Koti-Karjala 09.09.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta KITEELÄISTÄ PERHEYRITTÄJYYTTÄ Tuore LOHIFILEE E A-leikattu vakuumi, Norja a Kulta Katriina erä 400 kg KAHVI 500 g (5,90/kg) Rajoitus 2 pkt/talous. pkt kt/t kt/ t//t /ta talous tal s. 99 7 7 Herkkutorilta KASSLERLEIKE marinoitu ja naturell Suomi Voimassa to?la 10.?12.9. Grillistä K-ruokamestarin 99 kg KARJALANPAISTI kg 900 g (7,76/kg) HK Ohuen Ohuet KEITTOKINKKU 300 g YLIKYPSÄKINKKU 300 g (8,29/kg) 5 raakapaino n. Koti-Karjala Keskiviikko 9.9.2015 Irtonumero 1,40 ? N:o 72 56. 1,3?1,4 kg 2 kg 2 0 Nyt sadonkorjuun kunniaksi! JUURESÄMPÄRI Peruna, porkkana, sipuli ja punajuuri Voimassa to?la 10.?12.9. 5 Hinnat voimassa to?su 10.?13.9., ellei toisin mainita. Kevyt Olo -40% Lasten ULKOILUVAATTEITA Erä ULKOILUTAKKI Etu K-Plussa-kortilla 2995 s4YTÚILLE PINKKI
SUDEN korento painatus s0OJILLE HARMAA ORANSSI MUSTA kuosillinen s+OOT CM OOT n CM IIlman kkorttia Naisten jja miesten Softshell 13 cm Saksa 1490 Ilman korttia 24,95 s 4YTÚILLE PINKKI s HARMAAKUOSILLINEN ss0OJILLE LIME HARMAA kuosillinen ss+OOT n CM Ilman korttia 59,95 29 95 -35% -27% Etu K-Plussa-kortilla Etu K-Plussa-kortilla 90 90 12 5 LYHTY 17x17x34 cm Ilman korttia 19,90 90 12 LYHTY 14x14x20 cm Ilman korttia tti 17 17,90 1 7 90 1 90 39 M MYRSKYYLLYHTY LLed 12 sSäilyttää ruoan tuoreena ja pidentää ruoan käyttöikää 5-kertaiseksi s VUODENTAKUU Etu K-Plussa-kortilla -15% Etu K-Plussa-kortilla 90 49 90 29 DVD-SOITIN DVP 2800/12 Ilman korttia 59,00 Rustiikki -23% Etu K-Plussa-kortilla IlIlman korttia 16,90 s 0ALJONERIVËREJË Palvelemme: ark. info 0400 133 807 3990 Ilman korttia 69,90 Lambi Erä -42% Etu K-Plussa-kortilla Erä TALOUSPYYHE 8 rll (0,63/rll) -25% Etu K-Plussa-kortilla Ilman korttia 500 900 pkt 6,89/pkt (0,86/rll) 99 2 PÖYTÄKYNTTILÄ 13x6 cm -38% Etu K-Plussa-kortilla VAKUUMIKONE -20% Philips tuotteilla 2 vuoden takuu! 90 790 Bellus Ilman korttia 39,90 ss,EPATTAVA liekki TERMOSPULLO 0,5 L Ilman korttia 12,90 s6ËRIT VALKOINEN. 8?21, la 8?18, su 12?18 petri.kupiainen@k-supermarket.. www.kupiainen.net Kiteentie 6, Kitee, puh
5 plo/talous KUMISAAPPAAT 49,95 4 ULKOILUTAKKEJA MEHUKIVENNÄISVEDET CALLUNA Kartuta Plussa-pistepottiasi Kauppakeskuksen SUPERHINTAAN! -50% pkt 400 g (2,50/kg) Yksittäin 3,75 /kpl Erä PLUSSA-KORTILLA! 1 UUNILENKKI pkt 10 ämpäri 00 HK 00 00 Lämpimät leivät ja leivonnaiset omista uuneista. -25% Etu K-Plussa-kortilla Lambi WC-PAPERI 24 rll (0,37/rll) pkt Ilman korttia 11,95 PKT . MUSTA s!UTOMAATTINENVIRRANKATKAISU 30 min. kuluttua SÄHKÖVATKAIN HR 1459 -27% Etu K-Plussa-kortilla Ilman korttia 2,59 /pl (1,46/l) sis. pantin 0,40 Raj. pantin 0,40 Atom teräs KAHVINKEITIN HD 7461 Ilman korttia 49,90 plo -automaattiasemalta! Tavallista parempi Ruokakauppa KUPIAINEN 99 3 KPL s+OOT n ULKOILUHAALARI U ILUHAALARI -50% 1,5 l (1,06/l) sis
1,5 kg Suomi 95 99 Atria 90 GRILLIBROILERI 4 HK. saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. MAAKUNNAN VUODEN 2013 YRITTÄJÄ www.k-supermarket.? 49 kg Suomi 85?90 g (16,56?17,53/kg) Etu K-Plussa-kortilla -25% 3 KPL Ilman korttia 0,89 /kpl (2,22/kg) 99 49 OMENA Fazer NYYTIT Ilman korttia 7,90 2 pkt 400 g (2,47/kg) Omista uuneista 13 cm 00 POPRILLI Voimassa to?la 10.?12.9. LYHTY 400 g (1,67/kg) HK kpl kpl pkt AB JOGURTIT 49 99 1 6 2 rs PORSAAN ULKOFILEE n. RLL kpl -27% Etu K-Plussa-kortilla -24% Etu K-Plussa-kortilla Tarjoukset voimassa 9.?20.9
Performanssiin vuorovaikutteisessa osiossa Lipsanen sai kunnian avata vapisevin sormin jonkun hakasen, josta hän esityksen jälkeen jupisi Martelalle. käsipyyhekokoa. Menestys ei tule jaksossakaan sormia napsauttamalla, vaan varainhankinnan on oltava monipuolista ja jok´ikinen kuluerä on pidettävä kurissa. Jos oli kuluvan kauden supersarjamenestys KiPalle pienoinen pettymys, pätevät samat sanat varmasti myös Joensuun Mailaan. Loppusijoitusta puntaroitaessa on kuitenkin hyvä pitää mielessä tilanne, josta kauteen lähdettiin. Edellisenä syksynä joukkueesta lähti kolme runkopelaajaa ja tilalle tuli vain nuoria tulevaisuuden lupauksia. Sillä kertaa Linssi-Väinö Ilvosen apulaisena oli paikallislehden kesätoimittaja, nuori reipas neitonen. Arssi totesi, että luultavasti kysymyksessä on annokseen kokoon nähden kalleinta, mitä Topi oli koskaan syönyt. Ravintolassa oli myös estraditaidetta. Martela esitti, että jättäisimme Tyllinsaaren ja siirtyisimme itse kukin Höyhensaarille jatkaaksemme neuvotteluja seuraavana aamuna virkein mielin. Me maalaispojatkin ymmärsimme, että ohjelma päättyi ilman puheita striptease -tanssiin, jossa loppujen lopuksi peittona ei ollut edes käsipyyhettä. Päivän päätteeksi meidät komennettiin autoon ja isännät kertoivat tarjoavansa pientä iltapalaa. Tasoero kolmen parhaan ja keskikastin joukkueiden välillä on miesten Superpesiksessä aivan liian suuri. JV LUKIJAN KUVA Ne olivat niitä aikoja Rudge taas - nyt Punkaharjulla Muutama viikko sitten KotiKarjalassa oli tunnistettavana vanha moottoripyörä, joka osoittautui Rudgeksi 1910luvun alusta. Varsinkin Alajärvelle, Hyvinkäälle ja Koskenkorvalle kärsityt tappiot olivat katkeria. Osa pistemenetyksistä meni loukkaantumisten piikkiin, mutta muutamassa pelissä vaikutti myös siltä, että pelaajien itseluottamus ei ollut kunnossa: häviämisen pelko oli suurempaa kuin voittamisen tahto. Toisaalta muutamissa peleissä itseluottamusta näytti olevan liikaakin, kun todelliset iskun paikat pilattiin ihmeellisillä lyöntiratkai- suilla. Ylemmän jatkosarjan ulkopuolelle jääminen ei tietenkään tunnu hyvältä. Niinpä teimme lähtöä, vaikka olimme varautuneet pitempiinkin keskusteluihin. Teollisuusneuvos kuittasi sen toteamalla, että ?jotainhan meidän oli keksittävä sen Tyllinsaaren näytöksen jälkeen?. Oli miten oli, samoihin aikoihin Marimekon tehtaan kuulujen vihkiäisten kanssa loppukesällä v. B-pojat putosivat kultakamppailusta hävittyään välierissä niukasti Vähäkyrölle. Näissä uusissa kuvissa on se Rudgen ?parempi. Punkaharjulla oli 7-9. Koti-Karjala 2 Keskiviikko 9.9.2015 Nuoret pitävät KiPan pesiksen aatelissa Pesäpallokausi 2015 alkaa olla taputeltu. Vivulla hallittiin variaattoripyöriä, joiden läpimittaa säätämällä välityssuhdetta voitiin muuttaa lähes portaattomasti. 1920-luvuilta. Runkosarjan perusteella KiPa on mitalisuosikki, sillä se voitti oululaiset sekä koti-että vieraskentällä. Myös A-pojat ovat mitalipeleissä. Mielenkiintoista nähdä, onnistuuko temppu Vimpelin Vedolta. Tähän asti miesten finaalipelit ovat olleet hyvää urheiluviihdettä. Samaa sen sijaan ei voi sanoa kaikista välieräsarjan otteluista. Esimakua hyvästä urheilullisesta tilinpäätöksestä saatiin valtakunnallisella Suurleirillä Jyväskylässä, missä Kiteen Pallon D-pojat saavuttivat viidennen sijan. Oulussa pidetyltä Nuorisoleiriltä Keski-Karjalaan tuli peräti kolme mitalisijaa, kun Tohmajärven Pompun C-poikien joukkue saavutti kilpasarjassa pronssia, KiPan tyttöjen joukkue pelisarjassa kultaa ja KiPan poikien joukkue pelisarjassa hopeaa. B- ja A-poikien pelit ovat vielä kesken. Jäljellä ovat enää naisten, miesten, tyttöjen ja poikien Superpesiksen sekä B-poikien SM-sarjan finaalipelit. Nuorten sarjoissa kulunut kausi on ollut keskikarjalaisittain menestyksekäs. Olimme muutamaa viikkoa myöhemmin yrityksen vieraana Helsingissä tavoitteenamme saada neuvottelut siunattuun päätökseen. Paikalle oli tuotu lukuisia kunnostettuja ajokkeja myös 1910- ja Multi-version nimi perustui 20-asentoiseen vaihdevalitsimeen, jonka käyttövipu näkyy tankin kupeessa. Se lähti kauteen kultaodotuksin, mutta pronssiin sen oli jälleen kerran tyytyminen. Nimekäs miehistö ei ainakaan vielä onnistunut suistamanaan Sotkamon kultajunaa raiteiltaan. Edessä ovat nyt pronssipelit, joissa vastaan tulee LippoPesis Oulusta. Ensimmäinen neuvottelukosketus oli noin vuotta aiemmin ja samana kesänä ratkaisua pohjustettiin tavan mukaan Tyllinsaaren savusaunassa. Neuvottelimme valtuuston puheenjohtaja, kunnanjohtaja ja allekirjoittanut herrojen salkun kantajana teollisuusneuvos Martelan, hänen poikansa, Kiteen tehtaan tulevan johtajan ja parin muun martelalaisen kanssa. Saunomisen jälkeen punoitimme kahvipöydässä, kun Matti T. Kievariin päästyämme tapahtuma nauratti makeasti ja teollisuusneuvos Martela kiusoitteli Lipsasta tyyliin, että ?kaikkia keinoja te näköjään käytätte teollisuutta saadaksenne?! Mutta tarina jatkui. Rudge Multikin oli esillä taannoin tunnistetun ajopelin ajoilta olleessa Otto Brandtin mainoksessa. Kesäkuussa tuli kuluneeksi 40 vuotta Martelan Kiteen tehtaan vihkiäisistä. Tätä lukiessa ollaan tuon kysymyksen osalta paljon viisaampia, kun tiistain välieräottelu Seinäjokea vastaan on pelattu. Myös KiPan maakuntasarjajoukkueiden pelit sujuivat mallikkaasti. Niin naiset kuin miehetkin raivasivat tiensä nousukarsintoihin, joista naisjoukkue lunasti itselleen ensi kaudeksi suomensarjan paikan. Miesten edustusjoukkueen pelit päättyivät pitkästä aikaa jo runkosarjan jälkeen ja joukkueen oli tyytyminen kymmenenteen sijaan. Ylemmän jatkosarjan paikka karkasi käsistä heinäkuussa, jolloin joukkue hävisi seitsemän ottelua putkeen. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä tiedossa, pääseekö KiPa taistelemaan SM-kullasta vai ovatko edessä pronssimatsit. Pahaksi onnekseen hän oli juuri nousemassa Eevan asussa uimasta, kun miesporukka laskeutui pyytämättä ja yllättäen laiturille. Tutustuimme tuotantolaitokseen Nummelassa ja jatkokeskustelut käytiin yrityksen pääkonttorissa. Valtuuston puheenjohtaja Lipsasen, kunnanjohtaja Ikosen ja minun muodostaman kunnan trion täydensi kvartetiksi Arssi Taskinen, jonka tärkein tehtävä oli vakuuttaa, että tehdas ehditään rakentaa seuraavaan juhannukseen mennessä. Ehtymättömät muistiinpanoni kertovat, että iltapalana saimme kaviaarivoileivät. Lipsanen kysyi vieressään istuneelta Taskiselta, mitä herkkua olimme eteemme saaneet. Neitonen tempaisi laiturin reunalla olleen pyyhkeen suojakseen. Se sattui kuitenkin olemaan ns. Kun ennalta arvaamattomaan tilan- teeseen joutunut sirkeä neitonen nosti pyyhettä ylemmäs, pilkahteli intimiteetti pyyhkeen alapuolelta.Kun hän laski pyyhettä alemmas, intimiteetti tuppasi paljastumaan pyyhkeen yläpuolelta. Neitonen kuitenkin tointui koko porukasta nopeimmin ja totesi iloisesti, että ?nytkö te jo olette lähdössä?! Koko miesporukka oli luonnollisesti kääntänyt katseensa kohteliaasti vastarannalle. päivinä elokuuta Veteraanimoottoripyöräklubin 40-vuotisjuhlaralli. Kyyti vei Otaniemeen ravintola Luolamieheen. 1974 saatoimme iloita, että Martela Oy oli valinnut uuden tehtaansa sijoituspaikaksi Kiteen.. Myös seuran talous asetti omat rajoitteensa; talouskurssi oli pakko saada käännettyä vaikean edelliskauden jälkeen. Taloudenhoidon saralla kuluneella kaudella päästiin paljon eteenpäin, mutta työ on vielä kesken. malli
Liikkeelle lähdetään tapauskohtaisesti yritysten ehdoilla. . Muita rahoittajia ovat kunnat ja yritykset. le, Tuomo Eroselle, joka on Pohjois-Karjalan Kylät ry:n kyläasiamiehenä antanut arvokasta tukea Kaurilan kehittämiseen. Alpuasta valtakunnallinen Vuoden Kylä Suomen Kylätoiminta ry nimesi juhlaseminaarissa myös Kylätoiminnan Tiennäyttäjät, Vuoden Maaseututoimijan ja Vuoden Maaseutukasvon. Erityiskiitoksen Reino Löppönen antaa naapurikylän miehel- jotka ovat tuolloin piikkarit lähtökuopissa, on etulyöntiasema. Kansainvälisille markkinoille Hyttinen muistuttaa kuitenkin useimmissa tapauksissa olevan hyvä edetä askel kerrallaan: Ensin on oltava hyvä kotimarkkinoilla, ennen kuin kannattaa suunnata samankaltaisille vientimarkkinoille. Kuva: Tuomo Eronen. sa. Tavoitteena on, että maakunnan yrityksiin syntyy uusia työpaikkoja ja vientituloja. . Kylän aloite jätevesihuollon rakentamiseksi on toteutunut. Osaamista löytyy, mutta tilauksia on niukasti. Peruspalikat koossa Vuoden alussa käynnistyneen hankkeen ydin on kehittämisessä. Keski-Karjalassa tavoitteena on saada mukaan kaikkiaan 35 yritystä, kertoo hankepäällikkö Mika Hyttinen alueella hanketta toteuttavasta Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy:stä (KETI). Kolmivuotisen hankkeen keskeisenä ideana on Hyttisen mukaan teollisten ja tuotannollisten sekä niitä palvelevien pk-yritysten kansainvälistäminen, kasvattaminen ja kilpailukyvyn kehittäminen Pohjois-Karjalassa. Pelkällä kotikentällä menestyksen löytäminen on entistä vaikeampaa. Taantuma tekee asetelman haasteelliseksi, mutta nyt on oikea aika tehdä tulevaisuustyötä, kun apua on saatavilla ja tukikanavat auki. Kylämatkailua kehitetään hanketyönä. Kyllähän tämä on mukavalta tuntunut ja antaa se uutta virtaa tulevaisuutta kohti, Kaurilan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Reino Löppönen sanoi palkitsemisen tuomista tunnelmista. Uusia ideoita kylän kehittämiseksi on hautunut ja lisää syntyi Raahen matkalla. Ensimmäisenä on kuitenkin luvassa avoimet ovet kylätalolla ja kahvitilaisuus Vuoden Kylä- ja kunniamainintavalintojen kunniaksi. Jonakin päivänä markkinat alkavat taas vetää. Vasta viimeiseksi hän suosittelee pyrkimään kohti eksoottisempia haasteita. Syytä tarttua tilaisuuteen Yksi hankkeessa mukana olevista keskikarjalaisista yrityksistä on Polar Shiitake Oy Rääkkylästä. Kylä on käyttänyt erityisesti paikallisja sotahistoriaa vahvuutenaan ja työstänyt sekä tuotteistanut siitä näyttelyitä, tapahtumia ja ohjelmapaketteja. Perusteluissa todetaan myös, että kylä on onnistunut hyvin monissa tärkeissä tavoitteissaan ja aloitteissaan. Kylä auttaa myös kuntaa pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä. Toisaalta aika on kurittanut seutukuntaa, ja tilauskirjat ovat monella yrityksellä tällä hetkellä haasteellisessa tilanteessa. Kylässä on laajaa tapahtumatuotantoa, joka hyödyttää koko seutua. . Meille EU on kotimarkkina, yli 90 prosenttia tuotteista menee vientiin. Niillä, Kaurilalle Vuoden Kylä kunniamaininta TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Kaurila sai 2. Esimerkiksi uusi ohjelmakausi avasi rahastot yritystukineen. . kunniamaininnan Vuoden Kylä 2015 -valinnassa. Kilpailua tulee tänne ulkoapäin, joten pitää tehdä myös päinvastoin. Kansainvälistymiseen pyrkivien suomalaisyritysten vahvuutena Hyttinen pitää muun muassa hyvää toimintaalustaa: Vakaassa yhteiskunnassa on hyvä yrittää. Koti-Karjala Koti-Karjala Kiteen, Tohmajärven, Rääkkylän ja Kesälahden puolueeton paikallislehti. Päätoimittaja Marko Torni. Kasvu tulee yhä useammin maailmalta Pohjoiskarjalaiset yritykset ovat tarttuneet Karjalainen kauppamies kansainvälistyy -hankkeen tarjoamiin mahdollisuuksiin kasvaa, kehittyä sekä kansainvälistyä. Myyntiä, markkinointia ja kansainvälistymistä hiotaan asiantuntijoiden huomassa vuoden 2017 loppuun saakka. Hyvä aika toimia KITEE Niina Koukku . Teollisten ja tuotannollisten yritysten perusosaaminen on tuotannossa ja monin osin myös tuotteissa, mutta vienti ja kansainväli- Kun Kaurila nimettiin kesällä Pohjois-Karjalan Vuoden kyläksi 2015, sanottiin, että perästä kuuluu. Nyt kuului: ?hyvän elämän kylä. Tavoittelemme tuotannon laajentamista, ja kasvua kuluvalle vuodelle on budjetoitu 25 prosenttia. Koko Pohjois-Karjalan maakunnan kattavan Karjalainen kauppamies kansainvälistyy -hankkeen toteuttajina ovat Joensuun Tiedepuisto Oy:n kanssa yhteistyössä KETI, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy ja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy. Projektin päärahoittajana toimii Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahaston varoista. sai valtakunnallisen kunniamaininnan. Karjalainen kauppamies kansainvälistyy -hankkeen alueellinen projektipäällikkö Mika Hyttinen KETIstä toteaa tavoitteena olevan kehittää yritysten kilpailukykyä ja hakea kasvua myös maailmalta. syys ovat akilleen kantapää, Hyttinen kuvailee huomauttaen poikkeuksiakin toki löytyvän. . Hankkeessa lähdetään liiketoiminnan suunnittelusta. Vuodessa tai kahdessakaan Hyttinen ei lupaa polun kan- Valmista sabluunaa yritysten toiminnan kehittämiseen ja kansainvälistymiseen Hyttisellä ei ole tarjota. Suunnitelman teemoja toimeenpannaan Leader kehittämishankkeiden avulla ja yhteistyössä Tohmajärven kunnan kanssa. Vanhan kyläkoulun hankinta kylän toimintakeskukseksi käynnisti mahtavan kehittämisboomin 2 000-luvun alus- sainvälisille markkinoille vielä löytyvän, vaan huomauttaa prosessin vievän tyypillisesti useamman vuoden. Keskeisimmät toimen- piteet liittyvät yritysten ja yritysverkostojen tarvelähtöisten kehitysohjelmien laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan. Lisäksi yrityksiä autetaan tekemään erilaisia valmistelu-, kehittämis- ja investointihankkeita sekä hakemaan kumppaneita yhteistyöhön. . Kylässä tehdään aktiivista ympäristö- ja maisemanhoitoa hankkeilla ja talkootyöllä. Kylässä on vahva historian kaiku ja sitä hyödynnetäänkin kylän kehittämisessä. Kansainvälisyys on jo pidempään ollut yrityksille haaste. Pitkäaikaisesta kehittämistyöstä jaettavat palkinnot puhuvat koko Suomen yhteiskuntaa palvelevasta työstä. Kylätoiminnan Tiennäyttäjinä palkittiin Jukka Mattsson (Urjalan as., Urjala., Pirkanmaa), Alpo Murtoniemi (Rautio, Kalajoki, PohjoisPohjanmaa), Merja Zetterman (Salonkylä, Loppi, Kanta-Häme). Vuoden Maaseututoimija 2015 on Veli-Matti Karppinen (Nakertaja, Kajaani, Kainuu) ja Vuoden Maaseutukasvo 2015: Hannu Katajamäki (Vaasa, Pohjanmaa). Ensimmäisen kunniamaininnan sai Vuoden Kylä 2015: Älvbyarna - Jokikylät (Mustasaari, Pohjanmaa) ja toisen Vuoden Kylä 2015 PohjoisKarjalasta eli siis Kaurila. Valtakunnallinen Vuoden Kylä 2015 on Alpua (Raahe, Pohjois-Pohjanmaa).. Lisäksi raaka-aineita sekä osaavaa työvoimaa on saatavilla ja peruslogistiikka kunnossa. . Palkitseminen tapahtui sunnuntaina valtakunnallisessa LOKAALI - juhlaseminaarissa Raahessa. Perusteluissa mainitaan, että Kaurilan kyläyhdistys on kehittänyt kylää suunnitelmallisesti yli 15 vuoden ajan. Suomi-maine on kuitenkin hyvä kortti maailmalla, ja se kannattaa nostaa esiin. Taisto Volotinen Pohjois-Karjalan Kylät ry puheenjohtaja, Pekka Löppönen, Kaurilan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Reino Löppönen, Sirkku Lihavainen ja Pirkko Löppönen iloitsevat Kaurilan saamasta kunniamaininnasta. Jokainen maailman ruokaskandaali vahvistaa puhtaan ruuan asemaa ja siis myös meitä. Kylälle on muuttanut useita lapsiperheitä. Jos kokee olevansa jollain tapaa kohderyhmää, kannattaa epäröimättä ottaa yhteyttä, niin katsotaan, onko kansainvälistymiseen olemassa mahdollisuuksia tai ovatko kansainvälistymisen edellytykset kunnossa. Keskikarjalaisissa yrityksissä Hyttinen sanoo rajallisista resursseista huolimatta kansainvälisyyteen suhtauduttavan positiivisesti. Hankkeen puolesta asiakkaita ei kuitenkaan ole valmiina tarjota, vaan ratkaisuja lähdetään etsimään yksissä tuumin. Samantyyppisiä yrityksiä yhtäläisine kohdemarkkinoineen on saatettu myös yhteen eri puolilta maakuntaa. . Siitä asti kylätaloa on kehitetty ja sen on ollut aktiivisen toiminnan keskiössä. Maailmalle pyrkivillä yrityksillä Hyttinen muistuttaa olevan vastassaan myös haasteensa. Työvoimakustannukset ovat monin paikoin alhaisemmat ja toimitusmatkat lyhyempiä. . Peruspalikat ovat kasassa, mutta toiminnan selkeyttäminen on tarpeen. Toimitusjohtaja Markku Leppäsen mukaan pienen yrityksen on syytä tarttua mahdollisuuksiin hakea uutta tietoa ja viisautta. . Maailma globalisoituu ja pienenee. Kaurilan visio kylän toiminnasta on ?hyvän elämän kylä?. Kaurila on pieni kylä, jolla on kokoonsa nähden mahtavat näytöt kylätoiminnasta. Kyläsuunnitelmia on laadittu aktiivisesti ja nyt onkin käytössä jo kolmas kyläsuunnitelma
tekstiviestillä tai sähköpostiin markus. kontiainen@evl.fi. Kirpputori avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 10?14. LUKUPIIRIT teemana Simo Puupposen eli Aapelin tuotanto Kesälahden kirjastossa ke 9.9. klo 9.30-11.00 ja Kiteen kirjastossa ke 9.9. puh. 0400 967 601, www.tohmajarvenseurakunta.fi TERVETULOA! Palomäentie 9, Kitee www.kiteenvapaasrk.net To 10.9. Hartaus hoitokoti Pikkupihassa klo 14, Lappalainen, Perälä. Ilm. Elomarkkinat nyt kaksi päivää. Naisten keskusteluryhmä srk-talon kahviossa klo 13, Sirkka Kotro, Leena Koponen. Su 20.9. Lahja, Sergei, Herman, Hemmo, Iia. Lauantaina: Vilja, Valma, ort. Poikien 4.-6.lk sählykerho ma klo 16?17 liikuntahallilla. Tarinatupa avoinna tiistaisin klo 10?14. Jumppa klo 11, hartaus klo 12. Virkatodistustilaukset s-posti raakkyla.evl@evl.fi, kirkollisten toimitusten varaus kirkkoherra Markus Kontiainen puh. 050 467 0370 Vihitty: Ilma ja Asko Kettunen. Sururyhmä Tohmajärven seurakuntatalolla, Maiju Lassilan tie 16. Aloitamme ke 23.9.2015 klo 17.00 ja kokoonnumme viikoittain kuutena keskiviikkona. Ryhmä on luottamuksellinen vertaistukiryhmä, jossa on mahdollisuus käsitellä omaa suruaan. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tellervo Karttunen, 050 301 9959 tai tellervo.karttunen@evl.? Tohmajärven seurakunta Tervetuloa! Rääkkylä SANAN JA RUKOUKSEN ILTAPÄIVÄ sunnuntaina 13.9.2015 klo 14.00 Kiteen Vapaaseurakunnassa, Palomäentie 9. Puhujavieras PIRKKO VESAVAARA Oulusta. La 12.9. klo 10?12 Päiväkerho srk-talolla. Ke 16.9. Henkilöautoille km-korvaus. klo 18.00. Messu Värtsilän kirkossa klo 10, Lappalainen, Kivivuori. Kirkkokahvit srk-kodissa. Diakoniatyö: Diakoniatoimisto kiinni ma 7.9.?pe 11.9. 11.9. Elokuvassa nähdään suuri joukko kotimaisen viihteen huippunimiä, mm. Krista Kosonen, Lauri Tilkanen, Pirkka-Pekka Petelius, Elina Knihtilä ja Tommi Korpela. . Lähtö Tarinatuvalta klo 17.30. Isoskoulutukseen ilmoittautuminen käynnissä. PUUN SIELU -NÄYTTELY Onkamossa on avoinna joka päivä klo 12 . klo 10?12 Perhekerho srk-talolla. Eläinvahinkoja tulee takuuvarmasti, jos pyyntilupien määrä pidetään nykyisellä tasolla ja kannan annetaan kasvaa. . Ahti. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitokset myös Talventuvan henkilökunnalle rakkaamme hyvästä hoidosta. lua, klo 20.30 Tuomas-messu, saarnaa Harriet Gyampo-Kumi Ghanan seurakunnasta, klo 22 Soi kaikissa tapahtumaan osallistuvissa kirkoissa Soi kunniaksi Luojan. p. Nykyisellä lupamäärällä karhujen määrä ei pienene. Pyyntilupia pitäisi olla enemmän, hän jyrähtää. 12 vuotta sitten samalla tilalla tuhojaan tekivät sudet. Ne tulivat pihapiiriin tappaen yhden hiehon. Molempina päivinä myyntitori. Koti-Karjala 4 Keskiviikko 9.9.2015 Rakkaamme Eino Petter HAAPASALO 9. Myös susien suhteen Nenosella on selkeä mielipide. . Sunnuntaina Karjalan Kankailla sänkikiihdytyskisa ja helikopterilennätystä (säävaraus). . Messu srk-talolla klo 10, Happonen, Perälä. Su 27.9. Jumalanpalvelus srktalolla klo 10, Lappalainen, Pe- rälä, kirkkokahvit ja heti kirkkokahvin jälkeen alustus aiheesta ?Ketuilla on luolansa ja taivaan linnuilla pesänsä - Raamatun kaikuja pakolaiskeskusteluun. Diakoniatoimistossa päivystys ma, ti ja to klo 9?11. 050-467 0370, miel. Ohjelma: klo 19 Kolmen kanttorin konsertti Virosta, Svetlana Kekisheva, Inna Badina ja Erika Jefimova, klo 20 tarjoi- Tohmajärvi To 10.9. Osallistuminen on kaikille ilmaista, ja kirjoja voit kysyä kirjastosta. . Kaiku-kuoron harjoitukset srk-talossa klo 16.30. Ke 16.9. Tervetuloa mukaan osallistumaan keskusteluun kirjasta, kirjailijasta, kirjan herättämistä ajatuksista, tai vain kuuntelemaan. klo 10 Elintarvikejakelu Tarinatuvalla. Jouko Kinnusen upeita taideteoksia, sunnuntaisin veisto-, sorvaus- ja intarsiatyönäytöksiä.. mennessä puh. Minna, Miina, Tuire. Perjantaina: Santeri, Santtu, Sandra, Aleksanteri, Ali, Aleksandra, Ale, ort. klo 13 Messu kirkossa. Ma 14.9. Hartaus Marjattakodissa klo 14, Happonen, Perälä. To 17.9. Muina aikoina työntekijän tavoittaa parhaiten puhelimitse. Nuorisotyö: Nuorten sählyvuoro keskiviikkoisin klo 15.30? 17.00 liikuntahallilla. Sydänyhdistyksen kirkkopyhä. 18 Nina Åströmin konsertti Kitee-salissa. Su 13.9. syyskuuta 2015 G 13.2.1932 Kitee 12.8.2015 Kitee Aurinko nousi tänään klo 6.08 ja laskee klo 19.44. Hyvää syyspäivän jatkoa! Hiljeni askel, sydän uupui. Herramme näki ja luokseen kutsui. PÄIVÄN SANA Ikävöiden ?Menkää koteihinne, nauttikaa hyviä ruokia ja juomia ja lähettäkää maistiaisia niille, joilla ei itsellään ole mitään. Perhekerho srk-talon päiväkerhotilassa klo 9.30?11. Su 13.9. klo 10.00 Messu, 70vuotiaiden syntymäpäväjuhlat. Retki Uskon yö -tapahtumaan Outokummun kirkkoon la 19.9. ev.lut. seurakunta ja helluntaiseurakunta. Su 13.9. Klo 13? 15 Kaakaopyhäkoulu srk-talolla. Ti 15.9. klo 13 Kirkkokonsertti, Nina Åström, järj. vuoden koulutukseen viim. Retkestä kiinnostuneet, sitovat ilmoittautumiset kirkkoherralle 11.9. KATRI-HELENA -NÄYTTELY 11.9 saakka klo 12-16 Katri Helenan taiteilijaurasta kertova näyttely tunnelmallisessa Nymanin renkituvassa. . 18 Susanna Kokkonen Israelista aiheenaan antisemitismi, uhrilahja ICEJ:lle. Tervetuloa! Kiitos muistamisesta sukulaiset ja ystävät! Niina ja Make! www.kitee.helluntaiseurakunta.fi To 9 Aamurukous. La 10 Venäjänkielinen tilaisuus Vapaakirkossa, Märk Vähi, piispa Virosta. Su 11 Jumalanpalvelus, Paavo Hakala. Ti 18 Rukousilta. Tervetuloa! KUN HALUAT OSALLISTUA KESKUSTELUUN. Jatka lukemista. Rauni Nalle rehupaalien kimpussa Akkalassa TOHMAJÄRVI Jouko Väistö Jokohan mustikat ovat käymässä metsissä vähiin, kun mesikämmen alkaa halailla rehupaaleja ja on ilmeisen ihastunut niiden tekemisessä käytettävään happoon. Kuvamme on Akkalasta Sopekkeelta, missä karhu kävi viime viikolla jättämässä kynnenjälkensä Antero Nenosen lähes 20 rehupaaliin suopellolla puolen kilometrin päässä piharakennuksista. Nenosen mielestä nallen vie- KITEE Timanttihääpäivää perhepiirissä elokuussa 2015. Nalle jätti kynnenjälkensä rehupaaliin. KULTTUURI-IKKUNA Perhealbumi Toini ja Pentti Hirvonen viettivät railu lähellä pihapiiriä heti metsästyskauden päättymisen jälkeen kertoo siitä, että kanta jäi tänäkin syksynä suureksi. . NIINA ÅSTRÖMIN KONSERTTI Kiteesalissa to 10.9. klo 13.00 Kino-Hovissa Antti J. Lukupiiriä vetää toimittaja Maija Ala-Nikkola. 18, nyt esillä mm. 8:10. Impi Hannu ja Riitta Tanja ja Jonne perheineen Veini ja Paula Pauliina ja Aake Veli ja Arja Maria perheineen siskot perheineen muut sukulaiset ja ystävät NIMIPÄIVÄT Keskiviikkona: Vertti, Isto, Eevert, ort. Joakim, Aki, Anna, Anni, Severi, Ossi. Torstaina: Kalevi, Kaleva, ort. ?TERVETULOA KO- TIIN. Nina Åström & Band esittää koskettavia hengellisiä lauluja la 12.9. Lisäksi lauantaina musiikkia, kotieläimiä, kepparikisa, kurpitsakilpailu, ruishuttua. Alakouluikäisten tyttöjen liikuntakerho ti kl0 16?17 liikuntahallilla. Tiedoksi: Kirkkoherranvirasto on auki ma?to klo 9?12, huom. pe-päivinä virasto on kiinni. Ipalle 1. klo 15?16 Partio srktalon nuorisopäädyssä. To 17.9. 050 5213976 tai ritva.salopuro@evl.fi Varhaisnuorisotyö: Syksyn kerhotoiminta alkaa viikolla 37 seuraavasti: Poikien 1.-3. KOIVIKON ELOMARK- KINAT 12.?13.9. Kesälahti-seuran HUTTUJUHLAT Savutuvalla su 13.9. Jokisen ohjaamalla vavisuttavalla draamalla KÄTILÖ. lk sählykerho ma klo 15?16 liikuntahallilla. HOPEATÄHTI-SARJA käynnistyy ke 9.9. Kyyti joko henkilöautoilla kimppakyytinä tai bussilla, mikäli lähtijöitä on runsaasti. Matkasta peritään mahdollisesti omakustannushinta. 14 Pirkko Vesavaaran tilaisuus. Ti 15.9. (n. klo 11.15), Lappalainen, keskustelua. Ma 14.9. Katja Ketun palkittuun menestysromaaniin perustuva elokuva on tosipohjainen kertomus Vikasilmäksi haukutun Helenan rakastumisesta saksalais-suomalaiseen SS-upseeriin Lapin sodan kynnyksellä. Paluuaika sovitaan erikseen. klo 13 Rääkkylän kirkossa. TOHMAJÄRVI . Ruokailu 5 ?/perhe. Su 20.9. klo 18.00. . Niitäkin on näillä kulmakunnilla liikaa. ja Nuiskuun viim. klo 13.30-15.00. Tämä päivä on pyhitetty meidän Herrallemme!? Neh. klo 1015. TAIDENÄYTTELY Koivikon Kievarilla Irene Ursinin akvarelli-, akryyli- ja öljyvärimaalauksia 12.6.? 31.10. RÄÄKKYLÄ . 17.9. Vapaa pääsy!
Totta oli Tepolta saatu suositus, olipa vaikuttavan kaunis tie! Siinä oli ääneenlausuttu kokemuksemme paluumatkalla. Varmasti jokainen suomalainen tuntee Junnu Vainion laulun Nestori Miikkulaisesta. kesäkuuta. Komeita järvikannaksia, siltoja ja järvimaisemia katsellessamme, tunsimme olevamme toteuttamassa yhtä Tepon viimeisimmistä testamenteista: tutustumassa ikään kuin hänen muistoajelunaan noihin upeisiin maisemiin. Saaristoreitillä Lintusalon perukkaan on matkaa yhteen suuntaan parikymmentä kilometriä ja tie kulkee kaikkiaan kymmenen saaren kautta. Seuraavan päivän iltapuolella sattuneessa lento-onnettomuudessa Teppo Mikkonen ja hänen pitkäaikainen ystä- vänsä Esa Pykäläinen kohtasivat matkansa pään Rääkkylässä lentokoneen murskautuessa Oriveden jäälle. Lopulta oli kulunut jo yli kolme vuotta noista hetkistä, kun viimein saimme matkan aikaan. Kotimaan kauniit maisemapaikat olivat silti hänelle tärkeitä. Yksi Tepon suosikkikohde oli Saimaan eteläisellä alueella oleva saarijono, jonka perimmäinen paikka on suuri Lintusalon saari. Se on Hätinvirta, oikeammin salmi, jonka leveys on noin 220 metriä. Kunnassa käymme keskustelua siitä, voisimmeko jotenkin hyödyntää sähköpyöriä kunnan sisäisessä käytössä, Laasonen kertoo. TOHMAJÄRVI/RÄÄKKYLÄ Riitta Hakulinen Sähköpyörä kuntoutumisvälineenä Akkukäyttöistä sähköpyörää poljetaan kuten tavallista polkupyörää, mutta akun antama virta tekee polkemisen kevyemmäksi. Kuva on miehestä ja hänen pitkäaikaisesta tuttavuudestaan matkailun saralla. Lintusalon mies oli kadonnut samana kesänä venematkalla ja hänen arvattiin hukkuneen. Puumalan kirkolta takaisin soudellessaan, ja ilmeisesti siellä ravintola Virranhovin antimia nautittuaan, mies oli pudonnut veneestä noin kilometrin päässä kotirannasta. Naapurit löysivät Reposen maalliset jäännökset vuotta myöhemmin, seuraavana keväänä. Minun mielestäni sähköpyörästä voisi hyötyä erityisesti kaksi kohderyhmää. Ne jotka pyöräilevät paljon ja kaipaavat helpotusta pyöräilyyn. Irja Hämäläinen toimi kauan Rajaseudun kerhoyhdistyksen sihteerinä. Ajankohta oli viikko juhannuksen jälkeen, tarkemmin 27. Myöhemmin eräs ohjelman tekoon osallistunut henkilö lähetti Junnu Vainiolle idean Nestori Reposen kohtalon käyttämisestä laulussa, jonka sanomana olisi Saimaan norpan suojelu. Alkuun Vainio hylkäsi ehdotuksen, mutta muutti myöhemmin mieltään. Kuntoutustyössä sähköpyörää voisi hyvin hyödyntää, toteaa Arja Pirhonen. Viime viikolla pyörä oli Kiteellä kaupungin työntekijöiden tutustuttavana. Yhdistys oli Karelia-Matkojen asiakas miltei koko sen toimintaajan. Syntyi laulu Nestori Miikkulaisesta ja tämän soittoa luodolla kuuntelevasta yksinäisestä Saimaan norpasta. Todellisessa elämässä Nestori Reposen instrumenttina ei ollut huuliharppu. Matkoja tehtiin vielä kun firma oli jo liittynyt Pohjolan Matka-konserniin. Alkuperäinen salmi oli noin 300-metrinen, mutta apusillat ja pengerrys ovat lyhentäneet lossimatkan 220 metrin pituiseksi. Matkalaiset lounastivat talon Niinipuu-ravintolassa, joka kesäaikana toimii entisen navetan ullakolla. Lossi tekee taivalta Hätinvirran salmessa. Sähköpyörien käyttöä pyritään tuomaan vaihtoehdoksi lyhyemmän matkan autoilulle. Ensi viikon perjantaina sähköpyörää voi kokeilla Rääkkylän torilla Katuviesti-tapahtumassa. Yksi lossikin jäi silti väliin. Keskiviikosta perjantaihin pyörä on Tohmajärven kirjastolla ja sen käyttöön voi mennä vapaasti tutustumaan. . Ruokolahden suunnasta tultaessa tie sinne lähtee komean Puumalan sillan eteläisen pään kupeesta vasemmalle. Kohtalokkaan päivän aattona, huhtikuisena maanantaina ja lähes viimeisinä puheinaan, Teppo puhui taas kerran tuosta asiasta: ?Käykääpä kuitenkin vaikka motoristeina tutustumassa Puumalan Lintusaloon, sillä se on mielestäni Saimaan alueen hienoimpia paikkoja!? Tämä pieni artikkeli tahtoo osaltaan kunnioittaa Teppo Mikkosen muistoa. Käyttöä on löytynyt; tiloissa pidetään perhejuhlia ja kokouksia. Laululla on todellinen esikuva, joka asui Lintusalossa. Hän oli kyläseppä ja pelimanni, ikäpoikamieheksi päätynyt Nestori Reponen. Joskus 1970-luvun alussa Ylen toimittaja- ja kuvaajaryhmä kävi Lintusaloon päättyvällä saarijonolla tekemässä dokumenttia talvi- ja kelirikkokauden elämästä muun muassa Lintusalon saarella. Haastatelluiksi tuli monia asukkaita, yhtenä juuri tuo ?seppä-Nesto?. Toisena ryhmänä olisivat ne, joiden liikkuminen on vaikeutunut esimerkiksi polvivaivojen tai sydänongelmien vuoksi. Sen sijaan hän soitti taidokkaasti niin viulua kuin harmonikkaakin. Laulun sukunimen Miikkulainen Junnu Vainio lainasi kotkalaiselta ystävältään. Moni luulee, että sähköpyörällä ajetaan kuin mopolla, mutta kyllä siinä pitää koko ajan polkea. Monialayritys Siton tarjoama kuntakierros pyrkii lisäämään tietoa sähköpyörien käytännöllisyydestä, terveysvaikutuksista ja ympäristöystävällisyydestä mm. Ylämäet taittuvat kuitenkin kevyesti ja maisemiakin ennättää katsella. . Ennen perjantaita pyörään voi tutustua myös Rääkkylän kunnantalolla ja kirjastolla. Liikuntaohjaaja Arja Pirhonen tutustui lähemmin sähköpyörän käyttöön.. Paikalle on suunniteltu 413 metriä pitkää siltaa, jonka alikulkukorkeus olisi laivaväylän kohdalla 24,5 metriä. Tuo Hätinvirta sijaitsee 4,2metrin syvyisellä Saimaan syväväylällä ja sen kautta kulkevat kaikki reitillä Savonlinnaa, Joensuuta tai muita satamakohteita kohti suuntaavat alukset. Saariston väkiluvun vähetessä nyt jo reiluun pariinsataan sillan rakennushanke on toistaiseksi siirtynyt. Vapaa-ajan rakennuksia Lintusalon saaristotien varrella on paljon ja myös matkailupalveluita ravintoloineen jo 1960-luvulta lähtien. Lintusalossa toimi aikoinaan kansakoulu. Myös tavallisen polkupyörän voi sähköistää akulla. Tämän viikon alussa sähköpyörään ja sen käyttöön ovat voineet tutustua Tohmajärven kunnan työntekijät. Tarina kertoo, että Nestori Reponen oli antanut Junnulle luvan käyttää itseään laulun esikuvana. Valitettavasti laulu ehti valmistua vasta Syksyn Sävelkilpailuun vuonna 1982. työmatkaliikenteessä. tustua pyörään, kertoo kehittämispäällikkö Liisa Laasonen. . Nykyään se on saanut uuden käytön. Koulutoiminnan loputtua kylän väki osti kiinteistön omakseen. Koti-Karjala Keskiviikko 9.9.2015 5 Heti ensimmäisellä harjanteella Hätinvirran jälkeen sijaitsee eräs Lintusalontien vanhimmista ruokapaikoista. Tohmajärvi kuuluu Viisaan liikkumisen hankkeeseen ja viime keväänä vietimme Pyörällä töihin -päivää. Sähköpyörän käytön mahdollisuuksiin tutustuminen kuuluu tähän samaan jatkumoon. Halusimme tarjota myös kuntalaisille mahdollisuuden tu- Tohmajärven kunnan liikunnanohjaaja Arja Pirhonen testasi pyörää omassa käytössä viikonlopun yli ja sai todeta, että tunnin pyöräilymatka töihin taittui sähköpyörällä 40 minuutissa. . Kuva on saatu Puumalan matkailutoimistolta. Teppo Mikkosen jäljillä Puumalan Lintusalossa Keväällä 2012 pienlentokone-onnettomuudessa menehtynyt ystävämme Teppo Mikkonen ehti elämänsä vuosina viedä ulkomaillekin lukemattoman monta bussiryhmää näkemään nähtävyyksiä ja tutustumaan siellä meille vieraisiin kulttuureihin. Lisäksi monenlaiset yhteisöt omine kerho- ja koulutustapahtumineen elävöittävät varsinkin koulun kesää. Pekka Havukainen Lintusalon tien varrella riittää kauniita näköaloja. Tutustu sähköpyörään Tohmajärvellä ja Rääkkylässä Keski-Karjalan kunnissa kiertää syyskuun aikana sähköpyörä kunnan työntekijöiden ja kuntalaisten tutustuttavana. Silloinhan laulu oli jo tullut julkisuuteen. Vuoteen 1975 mennessä saariryhmä sidottiin askel askeleelta yhteen silloilla ja pengerryksillä. Jo 1960-luvulla maatilamatkailun pohjalle perustettu yritys on hyvässä maineessa noutopöydästään. Viimeinen retki tehtiin Teppoa muistellen kesällä 2012. Lupasin pitää asian mielessä
Hallitus evästi myös tämän aloitteen käsittelyssä lautakuntaa huomioimaan talouden tasapainottamisohjelma. Kaupunginhallitus ottaa kolmen valtuutetun jättämän aloitteen talouden tasapainottamisohjelman uudelleenkäsittelystä ja talouden painopistealueiden määrittelystä käsiteltäväksi ennen vuoden 2016 talousarvion ja 2016 2019 taloussuunnitelman hyväksymistä. Osayleiskaava Orivedelle Kaupunginhallitus esittää valtuustolle Oriveden oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan hyväksymistä. Oriveden rantaosayleiskaavaehdotus, kaavaehdotus III, on ollut nähtävillä 12.3. Kunnanhallitus esittää syksyn osavuosiraportissa valtuustolle, että hanke lisätään kuluvan vuoden investointiohjelmaan. Nordic Koivu Oy toimiva johto on ilmaissut tarpeen yrityksen käytössä olevien toimitilojen laajentamisesta, vielä tämän syksyn aikana. Aloitteen oli allekirjoittanut 16 valtuutettua. Päätös syntyi äänin 7-2 Osmo Pirhosen (PS) jätettyä vastaesityksen, jossa hän edellyttää lautakuntaa selvittämään kaikki kustannusvaikutukset, joita palvelun siirtäminen yhteispäivystykseen on aiheuttanut. Pirhonen vaati valmistelussa annettavan painoarvoa myös kuntalaisten 1 600 nimeä sisältävän adressin muodossa antamalle laajalle tuelle aloitteessa esitetyille asioille sekä Kiteen vanhempainyhdistyksen vetoomukselle aloitteen puolesta. Pirhonen vaati esityksessään huomiomaan lisäksi Siun Sote -hankkeen perussopimuksessa mainittu periaate palveluiden yhdenvertaisuudesta ja viittasi Lieksaan, Nurmekseen ja Ilomantsiin, jotka ovat pitämässä kiinni ilta- ja viikonloppuvastaanotoista. Äänestyksessä Pirhosen esityksen kannalla oli kokoomuksen Timo Päivinen. Valtuustoaloite lasten iltapäivävälipalojen palauttamiseksi lähtee kaupunginhallitukselta valmisteltavaksi si- vistys- ja vapaa-aikalautakunnalle. Kisassa saatiin yksi 2 225 g järvilohi, Savonlinnalaisen Juuso Heiskasen venekunnan vetämänä. 9,2 kilometriä ja 2-4 linjapumppaamoa. Hankkeeseen olisi tarkoituksenmukaista sisällyttää myös noin vesijohdon jatkaminen 7,6 kilometrin matkalla nykyisestä päättymiskohdasta Purtovaaran Jokelasta Onkamoon. Tarkemmat luvut selviävät tarjouskilpailun jälkeen. Asiassa edetään ripeällä aikataululla niin, että valtuusto päättää investoinnista ensi tiistaina budjettiseminaarin yhteydessä pidettävässä ylimääräisessä kokouksessa. Laajennus on Nordic Koivu Oy:n toinen lyhyen ajan sisällä. Lisäksi Kiteelle on ollut vaikeuksia rekrytoida hammaslääkäreitä. Kolmanneksi on todettu, että hammaslääkäri palveluiden kysyntää lisää myös se, ettei Kiteellä ole yhtään yksityistä hammas lääkäriä. Jonoa on ryhdytty purkamaan palkkaamalla jo vuonna 2014 kaksi eläköitynyttä hammaslääkäriä. Ruokkeen lomakylässä jaettiin syysuistelun kuudelle parhaalle venekunnalle tavarapalkinnot ja Cupissa kolmelle. Puruveden syysuistelun tu- Kokkonen Saari 9700 6) Sami Nousiainen Louhi 8990 7) Joni Toivanen Kesälahti 8690,8) Eero Tiainen Kerimäki 6510 9) Pertti Hämäläinen Parikkala 4855 10) Raimo Seppänen Savonlinna 4805 11) Timo Huttunen Särkisalmi 4100 12) Joona Partanen Parikkala 3765 13) Juha Muje Liperi 3451 14) Niko Nokelainen Parikkala 2910 15) Sami Pylvänäinen Imatra 2590,16) Teemu Mikkonen Savonlinna 2115, 17) Juha Sepponen Lappeenranta 1860 18) Mika Huoman Kerimäki 1630 19) Jukka Lyyra Savonlinna 1410 20) Timo Innanen Simpele 1330, 21) Timo Arpinen Louhi 1040 22) Jani Rouvinen Kitee 1035 23) Risto Lätti Lehmo 650. Savo-Karjala Cupin tulokset (viisi parasta): 1) Sami Nousiainen Louhi 151, 2) Joona Partanen Parikkala 128,5, 3) Ari Noponen Enonkoski 124, 4) Juha Hämäläinen Joensuu 120, 5) Johannes Kotilainen Lappeenranta 118,5. Cupin kaikki osakilpailujen tulokset ovat www.savokarjalacup.com Kaupunginhallitus lähetti perusturvalautakunnan valmisteluun 16 valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloitteen lääkärien akuuttivastaanottoaikojen palauttamiseksi vuoden 2014 tasolle. Sopimus on voimassa 1.9.2015-28.2.2016.. Kunnanhallitus totesi samassa kokouksessa edellisen laajennuksen pysyneen budjetin sisällä lopullisten verottomien kustannusten jäädessä 190 293 38 euroon. Kilpailutuksen voitti Attendo Terveyspalvelut Oy. Lohen kertoimen ollessa 15, kalalla tuli kisan voitto. Vuoden 2015 talousarvion investointiosassa on kohteeseen varattu 200 000 euroa. Siirtoviemäri Onkamosta Kemieen Kunnanhallitus yhtyy ympäristölautakunnan ehdotukseen Onkamo-Kemie siirtoviemärin toteuttamisesta vuonna 2016 ja esittää valtuustolle hankkeen toteuttamiseen tarvittavan määrärahan talousarvion yhteydessä. Vetouistelukilpailuun starttasi yhteensä 55 venekuntaa Ruokkeen lomakylästä. Hankkeen toteutumisen edellytyksenä on valtion 40 prosentin rahoitusosuuden toteutuminen. Onkamo-Kemie välille on rakennettava siirtolinjaa n. 14.4.2015. Tämä toisi varmistusta Tikkala- Onkamo alueen vesihuoltoon ja mahdollistaisi muutamien talouksien ottamisen kunnallisen vesihuollon piiriin. Hankkeen alustava arvioitu kustannus kahdella linjapumppaamolla sisältäen vesijohdon Jokela-Onkamo välille on noin 580 000 euroa. Onkamo-Kemie siirtoviemärin toteuttamisen jälkeen kaikki kunnallisen viemäriverkoston jätevedet olisi johdettu Kemien jätevedenpuhdistamolle ja saatettu yksi vaihe kunnan viemärirakentamisessa päätökseen. lokset: 1) Juuso Heiskanen Savonlinna 33375g 2) Maarit Hyttinen Joensuu 22465 3) Ari Noponen Enonkoski 19815 4) Juha Hämäläinen Joensuu 9135 5) Marko Lääkäripäivystys keskusteluttaa edelleen KITEE TOHMAJÄRVI 2016. Kisassa tuotiin puntariin paljon haukia ja muutama ahven. Kaavaehdotuksesta saatiin yhdeksän lausuntoa ja 37 muistutusta. Museoviraston ja PohjoisKarjalan ELY-keskuksen lausunnot sekä 16 muistutusta aiheuttivat muutoksia, joista pääosa koskee lomarakennuksen muuttamista pysyväksi asunnoksi tai rakennuspaikan siirtoa. Kiteen kaupungin talousarvion heinäkuun lopun toteuma osoittaa, että tämänhetkisen arvion mukaan tilikauden tulos toteutuu arvioitua parempana. Hammaslääkärijonoja lyhemmäksi Kiteen kaupungin hallitus vastaa aluehallintoviraston selvityspyyntöön suun terveydenhuollon hoidon järjestämisestä Kiteellä todeten muun muassa, että jonot on päässeet syntymään, koska hammashuollossa ei ole ollut tarpeeksi tiloja, joissa asiakkaita olisi voitu ottaa vastaan. Viikonloppuna oli kilpailussa mukava kalastussää, puolipilvistä ja pientä tuulta. Koti-Karjala 6 Keskiviikko 9.9.2015 Puruveden syysuistelu 5.-6.9.2015 Heiskanen paras Puruvedellä KESÄLAHTI Kesälahdella Puruvedellä kisattiin Karjalan Kalamiesten järjestämänä Puruveden syysuistelu 5.-6.9. Moottoriuistelukilpailussa kahden päivän aikana on uistelijoilla yhteensä kaksitoista tuntia aikaa vetää kaloja veneeseen. Huhti-toukokuussa 2015 kilpailutettiin 450 jonossa olleen potilaan kokonaishoito. Maarit Hyttisen venekunta Joensuusta saalisti jopa kahdeksan ja puolen kilon hauen vonkaleen. Tarve on lämmittämättömästä hallitilasta, joka voidaan rakentaa nykyisen toimitilan jatkoksi asfalttipohjaisena. Neuvotteluissa on keskusteltu noin 400 neliömetrin lisätilan tarpeesta. Alustava arvio investointikustannuksista on 150 000200 000 euroa. Kaupunginhallitus kehottaa lautakuntaa ottamaan valmistelussa huomioon kaupunginvaltuuston 23.6.2014 hyväksymän talouden tasapainottamissuunnitelman ja toimenpideohjelman vuosille 2014 - 2018. Muut osakilpailut on käyty kesän aikana Kerimäen puolella Puruvedellä, Simpeleenjärvellä, Paasivedellä ja Savonlinnan vesillä Mahlahalli tarvitsee laajennuksen sekä Kiteellä Pajari-uistelu. Savo-Karjala Cupissa kilpaillaan osakilpailupalkinnoista, Cup pisteistä, Cup palkinnoista sekä viiden venekunnan pääsystä SM-kilpailuihin Tohmajärven kunnanhallitus hyväksyi Nordic Koivu Oy:n hallin laajennushankkeen toteuttamisen ja antoi suunnittelutyön ja rakennuttamisen teknisen toimen hoidettavaksi. Kilpailukalojen alamitat olivat lähes samat kuin viimevuoden kisassa. Puruveden syysuistelussa tulokset lasketaan pisteinä, lohikalojen paino g kerroin on 15 ja muiden kalojen yksi. Puruveden vetouistelukilpailu oli samalla Savo-Karjala Ruokkeen lomakylässä jaettiin syysuistelun kuudelle parhaalle venekunnalle tavarapalkinnot ja Cupissa kolmelle. Cupin kuudes, ja viimeinen osakilpailu
Sosiaalisen median perhosharrastajaryhmistä harrastus on saanut lisäpotkua vinkkeineen ja tunnistusapuineen. Tuntomerkkien tarkastelu on pikkutarkkaa puuhaa, jo- ten aloittelijalla riittää opeteltavaa. Koti-Karjala Keskiviikko 9.9.2015 Tupu Vuorinen hymyilee pienehkön, mustavalkoisen perhosen aiheuttaneen tänä kesänä itselleen aloittelevana yöperhosharrastajana suurimmat sydämentykytykset. Projektipäivän idea on, että sen aikana syntyy kysymyksiä, joita voidaan myöhemmin pohtia yhdessä luokassa. . Arvelin, että tuosta ei passaa innostua, sillä siihen ei mikään aika riitä. Toisin kävi, ja yöperhoset veivät mennessään. Yöllä lentävät perhoset jäävät kuitenkin usein huomaamatta, Tupu Vuorinen kertoo valorysän houkuttelemien yöperhosten jäävän lepäämään sangossa oleviin munakennoihin, joista niitä on helppo valokuvata aamulla ennen vapauttamista. vaikka tarkkasilmäinen voi nähdä niitä myös päivälepopaikoissa. Tunnistus kysyy kärsivällisyyttä Päiväperhosia Tupu Vuorinen kertoo alkaneensa tarkkailla jo kymmenisen vuotta sitten. Yöperhosista hän kiinnostui viime kesänä, kun sai seurata läheltä toisen perhosharrastajan puuhailua yöperhospyydyksellä. . Keski-Euroopassa sen toukat aiheuttavat metsätuhoja. Moni laji myös levittäytyy maahan kaakon suunnasta. Kiinnostavat havainnot jaetaan Suomen Perhostutkijain Seurassa Tupu arvelee olevan reilusti toista tuhatta jäsentä, mutta harrastajien määrän olevan paljon suurempi. Mielenkiintoisimpia havaintoja jaetaan näytille esimerkiksi Facebookin perhosryhmässä. . vaikka niinhän kyllä ajattelin alkuun yöperhosistakin. Valokuvatuiksi tulleissa perhosissa Tupu selittää riittävän ihmeteltävää talvisinkin, joten harrastus pysyy vireessä läpi vuoden. Näihin kysymyksiin etsivät Tohmajärven Tietäväisen koulun kahdeksasluokka- laiset vastauksia asian äärellä eli Kirkkoniemen ja Turusenniemen alueella järjestetyssä projektipäivässä. Kirkkoniemen historiaan oppilaat tutustutti kirkkoherra Mikko Lappalainen. Kuva: Tupu Vuorinen. KITEE Niina Koukku . Viime kesään saakka sitä eli aika tietämättömänä, miten paljon elämää tuolla ulkona on, Kiteen Potoskavaarassa asuva Tupu Vuorinen kuvailee. Kahdessa kesässä silmät ovat avautuneet myös lajien kirjolle. Kuva: Tupu Vuorinen. Havununna (Lymantria monacha) on yleistynyt 2000-luvulla nopeasti Suomessa. Järvelle oppilaat pääsivät kalastajien kyydillä. Projektipäivänä oppilaat Opinto-ohjaaja Aatu Mustosen (toinen oik.) tehtävänä oli tällä kertaa ohjata Tietäväisen koulun kasiluokkalaisia kalankäsittelyn saloihin. Ja kyllähän siitä lahnasta file irtosi. kävivät kokeilemassa jigikalastusta, koettiin verkkoja ja jokainen venekunta myös toi saalista rannalle. Kyllä tässä pienesti tiedettä tehdään, kemian opettaja Jussi Ohvanainen esit- telee. Erityisen tyytyväisiä projektipäivän järjestäjät ovat siihen, että avuksi tuli ulkopuolisia tahoja, kuten Tohmajärven seurakunta ja alueen kalastajia.. Keski-Karjalan seutu on sellaista, että perhosharrastajat muualtakin käyvät täällä. On rehevää ja itäraja lähellä. Osa kaloista säilöttiin koululle myöhempiä luonnontieteellisiä tutkimuksia varten ja osalla harjoiteltiin kalankäsittelyä. Yksi projektipäivän rastitehtävä johdatti oppilaat myös aiheeseen liittyvän tilataiteen pariin. Peruskoulun opetussuunnitelmassa on yhtenä tavoitteena ilmiöoppiminen, jolla asioihin pyritään löytämään monipuolisia lähestymistapoja. Pihapiiriin perhospyydyksen houkuttelema idäntäplämittari ja muut yöperhoset ovat saaneet parissa kesässä valtoihinsa. 7 Yöperhoset veivät mukanaan Keltaritariyökköset (Catocala fulminea) nauttivat syyskesällä perhosbaarin antimista. Kun ensin harjoittelen ja kerkiän, niin naputtelen tieto- ja tietokantoihin, jolloin havainnoista on hyötyä muillekin. Tupu sanoo itse havahtuneensa harrastuksen myötä huomaamaan myös ilmastonmuutoksen seuraukset. Kuva: Tupu Vuorinen. laitumet, niityt ja vaihtelevat metsät houkuttelevat erilaisia perhosia. . Myös pihamaan kas- vivalintoja voi tehdä perhoset mielessä. Tupu Vuorinen kuuluu niihin harrastajiin, jotka eivät kerää perhoskokoelmaa, vaan valokuvaavat ja tunnistavat eri lajeja. Asia konkretisoituu, kun hän selittää nähneensä kymmenen vuoden aikana Potoskan alueella vajaat 60 päiväperhoslajia, mutta vastaavasti vain kahtena kesänä jo yli 300 yöllä lentävää perhoslajia. Valot ja syötit houkuttimina Keväästä syksyyn perhosharrastajat käyttävät ultraviolettivaloja ja perhosbaarien syöttinesteitä houkuttelemaan öisiä lentäjiä. Aikaa tosin vierähtää helposti yömyöhään. Pienesti tiedettä tehden Kemian opettaja Jussi Ohvanainen ohjasi vesinäytteiden analysointiin. TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Miltä näyttää Tohmajärven ekosysteemi, millaisessa tilassa järvi on ja miten se näyttäytyy tohmajärveläisten elämässä. Korkeuserot sekä lähistöllä olevat Idäntäplämittari (Lomaspilis opis) on harvinainen, itäisen Suomen erikoisuus. Uusien lajien leviäminen yhä pohjoisemmas ei ole pelkästään myönteistä, sillä esimerkiksi havununna tunnetaan metsätalouden tuholaisena. Osa harrastajista matkustaa harvinaisuuksia nähdäkseen pitkiäkin matkoja, mutta Tupu naurahtaa uusia lajeja tulevan aloittelijalle niin paljon vastaan, ettei vielä ole juuri ehtinyt keksiä sellaista, minkä näkemisestä haaveilisi. Pikemminkin eteen tulee lajeja, joita ei ole osannut edes odottaa. Parhaat olosuhteet yöperhosten havainnoimiseen vallitsevat lämpiminä kesäöinä, jolloin on tyyntä ja poutaa. Eniten yöperhosia on liikkeellä kesäkuukausina, mutta syksylläkin riittää vielä nähtävää. . Viime joulukin kului kuvia tutkiessa ja lajimäärityksiä tehdessä. Tupu nimittää itseään perhosharrastajana kotoilijaksi, sillä oma pihamaa monipuolisine ympäristöineen on riittänyt lajien tarkkailuun. Ratkaisun hän huomauttaa olevan ajan- ja tilankäyttökysymys. . Toisinaan lajien erottaminen toisistaan on pelkän kuvan perusteella jopa mahdotonta. Yöperhoslajeja Tupu mainitsee olevan huomattavasti enemmän kuin päiväperhosia, joten vasta-alkajan lista nähdyistä lajeista kasvaa nopeasti. Johonkin täytyy vetää raja . Lajiston vaihtumisen kesän edetessä Tupu pohtii olevan yksi harrastuksen kiehtovimmista piirteistä. Mielenkiinto säilyy erinäköisiä, -värisiä ja -kokoisia perhosia havainnoidessa, ja samalla pysyy mukana kesän etenemisessä. Suuri osa yöperhosista on yleistä käsitystä vastaten ruskean- ja harmaankirjavia, mutta toisaalta lajisto yllättää monipuolisuudellaan. Jos vain olen kotona ja on suotuisat olosuhteet, ei illalla malta jättää pyydysten valoja sytyttämättä vaikka ihan hetkeksi
Yleensäkään minulle ei ole mistään vuosikurssista jäänyt minkäänlaista katkeruutta tai kaunaa. Tätä minä perustelen sillä, että täällähän oli aika monta luokkaa; oli maatalouskonekorjaajat, autonasentajat, puusepät, veneenrakentajat ja tyttöjen ompelulinja. Jääskeläinen muisteli sitä, kuinka Kiteen ammattikoulu valmistautui jo hyvissä ajoin 60-luvulla Kiteen tulevaan teollistumiseen lastulevytehtaineen ja muine teollisuuslaitoksineen tarjoamalla monipuolista opetusta. Jostain arkistoistaan oli Jääskeläinen löytänyt vuonna 1967 keväällä valmistuneitten II luokan autonasentajien nimet: Ahoniemi Antti, Halttunen Esa, Hämäläinen Erkki, Immonen Mauri, Karppanen Teuvo, Karvinen Lasse, Kortelainen Jorma, Kärnä Martti, Laaksonen Teuvo, Matveinen Reijo, Ratinen Pauli, Sorvali Hannu ja Turunen Urpo,. Tästä joukosta kaksi on jo kuollut ja kahdeksan oli siis paikan päällä.. Saimaalle sen epäillään kuitenkin levinneen laivojen painolastivesien mukana. Laivateoriaa puoltavat havainnot, jotka keskittyvät nimenomaan eri puolille Saimaan vesistöä. Sammaleläin elää jopa tuhansien yksilöiden hyytelömäisissä yhdyskunnissa. Kun muistellaan 50 vuotta taaksepäin, se oli aikamoista muutosten aikaa. . Ne ovat ryhmittyneet pallomaisen, hyytelömäisen ja läpikuultavan muodostelman pintaosiin ja niiden vettä siivilöivät rakenteet muodostavat pinnalle kuvioita. Sammaleläinten yhdyskunta painaa useita kiloja. Alun perin se on kotoisin PohjoisAmerikasta Mississippi-joen valuma-alueen järvistä ja tekoaltaista. Vanha ammattikouluhan oli toisella puolella Savikontietä rakennuksessa, joka on nykyisin muussa kuin opetuskäytössä. Runsaasti esiintyessään se voi vaikuttaa järvien ekosysteemiin. Eliö suodattaa vedestä hiukkasia, jonka vuoksi vesi voi kirkastua. Mukaan kahdeksan vuonna 1965 opintonsa aloittaneenn opiskelijan lisäksi oli saatu paikalle kaksi senaikaista opettajaakin, Tarmo Vesa ja Alpo Jääskeläinen. Pihatapaamisessa todettiin melkein heti, että Esa Halttusen lisäksi työelämässä ei oppilaistakaan ollut enää juuri kukaan, ainoastaan yksi. . Sieltä se on levinnyt Kanadaan, Eurooppaan, Japaniin ja Korean niemimaalle. Sammaleläin leviää muun muassa vesilintujen mukana. Voin sanoa, että täällä on ollut aina herrasmiehiä ja -naisia, Tarmo Vesa puheli vieläkin mielissään siitä, että oli hyväksynyt kutsun tapaa- Lähde: Suomen Ympäristökeskus, Vieraslajit.fi miseen. . kuulumiset. Voin sanoa että minulle, ja meille kaikille opettajille, jäi mahdottoman kiva muisto. Oli mukava juttu, kun saatiin porukkaa kokoon. Ammattiopisto Kiteen pihamaalta kuului historian siipien havinaa, kun vanhat opiskelukaverit ja opettajat muistelivat kouluaikoja 50 vuotta sitten. Ari Väyrysen laiturin kupeessa Sangenlahdella niitä kelluu kymmeniä. teen yhdyskunnat hajoavat, joten myöhemmin syksyllä niitä ei enää tapaa. Vieraslajista ei tiedetä olevan haittaa ihmiselle, mutta Suomen ympäristökeskuksen mukaan sen leviämistä kannattaa pitää silmällä. Suomessa se kuuluu vieraslajeihin. En osaa oikein sanoa, mistä johtuu. Pienen puheensa ja lisämuistelujen jälkeen vanha opettaja vielä tenttaili ?poikien . Halkaiseminen paljastaa sen hyytelömäisen rakenteen. Pallero on sammaleläinten yhdyskunta. Ari Väyrynen löysi ensimmäiset sammaleläinten yhdyskunnat Sangenlahdesta vuosi sitten. . Mutta erikoisesti tämä vanha porukka ja teidän ikäluokkanne oli fiksua porukkaa. Saatuaan kukkakimpun oppilailtaan hän muisteli lämmöllä vanhoja aikoja ja vanhaa vuosikurssia. . Nyt on historiallinen hetki. On erittäin hienoa, että saatiin mukaan kaksi opetta- jaakin, Halttunen iloitsi. Fiksua porukkaa Kiteen ammattikoulun opettaja ja rehtori Tarmo Vesa oli ilahtunut kutsusta tapaamiseen. Kuka tekee mitä ja missä? Kiteen ammattikoulun tuntiopettajana vuodesta 1961 yli kaksikymmentä vuotta toiminut Alpo Jääskeläinen oli valmistautunut tilaisuuteen kirjoittamalla muistiin vanhoilta ajoilta mieleen tulleita asioita. . Koti-Karjala 8 Keskiviikko 9.9.2015 Sammaleläin sotkee verkkoja ja katiskoita Saimaalla RÄÄKKYLÄ Riitta Makkonen Ari Väyrynen nostaa melalla laiturin kupeesta vesimelonia muistuttavan harmaan palleron. Siitä on täsmälleen 50 vuotta aikaa tänä syksynä, kun tähän kouluun tultiin. . (Valokuva on tehty kaappamalla se videolta.) Kaikkiahan ei saatu kasaan, ja jotkuthan meistä eivät ole olemassakaan ja menneet jo pois, Esa Halttunen totesi aluksi. . Tämä sotkee verkot, rysät ja katiskat, Väyrynen manailee. Mississipiltä Saimaalle Melonimaisia palleroita muodostava olio on pectinatellasammaleläin. Sammaleläin kuuluu selkärangattomiin. Ei niitä saanut veneeseen nostettua, Väyrynen kuvailee. Väyrysen laiturin kupeessa olevassa katiskassa on muodostumassa useita yhdyskuntia katiskan sisällä ja pinnassa. . Se on muodostanut useita yhdyskuntia katiskaan. Kohti teollista Kiteetä Tuttuja 50 vuoden takaa Kiteeläinen konealan yrittäjä Esa Halttunen alkoi jo keväällä soitella yhteen vanhoja opiskelijakavereitaan, jotka aloittivat tasan 50 vuotta sitten autonasentajaopintonsa Kiteen ammattikoulussa. Ikimuistoiseen luokkatapaamiseen saapui kaksi yllätysvierasta. KITEE Aladár Bayer Vanhan autonasentajaporukan kokoontuminen toteutui elokuun viimeisenä päivänä Ammattiopisto Kiteen pihaalueella. Niinpä sitä voi varmimmin löytää juuri elo-syyskuun aikana matalista lahdista tai hitaasti virtaavista joista. Pectinatella manginifa kiinnittyy yleensä joko vesikasveihin tai laiturirakenteisiin. Se voi myös kellua vedessä irrallaan. Loppukesällä ja syksyl- Sammaleläin yhdyskunta on sisältä tiivis hyytelömäinen. lä sammaleläin muodostaa lisääntymissoluja, joissa on koukkumaisia lisäkkeitä, joilla ne voivat kiinnittyä muun muassa lintujen höyhenpeitteeseen tai nisäkkäiden karvoihin. Veden viiletessä alle 16 as- Sammaleläin tarttuu vesikasveihin mutta myös kalanpyytöihin. Tällöin varsinkin tummavetisten järvien valaistusolosuhteet muuttuvat. Sammaleläimen torjunnasta ei vielä ole tietoa. Havaintoja sammaleläimestä voi ilmoittaa Vieraslajit.fi -sivustolle. Loppukesän ilmiö Sammaleläin on makean veden laji ja sitä esiintyy ravinnepitoisissa ja lämpimissä yli 20 asteisissa vesissä. Sangenlahden pohjukassa painavimmat olivat useita kymmeniä kiloja ja halkaisijaltaan metrin
Eräskin mummo oli saanut tekemäni tyynyliinan lahjaksi ja sen teksti oli pitänyt lukea hänelle joka ilta. Muhviin lisättävä kaulanauha helpottaa käyttöä ja mukana pysymistä. Esimerkiksi Koti-Karjalan joulutarinat ovat jo vuosien ajan olleet Katrin tont- tukylän kuulumisia ja hauskoja käänteitä ajankohtaisten paikkakunnan asioiden ryydittäminä. Muhveja voi tehdä neuloen, virkaten, ommellen ja vaikka kaikkia tapoja yhdistellen, Tiina Tolvanen kertoi. Sovinnonsillan pienoismarketista saattoi ostaa niin kurpitsan, kirjan, kassin... ...kuin kengätkin. . Painokuvia tehdessä ja varsinkin käsin maalatessa kuvia, on saanut sitä pohjatonta kuvien tekemisen ja maalaamisen nälkää hieman tyydytettyä, Katri tuumaa miettiessään, mistä hän on ammentanut voimaa työhön- . Joulukuussa olisi tullut tässä kuusitoista vuotta täyteen. Kitikatissa on alusta lähtien valmistettu hyvälaatuisia, käsintehtyjä Hyväntuulen tekstiileitä. Uuden kuvan tai aiheen keksiminen on aina ilonaihe ja se on myös osoitus, että vielä on jotain aivotoimintaa jäljellä, Katri naurahtaa tyypilliseen hirtehiseen tyyliinsä. . Tuoko uuden oven avautuminen uuden levyn vai mitä. Olipa liina sitten pitänyt laittaa hänelle arkkuunkin mukaan. Elämän kaarisillalta putoaa/ Syksyyn, tähän hetkeen liittyvä kaunis tyynyliinavärssy on yksi helmi Katrin kynästä syntyneistä teksteistä. Vieläkö tunnet syystuulen otsallasi/ tai kämmenelläs kesäheinän mansikantuoksuisen kosketuksen./ Vieläkö muistat, miten syksyn lehdet kahisivat jaloissa/ ja kuutamoöinä teki mieli ulvoa./ Vieläkö muistat. Katri Tirkkonen on kirjoittanut värssyjen lisäksi juttuja lehtiin jo vuosikymmenten ajan. Tyynyliinoja, pyyhkeitä, kasseja, mekkoja ja niin edelleen on syntynyt sadoittain erilaisilla teksteillä ja kuvilla varustettuina. . Se jää nähtäväksi. Tähän tyynyliinan tekstiin ja tunnelmaan on hyvä päättää Kitikatin Sovintola-aika: Heleppo sinua on katella ja nuorelta sinä näätät,/ vaekka niinnii paljo vuosia sinä tänä vuonna täätät./ Keppee on jalakas ku varsalla, ällis terävä kun saraheinä./ Onnee olokoon matkalla elon kaekkina kiänteheinä. Taas myö nähtiin Sovinnonsillalla KESÄLAHTI Sari Helin Joka syksyinen perinne, Sovintolan Elotori Kesälahdella, sai jälleen ihmiset liikkeelle. Ohjeita löytyy netistä ja itse voi keksiä lisää. Öljyvärimaalaukset kodin seinällä kertovat Tirkkosen olevan myös taitava maalari ja tehdyt äänitteet todistavat laulunlahjankin olevan hänen hallussaan. Kuva: Hissu Teppana elettyjä hetkiä kuin kiviä veteen./ Illan kirkkaus välähtää/ joka kerta kuin hymy tai kyynel/ eletyn elämän joesta. KESÄLAHTI Sari Helin Kaikella on tapana alkaa jostain ja päättyä johonkin. Tirkkosen Katrin Kitikati aloitti toimintansa vuonna 1986. Elotori osoitti jälleen Sovintolan kaltaisen yhteisötalon tarpeellisuuden. Säät ovat mitä ovat, niin suojaisa katos myyntikojuille on erinomainen asia ajatellen sekä ostajia että myyjiä. Siitä se sitten jatko muotoutuu pikkuhiljaa, monitoiminainen kertoo. Osa Kitikatin koneista ja toiminnasta on siirtynyt jo pari vuotta sitten Tirkkosen Maare-tyttärelle. Sanaisen arkun tuotteita ja muita luomuksia Vuosien varrelta on yrittäjälle kertynyt monta muistoa. . Ja se on ollut mannaa sielulle, kun asiakkaat ovat tulleet hyvälle tuulelle ja nauraneet lukiessaan tekstejäni. Kunhan saan tavarat asettautumaan paikoilleen kotiini, niin teen innon ja voinnin mukaan kotitiloissa. Sovintolan tiloihin se asettautui vuonna 1999. . Koti-Karjala Keskiviikko 9.9.2015 9 Kun yksi ovi sulkeutuu, niin toinen avautuu Katri Tirkkonen, Kitikatin Kati, filosofoi otsikon sanoin kantaessaan viimeisiä tavaroita pois Sovintolassa lähes 16 vuoden ajan toimineesta työpaja-myymälästään. Tarjolla oli niin puutarhan herkkuja, paistoksia kuin lämmintä ja kaunista ylle ja alle. Missä ihmiset kokoontuisivat Kesälahdella, ellei olisi Sovintolaa. Silloin teksti on ?kolahtanut?. Värssyjen rustaaminen ja tekeminen ei tyystin lopu Sovintolasta pois muuttoon. . Kahvikupponen, jos toinenkin, kuuluu myyjäispäivään kahvion kotileivonnaisten ääressä kuulumisia vaihtaen. Syysiltoihin idea Tiina Tolvanen Kesälahden martoista esitteli Elotorilla hypistelymuhveja. . Yksi ajanjakso elämää on takana, tuumii Katri Tirkkonen uudenlaisen ajan kynnyksellä, kun työhuoneen tyhjennys on huutokauppaa vaille valmis. sä vuosien mittaan. . Kesälahden marttojen tekemät muhvit lahjoitamme hoitokoteihin muistisairaille virikkeiksi. Näihin voi laittaa hypisteltäviksi nappeja, virkattuja kukkia ja vaikka mitä. Muhvit toimivat tietenkin myös alkuperäisessä tarkoituksessaankin, eli käsien lämmittäjinä. Ennen aikaan muhvit tehtiin turkiksista. Kesälahden martat ovat innostuneet tekemään hypistelymuhveja. Tiina Tolvanen neuloi samalla, kun esitteli jo valmiita muhveja.. Tuulen puhaltaessa ja sateen vihmoessa ei pahitteeksi ole sisätiloissa sijaitseva kahviokaan. Kansa on jo oppinut, että sovinnonsillalla kun on markkinat, sinne tulevat paikalliset herkkujen myyjät tuotteineen sekä naapurit ja lomalaiset. Kierros Sovintolan myyjäisissä täydentää niin ruoka- kuin vaatekaapinkin ja toimii samalla myös tuttujen kohtaamispaikkana. Ihan kokonaan Kitikati ei onneksi lakkaa Sovintolassa näkymästä, sillä sen Hyväntuulen tuotteita löytyy jatkossa Sovintolan Korento-myymälästä. Tavarat, jotka eivät mahtuneet muutossa Katri Tirkkosen kotiin, yrittäjä huutokauppasi hyvällä menestyksellä
Nähtyäni poikaparin ilmeet kehotin heitä lähtemään kävelylle käytävään. Mitään suurempaa projektia ei ole suun- nitteilla, kaupunginpuutarhuri Ritva Multanen-Kattelus kertoo. Pienistäkin muutoksista ja uudistuksista voi olla huomattavan paljon iloa. Näin kirjoitti eräs lehti vuonna 1983. Ei tarvitse lapsia pitkään nukutella, Rahunen nauraa. Lisäksi liukumäen uusi paikka on lapsille huomattavasti turvallisempi. Hintaa yhdellä koneella oli n. Tietokoneena oli vuokrattu yksi Apple II. Kurssin aiheina olivat Basicohjelmointia ja tietotekniikan teoria-asioita. Ainoana lukiona koko Suomessa meillä opetettiin tietotekniikkaa kaikille yhteisenä aineena, tosin vain puoli kurssia ensimmäisellä luokalla. Nuorkauppakamari etsi yritykset Kiteeltä, Kesälahdelta, Tohmajärveltä ja jopa Joensuusta asti. Kolmisenkymmentä oppilasta oli päivän yrityksen vieraana. Lisäksi lapsien kannalta toiveessa olisi, että leikkikentälle aurattaisiin tie myös talvella, sillä pienemmille umpihangessa kulkeminen on hankalaa. Aina olivat oppilaat edellä joissakin asioissa, mutta se ei haitannut. Ensimmäinen kokeilukausi Vuonna 1984 (-1987) alkoi syksyllä lukiossa opetusministeriön päätöksellä tietotekniikan ja tietokoneavusteisen opetuksen kokeilu. Eräs lukiomme oppilas kertoi osallistuneensa ATK-tenttiin Kuopion lääketieteellisessä korkeakoulussa. Ennen kurssia oli talomme yläkerta tyhjennetty lattian lakkauksen takia. Valinnaisella jatkokurssilla oli pelkästään ohjelmointia. Kolmen päivän kuluttua havahduin, että edelleen oli yläkertamme tyhjä. Kokeilulla pyrittiin löytämään sopiva sisältö sekä yhteiselle että valinnaiselle opetukselle. Yhteisellä kurssilla käsiteltiin tietojenkäsittelyn perusteita, tutustuttiin valmisohjelmien käyttöön ja tekstinkäsittelyyn. Luvat opettamiseen heltisivät helposti johtoryhmän ansiosta. Mistä kaikki alkoi Vuoden 1981 kesäkuun ensimmäisellä viikolla läksin Nurmekseen Bomballe ATKkurssille (Basic-ohjelmointi), enkä tiennyt, mihin pääni pistin. Kiinnostus oli niin suuri, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet mukaan. Seuraavana vuonna meillä oli edelleen vuokralaitteina Apple, mutta syksyllä 1983 saimme uudet laitteet, MikroMikko I:a 1+6 kappaletta. Siksi muutokset ovat enemmän kuin mieleisiä. Vipinää kinttuihin Uudistunut leikkikenttä laittaa lapsiin vipinää aivan uudella tavalla. Koti-Karjala 10 Keskiviikko 9.9.2015 Osa 1 ATK:n kehitys Kiteen lukiossa 1981?2006 Kiteen lukiosta eläkkeelle jäänyt matematiikan lehtori Sirpa Ruhanen muistelee juttusarjassaan uuden tietotekniikan alkuaikoja ja kehitystä Kiteellä. Tietotekniikka koulussa oli alkuaikoina kuin kaasu, joka täytti kaiken tietotekniikkaan innostuneen opettajan vapaaajankin. ?Kiteen kunta on uranuurtaja tietojenkäsittelyn opetuksessa Suomessa. Nyt juoksua ja kiipeilyä riittää, kun lapset telmivät uuden liukumäen ja keinujen ympärillä. . Ylös ja alas mäkeä juostessa yksi jos toinenkin liittyy mukaan leikkiin. Entisessä liukumäessä kun ei uskaltanut lasten antaa enää leikkiä. kielissä, biologiassa, matematiikassa, musiikissa ja kuvaamataidossa. Monet niistä saimme kokeilukäyttöön arvioidaksemme niitä. Mitä enem- Bomballa saimme ensikosketuksen tietokoneeseen. män opiskelin, sitä vähemmän tiesin. Uusi liukumäki on laitettu myös uudelle pai- kalle, sillä entinen oli lapsien leikkimisen kannalta haastavassa paikassa. . Haaveissa olisi saada keinuun uusi istuinrengas. Pojat myös valittivat, että nämä lukion koneet ovat aneemisia. 10 minuutin kuluttua pojat palasivat ja muistavat varmasti ikänsä kehotukseni ?Tallentakaa vähän väliä?, sillä parin tunnin työ hävisi kokonaan. Lukion ATK-luokka oli jo silloin ahkerassa käytössä. Siivoojat hätistelivät iltaisin oppilaita ulos. Siihen aikaan emme voineet kopioida oppilaskoneelle omaa ohjelmalerppua. Ilmarisen juhlien myötä kuntaan perustettiin projekti, jonka johtoryhmään kuuluivat kunnanjohtaja Pekka Ikonen, sanomalehdenkustantaja Aatos Erkko, Nokian toimitusjohtaja Kari Kairamo ja professori Pentti Kouri. Aikaisemmin lapset saattoivat jämähtää seisomaan paikoilleen. 20 000 mk. Nyt leikkikentällä on muutenkin hyvä juosta, kun aluetta on hoidettu, eikä ruoho ole päässyt rehottamaan liian pitkänä. Vuosittainen toimenpide Vaikka perhepäivähoitajat ovat innoissaan uudistuksista, olisi leikkikentällä vielä hieman korjattavaa. Siihen totesin aina, että kun hankitte rahat, niin ostan paremmat. Kunta suhtautui yleensä myötämielisesti uusien koneiden hankintaan. Jo alusta alkaen oli oppilaiden palaute positiivista. Lisäksi leikkikentälle siirrettiin myös kunnostettu jousihevonen, jolla lapset voivat keinua tavallisten keinujen lisäksi. Koska hän oli osallistunut opetukseen jo Kiteellä, ei hän enää seurannut luentoja Kuopiossa, mutta oli ainoa, joka läpäisi tentin. Meillä oli yhdessä Kiteen nuorkauppakamarin kanssa oppilaiden tutustumiskäynnit yrityksissä. Ohjelmia väsättiin Basicillä. Innostus oli valtava ja vauhti kova. Sepänniemen leikkikentän uudistus antaa alueen lapsille lisää liikuntaa ja yhdessä tekemistä.. ATKopiskelevia oli 100 ja heidät oli jaettu 5 ryhmään. Leikkikenttien kunnostaminen ei ole mitenkään tavatonta, vaan pieniä korjauksia tehdään vuosittain. . Olimme uraauurtavia ja meillä oli halu, että jokainen koulumme opiskelija oppii alkeet koneen ja ohjelmien käytöstä. Tietääkseni hiukan enemmän asioista kuin oppilaat suoritin tietojenkäsittelytieteen approbaturin Joensuun yliopistossa 1983. Myöhemmin siirryttiin suomalaiseen TEKO-ohjelmaan ja WorPerfektin jälkeen Wordiin. Vieraita ja vierailuja Meillä kävi paljon vieraita tutustumassa ATK-opetukseen. Kerran eräs vierailijoista potkaisi vahingossa jatkojohdon töpselin seinästä irti ja osa koneista sammui. ?Tarkoituksena oli valaista oppilaille käytäntöä kouluopetuksen rinnalla ja antaa näyttöä yrityksille siitä, mitä Kiteen lukiossa ATK:sta tiedetään ja osataan. Enää perhepäivähoitajien ei tarvitse pelätä, että lapsiin tarttuu punkkeja. Liukumäki tuo helpotusta myös lasten yhteisiin leikkeihin. Oppilaskoneessa oli yksi lerppuasema, keskusmuisti 64 kilotavua ja CP/M-käyttöjärjestelmä sekä vakiona Basic-tulkki. Opettajan käytössä oli 2-levyasemainen kone. Meillä oli ihan rämänä tämä, Sepänniemessä työskentelevä perhepäivähoitaja Sisko Rahunen kommentoi leikkikentän uudistumista. Perhepäivähoitajilla uudistuminen on ollut toiveissa jo useamman vuoden ajan. Tuntuu näin jälkikäteen alkeelliselta ja sitä se oli, mutta huipputekniikkaa ajallaan. Silloin oltiin sitä mieltä, että yksi kone kahdelle oppilaalle riittää. Nyt saimme jo pienen luokan, johon koneet voitiin sijoittaa. Myös luokkaan oli rakennettu jonkinlainen, alkeellinen verkko, että saatiin tulostettua kirjoittimella tekstit. Tähän on kaksi syytä, toinen on ss Ilmarisen vesillelasku vuonna 1833 ja toinen lukion matematiikan lehtori Sirpa Ruhanen.. perustelimme yhdessä Niilo Hirvosen kanssa. Sirpa Ruhanen Uudistunut leikkikenttä liikuttaa lapsia Sepänniemessä Sepänniemen lapsiperheet ja perhepäivähoitajat saivat tänä kesänä iloisen yllätyksen kun alueen vanha leikkikenttä sai uutta ilmettä Kiteen kaupungin toimesta. KITEE Roosa Sallinen Sepänniemen leikkikenttä sai tänä kesänä uuden ilmeen, kun lähes 30 vuotta vanha liukumäki vaihdettiin uuteen. Ohjelma ajettiin ensin tietokoneen muistiin ja sitten levyasemaan vaihdettiin työlerppu, jolle tiedosto tallennettiin. Vuosittain tehdään kunnossapitotoimia muillakin leikkikentillä. Heidän mielestään automaattinen tietojenkäsittely ja pienoistietokoneet ovat tu- levaisuuden sana. Joitakin alkeellisia opetusohjelmia oli käytössämme, mm. Hieno homma, että saatiin. Tietokoneista oli huutava pula, mutta nyt oli jo 8 konetta puolivälissä haaveesta eli 16 koneesta. Oli juhlaa, kun saimme ensimmäisen tekstinkäsittelyohjelman WordStarin. Olin viettänyt aikani tekemällä ohjelmia. Pojat tosin protestoivat tekstinkäsittelyä vastaan ?Emme usko sen koskevan itseämme?. Lisäksi oli valinnaisaineena 1-2 kurssia. Silloin kuvittelin tietäväni kaiken, mutta erehdyin. Tietokonekärpänen oli pur- Apple-ajan oppilaat ahertavat. rut minua. Syksyllä 1981 aloitin ATK-kurssin vetämisen erikoiskurssina. Valinnaisella peruskurssilla oli Basic-ohjelmointia, ATK:n perusteita ja sovelluksia, tietokoneen rakennetta ja toimintaa, ATK:n yhteiskunnallisia vaikutuksia ja harjoitustyö. Kurssilta palattuani laitoin lainaksi saamani Applen keittiön pöydälle ja aloin esitellä taitojani Jyrkille
Siksi ilmakuopatkaan eivät tunnu niin selvästi kuin isommissa koneissa. Kiteen hyvät olosuhteet on huomattu muuallakin, ja esimerkiksi Suomen Urheiluilmailuopisto on järjestänyt vuosittain purjetaitolentokursseja Kiteellä. Koulutuksia kerhot järjestävät säännöllisesti niin Kiteellä, Joensuussa kuin Savonlinnassakin. Mutta eihän sitä suinkaan pelkän sauvan varassa mennä, vaan ilman nosteiden. Myös laskeutuminen on pehmeämpää, ja sekin tapahtuu hetkessä. Jokaisella koneella on tyyppikohtainen liitolukunsa. . Tapahtumassa oli mukana yhteensä 16 eri ilmailukerhoa. Purjelentokoneen kyytiin pääsi kaksipaikkaisella purjelentokoneella yhdessä lennonopettajan kanssa. Kiteellä on vapaampaa lentää, ei tarvitse porrastaa, Keski-Karjalan Ilmailukerhon puheenjohtaja Markku Hiltunen kertoo. Vilkasliikenteinen Joensuun lentokenttä hidastaa huomattavasti lentoon pääsyä, Kiteellä puolestaan ilmaan voi lähteä lähes milloin vaan. Purjelentokone hinataan ilmaan tavallisesti moottorikoneella tai vintturilla. Kiteen lentokentällä vietettiin purjelentopäivää avoimien ovien merkeissä. Joensuun Ilmailukerho järjestää myös reilun viikon päästä tilaisuuden, jonne purjelennosta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Tilaisuudessa on mahdollisuus saada lisätietoa lajista, jos esimerkiksi Nordic Gliding Day-tapahtuma herätti kysymyksiä lentämisen kuninkuuslajista. Lennon aikana tuntuu kuin olisi yhtä purjelentokoneen kanssa. Muita lähtötapoja ovat autohinaus sekä joillakin koneilla omalla apumoottorilla suoritettu Purjelentokoneella lentäminen on lentämistä puhtaimmillaan. lentoonlähtö. Alkunousun jälkeen koneella liidetään käyttämällä korkeusenergiaa etenemi- seen. Taivaalle päästyä ei enää ajattele, miten se kone kestää ilmassa, sitä vain on ja ihmettelee. Ajatuksissani lisäsin, ettet varmaankaan halua lentää surmansilmukkaa. Tavallisesti liitoluku on noin kolmestakymmenestä viiteenkymmeneen eli kilometrin korkeudesta kone liitää Elämäni hienoin ja pelottavin hetki Uskallanko vai enkö uskalla. Lupakirjan saamiseksi on käytävä myös lääkärintarkastus. Kiteellä purjekoneita on ollut yli kymmenen vuotta. Tällä hetkellä Kiteen kenttä toimii myös majapaikkana Joensuun Ilmailukerhon purjelentokoneille, sillä Joensuun kentällä purjelentoon lähteminen on matkustajalentoliikenteen vuoksi huomattavasti hankalampaa. . Kupu sulkeutuu ja vieressä ollut vaijeri alkaa kelautua vintturin lähti- essä käyntiin. Hiltunen näytti kuitenkin kuinka konetta ohjataan. Tuntuu kuin olisi ollut ilmassa vasta muutaman minuutin, kun lentäjä jo toteaa, että nyt lähdetään sitten kohti maata. Aika lentää kuin siivillä. Kukkakaalipilvet hyvän sään merkki Kauniin sään poutapilvet ovat merkkeinä siitä, että lämmintä ilmaa on noussut ylös ja sen sisältämä kosteus tiivistynyt näkyväksi kosteudeksi. Vastaavia tapahtumia on järjestetty ennenkin Suomessa, mutta Kiteellä purjelentopäivän avoimet ovet järjestettiin ensimmäisen kerran. Minulle tuo kokemus kuitenkin säilyy aina uskomattoman hurjana sekä hieman pelottavana. Koulutukseen kuuluu teoriaosuus sekä 50 lentoa, joista vähintään kymmenen pitää lentää yksin. Ennen kuin korkeus loppuu, tulee purjelentokoneen lentäjän löytää nouseva ilmavirtaus eli termiikki. Jopa pellolla olevat traktorinmunat näyttävät suloisilta nuppineuloilta. Purjekoneet ovat niin suorituskykyisiä nykyisin, 46 vuotta purjelentokoneella lentänyt savonlinnalainen Paavo Koponen kertoo. Jos termiikkiä ei löydy, joudutaan laskeutumaan. Purjelennossa maastoon laskeudutaan toisinaan, niistä ei käytetä termiä hätälasku, ja sellaisen suorittaminen opetetaan . Muita nostonlähteitä ovat rinnetuuli ja vuoriston aiheuttama aaltovirtaus sekä muutamat muut meteorologiset ilmiöt. Suomen ennätys on lähes 2000 kilometriä. Alussa lennot suoritetaan yhdessä lennonopettajan kanssa. Niin se hurja kokemus on ohi, ja jäljelle jää pöllämystynyt olo kaikesta siitä, mitä juuri äsken tapahtui. Muutaman kerran kävivät kyseiset kysymykset mielessä, kun kuulin pääseväni purjelentokoneen kyytiin. Paikan päällä en ehtinyt paljon jännitystä miettimään, sitten se H-hetki olikin jo käsillä. Lauantaina purjelentokoneen kyytiin pääsi 12 uskaliasta vierailijaa. Katson ihmeissäni ohjaussauvaa ja mietin, että tuonko varassa sitä sitten lennetään. Koti-Karjala Keskiviikko 9.9.2015 11 Lauantaina 22.8. Vintturilla suoritettavassa lähdössä kone hinataan ilmaan maasta kentän päässä olevalla ?vinssillä?. Lauantaisen Nordic Gliding Day -tapahtuman yhteydessä minulle avautui tilaisuus päästä kokeilemaan lentämisen kuninkuuslajia. Koulutuksen jälkeen on lennettävä lentokoe. Kun kysyn kokeneelta lentäjältä, että monennella lennolla adrenaliini räjähdys jää tulematta, vastaus on, että toisella. Kaipa siihen tottuu samalla tavoin kuin mihin tahansa muuhunkin. Maastolasku ei ole epätavallista purjelennossa, Pitkäkoski painottaa. Purjelentokoneet onkin suunniteltu maastolaskuja varten niin, että ne ovat no- Purjelentolupakirjan voi suorittaa nopeimmillaan parissa kuukaudessa. Pelkän vintturin avulla purjelentokone kiitää 600 metriin maanpinnasta. Siinä ei ehdi edes kunnolla huudahtaa, kun on jo taivaalla. Ajatus tuntuu aivan hullulta. Enää ei kuitenkaan voinut perääntyä. Termiikki aiheutuu auringon säteilyn lämmittäessä maanpintaa, joka puolestaan vähitellen lämmittää maan pinnan yllä olevaa ilmaa. Muutamassa sekunnissa 100 kilometriin tunnissa penkkiin painautuneena, ja sitten ollaankin jo ilmassa. Mukavasti saatiin lennätettyä, kiteeläinen purjelennon harrastaja Jyri Pitkäkoski kertoo tyytyväisenä lauantain jälkeen. Purjelentopäivän ideana on tutustuttaa ilmailusta kiinnostuneita purjelennon saloihin. Ympäri maata toimivat ilmailukerhot esittelevät lajia saman viikonlopun aikana oman toimintansa puitteissa. Lisäksi lentokentällä on myös yksi yksityiskone. Koulutuksen voi aloittaa jo 15-vuotiaana, mutta lentolupakirja myönnetään vasta 16-vuotiaalle. Järvet huokuvat sinisenä ja metsät vihreinä. Lisäksi ne jotka eivät lentämään lauantaina ehtineet, pääsivät taivaalle vielä seuraavan viikon aikana. . Joensuun Ilmailukerhon purjelentokoneita on Kiteellä viisi. Purjelentokoneilla pääsee hämmästyttävän pitkiä matkoja. . Laskuvarjoreppu selkään, aurinkolasit päähän ja menoksi. Purjelentokoneen etupenkille sujahdettuani lentäjäni Markku Hiltunen ohjeisti kuin lentoemännät lomalennoilla, mitä pitäisi tehdä, jos sattuu hätätilanne tai jos alkaa voimaan pahoin. Maastolaskut suoritetaan tavallisesti pelloille tai muille tasaisille maastoalueille. Muutamassa kuukaudessa purjelentokoneen rattiin KITEE Roosa Sallinen Joensuun Ilmailukerho osallistui pohjoismaiseen Nordic Gliding Day -tapahtumaan järjestämällä Kiteen lentokentällä avoimien ovien päivän. Tai mistä sitä tietää, jäikö kerta viimeiseksi. Koko viikonlopun kestänyt pohjoismaissa suuren suosion saanut purjelentotapahtuma järjestettiin Kiteellä lauantaina kalustoesittelyjen sekä yleisölennoilla. Siis näkymättömien lämpimien ilmavirtojen mukana. Adrenaliini jyllää edelleen kehossa kuin vesi koskessa. Ilman lämmetessä ympäristöään korkeammaksi, se alkaa lämmön vuoksi keveämpänä nousta ylöspäin, jolloin muodostuu termiikki. Lentäjän kysyessä, tahtoisinko kokeilla lentämistä, kun ollaan taivaalla, vastasin jyrkän ein. Informaatiota tuli niin paljon, että jännitys jäi toissijaiseksi. periaatteessa liitolukuun verrattavissa olevan määrän kilometrejä. Parhain sää purjelentoon on, kun taivas on täynnä kukkakaalimaisia pilvirykelmiä. Jospa se lentokärpänen otti ja puraisi, taivaalta alas vilkuillessa. Roosa Sallinen. Kun lentäjä liikuttaa takana ohjaussauvaa, liikkuu samalla myös oma sauvani. Oma kotikaupunki näyttää taivaalta käsin häikäisevän kauniilta. Yleisö sai päivän aikana mahdollisuuden päästä myös yläilmoihin. peasti kasattavissa ja liikuteltavissa. Lentäessään matkalentoa, lentäjällä on ajatus jo puolen tunnin päässä, Pitkäkoski havainnollistaa lentäjän tarkkaavaisuutta. Säätilan kehityksen tarkkailu on tärkeää, sekä samalla myös lajin suola. Suomen Ilmailuliitto yrittää saada purjelentopäivästä Suomeen samanlaisen perinteisen tapahtuman kuin muissakin Pohjoismaissa. Nordic Gliding Day-tapahtuma lennätti lajista kiinnostuneita taivaalle. Maisemat purjekoneesta ovat henkeä salpaavat. Puhdasta lentämistä Purjelentokoneella lentäminen on lentämistä puhtaimmillaan
JÄTTIFROTEEPYYHE 10,10,10,. Kaksi kiersi radan ilman aikaa. Jumppamaraton alkoi vauhdikkaasti uudella lajilla, laviksella. Hiki pintaan laviksessa Rääkkylässä mentiin jumppaa valssin ja salsan tahtiin. 3 pr (2,95/pkt) Lasten Naisten ja miesten TENNISSUKAT . Soft, ei kahise (Ovh. Erä Kauniskoti 3 kpl TYYNYLIINOJA 10,Tarj. oranssi (Ovh. 75% villaa . pronssiottelu Yösuunnistus kokosi pihkaniskat Tolosenmäkeen Keski-Karjalan Rastin järjestämät yösuunnistukset kokosivat 43 iloisella ja ennakkoluulottomalla mielellä varustettua suunnistajaa hakemaan rasteja pimeästä metsästä. 5 kpl/nippu (7,95) 5,5,10,- TENNIS- 6 p a r ia SUKAT . 100 g kerä (3,99) t Kodintekstiili A L L A H TASARA 10 Polku 1,- (3,95/kpl) . 50 g kerä (2,75) eu ro a/ tu ot e . 39,90) . Rastiväki koki yösuunnistuksen jälleen mukavana tapahtumana, jonka johdosta yörastit löytynevät myös ensi kauden kalenterista. 3 paria 3,95 a r ia NYT 9 p KANA-RIISI TÄYSRAVINTO Miesten Linnunmetsästys alkaa Airam paristoilla toimiva LED-VALAISIN . Kotimainen TYYNY (3,95/kpl) Tasarahalla 10,- 30,- Tu ott eit a raj oit ett u erä ! 5,5,- sisä- tai ulkotiloihin sin., pun., vihreä (3,35) UUTTA! NYT . Erä miesten pitkävartisia (hajakokoja) KUMISAAPPAITA (12,90) TA SA RA HA LL A Kotimainen KUMISAAPAS . Atemi VAKUUMIPUSSIT 22x30 cm, 50 kpl . 11,90) ULKOILUHAALAREITA (Ovh. Naisten, miesten COLLEGEHAALARI (29,90) . Atemi VACUMKONE (85,90) . 19,90) KOKOJA 46?54. . Lavis on tanssillista liikuntaa, suomalainen vastine zumballe. Erä miesten LENKKAREITA (16,90) . Lauantaina 12.9.2015 C-poikien aluesarjan lopputurnaus 10.00 ToPo . 3 kpl 10,. 44,90) . 045 236 9986, 013 621 114 Ny t tar j.. 89900 www.saastomesta.? Avoinna: MA?TO klo 9?17, PE 9?18, LA 9?15. .. tulokset: A-rata 4,7 km: 1) Tommi Hynninen 29,56 2) Marko Hämäläinen 32,38 3) Taito Jeskanen 32,41 4) Juha Ilvonen 32,43 5) Pasi Hirvonen 32,58 6) Heikki Viinikka 33,58 7) Juha Vornanen 34,26 8) Toni Hakulinen 34,42 9) Jukka Heikura 36,34 10) Risto Vairinen 36,45 11) Tommi Torni 38,55 12) Petri Leskinen 41,11 13) Mikko Kaar- tinen 41,40 14) Timo Lipponen 50,52 15) Arto Salminen 59,14 16) Ari Hirvonen 1.03,32. Strech, musta 90 FARKUT 90 19 36 Noki . 14,95) N Y T . Vihreä . Kaksi kiersi radan ilman aikaa. C-rata 2,5 km: 1) Janne Lipponen 19,25 2) Juha Lipponen 20,28 3) Kari Pennanen 20,32 4) Henna Hirvonen 20,48 5) Veijo Karttunen 21,52 6) Martti Hynninen 23,18 7) Elli Pelkonen 27,12 8) Matti Perälä 30,38 9) Veikko Kolu 40,08 10) Mirja Kinnunen 44,05 11) Aulis Sinkkonen 44,37 D-rata 1,2 km: 1) Veikka Vanhanen 11,41 2) Oona Pirinen 11,57 3) Vilma Toivanen 12,06. Koot 36?47 6000 (63,90) ALUSASUJA BIGINIALUSHOUSUT N Y T Naisten . Oulu B-poikien SM-sarja, 1. Koti-Karjala 12 Keskiviikko 9.9.2015 LIIKUNTAIKKUNA Pesäpalloa Kiteen Rantakentällä . Lavis aloitti neljän tunnin mittaisen jumppamaratonin. RÄÄKKYLÄ Riitta Makkonen . Naisten TUULIHOUSUJA vuorellisia, musta (15,95) . Lasten ULKOILUHOUSUJA (16,95?29,90) . Naisten FARKKUJA (19,95?24,95) TYÖTAKKI erää . 150 g 3 k 25 % polyamidia (4,75/kerä) Sammal LANKOJA T NOUTOHINAAN LANKA N Y VA RA ST ON TY HJ EN NY SM YY NT I on luvassa syyskuusta lähtien sunnuntaisin Keski-Karjalan kansalaisopiston ryhmänä. Päivi Hutun mukaan lavistunnille tullessa ei tarvitse osata tanssin askelia, ne oppii, kun vain uskaltautuu reippaasti mukaan. Vauhdikkaiden sykkeennostatusjaksojen välissä on lihaskuntojumppaa. Nopeatempoisten jumppien vastapainona jumppama- 7-veljestä ERÄ Ny t lä ht ee yk si is o va ra st o al ta ... 10 liikuntamuoto, joka yhdistää suomalaisen lavatanssin ja jumpan, Päivi Huttu kertoi. Hiki saadaan pintaan valssin, tangon, humpan, polkan, jenkan tai vaikka salsan, cha chan tai samban tahtiin. . 100 g (5,50) laatikko laatikko Miesten ERÄ-/ alk. 10,- Jalkineita TASARAHALLA 10 eu ro a/ tu ote . Erä PUSSILAKANASETTEJÄ (Ovh. Se on uusi lisensioitu NYT LÄHTEE TASARAHALLA! . harmaa) (18,90) h in ta a n PAMPULALANKA N Y T kerä ratonilla oli myös pilatesta ja asahia, joita kansalaisopistossa ohjaa Irina Väyrynen. Eija Kurjen veti jumppamaratonille liikunnan ilo ja omasta kunnosta huolehtiminen. . Isoille miehille SALIHOUSUJA 5 euroa/tuote 10,- deluxe 100 x 150 (Ovh. vuoreton . Poistovärit ra ha a. Te e hy vi ä os to ks ia ja sä äs tä Miesten e u ro a / tu o te Tal ous tav ara t JUOMALASIT TAS ARA HAL LA 12 kpl Kotikokki KEITTIÖVÄLINEITÄ 3 kpl a T a s a ra h a ll y h te is - WC-PAPERI 24 rll (valk.) TALOUSPAPERI 8 rll 1,- . Perusaskeleet opitaan siinä helposti, mutta mitään varsinaista tanssin opetusta tämä ei ole, Päivi Huttu korostaa. Jumppamaratonin lavis oli esimakua tulevasta, sillä lisää 6 kg (1,65 kg) 990 säkki Kaikille aikuisille koirille NÄYTEPUSSI (150 g) VELOITUKSETTA! TARJOUKSET VOIMASSA NIIN KAUAN, KUIN TARJOUSTUOTTEITA RIITTÄÄ. METSÄSTYSPUKU . 100 g (6,50) . Yörastit olivat iltarastikalenterissa nyt toista kertaa. Ysit 13.00 Pronssiottelu 15.30 Loppuottelu Välierä . Pekka Kinnunen oli ratamestarina onnistunut laatimaan hienot radat huomioiden myös aloittelevat yösuunnistajat. Yösuunnistuksen 4.9. 149,90) TOHMAJÄRVI, Kauppakatu 5 puh. Sunnuntaina 13.9.2015 klo 15.00 Kitee . Miesten Work Pro TYÖHOUSUT, RIIPPUTASKUT ja REISITASKUT (Ovh. Atemi VAKUUMILETKU NYT 295 kpl 80,- 1495 1395 22x5 m rulla, 2 rullaa laatikko 60,- SYYSUUTTA SAAPUU PÄIVITTÄIN! Naisten FARKUT . 100 g (5,99) kerä Rasta . Yksi keskeytti lamppurikon takia. B-rata 3,8 km: 1) Sanna Kaartinen 40,07 2) Taija Kostamo 40,18 3) Tuula Matikainen 41,15 4) Anssi Pennanen 43,32 5) Päivi Pelkonen 44,23 6) Martti Matikainen 46,14 7) Voitto Valtanen 46,27 8) Päivi Pennanen 48,05. Naisten, miesten JÄLJELLÄ ULKOILUHOUSUJA (Ovh. 19,90) PIENIÄ . Lavis oli mukaansatempaavaa ja Päivi on hyvä ja innostava ohjaaja, Eija kiitti. (15,95) . musta/oranssi NYT Miesten Jokamies ERÄPUKU (vihreä) (99,90) NYT 3 ke rä ä . Naisten ja miesten COLLEGEHOUSUJA (13,90?16,95) . Aikuisten SADEPUKUJA (Ovh. Luhta ALUSLAKANA . 49,90) . ERÄ lasten 4 XL?6 XL (trikoo, yksiv
Koti-Karjala Keskiviikko 9.9.2015 13 TV-OHJELMA Torstai 10.9. TV 1 5.55 Huume-Suomen historia 6.25 Ylen aamu-tv 9.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 11.19 Yle Uutiset LounaisSuomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset KeskiSuomi 11.40 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.47 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset PohjoisSuomi 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Vielä virtaa (S) 12.49 Vielä virtaa (S) 13.20 Rakkaus kahleissa (7) 14.40 Luonnon yrttiapteekki 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Mr Selfridge (12) 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Tosi tarina 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.30 Ulkolinja: Syyrian lapset sodan jaloissa 23.25 Yle Uutiset 23.30 Silta (16) 0.30 Silta (16) 1.30 Puoli seitsemän TV 2 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 10.9. 6.53 7.04 7.08 7.20 7.28 7.33 7.40 7.53 8.16 8.28 8.40 8.50 9.00 Popi Kissa (S) Me Peltiset (S) Franklin ja ystävät (S) Salapoliisitoimisto (S) Pipsa Possu (S) Herää pahvi: Talo Lauri kilpa-auto (S) Ryhmä Hau (S) Viidakkokirja (7) Kanikenttä (7) Pok ja Mok (7) Kerrostaloelämää (7) Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohti Rioa: Painin MM 11.00 Islantia luontokuvaajan silmin 11.30 Annen espanjalaisherkut 12.00 Blogistania 12.30 Blogistania 13.00 Peltsin Lappi 13.30 Erätulilla 14.00 Ypäjä 14.30 Kohti Rioa: Painin MM 15.30 Koripallon EM: FIN . Erik Lindström 80 vuotta 17.25 Poika, polkupyörä ja musiikki 17.35 Arvo Pärtin matkassa 18.35 Aatamin passio 20.10 Historia: Villi länsi 21.00 Teemalauantai: Lätkää! 21.00 Red Army 22.21 Ihanaa Leijonat ihanaa! 23.20 Den glider in . New York (16) 23.35 Americans (16) 0.35 Rizzoli & Isles (12) 1.35 Voittostudio 5.00 7.00 8.30 9.00 Ennustaja-TV Onnenarpa Jaksa paremmin Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 10.00 SM-liigan viikkomakasiini 10.30 Nelonen Pro: Moor Gääs 11.00 Guinness World Records û Ihmeelliset ennätysvideot 11.30 Hauskat eläinvideot 12.00 Merieläinten pelastajat 12.30 Paul OÆGrady û rakkaudesta koiriin 13.00 Tulossa: Vain elämää 13.05 Frasier (S) 13.40 Frasier (S) 14.10 Frasier (S) 14.40 Frasier (S) 15.10 Frasier (S) 15.45 Hyvät ja huonot uutiset 16.45 Tulossa: Vain elämää 16.50 Loirinuotiolla 17.50 Hottikset (7) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro (S) 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Trespass (16) 22.55 SM-liigan viikkomakasiini 23.25 Nelonen Pro: Moor Gääs 23.55 Kylmäverisesti sinun (12) 1.00 Comanche Moon (16) 2.00 Rantavahdit (7) Lehdestä riippumattomista syistä televisio-ohjelmiin voi tulla muutoksia. King ja ystävät 15.45 Kulttuurimatkalla Italiassa 16.45 Muusikko . Lehti ei vastaa ohjelmamuutoksista. 2.30 3.00 3.35 4.10 Rantavahdit (7) Team Ahma (S) Ou Nou! Ennustaja-TV 4.00 Teematieto 10.00 Elävä arkisto: Anki 10.01 Taiteilijan muotokuva: Anki 10.59 Anki yksin 11.10 Poika, polkupyörä ja musiikki 11.18 Arvo Pärtin matkassa 12.16 Aatamin passio 13.50 Uusi Kino: Rakastan sinua kyyneliin (S) 14.20 Tiededokumentti: Aivot uuteen kuosiin 15.20 Ranskalainen kylä (12) 16.12 Ranskalainen kylä (12) 17.05 Ranskalainen kylä (12) 18.00 Kino Klassikko: Hätävalhe (S) 19.35 Urbaania! 21.00 Billie Holiday 21.55 Yle Live: Beyoncé ja Jay Z Pariisissa 0.30 Teematieto. POL 17.00 Pikku Kakkonen 17.56 Pomppimaan! 18.00 Kenttäratsastuksen EM 19.00 Ypäjä 19.30 Peltsin Lappi 20.00 Nopeiden autojen imussa 20.45 MC Copkillah & Moneycriminal . Fuck the Police (7) 20.50 Justimus esittää: Fuck the Police (7) 21.00 Siskonpeti (7) 21.25 Noin viikon uutiset 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Bates Motel (16) 22.40 Voimistelua: Rytmisen voimistelun MM 23.35 Fresh Meat (16) 0.15 Ypäjä 0.45 Copper (16) 1.30 Angry Boys (12) 6.54 7.06 7.17 7.28 7.33 7.39 7.55 8.16 8.24 8.50 9.00 Metkat Mesiläiset (S) Laura (S) Närpiäiset (S) Siiri ja Krokotiili (S) Pikku Kakkosen posti Stella ja Sami (S) Töötti ja Pulteri (S) Late Lammas (S) Jenni (7) Kerrostaloelämää (7) Tanska, lihansyöjien maa 10.00 Kohti Rioa: Painin MM 11.00 Annen espanjalaisherkut 11.30 Islantia luontokuvaajan silmin 12.00 Blogistania 12.30 Blogistania 13.00 Peltsin Lappi 13.30 Erätulilla 14.00 Angry Boys (12) 14.30 Luontoretkellä: Syksy 15.00 Nuoret ja luonto 15.30 Ypäjä 16.00 Kohti Rioa: Painin MM 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Kenttäratsastuksen EM 19.00 Street Food 19.30 Peltsin Lappi 20.00 Voimistelua: Rytmisen voimistelun MM 21.00 Naurun tasapaino 22.10 Yle Uutiset 22.15 Urheiluruutu 22.20 Ironside (16) 23.05 Voimistelua: Rytmisen voimistelun MM 0.05 Docventures: elokuvan esittely 0.14 Docventures: studiovieraat 0.20 Docventures: CITIZENFOUR 2.08 Docventures: jälkikeskustelu 3.10 Siskonpeti (7) 7.48 7.55 8.07 8.11 0.10 Firma (16) 0.55 Luck (16) 1.45 Fresh Meat (16) 5.30 6.00 6.25 9.05 9.30 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset 9.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 9.40 Mitä tänään syötäisiin? 9.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale (7) 10.40 Emmerdale (7) 11.10 Lääkärit 13.35 Suomen kaunein koti 14.30 Mitä tänään syötäisiin? 14.35 Peter uutisvirrassa 15.00 Vauvaonnea (S) 15.25 Moderni perhe (S) 15.55 Salatut elämät (S) 16.25 Mira ja miljoonakodit 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (7) 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Suomen surkein kuski 21.00 Kesäkuski 21.30 1001 Rikua 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Tappava ase 2 (16) 0.50 Americans (12) 1.50 Voittostudio 5.00 Ennustaja-TV 7.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S) 7.25 Transformers Rescue Bots (7) 7.50 Eläinten ABC 8.20 Eläinten ABC 8.50 Neljät häät Amerikassa 9.50 Taste 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.15 Deittikamera 14.45 Suomi-tytöt New Yorkissa (S) 15.45 Hauskat eläinvideot 16.15 Frasier (S) 16.45 Ou Nou! 17.20 Team Ahma (S) 17.55 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Arman ja viimeinen ristiretki (S) 20.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 20.58 Keno 21.00 Under the Dome 22.00 Kauppaneuvos Jethro (S) 23.00 Comanche Moon (16) 0.00 Poliisit (7) 0.30 NCIS Rikostutkijat (12) 1.30 Blue Bloods (12) 2.30 Frasier (S) 3.00 Team Ahma (S) 3.35 Ou Nou! 4.10 Ennustaja-TV 4.00 Teematieto 17.00 24 h Jerusalem tunneittain 18.00 Gotiikan jäljillä 19.00 Tiededokumentti: Sinkut tulevat 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Neandertalilaisten arvoitus 21.00 Tiededokumentti: Aivot uuteen kuosiin 22.00 Kino Suomi: Ameriikan raitti (16) 23.55 Non Profit (7) 1.25 Teematieto Perjantai 11.9. TV 1 5.55 Tanskan aarteenmetsästäjät 6.25 Ylen aamu-tv 9.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 11.19 Yle Uutiset LounaisSuomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset KeskiSuomi 11.40 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.47 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset PohjoisSuomi 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Vielä virtaa (S) 12.49 Vielä virtaa (S) 13.20 Kohtalo tekee siirron (12) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Viimeinen tango Halifaxissa (7) 20.00 Pressiklubi 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Hercule Poirot: Sininen juna (12) 23.10 Yle Uutiset 23.15 Bad Luck Love (16) 0.45 Puoli seitsemän TV 2 6.50 Pikku Kakkonen 6.52 Nimipäiväonnittelu: 11.9. 5.30 6.00 6.25 9.05 9.30 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset 9.35 Mitä tänään syötäisiin? 9.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale (7) 10.40 Emmerdale (7) 11.10 Lääkärit 13.35 Anthony Bourdain ? kohti tuntematonta 14.35 Mitä tänään syötäisiin? 14.40 Pilanpäiten 14.45 Pilanpäiten 14.55 Mike & Molly (S) 15.25 Mike & Molly (S) 15.55 Salatut elämät (S) 16.25 Retrohelmet 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.00 Prinsessa (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Stone (16) 0.40 Eurojackpot ja Jokeri 0.45 Mafiakaupunki (16) 1.45 Voittostudio 5.00 Ennustaja-TV 7.00 My Little Pony: Ystä- vyyden taikaa (7) 7.25 Transformers Rescue Bots (7) 7.50 Eläinten ABC 8.20 Eläinten ABC 8.50 Neljät häät Amerikassa 9.50 Taste 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Suomi-tytöt New Yorkissa (S) 15.20 Hauskat eläinvideot 15.50 Frasier (S) 16.20 Hurja painonpudotus UK 17.20 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Transformers (12) 23.55 SM-Liiga: Illan Parhaat 0.00 Elokuva: Harry Brown (16) 2.05 Frasier (S) 2.35 Castle (12) 3.35 Team Ahma (S) 4.10 Ou Nou! 4.40 Ennustaja-TV 13.10 Christiane Amanpour: Uskontojen alkulähteillä (7) 14.50 Tulossa: Vain elämää 14.55 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 16.00 SM-liiga: Ennakkostudio 17.00 SM-liiga alkaa: KooKoo-SaiPa 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 SM-liiga alkaa: KooKoo-SaiPa 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 007 ja lupa tappaa (16) 23.40 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.45 Under the Dome 0.45 Elokuva: Deep Rising ? uhka syvyyksistä (16) 2.50 Team Ahma (7) 3.25 Ou Nou! 4.00 Ennustaja-TV Shop (S) 11.25 Tehtävänä johtaminen 11.55 Historia: John F. Kennedy 12.50 Elämän tarkoitus (S) 13.05 Historiallisia puutarhoja 13.35 Historia: Englanti Elisabet I:n aikaan 14.25 Yle Live: B.B. Mestarit! 0.20 Uusi Kino: Freemium (7) 0.27 Uusi Kino: Rakastan sinua kyyneliin (S) 0.55 Teematieto 4.00 Teematieto 17.00 Historia: USA:n orjuuden vastainen liike 18.00 Historiallisia puutarhoja 18.30 Elävä arkisto: Anki 18.31 Taiteilijan muotokuva: Anki 19.28 Anki yksin 19.40 Elämän tarkoitus (S) 20.00 Simon Reeve ja mahtavat joet 21.00 Kino: Äidit ja tyttäret (12) 23.05 BB King: The Life of Riley 0.45 Teematieto Lauantai 12.9. TV 1 8.00 Yle Uutiset 8.05 Nyt tai ei koskaan 9.00 Yle Uutiset 9.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 11.19 Yle Uutiset LounaisSuomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset KeskiSuomi 11.40 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.47 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset PohjoisSuomi 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Dokumenttiprojekti: Unelmien kulisseissa 13.20 Isien sota 13.50 Arkistokuvia: Matkailijan keitaita (S) 14.05 Prisma: Aarteenetsijät 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Luontohetki: Attenborough?n erikoiset 15.40 Luonnon yrttiapteekki 16.00 Doc Martin (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Naistenosasto B4 (S) 18.45 Avara luonto 19.40 Grantchester (12) 20.30 Yle Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uutisvuoto 22.00 Hunderby (12) 22.25 Tartu Mikkiin 23.15 Tartu Mikkiin: Jatkot 0.05 Monroe (12) TV 2 7.45 Pikku Kakkonen 7.46 Nimipäiväonnittelu: 12.9. Pikku Kakkosen posti Dinotassut (S) Pikku perunat (S) Richard Scarry: Touhulan arvoituksia (S) 8.37 Hilla ja avaruuden Eetu (S) 8.47 Petteri Kaniini (S) 9.00 Galaxi 9.02 Nokkelikot (7) 9.13 Kaikki kuvaa 9.20 Hirveä Henri (S) 9.33 Villit futarit (7) 10.00 Ypäjä 10.27 Ypäjä 10.54 Ypäjä 11.21 Ypäjä 11.50 Pesäpalloa: Naisten Superpesis 14.20 Voimistelua: Rytmisen voimistelun MM 16.20 Yleisurheilua: Ruotsiottelu 19.30 Noin viikon uutiset 19.55 Naurun tasapaino 21.05 Voimistelua: Rytmisen voimistelun MM 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 The Fifth Element ? Puuttuva tekijä (12) 6.00 8.20 8.35 8.45 9.01 9.25 Voittostudio Chuggington (S) Tuomas Veturi (S) Ystävien kylä (S) Seikkailija Dora (S) Hello Kitty: Omenapuumetsä ja Lumottu maa (S) 9.35 Tom & Jerry Kids Show (S) 10.30 Salatut elämät (7) 11.00 Salatut elämät (7) 11.30 Salatut elämät (S) 12.00 Salatut elämät (S) 12.25 Salatut elämät (S) 12.55 Harry Potter ja viisasten kivi (12) 15.55 Top Gear 17.00 MTV Sport: Ravikunkku 18.00 Pientä mökkiremonttia 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 Pilanpäiten 19.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 20.00 Uuno Turhapuro (7) 21.45 Esittelyssä: Antti Holma Show 21.50 Pilanpäiten 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto ja Jokeri 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Pilvilinna joka romahti (16) 0.25 Mafiakaupunki (18) 1.25 Voittostudio 5.00 Ennustaja-TV 6.25 Onnenarpa 7.55 Paul OÆGrady û rakkaudesta koiriin 8.25 Villiä menoa eläintarhassa (7) 9.00 Elixir 9.30 Elixir Sport 10.00 Tavaa ja voita 11.00 Team Ahma (S) 11.35 Team Ahma (S) 12.05 Team Ahma (7) 12.40 Team Ahma (S) 4.00 Teematieto 10.00 Exit Through The Gift Sunnuntai 13.9. TV 1 8.00 Yle Uutiset 8.05 Avara luonto: Kesytön Arabia 9.00 Yle Uutiset 9.05 Aamusydämellä 9.55 Yle Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi viittomakielellä 11.45 A-studio 12.15 Tartu Mikkiin 13.05 Tartu Mikkiin: Jatkot 14.00 Historia: Stonehengen valtakunta 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.15 Akuutti 15.45 Löytöretkiä maailmaan 16.00 Doc Martin (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 YleLeaks 17.25 Uutisvuoto 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Attenborough?n erikoiset 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kriminalisti (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Pintaa syvemmältä (7) 21.55 Menneisyyden haavat (16) 23.30 Nyt tai ei koskaan 0.20 Ykkösaamu TV 2 7.45 Unna Junná 8.00 Pikku Kakkonen 8.01 Nimipäiväonnittelu: 13.9. 8.02 Pikku perunat (S) 8.07 Pusse (S) 8.19 Anniina Ballerina (S) 8.46 Babar ja Badun seikkailut (S) 9.00 Galaxi 9.01 Karvinen (7) 9.15 Late Lammas (S) 9.22 Tenavat (7) 9.30 Galaxi: Säbämestari 2012 10.00 Uusi päivä (S) 10.28 Uusi päivä (S) 11.05 Siskonpeti (7) 11.30 Street Food 12.00 Kenttäratsastuksen EM 12.55 Jalkapallon Mestarien liiga: Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 13.20 Multisport-urheilua: Seikkailu-urheilua 14.00 Yleisurheilua: Ruotsiottelu 17.30 Motorsport 17.55 Voimistelua: Rytmisen voimistelun MM 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Monday Mornings (12) 20.00 Nopeiden autojen imussa 21.00 Fleming (12) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Kenttäratsastuksen EM 22.55 Naurun tasapaino 0.05 Noin viikon uutiset 6.00 8.15 8.30 8.40 8.56 9.20 Voittostudio Chuggington (S) Tuomas Veturi (S) Ystävien kylä (S) Seikkailija Dora (S) Hello Kitty: Omenapuumetsä ja Lumottu maa (S) 9.30 Tom & Jerry Kids Show (S) 9.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Elixir Fitness & Sport 10.30 Elixir Life 11.00 Merta lähemmäs kalaan 12.00 Grand Designs ? unelma-asunnot 13.05 Grand Designs ? unelma-asunnot 14.10 MTV.doc: Huonosti käyttäytyvät eläimet 15.15 Rakkauden pilvitarha (S) 17.20 Esittelyssä: Antti Holma Show 17.25 Kesäkuski 17.55 Retrohelmet 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport Extra 19.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 20.00 Villi tusina (S) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 C.S.I