Koti-Karjala 08.12.2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta EDULLISTA JOULUN ODOTUSTA Paulig LAUANTAIMAKKARAT T 500 g (7,58 kg) rajoitus: 2 pkt/talous s TUPLANA! Atria PRESIDENTTI KAHVI NYT PLUSSAT 225 g (2,22 kg) raj. 1 erä/talous s 79 3 Saat peruspisteet kaksinkertaisina K-Supermarket Kupiaisesta kaikista ostoksistasi 1.?31.12.2012 00 1 -15% pkt 2 pkt -61% Yksittäin ja ilman korttia 1,29 /pkt (5,73 kg). Ilman korttia 4,49 /pkt (8,98 kg). Grillistä: ti Valiojogurtti PAAHTOKYLKI 7 MAUSTETUT TUT JOGURTIT T 175?200 g (1,25?1,43 kg) ous raj. 49,-) ERÄ PAISTINPANNU 28 cm s-ATTAHARJATTUARUOSTUMATONTATERËSTË JASISËPINNALLALUJA. 7,90) 4990 (12,50) (11,50) Nerf´n Strike Bratz BARRICADE KAMPAUSPÄÄ 3690 3490 95 39 90 (39,90) (Norm. 2 erää/talous 90 00 KLEMENTIINIT 14 90 Herkkutorilta: VIHREÄ SALAATTI 00 1 1 kg Espanja kg -47% 4 prk Yksittäin ja ilman korttia 0,48 /prk (2,40?2,75 kg). kg Omista uuneista: Voimassa 10.12?15.12. 9 45 kg ?10% Ilman korttia 10,54 /kg 00 1 BANAANIT Kolumbia Lämmintä leipää omista kiviarinauuneista 49 3 Kariniemen Kananpojan KOIPIPALAT kg maustamaton tai marinoitu Hinnat voimassa ma?ke 10.?12.12., ellei toisin mainita. TUPLAPLUSSA-PISTEET KOKO OSTOSKORISTA KUPPI 0,22 l MUKI 0,3 l LAUTANEN MATALA 15 cm Valkoiset TEEMA ASTIAT -25% + 6 kahvilusikkaa s.ON STICKPINNOITE 79 90 -20% Ilman korttia 99,90 Ilman korttia 15,90 0 KAULIN IN s0YÚKKIË Ë 00 (Norm. Laadukkaat Inva- ja paaritaksipalvelut Kitee ja Kesälahti 0400 741 078 Palvelutaksi Veikko Ihanus Koti-Karjala Lauantai 8.12.2012 N:o 98 Irtonumero 1,30 ? 53
Soveltuu ERITYISESTIINDUKTIOLIEDELLE. Kahvassa luistamaton ja kuumenematon silikonipinnoite. TARTTUMATON Te?on® -pinnoite
MUTTASOPII KAIKILLELIESITYYPEILLE +ONEPESUNKESTËVË 9 Nintendo Wii U Premium Pack -20% Ilman korttia 149,- KUPIAINEN Hummer 2 swing back 59, kpl (8,90) YLEISKONE 6680 119, - NIKKO s¯ËNELLË s+OKO X X CM (7,90) s0IENIKOMPAKTIYLEISKONE
teho 450 W s NOPEUTTAJAPITOASENTO s0LANETAARINENSEKOITUSLIIKEKULHOSSA s2UOSTUMATONTERËSKULHOTILAVUUS L s6AKIOVARUSTEET VISPILË
7?21, la 7?18, su 12?21 petri.kupiainen@k-supermarket.. Seuraavaksi pätkistä tehdään haluttuja kuvioita, useimmiten kahdeksansivuisia tahokkaita eli oktaedrejä. Olkien yhdistämiseen sopii rihmaa vahvempi puuvillalanka, joka ei saa olla liian paksua. Langan saa pujotettua olkien läpi vaikkapa itse tehdyllä rautalankapuikolla, jonka päässä on narua pitävä koukku. www.kupiainen.net Kiteentie 6, Kitee, puh. TAIKINAKOUKKUJASEKOITIN ERÄ 5 -37% (8,90) (11,90) KEINUHEVONEN Joulun toivotuimmat lelut meiltä! (norm.79,90) 5,90 MATALA 17 cm 6,60 MATALA 23 cm 9,30 MATALA 21 cm 8,60 VATI 24x32 cm 29,90 ERÄ Kajsa SYDÄNVUOKA Savonia ATERINSETTI 24-os 6,60 8,90 kg -50% Ilman korttia 79,90 UUTUUS RAJOITETTU ERÄ! Pakkaus sisältää: - Musta Nintendo Wii U pelikonsoli 32 GB tallennustilalla - Musta GamePad-ohjain - Nintendo Land Wii U -peli - Latausteline GamePadille - Wii Sensor Bar Wii-pelien pelaamiseen - HDMI-kaapeli ja AC-adapteri Zhu Zhu PONI (Norm. Ne lienevät olleet nykyisiä koristeita yksinkertaisempia, mutta sitäkin tärkeämpiä ja arvostetumpia. Nykyään himmelin tekijöitä on enää melkoisen harvassa, mutta heidän hyppysissään syntyy yhä monimutkaisempia taideteoksia. Himmeleitä joulumyyntiin ja -myyjäisiin tekevä lieksalainen Irja Pylkkänen kertoo monimutkaisessa himmelissään olevan jopa 3 000 osaa. Kauniin torninmallisen himmelin tekemiseen häneltä voi mennä kaksikin viikkoa, kun taas perinteiset mallit syntyvät huomattavasti nopeammin. Paras himmeli rakentuu puhtaista rukiinoljista. Sen jälkeen oljet pätkitään määrämittoihinsa mittaoljen avulla. 19,90) 16 90 kpl ERÄ Lasten Disney DVD ELOKUVIA 9 90 kpl 389,- Tarjoukset voimassa 8.?16.12., tai niin kauan kuin tavaraa riittää. 65 Ta v a l l i s t a pa re m pi R uok a k a u p p a Palvelemme: ark. Symboliikassa olkipukki kuvaa joulupukin edeltäjää nuuttipukkia, joka vie lopulta Joulun pois. info 0400 133 807 www.k-supermarket.? Fazer VUOKSEN PIIRAKKA Himmeli sopii jouluun Vaaleat oljet ja olkikoristeet ovat aina kuuluneet suomalaiseen Jouluun. Näin lankaa ei tarvitse pujotella erikseen esimerkiksi neulansilmän läpi. Katosta riippuva, ilmavirran mukana hiljaa pyörivä himmeli on tuvan ympärivuotinen juhlistaja. Suosittuja ovat myös litteät ja tähdenmalliset ikkunahimmelit. Ennen vanhaan joulukoristeet tehtiin tulipäreiden valaisemissa pirteissä iltapuhteina. Himmeli on omalta osaltaan taannut hyvää satoa seuraavaksi kesäksi. Markku Halonen. Ensin olkia liotetaan lämpöisessä vedessä niin kauan, etteivät niiden päät halkea leikatessa. Valmiiden mallien mukaan tehdyistä himmeleistä saa täyteläisempiä, kun niihin tekee vielä lisäosia oman maun ja mielen mukaan. Ennen aikaan tuvan lattialle levitettiin jouluoljet ja pirttiä koristeltiin tuoreilla olkitöillä, kuten olkipukeilla ja himmeleillä
Yle:n käännöksistä luontodokumentit ovat vain parin, kolmen kääntäjän käsialaa. Sama koskee musiikkiohjelmia. Kiristyvässä kilpailussa kääntäjät on pakotettu ryhtymään itsenäisiksi yrittäjiksi - myös Yle:ssä. Käännösten taso on jo silmin nähden ja korvin kuullen vajonnut pohjamutiin. . (013) 684 8411 toimitus@kotikarjala.? Kainulaisen Joukolla on vielä kinkku hankkimatta ja kuusi katselematta, mutta muuten valmistelut ovat jo varsin pitkällä. . Samalla käännöstyömäärä olisi moninkertaistunut ja taustatyölle käytettävä aika olisi huvennut nollaan. Kansainvälisten ?rmojen tarjouksiin tarttuvat hanakasti ruoka- ja vuokrarahoja tarvitsevat opiskelijat, jotka kuvittelevat hallitsevansa vaikkapa englannin kielen, tuleehan sitä joka tuutista. Vuosi vaihto-oppilaana ja päivittäinen annos amerikkalaiskomediaa ei tee lapsinerostakaan kääntäjää. Hiekkapohja hävisi, ja uimarin nilkka upposi kymmensenttiseen lietteeseen. On opittu kantapään kautta, että ympäristölläkin on arvo. Oltiin hyvillään, ja hyvältähän se silloin näytti. Mutta pian alkoivat ongelmat. Silloin toisillemme lupasimme olla vain. Tunsimme yhteen kuulumme ain. Ku- Pokentie 8, 82500 KITEE Puh. Katseltiin lähipiiriä ja kirjoiteltiin vihkoon mitä nähtiin. Ätäskön vesi oli silloin kirkasta ja hiekkapohja näkyi monen metrin syvyydestä. Viimeistään seuraavalla sateella tai myrskyllä se sitten jatkaa matkaansa. Siitä sen joku köyhempi poimii tai on poimimatta. Vuodet vieri hiljalleen. Ei kasvanut metsä, ei vilja. Myös uutiset ja muut ajankohtaiset ja alueelliset asiat kuullaan ruotsiksi, rajallisesti myös saameksi. Jotta ohjelman viesti välittyisi ummikkosuomalaiselle katsojalle vääristymättömänä edes kohtalaisen hyvin, tarvitaan taitava kääntäjä. Kääntäjä kääntää kokemuksensa, esteettisen tajunsa ja laajan tietomääränsä pohjalta alkuperäisteoksen luettavaan muotoon mahdollisimman vähin muutoksin. Suurin osa televisiosarjoista ja elokuvista on englanninkielisiä. Usein sama kääntäjä kääntää mm. Alavia suoviljelyksiä vaivasivat kuitenkin jokakeväiset tulvat. englannista sekä ruotsiin että suomeen. Kun itse ymmärsivät, niin meidän muitten olisi pitänyt se siinä samassa silmänräpäyksessä ymmärtää samalla tavalla. Vähän samaa on siinä, kun viulisti soittaa Paganinin kapriiseja mahdollisimman vähin virhein. Sinulle rakkauteni tahdoin lahjoittaa. Sinulle vain, sydämeni sykkiä sai. Tuhansia hehtaareita pelkästään Ätäskön yläpuolella. Ätäskön vesi muuttui tummaksi. Mutta välillä sotki suhteita se taitamattomasti hoidettu Natura. Sitä ajoi uskossa vahva virkavalta. Vaikka sitä ei suoraan voikaan verrata Ätäskön ja muitten vesistöjen pilaantumiseen, niin pohjavire on sama: taloudellisesti hyödyllinen toiminta on aiheuttanut ympäristöongelmia. Ja kyllä nuo herratkin näyttävät vielä muistuttavan ihmistä, vaikka niitten poskia on tässäkin tapauksessa taputeltu kummaltakin puolelta. Eipä käy kateeksi. On välttämätöntä, että jätehuolto pelaa, pohjavettä suojellaan ja joku koulunkäynyt valvoo, että yhteistä hyvää muutenkin edistetään. Järvestä nousi kuhaa ja muuta arvokalaa. Mutta ne jokavuotiset tulvat. Ei puutu enää juuri mitään, kinkun juuri ostanut Tarja Mantsinen toteaa. . Televisiokanavien tarjonnasta yhä kasvava osa on ulkomaalaista alkuperää. Se oli ihan kivaa. Viranomaiset tekivät kiihkossaan suoranaista väkivaltaa, ja sitä laskua maksavat kyllä vielä pitkään. Tavallisen maalaisen mielessä elää yhä terve epäilys kaikkia ympäristöhankkeita kohtaan, ja noitten herranprkleitten arvonpalautus on yhä pahasti kesken. Viime aikoina on paljon puhuttu Talvivaarasta. Kohtalo meidät erilleen vei, olet poissa viereltäin, siksi sinua ikävöin. A.B. 75-vuotispäivänäsi 5.12.2012 ka tahansa ei voi olla kääntäjä. Suurella osalla kääntäjistä on akateeminen loppututkinto. Monella heistä on oma erikoisalansa. Hyvällä mallilla on valmistelut. Jo pelkkä haju on sangen ruokaisa, eikä terveystarkastaja mittaile piirakoitten lämpötiloja. Joetkin ovat usein puhtaita avoviemäreitä, kun vessoja ei ole, ja kaikki muutkin roskat yksinkertaisesti vaan pudotetaan maahan. Ja onhan myös kuluttajan oikeus saada laadukasta palvelua vero- ja piiloverorahojen vastikkeeksi. Käännös on aina käännös. Osa lahjoista on jo hankittu samoin kuin kinkku. Lauantai 8.12.2012 Nuoruus Nuoruuden haaveissa kuljin, ei huolen häivää missään näy. Sinua odottelin lauantai-illoin, tansseissa kuljimme silloin. Tämä tarjosi tarjosi taannoin palkkaneuvotteluissa kääntäjille 2 800 euron kuukausipalkkaa, jolla summalla ei pääkaupunkiseudulla elä kukaan. Hävisi kuha ja muu arvokala. Jotakin piti tehdä. Metsät elpyivät ja vilja kasvoi. Olin nuori ja hento, kuin kesäheinä, tyttö päälle kahdenkymmenen. Kaikki oravaa pienemmät turveköntät lähti- vät virran vietäväksi. Televisiokääntäjä kääntää ohjelman joko suoraan ?kuvanauhalta. Kääntäjällä on oltava luontainen kielitaju, jotta rajattuun aikaan ja tilaan tuotettu käännösteksti olisi jouhevaa ja helposti omaksuttavaa. Särki ja pieni ahven ei hävinnyt. Vasta nyt alkaa järven vesi jälleen kirkastua ja rannat siistiytyä, kun kyläläiset ja eri organisaatiot ovat vuosikymmeniä sen eteen talkootyötä tehneet. Ei, ei soita kelloa. Ei siis ihme, että ammattikääntäjät ovat alkaneet ajaa oikeuksiaan. Sata televisiokääntäjää marssi ulos uuden työnantajan leiristä Maikkarin ulkoistettua käännöstoiminnan. Jossakin muualla metsästävät samalta toripöydältä herkkupaloja äitiihmisten lisäksi kärpäspilvet ja lehmät ja linnut ja koirat ja apinat. Joko sinulla on iso kuva tästä keissistä? . Auringon laskua katselimme kesäilloin. Näimme tuiskut ja kuutamoyöt, auringon paisteen ja poutapilvet. Noin kolmannes Ätäskön valuma-alueesta oli ojittamatonta rahkasuota. Ja sitä samaa tehtiin koko valtakunnassa. Tällaista etua ei ihan kaikilla ole. Jossakin Bakun seutuvilla huomaa saapuvansa kylään, kun kaikissa tuulen pieksämissä piikkipensaissa ripisee muovipussi. Yleisradion kääntäjiä myös siirtyi aikoinaan nykyisen MTV 3:n palkkalistoille. Nyt käännökset on annettu siellä kansainvälisille halpa?rmoille, kuten Broadcast Text International eli Bti. Silloin ei saa olla kiirettä, joten valmistelut tehdään ajoissa. . Hyvästä käännöksestä kannattaa maksaa. Aladár Bayer Ympäristöoppia ja askartelua Joskus ennenvanhaan 1950-luvulla oli myös Niinikummun kansakoulussa oppiaineena ympäristöoppi ja askartelu. Tunsimme meidät toisilleen luotu on. Jouluvalmistelut ovat haastattelemillamme ihmisillä voiton puolella jo nyt. Aini Sutiselle jouluaatto on pyhien ainoa vapaapäivä. Ladot piti tyhjentää jo hyvissä ajoin talvella, sillä keväällä siellä lillui kymmenien senttien vesipatja. Veden vaivaama alue oli laaja: se ulottui Suorlahteen, Tolosenmäkeen, Kiteen kirkonkylään ja Juurikkaan asti. Mukaan mahtuu myös ranskaa, italiaa, espanjaa, norjaa, tanskaa, venäjää ja vino pino muitakin kieliä. Toisella kotimaisella kielellä tuotetaan ohjelmia omalla FST-kanavalla, jonka tuotoksista iso osa käännetään myös suomeksi. Ja sitten tehtiin. Ruopattiin jokia ja ojitettiin suot. Lahjatkin on suurimmalta osalta jo hankittu. . Kotikirkon alttarille askeleemme vei. Kannattaa käydä vilkaisemassa, jos kauempana liikkuu. Koti-Karjala 2 Jouluvalmistelut hyvällä mallilla Kahden viikon kuluttua joulu on jo ovella. tai useimmissa tapauksissa käyttäen sekä kuvanauhaa että valmista alkuperäiskielistä tekstiä, joskus pelkkää tekstiä. Kääntäjän on tunnettava alkuperäiskielen sävyt, murteet ja slangit, lähtömaan historia, kirjallisuus, poliittinen elämä, kulttuuri ja ajankohtaiset mielenkiinnonkohteet. Eikä kyse ole pelkästään kääntäjien oikeuksista, vaan myös ohjelman tai elokuvan tekijän oikeudesta saada viestinsä perille jotakuinkin alkuperäisessä muodossaan. Olen nyt ostamassa viimeisiä lahjoja ja raakapakastepiirakatkin on jo tehty, joten valmistelut ovat hyvällä mallilla. . Ei tässä sen kummempaa enää ole jäljellä kuin vielä jonkun verran pitäisi tehdä hankintoja ja ostaa lahjoja, Veikko Pölönen kertoo. . Lahjatkin ovat kaikki jo paketissa, joten tänä vuonna ei jää mitään viimetinkaan. Toimittajan kynästä Hieman oikeutta kääntäjälle Jokainen yli neljävuotias suomalainen viettää päivittäin 2 tuntia 52 minuuttia television ääressä. Varmin tapa sairastua on mennä uimaan. Puhtaat pohjavedet ovat Suomen erityinen rikkaus. Ei meillä kellu kaivoissa kerosiinia, kuten joissain paikoissa Venäjällä ja Baltiassa. Espanjan eteläosissa pohjaveden pinta on laskenut 100 - 200 m, ja sieltä sitä nyt sitten ongitaan asukkaitten tarpeisiin ja golfkentille ja tomaattihalleihin, kun joet ovat kuivuneet. Kyllä ympäristöoppi ja askartelu on vielä nykyäänkin hyödyllinen oppiaine. JOUKO MURTONEN Puunkasvattaja, Kitee
Se on erittäin suuri määrä. Yrittäjien vahva läsnäolo kunnissa antaa Simolinnan mielestä hyvät lähtökohdat vaikuttaa kunnalliseen elinkeinopolitiikkaan seuraavalla vaalikaudella. Suomen Yrittäjien viestin kunnille hän kiteytti kahteen pääasiaan. . Kiteen pitää pikemminkin olla yhteistoiminnan rakentamisessa esittävä osapuoli. SDP:n Matti Kosonen piti Tohmajärven päätöstä irtaantua Helli-yhteistyöstä tyhmänä asiana. . euroa/ vuosi pelkästään yhteiskunnan maksamina tukina. Yrittäjyysvaje kasvaa Simolinnan kantoi huolta myös kasvavasta yrittäjyysvajeesta. Suomessa on noin 74 000 vähintään 55-vuotiasta yrittäjää, joilla on edessä liiketoiminnoista luopuminen. Useimman osalta se tulee tapahtumaan seuraavaan kymmenen vuoden aikana. Niissä yrittäjät menestyivät hienosti. Koko maassa valituksi tuli liki 2 000 yrittäjää. Kyllä sanamuotoa on pystyttävä muuttamaan. Kristillisten Sirpa Suikkanen ei myöskään halunnut tyrmätä yhteistyön jatkumista Tohmajärven kanssa. . Ehdotamme, että nuorten ammattiin opiskelua työn yhteydessä ei enää katsottaisi työsuhteessa tapahtuvaksi, vaan nimenomaan opiskeluksi, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna sanoi itsenäisyyspäivän aattona pidetyssä Kiteen yrittäjien pikkujoulussa. Maan hallituksen tavoite ?Nollatoleranssi nuorisotyöttömyydelle. Nyt voisimme ottaa mallia Ruotsista ja antaa yhden kasvusysäyksen Suomelle ja suomalaiselle elinkeinoelämälle satsaamalla infrahankkeisiin, Simolinna vihjaisi. Verotulot kasvuun, menot kuriin Huolenaiheiden vastapainoksi Simolinna löysi ilon aihetta kuluneen syksyn kunnallisvaaleista. Lisäämällä vain työvoimaviranomaisten resursseja ei luoda yhtään uutta työpaikkaa, ei ainakaan pk-sektorille. Nuoria peruskoulunsa päättäneitä varten pitää kehittää koulutussopimusjärjestely, jossa yritys ottaa nuoren oppimaan ammattia niin, että mukana on alan oppilaitos. Koulutussopimus ei olisi siis oikeudellisesti työsuhde, mutta yritys voisi maksaa opiskelijalle harjoittelukorvausta. Oppilaitoksen mukana olon kautta varmistettaisiin myös niiden tietojen ja taitojen saaminen nuorelle, joita ei voida käytännön työn yhteydessä yrityksessä nuorelle opettaa. Tällä mallilla tehtäisiin pienillekin yrityksille taloudellisesti mahdolliseksi ottaa nuoria töihin oppimaan itselleen ammatti. Kaikkiaan pelkän peruskoulun varassa olevia 20-29 -vuotiaita on peräti 110 000. Lisäksi joka vuosi 5 000 peruskoulun lopettavaa jää vaille tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa, 4 700 keskeyttää lukion ja 12 000 ammatillisen peruskoulutuksen. 40 000 syrjäytynyttä nuorta maksaa n. Kokoomuksen Sanna Halttunen mainitsi, ettei yhteistyötä voida rakentaa pakottamalla toista osapuolta siihen. . Ensinnäkin, jokaisen suomalaisen kunnan on lähivuosina panostettava entistä enemmän verotulojen kasvattamiseen eli käytännössä elinkeinopolitiikan tehostamiseen. . Myöskään Attendoyhteistyötä ei pidä kiteeläisten tyrmätä. SDP:n Erja Kareinen nä- ki, että kaupunginhallituksella on riittävät perusteet antamalleen kannanotolle. Kokoomuksen Kari Sutinen varoitteli entisenä tohmajärveläisenä, että pakottamisen jälkeen voi Luosojoki nousta tulvimaan. . Missään nimessä ei pidä lähteä Tohmajärveä pakottamaan sote-yhteistyöhön. Ensimmäinen äänestys käytiin perussuomalaisten ja Asikaisen esityksestä, jonka Asikainen voitti äänin 19-16. Toisessa äänestyksessä olivat vastakkain kaupunginhal- lituksen ja Asikaisen esitys. Siinä Asikainen sai 28 ääntä ja kaupunginhallitus 0 ääntä, kun perussuomalaiset (7) äänestivät tyhjää. Valtuutettujen puheenvuoroissa korostui kuntien välinen yhteistyö. Pahinta olisi vielä se, että valtioneuvosto kääntää syyn Kiteen niskaan. palvelutuotannon uudelleenjärjestämistä ts. Nyt tarvitaan lisää yrittäjämyönteistä ilmapiiriä, kannustavuutta, käytännön toimia yrittäjyyskasvatukseen ja huomiota yrittäjien ikääntymiseen. . Tämä kaikki on tapahtunut juuri Hellin kautta. Myöskään Osmo Pirhonen (PS) ei halunnut ajolähtötilannetta sote-asioissa. . Vasarointi kuuluu selkeästi valtioneuvostolle. Tuomo Flinkman. Koko maassa, myös täällä Pohjois-Karjalassa on tärkeää, että kuljetus- ja logistiikka toimii. Ihmiset, tavarat ja palvelut kun kulkevat yhä pääosin maanteillä. . Se on oltava valtion tekemä päätös. Omistajanvaihdoksen verotusta koskevilla helpotuksilla - perintövero, luovutusvoittovero, varainsiirtovero voitaisiin madaltaa kynnystä yrityskaupan toteuttamiseen ja helpottaa jatkajan aloittamista. Verotuksen lieventäminen ei kuitenkaan yksin vaikuta siihen, löydetäänkö yritykselle jatkajaa. . Suomi tarvitsee kipeästi uusia yrittäjiä, jotka on löydettävä yhä pienemmistä ikäluokista. ei käytännössä ratkaise yhtään mitään. Toisaalta uusia yrittäjiä ei ole tulossa. Itse olemme syypäät Keski-Karjalan yhteistyön pilaamiseen. On syntymässä yrittäjyysvajetta. Suomen Yrittäjien jäsenten keskuudessa tehdyn tutkimuksen mukaan 38 % arvioi myyvänsä yrityksen ulkopuoliselle siinä vaiheessa, kun hän itse luopuu päävastuusta. 28 % arvioi yrityksen toiminnan loppuvan kokonaan ja 20 % uskoi löytävänsä jatkajan Simolinna ihmetteli suuresti julkisuudessa olleita liikenneministeri Merja Kyllösen suunnitelmia. . Tohmajärvi on toiminut täysin sopimuspykälien mukaan irtautuessaan Hellistä. Naapuria ei irtaantumisen takia pidä vasaroida. Tässä yrittäjät ja kunta voivat yhdessä löytää keinoja, joilla lopettamisuhan alla olevat yritykset tunnistetaan ja niille löydetään jatkaja. Suomen Yrittäjillä on ratkaisu siihen, miten ainakin osa kouluttamattomista ja syrjäytymisuhan alla olevista nuorista saadaan töihin. . Jos nämä tiedot pitävät paikkansa ja toteutuvat, niin Kyllösen lista tietää kylmää kyytiä maakunnille, elinkeinoelämälle ja logistiikan toimivuudelle. Nyt liikenneministeri Merja Kyllönen on suunnittelemassa eduskunnan liikennepoliittisessa selonteossa hyväksymiin infrahankkeisiin jopa miljardin euron säästöjä ja supistuksia. . Kannatan kuitenkin kuntien itsehallintoa ja valtion on pystyttävä selvittämään asia. Yhteistyö ei onnistu pakottamalla. Perussuomalaisten Jaakko Uuksulainen oli samoilla linjoilla ja langetti syyt suoraan Hellin niskaan. . Koti-Karjala Koti-Karjala Kiteen, Tohmajärven, Rääkkylän ja Kesälahden puolueeton paikallislehti. Päätoimittaja Jouko Väistö. Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna: Nuorille töitä uusin keinoin perheen sisältä. . Toiseksi kuntien on kyettävä laittamaan menot kuriin. Velkaantumista ei voi jatkaa. Kuntien ja tulevien päättäjien on kyettävä priorisoimaan tehtävänsä. Sote-yhteistyön ratkaiskoon valtio Kiteen valtuusto ei pakota Tohmajärveä Kiteen kaupunginvaltuusto muutti hallituksen esitystä, joka koski kannanottoa, pitääkö Tohmajärven kunta velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhön Kiteen kanssa. Valtuutetuista 28 oli sitä mieltä, että valtiovarainministeriö saa itse ratkaista velvoittamisen. Tiemäärärahojen supistukset tai polttoaineverojen korotukset eivät siksi istu nyt tähän suhdannetilanteeseen. . 300 milj. Me tarvitsemme kuntina omaa yhteistyötämme. Varavaltuutettuna paikalla ollut keskustan Kyösti Partanen tiedusteli, kuka tietää, minkälainen on uusi Helli? Vastausta ei kuulunut. Raimo Oksman kaupunginhallituksen jäsenenä tunnusti, että pakottaa -sana on liian karvas. . Nyt Suomelle pitäisi antaa reippaita kasvusysäyksiä. Ruotsi satsasi infraan muutama kuukausi sitten 2,4 miljardia, koska se haluaa, että Ruotsi ja ruotsalainen elinkeinoelämä olisi kilpailukykyisempi. . Tarvitaan konkreettisia tekoja. Tohmajärven ratkaisu on omaa luokkaansa, joka voi johtaa jopa siihen, että he haluavat jatkossa kihlautua tai jopa mennä naimisiin Kiteen kanssa. Toimivat väylät ja logistiikka ovat yrittäjille ja yrityksille elinehto. Se tarkoittaa mm. ulkoistamista. Palveluihin on saatava tehoa ja laatua. . 7 valtuutettua äänesti tyhjää. Kaupunginhallitus päätti aikaisemmin äänin 5-4, että Tohmajärvi on velvoitettava mukaan Helli-liikelaitosmuotoiseen sote-yhteistyöhön. Valtuustossa perussuomalaiset esittivät, että Tohmajärven kunnalla on laillinen oikeus päättää osallistumisestaan yhteistyöhön ja siitä irtaantumiseen. Keskustan Ari Asikainen teki kevennetyn esityksen, jonka mukaan lausunnossa mainittu ?Kitee velvoittaa? kohta poistetaan ja valtiovarainministeriö tekee päätöksen velvoittamisesta, eikä Kiteen kaupunki. Lopullinen päätös vaati kaksi äänestystä. Samalla parannettaisiin yritysten mahdollisuuksia saada itselleen uusia työntekijöitä, Simolinna painotti. Esityksen taustalla on kasvava huoli työvoimapulasta ja nuorten jäämisestä työmark- Ruotsista mallia! Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinnalla oli paljon painavaa sanottavaa Kiteen yrittäjien pikkujoulussa. kinoiden ulkopuolelle. Suomessa on 40 000 alle 30-vuotiasta peruskoulun varassa olevaa, jotka ovat työttömänä tai kaikkien järjestelmien ulkopuolella. Uskallan väittää, että nyt ei poliittisessa päätöksenteossa riittävästi ymmärretä, kuinka merkittävän ilmiön kanssa ollaan tekemisissä, kun puhutaan yli 55-vuotiaiden yrittäjien yritysten jatkuvuusnäkymistä.
Kolehti rauhan ja sovinnon työlle Jerusalemissa sijaitsevassa Shalhevetjah-toimintakeskuksessa. klo 10 sanajumalanpalvelus, 2. Rintamalla olevia kannustettiin ja tuettiin henkisesti ja materiaalisesti kaikin käytettävissä olevin keinoin. Toinen tehokas tukemisen ja myötäelämisen muoto oli rukous. Virsi ei taida olla yhtä rakastettu. Laulussa pyydetään lahjoja elämän nälän sammuttamiseksi: taivaan valoa, maailmanrauhaa, oman kodin rauhaa, iloa lapsille joulupuusta. JOULUPAJA kouluikäisille klo 15.00?16.30 askartelua ja piparinpaistoa. adventtisunnuntain jälkeiselle viikolle on annettu monia raamatunpaikkoja. Yksi jae on Ilm.2:7: ?Sen, joka voittaa, minä annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan puutarhassa?. Elämän nälkä on meillä juuri jouluna kova, koska kodeissamme seisoo juhlakoristeena elämän puun vertauskuva, joulukuusi. Se loistaa latvatähtensä avulla Betlehemin tähden valoa ja kynttilöiden kautta Kristuksen elämän valoa. Koristeiden kautta kerromme elämämme tärkeistä arvoista, mm. Jp:n jälkeen joulumyyjäiset srk-salissa. Ma 10.12. Kolehti Suomen Lähetysseuran yhteistyökirkkojen jumalanpalvelus- ja musiikkityölle. Klo 19 Kauneimmat joululaulut kirkossa. Diakoniatyö: Diakoniavastaanotto sopimuksen mukaan. Diakoniatyöntekijä p. klo 19.00 Kauneimmat joululaulut pääkirkossa. Kooste Kesälahden seurakunnan joulunajan ohjelmasta ilmestyy Kiteen Kivikirkon Kaiku -lehdessä, joka jaetaan jokaiseen kesälahtelaiseen kotiin viikolla 49. Talviuintia Hellaniemen rantasaunalla (sauna lämpimänä) lauantaisin, naiset klo 16.00?17.00 ja 18.30?20.00, miehet 17.00? 18.30, saunamaksu 5,00 ?/kerta. Pyhäkoulu jatkaa tammikuussa. Päiväkerho: Ti 11.12. Saarnaa ja liturgi Pertti Venäläinen, kanttorina Antti Pitkänen. Jeesus on adventin kuningas, joka lahjoittaa voittonsa häneen turvaaville. klo 9?11. Tapio, Kirilä, Kiril. Sunnuntaina: 2. 050 467 0375. Tarinatupa avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 10?14. Järj: kunta, 4H ja Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kiitos Ryhmäkoti Emmalan hoitajille äidin hyvästä hoidosta sekä kiitos kaikille hoitoon osallistuneille. srk. Lasten Kauneimmat joululaulut to 13.12. Klo 18.30 Kirkkovaltuuston kokous seurakuntasalissa. Ke 12.12. Klo 19.00 Kauneimmat joululaulut ja Villalan koulun joulujuhla kyläkirkossa, sen jälkeen kaikille avoimet kirkkokahvit Villalan koululla. To 13.12. adventtisunnuntai. klo 19 Konsertti kirkossa. Pe 14.12. Nyt joutuu vaan murheella toteamaan, että uskonnon vapautta nakerretaan jopa lainsäädännön avulla ja monilla muilla keinoilla. Raamattu sanoo: ?Vanhurskaus korottaa kansan, mutta synti on sen häpeä. Jumala on sama rukouksia kuuleva auttaja, kuin se on aikojen alusta asti ollut. Tapahtuman kesto n. Taneli. Keskiviikkona: Tuovi, ort. Mikkonen, Komulainen, Sisko Tuhkanen, laulu. Tuo mukanasi jotain myyjäispöytään. Olethan ajoissa!! Rääkkylä Su 9.12. Ilmoittautumiset diakoniatyöntekijälle viimeistään 10.12. Lähetystyö: Kirpputori lähetystyön hyväksi Tarinatuvalla avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 10?14. Lapsi- ja nuorisotyö: Ti 11.12. klo 10?12 Päiväkerho seurakuntatalo. adventtisunnuntai, Anna, Anne, Anni, Anu, Anneli, Annikki, Annika, Annukka, ort. 13:12. NIMIPÄIVÄT Lauantaina: Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä, Kyllikki, Kylli, ort. Elämän nälkämme etsii mielenrauhaa, rakkautta ja yhteyttä nimenomaan joulujuhlasta. Tänään, Jean Sibeliuksen päivänä muistamme hänen säveltämäänsä ainoaa jouluvirttä nro 31, ?Ei valtaa kultaa loistoa?. Tunnetumpi on joululaulu ?En etsi valtaa, loistoa?, jonka pohjalta virsi on sanoitettu uudelleen. Sibeliuksen 1909 tekemä sävel on säilytetty alkuperäisenä. klo 18.30 kirkkokuoron harjoitukset srk-salissa. Ti 11.12. klo 10.00 sanajumalanpalvelus kirkossa, kolehti Oppilaitos- ja nuorisotyöhön eri järjestöille Kirkkohallituksen kautta. joulukuuta 2012 Rakkaamme Kiitos kuusikymppisistä. Valonkuvatus Järventauksesta Jumalan sanan ja rukouksen ilta Kiittäen ja kaivaten Raili Kaipauksella muistaen lapset lastenlapset Ei mahdu se asia sanoihin, ei lauseisiin, ei kyyneliin, miten paljon sä meille merkitset. On kuvasi piirtynyt sydämiin, sinä ansaitset parhaimmat kiitokset. Hiljeni askel elon tiellä, uuvuit kun sairaus voimasi vei. Nukkuos rauhassa kauneinta unta, muistosi koskaan unhoitu ei. Valoisaa muistoasi siunaten ja kiittäen Juha ja Riitta Krista ja Ossi Hanne Anita Auli ja Esa Niina ja Sampsa Jutta, Ossi ja vauva Reino-veli Ari perheineen Susanna perheineen sukulaiset ja ystävät Rakkaamme siunattiin haudan lepoon lähimmäisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta suureen suruumme. Kiitä tai onnittele KotiKarjalassa! ti 11.12.12 klo18.00 Erkki Pakarisella, Kuurnantie 7. Mukana AARO AALTONEN. Jos tarvitset kuljetuksen soita 050 320 5745. TERVETULOA! Tarkennus Hengitysyhdistysuutiseen Koti-Karjalassa 28.11.2012 ilmestyneessä jutussa, joka kertoo Keski-Karjalan Hengitysyhdistyksen toiminnasta, oli epätarkkuus. Toisin kuin jutussa kerrotaan, Keski-Karjalan Hengitysyhdistyksen Rääkkylän silmu on toiminut viime vuodet aktiivisesti ja järjestänyt monenlaista virkistystoimintaa, mm. Vaikka rauhan ehdot olivat järkyttävät ja epäoikeudenmukaiset, paras kuitenkin säilyi, maan itsenäisyys. Kaksi oleellista asiaa tulee mieleen, jotka johtivat itsenäisyyden säilymiseen. Suomen kansa oli yksimielinen isänmaan puolustamisesta. Sanatarkka lainaus jatkosodan aikana ?sieltä jostakin. Näin kertoi yksi suomalainen sotilas 5.7.1943 rintamalta lähettämässään kirjeessä. Kotirintamaa tarvittiin ja se oli yksimielinen. Messu, 3. Tunnustetaan, että raha ja valta eivät sammuta elämän nälkää. Joulun lapsi tuli keskellemme siksi, että saisimme jälleen syödä paratiisin puusta. Klo 18 Keski-Karjalan musiikkiopiston laulajien konsertti Kiteen kirkossa (Kesälahdella 17.12.). useita retkiä vuosittain sekä vuosittaisen joulujuhlan, kuten tänäkin jouluna. Rääkkylän silmu jatkaa eteenpäin Keski-Karjalan Hengitysyhdistyksessä puheenjohtajanaan Maire Tolvanen. Tuo mukanasi pieni nimetön lahja. Rippikoulu: seuraava tapaaminen kirkolla (käynti srk-salien ovesta) su 9.12. Minkka, Kirmo. Tiistaina: Tatu, Daniel, Taneli, ort. . Piri, Pirkka. naapurin Annelle! T: Tuula ja Saimi o.s. Lähtö Tarinatuvan edestä klo 16.45. Ke 12.12. klo 13.00 Sanakuppila Hellaniemessä. Su 16.12. Tervetuloa! Tarinatuvalla tiistaisin hartaus klo 12 ja torstaisin raamatunlukua klo 11.30 ja jumppa klo 12. Lähiseurakuntien A-ryhmien yhteinen joulujuhla Liperissä Kuoringan leirikeskuksessa 12.12. Onneksi sitä on meillä runsaasti ja monipuolisesti tarjolla. alkaen klo 7.00 piirakkatalkoot srk-salissa. Hanna, Anna, Anja, Anneli, Anita. Maanantaina: Jutta, ort. Klo 13? 15 Pyhäkoulu. Kuolleet: Tyyni Elisa Keronen 92 v. Kiitos vapaasta isänmaasta Kun tiedonvälitys on tullut avoimeksi kansainvälisestikin, olemme saaneet naapurimaista ja laajemmaltikin ympäri maapallon tietoa kansalaisten elinoloista. Voimme näin ollen vertailla oman maamme oloja muiden maiden vastaaviin. Itsenäisyyspäivän aikaan voimme miettiä, miten asiamme olisi, jos käydyissä sodissa olisimme menettäneet itsenäisyytemme. Se ikäpolvi, joka on elänyt sotien ajat, joutuu lähes koko maailman kanssa toteamaan käymämme talvisodan ihmeeksi. Klo 19 Joulukonsertti kirkossa paikallisten solistien voimin. Ti 11.12. Room. 45 min. Nuoret: Seuraava ISKO 14.12. Enkelissä, nyyttärit. klo 10? 12 Enkelissä. Kerhot: Iltakerhot jatkavat tammikuussa. Nuokkarilla: Ti 11.12. klo 18. Tule laulamaan yhdessä ja katsomaan ?Pienen paimenpojan tarina?. Silloin kokoonnuttiin mahdollisuuksien mukaan iltaisin pimennettyihin pirtteihin ja rukoiltiin apua sieltä, mistä varmin apu on saatavissa. Mutta myös rintamalla tiedettiin, mistä apu tulee. Mainitun kirjeen kirjoittaja kertoo 20.8.1943 päivätyssä kirjeessään silloiselle morsiamelleen: ?Jumala kyllä johdattaa kulkumme aina hyvin, kun Häneen luo- tamme. klo 10?12 Perhekerho Tarinatuvalla. kirjoitetusta kirjeestä... ?velvollisuus olla täällä puolustamassa isänmaata niin kauan kuin meitä täällä tarvitaan ja suorittaa tehtävä ihan nurkumatta.. Pirinen On paikkasi tyhjä ja korvaamaton, kaipaus suuri ja sanaton. PÄIVÄN SANA Parhaimmat Onnittelut Salme Kyllikki BARCK G 4.3.1939 Kitee 15.11.2012 Kitee 8. vanhemman väen joulujuhla srk-salissa, klarinetisti Reijo Ahokas vierailee. Klo 12 Kaarina Liimatainen ja Mirja Soikkeli laulavat. klo 12. 050-3767091. enkeleistä ja kulta- ja hopeaköynnöksistä, jotka kuvaavat tietäjien lahjoja Jeesus-lapselle. Omenat olivat entisaikaan yleisiä koristeita, nykyisin harvinaisempia. Sekä kaunis sävel, että Sakari Topeliuksen sanat ovat molemmat varsinkin laulun suosion salaisuus. klo 19 Joulukonsertti kirkossa Seppo Ruohonen laulu, Jouni Somero piano, AnnaClaudia Somero huilu. La 15.12. Keski-Karjalan Hengitysyhdistyksessä on kaikki Keski-Karjalan kunnat lukien 348 jäsentä. SANA SINULLE Taivaan valoa 1. Hänen tiensä on aina oikea.. adventtisunnuntai. Saarnaa ja liturgi Pertti Venäläinen, kanttorina Pertti Häkkinen. Enkelissä. Perhekerho: To 13.12. klo 18.00 kirkossa. klo 7 Piirakkatalkoot koulukeskuksen keittiössä. Su 16.12. Hänen kanssaan olemme voittajia, jotka saavat luvan vaellella Jumalan puutarhassa ja syödä elämän puun hedelmiä. Sirkka Kotro Kesälahden v.t.khra G 14.7.1935 Kitee 19.11.2012 Kitee Kesälahti Su 9.12. Klo 13 Kyläkirkko Varpasalon kylätalolla. Klo 19 Raamattuja keskustelupiiri Tarinatuvalla. Tervetuloa mukaan. To 13.12. Sanajumalanpalvelus kirkossa. klo 11 Joulupuuro Tarinatuvalla, joululauluja ja hartaus klo 12. Nyt meillä jokaisella on mahdollisuus toteuttaa tätä maanpuolustusta.? Martta Ylhäinen. Suuri osa silloisista Suomen sotilaista olisi allekirjoittanut nuo yllä olevat ajatukset. Yksi arvokkaimmista vapaan isänmaan lahjoista on uskonnonvapaus. Koti-Karjala 4 Lauantai 8.12.2012 Rakkaamme Erkki Jaakko KINNUNEN Aurinko nousi tänään klo 9.09 ja laskee klo 14.34. Hyvää talvipäivän jatkoa! Yö on jo kulunut pitkälle, päivä jo sarastaa. Hylätkäämme siis pimeyden teot ja varustautukaamme valon asein. klo 9.40. Tilaukset Arjalta p
Seuraavana aamuna lähdin kadulle kävelemään ja työtä etsimään. . Hänellä itsellään oli iso asunto, josta tarjosi minullekin huonetta. . Siinä työssä tarvitaan meitä ukkeja ja mummoja. Hän muistaa Erkin tunnollisena ja yhteistyökykyisenä ihmisenä. . Mies kysäisi, että onko sinulla asuntoa. Kiteen Eläkkeensaajien puheenjohtaja Erkki Kinnunen poistui äkillisesti keskuudestamme 15.11.2012. Hän suostui vielä ottamaan puheenjohtajuuden vuodelle 2013. . Toinen asia kalastuksesta on uusi kalastuslaki, joka mieluummin rajoittaa kuin innostaa kalastamaan. Jälkeenpäin olen miettinyt, onnistuisiko em. Ostimme isäni rakentaman talon osuudet muilta osakkailta ja aloimme kunnostaa sitä itseämme varten. asiat nykyisin näin helposti Helsingissä, Haverinen naurahtaa. Helsingissä Raimo tapasi myös Kaarina-vaimonsa, joka oli tullut samalla tavalla työtä etsimään Kolarista saakka. Haveriset tekivät Helsingin alueella monia erilaisia töitä toimien huoltoasemayrittäjinäkin. . Miten sitten nuoret saadaan innostumaan. Parhaana vuotena saalista tuli 550 kiloa, mutta keskiarvo asettuu 370-400 kilon välille. Saman vuoden marraskuun lopulla syttyi talvisota. 15-16 -vuotiaana hän aloitti työt sahausyrityksessä, mutta siirtyi pääasialliseen ammattiinsa kuorma-auton rattiin muutettuaan 1970-luvun puolivälissä perheineen kirkonkylään ja aloittaessaan Rakennusliike Taskisella autonkuljettajana. Samalla alkoi kiinnostus ammattiyhdistysliikettä kohtaan. Vuonna 1952 hyppäsin 19-vuotiaana setäni moottoripyörän kyytiin ja matkustin työnhakuun Helsinkiin. Kysyin porttivahdilta, keneltä täällä voisi töitä kysyä. Valtion loppusaldo ei tulekaan kasvamaan, vaan päinvastoin pienenemään. Erkin lupsakkuuden ja neuvottelukyvyn ansiosta pääsimme melkein aina hyvään lopputulokseen. . Toivotamme läheisillesi ja ystävillesi voimaa ja Luojan siunausta surun keskellä. Olavi Lautamäki. Isäni vetämä tila työllisti, mutta rahaa ei jäänyt meidän lasten käyttöön. Erkin kanssa oli hyvä yhdessä toimia; sen minkä yhdessä sovimme ja päätimme, se päätös myös piti. Pykäläinen jatkaa, että Erkki oli luonteeltaan jopa liiankin avulias, eikä kieltäytynyt ottamasta tehtäviä hoitaakseen. Saamansa tiedot liitolta ja piiriltä hän hyödynsi mallikelpoisesti omaan yhdistykseensä jäsenistöä tyydyttävällä tavalla. Erkki Kinnunen syntyi Kiteen Ruppovaaran kylässä 4.3.1939. Tulemme aina muistamaan Erkin hyvänä ja vastuuntuntoisena ystävänä, kunnioittaa Kauppinen Erkin muistoa. . Ja sitten nämä verkko- ym. Olin Erkin työparina kymmenen vuoden ajan. Tänä aikana opin tuntemaan hänet erittäin hyvin, muistelee Kiteen Eläkkeensaajat ry:n puheenjohtajaksi Erkki Kinnusen jälkeen valittu Ee- Raimo Haverinen toimii Karjalan Kalamiesten varapuheenjohtajana. Hän neuvoi menemään toiseen kerrokseen. Olenkin sanonut, että kalastus on halvinta ja parasta huumetta, mitä on olemassa. Pilkillä käydessä tulee melkoinen määrä liikuntaa, saa olla raittiissa ja puhtaassa ilmassa sekä syödä terveellistä Erkki Kinnusen muistolle en myös taloudenhoitajana kymmenkunta vuotta, tilintarkastajana sekä edustajakokousedustajana, joka on AKT:n ylin päättävä elin. Ansioistaan hän sai AKT:n hopeisen ansiomerkin. Lisäksi hän toimi aikanaan Keski-Karjalan Työttömien yhdistyksen puheenjohtajana ja Kiteen kaupunginvaltuustossa kausina 2000-2008. Aina avulias ja rehti ystävä Kalastus ja pesäpallo sydäntä lähellä Yksi merkittävimmistä harrastuksista Erkillä oli vuosia kalastus sen eri muodoissa. Varsinainen kalastushomma jäi sittemmin hieman takaalalle ja vastapainoksi tuli uurastus Kiteen Kala-Kavereiden ja Karjalan Kalamiesten talkootyössä ja johtokunnassa. Erkki oli tuttu näky niin SM-onkikisoissa, Miljoonapilkissä kuin Puruveden uistelukisoissakin. Erkki esitti mielipiteensä ilman erityisiä korulauseita niin, että jokainen ymmärsi hänen sanomansa. . Kiteen Autoalanmiehet -yhdistyksessä Erkki aloitti vuoden 1975 alusta toimikunnan jäsenenä, toimi- 5 Raimo Haverinen 80 vuotta kalaruokaa, joka on vielä tuoretta, pitkän ikänsä salaisuuksia luetteleva Raimo kertoo. Kesälahden kalavedet kutsuivat Ramin kotiin Mummot ja ukit innostamaan nuoria kilpailemaan Oma perhe syntyi Espoossa, jossa asuvat tytär ja poika ja mummolle ja ukille rakkaat lapsen lapset. Takaisin tutuille seuduille Syksy- ja kevätrospuutot ovat vuoden pahinta aikaa. merkit. Tässä sinulle Kesälahden poika töihin. Niinpä lähdimme kahvipakkaamon puolelle. Kouluasiasta totesin, että taisi osa kansakoulusta jäädä kesken, kun piti olla nuottaa vetämässä. . kalakilpailujen maksuja nostamalla osanottajien määrissä on tapahtunut pahoja romahduksia. . Meitä oli seitsemän lasta. Siellä istui pienikokoinen mies, jolle esitin kysymykseni työpaikkaa koskevan toiveeni. . Lasten vanhemmat ovat tänä päivänä niin työllistettyjä, ettei apua välttämättä sieltä tule kalaharrastukseen. Kyllä se sellaista leikkiä oli, että päätin 56-vuotiaana pistää pillit pussiin ja suunnata vaimoni kanssa takaisin Kesälahdelle. Kaiken maailman maksuilla ja ehdoilla yritetään saada valtion kassaan rahaa, mutta ei huomata sitä, että mm. Meillä vastaavasti on aikaa vaikka jakaa muille. . On puhuttu KKM:n ja Kiteen Kalakavereiden yhdistämisestä, minkä itse en jaksa uskoa sen tuovan apua. Hän alkoi esittää kysymyksiä: Mistä olet kotoisin? Onko kouluja käyty ja onko työkokemusta. Hän kantaa huolta KKM:n 30 vuoden ajan järjestämän Puruveden Lohikuningas -kisan tulevaisuudesta. . Päällikkö otti puhelimen, kutsui toisen miehen paikalle ja sanoi tälle. Ensimmäisen yön vietin veljeni luona. Silloin ei pääse kalaan, tuumii 80 vuotta täyttävä Raimo Haverinen. Kerroin nukkuneeni edellisen yön veljen luona. Kesällä taas kalastan verkoilla ja uistelen. . Ainoastaan purkkikalat ovat varastossa. Ja hyvin olemme viihtyneet. . Asia on mietityttänyt paljon. Kolmen korttelin päässä oli suurehko varastorakennus, jonka portille kävelin. Vaaka tuli Erkille tutuksi, kun hän kilpailun jälkeen talkoili kalojen punnituksessa. Raili-puoliso on ollut Erkille hyvänä esikuvana ka- lastusharrastuksessa, sillä hän on vuosia osallistunut onki- ja pilkkikilpailuihin ja Verkkotien kodissa vitriinit pullottavat palkinnoista. Myös pesäpallo oli vuosia Erkin sydäntä lähellä. Hän toimi aktiivisesti Kiteen Rantakentällä järjestysmiehenä. Aikanaan Erkki vakuutti lopettavansa järjestysmiehen hommat, kun KiPa saa supersarjan kultamitalin. Kerroin olevani Kesälahdelta maatalon poika, joka on tehnyt kaikenlaista. Ne menivät leivän hankintaan. . Paria päivää ennen poisnukkumistaan hän ehti hoitaa vielä yhdistyksensä syyskokouksen, jossa kokousväki valitsi hänet jatkamaan puheenjohtajan tehtävässä kauden 2013. Eläkkeensaajien asioita Erkki hoiti kymmenkunta vuotta kaikin puolin mallikkaasti. Vakuutus ei kuitenkaan aina pitänyt, vaan Erkki talkoili uskollisesti entiseen tapaansa. Yhteisiä elonpäiviä rakkaan puolison Railin kanssa kertyi lähes 55 vuotta. Harrastuksista kalastus on numero yksi ja sitten metsästys. Monet kerrat kävimme yhdessä neuvottelemassa viranomaisten ja eri yhteisöjen luona yhdistystämme koskevista asioista. Tänäkin syksynä olin hirvijahdissa pyssyn kanssa. . Hänestä olisi esimerkkiä monelle järjestöelämässä olevalle, kuinka asioita viedään eteenpäin ja kuinka tulee huomioida myös toiset ihmiset. . Elämää ovat rikastuttaneet kolme lasta, kolme lapsenlasta ja kolme lapsenlapsenlasta. Eläkkeensaajien PohjoisKarjalan piirin puheenjohtaja Jouko Kauppinen oli mukana Erkki Kinnusen johtamassa viimeisessä kokouksessa ja muistaa Erkin aina avuliaana, ystävällisenä ja rehtinä ystävänä. Pitäisiköhän tulla paikan päälle suunnittelemaan maalaisjärjellä, Raimo Haverinen korostaa. Merkkipäiväänsä Haverinen viettää perheen ja läheistensä kesken. Tuomo Flinkman ro Pykäläinen. Mielestäni kalastus on parasta hoitoa järvien kalakannoille ja myös itselleni. . Erkki osasi jakaa tehtäviä ja hän sai kaikki mukaan. Se on järjestöjohtajalle erinomainen taito. Mielestäni tänne tarvitaan seura, jossa nuoret ovat innolla mukana ja jatkavat KKM:n nykyistä toimintaa. . Vaikka kalaa tulee keskimääräistä harrastajakalastajaa runsaammin, yhtään ei kaloista ole pakastimeen laitettu. Koti-Karjala Lauantai 8.12.2012 Kuusi vuosikymmentä sitten Kesälahdelta pääkaupunkiseudulle muuttanut ja 24 vuotta sitten takaisin palannut Raimo Haverinen ei ole katunut paluumuuttoaan hetkeäkään. Haverinen tunnetaan innokkaana kalamiehenä, jolla parhaillaan on kalastuksessa ?rospuuttoaika?. 13 viimeisen vuoden aikana olen pitänyt pilkkisaaliskirjaa. Hän täyttää 80 vuotta ensi tiistaina. Salokylällä syntynyt ja kasvanut Raimo vietti nuoruusvuotensa kotitilan töissä. . Liian suuren työtaakan alla voimat hiipuivat ja tämä puheenjohtajakausi jäi hänen viimeisekseen, muistelee Eero hyvää ystäväänsä. Kaipaamme sinua Erkki. Olemme menettäneet sinussa, hyvässä ystävässä osan itsestämme, juuri sen parhaan osan
Laulujen ja leikkien lomassa illan juontajat Tiina Väyrynen ja Jarkko Luostarinen kertoivat oppilaiden kirjoittamista ajatuksista, mielikuvista koulunkäynnistä entisinä aikoina. Kiviset pulpetit . Niitä hän ei ole tuonut kirkonkylään, siellä kun kissoja vaanii monta vaaraa . Suutari, räätäli, pikipöksy Pietari... den edessä oli mukava tavata tuttuja, vuosien takaisia koulukavereita. Kansakoulua ja peruskoulua koulua arvioidessaan ja verratessaan oppilaat olivat olleet yhtä mieltä siitä, että tämän päivän koulu on paras. Teksti ja kuva: Kaarina Kainulainen (Ilkka Simanaisen kokoama koululaitoksen kolmiosainen historia ja siihen liittyvät muistelmat julkaistaan Koti-Karjalassa lähitulevaisuudessa.) Anne Pöllänen 50 vuotta Elän elämäni parasta aikaa Kesälahtelaiseen Anne Pölläsen elämässä on ollut hyvin monia vaiheita, hyviä ja huonoja. Juhla oli koko koulun näyttö, järjestelyissä ja ohjelmassa olivat mukana kaikki esikoululaisista kohta koulun jättäviin yhdeksäsluokkalaisiin asti. . Nii- . Oli lunta ja pakkasta, eikä silloin lähdetty taksilla eikä ambulanssilla sairaalaan. Isä Eino toimi kätilönä ja ehkä siksi Annesta, nuorimmaisesta tuli isän tyttö. Isä opetti Annelle hyvin monia tärkeitä asioita kuten kalastamisen niksejä, halon hakkuun ja oikeaoppisen savusaunan lämmityksen. Elämäni parasta aikaa on tämä hetki, tämä aika, jolloin saan itsenäisesti elää ja päättää omista asioistani. Kunnianosoituksena kotikuusille, oli Eronen perustellut ehdotustaan. Muita puheita tai huomionosoituksia ei juhlassa ollut, järjestäjien toivomuksesta. Koulun seiniä kiersivät vanhat luokkakuvat ja kuvat koulun arjesta ja juhlista. Kun kouluun tultiin hevosella, jalan tai suksilla oma maitopullo ja eväsleivät repussa. Oppilailla oli rihvelitaulu, kirjoja oli vain yksi. Hän sanoo olleensa tuolloin jotenkin jälkijunassa kulkeva, jota oppimisvaikeuksien vuoksi kiusasivat niin koulukaverit kuin opettajakin. Äiti koetti varjella ympäristöltä ja hän pääsi itsenäistymään vasta tämän kuoleman jälkeen. Nyt minulla on hyvät naapurit, eikä kukaan ole huutamassa, hauk- kumassa eikä kiusaamassa. Saan tehdä, mitä itse haluan, Anne sanoo. Isän muisto säilyy Kun Anne syntyi Kesälahden Sarvisalossa 50 vuotta sitten, oli 11. Koti-Karjala 6 Lauantai 8.12.2012 120 vuotta, eikä suotta Rääkkylän rustokorvista opintien edelläkävijöiksi Kuusitoista vuotta ja kuusi kuntakokousta rääkkyläläiset, rustokorviksikin kutsutut harasivat omaa parastaan, kansakoulua vastaan. Hän pitää kaikista ulkotöistä, lehtien haravoinnista ja lumenluonnista. ?Olen kiitollinen, että saan auttaa? Luoja on antanut auttavaisen luonteen ja hän lakaisee mielellään naapurienkin portaat ja pitää ne puhtaina lumesta ja kesän roskista. Juuri tällaisen juhlan pitää olla, kiitti tiistaisessa 120vuotisjuhlassa koululaitoksen synnystä kertonut kunnallisneuvos Ilkka Simanainen. Emeritus kunnanjohtajan sanoihin on helppo yhtyä. Olen hyvin kiitollinen, että olen saanut auttaa muita ihmisiä. Oppilaat valmistelivat juhlan ja huomenna he myös korjaavat jäljet, kertoi rehtori Rauni Ronkainen. Ohjelma koostui yhteisesityksistä, kirkkaista silmistä, totisista, vähän jännittyneistä ilmeistä. joulukuuta. Nyt, 50 vuotta täyttäessään hän sanoo olevansa onnellinen. Lapsuuttaan, varsinkaan kouluaikoja Anne ei muistele kovin hyvällä. Vieläkin pyrkii itku silmään, kun muistelen isää. Isän eläessä meillä oli aina verkot järvessä. Ja nenäliinat olivat kankaasta, kertoivat juontajat. Enimmillään ´koulumuodissa´ kulkevia Rääkkylässä on kerrallaan ollut toista tuhatta. Koulupiirejä oli parhaimmillaan 15. Juhlapuheena Metsän poika Juhlapuheena kajautettiin puhujaksi pyydetyn ja estyneenä olleen kunnanjohtaja Yrjö Erosen toivomuksesta Metsän poika tahdon olla -laulu. . Omaan asuntoon Kesälahden kirkolle Sarvisalosta Anne muutti seitsemän vuotta sitten. . Hän on innokas valokuvaaja, ja kissat ovat saaneet poseerata lukuisia kertoja kameran edessä. Anne lähtee lipettiin 11. päivä eli varsinaisena syntymäpäivänään, mutta juhlimatta synttärit eivät jää. Hän pitää juhlat ystävilleen ja sukulaisilleen 15. Peruskoulu oli Pohjois-Karjalan ensimmäinen. . Toivon, että jatkossa- Kuivan kelin aikaan Anne ajaa Sarvisaloon kissojaan katsomaan uudella mopollaan. Muulloin hän voi katsella kissojensa kuvia vaikkapa paidastaan tai valokuvista. kin minulla riittäisi terveyttä, olisi paljon halkoja ja ihania naapureita kuten nytkin, hän toivoo. Annelle kaksi tärkeintä olentoa lähi-ihmisten lisäksi ovat hänen kaksi kissaansa, Viiru ja Pesonen. Jos puusouviin tarvitsee apua, ei Annea tarvitse kahdesti pyytää. . Koulupäivä alkoi aina perunan keitolla, se keitettiin päivän aikana tarvittavaksi liimaksi. Koulurakennus lämmitettiin pönttöuuneilla, asioilla kipaistiin ulkovessassa. Luokkahuoneissa paukkuivat karttakepit - ja ehkä juuri siitä syystä koulussa kiroiltiin vähemmän kuin nykyään. Esiliinoja, kimalteita Hauska ohjelmanumero oli muotinäytös, jossa oppilaat esittivät koululaisten muotia sotien jälkeisistä ajoista tähän päivään, esiliinoista kimalteisiin, pussihousuista lökäpöksyihin. Pukuja poikien yllä nähtiin jo sisääntulossa, missä nuoret herrasmiehet tervehtivät tulijoita ja ohjasivat ensin kakkukahville, sitten itse juhlaan. Oppilaat pienimmistä suurimpiin olivat pukeutuneet juhlan edellyttämällä tavalla. He tiesivät opettajien pukeutuneen silloin ennen arvokkaasti ja oppilaidenkin - merimiespukuihin! . Senaatin käskystä koulu lopulta aloitti toimintansa 120 vuotta sitten. Sittemmin Rääkkylä on ollut koululaitoksen uudistuksissa edelläkävijä niin maakunnallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. on hurjastelevia ja piittaajattomia autoilijoita sekä muita kissojen vihaajia. Viiru ja Pesonen asuvat Annen veljen kanssa vanhassa kotitalossa Sarvisalossa, luonnon keskellä. Yks, kaks, marssitti Eija Hirvonen lavalle esikoululaisensa, jotka näyttivät liikuntasalin täyteiselle yleisöl- Tuleva koulupenkin kuluttaja Vinski Vento viihtyi juhlassa parhaiten vielä penkin alla. ´Koulupukumuotia´ vuosikymmenien takaa, sodan jälkeisistä ajoista tähän päivään. le, minkälaista voimistelu ennen oli. Silloin kun pulpetit olivat kivestä tai hirrestä ja niissä istuttiin aina tyttö-poika-parein. päivä lauantaina.. Syksyllä pyydettiin muikkuja ja siikaa. Talvella pilkittiin ja vieläkin pilkkiminen on minulle hen- ki ja elämä. Annelle eivät luontuneet käsityöt, mutta halkojen halkaisemisessa hänestä kehittyi ekspertti. Isä kuoli pari vuotta sitten, mikä oli Annelle kova pala. . Anne käy katsomassa kissojaan säännöllisesti
Koti-Karjala Lauantai 8.12.2012 7 Palvelemme sunnuntaisin klo 12?21 jouluun saakka. Tervetuloa! TUOTE I K RK ME L A AT U M E R K I T TA S A R A H A L L A ! T E L T U TE ER K KITU O O M S O KO S M E R K K I T U OT E OUTLET K i t e e n S - m a r ke t i s s a vielä tänään ja huomenna! Suomalainen 99 10 2 65 1 6 2 2 Rainbow Karjalanpaisti 600 g (4,98/kg) Rainbow Kahvi suodatin- tai pannujauhatus, 500 g (5,30/kg) www.pko.fi 90 Snellman Leppäsavustettu pikkukinkku tai -kalkkuna 1 kg, alkuperämaa Suomi/Brasilia S-market Kitee Palvelemme arkisin 7?21 lauantaisin 7?18 sunnuntaisin 12?21 19 Marli Glögijuoma 1l 45 Apetit Juustokermaperunat, pakaste, 750 g (3,27/kg) Hinta voimassa 8.?9.12. 95 Fazer Kakkurullat 500 g (13,90/kg) 1 Hinta voimassa 8.?9.12. 29 3 kpl Espanja Miniluumutomaattipikari 250 g (5,16/kg) 49 Fazer Kääreelliset konvehdit 320?350 g (10,91?9,97/kg) 1 Hinta voimassa 8.?9.12. 99 ps Suomi Porkkana- tai punajuuripussi 3 kg (0,66/kg) 7 65 Arla Castello-juustolahjapakkaus 575 g (13,30/kg)
Niistä sekä yleensäkin päihdeasioista pitää puhua avoimesti, Värtsilän MLL.n sihteeri Marita Vilen kertoo järjestön syistä lähteä tukemaan vanhempainillan järjestämistä.. Henri kuntoilee lentopalloa pelaten ja lenkkeillen tanssitreenien lisäksi. . Koti-Karjala 8 Lauantai 8.12.2012 Suomen Kodit ja Kiinteistöt LKV Oy on kiinteistönvälitysketju jonka alue-edustajat toimivat pää?rman vastuulla ja nimissä. Alue-edustajamme Keski-Karjalan seudulla on Kristian Pennanen. 050 562 5161, www.kotikiinteistot.? Suomen Kodit ja Kiinteistöt LKV Oy Pääkonttori: Kouvolankatu 15 45100 Kouvola, p. ja 16.12. Tämän vuoksi moni tyttö joutuu kokemaan Erjan kohtalon ja jättämään itselleen rakkaan lajin, kun ei löydy sopivaa paria harjoitteluun. Tanssissa parien tulee olla samalla tasolla taidollisesti. Henrillä on nyt menossa jo kolmas pari, jonka kanssa hän harjoittelee ja kokeilee askeleiden yhteen sopimista. . Ensimmäiset oikeat tanssikengät on hankittu ja niiden kanssa harjoittelu aloitettu. Lajina kilpatanssi on varsin fyysinen ja vaatii kovaa kuntoa. Kyllähän se joskus vähän väsyttää lähteä harjoittelemaan Joensuuhun asti, mutta on se niin mukavaakin, että jaksaa sen. Suurin miinus harrastuk- Tanssii tähtien kanssa oli Henrin tarkassa tarkkailussa. Siinä näki erilaisia tapoja rakentaa kuviota ja lajiin kuuluvaa näyttävyyttä. Henrikin on jo päässyt osaltaan sisään lajin vaatimaan varusteluun. Päihteet kun eivät ole enää vain tietyn alakulttuurin, kuten rikollisten ongelma, vaan aivan tavallisten lasten ja nuorten keino paeta arkea ja hakea elämyksiä. Asennetta-bussin henkilöstö haluaa muistuttaa, että päihteistä puhuminen ei lisää niiden kiinnostavuusarvoa. Sen sijaan yliampuva päihteillä pelottelu on epäuskottavaa. Poikia on siis mukana ihan yhtä monta kuin tyttöjäkin. Onneksi Henri itse tietää, että tärkeintä on itse tykätä harrastuksestaan. Tohmajärvellä nuoret tietävät kyllä, ettei kännääminen ole kovinkaan hienoa ja osaavat katsoa kriittisesti sitä, millaista päihtynyt käyttäytyminen on. . Telkkarista olin nähnyt ja tiesin, että tuo on se, mitä minäkin haluan, Henri kertoo. . KLO 12?16 Tietäväisen koulun pihalla seisoo ensi viikon tiistaista torstaihin bussi, joka pistää yläkoululaiset miettimään asennettaan päihteisiin. Keskiviikkona on Värtsilän MLL:n kustantama koko KeskiKarjalan nuorison vanhemmille tarkoitettu vanhempainilta, jossa bussin henkilökunta antaa vanhemmille eväitä kohdata päihdeteema oman nuoren kanssa. Asennetta-Kampanja Oy on ehkäisevää päihdetyötä toteuttava yksityinen sitoutumaton kampanja, jonka päätehtävänä on herättää keskustelua päihdeasioista ja saada nuoret ottamaan niihin kantaa. Tanssivista pojista on huutava pula. Vaikka toisaalta ei se tanssiminen niin vaikeaa ole, kun vaan ensin tajuaa, miten asiat menee, Henri tuumii. Kiteeläinen Henri Helminen on syntynyt rytmi suonissaan. Alue-edustaja voi itse määrätä välityspalkkion suuruuden asiakkaansa kanssa. Kristian Pennanen, alue-edustaja Keski-Karjalan ympäristö puh. Samat ongelmat täällä on kuin muuallakin. Henri on nyt aloittelijoiden ryhmässä opettelemassa eri kilpatanssien perusteita. Tanssityylejä ja -lajeja on paljon erilaisia. Tavoitteeni on edetä tanssiuralla pitkälle. Bussissa nuori saa esittää kysymyksiä ja saada ahaa-elämyksiä, siellä keskustellaan ja pyritään vaikuttamaan asenteisiin. . Bussi ei tarjoa perinteistä valistusta. Ja, kun kylmyys kävi jo luihin asti, Improtentit pistivät yleisöön liikettä. ?Pää, olkapäät, peppu?, tiedättehän. Tarjolla oli poniratsastusta, yrittäjien arpajaisia ja kauppaliikkeissä kaikenlaista tarjoilua. Jos jatkan eteenpäin nykyisen parin kanssa, niin alamme ottaa treenien lisäksi yksityistunteja, sillä parillani ei ole aiempaa tanssitaustaa, Henri kertoo. . Pyydä hänet ilmaiselle arviokäynnille, samalla saat välitystarjouksen ja hinta-arvion. Aivan vauvasta hän on liikkunut musiikin tahtiin ja tanssinut 3-vuotiaasta lähtien. Tänä syksynä Henri alkoi treenata kilpatanssia. Kiteeläisessä Helmisen perheessä ajellaan nykyään viikottain Joensuuhun 11-vuotiaan Henrin tanssiharjoitusten rytmissä. . Täällä nuoret osaavat myös pitää huolen kavereistaan. Miten noinkin nuori poika osasi valita juuri kilpatanssin lajikseen? . Siis se, joka vie ja määrää suunnan ja tahdin ja jota nainen seuraa. . Bussissa murretaan päihteisiin liittyviä myyttejä ja puretaan myös käsitystä siitä, että päihteiden käyttö olisi siirtymäriitti aikuisuuteen, kunnan nuoriso-ohjaaja Petri Happonen kertoo. . Puh. 020 741 1890, www.hklhurskainen.fi Soitto 020-alkuiseen numeroomme maksaa kiinteästä verkosta 0,0828 ?/puh + 0,07 ?/min ja matkapuhelimesta 0,0828 ?/puh + 0,17 ?/min. Palvelemme: Ma?pe 9.00?17.00, la 9.00?13.00 SUNNUNTAIT 9. Tanssissa on mukavinta se itse tanssiminen, musiikin Kuntoa vaativa laji Henri sai kuvauksen tanssin ajaksi parikseen opettajansa Laura Kosusen. tahdissa liikkuminen. Tuuli suhisi varmaankin 15 m/s. Torin viimaa vastaan taisteli urhoollisimmin Snowonder-bändi, joka piti huolen musiikista. Olen itse ollut henkilökohtaisesti tukemassa Asennetta-Kampanjaa vuosien ajan, sillä se tekee tärkeää työtä. Hän tietää myös sen, että laji on monella tapaa vaativa eikä läheskään kaikista pojista ole kilpatanssijaksi. Lisäksi pitää pystyä harjoittelemaan ja juttelemaan tytön kanssa ja olemaan tanssilattialla mies. Vanhemmat ovat esikuvia lapsilleen ja heillä on peiliin katsomisen paikka myös suhteessa omaan päihteiden käyttöönsä. Värtsilän MLL:n kustantama vanhempainilta keskiviikkona tarjoaa keskikarjalaisille nuorten vanhemmilla mahdollisuuden tutustua bussiin sekä luennon, josta ammentaa uusia eväitä ja oikeaa asennetta kotona tapahtuvaan päihdekasvatukseen. . Teatteriväki esitti omituisen, elävän PowerPoint-esityksen, joka sijoittui Ruotsiin, Kolmårdenin uudelle lentokentälle, jota ei todennäköisesti ole olemassakaan. Ja olihan se ilotulitus. Joulu on jo ovella... Henri harrastaa kilpatanssia seen liittyen on ollut muiden lasten ymmärtämättömyys. Henriä kiusattiin koulussa, kun jotkut luulivat tanssin olevan pelkästään tyttöjen harrastus. Se luulo on kuitenkin täysin väärä, sillä kilpatanssissa ei tanssita lainkaan tyttöpareilla, vaan aina tyttö-poika tai mies-nais -pareilla. Henri on aloittanut tanssin 3-vuotiaana Kitten Ballet -ryhmässä. Tanssiopetuksessa hän on ollut sekä musiikkiopiston että Kiteen naisvoimistelijoiden kautta. Lisäksi se näyttää hienolle ja mukavalle. Monipuolisesti vaativa laji Henri otettiin Joensuussa toimivaan kilpatanssiseuraan Jokipataan ilolla vastaan. 040 565 0557 Tohmajärven arktisenlämmin joulunavaus Joulumuorin PowerPoint-esityksessä perehdyttiin Kolmårdenin lentokentän rakennusprojektiin. Tohmajärven kunnan sekä paikallisten yrittäjien joulunavaus vietettiin arktisissa oloissa ja joulupukkikin oli kuin kotonaan. Niinpä perheessä järjesteltiin asiat niin, että Henrin viikoittaiset treenimatkat Joensuuhun ovat mahdollistuneet. Kilpatansseilla tarkoitetaan vakio- ja latinalaistanssien kilpailutoiminnan harrastamista. Varsinkin, kun tulossa ovat taas ne juhlapyhätkin, jolloin päihteiden käyttö nousee esille. Asennetta tarvitaan myös vanhemmilta Kuten Asennetta-Kampanjan nettisivuillakin todetaan, päihteet herättävät vanhempien mielessä epämääräistä pelkoa ja ahdistusta. Kilpailusysteemi perustuu taitoluokkiin. En tiedä vielä miten pitkälle, mutta kilpailemaan nyt aluksi ainakin. MATTO- Päihdekasvatusta oppilaille, tietoa vanhemmille Kaikki norm. hintaiset matot Tohmajärvelle kurvaa bussillinen Asennetta TARJOUS ?25% 39,Lampaantaljat alk. Tarjous voimassa jouluun asti. Kotimaiset Hertta ja Unetar JOUSTINPATJAT JOUSTINSÄNGYT Lisäksi ?25% Patjan tai sängyn ostajalle Star-peite ja tyyny (arvo 22,80) kaupan päälle. Tarjous voimassa jouluun asti. Kotiintoimitus ilmainen (Keski-Karjala). Tule ja tilaa omasi! KALUSTEKAUPPA LÄHELLÄSI. Kiteentie 31, KITEE. Me näemme järjestönä niin, että emme me elä täällä missään lintukodossa. . Silti on hyvä miettiä nuorten kanssa asennetta päihteisiin. Kiteellä treenaaminen loppui, kun Henri ilmoitti vuosi sitten, että jos ei pääse harjoittelemaan kilpatanssia, loppuu koko tanssiharrastus, Erja-äiti kertoo. Erja itse tanssi aikanaan, mutta harrastus jäi, kun hänelle ei löytynyt poikaparia. Erja siis ymmärsi lajin viehätyksen ja halusi poikansa pääsevän harrastuksessa äitiään pidemmälle. Valtakunnallisesti perus- kouluja ilmaiseksi kiertävällä bussilla toteutettava kenttätyö tavoittaa noin 10 000 nuorta vuodessa. Tulevan viikon aikana bussi tavoittaa koko Tietäväisen koulun. Bussi saapuu Tohmajärvelle nuorisotoimen tilaamana ja kutsumana.
Mitä voisinkaan neuloa värikkäästä kierrätetystä sarisilkkilangasta, tai ihanan pehmoisesta banaanikuitulangasta? Kaikki eivät ole käsityöihmisiä, joten tarjolla on myös valmiita käsitöitä moneen tarpeeseen ja makuun. Sunnuntaiseen palkintojen jakoon ja näyttelyn avajaisiin oli kokoontunut noin 30 valokuvauksen harrastajaa ympäri maakunnan. Isäntäkerho otti kilpailussa ylivoimaisen voiton. Aiheet ovat kesä, syksy, talvi, kevät, harrastus ja eläin, Risto Torni paljastaa. Riitta Hakulinen. Kuuden aiheen kilpailuun jokainen voi osallistua yhdellä sarjalla. Itselle uutta lukemista pisteestä saa pientä nimellistä maksua vastaan. Eivätkä ideat vielä siihen lopu. Sen jälkeen silmä alkaa erottaa yksityiskohtia, joita riittääkin runsaasti. Käsityö- ja askartelutarvikkeet ovat isossa roolissa ja saavat ideat lentoon. Uusia kerholaisia tietenkin toivoisimme mukaan joukkoomme, toivoo kerhon puheenjohtaja Risto Torni. . Näyttely parhaista kuvista on esillä Kipakassa tammikuun 7. Emme tosin lupaa vielä mitään sen suhteen, minä kesänä se toteutuu, Satu paljastaa. Puodin valikoima kasvaa ja kehittyy. Neulovan ihmisen huomion valloittavat ensimmäisenä erikoiset langat. Kilpailun tuomaroinnin ja arvostelun suoritti Kameraseura -74 Valkeakoskelta. Kiteeläiset voitokkaina Kilpailuun osallistui kuvaajia kaikista kuudesta Pohjois-Karjalan kameraseurasta. huovutuskursseja ja Piia vastaavasti itsehoidollisia kursseja. . Yhteistyön hedelmänä syntyi pieni ja idyllinen kauppa 9-tien varteen Kangaslammen vanhalle koululle. Joulukuun ensimmäisenä päivänä avautui Kangaslammen entiselle koululle pieni mutta monipuolinen Villapoppasen Puoti. Ensimmäisenä Puodissa tulee vastaan lämminhenkisyys ja silmälle iloa tuova kauneus. Kokoonnumme kerran Martti Rosendahlin mustavalokuvasarjan voittajakuva Love sai raadilta kehuja hienosta sommittelusta. Toinen visiomme ja haaveemme on kesäkahvila. Kiteen Kamerakerhon kokonaispistemäärä oli 104, ja seuraavaksi tulleen VR Joensuun kamerakerhon pisteet olivat 50. Kuvaajakohtaisissa pisteissä Kiteen kerhon Martti Rosendahl oli selvä ykkönen. Hän voitti kaikki kolme kilpasarjaa ja viisi hänen muuta kuvaansa sijoittui sarjoissa kahdentoista parhaan joukkoon. . Molempien yrittäjien mielessä on kytenyt jo pitkään haave kurssitoiminnasta. Yrittäjät kuuntelevat sen suhteen mielellään asiakkaitaan ja ottavat toiveita vastaan. Niina Nyrhinen Valokuvakilpailun satoa Kipakassa Pohjois-Karjalan maakunnallisen valokuvakilpailun voittajat palkittiin viime sunnuntaina Ilmarisen Kipakka-ravintolassa. Kuvassa esiintyvät nuoret ovat kiteeläisiä. kuussa joka kolmas tiistai kaupungintalolla. Lahja- ja sisustustavaroiden valikoima on persoonallinen. Tulevaisuuden visiomme on, että kaupan tiskiltä voi varata myös aikoja hoitoihin, joita tekisi näissä tiloissa joku muukin kuin vain minä, Piia kertoo. . Ensi vuoden alussa julistamme oman kerhomme valokuvakilpailun. Poika oli kuulemma pitänyt hattua koko loppupäivän, kertoo Mart- ti Rosendahl värikuvasarjan voittaneesta työstään. Martin luomusarjan voittanut kuva on hienosti onnistunut tilannekuva menneen kesän Myllyteatterin Korpirojun saunomiskohtauksesta. Kumpikin jatkaa käsityöläisyyttään ja Piia luontaishoitojen tekemistä kuten ennenkin. Tilat ja yhteistyö mahdollistavat myös uusien ideoiden toteutuksen. Puodin yhteyteen on suunnitelmissa tulla maailmalla suureen suosioon noussut kirjojen vaihtopiste. Kuvan nimi on Pojat saunoo. Pienviljelijä-kuva syntyi kuvauskeikalla ristiäisissä. Kiteen Kamerakerho sai tehtäväkseen tänä vuonna järjestää maakunnallisen valokuvakilpailun, joka on suunnattu kameraseurojen jäsenille. Vuotuista kilpailua on järjestetty vuodesta 1976 lähtien. Sarjoja kilpailussa oli kolme: A-sarja oli värikuville, Bsarja mustavalkoisille- ja sävytekuville ja C-sarja oli luomusarja, johon pystyi osallistumaan manipuloimattomilla väri- tai mustavalokuvilla. Kilpailun käytännön jär- jestelystä ja palkitsemisjuhlasta vastasi Kiteen Kamerakerho, joka täyttää 50 vuotta tänä vuonna. Niinpä Satu alkaa järjestää ryhmille tilauksesta mm. päivään asti. Luomusarjan voitti hienosti onnistunut tilannekuva menneen kesän Myllyteatterin Korpirojun saunomiskohtauksesta. Kokoontumissa muistelemme vanhoja asioita ja opettelemme yhdessä uutta tekniikkaa. . Vaihtopisteeseen kävijät voivat tuoda omia kirjojaan etsimään uutta kotia ja lukijaa. Kuva on otettu valokuvauskurssin harjoitustilanteessa. Pienviljelijä-kuva syntyi kuvauskeikalla ristiäisissä. Talon pieni poika seisoo kaurapellolla päässään vilttihattu, joka löytyi kuvausta varten talon isännältä. Kunkin sarjan kaksitoista parasta sijoitusta pisteytettiin. Kuvan nimi on Pojat saunoo. Lisää kerholaisia toivotaan Kiteen Kamerakerhon toiminnan käynnistymisestä tulee nyt joulukuussa kuluneeksi 50 vuotta. . Puodista löytää runsaasti erikoisuuksia, jotka eivät tule vastaan jokaisessa kaupassa. Itsehoidolliset hyvän olon tuotteet, luomukosmetiikka ja -herkkutuotteet täydentävät valikoimaa, jossa on pyritty Piia Pippuri ja Satu Vahimaa perustivat pienen Villapoppasen Puodin Onkamoon. huomioimaan mahdollisimman pitkälti eettiset ja ekologiset näkökulmat. Kursseja, vaihtopiste kirjoille ja kesäkahvila Villapoppasen Puoti on SaPuodin valikoimasta löytyy matkalaukuittain neulomaan houkuttavia lankoja. tulle ja Piialle yksi lisäjuonne yrittäjyydessä. Nyt on koittanut toteutuksen aika. Koti-Karjala Lauantai 8.12.2012 9 Villapoppasen Puoti avasi Onkamossa Kaksi yrittäjänaista, PoppaPippurin Piia Pippuri ja Maavillan Satu Vahimaa yhdistivät voimansa jakamalla ensialkuun työtilan
1982. Kun ylimääräisiin kertausharjoituksiin tuli kutsu lokakuussa 1939, lähti myös Vilho Virtanen Kaalamon asemalta harjoituksiin. Kirjaa on saatavina sen kustantajalta Mediapinnalta suoraan nettitilauksena, myös kirjakaupoista ja kirjastoista. Muistelmissaan hän kertoo: ?Vuosi sitten marssin tu-. Näillä sanoin Vilho Virtanen kuvaa tuntojaan Rääkkylä-seuran taltioimassa videohaastattelussa v. Mutta raja oli siirtynyt lännemmäksi ja alue oli luovutettava naapurille. Rajan takana asui suomea puhuvaa väestöä ja oli hämmentävää, että he joutuivat taistelemaan Suomea vastaan. Kun rauha lopulta solmittiin ja hiljaisuus laskeutui taistelulinjojen ylle, kiinnitettiin valkoiset liinat pystyyn nostettuihin aseisiin linjojen molemmilla puolella. Suomalaiset sotilaat huusivat linjojen toiselle puolelle: ?Hyvää päivää sotaveljet!? Sieltä vastattiin suomeksi, tosin karjalaisella korostuksella, muistelee Vilho Virtanen haastattelussa. Sotavankileiriltä muistelmateos Sotaan rukouksen kera Vilho Virtasta on kuvattu mestarilliseksi ampujaksi. Hän oli luonteeltaan avoin ja auttavainen sekä syvästi uskonnollinen. Hän yritti välttää loppuun saakka tarpeetonta tappamis- Luutnantti Vilho E. kersantti Vilho Virtanen. Vilho Virtanen johti 22 miehen vahvuista puolijoukkuetta, jota kutsuttiin partio Virtaseksi. Nuorukaisena hän oli liittynyt suojeluskuntaan. Tämä kirjoitus valottaa erään suomalaisen miehen elämää sodan ja sitä seuranneen jälleenrakennuksen aikana. Avioiduttuaan hän hankki maatilan Ruskealan Särkisyrjästä, mutta joutui sotien jälkeen muiden evakkojen tavoin jättämään kotikontunsa. Hän asettui perheineen Rääkkylään v. Siellä saatu koulutus ja taistelutilanteiden harjoittelu antoivat hänelle hyvät valmiudet Suomen jouduttua sotaan Neuvostoliittoa vastaan. ?Sota on hirmuinen ja törkeä asia, suurin hulluus, mitä voi olla?. Tähti- Jatkosodassa alkuvaiheessa Vilho Virtanen haavoittui vakavasti 13.7.1941. Virtanen. ta. Se varmisti erämaaaluetta Laatokan Karjalassa Kollaan ja Uomaan välillä. Myöhemmin osasto määrättiin katkaisemaan UomaanKäsnäselän tie, joka oli Laatokan Karjalaan tunkeutuneen jaroslavilaisen divisioonan ja moskovalaisen panssariprikaatin ainoa elämänlanka. Erämaiden sankareiksi nousevat ratsumestari Arnold Majewski, reservikornetti Yrjö Keinonen, tohtori Arvi Huuskonen sekä ennen kaikkea res. Ruskealan läpi kulki Joensuu-Sortavala rautatie, jossa oli Matkaselän ja Kaalamon asemat ja Suikan seisake. Ensimmäinen kosketus sodan raakuuteen tuli, kun hän ryhmänsä kanssa tapasi Suomen puolelle tulleen vihollisen tiedustelukomppanian kuolleena. ?Teki pahaa katsella tarkka-ampujien päähän ampumia venäläisiä ruumiita?, muistelee Vilho Virtanen haastattelussaan. Hänen yksikkönsä, JR 34:n ensimmäinen pataljoona sijoitettiin Kollaan eteläpuolelle. Lumitiikerinä Laatokan Karjalassa Vilho Virtanen taisteli talvisodassa legendaarisessa hiihtopataljoonassa, jonka peitenimi oli Lumitiikeri. Mäkelä on kir- ?Me pojat lähdemme semmoiselle matkalle, että voi olla, jotta emme kaikki tule takaisin, jos tulemme kukaan?. Hän oli päättänyt jo nuorena, että jos hän joskus joutuu sotaan, hän lähtee rukouksen kera, kuten ukko Lode vänrikki Stoolin tarinoissa. Ihmeenä voidaan pitää sitä, että Vilho Virtasen johtamat partiot eivät koko sodan aikana menettäneet yhtään miestä. Ei kaatuneena eikä edes haavoittuneena, toteaa kirjassaan Jukka Mäkelä. Vilho Virtasen sukset, joita hän käytti tiedusteluretkillään, ovat nähtävillä sotamuseossa Suomenlinnassa. Haavoittuminen vei toisenlaisiin tehtäviin Partio Virtanen. joittanut samannimisen kirjan (WSOY 1970). 1901 Pohjanmaalla Jurvassa. Joulupuodissa tähdelliset asiat ovat esillä aina jouluun saakka. sota loppui, se oli yhä samalla paikalla. Koti-Karjala 10 Lauantai 8.12.2012 Molotovin savotasta Rääkkylän kunnankorpeen Sota jätti lähtemättömän jäljen aikansa sukupolveen. Vangit edustivat noin 200 eri kansalaisuutta. Leirillä oli 6 alaleiriä ja noin 200 työpistettä. harrastaja Jani Silvennoisen mukaan juhlavuoteen mahtuu myös lukuisia näytöksiä Kontiolahden Jakokosken tähtitornilla. Seulasissa toimii kaikkiaan noin 60 jäsentä, ja joukkoon toivottaisiinkin uusia taivaan tiirailijoita. Yhtään vankiaan Virtasen partio ei ampunut, vaan vangit lähetettiin takalinjaan. Kun hän lähti johtamaan partiotaan kohti ensimmäistä taistelutehtävää, hän komensi miehet rukoukseen ja piti lyhyen hartaushetken. Vilho Virtanen on kirjoittanut tältä ajalta muistelmateoksen ?Sotavankileiri 6 - Lumitiikeri muistelee?. Se tuo esiin arvokasta tietoa aiheesta, jota toistaiseksi on käsitelty varsin vähän Suomessa. Teoksen on toimittanut hänen tyttärensä Eeva Kanerva. Vilho E. Siinä kerrotaan mm seuraavasti: Talvisodan aikana taisteluosasto Valkama sai nimekseen Tiikeri. Putkimiina räjähti hänen lähellään ja sirpaleet osuivat päähän ja reiteen. Kun hän 11 kuukautta kestäneen sairaalahoidon jälkeen palasi palvelukseen, hänet nimitettiin maatalousupseeriksi ja komennettiin Viipuriin sotavankileiri 6:een alaisinaan 127 vankia. Ensimmäinen työtehtävä oli heinänkorjuu. Sen kunniaksi yhdistys on jalkautunut nyt myös Keski-Karjalaan. Rääkkylän Joulupuodissa on esillä tähtitaivasta esittelevä julistesarja sekä harrastajien näppäämiä kuvia auringon pinnasta ja Venuksesta. 1946. Kaikkiaan tämä sotavankileiri oli 17 000 venäläisen sotavangin sijoituspaikka. Sen pääasiallisin tehtävä oli tiedustelu. Hämmentävä tilanne Tiikeri oli syntynyt 10 kilometrin päässä rajasta ja kun Tähtinäyttely Joulupuodilla Pohjois-Karjalassa toimiva tähtitieteen harrastajain yhdistys Seulaset ry. Virtanen oli eräs talvisodan sankareista. Vilho Virtanen syntyi v. Taisteluosasto Tiikeriä johti Yrjö Valkama. Jukka L. täyttää tammikuussa 40 vuotta
Tyytyväinen olin ensimmäiseen yösijaanikin, joka oli esikoispojan kanssa vankkurien alla. Toisen yön vietin molempien poikieni kanssa ison kuusen juurella samassa makuupussissa nukkuen. Kolmantena yönä nukuimme koko perhe leppäpehkoon rakennetussa majassa, jonka laudat olin kuljettanut Ruskealasta. Silloin heitä vihasin, nyt heitä tulee hallituksenkin velvoittamana rakastaa.? Hän koki, että vangit eivät enää ole vihollisia, vaan hänen vastuulleen uskottuja, kovassa kohtalossaan parhaansa mukaan sinnitteleviä miehiä. Uusista ?alaisistaan. Kuvassa mm. Siirtolaisten ja rintamiesten asioita hän auttoi eteenpäin laatien monia todistuksia asioiden oikeasta kulusta mm. Hän ihasteli talon antimia ja joulupuoteja, joissa on tarjolla pukinkonttiin pantavaa tavaraa runsaasti. . Hänet haudattiin Rääkkylän Kankaan hautausmaalle suuren saattojoukon saattelemana. Pukin ja muorin karkkivasu oli lasten mieleen. Joulupukki Sovintolan joulunavauksessa: Poro jäi Poroniemelle huilimaan! Sovintolan joulunavauksen tähtivieraita olivat tietenkin itse Joulupukki ja muori sekä pikkutontut ihastuttavine lauluesityksineen. Pukki ja muori jakoivat karkkeja ja toivottivat hyvää joulua halausten kera. Hän toimi Rääkkylän rukouspiirin puuhamiehenä ja rahastonhoitajana yli kolmen vuosikymmenen ajan järjestäen evankelioimistilaisuuksia paikkakunnalla. . Lopussa hän pohdiskelee eettisiä kysymyksiä sotavankien kohtelusta. ?Uskon, että maamme hallitus tahtoi noudattaa Haagin sopimuksia. Siten kaadetaan maito, mieluusti oikeaa lehmänmaitoa tai ainakin punaista kaupanmaitoa, ja keitetään ja haudutetaan pari tuntia joko vesihauteessa tai te?onkattilassa. Asutustilallisen elämä Rääkkylän Majakorvessa oli oma henkiinjäämistaistelunsa sodanjälkeisessä Suomessa. Kaikesta oli pulaa, kertoo Eeva Kanerva. . Myötätunnon puuttuessa joutuvat alistetussa asemassa olevat kärsimyksiin.? Rauhan tultua oli ensin edessä sotavankien palautus. Ongelmallisia tilanteita aiheutui, koska eräät vangeista pakenivat haluten jäädä Suomeen. Sota jatkui vielä muualla Euroopassa ja pakenijat halusivat ehkä välttää joutumisen uudelleen rintamalle. Marraskuussa 1944 alkoi vuorostaan ?majoittajan. Hän oli aina rauhallinen ja jaksoi kuunnella ja vastata lasten ja lastenlastenkin kysymystulvaan kuin tärkeille henkilöille ainakin. . Jouluksi pääsimme tallin yhteyteen rakennettuun suurempaan tupaan.? . Pitää tulla vielä lahjaostoksille, Hälvä lupasi. Kesälahti-Martat ja Sovintola-yhdistys olivat yhdessä ideoineet joulukirppiksen, missä oli saatavana edullisesti erilaisia joulukoristeita, joululiinoja, kynttilöitä, enkeleitä, possuja ynnä muuta. Marttojen keittämä joulupuuro oli suussasulavaa. Hänen kirjeenvaihdostaan on säilynyt jäljennöksiä paksun kansion verran. Hän kirjoitti lapsilleen, Pohjanmaan sukulaisilleen ja lapsuuden ystävilleen, uskonveljilleen, päättäjille ja jopa maiden päämiehillekin. Myös lehtiin hän joskus tarjotteli ajatuksiaan esim.tuulija vesivoimasta sekä koskien suojelusta. . Tultuaan heti so- tien jälkeen uskoon hän tutkisteli eri uskontosuuntia ja valitsi helluntaiseurakunnan. . He sanoivat taivaltaneensa pitkän matkan Korvatunturilta perinteisellä tavalla. . Politiikkaan hän ei houkutteluista huolimatta halunnut ryhtyä. Kesti aikansa, ennen kuin Kylmän kyyti 11 Sotavankeja ryhmäkuvassa. Myös uskonnollisen kirjallisuuden ja lehtien levitys oli lähellä hänen sydäntään. Vilho Virtanen oli ulospäin suuntautuva henkilö ja ahkera kirjeiden kirjoittaja. Syöjä sai valita, halusiko nauttia puuronsa kanelisokerin ja maidon kanssa vai halusiko puuroon päälle lorauksen mansikkakiisseliä. Martat neuvoivat tumpelokokillekin, miten oikea joulupuuro syntyy. hän totesi mm. Luonteensa ja vakaumuksensa mukaisesti isäni koki lähimmäisten auttamisen tehtäväkseen. . invalidikorvaushakemuksiin. . Ihmettelen, miksi pitäisi lähteä mistään kauempaa hakemaan lahjoja, kun Sovintolasta saa tosi kivoja juttuja. Minusta pitäisi kannattaa paikallisia tekijöitä ja tulla täältä ostamaan lahjat. . starssina (päällysmies) Nikolai, tulkki Paavo Makara, kokki Halabuuta ja kokki Nikolai. pellot oli raivattu tuottavaksi viljelysmaaksi, talot ja navetat rakennettu ja karjaa kasvatettu. Kirjassaan Vilho Virtanen kertoo: ?Kun sain Rääkkylän kunnankorvesta oman asuinpaikan, olin onnellinen. Muori sai kirjatuksi pitkän listan lahjatoiveita vahakantiseen vihkoonsa. Lapset toivoivat muun muassa Tähkäpää-Barbieta, traktoreita ja Monsteri-Barbieta ja joku vanhempi tyttönen rau- haa ja rakkautta. Leipä ja piirakkakaupat piti tehdä sukkelaan ja painua joko joulupuurolle marttakammariin tai kahville kahvilaan. Kahvilassa joulutorttua syömässä istui parin vuotta Kesälahdella asunut Anna Hälvä. Sota ei näyttänyt paljon hänen luonnettaan muuttaneen. Muorista oli hauska olla pukin mukana, kun tapahtumassa oli niin paljon lapsia sekä aikuisiakin, vaikka oli kamalan kylmä ilma. Sovinnon sillalla, missä suoramyyjät kauppasivat leivonnaisiaan, kävi melkoinen vinkka. Mahdolliset ihmisoikeuksien loukkaukset johtuivat meistä, jotka toimimme vankien parissa. Pitää muistaa hämmentää välillä. Syysväsymystäkö? Näytti kuin siinä talossa onni olisi kotona, oli tiiliseinät ja parketit, oli kattokruunut ja kaakelit, turkit ja timantit rouvalla, maasturimersu pihalla. Ei lämpöä ollut kuin takassa, jääpuikkoja rouvan katseessa, herralla hyinen hengitys, mietti lapset, mistä on kysymys. Sammui kimmallus kruunujen, tiehen vana mersusta melkoinen. RESUPEKKA Joulukirppikseltä löytyi jos jonkinlaista joulutavaraa.. Minä ostin tällä kertaa Korennosta neulotun lampaan ja Kitikatista lasten piirtämiä joulukortteja. Eli laitetaan kattilan pohjalle roima lötkäys voita ja hieman vettä, siihen kaadetaan riisit ja annetaan vähän aikaa imeytyä. seuraavaa: ?Venäläiset ovat laulavaa kansaa ja huomattavaa on, että he lauloivat moniäänisesti. Jatkuvasti oli jotain ohjelmaa iltaisin.? Hänen muistelmissaan on monenlaisia mielenkiintoisia tarinoita sotavankileirin arjesta. Koti-Karjala Lauantai 8.12.2012 hoamismielessä, nyt mielessä olivat rauhan työt, johdossani venäläisiä sotilaita. Sieltä alkoi matka kotiin 7.3.1945. Siviilituulet alkoivat puhaltaa. Talvisodan aikana hänen sotilasarvonsa nousi kersantiksi ja jatkosodan alussa haavoittumisen jälkeen luutnantiksi. Toimeliaaksi asutustilalliseksi Rääkkylään . Porollahan me Korvatunturilta tultiin. Ehkä sodan kauheuksista puhuminen ja kirjoittaminen auttoivat niin, etteivät ne häntä ahdistaneet, arvelee Eeva Kanerva. Vilho Virtasen maallinen vaellus päättyi heinäkuussa vuonna 1984. virka kotiin palaavien suomalaisten sotavankien vastaanottoleirillä Hangossa. Työpanoksellaan ja aineellisella avulla hän auttoi myös naapureitaan usein. Kunnollisen tien saaminen Tainioon oli suuri urakka, johon hän osallistui toimimalla yksityistieosuuskunnan vetäjänä ja tieosuuslautakunnan puheenjohtajana vuosikymmenten ajan, muistelee Eeva Kanerva. . Poro jäi Poroniemelle huilimaan, pukki sanoi. Lapset vähän ujostelivat pukin kysellessä lahjatoiveita. Kielenkannat irtosivat, kun muorin tarjoama karkki suli suussa
F-luokan oppilaat. Tänä vuonna mukaan olivat poikkeuksellisesti päässeet myös jokaiselta luokalta yhden oppilaan vanhemmat. Nykyisin monille vapaus on vapautta olla välittämättä ja vapautta saastuttaa ympäristöä. . Nyt meidän on aikamme Yhdeksäsluokkalaisilta valssi sujui ongelmitta. Tänä vuonna juhlaa isännöivät Niko Harinen ja Emilia Rouvinen. muuttaa vapaus vapaudeksi johonkin, esimerkiksi vapaudeksi elää vastuullisesti ja vapaudeksi auttaa ja välittää. . Täytyi ajatella, miten saan tehtyä napakan puheen, jossa saan aiheen tuotua hyvin esiin, Emilia kertoo. . Niko taas oli pukeutunut edelliskesän rippipukuun. Vapauden merkitys Kun puheeksi otettiin itsenäisyys ja sen merkitys nykynuorille, molemmat nuoret miettivät hetken hiljaa. . Valinta tuli minullekin yllätyksenä. Meidän tulee myös pitää Isäntäpari osallistui aktiivisesti myös vieraiden viihdyttämiseen. huolta vähäosaista ja vanhuksista, sekä ympäristöstämme, jotta tulevilla sukupolvilla olisi myös hyvä elää tässä maassa. . Itsenäisyys on unohdettu, sitä pidetään nykyisin itsestäänselvyytenä. Emilia ja Niko kertovat useampien olleen aktiivisesti mukana harjoittelussa. Illan aikana tanssimusiikista huolehtivat Kesäsoittajat. Tarjoiluista taas vastasi 8. Koti-Karjala 12 Lauantai 8.12.2012 Yhdeksäsluokkalaisten juhla vapauden kunniaksi Itsenäisyyspäivää edeltävänä tiistaina Kiteen Arppen koulu yhdeksäsluokkalaiset juhlivat taas itsenäistä Suomea. Heidän rohkeutensa ansioista voimme tänä päivänä elää vapaassa maassa, jossa meillä on oikeus mm. kerran. Maistuvat tarjoilut järjestivät 8. ilmaista mielipiteemme ja ansaita elantomme. . Ne tuovat esiin sen, ettei itsenäi- syys olekaan itsestäänselvyys, vaan asia, jota kaikilla mailla ei ole. Yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa itsenäisyyspäivänvastaanottoa on odotettu innokkaasti. Puheen aihetta piti miettiä tarkkaan. Näitä asioita Emilia käsittelee myös illan puheessaan. Nuoret pitävät tämä kaltaisia tilaisuuksia tärkeänä. Puheiden kirjoituskin oli uusi asia. . Voimme pian onnitella sinnikästä 95-vuotiasta Suomea. Valinta oli tullut kummallekin yllätyksenä. . Tänä vuonna molemmat nuoret olivat ajatelleet järkevästi ja hoitaneet puvun hankinnan ilman suuria kustannuksia. Itsenäisyydestä tulee ensimmäisenä mieleen vapaus, Emilia pohtii ja jatkaa: . Mutta omalla kohdallani valinta varmaan johtuu siitä, että olen usein äänessä, Niko nauraa. Isäntäparilla ei ollut ennestään kokemusta vastaavanlaisista edustustehtävistä. Tilaisuuden aikana tuli esiin se, mitä itsenäisyys nuorille nykyisin merkitsee. Rennossa ja iloisessa tilaisuudessa yhdeksäsluokkalaiset saivat antautua paritanssien ja hyvän musiikin vietäväksi, sekä tietenkin nauttia hyvästä ruuasta. Tänä vuonna vastaanottoa isännöivät Emilia Rouvinen ja Niko Harinen. Nyt itsenäisyyspäivänvastaanottoa vietettiin 12. Ei ollut kovinkaan vaikeaa, Niko toteaa. Valmistautumiseen kuului tietenkin myös sopivan asun löytäminen. Suuri ongelmamme on nuorten syrjäytyminen. Antakaamme sotilasjouk- kojemme olla ylpeitä suurella työllä taistellusta vapaudesta ja pitäkäämme huolta, että Suomi vastedeskin pysyy itsenäisenä. Letkajenkka aiheutti hilpeyttä tanssilattialla.. Minulla ei ainakaan ole mitään käsitystä siitä, miksi minut valittiin tehtävään, Emilia kummastelee. . Koska vapautta on jatkunut jo näin pitkään, se on käynyt myös arvottomammaksi ja sitä pidetään Suomessa itsestäänselvyytenä. Fluokka. Haastattelun jälkeen isäntäpari asettui odottamaan vieraitten saapumista. Itselläni puheen tekemiseen meni yksi ilta. Viime hetken pohdintaa, että kummallakohan kädellä sitä pitikään kätellä, ja sitten viimein ensimmäisten vieraiden sisääntulo. Juhlan avasi Anniina Peltonen soittamalla huilulla Jean Sibeliuksen Romanssin. Tämän jälkeen seurasi illan emännän puhe vapaudesta: . Katso ympärillesi ja mieti, kuinka sinä voisit vaikuttaa siihen, jottei yksikään tässä tilassa oleva joutuisi olemaan yksin, vaan jokaisella olisi joku, välittää. . Itsenäisestä valtiostamme voimme kiittää silloista suurta ja rohkeaa sotilasjoukkoa, joka tähän päivään mennessä on pienentynyt noin 40 000 sotaveteraaniin. . Isäntäparin valinta suoritettiin lippuäänestyksellä kaikkien yhdeksäsluokkalaisten kesken. Ennen itsenäistymistään Suomi kuului sekä Venäjälle että Ruotsille satojen vuosien ajan. . Varttitunti ennen h-hetkeä isäntäpari vaikutti rennolta ja hyvin valmistuneelta vastaanottoa varten. Molemmat kertoivat jännityksen lakanneen illan lähestyessä. Tai vapautta siitä, että joku kertoo, mitä saat tehdä tai missä asua. . Mutta mitä vapaus on? Olemme tottuneet, että vapaus on vapautta jostakin, esimerkiksi vapautta sorrosta, nälästä ja köyhyydestä. Emilia kertoi lainanneensa mekon kaveriltaan ja ostaneensa vain uudet kengät. Liikuntatunneilla on harjoiteltu ahkerasti paritansseja