ilmauksista. No se on hyvä se. 040 684 8411
toimitus@kotikarjala.fi
Ne on
nyt juhlat
edessä
Tuula Karmakainen
Rääkkylästä on myös säästynyt pahimmilta turmilta.
. Kaksi vuotta sitten perinteinen
tias. Vuan entäs jos puhkeis kerralla kaks rengasta?, tuli nopea kysymys.
. Enätettään varsin vä-
hemmälläki hopulla, tuumin tyynesti.
. nika
torstain perhetapahtumasta.
Kaikujen mukaan lisää järjestelyväkeä
päättyy Kaisa Karhutaren pihaan. Luok- nimetä sianporsaan mukaan. Kummallakin on punkkipanta kaulassaan. No, miullehan sie soitit, vastasin.
. Kyytipuhelu onnekkaasti keskeytti
homman ja hylkäsin leikkurin pihanurmen laitaan.
Kyydin tilaaja oli lähikylällä asuva vääräleuka mies,
jota olin aiemminkin kuskannut.
Ajoin pihapiiriin, vinossa
seisova puoliksi kaatunut
navetta, aitta jonka katosta toinen puoli romahtanut,
ja punainen mummonmökki seisoivat rinnatusten pihassa kuin kohtaloa
uhmaten. Vain muutama ihminen juoksee PotAnna Kaisan kanssa. Mies vääntäytyi ulkorapulta ylös, asetti harjan nojaamaan ulkooveen, merkiksi ettei ole
kotona, ja ei kun kyytiin.
. Vuosien varrella olen katsellut kotilogo 70-luvulta koki uuden tulemisen
seutuni pitäjäjuhlaa monesta näkökulmasja nyt sitä näkyy paidoissa, pinsseissä ja
ta - osallistujana, järjestelijänä, esiintyjäbanderolleissa.
nä ja viimeisimmäksi toimittajana.
Tämän vuoden potsitulva näyttelyineen, patsaineen, maskotteineen ja ensimIkuisena haasteena on ollut saada vanha ja uusi, perinne ja nykyhetki, lyömään
mäistä kertaa eri tapahtumissa kirmailevikättä niin, että kokonaiskeitosta innosne pää-potseineen sai pohtailemaan taas
tuisi nauttimaan mahdollisimman moni
hahmon syvempää merkitystä - olisiko
sillä jotain symbolista viestiä.
eri-ikäinen nykyinen ja entinen tohmaTartuin Tulitikkuihin, ties monennenjärveläinen - kesäasukkaita ja naapuripiko kerran, ja tarkistelin päässä heränneen
täjäläisiä unohtamatta.
Toinen haaste on saada koolle niitä,
ajatuksen järkevyyttä. Jaa sie käytät turvavyötä, eikös sie luota ommiin ajotaitoihis?, mies kysyi ja nauraa räkätti päälle.
. On tuota pitänä vaihtoo renkaita usseemman
kerran.
. Onko sinulle
ollut harmia ukkosesta?
Helsinkiläinen Tuula Skriko
viettää kesää Kiteellä.
. Ammattitaitonen tekijä, ukko toisti nauraa kihertäen taas.
. No johan nyt, totesin.
. Innostutaan tekemään asioita uu- telematta saunan lauteilla.
leskimiehenä Jussi havitteli nuorta, tekeväistä
Nuorena ihmettelin, miksi pitää kesäjuhla ja hyviä myötäjäisiä saavaa Anna Kaisaa.
della tavalla ja saadaan myös nuoret ja nuoret aikuiset kiinnostumaan tarjonnasta. Kaisa -näytelmät. No onhan sitä pitänä
maistoo kerran, mut ei ollu oikee suuta myöten, sanoin.
. Ei muuta kuin että jyrinä
on vähän pelottanut.
Hienoa Anniina!!!!!!
Onnea; onnea!!!!
EIJA JA MUUT SEPÄNNIEMEN MARTAT
(jännitti kovasti)
Simo ja
Silmu
karkuteillä
Lahtelainen Esa-Matti
Laukkanen on tänä kesänä
säästynyt.
. Ja on se saatu jynssimmäiset Potsipäivät vietettiin kesällä v.
sättyä suloisen vaaleanpunaiseksi hah1975, jolloin olin hädin tuskin kaksivuomoksi. Sähköt menivät muutamaksi minuutiksi, mutta aikaisemmin pamahti kerran
modeemi.
Perjantai 8.7.2016
Viime lauantaina katosi Ätäskön rannalta, Niinikummun
Karttulantien varrelta, kaksi
alle vuoden ikäistä kissanpentua. Vielä muutamat
hörpyt ja kyytiläiseni huojui autoon.
. No sehän ois jo hankalampi tapaus, totesin.
Tultiin ?rintamakaverin?
pihaan, ja toinen samanmoinen pihapiiri ja ukko
rappusilla oli vastassa.
Odottelin autossa kun ukot
ottivat ?muutamat. Jotain kirkastahan
tuo näyttäs olevan, mutta
eppäilen jotta ei ou kaivovettä, vastasin tutun kaavan mukaan.
. Yks kerta ajettiin sattookahtakymppii nää kurvit ku ol se toinen taksikuski, sie et taia uskaltoo
niin kovasti suorallakkaan,
ukko palasi lempiaiheeseensa.
. Heleppo tiehän tää on
ajella, ko ois miula kortti ja
auto, ni näyttäsin siule miten ajettaan, ukko sanoi.
Ukon keskittyessä taas
sätkän käärimiseen näin
jo kauempaa maitoauton,
joka oli tulossa vastaan.
Kapeilla hiekkateillä autojen väliin ei juuri jää pelivaraa, etenkään jos on
kyse isommasta autosta.
Yhtäkkiä maitoauto suhahti vierestämme vauhdilla ohi. Tuossa mietin jotta
eiköhän myö ens kerralla
kokkeilla miten se tää auto
oikee lähtöö, ku kunnolla
käskettään, virkoin tuumivasti miestä katsoen.
Mies avasi suunsa vastatakseen, mutta sulki saman tien, huitaisi kädellään ja käveli ulkorapulle
istumaan.. Mökillä on ollut harmia.
Viikolla meni sähköt vähäksi aikaa.
Toimittajan kynästä
Potsin syvempi merkitys
Olen kasvanut potsin jalan jäljillä. Jaa, sitä on vielä karjataloutta tiälläin, ku maitoauto ajeloo, tuumin rauhallisesti ja vilkaisin vieressä
istuvaan mieheen, joka tärisevin käsin, kasvot valkeina tuijotti eteensä.
Perillä mies kaivoi taskusta rahaa, maksoi kyydin ja nousi haparoivasti
autosta pois.
. Sie sitä et ou varmasti
ikänään maistana kotipolttosta, ukko sanoi.
Kävelyn tarkoituksena
oli käydä läpi Kiteen alueen
rakennuksia ja niiden histo-
riaa. Voittaja sai lisäksi ikaalilaisen taiteilijan Sirpa
Ristamäen tekemän harmonikkapatsaan. Kävelyn johtajana toimi
Kitee-Seuran puheenjohtaja
Heikki Pirinen, joka kertoi
rakennuksista sekä näytti paikallaolijoille vanhoja kuvia
Kiteen keskustan alueesta.
. Sitkeimmät jaksoivat loppuun asti, Pirinen kehuu.
Kitee-Seuran puheenjohtaja Heikki Pirinen (oikealla) esitteli valokuvilla Kiteen keskustan entisiä rakennuksia.
Kiinnostus paikallista historiaa kohtaan oli selvästi suuri, joten viisi vuotta jatkuneet
kävelyt tulevat varmasti jatkumaan tulevaisuudessakin.
Pirinen kehoittaakin ihmisiä
antamaan seuralle ehdotuksia
siitä, mihin seuraavan kävelyn voisi suunnata. Kitee-seuran kotisivuilla
on tietoa Kiteen keskustasta,
vanhoista rakennuksista ja siitä, mitä siellä on ollut ja millaisia toimintoja siellä on harjoitettu, Pirinen kertoo.
Pirinen kertoo, että seura
ottaa mielellään vastaan kertomuksia ja tarinoita Kiteestä. Aloitus paikkana
toimi nykyinen S-Marketin
alue, josta kävelijät siirtyivät
muistelemaan nykyisen KSupermarket Kupiaisen alueen aikaisempia rakennuksia.
Kävely päättyi liikenneympyrän luo.
. Keskustelua käytiin muun muassa
siitä, millaisia ihmisiä entisissä kaupoissa oli työskennellyt.
Keskusta tutuksi
Kitee-seuran kotisivuilla on
kattavat kuvat siitä, millaiselta Kiteen keskusta on aikaisemmin näyttänyt.
. Sillä pystyy soittamaan kaikenlaista
musiikkia, mikä pitää soittajan mielenkiinnon yllä.
Suorassa televisiohaastattelussa Anniinalta kysyttiin,
miltä näyttää kesän keikkakalenteri.
. Ajateltiin, että vaikka ne
on netissä näkyvissä, niin käydään katsomassa myös paikan
päällä, Pirinen kuvailee.
Paikallishistoriakävely
kesti kaiken kaikkiaan kolme tuntia. Erityistä huomiota olemme Kultaisen Harmonikan kohdalla kiinnittäneet orkesterin kanssa yhdessä toimimiseen.
. Kävelyn aikana tarinoita
nousikin esille mukaan osallistuneiden keskuudessa. Hopeisen Harmonikan voittaja sai palkinnoksi 1 000 euroa ja harmonikkapatsaan.
Historian havinaa
iltakävelyllä
Kesäkuun viimeisellä
viikolla Kitee-Seura järjesti Kiteen keskustassa
paikallishistoriakävelyn
kaupungin historiasta
kiinnostuneille.
KITEE
Roosa Sallinen
Kitee-Seuran kesäkuun lopussa järjestämälle paikallishistoriakävelylle osallistui odotettua enemmän ihmisiä. ja ?Anniina kirkkaasti
paras?.
21-vuotias Anniina mieltää
itsensä edelleen kiteeläiseksi, vaikka asuukin virallisesti
Joensuussa.
IKAALINEN
Tuija Marienberg
Vuoden 2016 Kultaisen ja
Hopeisen Harmonikan voittajat ratkesivat keskiviikkona
Sata-Häme Soi -festivaalilla,
Ikaalisissa.
Kultaisen Harmonikan voitti taustaltaan kiteeläinen, Joensuun konservatoriossa opiskeleva Anniina Luukkainen.
Kilpailukappaleikseen hän oli
valinnut argentiinalaista tangoa ja jazzia yhdistävän Flowtangon sekä Tihon Hrennikovin melankolisen Moskovan
valot, jonka upea sovituksen
oli tehnyt Vladimir Popolzin
sekä Anniinan soitonopettaja
Aki P. Näistä muodostuu nautittava kokonaisuus, vastustamaton meininki.
Yksimielinen päätös
Tuomariston tehtävä ei ollut
helppo, sillä tyylien kirjo oli
hyvin laaja perinteisistä kappaleista uuteen tango nuevoon
ja improvisaatioihin. Kaiken
kaikkiaan iltakävelyyn osallistui reilu 50 Kiteen historiasta kiinnostunutta kaupunkilaista. Ihan perinteistä harmonikkamusiikkia
lavatansseista klassiseen musiikkiin ja kamarimusiikista
kansanmusiikkiin. Soiton ja esityksen kokonaiskuva muodostuu näistä ja
tulkinnasta, tulkintatahdosta,
persoonallisuudesta, heittäytymisestä sekä lavan ja tilan
haltuun otosta. Iskelmästä
poppiin ja melkein jopa rokkiin, Anniina vastasi.
Haastattelija huomioi myös
Anniinan murteen, joka poikkesi selkeästi muista kilpailijoista, olivat kaikki toiset Kultaisen Harmonikan finalistit
kotoisin noin 120 kilometrin
säteeltä kilpailupaikasta.
Anniinan kiteeläiset juuret
myös näkyivät finaalilähetyksessä, jossa yleisön kannustusplakaateissa luki muun
muassa ?Kiteen tyttö Anniina. Esillä oli
hieno kattaus viihdeharmonikan monipuolista ohjelmistoa.
Päätös kärjen osalta oli kuitenkin täysin yksimielinen:
Kiteen tyttö Anniina on kirkkaasti paras.
. Hyvältä näyttää ja monipuoliselta näyttää. Yleisön suosik-
ki oli Oskari Pukkala, Kurikasta.
Enintään 10-vuotiaille tarkoitetun Hopeinen Harmo-
nikka -kilpailun voitti kokkolalainen 9-vuotias Johannes Koivisto, joka esitti kauniin Lapin äidin kehtolaulun.
Kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimi harmonikkataiteilija, musiikin tohtori Pasi Hirvonen. Koti-Karjala
Koti-Karjala
Kiteen, Tohmajärven,
Rääkkylän ja Kesälahden
puolueeton paikallislehti.
Päätoimittaja Marko Torni.
Kultainen Harmonikka 2016
Anniina on kirkkaasti paras!
Anniina Luukkainen
teki sen, mihin moni ennakolta uskoi: hän lumosi
soittotaidollaan ja lavasäteilyllään tuomariston
ja voitti arvostetun Kultainen Harmonikka 2016
-finaalin, jossa harmonikansoittajat kilpailevat
viihdeharmonikansoiton
Suomen mestaruudesta.
Yleisön suosikiksi äänestettiin 10-vuotias Ville Vehkalahti Laviasta.
Monipuolinen
harmonikka
Harjoituksissa taltioidussa televisiohaastattelussa Anniinaa
pyydettiin kertomaan, mikä
hänen mielestään tekee harmonikan soitosta mieluista.
Anniina kertoi rakastavansa harmonikan saundia ja
kokevansa soittimen yhdeksi
monipuolisimmista. Kuva: Markus Korpi-Hallila.
pailussa toiseksi sijoittui porilainen Ella Elomäki ja kolmanneksi Lauri Tuomisto,
Kurikasta. Patsaan naishahmon ja Anniinan yhdennäköisyys
on huomiota herättävä. Tuomas Kesälän johtaman kilpailuorkesterin kanssa
harjoitukset olivat ensin aamupäivästä, sen jälkeen kenraaliharjoitukset iltapäivästä
ja lopuksi illan finaali.
Tämän kokonaisuuden pohjalta tuomaristo muodosti käsityksensä soittajista huomioiden soittajan lavasäteilyn,
soiton tekniset osa-alueet sekä
musikaaliset osa-alueet.
. Hietala.
Erittäin korkeatasoisessa
Kultainen Harmonikka -kil-
Vastustamaton
meininki
Kultainen Harmonikka -kilpailun voittaja Anniina Luukkainen sai rahapalkinnon lisäksi taiteilija
Sirpa Ristimäen tekemän harmonikkapatsaan. Tuomariston muut jäsenet olivat
harmonikkataiteilija, kansanmusiikin maisteri Susan
Aho, harmonikkataiteilija ja
kapellimestari Matti Ekman,
harmonikkataiteilija ja monipuolinen muusikko Jarmo
Tinkala sekä kapellimestari,
harmonikansoiton opettaja
Raimo Vertainen.
Puheenjohtaja Pasi Hirvonen kertoi tuomariston kuunnelleen kilpailijoita koko päivän. Tuomaristo on ehdottomasti sitä mieltä, että Suomessa tehdään maailman parasta harmonikkakulttuuria,
Pasi Hirvonen lopuksi painotti.
Kultaisen Harmonikan
voittaja sai 2 500 euroa, toiseksi sijoittunut 1 000 euroa
ja kolmanneksi sijoittunut
500 euroa. Seuraavalle kerralle tiedetään varautua
megafonin kanssa, sillä suuren osallistujamäärän takia
osalle aiheutui hankaluuksia
selostusten kuulemisessa.
Prokko, Okko.
Lauantaina: Jasmin, Jade, Nanna, Ilta, ort. Leena-Susanna Mikkonen,
s5UDETKIVETJALISÊNIMIENKAIVERRUKSET
kivenveiston ammattilaiselta v. . 013-411 293, 0400 272 301
Asiantuntevaa
kukka- ja hautauspalvelua
s+UKKAKAUPPAs(AUTAUSTOIMISTO
+ITEENTIE A. 29.7. Lapset, lastenlapset,
lastenlastenlapset
Lämmin kiitos
merkkipäivääni
muistaneille.
Aili Ratilainen
Hovinsalo
Rakkaamme
Rakkaamme
Arvo Aukusti
HIRVONEN
Katri
PARKKULAINEN
G 3.7.1934 Kesälahti
7.6.2016 Kesälahti
o.s. Räsänen
Palomäentie 9, Kitee
www.kiteenvapaasrk.net
Su 18 Sanan, rukouksen ja
ylistyksen ilta, puhe Samuli
Hiltunen.
Ke 18 Miestenpiiri.
To 18 Rukouskokous.
Tervetuloa!
Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa 2.7.2016.
Lämmin kiitos osanotosta suuressa surussamme.
Liisa Marjatta
ASSINEN
G 17.4.1924 Isokyrö
19.6.2016 Kitee
Ei parempaa mallia ihmisen elää,
kuin minkä sinulta saimme.
Niiden turvin, neuvoin ja voimin
jatkamme elämäämme.
Kaikesta hyvyydestäsi kiittäen
Maija-Liisa
Pirkko ja Kari
Jatta ja Matti perheineen
Antti, Anne-Mari ja Olli perheineen
muut sukulaiset, ystävät ja naapurit
ja torstaisin klo 9-11!
Tiekirkko: Kesälahden kirkko
on avoinna hiljentymistä ja tutustumista varten su-pe klo 10 -18.
Papin päivystys kirkossa torstaisin (ei 7.7.) klo 9 . 1993
PUH. 12, tiistaisin suljettu.
Kuollut: Arvo Aukusti Hirvonen, 81 v.
Kitee, Valamon e 4
Vilho Teivainen
9.7.2016 klo 12.00?16.00
Kiteen torilla (sadesuojana teltta).
Puhumassa Petri Paavola
ja Teemu Lintumäki.
Hernerokkaa tarjoillaan
ilmaiseksi soppatykistä.
Iltakokous klo 19.00
Ekklesialla.
Keisarinkuja 7, Kitee.
TERVETULOA!
PAIKKAKUNNAN
PUOLESTA.
Jatka lukemista.
Kesälahden
kappeliseurakunta
Su 10.7. 5:29.
NIMIPÄIVÄT
Perjantaina: Turo, Turkka, ort. klo 10.00 Konfirmaatiomessu kirkossa, saarna ja
konf. Anton, Anttoni, Toni.
Maanantaina: Noora, Elli, Nelli, Eleonoora, ort.
Jafimia, Olga, Oili, Helga.
Tiistaina: Hermanni, Herkko, Herman, ort. Kauko, Ilari,
Ilkka, Mikael, Veronika.
Keskiviikkona: Joel, Ilari, Lari, ort. Valto.
Sunnuntaina: Saimi, Saima, ort. perjantaisin klo 9 . 0400-185710 (ma - to),
avoinna 8.7. Onhan sinulle parempi, että menetät vain
yhden osan ruumiistasi, kuin että koko ruumiisi joutuu
helvettiin.. Matt. Koti-Karjala
4
8. Kauri, Teppo, Teppana, Tapani.
www.kitee.helluntaiseurakunta.fi
Su 11 Lähetysjumalanpalvelus, Päivi Asikainen.
Ti 18 Rukousilta.
To 18 Rukousilta Kesälahti.
Lisätietoja nettisivuilta.
Tervetuloa!
Onnea 8.7.2016
Timanttihääpäivän
johdosta!
T. heinäkuuta 2016
Aurinko nousi tänään klo 3.27
ja laskee klo 22.41.
Hyvää kesäpäivän jatkoa!
PÄIVÄN SANA
?Jos oikea silmäsi viettelee
sinua, repäise se irti ja heitä
pois. 11, tervetuloa
hiljentymään ja juttelemaan kaikesta maan ja taivaan välillä.
Yhteystietoja: www.kiteenseurakunta.fi/kesalahden-kappeliseurakunta.
Kesälahden seurakuntatoimisto, Kirkkotie 11 Kesälahti, puh
+ITEE
PUH
+IRKKOTIE
4OHMAJËRVI
Jaakonsaari, kantt. ma klo 9-11,
ti ja to klo 9-10, muulloin ajanvaraus 040-739 1931/040-739
1933. Kolehti seurakuntien toiminnan tukemiseen
lapsi- ja nuorisotyössä Mikkelin
hiippakunnassa.
Konfirmaatiomessu su 17.7.
klo 10 kirkossa. klo 14 Eila Hirvosella Ruoritie 15 b 3, Kurkola.
Aamurukouspiiri ma 11.7. klo 10 kirkossa. av. Kolehti naisten toimeentulon parantamiseen
kehitysmaissa, KUA.
Piirit ja seurat:
Lauluhetki la 9.7. Mukana L-S Mikkonen ja T. Tarjoilu Heinoniemen
piiri.
Ma 18.7. Konfirmoi ja
saarnaa Hiltunen, lit. Saarnaa ja lit. Merikanto, E. klo 14 Jou-
Omin silmin
jatkuvassa myyntinäyttelyssä
KARJALAN MUISTOKIVI OY
lit. 14,
perj. 12.8. Kurkola, kantt.
Gröhn-Dimov. klo 17 Kiteen kirkossa
?Sleeping Sun?-konsertti; muusikoita eri maista laajalla tyyliskaalalla; vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.
Konsertit 13. Sijaisena Salla Kostamo. klo 12-14. kiteen.seurakunta@evl.fi,
www.kiteenseurakunta.fi.
Kuollut: Liisa Marjatta Assinen 92 v, Katri Parkkulainen 91 v,
Lauri Henrik Piiroinen 87 v.
Viikon sana: Pilvestä ääni kajahti: ?On tässä rakas poikani, te
häntä kuulkaa aina.. klo 18.00 Miesten ilta Hellaniemessä, saunomismahdollisuus.
Su 17.7. Timo
Kostamo, kolehti seurakuntien
toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen lapsi- ja nuorisotyön alueilla Mikkelin hiippakunnassa.
Ke 13.7. suljettu puh. PUH
(AUTAUSASIOISSA+ESËLAHDELLAPUH
Kitee
Jumalanpalvelukset:
Messu su 10.7. -konsertti;
Elmas Mehmet, sopraano; Dean
Kopri, piano; musiikkia säveltäjiltä O. klo 12-14. V. Kiikkutuolivieras klo 13 Jaakonsaari. . klo
8 takkahuoneessa.
Rukouspiiri ti 12.7. klo 18.00 Lauluseurat Juhanantuvalla. 045-111 9555,
Diakoniatoim. Ville Hiltunen, kantt. ma . av. klo 10.00 sanajumalanpalvelus kirkossa, Mikkonen,
Kostamo.
Ke 20.7. Kostamo.
Pe 15.7. Kiikkutuolivieras klo 13 Sanna ja Sam
Stainer. Tervetuloa kesäisiin lauluseuroihin laulamaan kanssamme! Tilaisuuden
yhteydessä mahdollisuus ostaa
kanttiinista pientä purtavaa. klo 18.00 lauluseurat
Sirkku-Maria ja Markku Tommolalla.
Diakoniatyö: Diakoniatoimiston avoin päivystys on tiistaisin
hentalolla Puhossalossa, GröhnDimov.
Seurat 10.7. Kostamo. ja 14.7 ovat ?Kitee International Music and Art
Festival?- viikon tapahtumia.
Tervetuloa!
Mummonkammari Romolassa:
Ma 11.7. ?
21.8.
Yhteystietoja: Virasto ja taloustoim. klo
13 Kylätalo Leinolassa Takala,
Lappalainen.
Musiikkitilaisuudet:
Ke 13.7. Sanna Rouvinen 11.7. Grieg ja T.
Holopainen; vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.
To 14.7. to klo 9 . klo 13
Tyyne Savolaisella Harjuntie 7
F 40.
Siioninvirsiseurat ke 20.7. klo 17 Kiteen kirkossa ?Ocean Souls. Tarjoilu Juurikan piiri.
Lomalla: Leena Gröhn-Dimov
11.7. 263:1
SANA SINULLE
(!54!+)6%4
%3!(!65+!).%.
-ALJAKIVENTIE "
(2. Jo Luukas jou-
tui arvioimaan lähteitään ja
punnitsemaan silminnäkijöiden kertomukset. Nenonen on suorittanut filosofian maisterin, FM,
biologian aineenopettajan tutkinnon Jyväskylän
yliopistossa.
Onnittelumme!
Nukkui nukkui nurmilintu,
väsyi väsyi västäräkki.
Rakkaudella kiittäen ja kaivaten
Anneli
Jari
sukulaiset ja ystävät
Tervetuloa! EV.LUT LÄHETYSHIIPPAKUNTA
Valmistunut
G 28.2.1925
16.6.2016
Oli sinulla sydän niin lämmin ja hellä.
Oli siellä paikka meillä jokaisella.
Mitään et pyytänyt, kaikkesi annoit,
meitä aina muistit ja huolta kannoit.
Kauniit muistot voimaa antaa,
surun raskaan kantaa.
o.s. +)4%%
Rakkaamme siunattiin läheisten läsnä ollessa.
Kiitämme kaikkia osanotosta suruumme.
Lämmin kiitos kaikille Äidistä huolta pitäneille.
Lämmin kiitos saattoväelle ja muutoin pois nukkuneen
rakkaamme muistoa kunnioittaneille.
Kiitos myös kaikille hänen hoitoonsa osallistuneille.
Su 10.7.2016 klo 16.00.
?Kun rakkaus siirtyy yli rajan, kivi kertoo maisen ajan.?
4ERVETULOA
tutustumaan!
Äitiä ja mummoa kaivaten
Taina, Timo, Mikko ja Leea
Timo, Armi ja Aleksi
Eija, Petteri, Albert ja Iida
Sari, Tapio, Tiitu ja Seela
Rakkaamme
LEIPÄÄ JA SUOLAA
Tohmajärveläissyntyinen
Birgitta Ollila o.s. Mitä korkealla
vuorella oikeastaan tapahtui?
Viesti, jonka Matteus tallentaa on Jumalan viesti Jeesuksesta. Kerron Sinulle nyt järjestyksessä, miten
kaikki tapahtui. Se mitä on
tapahtunut, voidaan varmistaa. Henkilökohtainen on
sananmukaisesti sitä, minkä
koen, näen, ymmärrän tai aavistan oikeaksi.
Ajattelen tänään toisin kuin
muutama vuosikymmen sitten. Vähemmälle huomiolle jäävät arkipäivän rukous, lähimmäisten
auttaminen, Sanan kuulemi-
nen yhdessä toisten kanssa.
Henkilökohtainen usko on
joidenkin mielessä jäänyt
siitä piirrettyjen vaatimusten
varjoon. Samantapainen kohta luetaan ensi sunnuntaina kirkossa: ?Me olimme omin silmin
nähneet.. seurakunta. Siinä ei kiinnitetä huomiota erikoislaatuiseen ympäristöön vaan yksinkertaiseen
ohjeeseen: ?Kuulkaa häntä.?
(Matt. Raamatun syntyhistoriaa on tutkittu paljon.
Siihen liittyvät ongelmat tunnetaan hyvin. Pelkkä lähteiden kriittinen arviointi ei elätä mielenkiintoisia älyllisiä tehtäviä pidemmälle. Mitä apostolit olivat nähneet. Niin pitää ollakin, myös
uskonasioissa. Tällä tavoin
aloittaa Luukas evankeliuminsa. Miksi he lähtivät
kertomaan kohtaamistaan asioista eteenpäin?
Kertomus Pietarista, Jaakobista ja Johanneksesta on havainnollinen. 17:5).
Uskon asiat piirtyvät usein
näkösälle erikoisten ilmiöiden
ja ihmisten kautta. Tervetuloa
kirkkoon kirkastussunnuntaina!
Matti Perälä,
Rääkkylän evl. Mikä tapahtumien tarkoitus on ollut, vaatii tulkintaa,
keskustelua, punnintaa.
Olennaista on kysymys tarkoituksesta. 1:16).
Historian tutkiminen on
oma lajinsa. Millä perusteilla tiedämme jotain parituhatta
vuotta sitten eläneiden ihmisten toimista. Piet. Siinä tulemme
uskon, toivon ja rakkauden
piiriin. Jaurila
-
Perjantai 8.7.2016
Olen tutkinut silminnäkijöiden kertomukset
Globalisoituminen on
vahvasti läsnä heinäkuun 12.
päivänä alkavilla KIMA-festivaaleilla.
Kiteentie 7
P. Hän oli ideoinut
toimitsijoiden t-paitaan uuden logon.
Se ei jäänyt huomaamatta
lomalla olevalta Koti-Karjalan toimittaja Tuomo Flinkmanilta. Taideryhmän
teemana on tänä vuonna suomalainen luonto ja historia.
Tapahtuman suosion syy on
selvä.
. Joka vuosi tapahtuma
tulee olemaan laadukkaampi ja laadukkaampi, Evankelisen Kansanopiston musiikinopettaja Plamen Dimov
kuvailee.
Tapahtuma kulkee tänä vuonna samalla kaavalla
kuin viimekin vuonna. Tänä vuonna koko
ajan isommaksi kasvanut tapahtuma kulkee nimellä Kitee International Music and
Art Festival eli KIMA Festival. Dimov nauraakin sotkeneensa 12 nuoren elämän, sillä kulttuuriviikko on yhdistänyt jo kuusi
paria. Paikalle saapuu konserttiryhmän lisäksi vierailijaryhmä,
joka pääsee nauttimaan Kiteellä ollessaan suomalaisesta
kulttuurista esimerkiksi karjalanpiirakoita paistaen. Kuva
on vuodelta 2014. Erityisen hyvin
esiin tuli Suvi Viitikon kätten jälki. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %.
Suvista kelpaa
ottaa mallia
Toimittajaja Tuomo Flinkman, vasemmalla, ja vetouistelukisan kuuluttaja Raimo Harjunen palkitsivat Suvi Viitikon hienosta logosta.
Australialainen säveltäjä-muusikko Andrew
Wrangell on nuotintanut pianolle nelisenkymmentä Nightwishin kappaletta. Yhteyttä eri ryhmien jäsenet pitävät toisiinsa
Facebookin sekä Skypen välityksellä.
. Tarkkasilmäisenä
toimittajana hän katsoi Suvin
tehneen esimerkillistä, pal-
kitsemisen arvoista työtä.
Niinpä hän kävi lohikuninkuuskisan palkitsemistilaisuudessa luovuttamassa Koti-Karjalan puolesta Suville valkoisen kirjekuoren yhdessä kuuluttajana toimineen Raimo Harjusen kanssa.
Samalla he toivoivat, että muutkin nuoret ottaisivat
Suvista mallia ja tulisivat
tulevina vuosina rohkeasti
mukaan kilpailun järjestelytehtäviin.. 010 6666 370
Palvelemme:
ma?pe 9?17,
la 9?14
Puheluhinnat 010 yritysnumeroon: Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min.
Matkaviestiverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Työtä on tehty
metallimusiikin täyteistä viikkoa varten siis jo lähes vuoden verran. Lisäksi viikon aikana järjestetään myös runo-, media- sekä taideryhmä. Tästä voi
jo päätellä, kuinka iso asia
entinen Nightwish Days ja
tuleva KIMA Festival ovat
faneille.
. Koti-Karjala
Perjantai 8.7.2016
5
Kitee International Music and Art Festival
12.?20.7.2016
Sportti ALE jatkuu
Rajoja ylittävää
musiikkia
ALE
Merkeistä parhaat
jopa
-50%
classic
19
90
pari
Myös lasten.
KITEE
Nightwishin musiikki kerää Kiteelle vuosi vuodelta enemmän faneja nauttimaan metallimusiikin täyteisestä viikosta. Viime vuonna
eräs faneista tatuoi käteensä
Kiteen kaupungin vaakunan
ja tekstin ?Koti?. Vuonna 2013 aloittanut
17 Nightwish-fanin joukko
on kasvanut 65 metallimusiikin ystävästä koostuvaksi
ryhmäksi. Ilman Nightwishin musiikin vetovoimaa tämä ei
olisi mahdollista, Dimov selittää.
Osa KIMA Festivaliin osallistuvista faneista on mukana
myös elokuun lopulla julkaistavassa YLE:n To Nightwish
with love -dokumentissa, joka koostuu pelkästään fanien
kuvaamista videoista ja valokuvista.
Rakkautta
KIMA Festival 2016 valmistelut aloitettiin viime elokuussa heti, kun Nightwish Days
2015 loppui. Kuvaaja: Iiris Mäki
Aiemmin Nightwish
Days nimellä kulkenut
metallimusiikin viikko
jatkuu tänä vuonna nimellä Kitee International
Music and Art Festival.
Nyt neljättä kertaa järjestettävä tapahtuma on
suurempi kuin koskaan.
KITEE
Roosa Sallinen
Kolmena kesänä Kiteellä ollaan päästy nauttimaan musiikista Nightwish Days-tapahtumassa. Rakkaus ja intohimo Nightwishia
kohtaan näkyykin selvästi fanien vahvassa sitoutumisessa KIMA Festivalia kohtaan.
Seitsemän konserttia lähete-
tään livenä Youtuben kautta,
jolloin ihmiset ympäri maailmaa pääsevät nauttimaan tapahtuman musiikista.
Nightwish ja Kitee muodostuvat viikon aikana faneille tärkeiksi. Kuva:
Martti Rosendahl.
Kesälahden nuorilla kalakerholaisilla oli tänä vuonna näkyvä rooli Puruveden
lohikuninkuuskisan järjestelyissä. Yleinen kommentti on,
että ?I can´t wait?, Dimov
sanoo hymyillen.
Rakkaus Nightwishia kohtaan on tuonut samanhenkisiä
ihmisiä yhteen vuosien varrella, ja ystävyyssuhteiden lisäksi viikot ovat laittaneet alulle
myös rakkautta. Työ alkaa heti, kun edellinen tapahtuma loppuu, Dimov kertoo.
KIMA Festivalin aikana
konserttiryhmä esittää seitsemän konserttia, joten suurin
työ konserttien eteen on tehty
kuluneen vuoden aikana. Lahjakkaita Nigthwish-faneja saapuu Kiteelle kaiken kaikkiaan 23 eri
maasta.
Jotain on tehty oikein. Lopuksi
juhlavieraat pääsivät tanssimaan Markku Leinosen säestyksellä.
Juhlassa jaettiin liiton kultaisia ja hopeisia ansiomerkkejä sekä yksi tunnustusmitali.
EKL:n tunnustusmitali voidaan myöntää henkilölle, joka
on toiminut erityisen ansiokkaasti liitossa, piirissä tai yhdistyksessä tai muilla tavoin
toiminut tuloksellisesti eläkkeensaajien elinolojen, yhteiskunnallisen aseman ja elämänlaadun parantamiseksi.
Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää jäsenelle, jolle
on jo aikaisemmin myönnetty
liiton hopeinen ansiomerkki
ja joka on toiminut erityisen
ansiokkaasti, vähintään viisi vuotta hallituksen jäsenenä tai muuna toimihenkilönä
eläkkeensaajayhdistyksessä
ja/tai piirissä. Jäsenmäärä 400 on erit-
täin korkea ja kuuluu EKL:n
suurempaan puoliskoon. Esimerkiksi vierastilat voisivat olla yhteisiä, kertoi opiskeluaikanaan kimppaasumisesta hyviä kokemuksia
saanut voittaja.
Kilpailun tuomaristo kiitti arkkitehtiopiskelija Milla
Rusasen ratkaisua erittäin tarkasti ja monipuolisesti suunnitelluksi. Ajatus lähti nopasta, Milla Rusanen paljasti työnsä
idean.
. Arvatkaapa ketkä ovat sen vinolta puolelta: eläkeläiset tietenkin.
. Kiteen eläkkeensaajat ovat tonttinsa aika hyvin
täyttäneet. Jäsentoiminnan päävastuu on
yhdistyksillä.
. On minua pyydetty mukaan, mutta olen kieltäytynyt
sillä verukkeella, ettei minun
kunto kestä sitä.
Ikärasismia
Aune Rantanen lauloi ja Tiia
Karttunen säesti kappaleet
Maailma on kaunis ja Nocturne.
. Työssä piti ratkaista yhteisöllisyyden ja yksityisyyden raja. Ehdotus luo mittakaavaltaan ja
ilmeeltään hallittua kylämäis-
Milla Rusasen ehdotus luo mittakaavaltaan ja ilmeeltään hallittua kylämäistä miljöötä.
Arkkitehtiopiskelijakilpailun voittaja Milla Rusanen yhdistää
onnistuneesti yksityisen ja yhteisöllisyyden.
tä miljöötä. Vuosi 1971 oli merkittävä
Kiteen kehityksen kannalta.
Erkin päivänä puristettiin ensimmäinen lastulevy Puhoksen tehtaalla. Ansioituminen tarkoittaa vähintään
viiden vuoden jäsenyyttä yhdistyksessä ja kolmen vuoden
toimintaa yhdistyksen hallituksen jäsenenä, muuna yhdistyksen toimihenkilönä tai
aktiivitoimijana.
Tunnustusmitali: Elvi
Eronen.
Kultainen ansiomerkki:
Maila Poutiainen, Oiva Makkonen, Tuulikki Järviö, Eero
Pykäläinen.
Hopeinen ansiomerkki:
Taisto Havukainen, Sanelma
iittiläinen, Risto Soininen,Elin
Makkonen, Kauko Väkeväinen ja Kaija Saastamoinen.. kaksitoista
kiteeläistä eläkeläistä Santeri Houtsosen johdolla päätti
perustaa eläkkeensaajien yhdistyksen, joka rekisteröitiin
18.11. Piireillä ja yhdistyksellä on oma osansa. 45 vuotta
sitten, Suomi oli aika erilainen maa kuin nykyisin.
SMP saavutti suurvoiton
vuoden 1970 vaaleissa. Teillä on aitoa välittämistä läheisistä ja kannatte huolta
kaupungin toiminnastakin.
Seurakunnan tervehdyksen
esitti pappi Ville Hiltunen, joka mietti, missä asioissa hän
yleensä eläkeläisiä kohtaa.
Juhlapuhuja, EKL:n hallituksen puheenjohtaja Matti Hellsten kertasi Suomen historiaa ja tapahtumia 1970-luvun
puolivälissä, palauttaen juhlavieraat ajatuksissa aikakauteen, jolloin Kiteelle perustettiin oma yhdistys. Jäsenmäärämme on vakiintunut 400 jäsenen paikkeille. Toisen palkinnon
sai Roni Koski-Tuurin Pi-
hasta porstuaan ?ehdotus ja
kolmannen palkinnon Elina
Merilän ja Anniina Kortemaan Basilika.
Kilpailuun osallistui kymmenen ehdotusta, mikä oli
hieman vähemmän kuin
odotettiin. Työ on varmaotteisen hallittu ja kaunis. Koti-Karjala
6
Milla Rusasen ehdotus
Keidas voitti Mummolaarkkitehtuuri-ideakilpailun.
Keidas tuo 50-luvun
lautafunkkiksen nykypäivään modernilla tavalla ja sopii hyvin tehokkaaseen teolliseen esivalmistukseen.
Perjantai 8.7.2016
Mummola Keitaassa
RÄÄKKYLÄ
Riitta Makkonen
. Puhutaan, että väestörakenne on vinoutunut. samana vuonna Kiteen
Eläkkeensaajat ry:ksi, kertoi
Toivo Pykäläinen 45-vuotiaan
yhdistyksen alkutaipaleesta.
. Monessa maassa ollaan vastaavasta ylpeitä. Samana vuonna,
juuri tänään, 29.6. Erityisen painavasta syystä kultainen ansiomerkki voidaan myöntää
myös henkilölle, jolle ei ole
aikaisemmin myönnetty hopeista ansiomerkkiä.
Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää eläkkeensaajayhdistyksen toiminnassa ansioituneelle jäsenelle. Lisäksi lunastettiin neljä työtä, jotka saivat kukin
500 euroa.
Modernisti ja
luonnonmukaisesti
Rääkkylän Mummola ja Piuhasta palveluksi -hanke on
kunnan kehityssihteeri Raita
Joutsensaaren mukaan tavoittanut merkittävän välietapin
arkkitehtiopiskelijakilpailun
ratkaisun myötä.
Kilpailun tavoitteena on
luoda Rääkkylän Mummolaalueelle toimivia, luonnonlä-
heisiä, yhteisölliseen asumiseen sopivia ja arkkitehtuuriltaan korkeatasoisia puurakenteisia asuntoratkaisuja, joista
olisi mahdollisuus luoda tyyppitalomalleja tulevaisuudessa
hyödynnettäväksi muidenkin
kyläkeskustojen täydennysrakentamiseen.
Kilpailulla haluttiin löytää ikääntyville vaihtoehtoja palveluasumisen rinnalle.
Lisäksi toimivat valokuituyhteydet mahdollistavat uudenlaisen palveluverkoston
terveyspalveluihin ja yhdessä oppimiseen.
Kilpailun yhteistyökumppaneita olivat Rääkkylän
kunta, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Tampereen Tekninen yliopisto.
Kilpailun palkintolautakuntaan kuuluivat Puuinfo
Oy:n toimitusjohtaja Mikko
Viljakainen, asuntosuunnittelun professori Markku Hedman, kunnanjohtaja Tuula
Luukkonen, projektipäällikkö Mikko Matveinen Kareliaammattikorkeakoulusta, Raita
Joutsensaari, Piuhasta palveluksi työryhmän puheenjohtaja Ilpo Jorasmaa, Rääkkylän
Osuuspankin toimitusjohtaja
Heli Silvennoinen.
Ikinuori Kiteen Eläkkeensaajat ry
45 vuotta talkoohenkeä
ja yhdessä tekemistä
. Kun
pohja on hyvä, tähän varmasti
kyetään.
. Edunvalvonnan päävastuu on liitolla. Tiistai-iltapäivisin on seurakuntakeskuksen piha aivan
täynnä autoja, jolloin muistan,
että täällähän on jumppa. Suomessa noudatetaan
EU:n asetuksia paavillisemmin kuin paavi itse. En ymmärrä, miksi Suomessa halutaan nähdä EU-säännöt paljon
tiukempina kuin on pakko.
Palkitsemiset
Puheiden lomassa juhla sisälsi Tiia Karttusen kaunista hanurimusiikkia, yksin- ja
yhteislaulua, tanhua, sketsin
sekä palkitsemisia. Suomessa on ehkä maailman paras äitiyshuolto ja kansanterveys, joista saadaan hyvät eväät elämään ja eletään
kauan. Yhdistysten täytyy kyetä elämään ajassa mukana. Lastulevytehtaasta on jäljellä vain tyhjät hallit ja rantasauna, mutta Kiteen Eläkkeensaajat jatkaa toimintaansa EKL:n Pohjois-Karjalan
piirin suurimpana yhdistyksenä.
. Paljon on ehtinyt tapahtua 45 vuoden aikana,
mutta talkoohenki ja yhdessä tekemisen meininki
ovat edelleen yhdistysten
voimavara, painotti Kiteen Eläkkeensaajien puheenjohtaja Toivo Pykäläinen yhdistyksen vuosijuhlassa, Kiteen Huvikeskuksella, jossa vietettiin
samalla EKL:n PohjoisKarjalan piirin kesäpäivää.
Kiteen Huvikeskuksen auditorio oli viime viikon keskiviikkona
aivan täynnä Eläkeliiton juhlaväkeä.
KITEE
Tuija Marienberg
. 1974
presidentti Urho Kekkonen
valittiin poikkeusmenettelyllä
neljännelle virkakaudelleen.
Poliittisesti Suomen tunnettavuutta maailmalla nosti Helsingin ETYK-kokous 1975.
Hellsten arvioi, että kiteeläisten päätös oman yhdistyksen perustamisesta tuolloin oli
oikea.
. Palkintolautakunta piti kilpailun tasoa
korkeana.
Voittaja sai 2 500 euron palkinnon ja toiseksi tullut 1 500
euroa. Meillä se on lähinnä kirosana.
Hellsten puuttui puheessaan myös verotukseen, joka
kohtelee eläkkeensaajia tiu-
Kalle Hartikaisen ohjaama tanhuporukka esitti kolme tanhua.
kemmin kuin palkansaajia,
terveydenhoitoon sekä EUsäädösten noudattamiseen.
. Liikuntasali on aivan täynnä.
. Ei se määrä ratkaise,
vaan kuinka saamme jäsenet
osallistumaan eri tapahtumiin.
Siinä meillä on vielä petrattavaa.
Terveiset
kaupungilta
ja seurakunnalta
Omat tervehdyksensä 45-vuotiaalle yhdistykselle esittivät
Kiteen kaupunki ja Kiteen
seurakunta.
Vuosijuhlassa palkittiin Kiteen Eläkkeensaajien ansioituneita jäseniä.
. Noppa on monistettavissa
erikokoisiksi yksiköiksi, joita
voi valmistaa teollisesti.
. Te eläkeläiset olette kaupungille kultaakin kalliimpia.
Monessa toiminnassa mukana
ja monella tavalla tukemassa
kaupungin toimintaa, kiitteli
kaupungin tervehdykset tuonut Sinikka Musikka.
. Näin suuri jäsenmäärä ei
muuten olisi olemassa.
Juhlapuhuja pohti maassamme vallitsevaa ikärasismia, joka näkyy suhtautumisessa ikäihmisiin.
Asiantuntevana oppaana linnan eri osioissa
toimi Heidi Aalto.
Sunnuntaiaamuna Kiteen
rajakillan ryhmä piipahti Turun Tuomiokirkossa, johon
eräillä liittyy mieleenpainuvia
sotilasvalaan liittyviä muistoja. LänsiSuomen Merivartiostoon
Turun suunnalla. Illemmalla illanvietto
sujui ms Borella, jossa nautittiin illallinen ja saatiin kattava
selostus Saaristomeren merivartiokillasta puheenjohtaja
Ismo Suomen selostamana.
?Helikopterit yhteiskunnan
palveluksessa?-luennon piti
lentokapteeni/lennonopettaja
Matti Jokinen.
Turun linna ja
Tuomiokirkko
Turun linna oli seuraavana kohteena. Linna vaurioitui pahoin Neuvostoliiton ilmavoimien pommituksessa kesällä 1941. Holvikaarien suojissa lepäävät niin
piispat, ja sotapäälliköt kuin
yksi kuningatarkin Kaarina
Maununtytär. Pommitukset yllättivät pahoin kylän asukkaat, joista parisataa menehtyi. on marsalkka sanonut.
Kaakkois-Suomen rajamieskillan puheenjohtaja
Jarmo Piispanen esitti tervehdyssanat, prikaatikenraali Pasi Kostamovaara esitti
rajavartiolaitoksen tervehdyksen, kenttähartauden piti
kenttäpiispa Pekka Särkiö ja
hanurimusiikkia esitti Johanna Seitola.
Lappeenrannan kaupungin
tervehdyksen toi kansanedustaja Ari Torniainen kiteyttäen
Turun tuomiokirkossa antoivat sotilasvalan isänmaalle Olavi
Lautamäki (kesällä 1952) ja Jouko Karppanen (syksyllä 1966).
Muistot palasivat mieliin.
Sotamarsalkka Mannerheim - näyttelijä Timo Närhinsalo - valmiina antamaan kuuluisaa jatkosodan päiväkäskyään.
puheensa sanoihin ?Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys,
vaan siitä on pidettävä kiinni?.
Juhlaväki jatkoi vielä Nuijamaan rajavartioasemalle,
jossa Aira Samulin omakoh-
taisella kokemuksellaan kertoi talvi-ja jatkosotaan liittyviä vaiheita. Nykyään linna
luetaan Suomen tärkeimpien
rakennushistoriallisten muistomerkkien joukkoon. Tämän
seurauksena jouduttiin tekemään laajoja korjaus-ja res-
taurointitöitä. Neitsyt Marialle ja Suomen ensimmäiselle piispalle
Pyhälle Henrikille omistettu
vuonna 1300 vihitty Tuomiokirkko on puhutteleva. Ryhmiä
valaisi asiantuntevasti vartiolaiva Uiskolla oppaana toiminut vanhempi merivartija
Camilla Erikson. Muistomerkillä sijaitseva
Simolan aseman vesitorni on
yhä pystyssä kranaatinsirpaleita täynnään.
Simolasta siirryttiin Kälvelässä Suurosten maatilalla
sijaitsevalle muistomerkille,
jonka läheisyydestä RjK 32
lähti jatkosotaan. Koti-Karjala
Perjantai 8.7.2016
Raja-ja Merivartiojoukkojen Perinneyhdistys ry järjesti perinteisen kevätretkensä. ?Honkaisten pirttien henki ja rajamiehen vaisto olkoon Teille
aina pyhä. Muistomerkin ympärillä nautittiin Kaakkois-Suomen rajamieskillan
tarjoamasta juhlaohjelmasta
ja lounaasta.
Aira Samulin kertoo omakohtaisia sodanajan elämänkokemuksiaan Raja-ja Merivartiojoukkojen Perinneyhdistyksen puheenjohtajalle ev evp Martti Kukkoselle, edessä, Erkki Suuroselle,
kenttäpiispa Pekka Särkiölle ja Kiteen rajakillan edustajalle
Jouko Karppaselle, oikealla.
Rajamiehen
vaisto
olkoon teille
aina pyhä
Yleisö pääsi nauttimaan näyttelijä Timo Närhinsalon tulkintaa Marsalkka Mannerheimin päiväkäskystä, josta kävi
hyvin ilmi kuinka tyytyväinen
Mannerheim oli rajavartiostoon ja sen sotilaisiin. Teitte retkestä
ikimuistoisen.. Turun
linna perustettiin 1200-luvun
lopussa Aurajoen suulle. Kiitos retkestä Raja-ja Merivartiojoukkojen Perinneyhdistykselle,
Kiteen rajakillalle ja kaikille
matkalaisille. Hänen isänsä rajavartiostossa
pitkän päivätyön tehnyt
Sten Suvio kaatui jatkosodassa.
Vartiolaiva Uiskolla seilattiin Saaristomerellä ja tutustuttiin merivartioston toimintaan.
Pommituksen jäljet näkyvät
yhä Simolan aseman vesitornin kyljessä.
Saaristomerelle
Ryhmäkuva otettiin Turun linnan edustalla.
Matka jatkui Lappeenrannasta Turkuun, jossa ensimmäisenä tutustumiskohteena oli
Auriga, jossa tutustuttiin Länsi-Suomen Merivartiostoon,
ja sen monipuoliseen toimintaan, selostajana Länsi-Suomen merivartioston komentaja Jukka Savolainen. Tällä kertaa kohteina olivat
Kaakkois-Suomen Rajakilta ry:n järjestämä Jatkosodan 75-muistojuhla
ja Perinneyhdistyksen yhdessä Saaristomeren merivartiokillan järjestämä
tutustuminen mm. Paluumatkalla
saatiin linja-autossa katsoa videolta Kiteen rajakillan 50vuotijuhlan kuvasatoa ja Sotahistoriallisen viikonlopun antia 10.-12.7.2015. Retkelle
osallistui perinteisen tavan
mukaan myös Perinneyhdistyksen jäsenkilta Kiteen Rajakilta ry puheenjohtajansa Pekka Hakkaraisen ja sihteerinsä Timo
Päivisen johdolla.
7
Kiteen Rajakilta retkeili
Lappeenrannan
mp-juhlilla ja Turun suunnalla
Olavi Lautamäki
Tapahtuma käynnistyi Lappeenrannan Sunilassa sijaitsevan RjK 42 muistomerkin
luona, jonka jälkeen siirryttiin
19.-20.6.1944 ajoittuneiden
Simolan pommitusten muistomerkille. Purjehdus
Saaristomerellä kesti pari tun-
tia merivartijoiden kuljettamana
Alusliikennettä ja veneilijöitä pyydetään huomioimaan
ja väistämään mittauksia suorittavat alukset näillä vesillä
liikkuessaan.
Tarkat syvyystiedot ovat
elintärkeitä kauppamerenkululle ja sitä kautta koko Suomen taloudelle.
Myös veneilijät hyötyvät
tarkoista syvyystiedoista, sillä mittauksesta saatuja tietoja käytetään merikarttojen
aineistona. Esitellyiksi tulivat
hautakivien eri aikakausien
tyylisuuntaukset, Kirkkoniemen hautausmaiden vaiheet,
kauneimmat hautakivet ja jopa kirkon vanha viinikellari.
Uudesta ?vanhaksi?
hautausmaaksi
. Entisaikaan kiveen merkittiin vainajan ammatti tai
arvonimi. Nykyisin suositaan
enemmän harrastuksista viestiviä kuvia. Kierros alkoi tapulin vierestä kuuluisien taiteilijaveljesten isoisän,
kruununvouti G.A.Järnefeltin
haudalta ja päättyi vanhan
hautausmaan päädyssä sijaitseville kolmen auto-onnettomuuksissa parin vuoden sisällä kuolleiden nuorukaisten
haudoille.
Matkan varrelle mahtui
muun muassa Steniuksen,
Walleniuksen, Berner-Saloheimon, Zimmermann-Tervolan, Porthanin, Nymanin
ja Oecshin kaltaisten merkkihenkilöiden sukuhautoja tarinoineen.
. Kirkkopihalla hauta haluttiin vähän kauemmaksi kirkon seinästä, koska koettiin
räystäältä tulevan veden menevän vainajan päälle.
Kun kirkkopihalla tila alkoi loppua ja kirkkoherra Andelin ei antanut ympäröiviä
pappilan peltoja hautauskäyttöön, perustettiin uusi hautausmaa 1800-luvun lopulla
Oravaaraan johtavan tien varteen. Aija Puurtinen & Rytmiraide All
stars, Jussi Syren And The Groundbreakers...
KELA Portit
avoinna klo 17-02
LA 9.7.
LASTEN
SUOSIKKI
ORFFIT!
sekä mm. Todennäköistä on, että
osa kirkkopihan säilyneistä
hautamuistomerkeistä on siirretty vanhalle hautausmaalle ns. Arvokkaimmat paikat olivat
lähinnä alttaria. Työn toteuttaa Liikenneviraston tilauksesta IIC Technologies Ltd.
TOHMAJÄRVI
Riitta Hakulinen
Kirkkoniemen kellotapulille
kokoontui tiistaina noin viisikymmenhenkinen hautausmaahistoriasta kiinnostunut joukko, joka tihkusateesta huolimatta halusi autenttiselle kierrokselle.
. Niistä kolme on sat-
tunut Kankaanpäässä ja yksi
Hangossa.
Viime vuonna alkukesän
maastopalojen määrä ja niissä palanut maastoala olivat
selkeästi pienemmät kuin tänä
vuonna. Tämän alkukesän neljä suurinta metsäpaloa ovat
olleet 20?26 hehtaarin suuruisia. Tämä muuttui puheessa ?vanhaksi hautausmaaksi?, kun kirkon alapuolen pellot saatiin ?uudeksi hautausmaaksi?.
. Työssä
pyritään ottamaan huomioon
ranta-asutus ja aiheuttamaan
mahdollisimman vähän häiriötä asukkaille.
Mittauksia tehdään Saimaan vesistön merikartaston
syvyystietojen uudistamiseksi. Ajantasaiset merikartat takaavat turvallisen
vesillä liikkumisen?, kertoo
toimistoinsinööri Jyrki Mononen Liikennevirastosta.
Mittaustyötä suorittavat
alukset ajavat ennalta suunnitellun linjaston mukaisesti
ja siksi niiden mahdollisuus
väistää muuta vesiliikennettä on rajoitettu. Tästä syystä Liikennevirasto tekee syvyysmittauksia vuosien
2016 ja 2017 avovesikausien
aikana Savonlinnan?Punkaharjun, Savonlinnan?Varkauden?Oravin, Puruveden sekä
Oravin?Pilpan kanavan välisillä alueilla ja Pien-Saimaalla. Vuonna 2015 maastopaloja syttyi kesäkuun loppuun mennessä noin 800, joista varsinaisia metsäpaloja oli
306. Kaikkein vanhimmat haudat
ovat tässä kirkkopihalla - ensimmäiset olivat ortodoksien
hautoja. Hautamuistomerkin ikä
voisi olla se aika, joka vainajaa muistellaan. Tästä näkökulmasta puuristit ovat oikein hyviä.
. Reilu sata vuotta sitten oli yleistä kaivertaa
virsien sanoja hautakiveen,
kertoi Lappalainen eri aikojen tavoista.
. Nuorukaisen
liekinmuotoinen hautakivi
puolestaan on yksi hautausmaan kauneimmista.. Koti-Karjala
8
Perjantai 8.7.2016
Maastopaloja keskimääräistä vähemmän
PE 8.7.
ANSSI sekä mm. historianurkkaukseen.
Esimerkiksi Tohmajärven
ensimmäinen lääkäri Anders
Dammert on todennäköisesti
haudattu kirkon lähelle, mutta
myöhemmin kaunis hautaristi
on siirretty.
omaisuutta ja heillä on myös
vastuu huolehtia, että kivet
ovat suorassa tai että ne eivät ole vaaraksi hautausmaalla kulkeville.
Omaiset vastuussa
hautakivistä
Tarinoita henkilöistä
Mikko Lappalainen kertoi,
että hautakivet ovat olleet
alunperin maata myöten olevia laattoja, joita on historian
saatossa ryhdytty pitämään
pystyssä.
. On hyvä muistaa, että hautakivet ovat omaisten
Kropun alle on haudattu evakkomatkalla kuolleita ortodokseja.
Hautausmaakävelyllä tuli esitellyksi lukuisa joukko
tohmajärveläisiä vaikuttajia
ja kansanmiehiä. Kierroksella
saatiin tietoa hautausmaiden ja hautakivien historiasta ja kuultiin mielenkiintoisia kertomuksia Tohmajärvellä vaikuttaneista ihmisistä.
Sari Mikkosen ja Masi Makkosen Asema-Tenka 1 kävi viimeisen ottelunsa Kyykkähyyppien Santeri Pennasta ja Pekka Tolvasta vastaan.
Kyykkämestareita
potsisunnuntaina
TOHMAJÄRVI
Riitta Hakulinen
Kuumuudesta huolimatta
seitsemän kyykkäjoukkuetta
innostui kisaamaan Tohmajärven kyykkämestaruudesta
Nymanin kentällä potsisunnuntaina.
Nelihenkiset joukkueet pelasivat kaikki toisiaan vastaan
viiden heittokierroksen ottelut
ja voittaja ratkesi kaikista peleistä yhteenlasketuista virhepisteistä.
Voiton kisassa vei Sekasakki (Markku Hämäläinen, Hannu Päivinen, Pentti
Lindsberg, Anja Tikka), toiseksi tuli Värtsilän Kisa (Olavi Hovi, Marko Hovi, Janna
Partanen, Martti Avonius) ja
kolmanneksi Asema-Tenka
2 (Helena Pakarinen, Heikki
Kokkonen, Vilho Mikkonen,
Pertti Tolvanen).
Voittajat palkittiin Maiju
Lassila -teatterin lipuilla ja
seuraavaksi tulleet K-market
Tiilikaisen tuotelahjoilla.
Syvyysmittauksia
Saimaalla
Liikennevirasto uudistaa ja
kehittää Vuoksen vesistön
merikarttojen tietoja. Lattian alle hautaamisesta luovuttiin
1800-luvun lopulla hajuhaittojen ja lattioiden auki repimisen hankaluuden vuoksi.
. Kansan pyynnöstä, kävellään sateessa, myöntyi kirkkoon korvaavaa diaesitystä
valmistellut kirkkoherra Mikko Lappalainen.
Asiantuntevasti ja leppoisasti kaksituntista kierrosta
johtaneen Lappalaisen opastuksesta ei huumoria, tiedonjyviä, anekdootteja tai omakohtaisia muistojakaan jäänyt
uupumaan. Anja-Riitta Porthanin äiti oli kasvanut pietarilaisessa
ylhäisökodissa, ja hän on ainoa nainen, jolle olen antanut
käsisuudelman, Mikko Lappalainen muisteli.
Nuoren laskuvarjohyppääjän hautajaiset Lappalainen
totesi yhdeksi surullisimmista kokemistaan. Pyydämme myös välttämään voimakkaan aallokon aiheuttamista alusten lähellä.
Kalastajia pyydetään merkitsemään pyydyksensä näkyvästi ja asianmukaisesti mittausalueilla. Ensimmäinen kirkko täällä oli ortodoksinen tsa-
souna, joka sijaitsi nykyisen
kellotapulin paikoilla, kertoi
Lappalainen esittelykierroksen aluksi.
. Mittaustöistä varoittaa veneen mastossa vilkkuva valkoinen valo
sekä rajoitetun ohjailukyvyn
päivämerkit ja merkkivalot.
Alusliikennettä ja veneilijöitä
pyydetään välttämään liikkumista mittauksia suorittavien
alusten läheisyydestä. Jarkko Martikainen & Haaga Folk Machine,
Pekko Käppi & K:H:H:L, Maitolaiturin tytöt, Juurakko,
J-P Piirainen, Timo Alakotila & Karen Tweed, Motora...
Portit avoinna klo 11.30-02
kihaus.fi . Entisaikaan tehtiin puuristejä tai koristeelliseksi
veistettyjä hautalautoja, joihin saatettiin laittaa kuparinen laatta vainajan tietoja
varten.
Lappalainen totesi usein
kritisoivansa nykyistä vallalla olevaa kivipaasiperinnettä.
Kivet ovat ikuisia ja hautausmaiden tila loppuu, kun jäljelle jää unohdettuja hautoja.
. Kesäkuun loppuun mennessä maastoa on palanut noin
550 hehtaaria ja siitä metsää
290 hehtaaria. Maastoa paloi vain 163
hehtaaria ja siitä metsää oli
66 hehtaaria.
Tarinoita ihmisistä
hautausmaakävelyllä
Potsiviikon käynnisti kirkkoherra Mikko Lappalaisen luotsaama hautausmaakävely. 041 471 0338
Kesäkuun loppuun mennessä
sattui koko Suomessa 1 400
maastopaloa, joista varsinaisia metsäpaloja on ollut noin
560. Kirkon lattian alle haudattiin arvovaltaisimmat ja
varakkaimmat henkilöt. Määrät ovat
lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Erityisesti on syytä
kiinnittää huomiota verkkojen
hyvin näkyvään merkintään
molemminpuolisten vahinkojen välttämiseksi.
Mittausveneet liikkuvat
myös lähellä rantaa
Naistensarja oli mukana nyt ensimmäisen kerran. Idea naistensarjan
perustamisesta heräsi, kun talven aikana lentopalloa pelaamassa käyneet naiset heittivät
ilmoille kysymyksen mukaan
pääsemisestä. llmeisesti kiinnostus on
herännyt, Makkonen pohtii.
Turnaus päästiin pelaamaan
loistavissa olosuhteissa, kun
juuri Potsipäiviä edeltäneellä viikolla valmistuneet uudet beach volley-kentät saatiin käyttöön. Koti-Karjala
Perjantai 8.7.2016
Aurinko helli
Potsipiitsi-turnausta
9
Scorpio 550 työnäytöskiertue
# $" " ! ! $ $
#
#
Potsipäivillä järjestettiin kymmenettä kertaa
Potsipiitsi-turnaus. Pelaajilta satoi kentistä vain positiivista
palautetta.
Kivenkeräyskone
työnäytös:. Juhla
turnausta päästiin pelaamaan Tohmajärven uusilla beach volley -kentillä.
la
a
Parikk
13.7.
Ke
13
klo 10-
TOHMAJÄRVI
Roosa Sallinen
Potsipäivillä pelattiin tuttuun
tapaan Potsipiitsi-turnaus.
Kymmenen kerran järjestetty rantalentopalloturnaus pelattiin paahtavassa helteessä.
Kelin kuumuus ei kuitenkaan
menoa haitannut, vaikka haasteita lämpö tottakai aiheutti.
. Hyvin meni lämpimässä kelissä, kovalla nestetankkauksella, Tuomo Makkonen kertoo.
Tänä vuonna Potsipiitsiturnaukseen osallistui kahdeksan miesjoukkuetta ja neljä naisjoukkuetta. Nyt kentissä
ovat kaikki perusasiat kunnossa, eivätkä esimerkiksi
kesän sateet saa enää kenttiä tulvimaan. Lauantaisen pelin aikana katsomosta kuului myös paljon lupailuja, että
ensi vuonna mukaan haluaisi
yhä useampi nainen.
Konvaleima käteen ja
savuverhoon Silverin tahtiin.
Illan edetessä kasvoille alkoi
sulaa samoja ilmeitä kuin
nuoruuden aikoina.
Perjantain luokkakokous
koulukeskuksella innosti kahdeksaa ikäryhmää varaamaan
ennalta oman tilan muisteluita varten. Sen
ajan opettajien lempinimistä
muistuivat mieleen Koulupolliisi, Nykijä, Pömppä, Pönttö,
Inni ja Pipsa. Vanhimmat olivat v.
1965 syntyneitä ja nuorimmat 2000-luvulla yläkoulunsa
aloittaneita.
Pikkutunneille jatkunut Entisten nuorten konva innosti
paikalle lisää väkeä ja lopulta
Karjalan Kannaksen jyräämänä äityivät yli kolmen sadan
pogoajan äreiksi kinkereiksi.
Piha-alueen Kotipirtin annis-
Illan aikana oli mahdollisuus otattaa Kai Pitkäsellä luokka- ja kaverikuvia.
keluravintola ja siellä soittaneen Tumppi ja Varonen keräsivät väkeä pitkin iltaa ruuhkaan asti.
Vuodet menneet
palaa..
1973 syntyneitä oli paikalle kertynyt parikymmentä ja
vieraakseen ryhmä oli saanut
Tiekarhut alkoivat vetämään
pihan anniskelualueelle asettuneita tanssilattialle.
opettajat Anna-Maija Luukkaan ja Ritva Partasen. Seurueeseen kuuluivat
Tumppi ja Varonen -bändissä
viihdyttäneet Tuomo Makkonen ja Terho Honkanen.
. Kuntaa pitää kiittää, että ovat tähän hankkeeseen lähteneet, Makkonen
kiittelee.
Enemmän yleisöä
Potsipiitsi sai nyt myös normaalia enemmän huomiota
muulta potsikansalta.
. Potsipiitsi-turnaukseen osallistui niin aktiiviharrastajia kuin hieman
vähemmän pelanneita kaveriporukoita. Talonmiehinä
vaikuttivat Riski, Ronski ja
Ryhti.. Kuva: Jukka
Immonen
Kuin silloin
ennen konvassa
TOHMAJÄRVI
Riitta Hakulinen
Potsipäivien suuri luokkakokous heilautti yllekirjoittaneen hetkittäin aikakoneella
suoraan kasiluokalle.
Hevoskaari 14
59410Enonkoski
Kirjavala
K-MAATALOUS HURRI KY
Lisätietoja: Esko Malinen, p. Nyt pääsimme helpommalla, kun kaikki oheisohjelma oli valmiina,
kertoi Eine Manner.
Vuoden 1962 ikäluokka
oli ensimmäinen, joka aloitti
peruskoulun yläasteen koulu-uudistuksen jälkeen. 040 833 0662
www.k-maatalous.?
oa!
Tervetul
K-MAATALOUS
Naistensarjassa voiton nappasivat puolestaan Sini Ignatius, Sini Heiskanen ja Niina Vatanen. Kuva: Jukka Immonen
nauksessa loistavasti, sillä
miehet pääsivät aina loppuotteluun asti, josta irtosi voitto
tiukan kamppailun jälkeen.
. Se oli semmosta perusvarmaa suorittamista, ei mitään hirveitä highlighteja,
Makkonen analysoi.
Potsipiitsin historian ensimmäisen naistensarjan mitalistit ja kilpailijat. Olemme ruvenneet ko-
koontumaan viiden vuoden
välein ja olisimme olleet koolla muutenkin. Koulun käytävillä vilisi lukuisia
samoja, lähes muuttumattomia naamoja, kuin 28 vuotta
sitten. Nyt on loistavat olosuhteet pelata. Yllättävän moni omasta ikäryhmästäni on asettunut KeskiKarjalan alueelle.
-65 syntyneet kerääntyivät
luokkakokoukseen neljättä
kertaa. Aiempina vuosina Potsitori on ollut keskustassa, joten
nyt oli enemmän katsojia, kun
tori oli ihan vieressä, Makko-
nen iloitsi.
Moni Potsipäivillä kävijä
pysähtyi katsomaan Potsipiitsiä Nymanin museoalueelle
tai Potsitorille kävellessään.
Aikaisempaa suurempi yleisömäärä nostatti lisää myös
pelaajien hyvää fiilistä. Kuulumiskierroksen jälkeen ruodittiin poissaolleiden asemapaikkatietoja ja liki kaikista
oli jollakin jokin havainto. Makkonen kertoo, että on hauska huomata
kuinka aluksi kokeilumielessä osallistuneet, ovat kehittyneet vuosien varrella pelillisesti koviksi vastustajiksi.
Potsipiitsi-turnaus päästiin pelaamaan aurinkoisessa säässä.
. Potsipiitsiin osallistuneet olivat
Potsitorin uudesta sijainnista
siis varsin tyytyväisiä.
Makkonen osallistui myös
itse Potsipiitsi-turnaukseen.
Makkonen pärjäsi parinsa
Jukka Immosen kanssa tur-
Potsipiitsin miestensarjan mitalistit
Aluksi mennään muutamia kertoja biisit korvakuulolta ja sen jälkeen soitetaan
nuoteista, Aino kertoi.
. Voimavaroja pitää yhdistää. Kun tein omaa musiikkiopiston tutkintoa, soitin neljä
tuntia putkeen.
Kasimirille riittäisi tunti
vähemmän, kanteletta soittaessa sormenpäät on kovilla.
Leiri päättyy omaan konserttiin Kihauksessa. Metsästysyhdistys taas
korosti pienpetojen pyydystämiseen merkitystä riistakantojen suojelussa. Nyt painopiste on
Sari Kaasisen Lappeenrantaan
muuttamisen jälkeen siirtynyt
Etelä-Karjalaan.
Tänä vuonna järjestettiin
vain yksi leiri, jonka osallistujat ovat pääasiassa yläkoulu- ja lukioikäisiä nuoria.
Leiriläisiä on tällä kertaa 18,
opettajina Sari Kaasinen, Jukka Kyllönen ja Kaisa Kuvaja.
Keittiön puolella on emännöinyt Ulla Rämö-Kiri.
Lappeenrantalainen Kaisa
Kuvaja opettaa Villa Ruusulassa viidettä kertaa.
. Sillä nimellä esiinnyimme viime kesänä
Kihauksessa. Kyläpäivä korvasi aiempina vuosina
vietetyn kylän yhdistysten juhannusjuhlan sekä osuuskunnan järjestämän rantakalan.
. Lauri Tähkän Morsian soi heleästi.
teluun päämäärätietoisuutta
ja tiettyä ammattimaisuutta.
Samalla saadaan harjoitusta keikan rakentamisesta ja
esiintymisestä.
Konserttisetti sisältää uusia hittejä muiden muassa
Lauri Tähkältä ja Juha Tapiolta, vanhoja ralleja, klezmeriä ja yhden kantaesityksen
Sari Kaasisen uudesta sävellyksestä.
. Ensimmäinen pienemmille soittajille ja toinen vanhemmille ja osaavammille.
. Mukana on myös kaksoissisar Roosa viuluineen.
. Jälkimmäinen leiri sai nimen Tähtitehdas. Leirillä on oppinut
valtavasti uutta, on saanut uusia kavereita ja hyvää ruokaa. Koko
konsertin ohjelma harjoitellaan leirillä.
Kasimir Kettvell ja Aino Öman ovat viihtyneet leirillä erinomaisesti sateisesta säästä huolimatta.
Kaisa Kuvajan mielestä
festivaalikeikka tuo harjoit-
Tämän kesän Villa Ruusulan Tähtitehtaalla on konserttikanteleiden ylivalta. Lisäksi menossa mukana on viulisteja, huilisti, basisti
ja haitaristi. Yhteishenki leirillä on
mahtava, tehdään ystävien
kanssa musiikkia.
Soitetaan
sormet rakoille
Villa Ruusulan Tähtitehtaalla ei laiskuroida. Ensimmäisiä kertoja korvakuulolta soittaminen oli tosi
vaikeaa, kun on tottunut soittamaan pelkästään nuoteista,
mutta se kehittää tosi paljon
soittamista, Kasimir arvioi.
Molemmat soittavat kansanmusiikkiyhtye Roihussa.
Leiri on hyvää treeniä omalle
bändillekin.
Soittamiselta ja laulamiselta jää vapaa-aikaakin. Tänne tulee
kuin kotiinsa, kiteytti Villa Ruusulan kansanmusiikkileirin Aino Öman.
RÄÄKKYLÄ
Riitta Makkonen
Imatralainen Aino on harmonikkansa kanssa Rääkkylässä
Villa Ruusulassa yhdeksättä
kertaa. Iloa ja tietoa kylille, Kettunen tiivistää.
Lopuksi tanssittiin Pekka
Sallisen, Pertti Häkkisen, Anna-Liisa ja Ari Huotarin yhtyeen tahdissa.
Niemisen kyläpäivässä tarjolla oli muun muassa muikkuja.. Kyläyhdistyksen puheenvuorossa puolestaan käsiteltiin muun muassa
Kylmäpohjan rannan kunnos-
tusta. Asiaohjelman
päätteeksi esiteltiin kylän pelastusryhmän toimintaa. Osuuskunnan
puheenvuorossa painopiste
oli uudistuneissa kalastukseen liittyvissä asioissa, mukaan lukien norpan suojeluun
liittyvät asiat. Koti-Karjala
10
Perjantai 8.7.2016
?Ihan kuin kotiinsa tulisi?
. Uiminenkin on onnistunut, kun on saanut lämmitellä
saunassa.
Puruveden Lohikuningas
Kyläpäivässä jaettiin
-vetosoutu-uistelun tulokset tietoa ja pidettiin hauskaa
Lohisarja:
1) Mika Pantsari ja Kari Ryhänen, Kitee 5930 g, 2) Heikki ja Matti Kosonen, Kitee
4480 g, 3) Niko Luukkainen
ja Timo Turunen, Kerimäki
4360 g, 4) Seppo Silvennoinen ja Vasil Harasem, Helsinki 4280 g, 5) Kaapo ja Riku Keskisarja, Porvoo 3865
g, 6) Niko Leppälä ja Reko
Lahtinen, Ruokolahti 3860 g,
7) Hannu ja Simo Kettunen
3365 g, 8) Kari ja Petri Varonen, Kitee 3240 g, 9) Antti ja
Eetu Tuomala, Helsinki 3095
g, 10) Kari ja Teija Tarvainen, Liperi 3035 g, 11) Henri
Holopainen 3005 g, 12) Vesa
ja Juha Makkonen, Heinävesi 2785 g, 13) Jesse ja Reijo
Pirhonen, Kitee 2760 g, 14)
Juha Lajunen ja Jukka Pölönen, Savonlinna 2525 g, 15)
Eero Sieppi ja Petri Muhonen,
Uimaharju 2520 g, 16) Mikko Immonen ja Juha Vesala,
Imatra 2500 g, 17) Eero Ulmanen ja Risto Pitkänen 2460
g, 18) Anssi ja Niina Tura,
Järvenpää 2420 g, 19) Tommi Forsell ja Toni Alhoranta,
Villähde 2375 g, 20) Juhani Raatikainen ja Jouni Ukkonen, Hammaslahti 2115 g,
21) Väinö ja Ville Makkonen,
Kesälahti 2035 g, 22) Mikko Pöllänen ja Joonas Kuutti,
Savonlinna 1775 g, 23) Niko
Malinen ja Konsta Pennanen,
Kesälahti 1590 g, 24) Janne
Laukkanen ja Antti Laitinen,
Espoo 1585 g, 25) Jukka Liljeroos ja Jukka Helynen, Helsinki 1555 g, 26) Matias Suppola ja Juuso Nokelainen, Sa-
vonlinna 1510 g, 27) Reima
Sorokin ja Matti Korkalainen,
Pieksämäki 1420 g, 28) Juho
Rissanen ja Teemu Kallinen,
Polvijärvi 1320 g, 29) Markku Silvennoinen ja Juha-Pekka Kettunen, Kitee 1280 g,
30) Jarkko Saksman ja Harri
Suutarinen, Savonlinna 1265
g, 31) Kari Väistö ja Juha Nevalainen, Joensuu 960 g.
Muut kalat:
1) Joona Partanen ja Vesa Jaanu, Parikkala 12585 g, 2) Väinö ja Ville Makkonen, Kesälahti 7110 g, 3) Marko Heinonen ja Vesa Kosonen, Helsinki 5750 g, 4) Olavi Muukkonen ja Pekka Valtonen, Kesälahti 5685 g, 5) Eero ja Leevi
Rytkönen, Joensuu 5065 g, 6)
Asmo Ikonen ja Timo Seppänen, Sulkava 4475 g, 7) Jouni Turtiainen ja Tero Ikonen,
Savonlinna 4135 g, 8) Niko
Pulkkinen ja Jari Lappalainen, Joensuu 4120 g, 9) Eero
Ärväs ja Keijo Hämäläinen,
Kaavi 4095 g 10) Reima Sorokin ja Matti Korkalainen,
Pieksämäki 4080 g, 11) Harri Hyttinen 4060 g, 12) Sami
Rämö ja Vesa Tolvanen, Kontiolahti 3885 g, 13) Joni ja
Sami Mansikka, Hämeenlinna 3710 g, 14) Timo ja Veikko Leino, Rajamäki 3350 g,
15) Joonas Tervo ja Mikko
Tervonen, Joutseno 3130 g,
16) Slava Demjqnov ja Vitaly Avetisov, Pietari 2920 g,
17) Jukka Liljeroos ja Jukka
Helynen, Helsinki 2835 g, 18)
Jesse ja Reijo Pirhonen, Ki-
tee 2815 g, 19) Janne ja Tapio Lavikainen, Liperi 2720
g, 20) Jarmo ja Risto Kupari,
Kesälahti 2325 g, 21) Pekko
Pulkkinen, Punkaharju 2300
g, 22) Jaakko Viitikko ja Eero
Salenius, Espoo 2235 g, 23)
Erkki Tuura ja Martti Juuti,
Savonlinna 2230 g, 24) Asko ja Topi Karppanen, Joutseno 2120 g, 25) Kari ja Stina Myllys, Kesälahti 2115 g,
26) Marko ja Anne Hämäläinen, Mikkeli 2075 g, 27) Jukka Nenonen ja Henri Miettinen, Kitee 1620 g, 28) Heikki
Aalto ja Jari Helle, Helsinki
1600 g, 29) Niko Malinen ja
Konsta Pennanen, Kesälahti
1590 g, 30) Kari Väistö ja Juha Nevalainen, Joensuu 1580
g, 31) Kristian Väyrynen ja
Mihail Snetkov, Kitee 1530 g,
32) Toni Lintumaa ja Ari Nieminen, Tammela 1510 g, 33)
Markku Silvennoinen ja JuhaPekka Kettunen, Kitee 1485
g, 34) Janne ja Pertti Malinen,
Luumäki 1240 g, 35) Seppo
ja Arto Pirinen, Kitee 1235 g,
36) Janne Laukkanen ja Antti
Laitinen, Espoo 1210 g, 37)
Timo Arpinen ja Reima Hämäläinen, Louhi 1070 g, 38)
Juha ja Sini Kiiveri, Savonlinna 885 g, 39) Joonas Toropainen ja Petri Heinonen,
Viinijärvi 695 g, 40) Joni ja
Joonas Immonen, Lemi 650
g, 41) Seppo Hämäläinen ja
Jouni Turunen, Mikkeli 635
g, 42) Kimmo ja Teemu Mäntylä, Helsinki 605 g, 43) Vesa
ja Juha Makkonen, Heinävesi 440 g.
Heinäkuun ensimmäisenä lauantaina vietettiin
Niemisen Urheilutalolla
kylätoimijoiden yhteistä
kyläpäivää.
RÄÄKKYLÄ
Roosa Sallinen
Niemisen Urheilutalolla vietettiin iloista kyläpäivää muikkujen syönnin, kahvitarjoilun,
haitarimusiikin sekä arvonnan
merkeissä. Välillä soitetaan koko leirin porukalla ja välillä pienemmillä kokoonpanoilla,
kertoo leirillä viidettä kertaa
oleva Kasimir Kettvell.
Juuri yhteissoitto tuntuukin leiriläisistä olevan paras-
ta, kun talvikausi on musiikkiopistossa keskitytty omaan
soittamiseen.
Ainon mielestä kuusi tuntia
soittoa päivässä ei ole liikaa.
. Lisäksi kyläläisille oli tarjolla arpajaisia ja erilaisia kilpailuja sekä
lapsille järjestettyä ongintaa
ja poniratsastusta.
. Aino on ollut mukana jokaisella Villa Ruusulan leirillä, kertoo Tähtitehtaan johtaja
Sari Kaasinen.
Tähtitehtaan nimi tuli siitä, kun aikaisempina vuosina
leirejä Piimälahdessa on ollut
kaksi. Infotilaisuuden jälkeen ohjelmassa oli paistettuja muikkuja,
perunasalaattia, pullakahvit
sekä buffetti grillimakkaroineen, muurinpohjalettuineen
ja virvokkeineen. Silloin oli 25.
Kihaus ja olimme leiribändinä aivan Kihauksen juurilla,
sillä kansanmusiikkileireistähän koko homma alkoi vuonna 83.
Sari Kaasinen aloitti Villa
Ruusulan leirit vuonna 2007,
kun silloinen Rääkkylän kansanmusiikkiyhdistys luopui
lasten kansanmusiikkileirien
järjestämisestä.
Leiriläiset ovat olleet enimmäkseen eri puolilta EteläSuomea. Se on hauskaa ja järkevää,
Niemisen ja Sintsin Seudun
Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Kettunen pohtii.
Kyläpäivän viettoon kuului
myös asiaohjelmaa ajankohtaisista aiheista. Leirillä keskitytään
yhteissoittoon.
. Kyläpäivää järjestämässä olivat Niemisen ja
Sintsin Seudun Kyläyhdistys,
Niemisen-Veturin Osuuskunta, Niemisen Seudun Metsästysyhdistys, Niemisen Urheilijat sekä Sintsin Marttayhdistys. Tapahtuman lähtökohtana
oli kylätoimijoiden voimavarojen yhdistäminen. Soittamista
kertyy kaikkiaan kuusi tuntia
päivässä. Sen
nuoret musikantit ovat käyttäneet hyvin liikunnallisesti
pelaamalla jalkapalloa, lenkkeilemällä ja jumppaamalla