Toinen voitto
tuli Kiteelle, toinen meni Norjaan. Toiminnantarkastajaksi valittiin Tapani
Ihalainen ja varatoiminnantarkastajaksi Hannu Ilonen.
Passin voi
uusia verkossa
Poliisin myöntämiä matkustusasiakirjoja voi hakea entistä helpommin ja nopeammin täyttämällä hakemuksen
jo ennen poliisiasemalla asiointia verkossa. Rääkkylän
Keskusta aloittaa jäsenlistojen ajantasaistamisen ja jäsenkeräyksen.
Eduskuntavaaleista
vuosi liikkeelle
Pitäjäyhdistyksen ensimmäinen toimintavuosi alkaa
eduskuntavaalien järjestelyillä. Sihteerinä jatkaa Senja Lappalainen. Toiveissa on että pöllö
viihtyy paikalla pidempääkin, niinkuin talvisilla pöllöillä on usein hyvän ruokapaikan löydettyään tapana tehdä.
Edellisen kerran tämä äärimmäisen pohjoisten tuntureiden
salaperäinen pesimälintu nähtiin Pohjois-Karjalassa viitisen vuotta sitten. Hän avasi
näkemuksiään kuntaliitoksista ja soteasioista.
Tulevissa vaaleissa meillä on ensimmäisen kerran
Viking Lotosta
päävoitto
Kiteelle
yhteinen vaalipiiri PohjoisSavon kanssa. Pitäjäyhdistysmalli on maaseutukuntien tapa
vastata järjestöhaasteeseen,
jolloin toiminta on saatu leveämmille hartioille järjestörutiinien keskittämisellä ja
sääntömääräisten asioiden
hoitamisella suuremmalla
porukalla.
Muutos merkitsee jäsenil-
le helpompaa tapaa osallistua ja vaikuttaa keskustapolitiikkaan. Keskustan eduskuntavaaliehdokkaat on tasaisesti eri puolilta maakuntaamme sekä unohtamatta savolaisia ehdokkaita. Tavallisen
passin voi uusia kokonaan
jopa käymättä poliisiasemalla lainkaan.
Uusi verkkopalvelu otettiin käyttöön joulukuun 2014
alussa ja se on muutamia huoltokatkoksia lukuun ottamatta
lähtenyt toimimaan hyvin.
Poliisi tavoittelee laajaa
tietoisuutta uudesta palvelustaan ja kampanjoi asiasta
kaikkialla Suomessa. Kumpikin voitti lähes
300 000 euroa.
Voittoisa rivi oli pelattu
Kiteen K-supermarket Kupiaisessa. 0500 907 792, kukkakauppa 044 975 0228
Harvinainen
tunturipöllö
saapui Rääkkylään
Rääkkylään on saapunut talvivieras kaukaa pohjoisesta.
Isokokoinen tunturipöllö löytyi Rääkkylän Kelvästä torstaina aamulla. Verkkopalvelussa asiakirjan hinta alenee ja
palvelu on asiakkaan kannalta
joustavaa, ajasta ja paikasta
riippumatonta sekä ruuhkatonta, toteaa Gråsten.. Voittaja ei käyttänyt
pelatessaan Veikkaus-korttia,
joten hän pääsee vierailemaan
Veikkauksen pääkonttorissa
Vantaalla lunastamassa voittonsa.
1 kg (1,19/kg)
90
2
49
kpl
-37%
Twinings
EARL GRAY
TEE
25 ps (29,80/kg)
Etu K-Plussa-kortilla
49
1
pkt
Ilman korttia 3,99 /kpl (7,98/kg)
Ilman korttia 2,69 /kpl (5,98/kg)
Valiojogurtti
Voimassa ma?la 12.?17.1.
Lämpimät leivät ja leivonnaiset omista uuneista.
KURKKU
s6ALIKOIMISSA2UOKAMESTARIEMME
VALMISTAMATPAIKKAKUNNAN
PARHAATLIHATUOTTEET
1
MAUSTETUT
JOGURTIT
200 g (1,67/kg)
Suomi
00
2
99
Hinnat voimassa ma?ke 12.?14.1., ellei toisin mainita.
kg
6 KPL
-32%
Etu K-Plussa-kortilla
Yksit. info 0400 133 807
MAAKUNNAN
VUODEN 2013
YRITTÄJÄ
Rääkkylän Keskusta
Pitäjäyhdistykseksi
Rääkkylän Keskustan kuntaorganisaatio muuttui vuoden
vaihteessa, sillä syyskokous hyväksyi toimimattomien
paikallisosastojen lakkauttamisen ja sulautumisen uudeksi koko kunnan kattavaksi Pitäjäyhdistykseksi.
Rääkkylän Keskustassa toimii pitäjäyhdistyksen
ohella Salokylän ja Rasivaaran paikallisyhdistykset. Virkeän oloinen pöllö viihtyi lajityypilliseen tapaan peltoaukealla
pikkujyrsijöitä kyttäilemässä. Toiminnanjohtaja Antti Varis kertoi
uuden asetelman näkyvän
myös ehdokasmäärässä, joita on huomattavasti aiempaa
vähemmän vain seitsemän
Pohjois-Karjalan alueelta.
. Poliisi.. Poliisi
tiedottaa erityisesti mahdollisuudesta, jossa passin voi
hakea verkossa käymättä poliisiasemalla.
Tavallisen passin voi
useimmiten uusia verkossa, kun aikaisempi passi on
myönnetty enintään kuusi
vuotta sitten, siihen on otettu
sormenjäljet ja passin hakijan
nimi on pysynyt entisenä sekä passivalokuva toimitetaan
valokuvaamosta sähköisesti
poliisille.
Passi noudetaan valitusta
noutopaikasta. www.kupiainen.net
Kiteentie 6, Kitee, puh. Lupapalvelujen painopistettä siirretään sähköiseen asiointiin ja samalla vähennetään henkilökohtaisen asioinnin tarvetta. Syyskokouksessa oli
esittäytymässä kiteeläinen
eduskuntavaaliehdokas Sinikka Musikka. Kunnallisjärjestön tehtävät siirtyivät pitäjäyhdistykselle.
Keskustan Rääkkylän pitäjäyhdistyksen synty johtui paikallisyhdistyksien
toimintojen hiipumisesta.
Jäsenten ikääntyminen ja
kylien asukkaiden vähentyminen rapautti monen yhdistyksen toiminnan hiljaiseloon. Tavallisia passeja haetaan vuosittain noin
700 000 kappaletta.
. Sähköisen asioinnin kautta voidaan tästä määrästä käsitellä suuri osa. -pääsivulta.
Sähköinen asiointi on julkisella sektorilla arkipäivää ja
samaan tavoitteeseen on päästy lain uudistumisen myötä
myös poliisin matkustusasiakirjojen kohdalla.
. Koti-Karjala
TEROITUSPALVELU
( Kairat ( Kirveet
(Kassarat ( Sakset
( Saumurinterät
Teroitukset seuraavalle arkipäivälle.
Bellabit Oy
Romolantie 23, KITEE
040 151 0200
Lauantai 10.1.2015
N:o 3
Irtonumero 1,40 ?
56. Vaalitulos
on jännittävä, Varis innosti
vaalityöhön gallup-ennusteista riippumatta.
Rääkkylän Keskustan pitäjäyhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Markku Laasonen. Johtokuntaan valittiin keskustan kunnallisjärjestön johtokunnasta jatkamaan Tuure Hirvonen, Ville Hirvonen, Irja Ihalainen,
Raili Makkonen, Urho Makkonen, Aarne Rautiainen ja
uusina aloittavat Tarja Lamminsalo ja Tellervo Hurskainen. vuosikerta
Suomen Laadukkain K-Supermarket
Herkkutorilta
Euro Shopper
RANSKANPERUNA
Saarioisen
KAALIKÄÄRYLE
11
Grillistä
Broilerin
REISIKOIPI
Atria
marinoitu
BROILERIN
REISI-KOIPI
kg
0
29
2
99
KAURAHERKKU
1 1
kg
ps
ja UUTUUS
LISÄAINEETON
kpl
KUNNON LENKKI
500 g (4,98/kg)
-17%
Etu K-Plussa-kortilla
kpl
440 g (5,09/kg)
19
89
Snellman
KUNNON LENKKI
Omista uuneista
Fazer
Viking Loton arvonnassa
löytyi keskiviikkoiltana kaksi täysosumaa. Pitäjäyhdistyksen
jäsenellä on oikeus osallistua kokouksiin päätöksentekoon, kun paikallisyhdistyksien edustajien kautta vaikuttaminen jää pois.
Rääkkylän lakkautuneiden paikallisosastojen Nieminen, Sintsi, Jaama, Haapasalmi, Oravisalo, Varpasalo ja Kirkonkylän jäsenet siirtyvät jäseniksi pitäjäyhdistykseen. Suomalaisen
kalusteet tien toiselle puolelle toivotan
Sylville ihania eläkepäiviä ja
kiitän yhteistyöstä.
Toivotan kaikki Kukkakulman entiset
asiakkaat sekä omat ja uudet asiakkaat
tervetulleeksi uudistuneeseen
liikkeeseemme kukkaostoksille.
Kiteen Kukka
Keisarinkuja 10, KITEE
P. ja ilman korttia 0,49 /kpl (2,45/kg)
Taval l i sta parempi Ruok ak auppa
KUPIAINEN
Siirrettyämme Kukkakulma S. Tänä talvena tunturipöllöjä on havaittu
muualla Suomessa vain jokunen yksilö.
Alueellamme harvinainen vieras, tunturipöllö, istahti tolpannokkaan Rääkkylän Kelvässä.
Palvelemme: ark. Tämä on poliisin
kehittämistavoite, jota kohti ollaan menossa, lupahallintopäällikkö Minna Gråsten sanoo.
Poliisin käsittelemien lupien kokonaismäärä on vuosi vuodelta ollut kasvussa ja
nousu on suurinta matkustusasiakirjoissa. Asiointisivusto löytyy poliisi.. -sivulla annetaan yksityiskohtaista tietoa siitä, kuka passin
voi saada pelkästään verkkoasioinnin kautta. 8?21, la 8?18, su 12-18
petri.kupiainen@k-supermarket.
Tänne tulee yleensä viileän syksyn jälkeen talvi. Toisaalta kiinnostaa ja
toisaalta ei. 040 684 8411
tai suoraan sähköpostiin
toimitus@kotikarjala.?
LUKIJAN KUVA
Pasi Päivinen kuvasi tammikuista Kiteenjärveä.. Ebola-virusta vastaankin on jo kohta rokote, muttei
vaan lunta vastaan.
On kummallista, että kaikenlaisia paketteja osataan rakentaa
milloin minkäkin epäkelvon yri-
tyksen talouden paikkaamiseen,
mutta tukipakettia lumen järjestäytyneeseen poistamiseen ei kukaan ole ehdottanut. Yhteiskuntapolitiikkaa ei pidä perustaa
väärille oletuksille.
JUHA KUISMA
Lempäälä
Kylien liiketoimintaasiamies
Suomen Kylätoiminta ry
Lähetä porinasi
Pokentie 8, 82500 KITEE
tai soita p. Pysyvässä vakaassa tilassa 50 perhettä maksaa
kymmenessä vuodessa noin
3,5 miljoonaa euroa.
Mikäli kyläkoulussa on tilaa eikä kunta joudu rakentaa
uutta infraa, on kaikki maallemuuttajien maksama kunnallisvero puhdasta tuloa. Kevätpuolella etsin urheiluvälineitä tai
-vaatteita.
. Määritelmästä riippuen yhteensä 1,2
. Tiet,
viemärit ja vesiputket ovat
olemassa. Voisi kuvitella, että kohta jo 100-vuotias
Suomi-neito olisi vähän iän myötä viisastunut ja alkanut vaatia
päättäjiltään järkeä rahanjakoon.
On sama, kuka lumen poistaa,
kunhan poistaa. leveyspiirin välissä, joten asuinympäristömme on sangen pohjoisessa. Kun
valtakunnallinen keskipalkka on pyöristettynä 3 000 euroa, ansaitsee tuollainen perhe hyvin varovaisesti arvioiden 4500 e/kk. Kaikkea tavaraa on löytynyt, mitä olen tarvinnut, kertoo Kiteellä asuva Toini Iittiläinen.
. Tienpintaa on
myös tasoitettava, hiekoitettava
ja usein myös suolattava. 1,6 miljoonaa suomalaista.
Näille kylien ihmisille on joka tapauksessa tarjottava kunnalliset palvelut. Tähän mennessä lähimpänä
Plutoa on käynyt Voyager I, vain
1,58 miljardin kilometrin päässä,
mutta lumi se vaan pysyy tienpinnassa. Jos kunta
sallii alueensa kyliin rakennettavan niinkin vähän kuin 5
uutta taloa vuodessa tulee siitä ensimmäisenä 10 vuotena
summaten runsaat 1,9 miljoonaa euroa. Jos
talon asukkaista toinen käy
koko ajan töissä ja toinen on
osan aikaa kotona tai työttömänä, saamme työssäkäyntiä
karkeasti kuvaavaksi luvuksi
1 + 0,5 henkilötyövuotta. Talvi
on vuodenaika, jolloin on kylmä, josta johtuen sade lankeaa
lumena. Tästä voidaan
laskea kuntien keskimääräisen efektiivisen veroprosentin
mukaan 0,13 e x 4500e/kk x
12kk = 7020 euroa vuodessa
verotuloa kunnalle.
Kymmenessä vuodessa yksi tällainen perhe tuo kunnalle
tuloa 70 200 euroa. Ihmiskunta pystyy mihin
ihmeisiin, kun on pakko tai uteliaisuutta riittää. Koti-Karjala
2
Innostaako
ale ostoksille?
Isot ALE-tekstit koristavat kauppojen ikkunoita ja komeilevat ilmoituksissa.
Kyselimme Kiteentien
kulkijoilta kiinnostusta
ale-myynteihin ja on onko ale-koreista löytynyt
ostettavaa.
. Äärimmillään kaikki se maalle rakentaminen, joka ei liity
maatalouteen, metsätalouteen
tai maaseutumatkailuun tulkitaan yhdyskuntarakenteen hajautumiseksi. Kiitos siitä
ammattilaisille! Vastaan kumisteli Destian aura-auto, pihoilla
pörräsivät traktorit, keskustan
jalkakäytävät ja pihat olivat äsken viittä vaille valmiit. Ei sieltä löydy meikäläisen kokoja ja värejä, hän toteaa.
Lauantai 10.1.2015
Toimittajan kynästä
Onko maassa pysyvä lumipeite?
Meteorologi
lähes kiljahtaa televisiossa, että
nyt on syytä
riemuun, onhan
koko maassa pysyvä lumipeite. Myös
syntyneitä penkkoja on madallettava, joten rahanreikää on riittävästi.
Jouhean, turvallisen liikenteen
luulisi olevan kaikkien etu, ja syrjäseuduilla esteettömässä kulussa
kyse on pääsystä palveluiden ääreen sekä kouluun ja töihin. Jos ihminen
haluaa asua lähellä luontoa
ja rakentaa talonsa ekologisesti kestäväksi, miksi hänet
pakotettaisiin asemakaavaalueelle?
Jokainen uuden talon rakentava investoi 250 000 ?
300 000 euroa kylään. Väite pitää paikkansa varsinkin syrjäteiden kohdalla.
Lumi tulee tielle marraskuussa ja pysyy huhtikuulle.
Suomi sijaitsee 60. Jos näin jatkuu,
loppuvat kohta viimeisetkin
kyläkoulut ja maaseutu autioituu hyödyttömäksi.
Yhdyskuntarakenteen hajautumisperustelu on sikäli
erikoinen, että kylissä asuu
entuudestaan väkeä. Riippuu alennuksista, kiteeläinen Tuula Väistö kertoo.
Tuula sanoo löytäneensä
ale-myynneistä kivojakin tavaroita.
Rääkkylän Katajavaarasta Kiteen kaupoille lähtenyt
Pekka Räsänen ei ole käynyt
alennusmyynneissä.
. Kuitenkin saman
raportin sivulta 29 nähdään
suoraan, että maalle kohdistuva uudisrakentaminen on kunnan kannalta edullisinta. ja 66. Ambulanssin, poliisiauton, paloauton
ja maitoauton on myöskin päästävä kulkemaan.
Viimeöisen lumituprakan jäljiltä olivat ainakin Kiteen tiet kiitettävässä kunnossa. Toivottavasti rahat riittävät samanlaiseen
aamuiseen näkymään vastaisuudessakin.
Aladár Bayer
aladar.bayer@kotikarjala.?
Kyliin kannattaa rakentaa
Maaseudulle ja kyliin rakentaminen on vastatuulessa. Alet ovat hyviä. Kyllä kiinnostaa ja ilman
muuta ostan alesta
. Virallisesti asiaa ei ole linjattu, mutta ympäristöhallinnon
kaavoittajille antamassa ohjauksessa on tämä sisältö. Perheen muuttaessa kuntaan sama kulu aiheutuu niin
taaja-alueilla kuin kylissäkin.
Lapsiperheestä koituu aina ja
joka kunnassa aluksi kuluja,
mutta lasten kasvettua verotuloja.
Ympäristöhallinto on vedonnut Kimmo Kosken raporttiin Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne (SY 42/2008).
Tuossa tutkimuksessa tehdään
tieteellisen tutkimuksen kannalta luvaton vertailu tulojen
ja kustannusten haarukkakeskiarvoista. Tällöin yhden päiväkotirakennuksen ääriarvokustannusta verrataan yhden
onnekkaan maanmyyntitilanteen tuottoon ja saadaan täy-
sin hiekalle rakennettu johtopäätös kyliin rakentamisen
kalleudesta. Voisi kuvitella, että jos
jossakin paikassa on ollut asutusta 8 000-9 000 vuotta, niin siellä
olisi jo jonkinlainen järjestäytynyt, toimiva tapa poistaa tuo lumi
kulkijoita kiusaamasta.
Ihmisen rakentama New Horizons -avaruusluotain ohittaa pienplaneetta Pluton vuoden 2015 aikana. Periaatteellisempi kysymys koskee asuinpaikan valintaa. Poistajia olisi pilvin pimein, maksajia ei.
Pelkkä lumen heivaaminen
penkalle ei riitä. Olisi
parasta, että nämä asiat tutkittaisiin uudelleen. En shoppaile, mutta esimerkiksi hiihtopaita kannattaa ostaa alesta, kertoi urheiluliikkeestä juuri ulos kävellyt kiteeläinen Antero Käyhkö.
. Jos sama määrä
ihmisiä muuttaa kunnan taajamaan, seuraa siitä lähes varmuudella investointikustannuksia, koska infrassa ei tavallisesti ole ylimääräistä kapasiteettia vapaana.
Päivähoidon yksikkökustannus on keskimäärin 9 000
euroa vuodessa per hoitolapsi
Vanhusneuvoston toisena tiedottajana toimiva Majatta Tolvanen
kokosi kylien kuulumiset yhteen ja ne otetaan toiminnassa
huomioon.
Rääkkylässä toimi vuoden
verran testamenttivaroin viriketoimintaa ja muistikerhoja
järjestänyt henkilö. Toiminnan kehittämiseen
tarvitaan kattavaa ja luotettavaa tietoa myös toiminnan sisällöstä ja laadusta, Päivi Koivuranta-Vaara sanoo.
Suunnitelmien
mukaan mennyt
Toiminta on edullisuudesta huolimatta ollut tehokasta. Pienistä ja syrjäisistä kunnista oli tullut yksittäisiä vali-
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen sairaankuljetus on lähes aina päässyt kohteeseensa palvelutasopäätöksen mukaisessa toimintavalmiusajassa.
tuksia palvelutasosta. (kuva: Marjukka Konttinen-Lappalainen)
pasalmella Jorma Rouvinen
on kyläyhdistyksen puitteissa järjestänyt ikäihmisten virikekerhoja.
RÄÄKKYLÄ
Riitta Makkonen
Vanhuspalvelulaki tuli voimaan vuoden 2013 heinäkuun
alussa. Tästä aiheutuu uusia haasteita
ensihoidolle ja sen yhteistoiminnalle päivystyksen kanssa. Lisäksi suunnitelmissa on kuntalaisten toiveiden mukainen palveluopas
ikääntyneille.
Peruspalvelulautakunnan
valitsema työryhmä on viime keväästä asti työstänyt
lain edellyttämää vanhuspalvelustrategiaohjelmaa eli
ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmaa.
Se alkaa olla loppusilausta
vaille valmis lähetettäväksi
hallintokunnille ja kunnanhallitukselle hyväksyttäväksi ja
käyttöönotettavaksi. Helikopterin hyö-
dyllisyyteen vaikuttavat toimintasäde ja tavoittamisviiveet sekä sääolosuhteet.
Kustannuskuoppa
Pohjois-Karjalassa
Numeroita tarkastellen ensihoidon keskittäminen pelastuslaitoksen tehtäväksi on ollut Pohjois-Karjalassa onnistunut ratkaisu. Viime vuonna
valmius maksoi Pohjois-karjalassa 20,87 euroa asukasta
kohden. (kuva: Marjukka Konttinen-Lappalainen)
Myös vanhusneuvoston toimintaan varatut summat ovat
olleet pieniä ja laajempaan
toimintaan riittämättömiä.
. Esimerkiksi Haa-
Esite ja opas
ikäihmisille
Vanhustyön keskusliitto on
perinteisesti valinnut valtakunnallisesti Vuoden Seniorin tai Vuoden Senioriteon.
Kunnian ovat saaneet muiden
muassa Pirkko Karjalainen ja
Vappu Taipale.
Myös monilla paikkakunnilla on otettu sama käytäntö. Tohmajärvellä ambulanssi on paremmassa lähtövalmiudessa ja meillä on siinä
lisäksi hoitotason valmius, jota siellä ei aikaisemmin ollut,
hän kertoo.
Myös Kitee sai lisää valmiutta. Musiikkituokiot ja virikekerhot ovat ennaltaehkäisevää
toimintaa, josta aina puhutaan
paljon, Marjukka KonttinenLappalainen korostaa.
Vanhusneuvosto jalkautui
viime vuonna myös kylille
kyselemään ikäihmisten toi-
veita. Varallaolon kustannukset kirjautuvat puoliksi pelastustoimeen ja puoliksi ensihoitoon ja tehtävien
kustannukset kunkin tilanteen
mukaisesti. Vanhusneuvosto on kokoontunut kolme tai neljä kertaa vuodessa, mikä on aivan
liian harvoin. Rääkkylässäkin halutaan
nostaa vanhusten asiaa esille
valitsemalla Vuoden Seniori. Satakunnassa tehtäviä arvioitiin
olevan 20 - 30 vuosittain. Vastauksissa
kerrottiin tiedotustilaisuuksien ja väärien tietojen oikaisemisen tarpeesta.
. Koti-Karjala
Koti-Karjala
Kiteen, Tohmajärven,
Rääkkylän ja Kesälahden
puolueeton paikallislehti.
Päätoimittaja Marko Torni.
Vanhusneuvosto tarvitsee
toimintaedellytykset
. Joka kerta on
jäänyt paljon asioita käsittelemättä, Marjukka KonttinenLappalainen kertoo.
Vanhusneuvosto on esittänyt kunnanhallitukselle vuoden 2015 talousarvioon 6 000
euron määrärahaa, mikä on
tarkoitus käyttää vanhusten
virkistystoimintaan, vanhusten viikon järjestelyihin ja tietokonekurssiin.
Virkistystoiminta
ennaltaehkäisevää
työtä
Vuoden 2014 aikana vanhusneuvosto järjesti ikäihmisille
kahvikonsertteja Kotirinteellä. Vastaavaa toimintaa on kyselyissä kovasti
toivottu jatkettavan.
Monilla kylillä yhdistykset ovat järjestäneet virkistystoimintaa. Muiden vastauksissa toimintaa pidettiin vähämerkityksisenä. Vanhusneuvostot
ovat kunnissa lakisääteisiä ja niille on määritelty
monia tehtäviä. Erittäin tärkeänä
sitä pidettiin vain yliopistopiireissä sekä Lapissa. Rääkkylässä hallitus on asettanut vanhusneuvoston vuosille 2013-2016.
Kunnallisten vanhusneuvostojen tehtäviin kuuluu
laatia valmisteluun valtuustokausittain suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi ja
arvioitava vuosittain palvelujen laatua ja riittävyyttä.
Riittävätkö rahat?
Rääkkylässä vanhusneuvosto valittiin ensimmäisen kerran jo 1990-luvulla, mutta sen
rooli on ollut epävirallinen.
Nelivuotias Veeti ja 102-vuotias Aino löysivät toisensa Kotirinteen joulujuhlassa. Ko-
ko maan keskiarvo oli 34,83
euroa per asukas.
. Jatkuvasti miehitetyn ambulanssiasemapaikan häviäminen Rääkkylästä aiheutti
Hakkaraisen mukaan palautetta, joka on hänen mukaansa alun jälkeen vähentynyt.
Tohmajärveltä ei palautetta
ole Hakkaraisen korviin kuulunut.
. Yleisesti ottaen palvelutason arvioitiin parantuneen ja yhteistyö
kuntien kanssa oli kuitenkin
sujunut kohtuullisen hyvin,
Kuntaliiton hallintoylilääkäri Päivi Koivuranta-Vaara
toteaa.
Lääkärihelikopteritoiminnan merkitystä oli arvioitu
kriittisesti. Suunnitelma on lainmukaisesti laadittu ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn tukemiseksi tehty
rääkkyläläinen ohjelma.
Kustannustehokasta ja toimivaa ensihoitoa
Kuntaliitto tutki sairaanhoitopiirien ensihoitopalveluiden tason
ja kustannukset.
Pohjois-Karjalassa toiminta todettiin taloudelliseksi ja tehokkaaksi.
KESKI-KARJALA
Kari Sarkkinen
Kuntaliitto teki selvityksen
sairaanhoitopiirien vastuulle siirretyn ensihoidon järjestelyistä, resursseista, järjestelmistä ja kustannuksista.
Selvityksen tarkoituksena oli
keskeisin tiedoin hahmottaa
eri sairaanhoitopiirien ja koko maan tilannetta.
Kaikki sairaanhoitopiirit
arvioivat onnistuneensa ensihoidon tehtävissä vähintään kohtuullisesti. Toimintaan osallistui monia kymmeniä ikäihmisiä. Todennäköisesti päivystysten verkko harvenee. Helikopterilääkärin konsultaatioita arvostettiin muun muassa
Pohjois-Karjalan vastauksissa. Yhteensä
13 piiriä ja 3 HUS:n sairaanhoitoaluetta arvioi pärjäämisensä hyväksi, kolme sairaanhoitopiiriä ja kolme HUS:n
sairaanhoitoaluetta arvioi onnistuneensa ensihoidossaan
erinomaisesti.
Sairaanhoitopiireiltä kysyttiin, onko alueella käyty keskustelua ensihoidon palvelujen saatavuuden ja toimivuuden huononemisesta uudistuksen jälkeen. Ambulanssien sijoituksista oli paikoin jouduttu käymään pitkiäkin keskusteluja. Musiikkituokioissa on ollut aina tupa täynnä ja jatkuvasti kysellään ja toivotaan
tilaisuuksia lisää.
. Ensimmäinen kunniakirja luovutettiin viime syksynä
Annikki Nykäselle.
Vanhusneuvosto tekee Vuoden Seniorin valinnan perinteeksi vuosittaiseen Vanhusten viikon ohjelmaan.
Marjukka Konttinen-Lap-
palaisen mukaan Rääkkylän
vanhusneuvosto alkaa tämän
kevään aikana suunnitella jokaiselle jaettavaa esitettä, joka sisältää neuvoston tavoitteet ja neuvoston jäsenet yhteystietoineen. Ambulansseilla ei
ole kiinteitä asemapaikkoja
Koivuranta-Vaara toteaa, että ensihoitopalveluiden
järjestämistavoissa, voimavaroissa, kustannuksissa ja toiminnassa on eroja sairaanhoi-
topiirien välillä.
. Kustannuskäyrässä on
kuoppa Pohjois-Karjalan kohdalla, koska se on onnistunut
toteuttamaan yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa erittäin
kustannustehokkaan ratkaisun, Päivi Koivuranta-Vaara
toteaa.
. Vanhusneuvostot on
puolestaan pitänyt asettaa viime vuoden heinäkuun alkuun
mennessä. Osittain erot johtuvat väestön tarpeista ja maantieteellisistä olosuhteista, mutta niitä selittävät myös toiminnalle
asetetut erilaiset tavoitteet ja
vallitsevat vaihtelevat toimintakäytännöt.
Uusittu päivystysasetus tuli
voimaan vuoden 2015 alussa
ja vaikuttaa sairaaloiden päivystystoiminnan sisältöön ja
sairaaloiden työnjakoon.
. Niissä asioimiskyytien
lisäksi nousi merkittävänä asiana viriketoiminta. ambulansseja, vaan
pelastuslaitos voi siirtää esimerkiksi yleisötilaisuuksien
takia valmiutta alueille, joilla
sitä ei normaalisti ole.. Ensihoitoyksiköissä on
miehityksenä pelastaja ja ensihoitaja. Suurimmassa eli
riskiluokka 1:ssä, mihin kuuluu vain Joensuun keskusta
on ollut muutaman prosentin vaje samoin kuin harvaan
asuttujen alueiden riskiluokka nelosessa, mihin hälytyksiä tulee vain muutama vuodessa.
Ensihoitopalveluiden muutos keskustelutti jonkin verran
Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. Pohjois-karjalan pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö
Petteri Hakkarainen voi
kolmen vuoden kokemuksella sanoa, että ensihoidon
siirtymisen pelastuslaitokselle koko maakunnan alueella
sujuneen suunnitelmien mukaisesti.
. Niille pitäisi kunnissa luoda myös
riittävät toimintaedellytykset, Rääkkylän vanhusneuvoston toinen tiedottaja Marjukka Konttinen-Lappalainen korostaa.
Vanhusneuvoston järjestämät musiikkituokiot ovat vetäneet
Kotirinteen tuvan täyteen. Pienempään asukaskohtaiseen lukemaan päästiin
vain 1,6 miljoonan asukkaan
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä: 19,73 euroa
per asukas.
Naapurimaakunnissa luvut
olivat omilla kymmenillään
Pohjois-Savon 45,45 eurosta
Itä-Savon 61,20 euroon. Olemme päässeet toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiimme, Hakkarainen
toteaa.
Pohjois-Karjalan toimin-
tavalmiusaikatavoitteissa on
Hakkaraisen mukaan pysytty
lähes täysin. Ympärivuorokautisen
välittömässä lähtövalmiudessa olevan yksikön lisäksi Kiteellä pitää asemapaikkaansa
kuutena päivänä viikossa kello 8-20 yksi ambulanssi.
Kunnillahan ei siis enää ole
?omia
To 15.1. Klo 18.30 perhelentopallo srk.keskuksessa.
To 15.1. klo 18 alkaen Isossa pappilassa. Kirkkokahvit
messun jälkeen.
La 10.1. Hätä saa meidät
vain rukoilemaan. klo 10 seurakuntakodilla. Järjestäjänä
seurakunta ja helluntaisrk.
Ti 13.1. Hannu Heikki Hakulinen, kolehti Kiinan Raamattutyöhön Suomen Pipliaseura ry:n
kautta. 0400-185710, on
avoinna ma ja to klo 9?12.
Rääkkylä
Su 11.1. Matka halki
Uuden testamentin -raamattuluennot alkavat kevään 2015
aikana. Kaakaopyhäkoulu alkaa
ti 13.1. klo 9?15 seurakuntakodilla.
Pyhän Kolminaisuuden
ja Pyhän Nektarios
Eginalaisen kirkko
Valamontie 4, Kitee
Su 11.1. Klo 14 Tsemppi-kerho kokoontuu suunnittelemaan kevättä
srk.keskuksessa. Lisätietoja Merviltä
040-739 1885. klo 19.00 Miesten ilta
seurakuntasalissa.
La 17.1. Sitä rukous juuri
on, olemme siinä kristillisen elämänkokemuksemme ytimessä. Kolehti Kiinan
raamattutyöhön Suomen Pipliaseuran kautta. ?Miksi
huudat minulle??, kysyi
Jumala Moosekselta (2.
Moos 14:15). klo 19 Raamattupiiri jatkuu Tarinatuvalla. Niinkuin suutarin ja räätälin
on elantonsa saamiseksi
tehtävä käsillään työtä,
on kristitynkin täytettävä ?velvoitteensa?. mennessä. Muistotilaisuus Isossa Pappilassa.
Ilmoittautumiset 13.1.2015 mennessä Kiteen Kukka ja
Hautauspalvelu, puh. Klo 18 ALFA-kurssin jatkoa Isossa pappilassa Savikontie 7, Kitee. Virret: 215:1-4;
134:1,4; 219, 442:1-; 220; 59;
490:1,3. klo 10.00 Sanajumalanpalvelus kirkossa, L-S Mikkonen, Timo Kostamo, jumalanpalvelusryhmä, kolehti Kristittyjen ykseyden edistämiseen
Suomen ekumeenisen Neuvoston kautta.
Ke 21.1. klo 15.30?20.00 Avantouinti Hellaniemessä: 15.30?
16.30 naiset, 16.30?18.30 miehet, 18.30?20.00 naiset.
Su 18.1. (Ilmoita nimi, osoite, puh.nro, ruoka-aineallergiat ja mistä nousee kyytiin.) Ilmoittautuneille lähetetään
leirikirje. klo 10 liturgia.
Ti 13.1. klo 10
seurakuntakoti, opetusta klo 13
saakka. Riiko, Riku, Reijo, Marko,
Tommo, Paavali, Paavo, Pauli, Teo, Heimo.
Sunnuntaina: Kari, Karri, ort. Ja kuitenkin Jumala kuuli Mooseksen huutavan.
Rukouksessa emme
vain puhu Jumalalle, vaan
olemme Hänen puhuteltavina. 013-6848511 tai
La 10.1. Klo 11 jumppa
ja klo 12 hartaus. Kaikille
avoimia. klo 13.30 hartaus Palvelukoti Virsussa ja klo 14 Palvelukoti Viherpolulla.
Su 18.1. 0500 907 792 Kaisu.
ALFA-KURSSIN
jatkoa Isossa Pappilassa
Savikontie 7, Kitee.
sElämä, jota kaipaan,
KESKUSTELUA
ALK MA KLO
sRaamattu tutuksi,
KESKUSTELUA
ALK MA KLO
Kaikille avoin. Leirin hinta
10 ?. Koti-Karjala
4
10. klo 10 Messu seurakuntakodissa.
Diakoniatyö: Diakoniatyöntekijän vastaanotto tiistaisin klo
9?11. . su loppiaisesta (vietetään keliaakikkojen kirkkopyhää), saarna
Kurkola, lit. LEIRI : 1.-3. klo 17
Etsijäinpiiri Tarinatuvalla.
Lähetystyö: Kirpputori avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 10?
14. 0503038003, on avoinna ma ja to
klo 9 - 11.
Kesälahden seurakuntatoimisto, puh. Miika 4:3?4.
Lauantaina: Nyyrikki, ort. Klo 13
Hutsi-Kiteenlahti srk.piiri
Isossa pappilassa. Leireille mahtuu 24 ensiksi
ilmoittautunutta. Jumalan sana vaikuttaa meissä ja vie meitä
kohti Jumalaa. klo 13 Säyneenkylän
srk-piiri Riitta ja Terho Hukalla, Kekäle.
Su 18.1. Lutherin mukaan ihmisen täytyy rukoilla ja ihmisen
on pakko rukoilla. 2015 viikolla 4.
Rippikoulu: Rippikoulun
kirkkopyhä su 11.1. LEIRI 4.-6. klo 9?11 Kappelin
kuppila Osuuspankin kokoushuoneessa.
Diakoniatoimisto, puh. Elämä, jota
kaipaan keskustelua ma 12.1.
klo 18 alkaen. lähetyspyhä: saarna
Miika Peuhkuri, lit. Peuhkuri ja L-S Mikkonen.
Ma 12.1. Raamattu
ei kerro kuitenkaan Mooseksen rukoilleen, kun hän
jäi pelosta paniikkiin joutuneen kansansa kanssa
Punaisenmeren ja takaaajavien egyptiläisten sota
joukkojen väliin. Klo 15 kotiseurat
Tiina Lötjösellä Koulutie 1 A 2,
Jaakonsaari.
Ma 12.1. Meidän on rukoiltava siksi,
että Jumala on näin käskenyt. klo 13 omaishoitajat kahvin ääressä srk.keskuksessa.
Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto avoinna ma-to klo
9?14, perjantaisin suljettu.
Nuorisotyö: Talvileirit Papinniemellä 1. Tervetuloa!
Ke 14.1. Rukouksessa saamme turvautua
ilmaiseen armoon, ilman
ansioita tai tekoja. klo 10 messu kirkossa
1. Rukous tulee kuulluksi Jumalan oman sanan
ja kuuliaisuuden vuoksi,
ei rukoilijan itsensä vuoksi. Tervetuloa! Klo 18 Kaikille avoin jumppa seurakuntakeskuksessa.
Ti 13.1. klo 16 Yhteiskristillinen tilaisuus srk-kodissa
?Gangsterista pastoriksi?. klo 13 rukouspiiri
Tyyne Savolaisella Harjuntie 7
F 40. klo10.00 Messu kirkossa, Kansanlähetyksen ?Kasteen lahja. Jermi, Tarvo, Ele.
Keskiviikkona: Saku, Sakari, Sasu, ort. Tarinatupa avoinna tiistaisin klo 10?14. klo 13 hartaus vuodeosastolla ja klo 13.30 Pihlajakodissa.
To 15.1. Yksikään kansa ei enää kohota miekkaa toista vastaan eikä
harjoittele sotataitoja. luokkalaisille 20.-22.2. Niin
taotaan miekat auran teriksi ja keihäät vesureiksi. ilmoittautumiset
13.2. klo 15.30?20.00 Avantouinti Hellaniemessä: 15.30 16.30 naiset, 16.30 - 18.30 miehet, 18.30 - 20.00 naiset.
Su 11.1. Romolan nuorisokahvila yläkoululaisille ja sitä
vanhemmille tiistaisin klo 15?18
ja perjantaisin klo 18?23. luokkalaisille 23.-24.1. Tunnistamme, tunnustamme syntisyytemme ja saamme turvautua Jumalan armoon.
Luther on sanonut, että
rukouksen todellinen aihe
on usko. tammikuuta 2015
Aurinko nousi tänään klo 9.14
ja laskee klo 15.00.
Hyvää talvipäivän jatkoa!
PÄIVÄN SANA
Hän, Herra, ratkaisee kansakuntien riidat, hän jakaa
oikeutta väkeville kansoille lähellä ja kaukana. Rukoileminen on
kristityn käsityötä?.
(Martti Luther)
Kirkkomme opetuksen
mukaan rukous on sydämen puhetta Jumalalle.
Kun sydän puhuu, niin silloin on aina kyse äärimmäisen henkilö kohtaisista
asioista. klo 10 Messu seurakuntakodissa Rippikoulupyhä, Kontiainen, Logrèn. Illan
aiheena: Johdatus Uuteen testamenttiin ja evankeliumeihin.
Hiltunen. klo 17.30 Tiistaiseura, isä Iivo kertoo Jerusalemin
matkasta.. Katekismus
sanoo myös, että se on ihmisen tapa olla ja elää Jumalan kasvojen edessä.
Rukous on myös kuuliaisuutta Jumalalle. Rukouskin on Jumalan lahja.
Markus Kontiainen
kirkkoherra
Rääkkylän seurakunta
G11.12.1932 Sortavala
15.12.2014 Kitee
muistoa ja
otitte osaa suruumme.
Omaiset
En juhli
merkkipäivääni.
Rakkaudella muistaen
Lea
Jukka
Anu, Kari, Ari ja Mari
sukulaiset ja ystävät
LIISA TARKIAINEN
Sydän sammuu,
rakkaus jää.
Muistojen tähdet
kimmeltää.
En juhli
Siunaus toimitettu
läheisten läsnä ollessa.
Lämmin kiitos osanotosta.
HELGE RUMMUKAINEN
kiteen.seurakunta@evl.?. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetystilaisuus srk-salissa, mukana Heimo Karhapää,
M. Futsal-kerho alakoululaisille srk-keskuksessa tiistaisin
klo 17-18. Ke 14.1. Silloin jokainen saa istua mitään
pelkäämättä oman viiniköynnöksensä ja viikunapuunsa
alla. mennessä Leirin hinta 20
?. Käskyyn liittyy lupaus siitä, että Häntä hädässään avukseen huutava
saa avun ja pelastuksen.
Eikä sen huudon tarvitse aina olla sanoitettuna.
Sanattomatkin huokaukset ovat Jumalalle kovaäänistä huutoa. Rippikoulun opetuspäivä la 17.1. klo 12 Lähetyspiiri
Tarinatuvalla.
Lapsityö: Päiväkerho alkaa
ma 12.1. Tervetuloa!
PAIKKAKUNNAN
PUOLESTA.
Jatka lukemista.
Lämmin kiitoksemme
Teille kaikille, jotka
kunnioititte rakkaamme
SIRKKA TOIVASEN
Valmistunut
Rakkaamme
Kiteeläissyntyinen Jukka-Pekka Järvinen on
valmistunut 31.12.2014
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta konetekniikan diplomi-insinööriksi.
Onnittelut!
Mikko Olavi
HILTUNEN
SANA SINULLE
Kristityn
käsityötä
?Niin kuin suutari tekee
kenkiä ja räätäli takkeja,
niin on kristitynkin rukoiltava. Lisätietoja Kirsiltä 050-3633844
Kuollut: Sirkka Annikki Toivanen 87 v, Mikko Olavi Hiltunen 82 v, Heikki Ilmari Karvinen 71 v.
Kastettu: Aino Elisa Uuksulainen, Elsi Aava Siviä Tiainen.
merkkipäivääni.
Kesälahden
kappeliseurakunta
Kitee
Su 11.1. Teo, Mikael, Miihkali, Mikko.
Maanantaina: Toini, ort. L-S Mikkonen, kantt. Klo
18 Matka halki Uuden testa-
mentin -raamattuluento. Manu
Hagert helluntaisrk ja oman seurakunnan edustaja. klo 18.00 Rauhanyhdistyksen lähetysseurat seurakuntasalissa.
Ke 14.1. Ilmoittautumiset: virastoon p. klo 18.00 Naisten
raamattu- ja rukouspiiri seurakuntasalissa, Ps.13, Apt.8-9.
To 15.1. Aatto, Aatos,
Benjamin, Niina.
Rakkaamme
Rakkaamme
Antti
VARIS
Toivo Ilmari
ROUVINEN
G 30.7.1917 Tuupovaara
11.12.2014 Kitee
G 6.1.1946 Kitee
3.1.2015 Kitee
Sinä rakastit isänmaata,
kotiseutua, luontoa sen.
Sinä kylvit, niitit ja kynnit
työniloa tuntien.
Kunnes kultainen viljapelto
valmistui korjuuseen
ja Taivaan Isä kutsui luokseen,
paljon uurastaneen.
Vaikk´ lähtöäs tiesimme odottaa,
ero sinusta on niin vaikeaa.
Olit antava sydän ja auttava käsi,
sinä muita säästit, et itseäsi.
Nyt vain muistosi kaunis voimaa antaa,
surun raskaan hiljaa kantaa.
Kiittäen ja kaivaten
Maija ja Mikko
Ulla ja Ilkka
Arja ja Reijo perheineen
Arto ja Terhi perheineen
Enni, Juha ja poikavauva
Janita ja Martti
Roosa ja Toni-Pekka
Ahti ja Mirja
Mikko, Leo ja Joel
Saara
sukulaiset ja tuttavat
NIMIPÄIVÄT
Lauantai 10.1.2015
Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa.
Lämmin kiitos osanotosta.
Kiitos Kanervikkola-kodin henkilökunnalle
isämme hyvästä hoidosta.
Rakkaudella kiittäen ja kaivaten
Toini
Vaikka tiesimme surun saapuvan,
silti toivoimme elämän jatkuvan.
Kauniit muistot mielessämme,
sinut taivaan matkalle lähetämme.
Olit tärkeä meille, nyt viestimme enkeleille:
nuku hyvin isä ja ukki.
Marko
Alina, Aape ja Aaro
Rakkaamme siunataan 17.1.2015 klo 10.00 Kiteen siunauskappelissa. Tatjana, Tanja, Taina, Sauvo.
Tiistaina: Nuutti, ort. ilmoittautumiset 16.1. Raamattuluennot pidetään Kiteen seurakuntakeskuksen (Kappelintie 4) kahviossa
maanantaisin klo 18-19 seuraavasti: 12.1, 19.1, 26.1, 2.2. klo 13 seurakuntakodilla.
Perhekerho alkaa to 15.1. Raamattu tutuksi
keskustelua Ma 19.1. Jaakonsaari, kantt.
Gröhn-Dimov. klo 10 sanajumalanpalvelus kirkossa saarnaa ja lit.
Hiltunen.
Ma 19.1. Jumalanpalveluksen
jälkeen kirkkokahvit seurakuntakeskuksessa. klo 10
seurakuntakodilla.
Partio: Partio ryhmät alkavat
v. 2. klo 8 aamurukouspiiri srk.keskuksessa. Junnu-Romola 4.-6.
luokkalaisille maanantaisin klo
14-17
Kuntaliitoksen myötä
tulivat esimiestehtävät, ympäristö- ja rakennusvalvonta sekä henkilöstöasiat, kuten lomien hyväksyminen ja
kehityskeskustelut, Lintinen
luettelee
Syyskuun alussa voimaan
tullut uusi ympäristönsuojelulaki on myös tuomassa työpäiviin omat mausteensa.
. maakuntaohjelman ja siinä korostetun biotalousosaamisen kehittämisen kanssa.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Joensuun Nuorkauppakamari ry myöntävät
vuosittain Maakunnan kehittäjä -palkinnon pohjoiskarjalaiselle henkilölle tai taholle, joka on kyseisenä vuonna esimerkillisesti edesauttanut maakunnan kehitystä ja
omalla toiminnallaan vaikuttanut maakunnan positiiviseen eteenpäin menoon.
Maakunnan kehittäjä -palkinnon tavoitteena on aktivoida maakunnan asukkaita työs-
kentelemään yhteisen ja yhä
paremman Pohjois-Karjalan
hyväksi. Tässä on kolmen vuoden siirtymäaika.
Merkkipäivänä
matkoilla
Marketta Lintistä ei uskoisi
60-vuotiaaksi. On
jätelaki, vesilaki ja ympäristönsuojelulaki. Hyvää matkaa!
Polun pitkän kulkea sai,
moneen ehti askel tuo vakaa.
Ylpeenä, pystyssä päin,
saan vaalia jälkeensä hyvää.
Elää vapaassa maassa,
harventaa hongistot, istuttaa uutta.
Tuntien rakkautta, kiitollisuutta.
Arto Vilén
kirjoittaja on Antti Variksen tyttärenpoika
ten aikana.
. Omat paperinsa on jätelain tulkinnasta.
Näissä kaikissa pitää yrittää
pysyä mukana.
. Ennen viran
perustamista Kiteelle, Kuopion yliopistosta ympäristö-
hygieenikoksi vuonna 1985
valmistunut Lintinen ehti olla nelisen kuukautta ympäristönsuojelusihteerinä Joutsenossa.
Imatralta Kiteelle
ja takaisin
. Lain voimaantulon
jälkeen kunnilla oli velvollisuus perustaa ympäristölautakuntia. Tekstissä kerrottiin, että Kiteen
kunnan ympäristönsuojelusihteeriksi oli määräaikana hakenut 41 henkilöä, joista kuudesta haastatteluun kutsutusta virkaan valittiin yksimielisesti ?loso?an kandidaatti Marketta Lintinen.
KITEE
Tuija Marienberg
Tammikuussa 1986 voimaan
tullut laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta velvoitti
kunnan valvomaan ja edistämään ympäristönsuojelua alueellaan. Lisäksi
Tampereen ja Turun yliopistojen kanssa on perustettu koulutusvientiyhtiö Finland University Oy, jonka kautta maakunnan koulutusvientiosaamisesta tulee vientituote.
Joensuun kampuksen vetovoima opiskelijoiden keskuudessa on kehittynyt koko
ajan myönteisesti. Häntä katsoessa 50 vuotta tuntuisi naisen
oikealta iältä.
. Tapani oli Kiteellä töissä.
Hän on Kinnulasta kotoisin ja
tutustuimme Kuopiossa, Marketta muistelee aikaa vuosikymmeniä sitten.
. Itsekin tunnen itseni viisikymppiseksi, Marketta tuumaa.
Paperi-, valvonta- ja hallintotyön vastapainoksi hän
näpertää mielellään vapaa-aikana jotakin käsillään tai puuhailee perheen kesämökillä.
. Kehittäjäpalkinnon
saaja on samalla myönteinen
elävä esimerkki maakunnan
menestyksestä.
Maakunnan kehittäjä -palkinto on vuosien saatossa
myönnetty vaihtelevasti eri
elämänalueiden edustajille.
Palkinnon saajina on ollut
monipuolinen joukko liikeelämän, kulttuurin, koulutuksen ja urheilun vaikuttajia.
Viime vuonna palkinnon
sai Kalervo Jaatinen Kesälahden Maansiirto Oy:stä. Tarkoituksena on sen jälkeen muuttaa Imatralle, jossa sukulaiseni asuvat. Uuden lain seurauksena
ympäristönsuojelupuolella
valvonta muuttuu maksulliseksi. Sen päälle tulevat asetukset. Aluksi asuimme kerrostalossa Puhoksessa, mutta pojan
siirryttyä yläasteelle, muutimme kaupungin vuokra-asuntoon, rivitaloon, Kiteen keskustaan.
Lintisten poika asuu nykyisin Etelä-Suomessa ja Tapani
on siirtynyt työelämästä eläkkeellä joitakin vuosia sitten.
. Alle 3 000 asukkaan
kunnissa kunnanhallitus pystyi nimeämään ympäristönsuojelulautakunnan tehtävien
hoidon muulle lautakunnalle
tai kunnanhallitukselle.
Laki velvoitti kuntia myös
nimeämään viranhaltijan ympäristönsuojelun tehtäviä hoitamaan, jolloin kunnat perustivat ympäristönsuojelunsihteerin virkoja.
. Täällä kummallakaan ei ole sukua eikä verkostoja.
Lait, asetukset ja
niiden tulkinta
Työ ympäristönsuojelusihteerinä ja ympäristöpäällikkönä
on muuttunut vuosikymmen-
Kiteen kaupungin ympäristöpäällikkö Marketta Lintinen
kuuluu niihin ihmisiin, joissa
ikävuodet eivät näy, vaan olemus säilyy nuorekkaana vuosikymmenestä toiseen.
Uni Karjalasta
Kerro mummo Karjalasta,
jossa asui monta lasta.
Minä täällä yksin leikin.
Kun tultiin pois Karjalasta,
ja olen pikkupoika vasta.
Mummo pojalle unensa
kertoi:
Syttyi maassa sota julma,
syntyi siitä suuri pulma.
Mihin joutui muorit vaarit,
5
minne pikkulapsetkin.
Minne karja kaunokainen,
tuki turva elämän.
Isämme hävisi Karjalan
metsiin eikä tule takaisin. Lait ovat muuttuneet. Yhtenä osoituksena
tästä on oikeustieteiden tut-
kinto-oikeuden saaminen ItäSuomen yliopistolle vuonna
2013.Vartiaisen rehtorikaudella Joensuuhun on syntynyt myös ainutlaatuinen fotoniikan keskittymä. Koti-Karjala
Lauantai 10.1.2015
Marketta Lintinen 60 vuotta
Kiteen ensimmäinen
ympäristöviranomainen
Kesäkuussa 1987 KotiKarjalassa oli pieni juttu
Kiteen kunnanhallituksen kokouksesta. Tuoreimpana osoituksena Vartiaisen
sitoutumisesta maakunnan
kehittämiseen on tämän vuoden alussa perustettu metsäbiotalouden professuuri, mikä
on erinomaisen hyvin linjassa
mm. Sienestämme myös
ja joskus marjastamme, mutta
enemmänkin pitäisi ulkoilla.
Marketta Lintisen virallinen merkkipäivä on keskiviikkona. Imatralta kotoisin olevan
naisen kiteeläiseksi sai mies,
Tapani.
. Olen matkoilla syntymäpäivien aikaan, päivänsankari kertoo.
Rehtori Perttu Vartiainen
Maakunnan kehittäjä 2014
Itä-Suomen yliopiston rehtori, professori Perttu Vartiainen on
valittu Pohjois-Karjalan
Maakunnan kehittäjäksi
2014. Syyskuussa tulee 28 vuotta
siitä, kun aloitin työni Kiteellä, mutta paikkakunnalle tulin
jo vuonna 1982, Lintinen kertoo. Viihdyn mökillä, jossa
kesäaikaan kalastamme katiskalla. Aikaisempina vuosina palkinnon ovat saaneet muun muassa Esa Haapala, Bromanin
yrittäjäperhe, Joensuun Popmuusikot ry:n toiminnanjohtaja Markku Pyykkönen, liikenneministeri Anu Vehviläinen, konsernijohtaja Kyösti
Kakkonen, muusikko Tuomas
Holopainen ja elokuvaohjaaja
Markku Pölönen.
Maakunnan kehittäjä -palkinnon valintaraadissa ovat
edustettuna maakuntaliiton
ja nuorkauppakamarin ohella ammattikorkeakoulu, ELYkeskus, Finnvera, Itä-Suomen
yliopisto, Joensuun kaupunki,
JOSEK, kauppakamari, KETI, koulutuskuntayhtymä, PIKES, Pokali, taidetoimikunta,
Taito Pohjois-Karjala ry sekä
yrittäjäjärjestö.. Minulla on vielä muutamia työvuosia edessä. Toiset siellä asustaa.
Muistoksi muuttukoon koko Karjalan maa, eihän mennyttä kiinni saa.
Ja ketäpä se uni enää kiinnostaa.
Saara Isojärvi
Maanviljelijä Antti Variksen
(30.7.1917-11.12.2014) muistolle
Polun pitkän kulkea sai,
moneen ehti askel tuo vakaa.
Työtä väistänyt ei, ei velvollisuutta,
kävi asein puolesta isien maan.
Peltoon, metsään, laittoi alulle uutta,
viljahalmeet, hongistot kasvamaan.
Paljossa luotettiin, luoton kantoi,
kantoi kortensa yhteiseen hyvään.
Lastujärven laineilta, vainioilta Ikolan,
löytyi Anna rinnallensa, syttyi rakkaus syvä.
Rinnan elää sai vuosikymmenet,
siinä Variksen olla niin hyvä.
Jakaa niin riemut arjen ja juhlan,
kuin surutkin päivien pilvisten.
Kasvattaa lapset, omilleen saattaa,
eväin laajan ja lämpimän sydämen.
Viimein kahta ei jaksanut kantaa,
enää oksa tuo elämän puun.
Raskas luopua rakkaastansa,
peitti kaipuu allensa muun.
Vaan luonto säilyi, lämpö rinnan,pilke silmän,
huumorin kultainen lahja.
Mielen kätköihin muistot vaipui,
kuin hiipien vei voimatkin.
Kiertoon elämän lopulta taipui,
vahvin, tervaskantokin.
Hoivassa parhaassa viimeiset vuodet,
kuin kotonaan aikaansa oottaa sai.
Nyt oli sun vuorosi mennä,
meidän luopua. Tuolloin naista ei
nähdä työpaikalla onnittelupuheita kuuntelemassa eikä
häntä tavoita kotoa kukkalähetyksiä vastaanottamassa.
. Työmäärä ei ole vuosien
aikana ainakaan vähentynyt,
ympäristöpäällikkö toteaa.
. Olen Kiteen ensimmäinen ympäristönsuojelusihteeri, tuumaa Marketta Lintinen,
jonka virkanimikkeeksi vaihtui muutama vuosi sitten ympäristöpäällikkö. Maakunnan kehittäjä -palkinto luovutettiin maakuntaliiton järjestämän uuden vuoden
vastaanoton yhteydessä
Outokummussa.
Palkintoraati korostaa professori Vartiaisen roolia verkonsolmijana koulutuksen ja
elinkeinoelämän välillä sekä
toisaalta hänen keskeistä merkitystään modernin itäsuomalaisen korkeakoulutuksen kehittäjänä ja puolestapuhujana,
perustelee valintaa maakuntajohtaja Pentti Hyttinen, joka
toimii palkintoraadin puheenjohtajana.
Professori Perttu Vartiainen (s. 1953) toimi vuodesta
1998 lähtien silloisen Joensuun yliopiston ja sittemmin
Itä-Suomen yliopiston rehtorina viime vuoden loppuun
saakka.
Vartiainen kehitti yliopistoa
hyvässä yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa ottaen
huomioon alueellisen vaikuttavuuden. Imatralta olemme ostaneet asunnon, joka on tällä
hetkellä vuokralla, Marketta kertoo.
. Orvoiksi meidät poloiset jätti.
Älä mummo enää kerro,
unen osaan jo ulkoa.
Kerroit sitä jo 70 vuotta eikä se unta ollutkaan.
Unohda koko Karjalan
maa
Hän sanoo jokaisen sairastaman diabeteksen olevan
omanlaisensa ja yhdistyksen
kautta kertyvä useamman ihmisen kokemus, vertaistuki ja
Lauantai 10.1.2015
Keski-Karjalan Diabetesyhdistyksen entinen puheenjohtaja Marja-Leena Pussinen luovutti tehtävän viime vuoden lopulla Teuvo Hukalle.
asiantuntemus auttaa jokaista elämään oman sairautensa kanssa.
. Ei tämä kamala sairaus
ole, mutta sen hoitaminen on
tärkeää. Varajäseninä Varpu Haapea Kesälahti ja
Pirjo Silvennoinen, Kitee.
-Maahanmuuttajien yhdyshenkilöt Hilja Suvorova
ja Luiza Slobodina.. Marja-Leena on tehnyt
hyvää työtä, Teuvo kiittää
edeltäjäänsä.
Teuvo ja Marja-Leena korostavat yhdistyksensä seutukunnallisuutta ja toivovat aktiivisia toimijoita mukaan koko Keski-Karjalan alueelta.
Vertaistukitoiminta
uutena haasteena
Edunvalvontatyö on kuluttanut diabetesyhdistyksen aktiivien voimavaroja viime vuosina, mutta nyt suunnitelmis-
Lisäksi tutkimuksessa sovelletaan värien määrän laskemiseen käytettyä menetelmää valaisuspektrien värien
erotuskyvyn optimointiin.
Ihmisen kyky erottaa värejä toisistaan on riippuvainen
valaistuksesta, jossa hän näkee värit.
Ihmissilmä on kehittynyt
erottamaan värejä erityisen
hyvin päivänvalossa. Vaikka ihmissilmä
tottuukin erivärisiin valaistuksiin ja pyrkii valaistuksen
väristä huolimatta näkemään
valkoisen aina valkoisena, tämän adaptaation mallintaminen laskennallisesti on hidasta
ja epätarkkaa.
Tutkimuksessa määritellään kolme spektriä, joiden
valaistuksessa ihmisen värien erotuskyky selvästi kasvaa,
mutta valo on silti väriltään
hyvin lähellä päivänvaloa.
Tutkimuksen tuottamat
spektrit ovat hieman vaikeita
toteuttaa nykyisten led-valojen avulla ja niitä onkin siksi testattu vain teoreettisesti.
Sen sijaan optimointimenetelmää on jälkeenpäin testattu myös käyttäen 17 led-valon
säteilyspektrejä, joilla saadut
tulokset ovat hyvin samankaltaisia tutkimuksessa saatuihin
optimaalisiin valaisuspektreihin verrattuna.
sa on kehittää muun muassa
vertaistukitoimintaa.
Tavoitteena on myös kouluttaa ohjaaja vetämään varsinaista vertaistukitoimintaa.
Perustasolla vertaistukitoiminta on jo sitä, että yhdistyksen jäsenet pääsevät vaihtamaan kokemuksia keskenään esimerkiksi vesiliikunta- tai kuntosalitapaamisissa
sekä eri tapahtumissa.
Keittämistavoitteena on
myös lasten ja nuorten toiminta, johon Teuvo ja MarjaLeena toivovat vetäjiä.
Maahanmuuttajat on huomioitu ja yhdistys on julkaissut esitteensä myös venäjänkielisenä.
Yhdistyksen jäsenetuihin
kuuluu Diabeteslehti, jonka uudet jäsenet saavat ensimmäisenä jäsenvuotenaan
maksutta ja jatkosakin hyvin
edullisesti. Lisäksi on tarjolla jäsenetuja paikallisiin yrityksiin.
Keski-Karjalan
Diabetesyhdistys,
faktat:
-Toimii diabeteksen ja lisäsairauksien ennaltaehkäisemiseksi, alueen diabeetikoiden
hoidon turvaamiseksi ja kehittämiseksi, alueensa diabeetikoiden edunvalvojana.
-Jäsenmäärä noin 300.
-Hallitus v. AVIin tehdyn valituksen kautta yhdistys sai
ajettua diabeetikoiden asiaa
ja Kitee sai diabetekseen erikoistuneen lääkärin. Sairauden hoitamiseen tarvitaan yhteistyötä, sanovat Keski-Karjalan Diabetesyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Teuvo Hukka ja
puheenjohtajan tehtävät jättänyt Marja-Leena Pussinen.
Ykköstyypin diabetesta itse
sairastava Marja-Leena kertoo, että kokemusta on kertynyt terveydenhuollon puolelta. 2015: Teuvo
Hukka, Kitee (pj), Mirja Asikainen, Kesälahti (varapj.),
Merva Ylifrantti, Kitee, Helena Ollikainen, Kitee, Saara
Karvinen, Tohmajärvi, Toivo Koponen, Rääkkylä, Luiza
Slobodina, Kitee. Koti-Karjala
6
Kiteeläissyntyisen,
vuonna 2006 Kiteen lukiosta ylioppilaaksi kirjoittaneen ?loso?an maisteri Mika Flinkmanin
väitöskirja Computational Spectral Analysis for
Improved Color Discrimination and Surface Re?ectance Modeling
tarkastettiin Itä-Suomen
yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa.
Vastaväittäjänä toimi professori Stephen Westland Leedsin yliopistosta Isosta-Britanniasta ja kustoksena professori Markku Hauta-Kasari ItäSuomen yliopistosta.
Mika Flinkmanin värioppiin perustuva väitöskirjatyö
keskittyy heijastus- ja säteilyspektreihin. Meilläkin oli
viime vuonna 12 hallituksen
kokousta.
. Nämä ominaisvektorit ovat erityisen hyviä
palauttamaan väridataa, jos
PCA:n sijasta käytetään painotettua PCA:ta.
diabetestiimin Kiteen terveyskeskukseen.
Parhaillaan AVIn käsittelyssä on yhdistyksen kantelu Attendon Rääkkylässä ja
Tohmajärvellä tekemästä sopimuksesta jalkahoitopalvelujen tuottajien kanssa.
Yhdistyksen aktiivisuus
edunvalvojana ja toimintansa
tiedottajana sai vuonna 2012
tunnustusta valtakunnalliselta
Diabetesliitolta.
. Jäsenten
etujen valvominen toi myös
tä vain merkityksetön määrä
tietoa häviää.
Pakatussa muodossa oleva
data on kahdessa osassa, joita kutsutaan pääkomponenteiksi ja ominaisvektoreiksi.
Mitä enemmän ominaisvektoreita ja niitä vastaavia pääkomponentteja tallennetaan,
sitä suuremmalla tarkkuudella
data voidaan palauttaa ja vastaavasti sitä enemmän tilaa
pakattu data vie.
PCA:n heikkoutena on, että
normaalissa tapauksessa ominaisvektoreita voidaan käyttää vain siihen dataan, josta ne
on määritetty eli jokaista pakattua dataa varten tarvitaan
omat ominaisvektorit.
Värit erottuvat
parhaiten
päivänvalossa
Väitöskirjatutkimuksessa lasketaan ominaisvektorit datajoukolle, joka koostuu kaikista mahdollisista optimaalisista
värispektreistä. Tämän jälkeen
muodostettiin suuri joukko
näitä arvoja vastaavia heijastusspektrejä.
Käyttäen näitä heijastusspektrejä ja tutkimusta varten suunniteltua laskentamenetelmää oli mahdollista selvittää, kuinka monta eri väriä ihmisen pystyy näkemään.
Saatu tulos on riippuvainen
ihmissilmän värien erotuskyvystä, joka on hyvin yksilöllinen, sekä laskennassa käytetystä väriavaruudesta.
Keskivertoihmisen voidaan
kuitenkin tulosten perusteella olettaa pystyvän erottavan
toisistaan noin kaksi miljoonaa väriä.
Optimaalisia värejä tutkitaan myös käyttäen pääkomponenttianalyysiä (engl.
principal components analysis, PCA). Lisäksi optimoidaan päivänvalon
värisiä valaistuksia, jotka parantavat värien erotuskykyä.
Tuloksia voidaan hyödyntää
valaisinten kehittämisessä tilanteisiin, joissa tarvitaan ta-
Mika Flinkman väitteli
värien ominaisuuksista
sijaan luonnossa esiintyvät
heijastusspektrit ovat muodoltaan aina sileitä.
Ihminen erottaa
2 miljoonaa väriä
Kiteeläissyntyisen Mika Flinkmanin väitöskirja tarkastettiin kuluvan kuun alussa Joensuun yliopistossa.
vallista parempaa värien erottelukykyä.
Keskeisenä teemana väitöskirjassa ovat optimaaliset
värispektrit, jotka ovat heijastusspektrejä ja edustavat kaik-
kein saturoituneimpia värejä.
Optimaalisten värien spektrit ovat kuitenkin muodoltaan
hyvin epäluonnollisia, sillä ne
sisältävät jyrkkiä nousuja ja
laskuja spektriarvoissa. Paikallisyhdistyksen rooli on erittäin tärkeä edunvalvojana ja toivon
myös paikallisten diabeetikoiden tukevan työtämme jäsenyyden kautta, Marja-Leena
Pussinen sanoo.
Puheenjohtaja Teuvo Hukka korostaa, että yhdistyksen
tekemä työ on tärkeää ei pelkästään jäsenten vaan koko
yhteiskunnan kannalta.
. Tutkimuksen kannalta merkittävää oli spektrimuodossa olevan datajoukon
pakkaaminen huomattavasti
pienempään tilaan siten, et-
Viikon yhdistys
Paikallisyhdistys tietää
alueen diabeetikoiden tarpeet
Keski-Karjalan alueella on noin 1500 diabeteksen perusteella lääkekorvauksia saavaa ihmistä.
Keski-Karjalan Diabetesyhdistys on toiminut
vuodesta 1977 ja sillä on
jäseniä noin 300.
Yhdistys on ansioitunut alueensa diabeetikoiden edunvalvojana.
KESKI-KARJALA
Kari Sarkkinen
Kelan tilastoissa oli vuoden
2013 lopussa lääkekorvausta saaneiden diabeetikoiden
määrä Keski-Karjalassa 1494.
Kiteen luku oli 851, Rääkkylän 216 ja Tohmajärven 427.
. Tämän lisäksi teemme
yhteistyötä muiden kansanterveysjärjestöjen kanssa ja
kuulumme jäsenyhdistyksenä
Suomen Diabetesliittoon.
. Jos oma yhdistys ei olisi
ollut näin aktiivinen, miten
olisi käynyt. Yhdistelemällä erilaisia led-valoja on kuitenkin mahdollista
muodostaa lähes minkälaisia valaisuspektrejä tahansa,
myös sellaisia, joilla värien
erotuskyky on parempi kuin
päivänvalossa.
Valaistuksen värin tulee
kuitenkin olla lähellä päivänvaloa. Kyllähän se sairastuminen oli aikamoinen shokki,
Teuvo Hukka sanoo.
Hän puolestaan toivoo, että juuri sairastuneille diabeetikoille tulisi järjestää hoidonohjauskursseja, joilla käytäisiin läpi käytännöntasolla lääkehoitoa ja oikean ruokavali-
on rakentamista aivan kaupan
hyllyltä alkaen.
Kuten yhdistyksen entisen
ja nykyisen puheenjohtajan
henkilökohtaisista kommenteista ilmenee, yksi tarpeellisimmista toimialueista KeskiKarjalan Diabetesyhdistyksellä on edunvalvonta, johon se
on viime vuosina ansiokkaasti
saanutkin keskittyä.
Tärkeää työtä
alueella
Marja-Leena Pussinen muistelee yhdistyksen aktivoitumista Helli-liikelaitoksen aikaan, kun diabeetikoiden hoito takkuili. Spektrit kuvaavat, kuinka valonlähde säteilee valoa eri aallonpituuksilla ja kuinka vastaavasti pinta
heijastaa tai päästää valoa lävitseen.
Väitöskirjatyössä tutkitaan optimaalisten värispektrien ominaisuuksia ja määritetään, kuinka monta toisistaan erotettavaa väriä maailmassa on.
Tulokset ovat yhdenmukaisia aiempien tutkimusten
kanssa, että ihminen pystyy
erottamaan toisistaan noin
kaksi miljoonaa väriä. Tällaisessa järjestössä puheenjohtaja saa tehdä yhteistyötä kunnan eri viranhaltijoiden kanssa. Sen
Väitöskirjassa määritellään,
millaiset äärimmäiset sileysarvot vastaavat kaikkein saturoituneimpia luonnollisia spektrejä. Ominaisvektoreiden todistetaan olevan
trigonometrisiä funktioita ja
näytetään, että niitä on mahdollista käyttää ominaisvektoreina hyvin monenlaisille
datajoukoille
Kirsi ja Timo Makkonen.
Kiteeltä palkittuja on kaksi: Rusina, om. Ari Lajunen, Saara,
om. Mutta onneksi tänne on tullut muuta
yritystoimintaa, hirviveistämöä ja turkisompelimoa, kertoo hän esimerkkinä.
Elintaso maaseudulla on
mihen mukaan kuitenkin haavoittuva.
. Tavoitteena on parantaa tuotosseurannassa kerättävän tiedon
laatua ja tiedon hyväksikäyttöä maitoyritysten johtamisessa.
Palkinnot
tuotosseurannasta
ja 80-tonnareista
Kiteen Karjakinkereiden yhteydessä palkittiin keskikarjalaiset tilat, joilla tuotosseurantaa on tehty sitkeästi jo
useamman vuosikymmenen
ajan.
50 vuotta tuotosseurantaa
on tehnyt Juvolan tila, jonka
omistavat Esko ja Taina Raerinne, Värtsilästä. Meillä kävi
paljon perheitä Pietarin alueelta. 25 vuoden
tuotosseurannasta palkittiin
kiteeläisen Esko Huhtilaisen
Rinteelän tila.
Pohjois-Karjalassa on kaksi tilaa, joilla tuotosseurantaa on ollut jo sadan vuoden
ajan. Palkinnon jakoi
Katri Karjalainen ja sen vastaanottivat Taina ja Esko Raerinne.
Karjakinkereiden yhtenä
tärkeänä asiana olivat maidontuotannon tuotosseurannan vuoden 2015 uudistukset.
Asiakkaalle uudistus tarjoaa enemmän yhteydenpitoa,
entistä asiakaslähtöisemmät
palvelut sekä vaihtoehtoja ja
joustavuutta tekemiseen. Maitosuoni Oy.
ruokahuollon.
Intoa riittää
kalaan ja
metsään
Hirvosilla tuskin kuitenkaan
on huolta ruuan huomisesta.
Toivo Hirvonen on innokas
kalamies ja metsästäjä. Täällä olen syntynyt,
kasvanut ja elänyt, esittelee tiistaina 70 vuotta
täyttävä Toivo Hirvonen
kotipaikkansa Oravisalon Pirttiaholla.
. Hannu Kemppainen, Virvatuuli, om. Uutta ovat muun muassa koelypsyvälit ja koelypsylomat. Lähivesistä
nousee haukea ja kuhaa, nyt
jo matikkaakin. Jaana ja Esa Saukkonen,
Tuikku, om. Urheilutoiminta on nuorison vähenemisen
myötä vähentynyt sekin. Heidi ja
Jukka Huuho sekä Tähti, om.
Hirvos-Topi, mies monena
Tulla toimeen
toisten kanssa
. Muut palkitut rääkkyläläiset lehmät ovat Rosita,
om. Sähkökatkos voi heilauttaa koko
Taina ja Esko Raerinne.
Rääkkylästä 80 000 kilon
maitotuotokseen on päässyt
Mikko Immosen karjasta neljä lehmää: Tumma, Salla, Tippi ja Tilli. Muutamalla tilalla sata
vuotta on lähivuosina täyttymässä. Kyseessä
on maitotilojen käytettävissä
oleva palvelu, joka muodostuu tilalla kerättävästä maidontuotantotiedosta, niistä
lasketuista tuloksista sekä
tiedon analysoinnista.
Tuotosseuranta antaa maitotilan johtamiseen arvokasta tietoa oman tilan tuloksista ja mahdollistaa vertailun
oman alueen tai koko maan
tietoihin.
Tuotosseurannan avulla
karjanomistaja löytää helposti
omat eläinkohtaiset tuotantoja laatutiedot sekä siirtää tiedot rekistereihin, joihin kertyvää tietoa voidaan käyttää
muidenkin karjanomistajien
hyödyksi.
Maitotilojen tuotosseurannan
uudistuksia esitteli ProAgria
Keskusten Liitosta tuotosseurannan kehittämispäällikkö
Heli Wahlroos, joka on muun
muassa ollut tutkimustöissä
Tohmajärven emolehmänavetalla.
Karjakinkereiden yhteydessä palkittiin 50 vuoden yhtäjaksoisesta tuotosseurannasta Juvolan tila, Värtsilästä. Aloitimme yrittämisen
hyvään aikaan. Tämän talven saalis on ollut kuusikiloinen hauki.
Urheilutaustasta on kalamiehelle ollut konkreettista hyötyäkin. Koti-Karjala
Lauantai 10.1.2015
7
ProAgria Pohjois-Karjalan Karjakinkerit Kiteellä
Maidontuotannon
tuotosseuranta uudistuu 2015
Maidontuotannon tuotosseurannan ohjesäännön uudistaminen oli
joulukuun alussa Kiteellä pidettyjen Karjakinkereiden yhtenä aiheena.
Tuotosseurannan uudistus vuodelle 2015 helpottaa maitotiloja ja parantaa samalla tehokkuutta
ja luotettavuutta.
KITEE
Tuija Marienberg
ProAgria Pohjois-Karjala toteutti joulukuussa Karjakinkerit kolmella paikkakunnalla: Kiteellä, Nurmeksessa ja
Joensuussa.
Päivän keskeisenä aiheena
oli tuotosseuranta. Viime talvena
murtajan ajo nosti jäille sellaisen ?tsunamin?, että verkkojaan kokemassa ollut mies
huomasi pääsevänsä potkurilla nopeammin kuin moottorikelkalla.
Aikaa on monena olevalla
miehellä riittänyt myös metsään.
. Puolet vuokraajista on tullut Venäjän puolelta.
. Ainoana poikana
kuuden sisaren keskellä.
RÄÄKKYLÄ
Kaarina Kainulainen
Paikka tiesi vastuuta ja vapautta, tilanpidon jatkamista
jo neljännessä polvessa, ensin
lypsykarjatilallisena, sitten lihantuottajana ja nyt vuosituhannen taitteesta lähtien matkailuyrittäjänä.
. Mutta nyt on tullut peruutuksia. Kalakaverina on usein nuorin kuudesta lapsenpojasta, 15-vuotias Ville Veikko. Kerran eräs perhe viihtyi
mökillä viisi vuorokautta liikkumatta yhtään mihinkään,
naurahtaa Toivo Hirvonen.
?Kesäisin grilli on kovassa
käytössä.
Myös suomalaiset ovat vähentäneet mökkimatkailua.
Ensi kesä näyttää kuitenkin
vielä hyvältä, toinen mökeistä varattiin tulevaksi suveksi
jo viime kesänä.
Toivo Hirvonen on luotsannut Oravisalon Koittoa jo 30
vuoden ajan. Markku Björn,
ja Siru, om. Ennen tämän tilan varrelta lähti maitoa 14 tilalta,
nyt koko saarella on vain yksi maidontuottaja ja yksi lihakarjan kasvattaja. Hevospeleillä tehdyt työt on koneellistettu, perheviljelmät ovat kadonneet,
salaojitetut pellot on metsitetty.
. Pääpaino on nyt Koitontalon ylläpidossa.
. Niin, ja tietenkin terveys,
syntymäpäiväsankari lisää.. Joka talvi olen ollut savotassa pari, kolme kuukautta, kertoo työn 14-vuotiaana
aloittanut Toivo Hirvonen.
Nyt metsätyöt ovat painottuneet pääasiassa taimikonhoitoon ja polttopuiden tekoon.
Toivo Hirvonen on ollut
mukana myös kunnalliselämässä, kolme kautta kunnanvaltuustossakin.
Tärkeintä elämässä hänen
mielestään onkin tulla hyvin
toimeen ihmisten kanssa.
. Eija ja Antero Leppänen,
Risu om. Ennen piti viljaa olla
kahden vuoden tarpeiksi, nyt
kaikki ostetaan kaupasta. Tämä on kunnioitettava saavutus, joka on yleensä
vaatinut jopa neljän sukupolven työn.
Lisäksi tapahtumassa onniteltiin ja kunniakirjoin muistettiin vuoden 2013 PohjoisKarjalan Karjakerhon 80-tonnarilehmien omistajia.
80 000 kiloa maitoa ovat
lypsäneet Tohmajärveltä Raunikki, om. Kun tuota rantaa oli, kertoo mies ammatinvaihdon
taustaksi.
Hirvos-Topilla - niin kuin
mies puhelimeen vastaa - ja
hänen Rääkkylästä löytyneellä Anja-vaimollaan on kolme
mökkiä, joista kaksi on matkailukäytössä. Raita Joutsensaari
ja Tuomo Nykänen sekä Sulotar, om. Uutena vuotena
vain toisella mökillä oli lomailijoita ja loppiaisena taas
toisella.
Talviaamut Toivo Hirvonen aloittaa usein jo ennen kuutta teitä auraamalla. Sen jälkeen vuorossa
saattaa olla verkoilla käynti.
Suuret tapahtumat - kuten
ampumahiihdot ja rallit - tuovat venäläisiä turisteja tulevaisuudessakin, mutta muuten
matkailu on arvaamatonta.
Venäläiset arvostavat rauhallisuutta ja turvallisuutta,
rakastavat kalastusta ja tekevät ostoksia.
. Siellä on paljon tapahtumia, iloitsee puheenjohtaja.
?Kangastakin kudotaaan
useissa puissa.
Tänään talolla on HirvosTopin lähipiirille tarjolla hirvipaistia, tiistaisia syntymäpäiviä juhlitaan pienellä varaslähdöllä.
Toivo Hirvonen on seurannut Oravisalon kehitystä
huolestuneena, mutta myös
hyvillään
Asiakkaan palautteesta, että jalat tuntuvat kevyemmiltä ja ongelmat on saatu hoidettua, tulee itsellekin
hyvä mieli.
Tärkeäksi Koponen sanoo
kokevansa asiakkaiden kannustamisen myös jalkojen
omahoitoon. Käytettyjäkään en suosittele, sillä jokaisen jalka on yksilöllinen.
. A1-luokan ajokortilla ei kuitenkaan saa kuljettaa liikennetraktoria.
18-vuotiaana voi suorittaa A2 kortin, jossa pyörän
teho on korkeintaan 35 kW.
Kun A2-luokan ajokortti on
ollut voimassa kaksi vuotta,
on kortin haltijalla lupa suorittaa A-kortti, joka oikeuttaa
ajamaan mitä tahansa pyörää.
Mutta, jos aikoo hankkia suoraan ison pyörän kortin, ikäraja on 24 vuotta.
KESKI-KARJALA
Kari Sarkkinen
Henkilöauton ajoon oikeuttava B-kortti on kolmivaiheinen. Opettajat ovat vain
tarkkailijoina mukana.
Harjoitteluvaiheeseen voit
tulla aikaisintaan kuukausi ja
syventävään vaiheeseen kolme kuukautta kortin saannin
jälkeen. Onneksi joustavuutta
löytyi niin työnantajalta kuin
koulusta.
Omahoitoon
kannattaa panostaa
Tanja Koponen mainitsee tekevänsä jalkahoitoja erilaisille asiakasryhmille, kuten diabeetikoille. näyttää pitävän
edelleen paikkansa.
Nykyaikaisen autokoulun
hallintalaitteet on varustettu
?kaikilla mausteilla. Koulutuspolku etenee
perus-, harjoittelu- ja syventävän vaiheen läpi. Ajotunteja perusvaiheessa on lähtökohtaisesti
18.
Perusvaiheen jälkeen käydään kuljettajantutkinto, joka
oikeuttaa liikenteeseen. Minimissään automaattivaihteisen
kortin saa, jos kuljettajalla toimii toinen jalka ja toinen käsi.
Jos molemmat kädet toimivat,
jalkojen ei tarvitse toimia.
remmillekin.
Parasta uudessa työssä Koponen pohtii olevan oman kädenjäljen näkemisen sekä asiakkaiden auttamisen. Toisessa mennään oppilaiden itse suunnittelemaa
reittiä niin sanottuna ryhmäajona. Nykyaikaisessa ajokorttiopetuksessa kaikkiin vaiheisiin sisältyy kotiopiskelua, joka sekin on siirtynyt
pääasiassa verkkoon, kertoo
yrittäjä, liikenneopettaja Olli
Nevalainen Autokoulu Nevalaisesta.
Itseopiskelun lisäksi opetussuunnitelma sisältää teoriaopetusta 20 tuntia. Eivätkä vanhukset
ole ainoita asiakkaita, vaan
hoitoja on tarjolla toki nuo-
Kortti haluttaessa
automaattivaihteiselle
Myös autojen hallintalaitteisiin liittyvät ajokorttimääräykset ovat muuttuneet. parkkiavustimineen ja peruutuskameroineen. Kuljettajantutkinnossa ajokokelas
joutuu yleensä ajamaan ilman
teknisiä apuvälineitä.
Olli Nevalainen esittelee apulaitteita, jotka mahdollistavat autoilun vaikka kuljettajalla ei toimisi kuin toinen käsi ja toinen jalka.
Kaasua ja jarrua ohjaavan käsihallintalaitteen kahva jää automaattivaihteiston ajovalitsimen ja kuljettajan polven väliin.
ajavalle väli voi olla pidempi,
mutta paljon ajavan kannattaa
tulla aikaisemmin, sillä kokemus voi tuoda ajotapoihin
myös häiritseviä tottumuksia
harjoittelu- ja syventävää vaihetta ajatellen.
Mopokortin saa, kun on
saanut autokoulun liikenneopetusta kuusi teoriatuntia ja
kolme ajotuntia ja läpäissyt
teoria- ja käsittelykokeen. Teoriatuntimäärästä yksi tunti jätetään harjoitteluvaiheen teoriatunniksi. Jatkossa hän suunnittelee tekevänsä myös jalkahoitoja osa-aikaisesti.
Jalkahoito SuviTuulin palveluihin kuuluvat paitsi ihoja kynsiongelmien hoidot
myös ennen hoitoa suoritettava jalkojen rakenteen biomekaaninen tutkiminen sekä
omahoidon ohjaus. A1-kortilla
voi myös kuljettaa mönkijää,
moottorikelkkaa ja traktoria
Hoitamalla kevyemmät jalat
Kun tohmajärveläinen Tanja Koponen sai
joulun alla suoritetuksi
jalkojenhoidon ammattitutkinnon, perusti hän
toiminimen lähes saman
tien. Ajo-opinnot voi nykyään aloittaa jo 17
vuotta täytettyään. Kortin saaminen edellyttää teoriakokeen, käsittelykokeen sekä
ajokokeen läpäisemistä. Kevytmoottoripyöräkortilla saa
kuljettaa korkeintaan 11 kW
tehoista pyörää. Omahoidossa huolellinen
jalkojen pesu, kuivaus sekä
rasvaus päivittäin olisi tärkeää, sillä etenkin talvisin iho
kuivuu, halkeilee ja kovettuu
helposti, Koponen muistuttaa.. Jo pienten lasten vanhempien tulisi kiinnittää huomiota
etenkin kävelyikäisten oikeankokoisiin kenkiin. Minun on myös helpompi mennä vanhusten luo, kuin
heidän lähteä kulkemaan minun luokseni, Koponen perustelee todeten tuttuja asiakkaita
löytyvän jo ensimmäisen am-
Myös Tanja Koposen Nellityttöä kiinnostavat tarvikkeet,
jotka kulkevat kätevästi jalkojenhoitajan mukana asiakkaan
luokse.
matin puolesta.
. Opiskeluun hän nauraakin jääneensä koukkuun,
vaikka se työn ohessa rankkaa
välillä olikin.
. Seuraavat kaksi vaihetta on käytävä kahden vuoden sisällä.
Harjoitteluvaiheeseen kuuluu yksi teoriatunti ja kaksi
ajotuntia, joista toisessa ajetaan opettajan kanssa kahdestaan. Jalkahoito SuviTuuli
tarjoaa jalkahoitoja kotija laitoskäynteinä lähinnä Tohmajärven ja Kiteen alueella.
KESKI-KARJALA
Niina Koukku
Tanja Koposella on takanaan
lähihoitajan työn ohessa aikuiskoulutuksena Joensuussa
suoritettu puolitoistavuotinen
tutkinto. Olennaisen osan
jalkojen kokonaishoitoa hän
toteaa olevan panostamisen
sopiviin kenkiin ja sukkiin.
. Vähän
Opetuskalusto
ajan tasalla
Myös autokoulujen opetuskaluston on pitänyt seurata nykyaikaisten autojen kehitystä.
Sanonta, että ?autokoulussa
sai ajaa autolla ja kortin saannin jälkeen ajopeliksi muuttui
kulkuneuvo. Laitteiden käyttöä
myös opetetaan, mutta ilmankin on tultava toimeen. Lisäksi
Koponen valmistaa silikonista korjaavia ja suojaavia
kevennystuotteita erilaisiin
jalkaongelmiin.
Ongelmat innostivat
opiskelemaan
Koska tuoreella jalkojenhoitajalla ei ole tiloja hoitojen
tekemiseen, on hän ratkaissut asian niin, että kulkee itse
asiakkaiden luokse. Automaattivaihteisella autolla voi
ajaa ajokortin kuka tahansa.
Kyseinen kortti ei oikeuta
ajamaan manuaalivaihteisella autolla.
Aikaisemmin pelkän automaattikortin on voinut saada
vain lääketieteellisistä syistä
ajorajoitteinen henkilö. Liikenneopettajaopiskelija Joonas Olinin mukaan
sopiva väli tulla seuraaviin
vaiheisiin riippuu ajokokemuksen kertymisestä. Korkeammat
korttiluokat ovat siirtyneet selkeästi ammatillisiksi opinnoiksi.
Koti-Karjala
Lauantai 10.1.2015
Autokoulujen
ajo-opetuksessa paljon uutta
laillisesti. Lähihoitajan työssä vanhushoitajana olen huomannut, että vanhuksilla on paljon jalka-, kynsi- ja iho-ongelmia, minkä vuoksi innostuin opiskelemaankin jalkojenhoitajaksi.
Hoitoalan Koponen toteaa
olevan sydäntään lähellä, ja
suunnitelmissa on vielä jatkaa
opiskelua sekä laajentaa ammatillista osaamista kouluttautumalla myös eläintenhoitajaksi. Ihmisten
hän toteaakin ostavan nykyisin palveluja yhä enemmän
kotiin.
. Palkitsevaa on, kun asiakkaalle saa
aikaan hyvän mielen.
. Teoriakokeeseen voi mennä kuukautta
ennen 18-vuotissynttäreitä.
. 8
Autokoulu on kokenut
kymmenen vuoden aikana melkoisen muutoksen.
Nykyisin autokoulujen
asiakkaana on pääasiassa B-korttia ajavia sekä
mopo-, moottoripyöräja kevytnelipyöräkorttiin
tähtääviä. Sa-
Peruutustutkan ja parkkiavustimen käyttöäkin harjoitellaan
autokoulussa, mutta ajokokeessa niitä ei yleensä käytetä.
mat tuntimäärät pätevät myös
kevyelle nelipyörälle eli ns.
mopoautolle, mutta sille on
eri kortti eikä toista ajopeliä
saa ajaa toisen ajoon oikeuttavalla kortilla.
Kevytmoottoripyörän kuljettamiseen oikeuttaa ajokorttiluokka A1, jonka voi suorittaa 16-vuotiaana
on päässyt myös kirjaan.
Mustavalkoista ja luomua
Kiteeläiset valokuvaajat Jarkko Torni ja Martti Rosendahl menestyivät
loistavasti Pohjois-Karjalan valokuvausseurojen
vuosikilpailussa. lähti kilpailuun pitkän ?valkkauksen. on Martti Rosen-
Sirpa Suikkanen
pyrkii eduskuntaan
2 188 ääntä viime eduskuntavaaleissa saanut ja varakansanedustajaksi päässyt Sirpa Suikkanen on ilmoittanut olevansa käytettävissä Kristillisdemokraattien
eduskuntavaaliehdokkaaksi
Savo-Karjalan vaalipiirissä.
Suikkanen on toiminut Kiteen kaupunginvaltuutettuna
vuodesta 2005 ja on ollut aina KD:n suurimpia ääniharavia. Kristillisdemokraattien PohjoisKarjalan piirin puheenjohtajana vuosina 2007 . 2012
sekä samoina vuosina KD:n
puoluehallituksen jäsenenä.
Suikkanen on toiminut myös
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Etelä-Karjalan liitto
toteuttavat yhteistyössä kilpailun Karjalaisten laulun uudelleen sovittamisesta ja siihen liittyvän musiikkivideon
toteuttamisesta. tammikuuta ja päättyy 31. Sama valokuva
on saattanut tulla vastaan, jos
on lukenut ja katsellut Myllyteatterin Pätsi-näytelmästä
kertovaa kirjaa.
. Koulutukseltaan Suikka-
nen on erikoissairaanhoitaja
ja toimii tällä hetkellä yrittäjänä. Aika paljon piti ensin valkata, mutta tarkoitus oli alunperinkin laittaa mukaan henkilökuva, Jarkko Torni sanoo.
Voittokuvan Torni otti Canon 5d Mark III:lla Canonin
omalla 70 - 200mm/2.8 objekektiivilla.
Kaappaus
Jarkko Tornin luomukuva
?Sängellä. Ja, kun tiesi, mitä näytelmässä tapahtuu, niin osasi
myöskin varautua.
Sängellä
Kiteeläinen Jarkko Torni voitti kuvallaan ?Sängellä. Sängellä-kuvan ansioiksi
kilpailun nurmekselaisraati
mainitsi onnistuneen asettelun sekä värimaailman.
Torni itse on samaa mieltä
raadin kanssa.
. Koti-Karjala
Lauantai 10.1.2015
9
Kilpailu
Karjalaisten
laulusta
Martti Rosendahlin voittoisa teatterikuva ?Kaappaus. Valokuvien tapahtumaympäristön piti olla Pohjois-Karjalaa.
Vuosikilpailuraadin arvos-
teltavaksi jätettiin kaikkiaan
120 valokuvaa.
dahlin mustavalkosarjan voittokuvan nimi. Uusi yhdistynyt SavoKarjalan vaalipiiri antaa
Kristillisdemokraateille uuden, ainutlaatuisen mahdollisuuden saada kansanedustajan paikka kevään edus-
kuntavaaleissa, Suikkanen
kertoo.
. Tällä hetkellä Suikkanen
toimii mm. Kilpailun ensimmäinen palkinto on 5 000 euroa, toinen palkinto 2 000 euroa ja kolmas palkinto 1 000
euroa.
Karjalaisten laulu on tärkeä
identiteetin osa karjalaisille ja
se kajahtaa monissa tilaisuuksissa. Voitto
tuli mustavalkosarjassa,
luomu-sarjassa sekä kokonaiskilpailussa.
KITEE
Aladár Bayer
Pohjois-Karjalan valokuvausseurojen vuosikilpailuun voi
osallistua kolmella kuvalla kolmessa eri sarjassa: vapaasti muokattava mustavalkoinen, vapaasti muokattava
värillinen sekä luomu. Kuva on omaan mieleen
niin värin kuin asettelunkin
puolesta.
. Kuvia ei siis sarjassa saanut manipuloida eli käsitellä. jäkeen.
?Kaappaus. maaliskuuta 2015. Tavoitteena
on positiivinen, virkistävä ja
tulevaisuuteen suuntaava versio Karjalaisten laulusta.
Kilpailu käynnistyy 8. En kannata EU:n liittovaltiokehitystä enkä yhteisvastuun kasvattamista toisten
jäsenmaiden veloista, Suikkanen korostaa.
Sirpa Suikkanen on toiminut aikaisemmin mm. asetelmaa ja
hyvin sattuneita ilmeitä. terveystieteitä yrittäjyyden ohella.
. Kuva oli siis ihan aidosta teatteriesityksestä, Rosendahl kertoo ja ihmettelee
samalla, miksi raati huomautti
studiomaisuudesta.
Arvosteluraati ihasteli
?Kaappauksen. Sattuvatko ne näin hyvin useinkin?
. Haluan omaltani osalta
olla nyt auttamassa, että KD
saa ainakin yhden kansanedustajan paikan Savo-Kar-
Sirpa Suikkanen on ilmoittanut olevansa käytettävissä
Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliehdokkaaksi SavoKarjalan vaalipiirissä.
jalasta. Muissakin maakunnissa
on tehty ja tekeillä uusia sovituksia.
Kilpailu edustaa Etelä- ja
Pohjois-Karjalan maakuntien
yhteistyötä ja on osoitus karjalaisten yhteisöllisyydestä.
Kilpailun kautta maakunnat
saavat positiivista julkisuutta
ja musiikkivideolla markkinoidaan karjalaisiin maakuntiin vahvasti liittyviä tekijöitä
kuten karjalaisia ihmisiä, elämää, luontoa, vuodenaikoja,
laulun ja ilon runsautta.
Kilpailun tuomareina toimivat lehtori Jyrki Kurki ja
yliopettaja Sanna Kurki-Suonio Karelia ammattikorkeakoulusta, muusikko Jani Pola,
elokuvaohjaaja Markku Pölönen, maakuntajohtaja Pentti Hyttinen Pohjois-Karjalan
maakuntaliitosta ja maakuntajohtaja Matti Viialainen EteläKarjalan liitosta.
Tarjouksena jätettyjen kilpailutöiden tulee sisältää seuraavat kolme osaa:
1) Karjalaisten laulun sovitus
2) Sovitukseen perustuva
musiikkivideokäsikirjoitus
3) Projektisuunnitelma sovitukseen ja käsikirjoitukseen
perustuvan musiikkivideon
toteuttamisesta.
Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus HELLI-liikelaitoksen
johtokunnan puheenjohtajana, Tilike-kuntatilitoimiston
johtokunnan varapuheenjohtajana, yhteistyötoimikunnassa ja mm. elinkeino-,
kuntaliitosneuvottelu-, taloudentasapainottamis-, sekä hallintosääntötyöryhmissä. Kyllä, kun otetaan useita
satoja kuvia, niin on joukossa
hyviä kuvia muitakin, ammatikseen valokuvaava Martti
Rosendahl sanoo.
. luomu-sarjan, ja Torni oli paras myös kokonaiskilpailussa. Erityisesti haluan panostaa siihen, että keskeiset
arjen peruspalvelut toteutuu
edelleen lähipalveluina. Kyseessä oli ihan tavallinen teatteriesityksen kuvaus, joita olen tehnyt jo useana
vuotena. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopistettä on siirrettävä ennaltaehkäisevään, kuntouttavaan ja oikea-aikaiseen
hoitoon.
. Karjalaisten laulu kuuluu tänä päivänä eniten laulettuihin maakuntalauluihin.
Kilpailu ja sen tuloksena syntyvä musiikkivideo vahvistavat maakuntahenkeä ja -identiteettiä molemmissa maakunnissa sekä tekevät Karjalaisten laulua tunnetuksi niin
maakuntien asukkaille kuin
myös valtakunnallisesti.
Maakuntalaulut elävät tällä hetkellä uutta renessanssia. Kiteen kaupungin perusturvalautakunnassa,
yksilöjaoston puheenjohtajana sekä Kiteen seudun OP:n
edustajistossa.
Kristillisdemokraattien
Pohjois-Karjalan piiri nimeää lisää eduskuntavaaliehdokkaita nyt tammikuun
aikana.. Luomu-sarjassa ei kuvaan saanut lisätä mitään, eikä myöskään ottaa pois, ainoastaan
normaalit säädöt ja rajaukset
sallittiin. Kaupallisen pohjakoulutuksen lisäksi Suikkanen
on erikoissairaanhoitaja-kätilö ja opiskelee mm
Ikävää vain, että onnistumisen kalkkiviivoilla kaikki
unelmat uudesta noususta tuhottiin.
Kurkijoen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880. Vuonna
1880 Jean Sibeliuskin oli vasta 15-vuotias.
Jouluksi 1886 valmistunut Kiteen kirkko kesäisessä ympäristössä. Luonnonkivi ja poltettu tiili ovat aikaa uhmaavia
materiaaleja. Uusi kirkko koki
tulipalon vuonna 1887, mutta sen jälkiä ei enää ole helppo löytää.
Lapinlahden kirkko on puurakenteinen. Kuormaa puretaan ja tavaraa
siirretään entiseen kirkkosaliin. Sortavalan 1882
tannosta tunnetuimpia ovat
Kuopion ja Turun kaupungintalot, Polyteknillinen opisto
Helsingissä sekä Malmgårdin
kartano Pernajassa.
Teksti ja osa kuvista: Pekka
Havukainen.
Tämäkin otos Kurkijoen kirkosta on neuvostoajalta 1980-luvun
lopulla. Kuvaussuunta on kohti Laatokkaa ja kirkon takana virtaavaa Kurkijokea. Hänen suunnitelmistaan mm. Syttymissyy jäi
epäselväksi, eikä tuhopolttoakaan pystytty sulkemaan pois.
Tarinan kuvissa ovat mukana
kaikki kolme Sjöströmin ItäSuomeen aikanaan suunnittelemaa kirkkoa.. Sortavalan raatihuoneen ulkoasusta voi
löytää yhteneviä piirteitä lapinlahtelaisen rakennuksen kanssa.
Kirkko valmistui vuonna 1880 ja se palvelee edelleen savolaista
seurakuntaansa. Ihmeeksi rakennus
tuon kaiken kesti. Oikeastaan tämä
voisi olla joulutervehdys suuriruhtinaskunta-Suomesta. Koti-Karjala
10
Lauantai 10.1.2015
Frans Anatolius Sjöström,
kolmen kirkon mies
Tarinan kuvissa on
kolme kirkkoa, mutta
millainen mies oli tämän
kaiken takana. Ristin pystyttivät entisen Kurkijoen kotiseutuihmiset muutama vuosi
tuhon jälkeen.
Kun Kiteen kirkko kuvattiin talvisessa asussa, tässä Lapinlahden kirkkoa ympäröi samanlainen kuurapeite. Neuvostovuosina tämäkin kirkko
sai kokea kovia vaiheita. Sjöströmin muusta tuoMies eli vain 45-vuotiaaksi,
joten työkausi ei ollut täysimittainen. Kiteen kirkko
rakennettiin vasta miehen
kuoleman jälkeen, vuosina
1885-1886. Eräs käyttö sille oli palvella ympäristöään viljavarastona ja myllynä. Rakennustyöt olivat vielä kesken, kun kirkko tuhoutui tulipalossa. Arkkitehti Sjöströmin
mieltyminen seinäpintojen jakamisella tehtyyn koristeluun näkyy tässäkin työssä. Kurkijoen evakot
aloittivat vuonna 1990 kunnostaa entisen kotiseutunsa temppeliä. Sitten tuli uusi aika ja sen mukanaan tuoma
toivokin. Lähes uskomaton nöyryytys oli,
että kirkko lopulta muutettiin teurastamoksi. Torialueella näkyy arkipäivään liittyvää elämää, ihmisineen ja ajoneuvoineen. Kiteen kivikirkko on kaunis ja arvokas
rakennus omassa tehtävässään, mutta se on myös hieno
suomalaisarkkitehtuurin monumentti. Arvoa nostaa erityisesti se, että kirkon piirsi F.A.
Sjöström, jota pidetään kansallisen arkkitehtuurimme isänä.
Hänen piirtämistään kolmesta kirkosta ovat jäljellä enää
Lapinlahden ja Kiteen kirkot.
Kurkijoen kirkkokin säilyi sotien ja sen jälkeisen neuvostoajan yli. Kuvan otti Esa Heikkinen.
Kuurainen talvikuva Kiteen
kirkonmäeltä. Sjöströmin suunnitelman mukainen upea rakennus kuvattiin pahoin rappeutuneena kesällä 1989.
Tämä on enää jäljellä, surujen muistomerkki Kurkijoen
kirkon raunioilla. Hän oli
nuorena kuollut Frans
Anatolius Sjöström (1840
- 1885): arkkitehti, Polyteknillisen Opiston arkkitehtuurin opettaja ja suunniteltu raatihuone valalan uranuurtaja Suo- mistui hänen kuolinvuotenaan
messa.
1885
Joulukuun kolmannella
viikolla kerhon ohjelmassa oli
tasapainopilkkien valmistusta
Markku Ratilaisen johdolla.
. Kilpailussa oli 115 osallistujaa. Esimerkiksi erilaisten
perhejuhlien järjestämiseen
tilat sopivat kerrassaan erinomaisesti, Pasi Parviainen ja
Esa Hannonen vihjaavat.
Tikkalan kalakerholaiset kokoontuvat Onkamon entisellä
metsäkoululla kerran viikossa. Kaikki
Kaveripilkki kisattiin Kiteenjärvellä 03.01.2015. Se osti Tohmajärven kunnalta entisen Onkamon metsäkoulun kiinteistön. Osa jäsenistä
oli sitä mieltä, että metsäkoulun jälkeen kunnan koulukäytössä vuoteen 2011 olleen ja
tuolloin tyhjilleen jääneen
kiinteistön osto on hyvä ratkaisu, mutta osa taas katsoi,
ettei kauppaa kannata tehdä.
Ostopäätöksen jälkeen rivit ovat kuitenkin tiivistyneet
tehdyn päätöksen taakse. Seuralla on nyt käytössään nykyaikaiset lihankäsittely- ja kylmiötilat.
metsästysaikaan huoltotiloina. Vakiintuneita tapahtumia
ovat myös ammuntaillat.
Jäsenistölle on varattu
...ja vieheiden
valmistusta
Tikkalan Veikkojen lisäksi myös Tikkalan Kalakerho
kokoontuu nykyään entisellä
metsäkoululla.
. Olemme kunnostaneet
kunnan päiväkodin käytössä
olleet tilat asumiskäyttöön ja
sen päälle kiinteistön päätyyn
rakennettiin nykyaikaiset lihankäsittelytilat kylmiöineen.
Kaikki työt on tehty talkoilla
ja kaikkiin ammattitaitoa vaativiin tehtäviin on löytynyt tekijä oman seuran sisältä.
. Vuokraamme näitä mielellämme erilaisille toimijoille kuten martoille, kyläyhdistyksille tai koirakokeiden järjestäjille ja mieluusti täällä
näkisimme muitakin tapahtumia. Päivän yhteissaaliin painoksi mitattiin 496 812 grammaa.
Nuoret alle 12 vuotta: 1) Ida
Issakainen PKUK 3133g.
Nuoret alle 15 vuotta: 1)
Miro Tanskanen HKK 4307
g.
Nuoret alle 18 vuotta: 1)
Saara Silvenoinen KIKA
2688g 2) Heikki Rouvinen
KIKA 1734g.
Naiset: 1) Päivi Purmonen
KKM 5835g 2) Paula Saarinen PKUK 5734g 3) Leila Matikainen KIKA 5454g
4) Terttu Kuokkanen NKM
4358g 5) Sari Ollila OKY
4216g 6) Marja Hiltunen
PP 4192g 7) Sirpa Piiroinen
PKUK 3839g 8) Riitta Pietarinen LUK 3833g 9) Sirpa Tuunanen KKP 3655g 10)
Mimmi Koivula Kitee 787g.
Naiset 65 vuotta: 1) Eini Hartikainen KKM 6369g
2) Sirkka Kinnunen PKUK
4986g 3) Pirkko Asikainen
KIKA 4638g 4) Eila Turunen LKM 4386g 5) Kyllikki Hirvonen KIKA 3388g
6) Pirjo Vähäniitty PKUK
3142g 7) Seija Kukkonen
NKM 2947g 8) Ritva Viertola LKM 2558g 9) Eeva Tammisuo KKM 2446g 10) Liisa
Kuvaja PKUK 2313g 11) Helmi Vänskä RKK 1720g 12)
Onkamon Metsästysseuran kipparina toimivalla Pasi Parviaisella ja sihteeri Esa Hannosella on
aiheitta tyytyväisyyteen. Tavoitteenamme on saada
mahdollisimman moni nuori
kalastusharrastuksen pariin
pois sieltä tietokonepelien
äärestä, Vanhanen jatkaa.
Metsästysseuran omistukseen siirtyneet tilat soveltuvat moneen muuhunkin tarkoitukseen.
. Tavoitteenamme oli saada
työt päätökseen ennen hirvenmetsästyskauden alkamista ja
tähän myös päästiin. Kyllä täällä kelpaa ammuntaa harrastaa, Tikkalan Veikkojen puheenjohtaja Anssi Kokkonen tuumasi kymppejä paukutellessaan.
kaatamamme hirvet käsiteltiin uusissa tiloissa ja sopu
antoi sijaa niin, että niitä voitiin vuokrata naapuriseurallekin, Parviainen ja Hannonen
iloitsevat.
Ammuntaa...
Ostetussa kiinteistössä on tiloja liki 1 200 neliön verran.
Seura on toistaiseksi käyttänyt
niitä kokous- ja peijais- sekä
Kaverit pilkillä Kiteenjärvellä
Raine Kortet ja Eini Hartikainen kävivät pokkaamassa voittopytyt. Aikaisemmin meillä oli
tilat Tikkalan koululla, mutta
ne otettiin koulun käyttöön.
Onneksi meidät toivotettiin
tervetulleiksi tänne Onkamoon, ja kerhotoiminta voi
jatkua entiseen malliin, kerhon kippari Jukka Vanhanen iloitsee.
Kerhon ohjelmassa on talviaikaan erilaisten vieheiden
kuten pilkkien ja vaappujen
valmistusta.
. Ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella kiinteistön hankinta on ollut
järkiratkaisu.
tiistai-iltaisin loistavat puitteet ampumataidon kohentamiseen eko- ja ilma-aseilla.
Ammuntaa voi harjoitella sekä seisovaan että liikkuvaan
tauluun.
Yhteistyökumppaneitakin
Onkamon Metsästysseura
on jo ampumaradalle saanut.
Tikkalan Veikot on ottanut
ammunnan uudelleen ohjelmaansa ja tarjoaa samoissa
tiloissa jäsenistölleen mahdollisuuden ampumataidon
hiomiseen kerran viikossa,
seuran puheenjohtaja Anssi
Kokkonen kertoo.
Kynnys ampumaharrastuksen aloittamiselle on matala,
sillä ekoaseen lisäksi kumpikin seura on hommannut ampujien käyttöön yhden ilmakiväärin.
TOHMAJÄRVI
Jouko Väistö
Onkamon Metsästysseuran
puheenjohtaja Pasi Parviainen ja sihteeri Esa Hannonen kertovat kiinteistön hankinnan jakaneen alkuvaiheessa mielipiteitä. Rainen saalis oli yli 11 kiloa, Eini veti kalaa lähes kuusi
ja puoli kiloa.
Galina Harjunen KKM 1690g
13) Ritva Åman LKM 1687g
14) Pirkko Lappalainen NKM
1594g 15) Anu Törrönen PP
1312g 16) Elli Heinonen KIKA 1258g 17) Anja Ilvonen
KIKA 1002g.
Miehet 70 vuotta: 1) Veikko Kinnunen PKUK 6627g 2)
Juhani Virtanen LKM 6623g
3) Esko Hartikainen KKM
6342g 4) Martti Gröhn PKUK
5836g 5) Otto Huovinen KKP
5619g 6) Pentti Kärnä NKM
5375g 7) Pertti Kallinen JUO
-96 4906g 8) Reijo Viertola
LKM 4657g 9) Teuvo Manninen 4401g 10) Simo Valkama KIKA 4342g 11) Niilo
Kuusela RKK 4030g 12) Raimo Haverinen KKM 3625g
13) Heimo Kukkonen NKM
3386g 14) Kyösti Pulkkinen
KKM 3272g 15) Aimo Nykänen JUO-96 3102g 16) Asko
Myller PN 2773g 17) Armas
Töppönen KKM 2535g 18)
Väinö Lievonen KIKA 2180g
19) Simo Mustonen PKUK
1892g 20) Niilo Kettunen
RKK 1126g.
Miehet 60 vuotta: 1) Sakari Mononen JO -93 8533g 2)
Pekka Valtonen KKM 8168g
3) Heikki Kukkonen LKM
8089g 4) Ensio Meriläinen
PN 7449g 5) Veli Haaranen
HKK 7322g 6) Heikki Matikainen PKUK 6543g 7) Heimo Toivanen PKUK 6412g 8)
Esko Mustonen KKM 6401g
9) Kalevi Karttunen OKY
6346g 10) Ilmari Lehkonen
KIKA 6058g 11) Seppo Hyttinen PKUK 5816g 12) Arto Huurre LKM 5482g 13)
Esa Kolehmainen KKP 4575g
14) Veikko Lemmetyinen KIKA 4161g 15) Antero Käyhkö KIKA 3896g 16) Raimo
Harjunen KKM 3860g 17)
Erkki Tuunanen KKP 3825g
18) Seppo Puhakka JO-93
3716g 19) Reijo Kuittinen
PKUK 3668g 20) Unto Halonen JUO-96 3544g 21) Osmo Keränen KKP 3426g 22)
Pertti Myyry PKUK 3323g
23) Seppo Timonen JO-93
3302g 24) Rauno Myllys KIKA 2701g 25) Olli Salo Kitee 1723g 26) Hannu Sorsa
PKUK 1671g.
Miehet: 1) Raine Kortet PKUK 11739g 2) Juhani
Soininen PUK 8399g 3) Hannu Haverinen KKM 8179g
4) Joona Myller PN 7581g
5) Mika Issakainen PKUK
7462g 6) Harri Hakulinen
KKM 7333g 7) Pentti Ronkainen PN 7297g 8) Jussi Voutilainen OKY 7256g
9) Veikko Pursiainen KKP
7246g 10) Heikki Kosonen
KKM 6804g 11) Mikko Sorsa PKUK 6770g 12) Markku Tanskanen HKK 6499g
13) Sami Nousiainen Kaikm
6349g 14) Matti Seppänen
PKV 6250g 15) Osmo Kuronen KKP 6144g 16) Raimo
Teppo LKM 6029g 17) Markku Purmonen PN 5181g 18)
Jouni Manninen 5112g 19)
Pekka Ronkainen PN 4844g
20) Timo Jalkanen KIKA
4774g 21) Juha Haverinen
KKM 4729g 22) Esa Kyykallio PN 4269g 23) Heikki Pirhonen KIKA 4252g 24)
Markku Volotinen PN 4209g
25) Jari Räty SUK 4068g 26)
Timo Hautanen NKM 4009g
27) Aatos Tekokoski PKUK
3534g 28) Seppo Jyrkinen
KKP 3428g 29) Juhani Sallanne KIKA 2994g 30) Pasi Varonen HKK 2953g 31)
Anssi Pulkkinen KKM 2600g
32) Jorma Tenhunen JUO-96
2589g 33) Olli Koivula Kitee
1003g 34) Tapio Eronen 801g
35) Olli Hyvönen 266g.. Koti-Karjala
Lauantai 10.1.2015
11
Onkamon Metsästysseuralla oikea monitoimitalo
Onkamon Metsästysseura teki toissa vuonna
ison investoinnin. Kaupan vastustajatkin ovat olleet
kiitettävästi mukana talkoissa, joita kiinteistöllä on viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut.
Yhteistä tekemistä kiinteistöllä on riittänyt.
12
Koti-Karjala
Lauantai 10.1.2015
Käenpesän lapset talvisissa tunnelmissa
TOHMAJÄRVI
Käenpesän päiväkodin hoitolapset ovat piirtäneet
talvisia piirustuksia lumiukkoineen ja mäenlaskuineen ilahduttamaan lukijoita. Kiurut-ryhmässä on
3?5-vuotiaita tohmajärveläisiä lapsia, jotka osaavat
ottaa ilon irti lumisesta talvesta.
New York (16)
23.35 MTV Sport: CHL Extra
23.45 Kohde (12)
0.45 Alppihiihdon maailmancup
1.15 Vihjeet hukassa (12)
2.15 Villi ja vapaa (S)
2.45 Voittostudio
5.00 Ennustaja-TV
7.00 Disneyn esikoulu:
Erikoisagentti Oso (S)
7.25 Disney esittää: Finias ja
Ferb (7)
7.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (S)
8.00 Onnea matkaan, Charlie! (7)
8.30 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet
9.00 Vaaleanpunainen pantteri (S)
9.10 Kotikokkien taistelu
10.15 Pikakurssi kodinostoon
10.50 Onnenarpa
11.50 LIVE: Tiedä ja Voita
13.50 Deittikamera
14.20 Kotikokkien
taistelu
15.25 Matkaoppaat
15.55 Hotellit haltuun
16.55 Naapurini avaruudesta (S)
17.25 MasterChef USA
18.25 Frasier (S)
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Arvostele mun illallinen
Suomessa
19.30 Arvostele mun illallinen
Suomessa
20.00 Suomen Tulli
20.57 Keno
21.00 Holmes NYC (12)
22.00 Beck: Ikonien salaisuus
(16)
0.00 Asema 62 (7)
0.55 Frasier (S)
1.25 Holmes NYC (12)
2.25 MasterChef USA
3.20 Arvostele mun illallinen
Suomessa
3.50 Arvostele mun illallinen
Suomessa
4.20 Naapurini avaruudesta
(S)
4.45 Ennustaja-TV
8.00 Onnea matkaan, Charlie! (S)
8.30 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet
9.00 Vaaleanpunainen pantteri (S)
9.10 Kotikokkien taistelu
10.15 Pikakurssi
kodinostoon
10.50 Onnenarpa
11.50 LIVE: Tiedä ja
Voita
13.50 Deittikamera
14.20 Kotikokkien
taistelu
15.25 Matkaoppaat
15.55 Hotellit haltuun
16.55 Naapurini avaruudesta (S)
17.25 MasterChef USA
18.25 Frasier (S)
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Arvostele mun illallinen
Suomessa
19.30 Arvostele mun illallinen
Suomessa
20.00 Suomen huutokauppakeisari
20.57 Keno
21.00 Greyn anatomia (12)
22.00 Loirinuotiolla
23.00 Poliisit . toivomuskiven
seikkailut (7)
14.25 Rouva Ministeri (12)
15.25 Rouva Ministeri (12)
16.25 Alppihiihdon maailmancup
17.25 Kingi
18.55 Naapurit-arvonta
19.00 Seitsemän Uutiset
19.10 MTV Sport Uutiset
19.30 Mäkihypyn maailmancup
20.00 Uuno Epsanjassa (S)
22.00 Kymmenen Uutiset
22.15 Viikon sää
22.20 MTV Sport Uutiset
22.35 Isänmaan puolesta (12)
23.40 Rouva Ministeri (12)
0.40 Rouva Ministeri (12)
1.40 Voittostudio
5.00
6.25
7.55
8.05
Ennustaja-TV
Onnenarpa
Bumba (S)
My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7)
8.30 Jaksa paremmin
9.00 Huvila & Huussi
10.00 SM-liigan viikkomakasiini
10.30 Eläintarhassa tapahtuu
11.00 Merieläinten pelastajat
11.30 Melissa & Joey (7)
12.00 Melissa & Joey (S)
12.25 Frasier (S)
12.55 Frasier (S)
13.25 Frasier (S)
13.55 Frasier (7)
14.25 Frasier (S)
14.55 Totuuden anatomia (12)
15.50 Gordon Ramsay maailmalla
16.50 Elokuva: Tyttöni mun
(7)
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 The Voice of Finland
20.00 Loirinuotiolla
20.57 Keno
21.00 Elokuva: National
Treasure . kansallisaarre (12)
23.40 SM-liigan viikkomakasiini
0.10 Kuudes aisti (12)
1.10 Kuudes aisti (12)
2.10 Suomen huutokauppakeisari
3.10 Suomen Tulli
4.10 Ennustaja-TV
4.00 Teematieto
10.00 Monteverdin
kyynel
11.00 Keskuspuiston keltaiset
portit
12.35 Gluck: Orfeus ja
Eurydike
13.50 Arkistojen salat: Punaiset khmerit
14.25 Ikkunoita avaruuteen
14.50 Tiededokumentti:
Toiset aivomme
15.45 Gran Hotel (12)
16.30 Gran Hotel (12)
17.15 Gran Hotel (12)
18.00 Kino Klassikko: Marokko (S)
19.30 ToF
20.00 Muodin kolme vuosikymmentä
21.00 The Zen of
Bennett
22.30 Yle Live: George
Michael Pariisissa
23.35 Amerikkalaisen tvsarjan tarina (16)
0.30 Teematieto
Maanantai 12.1.
TV 1
5.55 Kuka kutsui Kokanderin
6.25 Ylen aamu-tv
9.30 Korkki kiinni
10.00 Doc Martin (12)
11.00 Yle Uutiset
11.05 Pisara
11.10 Talvisota . (S)
7.04 Lasten musiikkiestradi
7.07 Siiri ja Krokotiili (S)
7.12 Sana-Arkku: Ongella
5.30
6.00
6.25
9.05
9.30
Aamusää
Studio55.?
Huomenta Suomi
Studio55.?
Huomenta Suomen
Uutiset
9.35 Mitä tänään syötäisiin?
9.40 Tukikummit Onnenpeli
9.45 Kauniit ja rohkeat (S)
10.10 Emmerdale (S)
10.40 Emmerdale (S)
11.10 Lääkärit
13.35 Cosmos . ensimmäinen torjuntavoitto
12.03 Sydämen asialla (7)
12.50 Hän varasti elämän (12)
14.30 Uutisvuoto
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Yle Oddasat
15.15 Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
16.00 Arto Nyberg
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Doc Martin (12)
18.00 Yle Uutiset
18.22 Yle Uutiset alueeltasi
18.25 Yle Uutiset sää
18.30 Akuutti
19.00 Historia: Hitlerin valtakunnankanslia
19.55 Euroopan uudet siirtolaiset
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.00 A-studio
21.30 Dokumenttiprojekti:
Laulu
22.50 Yle Uutiset
22.55 Kotikatsomo: Vasen ja
oikea (S)
TV 2
6.50 Pikku Kakkonen
6.51 Nimipäiväonnittelu:
12.1.
6.55 Fungi (S)
7.04 Pingu (S): Munan
hautominen
7.10 Totta vai taikaa: Hengittäminen
7.17 Tommin kiertävä sirkus
(S)
7.27 Jepu Neulanen (S)
7.42 Olivia (S)
7.56 Kaapo (S)
8.19 Oktonautit (S)
5.30
6.00
6.25
9.05
9.30
Aamusää
Studio55.?
Huomenta Suomi
Studio55.?
Huomenta Suomen
Uutiset
9.35 Mitä tänään syötäisiin?
9.40 Tukikummit Onnenpeli
9.45 Kauniit ja rohkeat (S)
10.10 Emmerdale (S)
10.40 Emmerdale (7)
11.10 Lääkärit
13.35 Selviytyjät
14.35 Millerit (S)
15.05 Mitä tänään syötäisiin?
15.10 Koiralle koti
15.40 Koiralle koti
16.10 Upeat skandikodit
16.40 Upeat skandikodit
17.15 Uutiset
17.20 Päivän sää
17.25 Kauniit ja rohkeat (S)
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
18.00 Emmerdale (7)
18.30 Emmerdale (S)
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät (S)
20.05 Pientä mökkiremonttia
21.00 Rouva Ministeri (7)
22.00 Kymmenen Uutiset
22.20 Päivän sää
22.25 MTV Sport Uutiset
22.35 Bones (16)
23.35 Isänmaan puolesta (12)
0.40 Kovat kaulassa (12)
1.35 The McCarthys (S)
2.05 Voittostudio
5.00 Ennustaja-TV
7.00 Disneyn esikoulu:
Erikoisagentti Oso (S)
7.25 Disney esittää: Finias ja
Ferb (S)
7.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (S)
8.00 Onnea matkaan, Charlie! (S)
8.30 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet
9.00 Fort Boyard . Sound
Tracker
17.00 Kansankodin kuokkavieraat
18.00 Olutretki
Eurooppaan
19.00 Gran Hotel (12)
20.00 Historia: Mies, joka
varasti Mona Lisan
21.00 Historia: Muinaistekstien pelastaja
21.55 Elävä arkisto: Kuntauudistus
21.55 Uusi uljas kunta
22.13 Katsaus:
Kuntamuutos
22.41 Ihminen ja
kaupunki
23.05 Treme (12)
0.00 Teematieto
Keskiviikko 14.1.
TV 1
5.55 Strada
6.25 Ylen aamu-tv
9.30 Puoli seitsemän
10.00 Doc Martin (12)
11.00 Yle Uutiset
11.05 Yle Uutiset Uusimaa
11.15 Yle Uutiset KaakkoisSuomi
11.25 Yle Uutiset LounaisSuomi
11.35 Yle Uutiset Häme
11.45 Yle Uutiset KeskiSuomi
11.55 Yle Uutiset Itä-Suomi
12.05 Yle Uutiset Pohjanmaa
12.15 Yle Uutiset PohjoisSuomi
12.25 Oddasat
12.40 Sydämen asialla (7)
13.30 Lumikki ja 7 jätkää (S)
14.35 Palanen: Viimeinen
työpäivä
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Yle Oddasat
15.15 Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
16.00 Ylös tunturiin
16.20 Luontohetki: Sademet-
sän viettelijä
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Doc Martin (12)
18.00 Yle Uutiset
18.22 Yle Uutiset alueeltasi
18.25 Yle Uutiset sää
18.30 Puoli seitsemän
19.00 Prisma: Suuntavaiston
salat
19.45 Löytöretkiä maailmaan
20.00 Prisma Studio
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.05 A-studio
22.00 Boss (16)
22.55 Yle Uutiset
23.00 Ulkolinja: Mustavalkoinen Turkki
TV 2
6.50 Pikku Kakkonen
6.51 Nimipäiväonnittelu:
14.1.
6.53 Herra Nokkelo (S)
6.59 Mitä ihmettä. Linnake
15.50 Kuuluisat kuppilat
16.20 Olipa kerran (7)
17.20 Frasier (S)
17.50 Gordon Ramsay maailmalla
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Sokkokokki
20.00 Huippumalli
haussa
20.57 Keno
21.00 Elokuva: Hot Tub Time
Machine . Sound
Tracker
17.00 Tiededokumentti: Australian mantereella
18.00 Liian nuori kuolemaan
19.00 Gran Hotel (12)
20.00 Arkistojen salat: Buffalo Bill
20.30 10 kirjaa lapsuudesta
21.00 Amerikkalaisen tvsarjan tarina (16)
21.55 Camorran miehet (16)
23.35 Uusi Kino: Victoria (S)
23.45 Uusi Kino: Airs Above
the Ground (S)
23.55 Uusi Kino: Giant (S)
0.10 Treme (12)
1.05 Treme (12)
2.05 Teematieto
Tiistai 13.1.
TV 1
5.45 Aamusydämellä
6.25 Ylen aamu-tv
9.30 Tosi tarina: Veljekset
10.00 Doc Martin (12)
11.00 Yle Uutiset
11.05 Yle Uutiset Uusimaa
11.15 Yle Uutiset KaakkoisSuomi
11.25 Yle Uutiset LounaisSuomi
11.35 Yle Uutiset Häme
11.45 Yle Uutiset KeskiSuomi
11.55 Yle Uutiset Itä-Suomi
12.05 Yle Uutiset Pohjanmaa
12.15 Yle Uutiset PohjoisSuomi
12.25 Oddasat
12.40 Sydämen asialla (7)
13.30 Nukkekauppias ja
kaunis Lilith (S)
14.50 Palanen: Sotakamera
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Yle Oddasat
15.15 Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
15.50 A-studio
16.20 Kuningaskuluttaja
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Doc Martin (12)
18.00 Yle Uutiset
18.22 Yle Uutiset alueeltasi
18.25 Yle Uutiset sää
18.30 Puoli seitsemän
19.00 Kiehtova maailma:
Hotellin vuosi
20.00 Korkki kiinni
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.00 Downton Abbey (12)
21.50 Valaistunut (16)
22.20 Erikoisryhmä Stuttgart
(12)
23.05 Yle Uutiset
23.10 Prisma
0.05 Kuka kutsui Kokanderin
TV 2
6.50 Pikku Kakkonen
6.51 Nimipäiväonnittelu:
13.1.
6.52 Jussin matkat (S)
7.07 Lulu kilpikonna (S)
7.20 Nuottiavain
7.29 Jääkarhu Otto (S)
5.30
6.00
6.25
9.05
9.30
Aamusää
Studio55.?
Huomenta Suomi
Studio55.?
Huomenta Suomen
Uutiset
9.35 Mitä tänään syötäisiin?
9.40 Tukikummit Onnenpeli
9.45 Kauniit ja rohkeat (S)
10.10 Emmerdale (7)
10.40 Emmerdale (S)
11.10 Lääkärit
13.35 Hyvästi lemmikki!
14.35 Moderni perhe (S)
15.05 Mitä tänään syötäisiin?
15.10 Jamie Oliverin etniset
herkut
16.15 Pomo piilossa
17.15 Uutiset
17.20 Päivän sää
17.25 Kauniit ja rohkeat (S)
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
18.00 Emmerdale (S)
18.30 Emmerdale (S)
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät (7)
21.00 Pomo piilossa
22.00 Kymmenen Uutiset
22.20 Päivän sää
22.25 MTV Sport Uutiset
22.35 C.S.I. Koti-Karjala
Lauantai 10.1.2015
13
TV-OHJELMA
Sunnuntai 11.1.
TV 1
8.00 Yle Uutiset
8.05 Avara luonto: Eläinmaailman kosiomenoja
9.00 Yle Uutiset
9.05 Aamusydämellä
9.55 Yle Uutiset
10.00 Talvisota . Sound
Tracker
17.00 Historia: Venäjän kaupunkien vaiheita
17.45 Löytöretkiä maailmaan
18.00 Tiededokumentti: Apua
uniongelmiin
19.00 Gran Hotel (12)
20.00 Liian nuori kuolemaan
21.00 Kaukasia 30 päivässä
21.45 Kino: Edustusvaimo
(12)
23.25 Treme (12)
0.20 Teematieto. salattu luonto
14.35 Ensisilmäyksellä (S)
15.05 Mitä tänään syötäisiin?
15.10 Grand Designs ?
unelma-asunnot
16.15 Unelmakoti puoleen
hintaan
17.15 Uutiset
17.20 Päivän sää
17.25 Kauniit ja rohkeat (S)
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
18.00 Emmerdale (S)
18.30 Emmerdale (S)
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät (7)
20.05 1001 Rikua
20.30 Kingi
22.00 Kymmenen Uutiset
22.20 Päivän sää
22.25 Viking Lotto ja Jokeri
22.30 MTV Sport Uutiset
22.40 Myytinmurtajat
23.45 Bones (16)
0.45 Kallista kipua (7)
1.45 Revolution (16)
2.40 Voittostudio
5.00 Ennustaja-TV
7.00 Disneyn esikoulu:
Erikoisagentti Oso (S)
7.25 Disney esittää: Finias ja
Ferb (7)
7.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (7)
Lehdestä riippumattomista syistä televisio-ohjelmiin voi tulla muutoksia. kasarikankkunen (16)
23.05 Kylmä rinki (16)
0.15 Deadwood (12)
1.25
2.30
3.00
4.00
Deadwood (16)
Frasier (S)
Mitä tuli tehtyä
Ennustaja-TV
4.00 Teematieto
14.15 Treme (12)
15.11 Treme (12)
16.10 Sami Yaffa . unelmien
jalkapallo
12.00 Urheiluviikonloppu
12.10 Ampumahiihdon MC:
Naisten yhteislähtö
12.50 Urheiluviikonloppu
13.00 Palloilua: Jääpalloa
14.55 Urheiluviikonloppu
15.10 Ampumahiihdon MC:
Miesten yhteislähtö
16.00 Urheiluviikonloppu
16.02 Tanssiurheilua : Vakiotanssin MM
16.50 Urheiluviikonloppu
17.00 KHL: tehtävä idässä:
Rakkaudesta lajiin
17.30 Urheiluviikonloppu
17.35 Suomen Urheilugaala :
Prestage
18.05 Urheiluviikonloppu
18.10 Palloilua: Keilailua
18.55 Urheiluviikonloppu
19.00 Yle Uutiset
19.05 Urheiluruutu
19.10 Matkapassi: 20 vuotta
maailman ympäri
20.02 Aavikon haastamat
21.00 Musketeers (12)
21.55 Yle Uutiset
22.00 Urheiluruutu
22.10 SuomiLOVE
23.08 Kimmo (7)
23.32 Palloilua: Keilailua
0.30 Mad Dogs (16)
8.40 Kanan muna (S): Sähköurut
8.50 Näin Norjassa
9.00 Sydänmailla (7)
9.45 Tanskalainen maajussi
10.15 Matkapassi: 20 vuotta
maailman ympäri
11.15 Merta päin!
11.45 Yesminen eksoottiset
herkut
12.15 Meediot
12.50 Kukkaron herraksi
13.20 Langettavat todisteet
13.45 Riistametsällä Pohjolassa
14.40 Lapsi muuttaa kaiken
15.40 Hymy Pyllyyn
16.10 Pasila 2.5 . Linnake
10.20 Pikakurssi kodinostoon
10.50 Onnenarpa
11.50 LIVE: Tiedä ja Voita
13.50 Deittikamera
14.20 Fort Boyard
. The SpinOff (7)
16.35 Kimmo (7)
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 SuomiLOVE
19.00 Yle Uutiset alueeltasi
19.10 Yle Uutiset
19.20 Urheiluruutu
19.24 Yle Uutiset sää
19.30 Palloilua: Keilailua
20.00 Uusi päivä (S)
20.30 Bored to Death (12)
21.00 Tuhkimotarinoita
21.50 Yle Uutiset
22.00 Urheiluruutu
22.05 Girls (16)
22.30 Girls (16)
22.55 Girls (16)
23.25 Girls (16)
23.55 Game of Thrones (16)
7.39
7.45
7.55
8.19
8.40
8.50
9.00
Neppajymykerho
Saara ja Sorsa (S)
Dinojuna (S)
Oktonautit (S)
Late Lammas (S)
Näin Norjassa
Matkailuelämyksiä
huimapäille
9.30 Yesminen eksoottiset
herkut
10.00 Kaalikimulit
10.30 Neljä unelmaa muutoksesta
11.15 Koiranpentuja ja palveluskoiria
11.45 Kukkaron herraksi
12.15 Kukkaron herraksi
12.45 Täydellistä elämää
13.15 Moottori mylvii ja kumi
käryää
13.45 Unelmakoti
14.45 Tuhkimotarinoita
15.35 Bored to Death (12)
16.00 Intian tuoksu
16.30 Uusi päivä (S)
17.00 Pikku Kakkonen
18.02 Sydänmailla (7)
18.45 Näin Norjassa
19.00 Yle Uutiset alueeltasi
19.10 Yle Uutiset
19.20 Urheiluruutu
19.24 Yle Uutiset sää
19.30 Uusi päivä (S)
20.00 Suomen Urheilugaala
22.15 Yle Uutiset
22.25 Urheiluruutu
22.30 Rush Hour 3 (12)
0.00 Hung (16)
0.25 Hung (16)
0.51 Hung (16)
1.14 Hung (16)
1.40 Hung (16)
7.23 Minun nimeni on
7.28 Samsam (S): Nimetön
mörkö
7.37 Taavi-tiikerin naapurissa (S)
7.53 Dinojuna (S)
8.16 Oktonautit (S)
8.37 Hupsis (S)
8.50 Näin Norjassa
9.00 Sydänmailla (7)
9.45 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa
10.15 Julkkis lapsenvahtina
11.00 Herkkuja: Vadelmakakkua
11.15 Kaalikimulit
11.45 Kukkaron herraksi
12.15 Kukkaron herraksi
12.45 Matkailuelämyksiä
huimapäille
13.15 Silikonisukupolvi
13.45 Lapsi muuttaa kaiken
14.55 Uusi päivä (S)
15.25 Ampumahiihdon MC:
Naisten viesti
17.00 Pikku Kakkonen
18.02 Sydänmailla (7)
18.45 Näin Norjassa
19.00 Yle Uutiset alueeltasi
19.10 Yle Uutiset
19.20 Urheiluruutu
19.24 Yle Uutiset sää
19.30 Luola (12)
20.00 Uusi päivä (S)
20.30 Bored to Death (12)
21.00 Syke (12)
21.50 Yle Uutiset
22.00 Urheiluruutu
22.05 Stacey Dooley: Uusi
huumesota
23.00 True Blood (16)
23.55 True Blood (16)
0.47 True Blood (16)
1.40 True Blood (16)
6.00 Voittostudio
8.05 Littlest Pet Shop (S)
8.30 Hello Kitty: Omenapuumetsä ja Lumottu maa (S)
8.40 Hunajapupuset (S)
8.50 Pokémon (7)
9.15 Daltonit (S)
9.40 Chaplin (S)
9.50 Loton ja Jokerin tulokset
9.55 Grand Designs ?
unelma-asunnot
10.55 Mummoma?a
11.55 Pilanpäiten
12.10 Löytäjät
12.40 Shorts . kotihälytys
(12)
0.00 Castle (12)
0.55 Frasier (S)
1.25 Asema 62 (7)
2.25 MasterChef USA
3.20 Arvostele mun illallinen
Suomessa
3.50 Arvostele mun illallinen
Suomessa
4.20 Naapurini avaruudesta
(S)
4.45 Ennustaja-TV
4.00 Teematieto
15.10 Treme (12)
16.10 Sami Yaffa . Lehti ei vastaa ohjelmamuutoksista.
4.00 Teematieto
15.10 Treme (12)
16.10 Sami Yaffa . ensimmäinen torjuntavoitto
11.00 Yle Uutiset
11.05 Yle Uutiset Viikko
viitottuna
11.15 Avara luonto: Kolibrien
taikaa
12.10 Kahden naisen sonni
12.50 Sydämen asialla (7)
13.40 Kiehtova maailma: Todellista hevosvoimaa
14.30 Strada
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.15 Camilla Plumin helpot
herkut
15.45 Historia: Juutalaislasten pelastajat
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Avec Tastula
18.00 Yle Uutiset
18.10 Urheiluruutu
18.15 Luontohetki: Sademetsän viettelijä
18.45 Arto Nyberg
19.30 Kettu (12)
20.30 Yle Uutiset
20.45 Urheiluruutu
21.05 Kotikatsomo: Vasen ja
oikea (S)
22.15 Arne Dahl: Pudotuspeli
(16)
23.45 YleLeaks
0.00 Ykkösaamu
TV 2
7.45 Pikku Kakkonen
7.46 Nimipäiväonnittelu:
11.1.
7.47 Pikku perunat (S)
7.51 Niksi-Nella (S): Nellan
neule
7.58 Musarullaa!
8.24 Pusse (S)
8.36 Katinkontti
8.47 Babar ja Badun seikkailut (S)
9.00 Galaxi
9.01 Karvinen (7)
9.16 Late Lammas (S)
9.27 Raimo (7)
9.35 Unelmien koulukuva
10.00 Hymy Pyllyyn
10.30 Mata mata
013 423 515
KITEE
Leino-Vihtavaaran kyläyhdistys ry. (alv 24 %).. Tervetuloa!
myytävänä
MYYTÄVÄNÄ
Kotikirppis tänään 10.1.
klo 11?17 Ahostie 6, Kitee. 0400 164231.
2h+k Kiteen keskustassa Kauppatiellä. Hinta sis. 0400 363 500
www.remonttimestarit.fi
Hovintie 3, 82500 KITEE
029 566 0901, 050 4058131
perunkirjoitukset
ositukset ja perinnönjaot
kauppakirjat ja kaupanvahvistukset
muut oikeudelliset asiat
&
YLEINEN EDUNVALVONTA
0400 818327, 050 3082571
Hakea voit koska tahansa, kysy meiltä lisää!
LAITOSKUNTOUTUSJAKSOT, alkavat kuukausi?ain.
Jaksoihin sisältyy ohja?ua kuntoutusohjelmaa ja täysihoitomajoitus. Karhu
Puh. + 17,17 snt/min,
lankapuhelimesta 8,35 snt/puh. hytissä 69 ?/
henk., B-luokan 4 henk.
hytissä 60 ?/henk.
Ilmoittaudu 12.1.2015
mennessä.
Tilausliikenne E. Sisältää päivän ateriapalvelut ja päivälepohuoneen. Päiväkuntoutuksessa käy tällä
hetkellä asiakkaita 80km etäisyydeltä Ilomantsissa.
Toivonlah. +AHVIPANNUKUUMANAKLO ALKAEN
4ERVETULOATUTUSTUMAAN
sTohmajärvelläALOITAMMEMA KLO
+IRKKOTIE SSA
Kaikille tammikuussa aloittaville 10 % alennus.
,ISÊTIETOAOSOITTEESTAWWW AUTOKOULUNEVALAINEN l
TAISOITA/LLILLE
Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry KiteeKesälahti osaston
VUOSIKOKOUS
to 22.1.2015 klo 18.00 Harjulan Korttelituvalla, Ilmolantie 2, Kitee. Tilaisuudessa käydään läpi markkinointiin
sekä markkinointiyhteistyöhön, kisaohjelmaan ja
lippuihin lii yvät asiat.
Tervetuloa!
Ohjelma:
. 0400 356 214, Anssi Tolvanen p. B-luokan 2
henk. Koponen
050 3727483 tai 050 9130206
Pyydä asiantuntijamme
arviokäynnille
Jarkko Halttunen
p. Tervetuloa!
myytävänä
VUOKRATTAVANA
Kt-yksiö Kiteen keskustassa. Vuokra
490 . Päiväkuntoutuksessa on ryhmätoimintoja ja yksilöhoitoja. ja 26.1.
klo 16.15. 045 633 6550
Hyvinvoin?keskus Toivonlah?
Henrikin?e 4, Ilomantsi?www.linklife.?
(su?ma)
sKiteellä PYÚRÊHTÊÊKURSSIKÊYNTIINUUDESSAAUTOKOULUSSA
Hovintie 6 +INO
(OVINALAKERTA ma 12.1. Mukana luennoimassa valtuuston pj.
Sinikka Musikka aiheena
uusi terveyskeskus. Markkinointiyhteistyö ja liput
Aikaa kysymyksille ja kommenteille.
Mahdollista tehdä lippu- ja materiaalivarauksia.
Saatavilla on myös maksutonta jae avaa materiaalia.
Kahvitarjoilujen järjestämiseksi
pyydämme ilmoi autumiset
15.1. Ryhmiin otetaan 4-6 kuntoutujaa.
Jaksot kestävät yleensä 14-26 vrk ja ne toteutetaan
yleensä yhdessä tai kahdessa osassa.
AVOKUNTOUTUS, sisältö toteutetaan laitoskuntoutuksen tapaan, mu?a yöpyminen tapahtuu kotona.
040 3488 506
OIKEUSAPUTOIMISTO
Vaikeavammaisten kuntoutuspalvelut
Risteily
Baltic Queenillä
25.?26.1.2015
SÄÄNNÖLLINEN PÄIVÄKUNTOUTUS, pääsääntöises?
kerran viikossa. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa! Johtokunta
Koti-Karjalan
KALAKILPAILU
ON PÄÄTTYNYT
31.12.2014.
Kilpailu kattoi aikaisempien vuosien tapaan
Keski-Karjalan vesialueet ja kilpailukaloina
olivat hauki, ahven, made, siika, lahna,
kuha ja taimen/järvilohi/nieriä.
Tietoja kalasaaliista voi ilmoittaa
15.1.2015 klo 15.30 mennessä
Koti-Karjalan toimistolle,
Pokentie 8, Kitee.
Koti-Karjala
Koti-Karjala
Ajo Kitee, Saari, Parikkala. + 6 snt/min. K-K Reuma ja Tules ry.
Sepänniemen Martat
Koti-Karjala
Uusi Passat ja koko menestysmallisto näyttelyssä Kiteellä
lauantaina 10-14 ja sunnuntaina 11-15.
Autotalo Laakkonen Oy
Kiteentie 46b - 48, Kitee
Volkswagen-myynti 010 836 2013
Avoinna: ma-pe 8.30-17, la 10-13
Hinnat matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. Koti-Karjala
Lauantai 10.1.2015
Kesälahti: Karin Cafe klo 12?14
Kitee: Kiteenhovi klo 15?17
Kari Kulmala, ylikonstaapeli
kansanedustajaehdokas
www.karikulmala.?
Kari maksaa itse.
Tervetuloa Karinpäivän
kahville 11.1.2015
Palvelemme Kiteellä!
Vastaanottomme
ajanvarauksella:
Vastaanotolta
muun muassa
Pe 23.1.2015
Pe 13.2.2015
Pe 13.3.2015
Pe 17.4.2015
Pe 15.5.2015
Pe 12.6.2015
K UI NK A Y R I T YKS E S I
VO I H Y Ö DY NTÄ Ä MM - K IS AT ?
Vastaanotto:
Lääkäriasema Resetin tiloissa:
Olkontie 6, 82500 Kitee.
Maanantaina 19.1.2015 klo 15.00?16.00
Kiteenhovi, Hovintie 2, Kitee
Varaa aika numerosta
Tule kuulemaan, kuinka yrityksesi voi hyödyntää
Kontiolahdella 4.-15.3.2015 järjeste ävät ampumahiihdon
MM-kisat. Lisätietoja ja kuvia myös: tori.fi.
Lehtemme
tilaajien kesken
suoritetussa
arvonnassa 31.12.2014
pituutensa verran
Juhla Mokka
-kahvia voitti
Hannu Väistö,
Kaikille avoin
Littilä.
JUMPPA
Onnittelut voittajalle!
jatkuu srk-talolla
joka maanantai
alkaen 12.1.15 klo 18.00.
Tervetuloa kaikki mukaan!
Järj. Käsitellään
toimintaohjeen kohdassa 8
määrätyt asiat. Turinatupa alkaa
13.1.2015 klo 11.00 Kylätalo
Leinolassa. P. + vesi ja sähkö. kuljetuksen, laivapaikat ja auton
Tallinnassa. mennessä Petjalle: 0400 870 415,
sales3@biathlon-kontiolahti.?.
Tilaisuuden järjestäjinä
Kontiolahden Urheilijat ja KETI.
15
t Yksilölliset pohjalliset
t Kompressiosukat
t Kevyet valmistuet
t Jalkineet
t Silikonivarvastuet
Respecta Oy t Joensuun myymälä
Torikatu 42, 80100 Joensuu
ma?pe 8?16 t www.respecta.?
PIHAPUUN
POISTOT JA
KANTOJYRSINTÄ
Huoneisto- ja
kylpyhuoneremontit
Metsätyö T. MM-kisojen järjestelytilanne ja ohjelma
. 0400 356 229, Marja-Leena Tuhkanen
p. on tuo?anut palveluja vaikeavammaisille
jo kahden vuosikymmenen ajan. Asiakaskuntamme
on vakiintunu?a ja heidän palvelunsa perustuu
pitkäjänteiseen kuntoutukseen ja mukavaan
yhdessä oloon!
Tarjoamme mahdollisuuden tutustua päiväkuntoutukseen veloitukse?a tammi-maaliskuun aikana!
Tutustumispäivä sisältää yhden liikehoidon, sairaanhoitajan haasta?elun, ryhmätoiminnan ja neuvonnan sekä päivän ateriat vierailun aikana.
Tarjous on voimassa 20 ensimmäiselle tutustujalle.
Soita meille ja kysy lisää:
Erja Turunen p. Kahvit ja tervetulosanat
. P.
044 2524398
Ja onnea hän tarvitsi myös poliisin suorittamassa arvonnassa, kun oikeita arvauksia
löytyi kaikkiaan kuusi kappaletta.
Palkintoa olivat Sirpalle luovuttamassa liikkeenharjoittaja Esa Andersson Veikon Koneesta,
vasemmalla, sekä LC Kitee Ilmarisen presidentti Petri Uosukainen ja aktiviteettitoimikunnan
puheenjohtaja Santtu Vaittinen.
Säätilaveikkauksen muut palkinnot menivät seuraaville henkilöille:
Rahasto-lahjakortti: Saara Nyrhinen, lämpöpuku: Atte Tuhkanen, KiPan kausikortti: Heli Parkkonen, lahjakortti: Marko Makkonen, rannekello: Joona-Anton Tiainen, turvallisuustuotepaketti: Aatu Nousiainen, Bluetooth Handsfree aurinkolippa: Joona-Anton Tiainen, renkaiden vaihto
ja tasapainotus kaksi kertaa: Minna Hannonen, Fenix E41 taskulamppu: Timo Holopainen,
pyyhesetti: Henna Hakulinen, työkalusarja: Lenni-Nooa Tiainen ja viivakoodinlukija: Ahti Rautiainen.
Lämpimät Onnittelut voittajille ja Iso Kiitos kaikille sääveikkaukseen osallistuneille!
LC Kitee Ilmarinen
Koti-Karjala/Mainoskuva. Marko Martiskin ja
Kimmo Martiskin, 29:51, 4.
Lasse Vainikainen ja Pekka
Patrikka, 29:58, 5. Kari Varonen ja Vesa Saari, 30:13, 5.
Henri Karhu ja Kimmo Has-
Tiukat mutkat laittoivat kuljettajan ajotaidot koetukselle.
Keskiviikkona
28.1.2015
Koti-Karjalan
MUOTI- ja
HYVINVOINTI
teemanumero
Lehdessä käsitellään
KEVÄÄN MUOTIIN ja HYVINVOINTIIN
liittyviä asioita.
Tilaajien lisäksi lehti jaetaan jokaiseen
talouteen Kesälahden ja Tohmajärven alueella.
MAINOSMATERIAALIT
perjantaina 23.1.2015 klo 11.00 mennessä.
040 684 8424, 040 684 8411,
markkinointi@kotikarjala.?
Koti-Karjala
Koti-Karjala
Sääveikkauksen Led-TV Sirpa Hakkaraiselle
Kiteeläinen Sirpa Hakkarainen oli onnekkain LC Kitee Ilmarisen perinteisessä sääveikkauksessa. Positiivisen palautteen myötä Päivinen lupasi,
että vastaavanlainen tapahtuma tullaan järjestämään myös
tulevaisuudessa. Olli Hirvonen ja Verna Hirvonen 28:21,
5. KeskiKarjalan Urheiluautoilijoiden järjestämään tapahtumaan osallistui 24
autokuntaa.
sinen, 33:03.
Henkilöautot 2wd yli
1600: 1. Hannu Sirainen ja Arto
Romppanen 29:33, 2. Tapahtuma onnistui hyvin. Kiteen
Aimon alue toimi varikko- ja
huoltoalueena.
. Hän voitti pääpalkintona olleen Samsung 40. Antero Hämäläinen
ja Tommi Salonen, 28:44, 2.
Eero Saastamoinen ja Sirpa Saastamoinen, 29:17, 3.
Markku Matikainen ja Titta
Toivanen, 30:12, 4. Mikko Majoinen
ja Henri Tiainen, 55:00.
KITEE
Marko Torni
Kilpailuun pystyi osallistumaan myös tavallisilla siviililiikenteessä olevilla henkilöautoilla. Timo Pirhonen ja Niko Ehrukainen, 28:52, 2. Ammattitaitoista
parturi-kampaamopalvelua
Asta, Elina, Piia
Keisarinkuja 1, Kitee
P. Kai
Hirvonen ja Ilkka Raassina,
35:59, 10. Vesa Luukkonen ja
Mika Metsätie, 30:30, 7. Mikko
Ihatsu ja Kalle Vartiainen,
30:16, 6. Onnea Sirpa tarvitsi ensiksikin siinä, että hän osasi veikata oikein Kiteen torin vuoden vaihteen lämpötilan, joka oli +0,4
astetta. Jorma Hirvonen ja Riku Turunen 29:52.
Talviajotapahtumaan osallistui 24 autokuntaa.
myös hyvä mahdollisuus liukkaan kelin ajoharjoitteluun.
Tämän tyyppistä talviajotapahtuma ei ole järjestetty
aiemmin. Jani Nenonen ja Vesa Nenonen,
29:13, 3. Matala osallistumiskynnys tarjoaa hyvän
mahdollisuuden tutustua autourheiluun toteaa Päivinen.
Henkilöautot, naiset: 1.
Heli Juntunen ja Teemu Juntunen, 32:55.
Henkilöautot 2wd enint
1600: 1. Led-television. Kilpailijoilta tuli hyvää
palautetta tapahtumasta ja järjestelyt toimivat sujuvasti kertoi tapahtumanjohtaja Martti
Päivinen.
. Vesa Nenonen ja Jani Nenonen,
30:42, 8. Kuljettaja ja kartanlukija tarvitsivat varusteikseen autourheiluun tai moottoripyöräilyyn
hyväksytyt kypärät.
Kilpailun koostui neljästä erikoiskokeesta ja mittaa
kilpareitille tuli kaiken kaikkiaan 20 kilometriä. 040 833 0661 www.rautia.fi
Automobile-Rallya Kiteen Aimossa
Tolosemäessä ajettiin
kirpeässä pakkassäässä
Automobile-Rally talviajotapahtuma. Auton renkaat tuli
olla normaalit tieliikenteeseen
hyväksytyt talvirenkaat. Miika Anttonen ja
Sauli Anttonen, 33:15, 9. Tapahtuma oli osaltaan
Henkilöautot 4 wd: 1. Tero Nenonen ja Markku Nenonen, 27:11, 2. Erikoiskoepätkät oli suunniteltu siten etteivät vauhdit
päässeet nousemaan liian korkeiksi. Markku Nenonen ja Tero Nenonen 28:03, 3.
Jari Tykkyläinen ja Simo Hirvonen 28:20, 4. Juha Kainulainen ja JariPekka Toropainen 28:41, 6.
Elmeri Hytönen ja Ville Lepikko 31:01.
Ralliautot 2wd yli 1600:
1. 050 555 7443
Tervetuloa!
Kukkamulta Luomu GreenCare
e5l
Koti-Karjala
Koti-Karjala
1,-
Luonnonmukainen kukkamulta kaikille kodin kasveille,
keittiöpuutarhan yrteille ja
parvekekasveille.
(1,90)
ps (0,20/l)
www.plussa.com
Lisätiedot:
www.kesko.?/
Ympäristö ja
yhteiskunta
Palvelemme:
Ma?Pe 8.00?17.00
La 9.00?14.00
Puhoksentie 3, 82500 Kitee, puh