Koti-Karjala 10.07.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

pantin 0,90 GRILLIMAKKARA 400 g (3,22 kg) kpl 99 7 29 Ilman korttia 2,75 /kpl (7,48 kg). Muut johtokunnan jäsenet ovat Esa Suomalainen, Aki Parkkonen, Raija Puolakka, Pertti Vaittinen, Raimo Oksman, Jyri Pitkäkoski, Maija Timonen, Kari Pennanen ja Unto Väkeväinen. Kokouksen puhujavieraana oli kansanedustaja Eero Reijonen. lumitöihin, pieniin remontteihin, ym. Uudistuneen kunnallisjärjestön yleisessä kokouksessa valittiin uudet aktiiviset toimijat johtokuntaan vuodelle 2013. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Sinikka Musikka, varapuheenjohtajaksi Ari Asikainen, sihteeriksi Seppo Auvinen. vuosikerta Laadukkaat kesäherkut Kupiaisesta Herkkutorilta: Viljaporsaan GRILLIKYLKI -20% HK Voimassa to?la 11.?13.7. MEETVURSTI 8 49 6 200 g (10,95 kg) 90 Atria perhetilan BROILERIN OHUT LEIKKEET kg 99 6 2 kpl 650?800 g (8,74?10,75) Grillistä: Kokonainen BROILERI Ilman korttia 8,95 /rs (11,19?13,77 kg) Kuusamon Voimassa to?la 11.?13.7. SAVUJUUSTO- JA SINILEIMAEMMENTAL 300?325 g (12,28?13,30 kg) kpl Atria NAUTA-SIKA JAUHELIHA Omista uuneista: 700 g (5,69 kg) Fazer MAALAISJÄTTIPATONKI -17% 99 35 99 3 3 rs kpl TUBORG GREEN Atria Atrilli 410 g (5,73 kg) 2 Kesälahden keskustan paikallisosastot sulautuivat Kiteen kunnallisjärjestöön. www.kupiainen.net Kiteentie 6, Kitee, puh. Voimassa to?su 11.?14.7. Lämpimät leivät ja leivonnaiset omista uuneista. 1 kpl pack Voimassa 20.6.?1.9. -11% VARHAISPERUNA Oikaisu Suomi 1 kg (0,69 kg) 0 Myynnissä paikallista uutta perunaa pussi perjantaista lähtien. Tuore SOKERIMAISSI Marokko 99 2 pkt NEKTARIINI Italia 99 1 kg Findus WOKVIHANNEKSET 450?500 g (3,98?4,42 kg) Taval l i sta parempi Ruok ak a uppa Nw-fanit valloillaan, sivu 3 1 pussi Ilman korttia 2,25 /ps (4,50?5,00 kg) Hinnat voimassa to?su 11.?14.7., ellei toisin mainita. KUPIAINEN 99 Palvelemme: ark. TUPAUKOT pihapuiden poistoon, pilkkeiden tekoon, katto-, ym. valtion yksityistieavustusten leikkaukset, energiapuuntuen kohdentaminen, sote- ja kuntarakennelain uudistuksen epäselvyydet, yhteisöverouudistuksen vaikutukset, joukkoliikenteen saatavuus sekä sairausvakuutuslain mukaisten matkakustannusten omavastuuosuuden nouseminen ja työllistäminen. Keskustan yleinen kokous oli huolissaan haja-asutusalueen asuttuna pysymisestä. Paikallisella tasolla halutaan mahdollistaa asuminen koko Kiteen alueella. Aladár Bayer 19 rs 4,6 % 0,33 l tlk 6-pack (3,58 l) sis. 7?21, la 7?18, su 12?18 petri.kupiainen@k-supermarket.. Keskustelun aiheiksi nousivat mm. info 0400 133 807 Värttinä hurmasi, sivu 7 www.k-supermarket.? 69 Keskusta kunnallisjärjestö uudistui Lauantain lehdessä kerroimme Kari Luukkosen uuden kirjan julkistamiskonsertista. Jutussa edesmenneen kunnanjohtaja Teuvo Korpelaisen sukunimeksi oli vahingossa vaihtununut Karjalainen. Kunnanvaltuutettu Teuvo Karjalainen, joka ei ole kunnanjohtaja, elää ja voi hyvin toivottavasti vielä pitkään. Syvät pahoittelut virheestä aiheutuneesta hämmennyksestä. Volga elää, sivu 14. askareisiin. Marko 0400 927 200 www.makesafe.? Koti-Karjala Keskiviikko 10.7.2013 N:o 55 Irtonumero 1,30 ? 54
Ja kiitos piirinuohooja Jari Ikoselle, kun tulit tarkastamaan vielä samana päivänä. Koti-Karjala 2 Keskiviikko 10.7.2013 Kaupungin sydän sykkimään! Tori on kaikissa kaupungeissa ja elinvoimaisissa kuntakeskuksissa keskeinen, paikkakuntaa elävöittävä markkinapaikka. Se on paikka, minne elintarvikkeiden tuottajat, luonnontuotteiden kerääjät, käsitöiden tekijät ja monet muut lisätienesteistä kiinnostuneet, omaa liikekiinteistöä omistamattomat kansalaiset voivat tulla kauppamaan tuotteitaan. Torilla on myös sosiaalinen merkitys; se on todellinen kohtaamispaikka, jonne on mukava mennä kahvikupposen ääreen jutustelemaan tuttavien kanssa. Kesälomalaistakin tori kiehtoo kovasti. Onneksi ehdimme lähteä ennen myrskyn tuloa, sillä seuraukset olisivat varmasti olleet vakavat, oli jälki sen näköistä. ja keskusta) olivat 30.05 käsitelleet tätä asiaa myös erillisessä kokouksessa?! Kirjoitat kokouksesta ikään kuin ulkopuolisena, vaikka kaikki kaupunginhallituspöydän ympärillä olevat oli kutsuttu tähän valmistelevaan tilaisuuteen. Teistä Perussuomalaisista yksikään ei tullut paikalle. Se ei kyllä pidä paikkaansa. Birgitta Muukkonen kyllä käytti puheenvuoron, jossa hän epäili teidän olevan esteellisiä, mutta mitään sen enempää asiaa ei hallituksessa käsitelty, te hyppäsitte kuin ?rippikoulupojat. Aluksi on todettava, jotta aika säästeliäästi olit käyttänyt kirjoituksessasi totuutta! Kun käsiteltiin Maija Kaalimaan työsuojeluilmoitusta kirjoitit että sd ja keskustajäsenten sekä virkamiesten tuella, teidät siis persut ja kokoomuslaiset olisi ajettu pois hallituksen kokouksesta. pystyy ja marssitte ulos. Kun on päättäjäksi ryhtynyt ja valittu, ikävätkin asiat on kohdattava ja käsiteltävä, näin se vain on! Muihin esittämiisi heittoihin en lähde ottamaan kantaa. Olimme olleet mökillä puolitoista viikkoa ja palanneet kotiin Helsinkiin saman päivän iltapäivänä täysin tietämättöminä tapahtuneesta. Haluamme kiittää Esko Ollikaista Särkijärveltä, joka ilmoitti meille mökkiimme kohdistuneesta tuhosta. Kiitämme myös Lassila-Tikanoja vahinkosaneerausta, joka oli jo odottamassa meitä, kun saavuimme paikalle kes- Osmo Pirhoselle, näinhän se meni! Osoitit 6.7.2013 kotikarjala lehdessä kysymyksen minulle otsikolla ?Kuinkas se menikään, Esa?. Kaupungin hallitus ei tule sallimaan kaupungintyöntekijöihin ja viranhaltioihin kohdistuvaan häirintää tai kiusaamista missään muodossa ja jos sellaista ilmenee siihen puututaan välittömästi. Emme siis nimenneet syylliseksi niitä kuutta valtuutettua josta kirjoituksessasi mainitset. Ajatellaanpa naapurikaupunkejamme. Tällä tavalla ne luovat myönteistä imagoa koko kaupungista. Kiteen torikin on rakennettu kaupungin sydämeen. Ja sama tahti jatkui jokaisessa kokouksessa missä Maijan asiaa käsiteltiin, vaikka totesinkin teille, ettette ole esteellisiä. Kirjoitit myös ?meille annettiin ymmärtää, ettei kokous jatku, jos emme poistu?! Tämäkin on täysin käsittämätön väite! Kuka antoi ymmärtää? Puheenjohtajana en minä ainakaan ollut keskeyttämässä kokousta. Rikoslain 47 luvun 8§ määrittää selkeästi, että jokainen kaupunginhallituksen jäsenkin edustaa työnantajaa kaupungin viranhaltioihin ja työntekijöihin nähden. Nuorkauppakamarin ja Matkakolmion toimintaajatukseen toritapahtuman järjestäminen sopii kuin se kuuluisa nappi rakseen. Toisaalta torin elävöittämisessä voisi olla paljon muitakin tahoja; yrittäjäjärjestö, martat, leijonat?kaikki sellaiset tahot, joita oman seutukunnan kehittäminen kiinnostaa. kiviikkona klo 14.30. Kokoomuksesta paikalle tuli Timo Päivinen, mutta hänkin poistui ennen kuin häirintä/ kiusaamisasiasta tehtiin yhteenvetoa. Totean vain saman mihin työsuojeluilmoituksenkin osalta yksimielisesti päädyimme. Valitettavasti sen sydän ei ole vielä näihin päiviin mennessä sykkinyt toivotulla tavalla. Pokentie 8, 82500 KITEE Puh. Kesäaikaan torilla tapaa jonkin verran marjojen myyjiä, mutta muulloin se on aivan liian tyhjä ollakseen kaupungin sydän. Tänään keskiviikkona torilla kuitenkin tapahtuu, kun Kiteen Seudun Matkakolmio ja Kiteen Nuorkauppakamari laittoivat hynttyyt yhteen ja pistivät pystyyn kaiken kansan rennon ja tunnelmallisen toripäivän. Tempaus on tavallaan jatkoa vuosittain pidetyille elotoreille ja sille elokuiselle toritapahtumalle, jonka nuorkauppakamari toteut- ti toistakymmentä vuotta sitten. Toivottavasti tämänpäiväinen toritapahtuma ei jää ainutkertaiseksi, vaan saa jatkoa mahdollisimman pian ja useasti. Ongelmana toritapahtumien järjestämisessä on organisoijien ja toteuttajien puute. Jouni) sai tontin raivattua päivän aikana, kiitos myös hänelle. Kiitokset Pohjois-Karjalan Pelastuslaitoksen Kiteen paloasemalle, joka järjesti meille nuohoojan. Tontti on nyt autio ja puuton. Metsäkone oli heti seuraavana aamuna paikalla ja myös lomansa keskeyttänyt kuljettaja (mahd. Missään vaiheessa en puheenjohtajana kehottanut teitä poistumaan kokouksesta. Asia käsiteltiin välittömästi seuraavana päivänä saaden sopimus aikaan, jossa syntyi lupaus siitä ettei epäasiallinen käytös enää jatku! Kesäterveisin VÄINÖ JA ELSA NUUTISEN PERIKUNTA ESA LAHTELA Kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Tilaisuudessa ulkopuolisena asiantuntijana oli Marja Soila, Tieto Taito Group Suomi Oy:tä. K.o tilaisuudessa Kaalimaan Maijan työsuojeluilmoitus käytiin perusteellisesta läpi työsuojelulain näkökulmasta. Eiköhän olisi aika pala- ta normaaliin päiväjärjestykseen jäynän-ja lillukanvarsien sijasta, sillä lomien mentyä kaupungillamme on ihan riittävästi suuria haasteita talouden tasapainottamisen osalta, joka on pakko saada aikaan, jotta meillä on edes toiveita saada valtiolta harkinnanvaraista avustusta. Se on paikka, missä saa hyvän ensivaikutelman koko paikkakunnasta. Vuosien saatossa moni tori on leimautunut omalla persoonallisella tavallaan. Samalla kävimme selventävän keskustelun mikä on kaupunginhallituksen jäsen rooli työnantajana. Tällä tavoin Suomi saadaan autioitumaan. Eli turha höpöttää kuntarakennelaista ja sotesta. Minua vain ihmetyttää miksi ehdottomasti kieltäydyit tulemasta paikalle. Todellista uudistusta ollaan kuitenkin tekemässä julkisuudesta varjossa kuntien valtionosuusjärjestelmää uudistaessa, sitä tehdään ihan rauhassa, ilman julkisuuspaineita.Valtionosuusjärjestelmä tosiasiassa ratkaisee mitkä kunnat elävät ja mitkä ei. Tiedän, että valtionosuusjärjestelmää ollaan suuntaamaan niin, että se antaa lisää kunnille, joissa väestön ikääntyminen on tulevaisuudessa nopeinta. Kesken lomakautensa he tulivat auttamaan ja saivat asiat rullaamaan. Kiitos Metsä-Groupin Eero Hotaselle, jonka kanssa saimme heti sovittua kaupat myrskyn kaatamista puista. Erityiskiitos veljekset Hannosille, joiden toimesta kaikki tapahtui joustavasti yhden vuorokauden aikana. Esitän, että puhumme valtionosuusjärjestelmästä. YRJÖ ERONEN Rääkkylän kunnanjohtaja Haluamme kiittää Mökkimme Särkijärvellä joutui ukkosmyrskyn kohteeksi sunnuntai-iltana 30.6. Enkä ollut kehottamassa teitä ketään poistumaan kokouksesta. Kirjoitit myös ?Hallitus (sd Tori on täyttynyt vain harvojen markkinapäivien ja erilaisten tapahtumien yhteydessä. 040 684 8411 toimitus@kotikarjala.? Kuntahuijaus? Julkisuus melskaa kuntarakennelaista ja sote-uudistuksesta. Siinä sivussa meidän tulisi vielä onnistua valitsemaan hyvä kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja. P.s Välitön puuttuminen toteutettiin jo Kaalimaan tapauksen jälkeen tulleen toisen ilmoituksen osalta. Tämä tarkoittaa kasvukuntia eli niin sanottuja Suomen ?metropoleja?. Kunnat, joissa väestö on jo nyt ikääntynyttä, tulevat menettämään. Savonlinnan tori tunnetaan lörtsyistään ja kalaherkuistaan, Joensuun tori Marttakahviostaan
21-vuotias bulgarialainen Dessyslava Nicolova kertoo olleensa fani jo pitkään: . Monet ovat jääneet siltä seisomalta koukkuun. . Aluksi on selvitettävä, tarvitaanko toimintaan lupa viranomaisilta. . Toinen tavoite on, että uusia kerhoja tulee syksyllä 2-3 kappaletta. Täällä ihmiset ovat hyvin samankaltaisia kuin kotikunnassanikin. järjestettävässä Kiteen salissa järjestettävässä konsertissa pystyy siis kuulemaan ulkomaisten esiintyjien lisäksi myös Sara Kurkolan ja Oona Harisen Kummitoimintaa viritetään käyntiin Riikka Ylikauppila aloitti 4H:n toiminnanjohtajana Keski-Karjalan 4h-yhdistyksen uutena toiminnanjohtajana aloitti pari kuukautta sitten Riikka Ylikauppila. Toiminta-aiheet ovat vuosien saatossa muuttuneet ja niitä muutetaan aina kerholaisten toiveiden mukaan. mediaryhmä, joka vastaa Nightwish Week -tapahtuman julkituomisesta maailmalle kirjoitusten ja kuvien avulla. Näitä tuotoksia on nähtävillä myös 11.-14.7. Koti-Karjala Koti-Karjala Kiteen, Tohmajärven, Rääkkylän ja Kesälahden puolueeton paikallislehti. Päätoimittaja Marko Torni. Nightwish-fanit vaikuttamassa musiikin avulla Tällä viikolla Kiteelle kokoontuu joukko lahjakkaita nuoria ympäri maailmaa kahden asian takia: Rakkauden Nightwishia kohtaan sekä halun ehkäistä kiusaamista, rasismia sekä seksuaalista väkivaltaa musiikin avulla. Asian toin esille 4H-piirin kokouksessa, jossa se sai myöntävän vastaanoton. Tapahtumassa kuullaan nuorten omia sanoituksia, jotka liittyvät eri tavoin kiusaamiseen, rasismiin sekä seksuaaliseen väkivaltaan. Näillä vakavilla aiheilla pyritään vaikuttamaan kyseisten asioiden ehkäisyyn. Kesällä 4H-toiminta ei kuitenkaan ole tauolla. Yhteisöpedagogiksi juuri valmistuneelle Riikalle työpaikka on ensimmäinen. Riikka muutti Joensuuhun Pohjois-Pohjanmaalta Merijärveltä. . Toivottavasti tämä toteutuu, sillä mikä olisikaan parempi tapa saada kantaansa esille kuin se, että sen saa tuoda esiin juuri niin kuin se on itselle luontevinta. Roosa Sallinen Kummitoiminta alkaa syksyllä Keski-Karjalan 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajaksi tullessaan Riikkalla oli tuliaiset tiedossa. . Usealla on taustalla jo monen vuoden side musiikkiin, niin harrastuksen kuin opiskelunkin kautta. Siksi laadimmekin nettisivuillemme käytännön ohjeet, miten kummitoiminta saadaan käyntiin. Järjestimme mm. Puhoksen Perinnepäiville onneksi ehdimme val- lukiusaamisen estämisen tukemiseen. Joukon taituruus ei rajoitu pelkästään musiikkirintamalle, vaan mukaan mahtuu mm. Kerhot on tarkoitettu sekä tytöille että pojille. Hän tiesi minun olevan suuri Tolkien fani ja arveli minun siksi pitävän Nightwishin kaltaisesta musiikista. Se käynnistyy mahdollisimman nopeasti. laulua. Projektin tarkoituksena on nauhoittaa CD-levy, jossa on mukana Nightwishin kappaleita, sekä nuorien omia sanoituksia. Kiteen keskustassa toimii kaksi kerhoa sekä Kiteenlahdessa, Puhoksessa ja Akkalassa Tohmajärvellä jokaisessa yksi kerho. Kerhoissa on keskimäärin 10 7-13 -vuotiasta nuorta. Monilla on takana jo monen vuoden fanitus Nightwishia kohtaan. Nauhoituksessa ja projektissa on mukana Plamen Dimov, joka toimii Nightwish Week -tapahtuman vetäjänä. Kaksi yhdistävää asiaa on tuonut nuoria yhteen seitsemästä eri maasta: Bulgariasta, Englannista, Romaniasta, Saksasta, Israelista, Tanskasta sekä Suomesta. Katharinan näyttely on nähtävissä Ilmarisessa Kiteen salin aulassa. 4H-yhdistykset toimivat valtion ja kuntien rahoituksella sekä omatoimisella varainhankinnalla. Riikka Ylikauppilan mukaan kummitoiminta on yksi uusista varainhankintatoimista. Hän oli oikeassa, ja olenkin kuunnellut heidän musiikkiaan nyt jo kahdeksan vuotta. Myös muilla nuorilla on saman tapaisia kertomuksia siitä, miten joku on ke- Loppuhuipennus Nightwish-fanien tiivis joukko odottaa jo innolla nauhoitusten alkamista, sekä itse Nightwishin tapaamista. hottanut heitä kuuntelemaan Nightwishin musiikkia. Lukiossa ollessani kaverini kehotti minua kuuntelemaan Nightwishin levyn. Nuorten lahjakkuuksien joukkoon on saapunut saksalainen taiteilija Katharina Benkwitz, jolle Nightwish on samoin lähellä sydäntä. Keskustelua syntyy välittömästi. Miksi en asu Kiteellä, vaikka työni on täällä, johtuu mieheni työpaikasta Joensuussa. . Kansanopiston juhlasalissa Nightwish fanien omassa näyttelyssä. Tavoite on kerätä toimintaan varoja ja vastavuoroisesti kummi voisi hyötyä meidän yhdistyksemme toiminnasta. . metalliromukeräyksen, jonka tuotto kohdennetaan täysin paikallisten lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminnan tukemiseen. He ovat yläkoululukioikäisiä. . Varsinaisen kerhotoiminnan pääpaino on luonnollisesti talvijaksolla. Erikoisesti kerhotarve on Kesälahden alueella, jossa sellaista ei nyt ole. Kerholaisia uskon saavamme mukaan, kun käymme esittelemässä toimintaamme kouluilla ja tietysti nyt perinnepäivillä, Riikka Ylikauppila sanoo. Tuomo Flinkman. Täysin ilman hankkeeseen liittyviä tehtäviä eivät nuoret ole keikallakaan, koska Ilosaarirockissa projektista tehdään myös lähetys radio So?aan, jossa tapahtumasta keskustellaan lisää. Nightwish Week -tapahtumasta pyritään tekemään pysyvä nuorten tapahtuma, jonka avulla fanit ympäri maailmaa pääsevät näkemään idoliensa alkujuuret sekä vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin. Niissä opetellaan mm. Romua kertyi ihan kiitettävästi. . Yhteinen toimipisteemme on Kästekosella, entisellä Naiskotiteollisuuskoululla, Ylikauppila kertoo. Nuorten leiriviikko ei ole kuitenkaan vaan pelkkää omaa musisointia, vaan lopulta leiri huipentuu juuri siihen mihin sen kuuluukin, Nightwishin keikkaan Ilosaarirockissa lauantaina 13.7. kokkaamaan ja askartelemaan. Nightwishin musiikki on kuin sieluni. Se on tehnyt minusta sellaisen kuin olen nykyisin; unelmoijan, joka ei koskaan luovu unelmistaan, hehkuttaa 22-vuotias roma- nialainen Ioana Sutu. Monenlaista taitajaa Kolmentoista hengen ryhmään mahtuu monenlaisia taitajia. Kerhotoiminnasta Kiteellä on pitkät perinteet. Olin miettinyt ajatusta käynnistää kummitoiminta niin yksityisten henkilöiden, yritysten ja yhdistysten kesken. Tulevana syksynä on tarkoitus aloittaa liikunta- ja tanssikerho. . Sunnuntaisen konsertin tuotto meneekin teemaan kuuluvasti koumistautumaan ja siellä olemme mukana molempina päivinä. . Tätä fanit malttavat tuskin odottaa, onhan omien idoliensa tapaaminen aina huikea kokemus. Oman työni osalta muutto sattui ajankohtaan, ettemme juuri ehtineet järjestämään kesäaikaista toimintaa leirien osalta. Meidän kerhomme ovat enemmän tyttövoittoisia. Edelleen on liikunta ja eläinkerhoja. Muutto toiselta puolelta Suomea Pohjois-Karjalaan ei ole kaduttanut. Ryhmässä on viisi laulusolistia, heidän joukkoonsa kuuluu myös Kiteen omia kasvatteja. Sunnuntaina 14.7. Lisäksi jokaisessa kerhossa on kaksi vetäjää
- kesäinen lauluilta nuotiopaikalla Kirkkoniemessä klo 18, Perälä, Happonen (tuotto KUA:n kautta koulujen hyväksi Haitiin). Kaikki vuosiluvut ja merkkipaalut tarkistetaan aina Sarin kotisivuilta, naiset tunnustavat. . Pitäjäntuvan kesäkahvila avoinna alkaen klo 9.30. Su 14.7. ?Kahden maan kansalaiset. 18 Miesten piiri. Tervetuloa! Pohjois-Karjalan rajavartioston rajajääkärikomppaniassa aloitti varusmiespalveluksensa jälleen uusi saapumiserä. -konsertti kirkossa klo 15, Sakari Takala laulu, J-P Mattila säestys. Tiedoksi: Khra Mikko Lappalainen vuosilomalla 1.7.-3.8., Diakonissa Tellervo Karttunen vuosilomalla 15.7. Työalat, työntekijät, vapaaehtoiset, luottamushenkilöt: tulkaa rakentamaan ja esittelemään seurakunnan monipuolista toimintaa. 11 Sanan äärellä, Pentti ja Kati Impivaara. Ke 17.7. 11 Jumalanpalvelus, Paavo Hakala, Erkki ja Rauni Martikainen. Ti 16.7. 0400-967 601, www.tohmajarvenseurakunta. Kastettu: Iida-Minea Annika Kolehmainen, Maija Ella Kaarina Nenonen. Avioliittoon kuulutetaan: Vilho Ensio Mikkonen ja Sari Suvi Maarit Pennanen Tohmajärven srk:sta. Kuolleita: Soile Anneli Hulkko 67 v., Martti Ilmari Kuronen 93 v., Sirkka Alina Parikka 86 v. Meillä oli parhaat opettajat, mitä toivoa saattaa Pirkko, Sari ja Halosen Tel- lervo, Minna kiittää. Hän on yrittänyt saada nykyisessä kotimaassaan Turkissa Alanyassa lapsilleen musiikkiopetusta, eikä se ole ollut aivan yksinkertaista. Musiikki on vielä monen värttinäläisen elämässä vahvasti mukana. Yhteydenotot 8.7. jälkeen Markus Kontiainen puh 0500-914263, e-mail: markus. kontiainen@evl.? Iltakellot ja Lauluilta Värtsi- Keskiviikko 10.7.2013 län kirkolla klo 18, Happonen, Hakulinen. Su 21.7. ja Kyllikki Ihanus 58 v Joensuun ort srk. Kitee Pe 12.7. Takarivissä vasemmalta Johanna Logren, Kirsi Benshili, Jaana Vänskä, Nina Rinkinen ja Terhi Mäkinen. hanna Logren toimii vanhempana tutkijana Maatalouden Tutkimuslaitoksessa, Rääkkylään keväällä paluumuuttanut Terhi Mäkinen on sairaanhoitaja ja Minna Rautiainen-Cimrin toimii rakennus- ja hotellialalla. . Tähän asti johtamisvastuussa ovat tuoreet alikersantit. Pääosa varusmiespalvelukseen astuneista alokkaista on Pohjois-Karjalasta. ?Olimme mielettömän onnekkaita? . Siitä on varmaan 20 vuotta, kun viimeksi olen nähnyt muutamia värttinäläisiä, Kiteellä asuva Sari Tyynelä-Timonen laskeskeli. . Kun Värttinä tuli juhlakonsertissa lavalle, selkäpiissä tuntui kylmät väreet ja kyynelet nousivat silmiin, Kirsi muistelee keväistä konserttia. . Sitä olen aina ihmetellyt, että miten vanhemmat uskalsivat laskea meidät keskenämme Englantiin festivaalimatkalle. Jouduin sitten soittamaan venäläisellä lainaharmonikalla, jossa kaikki näppäimetkin olivat eri paikoissa kuin omassani, Johanna muistelee. Menestyksestä iloitaan ?Varrii oli tsaijuves. Heinäkuun saapumiserässä 8.7.2013 Pohjois-Karjalan rajavartioston rajajääkärikomppaniassa palveluksensa aloitti yhteensä 126 alokasta, joista 10 vapaaehtoista asepalvelustaan suorittavaa naista. Upseerikokelaat puolestaan aloittavat johtajakautensa rajajääkärikomppaniassa 25.7.2013, kun reserviupseerikoulun kurssi numero 242 päättyy. 18.30 Rukousilta. Su 14.7. klo 14 iltapäivän musiikkituokio kirkossa, nuoria laulajia eri puolilta Eurooppaa, Plamen Dimov. Lisäksi opettajina ja lastentarhanopettajina toimivat opettavat lapsille musiikkia. . Oli upea tunne, kun Värttinä sai Womax-artistipalkinnon viime syksynä, porukka hehkuttaa. Värttinän konserteissa käydään aina, kun se on mahdollista. . Olen saanut hoitaa Rantalan koulun kanteleopeuksen, Sari naurahtaa. Kirkkoniemessä vaeltajille, polulle voi lähteä esim. Lisäksi mukana oli Värttinän äiti Pirkko Kaasinen. Mielenkiintoinen sattuma oli, että radiossa käsiteltiin Värttinän Mari-laulua juuri, kun värttinäläiset olivat ajelemassa Koivuniemeen. . Siinä opittiin pitämään huolta toisistamme, Minna korostaa. . Pitäjätuvan kesäkahvila avoinna klo 18.00 saakka. Pe 12.7. Sama hlö/perhe voi hakea niitä kerran kuukaudessa. Omat kassit mukaan! Diakoniatoimisto suljettu 15.7. Myös Saija ja Kirsi käyttävät viisikielisiä erikoislastentarhanopettajan työssään. Minna ohjasi Turkissa 20 suomalaisnaisen kanssa kuvernöörin pyynnöstä tanssija lauluesityksen. Murkut maailmalla Makeimmat naurut tapaamisessa syntyivät, kun muisteltiin yhteisiä matkoja Turkkiin, Englantiin ja Petroskoihin. . Rääkkylä-seuran olisi pitänyt antaa Kunniaheinähenkilö -tunnustus tälle alkuperäiselle Värttinälle, niille rääkkyläläisille nuorille, jotka tämän kaiken menestyksen silloin 80-luvulla pohjustivat, Sari Kaasinen korosti. Riitta Makkonen. Je?mia, Olga, Oili, Helga. Perjantaina: Hermanni, Herkko, Herman, ort. Messu kirkossa klo 10, Happonen, Perälä. La 20.7. Eturivissä laulaa vasemmalta Sari Kaasinen, Pauliina Lerche, Mari Kaasinen, Minna Rautiainen-Cimrin, Sari Timonen, Saija Nissinen, Heidi Multanen, Pirkko Kaasinen. Vapaa pääsy. Uudet varusmiehet aloittivat www.kitee.helluntaiseurakunta.fi Su 14.7. - 16.8. ma-pe 11-17, la klo 11-16, su klo 11-17. - 16.8. Tulossa: Su 28.7. Pitäjäntuvan kesäkahvila on auki 2.6. Idea tapaamisesta tuli Sari Kaasiselta. heinäkuuta 2013 Aurinko nousi tänään klo 3.30 ja laskee klo 22.38. PÄIVÄN SANA Älä ole vaiti, kun puhun sinulle! Jos sinä et vastaa, olen kuoleman oma. Värttinä oli meille tärkeämpi kuin oma luokka. Värttinässä kasvoimme aikuisiksi, Minna RautiainenCimrin korosti. Monen alan osaajia Kun värttinäläiset viimeksi näkivät toisiaan, suurin osa oli lähdössä opiskelemaan lukion jälkeen. Tällä välillä heistä on tullut ammattimuusikoita, kuten Sari ja Mari Kaasisesta ja Pauliina Lerchestä, eri opettajia kuten Sari TimonenTyynelästä, Saija Nissisestä ja Kirsi Benshilistä. Moni toimii kaupan ja markkinoinnin alalla, kuten Nina Rinkinen, Heidi Multanen ja Jaana Vänskä. Kauko, Ilari, Ilkka, Mikael, Veronika. Lauantaina: Joel, Ilari, Lari, ort. Anton, Anttoni, Toni. Torstaina: Elli, Noora, Nelli, Eleonoora, ort. Värttinän ulkomaanmatkoilla ei sattunut mitään ongelmia, Pirkko Kaasinen muistelee. Pahimpana tilanteena mieleen jäi, kun Johannan harmonikka varastettiin Suomessa Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla. . Ei ole ihme, että niin monesta meistä on tullut ammattimuusikkoja ja opettajia. Värttinä antoi hyvät lähtökohdat siihen. Heidi ja Markus Alajoki tuovat kesäkahvilaan klo 10.00 terveisiä Englannista maahanmuuttajien parissa tehtävästä työstä (SEKL). Petroskoissa ei oikein uskallettu syödä eikä juoda paljon mitään, kun oli kovasti varoiteltu, naiset muistelevat. Turkissa Värttinän tyttöjen perässä kulki Pirkon mukaan tummasilmäisten poikien lauma. . Suvivirsi.. Koivuniemeen pääsi tulemaan 12 alkuperäisen liki 20-henkisen Värttinän soittajista ja laulajista. Kauri, Teppo, Teppana, Tapani. Tohmajärvi To 11.7. 19 Rukousilta. Tervetuloa! Palomäentie 9, Kitee www.kiteenvapaasrk.net To 11.7. kajahti alkuperäisiltä värttinäläislitä ex tempore kuin silloin ennen Koivuniemen kansanmusiikkileireillä ja esiintymisissä ympäri Eurooppaa. Ps. 28:1. NIMIPÄIVÄT Keskiviikkona: Saima, Saimi, ort. Seurakunnan esittelypöytä ja teltta Värtsilän päivillä Arppen pihapiirissä. Seurakunta esittäytyy Värtsiläpäivien markkinatorilla lauantaina 20.7. Osa tekee sitä työkseen. Heistä mukana on enää Mari, kun Janne Lappalainen jäi pois muutama vuosi sitten. . Koti-Karjala 4 10. Väkeä saatiin koolle Facebookin kautta. pitäjäntuvan kulmalta. Virasto on auki ma-pe klo 9 12, p. Jo- se nyt äitinä päästää lapsiani keskenään matkaan, tuumasi Sari Kaasinen, jonka vastuulla koko 20-päinen murrosikäisten nuorten joukko oli Lontoossa ja muualla Englannissa liikuttaessa. . - 18.8. Vasta nyt aikuisena sen ymmärtää, miten paljon saimme Värttinästä. Olimme mielettömän onnekkaita, kiteytti Minna Rautiainen-Cimrin alkuperäisten värttinäläisten ?luokkakokouksessa? lauantaina. Koivuniemi täyttyi jälleennäkemisen ilosta Kihaus-lauantaina, kun alkuperäiset värttinäläiset kokoontuivat ?luokkakokoukseen?. Tervetuloa! ?Hiljainen polku. Enpä olisi itse ihan varma, että uskaltaisinko it- Alkuvärttinäläiset seuraavat nyky-Värttinän elämää tiiviisti. Messu Värtsilän kirkossa klo 10, Kontiainen, Happonen, Hakulinen. Diakoniatyö: EU-elintarvikkeita saa ma-pe klo 9-16 Nurkkalasta (Maiju Lassilan tie 2) Elintarvikkeet on tarkoitettu tohmajärveläisille, vähävaraisille henkilöille
klo 19, la 20.7. klo 19, su 21.7. ILTAPÄIVÄN MUSIIKKITUOKIO pe 12.7 klo 14.00 Kiteen kirkossa. esiintyjinä nuoria eri puolita Eurooppaa ja Plamen Dimov. klo 18.00 Kiteesalissa (Koulutie 3), esiintyjinä on kansainvälisiä Nightwish-faneja. 1375 sivun aineistossa esitellään 250 suvun valokuvaa ja siinä on 20 000 henkilön täydellinen henkilöhakemisto. Niina Nyrhinen Kokoonnuimme kotikirkon seinustalle yhteiseen kuvaan. Taas oli mukava tavata Tämä iloinen porukka kokoontui juhannuksen alla jälleen kerran Kiteelle tapaamaan toisiaan ja muistelemaan menneitä. Kesälahden kirkossa, Pia Kangas, valokuvat, tekstit Leena-Susanna Mikkonen. Kirkko avoinna ma-pe ja su klo 10?18. Käsikirjoitus ja ohjaus Tarja Jänis. Kyläparin Myllyteatterin ?KORPIROJU. klo 15 ja 19, ke 24.7. Puh.040 770 3577, sopimuksesta muulloinkin. KESÄLAHTI . klo 19, la 13.7. klo 7.30 ?21.00 mm. AINOASTAAN SYDÄMELLÄÄN NÄKEE HYVIN -valokuvanäyttely 9.6?1.9. PUHOKSEN 8. Esillä töitä monelta eri sukupolvelta, räsymattoja myytävänä. Ohjelmassa on mm. 15.6. Vapaa pääsy. RÄÄKKYLÄ . NIGHTWISH -TRIBUUTTIKONSERTTI su 14.7. Kiteen kotiseutumuseossa (Kiteentie 23) on NIGHTWISH-AIHEINEN NÄYTTELYOSASTO, Esillä on mm. 040 486 3102. . Sukukokous perinne on siis pidempi kuin virallisen sukuseuran historia. Nyt hyvän pohjan ja vireen toiminnalleen saanut sukuseura toimii perustehtävänsä parissa vaalien, tallentaen ja jatkaen eteenpäin suvun perinteitä ja historian tuntemusta. Kiteen Matikaisten juuret ovat kirjallisten tietojen mukaan Taipalsaaren Jänhiälän kylässä. klo 10?18. osa yhtyeen tuotannosta, esiintyjien vaatteita ja fanien lahjoja. Monen asuinpaikka löytyi muualta Kiteeltä, mutta muuttoliikettä oli myös kauemmaksi. Tällä hetkellä suurin osa Kiteen Matikaisten suvusta asuu Kiteellä, muualla Pohjois-Karjalassa sekä pääkaupunkiseudulla. Vapaa pääsy. . Tällaisia sukukokous -nimellä pidettyjä tapahtumia suku on järjestänyt jo vuodesta 1995 saakka. Meijerisali: Helena Paakkinen ja Vaida Laasonen. Kaikki suvun jäsenet eivät kuitenkaan pääse mukaan tapaamisiin, joten sukuseura pitää yllä kotisivuja, lähettää tiedotteita ja on luonut sukua yhdistämään omia tuotteita, kuten esimerkiksi isännänviirin. Suvun historia ja sen kehitys on koottu sukukirjaan, joka on valmistunut vuonna 2007. ? 15.8.2013 Sovintolassa. . Taiteilija Katharina Benkwitzin Nightwish-aiheinen näyttely Sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarisen aulassa (Koulutie 3) 9.7.?31.8., avoinna arkisin klo 9?15. Seuran perustamista edelsi jo vuonna 1993 tehty päätös aloittaa suvun kokoontumiset säännöllisesti. Matikaisten oli muutettava pois. Vapaaehtoinen maksu, tuotot käytetään koulukiusaamisen ehkäisemiseksi! . Koti-Karjala Keskiviikko 10.7.2013 5 KULTTUURI-IKKUNA KITEE Matikaisen sukuseuran jäsenet kokoontuivat iloisen yhdessä olon tapaamisessaan välillä hetkeksi ryhmäkuvan Röskön kallioiden juurelle. Matikaiset sukukokouksessa Röskössä Joko kolmas vuosi kokoontuva Sukuseura Kiteen Matikaiset ry kokousti tänä vuonna Kiteellä Röskössä. Konesali: Juhani Vierimaa ja Jukka Lampinen. TOHMAJÄRVI . ke-su klo 12? 18. Vapaa pääsy. . klo 15. . ?A PURE HEART SINGING .... PERINNEPÄIVÄT PUHOKSESSA la 13.7. klo 10?17 ja su 14.7. n. Aapelin romaanin mukaan. . klo 17?21 Aulis Hämäläinen yhteislaulattaa, Rääkkylän Pelimannit ja Elisa Havukainen esiintyvät.. Järjestäjinä Kiteen Seudun Matkakolmio ry ja Kiteen Nuorkauppakamari ry . Kiteen ev. kansanopistolla. . kalastusvinkkejä, uintia, ongintaa, venea- jelua, Myrsky-näytelmä klo 17.00. . Kiteenlahdentie 48, puh. Maarianvaaran kesäteatteri esittää Maiju Lassilan KUN LESKET LEMPIVÄT -näytelmä ke 10.7. SUURI VESIKIERTUE 2013 Iltapäivä Orivedellä - Heinoniemen kesätapahtuma ke 17.7. Leo Karppasen SAIHO ATELJEE avoinna klo 12?18, myös su, la klo 10?15. klo 14 Teatteri Nahkiaisen koko perheen näytelmä ? Koko kaupungin henkilö V. klo 19, su 28.7. Vapaa pääsy. . KESÄNÄYTTELY ?Arktikan aikaan? ja ?Silmät auki . Siellä esi-isäksi selviää Suni Hannunpoika Matikainen, joka mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1600. Suni Hannunpoika esiintyi Jänhiälässä viimeisen kerran vuonna 1633 ja samana vuonna hänet mainittiin ensimmäistä kertaa Säämingin Ritosaaressa karjaveron maksajana. Matikaiset asuivat Rito- saaressa vain vajaan 30 vuotta, sillä he näyttävät muuttaneen sieltä pois vuoden 1661 kuluessa asettuen asumaan Kiteen Kangasjärvelle. Esitykset Heinäjärven myllyllä, Potoskavaarantie 47 : pe 12.7. PUUTARHASSA 2013-taidenäyttelyssä Galleria Tienkorvassa, Pellikkalantie 2:ssa (Niinikumpu) esillä gra?ikkaa, maalauksia, veistoksia ja tekstiilitaidetta eri taiteilijoilta. klo 14?20, Selkärannantie 22C, Ahoniemi Kyläyhdistyksen ja pursiseura Ilmarisen järjestämää tapahtumaa vietetään Pursiseuran tukikohdassa Ahoniemessä. KAMARIMUSIIKKIA HAVOLASSA, Kiteenlahdentie 4, ke 10.7. Avoinna joka päivä 1.7.?4.8. Avoinna 4.6.?28.7. . KITEEN TORILLA TAPAHTUU ke 10.7. klo 10?16. klo 15 ja 19, ke 17.7. Monipuolista ohjelmaa koko perheelle, mm. Tervetuloa Notkon aitan vintille KÄSITYÖNÄYTTELYYN 7.?14.7. klo 12?20. Avoinna ma-pe klo 12?17, la-su klo 12? 16. Ulkomaillekin sukua on levinnyt ja sukukokouksiinkin on aiemmilla kerroilla saatu vieraita aina jopa Yhdysvalloista saakka. Sukukokouksissa, kuten nyt Röskössä, suku tapaa ja tutustuu jäseniinsä. NIGHTWISH FAN-ART EXHIBITION Kansainvälistä Nightwish-fanien taidetta 8.?14.7. klo 19 Hanna-Leena Savolainen, piano, Lauri Savolainen, alttoviulu, Johannes Hakulinen, viulu, Hannu-Heikki Hakulinen, laulu. . klo 19, su 14.7. PAKSUNIEMEN KESÄNÄYTTELYT 12.6.? 14.8. su 14.7. klo 19 Tohmajärven kesäteatterissa.. perustettiin Kiteellä vuonna 2001. Olihan ku- lunut jo 60 vuotta siitä, kun päätimme keskikoulun. Alkajaisiksi lauloimme Suvivirren kivikirkossa kanttorin ystävällisesti säestämänä. Musiikkia sisältyi enemmänkin mukavan päivän ohjelmaan, jota jatkettiin Ojamäessä herkullisella lounaalla. Tavoitteena olisi tavata taas viiden vuoden kuluttua, mutta se jää nähtäväksi. Iloisiin tapaamisiin siis! Liisa Turunen (Karhinen) . ELÄMÄN VÄREJÄ Helena Halttusen ja Maija Kopperin öljymaalauksia Kästekosen aitassa, Ilmarisentie 5. 2.?14.7. Sukuseura itsessään on nyt 12 vuoden vanha, mutta päätös siitä, että suku alkaa kokoontua säännöllisesti viettää tänä vuonna 20 vuotismerkkipäiviään. Sukuseura Kiteen Matikaiset ry. Vapaa pääsy. . Sieltä suku levisi vähitellen Kiteen muihinkin kyliin. Sotien jälkeen suvun lähes 300 vuotta vanha asuinpaikka Kangasjärvi jäi rajan taakse. kiinni, luontoa kuvin ja mielikuvin. Kirjassa esitellään Kiteen Matikaisten lisäksi myös Kiteen ympäristön eli Ruskealan, Tohmajärven ja Pälkjärven Matikaiset
Tässä vaiheessa moni festivaalivieras suuntasi kotiin, sillä musisointi alueella keskeytettiin runsaan puolen tunnin ajaksi ukkoskuuron vuoksi. Tauon jälkeen meno jatkui ohjelman mukaan puoli kahteen. Koti-Karjala Keskiviikko 10.7.2013 Lauantai-iltana festivaalialueen läpi kiemurteli jono, joka oli menossa Värttinän konserttiin. Yleisörynnistys Kihaus Folkiin Slovenialainen Folklorna Skupia Emona otti kontaktia yleisöön tsaijuteltassa. Suvi Teräsniska valloitti yleisön rock-iskelmillään perjantaina. Leppoisa tunnelma, viihtyisä festivaali Lauantaina puolilta päivin paikoitusalueet alkoivat täyttyä, kun lapsiperheet riensivät katsomaan Siinaa ja Taikaradiota. Perjantaina siinä yleisöä viihdytti slovenialainen kansantanssiryhmä Folklorna Skupina Emona, joka kutsui myös yleisön mukaan tanssileikkeihin. Myös festivaalin ohjelma sai heiltä kiitosta. Pelimannitupakin oli täynnä useimmissa konserteissa. Lauantai-iltana Kihausalueella kiemurteli kaksi jonoa liikuntasalilta pelimannipihalle. Pasi K ja Hurmos tanssitti Suomi-hiteillä ja lauantaiyönä Lipsaset villitsi yleisön tanssimaan 70-luvun rock- ja diskojytinällä. Joensuulainen suomenruotsalainen Trollfolk päätti festivaalin intensiivisellä musiikillaan. Riitta Makkonen. Pohjoisen tytön laulu oli niin voimallista, että konsertin jälkeen nousi ukkoskuuro. Väki jonotti Värttinän kon- Trollfokin Usi Riikonen ja Mammu Koskelo päättivät Kihaus Folkin vauhdikkaasti. Motoran tanssissa Pohjan tyttö mentiin aluksi ?sauvakävellen?. serttiin. Kaikki esiin- tyjät saivat oman yleisönsä. Myös erilaiset työpajat kiinnostivat. Kosketus eksoottiseen soittimeen nosti hymyn kokeilijoiden huulille ja antoi onnistumisen iloa. Neljättä kertaa käytössä ollut festivaalialue osoittautui sateessakin onnistuneeksi. Ruohikko imaisi sateen nopeasti, eikä tulvia tai liejuuntumisia ollut nähtävissä. Tsaijuteltan tanssilava oli ahkerassa käytössä sekä per- jantai että lauantai-iltana. Kiteeläisen Steely Wonderin soittajat antoivat pikakurssin steel-pannujen soitossa ja Tequila soi useita kertoja eri soittajien esittämänä. Sali nimittäin suljettiin ennen konserttia tuuletuksen ja jäähdyttämisen vuoksi. Tunnelma kahdeksan vuotta sitten kotikonnuilla vierailleen Värttinän konsertissa oli lämmin niin ilmapiiriltään, lämpötila salissa läheni saunalukemia. Lauantaipäivän suosikkeihin kuului myös Veikko Ahvenaisen harmonikkakonsertti. Veikko Ahvenainen ja Joensuun Ammattikorkeakoulun Nuorta voimaa konsertti kiinnosti Kihauksessa ensimmäistä kertaa olleita äänekoskelaisia Tourusia, olihan harmonikkatriossa soittamassa perheen tytär Roosa. Tourusten mieleen oli Kaustisen kansanmusiikkijuhlia pienemmän Kihauksen rento ja leppoisa tunnelma sekä viihtyisä alue. Perjantai-iltana Helsinki-Cotonou Ensemble veti väkeä afrikkalaisiin rytmeihin. 6 Kihaus Folk ei kärsinyt perjantai-illan ukkosesta eikä lauantaipäivän sateesta, vaan kokosi ennätykselliset 2 600 henkeä. Yleisömagneetit olivat odotetusti Värttinä ja Suvi Teräsniska, mutta myös pienemmät konsertit kokosivat täysiä saleja, kuten Motora, joka täytti auditorion lauantaina seisomapaikkoja myöten. Rääkkylä Folkin puheenjohtaja Jutta Anttonen on syystä iloinen; Kihaus Folk saatiin onnellisesti päätökseen. Jo perjantai-illan 1300 myytyä lippua enteili hyvää. Ennakkoon toivottiin 2 500 festivaalivierasta, joten tavoite ylittyi. Suvi Teräsniskan rock-iskelmä veti salin täyteen ja avauskappaleen yleisö osasi ulkoa. Sitkein festivaaliväki piti sadetta tsaijuteltan alla, pelimannituvassa ja liikuntasalin Konserttiravintolassa. Eturivissä istui parikymmentä alkuperäisen Värttinän jäsentä. Pannupajasta onnistumisen iloa Äänekoskelaiset Touruset olivat ensimmäistä kertaa Kihauksessa. Kihausyleisön parissa kiiteltiin yleisesti festivaalin ohjelmaa mielenkiintoiseksi ja korkeatasoiseksi
Me ihmeteltiin, että meitäkö ne ovat tulleet katsomaan. Sarilla oli iso kantele, jolla hän soitti välissä, Mari muistelee. Hän oli tuolloin 11-vuotias. Koululaisten keskuudessa kulki sana, että teatterikerhossa on hauskaa ja ryhmään alkoi tulla väkeä. . Metsiä voisi hoitaa luonnollisemmalla tavalla kuin avohakkuilla, jotka muuttavat metsäluontoa usein pysyvästi. Riitta Makkonen. Yhtye on kiertänyt Suomea juhlakonserttien merkeissä. Suomessa on useita kansanmusiikkiyhtyeitä, joissa on rääkkyläläisiä tekijöitä. Rokkitähtien suosio Alkuperäisestä Värttinästä uuteen kokoonpanoon jäivät Sari ja Mari Kaasinen, Minna Rautiainen, Kirsi Kähkönen ja Janne Lappalainen. Olen todella otettu, Mari hymyilee. Sari ja Mari Kaasinen ovat jo toisen polven Kunniaheinähenkilöitä, sillä äiti Pirkko ja isä Kauko Kaasinen saivat tunnustuksen Heinähuvassa 1987. Värttinä on leimautunut rääkkyläläiseksi niin paljon, että esimerkiksi Susan Aholla on täysi työ vakuuttaa, että hän asuu Espoossa, eikä Rääkkylässä. . Kaikkiaan Värttinässä on vaikuttanut yli 40 laulajaa ja soittajaa. Henkilövaihdoksista ei ole kuitenkaan syntynyt skandaaleja median reposteltavaksi. Ihmisiä on Marin mukaan tullut ja mennyt kunkin oman elämäntilanteen mukaan. Tuolloin Värttinä oli Kaustisen kansanmu- siikkijuhlien Vuoden yhtye. Yleisö ihastui nuoreen raikkaaseen karjalaisia kansanlauluja rempseästi esittäneeseen yhtyeeseen ja kohta Värttinää vietiin jo ulkomaille Turkkiin, Venäjälle, Ruotsiin ja viimein Englantiin. Kun vanhimmat värttinäläiset 1989 - 90 kirjoittivat ylioppilaaksi ja moni heistä pääsi opiskelemaan SibeliusAkatemiaan kansanmusiikkilinjalle, tuli ratkaisun aika. . Uusi levy on suunnitteilla ja sen myötä muita uudistuksia, joista ei vielä haluta kertoa. Mari emännöi nykyisin Hausjärvellä Oitin kartanoa, jossa hänellä on oma musiikkikoulu. . Sarin jälkeen vastuuta oli pakko jakaa enemmän koko yhtyeen kesken, myös musiikillisesti. Hieno tunnustus. Lappalaisen Janne, Logrenin Johanna, Lassi ja Tuomas, Variksen Tapani ja Olli. Oltiinhan me Ruisrokissakin esiintymässä. Se oli tosi outoa, Mari kuvailee nopean suosion tuomaa alkuhämmennystä. Mari pitää yhtenä Värttinän uran huippuhetkenä Oi dain tuomaa ensimmäistä kultalevyä, mikä oli poikkeuksellinen saavutus kansanmusiikkiyhtyeelle. Laulun kieli ei voi olla muu kuin suomi tai karjala, koska Kalevala-mitan vokaalit ja konsonantit eivät käy muuhun. Vuosien mittaan laulajat edessä vaihtuivat. . Yhtye alkoi olla suositumpi ulkomailla kuin kotimaassa. Suomalaiset ulkomailla menestyneet yhtyeet laulavat englanniksi. Konsertissa Uunan kanssaan esiintyi Jenni Hanikka, joka myös lauloi sekä soitti nokkahuilua, kanteletta, rumpua ja jouhikkoa. Noin tunnin mittainen kokonaisuus piti sisällään laulua, liikettä, tanssia, yhteissoittoa sekä metsän kokemiseen liittyviä tekstin pätkiä. Juhlakonsertti on kooste 30 vuoden matkasta, 13 levystä ja 150 kappaleesta. Värttinä jatkaa pyörimistään. Se kuulostaa varmaan enemmän Värttinältä, kuin vaikkapa Miero, joka sai paljon vaikutteita Taru Sormusten Herrasta -projektista. Tämä vuosi on juhlavuoden ansiosta ollut Värttinällä poikkeuksellisen vilkas. Kun bändissä on naisia, he ovat joutuneet miettimään, voiko kiertue- ja perhe-elämän yhdistää. Yhtye täydentyi Sibelius-Akatemiassa opiskelevista soittajista. Sari oli edelleen bändin johtaja, jolla oli vastuu monesta asiasta. Vuonna 1991 ilmestyi Värttinän kolmas levy, Oi dai, joka räjäytti pankin. Oma äitiyslomanikin jäi lyhyeksi, Mari kertoo. Sari valitsi perheen ja Rääkkylän, ja lähti kiivasta kiertue-elämää viettäneestä Värttinästä syksyllä 1996. . Musiikillisesti palasimme viimeisimmällä levyllä takaisin juurille. Meitä kohdeltiin kuin rokkitähtiä. Niin moni yhtye tulee Helsingistä, mutta harvempi Rääkkylästä, Mari kertoo. Mari Kaasinen on sydämeltään rääkkyläläinen, vaikka koti onkin nykyisin Hämeessä. Juurrutan karjalaista kansanmusiikkia hämäläisiin, hän naurahtaa. Riitta Makkonen sijakoinen rooli - toisaalta se on ollut turva ja ruuan lähde, toisaalta vaara petoineen ja käärmeineen. . On myös uskottu, että ihminen tai eläin voi kadota metsän peittoon ikiajoiksi. Toisaalta metsälle ja sen puille on voinut kertoa huolensa ja hakea lohdutusta. Uunalle itselleen Puun syli kuvaa lapsuuden turvaa. Kunniakirjat Susan Aholle, vasemmalla, Mari Kaasiselle, Karoliina Kanteliselle, alkuvärttinäläiselle Sari Kaasiselle, Mikko Hassiselle, Matti Kalliolle ja Hannu Rantaselle jaettiin ennen konserttia. Värttinän tarina alkoi vuonna 1983 Pirkko Kaasisen teatterikerhosta Rasivaarasta. . Samoin sanoitukset ja tekstin pätkät ovat omaa Uuna Kainulainen on tutkinut suomalaisten vanhoja metsäuskomuksia. Metsällä on muinaissuomalaisille ollut kak- nen. Vaikka elämä on ollut viimeiset 20 vuotta etelässä, Rääkkylään hän tulee kotiin. Värttinä vai Marhaminta? Värttinän jäsenet valittiin Kunniaheinähenkilöiksi muun muassa aktiivisen kuntamarkkinoinnin ansiosta. Pääaineenaan hänellä oli kansanlaulu. Kihaus Folkissa koettiin uudelleen Uunan opinnäytetyökonsertti, monitaiteellinen kokonaisuus Puun syli. Konservatorioon Uuna pyrki kaverin ehdotuksesta hieman kokeilumielessä ja pää- sikin omaksi yllätyksekseen sisään. Kansanlaulun opiskelun ohessa Uunalla on ollut myös tanssi, jota hän on harrastanut jo pitempään. Keskiviikko 10.7.2013 Koti-Karjala 7 Värttinä on muistanut juurensa - Aina on sanottu, että Rääkkylästä ollaan, Mari Kaasinen naurahtaa. Värttinä on vienyt Rääkkylää maailmalle 30 vuotta, siksi Rääkkylä-seura valitsi yhtyeen sekä yhtyeen perustajajäsenet Sari ja Mari Kaasinen kunniaheinähenkilöiksi. . Metsän jumalia on lepytelty ennen metsälle menemistä. R. Siellä voi sienestää ja kerätä marjoja tai olla vain. Puun syli on myös henkilökohtainen kannanotto metsien puolesta. . Konsertteihin jonotettiin. Silloin piti päättää, tehdäänkö tätä tosissaan, vai halutaanko vain harrastaa, Mari kertoo. Tosin kaikki ammattilaisiksi opiskelevatkaan eivät jääneet Värttinään, vaan perustivat omia yhtyeitään. Keikoilla eturivi oli täynnä nuoria miehiä. Lapsuuden maisema on metsä ja metsän syli on turvallinen. . Sovitukset konserttia varten on tehty yhdessä Jennin kanssa. Vaarallinen ja turvallinen metsä Opinnäytekonserttiaan varten Uuna on perehtynyt suomalaisten ikivanhoihin metsäuskomuksiin. Puun syli on houkutellut niin muinais- kuin nykysuomalaisiakin. käsialaa kahta kansanrunoa lukuun ottamatta. Vaihtoehtoina olivat Marhaminta ja Värttinä. Lausuttiin runoja ja taidettiin laulaakin. Myöhemmin Oi dai sai vielä platinalevyn. Suomenkielellä maailmanmaineeseen Alkuhurmion jälkeen Värttinän suosio vakiintui. Värttinä on menestynyt maailmalla suomenkielellä ja itämurteella ikivanhalla kalevalaisella runomitalla. . Taustalla liikkuivat Uunan valokuvaamat metsäkuvat. Uunan laulut ovat yhtä lukuun ottamatta omia sävellyksiä. Liikun mielelläni metsässä. Kotipaikka on hyvä keino erottautua muista. Reimanin Kari potki meitä kaikkia säveltämään ja sanoittamaan. Toinen Värttinän tähänastisen uran huippuhetkistä kesti neljä vuotta, kun Värttinä teki myöhemmin Oscar-palkitun A. Marin lisäksi pisimpään Värttinässä vaikutti Janne Lappalainen. Jäsenten vaihtumisesta huolimatta Värttinä kuulostaa edelleen Värttinältä. . Saatiin lisää soittajia porukkaan, Mari muistelee Rasivaaran tyttöjen runoryhmän laajentumista entistä musiikkipitoisemmaksi. Nimen yhtyeelle keksi Sari. . Värttinä soi kaikilla Ylen kanavilla. . Ei ole edes ajateltu muuta kuin suomenkieltä. Sari sanoi, että se on Värttinä, Mari paljastaa. Ensimmäinen levy ilmestyi vuonna 1987. Musikaalin tuotantotiimin mielestä kuulostimme Keskimaan musiikilta, Mari kertoo. Väki vaihtuu, Värttinä pysyy Värttinässä jäsenet ovat vaihtuneet siinä määrin, että Mari Kaasinen on nykyään ainoa alkuperäinen värttinäläi- Laulaen metsän puolesta Oma luontosuhde kohtaa suomalaisten vanhat metsäuskomukset Uuna Kainulaisen Puun syli -kokonaisuudessa. Rääkkyläläisiä kansanmuusikoita valmistuu konservatorioista ja ammattikorkeakouluista tasaiseen tahtiin. Uuna Kainulainen valmistui jouluna Joensuun konservatoriosta kansanmusiikkilinjalta. Puun syli -konsertissa olikin mukana liikettä sekä tanssi-improvisaatio. Rahmanin kanssa näyttämömusiikkia Taru Sormusten Herrasta näytelmään, jota esitettiin Lontoossa ja Torontossa.
Näyttelyssä oli tänä vuonna aika paljon työtä etukäteen; pihalla oli muutama aika iso kivi, ihan pikkuauton kokoinen oli isoin, ja ne piti ensin särkeä gallerian nurkalla olevaa muuria varten. . Nykyisin soitan vain omaksi iloksi, IT- alalla työskentelevä Taija kertoo. Tämän kesän Kihausta hän piti ohjelmaltaan erittäin hyvänä ja korkeatasoisena. . Musiikkiopistossa soittimena oli kantele. Galleria Tienkorvassa ja sen ympäristössä pidettävä näyttely on nimeltään Puutarhassa 2013. Joka kesä ovat samat - noin suurin piirtein - taiteilijat laittaneet töitään esille galleria Tienkorvan tiloihin. On poltettua keramiikkaa, huo- vain osa vihreää, puolivilliä pihakokonaisuutta. Kadonneita ajatuksiaan voi etsiä koko palstan alalta. Pihaa kierrellessä vastaan tulee villejä juttuja, valtavia ruttojuuriviidakkoja, humalasalko tai elävän koripajun muodostama holvimainen luonnongalleria. Ihan hauska kokemus, hän naurahti. ? Riitta Makkonen Taija Kröger on kokenut yhtä lukuun ottamatta kaikki Kihaukset. Puutarhassa 2013 Paikkoja ja vaikutelmia Merja Kupiaiaisen ja Ahti Pitkäsen pihapiirissä Kiteen Niinikummussa villi luonto, puutarha sekä ihmismielen ja taitavien käsien luoma taide ovat yhtä. Koti-Karjala 8 KesäAle kiihtyy Kesätekstiilit ale vähintään ovh -30% KITEE Kiteentie 7 . Tarkoituksenahan ei ole kehua meidän omaa puutarhaamme, vaan se on jokaisen oma asia, minkälaiseksi tekee oman elämänsä ja pihansa. Matkaviestiverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Vastaan voi tulla myös kasvihuone, valtava betoniruukku tai hyväntuulinen kuvataiteilija Ahti Pitkänen. . Meitä on kiinnostanut vaikuttaa ympäristöön ja saada siellä aikaan erilaisia paikkoja ja vaikutelmia, Ahti kiteyttää. Puutarhassa 2013 näyttely on avoinna joka päivä aina elokuun alkupäiviin. Aladár Bayer Ahti pitkäsen suunnitelmissa on synnyttää Gallerianavetan kulkusillan viereen kivenjärkälemuuri. vutustöitä ja eloksoitua alumiinia, onpa yksi uutuuskin, videoteos. Myös isäntäparin työtilat on laitettu näyttelykäyttöön. Palstataidetta Vanhasta kivijalkanavetasta kunnostettu näyttelytila on Kirjasinmetallista ja akryylista koostettu Ajattelija pistää ajattelemaan. Se on yksityinen asia ja siinä voi käyttää omaa luovuuttaan. . Vain yksi Kihaus on jäänyt väliin. Tekijöille on yhteistä jokin kytkentä Lahden kaupunkiin ja sen Taideinstituuttiin. Tekijälistasta voi kaivaa sekä tuttuja että uusia nimiä: Anne Hakala, Satu Loukkola, Tiina Salmi, Matti Happonen, Heli Hyytiä, Aleksi Martikainen, Minna Kangasmaa, Tiina Salmi, Lasse Lassinheikki, Annukka Visapää, Tuomo Kangasmaa sekä tietenkin isäntäpari Merja Kupiainen ja Ahti Pitkänen. Ihan on pitänyt kiirehtiä, että on ennättänyt mennä konsertista toiseen. 010 6666 370. Palvelemme: ma?to 9?17, pe 9?18, la 9?14 Puheluhinnat 010 yritysnumeroon: Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min. Kuva on yksityiskohta Matti Happosen teoksesta.. Ne piti siirtää pois, kun puutarha on kuitenkin osa meidän näyttelyämme, Ahti kertoo, . Värttinä on tietenkin se, joka tänään pitää nähdä. Hän soitti irlantilaismusiikkia Pocadan-yhtyeessä. . Minulla oli silloin pieni vauva, niin en jaksanut lähteä. Kihauksen ensimmäisinä vuosina 90-luvun alussa Taija oli esiintymässä, myöhempinä vuosina talkoolaisena. Taijan juuret ovat Rääkkylässä, jossa hänet tunnetaan Kotilaisen Taijana. Puh. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Keskiviikko 10.7.2013 Taijalta jäänyt vain yksi Kihaus väliin Ylöjärveläinen Taija Kröger on ollut uskollisesti Kihauksessa mukana koko sen historian ajan esiintyjänä, talkoolaisena ja tänä vuonna nauttimassa musiikista. . Kävin kuuntelemassa Kosto-yhtyettä, joka oli aivan valtavan hyvä. Konserttien välissä Taija ehti kokeilla steelpannun soittamista. . Tekniikoita on lähes yhtä monta. Pocadanissa soitin klarinettia
Kuumenna uunin grillivastus. Koti-Karjala Keskiviikko 10.7.2013 9 Saslikit (4 annosta) 600 g 3 rkl 1 dl 2 1 tl 0,5 tl 1 tl 26 90 10 Suomalainen 90 kg HK Viljaporsaan sisäfilee marinoitu n. Pujottele lihapalat vedessä liotettuihin puisiin varrastikkuihin. Leikkaa liha palasiksi ja pane ne marinointiliemeen. Anna marinoitua muutaman tunnin tai yön yli. 650 g Hinta voimassa 10.?14.7. 1 79 Espanja Nektariinirasia 1 kg (I-lk) www.pko.fi alkuperämaa Brasilia/Uruguay Atria Broilerin grillileike BBQ-marinoitu 900 g (7,54/kg) Hinta Hi t voimassa i 10 10.?14.7. 14 7 Palvelemme Arkisin 7?21 Lauantaisin 7?18 Sunnuntaisin 12?18 kg Naudan sisäfilee 79 0 Sekoita marinadin ainekset. Grillaa tai paista vartaat. Rainbow Suomalainen 6 naudan sisäfileetä Marinadi öljyä punaviiniä valkosipulinkynttä timjamia valkopippuria suolaa 49 kg Suomi Varhaisperuna Multainen (I-lk) 1 1 www.foodie.fm 65 1 95 0 Saarioinen Kebakko 200 g (8,25/kg) Pågen Gifflar korvapuustit 280?300 g (6,96?6,50/kg) Suomalainen 79 2 49 1 Atria Suomalainen pekoni 140 g (12,79/kg) Valio Sileä tai Kerrosjogurtti 150?175 g (3,27?2,80/kg) 99 Meira Kulta Katriina kahvit myös Tumma Paahto 500 g (5,98/kg) 10 Dansukker Taloussokeri 1 kg
Koti-Karjala 10 N E I K K R E M U T A MAHTAVA LA E L A ? ? « ? . ?«? u? 2 $ * « ( * * ( * N-8Y3T« U! T T E N N E L A TUOTTEET KITEENTIE 21, 82500 KITEEôô+?.#ô
.
ô*ô
.
Musiikillinen yhteistyö Erkki Päivänurmen kanssa on tiivistä. Yhdessä miehet hiovat kappaleet valmiiksi ja levytykset hoituvat Päivänurmen studiolla. Nyt julkaistun Juhlalevyn 22 kappaleesta löytyy aivan uusia sekä vanhoja tuttuja, mutta uudistettuja kappaleita. Juhannukseksi ilmestynyt Juhlalevy tosin on Kaukon mukaan hän on ajatellut tämän levyn olevan viides ja viimeinen pitkäsoitto. . Suomen luonto on yksi innoituksen kohteitani. Yhtyeen uusin jäsen on Johnny Liebkindin rummuissa korvannut Wille Granö. 4ULEJATUTUSTUPERINTEESEEN +)4%%.+/4)3%545-53%/33! +ITEENTIE AIVANKESKUSTASSA 5UTUUTENA HIENO AVOINNA 4.6.?28.7.2013 NËYTTELY Ti?pe klo 11?17, la 11?15 ja j su 12?15. Opastusta aukioloaikojen ulkopuolella voi kysellä numeroista 040 586 3853, 050 321 4155. Pääsylippujen hinnat: aikuiset 2m lapset (6?12 v.) 1 m Ryhmät 5?10 henkilöä 1,50 m/hlö yli 10 hlö 1,00 m/hlö oppilasryhmät 0,50 m/hlö NÄHTÄVILLÄ mm: s0ONTIKKAPERINNETTËs3OTAHISTORIAOSASTO s+AMERA JAVALOKUVANËYTTELY Keskiviikko 10.7.2013 Taiteesta taidetta Nightwish Week -tapahtuman teemaan sopien saksalaissyntyinen taitelija Katharina Benkwitz, Plamen Dimovin avustamana, on laittanut pystyyn näyttelyn Sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmariseen. Uutta musiikkia ja uusia levyjä syntyy kuin sanonnan sieniä sateella. Nightwishin musiikki on auttanut minut yli vaikeista ajoista, ja taiteilijana aloin tietenkin piirtää kuulemastani. Nyt voisin keskittyä pikkuhiljaa jo vaikka puutarhanhoitoon ja vaimon kanssa lenkkeilyyn. Brittirokkia ja rautalankaa Kovan päivän ilta Parikkalan Kisapirtillä saa lauantaina vieraakseen brittiläisen The Swinging Blue Jeansin. Olen myös aina tuntenut olevani täällä kuin kotonani, vaikka en suomea hyvin vielä osaakaan, Benkwitz toteaa. Yhteistyön hedelmiä Benkwitz käyttää teoksia tehdessään käsin piirtämisen ohella myös tietokonetta pienien yksityiskohtien lisäämiseksi. Yhden työn tekemiseen menee keskimäärin kaksi viikkoa. Nightwish-aiheisten taulujen lisäksi Benkwitz tekee mm. tilaustöitä, piirtää elämiä ja kirjankansia. Monissa piirroksissa on kuvattu jollain tapaa lintuja tai susia. Levyn teossa ovat lisäksi avustaneet Ari Kämäräinen, Kirsi Päivänurmi ja Marko Päivänurmi.. Uudistaminen tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että kappaleet ovat tuttuja Kaukon aiemmilta levyiltä instrumentaaliversioina. Soolokitaristinsa Alan Lovellin johdolla yhtyeen soundiperinteitä vaalivat basistina aikanaan Jerry Lee Lewisinkin taustabändissä soittanut Pete Oakman, rumpalina Chuck Berrylle, The Supremesille ja Cliff Richadille rytmiä antanut Graham Hollingworth ja kosketinsoittimissa Jeff Bannister. Teemalla The Class of ´64 vahvistuksina lavalle nousevat myös Hollies-yhtyeen basistina tunnetuksi tullut Eric Haydock, Kink- sin rumpuja takonut Mick Avory sekä The Merseybeatsin keulahahmo Tony Crane. Halusin kiittää Tuomasta ja Nightwishia, joten annoin heille yhden teoksistani, siitä kaikki sitten lähti. Roosa Sallinen Kauko Kämäräiseltä Juhlalevy Tohmajärveltä kotoisin olevan nykyisen joensuulaisen muusikko Kauko Kämäräisen tahti ei hiivu. Tavoitteena on saada kirja julki syksyllä. Nyt kappaleet ovat saaneet sanat ja ne löytyvät levyltä laulettuna. Juhlalevyn kappaleista suu- rimman osan on laulanut Kauko itse. Tämä olikin yksi niistä syistä päättää jäädä tänne. Tavallisesti hän aloittaa piirtämällä, lisää sitten jonkun osan tietokoneella ja viimeistelee teoksen sitten käsin. Kotimaisen lisänsä iltaan tuo The Sounds solistivieraanaan vuoden 1959 rock-kuninkuuskilpailun voittanut Rock-Jerry, alias Kaj Järnström. Kotimaisten rautalankabändien pioneereihin kuuluva Sounds esiintyy lähes alkuperäisessä kokoonpanossaan, Henrik Granö soolokitarassa, Bobi Söderblom komppikitarassa ja Peter Ekman bassossa. Lisäksi levyllä laulavat Erkki Päivänurmi ja vasta 8 vuoden ikäinen Anniina Päivänurmi. Selvää on, että näistä kauniista teoksista huokuu Benkwitzin rakkaus suomalaista luontoa ja Nightwishia kohtaan. . Mutta tietysti, jos joku hyvä kappale sattuu tulemaan, niin kai se pitää vielä ylös kirjoittaa, mies nauraa. Tuhannen kappaleen erä Juhlalevyjä on myynnissä vain ja ainoastaan Kaukon itsensä kautta. Kaikkiaan hän on musiikin tuotannossaan omatoiminen. Sävellykset, sanoitukset, sovitukset, laulu, soitto, levyn kustantaminen ja vielä lopulta markkinointikin hoituvat kaikki Kaukolta itseltään. Mukana Benkwitzin käsin piirtämissä teoksissa on Nightwishin bändin jäseniä, sekä Suomen luontoa eläimineen. Tämän vuoden aikana suunnitteilla on myös kokonainen kirja, jossa on yh- Katharina Benkwitz esittelee Tuomas Holopaisen lempiteosta. distelty Benkwitzin piirroksia Nightwishin lyrikoihin. Yhteistyö Tuomas Holopaisen ja muun yhtyeen kanssa on ollut mutkatonta. Benkwitzin kiinnostus Nightwishia kohtaan on ollut jo pitkä. . Näyttely on nähtävänä Ilmarisen aulassa tämän viikon aikana. Benkwitzin näyttelyssä on nähtävänä 80 taideteosta, jotka ovat saaneet inspiraationsa Nightwishin kappaleista. Teokset kertovat omaa tarinaansa Nightwishin lyrikoitten pohjalta
Ari Männistö, 9. Seppo Lehti, 2. Helsingin Surffaajat järjesti lauantaina 6.7. Heikki Reijonen, 3. KIITOS KÄYNNISTÄ. Risto Kontturi. Luokka Raceboard: 1. Sekin kertonee jotain Ruokkeen suosiosta. . Kyllä se siihen 15 ja 20 sekuntimetrin väliin jää. Seppo kertoo, että mitä rajumpi tuuli, sitä pienempi purje ja laudaksi valitaan lyhyempi malli. . Tero Toivonen, 3. Jarmo Vuori, 4. Matalat hiekkarannat, sopivan riittävät tuulet suurella selällä, erinomaiset majoittautumismahdollisuudet sekä tietenkin upeat maisemat saavat harrastajan suuntaamaan Kesälahdelle vuosi toisensa jälkeen. Nyt siis 30. Puruvesi Race -purjelautakilpailun Ruokkeen lomakylässä 30. Kalevi Männistö, 2. Huippukilpailijat, kuten nämä täällä, käyttävät Seppo Lehti saapuu lomakylän rantaan voittajana. huippulautoja ja huippupurjeita, jotka maksavat paljon. Jo pelkkä evä maksaa monta sataa euroa. Tavallinen tallaaja pääsee lajiin sisään ostamalla käytetyt välineet tonnilla parilla. Kilpailijan on syytä varautua jo viiden tonnin luottorajaan, ehkä enempäänkin riippuen välinekokoelman laajuudesta. Mies taivaanrannasta Surf?kisa on hieman epäystävällinen tapahtuma seuratta- vaksi rannalta. (Muutokset mahdollisia.) molempina päivinä klo 9.00. MUSEOKYYDILLÄ PUHOKSEEN: ØTALUEELLA s2OOLIHENKIL?TKIERTØV s+ONETY?ESITYKSIØ SØJA sS S3AIMAAESITTELYS ähtävänä muut höyrylaivat n okaa Edullista perinneru nnissä! (höysteineen) myy s9M YM Tiedustelut: 0500 271 780/Jouko Karppanen, ?isäntä?, 0400 917 677/Tuomo Flinkman, ?apumies?, Heikki Arpinen 0400 223 825 ?konemestari? Tervetuloa! Pursiseura Ilmarinen, K-K:n Perinnekoneyhdistys ja Kitee-Seura (vastuulliset) + mukana olevat yhdistykset ja yksityiset tahot Liput: aikuiset 10 m, koululaiset 5 m Alle 7 v. Mutta aina kun kilpailemaan lähdetään, se on totista, vaikka se olisikin leikkimielistä, Seppo tunnustaa. Tuloksia Kokonaiskilpailun kiertopalkinnon voitti Seppo Lehti Luokka avoin: 1. Veikko Alander, 5. Barbora Kubin, 6. Pentti Mäkinen löytääkin toisesta lajista hyvän vertailukohdan. . Esa Reijonen, 6. Koti-Karjala Keskiviikko 10.7.2013 11 Totisen leikkimielistä urheilua Purjelautailun harrastajat ympäri Suomen matkaavat mielellään Puruveden Hummonselälle tuulettamaan ajatuksiaan ja välillä kilpailemaankin. Sevi Siljola, 11.Seija Lahti, 12. Timo Korpela. Viisi lähtöä saatiin tehtyä hyvässä tuulessa, lauantaina tuulta oli paikoin jopa 11 m/s. Aladár Bayer Puhoksen VIII Perinnepäivät ja Höyrylaiva 180 vuotta Suomessa sekä Uuden Kiteen 2. kertaa järjestettyyn Puruvesi Race -purjelautailukisaan ilmoittautui hyvät 18 kilpailijaa. päreenhöyläystä La lähdöt klo 9.30 ja 12.30 Kiteen linja11.10 Tukkilaisnäytös ja närelenkin vääntöä kanavalla autoasemalta, paluu Puhoksesta 12.00 tai 17.00, 12.00 Paraatiajo, 4H-kerho leikittää lapsia Myllyniemessä su lähtö 9.30, paluu 17.00. 13.00 Keritsemisnäytös 13.30 Tukkilaisnäytös ja närelenkin vääntöä kanavalla Tapahtuma avoinna: 14.10 4H-kerho leikittää lapsia Myllyniemessä la klo 10.00?17.00, su klo 10.00?16.00 15.00 Musiikkia, Timo Hacklin/Liisa Karhu, Mylly ja Myllyniemi Lipunmyynti alkaa 16.00 Portit sulkeutuvat. Petäjä-Sirénin laji olympialaisissa oli täsmälleen sama kuin nyt tämä täällä Puruvedellä, puhutaan siis Race Board -luokasta, Mäkinen sanoo. Harrastajat eivät pidä purjelautailua kalliina lajina. Nyt onkin jo aikaa rupatella. Tavallisesti vastaavissa kisoissa muualla maassamme on kilpasurffaajista paikalla vain noin kymmenen aktiivisinta. Aloitimme täällä 1983 eli kisaa on järjestetty nyt 30 vuotta ja kilpailu onkin oikeastaan juhlakilpailu, Pentti Mäkinen Helsingin Surffaajista kertoo. . Jouni Hellman, 4. Risto Toivonen, 5. Sanoisin, että tuuli oli jotain 10 sekuntimetrin luokkaa parhaimmillaan. No, minkälaiseen tuuleen te huimat ette enää lähde? . Ei siitä muuta voi sanoa kuin, että jos kestää pystyssä tuollaisella tuulella, niin se on helppoa. . Kyllä voitto nyt aika helposti tuli, Seppo Lehti vastentahtoisesti myöntää, vaatimaton kun on - oikeasti. . Joillakin on kiikari, toisilla kännykkäyhteys kilpailijaan. Perhekin on usein mukana, joten kisamatkat käyvät myös lomasta. . Timo Piiparinen, 7. Jorma Kotro, 8. kertaa. Ruokkeen lomakylä on varsinainen Suomen purjelautailijoiden mekka. Laji on vähän niin kuin formulat. Jokunen purjeenpää vilahtaa horisontissa kadotakseen pian niemen taakse - ja järvenselkä näyttää taas tyhjältä. tapahtuma. Musiikkia: 13.?14.7.2013 Kiteellä Vanhan Puhoksen perinnealueella, Myllytie 1 Puhos Perinnepäivien ohjelma: LAUANTAI 13.7.2013 s4IMO(ACKLINu ja Liisa Karh KKIA s+ANSANMUSII KIMALLUS RI sROMPETO s,INJA AUTO seura historiallinen 10.00 Avaus, Sakari Takala, Jorma Turunen , roolihekilöt 10.10 Musiikkiesitys, Kimallus-yhtye, navetalla 10.30 Kiteen kulttuuritoimen ohjelmaa + tanssiesitys 11.10 Tukkilaisnäytös 1 ja närelenkin vääntöä, kanava/mylly 11.45 4H-kerho leikittää lapsia Myllyniemessä 12.15 Paraatiajoa sekä keritsemisnäytös, kuulutetaan 12.30 Musiikkiesitys, Kimallus-yhtye, myllyllä 13.00 Tukkilaisnäytös 2, kanavalla 14.00 4H-kerho leikittää lapsia Myllyniemessä 14.15 Paraatiajoa, koko alue 14.45 Liikenneviraston pääjohtajan Antti Vehviläisen puhe 15.00 Kiteen kulttuuritoimen ohjelmaa 15.30 Eläkeliiton perinnetanssiesitys 17.00 Portit sulkeutuvat 20.30 Tanssit Puhoksen seurojentalolla Auliksen tahdissa SUNNUNTAI 14.7.2013 10.00 Portit avautuvat, musiikkia Timo Hacklin/Liisa Karhu 10.15 Erilaisia työnäytöksiä mm. Tuomas Toivonen, 10. Nyt on kilpailijoita 18, mutta joskus 90-luvun alkupuolella heitä oli jopa 55. . Hummonselkä on hyvä. Tämä vesi on riittävä ja kilpailijat saavat tasaisen tuulen, Pentti perustelee. Seppo lautaili 9,5 neliön purjeella. Suomalainen menestyslaji Surffailijoitten eli purjelautailijoiden katto-organisaatio on Suomen Purjelautaliitto ry, johon kuuluu noin 400 järjestäytynyttä harrastajaa. Liittoon kuuluu niin kaiken maailman meriseikkailijoita kuin olympiamitalisti Tuuli Petäjä-Sirénkin. . Tuuli voimistui melko tavalla siinä lähtöhetkellä ja loppu olikin sitten helppoa, kun tuulee, Seppo vitsailee. . Oliko voitto helppo? . Sitten seuraa purje puomeineen. Itse tykkään mennä näillä isommilla kölilaudoilla, niillä tulee taktiikka enemmän esille. Pentti ja Mikko Mäkinen Helsingin Surffaajista olivat mukana järjestämässä Ruokkeen Puruvesi Race -kilpailua. Seppo käy läpi kesäkauden aikana keskimäärin kymmenet kisat. ilmaiseksi . katso myös: www.puhoksenperinnepäivät.?, ilmoitus tulostettavissa.. Netistä haetaan myrskynmerkkejä ja tuulia seurataan. Avoimen luokan voittaja Seppo Lehti siuhauttaa taivaanrannasta ensimmäisenä rantaan ja ryhtyy heti pukamaan purjealustaan osiksi. Ensimmäisenä pään päälle nousee 17-kiloinen lauta, joka viedään rannalle kuivumaan ja talteen
Neljännessä vuoroparissa ToPo teki vielä yhden juoksun. Karsea peli meiltä ja varsinkin ensimmäiselle jaksolle tultiin tosi huonosti. . Kitee on hieno joukkue ja arvostamme kyllä suuresti paikallisvastustajaamme, Eteläpää jakoi tunnustusta isännille. Sami Mielonen sessä vuoroparissa Jiri Pippola toi Joni Sorsan lyönnillä ToPolle 1-0 johtojuoksun. Toisessakin vuoroparissa ToPolla oli tilanteita, mutta niistä ei saatu juoksuja aikaan. Halsua sensijaan sai kakkospuolelle suuntautuneen harhaheiton seurauksena kaksi juoksua ja ToPon alamäki alkoi; Halsua tykitti tässä vuoroparissa peräti seitsemän juoksua. Kolmannessa vuoroparissa sama tahti jatkui, ja Halsualla oli kasassa jo 11 juoksua. Koti-Karjala 12 Keskiviikko 10.7.2013 Yleisöä mukavasti Joensuu katkaisi KiPan putken Kiteen Pallon kolmen ottelun voittoputki katkesi sunnuntaina kotikentällä. Tohmajärvi voitti siten pelin ja meni puolivälieriin ja neljän joukkoon. KPL karkuun harhaheitoilla Välierissä vastaan tuli Kouvola. Peli alkoi Topolla huonosti, sillä heti ensimmäisessä vuoroparissa KPL sai vieressä olleelle pelikentälle menneen harhaheiton seurauksena kaksi juoksua. Lisäksi tilanteesta tuomittiin yksi lisäjuoksu, kun naapurikentän pelaajat pysäyttivät pallon. Peli päättyi lopulta KPLn voittoon 5-0. Paikallisvastustaja Joensuun Maila voitti kesän ennätysyleisön (2 506) edessä pelatun ottelun supervuoron jälkeen 1-2 (2-0, 2-5, 0-1). Vierailijat olivat avausjaksolla täysin unessa ja KiPa sai pidettyä hyvin kurissa JoMan kärjen, eikä lyöjäjokeri Juha Niemelle siunaantunut yhtään kotiutuspaikkaa. Joensuulaiset onnistuivat avausjaksolla rakentelemaan ainoastaan yhden kolmostilanteen ja kärkilyöntejäkin joukkue sai kasaan vain 11. KiPa sen sijaan onnistui saattelemaan miehen ehjänä kolmoselle kuusi kertaa ja kärkilyöntejä kertyi 16, vaikka kotijoukkue pelasi yhden sisävuoron vierailijoita vähemmän. . Lopulta isännät eivät saaneet superissa aikaiseksi edes kakkostilannetta. Vieraat sen sijaan eivät tarvinneet ottelun ratkaisuun kuin yhden lyönnin. Sade pehmensi ja liukasti kenttiä, jolloin pelejä jouduttiin siirtämään ja keskeyttämään. Alkusarjassa kuusi voittoa Topo voitti alkusarjan kahdeksasta pelistä kuusi, pelasi yhden tasan ja yhdestä tuli tappio. su saatu, olisi homma saattanut kääntyä vielä meille, Partanen mietiskeli. Tämän jälkeen juoksuhanat menivät kummallakin kiinni ja vaikka isännät saivat luotua tilanteita joka vuorossa, oli ajolähtötilanteessa järjestäen alla jo kaksi paloa. Kiteen kärki ei sunnuntaina toiminut viime pelien tapaan, mihin yhtenä syynä oli jalkansa Koskenkorva-pelissä loukanneen Ville Postin poissaolo. . Eihän Niemen lyönti olisi saanut missään nimessä mennä läpi, mutta näitä sattuu ja kaikki lasketaan, Kiteen pelinjohtaja Sami Purmonen harmitteli. JoMa lisäsi johtonsa heti perään jo 5-0:aan, kun Aleksi Rautiainen saatteli Niemen kotipesään merkatulla välilyönnillä. Kitee aloitti kuitenkin kirin toisessa vuorossa, kun en- sin Laakso kotiutti merkkaamattomalla välilyönnillä Topi Hurskaisen. Seuraavana lyömään tulleen Partasen näpyn jälkeinen tappoheitto karkasi vierailta kolmospuolen katsomoon ja Simo Rahunen lönkötteli tilanteeksi jo 2-5. Lähellä oli, ettei KiPa olisi tullut jo kahden juoksun päähän, sillä Laakso paloi samaisella harhaheitolla kotiin yrittäessään niukasti kotipesän kynnykselle. . Sen löi Jan Nenonen ja toi Jiri Pippola. Leirille osallistui yhteensä lähes 2 000 pelaajaa ympäri Suomen. Joukkueet oli jaettu tyttöjen ja poikien kilpa- ja pelisarjoihin. Ennen leiriä järjestettiin karsintapelejä, joiden perusteella tehtiin valinnat kilpasarjaan. Tohmajärven lisäksi kilpasarjaan pääsivät Itä-Suomen alueelta JoMa ja SiiPe. Kilpasarjassa joukkueita oli yhteensä 18, jotka oli jaettu kahteen yhdeksän joukkueen alkulohkoon. Topon joukkueessa oli 14 pelaajaa valmentajinaan Arto Lehikoinen ja Jari Pippola. Säät leirillä olivat vaihtelevat, vettä satoi ja ukkosrintamat pyyhkivät Oulun seudun yli melkein päivittäin. Peli päättyi siten Halsuan voittoon 2-11 ja ToPo sai tyytyä neljänteen sijaan. Mestaruuden voitti Kankaanpään Maila ja hopealle tuli Kouvolan Pallonlyöjät. Pelaajat valitsivat keskuudestaan joukkueen onnistujaksi Eetu Huttusen ja tehopelaajaksi Teemu Pirisen. Vaikka sijoitus oli hyvä, tunnelmat olivat apeat heti hävityn pronssipelin jälkeen. Espoon Pesiksen, Oulun Lipon, Turku-Pesiksen ja Koskenkorvan Urheilijat ToPo voitti reiluilla juoksueroilla. Nurmon Jymyä ja Halsuaa vastaan käydyt ottelut sen sijaan olivat tasaisempia. Molemmat pelit ratkesivat vasta viimeisessä tasoittavassa vuoroparissa, kun ToPon pojat nousivat vastustajan takaa ohi voittoon. Nurmon Jymyn voittaminen oli erityisen tärkeää, sillä alla oli 1-1 tasapeli SiiPen kanssa. Jos siitä olisi sillä harhalla vielä se yksi kavennusjuok- ToPon D-pojat mitalijahdissa ToPon D-pojat saalisti viime viikolla käydyllä valtakunnallisella pesäpallon suurleirillä Kempeleessä hienosti neljännen sijan. Saatiin siinä juuri se, mitä tilattiin, Joensuun pelinjohtaja Antti Eteläpää tuskaili suojattiensa heikkoja otteita. Kaksi kotiutusta riitti Kiteeläiset saivat juoksutilinsä auki heti avausvuorossa, kun Sami Partasen lyönti livahti vaihtotilanteessa Ville Ikosen mahan alta puolittain läpi. Palotonta ajolähtöä purkaneen Juha Niemen kak- kosrajalyönti livahti luvattoman helposti rantapusikkoon ja tuloksena oli kunnari sekä kolme tavallista juoksua. . Kyllä oli surkea supervuoro meiltä. Kakkoselta matkaan lähtenyt Timo Hynninen juoksi suoraan kotipesän turvaan. Surkea supervuoro Topi Hurskainen ja Simo Rahunen tuulettavat avausjakson voittoa Mikko Kemppaisen ihmetellessä vieressä. Kotijoukkue järjesti kotiutuspaikkoja jokaisessa vuorossa, mutta seuraava juoksu nähtiin vasta kolmannen tasoittavalla, kun Mika Laukkanen iski viimeisenä lyöjänä pallon väliin ja Jussi Hurskainen toi tärkeän 2-0 johtojuoksun. Ensimmäisellä jaksolla Kiteen ulkopelin herrana ja hidalgona hääri jälleen ykköspalkinnon napannut Partanen. Hän tuhosi komeasti lukuisia vieraiden vaihtolyöntiyrityksiä. Jakson ratkaissut viimei- nen palo tuli maukkaalla tavalla, kun KiPan kakkospalkitun Toni Laakson tulinen tappoheitto tuotti kärpäsen kakkospesältä. Laakso kunnostautui sunnuntaina myös mailan varressa onnistuen kärkilyönneissään kahdeksan kertaa kymmenestä yrityksestä. Niemi iski Toisen jakson alku oli kiteeläisittäin murheellista katsottavaa. Toki kaikki pinnat ovat aina elintärkeitä näistä, mutta ei kukaan voi tyytyväinen olla, Partanen sanoi. Joensuun pelinjohtaja Eteläpää antoi arvoa myös tiukasti kampoihin laittaneelle kotijoukkueelle. . Näin Kouvola meni ?naaliin yhdessä KaMan kanssa, ja ToPo pronssiotteluun Halsuaa vastaan. Hyvä asenne ei riittänyt Pronssiotteluun ToPo tuli hyvällä asenteella ja ensimmäi- ToPon otteluiden tulokset: Alkusarjan lohko A: Espoo Topo 1-8, ToPo - Oulun Lippo 8-1, ToPo - Siipe 1-1, ToPo NJ1 4-3, HalTo - ToPo 4-5, Tupe - ToPo 1-6, KaMa99 ToPo 3-1, ToPo- KoU 8-0 Puolivälierä: ToPo-JoMa 5-4 Välierä: KPL99 - ToPo 5-0 Pronssiottelu: ToPo-HalTo 2-11 Tuula Ikonen. Kärkenä pelanneen Mikko Kemppaisen ensimmäinen lyönti karkasi jälleen hieman helposti kakkospuolelta läpi ja Kemppainen kiersi kunnarin tyhjään kenttään. . Alkusarjan aino- an tappion ToPo kärsi Suomen mestaruuden voittaneelle Kankaanpään Mailalle 3-1. Makea voitto Jomasta ToPo tuli alkusarjan lohkossaan toiseksi Kankaanpään jälkeen, ja pelasi puolivälieräottelun B-lohkon kolmosta JoMaa vastaan. Pelin alku oli Joensuun juhlaa, sillä kahden vuoroparin jälkeen JoMa johti jo 4-0. Kolmannessa vuoroparissa alkoi ToPon nousu, ja joukkue nuiji kolme juoksua. Viimeisessä vuoroparissa JoMa ei saanut enää juoksuja, mutta ToPo sai niitä kaksi Valtteri Ikosen ja Teemu Pirisen tuomina. Hyvin he haastoivat. Testattiin Villen jalkaa ennen peliä, mutta otettiin nyt varman päälle ja hän huilaa ainakin tiistaihin, Purmonen kertoi. Supervuoron aloittava vuoro alkoi kotijoukkueelta todella heikosti ja taululla oli nopeasti kaksi paloa
Kauppa, josta saa tavaroita joka lähtöön: on kenkiä, ikkunaverhoja ym. Se ei tunnelmaa haitannut. Ristiin rastiin Ahvenanmaata Satamassa meitä odotti Ahvenanmaan perusteellisesti tunteva opas. Ålannin perunatuotteita. Ahvenanmaan suurin rakennus on ollut vuosina 18321843 rakennettu Bomarsundin linna, jonka brittiläis-ranskalainen laivasto-osasto valtasi loppukesällä 1854. Jäljellä on vain rauniot sekä osa näkötornista. Ahvenanmaan pannukakkukahvit nautimme Kastelholman linnan vieressä, Michael Björklundin ravintolassa. Björklund oli Suomen vuoden kokki vuonna 1997 sekä myös Strömsö-kokki. Turun saaristo vaihtui Ahvenanmaan saaristoon jo muutaman tunnin kuluttua. Elämäntie-ryijy on tehty luonnonväreillä värjätyistä villalangoista. Ahvenanmaalla on itsehallinto. Saaria riittää tuplasti jokaiselle asukkaalle. Hyvältä maistuivat pannukakkukahvit. Sade ei haitannut ja matka jatkui kohti kaupunkia. Oppaamme kertoili meille useista rakennuksista reitin varrella. Pääsaaren perunalastutehtaassa tehdään puolestaan maankuuluja sipsejä ym. Aamiaisen jälkeen matka jatkui Silja Galaxylla kohti Maarianhaminaa. Näimme myös Ahvenanmaan rikkaimman miehen muistomerkin. Saaristonäkymät hivelivät silmää, kunnes alkoi sumu ja sade. - kuten hän itse kutsui viehättävää punaista mopoautoaan, rekisterinumero IIRIS - hotelli Gullvivanin viereen. Voisimmekin todeta, että päästyämme kotikonnuillemme olimme väsyneitä, mutta onnellisia. . Vielä yksi ylitys lossilla, ja olimme mantereella. Retki Ahvenanmaalle oli siis oikeasti saaristomatka. Nyt oli edessä automatka Lahden kautta kohti PohjoisKarjalaa. . Iris oli pysäköinyt pitkän Retkibussimme kulki välillä silloilla ja aivan meren tuntumaan pengerretyillä, saariston rapakivivigraniitin värjäämillä punaisilla teillä. Tämä mies kun ei saanut lainaa pankista, hän uhkasi ostaa koko pankin - sen hän myös kuulemma teki. Kauniista Maarianhaminasta Brändöhön Maarianhamina on kaunis, merellinen kaupunki, jolle myös lehmuskujat antavat oman leimansa. Keskiviikko 10.7.2013 Koti-Karjala 13 Brändön lauttaa odotellessa pidimme pienen verryttelyhetken. Ulkomailla Ahvenanmaalla Kiteen eläkeliittolaisten toivottu ?ulkomaanmatka. Mukana oli 48 iloista retkeläistä. Ensimmäinen kohteemme oli Kymen paviljonki, jossa nautimme lounaan ja ihailimme Pentikin myymälässä kauniita tavaroita. Seuraavassa etapissa, Riihimäen lasimuseossa, museoopas valotti perusteellisesti lasinvalmistuksen historiaa. Saimme ihailla kotimaista taide- ja käyttölasia käsin tehdyistä ikkunalaseista vanhoihin pulloihin ja purkkeihin. Yövyimme Turussa. Sieltä kalat jäihin pakattuna kuljetaan edelleen käsiteltäviksi ja kauppoihin myyntiin. Leipää, juustoa, hilloa Kaunis vihkiryijy koristaa Brändön Pyhän Jaakobin kirkkoa. Siitä alkoi opastettu kierroksemme Brändön saarella. Brändön kuntaan kuuluu n.1200 saarta ja asukkaita kunnassa on n.470. Ahvenenmaan leivän kanssa pitää olla voita. Tärkein ostoksemme oli aito Ahvenanmaan leipä, jonka leikkaamisohjeenkin saimme. Muut ostoksemme olivat Morfars-juusto ja konjakkiomenahillo. Lohikasseissa kalat kasvatetaan sopivan kokoisiksi ja ?nukutetaan. Pengerretty tie kulki saarten välissä ja välillä silloilla. Kiertoajelu alkoi v.1861 perustetusta Maarianhaminasta. Lauttamatka saarten välissä kesti yli kaksi tuntia. Brändön saarella näimme vieläkin upeammat saaristomaisemat. Eläkeliiton Kiteen yhdistyksen onnistunut matka toteutui Pohjolan Matkojen Alvilan Kaijan avulla. Kuljettajamme Kopolan Pekka suuntasi kesäisenä aamuna autonsa nokan kohti kuutostietä, ja siitä alkoi matkamme Imatran, Lahden ja Riihimäen kautta, kohti Turkua. Näimme reitin varrella lohenkasvatuslaitoksen, jonne kalanpoikaset tuodaan Rautalammilta. Nyt jo aurinkokin hemmotteli meitä ja saimme jälleen nauttia taitavan ja innostavan oppaan palveluksista. Linna räjäytettiin ja se tuhoutui täy- sin. Monelle osallistujalle käynti ruotsinkielisessä maakunnassa oli ensimmäinen. Nimikkokukkaa kasvoi runsaasti hotellin ympärillä. Kohti kotikontuja Varhain aamulla matka jatkui kohti Åvan lauttasatamaa. Matka Åvasta Kustavin Vuosnaisiin oli toinen lauttamatkamme kohti manner Suomea. Hotellimme, Cikada, sijaitsee aivan sataman läheisyydessä. Pienehkö hotelli on ulkouima-altaineen viehättävä. Aamulla varhain taas matkaan, nyt kohti Hummelvikin satamaa ja lautalla Torsholmaan, Brändön saarikuntaan. Matkalla ihailimme runsaslukuisia omenatarhoja - tosin omenapuiden kukat olivat jo varisseet. Asukkaita saaristomaakunnassa on 27 000. Ajelimme ristiin rastiin maaseudulla. Lisukkeiksi sopivat vaikka juusto, omenahillo tai suolakala. Leipää ja juustoa taisi lähteä lähes jokaisen matkaan. Piipahdimme myös Brändön Pyhän Jaakobin kirkossa. Kauniin kirkon erikoisuuksia ovat lahjoitusvaroin hankitut kattokruunut sekä kaunis, luonnonväreillä värjätyistä villalangoista loihdittu Elämäntie-niminen ryijy. Gullvivanissa nautimme vielä maittavan päivällisen ja yövyimme. . . Hotellin nimi on muuten suomeksi kevätesikko. Åvan kylässä sijaitseva Pirturiihi on oppaamme mukaan saanut nimensä ollessaan Pietarin ja Tukholman välillä toimivien pirtun salakuljettajien piilopaikkana. Riihi on toiminut myös saman reitin posteljoonien postinvaihtopaikkana. Samassa kylässä on myös Åvan metsien ja peltojen välissä kiemurteleva ?moottoritie?, vähän erilainen tie kuin se, jonka miellämme oikeaksi moottoritieksi. Seuraava mielenkiintoinen pysähdyksemme oli TrixiesShop. 6500 saarta ja 16 kuntaa, joista 10 on pääsaarella ja 6 saaristossa. Nimensä kaupunki on saanut perustajansa Venäjän tsaari Aleksanteri II:n puolison, Maria Aleksandrownan, mukaan: Maarianhamina - Marian satama. ?Calillacinsa. Sen hallitukseen kuuluu 7 jäsentä, pääministerin tehtäviä hoitaa maaherra. Siitä ei kuitenkaan aiheutunut haittaa ja poistaminen onnistui hyvin, Maire iloitsee. Mairen mielestä retkemme oli rentouttava selkäpiitä myöten! Paljon näimme ja koimme. Matka oli mielenkiintoinen ja monille eka kerta Ahvenanmaalla. Matkaseura oli mukavaa, retkellä mukana ollut Maire Hakulinen kehuu. . Saaren kasveja ihaillessa kylläkin ruohikosta tarttui mukaan epämiellyttävä seuralainen, punkki. . Ahvenanmaalta tulevat meillekin hyvät kotimaiset talviomenat. Saarella on myös juustomeijeri, jonne sen 45 karjatilaa vievät maitonsa jalostettavaksi. ennen käsittelyä, jotta ne eivät tuntisi kipua. Pääelinkeinoina Ahvenanmaalla ovat kalastus, perunan- ja omenanviljely sekä turismi. toteutui viimein saaristoretkellä Ahvenanmaalle. Kiitokset mukana olleille, olitte upeita matkalaisia, tuumaavat matkan järjestäjät ja kuljettaja-Pekka. Aila Silvennoinen. Ahvenanmaahan kuuluu n
Siksi Puhoksen Perinnepäivilläkään autoa ei vielä nähdä. . Ne kuten kaikki muukin kunnostuksessa tarvittava tilpehööri on hankittu Venäjältä. . Koti-Karjala 14 Keskiviikko 10.7.2013 Pirssin käynnistäminen kammilla ei ole vähävoimaisen miehen hommaa. Ykköstä, kakkosta ja kolmosta silmään (enempää vaiheita ei eteenpäin ole) ja nopeusmittari osoittaa jo komeita lukemia. . Vladimirista on näissäkin hankinnoissa ollut iso apu, Hanski kiittelee. Näytille vasta ensi kesänä Hanski on ahkeroinut pirssinsä kimpussa viikottain koko menneen talven Nyt auto alkaa sisätiloiltaan olla kunnossa ja ajamaankin sillä jo pääsee. ja millaisella taksilla sitä ennen vanhaan ajettiin. . Katsastusta hän sanoo vielä harkitsevansa, sillä muutama osa pitäisi vielä uusia. Yleisön silmien eteen Volga tulee näillä näkymin ensimmäisen kerran ylihuomenna perjantaina, jolloin Kyläpari aloittaa tämänkesäiset Korpirojun esityksensä. Läheltä autoa ei kuitenkaan vielä päästä tänä kesänä laajemmin ihastelemaan, sillä ulkokuori on vielä entisöimättä. Työtä siinäkin riittää pitkäksi aikaa. . Kyllä tästä vielä puristusta löytyy, hän tuumaa. Käynnistystekniikka osoittautuu kuitenkin toimivaksi. Auto hörähtää käyntiin en- simmäisellä kammin pyöräytyksellä. Eikä aikaakaan, kun auto on jo pihatiellä hyvässä vauhdissa. Eikä kyydissä olijan pidä välittää, vaikka kolinaa hiukan kuuluukin. päivänä. Niin käynnistyi Operaatio Volga. Sortavalan pirssi Konepellin alla hörskyttää 2,4 -litrainen ja 70-heppainen moottori. Hanski kuuluu Myllyteatterin Korpirojua esittävään näytelmäporukkaan. Tätä korimallia valmistettiin vuosina 1958-1970 ja maantieajossa se on viimeksi ollut vuonna 2004. Pidähän kojelaudasta kiinni, kun jarrutan, Hanski varoittelee. Varoitus on aiheellinen. Auto pysähtyy kuin seinään ja tasaiset tummat jäljet hietikolla kertovat jarrujen olevan tiptop kunnossa, vaikka niille ei ole tehty mitään. Jouko Väistö. En halua viedä autoa ihmisten ilmoille, ennen kuin se on täysin valmis. Onhan tämä kunnostustyö mielenkiintoinen ja haasteellinenkin urakka ollut. Moottorin ja vaihdelaatikon jouduin vaihtamaan kokonaan. tunnetaan. Volga valmiina Myllyteatterin palvelukseen. Hannu toteuttaa haavettaan Operaatio Volga Osta Volga voimanpesä, korjaa sitä koko kesä. Näinhän sitä ennen vanhaan sanottiin. Hannu ?Hanski. Varaosia löytyy oikeastaan yllättävänkin helposti, kun osaa oikeasta paikasta etsiä. Volga ja Pobeda sensijaan olivat. Kyllä tämä hyvä auto on, kun käyntiinkin lähtee, Hanski tuumaili entisöinnin alkuvaiheessa. Etupenkki ja kojelauta kokivat ensimmäisen entisöintivaiheen aikana melkoisen muodonmuutoksen. Huonon miehen hommaa ei tämä käynnistystapa ole. . Vuodet ovat tehneet tehtävänsä; tasoitettavaa ja jynssättävää pintaa on joka puolella. Koeajo Koeajoon Hanski käynnistää Volgansa vanhan ajan malliin kammista kääntämällä. Puristusta riittää. Peurastaan ?Hirvivolga. Ihan tarkkaa tietoa vuosimallista ei ole, kun venäläisistä rekisteröintiasiakirjoista ei ota Erkkikään selvää. . Huippuja en ole etsinyt, mutta eiköhän tämä melkein satasta hyvällä tiellä kulje. Se osoittautui odotusten mukaiseksi ajopeliksi. Ikää sillä oli sopivasti. Moottori näyttäisi olevan 2,45 -litrainen ja hevosvoimia siinä Entisöinti ei ole hätäisen miehen hommaa. Sen hankkiminen osoittautui yllättävän helpoksi, kiitos netin ja Vladimirin, jonka Hanski oli oppinut tuntemaan rakennushommia tehdessään. Valtakunnan rajan Volga ylitti viime vuoden marraskuun 11. Näytelmässä tarvitaan myös taksiautoa, sellaista vanhaa kylätaksia. Viime kesänä tarkoitukseen lainattiin rääkkyläläiseltä Markku Tuomiselta Mosse. Korpirojun kulta-aikoina Mosse ei kuitenkaan ol- lut mikään yleinen taksiauto näillä kulmakunnilla. Halusin perehtyä Volgan tekniikkaan, halusin nähdä, mitä se on ?syönyt. Perinnepäiville mennään aikaisempien vuosien tapaan mopolla Kantosyrjän kaksitahtikerhon porukalla, Hanski kertoo. Volgan peltihommissakin työtä riittää vielä pitkäksi aikaa. Väistö on ottanut vanhan sanonnan kirjaimellisesti. Hiottavaa ja kunnostettavaa riittää joka puolella. on 70, Hanski kertoo ajopelistään. ?Välillä eteen, välillä taakse? Mikä sitten sai kiireisen miehen lähtemään isoon kunnostus- ja entisöintiurakkaan? . Niitä oli runsaasti taksikäytössä etenkin rajakylissä. Ajokuntoista Volgaa tai Pobedaa ei kuitenkaan ollut näytelmään helppo löytää. . Kyllä näillä penkeillä kelpaa ottaa kyytiä. . Se kuuluu asiaan, hän naurahtaa. Hyvin sujuu jarrutusvaihekin. . Hän toteuttaa Operaatio Volgaa. kun kerran lehtikuvissa, hän muistelee. Näistä lähtökohdista hän päätti hankkia itselleen lapsuus- ja nuoruusvuosilta tutun taksiauton ja kunnostaa sen. En ole niitä ihan äsken omin silmin nähnyt, ehkä jon- Kunnostettava pirssi löytyi rajan takaa Sortavalasta. Välillä on menty eteenpäin ja välillä on jouduttu ottamaan takapakkia.
Aluksen asemapaikka oli silloin Lappeenranta. Tänä aikana se joutui lentopommituksen kohteeksi ja sai reikiä kansirakennelmiinsa pommin sirpaleista. Ja kenet henkilö V pelastaa kellotapulista? Rooleissa nähdään Antti Etholén, Liila Jokelin, Juulia Kivi, Tiia-Mari Mäkinen, Ann-Mari Ohtamaa. Skenogra?an ja graa?nen suunnittelun on toteuttanut Reija Hirvikoski, puvustuksen Leila Hakkarainen, musiikin Paula Präktig, musiikin hoitaa viululla Pinja Lintonen sekä ohjaus ja dramatisoinnin Hannu Raatikainen. Henkilö V:n näytelmän perinnepäiville tuo Kiteen kaupungin kulttuuritoimi. Tapahtuma päättyy Partalan niin ikään historialliseen pihapiiriin, jossa tarjoillaan ajelun lopuksi pullakahvit. Siellä se toimi sotilaallisissa tehtävissä esikunta-aluksena ja myös mittaustehtävissä suorittaen meriväylien tarkistusharauksia. Vuosina 1941?42 Saimaa Tuomo Flinkman S/s Saimaa on pituudeltaan 24,7 metriä. Mitoiltaan se sopii liimattavaksi vaikkapa kirjan takakannen sisälehteen ja tulee siten kirjaa täydentäväksi liitteeksi. Aluksen alkuperäinen höyrykone kehittää yli kymmenen solmun matkavauhdin. Näytelmä Aapelin romaanista. Topi-Nalle tulee perinnepäiville viihdyttämään lapsia ja lapsenmielisiä. Esitys on liitetty osaksi Uuden Kiteen yhdistymistapahtumaa. Tuomo Flinkman. Nyt on tulossa pieni lisäpainos, joka ehtinee markkinoille elokuun lopulla. Kuka kummittelee neiti Naranterin kahvikesteillä. Levyttä sillä on 5,4 metriä ja syväys 1,7 metriä. Alus on edelleen tarkoitus säilyttää liikenteessä, jolloin se samalla pysyy jatkuvasti hyväkuntoisena ja hoidettuna. Sen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat varsin pienet ja liikenteessä ollessaan se pysyy paremmassa kunnossa kuin muutoin museoituna, Liikenneviraston ylitarkastaja Jukka Väisänen kertoo. tietä: Kirjakaupasta Kiteellä on saatavana nimelliseen hintaan kirjan aukeamakokoon painettu kartta. Alus suoritti silti lukuisia tarkastusmatkoja Suomenlahden puolelle. Saimaa on myös kuljettanut keisarillisen hovin jäseniä Pietarin ja Langinkosken välillä. Koti-Karjala Keskiviikko 10.7.2013 15 Höyrylaiva Suomessa 180 -vuotta S/s Saimaa esittäytyy Puhoksen Perinnepäivillä Liikenneviraston edustusalus, höyrylaiva s/s Saimaa saapuu Puhoksen Perinnepäiville ja samalla Höyrylaiva Suomessa 180 -vuotistapahtumaan, joka on yksi osa perinnepäiviä. S/s Saimaa rakennettiin Crichton-Vulcanin telakalla Turussa 1893 Saimaan alueen tarkastusalukseksi. (Kuva: Liikenneviraston arkisto.) Lapsia ja aikuisia Perinnepäivillä ilahduttaa Topi-Nallen terveiset Perinnepäivävieraille Hei kaikki ja tervetuloa Puhoksen perinnepäiville minunkin puolestani! Olen 4H:n maskotti Topi-Nalle ja haluan kertoa teille, mitä kaikkea kivaa 4H järjestää tulevilla perinnepäivillä kaikille lapsille ja lapsenmielisille! Topi-Nallen HuPi-teltassa meillä askarrellaan, pelataan pelejä, leikitään, tutustutaan perinteisiin, suomalaisiin kotieläimiin ja niiden merkitykseen sekä höpsötellään ja hassutellaan. Järjestämme myös arvontaa, kasvomaalausta ja sinulla on mahdollisuus osallistua jännittävän ToPi-passin suorittamiseen! Passi maksaa 2 ?/kpl ja suorittajat saavat muistoksi todistuksen ja sa- Koko kaupungin Vinski eli nykyisin Herra V malla osallistuvat myös 50 ? arvoisen lahjakortin arvontaan! Vau! Eikös kuulostakkin kivalta? Meillä 4H:lla on käytössämme suuuuuren suuri teltta, jonka tunnistat alueella helposti ja sen alla sadesäälläkin sattuu ja tapahtuu. Kiteenlahden kylän ulkopuolelta olevat lukijat ovat kaivanneet yleiskarttaa, jossa olisivat esillä lukuisat kirjaan päässeet kylänosat, jopa talonnimiä. Nyt siihen tarpeeseen on varauduttu vastaamaan kahta toimi Viipurin luotsipiirin tarkastusaluksena ja sen asemapaikkana oli Kotka. Tapahtumapäivän tarkasta ajankohdasta ilmoitellaan myöhemmin. Koko kaupungin henkilö V. Aapelin lastenkirjojen rakastettu sankari Vinski kiertää Suomea heinäkuussa 2013 nimellä Henkilö V. Se on teräsrakenteinen. Juhlaristeilyn jälkeen laivaan voi tutustua Myllyniemen satamassa. Alus palautettiin takaisin Saimaan luotsipiiriin marraskuussa 1942. Saimaa on säilynyt näihin päiviin asti miltei alkuperäisessä asussaan. Polttopuita höyryn kehittämiseen kuluu noin kuutiometri tunnissa. . Aluksen peräosaan oli sisustettu viihtyisä peräsalonki ja kaksi matkustajahyttiä vieraita varten. Saimaa siirrettiin Suomenlahdelle juuri ennen talvisodan syttymistä. Esitys on alunperin Metropolia Ammattikorkeakoulun esittävän taiteen koulutusohjelman tuotanto vuodelta 2012. Rooleissa nähdään Metropolian esittävän taiteen ja pop/jazz -musiikin koulutusohjelmien opiskelijoita. Aapelin romaanin Vinski on muuttunut Henkilö V:ksi, koska näkymättömyyden, yksityisyyden ja oman mielikuvitustilan kaipuu ei ole sukupuolisidonnainen asia. Esityksessä henkilö V:tä esittävät myös naisnäytteli- jät ja näkymättömyyden kokemus tulee siten jaettavaksi sukupuolesta riippumatta rampin molemmin puolin. Apteekkari C antaa pyynnöstä Henkilö V:lle näkymättömyyspulveria ja pian koko kaupungin asukkaat saavat tuntea näkymättömyyden valtavan voiman. Miten käy Lutikkalinnan laiskojen äijien. Kuvassa Topi on vierailulla Pyhäselässä 4H-ohjaaja Taru Riikosen kutsusta. Kiteenlahti-kirjaa täydennetään Kiteenlahti-kyläkirja on ollut loppuunmyyty jo kevättalvesta lähtien. Ainoastaan sen väri on muuttunut mustasta valkoiseksi. Perinnepäivillä. Oppaana on kirjan tekijä Pekka Havukainen sekä muita paikallisia asiantuntijoita. Pommituksen jäljet ovat vieläkin näkyvissä Saimaan historiallisessa salongissa. Puulämmitteinen höyrykattila vaihdettiin vuonna 1925. Lisäpainokseen sama kartta tulee mukaan jo sidonnassa. Elokuussa Kiteenlahdessa on tapahtumapäivä, jonka yhteyteen on suunniteltu kiertoajelu, jolloin bussimatkana tutustutaan kylän kulmakuntiin ja historiallisiin paikkoihin. HuPitelttamme toimii myös muksuparkkina, joten te kaikki tytön tylleröt ja pojan pallerot olette tervetulleita viihtymään seuraamme pitemmäksikin aikaa! Ja paikalla tepastelemassa myös itse allekirjoittanut karvainen kaveri Topi. Perinnepäivillä nähdään! Topi-Nalle Koko kaupungin Vinski ilahduttaa niin lapsia kuin aikuisiakin sunnuntaina Puhoksen 8
Olen maalannut seitsemän vuotta. Sama sisäinen palo käskee tarttumaan pensseliin niin harrastajaa kuin ammattitaiteilijaakin. Myös itseoppineen taiteilijan kädenjälki voi koskettaa katsojaa yhtä paljon kuin oppineenkin, joskus jopa enemmän. saakka Kiteellä Kästekosen aitassa. Elämän värein Tällainen aittamainen, valoisa tila on omiaan kesänäyttelylle. Helena Halttusella on näyttelyssä 13 maalausta ja Maija Kopperilla 17. Hän on tavoittanut maisemissaan erilaisia tunnelmia, valon ja varjon, järven peilityynen kirkkauden, metsän tumman salaperäisyyden. Sieviläisen töitä on näytillä myös Kotileipomo Vaittisen seinillä Puhoksen tienristeyksessä kuutostien varrella. Olavi Sieviläinen on pitkän linjan taiteilija, joka maalaa mielellään luontoa. Loimela kertoi aloittaneensa maalaamisen vasta vuosi sitten. Viime talvena ehdin yhden kerran Ahti Pitkäsen kuvataidekurssille, jolloin hän opetti, miten sivellintä pidetään kädessä, Maija naurahtaa. . Koti-Karjala 16 Keskiviikko 10.7.2013 Öljyväritöiden näyttely Kästekosen aitassa Maalauksia elämän värein keintä on, että katsoo sydämellään. Helena Halttusen ja Maija Kopperin Elämän värejä -öljyväritöiden näyttely on avoinna ensi sunnuntaihin 14.7. Elämän koko kuva, valot ja varjot vaihtelevat, ja siinä ilo ja onni, tuska ja kärsimys. Kankaalla on kenties vain pieni hetki vangittuna; aavistus menneisyydestä, tästä hetkestä ja tulevaisuudesta, häivähdys tuonpuoleisesta. Maija mainitsee ortodoksien sanovan, että ikoni on ikkuna tuonpuoleisuuteen. En tiedä, tarvitseeko taidetta ymmärtää järjellään, tär- Maija Kopperi: Passion Helena Halttunen: Kesäillan valssi Olavin ja Jarmon taidenäyttely Tuhkalassa Kun on syntynyt taiteilijaksi, ei välttämättä tarvita taidekouluja maalatakseen kuviksi sisäiset tuntemuksensa. Sen voi kokea Kesälahdella Tuhkalassa, missä on esillä heinäkuun ajan kahden itseoppineen taiteilijan, Olavi Sieviläisen ja Jarmo Loimelan teoksia. Sieviläinen on maalannut jo monta vuosikymmentä ja pitänyt lukuisia näyttelyjä. Tuhkalan työt ovat pienikokoisia akryylitöitä. Hän ei kuitenkaan kerro niitä eikä selittele kuviaan, vaan jättää tarinoiden etsimisen katsojien tehtäväksi.. Pidän jostakin syystä sinivärisistä kukista ja maalaan niitä mieluusti. Helena on syntynyt ja kasvanut Kiteellä sekä palannut kolme ja puoli vuotta sitten juurilleen. Maija Kopperin ja Helena Halttusen Elämän värejä -öljyväritöiden näyttely on avoinna sunnuntaihin saakka. Värien leikki on silmäähivelevää ja kuvat kertovat kaikki oman tarinansa. Sireenit ovat lempikukkiani ja myös lupiinit. Mielenkiintoisimmat aihepiirit löytyvät hevosista, luonnosta kukkien ja maisemamaalausten muodossa sekä enkeleistä. Nämä maalaukset eivät ole ikoneja, mutta kenties avoin ovi tai ikkuna mielen maisemaan, sisäisiin tunteisiin ja ajatuksiin. Molemmat ovat harrastajamaalareita. Helenan näköismaalauksissa värit ja muodot näkyvät eläinten, luonnon ja ihmisten kuvauksena, Maijan töissä värit kuvastavat tunteita ja ajatuksia osin abstraktisessa muodossa. Eläimet, luonto ja enkelit Helena Halttunen on koulutukseltaan artesaani ja harrastanut öljyvärimaalausta seitsemän vuotta, viitisen vuotta posliininmaalausta ja myös ikonimaalausta viime syksystä saakka. . Hän ei maalaa mallista eikä matki muiden taiteilijoiden töitä. Hän antaa mielikuvien virrata ja aihe syntyy kuin itsestään, kun tarttuu pensseliin ja ryhtyy työhön. Hän ei selittele eikä kerro kuvien tarinoita, vaan hän jättää sen katsojalle. Loimela maalaa heinäkuussa uusia tauluja, jotka hän vie Tuhkalasta jäljelle jäävien teostensa kanssa Helsinkiin kristilliseen monitoimikeskuksen One Way Housen näyttelyyn. Katri Tirkkonen Jarmo Loimelan tauluissa on kaikissa oma tarinansa. Taiteilijat ovat avanneet näyttelyvieraille hitusen sydäntään. . Hän on pitkäaikaistyötön ja maalaaminen on hänestä hyvää ajankulua ja se tuo uutta sisältöä elämään. Hän maalaa mieluiten öljyväreillä kankaalle. Taustalla Helena Halttusen maalauksia. Maija Kopperin teoksissa värit vaihtuvat välillä kirkkaisiin, välillä tummiin elämänvärien tavoin. . Hänellä on ekspressionistinen ote työhönsä. Omissa töissäni näkyy niin vakaumukseni, ympäristöteema kuin kipu, kärsimys ja kuolema. Veijo Mustonen Omat tarinansa Maija Kopperin jokaiseen maalaukseen liittyy oma tarinansa, joka selittää maalausta ja antaa sille siivet. Monen maalauksen alapuolella olevat niin Maijan kuin tunnettujen kirjoittajien runot tuovat maalauksille lisäulottuvuutta, selittävät maalarin suhdetta teokseen.