Koti-Karjala 11.06.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Koti-Karjala Yksityistieisännöintiin ja työturvallisuuden parantamiseen MAKE SAFE KY Muihin askareisiin TUPAUKOT Marko 0400 927 200 www.makesafe.? Keskiviikko 11.6.2014 N:o 46 Irtonumero 1,30 ? 55. vuosikerta Pudotimme yli 3000 tuotteen hintaa Grilli Kokonainen VILJAPORSAAN MARINOITU KASSLERPIHVI 99 450 g (5,53 kg) 49 2 kpl Voimassa to-la 12.?14.6. Herkkutorilta Porsaan 11 1 l (0,88 l) ei sokerittomat 3 3 3 kpl 160 g (6,25 kg) Yksittäin 1,20 /kpl kg ica ERÄ! OBH Nordica 7 Etu K-Plussa-kortilla Kastehelmi 248 mm s KIRKAS
OMENANVIHREË
harmaa, v.sininen ilman korttia 31,90 Erilaisia naisten Kastehelmi jalallinen s PUUVILLA sKOOT 3n88, 10 KULHO 35 cm s 6ËRIT KIRKAS
OMENANVIHREË
vaaleansininen 00 2 kpl 1790 ilman korttia 7,90/kpl -30% Etu K-Plussa-kortilla -28% VIIVI TYYNY ERÄ! Teno s X CM 3 95 SÄHKÖVATKAIN 6786 22 45 - 5 nopeutta - Turbotoiminnolla heti täysi teho - Kromatut vispilät ja taikinakoukut - 2 vuoden takuu ilman korttia 44,90 -50% Etu K-Plussa-kortilla ilman korttia 7,95 MEIKKEJÄ TARJOUSHINTAAN! Maybelline Dream Matte Mousse MASCARAT MAS 500 kpl 18 ml (550,00/l) -50% Etu K-Plussa-kortilla 10,00/kpl (800,00/l) 95 - Teho 400W - 2 nopeutta ja soft touch- nopeudenvalitsin - Terä ruostumatonta terästä - 2 vuoden takuu 990 kpl 14,90/kpl (827,77/l) L´oreal True Match MEIKKIVOIDE L´oreal False Lash Wings 30 ml (330,00/l) MASCARAT 9 7 ml (1985,71/l) 90 kpl ilman korttia 29,90 1390 kpl -40% -30% Etu K-Plussa-kortilla VOHVELIRAUTA 6960 14 - Teho 850W - 2 vuoden takuu ilman korttia 29,90 95 -33% Etu K-Plussa-kortilla ilman korttia ilman korttia ilman korttia Etu K-Plussa-kortilla 16,50/kpl (563,33/l) ilman korttia 19,90/kpl /kpl (2842,85/l) UUTUUS! Scholl Velvet Smooth sähkökäyttöinen JALKARASPI 39 90 pkt Tarjoukset voimassa 11.?15.6. saakka, tai niin kauan kuin kkuiin tava tavaraa v raa riitt riittää. tää. ä Taval l i sta parempi Ruok ak auppa KUPIAINEN MATTAMEIKKIVOIDE Maybelline Great Lash Mayb 12,5 ml (400,00/l) 14 SAUVASEKOITIN 6704 Etu K-Plussa-kortilla ilman korttia 24,90 Pirta ALUSLAKANAT AT ja TYYNYLIINAT 1990 LAUTANEN PRINTTI T-PAITOJA -50% TUOTTEITA -37% ilman korttia 9,90 Etu K-Plussa-kortilla Hinnat voimassa to?su 12.?15.6., ellei toisin mainita. Etu K-Plussa-kortilla -20% -10% 4 tlk ilman korttia 0,98 /tlk (0,98 l) COLLEGECAPRIT Etu K-Plussa-kortilla 50 00 Vitalinea Pro RAHKA 0% Naisten 90 kpl Juissi MEHUJUOMAT rs s PUUVILLA s6ËRIT PINKKI
Valtuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti. Valtuusto hyväksyi nuorten kesätyöllistämiseen 13.000 lisämäärärahan. Demariryhmä sai tukea vain kristillisten Aarne Laasoselta äänestyttäessään kauppakeskus Troikan remonttiin esittämästään 25.000 lisämäärärahasta. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Marketta Sairanen (kesk.) esitti Potsipäivien yhteydessä järjestettävien Katri Helena juhlallisuuksiin varattujen, yhteensä 30 000 euron määrärahojen siirtämistä sivistystoimen perusopetuksen menokohdalta kunnanhallituksen menoksi. Lisämäärärahaesityksen tehnyt ympäristölautakunnan puheenjohtaja Martti Haaranen (sd) pelkäsi, että välttämättömään korjausrakentamiseen ei riittäisikään enää rahaa. Kari Sarkkinen. info 0400 133 807 + e sti 99 1 99 0 49 19 e nti pe Arp Remonttiraha äänestytti Tohmajärvellä 400 g (3,73 kg) 6 x 70 g (5,21 kg) 2 kpl Atria Hiillos GRILLIMAKKARA JÄÄTELÖTUUTTI kpl Lämpimät leivät ja leivonnaiset omista uuneista. uu -36% 1 kg ARKISIN 8.30?17 LAUANTAISIN 9?13 ey 25 Espanja I lk 99 Voimassa 12.?14.6. ilman korttia 2,69 /kpl (5,98 kg) Voimassa to-la 12.?14.6. MINIVESIMELONI 400 g (4,97 kg) rv Te 7 Etu K-Plussa-kortilla Etu K-Plussa-kortilla Atria Wilhelm GRILLIMAKKARAT 95 -16% -42% kg ilman korttia 13,95 /kg Ruotsi 440 g (5,00 kg) 500 g (3,98 kg) Egypti 7 Tuore KOKONAINEN KIRJOLOHI kg UUTUUS ! Fazer Leivottu KAURAHERKKU Suomessa. VIHREÄ RYPÄLE Etu K-Plussa-kortilla 250 kg:n erä Omista uuneista 2 99 -35% rs ilman korttia 3,89 /rs (8,64 kg) 90 ULKOFILEEPIHVI Voimassa to-la 12.?14.6. n. www.kupiainen.net Kiteentie 6, Kitee, puh. 8?21, la 8?18, su 12?18 petri.kupiainen@k-supermarket.. Menot ovat 0,7 prosenttia viime vuoden vastaavaa aikaa pienemmät. Osavuosiraportin yhteydessä Tohmajärven kunnanvaltuusto hyväksyi määrärahamuutokset. valkoinen, musta Etu K-Plussa-kortilla 1 kpl Palvelemme: ark. 500 g maustamaton tai marinoitu MAAKUNNAN VUODEN 2013 YRITTÄJÄ www.k-supermarket.? 4 Atria VILJAPORSAAN SISÄFILEE HK BROILERI TULE JA TUTUSTU Talousluvut Tohmajärvellä näyttävät kuluvan vuoden ensimmäisen neljän kuukauden osalta hyvältä. Äänin 1710 varat totutettavaan remonttiin otetaan ympäristölautakunnan korjausrakentamiseen jo varatuista määrärahoista, joita on vapaana vielä puolet eli noin 50.000 euroa
Tällä hetkellä koko sopimus kuulostaa poutapilvimäiseltä sanahelinältä. Mielestäni on myös kauheaa kuulla, että Keski-Karjalan musiikkiopiston paikkoja esitetään vähennettäväksi 105:stä 70:een käsitykseni mukaan sekä Kesälahden että Kiteen toimipisteissä. Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle Puhoksen koulun lakkauttamista vuonna 2016 ja Kesälahden yläkoulun lopettamista kaksi vuotta myöhemmin. Puhoksessa lautakunnan ratkaisu aiheutti nopean vastareaktion. Heittäisin ilmaan ajatuksen, että tämä näkyy pitkässä juoksussa oppilashuollon kuluissa. Epäselväksi jäi esityksistä myös se, mihin tyhjentyneitä tiloja käytetään. Tämän myönsivät monet paikalla olleet valtuutetutkin. Esityksen taustalla ovat kovat taloudelliset faktat. Miksi tonttipolitiikalla houkutellaan lapsiperheitä Puhokseen, jos samaan aikaan laitetaan pönkä koulun ovelle. Katkeruutta aiheuttaa myös koulutoimen investointipolitiikka: Kiteen taajaman kouluihin on sijoitettu rahaa kymmeniä miljoonia euroja, kun niitä on rakennettu ja peruskorjattu moneen kertaan. Onko nyt käymässä niin, että lakkautuslistalla olevat koulut joutuvat nyt näiden investointien ja kaupungin viimeisen reilun kymmenen vuoden löysästä taloudenpidosta johtuvien isojen alijäämien maksumiehiksi. Olisikohan nyt aiheellista ottaa aikalisä, ja miettiä vakavasti, mikä on kaupungin kokonaistaloudellinen etu. Ihmettelen vain, miksi suurin osa näistä isoista leikkauskohteista ovat meidän Kesälahtelaisten rakkaimpia asioita. Pyydänkin nyt teiltä, Kiteen päättäjät, malttia sekä kaupunkilaisten kuulemista. Liittymissopimuksessa uuden kunnan visioksi kuvattiin elinvoimaista maaseutukaupunkia Pohjois-Karjalassa, jossa on hyvä elää, asua ja yrittää. Koti-Karjala 2 Keskiviikko 11.6.2014 Käykö kello Puhoksen koululle? Kiteen sivistyslautakunta teki viime viikolla säästöpaketin, joka pitää sisällään kovia kuluratkaisuja. Onko olosi nyt hyvä ja miten omatuntosi, jos sinulla sellaista on lainkaan? Tämä tapahtui muutama viikko taaksepäin. ps. Yhdistymissopimuksessa luvataan säilyttää perusopetus ja aiesopimuksessa nimenomaan turvata yläkoulun säilyminen Kesälahdella. Nuokkarilta löytyvät myös tietääkseni Kesälahden ainoat bänditilat sekä -laitteistot, joista Nuorisoseura pitää hyvää huolta. Kesälahden yläkoulu on ehkä kooltaan pieni, mutta sitäkin lämpimämpi. Sitä minä ja varmasti jokainen muukin haluaisi. SUSANNA HAVERINEN Tuli todella lämpimiä muistoja mieleeni, kun luin sanomalehti Karjalaisesta, että Kiteen vanha lääkäritalo peruskorjataan. Äitini teki muistorikkaan ja pitkän elämäntyön lääkärin vastaanottoapulaisena kyseisessä talossa. miljoonalla eurolla ja taisipa siinä Kiteen vanhalla terveyskeskuksellakin olla jotain pientä sisäilmaongelmaa, vaikka eikös sitäkin jonkin verran veronmaksajien rahoilla korjattu hiljattain. Toivotan kaikesta huolimatta onnea peruskorjaushankkeelle ja toivon sydämestäni, että nyt oikeasti osattaisiin tehdä pitkäikäinen terve talo. JOUKO IGNATIUS Sinulle pyöräni kumin puukottaja Miksi puhkaisit pyöräni takakumin sillä aikaa, kun olin Satulavaarassa kauppa-autossa asioimassa. Jopa nekin, jotka valittavat verojensa suurta määrää, ovat tuhlauksen tukijoita: äänestämällä tuhlarit edusmiehikseen tietoisesti. Allekirjoittanutkin oli yhtenä päättäjänä 90-luvun laman kynnyksellä kunnanhallituksessa. Jäävätkö Kesälahden yläkoulu, kirjasto, Kesälahden Nuorisotalo, Sovintola sekä myös lakkautettavaksi esitetty Puhoksen koulu vain seisomaan muistoiksi vanhoista ajoista. Jos kirjastosta ei löydy jotakin, avulias henkilökunta tekee parhaansa. Siksi kirjasto on kovassa käytössä myös kesäasukkailla. Tutkin Kiteen ja Kesälahden yhdistymissopimuksen sekä sen liitteenä olevan aiesopimuksen. Aiesopimuksessa kohta 4. Neuvottelun tulos kertoo että kuntaliitosneuvotteluryhmät ovat käyneet nämä tavoitteet yhdessä läpi sekä sitoutuneet niihin. Kesälahden koulu on yhteinäiskoulu, johon siis kuuluu alasekä yläkoulu. Yleinen käsitys oli, että ?mitä enemmän rahaa levitetään, se tulee takaisin tuplan kanssa, mukaan lukien velkarahakin?. Läheisenä koulun toiminnassa toimii valoisa, avara ja hyvävalikoimainen kirjasto. Ymmärrän että rajuja säästötoimenpiteitä on tehtävä kaupungin säilyttämiseksi. Leikkaus kuulostaa hurjalta ja hieman järjettömältäkin. Siis äänestävä kansa suunnan määrää kunnissa ja valtion hallinnossakin. KAUKO LESKINEN Pataluodon koulu peruskorjattiin kymmenellä miljoonalla muutama vuosi sitten ja nyt sitä olisi ?korjattava. Kannattaa vielä kaksi kertaa miettiä voisiko se nyt onnistua, ettei muutaman vuoden päästä pureta talo todeten, että sisäilmaongelmahan se siinä. En tiedä mistä ihmeestä nämä nykyajan rakentamiseen liittyvät ongelmat johtuvat. On enemmän sääntö, kuin poikkeus, että miljoonilla ja jopa kymmenillä miljoonilla rakennetut talot ovat muutamassa vuodessa käyttökelvottomia. Valtion varoin rakennettu Joensuun oikeustalo purettiin, Tahallista tuhlausta! Koti-Karjalan yleisöpalstalle 24.5.2014 on Seija Pajatie kirjoittanut Kiteen kaupungin holtittomasta verovarojen käytöstä, jota mielipidettä huomattava osa kansasta paheksuu. Aiesopimuksesta löytyy myös kohta, jossa kerrotaan Sovintolan peruskunnostuksesta kulttuuri- ja vapaa-ajan tiloiksi sekä Nuorisotalon kunnostamisesta. Tule sopimaan asia, ettemme tarvitse poliisin apua. MUMMO MAASEUTULTA. Kerrassaan esimerkillistä aloitteellisuutta ja kansalaisaktiivisuutta tilaisuuden pääjunailijana toimineelta Jarkko Nousiaiselta. Kriisipalaverissa tuli päättäjille paljon tietoa. Korento, Kirjakammari sekä kahvila nostavat paikallista osaamista, käsityötä ja hyvää mieltä esille. Nuorisotalon tilat ovat suht? ahkeraan käytössä läpi vuoden. Myös tämä näkyy koulun arjessa. Koulusta tullessa kävin joskus tinkimässä markkoja äidiltäni, joka ojensikin silloin tällöin tuuletusikkunasta karkkirahaa lempeästi hymyillen. Jorma Rytkönenkin oli tässä talossa töissä nuorena kunnanlääkärinä. Arvostan kovasti rakennuksen korjaamisen puuhamiehiä, mutta minulle on tul- lut melko voimaton olo, kun olen lukenut lehdistä näitä peruskorjauksiin liittyviä uutisia. Jo seuraavana sunnuntaina koolla oli kriisipalaveri, johon oli kutsuttu kyläläisten lisäksi kaikki Kiteen kaupunginvaltuuston jäsenet. Puhoslaiset puhuivat suunsa puhtaaksi ja näin pitää tässä tilanteessa tehdäkin. Ja tokkopa se valtio kaupunkia konkurssiin laittaa, vaikka yhteisesti sovitusta talouden tasapainotusohjelmasta hieman tingittäisiin. MT Oi niitä aikoja... kiopistoon hakee joka kevät useampi kuin paikkoja on. Taidekasvatuksesta seuraa pelkkää hyvää, ja mielestäni on surullista että vähäiset harrastusmahdollisuudet rajataan minimiin. Pelkkä numeroihin tuijottaminen ei tässä tilanteessa riitä. On ennakoitava myös niitä seurannaisvaikutuksia, joita koulujen lakkauttamisesta aiheutuu. Sunnuntai-illan kriisipalaverissa tuotiin esille paljon asioita, jotka puoltavat koulun säilyttämistä. Koulu on hyvässä kunnossa, siihen on tehty äskettäin mittava lämpöinvestointi ja oppilaitakin on reippaasti yli 60 ja näkymät lähivuo- sille ovat kohtuullisen hyvät. Aiheellista ihmetystä herätti myös kaupungin eri hallintokuntien erilaiset strategiset linjaukset. Lautakunta on päätöstä tehdessään noudattanut Huoli yhteisen Kiteen huomisesta Viime viikon surulliset uutiset Kiteen lautakuntien esityksistä saivat minut -sekä varmasti monen muunkin- pohtimaan tulevia päätöksiä sekä niiden vaikutuksia meihin kesälahtelaisiin ja kaupungin yhteishenkeen vakavasti. Sovintolan ja Nuorisotalon sulkeminen, yläkoulun lakkauttaminen sekä kirjaston toiminnan supistaminen herättävät vilkasta keskustelua laitakaupunkilaisten keskuudessa. Sovintola tuo toiminnallaan ihanaa väriä kylänraitille ja toimii kulttuurin keskuksena. Ryhmäkoot ovat sopivia tehokkaaseen opetukseen, oppilaat ja opettajat tuntevat toisensa ja ennen kaikkea koulumatkat pysyvät kohtuullisena. Jota sekoitti hieman Neuvostoliiton taloudellinen romahdus, joka monen mielestä Suomessa kyllä onnistuisi. Vaikka käytäntö osoitti aivan päinvastaista. Sanotusta johtuen sain häirikön leiman vastaväitteistä johtuen, vaikka tuolloinkin jouduttiin velkaa tekemään lakisääteisiinkin menoihin. Siis Kiteen kaupungin talouden tuhoaminen on ollut pitkäkestoista ja tahallista, joka edistää järjestelmän muuttamisaikeita kommunistidiktatuuriksi. Sopimuksessa vapaa-aikatoimen palvelut turvataan vähintään nykyisellä tasolla, johon kuuluu Nuorisotalon ylläpitäminen. Mikäpä muu taho olisi oikeampi puhumaan oman kyläkoulun puolesta kuin kyläläiset itse. Kummankin koulun lakkautusesitys tuli isona yllätyksenä. Raameja asetettaessa on lähdetty siitä, että kaupungin yli 11 miljoonan euron alijäämä on saatava katettua neljän seuraavan vuoden aikana. Koulujen lakkautukseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, joita laskelmia tehtäessä ole voitu ottaa huomioon. Musiik- niitä raameja, jotka sille on annettu
Virkamiehet eivät ole tupeloineet, vaan toteuttaneet valtuuston tahtoa säästötavoitteita asettaessaan. Koti-Karjala Koti-Karjala Kiteen, Tohmajärven, Rääkkylän ja Kesälahden puolueeton paikallislehti. Päätoimittaja Marko Torni. Puhoksen asukkaat kriisipalaverissa: Kesälahden yläkoululaiset Kiteelle Koulun lakkauttamiselle ei löydy järkiperusteita Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela toi julki faktan, miksi nykyiseen tilanteeseen on ajauduttu. . Me muutimme takaisin Kiteelle 1,5 vuotta sitten asuttuamme 15 vuotta Espoossa. Paluuta harkitessamme annoimme paljon arvoa sille, että Puhoksessa on lapsille hyvä kasvuympäristö; koulu ja sen yhteydessä toimiva päiväkoti. . Jos koulu loppuu, joudumme vakavasti harkitsemaan, maksammeko veromme Kiteelle vai jonnekin muualle. . Saavatko he jatkaa vanhassa tutussa koulussa vai onko edessä siirtyminen Kiteen taajaman kouluun? Kuntalaisilla on nyt mahdollisuus sanoa mielipiteensä Puhoksen koulun lakkautussuunnitelmasta. Eivät muut hallintokunnat samalla tavalla toimi, Auvinen jatkoi. Sami Palviaisen mielestä on hölmöläisen hommaa, kun säästöjä kohdistetaan lapsiin ja nuoriin. . Joku kasvatustieteilijä on sen hatusta vetäissyt. Siinä ei ole otettu huomioon ainakaan niitä seurannaisvaikutuksia, joita koulun lopettamisesta aiheutuu. . Kiteen sivistyslautakunta esitti viime viikolla Puhoksen koulun lakkauttamista säästösyihin vedoten. Kyläläiset toivat julki näkemyksensä kuntapäättäjille Jarkko Nousiainen koollekutsumassa kriisipalaverissa sunnuntai-iltana. Koulun lopettaminen ei tuonut luvattuja säästöjä, kun kiinteistön kulut jäivät kuitenkin kunnalle maksettavaksi. ?Alijäämän kattaminen ei ole ongelma? Matti Kosonen epäili kaupunginjohtajan unohtaneen kuntalaiset säästöesityksiä tehdessään. Se tie on kuljettu loppuun, eikä tulopuolella ole tulossa muualtakaan apuja. Valtuusto on tehnyt yksimielisen päätöksen, että kaupungin talous on saatava tasapainoon valtion edellyttämällä tavalla. . Tällä menolla kaupunki säästää itsensä hengiltä. Näillä perusteilla lautakunta on esittänyt Puhoksen koulun lakkautusta vuonna 2016 ja Kesälahden yläkoulu on suunniteltu lakkautettavaksi kaksi vuotta myöhemmin. . metsän myynnillä ja pienellä ?kikkailulla?. Kosonen ei katsellut hyvällä myöskään kuntaliitossopimuksen rikkomista. Valitettavasti Kiteen imago yrittäjäystävällisenä kaupunkina on jo mennyt koko valtakunnan korkeimman veroprosentin takia, Olkkonen kritisoi. Koivikolla ravintolaa ja Puhoksessa laivassa kesäkahvilatoimintaa aloittava Markku Väkeväinen yhtyi Olkkosen ajatuksiin. . Ne Miten käy Puhoksen lasten. Miksi virkamiehiä ei kilpailuteta, kun yrityspuolella sitä joudutaan tekemään jatkuvasti, hän vihjaisi. Useissa puheenvuoroissa muistutettiin myös kaupungin kouluun tekemästä mittavasta lämpöremontista ja muutoinkin hämmästeltiin toimintojen ristiriitaisuutta. Yhtäältä kaupunki haluaa tonttipolitiikalla saada Puhokseen uusia lapsiperheitä, mutta samaan aikaan vetää tältä työltä mattoa alta heikentämällä lapsiperheiden palveluja. ?Talouskurssia pakko oikaista? Puolustuksen puheenvuoron käytti sivistyslautakunnan puheenjohtaja Erkki Arovainio. Hän muistutti, että Kiteellä on viimeisen kymmenen vuoden ajan tehty jatkuvasti tappiollisia tilinpäätöksiä ja nyt on pakko oikaista kurssia. Koulupuolella tämä merkitsee, että vuoteen 2018 mennessä toiminnallisia menoja on karsittava 1,4 miljoonan euron verran. . Siihen kyllä rahaa löytyy. . Taseessa oleva runsaan 11 miljoonan euron alijäämä pitäisi saada katettua vuoteen 2018 mennessä. Yhteisesti hyväksytyn tavoitteen taustalla on Lahtelan mukaan selkeä päämäärä: kaupungin elinvoimaisuuden turvaaminen ja päätäntävallan pitäminen omissa käsissä. Puhoslaisia valtuuston linjaukset eivät lämmitä. Hämmästelen myös tapaa, jolla arkaluonteiset asiat päätettäväksi tuodaan. Tämän vuoksi kaupunginvaltuusto päätti 16.12.2013 talousarvion käsittelyn yhteydessä, että yksilöity toimenpideohjelma laaditaan vuosille 2014-2018. Toimenpiteitä kohdistetaan myös vuodelle 2014. Lautakuntien tuli laatia talouden tasapainottamissuunnitelma ja konkreettinen toimenpideohjelma ja käsitellä se toukokuun loppuun mennessä. Jouko Väistö Tuomo Flinkman Puhoksen ja sen lähikylien asukkaat ovat tyrmistyneitä kyläkoulunsa lakkautussuunnitelmasta. talousjohtaja ovat laatineet toimialajohtajille ja lautakunnille ohjeen talouden tasapainottamissuunnitelman ja toimenpideohjelman laatimiseen vuosille 2014-2018. Hänen näkemyksensä mukaan runsaan 11 miljoonaan euron alijäämän kattaminen ei ole ongelma, eikä säästöjä ole mikään pakko saada kertarysäyksellä niin paljon kuin kaupunginjohtaja esittää. Lisäksi talouslukuja on mahdollista kaunistella muillakin konsteilla, mm. Mo- net säästöesitykset ovat kuntaliitossopimuksen vastaisia, ja etenkin kouluverkon osalta niistä puuttuu kokonaisvaltainen, kunnan kaikki osat tasapuolisesti huomioonottava näkökulma, hän ilmoitti. Pertti Hyttinen näki aiheelliseksi kysäistä, miksi säästöjä ei haeta virkakoneistosta. . Kansalaisopiston lakkauttaminen. Oudolta tuntuu, että terveen koulun ylläpitoon ei ole rahaa, mutta samaan aikaan keskustaan rakennetaan yli kymmenen miljoonan euron koulurakennusta. Minusta kunnassa pitäisi jatkuvan säästämisen sijasta miettiä, miten tänne saataisiin lisää verotuloja. En voi ymmärtää myöskään sitä, että sivistyslautakunta ei ajattele lasten ja nuorten parasta, vaan on aina ensimmäisenä etsimässä säästöjä, kun niitä hallintokunnilta vaaditaan. Se ei pidä paikkaansa. Kyllä koulupalveluja pitää olla muuallakin kuin Kiteen keskustassa. Ollaan kriisikunnan rajoilla. . luopumalla Kesälahden nuorisotalotoiminnasta, vähentämällä musiikkiopiston paikkoja neljän vuoden aikana yhteensä 35:lla, Sovintolasta luopumalla, latuverkkoa ja jäähallin yleisövuoroja supistamalla ja liikuntasihteerin eläkkeelle siirtymisellä yhteensä 169 000 euroa. Kirjaston ja lukion yhteiset karsinnat olisivat reilut 150 000 euroa. Kuntalain mukaan Kiteen kaupungin taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena taloussuunnitelman yhteydessä, on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, jolla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Kiteen suunnittelukausi on neljä vuotta ja ulottuu vuoteen 2017. Suunnittelukaudella alijäämää, 11,1 miljoonaa euroa (991 euroa / asukas), ei saada katetuksi. Meilläkin yrityksiä on kaksi. Puhoksessakin infra on niin hyvässä kunnossa, että kaupungin kelpaisi käyttää sitä omassa markkinoin- nissaan. Hän kuten myös Marko Koskinen myönsivät tehneensä virheen olleessaan mukana lakkauttamassa Purujärven koulua. Musiikkiopiston lakkauttaminen, Arovainio heitti kysymyksiä. ?Virkamiehet eivät ole tupeloineet?. Koulupuo- lellakin on tehtävä rakenteellisia uudistuksia, kun oppilasmäärä vähenee nykyisestä runsaasta 970 oppilaasta 760 oppilaaseen vuoteen 2020 mennessä. . Tason saavuttaminen edellyttää merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Suunnitelman mukaan merkittävimpiä asioita ovat Puhoksen koulun lakkauttaminen vuonna 2016 sekä Kesälahden 7?9 luokkien siirtäminen Arppen kouluun 2018. Näistä säästöä kertyisi noin 420 000 euroa. Perusopetuksen osalta säästöjä on arvioitu syntyvän yhteensä 585 000 euroa. Varhaiskasvatuksen puolella säästöä saadaan mm. koululaisten päivähoidosta luopumisella, esimiestehtävien yhdistämisellä, eläkkeelle jäämisten kautta sekä Puhoksen päivähoidon siirtämisellä Kieppiin yhteensä 265 900 euroa. Vapaa-aikatoimen kuluja karsitaan mm. Mitkä olisivat sitten vaihtoehdot. Puhos on myös hyvä paikka pk-yrittäjälle. Meillekin Kiteelle muuttaessamme lähikoulu ja päiväkoti olivat ison luokan juttuja. Ihmettelen suuresti, miksi 66 oppilaan koulua pitää lähteä lopettamaan, kun se ei ole ollut edes millään lakkautuslistalla. Olemme tilanteessa, jossa talous on laitettava tasapainoon ja palveluja mitoitettava tarpeen mukaan. He seisovat sataprosenttisesti koulunsa säilyttämisen takana. Kyse on koko Puhoksen tulevaisuudesta, josta valtuusto heti juhannuksen jälkeen päättää. Kiteen kaupunginjohtaja ja vs. Kyllä tässä johtopäätöksiä joutuu tekemään, jos koulu täältä lähtee, hän ilmoitti. ?Miksi terve koulu lakkautuslistalle?? Vesa Auvinen ilmoitti jääneensä sivistyslautakunnassa yksin, kun Puhoksen koulun lakkautusesitystä tehtiin. . Veroprosentti on Kiteellä Suomen korkein. Koulun lakkautusta on perusteltu 170 000 euron nettosäästöllä. Lakkautusta vastustava nimienkeruulista löytyy Siwalta. otetaan esille vasta silloin, kun kokous alkaa. Kritiikin aihetta koulupuolen toiminnoissa hän näki laajemminkin. . Lukion lakkauttaminen. Kiteen sivistys- ja vapaa-aikalautakunta käsitteli asiaa viikko sitten. Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan osalta toiminnallisia kustannuksia on vähennettävä 1,4 miljoonaa euroa nykytilanteesta vuoteen 2018 mennessä. Viesti oli selkeä: koulun lakkauttamiselle ei löydy järkiperusteita. Keskustelu kyläkoulun tulevaisuudesta alkoi värikkäästi, kun Erno Olkkonen avasi sanaisen arkkunsa.
104:30. NIMIPÄIVÄT Keskiviikkona: Impi, Immi, ort. 18 Miestenpiiri. Tervetuloa! ?Kun rakkaus siirtyy yli rajan, kivi kertoo maisen ajan.? (!54!+)6%4 jatkuvassa myyntinäyttelyssä s5UDETKIVETJALISÊNIMIENKAIVERRUKSET kivenveiston ammattilaiselta v. kesäkuuta 2014 Aurinko nousi tänään klo 3.11 ja laskee klo 22.48. Hyvää kesäpäivän jatkoa! PÄIVÄN SANA Kun lähetät Henkesi, hän luo uutta elämää, näin uudistat maan kasvot. Ps. Perttu. Torstaina: Esko, ort. 18.30 Rukousilta. Su 15.6. 1993 KARJALAN MUISTOKIVI OY 4ERVETULOA tutustumaan! %3!(!65+!).%. -ALJAKIVENTIE ". Eeli, Torsti. Kiitos muistamisesta lakkiaispäivänäni. ANNE-MARI ALHAINEN Ystävämme Isä, ukki, appi Kirsti Orvokki KÄYHKÖ Pentti Timo Juhani LEMINEN G 22.1.1951 Helsingissä 2.5.2014 Kiteellä G 9.7.1950 Kesälahti 18.5.2014 Kesälahti, Kitee Kiitollisuudella muistaen ja iäisyysmatkaasi siunaten täti perheineen eno perheineen laaja ystävä- ja tuttavapiiri Vene irtosi hiljaa rannasta. Vei soutajan mukanaan. Oli valaistu vastaranta. Vana veneen jäi jälkeen vaan. Aamun keväisen sydän väsynyt sammui hiljaa uneen iäiseen. Soita tuuli, kerro ikävämme, uni kaunis anna ystävälle. Kaivaten Virve, Harri, Samu ja Maiju Katri, Jarmo, Rasmus ja Oskari Iiro, Kirsi, Lotta, Venla ja Noora Taisto perheineen Anja Siunaus toimitettu 7.6.2014. Lämmin kiitos osanotosta. kaikille Teille, jotka kunnioititte rakkaamme ONNI EKIN muistoa ja otitte osaa suruumme. OMAISET www.kitee.helluntaiseurakunta.fi Palomäentie 9, Kitee www.kiteenvapaasrk.net To 12.6. Akuliina, Alina, Liina, Ville. Lauantaina: Kielo, Pihla, ort. 11 Gideonien tilaisuus ja 12.30 seurakuntalaisten kyselytunti. Ke 18.6. Koti-Karjala 4 11. Unto, Pietari, Petri, Pekka, Arseni. Perjantaina: Raili, Raila, ort
alkaen jumalanpalvelukset ovat pääsääntöisesti Kirkkoniemessä 31.8. saakka. klo 19 Rukousilta. Tervetuloa! Keskiviikko 11.6.2014 PUH. Muuna aikana työntekijän tavoittaa parhaiten puhelimitse, 050 301 9959. Varhaisnuorisotyö: Kesän 2014 leirit ja leiripäivät: 7-12vuotiaiden leiripäivät seurakuntatalolla 18. Gospel Riders on Euroopan suurin moottoripyöräryhmä. Luomakunnan sunnuntain jumalanpalvelus Kirkkoniemessä nuotiopaikalla (pappilan ja kesäkahvilan välissä) klo 11 (huom aika!) Lappalainen, Perälä, kirkkokahvit kesäkahvilassa pitäjäntuvalla. Sateen sattuessa jp on kirkossa. Su 22.6. Vetoomus, sen suomennos ja lyhyt selostus asiasta lähetetään vetoomusryhmään kuuluville joko postitse tai sähköpostitse. Kon?rmaatiomessu kirkossa klo 10, Lappalainen, Happonen, Hakulinen. Diakoniatyö: Diakoniapäivystys ma, ti ja to klo 9-11. -kesäinen yhteis- laulutilaisuus Kirkkoniemessä nuotiopaikalla (pappilan ja kesäkahvilan välissä) klo 18, Eini Perälä ja Dominantti laulaa ja laulattaa. Ryhmän tarkoitus on mahdollisimman nopeasti puuttua kristityn vangin tai pidätyksen uhan edessä olevan veljen tai sisaren asiaan. Myös tervehdysten lähettäminen vangeille on kuulunut ryhmän toimintaan. . Viime vuonna kokoontuminen oli Istanbulissa Turkissa. Järjestömme tiedottaa lisäksi maailmalle kristittyjen vainoista, todistaa vainottujen rohkeudesta ja uskosta sekä kehottaa rukoilemaan heidän puolestaan. Toimintaamme on 25 eri maassa Vedotaan päättäjiin Vuodesta 1999 lähtien Stefanus Lähetys ry:ssä on toiminut vetoomusryhmä. . viim. Esimerkiksi kielitaitovaatimuksia ei ole. Kokoontumisissa suomalaisten osuus on yleensä ollut suurin. . ?Suvivirsi. Vangille itselleen yhteydenotot ovat tuoneet korvaamattoman arvokasta rohkaisua ja voimia kestää vaikeissa olosuhteissa. . Vetoomusryhmäläisten tehtäväksi jää allekirjoittaa vetoomus ja lähettää se antamaamme osoitteeseen/osoitteisiin, Huotari kertoo toiminnasta. Kaksi motoristia mukana matkassa Kesälahden tapahtumassa oli mukana Perinteisen sanansaattaja -ryhmän motoristia Joensuusta. . ja tied. Pitäjäntuvan kesäkahvila auki 1.6. Hinta 15 ?. Tiedoksi: Su 18.5. -hengellisen laulun ilta klo 18 pitäjäntuvalla Kirkkoniemessä, Onnenmuruja-yhtye. Su 29.6. Tapahtumasarja käynnistyi torstaina Kesälahdella, jossa kuultiin sekä uutisia maailmalta että hengellistä musiikkia. Stefanus -järjestön kenttätyöntekijä Seppo Huotarin mukaan järjestön tehtävänä on antaa Raamattuja, kristillistä kirjallisuutta ja lähettää radio-ohjelmia vainotuille kristityille heidän omalla kielellään. . Käytännössä ohjelma toimii siten, että kun saamme tiedon vedota jonkin asian puolesta, valmistamme allekirjoitusta vaille valmiin vetoomustekstin. p. Näin mahdollistamme lähetyskäskyn toteuttamisen ja evankeliumin vastustajien ja vainoajien saavuttamisen Kristuksen rakkaudella. Gospel Riders edustajat olivat paikalla luonnollisesti moottoripyörillä. Messu Värtsilän kirkossa klo 10, Lappalainen, Perälä. Ke 25.6. klo 11 Jumalanpalvelus, Paavo Hakala. Ti 17.6. Kiteen evl seurakunnasta. Avioliittoon vihitty: Lauri Tapio Korsikko ja Niina Marika Wahlstén Kastettu: Iiro Eemeli Vepsäläinen Tapahtuma käynnistyi Kesälahdelta Hengelliset järjestöt kampanjoivat Keski-Karjalassa Torstaina, perjantaina ja lauantaina kuultiin ja nähtiin Keski-Karjalassa Kristilliset motoristit yhdessä Stefanus-Lähetys/Marttyyrien Ääni -järjestön sekä Laupeudentyö -lähetysjärjestön kanssa. Tapahtuman teemana oli ?me saamme kokoontua vapaasti, mutta monet pakenevat henkensä edestä?. Jos tarvitset kyytiä niin ota yhteyttä diakoniatoimistoon. klo 19 Konsertti kirkossa; Johanna ja Mikko Iivanainen sekä Jousikaiku-kvartetti; vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu konserttitoiminnan tukemiseen. Su 15.6. Viranomaiset ovat usein olleet yllättyneitä asian saamasta kansainvälisestä huomiosta ja sen johdosta vangin olot ovat kohentuneet ja se on myös saattanut muuttaa toisten uskonsa tähden vangittu- na olevien uskovien kohtelua paremmaksi. . 050 301 9959, messun jälkeen kirkkokahvit Pitäjäntuvalla. Ma 16.6. p: 050 5213976 tai ritva.salopuro@evl. . Juhannuspäivä. Juhannusaaton juhla vanhassa pappilassa klo 18.30, Eini ja Matti Perälä, kahvitarjoilu Kansanlähetyksen lähetystyön hyväksi. La 21.6. ja 19.6. +)4%% Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kiitos osanotosta. Lämmin kiitos To 12.6. Kirkkoherranvirasto on auki ma-pe klo 9 - 12, puh. Itse oli tuolloinkin mukana. Matkaa kertyi 21 päivän aikana 10 000 kilometriä. - 16.8.2014 su-pe 11 - 17 ja la 11 - 16. ?Maamme armahin Suomenmaa. 013-411 293, 0400 272 301 Kitee Pe 13.6. 16.7. klo 10.00 - 16.00 ilm. Sateen sattuessa tilaisuus on kirkossa. Pe 20.6. Vetoomusryhmäläiset ovat asiasta kiinnostuneita vapaaehtoisia. Ryhmään liittyminen ei myöskään maksa mitään. . Ajoimme 23 eri valtiossa, Perinteisen sanan seuranta -järjestön työntekijä Leo Lehmus kertoi. Toisena motoristina paikalla oli Hoilolassa entisellä Talikkajärven vartiolla asuva Juhani Ylivainio. Messu Tohmajärven kirkossa klo 10, Happonen, Perälä. ja tied. Talikkajärven vartio on ollut järjestön omistuksessa vuoden verran ja se on saanut nimekseen Sanan Keidas. Tuomo Flinkman. 0400 967 601, www. tohmajarvenseurakunta.? Kuolleita: Sirkka Liisa Vatanen 83 v., Mauri Pauli Tapio Kanerva 82 v. Vanhusten kirkkopyhä. Edessä vasemmalla Leo Lehmus ja Seppo Huotari. Edelleen avustamme kristittyjen marttyyrien perheitä ja toteutamme tukiprojekteja, jolla uskovia autetaan rakentamaan elämäänsä ja todistustaan vainoista kärsineissä maissa. . klo 13 Kansanlaulumessu Heinoniemen kirkossa; messua toteuttamassa Heinoniemen kylän väki sekä Anna-Riikka Nousiainen, Ville Hiltunen ja Leena Dimov Tohmajärvi Su 15.6. Kuka tahansa voi liittyä ryhmään. viim.12.6. p: 050 5213976 tai ritva.salopuro@evl.. klo 9 Aamurukous. La 14.6. Siinä on mukana 5 000 Stefanus -järjestön kenttätyöntekijä Seppo Huotarin paidasta käy selville kuinka monessa maassa on työnsä puolesta käynyt. jäsentä ja se kokoontuu eri puolilla Eurooppaa. Hinta 7,5?/päivä. 7-10-vuotiaiden tyttöjen leiri Vanhassa Pappilassa 21.-22.7. ilm. klo 9 Venäjänkielinen tilaisuus, Rauski, Suontaus. Su 15.6. Vaikka vetoomukset ei- vät aina johtaisikaan vapautukseen, niistä on silti ollut hyötyä. Hartaus Pysäkillä klo 10, Lappalainen. Ti 17.6
Minusta silloiset komentajat menettelivät oikein. Ensin ensihoitoon suuntautuneena lähihoitajana ambulanssissa ja siitä siirtyminen hammashoitolaan. Toivon myös vilpittömästi, että täkäläinen elinkeinoelämä lähtisi uuteen nousuun ja tyhjillään olevat yritystilat saataisiin pikaisesti käyttöön. . Minusta tuli rajamies, enkä ole ratkaisuani päivääkään katunut. . Itse koulukiusaamista kokenut Ritva tietää, että uuteen kouluun totutteleminen ei ole lapselle helppoa. Ritva Simonen on löytänyt samanhenkisyyttä toimiessaan Keski-Karjalan Kehitysvammaisten tuki ry:n ja KeskiKarjalan Omaishoitajien puheenjohtajana. Parhaiten surut ja murheet lievittyvät musiikin ja autoilun parissa, tai omalla pihalla tallustavien lampaiden seurassa. Työttömyyden kautta toiveammattiin Työttömyydessä Ritva nostaa pahimmaksi asiaksi tulevaisuuden pelon. Mielekkään työn myötä opiskelujen täydentäminen suu- ja hammashoidon koulutusohjelmassa Helsingissä. Nykyinen työ onkin Tohmajärven hammashoitolassa, Attendon palveluksessa, hammashoitajana. Ritva on saanut kokea myös työelämän nurjan puo- Ritva Simosen yksi suuri haave, vakituinen työpaikka mieleisellä alalla on toteutunut. len. Lukuisat urheilun tiimoilta käydyt äänestystilanteet ovat tämän todistaneet. . Ehkä yksi syy on siinä, että en ole koskaan kaihtanut sanoa asioita suoraan. Toivoa sopii, että ne saataisiin pidettyä asiallisessa kunnossa myös näinä vaikeina taloudellisina aikoina, Sutki painottaa. Eversti oli oikeassa Kari Sutinen on mies, joka on monessa mukana. Rahan puute pakottaa tekemään kovia ratkaisuja. Mie oon kova, mutta osaan olla myös herkkä, Ritva kiteyttää ja jatkaa, että täytyy olla vahva kuunnellessaan ihmisten murheita, mutta myös herkkä myötäeläjä. Suorista sanoista joutuu toki joskus tiukillekin, mutta kyllä 5 keskeinen kivijalka ja ilokseni voin todeta, että myös monet maanhiljaiset ajattelevat valtuustossa samalla tavalla. Talouden ehdoilla täällä eletään. Ritva haluaa myös antaa energiaansa ihmisten auttamiseen järjestötoiminnan ja vertaistuen kautta. Joensuussa syntynyt ja siellä ensimmäiset vuotensa kasvaneena, hän muutti synnyinperheensä kanssa usein pitkin Pohjois-Karjalaa. 11-vuotiaana Kiteelle päätynyt ja sieltä 14 vuoden ja kolmen Helsingin vuoden jälkeen tohmajärveläistynyt Ritva Simonen laskee, että tohmajärveläisenä on ollut puolet elämästään. Erityisen lähellä sydäntä on pesäpallo. Sen parissa hän on ahkeroinut jo yli 60 vuotta ja ahkeroi edelleen. Hänellä on selkeä visio myös Kiteen Pallon edustusjoukkueen menestyksestä. . Nykyisin Kiteen liikuntapaikat ovat loistavat. Ehkä kannatus on seurausta myös siitä, että olen pyrkinyt vastaamaan äänestäjien huutoon. He ovat pitäneet minuun kiitettävästi yhteyttä ja tuoneet esiin tärkeäksi kokemiaan asioita, joita mi- nun luottamushenkilönä tulee edistää. Urheilun puolestapuhuja Varsin iso kuntalaisten esittämistä toiveista liittyy urheiluun, liikuntaan ja nuoriso- työhön. . Kiteen jäähallin rakentaminen lähti aikanaan liikkeelle valtuustoaloitteeni pohjalta ja kyllä meikäläisen näpit olivat aika vahvasti pelissä myös silloin, kun tekonurmea Rantakentälle hommattiin. . Heille vaan pitää kertoa, miten asiat ovat. Omaa äitiään Ritva muistaa muutenkin ihanan hyvänä kasvattajana. Monet apua tarvitsevat kääntyvät minun puoleeni. Itse kokemani asiat ovat auttaneet minua antamaan neuvoja ja tukemaan toisia ihmisiä. Hän jätti oman työnsä ja jäi kotiin hoitamaan lapsia. . Äitini sanoi, ettei herroja tarvitse pelätä. Osaan minä olla joskus myös inhottava ja puuttua kipeisiinkin asioihin. Siinä työssä Ritva sanoo tarvitsevansa kovuutta ja herkkyyttä. Vaitioloon sitoutunut Ritva on ollut perheensä kanssa tukiperheenä maanlaajuisesti. . Yksi kunta riittäisi vallan hyvin, ensi lauantaina 70-vuotispäiviä viettävä Kari ?Sutki. Työttömyys ja taloudelliset vaikeudet ovat pitäneet perheen elon joskus hyvinkin tiukoilla. . Kun ihminen joutuu taistelemaan leivästä, kodista ja etenkin hyväksynnästä, niin ne vastoinkäymiset voivat myös vahvistaa. Ihmisten auttaminen on pysynyt kuitenkin lähellä Ritvan sydäntä. . Ja onhan sitä jotain saatu aikaiseksikin. On se iso äänimäärä ollut itsellenikin pienoinen yllätys, kun takanani ei ole ollut suurta sukua tai tuttavakuntaa. Myös Peltolan valaisuhanke on jäänyt hyvin mieleen. Valintaa tehdessäni silloinen Pohjois-Karjalan Rajavartioston komentaja eversti O.A. Tiedän, että puolestani rukoillaan. Virallisena syntymäpäivänään huomenna Ritva toivoo valmistelurauhaa perjantaina kutsuvieraille pidettävälle varsinaiselle syntymäpäiväjuhlalle. Parhaaksi syntymäpäivälahjakseen Ritva sanoo yhden haaveen täyttymisen: Hän on varannut matkan Saariselälle perheensä kanssa. Kari Sarkkinen. Ritva toivoo, että kaikilla olisi äiti, jonka luokse on hyvä ja turvallista tulla, kuten hänellä itsellään on. Nykyhetkeen Ritva Simonen on kohdaltaan tyytyväinen. Asenne, että olen kiitollinen jokaisesta aamusta, milloin herään hengissä, on auttanut kestämään. He ymmärsivät kotikenttäedun merkityksen. . Moni seura sai riveihinsä kavereita, jotka pitivät toiminnan vireänä ja elinvoimaisena. Tähän esimerkillisten seura-aktiivien joukkoon kuuluu myös Sutinen itse. Vaihtoehtoja oli kaksi: joko poliisiksi tai sotilasammattiin. . Olen niin sosiaalinen ihminen, että minut vaan piti päästä opiskelemaan ja töihin. Minun pitää saada tavata ih- misiä, Ritva sanoo. Ritva korostaa, että lapset ovat olleet tärkein pointti hänen elämässään. Koti-Karjala Keskiviikko 11.6.2014 70 vuotta täyttävä Kari Sutinen: Yksi kunta riittäisi . Rajavartiolaitos oli hyvä työnantaja ja siteet siihen ovat edelleen vahvat, vaikka olen ollut eläkkeellä jo piakkoin 25 vuotta. . On ollut hyvä, että itsellänikin on tiukan paikan tullen ollut joku ihminen, jolle kertoa vastavuoroisesti omia murheitaan. . Ammatteina ovat tulleet koulutuksen ja työn kautta tutuiksi niin maatalous kuin ravintola-ala. Lopulta Ritvan ammatillinen haave toteutui terveydenhuoltoalalla. Muutaman laihemman vuoden jälkeen nokka on nyt ylöspäin. Se antoi aikaa perheelle ja muulle auttamistyölle. Kovuutta ja herkkyyttä Ritva sanoo nauttivansa ihmisten auttamisesta. Hän saa työskennellä haaveilemallaan alalla hyvässä työpaikassa Attendolla ilman työttömyyspelkoa. . On valitettavaa, että liikunnan ja urheilun puolestapuhujien määrä on valtuustoissa jatkuvasti vähentynyt. Minä koen liikunnallisten harrastusten edistämisen omaksi jutukseni. . Erityisen mielellään hän vie luottamushenkilönä eteenpäin urheilijoiden ja veteraanien asioita. sen kestää, kun tietää puhuvansa totta. . Kaakinen sanoi minulle, ettei sinusta poliisiksi ole. Hän oli oikeassa. Ei me täällä Keski-Karjalassakaan kolmea kuntaa tarvita. Sutinen sanoo. . Kotikenttäedusta oli paljon hyötyä myös ympäröivälle yhteiskunnalle. Niinä hetkinä, kun itsellä on ollut vaikeaa, olen voinut uskoa ja luottaa, että joku minua auttaa, hän sanoo herkistyen. Muutoinhan Kitee on hyvä paikka asua ja elää, monta kautta Kiteen valtuustossa istunut Sutinen summaa. Hänellä on mielipiteilleen vankka kannattajajoukko. Siitä kertoo kunnallisvaalien äänisaalis; Sutki on kuulunut koko luottamushenkilöuransa ajan Kiteen tehokkaimpiin ääniharaviin. Missä suosion salaisuus piilee? . Mitään ei voi suunnitella pidemmälle, isot tarpeelliset remontit ja hankinnat jäävät väistämättä toteutumatta. Suurimman kiitoksen selviytymisestään Ritva antaa puolisolleen Sepolle. Olen syvästi Kiitollinen Sepolle, että hän antoi minulle mahdollisuuden lähteä opiskelemaan haaveilemalleni alalle. Minulla ei koskaan ole ollut niin ihanaa esimiestä ja hyvää työtiimiä, kuin nyt on. Tunnen todella, että olen kotonani tässä työssä ja haluankin antaa sille kaikkeni, perheen lisäksi tietenkin. Ritva on voinut kantaa vaikean, mutta nyt parempaan kääntyneessä elämässään mukanaan myös tietynlaista lapsenuskoa. . Rajalle otettiin töihin rajaseudun liikunnallisia nuoria miehiä. Urheilu on nuorisotyön Elämänsä suurimman päätöksen Sutinen kertoo tehneensä ammattivalintaa suorittaessaan. Seuraan yhä tarkasti Rajan tekemisiä ja niin se taitaa olla toisinkin päin, kun kutsuja erilaisiin juhliin ja tapahtumiin tulee vuosittain. Hän sanoo olevansa itse asiassa tyytyväinen, että kunnanvaltuustopaikkaa ei auennutkaan edellisissä vaaleissa. Se kertonee omaa kieltään siitä paljon puhutusta rajamieshengestä. Nokka on nyt ylöspäin Sutinen muistelee mielellään rajavartiolaitoksen rekrytointipolitiikkaa muutama vuosikymmen sitten. . Uusia pysyviä työpaikkoja me tänne Keski-Karjalaan tarvitsemme. Elämäni on ollut olemassaolosta taistelemista. Kyllä siinä aikamoista vääntöä käytiin ja taktisia kuvioita hiottiin, ennen kuin valot viiden kilometrin latuuralle saatiin. . Olen varma, että KiPa tulee vielä nousemaan mitalipeleihin, hän ennustaa. Merkkipäiväänsä Sutinen viettää ensi lauantaina Kiteenhovissa. Jouko Väistö Selviytymistaistelua ja toteutuvia haaveita Huomenna 50 täyttävä Ritva Simonen sanoo suoraan, että vuosikymmenet ovat olleet hänelle selviytymistaistelua. Huumori ja yleinen positiivisuus ovat Ritvan mukaan auttaneet eteenpäin. Viisilapsisen perheen päätöksiä on tehty lasten ehdoilla eikä esimerkiksi paikkakunnan vaihdoksia ole haluttu tehdä, jotteivät lapset joutuisi vaihtamaan koulua. Myös vammaisneuvosto ja valtuuston varajäsenyys kuuluvat Ritvan tämänhetkisiin luottamustoimiin
Piia muistuttaa, että miehillekin on tarjolla monia tarpeellisia hoitoja. Monet miehet käyvät nykyään jo esimerkiksi kasvojen Lymfa boots -hoito edistää aineenvaihduntaa, kauneushoitolan Keisarinkujalla avannut Piia Hiltunen esittelee. kuorinnassa. Jalkahoidot ovat tärkeällä sijalla niin miehille kuin naisille soveltuvissa hoidoissa. Kuorinta, kovettumien hoito, kynsien leikkaus ja viilaus sekä ainakin naisille kynsien lakkaus ovat osa jalko- jen hoitoa. Kosmetologin hoitopalvelut eivät ole pelkästään hemmottelua. Lisäpotkua siidereille antaa kypsytys tammitynnyreissä. He odottavat innolla, että kesällä varsinkin ulkomaalaiset matkailijat löytäisivät tiensä niin Sovintolaan kuin Kupiaiseenkin, että he pääsisivät mahdollisimman paljon kohentamaan kielitaitoaan. Tytöt uskoivat, että kesän työkokemuksesta on heille hyötyä myös jatkossa, varsinkin Janikalla, joka aikoo kouluttautua matkailualalle. Sovintola-yhdistys on palkannut kesäksi kaksi työntekijää, toisen kahvilan pitäjäksi ja toisen kaupungin omistamaan puutarhaan. Katri Tirkkonen Kiteen kaudenhoitotarjonta lisääntyi yrittäjä Piia Hiltusen avatessa viime torstaina kauneushoitola PB Salonin Adalmiinan kammarissa Keisarinkujalla. toukokuuta. Paksuniemen juomatehtaan siideri osallistui kulinaaristen siidereiden puolimakeaan ja makeaan luokkaan. . Hänen pohjoiskarjalaisista omenoista valmistamansa siideri voitti kansainvälisen siiderikilpailun Englannissa Herefordissa 14. Nyt palkinto, kunniakirja ja sininen serti?kaattiruusu- ke, sattuivat samaan saumaan Paksuniemen Juomatehtaan valmistumisen aikoihin. Asiakkaat suosivat paikallista Paksuniemen Juomatehtaan avajaisiin osallistui myös joensuulaisen Sointula-ravintolan omistaja Anita Latola. Hän kiinnostui paikallisesta siideristä heti, kun se tuli markkinoille ja hankki myyntiin. . Tässä seisoo iloinen, onnellinen ja kiitollinen mies, kuvaili Jyrki Hirvonen tunnelmiaan Paksuniemen Juomatehtaan avajaisissa, jossa kilpailutulos julkistettiin. Hirvonen lähti vapun seutuun Englantiin mukanaan matkalaukullinen siideriä, kolmea erilaista kotona tarkkaan maisteltua ja mietittyä. Siiderit on valmistettu englantilaiseen tapaan viime syksynä omasta ja lähitarhoilta poimituista omenoista, jotka on puristettu mehuksi ja mes Crowden, Andrew Lea, Patrick Shave ja Richard Toft. Ennen Herefordin kilpailua Paksuniemen juomatehtaan siideri oli mukana toisessa kansainvälisessä siiderikilpailussa, jossa se sijoittui puolivälin tuntumaan. . Jo sekin osoitti, että olen oikeilla jäljillä siiderin valmistuksessa, Hirvonen iloitsee. Ensimmäiset erät siideriä kotitarvekäyttöön hän valmisti kymmenen vuotta sitten kokeilumielessä oman puutarhan omenoista. On kiva ostaa tuote, josta tietää, missä se on valmistettu. Hoidossa jalat puetaan eräänlaisilla saappailla, jotka täyttyvät alueittain paineilmalla. . Juoma on valmis nautittavaksi keväällä. Herefordissa Hirvonen teki niistä voittoisan sekoituksen sääntöjen mukaiseen 4,5 litran lasigallonaan, jossa siiderit arvosteltiin. Kaupalliseen valmistukseen siiderit tulivat viitisen vuotta sitten. Hirvonen on osallistunut Englannissa siiderikilpailuihin jo aiemminkin, mutta menestys antoi vielä odottaa itseään. Puhok- sen Perinnepäivillä. Tytöt odottavat kesältä hyviä kokemuksia ja kohtaamisia ja paljon, paljon asiakkaita. Meillä Suomessa ei kasva erityisiä siiderilajikkeita, joita Englannissa käytetään, Jyrki Hirvonen selvittää luokkien merkitystä. Toiseksi ja kolmanneksi sijoittuivat englantilaiset siiderintuottajat. Herefordin kilpailuun hyväksytään vain aidot siiderit, joiden valmistuksessa on käytetty joko omena- tai päärynämehua. Tutkinnot taskussa olikin aika aloittaa yritystoiminta. Ne työllistävät lähialueiden ihmisiä ja niillä on pieni hiilijalanjälki. Anita Latola arvostaa sitä, että siideri on aito omenasta valmistettu tuote ilman keinotekoisia lisäaineita. . Yleisöllä on mahdollisuus tutustua kulttuuriseuran kesänäyttelyihin, Kirjakammariin sekä Käsityöpuoti Korentoon ja Kiti- katin tehtaanmyymälään. Kun International Cider & Perry Competition -kilpailun järjestäjä 14. Juomatehdashan on aivan upealla paikalla, Anita Latola ihaili Paksuniemen ympäristöä. Riitta Makkonen Jyrki Hirvosella on aihetta hymyyn: kansainvälisen siiderikilpailun voitto osui samaan aikaan Paksuniemen juomatehtaan valmistumisen kanssa. Ravintoloitsija Anita Latolan mukaan asiakkaat osaavat nykyisin arvostaa lähituotteita. käytetty siideriksi. Koti-Karjala 6 Keskiviikko 11.6.2014 Paksuniemen juomatehdas voitti siiderikilpailun Englannissa Kulinaarinen siideri Rääkkyläläisen Jyrki Hirvosen kymmenen vuotta kestänyt kehitystyö tuotti hedelmää. Puruveden Lohiuistelussa ja 12.7. Heitä odottaa hyvin monipuolinen kesätyö, sillä jokainen pääsee vuorollaan olemaan Kiteellä Kupiaisen aulassa neuvomassa turisteja, Sovintolan info-pisteessä ja näyttelyiden valvojina sekä Käsityöpuoti Korennossa myyjänä. Matkailuneuvojat ovat kahtena kesälauantaina läsnä myös Kiteen kesän päätapahtumissa eli 28.6. Lisäaineina hyväksytään vain sokeri ja sul?itti. Kilpailuun osallistui 218 siideriä 50 tuottajalta. Ammattityötä Piia kertoo tehneensä koko opiskeluaikansa. Piian kauneushoitola tarjoaa kosmetologin peruspalveluiden lisäksi yhtenä erikoisuutena aineenvaihduntaa edistävää hoitoa Lymfa boots -laitteella. Kesäavauksessa esitellään tämän kesän matkailuneuvojat, infotytöt ja kerrotaan talon toiminnasta. Yleisöä viihdyttämään tulee Kesäsoittajista Sara Kurkola lauluineen ja haitaristi. Kesälahtelainen hoivaalan yritys Suviliina tarjoaa yleisölle kahvit. Kampaamopalveluita Piia on muutaman muun yrittäjän kanssa tarjonnut jo huhtikuun alusta. Lymfa boots -hoitoa voidaan antaa samanaikaisesti vaikka kasvohoidon aikana, Piia esittelee. Kosmetologin palvelut mielletään useimmiten naisten käyttämiksi. Asiakkaita kiinnostavat nykyisin paikalliset ja lähituotteet. Kilpailun tuomareina toimivat Ja- . Sovinnonsillalla on arpajaisia, suoramyyntiä ja tuote-esittelyjä. Tämän kesän infotyttöjä eli Kiteen kaupungin matkailuneuvojia on neljä: Suvi Kervinen, Janika Seppänen, Hanne Hiltunen ja RoosaMaria Ilvonen. toukokuuta illalla soitti ja kertoi, että olen voittanut oman sarjani, tuntui aivan uskomattomalta, Hirvonen hymyili. The Cidermen Blue grass -bändi eli Jukka Laakkonen, kitara, vasemmalla, Jukka Korhonen, banjo, ja Jyrki Hirvonen, mandoliini, kertoi siiderimiehen elämästä. Piia avasi kauneushoitolan Tämän kesän infotytöt Roosa-Maria Ilvonen, Hanne Hiltunen, Suvi Kervinen ja Janika Seppänen toivottavat kaikki tervetulleiksi Sovintolaan kesänavajaisiin. Matkailuneuvojat esittäytyvät Sovintolan kesänavauksessa Kesälahden keskustassa sijaitsevan Sovintolan kesänavaus on ensi lauantaina. Rääkkyläläinen siideri kilpaili tasave- roisena Englannista, Walesista, Irlannista, Yhdysvalloista ja Australiasta tulleiden siidereiden kanssa. . Tapahtuman avaa Kesälahden kulttuuriseuran varapuheenjohtaja Esko Timonen. Kulinaarinen tarkoittaa, että siideri on valmistettu syötävistä omenoista. Hirvosen siideri ei ole mikään massatuote, vaan sydämellä valmistettu juoma, jossa tuntuu tekijän leima. Piia pitää juuri jalkojen ihon hoitoa erittäin tärkeänä esimerkiksi diabeetikoille. Kari Sarkkinen. Kauneushoitolan avaaminen hyödyntää nyt laajemmin Piian kauneusalan ammattiosaamista. Piia valmistui parturi-kampaajaksi kaksi vuotta sitten, jonka jälkeen hän aloitti välittömästi opiskella kosmetologin tutkintoa varten
4,39 + pantit 1,60). (013) 120 731 Juuresmuusi (4 annosta) 4 500 5 00 g 2 1 1,5 dl 1 rkl Suomalainen 79 Suomalainen 5 35 Rainbow Broilerin ohutleikkeet 430?500 g (12,44?10,70/kg) Hinta voimassa 11.?15.6. Hint 0 99 kg Espanja, Rainbow Hunajameloni I-lk www.pko.fi jauhoista ja auhoist ista a perunaa peru pe runa ru naa na a porkkanaa po ork rkka ka ana naa a palsternakka maitoa hunajaa kg Snellman Grillimarinoitu porsaan fileepihvi 480 g (9,98/kg) 6 www.foodie.fm Suomalainen 79 kg Snellman BBQ-grilliribsit marinoitu n. Koti-Karjala Keskiviikko 11.6.2014 7 Tapaa lakimies S-marketissa. Asiakasomistajille maksuton NEUVONTAPÄIVÄ S-market Kitee to 28.8. klo 9?15 Varaa aikasi etukäteen p. 700 g Hinta voimassa 11.?15.6. 1 Palvelemme arkisin 7?21 lauantaisin 7?18 sunnuntaisin 12?18 19 Espanja, Rainbow Esikeittty maissi 2 kpl (2,64/kg) I-lk 95 2 3 79 2 1 Rainbow Graavi- tai kylmäsavulohifileesiivut 150 g (19,67/kg) Vaasan Ruispalat, 12 kpl, 660 g (2,71/kg) 49 Saarioinen Pizza Pronto 330 g (10,58/kg) 69 Ingman Maustetut kermajäätelöt 1 l, ei laktoositon 0 LU OMU 59 5 Rainbow Maustettu luomujogurtti 150 g (3,93/kg) 99 X-tra Virvoitusjuomat 4 x 1,5 l, 6 l (0,73/l) (sis
Kaikki me olemme syntyneet samasta lähteestä. Tämä näkyy konkreettisimmin unessa ideoituneessa työssä, jonka taiteilija on nimennyt Unityksi. . Ennen lapsia pystyin keskittymään koko päivän, nyt on käytettävä hyväksi jokainen vapaa hetki, vaikka kuinka kiire olisi. Teen palvelutarvekyselyitä kotona asuville 70-79vuotiaille ikäihmisille. Siinä nainen, luontoäiti synnyttää uuden elämän, eläimen. Keskiviikko 11.6.2014 Sanni-Maija Puustisen naistutkielmia. Kaarina Kainulainen Kuva: Milja Makkonen Teksti: Riitta Makkonen 60 cm:n alamitta vielä epävarma Reilun parin viikon kuluttua järjestettävässä Puruveden Lohikuningas -kilpailussa lohien alamitta uhkaa kasvaa 60 cm:iin. Uusi alamittaraja tuli voimaan tämän vuoden aikana, kun eduskunta vahvisti pitkään vireillä olleen kalastuslain. Karjalan Kalamiehet anoi ELY-keskukselta poikkeuslupaa tämän vuoden lohikisaan, että kisassa olisi voimassa vanha 50 cm alamitta. Perusteluna kilpailun järjestäjät esittivät, että Puruveteen on istutettu huomattava määrä lohikaloja, jotka ovat tällä hetkellä yli 50 cm, mutta eivät täytä 60 cm vaatimusta. Valitus on vielä vireillä maaseutuelinkeinojen lautakunnassa. Karjalan Kalamiehet toivoo, että valitus menee läpi, vaikka asia on kirjattu jo ennakkoon tehtyihin sääntöihin. . Vaikka varsinaisesti maalaan öljyväreillä. Akvarellit ovat hyvä valinta. Kun on tahto tehdä. Käytännössä alamitan muuttaminen tarkoittaa sitä, että kaikki alle 60 cm lohet on laskettava takaisin järveen. On täysi arvoitus, miten ne siellä menestyvät. . Internet- kyselyynsä hän toivoo mukaan myös 60-vuotiaita vapaa-ajan asukkaita, sillä osa heistä saattaa tulevaisuudessa muuttaa Rääkkylään. Aivan yllätyksenä kyselyiden tekijät eivät ovelle ilmesty, vaan nyt kesäkuun aikana he ottavat puhelimitse yhteyttä haastateltaviinsa. - Jos joku haluaa osallistua kyselyyn, minuunkin päin olollaan. Äitiyden ja taiteen tekemisen yhteensovittaminen on taitolaji, organisointikysymys. Toivon, että joukossa olisi useita pariskuntia, näin ollen saisin sekä nais- että miesnäkökulmaa asioihin, Soininen viestittää. Hänen tavoitteenaan on haastatella 60 ikäihmistä. . Sanni-Maaria Puustinen näyttää sen hallitsevan. . Raita Joutsensaaren mukaan esiselvityshankkeen perusteella voi syntyä kaksi, jopa kolmekin Mummola-hanketta, jotka käsittelevät eri teemoja, kuten asumista ja pilvipalveluita. Hän pitää mahdollisena, että hankkeiden puitteissa syntyy esimerkiksi nettiportaali senioreille, mahdollisesti vaihtoehtoisia asumisratkaisuja oman kodin ja palvelukodin välille. Kehityssihteeri toivookin, että tyhjillään tai vajaakäytöllä olevia omakotitaloja ilmoitettaisiin kuntaan joko vuokrattavaksi tai myytäväksi. . Hän on pitänyt myös yksityisnäyttelyitä, mm. Promenade-galleriassa Hyvinkäällä. Näyttely Koivuniemessä on avoinna kesäkuun ajan. Puruveden lohikuningas -kilpailussa Äititaiteilija Sanni-Maaria Puustinen ja innoittajatytär Matilda. Kolme lasta Tämänkertaisen näyttelyn teema on kehkeytynyt luonnostaan omasta elämästä ammennettuna. . Kysely painottaa käyttäjälähtöisyyttä, Elisa Haverinen korostaa. Verkkomediaopiskelijoiden tavoitteena on haastatella noin 30 senioria, joilla on kokemusta verkkopalveluista. Rääkkylän kunnan kehityssihteeri Raita Joutsensaari kertoo olevansa erittäin tyytyväinen, kun sai alan opiskelijat selvittämään pilvipalveluiksikin nimettyjä verkkopalveluita.. Nykytila ja tulevaisuus Sosionomiksi Pieksämäen Diakonia-ammattikorkea- Mummola-tutkijat liikkeelle heinäkuussa Heli Tolvanen, vasemmalla, Elisa Haverinen ja Matti Soininen lähtevät heinäkuussa kartoittamaan rääkkyläläisten ikäihmisten kokemuksia ja toiveita. koulussa opiskeleva, rääkkyläläisille fysioterapeuttina tutuksi tullut Matti Soininen kiinnostui myös Mummolahankkeesta ja ilmoitti Raita Joutsensaarelle haluavansa tehdä opinnäytetyön. . Opiskelukaverinsa Elisan kanssa he olivat jo huhtikuussa kuulostelemassa Mummola-workshopissa. Herkät värit ja veden viivat tukevat näyttelyn teemaa, joka katsojalle näyttäytyy naiseutena, äitiytenä. Puruveden Lohikuningas -kilpailu pidetään soutukisana viikko jälkeen juhannuksen. Lähtöpaikkoina toimivat Ruokkeen Lomakylä, Karjalan Kievari (kilpailukeskus), Mäntyrannan leirintäalue sekä Karjalan Lomakeskus. Huolto- ja rantautumispaikkoja ovat Aittosaari, Tiirasaari, Linnasaari, Levonsaari, Kotalahti ja Levonsaari. Tuomo Flinkman. Koti-Karjala 8 Rääkkylän Suomen suurin mummola -hanke on poikinut jo useita opinnäytetöitä. Harva eläkeläinen rakentaa Rääkkylään uutta taloa, mutta vanhoille taloille on kysyntää, Raita Joutsensaari korostaa. tuksia ja viihtyvyyttä. . Heli Tolvanen ja Elisa Haverinen liikkuvat senioreiden luona heinä-elokuun aikana. Ainekset jopa kolmeen jatkohankkeeseen Naiseus akvareilla Koivuniemen näyttelykesän avaa Sanni-Maaria Puustinen, liperiläinen kuvataiteilija. Lohi on varsin arka kala, kun se on joutunut taistelemaan siiman päässä. Heinäkuussa he lähtevät tietotekniikasta kiinnostuneiden senioreiden luokse kyselemään, mitä nämä haluaisivat verkkopalveluiltaan. . Yhdenvertaisuuden kaiken olevaisen kanssa. Matti Soininen, Heli Tolvanen ja Elisa Haverinen jalkautuvat heinäkuussa tietokoneineen rääkkyläläisten ikäihmisten pariin kyselemään senioreiden toiveita ja kokemuksia asumisesta, palveluista, harrastuksista ja verkkopalveluista. Verkkomediaa Karelia-ammattikorkeakoulussa opiskelevan joensuulaisen Heli Tolvasen vanhemmat ovat juuri sitä kohderyhmää, jota silmällä pitäen Mummolaesiselvityshanke perustettiin. He nimittäin muuttivat viime vuonna Joensuusta Rääkkylään viettämään eläkepäiviään lapsuuden maisemiin. Juuri siksi Heli kiinnostuikin Mummola-hankkeen pilvipalveluista. Tällä kertaa hän näyttäytyy akvarelleillaan ja lyijykynäpiiroksellaan. . Oletettavaa on, ettei se enää lähde uimaan, kilpailun johtaja, KKM:n puheenjohtaja Pentti Silvennoinen kommentoi asiaa. Perinteisesti 32. Olen tehnyt aluejaon, eli osa haastateltavista asuu taajama-alueella, osa 10 kilometrin päässä taajamasta ja osa haja-asutusalueella. Kysymykset käsittelevät asumista, palveluita, harras- Kolmas opinnäytetyö Mummola-esiselvityshankkeen pohjalta on tulossa Salla Raskilta, joka käsittelee tutkimuksessaan elämänkaariajattelua ja varsinkin kaaren loppupuolta eli kuolemaa. Meillä on kolme pientä lasta, kertoo äititaiteilija. Nuorin, vuoden vanha Matilda vahvistaa sen mukana- voi ottaa yhteyttä, Soininen korostaa. Soinisella on tavoitteena saada kyselynsä tehdyksi heinäkuussa. Kysyn muun muassa tyytyväisyyttä palveluihin, mitä palveluita he käyttävät ja mitä tarvitsevat lisää. Lisäksi Soininen tekee Internet-kyselyn tulevaisuuden senioreille eli 60-vuotiaille. Heidän tehtävänsä on visioida oma elämänsä, asuminen, palvelut ja harrastukset kymmenen vuoden päästä. Taiteilija itse nimeää itseään lähellä oleviksi aiheiksi luonnon ja eläimet. . Se on pitänyt opetella. Sanni-Maaria Puustinen on valmistunut kuvataiteilijaksi Joensuusta vuonna 2002. Hänen töitään on ollut mukana useissa yhteisnäyttelyissä Suomessa. Näin yöllä unen, joka minun oli pakko kirjoitta ylös ja maalata paperille, kertoo Sanni-Maaria Puustinen unityöstään. On selvää, että Puruvedessä on suuriakin lohia. Itse kilpailua ajatellen lohikalojen määrä tulee melkoisella varmuudella putoamaan aikaisemmista vuosista. . Salla Rask osallistuu Rääkkylä Folkin kanssa muun muassa kekriviikon suunnitteluun. Raita Joutsensaaren mukaan opinnäytetöistä saatua tutkimustietoa käytetään Mummola-jatkohankkeiden suunnittelussa. Esiselvityshanke päättyy tämän vuoden lopussa
Se myöskin kuuluu jammailussa, jossa jokainen osallistuja ansaitsisi omat ruusunsa - niin taitavat ja itsensä ylittävät laulajat, kaikkensa antavat nuoret rumpalit ja taitavat, monipuoliset kitaristit, hän lisäsi Lindeberg-Piiroisen mukaan bändikurssin toimintaa voidaan pitää paitsi paikallisten nuorten musiikkiharrastuksen tukemisena, myös eräänlaisena vapaa-ajan ongelmia ennaltaehkäisevänä nuorisotyönä, joka antaa osallistujille mahdollisuuden saada hyvää ohjausta laulamisessa ja bändi-instrumenttien soitossa, sekä hienon kokemuksen yhteismusisoinnissa. Hän uskoi harrastuksen viriämisellä olevan pitkäkestoinen, kauaskantoinen vaikutus, joka heijastuu myönteisesti myös nuoren muuhun elämään ja antaa sille merkityksellistä sisältöä. Katri Tirkkonen. Kunnalla tulee kuntalain mukaisesti olla julkisen vallan käyttöön liittyviä tehtäviä varten kuntaan virkasuhteessa oleva henkilö tai kunta voi hankkia tällaiset palvelut toiselta kunnalta tai kuntayhtymältä. Kunnallinen virkasuhde on kunnan tai kuntayhtymän ja viranhaltijan välinen julkisoikeudellinen palvelussuhde. Julkisen vallan käyttäjänä viranhaltijalla on korostettu velvollisuus ottaa toiminnassaan huomioon puolueettomuuden, riippumattomuuden ja tasapuolisuuden vaatimukset sekä työsuhteeseen liittyvää vastuuta laajempi vastuu työssä tehdyistä virheistä eli virkavastuu, joka käsittää sekä vahingonkorvausoikeudellisen että rikosoikeudellisen vastuun. Järjestelyssä, jossa yksityisen ostopalveluyrityksen palveluksessa olevat yksittäiset työntekijät otetaan erikseen asiasta sopimalla julkisen vallan yksittäisten tehtävien hoitamiseksi virkasuhteeseen niin, että työntekijän palkasta vastaa Attendo Oy, ei työn suorittajan ja julkisyhteisön välille synny virkasuhdetta. Tällainen järjestely on omiaan hämärtämään virkavastuun rajoja. Lisäksi koska järjestelyn mukaisia yksittäismääräyksiä on mahdollista antaa vir- kavastuussa olevan vastaavan lääkärin pitkäänkin estyneenä ollessa, on järjestely myös omiaan johtamaan siihen, että kysymyksessä olevat julkisen vallan käyttöön liittyvät tehtävät tosiasiassa rajautuvat viranhaku- ja virkasuhteeseen nimittämistä koskevan virkamiesoikeudellisen sääntelyn ulkopuolelle. Nyt ei kannata tuudittautua siihen, että meillä menee hyvin. Niemi, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Tuomas Lehtonen ja Outi Suviranta. Asian esittelijänä toimi Riitta Kreula. Tohmajärven kunnanvaltuusto sai hyväksyä kunnan historian parhaan tuloksen, 935 euroa per asukas. Satunnaiset erät puhdistettunakin tulos olisi ollut 1,3 miljoonaa plussalla. Tarkastuslautakunnan mielestä Tohmajärvi on parantamassa imagoaan. Valtuutettujen kommentit korostivat kautta linjan vallitsevan hyvän yhteishengen merkitystä. Kahden tiiviin treenipäivän päätteeksi kurssi huipentui sunnuntaina Yläkoulun salissa kello 15 pidettyihin Päätösjameihin, jota kuuntelemaan saapui runsaslukuisesti yleisöä aikaisempien vuosien tapaan. Tunnin pituisessa konsertissa kuultiin musiikkia joka makuun, Serbian euroviisusta Beatles-potpuriin ja Iron Manista Hammersmithin kautta Johanna Kurkelan biisiin Sun särkyä anna mä en..., puhumattakaan mahtavasta Taivas on sininen ja valkoinen -sovituksesta, josta kehkey- Summer Bay Rocks! -kurssi päättyi tietenkin musiikkitapahtumaan. tyi Kesälahti-rapin ansiosta täydellinen Summer Bay Rocks! -kappale, Summertime blues. Jo kuudetta kertaa SBR-tapahtuma järjestettiin jo kuudetta kertaa, ja kaikki ohjaajat olivat olleet paikalla ennenkin. Osallistujilla ei tarvinnut olla omaa soitinta, ei musiikkitaustaa tai kokemusta bändisoitosta, vain oma innostus ja halu tulla mukaan musiikkiin olivat kurssille osallistumisen edellytyksenä. Ennaltaehkäisevää nuorisotyötä MLL Kesälahden yhdistyksen puheenjohtaja Anne Lindeberg-Piiroisen mielestä musiikkipedagogiselta kannalta on mielenkiintoista, että hy- vin erilaiset ja musiikillisilta taidoiltaan eritasoiset osallistujat pääsivät kaikki vuorollaan estradille erilaisissa kokoonpanoissa ja saivat omia taitojaan vastaavia haasteita, joihin saattoivat täysin rinnoin heittäytyä. . Lautakunnan puheenjohtaja Teuvo Karjalaisen (kesk) esittelemässä raportissa vaaditaan maksuperinnän tehostamista. Keskustan Matti Kuittisen mukaan merkittävää tässä on se, että valtuuston hyvähenkisyys alkoi rakentua jo ennen talouslukujen julkituloa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Marketta Sairasen (kesk) mukaan hyvä tulos perustuu kolmeen asiaan: PKS:n osakkeiden myyntiin, irtautumiseen Helli-liikelaitoksesta ja sote-palveluiden yksityistämiseen sekä kaikilla toimialoilla tapahtuneeseen budjetin alitukseen. Muun muassa Markus Kontiainen (kesk) kohdisti kiitoksen hyvästä tuloksesta kunnan henkilöstölle. . KHO piti voimassa Kuopion hallintooikeuden päätöksen. KHO katsoi, että kunnilla ja kuntayhtymillä on sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain nojalla mahdollisuus käyttää harkintansa mukaan myös yksityisten tuottamia palveluita. Vuosikatteessa vain Polvijärvi meni Tohmajärveä paremmaksi. Talous- ja hallintojohtaja Matti Ikonen totesi viime vuoden tuloksen nostaneen Tohmajärven kumulatiivisen alijäämän juuri ja juuri plussalle. mahdollisesti jostain kappaleesta puuttuvan soittajan, jolloin kaikille kurssilaisille tarjoutuu mahdollisuus päästä mukaan soittamaan käyttöä. Kiitosta lautakunta antoi sovun löytymisestä kunnanhallituksen, kunnanvaltuuston ryhmien ja viranhaltijoiden välillä. Kunta on Ikosen mukaan kuitenkin liian riippuvainen valtionavuista. . Tulos oli myös kirkkaasti maakunnan kärkeä ja valtakunnallisestikin kuudenneksi paras. Tulosta paransi satunnaiset erät 3,43 miljoonaa, mikä koostui PKS:n osakkeiden myynnistä kunnan omistamalle sijoitusyhtiölle. Kurssin ammattitaitoiset vetäjät kykenevät luomaan niin innostavan, rohkaisevan ja vapauttavan ilmapiirin, että jokainen osallistuja varmasti kokee saavansa itselleen sopivia eväitä omaan musisointiinsa, ja rohkaistuu tulemaan mukaan yhteiseen musiikkiiloitteluun, Lindeberg-Piiroinen totesi. . Tilikauden tulos puhdisti samalla kunnan kumulatiivisen alijäämän. Valtuusto keskusteli hyvästä tuloksesta varsin hyvässä hengessä. Kukin ohjaajista pystyy oman monipuolisen muusikkoutensa kautta hyppäämään mihin rooliin tahansa bändin kokoonpanossa ja ?paikkaamaan. Sairanen muistutti kuitenkin, että tulosta ei ole syytä jäädä ihas- telemaan, sillä haasteita riittää edelleen. Kunnanjohtaja Olli Riikonen vertaili tulosta maakunnan muihin kuntiin todeten, että lainakannassa, toimintakatteessa ja asukasta kohti lasketuissa valtionosuuksissa Tohmajärvellä ollaan maakunnan keskitasoa, verotulot ovat asuakasta kohti maakunnan viidenneksi heikoimmat ja investoinnit ovat maakunnan pienimmät. Koti-Karjala Keskiviikko 11.6.2014 9 Määräaikainen virkamääräys on lainvastainen Tohmajärvellä hyväksyttiin KHO kumosi Rääkkylän valituksen historiallisen hyvä tulos Korkein hallinto-oikeus on kumonnut Rääkkylän kunnan valituksen Valviran päätöksestä, joka liittyi kunnan ja yksityisen terveyspalvelujen tuottajan väliseen sopimukseen. kello 9 koulukeskuksen Musiikkiluokassa, jonne osallistujat instrumentteineen kokoontuivat ja päivien ohjelma ja sisäl- tö selvitettiin. Laulua ohjasi Nelli Saarikoski, lyömäsoittimien soittoa Ville Vihonen ja kitaristeja, basisteja Ossi Maristo. SummerBayRocks!-kurssi alkoi lauantaina 24.5. Tarkastuslautakunnan mukaan tämä tarkoittaa eri toimialojen perintätoimien yhdenmukaistamista ja tarvittaessa perintätoimiston SummerBayRocks! -kurssi huipentui huikeisiin päätösjameihin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kesälahden paikallisyhdistys järjesti yhteistyössä Kiteen kaupungin Vapaa-aika-, nuoriso- ja kulttuuritoimen kanssa viime viikonloppuna Summer Bay Rocks! -musiikkitapahtuman, johon osallistui aktiivinen joukko nuoria kesälahtelaisia rytmimusiikin harrastajia. Leirin nuorimmat musisoijat olivat 9-10 -vuotiaita ja vanhimmat kymmenen vuotta heitä vanhempia, mutta se ei menoa haitannut. Kahden päivän intensiivisen musisointirupeaman jälkeen näyttää siltä, että ensi vuoden kalenteriin voidaan jälleen merkitä varaus SummerBayRocks! -viikonlopulle. Kurssin päävetäjänä toimi afroamerikkalaisen musiikin lehtori Hannu Sorsa Helsingistä Sibelius- lukiosta yhdessä kolmen entisen sibelius-lukiolaisen kanssa, jotka ovat nykyisiä musiikin mmattilaisia tai ammattiopiskelijoita. Kysymys on voimassa olevan virkasuhdetta koskevan lainsäädännön kiertämisestä. Virkamääräys lainvastainen, ei valitusoikeutta Edellä mainitun johdosta Rääkkylän kunnan ja Attendo Oy:n välisen palvelusopimuksen mukainen järjestely, jossa Attendo Oy:n työntekijälle annetaan tietyn julkisen vallan käyttöä edellyttävän tehtävän suorittamisen ajaksi muodollisesti määräaikainen virkamääräys, on lainvastainen. Näillä perusteilla, ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiasta saatu selvitys, perusteita hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Anne E. Jos pystymme jatkossa pitämään tuloksen miljoonan plussalla, voimme sillä pitää omaisuus pitämään kunnossa ja se helpottaa uusinvestointeja, Ikonen sanoi. Tarkastuslautakunnan tehtävänä oli antaa myös kritiikkiä. Edellä tarkoitettu määräaikaisten määräysten antaminen liittyy niihin tilanteisiin, jolloin kuntaan virkasuhteessa oleva vastaava lääkäri ei ole paikalla. Voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole säännöstä, jonka nojalla kunnalla olisi toimivalta hankkia terveyspalveluita yksityiseltä palvelujen tuottajalta siltä osin kuin tehtävään sisältyy julkisen vallan käyttöä. Koska lakisääteistä julkisten terveyspalvelujen järjestämisvelvollisuutta on pidettävä perustuslaissa tarkoitettuna julkisena hallintotehtävänä, mainittu säännös asettaa kuitenkin rajoja kunnallisesti järjestetyn terveydenhuollon ulkoistamiselle. Rääkkylän kunnan ja Attendo Oy:n välisellä palvelusopimuksella kunta on sitoutunut siihen, että Attendo Oy:n palveluksessa olevat yksittäiset työntekijät otettiin erikseen sopimalla julkisen vallan käyttöä sisältävien tehtävien hoitamista varten virkasuhteeseen. Olemme saaneet hengähdystauon, jotta voimme miettiä, miten palvelut jatkossa järjestetään ja mitä niistä tarvitaan. Demareiden Vuokko Väistö toi esiin haasteita kuten maakunnan korkeimman työttömyyden. Kokoomuksen Tommi Pesonen kannusti edelleen, että realistisesti positiivisella asenteella saadaan paikkakuntaa kehitettyä. Kristillisten Aarne Laasonen muistutti, että kumulatiivinen alijämä ei ole poistunut vaan se on siirtynyt uuden yhtiön velaksi. Kari Sarkkinen mahdollisimman monelle sopiviin kappaleisiin.
Koko vuoden tuotanto oli myymättä Värtsilässä, Kuurnassa, Utrassa, Puhoksessa ja Juankoskella. Arppe ilmoitti vuoden lopulla 1843, että kahden edellisen vuoden aikana vain pieni määrä lankkua ja lautaa oli viety ulos. Ilmarisen merkitys väheni, kun Arppe otti käyttöön 1842 uuden kuljetusreitin Utran, Puhoksen ja Kuurnan sahojen tuotteille Orivedeltä Pyhäjärvelle hevosvetoista ?primitiivistä? rautatietä myöten. Kiskot olivat myötämäkeen Puhoksesta kohti Pyhäjärveä, jonne sahatavaralla lastatut vaunut vierivät helposti. Puhoksen sahan alkuvaiheet ulottuvat 1 780-luvulle. Arppe jätti anomuksen 1843 talousosastolle verojensa lykkäämisestä. Senaatti näki anomuksessa sitä puoltavia asioita, kuten kotimaisen teollisuuden edistämisen, sisäisen liikenteen helpottamisen ja kaukana sijaitsevien alueiden tavarankuljetuksen. Senaatin esityksen mukaan lupa olisi voimassa 20 vuotta Arppen anoman 50 vuoden asemesta. Saimaan kanavan valmistuminen 1856 avasi uudet mahdollisuudet kansainväliselle kaupalle. Rajoituksia sahaustoiminnalle Valtion metsäpolitiikka esti sahaustoiminnan laajentamisen, koska pelättiin sahaustoiminnan kuluttavan liikaa metsävaroja. Virtaumia ja tuulta käytettiin kyllä hyväksi, mutta se ei riittänyt. Tukkien uitto voimakkaiden virtojen, koskien ja myrskyisten järvenselkien läpi oli ongelma, johon Arppe haki ratkaisua. Nils Ludvig aloitti yritystoiminnan Johan Fabritiuksen perillisten omaisuuden vuokraajana ja hoitajana. Yrityksen päärahoittaja oli Johan Hallonblad. Ilmarinen rakennetaan Pielisen ?hevosponttuu vorokkeineen. Hän oli tottunut toimimaan myös virkamieskunnan kanssa. ilmoitti 1834: ?Se on herrojen laivanomistajien käytettävissä yhdestä viiteen tuntiin 50 ruplan maksusta; jokaiselta seuraavalta tunnilta maksu on 5 ruplaa silloin, kun höyrylaiva Ilmarinen ei ollut hinaamassa muita laivoja.? Ilmarinen herätti ihmettelyä ja pelkoakin. Niinpä ?Sanansaattaja Wiipurista. Arppe anoikin Puhokselle 12 000 tukin sahauslupaa uittaakseen Puhokseen Kuurnan alueen tukkeja. Arppen suku oli lähtöisin Turusta. Ilmarinen tuotti voittoa ensimmäisenä toimintavuotenaan 583 ruplaa. PKM. Karjalan teollisuuden rakentaja, maatalouden kehittäjä ja suurliikemies 1800-luvulla Kiteen Puhoksessa, Ilomantsin Möhkössä sekä Värtsilässä elämäntyönsä tehnyt Nils Ludvig Arppe oli tunnettu liikemies, jonka vaikutus näkyy vielä tänäkin päivänä Wärtsilä-yhtymän hahmossa. Joensuulainen tohtori ja opetusneuvos Raimo Vänskä on tutkinut Arppen elämää ja saavutuksia sekä kirjoittanut aiheesta artikkeleita, joista julkaisemme yhden kuutena itsenäisenä juttuna. Nils Ludvig Arppea on sanottu Karjalan teollisuuden perustajaksi. Sahaustoiminnassa vienti tyrehtyi. Erään Sahateollisuus 1859?1959 postimerkki. tiedon mukaan Ilmarinen romutettiin Puhoksessa 1844 ja toisaalla kerrottiin laivan myydyn Helsinkiin. Tämä ei tyydyttänyt käytännön asioita hoitavaa Arppea. Kuurnassa oli lupa sahata 10 000 tukkia, mutta Kuurnan sahan alueella oli tukkipuuta huomattavasti tätä enemmän. Mikä mörkö mölähtääpi, Talon vanhin vaimoinensa.? Ilmarinen toimi Arppen suunnitelmien mukaisesti. Tiedot laivan myöhemmistä vaiheista ovat niukkoja. Saha siirtyi Gabriel Fabritiuksen omistukseen. Puhos lisäsi tuotantoaan 1 830-luvulla. Näin Puhoksesta tuli yksi maakunnan suurimmista sahoista. Arppe siirtyi Puhoksen sahan hoitajaksi 1824 ja vuokrasi Puhoksen sekä Utran sahan 1832. Seuraavina vuosina voitto lienee ollut noin 950 ruplaa. Ilmarinen herätti kiinnostusta myös kilpailijoiden piirissä. Nils Ludvigin isä siirtyi kihlakunnantuomariksi Karjalan alaiseen tuomiokuntaan 1793. Investointia sahoihin ei kannattanut tehdä. Arppe ilmoitti sinetöitäviksi Kuurnan sahan 1.1.1844 ja Juankosken sahan 1.2.1844. Samoihin aikoihin perhettä kohtasi suru, kun Arppen vaimo Jeanette kuoli synnytykseen 1845. Jatkuu.... Ammattimiehiä haalittiin muualta. Rakennus käynnistyi. Sieltä laudat rahdattiin Viipuriin hevoskuljetuksina. Arppe perehtyi höyrylaivaliikenteen mahdollisuuksiin ja päätyi anomaan höyrylaivaliikenteen järjestämistä Saimaalle: ?Vakuuttuneena siitä, että nopeampi ja täysin hallittavissa oleva kulkuyhteys Suomen koillisten seutujen ja Lappeenrannan merestä vain viiden peninkulman päässä olevan kaupungin välillä koituisi sisämaan teollisuudelle arvaamattomaksi hyödyksi, olen harkinnut Saimaan vesireitillä käytettävän höyrylaivan rakentamista.? Arppe halusi turvata selustansa anoessaan lupakirjaa saada pitää yksin yhtä tai useampaa höyrylaivaa Saimaan liikenteessä. Tästä kertoo aikansa runo: ?Kummako se kulkenoopi,sarviniekka Saimahalla, jonka sarvi savuaapi sekä tulta tuiskoaapi. Ylioppilas Joseph Wallenius sai luvan sahan perustamiseen 3.1.1783. Hän kävi varhaiskoulunsa Savonlinnassa. Pyhäjärveltä sahatavaraa siirrettiin vesiväyliä myöten Lahdenpohjaan, Laatokalle, Nevalle, Pietarin vientisatamaan ja edelleen Englantiin. Kansainvälisessä kaupassa Venäjän vientisatamasta ostetusta sahatavarasta sai paremman hinnan kuin suoraan Suomesta myydystä. Saha sai luvan toimia ympäri vuoden. Lupaa anottiin 12 000 tukin sahaukseen, mutta lupa saatiin vain 5 000 tukille. Hän sai luvan 10 000 tukin sahaukseen. Arppe halusi puun oston ja myynnin olevan yksinomaan sahan omistajan ja metsän myyjän välinen asia ilman viranomaisten sekaantumista. Arppe kohtasi vastoinkäymisiä. Höyrylaivan rakentamisen osaajia ei paikkakunnalla ollut. Hevoset vetivät tyhjät vaunut takaisin Puhokselle uutta lastausta varten. Tukin ostoon ja hintaan liittyvät kysymykset aiheuttivat kuitenkin ongelmia. Grommé oli auttanut Ilmarisen piirustusten hankinnassa. Esimerkiksi Ylä-Karjalasta tulleet laudat kuljetettiin pienillä aluksilla Pielisjokea myöten Joensuuhun, missä laudat lastattiin lotjiin Lauritsalaan kuljetettavaksi. Pielisen museossa 2012. Saha Puhokseen Höyryvoimaa käyttöön Puhos oli vilkas markkinapaikka. Sahausmäärät olivat pieniä. Puutavaran vientihinnat olivat 1830-luvulla kohtalaisen hyvät. Liikenne tuli aloittaa kahden vuoden kuluessa. Keisari vahvisti luvan tammikuussa 1833. S/s Ilmarisesta ei ole säilynyt varsinaista valokuvamateriaalia. Piirroksia ja maalauksia laivasta on tehty. Tutustujia riitti. Vuosikiintiö oli 2 000 sahatukkia. Hänet kirjoitettiin ylioppilaaksi Turun akatemiassa 1820. Erilaisia kuljetusratkaisuja oli käytetty, kuten ?hevosponttuuta? järvikuljetuksissa, joissa hevonen kiersi ponttuun kehää kelaten samalla tukkilauttaa ankkurin suuntaan. Kuljetuksen suuri ongelma oli lautojen kuormaaminen ja purkaminen moneen kertaan ennen määräpaikkaa. Kaikki varastot satamissa ja sahoilla olivat täynnä sahatavaraa. Saha rakennettiin uudelleen ja vesivoiman saantia parannettiin. Ovat siivetkin sivulla, Kahden puolen kainalossa. Laivan kustannukset olivat 40 000 ruplaa, josta Arppen osuus oli 2/3 ja Hackmanin 1/3. Kitee-Seuran arkisto. Arppe aloitti laivanrakennuksen Puhoksessa. Ilmariseksi nimetyn siipirataslaivan pituudeksi tuli 88½ jalkaa ja leveyttä 13½ jalkaa. Koneisto hankittiin Clarken konepajasta Englannista, mistä oli lähtöisin koneen asentajaksi kutsuttu Reed. Reedin tehtävänä oli kouluttaa ja perehdyttää Ilmarisen koneenkäyttäjäksi masuunimestari Gustaf Nousiainen. Suomen ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen valmistui heinäkuussa 1833. Pietarilainen T. Arppe lakimiehenä tunsi oikeuskäytäntöä riitakysymysten käsittelyssä. Koti-Karjala 10 Keskiviikko 11.6.2014 Nils Ludvig Arppe I Nils Ludvig Arppe. Koko maan sahatavaran vienti kaksinkertaistui. Arppen sahaustoiminnan tulot kasvoivat rajoituksista huolimatta. Arppe käytti etua hyväkseen. Sahatavaran myynti Venäjälle oli sallittua. Verotuksen vapaavuosia sahan ylläpitäjä ei kuitenkaan saanut. Arppe suoritti oikeustieteen tutkinnon ja sai todistuksen oikeuslaitosta varten. Hän tuli auskultantiksi Vaasan hovioikeuteen, mutta keskeytti oikeustieteen opinnot ja muutti sukulaistensa luo Puhokseen. Hänen äitinsä Gret-Sophie kuului tunnettuun Wegeliuksen pappis- ja kulttuurisukuun. Nils Ludvig syntyi vuonna 1803