Koti-Karjala 09.01.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Oetker pkt 5 99 Ilman korttia 2,99 /rs (9,97?11,96 kg) 90 Porsaan SELÄKE n. info 0400 133 807 www.k-supermarket.? 1 JOGURTIT 1 kg (4,95 kg) 95 Valiojogurtti maustetut GOTLER luomu, 300 g (5,65 kg) Voimassa to?la 10.?12.1. Riitta Makkonen Historia ja paikallisuus värittivät Kiteen juhlia sivut 3, 6 ja 7 Tomi hyödynsi oppilaitosten yhteistyötä sivu 13 Liperi juhli Maakuntaviestissä sivut 14?15. Osa jäsenistä täytyy olla valtuutettuja. Edellisen kerran Rääkkylässä toimi perusturvalautakunta vuonna 2008 ennen Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueen ja Helli liikelaitoksen perustamista. -33% Juhla Mokka TRADIZIONALE PIZZAT KAHVI 500 g (5,98 kg) rajoitus 2 pkt/talous 320?380 g (6,58?7,81 kg) kg kg Ilman korttia 8,99 /kg Dr. Vuokra-aika alkaa 15. tammikuuta. Yrittäjä maksaa vuokraa huhtikuusta heinäkuulle 250 euroa kuukaudessa ja sen jälkeen 300 euroa kuukaudessa. Vuokrasopimukseen sisältyy kunnan kokousten ja muiden tilaisuuksien tarjoilun hoitaminen. Rääkkylän uuden valtuustokauden ensimmäisen kokouksen avaa keskustan valtuutettu Raili Makkonen. vuosikerta Valikoimissa Ruokamestareidemme lihatuotteet %SIM JAUHELIHATsKARJALANPAISTILIHATsPORSASTASUIKALEINAJAKUUTIOINA NYT PLUSSAT KANANPOJAN FILEESUIKALEET 250?300 g (6,63?7,96 kg) Saat peruspisteet kaksinkertaisina 1 Voimassa to?la 10.?12.1. 8 50 90 2 12 kg Herkkutorilta: Perhekokin Hedelmäinen BROILERISALAATTI Voimassa to?la 10.?12.1. Omista uuneista: rs -33% Rääkkylän kunnan alueelta kerättävä sekajäte on menossa Puhoksen teollisuusalueelle rakennettavalle Ekokemin käsittelylaitokselle. 1,5 kg 99 K-Supermarket Kupiaisesta kaikista ostoksistasi 31.1.2013 asti. Grillistä: Atria PORSAAN ULKOFILEE Kariniemen TUPLANA! Rääkkylän jätteet menossa Ekokemille 2 99 -30% Ilman korttia 3,59 /pkt (9,45?11,22 kg) pkt -17% Ilman korttia 3,63 /pkt (7,26 kg) Fazer NUORI MYLLÄRI Atria 95 kpl Lämmintä leipää omista kiviarinauuneista APPELSIINIT Espanja PAPRIKA 300 g (3,30 kg) Espanja/Israel 1 kg (1,69 kg) ei laktoositon 4 kpl -45% 0 99 0 -22% Valio Profeel kg Juissi RAHKA MEHUJUOMAT 175 g (6,23 kg) ja Profeel RAHKARAE 1 l (0,83 l) 2 ps Hinnat voimassa to?su 10.?13.1., ellei toisin mainita. 150 g (2,27 kg) 50 3 tlk Ilman korttia 0,99 /tlk (0,99 l) 1 09 -15% prk -21% Ilman korttia 1,39 /prk (7,94?9,27 kg) Taval l i sta parempi R uok ak auppa KUPIAINEN tlk Ilman korttia 2,19 19 /tlk (2,19 kg) Ilman korttia 9,09 /kpl (9,09 kg) 89 1 69 Palvelemme: ark. Kunnanhallitus päätti asiasta maanantaina. Ekokem oli ainoa, joka teki tarjouksen Keski-Karjalan kuntien kilpailutukseen. Valintaperusteena on kokonaistaloudellisesti edullisen tarjous, joka määritellään käsittelyhinnan ja kuljetuskustannusten mukaan. www.kupiainen.net Kiteentie 6, Kitee, puh. Sopimuskausi alkaa 1.12. Ekokemin hinta on 60 euroa tonnilta. Kokouksen avaa ja sen puheenjohtajana toimii uuden puheenjohtajan valintaan saakka iältään vanhin valtuutettu. Rääkkylän kuntaan valitaan pitkästä aikaa perusturvalautakunta. 2014 ja päättyy 30.11.2024. Kunnantalon grillikahvion tilat kunnanhallitus päätti vuokrata joensuulaiselle liikkeenharjoittaja Turgut Matiracille. OITUSPALVELU R E T Allu teroittaa ( Kairat ( Kirveet (Veitset ( Sakset ( ym. Romolantie 23, KITEE 040 151 0200 Koti-Karjala Keskiviikko 9.1.2013 N:o 3 Irtonumero 1,30 ? 54. Lautakunnassa on seitsemän jäsentä ja kullakin henkilökiohtainen varajäsen. 7?21, la 7?18, su 12?18 petri.kupiainen@k-supermarket.
Tämä näkyy etenkin nuorten sarjoissa. Nuoret viettävät mieluummin aikaansa löhöilyharrastusten parissa hikoilematta ja rasittamatta itseään. Valitettavasti tämä saattaa kostautua myöhemmällä iällä ikävällä tavalla. Parkaisin mielessäni ?Voi eikä! Aura! Tuo se työntää vielä lisää lunta liittymään?. Mutta kuinkas kävikään. Omasta aloitteestaan kuski koukkasi loput pihamme lumista mukaansa ja työnsi ne metsän puolelle penkkaan. Kiitos jäi sinä hetkessä toimittamatta, mutta toivottavasti sinä, ?lumienkeliksi. Eikä tässä vielä kaikki. Tulevina vuosina maakuntaviestiin kytkeytyvät uhkakuvat lisääntyvät entisestään, kun kuntia niputetaan kasvavalla vauhdilla yhteen. Tässä tilanteessa maakuntaviestissäkin lienee paikallaan siirtyä nykyistä suurempiin kokonaisuuksiin. Miltäpä kuulostaisi ajatus PohjoisKarjalan, Etelä- Karjalan, Etelä-Savon, Suur-Savon ja Pohjois-Savon yhteisestä viestistä? Iso kiitos ?lumienkelille?! Uuden vuoden aattona iltapäivän sinisen hetken alkaessa hiipiä maisemaan moni ahersi lumitöiden parissa. Niin myös minä. Olin ?jahunnut. vahvoina hiihtopitäjinä tunnetut Ilomantsi, Nurmes ja Outokumpu eivät saaneet edes yhtä joukkuetta kasaan. Joukkueiden kasaamisongelmien taustalla on kilpahiihdon hiipuminen. Tänäkin vuonna viestistä oli poissa monta kuntaa. Koti-Karjala 2 Keskiviikko 9.1.2013 Maakuntaviestissäkin isompiin yksiköihin? Pohjois-Karjalan maakuntaviesti on pitkän historiansa aikana ehtinyt muuttaa muotoaan moneen otteeseen. painavien lumien kanssa jo hyvän aikaa ja naisihmisen voimat alkoivat lopulta jo ehtyä. Mm. nimeämäni aurakuski saat kiitokset perille näin. Auttaminen oli sinulle ehkä pikku juttu. Liki 70 vuoteen mahtuu runsaasti sekä ylä- että alamäkiä. Viestin perusajatus on kuitenkin aina säilynyt samana. Maakuntaviestin tarkoituksena on herättää ja ylläpitää hiihtoharrastusta, viedä hiihtoa eteenpäin koko maakunnan alueella. Valitettavasti sääntöihin jo vuonna 1947 kirjatut tarkoitusperät eivät enää toteudu suunnitellulla tavalla. Olisi tehnyt mieli jättää homma kesken ja mieheni harteille siihen asti, kun hän iltavuorostaan pääsisi. Mitenkähän niitä työuria tulevaisuudessa pidennetään, kun kunto rapistuu ennen aikojaan? Iän karttuessa hiihdon merkitys oman fyysisen ja henkisen kunnon sekä terveyden ylläpitäjänä ja kohentajana ymmärretään onneksi paremmin; vanhempi väki kuluttaa hiihtolatuja entisaikojen malliin. Maakuntaviestissä joukkueiden määrä on pyritty pitämään mahdollisimman suurena sääntöjä muuttamalla. Luonto ei vaan antanut periksi luovuttaa. Sitten alkoi kuulua ison koneen ääniä. Kuva on näpätty vuonna 1945 ja siihen on ikuistettu Värtsilän kunnan Patsolan koulun oppilaat opettajiensa Elina Kaksosen sekä Inkeri ja Kalle Nestori Ojala kanssa. Ensi vuodellekin tehtiin pari muutosta, joilla helpotetaan joukkueiden kasaamista. Tekohengitys on kuitenkin tekohengitystä. Minulle sen merkitys oli suuri. Ihanaa, että tässä itsekkyyden valtaamassa maailmassa on vielä ihmisiä, jotka huomaavat ne pienet hetket, joissa voi olla enkeli toiselle! Kiitollisuudella ILAHTUNUT AUTETTU Oi Resupekka Oi Pekka, Pekka, sinä Resupekka. Mistä löydät sä aina sanasi, kun kirjoitat nämä runosi. Onko elämä sinua kolhinut, ja elämäs rakkaus hukkunut. kynyt, sen aina oon hakenut eteeni, ja mielenkiinnolla lukenut. Uudelta vuodelta odotan, niitä jaksavan sinun rustata... Mut runosi aina on löytynyt, tässä hienossa lehdessä nä- RESUINEN REBEKKA Mahtaakohan tästä koulukuvasta löytyä tuttuja kasvoja. Lämmin kiitos siitä. Kuva löytyi Vuokko Luukkaisen albumista.. Numerolappu rinnassa ladulle ei enää haluta lähteä yhtä innokkaasti kuin muutama vuosikymmen sitten
Siihen hän korosti tarvittavan rajat ylittävää yhteistyötä. Ennen paluuta pitää lähteä Juhlan teemaksi oli valittu rajat. Niiden monimuotoisista merkityksistä oli saanut ainekset juhlapuheeseensa Leila Luukkainen, joka työskentelee tällä hetkellä rajan takana Moskovassa. Luukkainen totesi ottaneensa kuntaliitosuutisen vastaan kuin minkä tahansa tiedon vaivasta tai vastuksesta, jota ei voi välttää ja jonka kanssa on vain pakko elää. Hän olisi halunnut olla edelleen kesälahtelainen sillä hänelle kesälahtelaisuus on aina se pohja, jolle hän on rakentanut ja rakentunut. . Mitä vähemmän on ulkoisia rajoja ja kieltoja, sitä enemmän tarvitaan sisäistä kontrollia, tajua, tietoa ja sivistystä, kokonaisuuksien hallintaa, että osaa suunnistaa uusissa ympyröissä. Savolaisiinkin nähden vallitsee rajarauha - mikäli on luottaminen heti Ohtaansalmen sillan jälkeen pystytettyyn kylttiin, jossa luvattiin ainakin takavuosina, että ?Teitä ei suolata?. . Yhteisten asioiden hoitoon hän antoi ohjeen, joka on pätevä moneen asiaan. . Sanoo sanottavansa ajallaan, mutta ei jää iäksi päiväksi kikkareeksi reen jalakseen, Luukkainen kiteytti. Avoin raja tuo vastuuta Leila Luukkainen kritisoi puheessaan valtion tahdottumuutta nähdä Tohmajärven aloitteen ja ylipäätään venäjän opiskelun merkitystä paikallisesti sekä jopa valtaknnallisesti. Luukkainen muisteli, miten hän nauroi, kun häneltä Ruotsissa kysyttiin, eikö ole pelottavaa asua niin lähellä Venäjän rajaa. . Tuntuu hyvältä tietää ja sanoa, mistä aineksista on tehty, mihin kuuluu ja mikä paikka pitää omanaan. Luukkainen myönsi, että hänkin on teininä kapinoinut ja pitänyt päätavoitteenaan päästä pois Kesälahdelta. ?Missä tahto, siinä tie?. Aluepoliittisten päätösten kanssa ollaan oltu viime vuosi lähes pelkästään puolustuskannalla, Eskelinen totesi. Onnistumisiakin toki on, sillä Pohjois-Karjala on saanut tarjota sijoituspaikan joillekin valtionhallinnon alle kuuluville yksiköille ja esi- Esa Haapala valittiin vuoden 2012 maakunnan kehittäjäksi. merkiksi oikeustieteiden tutkinnonanto-oikeuden saaminen Joensuuhun ovat maakunnallisia ilonaiheita. . Muun muassa Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttamista ja ammatillisten koulutusten aloituspaikkojen vähentämistä alueella Eskelinen piti vaikeina hyväksyä. . Kesälahti on osa Kiteetä, Pohjois-Karjala osa Itä-Suomen lääniä. si vähän minua, koska hänen mielestä niin lähellä rajaa asuva ihminen on itsekin ?nästan en ryss?. minkä suinkin on EU-kiireiltään ehtinyt. . Nyt on tultava ulos puskista ja poteroista ja tartuttava esillä oleviin asioihin. . Ei minua pelota auki olevakaan raja. Luukkainen arveli, ettei monikaan olisi enää valmis kääntämään kehityksen pyörää taakse päin, palaamaan suljettuihin rajoihin ja virallisiin valtuuskuntiin, jotka hoitavat kansojen välisiä suhteita suljettujen ovien takana. . Maakunnalle on huonoin ratkaisu, jos käännämme tosiasioille selän. . Kutsuvieraita paikalle oli saapunut liki 300. Vuoden maakunnan kehittäjä -palkinto luovutetaan vuosittain maakuntaliiton uuden vuoden juhlassa. Harmi, ettei valtiovalta ole luvannut meille samaa. Tällä kertaa palkinto meni syntymäpäiväänsä viettäneelle liikuntaneuvos Esa Haapalalle. Haapala on ollut kehittämässä kansainvälistä kilpailutoimintaa ampumahiihdon ympärille maassamme ja ennen kaikkea Kontiolahdella. Tällä erää hän on varmistanut kilpailutoiminnan jatkumisen Kontiolahdella jo vuoteen 2018 saakka. Melkein venäläinen. . Koti-Karjala Koti-Karjala Kiteen, Tohmajärven, Rääkkylän ja Kesälahden puolueeton paikallislehti. Päätoimittaja Jouko Väistö. Seppo Eskelinen Maakuntaliiton juhlassa: Maakunnan kärkihankkeet pidettävä maakunnan kärkihankkeina Kiteen ja Kesälahden liitoksen myötä maakuntaliitto osallistui juhlallisuuksiin järjestämällä perinteisen uuden vuoden vastaanoton Kiteellä. Tohmajärven kunnan toistuvat yritykset olla kehittyvä ja ottaa huomioon niin paikalliset kuin valtakunnallisetkin tarpeet ja tarjota venäjänkielen opetusta peruskoulussa ruotsin sijaan on suolattu valtion taholta mennen tullen. . Peräpeiliin katsominen on turhaa. Tässäkin asiassa pätee vanha totuus: mitä enemmän ihmisillä on vapautta, sitä enemmän heiltä vaaditaan vastuuta. . Ampumahiihdon kansainvälisten kisojen myötä maakunta saa merkittävää taloudellista, matkailullista ja imagollista hyötyä ja näkyvyyttä ympäri maailman. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Seppo Eskelinen kiitti puheenvuorossaan Kiteetä ja Kesälahtea kuntaliitoksen osoittamasta uskalluksesta katsoa päätöksissään vain tulevaa huomista kauemmas. Eskelinen totesi, että Pohjois-Karjalan yli on valtion toimesta käynyt kylmä puhuri, joka on lakaissut mukanaan meiltä milloin mitäkin palveluja ja laitoksia. Tohmajärven koululaiset eivät olisi tätä katastro?a ehtineet estää, mutta tapaus oli selvä osoitus siitä, että Tohmajärven aloite on tärkeä muutenkin kuin paikallisesti. Toivoa sopii, että valtiovalta olisi jatkossa nokkelampi huomaamaan ?vehnäset kammarin pöydältä?. Uuden Kiteen Luukkainen toivoi verevöityvän soivaksi peliksi, joka rakentaa yhteistä hyvää, eikä revi sitä. Mitään ryssävihaa tai -pelkoa minuun ei ole lapsuudessa kasvatettu, suljettu raja ei minua koskaan pelottanut. Ihmiset voivat, haluavat ja uskaltavat liikkua rajojen yli omin neroinensa, luoda suhteita ja tehdä löytöjä - kuka tavarataloissa ja toreilla, kuka naapurimaan kulttuurielämässä ja maisemissa. . Tästä teillä keskikarjalaisilla on kerrottavana ikävä esimerkki viime vuodelta, Eskelinen totesi. Eskelinen toivoisi näkevänsä maakunnan siirtyvän asenteissaan ja toimissaan ?siilipuolustuksesta hyökkäykseen. Kesälahti, josta lähdin vuonna 1977, oli monin tavoin se sama, joka se on nyt. Niin oli Pohjois-Karjalakin, vaikka molempien status onkin nyt muuttunut. Tässä kohtaa tahtoa ei ollut - tässä tuhansien hankkeiden maassa. Luukkainen totesi, että jos maassamme olisi parempi venäjänkielen osaamisen taso, ei Jouni Bäckmannin Venäjän mediassa vuosia tekemä maamme maineen tahraaminen olisi päässyt tapahtumaan näin vähällä huomiolla kuin se nyt tapahtui. . Edunvalvonnassa on tärkeää, että maakunnalliset kärkihankkeet ovat oikeasti maakunnan kärkihankkeita. Niin fyysisissä kuin sosiaalisissa. Uudesta Kiteestä soiva peli Luukkainen kehui rajojen ylitse tehtyä ja yhä tehtävää yhteistyötä, joskin muistutti, ettei se suinkaan ole ainoakertaista. Kesälahden Käräjäkalliolla tehty sopimus jos jokin, on ollut ainakaan 1500-luvulla uraa uurtavaa ja rajat ylittä- vää yhteistyötä. . Uhosta huolimatta tiesin, että jonakin päivänä tulen takaisin. . maakunnan kehittämisen puolesta. Tässä asiassa löytyi raja, jota valtiovalta ei halua poistaa eikä siirtää. Nauroin vielä lisää, kun kävi ilmi, että kysyjä pelkä- Juhlavieraille tarjoiltiin herkullinen kattaus lähiruokaa. Niina Nyrhinen. Ja lähtikin. . Se on suolannut meitä ja muita ?ettäänperiä. Katse pitää luoda tulevaan
11 Jumalanpalvelus. Ti 15.1. - nettisivulla voi vasta mielipidekyselyyn! Kuolleita: Veikko Henrik Pitkänen 81 v. Aurinko nousi tänään klo 9.15 ja laskee klo 14.59. Hyvää talvipäivän jatkoa! PÄIVÄN SANA Tohmajärvi ?Kuule palvelijasi ja kansasi Israelin pyynnöt, kun me käännymme tätä paikkaa kohti ja rukoilemme sinua. Kuule ne asuinsijaasi taivaaseen, kuule ja anna anteeksi!. Lapselle ei tule veroseuraamuksia lainan korottomuudesta. Lainapääoma voidaan verottaa lahjana vain siinä tapauksessa, että on ilmeistä, ettei velallisella ole tarkoituskaan maksaa lainaa takaisin. Tämän vuoksi kannattaa sopia laina-ajan pituudesta ja lyhennyssuunnitelmasta velkakirjassa. Lainaa on lyhennettävä säännöllisillä suorituksilla. 11 Sanan äärellä. Ke 16.1. Jos lainaa kuitataan lyhennetyksi velkojan antamilla verottomilla alle 4 000 euron lahjoilla, verottaja voi määrätä lahjaverot koko lainamäärästä. Samoin verottaja saattaa kiinnittää huomiota velallisen lainanmaksukykyyn, mikäli lainamäärä on suuri suhteessa velallisen tuloihin. Veronmaksajat Su Surussanne lämmöllä palvelemme Kiteen Kukka- ja Hautauspalvelu Keisarinkuja 10 p. Teo, Mikael, Miihkali, Mikko. Lauantaina: Toini, ort. tammikuuta 2013 rakunta.. Koti-Karjala 4 9. 18 Miesten piiri. Tervetuloa! Kiitä tai onnittele KotiKarjalassa! Verovinkki: Laina voi olla koroton Vanhemmat voivat avustaa lapsiaan korottomalla lainalla vaikkapa asunnon hankinnassa. 013 411 145, 0500 907 792 Palvelemme: Arkisin 9?17, la 9?13 - *,'(-"" % !* ! "" *& Päivystämme ja palvelemme h/vrk )( )' ! # ()$(( '( $' ) 24 +++ %) $ ' #%))( & %) $ ' #%))( & " ! $" ?Kun rakkaus siirtyy yli rajan, kivi kertoo maisen ajan.? (!54!+)6%4 jatkuvassa myyntinäyttelyssä s5UDETKIVETJALISÊNIMIENKAIVERRUKSET kivenveiston ammattilaiselta v. 17 Kerho 4?10-vuotiaille, 18.30 Lähetysaiheinen rukousilta. Su 13.1. Riiko, Riku, Reijo, Marko, Tommo, Teo, Paavali, Paavo, Pauli. Perjantaina: Kari, Karri, ort. Tatjana, Tanja, Martti, Sauvo, Heimo. Kiitos kannatuksesta ja tuesta! Hyvää alkanutta vuotta! RITVA SIMONEN Tohmajärvi www.kitee.helluntaiseurakunta.fi To 10.1. Kun. 8:30. NIMIPÄIVÄT Keskiviikkona: Veikko, Veli, Veijo, Veikka, ort. 9 Aamurukous. Su 13.1. 1. Ilpo, Filip, Vilppu, Polja. Torstaina: Nyyrikki, ort. 1993 KARJALAN MUISTOKIVI OY 4ERVETULOA tutustumaan! %3!(!65+!).%. -ALJAKIVENTIE ". 19 Rukousilta. Tervetuloa! Palomäentie 9, Kitee www.kiteenvapaasrk.net To 10.1
Rauhanyhdistyksen lähetysseurat Kemien srk-talossa klo 18. Su 13.1. Työajan säästö riippuu luonnollisesti viestinnän onnistumisesta. . 11.30 ?Sateenkaaren alla. keskuksessa. Samalla se valitsi ohjausryhmään terveyspalvelujen päällikön, johtavan lääkärin ja Mediatrin pääkäyttäjän sekä vastaanoton sairaanhoitajan. Pohjois-Karjalassa kehitteillä olevan Mediatri-potilastietojärjestelmä on Mediconsult Oy:n kehittämä sähköinen asiointipalvelu, jonka avulla henkilö voi tarkastella rajatusti omia terveystietojaan (mm. luokkalaiset ja klo 18?19 4.-9. Klo 19 miesten saunapiiri Kiteen ev. klo 15 kotiseurat Pentti ja Rauni Heikkisellä Pellikkalantie 4. Nuorisotyö: Romolan nuorisokahvila avoinna tiistaisin klo 15?18 ja perjantaisin klo 18?23. Lisätietoja Kirsiltä. Kuollut: Tyyne Maria Sortala 91 v, Oiti Kyllikki Immonen 83 v, Reijo Aarno Kohonen 70 v. Kastettu: Kaisa Elisa Kostamo. Diakonin päivystysaika ma klo 12?14 kappeliseurakunnan virastolla, Kirkkotie 11. Äänestyksessä Suikkasta kannattivat vielä Jouni Pulkkinen ja Seija Pajatie. Käyttöönoton kannalla oli- vat puolestaan Alpo Jumppanen, Liisa Pirhonen, Liisa Ratilainen, Seppo Auvinen ja Aki Parkkonen. PTTK:n laskemien mukaan Kiteelle aiheutuvat kustannukset ovat uuden Kiteen osalta tänä vuonna 29 330 euroa, ensi vuonna 20 654 euroa, v. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Ma 14.1. Gröhn-Dimov. liikuntahallilla. keskuksessa. To 17.1. klo 9.00? 11.00 Enkelissä Perhekerho: To 10.1. mukaan! Diakoniatyö: Diakoniapäivystys vain keskiviikkoisin klo 9?11. Su 20.1. Saimi Sairanen lausunta, Eini Perälä musiikki, samalla julkistetaan Saimi Sairasen uusi runokirja. Ma 14.1. klo 19.00 Miesten ilta srk-salissa. Su 20.1. Medinettiin on tulossa suojattu sähköposti, jonka kehittämisessä Joensuu on pilottina. Esimerkiksi diabetes-potilas voisi kysyä hoitoonsa liittyviä asioita diabeteshoitajalta. . Olethan ajoissa! Kuollut: Tyyne Tamminen, 94 v., kirkonkylästä. Kesälahden kappeliseurakunta Su 13.1. alkaen palmusunnuntaihin saakka. 0400967 601, www.tohmajarvenseu- Kitee To 10.1. Kaikki ovat tervetulleita, Hiltunen. Keskiviikko 9.1.2013 Ti 15.1. Klo 19 miesten ilta Luppokodalla Ojamäentie 38. Pe 11.1. klo 8 aamurukouspiiri srk. klo 12 Vihtavaaran srk.piiri Raija ja Antti Hirvosella Saunarannantie 21 B, Kurkola. Klo 10 messu kirkossa, saarnaa Lehtinen, lit. kansanopistolla. Su 20.1. klo 10.00 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko Valamontie 4, KITEE Su 13.1. Riikolan koulun salissa torstaisin klo 17?18.00, 1.-6. luokkalaiset. Nuorisotyö: Nuorten sählyvuoro liikuntahallilla keskiviikkoisin klo 16?17.30. Yhteydenotto ei ole sidottu tiettyihin puhelinaikoihin. . Klo 18 yhteiskristillinen naisten ilta päätyhuoneistossa. 2016 25 145 euroa. Kurkola, kantt. 050-3038003. Arjen Olohuone kokoontuu perjantaisin klo 10?13 Aurinkotalolla. Tukiryhmän kokoontumiset tiistaisin klo 9 Hellaniemen leirikeskuksen grillikatoksella 5.2.,12.3.,16.4.,14.5. Kappeliseurakunnan pappina on 1.1.2013 aloittanut seurakuntapastori Leena-Susanna Mikkonen, puh. 5?10 minuuttia sähköpostissa voi säästää puolen tunnin puhelun. Klo 18 matka halki vanhan testamentin srk.keskuksen kahviossa. Ajanvarauksen tekeminen Medinetissä säästää puhelinaikaa 7?10 minuuttia ja viikossa vaikkapa 30 ajanvarausta netissä säästää työaikaa 5 tuntia viikossa. kansanopiston saunaosastolla, hartaushetki klo 17.15, Saarinen. 2015 22 665 euroa ja v. hengellisiä runoja. Kiteellä vastaavia potilaita on noin 100/viikko. Kirkkokahvit. Kirkkokahvien jälkeen n. Jumalanpalvelus Kemien srk-talolla klo 10, Lappalainen, Perälä. keskuksessa. Postilan lähetyspiiri Pirkko ja Seppo Oleniuksella klo 14. Ti 15.1. Klo 16.45 kaiken kansan jumppa srk. - Messun jälkeen kirkkokahvit ja juhla seurakuntakeskuksessa. Klo 13? 16 diakoniatyön kirpputori srk.keskuksen päätyhuoneistossa. klo 15.30 -16.45. 411 293, 0400 272 301 Asiantuntevaa Kukka- ja Hautauspalvelua jo 30 vuotta Kukkakauppa ja Hautaustoimisto Kiteentie 4, Kitee, (013) 225 455 Kirkkotie 1, Tohmajärvi, (013) 225 855 Hautausasioissa Kesälahdella 050 567 9678 To 10.1. 1.-4. Ykkös-kakkoset ja eskarit klo 17.30?18.30 Enkelissä. Nuoret: Seuraava ISKO riparilaisten kanssa srk-salilla pe 18.1. klo 15.30- 16.45. Rippikoulu: Seuraava tapaaminen salilla pe 18.1. keskuksessa. 1. Klo 18.20 tule ihan uudenlaiseen raamattupiiriin srk.keskuksen päätyhuoneistoon, jossa kuuntelemme ensin puolen tunnin keskustelun Johanneksen evankeliumista radion kautta, jonka jälkeen keskustelemme kuullun pohjalta. Ke 16.1. Kaikki uudet ja vanhat isoset, kerhonohjaajat yms. luokkalaiset. Kemien lähetyspiiri Laura Koffertilla (Suoniement. 4) klo 14. Varhaisnuorisotyö: Varhaisnuorisotyön kerhot alkavat viikolla 2: Sählyt: 4.-6. Talousarvioehdotuksessa Medinetpalvelu on huomioitu. Puhelintyötunnit muuhun käyttöön Perusturvalautakunta pyysi marraskuussa lisäselvityksiä Medinetin hyödyistä ja sen aiheuttamista kustannussäästöistä. . klo 10.00?12.00 Enkelissä Kerhot: Isojen kerho tiistaina 15.1. Illan aiheena: Joosua, tuomarit ja Ruut. 0400-185710. Pyhäkoulu: Su 13.1. Asia on ollut vireillä jo 2011 lähtien. Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 2011, että Medinet-tietojärjestelmä otetaan käyttöön Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella vuonna 2013, mikäli käyttöönotto toteutetaan maakunnan muissakin kunnissa, ja että asia tulee uudelleen lautakuntakäsittelyyn ennen hankintapäätöksen tekemistä. Kiteen perusturvalautakunta päätti viime vuoden marraskuussa jättää yksimielisesti asian pöydälle lisäselvityksiä varten ja ottaa sen uudelleen käsittelyyn 19.12.2012. Tässä kokouksessa Sirpa Suikkanen esitti, ettei Medinet-palvelua oteta käyttöön vielä vuoden 2013 aikana. Jaakko Uuksulainen kannatti tehtyä esitystä. klo 13 Loukunvaaran srk.piiri Toini Juvosella Kiteentie 14 b a 9, Lehtinen. Kirkkokuoro ja seurakunnan työntekijät avustavat. Jos kehitys on sama, 30 noin 10 minuutin puhelua säästää aikaa 5 tuntia muuhun työhön. . klo 9.30 raamattupiiri srk. Virasto on auki ma-pe klo 9 - 12, p. Klo 17?18.30 naisten saunapiiri ev. Perhekerho Kemien srk-talolla klo 11. Pe 11.1. Messu Kemien srktalolla klo 10. Tiedoksi: Värtsilän kirkko suljettu käytöstä 12.12. klo 13 rukouspiiri Tyyne Savolaisella, Harjuntie 7 F 40. klo 13.00 Seurakuntakerho srk-salissa. Liikuntakerhot: Värtsilän koulun salissa keskiviikkoisin klo 17?18 1.-3. ajanvaraukset, diagnoosit, lääkitykset, rokotukset ja tutkimukset). Palvelussa voi täyttää toimenpiteisiin liittyviä sähköisiä esitietolomakkeita ja kyselyjä sekä kirjata omahoitoon liittyviä tuloksia ja välittää niitä hoitohenkilökunnalle. Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy (PTTK Oy) on pyytänyt kuntien kannan- ottoa Medinet-tietojärjestelmän hankintaan niin, että palvelun käyttöönotto on joko vuonna 2012 tai 2013. HUOM! Aika muuttunut! Muina aikoina puh. -konsertti Kiteen kirkossa. klo 15.30? 17.00 nuortentilassa. klo 18.00?19.00 Enkelissä. Torstaina 10.1. Klo 14 Keski-Karjalan Puhallinorkesterin ?Soi kunniaksi luojan. Joensuun kokemuksena Medinet on vähentänyt mm. Marevan -lääkettä käyttävien puhelinkontakteista kolmanneksen jo pienessä ajassa. . luokkalaisten sählykerho maanantaisin klo 16?17. Asiakas voi olla yhteydessä ammattihenkilöön koska vaan. klo 10.00 Sanajumalanpalvelus kirkossa, L-S Mikkonen, Samuli Niiles, kolehti Kirkon Ulkomaanavun katastro?rahastolle. Ma 14.1. klo 18.30 Kirkkokuoron harjoitus srk-salissa. Ti 15.1. Nuorten kevään suunnittelupalaveri la 12.1. klo 16.00 nuortentilassa. ma, ke ja pe klo 9-12, puh. Seurakuntakerhon seuraavat kokoontumiset srk-salilla klo 13?15 to 31.1.,to 14.2.,ti 26.2., to 14.3.,to 11.4.,to 25.4.,ti 7.5.,ti 21.5. To 17.1. klo 10.00?11.00 Enkelissä Päiväkerho: Ti 15.1. klo 12 Juurikan srk. piiri Laura ja Hugo Partisella, Kurkola. sunnuntai loppiaisesta 13.1. Uuden Kiteen seurakunnan juhlapäivä. +)4%% PUH. Klo 18.30 perhelentopallo srk. klo 10 Liturgia. Sähköinen palvelu normaalin rinnalle Kitee liittyy Medinet-palveluun Kiteen perusturvalautakunta päätti liittyä äänestyksen jälkeen Medinet-palveluun kevään 2013 aikana. Medinetin käyttöönoton jälkeen hoidamme samoja tehtäviä kuin tälläkin hetkellä, mutta sähköisesti. luokkalaisten sählykerho perjantaisin klo 15.30?16.30 liikuntahallilla. Uusien isosten isoskoulutus 10.1. 050-3038005, ja vs. kanttorina Samuli Niiles, puh. 050-3038004. Kirkkoherranviraston palvelut saa Kesälahdella seurakuntakuntatoimistosta (kirkkoherranvirasto), Kirkkotie 11, av. Potilas saa aktiivista tukea hoitoonsa ja hoidon seurantaan, selvittävät perusturvajohtaja Airi Turunen ja terveyspalvelujen päällikkö Sirpa Kojo päätösesityksessään. Tuomo Flinkman
ja päättyy Iisalmen kulttuurikeskukseen 27. Tilaukset . Osoitteenmuutokset . 040 3488 577 www.respecta.? . Syntymäpitäjässä Rääkkylässä Värttinää ei tällä kiertueella nähdä. Värttinän perustajajäsen, laulaja Mari Kaasinen lupaa kuulijoiden pääsevän konser- Koko Suomi ja koko ura teissa aikamatkalle: . Juhlan kunniaksi yhtye kiertää huhtikuussa konsertoimassa 16 paikkakunnalla. Joukkoon kuuluvat Eino Gröhn, Eija Sinikka, Teuvo Oinas, Erkki Räsänen, Kari Piironen, Risto Nevala ja Jouni Raitio. Hän on soittanut yhdessä Heikki Laurilan, Taisto Wesslinin ja Tapio Salon kanssa. Lisäksi hän on työskennellyt kapellimestari Jaakko Salon kanssa. Tarkkoselta on ilmestynyt kolme soololevyä: Kesäilta 1986, Anna 1989 ja Harmonikan aikaa - soiton taikaa 2005. Lisäksi hän on levyttänyt yhdessä Pentti Karjalaisen, Arto Tarkkosen ja Teuvo Oinaan kanssa. Kotimaan lisäksi Tarkkonen on esiintynyt Pohjoismaissa, Saksassa, Venäjällä, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Konsertin järjestävät Kiteen kaupungin kulttuuritoimi, Keski-Karjalan Reuma ja Tules ry. Riitta Makkonen Värttinä täyttää 30 vuotta ja tekee juhlakiertueen Tuore Emma-ehdokas, suomalaisen kansanmusiikin lippulaiva ja kansainvälisesti menestynein yhtye Värttinä saavuttaa ensi vuonna 30 vuoden kunnioitettavan iän. Viime vuoden alussa julkaistu Utu (Rockadillo) on jo yhtyeen 11. Hän osallistui Tangomarkkinoiden Tangokuningas -kilpailuun kolme kertaa, vuosina 1995, 1997 ja 1999, jolloin hän voitti tavoitellun kruunun. Voiton jälkeen hän jätti varastopäällikön työnsä turkulaisessa laivanmuonitusyrityksessä ja keskittyi täysillä musiikkiin. Kansan tanssittamisen ja konserttien lisäksi Hervanto on vieraillut viimeisen kymmenen vuoden ajan musikaaleissa eri puolilla Suomea. Ja onhan yhtyeen 30-vuotisella uralla merkittävä rooli Suomen kansanmusiikin uuden murroksen historiassa, Karoliina Kantelinen kiteyttää. Takariviin rumpujakkaralle puolestaan istahtaa monessa liemessä keitetty Mikko Hassinen, joka on toiminut Värttinässä tuuraavana rumpalina vuoden päivät. Jalkojenhoitopalvelu ARJA Myös koti- ja laitoskäynnit. LAHJAKORTIT! Soita ja varaa aika Arja Haurinen puh. Rivi-ilmoitukset www.kotikarjala.fi Korkealuokkaiset NIBE lämpöpumput uuteen tai vanhaan taloon! NIBE lämpöpumpulla alennat tuntuvasti talosi lämmityskuluja luontoa säästäen! 5VUVTUV NPOJQVPMJTFFO M¼NQÎ QVNQQVWBMJLPJNBBNNF TJWVJM MBNNF XXX OJCF Þ Maalämpöpumppu poistoilmalämpöpumppu ilma/vesilämpöpumppu Ota yhteyttä ja pyydä tarjous sinun talosi NIBE-lämpöpumppuratkaisusta. Valtuutettu jälleenmyyjä Soita 050 464 9973. 30-vuotisjuhlan kunniaksi yhtye kuitenkin kiertää koko maan vieraillen kuudellatoista paikkakunnalla Helsingistä Tornioon. Kiertue alkaa Hämeenlinnan Verkatehtaalta 5.4. laulavat naiset herättivät huomiota paitsi laulutyylillään, myös Oi Dai?levyn uskaliailla sanoituksilla. Aloitetaan sieltä ihan alkuaikojen jutuista ja päädytään ihan uuteen, vasta tänä vuonna julkaistavaan materiaaliin. . Värttinä on joka tapauksessa käsite. Voi siinä aluksi nousta puna poskille?, Mari Kaasinen nauraa. Uusi laulaja ja rumpali Erityisen jännittävä juhlakiertue lienee Värttinän uusille jäsenille, jotka tekevät ensiesiintymisensä suomalaisyleisön edessä. Joensuussa Värttinä esiintyy 17. huhtikuuta ja Savonlinnassa 18. Näköislehti . Ensimmäiset roolit olivat Turun Kaupunginteatterissa 20012002 Ankkurilyhty -näytelmässä, jossa Hervanto esitti kahta laulajalegendaa A. huhtikuuta. Onhan se tietysti itsellekin jännittävää lähteä jälleen laulamaan niitä lauluja, joita on silloin joskus laulanut. Tuolta levyltä ovat nousseet klassikoiksi mm. Värttinä on harvoin nähty vieras suomalaisilla konserttilavoilla. Eturiviin Mari Kaasisen ja Susan Ahon rinnalle astuu musiikin maisteri ja etnomusikologi Karoliina Kantelinen, joka on innoissaan uudesta pestistään. . Moinen taival olisi tuskin mahdollista ilman vahvoja juuria ja perinteitä sekä toisaalta uudistumiskykyä ja luovuutta. . 050 340 1222 Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut hoitaja it taja aj j Lähihoitaja Arja Haurinen 050 340 1222 MARIN ASKELHOIVA Kiteentie 14 A (torin vieressä) Arja tavattavissa joka kuukauden 4. Opettajana hänellä on ollut muiden muassa harmonikkataiteilija Esko Könönen. Tarkkonen on esiintynyt ja levyttänyt maamme nimekkäimpien laulajien kanssa. Siskokset Mari ja Sari Kaasinen perustivat Värttinänimisen ryhmän Rääkkylässä vuonna 1983. Ajatus on semmoinen, että konsertissa seurataan kronologisesti sitä muutosta ja kehitystä mikä Värttinässä on 30 vuodessa tapahtunut. . 30 vuotta on pitkä aika mille tahansa yhtyeelle. tammikuuta tangokuningas vuosimallia 1999 Petri Hervanto sekä harmonikkavirtuoosi Mika Tarkkonen orkerstereineen. Petri Hervanto laulaa Kiteellä Virtaa. Mika Tarkkonen on soittanut lukuisien tangokuninkaiden kanssa. Kolmas kerta sanoi toden Petri Hervannolle. Retrospektiivinen kiertue esittelee suomalaisille myös yhtyeen uuden solistin ja rumpalin. Miinan laulu, Marilaulu ja Kiiriminna. Viimeisin Utu-levy on niin ikään tehnyt historiaa: se keikkui viikkokausia Euroopan maailmanmusiikkilistan kärjessä, varmisti osaltaan yhtyeelle arvostetun Womex Artist Award ?palkinnon, nousi Ylen Radio Suomen soitetuimpien joukkoon kappaleella Tuuterin tyttäret ja toipa levy Värttinälle vielä Emmaehdokkuudenkin. Viime vuoden alussa hiljaiselonsa päättänyt Värttinä valmistautuu juhlimaan tänä vuonna täyttyvää 30 vuoden ikää. Jos katsoo, minkälaisia muusikoita Värttinässä on noiden vuosien mittaan soittanut, niin ei voi välttyä pitämästä sitä jonkinlaisena kansanmusiikin ?mestariluokkana?. . viikko (to?pe) 11.?12.1., 21.?22.2., 27.?28.3., 25.?26.4., 30.?31.5., 27.?28.6. LEIKKAA TALTEEN Keskiviikko 9.1.2013 Palvelemme nyt myös Kiteellä! Fysioterapeutti Sanna Kuronen palvelee ajanvarauksella: t pe 11.1. t pe 8.2. t pe 8.3. t pe 12.4. t pe 10.5. Vastaanotolta muun muassa t Yksilölliset pohjalliset t Kompressiosukat t Kevyet valmistuet Vastaanotto Lääkäriasema Resetin tiloissa: Olkontie 6, 82500 Kitee. Varaa aika numerosta 040 3488 506 Tervetuloa! Respecta Oy Joensuun myymälä Kuurnankatu 7, 80100 Joensuu ma?pe 9?16 p. Koti-Karjala Kaikki mitä jalkasi tarvitsevat Tangokuningas tuo lisää Virtaa Kiteelle Tangolegenda Olavi Virran toivottuja tangoja ja iskelmiä esittävät Kiteellä 27. studiolevy. Läpimurtonsa yhtye teki 1990-luvun alussa, kun sen ?korkeelta ja kovvoo. Siksi tiedän odottaa innostavaa ja hedelmällistä 5 yhteistä taivalta, Kantelinen sanoo. Vuosien varrella Värttinä on kokenut useita rakenteellisia ja musiikillisia muutoksia. Värttinästä onkin muodostunut eräänlainen instituutio, ?keikkakorkeakoulu?, jonka riveissä on esiintynyt kaikkiaan yli 50 kansanmuusikkoa. . Aimoa ja Olavi Virtaa. Sen jälkeen hän on laula- nut muun muassa Ilkka Lipsasen roolin Varkauden Teatterin Danny-näytelmässä ja Tauno Palon roolin samassa teatterissa Tunteen Palo -näytelmässä. Kotimaan lisäksi Hervanto on esiintynyt muun muassa Argentiinassa ja Saksassa. Laulamisen lisäksi hän luennoi koulutustilaisuuksissa ja toimii terveyskonsulttina ja ryhmäliikuntaohjaajana. Harmonikkataiteilija Mika Tarkkonen aloitti harmonikansoiton jo seitsemänvuotiaana. huhtikuuta. Värttinässä on taitavia ja minulle jo entuudestaan monista yhteyksistä tuttuja muusikoita
Lisäksi seura on ollut kolme kertaa hopealla ja kerran pronssilla. Lisäksi kunniakirjalla ja kaupungin pöytästandaarilla palkittiin seitsemän ansioitunutta henkilöä tai yhteisöä, jotka ovat kehittäneet Kiteetä ja edistäneet Kiteen kaupungin mainetta: teollisuusneuvos Erkko Kajander, Kiteen Jäähalliyhtiö, Matkailukeskus Pajarinhovi, Kiteen evankelinen kansanopisto, Marimekko, Kiteen toimipiste, Kitee Ski Oy, Kiteen saha. Tuomo Flinkman Kuntahäät torilla Kiteen tori oli juhlapaikkana Kesälahden ja Kiteen tultua yhdeksi kuin se pariskunta, joka ei uskaltanut mennä papin puheille ennen kuin yhteisiä lapsia oli jo yhdeksän. Pakkassäähän juhlimaan löysivät tiensä niin Paha Pajari ruoskineen, piikoineen ja tyttärineen kuin Nils Ludvig Arppe vaimoineen. Oli pontikankeittäjää ja hevosta, Akseli Branderkin rouvineen. Musiikin monitoimimies. Hän on toiminut alkuperäisen Nightwish-yhtyeen ulkopuolisena tukijana ja monen muun nuoren musiikin harrastajan kannustajana. Se on voittanut pesismestaruuden kolmesti. Palkinnon saivat seuraavat yhdistykset ja henkilö seuraavin perusteluin: Kyläpari ry: Pari vuotta sitten kymmenvuotistaival- taan juhlinut, aktiivinen kyläyhdistys Venäjän rajan tuntumasta, joka on enemmän kuin kyläyhdistys, sillä se järjestää harrastustoimintaa kaikille kiteeläisille. Isännöitsijä Knudsen meijeriltä räyhäsi roskanpolttouunin varastamisesta - välillä piti ottaa glögiä vahvikkeeksi. Ne on myönnetty Nightwish-yhtyeelle, Kiteen Urheilijat ry:n mäkijaostolle, Kitee-Seura ry:lle, Kupiaisen kauppiasperheelle ja pesäpalloilija Pasi Piriselle. Rahaston viimeiset palkinnot jaettiin uuden Kiteen ensimmäisessä kansalaisjuhlassa Kiteen torilla. Aikakiven vastaanottivat Kiteen kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläinen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sinikka Musikka. Valamon munkki Igor jututtaa Nils Ludvig Arppea ja tämän vaimoa Amalia Kristiinaa. Sirpa Suomalainen ja Esa Rahunen Pro Kesälahti ry:stä luovuttivat Aikakiven Kiteen kaupungin edustajille Sinikka Musikalle ja Kirsi Hämäläiselle. Kiteen keisari Akseli Brander kävi vaimonsa Thean kanssa katsomassa, mitä torilla tapahtui. Aladár Bayer Keski-Karjalan musiikkiopiston huiluryhmä uhmasi pakkasta heleällä soitollaan. Kiteen Paha Pajari piti ruoskan kanssa toriväen kurissa.. Koti-Karjala 6 Keskiviikko 9.1.2013 Pekka Ikosen rahastosta Kannustuspalkintoja Kiteen kehittäjille Kiteen kaupunki perusti huhtikuussa 2003 kaupunginjohtaja Pekka Ikosen nimeä kantavan rahaston kiitoksena hänen pitkästä ja ansiokkaasta urastaan Kiteellä. Palkittavat valitsi työryhmä, johon kuuluivat kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sinikka Mu- Kiteen kaupunki jakoi Pekka Ikosen rahaston loput varat neljälle yhdistykselle sekä yhdelle yksityishenkilölle. sikka ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela sekä kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläinen. Kannustuspalkintojen arvo oli 500?1 000 euroa. Kyläparin Myllyteatteri on käsite. Kaksi vähän eksyneenoloista Valamon munkkia, Igor ja Sergei, taaperehtivat ympäriinsä kertomassa kalajuttuja ja muuta mukavaa. Historiallisista henkilöhahmoista vastasi Kyläparin Myllyteatteri, musiikista KeskiKarjalan musiikkiopisto sekä kuorot Kiteeltä ja Kesälahdelta unohtamatta Basement Badness-hevibändiä. Seura on pelannut SM-sarjatasolla jo vuodesta 1973 lukien ja on menestyneimpiä pesäpalloseuroja Sotkamon Jymyn ohella. Aktiivinen kumppani kaupungin nuorisotyölle. Puhoksen Perinnepäivät: Keski-Karjalan mittavin kesä- tapahtuma, josta on tullut suosittu kesäinen käyntikohde. Perinteet ja vanha tekniikka kiinnostavat ja ne herättävät nostalgisia muistoja. Se on hienolla tavalla tuonut kiteeläistä kulttuuriperinnettä kaikkien tietoisuuteen. Plamen Dimov: Bulgari- an lahja Kiteen kaupungille. Seura tarjoaa jäsenilleen muun muassa kilpailu-, koulutus-, valmennus- ja nuorisotoimintaa sekä kuntoliikuntaa. Seuran riveistä on tullut monia menestyneitä urheilijoita. Seura on saanut paljon tunnustusta myös erinomaisena kilpailun järjestäjänä. Kiteen Pallo ry: Pesäpallon huippuseura, joka kerää joka kesä jopa useita tuhansia pesäpallon ystäviä seuraamaan kotiotteluita. Tapahtuma on myös kuntalaisten ja loma-asukkaiden kohtaamispaikka. Kiteen Urheilijat ry: Jo 1931 perustettu ja valtakunnallisesti tunnettu yleisseura, johon kuuluu seitsemän jaostoa. Urheita olivat kaikki muusikot, jotka sormiensa ja huuliensa paleltumisen uhallakin musisoivat taiten loppuun asti. Pro Kesälahti ry lahjoitti Kiteen kaupungille Uukuniemeltä hakemansa Aikakiven helpottamaan kiireisten työntekijöiden elämää. Kiven luovuttivat Pro Kesälahden sihteeri Sirpa Suomalainen ja hallituksen jäsen Esa Rahunen. Rahasto perustettiin kymmeneksi vuodeksi. Viimeiset stipendit jaettiin kuntaliitosjuhlassa lauantaina. Rahastosta on palkittu vuosittain tai valtuustokausittain Kiteen kehittämisen, Kiteen maineen kohottamisen ja hyvän kaupunkikuvan ylläpitämisen hyväksi tehtyä työtä. Kannustuspalkinnon saajana on voinut olla yritys, yhteisö tai yksittäinen henkilö. Rahastosta on jaettu tähän mennessä viisi kannustuspalkintoa
Uuden Kiteen tavoite on kallisuuden, kotoisuuden ja kodin kaipuu. Ihminen itse ei ole muuttunut muun kiihtyvän muutoksen keskellä niin paljoa, että se voisi jättää juurensa huomiotta. Hienoa oli saada kutsu. Soraääniä ei ole kuulunut, joten hyvältä vaikuttaa. Juhlan teema, rajat, näkyi myös ohjelman musiikillisessa osuudessa. Juhla on hyvin järjestetty. Kiteellä on huikeat puitteet ja mikä hienoa, omasta takaa tuollainen lumoava maagisen metsäkeiju -imagon omaava esiintyjä, Hyttiset kehuivat Johanna Kurkelaan viitaten. . Lisäksi hän esitti maakuntajohtajan toivekappaleena Sun särkyä anna mä en. Iltajuhlan ohjelmaa, järjestelyjä ja tarjoiluja kehuttiin illan aikana eri seurueissa laajasti ja ennen kaikkea korkea taso sai kiitosta. Kertoo se ainakin sen, että on pi- tänyt tehdä jotain ja oikein, urheilijanaiset naurahtivat. Arjen elämässä Oona kertoi iloitsevansa ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen selkäkivuttomasta olotilasta. . Sen ei pidä sulautua tympeään massakulttuuriin! Täällä nousee globalisaatiolle vastareaktiona pai- Kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläinen ja maakuntajohtaja Pentti Hyttinen vaimonsa Pirkko-Liisan kanssa kiittelivät ohjelmaa korkealaatuiseksi. . Pohjois-Karjalan ja Karjalan tasavallan yhteistyöstä yli rajojen kertoi osansa Sortavalasta esiintymään saapunut Ansamblja Vereja -lauluryhmä, joka esiintyi sekä suomeksi että venäjäksi. Ryhmän esityksiä seuratessa ei jäänyt epäselvää siitä, mistä termi ?Karjalan laulumaat. Tällainen on juuri minun ?loso?ani mukaista. Kompromisseja tekemällä ja soveltamalla treenikausi on kestänyt kuitenkin aikatauluissaan ja Katri katsoo valoisasti edessä siintävään ensimmäiseen kauteensa aikuisten sarjassa. Juhlissa Katrin kiitokset menivät hienosti järjestetyille puitteille ja kauniille koristeille. Samaa korkeaa tasoa noudattaen, paikallisuutta arvostaen ja oman kaupungin osaajia kunnioittaen on hyvä jatkaa myös arjessa. Maakunnan ja oman seutukuntamme kutsuvieraat nauttivat maakuntaliiton uuden vuoden juhlasta ja siihen yhdistetystä liitosjuhlasta. Kitee sai paljon kiitosta hyvistä järjestelyistä, hienosta ohjelmasta, paikallisten erikoisuuksien näkyvyydestä, rennosta tunnelmasta ja vähiin jääneestä ?pönötyksestä?. Paikallisen kulttuurin ja historian näkyvä esillä oleminen juhlassa sai kirjailija Heikki Turusen ?loso?sten aatosten äärelle. . Paikallisväriä pitää olla, sopivasti. Juhlat ovat olleet aina toinen toistaan huikeampia. Ei purnata nurkan takana, vaan avataan uusia keskusteluja. Meidän elämänmuoto Karjalassa ei ansaitse tulla tuhotuksi. Olen kuullut juhlaväeltä paljon hyvää palautetta, Hämäläinen totesi. . Kansanjuhlassa torilla tunnelma oli kiva ja yhteisöllinen. Moniarvoisuus on tärkeää ja siksi näissä juhlissa vaikeita asioita ei haluta kätkeä maton alle. Kipupisteitä löytyy ja haluamme olla avaamassa rajoja siinä mielessä, että niistä voi puhua avoimesti, kuten Leila Luukkainen puheessaan toi esille, maakuntajohtaja Hyttinen totesi. . Pyrimme siihen, että kuntalaiset tuntevat, ettei kunta ole vain hallinnollinen yksikkö, vaan aidosti kunta- paljon, kun identiteetti säilyy, kun meitä höykytetään kulkemaan uusien trendien kärjessä, Turunen totesi. laisten muodostama yhteistö. Se vaatii toki sitä, että kuntalaistenkin pitää olla aktiivisia ja osallistua keskusteluun ja toimintaan, Hämäläinen kiteytti uuden Kiteen tavoitekenttää. Teksti: Niina Nyrhinen Kuvat: Aladar Bayer. Uusi Kitee on antanut hyvän maakunnallisen näytön juhlien järjestäjänä. Perhananmoinen kuntoutus siihen vaadittiin. Luottavaisin mielin mennään kesää kohti, sillä on se niin harvinaista herkkua, kun pääsee treenaamaan ja loikkimaan kivuttomasti. Katri puolestaan paljasti kärsineensä talven mittaan pienistä vaivoista. tulee. Oona puolestaan kertoi nauttineensa suuresti juhlaruuista. Juhlahumussa käytiin myös spekulaatioita tulevan kesän pesäpallokoitoksista. Kiteeläisten paikallisvastuksen Joensuun Mailan pelinjohtaja Antti Eteläpää (kuvassa oikealla) kuvaili tuoretta joukkuettaan vahvaksi ja tavoitteita korkeiksi. . Jo se lohduttaa luoda entistä avoimempi kulttuuri. Kurkela oli halunnut omistaa itse valitsemansa kappaleet Satojen unien näkijä, Rakkauslaulu ja Kaikki askeleet uudelle Kiteelle. Nuorten naisten esittämät karjalaisuutta kuvastavat laulut ja niihin yhdistynyt tanssi tekivät yleisöön voimallisen vaikutuksen iloisuudellaan ja energisyydellään. Kiteen omaksi keijukaiseksikin yleisön joukossa tituleerattu Johanna Kurkela loi puolestaan liki maagista tunnelmaa juhlaan. Matka on toki vasta alussa, joten porras kerrallaan mennään. Paikalliskulttuuri ei häviä, kun sitä tällä tavalla pidetään yllä. Turusen mukaan karjalaiset ihmiset ovat luonnostaan kosmopoliitteja ja eurooppalaisia, joskin omalla tavallaan. . Selkä on aika täydellinen nyt. Koti-Karjala Keskiviikko 9.1.2013 7 Paikallisuuden näkyminen sai kiitosta vierailta Katri Hirvonen oli maakuntaliiton juhlien ensikertalainen, Oona Sormu- selle juhlat olivat jo toiset. . Pelin taso pitää ensin vakiinnuttaa, mutta lopullisena tavoitteena on mitalisija. Joukkueen luomisessa Eteläpäällä on positiivinen haaste, sillä ensi kesän porukka on tasaisen vahva. Joukkueeseen mahtuu peräti viisi viime kesän Itä-Länsi ottelussa pelannutta pelaajaa. . Iltajuhlassa ohjelma oli korkeatasoista, mutta toisaalta mukana on ruohojuuritason meininkiä. Pelit kertoo paljon ja sen mukaan luodaan joukkuetta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kaikki ovat hyviä tyyppejä. Peliajatus ja -idea on nyt tehty ja sitä on lähdetty markki- noimaan ja tekemään asioita sen mukaan
Joka tapauksessa Armi oli toivonut, et- huolehtia. Hakijoita koulutukseen löytyi heti 20. Uuden ompeluosaston opettajaksi ja koulun johtajaksi tuli samana syksynä Ilmi Nousiainen. Kesällä selailin tamperelaisessa kirjakaupassa Juha Tantun äskettäin ilmestynyttä Armi Ratiasta kertovaa kirjaa. 1959. Koulutoiminta muuttui melkoisesti kuntainliitolle menon myötä. Töitä annoin oppilaille taitojen mukaan. Eräänä vuonna teimme Osuuskaupan naisille kymmenen työasua. . 1960-luvulla ompelulinja jatkoi toimintaansa Kiteelle perustetun ammattikoulun alaisuudessa. Vuonna 1903 perustetun Kiteen Naiskotiteollisuuskoulun kudontaan keskittynyt opetus hiipui 1950-luvulla. Täytekakku oli vielä maistamatta ja Armi sanoi, että sitä saatte leikata vasta, kun paidat on vaihdettu. Katselimme Topin kanssa ns. monttu auki, mistä oikein on kysymys. Nykyisin puhutaan kouluissa oppiaineiden integroimisesta. Koululla oli paljon entisiä malleja, kirjoja, lankoja ja mallilehtiä, ne kaikki katsottiin tarpeettomiksi. Tyttöjä oli lähinnä Kiteeltä ja lähikunnista. Häneltä voi kysyä tarkemmin tapaamisesta ja ilmoittautumisesta. Ilmi Nousiainen, Alli Hakulinen ja Irja Torni toivovat, että ompelulinjan entiset oppilaat ottaisivat yhteyttä ja osallistuisivat ensi vuonna yhteiseen tapaamiseen. Topi totesi, että ?kuule Juakko, tässä on hohtova?. Tuon pyynnön Topi nyt muisti. Armi ilahtui soitostamme ja kehotti hyppäämään mittariautoon. Meillä se toteutui jo silloin, kun oppiaineita opis- keltiin niin, että ne hyödyttävät ompelijana toimimista. Tämän jälkeen toiminnot siirtyivät entisen Mieskotiteollisuuskoulun rakennukseen, jossa myöhemmin toimi ammattikoulun asuntola. . Jokaisella oppilaalla oli velvollisuus ottaa tilaustöitä. Hän muistelee, että koulun aloittaminen oli haasteellista. . Perille päästyämme ?Marimekon äiti. oli meitä vastaanottamassa kädet halausasentoon levitettynä. Vilkaisimme konttorin ja pääsimme näkemään, miten Marimekon kankaita painetaan. Tehdaskierroksemme aikana pöytä oli laitettu koreaksi ja kahvin juonnin lomassa keskustelimme ?molempia osapuolia kiinnostavista ky- symyksistä?. Aika kului joutuisasti ja vilkuilimme Topin kanssa jo kelloa, että emme myöhästy junasta. Ompelualan koulutusta Kästekosen talossa oli vuosina 1959-67. Kästekosen historiaa, osa 2. Pukuompelusta teolliseen vaatetuotantoon Liki 60 vuotta Kiteellä toiminut kudontakoulu muuttui ompelukouluksi v. Koti-Karjala 8 Keskiviikko 9.1.2013 Opettaja Ilmi Nousiainen opastaa ompelulinjan tyttöjä. Nuoria naisia kiinnosti enemmän ompelu- ja teollinen työ. Koulun toiminnan jatkumisen turvaamiseksi nykyisin Kästekosena tunnetussa rakennuksessa toiminut kudontaosasto muutettiin ompeluosastoksi v. Liinavaatteilla pääsivät harjoittelemaan enemmän ne, joilla taidot olivat puutteellisemmat. haikailtiin kaksivuotiseksi ja kaksiluokkaiseksi. Luokissa oli vielä kutomakoulun välineet ja budjettiakaan ei oltu tehty muutosta varten. Paikallisella Mieskotiteollisuuskoulusta valmistuneella nuorella miehellä sain teetettyä kunnollisen kokoisia työpöytiä. Paidat menivät vaihtoon Alkusyksystä v. Koululla ei ollut asuntolaa, vaan kukin hankki jonkin kortteerin, jos koti ei ollut lähellä. . Oli laskentoa, kirjanpitoa, kaavaoppia ja taloustietoa. . Kuvatekstissä mainitaan, että taustalla ovat presidentin adjutantti Lasse Wächter ja maaherra Erkki Haukipuro. Talvi on tulossa, mutta silti uskallan lyödä pässinpökkimistä tehdyistä välihousuista vetoa, että kuvassa ei ole Haukipuro, vaan oma kansanedustajamme Hannes Volotinen. Malinen) ja v. 1962-63 koulua käynyt Alli Hakulinen (o.s. Niillä tuotoilla saatiin myös katettua koulun toimintaa. Ei muuta kuin paidat päälle ja kakkua maistamaan. Taksia ulkona odottaessamme Kiteen ompelulinjalla Ilmi Nousiaisen opissa vuosina 1959-67 olleet oppilaat puuhaavat yhteistä kokoontumista ensi vuodeksi. Ensi vuonna Käsityökoulun perustamisesta tulee kuluneeksi 110 vuotta ja Kästekosena nyttemmin tunnetun koulurakennuksen valmistumista 80 vuotta. Tapaamisen puuhanaisina ovat v. Kuvassa vuosiluokka 1964-65. ompelua, napinläpihalkioita, reikäompeleita, revinnäisiä ja kirjontaa. . Niin me valitsimme Topin kanssa elämämme ensimmäiset Jokapojat. Se on myönnettävä, että Haukipurossa ja Hanneksessa on yhdennäköisyyttä. Ps. Se oli meille kehitysalueen maalaispojille uutta ja ihmeellistä. 1962 Naiskotiteollisuuskoulun, Mieskotiteollisuuskoulun se omisti jo entuudestaan. Teoksen. Pöydän nurkalle ilmestyi Jokapoika -paitoja ja Armi kertoi, että talosta emme pääse ulos ennen kuin meillä on uudet paidat päällä. Jokaisen kunnan pitäisi lunastaa asukaslukuunsa suhteutettu määrä ammattikoulupaikkoja. Entiset olivat poljettavia suorasaumakoneita. 1973 olimme valtuuston puheenjohtaja Lipsasen kanssa kunnan asioilla Helsingissä. Toiminnot yhdistettiin ja oppilaitoksen nimeksi tuli Kiteen Ammatillinen Koulukeskus ja sen johtajaksi tuli entinen Mieskoulun johtaja Tarmo Vesa. Vuonna 1965 Kiteen kunta myi Ammatillisen Koulukeskuksensa Pohjois-Karjalan Ammattikoulujen Kuntainliitolle. Ompelulinja jatkoi toimintaansa vanhassa koulurakennuksessa vielä pari vuotta. Ei ollut työn puutetta, kun aluksi tyttöjen kanssa purettiin loput kangaspuut kutomasalista ja kannettiin vinttiin. . Koulua käytiin kuutena päivänä viikossa, kahdeksan tuntia päivässä ja lauantaina lyhyemmin. Ompeluosastolta poistettiin kaikki entiset ompelukoneet ja tilalle tuli ns. puoliraskaat teollisuuskoneet. Koulutusta suunnattiin teolliseen vaatevalmistukseen. . Kiteen kunta halusi saada paikkansa omista kouluista. Kiteen kunta siten tarjoutui ostamaan v. Syksyn kaksi ensimmäistä viikkoa piti harjoitella ensin paperimonisteille ja sitten tilkuille, jotta oppilaat tottuisivat koneiden vauhtiin. . 65 prosenttia koulun kustannuksista tuli valtiolta. Naisten pusero ja hame olivat keskeisimpiä opittavia. . Ompelukoneita piti saada lisää. Karonen). Opettajana ja koulun johtajana toiminut Ilmi Nousiainen on mukana kutsumassa entisiä oppilaitaan koolle ja osallistumassa yhteiseen muistelutilaisuuteen. 1964-65 opiskellut Irja Torni (o.s. Lisätilaa kaipailtiin ja neuvonta-asemakin mieluili rakennukseen. 1960-luvun alussa oli kehitteillä koko maan käsittävä ammattikouluverkosto. Se oli perinteitä arvostavalle rankka kokemus, muistelee Ilmi Nousiainen. Lähteet: Naiskotiteollisuuskoulun (1903-1967) leikekansio, Ilmi Nousiaisen haastattelu ja hänen kirjallinen muistelunsa koulun historian vaiheista. Riitta Hakulinen Ilmi kaipaa tyttöjään Kevätnäytöksessä oppilaat esittelivät vuoden aikana ompelemiaan vaatteita. Kunnalta ja Martoilta saatiin vuotuiset avustukset ja lisäksi järjestettiin juhlia, näytöksiä ja myyjäisiä. . Taksikuskin kysellessä suunnitelmiamme Topi kertoi, että ?paijjanvaiholta ollaan tulossa ja Joinsuun junnaan mänössä?. Junan ravintolavaunussa nokakkain istuessamme Topi tuumasi vielä virne kasvoillaan minua, adjutanttiaan katsoen, että ?on siinä ja siinä, jotta en sano kirjuria melekein herrasmiehen oloseksi?. Jaakko Turunen kuvitukseen kuuluu otos, jossa presidentti Urho Kekkonen ompelee Kiteen tehtaan vihkiäisissä tehtaanavaussaumaa. Ompelutöitä tehtiin monipuolisesti: tyynyliinoja, lakanoita, miesten paitoja, vauvanvaatteita ja tietysti erilaisia vaatteita naisille. Harjoiteltiin vetoketjun sanedustajien vaivoiksi, mutta Topi oli eri mieltä. Hän sanoi, että nyt ei altisteta itseämme poliittisille tartunnoille, vaan soitetaan Marimekkoon ja kysytään onko Armi paikalla. En muista tarkkaan, oliko Marimekon tulo Kiteelle jo lopullisesti varmistunut, mutta ainakin ratkaisu oli hyvin lähellä. Lopuista piti koulunjohtajan tä me kiteeläiset kävisimme Marimekon tehtaalla, jos on käyntiä Helsingissä. Olimme matkustaneet yöjunalla ja varsinainen asiamme oli hoidettu aamupäivän aikana. Kun paluujunan lähtöön oli useita tunteja, mietimme miten käyttäisimme luppoajan. Ehdotin, että menisimme eduskuntataloon pohjoiskarjalaisten kan- Käsityökoulusta ammattikouluksi Ompeluosaston toiminta oli vakiintunut, mutta opetusta Kodintekstiileistä muotivaatteisiin . Ajan henki oli silloin se, että kaikki vanha haluttiin hävittää. 1959
Koti-Karjala Keskiviikko 9.1.2013 9 Vietnamilainen Pho-keitto (4 annosta) 1,5 1, 1 ,5 l 2 1 3 liha li lihalientä hali ha li ien ntä t valkosipulinkynttä valk va lkos lk osip ipul ip uli inkynttä kanelitanko pala tuoretta inkivääriä 400 g naudan jauhelihaa 1 sipuli 300 g parsakaalia 200 g pitkiä vihreitä pakastepapuja 0,5 dl soijakastiketta 0,5 dl limetin mehua 200 g nuudeleita Suomalainen 49 Atria Kevyt jauheliha 10 % 400 g (8,74/kg) www.foodie.fm Suomalainen 11 50 kg Rainbow Porsaan sisäfilee, maustettu tai naturel, alkuperämaa Tanska 0 Hinta voimassa 9.?13.1. 99 kg Espanja Klementiini I-lk. 4 0 Rainbow Broilerin ohutleikkeet 430?500 g (11,51?9,90/kg) Hinta voimassa 9.?13.1. Palvelemme Arkisin 7?21 Lauantaisin 7?18 Sunnuntaisin 12?18 www.pko.fi 95 65 Suomi Keräkaali I-lk. kg 0 99 Saarioinen Pizzat 200?220 g (4,95?4,50/kg) 2 65 Kellogg?s Rice Krispies -riisimurot 375 g (7,07/kg) 0 89 Mummon Ranskanperunat, pakaste, 450 g (1,89/kg) 0 39 Arla Ingman Kalinkakerrosjogurtit 150 g (2,60/kg) 1 89 Vaasan Taikaruis 100 % -viipaleet 390?550 g (3,44?4,85/kg) 0 31 Arla Power Cow -vanukkaat 120 g (2,58/kg)
Opiskelija voi valita muiden Keski-Karjalan alueen oppilaitosten kursseista itselleen sopivia opintoja, ja hakea kurssien tunnustamista omiin opintoihinsa. Oppilaitoksessamme on ilmainen asuntola. Iltaisin järjestetään ohjattua vapaa-ajan toimintaa. Teoriaopetus toteutetaan klo 8-14, mikä mahdollistaa harrastamisen iltapäivisin ja helpottaa kulkemista oppilaitokselle hieman kauempaakin. Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto KOKKI Kokki tuntee elintarvikkeet ja raaka-aineet ja osaa niiden käsittelyn. g?n)` Mg?)g JnM. `? mistus . `fM? . Z ZJ` }n]M)g . } . `n ` `` . Jn`)Jtiminen . Hän voi työskennellä esimerkiksi päiväkodeissa, perhepäivähoidossa, sairaalan lastenosastoilla tai kouluissa. Opintoihin sisältyy mm. . Hän voi työskennellä esimerkiksi konepajalla, telakalla, metalli- ja konekorjaamoilla tai teollisuuden kunnossapitoyrityksissä. Opintoihin sisältyy mm. . fMg)g - vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää 10 ov:n verran liikunnan opintoja, jotka opiskelija on tehnyt esim. - 15.3.2013 www.haenyt.? Eläintenhoitaja vastaa eläinten perushoidosta. ]ng) ?nf ?Mng z)}?))? Hae opiskelemaan Yhteishaku 25.2. ?M` . . musiikkiopistosta. Urheiluharrastuksen yhdistäminen ammatilliseen opiskeluun Kiteellä Tällä hetkellä ammatillisiin opintoihin voidaan sisällyttää 14 opintoviikkoa eli 560 tuntia urheiluharrastuksesta seuraavasti Opintoihin sisältyy mm. . Z ?nf ?Mn?)]gMM]] Z )gnukset . Hän voi työskennellä esimerkiksi ravintoloissa, henkilöstöravintoloissa, suurkeittiöissä tai juhla- ja pitopalveluyrityksissä. Opintoihin sisältyy mm. . Z `)?¡?¡s?. zJ. `fM? . ] zz `). J]s. JM? . ]g?n?fM)g ?])fMg)g. joukkueurheilun tai yksilölajeihin valmentautumisen kautta Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma tai Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma LÄHIHOITAJA - lisäksi opintoihin voi sisällyttää 4 ov liikunnan opintoja, jolloin opiskelija voi lukujärjestykseen merkittyjen tuntien aikana tehdä omatoimisesti harjoitusohjelman mukaisia harjoitteita tai osallistua muun ryhmän kanssa liikunnan opettajan pitämille liikunnan tunneille. Opintoja on mahdollista painottaa liikunnan lisäksi musiikin, kuvataiteen, tietotekniikan tai rajan tarjoamien mahdollisuuksien suuntaan. Opiskelija voi valita opintoja muista tutkinnoista ja suorittaa ylioppilastutkinnon ammatillisen tutkinnon rinnalla. Opintoihin on mahdollista sisällyttää suorituksia vapaa-ajan harrastuksista, työkokemuksesta tai muista opinnoista esim. ] ?g ?])fMg)g Z nJZ . fMg)g ?)` Mg?)g JnM?n Z J¡?Mg?nMggM. ?` }?) ?}n]M)g . . JnM?n Z Jn`)gzM?n?¡s. `ng }n]M)g Z ggn}n]M)g . g zM?n Z M ] z `?)` Sairaanhoitoon ja huolenpitoon suuntautunut lähihoitaja työskentelee eri-ikäisten ja erilaisia sairauksia sairastavien ihmisten kokonaisvaltaisessa hoito- ja huolenpitotyössä esimerkiksi terveyskeskusten vuodeosastolla tai vastaanotossa, sairaaloissa, kotihoidossa, hoiva-alan yrityksissä tai palvelutaloissa. Lasten ja nuorten hoitoon ja kasvatukseen suuntautunut lähihoitaja huolehtii lasten perushoidosta ja varhaiskasvatuksesta sekä hoitaa sairaita ja erityistä huolenpitoa tarvitsevia lapsia ja nuoria. Z z}n)M ?nf ?Mn Maatalousalan perustutkinto Eläintenhoidon koulutusohjelma ELÄINTENHOITAJA Kone- ja metallialan perustutkinto LEVYSEPPÄHITSAAJA Levyseppähitsaaja työstää metallia erilaisilla tekniikoilla. f )?¡}M?. . Koti-Karjala 10 Keskiviikko 9.1.2013 KOULUSTUSTARJONTA POHJOIS-K MONIPUOLISESTI TIETOA, TAITOA JA TEKEMISTÄ POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO KITEELLÄ Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto AUTOMAATIOASENTAJA SÄHKÖASENTAJA Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee on viihtyisän kokoinen oppilaitos, joka tarjoaa opintoja niin luonnonvaran-, palvelujen kuin tekniikankin alalta. Sähköalan ammattilainen tuntee sähköasennusstandardit ja -säädökset. Hän voi työskennellä esimerkiksi sähköurakointi-, kiinteistöautomaatio- tai teollisuuden kunnossapitoyrityksissä. Oppilaitoksen oppimisympäristöt tarjoavat nykyaikaiset ja viihtyisät puitteet ammattiin opiskeluun. Opiskelussa huomioidaan opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet. Opintoja on mahdollisuus suunnata omien kiinnostusten ja tulevaisuuden suunnitelmien mukaan. ]ng)M? . ?¡s])g?)`¡ f . ]ng))g )gg . ?n. Hän voi työskennellä muun muassa maatilalla, kunnallisena maatalouslomittajana, eläinpuistossa, lemmikkieläinhoitolassa, eläinkaupassa, tutkimuslaitoksissa tai eläinklinikalla. Opintoihin sisältyy mm.
. }g]n. Hän voi työskennellä muun muassa kirvesmiehenä, muurarina, laatoittajana, raudoittajana, elementtiasentajana, betonityöntekijänä tai rakennusyrittäjänä. Opintoihin sisältyy mm. . 013 244 3269 elina.hokkanen@pkky.? www.pkky.?/amok Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto SISUSTAJA Liiketalouden perustutkinto MERKONOMI Merkonomi toimii erilaisissa asiakaspalvelun, myynnin ja markkinoinnin tehtävissä. Hän voi työskennellä esimerkiksi myyjänä, tuoteryhmä- tai osastovastaavana, tuoteedustajana, markkinointiassistenttina tai palveluneuvojana. Opintoihin sisältyy mm. . fMg)g . MJ))g ?¡s? . M } ])gg?¡s? . `n ` `` . MJ))g ?¡s. Tule tutustumaan! Lisätietoja opinto-ohjaaja Elina Hokkanen p. M } ])gg. ?¡s])g?)`¡ f . Sisustaja voi työskennellä esimerkiksi sisustus- ja rakennusliikkeissä, verhoomoissa, puusepänliikkeissä tai keittiökalusteliikkeissä. Opintoihin sisältyy mm. . fMg)g Rakennusalan perustutkinto TALONRAKENTAJA Talonrakentaja on rakennustyömaan perusammattilainen, jonka tehtäviin kuuluvat lähes kaikki talonrakennuksen ja betonirakentamisen työt. . Z z ``¡?¡?¡s? . M??)}JnM` Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee Savikontie 13 82500 Kitee Löydät meidät myös Facebookista! www.facebook.com/AmmattiopistoKitee. Keskiviikko 9.1.2013 Koti-Karjala 11 KARJALAN AMMATTIOPISTO KITEELLÄ 2013 Maatalousalan perustutkinto Maatilatalouden koulutusohjelma tai Maatalousteknologian koulutusohjelma MAASEUTUYRITTÄJÄ Maaseutuyrittäjällä on laajat perustiedot peltoviljelystä, maatalouskoneiden käytöstä ja huollosta sekä tuotantoeläinten hoidosta. Viljelyn ja tuotantoeläintenhoidon lisäksi maaseutuyrittäjä voi työskennellä koneurakoinnin, maatilamatkailun tai maataloustuotteiden jatkojalostamisen parissa. Opintoihin sisältyy mm. . ?M `Mg)g f¡¡g?M?¡s Sisustaja tuntee sekä suunnittelutyön että toteutuksen tarpeet sisustusalan erilaisista tehtävistä. g?n)` Mg?)g JnM. f ` . } ])gg])g z)}??¡s? . ] `?)} ])g. f )?¡}M?. ?n. g?n¡fz }M?sg hoitaminen tai maatalouskoneiden käyttäminen, huoltaminen ja korjaaminen . M ] z `?)`. fMg)g ?f g ] ?]ggng Z ?n. ] z g z `?)` Z f¡¡g?M
Kiteen ja Tohmajärven lukioissa tai Kiteen ammattiopistossa opiskelevat voivatkin suorittaa samalla ItäSuomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen approbatur- eli perusopinnot. . A2-kieltä ei tarjota läheskään kaikissa kunnissa ja kouluissa. Uuden tuntijaon mukaan kieliohjelmia monipuolistetaan tarjoamalla opetuksen järjestäjille mahdollisuus järjestää valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta A2- ja B2kielessä. Tähän liittyvästä rahoituksesta on tarkoitus säätää myöhemmin ennen uusien opetussuunnitelmien voimaantuloa. B1-kielen opetusta varhennetaan alkamaan kuudennella vuosiluokalla. Toisena keskeisenä asiana on yhteistyön lisääminen. Ei ole järkevää kilpailla keskenämme, vaan yhteistyöllä kukin oppilaitos voi keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja pystymme laajentamaan laadukasta koulutustarjontaa paljon oman oppilaitoksen mahdollisuuksien ulkopuolelle. Toisen asteen oppilaitosten yhteistyöllä on pitkät perinteet Keski-Karjalassa. Opiskelua yli kunta- ja koulurajojen Keski-Karjalassa on toisen asteen koulutuksena tarjolla lukio-opetusta Kiteellä ja Tohmajärvellä sekä ammatillista peruskoulutusta Kiteellä. Opiskelija on voinut painottaa opintojaan yhdistämällä niihin kuvataiteen, musiikin tai liikunnan. Eikä pidä unohtaa muitakaan kieliä, Kiteen lukion opinto-ohjaaja Sirpa Kostamo muistuttaa. . Koti-Karjala 12 Keskiviikko 9.1.2013 Oppilaitosten yhteistyö on laajentanut opiskelutarjontaa Keski-Karjalassa Niin lukioissa kuin ammatillisissa oppilaitoksissa kurssitarjonta on nykyisin laaja ja sisältää paljon muutakin kuin oppitunnilla istumista ja lukemista. Ammattiopiston kielen ja kulttuurin tarjonta on tarpeen tuoma. On myös mahdollista opiskella venäjää enemmän asioimiskielenä ammattiopistossa tai turistikielenä kansalaisopistossa. Rajaosaamisessa ei kuitenkaan ole kyse vain kielitaidosta, vaan myös muusta kulttuuriosaamisesta. . Jos oppilas opiskelee A2-kieltä, toteutuu opetus alimmilla vuosiluokilla yleensä ylimääräisinä tunteina, mutta yläluokilla tunnit otetaan valinnaisaineiden 13 vuosiviikkotunnin kiintiöstä. Mikäli oppilas opiskelee A1- tai A2-kielenä toista kotimaista kieltä, ruotsia tai suomea, ei valinnaisaineiden tun- tikiintiötä tarvitse välttämättä käyttää opetukseen lainkaan vaan opetus järjestetään alaluokilla ylimääräisinä tunteina. Yläluokilla opetukseen on käytettävissä B1-kielen vuosiviikkotunnin kiintiö. Tälläkin hetkellä puolisen tusinaa Kiteen lukion opiskelijaa opiskelee samalla yliopiston tietojenkäsittelytieteen virtuaaliopintoja. . Oppilaitokset, päättäjät ja keskeiset sidosryhmät laativat strategian, jonka seutuvaltuusto hyväksyi syksyllä 2009. . Hakijoiden mukaan iso osa Itä- ja Kaakkois-Suomen kouluista on kooltaan pieniä, eikä näin ollen ole mahdollisuutta monipuolistaa kielten opiskelua. Lisäksi pienillä A2 ja B2ryhmillä on käytännössä ollut suuria vaikeuksia kantaa oppimispolkua ylioppilaskirjoituksiin saakka. Hakijoiden mukaan itäisessä Suomessa venäjän kieltä tarvitaan jokaisella elämän osa-alueella. Painotukset ovat lisämahdollisuus, ei velvollisuus. sa olevan tuntijaon perusteella aloittaa 3. Opiskelija voi tehdä omanlaisensa opintokokonaisuuden ja valita kursseja harrastustensa ja kiinnostustensa innoittamana myös seutukunnan muiden oppilaitosten valikoimasta. Keski-Karjalan toisen asteen koulutuksen oppilaitosten pitkä ja vankka yhteistyö on lisääntynyt entisestään. Muutama vuosi sitten oppilaitosten rehtorit ehdottivat kuntajohtajille Keski-Karjalan seudun toisen asteen koulutuksen strategian laatimista. Painotus toteutuu yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Näistä kolmesta oppiaineesta valmisteltiin kaksi vuotta sitten yhteinen painotusvihkonen, jonka ideana on ollut koota eri oppilaitosten tarjonta samojen kansien väliin. . Päätös ministeriössä tehtiin jo 21. Kiteen ja Tohmajärven lukioiden opiskelijoille on jo itsestäänselvyys pystyä hyödyntämään myös naapurilukion tarjontaa, Tohmajärven lukion opinto-ohjaaja Nina Kabedeva toteaa. Liikunnan kurssivalikoima on monipuolinen ja siinä voi hyödyntää molempien lukioiden sekä ammattiopiston tarjontaa. Kuvataidealan opintoja voi opiskella lukioiden ja ammattiopiston ohella Keski-Karjalan kansalaisopistossa ja musiikkia Keski-Karjalan musiikkiopistossa sekä Kiteen evankelisessa kansanopistossa. Kaksi uutta painotusta Viime syksyn aikana oppilaitokset ovat valmistelleet uusia painotusvihkosia, joissa alana ovat tietotekniikka ja rajapainotus. . joulukuuta. sen sijainnin ansiosta yhdeksi aiheeksi on valittu rajapainotus, jonka valmistelu on opinto-ohjaajista ollut kaikkein haastavinta. Aihe on laaja-alainen ja sisältää muun muassa venäjän kieltä ja kulttuuria, englantia sekä kansainvälisen kaupan opintoja. . Suuri asia, joka todennäköisesti on tulossa, on Venäjän viisumivapaus, KETIn projektipäällikkö Risto Kankaanpää mainitsee. . Opiskelijat hankkivat tietotekniikan perustaidot omasta oppilaitoksestaan, mutta alasta enemmän kiinnostuneet opiskelevat lisää meillä, Kiteen evankelisen kansanopiston apulaisrehtori Eeva Nygren iloitsee. . Raja on ollut auki yli 20 vuotta. Kaikki ratkaisut pitäisi tehdä siten, että ne ottavat huomioon tulevaisuuden näkymät. . vuosiluokalta, jollei opetussuunnitelmassa määrätä aikaisempaa aloitusajankohtaa. Voimassa olevassa perusopetuksen tuntijaossa A2kieltä opetetaan yhteensä 12 vuosiviikkotuntia. Tästä syystä oppilaiden olisikin syytä aloittaa vieraan kielen opiskelu siitä kielestä, jonka osaamistarve on välittömästi näkyvissä. Motivaatiota lisää ja oppimista tukee, jos kielitaitoa päästään hyödyntämään nopeasti, hakemuksessa todettiin. Ministeriöllä ei lupaa myöntämiseen Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa päätöksessään, ettei se voi perusopetuslain perusteella myöntää hakemuksessa esitettyä lupaa. Lain mukaan ministeriö ei voi myöntää sellaista kokeilulupaa, jossa luovutaan ruotsin kielen opettamisesta. Opiskelijoiden äidinkieli on suomi. Hakijat perustelivat hake- mustaan todellisen venäjän kielen osaamisen lisäämistarpeella. Hintaero sekä tietysti saatavuus ajeluttavat ihmisiä rajan molemmin puolin, Kankaanpää lisää ja painottaa, miten tärkeää on saada venäläiset ostosmatkailijat keskittämään käyntinsä Keski-Karjalaan. . Valinta ei sido suorittamaan kaikkea, jos nuori kokee, että opiskelu tuli liian raskaaksi. Opiskelijat ovat työharjoittelussa huomanneet, että perussanastolle on tarvetta asiakaspalvelussa, ammattiopisto Kiteen koulutuspäällikkö Tuula Harinen jatkaa. Opinto-ohjaajat kannustavat opiskelijoita tutustumaan ainepainotusten tuomaan lisämahdollisuuteen. Osa opiskelijoista voi olla kiinnostunut opiskelemaan venäjää tavoitteellisesti, joko pitkänä kielenä Tohmajärven lukiossa tai lyhyenä kielenä Kiteen lukiossa. . Venäjällä hinnan ovat monissa tuotteissa kalliimmat kuin Suomessa. Keski-Karjalan toisen asteen koulutuksen strategiassa on keskeisenä kaksi asiaa: tulevaisuushakuisuus ja yhteistyöhakuisuus, Kiteen lukion ja Keski-Karjalan kansalaisopiston rehtori Kyösti Värri kertoo. . Niistä voi valita yhden kurssin tai vaikka kaikki tarjolla olevat kurssit. . Vaikka osa Kiteen lukion opiskelijoista on jo vuosien ajan suorittanut lukio-opintojensa rinnalla yliopiston tietojenkäsittelytieteen opintoja Kiteen kansanopistossa, kokosimme nyt ensimmäistä kertaa oppilaitosten tietotekniikkatarjonnan yhteen. . Saman lakikohdan mukaan kokeilulupa voidaan myöntää korkeintaan kolmeksi vuodeksi. Maan hallitus päätti perusopetuksen tuntijaon uudistamisesta kesäkuussa 2012. Iso osa opiskelijoistamme suorittaa opintojaan vain omassa oppilaitoksessaan, mutta yhä kasvava osa myös muissa oppilaitoksissa. . Sen mukaan uusi tuntijako antaa entistä enemmän joustavuutta A-2-kielen tarjoamisessa. Vapaaehtoisen A-kielen tuntijaon nivelkohtia on sama kuin yhteisen A-kielen nivelkohta eli vuosiluokkien 6 ja 7 välissä. Vapaaehtoisen A-kielen (A2) opetus voidaan voimas- Tuija Marienberg Keski-Karjalan maantieteelli- Ministeriöllä ei ole lupaa muutoksiin Tohmajärven ja seitsemän muun Itä- ja Kaakkois-Suomen kunnan anomus venäjän kielen opiskelun kokeiluluvasta on saanut kielteisen päätöksen Opetus- ja Kulttuuriministeriössä. Itä-Suomen yliopisto on myös luvannut opinnot vähintään hyvällä arvosanalla suorittaneille opiskelupaikan yliopistoon suoraan lukion jälkeen. Seutu tarvitsee venäjän osaajia Tohmajärven kunnan kokeilulupa Venäjän opiskeluun tyssääntyi Kahdeksan kuntaa hakivat viiden vuoden kokeilulupaa opiskella 7-luokan B-1 kielenä venäjää nykyisen ruotsin sijasta. Tämän uuden tuntijaon myötä ei ole tarvetta muuttaa lainsäädäntöä hakemuksessa esitetyin tavoin, kerrotaan ministeriön päätöksessä. Tuomo Flinkman
Aika työlästä se oli ekana vuonna, mutta selvisin hyvin ja tulokset olivat hyviä. Tekstissä oli maininta, että kunta Säätilaveikkauksessa kaksi oikeaa arvausta! Abiturientti Tomi Leppäsellä on ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen tiedossa opiskelupaikka yliopistossa. Kiteen lukion abiturientti Tomi Leppänen on lukio-opintojensa ohella suorittanut Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen opintoja. Ennen näitä opintoja en juurikaan osannut ohjelmoida. Tästä syystä vastausaikaa on jatkettu niin, että se päättyy 17.1. Koti-Karjala Keskiviikko 9.1.2013 Tomi hyödynsi oppilaitosten yhteistyötä 13 HOHTOA KODIN PINTOIHIN Tietojenkäsittelyopinnot toivat opiskelupaikan yliopistoon Varastotapetit alk. 300 ?/rla stie + ey rv Te ntie pe Arp Tunnustus Mikko Hartikaiselle Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu nimeää vuosittain Vuoden Alumnin tunnustuksena taideteollisen ja arkkitehtuurin alojen uraauurtavasta tai erinomaisesta työstä. Tunnustuksen sai tänä vuonna opetushallituksessa työskentelevä kiteeläissyn- tyinen opetusneuvos Mikko Hartikainen. Työnsä puolesta hän on ollut avainhenkilö suomalaisen kuvataiteen perusopetuksen kehittämisessä viimeisen parinkymmenen vuoden ajan. Tunnustuksen perusteissa todetaan Hartikaisen toimi- neen ansiokkaasti myös sikäli, että taiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin opetus on mukana työn alla olevassa kansallisessa muotoiluohjelmassa. Onnittelumme Mikolle! Pari oikaisua saa areenaan avustusta Suomen Palloiluliitolta. Näiden opintojen ansiosta hän saa yliopistosta opiskelupaikan valmistuttuaan ylioppilaaksi. Kiteen evankelisen kansanopiston ohjauksessa on mahdollista suorittaa Itä-Suomen yliopistoon ViSCoS-opintoja (Virtual Studies of Computer Science). Jo ensimmäisenä lukiovuotenaan hän päätti hyödyntää mahdollisuuden suorittaa samalla yliopiston tietojenkäsittelytieteen opintoja. . Opiskelun avulla opin ohjelmoimaan tosi hyvin ja siitä on ollut paljon hyötyä sekä harrastuksissa että kesätöissä. Tentitkin kävin tekemässä iltaisin kansanopistolla, joten sain suoritettua kaikki opinnot Kiteellä. . Tietojenkäsittelytieteen perusopintoihin kuuluu muun muassa tietokonejärjestelmiä, ohjelmointia, tietojärjestelmien suunnittelua sekä erillinen harjoitustyö. Perusopintojen laajuus on 25 opintopistettä, jonka vastaavuus on 15 lukiokurssia tai 15 opintoviikkoa ammatillisessa koulutuksessa. Tietojenkäsittely on itseäni kiinnostava ala, joten aion myös hyödyntää opiskelumahdollisuuden ja jatkaa yliopistossa. Tuija Marienberg LC Kitee Ilmarisen perinteisessä vuodenvaihteen säätilaveikkauksessa löytyi kaksi oikeaa arvausta. Siinä seitsemänteen kysymykseen oli pujahtanut nimivirhe, kun Päivi Käyhkön etunimi oli muuttunut Paulaksi. Etenkin alussa käytin hyväkseni mahdollisuutta viikoittaiseen tutorointiohjaukseen kansanopistolla. Pahoittelumme! Lehtemme toisessa joulunumerossa oli juttu Rääkkylän valtuuston kokouksesta. Lisäksi rehtori-sivistystoimenjohtaja Rauni Ronkainen täsmentää, että avustusta saadaan myös PKO:lta. Toinen moka liittyi viime lauantain numerossa taka- sivulla julkaistuun lehtemme kuukausikisan ilmoitukseen. Martti Nieminen ja presidentti Seppo Hakulinen. Lämpimät onnittelut voittajille (joille on ilmoitettu) ja kiitos kaikille säätila-arvaukseen osallistuneille! Tuotto jaetaan kiteeläisen nuorisotyön ja sotiemme veteraanien ja heidän puolisoidensa hyväksi. Mainoskuva/Koti-Karjala. Remontin tekevät Seppo Hakulinen ja Sisustus Laukkanen. Muut palkintoina olleet 11 esine/tuotepalkintoa, arvottiin lähimmäksi 0,7, 0,6, 0,5 sekä 0,9,1,0 ja 1,1 arvauksen tehneiden kesken. Voitot jakautuivat seuraavasti: Huonekaluja 350 eurolla Tehtaalta.. Apuna opiskelijoilla on Kiteellä tutor-opettaja, jolta on mahdollista saada apua sähköpostitse tai keskimäärin kerran viikossa kansanopistolla järjestettävässä iltakokoontumisessa. Harrastuksen voi yhdistää opiskeluun Rääkkylän Rasivaarassa asuva Tomi Leppänen opiskelee kolmatta vuotta Kiteen lukiossa. Niina Uosukainen ja Kaisa Virtanen osasivat ennustaa, että lämpömittari näyttää vuoden vaihtuessa klo 00.00 Kiteen torilla + 0,8 astetta. Olenkin ollut lukioaikanani kahtena kesänä kesätöissä Travelneer Oy:ssä, Rasivaarassa, Tomi mainitsee. Hän suosittelee yliopiston tietojenkäsittelyn opiskelumahdollisuutta kaikille alasta kiinnostuneille. Termin pitää olla Palloliitto. Päävoiton arvonnassa olivat mukana molemmat oikein arvanneet. Onnetar suosi Niina Uosukaista. Tämän ansiosta Tomin ei tarvinnut käydä yliopistolla lainkaan. . Tietotekniikka kiinnostaa, joten sain yhdistettyä opiskelun ja harrastuksen. Tutorointi oli tiistai-iltaisin, joten se ei häirinnyt lukio-opiskelua. . Tämä vastaa noin puolen vuoden päätoimista opiskelua. Opinnot suoritetaan Internetin välityksellä. Sain arvosanaksi täydet 5/5, joten minulla on jo opiskelupaikka voimassa, kunhan saan suoritettua ylioppilastutkinnon. Kortin hankinnassa mukana olivat Kiteen Kaluste 1, Kiteen Seudun Osuuspankki ja LC Ilmarinen. Kakkospalkintona olleen Asuntoremontin 600 eurolla sai Kaisa Virtanen. Arvo Kinnari, Kiteen Pallon kausikortti 2013 Raimo Timoskainen, Vaasi ja maustesirotin LähiTapiola Kaisa Virtanen, Silkkihuivi ja rannekello Nordea Kaisa Virtanen, Rannekello Kiteen Kello ja Kulta Ruotsalainen Kaisa Virtanen, Työkalusarja Kiteen Varaosa Tiina Uosukainen, Kahvinkeitin Expert Kitee Pekka Seppänen, Sääasema Tekniset Kitee Kaisa Virtanen, Sääasema Tekniset Kitee Miikka Värri, Sääasema Tekniset Kitee Johanna Lehtosaari ja Sääasema Tekniset Kitee Kimi Hirvonen. Pääpalkinnon voittaja Niina Uosukaisen puolesta palkinnon vastaanotti äiti Tiina Uosukainen. Hän voitti pääpalkintona olleen 800 euron Huonekalu-lahjakortin. Lahjakorttia luovuttamassa LC Ilmarisesta aktiviteettitoimikunnan pj. Yliopistoopinnot hyväksiluetaan lukioopintoihini. Kannustavana bonuksena ylioppilastutkinnon tai esimerkiksi toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittanut, joka on läpäissyt tietojenkäsittelyn perusopinnot vähintään arvosanalla 3/5, saa opinto-oikeuden Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselle. . Suoritin ItäSuomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen perusopinnot puolentoista vuoden aikana. Sain ne valmiiksi joulukuun alussa 2011, Tomi kertoo. Yliopisto-opiskelu tapahtui virtuaaliopintoina, jossa pääpaino on itsenäisessä opiskelussa. Loppuvaiheessa en aina osallistunut tutorointiin, sillä minulle oli paljon apua siitä, että opiskelin samaan aikaan Anssi Kanerviston, toisen Kiteen lukiolaisen kanssa. Autoimme toinen toistamme opinnoissa
Sen vakionkokoonpanosta puuttui mm. aloitusspesialisti Olli-Pekka Tolvanen ja ankkuriksi jo ni- metty Timo Varis, joka joutui jättämään viestin väliin sairastumisen takia. Kiteellä vahva loppukiri Kiteen I-joukkue sijoittui kuudenneksi säilyttäen Asarjan paikan myös ensi vuodeksi. Kyllähän siellä hieman passailtiin, kun saimme Epun kanssa päätösosuudelle ykkösenä lähteneen Joensuun Joonas Kähkösen kiinni. . 14 Koti-Karjala Keskiviikko 9.1.2013 Joensuun pitkään jatkunut valtakausi päättyi loppiaisena Kiteellä hiihdetyssä 67. Kärkeen. Hän oli tutustunut huonosti stadionalueen kaistajärjestelyihin ja erehtyi loppusuoralle tulleessaan valitsemaan maalikaistan sijasta vaihtoalueelle johtavan kaistan. Jo matkan varrella mielessä kävi vauhdin lisääminen, mutta päätin kuitenkin jättää lopullisen ratkaisun tekemisen maalisuoralle, Ratilainen analysoi hiihtoaan. Pörstit kovia alussa ja lopussa Kiteen I-joukkueessa kolmannen osuuden hiihtänyt Miro Karppanen tykitti lennokkaasti toiseksi viimeiseen mäen töppyrään. Pitkiä aikoja passailuun ei kärkikaksikollakaan ollut, sillä neljäntenä ankkuriosuudelle päässyt Valtimon Lasse Pörs- ti tuli kovaa takaa. Tässä aikaa tärvääntyi niin paljon, että voittomahdollisuudet menivät sen siliän tien. Ratilaisella tuttu maalisuora Tämän talven ensimmäisen kilpailunsa loppiaisena hiihtänyt Ratilainen oli kisan jälkeen tyytyväinen mies. . Hän hiihti päätösosuuden kovimman yksityisajan ja lykki maaliin kymmenisen sekuntia kärkikaksikon jälkeen ja 8,6 sekuntia ennen Joensuuta. Valtimo antoi muutenkin mukavasti lisäväriä loppiaisen viestiin. Olen ollut Hutsissa loppukahinoissa ennenkin. Eräässä vaiheessa putoamispeikko vaani jo uhkaavasti kintereillä, mutta Jussi Hakulisen, Heidi Karjalaisen ja Sami Piiroisen vahvan loppukirin ansiosta se putosi suksien kannoilta. Lopullisen kyydin putoamispeikolle antoi Sami, joka nosti joukkueensa viimeisen vaihdon kahdeksannelta sijalta kuudenneksi. Markus Pörstin johdolla se piti kärkipaikkaa hallussaan aina viidennelle osuudelle asti, jolloin Joensuun Timo Makkonen teki aikaisemmilta vuosilta tutun temppunsa ja vei joukkueensa reilun kahden kierroksen ajaksi tuulenhalkaisijan paikalle. Jos jäi viestistä jossiteltavaa Lieksalle, jäi sitä myös Joensuulle. Se joutui tunnustamaan niin Liperin, Lieksan kuin Valtimonkin paremmakseen. Tämänkertaisen viestin lopullinen ratkaisu nähtiin vasta ankkuriosuudella ja sen maalisuoralla. Parasta pertsan hiihtoa näillä lumilla, hän kommentoi suoritustaan. Tohmajärven Aulis Kuronen oli maakuntaviestissä jo 41. kertaa. Liperin Jouni Ratilainen näytti loppuviitoituksella voimansa ja taktisen osaamisensa jättäen kovimman vastuksen tarjonneen Lieksan Eppu Tatunpoika Väänäsen 2,3 sekunnilla. Epulle jäi maalisuoran kamppailusta myös jossiteltavaa. Kukistin vuonna 2003 Karhuhiihdossa maalisuoralla Mika Myllylän ja Jari Isometsän, joten tuttuahan tämä voittaminen minulle on, hän naureksi voittoisan kisan jälkeen. Jouni Ratilainen ratkaisi ankkuriosuudella viestin Liperin voitoksi ja pääsi maaliin tultuaan ilmojen teille. Joensuu jäi neljänneksi Liperi pääsi juhlimaan maakuntaviestin voittoa Markus Pörsti oli tyytyväinen hiihtoonsa avausosuudella. maakuntaviestissä. Lähtöläimäytyksen antoi neljännen osuuden hiihtänyt Nea Immonen. Helpolla ykkössijaa ei tosin nytkään irronnut, sillä ankkuriosuudella peräti neljä joukkuetta oli voitossa kiinni.
Villen takana suksiva Tero Lemmetyinen oli puolestaan B-sarjan vauhdikkain aloittaja. Maakuntaviestin tulokset: A-sarja: 1) Liperi I (Jani Voutilainen, Kati Roivas, Ari Niiranen, Ilona Saastamoinen, Risto Karjalainen, Krista Niiranen, Jouni Ratilainen) 1.17.36,8, 2) Lieksa I (Mika Piminäinen, Päivi Piminäinen, Aki-Petteri Piiparinen, Annika Piiparinen, Rauno Saastamoinen, Jenni Tolonen, Eppu Väänänen) 1.17.39,1, 3) Valtimo I (Markus Pörsti, Piia Ivakko, Martti Malinen, Mervi Salmela, Matti Roininen, Elina Pörsti, Lasse Pörsti) 1.17.48,0, 4) Joensuu I 1.17.56,6, 5) Kontiolahti 1.21.13,8, 6) Kitee I (Ville Happonen, Emmi Kaalimaa, Miro Karppanen, Jonna Happonen, Jussi Hakulinen, Heidi Karjalainen, Sami Piiroinen) 1.21.46,4, 7) Liperi II 1.22.11,4, 8) Joensuu II 1.22.11,6, 9) Joensuu III 1.23.44,9, 10) Liperi III 1.29.02,1. B-sarja: 1) Petroskoi (Maksim Sergeev, Darya Pahomova, Arina Nazarova, Daniil Yaryshkin, Nikolai Neverov, Nastya Borodulina, Roman Nazarov) 1.23.44,8, 2) Juuka 1.28.11,2 (Risto Kuivalainen, Larissa Nykyri, Lassi Kirjavainen, Riikka Kirjavainen, Heikki Halonen, Outi Gröndahl, Ville Ovaskainen), 3) Kitee II (Tero Lemmetyinen, Elina Huhtilainen, Riku Ikonen, Satu Kainulainen, Harri Happonen, Eveliina Huhtilainen, Janne Hakulinen) 1.29.11,0, 4) Lieksa II 1.30.32,8, 5) Polvijärvi 1.30.56,2, 6) Tohmajärvi (Timo Könönen, Kaisa Hämäläinen, Olli Kosonen, Nea Immonen, Aulis Kuronen, Nea Pirhonen, Markus Tuomisto) 1.31.06,5, 7) Joensuu IV 1.31.36,4, 8) Valtimo II 1.33.01,6, 9) Prääsä 1.39.25,6. Osuusajat, A-sarja: 1. osuus, M yl., 6 km: 1) Markus Pörsti Valtimo I 13.53,3, 2) Ville Happonen Kitee I 14.19,7, 3) Petteri Nissinen Joensuu I 14.21,9, 4) Ilari Nissinen Joensuu III 14.32,9, 5) Jani Voutilainen Liperi I 14.42,0, 6) Anssi Ke- sonen Kontiolahti 14.42,9, 7) Arto Niiranen Liperi II 14.49,6, 8) Jussi Karkkulainen Joensuu II 14.56,7, 9) Mika Piminäinen Lieksa I 15.12,0, 10) Janne Vatanen Liperi III 16.34,9. 2. osuus, N16 tai N40, 3 km: 1) Satu Kainulainen Kitee II 9.18,2, 2) Riitta Toivanen Polvijärvi 9.36,7, 3) Daniil Yaryshkin Petroskoi 9.40,5, 4) Alevtina Matikajnen Prääsä 9.50,9, 5) Jenni Nuutinen Joensuu IV 10.10,8, 6) Riikka Kirjavainen Juuka 10.23,4, 7) Nea Immonen Tohmajärvi 10.33,4, 8) Milla Martikainen Lieksa II 11.05,7, 9)9) Hanna Nevalainen Valtimo II 11.11.1. 5. osuus, M40, 6 km: 1) Jari Jormanainen Joensuu IV 15.09,6, 2) Nikolai Neverov Petroskoi 15.09,8, 3) Harri Happonen Kitee II 16.22,6, 4) Heikki Räsänen Polvijärvi 16.42,5, 5) Ilkka Pekkarinen Lieksa II 16.44,1, 6) Aulis Kuronen Tohmajärvi 16.46,5, 7) Heikki Halonen Juuka 17.02,1, 8) Igor Matikajnen Prääsä 19.24,3, 9) Jukka Turunen Valtimo II 21.37,3. 6. osuus, M yl., 6 km: 1) Tero Lemmetyinen Kitee II 14.35,2, 2) Timo Könönen Tohmajärvi 14.36,5, 3) Maksim Sergeev Petroskoi 15.10,6, 4) Sami Oinonen Lieksa II 15.26,0, 5) Juha Kanervo Valtimo II 15.59,5, 6) Risto Kuivalainen Juuka 16.30,3, 7) Arto Juutinen Joensuu IV 17.38,1, 8) Voitto Patrikka Polvijärvi 18.21,1, 9) Vyacheslav Sergeev Prääsä 18.48,6. 2. osuus, N16 tai N40, 3 km: 1) Eveliina Pyykkö Joensuu I 8.27,1, 2) Mervi Salmela Valtimo I 8.34,2, 3) Annika Piiparinen Lieksa I 8.38,8, 4) Elina Kukkonen Joensuu II 8.48,0, 5) Nenna Lukkarinen Kontiolahti 8.50,0, 6) Ilona Saastamoinen Liperi I 8.55,0, 7) Riina Sorsa Joensuu III 8.55,4, 8) Aija Miinin Liperi III 9.22,9, 9) Johanna Lukkarinen Liperi II 9.32,9, 10) Jonna Happonen Kitee I 10.23,2. 5. osuus, N yl., 3 km: 1) Kati Roivas Liperi I 8.24,1, 2) Päivi Piminäinen Lieksa I 8.54,0, 3) Piia Ivakko Valtimo I 9.09,3, 4) Eija Kasanen Liperi II 9.13,5, 5) Kati Karkkulainen Joensuu II 9.43,3, 6) Hillevi Maksimainen Joensuu III 9.46,6, 7) Maarit Talonen Joensuu I 9.47,7, 8) Sarianna Repo Kontiolahti 9.51,9, 9) Emmi Kaalimaa Kitee I 10.28,4, 10) Marja Holopainen Liperi III 10.53,7. 3. osuus, M16 tai M50, 3 km: 1) Arina Nazarova Petroskoi 8.48,2, 2) Lassi Kirjavainen Juuka 9.02,0, 3) Aatu Mäkelä Joensuu IV 9.11,9, 4) Aapo Saastamoinen Lieksa II 9.30,1, 5) Mikko Pörsti Valtimo II 9.42,0, 6) Olli Kosonen Tohmajärvi 9.53,0, 7) Riku Ikonen Kitee II 10.11,7, 8) Esko Hyvärinen Polvijärvi 10.15,5, 9) Sergej Favoritskij Prääsä 10.53,3. 4. osuus, M40, 6 km: 1) Timo Makkonen Joensuu I 14.17,3, 2) Jussi Hakulinen Kitee I 14.37,6, 3) Rauno Saastamoinen Lieksa I 14.53,1, 4) Matti Roininen Valtimo I 15.12,9, 5) Risto Karjalainen Liperi I 15.27,3, 6) Jarmo Kuusitaipale Kontiolahti 15.55,4, 7) Hannu Haaranen Joensuu III 15.55,5, 8) Jouni Roivas Liperi II 15.55,7, 9) Keijo Juntunen Joensuu II 16.33,0, 10) Paavo Purmonen Liperi III 18.11,4. 6. Sitä esittivät kilpailun ulkopuolella hiihtäneet Petroskoin ja Prääsän joukkueet. osuus, M yl., 6 km: 1) Lasse Pörsti Valtimo I 13.40,8, 2) Antti Repo Kontiolahti 13.56,5, 3) Eppu Väänänen Lieksa I 14.03,9, 4) Jouni Ratilainen Liperi I 14.06,7, 5) Sami Piiroinen Kitee I 14.35,1, 6) Joonas Kähkönen Joensuu I 15.01,0, 7) Tuukka Mäkelä Joensuu II 15.02,5, 8) Tuukka Gröhn Liperi II 15.16,9, 9) Perttu Ruuska Liperi III 15.21,6, 10) Markku Jeskanen Joensuu III 16.52,0. B-sarja: 1. Kitee II-joukkueen ohella A-sarjaan nousivat Juuka ja Lieksan II-joukkue. Tohmajärvi sijoittui B-sarjassa kuudenneksi. Kuvassamme hän on vielä kyttäysasemissa Joensuun Petteri Nissisen takana. osuus, N yl., 3 km: 1) Darya Pahomova Petroskoi 9.55,2, 2) Heidi Seitavuo Valtimo II 10.37,0, 3) Tuula Antikainen Polvijärvi 10.38,6, 4) Tanja Ryynänen Lieksa II 10.46,5, 5) Larissa Nykyri Juuka 11.00,0, 6) Margarita Vlasova Prääsä 11.22,2, 7) Mari Väisänen Joensuu IV 11.45,5, 8) Kaisa Hämäläinen Tohmajärvi 13.02,9, 9) Elina Huhtilainen Kitee II 13.04,2. 3. Se jäi Asarjan paikasta vain puolisen minuuttia. B-sarjassa nähtiin myös kansainvälistä vauhtia. Koti-Karjala Keskiviikko 9.1.2013 15 Prääsän ja Petroskoin joukkueet toivat lisäväriä tämänkertaiseen viestiin. osuus, M yl., 6 km: 1) Yrjö Pörsti Valtimo II 14.26,7, 2) Markus Tuomisto Tohmajärvi 14.28,7, 3) Janne Hakulinen Kitee II 14.47,1, 4) Roman Nazarov Petroskoi 15.24,2, 5) Jukka Hautamäki Lieksa II 15.30,8, 6) Ville Ovaskainen Juuka 16.43,9, 7) Sami Siimestö Polvijärvi 17.11,3, 8) Kimmo Piipponen Joensuu IV 18.06,3, 9) Lidia Buevich Lidia Prääsä 19.07,4.. osuus, M16 tai M50, 3 km: 1) Tuomas Jeskanen Joensuu I 8.16,5, 2) Aki-Petteri Piiparinen Lieksa I 8.21,4, 3) Ari Niiranen Liperi I 8.33,0, 4) Markku Kontkanen Joensuu II 8.36,1, 5) Martti Malinen Valtimo I 8.37,5, 6) Karri Roivas Liperi II 8.45,8, 7) Aku Muje Liperi III 8.49,6, 8) Miro Karppanen Kitee I 8.54,8, 9) Ari Rämänen Joensuu III 9.07,6,10) Otto-Eemil Karvinen Kontiolahti 9.12,5. 4. Petroskoihin hiihtäjien vauhti oli Bsarjan parasta ja prääsäläisten koko kilpailun huonointa. Ville Happonen sivakoi avausosuudella toiseksi kovinta vauhtia. osuus, N yl.,3 km: 1) Krista Niiranen Liperi I 7.28,7, 2) Jenni Tolonen Lieksa I 7.35,9, 3) Laura Karkkulainen Joensuu I 7.45,1, 4) Heidi Karjalainen Kitee I 8.27,6, 5) Karoliina Laakkonen Joensuu II 8.32,0, 6) Kaija Pyöriäinen Joensuu III 8.34,9, 7) Tiia Grönholm Liperi II 8.37,0, 8) Elina Pörsti Valtimo I 8.40,0, 9) Sandra Säde Kontiolahti 8.44,6, 10) Tuula Martiskainen Liperi III 9.48,0. 7. Vasemmalla Prääsän ensimmäisen osuuden hiihtänyt Vyacheslav Sergeev huollon hoivissa kuuden kilometrin urakan jälkeen ja oikealla Petroskoin aloittaja Maksim Sergeev lähtömietteissä. Heidi Karjalainen piti osaltaan huolen siitä, että Kiteen I-joukkue säilyi A-sarjassa. eroa kertyi hieman yli neljä minuuttia. Kitee II A-sarjaan Viime hetkellä kasattu Kiteen II-joukkue yllätti myönteisesti saavuttaen B-sarjassa kolmannen sijan. Palkintopallisijoitus merkitsi käytännössä sitä, että ensi talvena Lieksassa hiihdettävässä viestissä on Kiteeltä A-sarjassa kaksi joukkuet- ta. osuus, N yl., 3 km: 1) Outi Gröndahl Juuka 7.29,5, 2) Laura Toivanen Polvijärvi 8.10,5, 3) Paula Turunen Valtimo II 9.28,0, 4) Pirjo Rämänen Joensuu IV 9.34,3, 5) Nastya Borodulina Petroskoi 9.36,3, 6) Lidia Hvetko Prääsä 9.58,9, 7) Eveliina Huhtilainen Kitee II 10.52,0, 8) Annika Porkka Lieksa II 11.29,6, 9) Nea Pirhonen Tohmajärvi 11.45,5. 7
% ! '( ()" '*.! # (. "% # # ( *$ (( # $# *. ! % # ! %&$ % ) '&! *($ %*/&&/!$.) "*",3" /(-"*:15%. yli viisikymppinen lä e i v i e ?Jos se tule, teille aa niin till ä!? s ihmees Koti-Karjala Paikallinen ?avviisi. ( % ()" ( * !! # ) % #() #.+(( ! .# ' ((."..# * ' /!"/ !+ & " # $' )"% !$# % & ' )#( # !" +& (( *.( # ( . ' # # *..& # ($ !. !)'($$# - !!. $# $ ())!! ' # +*. ! )" '( * # ..& ' '. .# %)($' " # ( ( )#( #' . % !$ )($$# ! " & ' '( ' !!. '(.. *)$## )&)* # & #( # '.! !! $'' ( % ()" '( * '( ' * ( $ $ ' & ! # ! '()'! ($' ' . (/&) ! % $ # & ! % ! $$ *#! )" $ & # ! +/*/ +!3 ( &'*+ ()'" #+!(22$$!##3 !)!+ + 2!*2* & "' '$$ +! " %% ! % %*$-- /,#!$'.$$) % #,%*$ & -'!++ & '& /3 .!'.$$) (( )31.!'($3 $'.($ $ &' #!! /&+22 % '$$!*!%% & *&**)./($-!!) *-''$-./$ 0,.!) (14- 1&-$ &*/'/) !).$)!) 2 *).$*' *'$ #10$) &.$$ %'&!(,'$!* *+! +! $$2$!!# 0$)!) &1'3 #.!)3 0/*))&$) *+!..% ""&# .*$($ #,"! & '*+'-'!% !!) $ %3,%!-.!..1$#$) 0$!-.$#$$#.*$#$) *).$*'-- 1'3'/*&&$!) *+!. * ' !!. Koti-Karjala 16 Keskiviikko 9.1.2013 Kokemusta . $! ' !) "% # %+ '. ' ( % ()" '' %..' ()()'()" # ! '()'! ($ ' # !)'($$# "" + &$ $%( & # !" (++#+ !) ' # "$# #! ' # % ! '()'*.! # ' # ' . ( ! ## # # " .# ($ " "" + ( ' (+/'$% ") ' !! ! '()'! ($ ' # #'' $! "" ' ' + ' ! '()'! ($ ' # * ' % &$ %! ! %! !% ! !! %& $ !$ $%& $% ' "&! % $&& ( ( $ '$ !).$-.3 *++$'-. ))1" 2 *).$*') &*/'/ .*$($ 0 $)3 *+!.$) . ) )" '( # "..&.. %. #(.. (+ (.#. *+'(+' .!+(+'" '(//# ((. ( * # ! ". !" # ( &* (( * * &)'( +%% .&* # " ( # ' (() ' & "%% %) ! * # *..& # # (( # # !" % & +& (( & ## !( .' # ( $ ( ( !!. &# %' -2$!$$2 *-''$-./$ &1'3'3$-.3 $! .%) 0 % ! % ! $ !& & % $ % !"" % ! !! %& ' % ' & % & $% %) !& & ! & " $ $% #$''3 )$-$'' % )/*,$'' *'$ 2 /'$) *).$*') '3#!- -/*,) ,(!$%) #,($-. " !!$ # $ " !!$ # *..& # $%)!( ($ +& (( ' ,% &)# '$ ) , # & !! %.. välittää asiat julki pienistä sekä suuremmistakin tapahtumista Keski-Karjalan seutukulmilla. ! & ! #& # " & && ! &# ' & " & #& # & ' '( ' !!. $ '( ( * ' % ! '( $# & % ! '()'' )& # ! ' # + '(+ ' # %) #$ ( " $# (++ (+*. # # ' . *$#! ## # .&* % ! '( ( &+ *$#! ## ! '( # ) & ' % ! '()' !) ' # ! '. !!)" ( )(($" # !!$ !! ! '()'! ($' $! $ $ % !! #' ! )($ # # $## !! ' ' !$%) ' * & ! * % ! '()' !)' )& # ' )"% !$ # * # ! " ! & #( # % # ! ! " && ! !" ! % ! % $ ) !"" % ' $ !& & $ # ""&$ ( ( $ # % ) *$#! ## # .&* % ! '( # ($ " #( !) ! # * " *)$## (( " # $ $ )&)* # !) # $ " #( )!$(()) #+( ))" ! '( #.* !! #( ' !" !( '.! !! *$#! ## # .&* % ! '( # ))!)) % & ' ( .' #(. ()&* !! '( * # !+
'/*&&$ % $ %% " # ,"23" .+"-//. *"
3)%,,% % )3$ !) )!'%3)
0/* !) $&) .+# -%31): 0)3+:: 3)%.0:3+:: +43 +($-#)&&!!) 1#.!)3 ./$ 0'.0 (//.*- 1#.!$-&/) 2 ++$'. *'$0. &1''3 #1 +//#($!#!)3 .*$($)/.. ! *+!..$ ' */(3"5"" 5:(:. 7,) '/*&&$ +),/ .*$-