Koti-Karjala 12.01.2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

VAPAANA ke 19.1.2011 Kysy! Tämä paikka Koti-Karjala Koti-Karjala p. Kunnallisverokertymän pienentymiseen vaikutti myös se, että Tohmajärven kunnalle tilitettiin vuonna 2009 verotuloja liikaa. erikoissairaanhoidosta on maksettu ja kirjattu. PKT Kivikylän VIINIRYPÄLEET Ä WANHANAJAN NAKKI NAKKI AKKI AK 380 g (4,59 kg) rajoitus: 2 erää/talous 2 PRK Jacky 59 -50 % Ilman korttia ja yksittäin 2,59 rs (5,18 kg) 3 1 Arla Pohjanpoika 49 -50 % Ilman korttia ja yksittäin 3,49 pkt (9,18 kg) PS Perheleipurit MAKUPALA VANUKKAAT 120 g (1,75 kg) rajoitus: 5 erää/talous AAMIAIS- ja EVÄSSÄMPYLÄT ÄSSÄMPYLÄT SSÄMPY Ä S 7 kpl/420 g (2,37 kg) 0 Arla 42 -50 % 2 PKT 200 g (8,75 kg) 99 -50 % Ilman korttia ja yksittäin 0,42 prk (3,50 kg) Ilman korttia ja yksittäin 1,99 ps (4,74 kg) EDAM 24% 500 g (5,00 kg) 2 KPL 500 Espanja 1,5 kg (1,33 kg) -41 % 350 PERUNASIPULISEKOITUS pakaste, 500 g (1,50 kg) 5 KPL 4 PRK SULATEJUUSTOVIIPALEET 17% HK BURGERI 100 g (4,00 kg) 200 Valio Ilman korttia ja yksittäin 4,29 kpl (8,58 kg) Yksittäin 2,39 pkt (11,95 kg) Yksittäin 0,59 kpl (5,90 kg) KLEMENTIINIT KERROSVIILI 1% 200 g (2,50 kg) 199 ps -20 % 075 ps 200 -15 % Ilman korttia 2,49 ps (1,66 kg) Ilman korttia ja yksittäin 0,59 prk (2,95 kg) Hinnat voimassa to-su 13.-16.1. PELI ALE Runsaasti erilaisia Talven vaate DVD LEFFOJA 14 19 24 95 PS3 Airborne PS3 95 95 ALE jatkuu Lapsille! PUSEROITA, HOUSUJA, HUPPAREITA, YM. Tuomas SUKKALANKA 100 g Lost Planet 2 24 PS3 95 19 PS2 95 4 95 5 KERÄÄ 1000 (2,50/kpl) Prostreet 24 95 European Assault 1495 6 95 5 00 8 00 4 KERÄÄ Puro LANKA 1000 1000 (2,95/kpl) Taval l i sta parempi R uok ak auppa KUPIAINEN Palvelemme: ark. 1,2 kg Suomi 5 RS Vihreät Vihreät Vihreät h ä Etelä-Afrikka 500 g (2,59 kg) 95 kg P IHISTÄ ät Meiltä löyd ratkaisut tai PANO . Yhteisövero- ja kiinteistöverotuotot kasvoivat vuoteen 2009 verrattuna. (013) 684 8424 Keskiviikko 12.1.2011 Koti-Karjala N:o 3 Irtonumero 1 52. Kunnallisveroa (kunnallinen ansiotulovero) kertyi 10 620 000, mikä on 775 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2009. Valtiovarainministeriön vahvistama uusi ryhmäjako-osuus vaikutti julkiseen talouteen niin, että kuntien ja Kelan ryhmäosuudet nousivat ja seurakuntien sekä valtion osuudet laskivat. Kiinteistöveron tuoton kasvu johtuu kiinteistöveroprosenttien korotuksista. Edelliseen vuoteen verrattuna verotulot laskivat 450 000 eurolla eli 3,6 %. Prosentuaalisesti laskua tuli 6,8 %. Yhteisöveron tuotto kääntyi kasvuun talouden elpymisen johdosta. Vuoden 2010 talousarviossa verotulokertymäksi arvioitiin 12 457 000. Ohjeet löydät seu STA lta. sivu raavalta molempiin E Uudistunut tarjouslehti jaetaan kotiisi joka viikko Tohmajärven verotulot pienenivät 450 000 euron verran Tohmajärven kunnalle kertyi viime vuonna verotuloja yhteensä 12 143 284 euroa. vuosikerta LÄHIRUOKAA OMISTA UUNEISTA JOKA PÄIVÄ Uu tuus! Pouttu suolattu Tohmajärven kunta tiedottaa POSSUN ULKOFILEE pala n. Kuntaryhmän sisällä Tohmajärven kunnan jako-osuus sensijaan pieneni, (lasketaan valmistuneen verotuksen, asukasmäärämuutoksen ja kunnallisveroprosentin perusteella), minkä johdosta joulukuussa tehty jakoosuuksien mukainen oikaisu pienensi verotuloja 312 049 euroa. Tämä toi yhteensä kunnille lisää verotuloja. Kun vahvistetussa verotuksessa kuntalaisten maksamat verot osoittautuivat ennakkotilityksiä alhaisemmaksi, ne pidätettiin vuoden 2010 loppuvuoden tilityksistä. Verotulot jäävät siten 313 832 euroa pienemmäksi kuin talousarviossa. Kiinteistöveron tuotto oli 617 563 euroa (kasvua 29,2 %) ja osuus yhteisöveron tuotosta 905 510 euroa (kasvua 25,6 %). Menot ovat pysyneet hyvin talousarviossa, mutta lopulliset kustannukset selviävät vasta, kun kaikki viime vuoteen kohdistuvat laskut mm. info 0400 133 807. Kunnan kokonaistuloksen arvioiminen on kunnanjohtaja Olli Riikosen mukaan vielä ennenaikaista. 721, la 718, su 1218 petri.kupiainen@k-supermarket.fi www.kupiainen.net Kiteentie 6, Kitee, puh
Parhaat kokemukset meroisiin euromääriin. Oon sanaton, rakkaus suurin on... Vain pienimmissä kylissä koulua pidettiin maalaistaloissa. Aikaan ruusujen, kihlojen, onnenpäivien, kaunis oot vieläkin, kuin sukua enkelten. (013) 684 8411, toimitus@kotikarjala.fi Kaukoluettavat sähkömittarit Kuulin radiosta, että kotitalouksiin asennetaan kaukoluettavia sähkömittareita. Paikka paikoin opinahjon ovelle pönkä ilmestyi jo ensimmäisen vuosikymmenen toiminnan jälkeen. Vaikka en voikaan käyttää sinun palveluja, käyttäjät yhtyvät tähän minun kiitokseen. Paljon on myös tapauksia, joisVanhojen koulukiinteistöjen ot- Kihlajaisvalssi Aikaan ruusujen, kihlojen, onnenpäivien, kuvat kauniit näin kulkevan silmissäin. Kuin kevään kukkanen, sä tulit jostakin ja jäit vierellein. Tästä koulujen lakkautusvauhti kiihtyi niin, Riihijärven vanhalla koululla on aktiivisen kyläyhteisön ansiosta elämää, vaikka koulutyö on lopettä nykyisin kylä- punut. On vanhan koulurakennuksen omassa pikemminkin sääntö kuin poikke- käytössään kyläläisten yhteisenä kuljetetaan isolta säteeltä. Suojaan tyynen lahden, kuljen kevein askelin. Ajatukset siivet saa, huomista kiirehtää. Toivoo KAKSI KERTAA NOSTURISTA PUDONNUT. Silloin kerran, hetken verran se kukki ilonain. Silloin kerran, hetken verran rakeita satoi vain. Tätä taustaa löytynevät hoito- ja hoiva-alalta. Samalla ei syntyisi huippukulutuspiikkejä ja eikä tarvitsisi käynnistää niitä kaikkein kalleimpia sähköntuottomuotoja ollenkaan. TOIVO LEVANKO Kiitokset auramiehelle! Sinä, joka auraat tänä talvena Kiteellä Kytänniemen Sumpputiellä, ansaitset suuret kiitokset! Aiempina talvina Sumpputien suurten yritysliittymien lumet ovat olleet pahimmillaan puolentoista metrinkin korkuisina valleina omakotitalojen liittymissä. Mä lahjan sain, löysin ystävän! Tyhjäks sydän jää, Mä lahjan sain, löysin ystävän! Tyhjäks sydän jää, jos sen menettää. Tavallista kansalaista auttaisi kummasti, kun sähkön hinta olisi joka hetki mittarissa näkyvissä. Toimintaa on oltava paljon, santaloudelliseksi tuhlaukseksi. olisi, että jokaiselle vanhalle kuluvasten on luonnollista, että tarpeet- Myös moni luova ihminen on ol- rakennukselle löytyisi käyttöä. Kyllä siinä lompakossa kävisi kumma kupina, jos muutama tuhat KW kuluisi 1,6 /kw hinnalla. Kuin kevään kukkanen, sä tulit jostakin ja jäit vierellein. Sillä kuulemma tienaisi paremmin kuin tehtaan tuotannolla. Kuunsirppi usvainen sadetta ennustaa. Olet kalustoasi hankkiessa ottanut huomioon ennen kaikkea turvallisuuden asiakkaan kannalta. Toki vähäisilläkin remonteilla on ottoa. loppumisesta. Jos hinnan mukaan laskutettaisiin, kannattaisi tehtaidenkin pistää koneet seis ja myydä kallis sähkö markkinoilla. Kovin pitkäksi ei kyläkoulujen kukoistusaika muodostunut. Lapsia syntyi niin paljon, että koulun rakentaminen nähtiin tarpeelliseksi lähes kylässä kuin kylässä. Tyhjilleen jääneet koulut ovat mahdollista päästä hyvään loppu- jotta pelkät kiinteistön ylläpitokuskunnille iso rasite. Tuuli syliinsä sulkee hennon kukkasen. Nythän suurin osa ihmisistä laittaa saunan päälle samaan aikaan ja kaikki muutkin laitteet. Sua kauan kaipasin, sä tulit viimeinkin ja jäit vierellein. Kaikesta huolimatta toivottavaa pitokulut nousevat helposti viisinu- maan sopiva. Samaan aikaan eteläisen Suomen us, että rakennuksessa joudutaan kokoontumispaikkana. Veronmak- ennenkuin ne otettavissa vaikkapa vaatii paljon. Siinä kaavailtiin myös, että asiakas ennen pitkää joutuisi maksumieheksi huippusähkön hinnan aikaan, kun mittarit on asennettu. man nopeasti eroon. Nyt kun viisaita mittareita asennetaan, jossa yhtiö voi joka hetki tarkistaa kulutuksen, niin voisikohan mittariin liittää (totta kai voi) myös hintatiedon. Aina sanomatta jää, oon sanaton, rakkaus suurin on. 2 Koti-Karjala Keskiviikko 12.1.2011 Koulujen uusiokäyttö pitäisi turvata tavalla tai toisella Sotien jälkeiset vuosikymmenet olivat maassamme kyläkoulujen rakentamiseen aikaa. Huomaavaisuudestasi on ollut meille iso ilo ja haluamme Sinua siitä kiittää! SUMPPUTIE 5:n ASUKKAAT Kiitokset Veikko Ihanukselle Invataksin käyttäjänä olet panostanut meihin palvelujesi käyttäjiin. Turvallisuus ja ystävällisyys yhdistettynä palveluun tekee meistä käyttäjistä tyytyväisiä. Kyläyhteiasutuskeskuksiin kouluja on nous- tekemään rakenteellisia muutoksia, söltä tällaisen ratkaisun tekeminen sut kuin sieniä sateella. TOIVO LEVANKO lyyrikko Kalliossa 2.12.2010 muusikkoversio Hidasvalssi Heimo Lajunen & Kari Lindqvist Pokentie 8, 82500 KITEE Puh. Se edellyttää sitoutumista, jopa henkilökohtaista riskinsaja voisi luonnehtia touhua kan- yrityskäyttöön. Tänä talvena on ollut mukavaa tehdä kotipihan lumitöitä, kun auramies on auttanut meitä eläkeläisiä työntämällä aiempien liittymien lumet ojan penkkaan eikä meidän pihaan. Hyvää ja turvallista yrittäjyyttä. M STRANDÈN Myrskylä Rakkaus suurin on Muistot nauhana kulkee, läpi rosoisen elämän. Tällöin asiakkaat voisi varoa näitä hintapiikkejä ja lähteä hakemaan klapeja takkaan, tai saunoa eri aikaan viikosta. Kävi myös ilmi, että pienen kulutuksen aikaan sähkö ei maksa tukussa paljon mitään. Jos rakeita saan tai auringon, rakkaus suurin on. Lailla lumihiutaleen, sä tulit jostakin ja jäit vierellein. Kaunis usein kaatuu, muistot vain jää. Samalla jututettiin asiantuntijaa, joka kertoi, että sähkö voi maksaa huippukulutuksen aikaan sähköpörsseissä jopa 1,6 /kw ja normaali laskutus laskuttaa vain noin 0,16 /kw kulutuksesta. taminen uusiokäyttöön ei ole kui- sa kyläyhteisö on halunnut pitää kouluja on jäljellä enää muutama ja niihinkin oppilaita tenkaan yksinkertainen juttu. Vuotuiset yllä- tulokseen, kun toimiala sattuu ole- tannukset saadaan katetuksi. Jotomaksi käyneistä koulukiinteis- lut mielissään päästessään toteut- kainen kylmilleen jäänyt kiinteistöistä halutaan päästä mahdollisim- tamaan itseään vanhassa koulura- tö on ikävä näky ja kertoo elämän kennuksessa. Aikaan ruusujen, kihlojen, onnenpäivien, nuo säteet auringon sulatti talven jään
Miehen esittely lienee aluksi paikallaan. Pohjois-Karjalassa ei jäädy odottamaan lain laatijan asettamaa viimeistä takarajaa, vaan hynttyyt lyötiin yhteen jo 1.1.2011. Hurmalainen näkeekin, että erityisesti terveystarkastajien asiakkaat tulevat hyötymään siitä, että he saavat entistä enemmän erikoisosaamista käyttöönsä. Toiveita paremmasta Hurmalainen henkilökohtaisesti on tyytyväinen organisaatiouudistukseen. Jaakko Muje Matkakolmion johtoon Keski-Karjalan matkailuyritysten yhteisen yhdistyksen, Matkakolmio ry:n, johdossa on hiljattain aloittanut ravintolapäällikkö Jaakko Muje Kesälahdelta. Minulle Joensuun kaupunki on jo neljäs työnantaja, vaikka koko ajan olen periaatteessa pysynyt samassa paikassa tehden samaa työtä samojen asiakkaiden kanssa. Yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon jaostossa on kahdeksan edustajaa, joista yksi on Keski-Karjalan alueelta. Aladár Bayer. Yhdistyksestä Mujeella on selkeä kuva. Jo silloin, kun Helli-yhteistyötä suunniteltiin, tiedettiin, että laki edellyttää 1.1.2013 ympäristöterveydenhuollon toimintojen olevan toimintayksiköissä, joissa on vähintään kymmenen henkilötyövuoden resurssit. Nyt kaikki maakunnan kunnat Valtimoa, Nurmesta ja Lieksaa lukuunottamatta kuuluvat samaan ympäristöterveydenhuollon organisaatioon, jonka hallinnosta vastaa Joensuun kaupunki. Kunnat ovat edelleen vastuussa siitä, että ne järjestävät toimitilat eläinlääkäreille ja terveystarkastajille. Muje näkee matkailuyrittäjien yhteistyön olevan perustavanlaatuisen tärkeää koko oman alueen elinkeinolle. Yhdistys markkinoijana Jaakko Mujeen keittiö- ja ravintolaura on aika huikea. Jos nyt puhun omasta talosta, meillä ei ole varsinaisesti ohjelmapalveluja, mutta olemme yhteistyössä kolmen palveluntarjoajan kanssa. Kyllä minä sanoisin, että kun on paljon pieniä yrityksiä, niin niille mielestäni on etu kuulua johonkin yhdistykseen, missä on samankaltaisia muita yrityksiä linkitettynä. Olen ollut Karjalan Kievarissa ravintolapäällikkönä 3,5 vuotta. Öisin, iltaisin ja viikonloppuisin toimii sama eläinlääkärin päivystysnumero kuin ennenkin. Tärkeintä on perustyö asiakkaiden kanssa ja potilaiden hoitaminen, eikä suinkaan se, mitä työnantajan kohdalla papereissa tai leimoissa lukee. Matkakolmion yrittäjät ovat suhteellisen pieniä ja markkinoinnin onnistuminen on tärkein asia, jotta saamme tänne turisteja, olivatpa he venäläisiä tai muunmaalaisia. Koiria ja kelkkoja Jaakko Muje huomauttaa, että eivät kaikki matkailijat kaipaa "hirveää härdeliä" ympäril- leen, vaan suuri osa haluaa ainoastaan luonnonrauhaa näin venäläisetkin. Henkilöstön koulutuksen ja erikoistumisen mahdollisuu- det paranevat aina suurempiin yksiköihin mentäessä. Muualta kantautuneiden tietojen pohjalta ainakin pohjoisessa Suomessa kysyntää olisi eniten koiravaljakkoajeluista ja moottorikelkkailusta. Terveysvalvonnan puolella toimipisteitä yhdistellään suuremmiksi kokonai- suuksiksi. Uudistus ei ole kuumentanut tunteita kuten ihmisten hoidon ja lääkinnän puolella tapahtuneet organisaatiomuutokset. Tulevaisuutta on se, että ohjelmapalvelut ovat varsinkin venäläisille heti ja helposti saatavilla. Minkälaisia palveluja he hakevat Keski-Karjalasta. Talvella on paljon pilkintää ja kesällä myös on kalastus tärkeä ohjelmapalvelu. Nyt niiden siirryttyä Joensuuhun aikaa jää entistä enemmän varsinaiseen asiakastyöhön. Olen periaatteessa Kuusamossa kirjoilla vieläkin ja myös perhe asuu siellä, Muje kertoo. Toivomme, että uusien tilojen myötä saisimme Kiteelle pieneläinröntgenlaitteet. Itse olen kylläkin lähtöisin Kesälahdelta. Karelia Expertin Anna Jetsu ja ravintolapäällikkö Jaakko Muje työskentelevät kumpikin Karjalan Kievarin tiloissa Kesälahdella. la kasvaa, Muje epäilee. Nettisivujen uudistaminen on työn alla ja lisää kokoontumisia tiedossa. Kaikkina muina aikoina soitetaan suoraan omalle eläinlääkärille. Kohta olisi jo lähtö Ruokkeelle toiseen tapaamiseen. siellä tuomme Matkakolmion nimen alla esille tätä Keski-Karjalan aluetta. Menimme myös mukaan Verkkokassi-hankkeeseen yhdistyksenä, jolloin yhdistys maksaa omavastuuosuudet ja kaikki Matkakolmion yritykset hyötyvät siten hankkeesta. Laatua ja ohjelmaa venäläisille Silmiinpistävän suuri osa matkailijoista on Venäjältä. Keittiömestarin luetellessa entisiä työpaikkojaan - Hesperia, Helsinki; Kultainen Sipuli, Helsinki; Yyterin Kylpylähotelli Pori; Tropiikki, Kuusamo - tulee mieleen, että miehellä täytyy olla laaja näkemys matkailualaan ja annettavaa matkailuyrittäjien yhteiselle yhdistykselle, Matkakolmiolle. Kokonaisuudessaan uuden suuryksikön henkilöstövahvuus on 35 henkilötyövuotta. Moni asia ennallaan Asiakkaiden kannalta tärkeä tieto on se, että eläinlääkärien puhelinnumerot ja toimipisteet säilyvät ennallaan joka kunnassa. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että ilman investointeja ei ohjelmapalveluyrittäminen voi kovin paljon enää alueel- Keittiömestari ja ravintolapäällikkö Jaakko Muje istahtaa kiireiltään pöytään. Päätoimittaja Jouko Väistö. Ympäristöterveydenhuoltoa johdetaan Joensuusta, paikalliset palvelut ennallaan Hänen vastuullaan oli ennen alueellisia hallintotehtäviä, eli paperitöitä, jotka veivät varsin paljon työaikaa. Mistä moinen johtuu? Kiteen, Tohmajärven, Rääkkylän ja Kesälahden puolueeton paikallislehti. Hallinto on Joensuussa, mutta me saamme täällä Keski-Karjalassa varsin itsenäisesti tehdä ja suunnitella asiat kuten ennenkin. Me saamme pienen siivun ja palveluntarjoaja omansa. Aktiivisuus saisi ehkä olla hieman suurempaa, mutta nyt kun olemme keräilleet jäsenmaksuja, niin vanhat ovat pysyneet ja muutamia uusiakin jäseniä on tullut. Se olisi koko alueen pieneläin tutkimuksille iso edistysaskel, Hurmalainen kertoo alueen eläinlääkäreiden suurimmasta tulevaisuuden toiveesta. Juha Hurmalainen iloitsee siitä, että organisaatiouudistuksen myötä hänellä on entistä useammin aikaa pakata lääkelaukku autoon asiakaskäyntiä varten, kun iso osa ennen hänelle kuuluneista paperitöistä tehdään nykyään Joensuussa. Varmaankin siitä, ettei tapahtunut muutos vaikuta terveystarkastajien tai eläinlääkäreiden palveluja tarvitsevien asiakkaiden elämään juuri mitenkään. Kun menemme esimerkiksi Matkamessuille - kuten tänäkin vuonna - Matkakolmiolla on siellä omia esittelijöitä, viimeksi Pohjois-Karjalan osastolla. Mm. Organisaatiouudistuksen myötä vastuut kustannustenjaosta ja vallasta ovat menneet uusjakoon. Toivomme, että uusia jäseniä tulisi lisää, koska silloin tulisi varmaankin myös uusia ideoita, Jaakko Muje päättää toiveikkaana. Voimme joustaa ja ylittää päivystysrajoja ja auttaa toisiamme jos tarvitaan erikoisosaamista. Tänä päivänä venäläinen haluaa kohtuullisen laadukkaan majoituksen ja myös ohjelmapalvelupuoleen on kiinnostusta, Jaakko Muje sanoo. Terveystarkastajien toimipisteet ovat Joensuussa, Kiteellä, Outokummussa, Ilomantsissa ja Juuassa, Hurmalainen kertoo. Jos yhdistys toimii markkinoijana, siitä hyötyvät kaikki jäsenet, Muje vakuuttaa. Edellinen työpaikka oli opettajana Kuusamon aikuiskoulutuskeskuksessa. Puhelinaika ja ajanvaraus ovat myös edelleen kello 8.309.30. Kiteellä joudutaan etsimään uudet tilat, kun koko terveyskeskuksen toiminnot joudutaan siirtämään muualle. Visiitti Hellin alaisuudessa oli terveysvalvonnalle ja eläinlääkintäpuolelle vain välivaihe, josta tiedettiin jatkettavan matkaa kohti suurempaa yksikköä, Juha Hurmalainen kertoo. Olen Jaakko Muje. Mujeen kokemuksien pohjalta moottorikelkkatarjontaa voisi vielä nykyisestäänkin lisätä ajatellen koko Keski-Karjalaa. Lisää jäseniä! Matkakolmion hallituksen pu- heenjohtaja Muje pitää jäsenkuntaa sangen sitoutuneena toimintaan. Koti-Karjala Koti-Karjala Suurin muutos, minkä ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen toiminnan alku vuoden vaihteessa sai aikaan on se, että keskikarjalaisista eläinlääkäreistä tuli Joensuun kaupungineläinlääkäreitä. Ympäristöterveydenhuolto viihtyi vain visiitin verran Hellin alaisuudessa
Klo 18.30 Närsäkkälän srk.piiri Wetterstrandilla Petäikköniementie 2, Lehtinen, Siljander-Rasi. 9 Aamurukous. Lähetysnäkyä hän on pitänyt esillä Takaisin Jerusalemiin -konferensseissa, joita on pidetty vuodesta 2003 lähtien eri puolilla maailmaa, ja näky on jo alkanut toteutua. Tästä juontuu "Taivaallinen mies" Kristuksen tähden hän istui Kiinan vankiloissa neljä pitempää jaksoa, yli kymmenen vuotta. klo 13 Taipaleen srk. Jumalanpalvelus Tohmajärvi Siunattu läheisten saattamana. hoitohenkilökunnalle äitimme Annan hyvästä hoidosta. PÄIVÄN SANA Koskaan en ota häneltä pois armoani, minun liittoni kestää horjumatta. mennessä kirkkoherranvirastoon p. Kiitollisena sydämellistä äitiä ja mummoa ikävöiden Ahti ja Eliisa Emilia, Juho, Kasperi ja Iivari Eemeli, Hanna ja Leo Einari ja Aino Juuso ja Noora Marja-Liisa Masi, Topi ja Eveliina Juha Päivi Jyri veljet Raimo ja Aimo sekä Pentti-lanko perheineen sukulaiset, ystävät ja naapurit Maija on siunattu kotikirkossa läheisten saattamana 8.1.2011. Jos et pääse, mutta olet kiinnostunut tulemaan tekemään hyvää, ota yhteys Sanna Rouviseen p. Klo 19 miesten saunapiiri Kiteen ev. Entiset ja uudet arkienkelit tervetuloa. Hyvää talvipäivän jatkoa! Maija Liisa REIJONEN o.s. Nuorisotyöntekijät: Hannu Heikkinen p. Vanhemman väen iltapäivä srk-talolla klo 12.0014.30. Ma 17.1. 040 739 1885. To 20.1. Kansanlähetyksen lähetyspiirin 20-vuotispäivä klo 13.00 Maija Kukkosella "Kiitämme menneestä ja visioimme tulevaa". 050-3633844 kirsi.hurskainen@evl.fi. Nuorisokahvila yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille 11.1. Klo 13 Suorlahden srk.piiri Terttu Vanhasella Lepolahdentie 18, Hiltunen. Kiteen helluntaiseurakunta Ke 12.1. Sählykerhot seurakuntakeskuksella: Yläkoululaisten sähly maanantaisin klo 15.3016.30, 1.-3. Keranto 19.9.1918 1.1.2011 Ja minä lähden mutta linnut jäävät ja laulavat. Kuollut: Mauri Antero Porokuokka 80 v, Vilma Maria Karhinen 90 v, Anna Lappalainen 92 v. klo 13 orpokotipiiri Isossa pappilassa, mukana Ilmo Kurkola. klo 13 rukouspiiri Vieno Saarisella, Mäyräntie 2 A 7. 040-7391884 hannu.heikkinen@evl.fi, Mervi Kekäle p. alkaen 4. Värtsilän lähetyspiiri vierailee Maija Kukkosella klo 13.00. 18 Elävää vettä! Veli Taivaallinen. Kiitos Kiteen tk:n vuodeosasto 2:n hoitajille Maurin hyvästä hoidosta. srk-talossa klo 10, Lappalainen, Hurskainen. Kiitos myös Kiteen kotisairaanhoidon ja terveyskeskuksen osasto 1. Perjantaina: Sakari, Saku, ort. Pesosella, Maljakiventie 8. Virret: 199:13, 134:3,4, 367:, 543:1, 329:4,5. To 13.1. Kirkkokuoron harjoitukset srk-talolla klo 19, Mattila. Kommunistisessa kotimaassaan hän oli johtohahmo maanalaisten kotiseurakuntaliikkeiden piirissä, joihin kuului jo 1990-luvulla ainakin 50 miljoonaa uskovaa. Rohkeana Kristuksen todistajana veli Yun ei pitänyt kynttiläänsä vakan alla missään tilanteessa, vaan jo ensimmäisenä vuotenaan kristittynä hän johdatti tuhansia ihmisiä Jumalan luo. Lisätietoja Merviltä p. Pojille: Liikuntahallilla sählykerho 4.-6. Mukana myös Niilo Närhi ja Taisto Tirronen Avainmediasta. mennessä kirkkoherranvirastoon p. Ihmiset, jotka ovat minua rakastaneet vaeltavat siellä yhä. Kiitämme PKSSK:n teho-osastoa ja sydänvalvontaosastoa äidin hyvästä hoidosta. Anna LAPPALAINEN o.s. Kiittäen ja kaivaten lapset ja lastenlapset perheineen Siunattu läheisten läsnä ollessa. Tästä syystä hän joutui usein viranomaisten pidättämäksi ja kiduttamaksi. Hilkka Siljander-Rasi, kantt. La 15.1. 2. Vaittinen 11.12.1930 Kitee 12.12.2010 Tohmajärvi Herra on minun paimeneni ei minulta mitään puutu. Junnu-Romola 10.1. Kaivaten sukulaiset ja ystävät Palomäentie 9, Kitee www.kiteenvapaasrk.net To 13.1. Viimeisellä jaksolla hän istui huippuvarmassa vankilassa, jossa häntä kidutettiin ja hänen jalkansa lyötiin moukarilla toimintakyvyttömiksi. Veli Taivaallinen vierailee Kiteen Helluntaiseurakunnassa ensi sunnuntaina.. Pe 14.1. Torstaina: Nuutti, ort. Pe 21.1. NUORISOTYÖ: Talvileirit Papinniemellä: 1-3 luokkalaisille 28.29.1.2011. Su 16.1. luok. Ke 19.1. Päiväkerhotyö: päiväkerhot ja perhekerho alkavat viikolla 2, ma 10.1. 18.30 Raamattupiiri. alkaen tiistaisin klo 1518 ja perjantaisin klo 1823. Paavali, Paavo, Pauli, Johannes. Sanan ääressä www.kitee.helluntaiseurakunta.fi To 13.1. Liikuntahallilla sählykerho 1.-3. (Mahdollisia vapaapaikkoja perheen taloudellisen tilanteen vuoksi voi kysyä Merviltä). On kirkas määrä matkallain. Päivystävän papin numero on 0400 967 602. Hinta 20 . sähly tiistaisin klo 1718, 4.-6. luokkalaisille keskiviikkoisin klo 16.00 17.00. Mukana Aira ja Osmo Kapanen. klo 9.30 raamattupiiri srk.keskuksessa. 13 Keskustelupiiri, 19 Miesten piiri V. klo 12.3013.30 Tikkalan koululla kerho 7-12 -vuotiaille. Hiihtolomariparin opintopäivä seuriksen kahviossa klo 9.0014.30. Klo 13 HutsiKiteenlahti srk.piiri Isossa pappilassa. Hinta 10 . Klo 18 ilosanomapiiri srk. Ilmoittautumiset to 20.1. Ilmoittautumiset to 17.2. Tämä kertoo hänen poikkeuksellisesta apostolisesta armoituksestaan. klo 10 sanajumalanpalvelus kirkossa, saarnaa Ilmo Kurkola, lit. Tervetuloa! Pastori Markun ja Eijan kanssa iloiten keskiviikkoisin klo 18.00 Turinatuvalla, Kellonsoittajantie 10 A, Kitee. Rakkaamme Elävää vettä! Kiteen helluntaiseurakunnassa su16.1.2011 klo 18.00. Su 16.1. Se tarkoittaa, että kiinalaiset pyrkivät "palauttamaan" evankeliumin takaisin lähtökohtaansa lähtemällä kohden Israelia ja evankelioimalla kaikki välillä olevat maat. Tatjana, Tanja, Taina, Sauvo. tammikuuta 2011 Aurinko nousi tänään klo 9.11 ja laskee klo 15.05. Ke 19.1. Kastettu: Elma Amanda Hanhineva. Veli Taivaallinen Mauri Antero POROKUOKKA 16.1.1930 Nastola 14.12.2010 Kitee Oon onnellinen vaeltaja, käyn maailmasta parempaan. 19 Rukousilta. Kuolleita: Maija Liisa Reijonen 80 v, Rauha Hellin Kattelus 86 v, Eero Juho Sormunen 93 v, Alvar Edvin Leonard Lievonen 80 v. Taivaallinen mies tulossa Kiteelle Kiinalainen veli Yun eli "Taivaallinen mies" on tullut tutuksi Suomen uskoville vierailujensa ja kirjojensa kautta. 684 8511. Minun puutarhani jää ja kevään tullen omenapuut puhkeavat kukkaan. Tervetuloa! Tervetuloa! Järj. 89:29. NIMIPÄIVÄT Keskiviikkona: Toini, ort. Perhekerho srk-talon päiväkerhotiloissa klo 9.30 11.00. Diakoniatyö: Diakoniatyöntekijän päivystys toimistolla ma, ti ja to klo 911, puh. Seurat Yrjö Tolvasella Peionniemessä (Rantatie 40) klo 13, Lappalainen. Ke 19.1. 040 739 1931. klo 12 Juurikan srk. - 6.-luokkalaisille maanantaisin klo 1417. 040-7391885 mervi.kekale@evl. Varhaisnuorisotyö: Koululaisten kerhot alkavat viikolla 2 seuraavasti: Tytöille: Peijonniemen koululla, asuntolasiipi as nro 3, maanantaisin klo 16.3017.30. Lämmin kiitos osanotosta. 18.30 Rukouskokous. Pe 14.1. Gröhn-Dimov. Pe 14.1. 4-6 luokkalaisille 25.27 .2.2011. Klo 13 Heinoniemen srk.piiri Nyrhisellä Kyyrönniementie 44, Hiltunen. 0400 967 601. Ei siellä tuskaa, vaikeuksia. Paettuaan Kiinasta Yun sai turvapaikan Saksasta vuonna 2001 ja on siitä lähtien jatkanut julistustyötään sieltä käsin eri puolille maailmaa. Lämpimästi tervetuloa! Lisätietoja Kirsiltä. Lauantaina: Solja, ort. keskuksen peräkammarissa. Uskon varassa hän alkoi kävellä ja vankilan teräsportit aukenivat hänen edessään. Ti 18.1. klo 8 aamurukouspii- Kitee ri srk.keskuksessa. kansanopistolla. sähly keskiviikkoisin klo 15.3016.30. Klo 1718 Yhteisvastuuinfotilaisuus seurakuntakeskuksen kahviossa. Aatto, Aatos, Benjamin, Niina. Joutuessaan taas kerran poliisien kynsiin hän tekeytyi mielipuoleksi kuten Daavid Abimelekin kohdatessaan ja huusi: "Olen taivaallinen mies! En ole tästä maailmasta! Asun Evankeliumin kylässä! Ihmiset kutsuvat minua Aamutähdeksi! Isäni nimi on Ylenpalttinen Siunaus!" Silloin Jumalan sanansaattaja kehotti häntä pakenemaan. Tiedoksi: Virasto auki mape klo 9-12 p. Perhekerho srk-talon päiväkerhotiloissa klo 9.30 11.00. fi, erityisnuorisotyö Kirsi Hurskainen p. Klo 12 SLEY:N kotiseurat ja vuosikokous Anja Pursiaisella Olkontie 7 C 4, Markku Näkki. Pe 14.1 toimisto kiinni. alkaen. 050 301 9959. piiri Kerttu ja Kauko Raekor- Ke 12.1. luokkalaisille perjantaisin klo 16.30. Samalla hän on kertonut Kiinan vainotun seurakunnan tilanteesta samoin kuin Takaisin Jerusalemiin -lähetysnäystä. Nuorten sählyvuoro liikuntahallilla maanantaina klo 16.0017.30. 4 Koti-Karjala Rakkaamme Keskiviikko 12.1.2011 Rakkaamme Äiti, mummi, isomummi, anoppi 12. vella, Kurkola. Klo 18.30 miesten keskusteluilta Puhoksen seurakuntakodilla. Su 16.1. Klo 19 Kirkkovaltuuston kokous seurakuntakeskuksessa. Tytöille ja Pojille: Riikolan koululla liikuntakerho torstaisin 16.3017.30. Miesten keskustelupiiri srk-talolla Vienon kammarissa klo 19.00. Lämmin kiitos osanotosta. Katso lasten ja nuorten tilaisuudet nettisivuilta. 11 Sanan äärellä. Jermi, Tarvo, Ele. Ti 18.1. Klo 1819 kaiken kansan jumppa srk.keskuksessa. Ps. piiri Raili Immosella, Kurkola. Kirkkokuoron harjoitukset srk-talolla klo 19, Mattila. luok. Liikuntahallilla tyttöjen liikuntakerho, tiistaisin klo 16.0017.00. 684 8511. 040-7391885. Asialista nähtävänä kirkkoherranvirastossa seurakunnan ilmoitustaululla. sunnuntai loppiaisesta 16.1. Messu srk-talossa klo 10 (340, 199:1,3, 345, 367:1-, 229, 226, 199:2, 175:2-4), Lappalainen, Happonen, Eronen. To 13.1. To 20.1. Ti 18.1. Lisätietoja Merviltä p. Su 23.1. klo 18 PiimäjärviMuljulan srk.piiri Juhani Ilvosella Piimäjärventie 75, Hiltunen
Tutkimusaineisto koostuu hoitoketjujen asiantuntijoille ja potilaille tehdyistä haastatteluista sekä reumapotilaille tehdystä kyselystä. Vaikuttavuuden arviointijärjestelmän tulisi perustua kunkin kunnan, kuntayhtymän tai/ja terveydenhuollon organisaation tavoitteisiin, erikoisalan tavoitteisiin, hoitoketjumallinnuksen tavoitteistoon sekä kunkin potilaan yksilölliseen tavoitteistoon ja hoitoketjun kriittisiin menestystekijöihin. Kiteesalissa su 23.1. Epävirallisesti on ehdotettu mm. Tutkimuksen pääkysymyksiä olivat: "Miten asiakasvai- Eri hoitoketjuille omat järjestelmät Keskeisenä tutkimustuloksena on, että eri diagnoosiperus- HT, KM, sosionomi Leena Silvennoinen-Nuora Kiteellä kansalaiskoulun luokkakuvassa keväällä 1965.. klo 15.00. Keskiviikko 12.1.2011 Koti-Karjala 5 Isät ja lapset tekemään MLL haluaa Kiteelläkin lähestyä lastenkasvatusta uudesta näkökulmasta. Paikallisyhdistys puuhaa isille ja lapsille yhteistä tekemistä ja toimintaa valtakunnallisen Isä-hankkeen avulla. summe isiä isä-lapsi-iltaan, Risto hahmottelee. Meidän pitäisi ensimmäisenä täällä Kiteellä saada isät paikalle kertomaan, mitä he haluavat, Aune Paakkunainen Kiteen paikallisyhdistyksestä kertoo. Tavoitteena on, että vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi toteutetaan tulevaisuudessa sähköisen potilastietojärjestelmän avulla. Kiteeltä Silvennoinen-Nuora muutti 1969 kansakoulupohjalla. Meillä on ollut myös tilanteita, että olemme työskennelleet kunnan nuorisotoimen kanssa yhdessä, koska nuorisotyöntekijät ovat aika usein miehiä, isiä ja työskentelevät paikassa, jossa on tilat heti käytössä, nuorisotalo tai vastaava, Risto Tervonen päättelee. KULTTUURIIKKUNA KITEE ITÄMAINEN TANSSIRYHMÄ KAHRAMAAN "SINULLE" - itämaista tanssia ja slaavilaisia mustalaistansseja. Vaikka Kiteeltä muutosta on jo yli neljäkymmentä vuotta, Silvennoinen-Nuora kertoo käyvänsä paikkakunnalla edelleen joka vuosi, onhan täällä sekä ystäviä, sukulaisia että perheen kesämökki. Vaikutukset eli yksittäiset tapahtumat hoitoketjussa ja vaikuttavuus, jolla tarkoitetaan vaikutusten kokonaisuutta, on tärkeä erottaa toisistaan. Vaikuttavuusarvioinnin kehittämisessä on vielä suuria haasteita, kuten potilaan hoito-, kuntoutus- ja vaikutustavoitteiden laatiminen ja kirjaaminen hoitosuunnitelmaan sekä professionaalisen kulttuurin kehittäminen oman työn ja vaikuttavuuden arvioinnissa. 0400 253 722. Onni hyppäsi siekailematta isätoiminnan ohjaaja Risto Tervosen syliin, eikä ujostellut vierasta yhtään. Miten sähköistä potilastietojärjestelmää voidaan hyödyntää vaikuttavuuden arvioinnissa?" Terveydenhuollon arkitodellisuus on monitahoista ja monitasoista. MLL: n paikallisyhdistyksistä ovat Isä-hankkeessa mukana Lempäälä, Kitee, Masku, Merimasku, Mynämäki, Raisio, Rusko, Rymättylä, Turku ja Vahto. RÄÄKKYLÄ Tuukka Tarman ÖLJYVÄRIMAALAUKSIA 3.-31.1. Kiteellä 5-10 isää olisi hyvä tavoite. Työn ohessa hän suoritti Helsingissä oppikoulun vuoden sisällä ja sen jälkeen lukion kaikki aineet yksittäin. taisiin hoitoketjuihin on rakennettava omat vaikuttavuuden arviointijärjestelmänsä. Tunnin mittaisessa esityksessä nähdään itämaisen tanssin lisäksi temperamenttisia ja railakkaita mustalaistansseja. Mikä mahdollistaa vaikuttavuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin". laille ja terveydenhuoltopalvelulle. Lempi Hakkaraisen koreografiat ovat koostuneet fuusioista, soveltamisista, fantasioista ja erilaisista variaatioista. Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) Kiteen paikallisyhdistys on mukana kehittämässä Isä-hanketta, jonka tavoitteena on tukea ja lisätä tasavertaista sekä kestävää vanhemmuutta. Miten yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan arvioida hoitoketjussa. Tarkoituksemme Kiteellä on, että isät touhuavat myös vähän isompienkin lasten kanssa, Aune Paakkunainen selvittää. Suunnitteluilta helmikuussa Suomen ainutlaatuisessa neuvolajärjestelmässä on miehenmentävä aukko. Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon kiinnostuneita isiä lasten kanssa paikalle, kun meillä on Isä ja lapsi -toiminnan suunnitteluilta 24.2. Olemme muualla maas- sa lähteneet sellaisella mallilla liikkeelle, että haemme ensiksi paikallisen paikallisyhdistyksen kanssa yhteistyökuvion ja päätämme kylmänviileästi aikataulun sekä kut- Leena Silvennoinen-Nuora väitteli tohtoriksi Vaikuttavuuden arviointi hoitoketjussa Joulukuun alussa Tampereen yliopistossa tarkastettiin Kiteen Onterhuhdasta lähtöisin olevan Leena SilvennoinenNuoran hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja "Vaikuttavuuden arviointi hoitoketjussa. Yliopistosta hän valmistui ensin sosionomiksi, sitten kasvatustieteiden maisteriksi, hallintotieteiden lisensiaatiksi ja nyt joulukuussa kasvatustieteiden tohtoriksi. klo 18.00 Siilinpiilon-päiväkodissa, Vesitornintie 9. Tiedonhalu on saanut minut opiskelemaan näin paljon, ei titteleiden haku, kertoo kotoaan Ylöjärveltä tavoitettu tuore tohtori. kuttavuutta voidaan arvioida hoitoketjussa. Esillä Irja ja Heimo Ujalan maalauksia sekä valokuvia. Nykyisellään sähköinen potilastietojärjestelmä ei mahdollista vaikuttavuuden arviointia. Ensimmäisten tapaamisten haarukka on ollut 5-20 hengen välillä. Rääkkylän kirjastossa. TOHMAJÄRVI IRJA JA HEIMO UJALAN TAIDENÄYTTELY Tohmajärven kirjastossa 7.12.2010-27 .1.2011. Tutkimuksen kohteena olivat reumapotilaan, sydänpotilaan ja tekonivelpotilaan hoitoketjut. Yhtenä ideana on tullut esiin kokkikurssi isien ja lasten yhteinen kokkikurssi. Tervosen piiriin kuuluvat sekä Kainuu että Pohjois-Karjala. Koko opiskelu-uran ajan hän toimi erilaisissa sosiaalija terveysalan työtehtävissä, kuten opettajana terveydenhuoltoalalla noin 15 vuotta sekä samanaikaisesti terveydenhuoltoalan yrityksen toimitusjohtajana kymmenisen vuotta. PUUN SIELU näyttely Onkamossa avoinna tilauksesta, puh. Alunperin viisi MLL: n piiriä teki hankehakemuksen, jonka tavoitteena on isän roolin tukeminen ja tasavertainen vanhemmuus. Onnin maankuulu hymykin irtosi pienen maanittelun jälkeen. Isät, teitä odotetaan! Isätoiminnan ohjaaja Risto Tervonen Kajaanista kiertää itäisessä Suomessa neu- vomassa paikallisyhdistyksiä oman toiminnan aloittamisessa ja vetämisessä. Vastaväittäjänä väitöstilaisuudessa oli professori Juhani Nikkilä Oulun yliopistosta ja kustoksena toimi professori Ismo Lumijärvi Tampereen yliopistosta. Reumapotilaan, sydänpotilaan ja tekonivelpotilaan hoitoketjujen olosuhteissa sekä vaikuttavuutta tuottavat mekanismit että kriittiset menestystekijät ovat hyvin hoitoketjusidonnaisia, minkä vuoksi kaikille yhteistä vaikuttavuuden arviointimittaristoa ei ole mahdollista rakentaa. Tampereen yliopiston ovet avautuivat hänelle erillisvapautuksella, ilman ylioppilastodistusta. Väitöskirjansa Silvennoinen-Nuora on omistanut suomalaisille poti- Kokonaisvaltaista arviointia Tampereen yliopiston Johtamistieteiden laitoksella tutkijana toimivan Leena Silvennoinen-Nuoran väitöstutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa kokonaisvaltaiseen vaikuttavuuden arviointiin, joka kattaa sekä asiakasvaikuttavuuden että yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. MLL: n paikallisyhdistysten toimialueilla toteutetaan, tai ollaan suunnittelemassa, isä-lapsiryhmiä, isien vertaisryhmiä, toiminnallisia kursseja sekä tapahtumia. Hyvällä henkilöstön aikaansaannoskyvyllä on vaikutusta prosessien sujuvuuteen ja asiakaslaatuun sekä edelleen vaikuttavuuteen. Muualla maassa ovat isät hankkeen puitteissa tehneet lastensa kanssa kaikkea urheilun, eräretkien ja kalastuksen väliltä. puuhailua Kiteen Aimon moottoriradoilla. Isyyden kohtaaminen on siellä vielä tänäkin päivänä tosi huonossa jamassa, Tervonen sanoo. Kiteellä on hyvät olosuhteet monenlaiseen yhdessäoloon ja tekemiseen. Lähtökohtaisesti se tuli siitä, että isiä ei oteta huomioon samalla tavalla kuin äitejä esimerkiksi terveyspalveluissa, kuten neuvoloissa
Muun muassa veljesten välissä levännyt komppanian päällikkö säilyi vammoitta. Karjalan sotilassoittokunnan esiintyminen kappalevalintoineen oli taidokasta ja solistina toimineen jääkäri Matias Helistekankaan laulu oli upeaa kuunneltavaa. Olisiko tänä vuonna aika kypsä muistella näkyvämmin Karjalan Armeijan hyökkäyksen käynnistymistä, mikä on ollut yksi historiallisesti merkittävimmistä tapahtumista maakunnassamme, eversti Kaakinen kyseli. Kunniatauluun kaiverretut 454 viime sodissa menehtyneen paikkakuntalaisen nimeä sisältävät jokainen oman tarinansa ja kohtalonsa. kuolettavasti samasta kranaatista, joka oli oman tykistön ampuma. Maailmantalous, tietoverkot sekä monet muut verkot ja verkostot eivät tunnista valtioiden välisiä rajoja. päivänä 1940 allekirjoitetun Kemien koulun lapsikuoron esityksessä raikui laulamisen ilo.. 6 Koti-Karjala Keskiviikko 12.1.2011 valtava määrä hyökkäysoperaatioon tarvittavaa kalustoa ja materiaalia. Sodan jälkeen ajankohtaista oli avustus- ja huoltotoiminta kaatuneiden omaisten sekä sotainvalidien ja veteraanien keskuudessa. Yksin emme pärjää, on tehtävä yhteistyötä. Varsinainen toiminta alkoi sotien jälkeen 1945, jolloin yhdistyksen nimi oli TohmajärvenVärtsilän Reserviupseerikerho ja aktiivisia jäseniä oli toistakymmentä. Yksi erikoisimmista oli tikkalalaisten Hassisen veljesten kohtalo. He syntyivät samana päivänä 28.7.1918 tunnin välein ja kaatuivat samana päivänä 10.11.1941 siten, että kaksosista vanhempi kuoli tuntia aikaisemmin kuin nuorempi veljensä, Timoskainen kertoi. Suomi on osa globaalia turvallisuusyhteisöä. Valtiovallan terveiset välitti kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Eero Reijonen muistuttaen, että asevelvollisuusjärjestelmä vaatii varusmiespalveluksen ja kertausharjoitusten kehittämistä. Tilaisuuden loppukevennyksenä toimi Viron reserviupseeriliiton luutnantti Kuno Peekin hyväntuuliset tervehdyssanat. vartiot ovat myös vakiinnuttaneet paikkansa. Vanhin sodassa kaatunut oli värtsiläläinen Juho Kakkonen, joka oli 17 päivää vaille 63 vuotta. Kerho aloitti itsenäisyyspäivän juhlien järjestämisen olympiavuonna 1952 ja perinnettä on jatkettu yhteistyössä Tohmajärven kunnan kanssa. Oli myös hengellistä sekä juhla- ja virkistystoimintaa. Veljekset haavoittuivat 70 vuotta reserviupseeritoimintaa Tohmajärvi-Värtsilän reserviupseereiden puheenjohtaja Arto Juntunen kertoi välirauhan aikaan perustetun yhdistyksen syntyhistoriaa. Juhliva yhdistys yhdisti toimintansa reserviläisten kanssa vuoden 2009 alussa, mikä oli piristysruiske tohmajärveläiselle reserviläistoiminnalle. Tämän päivän uhkat ovat monisyisiä ja globaaleja. Ammatillinen jakauma on myös kirjava: aktiiviupseerista työmieheen ja maanviljelijän pojasta kansakoulun opettajaan. Juhlapuhuja, Pohjois-Karjalan Rajavartioston komentaja, eversti Tero Kaakinen palautti mieleen ajan, jossa elettiin 70 vuotta sitten. Tohmajärvi-Värtsilän reserviläisten kanssa yhteistyö on ollut tiivistä. Erityisesti Värtsilää ja sen asukkaita rauhansopimus kosketti kovalla kädellä. Nuorimmat olivat vain 12-vuotiaat sotilaspojat Kauko Kalevi Laakkonen ja Reijo Kalervo Stranden. Monet olivat kaatuneet tai haavoittuneet. Muutokset turvallisuusympäristössä tapahtuivat tuolloin nopeasti ja Saksa alkoi suunnitella sotatoimia Neuvostoliiton suuntaan. Hän muistutti, että elämme tänään onneksemme täysin toisenlaisissa oloissa, jossa valtakunnan raja nähdään Itä-Suomessa enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Laatta kiinnitettiin koulukeskuksen juhlasaliin ja samalla heräsi ajatus nyt paljastetusta, koko kunnan yhteisestä Pro Patria - Isänmaan Puolesta -muistotaulusta. Tervehdyksissä haasteita ja lämmikettä Puolustusvoimien tervehdyksen juhlaan tuonut everstiluutnantti Jouni Mattila heitti juhlivalle seuralle ja Tohmajärven kunnalle haasteen osallistua Karelia-soutuun heinäkuussa yhdellä tai kahdella airoparilla sekä haastoi reserviläiset osallistumaan ItäSuomen sotilasläänin reserviläisten rynnäkkökilpailuun elokuussa. Pro Patria -kunniataulun syntytarina käynnistyi keväällä 2010, kun Järventauksen Erän metsästysmajana toiminut entinen Timolan koulu vaihtoi omistusta, jolloin Pertti Könönen sai tehtäväksi etsiä paikan rakennuksen seinällä olleelle sankarivainajien muistolaatalle. Oli kerho- ja esitelmäiltoja sekä urheilutoimintaa. Juhla oli kokonaisuutena tunnelmaltaan arvokas, mutta silti lämminhenkisen ja musiikillisesti monipuolinen. Jotain saadakseen on myös jotain annettava. Kemien koulun lapsikuoron esityksestä hehkui laulamisen ilo. Kansainvälisessä turvallisuusyhteistyössä ei voi olla vain "siipiveikkona". Uskottava puolustuskyky tai ainakin sen kova ydin on rakennettava itse. Pro Patria -kunniataulun edustalla juhlan kaukaiset vieraat luutnantti Kuno Peek Virosta ja majuri Matti Ankelo Uudestakaupungista, seurassaan kunniataulun puuhamiehet Arto Juntunen ja Pertti Könönen. 70 vuotta Tohmajärvi-Värtsilän reserviupseeritoimintaa Uskottava puolustuskyky on rakennettava itse Tohmajärvi-Värtsilän reserviupseerien 70-vuotisjuhlassa paljastettu Pro Patria - Isänmaan Puolesta -kunniataulu muistuttaa meitä siitä, että itsenäisyyden vuoksi on jouduttu tekemään hyvin raskaita uhrauksia. Kesällä tulee kuluneeksi 70 vuotta Karjalan Armeijan hyökkäyksestä. Kiteen Pyhäjärven ja Ilomantsin väliselle rajaalueelle oli sijoitettu Karjalan takaisin valtaamiseksi tarkoitetun, kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin johtaman Karjalan Armeijan pääosat, yhteensä noin 150 000 miestä sekä Uusi raja jakoi kotiseudun Tohmajärvi-Värtsilän reserviupseerien 70-vuotisjuhla oli samalla Pohjois-Karjalan maanpuolustusjuhla. Reserviupseeriliiton puheenjohtaja, majuri Matti Ankelo kertasi järjestäytyneen reserviupseeritoiminnan taustaa ja muistutti yleisen asevelvollisuuteen pohjautuvan puolustuksen tärkeydestä: Ammattiarmeija ei olisi taloudellisesti mahdollinen eikä sen suorituskyky riittäisi koko maan puolustamiseen. Joukossa on myös lottia, työvelvollisia, sotilaspoikia sekä henkilöitä, joiden tehtäviä emme ole saaneet selville, Tohmajärvi-Värtsilän reserviläisten puheenjohtaja Tapani Timoskainen luetteli. Talvisodan kokeneet upseerit tunsivat tarvetta pitää yhteyttä toisiinsa ja halusivat osoittaa maanpuolustustahtoaan näkyvällä tavalla. Kerhon toiminta oli alkuaikoina sangen vilkasta. Tohmajärven ja Värtsilän alueella oltiin totuttelemassa tilanteeseen, johon Talvisota ja sen päättänyt rauhansopimus olivat johtaneet. Turvallisuusympäristö voi muuttua nopeasti, mutta uskottavaa puolustuskykyä ei luoda nopeasti, vaan se rakennetaan pitkäjänteisesti useiden vuosikymmenien aikana eikä sen ylläpito siedä välivuosia. Yhdessä reserviläisten kanssa järjestetyt jouluaaton kunnia- rauhansopimuksen linjaama valtakunnan raja oli jakanut kotiseudun ikävällä tavalla, jättäen siitä ison alueen Neuvostoliiton puolelle. Veljesten teltta sattui olemaan kranaatin lentoradalla, josta vaurioitunut kranaatti osui puuhun, räjähtäen kohtalokkain seurauksin. Kesäkuussa 1941 nykyisen Pohjois-Karjalan raja-alueelle oltiin ryhmittämässä isoa osaa Suomen tuolloisista puolustusvoimien joukoista. Moskovassa maaliskuun 13. Samassa teltassa olleet muut henkilöt eivät saaneet naarmuakaan. Reserviupseerit olivat antaneet sodassa raskaan uhrin. Hän kiitti virolaisten puolesta tehokkaasta ja lämpimästä yhteistyöstä ja ojensi virallisena lahjana juhlivan yhdistyksen puheenjohtajalle historiikkikirjan sekä epävirrallisena lahjana sisäistä lämmikettä, joka on tarkoitettu kaikille reserviupseereille, jotka osallistuvat seuraavaan vapaaehtoistapahtumaan. Eversti Tero Kaakinen korosti oman sotilaallisen uskottavuuden tärkeyttä, muistuttaen samalla yhteistyön tarpeellisuudesta. Musiikkimajuri Petri Junnan johtaman Karjalan sotilassoittokunnan puhallinmusiikki oli juhlavaa kuultavaa. Kaatuneissa on yksi kapteeni, neljä luutnanttia, viisi vänrikkiä, viisi ylikersanttia, 20 kersanttia ja 64 alikersanttia
Nytkin on jo routaa metrin verran, joten porava- sara on ehdoton apuväline ja kovassa käytössä, Jouni kertoo.. Keskiviikko 12.1.2011 Koti-Karjala 7 Viikonloppuna nautitaan Palvelemme sunnuntaisin klo 1218. Haudoilla ei ole töitä koneelle yleensä kuin torstaista lauantaihin välillä, joten kone joutaa muihin kohteisiin muina päivinä, Jouni kertoo. set tuk iss lista osi lim erkul u kas he a ja h uo a r n pu elppo va.fi j sta kia stä h -kana sli ä s sto s No eläm www. 22 -tonnisiin metsä- ja tietyömailla möyriviin koneisiin tottuneena Jounista tuntui tuolloin siltä, että hän oli hankkinut yritykselleen pienen koneen. Tämä on nyt jo niin pieni kone, että sen kanssa ei tarvitse enää miettiä, mahtuuko sillä ajamaan seinän ja tonttia kiertävän pensasaidan välistä tai pääseekö sillä rantakoivujen lomasta kaivukohteeseen mökkitontilla, Jouni mittailee uusinta ajokkiaan katseellaan. Kaivinkone on kieltämättä pieni. Aseta päälle paistettua sipulia ja pekoniviipaleita. Niin pieni, että herää kysymys, mahtaako se routaiselle maalle näin talviaikaan yhtään mitään? Ilman poravasaraa, jolla mennään routakerroksen läpi, ei tulisi talvella kaivamisesta mitään. Nyt vuoden kokemusten jälkeen Jouni osaa kertoa, että 9 -tonninen kone on monelle valmiille pihalle lähes jättiläinen. Tarjoile lämpiminä. Halkaise sämpylät ja pane väliin kastiketta, salaattia, juustoja tomaatinviipaleita sekä broilerinfileet. Nuiji pihvejä pakastepussin sisällä. Paista tai grillaa pihvit. Tervetuloa! a! . Sysäys tähän Kubotan hankkimiseen lähti siitä, kun Tohmajärven seurakunta pyysi tarjouksia haudankaivuista. Hautausmaille hautakivien ja puiden väliin ei ole asiaa isoilla koneilla. Kyseessä on vain 2 000-kiloinen ja 1,4 metriä leveä kumitelainen minikaivuri. Melko tarkalleen vuosi sitten uutisoimme, että tohmajärveläinen Kaivinkonepalvelu Jouni Nenonen on ostanut Karppasen Timolta niin pienen kaivurin, että sillä onnistuvat pihamaiden laitot ja jätevesijärjestelmien kaivut pienissäkin tiloissa talojen pihamailla. 900 g, alkuperämaa Saksa Kirsikkatomaatti 250 g (3,16/kg) Israel 1 lk. Pågen Täytemuffinssit 240280 g (9,968,54/kg) Hinta voimassa tosu 099 325 279 Paulig Juhla mokka 500 g (6,50/kg) Kotiuunin Viineri 480 g (5,81/kg) Kiivirasia 500 g (1,98/kg) Italia 1 lk. 2 49 Grandiosa Kiviuunipizza Mexicana 310 g (8,03/kg) 95 Fazer Rukiiset Imatrantai Perunapiirakat 6 kpl, 390420 g (5,004,64/kg) Palvelemme ma-pe 7-21, la 7-18, su 12-18 Kaivinkonepalvelu Jouni Nenosen uusin hankinta Niin pieni, että kulkee maastoauton perässä Kaivinkonepalvelu Jouni Nenonen sai jouluksi kotiin uusimman konehankintansa. Pihojen rakennusvaiheessa se on hyvänkokoinen ja toimiva. 3,45 + pantti 2,40) 5 1 95 /kg Portti Porsaan marinoitu pihvifilee n. O yö ekee sää: t i tm ny ie.fm Lue l od Fo Amerikkalaiset kanahampurilaiset (4 annosta) 4 4 Lisäksi hampurilaiskastiketta salaatinlehtiä cheddarjuustoviipaleita tomaattiviipaleita paistettua sipulia ja pekonia Pyyhi broileripihveistä ylimääräinen marinadi. Kuitenkin kohteissa, joissa isoksi kasvaneet pihapuut ja pensaat rajoittavat liikkumatilaa, tarvitaan paljon pienempää konetta. Kone siirtyy helposti ja nopeasti paikasta toiseen maastoauton perässä vedettävällä trailerilla. hampurilaissämpylää marinoitua broilerin fileepihviä Kariniemen Broilerin hunajamarinoituja fileepihvejä 6 kpl, 1 kg 6 95 79 2 Suomalainen 99 Atria Naudan paistijauheliha 10 % 400 g (7,48/kg) Suomalainen Lue lisää: ZZZKWHLVKYDÀ Hinnat voimassa 13.16.1.2011 Hinta voimassa tosu 0 239 585 X-tra Virvoitusjuomat 6 x 1,5 l, 9 l (0,38/l) (sis
Tunnelit oli rakennettu kevään aikana radan viereen ja ne siirrettiin radan kohdalle erikoistekniikkaa hyväksi käyttäen. VR:n tavoitteena on, ettei vanhoja tasoristeyksiä jää yhtään kappaletta.. Yksi vaihe yökoulussa oli pöllöjahti ja niiden rengastaminen. Juhlassa todettiin, että vuosia kestänyt yhteistyö on sujunut erittäin hyvin. Kulku radan ali Karjalan radan liikenneturvallisuus kohentui merkittävästi, kun ylikulkuja poistettiin kaksi kappaletta ja tilalle tulivat alikulkutunnelit. koko järven ympäri ja kartoitti pahimmat ongelmakohdat. Kokonaisuutena Pro Puruvesi -yhdistyksen työ on alkumetreillä. Samalla käynnistyi Onkamossa keskustelu alikulkutunnelin saamiseksi Taimitarhantielle. Nykyinen kirjastonhoitaja Tuula Parviainen tenttasi entisiltä ammattisiskoiltaan Vuokko Luukkaiselta ja Anna-Maija Sutiselta, miten kirjastoasiat sujuivat heidän toimikaudellaan. Keski-Karjalan Luonnon järjestämä tapahtuma houkutteli paikalle mm. Radan ylittävää siltaa toivotaan myös Huikkolan tienhaaran seudulle. Siirtotyöt toteutettiin samanaikaisesti Onkamossa ja Kiteellä Hiekanpään kohdalla. Yhdistykseksi muuttunut pro-liike kiersi mm. Nykyisin Kesälahden kirjasto toimii Kiteen kirjastotoimen alaisuudessa. Metsäkeskus perusti samaa tarkoitusta varten hankkeen, jonka avulla ongelmat on tarkoitus korjata. Juhlallisessa terminaalin vihkimisessä nauhan leikkaamiseen osallistuivat Nurmisen ja sen asiakkaiden ja yhteistyötahojen edustajat. Kesälahden kirjasto juhli 150-vuotista taivaltaan samalla viikolla, kun Kesälahden koulu juhli 50-vuotista olemassaoloaan. Torstaille sattuneessa juhlassa kirjaston historiikkiin loi katsauksen Kiteen kirjastotoimen johtaja Sinikka Panttila. Keski-Karjalan Luonnolle viime vuosi oli juhlan aikaa, sillä toimintaa on takana 30 vuotta. Kesälahden kirjasto 150 vuotta Nurminen rakensi uuden hallin tuhoutuneen tilalle Niiralassa Nurminen Logisticsilla vietettiin alkutalvesta D-terminaalin vihkiäisiä jo toistamiseen. Kesälahdelta Pyhäjärven-Puruveden koulun oppilaita, jotka pitivät Hatunvaaralla yökoulua. Vuonna 2008 valmistunut terminaalin laajennusosa tuhoutui tulipalossa juhannuksen tienoilla 2009. 8 Koti-Karjala Keskiviikko 12.1.2011 Tapahtui Keski-Karjalassa 2010 Pro Puruvesi selvitti Hatunvaara kutsui jälleen Viime kesänä Puruveden ympärille perustettu Pro Puruvesi -yhdistys herätti alueen asukkaita yhteisiin ponnisteluihin Puruveden suojelemiseksi. Ja niitä löytyi. Sutisen mukaan silloin puoli vuosisataa sitten saattoi lainakirjojen välistä löytyä kirjanmerkkejä kuten savumuikkuja tai russakoita. Kiinnostus yhdistyksen jäsenyydestä oli suuri ja jo viime vuoden aikana jäsenistöä oli satamäärin. Valtakunnallisestikin tunnetuksi tulleet Hatunvaaran hanhiviikot kokosivat jälleen kerran satoja luontoharrastajia Kiteelle tiirailemaan muuttolintuja. Uusi terminaali nousi entisen paikalle aiempaa ehommassa ja monimuotoisemmat toiminnot mahdollistavassa muodossaan. Tällä kertaa verkkoihin ei lentänyt yhtään pöllöä
Jouko Kaasinen (013) 684 8424, 0400 578 507, Marko Torni 040 546 2057 Kesälahden kunta päätti realisoida huomattavan määrän omaisuuttaan vaikean taloustilanteensa takia. Keskiviikko 12.1.2011 Koti-Karjala 9 Mahlat pulloon uusissa tiloissa 20 % L I S ÄA L E VIELÄ TÄMÄN A JO KAIKIST ISTA TU ALENNE ISTA TUOTTE X VIIKON! KITEE: Karhutie 1, mape 1017, la 1014 · www.marimekko.fi Tohmajärven kunta rakensi Kemien mäelle Valtatie 9:n varrelle luonnontuotehallin, joka vihittiin käyttöönsä lokakuussa. Nordic Koivun ohella tiloja käyttää hanke, jonka puitteissa kehitetään koivun mahlan alihankintaverkostoa vastaamaan maailmalla kasvavaan mahlan kysyntään. Kitee hyväksyi markkinaoikeudelle tehdyn valituksen Kiteen kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi ja hyväksyi markkinaoikeuteen vs. Lisäksi kaupunginhallitus pyytää hallinto-oikeutta välittömästi määräämään täytäntöönpanokiellon valituksenalaiselle päätökselle, koska sen täytäntöönpano vaikeuttaisi Kiteen kaupungin palvelutuotannon järjestämistä ja nostaisi palvelujen kustannuksia, eikä sen toimeenpaneminen olisi irtisanomisaikaa koskevan sopimusrikkomuksenkaan vuoksi laillista. Mielenosoituksia ja adresseja Terveyden ja hyvinvoinnin ERIKOISSIVUT Ongelmat Keski-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollossa nostattivat kansalaiset toimimaan. Rääkkylässä koottiin kevättalvella nimiä Hellistä eroamisen puolesta ja Kiteellä on syksyn aikaan ollut kaksikin adressia, joissa vaaditaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntoon saattamista. Lääkäripalveluiden ja vanhusten tehostetun asumisen palveluiden kilpailutus sekä uuteen puhelinjärjestelmään siirtyminen suivaannuttivat kuntalaisia. joulukuuta irtautua Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueesta ja järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut yhteistyössä Attendo Medonen kanssa. Päättäjiin on haluttu vaikuttaa myös kansalaisadresseilla. Rääkkylän kunta päätti 13. Parhaillaan asia on jäissä. Leirikeskus venäläisille Koti-Karjalassa lauantaina 22.1.2011 Lehdessä ajankohtaista asiaa HYVINVOINNISTA Ilmoittaja HUOM! MAINOSMATERIAALIT keskiviikkona 19.1.11 klo 15.00 mennessä. Yksi kaupan kohteista oli Valkeajärven leirikeskus, jonka käyttöaste kunnalla on ollut vähäinen. Kiteen kaupunginhallitus pyytää Kuopion Hallinto-oikeutta kumoamaan Rääkkylän kunnanvaltuuston päätöksen 13.12.2010 § 44, koska se on kuntien välisen sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintasopimuksen vastainen. Myös Kiteellä järjestettiin mielenosoitus, joka sai huomattavasti vähemmän väkeä liikkeelle. kaupunginjohtaja Anssi Nykäsen jättämät valitukset, jotka koskivat Rääkkylän kunnanvaltuuston kahta päätöstä. Päätös johti valituksiin markkinatuomioistuimelle. Rääkkylässä ihmistä kokoontui mielenosoitukseen liikelaitos Helliä vastaan (kuvassa). Hallissa on vuokralaisena maailman johtava koivun mahlan tuottajayritys Nordic Koivu. Uusi omistaja löytyi Pietarista, joka muutti paikan nimeksi Kultajärven leirikeskus. Parhaillaan siellä on menossa suurehkot muutostyöt. Mm. Kunta teki lisäksi merkittäviä puukauppoja, joita on luvassa lisääkin. Näin ollen valmistelu on puutteellinen. Toisessa päätöksessä Rääkkylän kunta irtisanoi KeskiKarjalan sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintasopimuksen ja toisessa valtuusto hyväksyi ilman kilpailuttamista Attendo MedOne Oy:n tarjouksen korvaavien palvelujen järjestämisestä Helli -liikelaitoksen tilalle. (013) 684 8411, Fax (013) 414 593, markkinointi@kotikarjala.fi. Venäläisten omistukseen siirtyi vuoden aikana monia muitakin kohteita, lähinnä yksityiskäyttöön. Koti-Karjala Koti-Karjala Puh. Lisäksi valtuuston päätös on tehty virheellisessä järjestyksessä, koska sen yhteydessä ei ole selvitetty, miten sopimuksesta poikkeaminen irtisanomisajan osalta voisi olla Rääkkylän irtisanoutumisen yhteydessä mahdollista, kun siitä ei ole kaikkien kuntien valtuustojen yhtäpitäviä päätöksiä
Vihertikka on kuitenkin suurharvinaisuus, joka on nähty Suomessa vain muutaman kerran. Kiteen kaupunki on hankkinut alueen omistukseensa vuonna 2009 tarkoituksenaan saada alue aktiivikäyttöön ja alueen arvokkaat kiinteistöt kunnostettua palvelemaan yritys-, matkailu- ja kulttuuritoimintaa. Lisäksi linnut aktivoituvat sään lauhtuessa ja painuvat jälleen metsien piiloon ilman pakastuessa. Ruokinnoille joskus hakeutuvat isommat pöllöt ovat yleensä talven nälkiinnyttä- miä, ja ne saattavat istua voipuneina aloillaan mahdollisen jyvämyyrän toivossa. Talitikkojen talvi Harmaapäätikkoja on huomattu Keski-Karjalassa ainakin 15 yksilöä tänä talvena. Hanke tukee meneillään olevaa kaavoitusprosessia selvittämällä tulevien toimijoiden ja kaupunkilaisten toiveita ja tarpeita tilojen käytön suhteen, kertoo projektipäällikkönä maanantaina aloittanut, YTM, Heli Hirvonen. Ruokintoja on nykyisin varsin paljon, ja siksi lintuja ei riitä kaikille yhtä runsaasti. Projektipäällikkö Heli Hirvonen on toiminut aiemmin KETI:llä yritysasiamiehenä KUOKKA -hankkeessa.. Alueen kulttuurihistoria ja taustat halutaan nostaa esiin, Hirvonen jatkaa. Alueesta halutaan tehdä myös keskus luovien alojen toimijoille, jossa on heidän tarpeisiinsa sopivia yritys- ja toimintatiloja. Harmaapäätikka on väritykseltään vihertävänharmaa, samoin kuin isoveljensä vihertikka. Metsäisen syötön lähellä voi viihtyä tiaisten sekaparvi, jossa on mukana hippiäisiä, puukiipijöitä ja pyrstötiaisia. Keski-Karjalan ja koko maan lintuhavaintoja voi seurata ja omiaankin ilmoitella valtakunnallisessa Tiira-havaintopalvelussa, www.tiira. Tämä kesäaikaan piilotteleva laji hakeutuu talipötköille, jolloin se onkin helpompi huomata. Myös vanhan metsän, karjasuojien tai taajaman läheisyys voi tuoda ruokinnalle lisälajistoa. Runsaslukuisten keltaisten tiaisten lisäksi ruokinnoilla näkee harvakseltaan myös kuu- Koti-Karjala Keskiviikko 12.1.2011 keutuvat rasvatarjonnan piiriin. Esimerkiksi Tohmajärven muutamilla lintulaudoilla on ollut kaikkiaan parikymmentä yksilöä. Sekä iso että pieni laji viihtyvät samanlaisessa ympäristössä eli valoisassa ja lahopuustoisessa lehtimetsässä. Viitatiainen on pitkälti hömötiaisen näköinen, mutta sillä on eloisammat liikkeet ja kirkas "pitsa"-ääni. Kuva: Kimmo Järvinen. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa...ikä ei ole esteenä lintujen ruokkimiselle. si- ja töyhtötiaisia. Syksyllä Venäjältä Suomeen ja varsinkin Keski-Karjalaan tulleet viitatiaiset ilahduttavat edelleen. Hanke kokoaa toimijat alueelle ja selvittää alueen toiminnalliset lähtökohdat. Hakki pesinee Rääkkylän keskustan laiteilla, ja tänäkin talvena kirkonkylällä on tavattu useita yksilöitä. Alueella ei tällä hetkellä ole Osuuskunta Idän Maidon myymälän lisäksi muuta toimintaa. Myös valkoselkätikat ha- Projektipäällikkö Heli Hirvonen: Meijerinrantaan yritys- ja kulttuurikeskus Kiteen Meijerinrannan kehittäminen alkaa reilun vuoden mittaisella hankkeella. Parhailla apajilla voikin tänä talvena vierailla kuusi eri tiaislajia. Hankkeen tavoitteena on luoda Meijerinrannasta viihtyisä ja vetovoimainen osa Kiteen kaupungin keskustaa. Kiteen keskustan läheisyydessä, Kiteenjärven rannalla sijaitsee 19201960 -luvuilla rakennettu arvokas vanhan meijerin kulttuurimiljöö. Kuukkelista on joitakin melko tuoreita havaintoja ja sen oletetaan majailevan Kuutostien varren suurilla suo- ja metsäalueilla Tohmajärven Hirvisuon seudulla sekä Kiteellä rajanpinnassa. Muutamat petolajit hakevat syöttöpaikoilta linturuokaa. Pähkinähakki on lähes yh- tä kesy kuin kuukkeli, mutta se viihtyy ihmisten ilmoilla eli taajamien sembramäntyjen katveessa. 10 Lintujen syöttöpaikalla saattaa vierailla tavallisempien lajien lisäksi monta harvinaisempaa ruokailijaa. Nakkeli on päältä harmaa ja alta valkea ja sillä on silmänseudussa musta juo- va. Sukkulanmuotoinen lintu osaa kiivetä runkoa pitkin yhtä hyvin ylös kuin alaspäinkin. Tikkojen ja muidenkin lintujen vierailu vaihtelee talven etenemisen ja vuorokauden ajan mukaan. Lisäksi alueelle halutaan luoda ekologista elämäntapaa tukeva, ympärisMeijerinrannan hankkeella kartoitetaan, millaisia palveluja alueelle halutaan ennen kuin varsinainen kaavoittaminen käynnistyy. Hanke toimii yhteistyössä myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun luovien alojen hankkeiden sekä KETI:n kanssa. Parviin parhaille paikoille pakkautuminen on yksi suojautumiskeino petoja ja talvea vastaan. Hanke järjestää tammi-helmikuussa keskustelutilaisuuden alueesta kiinnostuneille yrittäjille ja muille toimijoille yhteistyössä KETI:n KOKO Lataamo luovien alojen hankkeen kanssa. Pikkutikka on hankala havaita, mutta senkin näkee joskus talipaikalla. Toinen vilkas ja hauskasti ääntelevä vieras on pähkinänakkeli, josta on tosin vain muutama havainto tälle kaudelle. Jos jossain olisi naavapartainen kuukkelien pesimäkuusikko, saisi tämän erämaalinnun houkuteltua läskiruokinnalla näkyviin. Niukkuus omalla ruokinnalla ei siis välttämättä tarkoita lintuvieraiden kuolleen, vaan pienet ystävät saattavat olla vain kylässä käymässä. Laji on jatkuvasti harvinaistunut, niin että siitä tehdään selvästi vähemmän vuotuisia havaintoja kuin kuunaan valkoselkätikasta. Vähentyneen varpusen löytää parhaiten karjasuojien läheltä ja taajamista. erilaisin tapahtumin. Kiteeläisten ja ulkopaikkakuntalaisten kiinnostusta Meijerinrantaa kohtaan lisätään mm. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Heli Hirvonen. töystävällinen asuinalue. Kiteen ja Kesälahden keskustassa voi vieraakseen saada komean fasaanin ja metsäpaikoilla puolestaan pyyn. Kaikkiaan lintuja on eniten syys- ja kevättalvesta, jolloin tiaisten, urpiaisten, punatulkkujen ja viherpeippojen parvet liikehtivät ja pysähtyvät ruokinnoille. Keski-Karjalassa viihtyy kaksi harvinaisempaa ruokinnoilla käyvää varislintua. Varislintujen tyyliin hakit ovat varsinaisia kupuunsa varastoijia ja niille maistuvat erityisesti pähkinät. fi. Parhaiten tikat paljastavat itsensä kevättalven rummutuskaudella. Sen mielipuuhaa on auringonkukan siemenien varastointi puiden rakosiin. Joillakin ruokinnoilla saattaa vierailla jopa useampia tikkayksilöitä ja esimerkiksi seudulla pesivä pariskunta. Lapinharakka sekä varpuspöllö ja -haukka näyttäytyvät ehkä muutaman kerran talvessa, ja ne syövät ravintotilanteen mukaan myös myyriä ja hiiriä. Pakkasaamuna tikat ilmaantuvat atrialle heti aamuhämärässä ja kuluttavat muun päivänsä pökkelöissä talvehtivia hyönteisiä hamuten ja hiljaa itsekseen touhuten. Lajeja on yleensä sitä enemmän, mitä monipuolisemmin särvintä on tarjolla. Auringonkukansiemenistä pitävät monet, mutta kaura houkuttaa varsinkin keltasirkkuja ja rasvatarjonta tikkoja. Kaksi jälkimmäistä käyvät satunnaisesti valmiilla ruualla. Tämän tavoitteen pohjalta käynnistyy tässä kuussa Kiteen kaupungin hallinnoima ja Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton sekä Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama Meijerinrannan yritys- ja kulttuurikeskus -hanke, joka kestää 31.3.2012 saakka. Luovien alojen keskus Meijerinrannan alueella olevat arvokkaat kiinteistöt halutaan kunnostaa palvelemaan yritys-, matkailu- ja kulttuuritoimintaa. Markku Halonen Syöttöjen satoa Sukkulanmuotoinen pähkinänakkeli on taitava kiipeilijä. Alueelle luodaan myös oma brändi, jota käytetään alueen markkinoinnissa
Itämaan tietäjien on sanottu edustavan myös kolmea maanosaa: Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa. Kuninkaiden kruunut näkyvät esimerkiksi Ruotsin valtakunnan vaakunassa: Tre kronor. Tämän vuoksi loppiainen on myös lähetystyön juhla. Pojat ovat tunnetusti laitteiden perään, elokuvienkin suuri suosio alkaa perustua niiden katsomiseen omalta läppäriltä milloin vain ja missä vain. Mikkelin ammattikorkeakoulu on ollut edelläkävijä terveysalan koulutuksessa, ympäristötieteet ovat yhteistyömahdollisuus yliopistotutkimuksen ja opetuksen kanssa ja nämä ainevalinnat yhdistyneenä matkailuosaamiseen ovat täällä koulutuksen ja tutkimuksen vahvuusaloja. Meillä sivistysvaltion ylläpitämistä taasen heikentää poikien haluttomuus lukemiseen. päivänä vietettiin loppiaista. Toinen nuorille ehkä tiedostamaton seikka on mahdollisuus työllistyä. Jo 200-luvulla sitä vietettiin Jeesuksen syntymäjuhlana. Viimeinen selvitys osoittaa, että 65 prosenttia nuorista uskoo muuttavansa muualle lähivuosina. Muutoin Pisa-tutkimuksen tulokset olivat ylijohtajan mielestä mukavaa luettavaa. Tämä johtuu kolmesta Jeesus lapselle tuodusta lahjasta. Kaksonen 21.5.20.6. Nimitys loppiainen tuli Suomessa käyttöön 1600-luvulla. Näin he muistuttavat siitä, että joulun sanoma kuuluu kaikille kansoille. Vaikkei raamatussa mainitakaan tietäjien lukumäärää, on kristillisessä perinteessä niitä aina kolme. Nyt on aika tehdä liike saadaksesi välinne uudelleen kesän kukoistukseen. Saat kuulla salaisuuden, joka sinun on vaikea pitää vain itselläsi. Mielialasikin vaihtuu parempaan suuntaan, kun sinulla ei ole aina riitaa meneillään jonkun kanssa. Elli Aaltosen mukaan ItäSuomen koulutuslaitoksilla on tämäntyyppiseen good will työhön hyvät mahdollisuudet. Sinun ei kuitenkaan tulisi rikkoa niitä, seuraukset eivät nimittäin ole hyvät. Kysy rohkeasti apua esiintymispelon taltuttamiseen ja loistat kirkkaasti. Skorpioni 24.10.22.11. Kun hoidat tehtävät asiat ajallaan, sinulla ei ole mitään hätää. Ortodoksisessa kirkossa loppiainen eli teofania on edelleen Vapahtajan kasteen juhla. Kauris 22.12.19.1. Vesimies 20.1.19.2. Matematiikassa olimme alueena paras. Mutta onko loppiainen muutakin kuin pelkkä joulun päätepiste. Ota asia rohkeasti puheeksi ystäviesi kanssa. Muut huomaavat, että olet vain puolittain läsnä. Kun tässä huomioidaan vielä se, että sosioekonomista taustatekijää ei ollut aluevertailussa vakioitu, menestyi Itä-Suomi todella erinomaisesti. Mihin itäsuomalaiset nuoret katoavat? Mitä koulutetulle eteläsavolaisille tai itäsuomalaisille nuorille sitten tapahtuu. Vaaka 23.9.23.10. sijalla ja matematiikassa 6. Hermosi tuntuvat olevan turhan kireällä. Karsi tekemisiäsi, vaikka se ei helppoa olekaan ja voit keskittyä paremmin. Ja mikä tärkeintä: alueelliset erot olivat Suomessa pienet. Sama tuntuu vaivaavan myös luokkatovereitasi. Neitsyt 23.8.22.9. Pojista lähes puolet kertoo, että ei lue tekstiä omaksi ilokseen sen enempää verkosta kuin paperiltakaan."En lue melkein ikinä, kun ei ole aikaa", oli tyypillinen vastaus. Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltosen mukaan tilanne Suomessa on juuri päinvastainen kuin kehitysmaissa. Pian loppiaista alettiin viettää myös Jeesuksen kasteen juhlana. Et ota selvää viime kesän tuomasta ystävyydestä. Keskiviikko 12.1.2011 Koti-Karjala 11 Loppiainen päätti joulun Tammikuun 6. Rapu 21.6.22.7. Sananmukaisesti se viittaa joulun loppumiseen. Jos puhut asiasta muille enemmän kuin olet luvannut, voit saada useamman kuin yhden ystävän kimppuusi. Ylijohtaja Elli Aaltonen: Itä-Suomi menestyi Pisa-tutkimuksen aluevertailussa Pisa-tutkimusten tulosten myötä huomio kiinnittyy niihin nuoriin, jotka eivät lue lainkaan vapaaaikanaan. sijalla. Ehkä et ole huomannut kuinka se voi pahoittaa muiden mieltä. Elämme kohta kaikki 100-vuotiaiksi ja tarvitsemme entistä enemmän hyvinvointi- palveluja laidasta laitaan. Ympärilläsi tuntuu pyörivän aina liikaa draamaa. Älä sano kaikkea ääneen mitä mieleesi juolahtaa. Loppiaisen perinteinen nimi epifania tarkoittaa Herran ilmestymistä. Jousimies 23.11.21.12. Viimeiset vuodet ovat kuitenkin parantaneet tilannetta. Nuoria koulutetaan ja tarvitaan työhön juuri Itä-Suomeen. Ette ole olleet tekemisissä vähään aikaan, mutta yhtäkkiä hän pyörii ajatuksissasi useammin kuin kerran. Ympärilläsi olevat ihmiset ovat huomanneet tapasi aina vain miellyttää muita. Oinas 21.3.19.4. Tietäjiä alettiin varhain pitää myös kuninkaina. Haluamme matkailla ja matkustaa ja haluamme elää puhtaassa ympäristössä eli ehkäpä mieluummin kuitenkin Saimaan rannalla edes osan aikaa vuodesta kuin Moskovan päämetroaseman vieressä. Itä-Suomi jos mikä tarvitsee työntekijöitä. Kiire, jos mikä aiheuttaa sinulle stressiä ja unettomia öitä. Vihaat tiukkaan asetettuja rajoja. Itä-Suomi menestyi Elli Aaltosen mukaan erittäin hyvin. Tunnet ahdistusta jo alkavasta koulusta ja loppuvasta lomasta. Monissa maissa loppiaista kutsutaankin kolmen kuninkaan juhlaksi. Luterilaisessa ja Katolisessa kirkossa loppiaista on vietetty keskiajalta lähtien muistopäivänä itämaan tietäjille, jotka tulivat tuomaan lahjoja pienelle Jeesus lapselle Betlehemiin. Itä-Suomea pidetään nuorisotyöttömyyden kärkialueena. Loppiaisen merkitys eri kirkkokunnissa on erilainen. Ehkäpä lukulaitteet kirjoille ja nettiversiot sanomalehdille ovatkin keinoja saada pojat "sanan ääreen". Kun löysäät vähän, huomaat vaikka mitä uutta ja kivaa uuden vuoden mukana tullutta. Et pidä yleensä esiintymisestä, mutta nyt sinulle tarjoutuu ti- laisuus parrasvaloissa, josta et yksinkertaisesti voi kieltäytyä. Jos yli 60 % aikoo muuttaa pois, se on liikaa ikääntyvälle, vähäisestä syntyvyydestä potevalle ItäSuomelle. Meillä on vallalla olettamia, jotka ruokkivat poismuuttoa. Yritä saada sääntöjen asettajat kompromissiin kanssasi ja kaikki voivat olla tyytyväisiä. Kun ystävilläsi on ongelmia, he kääntyvät ensimmäisenä puoleesi. Siellä suurin hyvinvoinnin este on tyttöjen olematon lukutaito. Sinulla on meneillään turhan monta projektia kerrallaan. Härkä 20.4.20.5. Suomi oli luonnontieteissä 2. Leijona 23.7.22.8. Syytät aina muita, mutta ehkä sinun onkin syytä katsoa peiliin. Sinusta kuitenkin tuntuu, ettei kukaan kuuntele koskaan huoliasi. Inspiraatiosi koulun suhteen tuntuu olevat kateissa heti koulun alkaessa. Työllisyyspolitiikka ja yritysten halu pestata nuoria ovat edesauttaneet asiaa. ItäSuomessa on vajaa 180 000 alle 29-vuotiasta nuorta. Olemalla maan kärjessä vaikkapa näillä aloilla sivistyksessä ja koulutuksessa, lisäämme vetovoimaa ja imua nuorille jäädä tai tulla Itä-Suomeen.. Keksikää yhdessä mieluisa kannustin opiskelulle. Kalat 20.2.20.3. Kun sinulta kysytään mielipidettä, kerro rohkeasti omasi vaikka se ei olisikaan sama kuin muiden. Loppiainen on jouluakin vanhempi kristillinen juhlapyhä
Saaristokuntaetuuden menetyksen lisäksi päälle tulivat sitten vaikeudet teollistamisessa. Minua ainakin kuntalaisena vaivaa, että yrittäjiä syyllistetään jatkuvasti kunnan taloudellisista vaikeuksista. Totesin maksuvalmiuden olevan sellainen, että "osuuskaupan laskua ei pystytä maksa- maan muutoin kuin myymällä metsää tai ottamalla osuuspankista velkaa". Hänen vastauksensa oli, että kuntaan syntyy tehtyjen päätösten perusteella niin paljon uusia työpaikkoja, että verotulojen lisääntyminen kompensoi valtionosuuksien vähenemisen. Sillä ei saavuteta nyt mitään. Valmistelin tuon suunnitelman. Laaditut laskelmat osoittivat, että jo ennen vuosituhannen vaihdetta kunnan talous on suurissa vaikeuksissa ilman henkilöjärjestelyjä ja sitä kautta saatavaa menovähennystä. Toisaalta taas kunnan asukasluku oli vähentynyt, kunnan palvelujen tuottamiseen tarvittava palveluvarustus oli rakennettu ja oli perustettu Keti, jonka tehtäväksi olivat siirtymässä elinkeinojen kehittämistehtävät. *** Rääkkylässäkin valmisteltiin suunnitelmat menojen karsimiseksi kuten muissakin kunnissa. Tähän on helppo vastata. Loka- ja marraskuu ovat epävakaisia, synkkiä ja uuvuttavia. Koskaan tuota alijäämää ei pystytty kattamaan. Millä tuo aukko paikataan. Vuonna 1997 alkaneella uudella hallituskaudella asiaan ei palattu. *** Jo 2000-luvun ensimmäisinä vuosina oli selvää, että Rääkkylässä on tehtävä radikaaleja ratkaisuja kunnan tulevaisuudesta. Puolustuksena nyt 14 vuoden jälkeen totean, että noina aikoina oli jo sovittu siitä, milloin jään eläkkeelle. Samoihin aikoihin Vehmersalmen kuntaan valmistui silta, jonka seurauksena myös Vehmersalmi menetti saaristokunta-asemansa. En tiedä, tehtiinkö asiassa peräti kunnanhallinnossa päätös vai hiljaisestiko hyväksyttiin virkamieskunnan ja johtavien luottamushenkilöiden toimenpiteet. *** Meillä 1980- ja 1990-luvun kunnan päättäjillä oli ko- va työ ja lobbaus, kuten nykyään sanotaan, päästä saaristokunnaksi ja säilyttää saaristokunta-asema. Valtiolta on turha odottaa lisää rahoitusta, koska sellaista lainsäädäntöä ei ole olemassa. Rääkkylä olisi ollut saaristokunta 2007 loppuun saakka. Mielestäni syksystä tulee kaunis ja lämmin. Luonnonmerkit osoittavat aivan muuta, eikä äärimmäisyyksiin tarvitse varautua. Kyllä Rääkkyläkin olisi saanut tuon jatkoajan, olihan kuntamme Vehmersalmea huomattavasti heikommassa taloudellisessa asemassa, kriisikunnan merkit jo näkyvissä. *** Rääkkylän kuntatalouden vakauttamiseksi ei 1990-luvun lopussa, eikä siirryttäessä 2000-luvulle tehty mitään. Jouluksi saadaan lunta ja pakkasta. Näin todistelee Tuure Hirvonen niissä muutamissa valtuuston kokouksissa, joissa olen ollut läsnä viime vuosina. Siitäkin valitettiin. Kuntahan ei ole terve ennen kuin alijäämät on katettu. Vuosikate oli plussalla parhaina vuosina yli 200 euroa/asukas ja velkaa alle sata euroa asukasta kohti. Saamatta jäi paljon rahaa. Mahdolliset muutokset valtionosuuslainsäädännössä eivät ehdi meidän ongelmiimme. Näyttää siltä, että kukaan ei tarkalleen tiedä, laskelmia ei liene edes tehty. Laatimieni selvitysten pohjalta hän teki valtuustolle kirjallisen aloitteen, jotta Rääkkylässä ryhdyttäisiin selvittämään kunnan taloudellista asemaa ja jos selvitykset antavat aihetta, myös kuntaliitosselvitystä. Vuodenvaihteeseen ajoittuu myös melkoinen lumimyräkkä ainakin Etelä-Suomessa. Kun tuossa suunnitelmassa olisi tehty eräitä lähinnä keskushallinnon virkajärjestelyjä, henkilökuntajärjestöt vastustivat suunnitelmaa voimakkaasti. Sadepilvet liikkuu, mutta ukkoset jäänevät vähemmälle. Niihin aikoihin muutos viileämpään säätilaan on jo todettavissa. Valtuuston päätös kaatui kuitenkin muotovirheen vuoksi hallinto-oikeudessa. Lähdettiin Rääkkylän talouden kulmakiven, saaristokuntaaseman, lopettamiseen esittämällä Tielaitokselle Ihalansalmensillan rakentamista ennen Mönnin siltaa. Pikkupoikkeuksia lukuun ottamatta talven lämpötiloja voitaneen pitää normeina tai leudompina. Taisi olla viimeinen suurempi työtehtäväni. Näin siksi, että se oli suuri kysymys Rääkkylän kuntataloudelle. Kumulatiivinen alijäämähän lähentelee tuhat euroa/ asukas, joka on valtiovallan asettama kriisikunnan raja. Kunnat joutuivat toimiin taloutensa vakauttamiseksi. Kevään ja kesän 1996 taisin elää jo muissa ajatuksissa kuin valtuuston esityslistan ja kokousten ilmoittelun muotoseikkoja Koti-Karjala Keskiviikko 12.1.2011 Simanainen muistelee Rääkkylän kunnan taloudenhoidosta ja talouden nykytilasta tapahtuneet epäonnistumiset. Toivo Levanko sääprofeetta Rääkkylän kunnanjohtajana pitkään toiminut Ilkka Simanainen pohtii kirjoituksessaan saaristokuntaetuuden vaikutuksia kuntatalouteen. tarkkailemalla. Kunnanjohtajana tietenkin olen ollut vastuussa noistakin muotovirheistä. Niin kuin tiedetään, aloite ei johtanut mihinkään toimenpiteisiin. Asia jäi pöydälle, ja taitaa olla pöydällä edelleenkin. Sellaisen käsityksen pakosta saa, kun miettii vuosituhannen vaihteessa kunnassa tehtyjä ratkaisuja ja lehdissä käytyä keskustelua. Olen kysellyt, paljonko nuo menetykset ovat olleet euroina. Jälleen päätös kaatui muotovirheeseen. Kunnan hallintohenkilöstön määrä oli selvästi ylimitoitettu. Oliko niin, että kunnassa ei tiedetty, mikä merkitys saaristokuntaetuuksilla valtionosuuksissa oli Rääkkylälle, ja miten verontasausjärjestelmä toimi. Kolme asiaa/päätöstä/tapahtumasarjaa. Lumisateet jatkuu ja nähtäväksi jää, hukkuuko jatkossakin etelän ihmiset lumen paljouteen vai saako suuremman osan muukin Suomi?! Maaliskuuhun saattaa ajoittua hieman kylmempi pakkaskausi, muttei sekään ole pahinta laatua. Valtionosuuden lisäys on 22 000 euroa vuodessa. Kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsen Antero Turunen pyysi minua laatimaan selvitystä kunnan talouden nykytilasta. Mitkä tekijät johtivat Rääkkylän tähän tilaan, olihan se vielä 1990-luvun jälkipuoliskolla talouden mittareilla mitattuna yksi Pohjois-Karjalan parhaita kuntia. *** Kunnan taloudessa tulojen ja menojen välillä on 500 000 euron aukko. Tuolloinhan jo joka vuosi otettiin "syömävelkaa". Kaiken kaikkiaan sääennustaminen on vaikeaa ja riskialtista. Tiedossa kunnan päättäjillä piti olla, että saaristokuntaetuudet valtionosuuksissa menetetään, kun Ihalansalmen siltaa ryhdyttiin rakentamaan. Vedottiin siihen, että Rääkkylässä ei tarvita mennä esitettyihin järjestelyihin ja menoleikkauksiin, koska kunnan talous on niin vahva. Tämän jälkeen valtuusto teki uuden päätöksen. Vastasin kansanomaisesti vertaamalla kunnan taloutta yksityisen henkilön talouteen. Tehdäänpä seuraava ajatusrakennelma: Ihalansalmi olisi valmistunut vasta Mönnin valmistumisvuonna 2005 ja kunta olisi saanut sopeutumisaikaa kaksi vuotta. Rääkkylä on nyt saaristo-osakunta. Verrattuna näihin edellä mainittuihin, mielestäni epäonnistuneisiin päätöksiin, teollistamisen ongelmista syntyneet paineet kunnan taloudelle ovat sittenkin olleet kovin vähäiset. Tuolloinhan oli kattamatonta alijäämää jo lähes 400 euroa/asukas. Kun olen rohjennut kertoa omia tarinoitani ja käsityksiäni kunnan päättäjien vuosituhannen vaihteessa tekemistä päätöksistä ja kunnan nykyisestä talouden asemasta, en syyttele ketään. Mielestäni kuitenkin jotain ratkaisevaa pitäisi tapahtua ja varsin pian. Päinvastoin kuin ennen, valtionosuuksien määrässä Rääkkylä on Pohjois-Karjalan kunnista kaikkein heikoimmassa asemassa. Kysyin, oliko kysymykseen annettu vastaus ymmärrettävä. Rääkkylä ja Kesälahti ovat toivottomassa tilassa, Kesälahti peräti kriisikunta. Ilkka Simanainen Kirjoitettu elokuussa 2010 Vanhojen luonnonmerkkien mukaan Etelä- ja Keski-Suomen säänäkymät eivät sanottavasti poikkea normeista. Kuntalaiset kyselivät minulta, onko totta, että Rääkkylän kunta on menossa taloudellisiin vaikeuksiin. Vehmersalmen kunta hoiti asian ja sai kaksi lisävuotta. Eikö kukaan kunnan johdossa ajatellut, mistä tuo puuttuva tuloerä tulee. Sitten vuonna 2008 alijäämä poistettiin tileistä "silmänkääntötemppupäätöksellä", jolla ei ollut mitään merkitystä kunnan talouden vakauttamiseksi. Väitän, että teollistamishankkeista syntyneet rasitukset sittenkin ovat vähäiset nykyiselle kunnan talouskriisille. Saaristokunta-asema merkitsi Rääkkylälle valtionosuuksissa vuosittain tuloa, joka vastasi yli kahta veropenniä. Kumulatiivista alijäämää kertyi 2000-luvulle siirryttäessä jo lähes 400 euroa/asukas. Kunnan talouden tilasta ei juurikaan jaettu tietoa. Näissä laskelmissa ei ollut otettu ollenkaan huomioon sitä, että saaristokuntaasema menetettäisiin jo vuosituhannen alussa, niin kuin sitten tapahtui. Vahvahan se oli, mutta laskelmat osoittivat talouden voimakkaan heikkenemisen lähivuosina. 12 Suurin osa Suomen kunnista on taloudellisissa vaikeuksissa. *** Valtuusto hyväksyi henkilöstön vakauttamissuunnitelman. Rääkkylän nykyiset päättäjät, oletteko laskelmoineet, että meneillään olevalla vaalikaudella kuntamme tulee toistamiseen kriisikunnaksi. Kuten oli odotettavissa, talouden alamäki alkoi jo 1990-luvulla. Olisihan Rääkkylä saanut nuo sopeutumisvuotensa Ihalansalmen sillan valmistumisen v. Mitään ratkaisevaa ei kuitenkaan tehty. Syyksi kunnan talousvaikeuksille eräillä tahoilla seliteltiin teollistamishankkeissa. Edellisen 1990-luvun alun laman seurauksena valtionosuuksia leikattiin ja suuren työttömyyden vuoksi verotulot kunnissa laskivat. 2000 jälkeenkin, mutta kun asia jäi hoitamatta/lobbaamatta. Jokin aika sitten äänessä olleiden ennustajaeukkojen mukaan talvella paukkuu kovat pakkaset ja kesän lämpöennätykset kaatuu. Myös Keski-Karjalan kunnat näyttävät olevan suurissa vaikeuksissa. Tämän jakson pituus on noin kahden kuukauden mittainen. Laaditussa suunnitelmassa edellytettiin 1,5 miljoonan markan menoleikkauksia, mikä vastasi yhtä veroäyripenniä. Ennusmerkkien mukaan kesä tulla tupsahtaa kerralla ja jatkuu suotuisissa oloissa suunnilleen juhannukseen saakka. *** Samanaikaisesti kun voimakkaat toimenpiteet kunnan talouden vakauttamiseksi olisivat olleet tarpeen, lähdettiin päinvastaisiin toimiin. Päättäjien piti myös käsittää, että syntynyttä alijäämää ei pystytä tuloksen kautta kattamaan. Juuri sen takia ja perinteisen tavan vuoksi uudistan myös Uuden vuoden lupaukseni; "Valehtelemista en kokonaan lopeta, enkä petä vieraita naisia"... Kaksi tyhmää/ epäonnistunutta päätöstä ja sitten näiden päälle vielä ongelmat elinkeinojen kehittämistyössä. Sopinee myös lomanviettoon. Erään seurakuntatalolla vuosituhannen alussa pidetyn Eläkeliiton vuosikokouksen yhteydessä Reino Pitkonen kysyi, voisinko minä kertoa, mikä kunnan taloudellinen tila on. Myös kunnan palvelujen tuottamiseen tarvittavat investoinnit oli tehty. Sisäasiainministeriöstä saamani selvityksen mukaan valtionosuuksien lisäys saaristokunta-asemasta Rääkkylälle oli 2000-luvun alkuvuosina noin 750 000- 800 000 euroa vuodessa. Talvesta ei tule ennätyskylmää eikä kesästä helteistä. Kysyin tätä eräältä keskeiseltä luottamushenkilöltä. Mahdollisesti sää jatkuu joko epävakaisena tai sateisena toukokuun lopulle saakka. Kuulemma ymmärrettiin. Vuoden alkupuoli peilaa mallia keväälle. Omaisuuden myyntitulotkin lienevät vähäiset. Minä sain vaikutettua siltojen rakennusohjelmaan valmisteluaikana (olin siltatoimikunnassa saaristoasiainneuvottelukunnan edustajana), että Pohjois-Karjalassa Mönni rakennetaan ennen Ihalansalmea
14.15 Edessä uusi elämä 14.45 45minuuttia 15.40 Terveenä sata vuotta 16.35 Televisa 17.00 Uutiset 17.05 Kauniit ja rohkeat 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin. Jääsudet olivat ilmiselvästi syöneet ennen ottelua "sihtileipää", sillä jo neljän minuutin kohdalla susilauma "rokotti" ensimmäisen kerran. Savolaisjoukkue ei kuitenkaan tullut otteluun ennakkoon lyötynä. 14.00 Panorama: Huijausta kantasoluilla. 10.05 Tunteita ja tuoksuja 10.50 Televisa 11.10 Emmerdale 11.40 Emmerdale 13.10 Suurin pudottaja 14.05 Mitä tänään syötäisiin. Taukovihellyksestä ehti kulua vain kolmisen minuuttia, kun Lari Rautiainen laukoi hyvän hyökkäyksen päätteeksi 30. 18.00 Emmerdale 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän Sää 19.30 Salatut elämät 20.00 Korkojen kera 21.00 Kallista kipua 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän Sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Omen (K15) 0.40 Life 1.40 Televisa 2.30 Se Oikea Nelonen Stuart Little Paavo Pesusieni Lego Ninjago Taustapeliä Tuho-osasto Hyvä kokki, Paha kokki 9.30 Vauvan tarina 10.00 Tyylimatkalla 10.30 Asuntotarjous päivässä 13.00 Vauvan tarina 13.30 Häät haltuun 14.00 Asuntotarjous päivässä 14.30 Hyvä kokki, Paha kokki 15.00 Amyn lailla 16.00 Lemmikkieläinten ABC 16.25 Pulmuset 16.55 Nelosen sää 17.00 Päivien viemää 17.50 Dr. Maalin teki Dima Saren Niko Pennasen ja Miska Karhapään syötöistä. Joukkuepelistä kertovat myös maalivahtien torjunnat: Jääsusien Antti Makkoselle kertyi 16 torjuntaa ja KalpaStarsin Niklas Virpille 40 torjuntaa. Jääsusien D-97 on pitänyt seuransa lippua korkealla viimeisissä peleissä. Kuopiolainen KalpaStars kaatui loppiaisena kotikentällä 7-0 ja viime sunnuntaina Kuopiossa 5-2. vaarassa 14.25 Jumppa : Toiminnallinen kahvakuulaharjoitus 14.55 Tohtori Kleistin perhe 15.45 Kohtauspaikka: Menestyksen hinta 16.15 Lentävät lääkärit 17.00 Harri ja dinot 17.22 Pikku Kakkonen 18.00 Ampumahiihdon mc: Miesten pikakilpailu 18.50 Tv-uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheiluruutu 19.15 Kakkosen talvisää 19.20 Pressiklubi 20.00 Kolmen kopla 20.30 Vuosi Pohjoiskalotilla 21.00 Eurovision 2011: Alkukarsinta 1 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Kova laki (K13) 22.50 Raja the Border (K15) 23.35 Poliisi-TV 0.00 Piilosana 1.00 Tellus-tietovisa 2.00 Mikämikä-tvpeli 3.00 Piilosana MTV3 5.20 Aamusää 5.55 Studio55 6.25 Huomenta Suomi 9.25 Studio55 10.00 Mitä tänään syötäisiin. Phil 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Arvostele mun illallinen 19.30 Eläintenpelastustiimi 20.00 Suomen Pelkokerroin 20.57 Keno 21.00 Detroit 1-8-7 (K13) 22.00 Beck: Tuntematon lähettäjä (K15) 23.45 Nelosen uutiset 23.55 Nelosen sää 0.00 SM-liigan huippuhetket 0.05 Frasier 0.35 Lost (K15) 1.30 Tuho-osasto 2.15 Älypää-TV YLE Teema 4.00 Teematieto 9.00 Opettaja.tv: Sijaisen selviytymispakki 9.15 Opettaja.tv: Alisuoriutuvat pojat 10.00 Opettaja.tv: Taiteen mestareita 10.07 Opettaja.tv: Taiteen mestareita 10.14 Opettaja.tv: Taiteen mestareita 10.21 Anaconda en francais 10.35 Teematieto 14.00 Ohjelmakirjasto: Tuunataan luokka 1-3 15.50 Islam Euroopassa 16.20 Kirjamaa : Lappeen rajoilla 17.00 Berliini 24 h 18.00 Musiikin muisti kansansoitinvideot 18.15 Robert Mapplethorpe & Sam Wagstaff 19.30 Anne Frankin päiväkirja 20.00 Prisma Studio 20.30 Huumeluokka 20.55 Lapset puhuvat 21.00 Tiededokumentti: Solu ja elämän synty 21.55 Kino: Welcome (K13) 23.40 Ääliö ulkomailla 0.26 Teematieto 13 KalpaStarsin tähdet sammuivat Jääsusien käsittelyssä Kiteen Jääsusien vanhin junnujen edustusjoukkue D-97 aloitti pitkän loppiaisviikonlopun kohtaamalla kotijäällä KalpaStarsin Kuopiosta. Sunnuntain pelissäkin Jääsudet jätti Kalpan jalkoihinsa. 18.00 Emmerdale 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän Sää 19.30 Salatut elämät 20.00 45minuuttia 21.00 C.S.I. 10.05 Tunteita ja tuoksuja 10.50 Televisa 11.10 Emmerdale 11.40 Emmerdale 13.10 Suurin pudottaja 14.10 Mitä tänään syötäisiin. 21.55 Vikinglotto ja Keskiviikko-Jokeri 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän Sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Fringe rajamailla 23.35 Pohjanmeri 0.35 Kovan onnen kundi 1.05 Televisa 2.00 Se Oikea Nelonen 7.00 Stuart Little 7.25 Paavo Pesusieni 7.50 Vaaleanpunainen pantteri 8.00 Taustapeliä 8.30 Tuho-osasto 9.00 Hyvä kokki, Paha kokki 9.30 Vauvan tarina 10.00 Tyylimatkalla 10.30 Asuntotarjous päivässä 13.00 Vauvan tarina 13.30 Tyylimatkalla 14.00 Asuntotarjous päivässä 14.30 Hyvä kokki, Paha kokki 15.00 Amyn lailla 16.00 Lemmikkieläinten ABC 16.25 Pulmuset 16.55 Nelosen sää 17.00 Päivien viemää 17.50 Dr. 10.05 Tunteita ja tuoksuja 10.50 Televisa 11.05 Emmerdale 11.35 Emmerdale 13.05 Hännänheiluttajat 13.35 Kaikki haluavat tyyliä 14.05 Mitä tänään syötäisiin. vähän niin kuin peräkkäin. Hyvä luistelu ja vahva joukkuepeli olivat Kalpalle liikaa myös kolmannessa erässä. Lehti ei vastaa ohjelmamuutoksista.. Ottelu sujui kiteeläisittäin loistavasti. Myös toiseen eräät sudet tulivat nälkäisinä. Syötöt tulivat Niko Lintumäeltä, Jimi Karhapäältä ja Juho Väkeväiseltä. löytöretket 10.29 Opettaja.tv: Ollaan kavereita 10.40 Teematieto 14.00 Ohjelmakirjasto: Johtaja 15.54 Rakennustaiteen aarteita 16.05 Islam Euroopassa 16.35 Ekoliikenne 17.00 Tiededokumentti: Vaihtoehtohoidot 18.00 La Famiglia Montalcino 18.25 Quadretto 18.30 Selviytymistarina: Mikko ja kaksisuuntainen mielialahäiriö 19.00 Elävä arkisto: Proge 19.20 Kirjamaa : Lappeen rajoilla 20.00 Lapset puhuvat 20.05 Ranskalainen kylä 21.00 Patsaspäiväkirjat 21.50 Kadonnut prinssi 23.20 Mario Vargas Llosa, nobelisti 23.50 Teematieto 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Vanha suola janottaa 19.30 Kuningaskuluttaja 20.00 Kotikatu 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-talk 21.50 Monk 22.30 The Pacific: Okinawan taistelut (K13) 22.40 Tv-uutiset 22.45 Honey Baby (K11) YLE TV2 Sudoku Mikämikä-tvpeli Tellus-tietovisa PIKKU KAKKONEN 6.53 Lauri kilpa-auto: Laurin ensimmäinen päivä 7.04 Herra Heinämäki: Kutituksen alkeet 7.11 Ariol 7.16 Karhunpaini 7.24 Jääkarhu Otto 7.35 Sana-Arkku: Ongella 7.45 Pikku hirviötyttö 7.51 Neppajymykerho 7.59 Muumilaakson tarinoita 8.23 GALAXI 8.24 Karvinen 8.36 Mimun maailma 8.50 Oddasat 9.45 Alueellinen uutislähetys 10.05 Pohjanmaan uutiset 10.25 Pieni talo preerialla 11.15 Matkapassi: Australian lounaisosat 12.10 Iloa puutarhasta 12.40 Eläinsairaala 13.10 Isä Matteon tutkimuksia 14.10 Tarinateltta 14.25 Suomi express 15.05 Akuutti 15.45 Lentävät lääkärit 16.30 Kyllä isä osaa 17.00 Dinojuna 17.24 Pikku Kakkonen 18.00 Ampumahiihdon mc: Naisten 15 km 18.50 Tv-uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheiluruutu 19.15 Kakkosen talvisää 19.20 Taistelulentäjät 20.00 Siska 21.00 Satuhäät 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Poliisi-TV 22.35 Pirunpeli (K15) 23.20 Taivaan tulet (K11) 0.10 Varjo vain (K11) 0.59 Tellus-tietovisa 2.00 Mikämikä-tvpeli 3.00 Piilosana 4.00 5.00 6.00 6.50 MTV3 5.20 Aamusää 5.55 Studio55 6.25 Huomenta Suomi 9.25 Studio55 10.00 Mitä tänään syötäisiin. Myös kolmannen erän alussa Kalpa painosti tiukasti ja seuraavan maalin merkitys oli kaikkien tiedossa virheisiin ei ollut varaa. Valmentajiltaan pojat saivat kamppailuun selkeät ohjeet: Unohdetaan kokonaan edellinen ottelu ja pelataan joukkueena, maalipaikat loppuun asti pelaten. Avauserän maaleista vastasivat Lari Rautiainen ja Niko Pennanen. Larin maalissa syöttäjinä toimivat Aleksi Haverinen ja Santeri Hakulinen ja Nikon osumaan syötön antoi Eetu Räsänen, joka pelaa myös E-junnuissa. Päätöserän maalitehtailun aloitti Niko Pennanen, hän vei joukkueensa reippaalla yksilösuorituksella jo 5-0 johtoon. 14.10 Bill Engvall Show 14.40 Pohjanmeri 15.35 Sukujuuria etsimässä 16.35 Televisa 17.00 Uutiset 17.05 Kauniit ja rohkeat 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin. Ottelu lähti käyntiin valmentajien opastamalla tavalla. Myös hyökkäyspeli ontui, kun kentän käyttö unohtui ja hyökkäämään lähdettiin kuin junalla eikä ketjuna... Erän loppuvaiheilla nähtiin vielä kaksi maalia, joista 60 teki Lari Rautiainen ja 7-0 Niko Pennanen. Pelin loppunumeroiksi kirjattiin 7-0. Sudet lähtivät otteluun luottavaisina kovalla sykkeellä, sillä jo syyskauden ottelussa harmaaturkit olivat näyttäneet KalpaStarsille hampaansa. Pari kertaa kiekko ehti kolahtaa maalivahti Antti Makkosen maalin tolppiin ennen kuin Lari Rautiainen laukoi ottelulle lopullisen sinetin. 14.10 Ensisilmäyksellä 14.40 Tuntemattomat 15.35 Pientä pintaremonttia 16.35 Televisa 17.00 Uutiset 17.05 Kauniit ja rohkeat 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin. Phil 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Wipeout UK 20.00 Meidän isä on parempi kuin teidän isä 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Unelmasulhanen 23.05 Nelosen uutiset 23.15 Nelosen sää 23.20 NCIS Los Angeles (K13) 0.20 Elokuva: 7 Seconds tulikuuma saalis (K15) 2.15 Tuho-osasto 3.00 Älypää-TV 7.00 7.25 7.50 8.05 8.30 9.00 YLE Teema 4.00 Teematieto 15.00 TV-arkisto: Hurriganes 40 v 15.00 Hurriganes 16.05 Robert Mapplethorpe & Sam Wagstaff 17.20 Se on barokkia! 18.20 Merten silkkitie 19.10 Valitut talot rakennussuojelun historiaa 20.05 Historia: Maailmansodan kurimuksessa (K13) 21.00 Kino: Kuin raivo härkä (K15) 23.05 Kosketuksessa: Sir Elwoodin Hiljaiset Värit 0.03 Näin se tehtiin: Kymmenen tikkua laudalla 0.35 Teematieto Sarjapisteet myös Niiralan Montusta Kolme päivää myöhemmin samat joukkueet ottivat toistamiseen mittaa toisistaan, tällä kertaa kamppailu käytiin KalpaStarsin kotiareenalla Niiralan Montussa. Menomatkalla harmaaturkit aprikoivat kovasti, onko kotijoukkueen kokoonpano sama kuin loppiaisen ottelussa ja miten savolaispojat ovat sisuuntuneet reilusta tappiostaan. Ottelu kokonaisuudessaan oli koko joukkueen kiitos siitä, mitä valmentajat Mika Karhapää ja Ari Laakkonen ovat "takoneet" pojille kypärän alle. YLE TV1 5.55 Puoli seitsemän 6.25 Ykkösen aamu-tv 9.30 Mercy Peakin lääkäriasema 10.15 Se päivä muutti Suomen: Pitsa 10.45 Kansallismaisemat: Pohjan ruukit 11.00 Tv-uutiset 11.05 YLE News 11.10 Sydän paikallaan 12.00 Ykkösen aamu-tv: Tänään otsikoissa 13.00 Sir Attenborough: Kasvien maailma 13.50 Mikä liikuttaa. Valmentaja Ari Laakkonen myhäilikin ottelun jälkeen tyytyväisenä, poikien otteissa oli todella positiivinen meininki ja se tarttui myös valmennukseen ja vanhempiinkin. Keskiviikko 12.1.2011 Koti-Karjala Keskiviikko 12.1. 10.45 Kansallismaisemat: Imatrankoski 11.00 Tv-uutiset 11.05 YLE News 11.10 Sydän paikallaan 12.00 Ykkösen aamu-tv: Tänään otsikoissa 13.00 Aamusydämellä 13.35 Ensyklopedia 13.45 A-talk 14.30 Puoli seitsemän 15.00 Tv-uutiset 15.05 Coronation Street 15.50 Ilo irti 16.00 Avara luonto: Serengetin suurlauma 16.55 Viittomakieliset uutiset 17.00 Tv-uutiset 17.10 Mercy Peakin lääkäriasema 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Suuri kiertokulkusarjan kuvauksissa 19.10 Sydämen asialla 20.00 Kotikatu 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 Tuomas Enbuske Sivistyksen käsikirja 21.30 Strada 22.00 Voimala 22.50 Pyhiinvaellus 23.20 Tv-uutiset 23.25 Kotikatsomo: Georg Ots rakkaani YLE TV2 Sudoku Mikämikä-tvpeli Tellus-tietovisa PIKKU KAKKONEN 6.53 Ajankuvat: Radiokauppias 6.57 Anniina Ballerina 7.10 Sirkus Temppula 7.15 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 7.30 Kaapo ja Late: Lentävä matto 7.38 Nelli ja Iiro 7.46 Kyllä Kasper osaa 7.53 Muumilaakson tarinoita 8.18 Vekarat! 8.41 GALAXI 8.42 Late lammas 8.50 Oddasat 9.45 Alueellinen uutislähetys 10.05 Pohjanmaan uutiset 10.25 Pieni talo preerialla 11.15 Matkapassi: Sri Lanka ja Malediivit 12.10 Kyllä isä osaa 12.40 Kauriinvasa 13.05 Isä Matteon tutkimuksia 14.05 Luontokuvaaja 4.00 5.00 6.00 6.50 Torstai 13.1. Ensimmäisen kymmenen minuutin tehokas peli tuotti peräti kolme osumaa, kun Santeri Hakulinen, Akseli Haverinen ja Niko Pennanen iskivät maalin mieheen. Vielä erän lopullakin nähtiin mallikasta yhteistyötä, kun Dima iski tulostaululle 4-0 lukemat Niko Pennasen ja maalivahti Antti Makkosen esityöstä. Siinä samalla kiitokset menivät myös otteluisäntänä toimineelle Nordic Koivulle. Eikä ensimmäisen erän ilotulitus jäänyt tähän, vaan tauolle mentiin lukemissa 20. 18.00 Emmerdale 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän Sää 19.30 Salatut elämät 20.00 Sukujuuria etsimässä 21.00 Mentalist (K13) 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän Sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Puumanainen 23.05 Ratkaisija 0.00 Hills Have Eyes (K18) 2.10 Se Oikea Nelonen 7.00 Stuart Little 7.25 Paavo Pesusieni 7.50 Vaaleanpunainen pantteri 8.00 Taustapeliä 8.30 Tuho-osasto 9.00 Hyvä kokki, Paha kokki 9.30 Vauvan tarina 10.00 Tyylimatkalla 10.30 Asuntotarjous päivässä 13.00 Vauvan tarina 13.30 Tyylimatkalla 14.00 Asuntotarjous päivässä 14.30 Hyvä kokki, Paha kokki 15.00 Amyn lailla 16.00 Lemmikkieläinten ABC 16.25 Pulmuset 16.55 Nelosen sää 17.00 Päivien viemää 17.50 Dr. YLE TV1 5.55 Puoli seitsemän 6.25 Ykkösen aamu-tv 9.30 Mercy Peakin lääkäriasema 10.15 Jaakko ja maailmanvalloittajat 10.45 Kansallismaisemat: Sund 11.00 Tv-uutiset 11.05 YLE News 11.10 Sydän paikallaan 12.00 Ykkösen aamu-tv: Tänään otsikoissa 13.00 Tuomas Enbuske Sivistyksen käsikirja 13.30 A-studio 14.05 A-plus 14.30 Puoli seitsemän 15.00 Tv-uutiset 15.05 Coronation Street 15.50 Metsurit 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Viittomakieliset uutiset 17.00 Tv-uutiset 17.10 Mercy Peakin lääkäriasema 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää Lehdestä riippumattomista syistä televisio-ohjelmiin voi tulla muutoksia. Phil 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Arvostele mun illallinen 19.30 Eläintenpelastustiimi 20.00 Greyn anatomia (K13) 20.57 Keno 21.00 NCIS Los Angeles (K13) 22.00 Kylmäverisesti sinun (K15) 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 Frasier 23.45 Asema 62 (K15) 0.40 NCIS Rikostutkijat (K13) 1.35 Tuho-osasto 2.20 Älypää-TV YLE Teema 4.00 Teematieto 9.00 Opettaja.tv: Open monet kielet 9.28 Opettaja.tv: Tehtävänä terveys 10.00 Opettaja.tv: Eläinten esiinmarssi 10.03 Opettaja.tv: Olipa kerran. Se luisteli peliin vauhdilla ja loi ensimmäisen erän alkuun monta pahaa tilannetta, jotka kotijoukkue selvitti hyvällä karvauksella. 14.30 Puoli seitsemän 15.00 Tv-uutiset 15.05 Coronation Street 15.50 Suuri kiertokulkusarjan kuvauksissa 16.00 Avara luonto: Suuri kiertokulku 16.55 Viittomakieliset uutiset 17.00 Tv-uutiset 17.10 Mercy Peakin lääkäriasema 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historiaa: Shackletonin jalanjäljillä 19.55 Vielä virtaa 20.25 Viking Lotto ja Jokeri 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu ja V5ravipeli 21.05 A-studio 21.40 A-plus 22.00 Ulkolinja: Wikileaks, salaisuuden voima 23.00 Tv-uutiset 23.05 Clarence Streetin lääkäriasema 0.00 Miitta-täti 0.30 Strada YLE TV2 Sudoku Mikämikä-tvpeli Tellus-tietovisa PIKKU KAKKONEN 6.52 Norsulan perhe 7.04 Ika Oka 7.15 Telmus Taikatakki 7.23 Taikuri Savisen eläinpuisto: Norsu 7.30 Hertan maailma: Hertta ja hampaiden pesu 7.33 Katinkontti Remix: Rotalle nimi 7.48 Pingu: Lokinpoikaset 7.53 Neppajymykerho 8.00 Muumilaakson tarinoita 8.24 GALAXI 8.26 Poinzi 8.38 Lulu ja lehmä 8.50 Oddasat 9.45 Alueellinen uutislähetys 10.05 Pohjanmaan uutiset 10.25 Pieni talo preerialla 11.15 Matkapassi: PohjoisItalia 12.10 Ruthin puu-ukot 13.05 Onnelliset 14.45 Ajankohtainen kakkonen 15.35 Näin Norjassa 15.45 Lentävät lääkärit 16.30 Uusi päivä: Päivittäissarja 17.00 Anniina Ballerina 17.25 Pikku Kakkonen 18.00 Inhimillinen tekijä 18.50 Tv-uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheiluruutu 19.15 Kakkosen talvisää 19.20 Suomi express 20.00 Uusi päivä 20.30 Kohtauspaikka: Menestyksen hinta 21.00 Taivaan tulet (K11) 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Kova laki: Rikollinen mieli (K15) 22.50 Dokumenttiprojekti: Sielunpelastajat 0.10 Ensiapuosasto (K13) 0.55 Tellus-tietovisa 2.00 Mikämikä-tvpeli 3.00 Piilosana 4.00 5.00 6.00 6.50 MTV3 5.20 Aamusää 5.55 Studio55 6.25 Huomenta Suomi 9.25 Studio55 10.00 Mitä tänään syötäisiin. Seuraava kotiottelu joukkueella on Hutsinkaaressa ensi lauantaina, jolloin vastustajaksi saapuu Peli-Karhut Iisalmesta. Perjantai 14.1. Ottelu tarjosi hienoa loppiaispäivän viihdettä hallissa olleille katsojille, joita toki olisi mahtunut Hutsinkaareen enemmänkin. Syötön maaliin antoi Dima Saren. Hän sai hyvässä vauhdissa lätkän mailansa lapaan ja vei kiekon maaliin asti. Myös toinen erä lähti käyntiin upeasti ja reilun puolentoista minuutin jälkeen tilanne oli jo 40. YLE TV1 5.55 Puoli seitsemän 6.25 Ykkösen aamu-tv 9.30 Mercy Peakin lääkäriasema 10.15 Panorama: Huijausta kantasoluilla. 25 jäi myös ottelun lopputulokseksi. Sudet otti pelin hallintaan, joukkuepeli kulki sujuvasti ja Niiralan montun iso kenttä hyödynnettiin tehokkaasti. Tämän jälkeen peli jostakin syystä "lerpahti" ja Kalpa onnistui tekemään erän puolivälin paikkeilla kaksi maalia susipakkien kaarrellessa hyökkäyspäässä
Lähdemme tanssimaan Vuoksenniskalle 26.1.2011, lähtö Ravintola Karhun takaa klo 10.00. Soita Oiva 0400 769010 tai Johanna 040 7594887. D-junnujen peli lauantaina 15.1.2011 klo 15.00 JÄÄSUDET IPK Kiteellä, Hutsinkaaressa PALVELUKSESSANNE - OTA YHTEYTTÄ Nyt koko Keski-Karjalan alueella Vartioimispalvelut ja hälytyslaiteasennukset 15 vuoden kokemuksella! TOHMAJÄRVEN VARTIOINTI KY KITEEN TEBOIL Uutta! Nyt myös luontaishoidot (ke-to) Daniela Holopainen 050 577 1424 050 303 1210 Kysy edullista tarjoustamme! www.orkideaspa.com AUTOHUOLTOPOJAT OY Puh. 7. Kumpikin joukkue maalasi vielä kertaalleen erän lopulla, joten tauolle mentiin 42 lukemissa. 6.osuus, N, 3 km, (V): 1) Pia Ivakko, Kontiolahti, 9.37,5, 2) Minna Ikonen, Tohmajärvi, 9.44,6, 3) Päivi Piminäinen, Lieksa II, 9.45,3, 4) Heini Mäkinen, Joensuu IV, 10.11,2, 5) Riitta Toivonen, Polvijärvi, 11.23,9, 6) Tiina Mähönen, Joensuu III, 11.48,3, 7) Marianne Pykäläinen, Liperi III, 12.04,9, 8) Mari Ovaskainen, Juuka, 12.17,7, 9) Salla Tanskanen, Valtimo II, 12.36,5. 5.osuus, M40, 6 km, (V): 1) Sauli Tuomisto, Tohmajärvi, 18.18,4, 2) Risto Kuivalainen, Juuka, 18.33,1, 3) Ilkka Pekkarinen, Lieksa II, 18.39,7, 4) Ari Rämänen, Joensuu III, 18.58,7, 5) Petri Tiainen, Kontiolahti, 19.12,1, 6) Heikki Räsänen, Polvijärvi, 19.39,6, 7) Erkki Tanskanen, Valtimo II, 20.09,8, 8) Jarmo Jalkanen, Joensuu IV, 20.24,1, 9) Erkki Kokko, Liperi III, 21.04,8. Susien maalarina hääri jälleen Jiri. Jatkossakin IPK painosti kovasti, mutta sudet kesti loistavasti, kiitos maalivahti Miro Karppasen, joka venyi pömpelinsä suulla paraatipelastuksiin. osuus, M16 tai M50, 3 km, (P): 1) Tuukka Mäkelä, Joensuu III, 10.00,4, 2) Esko Hyvärinen, Polvijärvi, 10.22,0, 3) Tuomas Jeskanen, Joensuu IV, 10.27,9, 4) Matti Kainulainen, Juuka, 10.38,9, 5) Esa Päivinen, Kontiolahti, 11.06,6, 6) Mikko Pörtsi, Valtimo II, 11.11,3, 7) Aki-Petteri Piiparinen, Lieksa II, 11.16,4,, 8) Karri Roivas, Liperi III, 11.27,6, 9) Markus Aromaa, Tohmajärvi, 12.27,6. osuus, N, 3 km, (V): 1) Reetta Oinonen, Lieksa I, 8.56,7, 2) Krista Niiranen, Liperi I, 9.05,3, 3) Laura Karkkulainen, Joensuu I, 9.07,7, 4) Maria Vartiainen, Ilomantsi I, 9.17,7, 5) Elina Pörsti, Valtimo I, 9.58,0, 6) Niina Kukkonen, Joensuu II, 10.00,1, 7) Heidi Karjalainen, Kitee I, 10.24,1, 8) Aija Miinin, Liperi II, 10.24,7, 9) Sini-Tuulia Kilpeläinen, Nurmes, 10.39,7, 10) Eveliina Huhtilainen, Kitee II, 12.49,3. Siitä kertovat myös maalivahtien torjunnat 11 10. Päätöserän maaleista vastasivat Roope Vaittinen sekä Eetu Räsänen ja syöttöpisteen nappasi Reima Pappinen. Toiseen erään IPK tuli kovalla sykkeellä. Eetu Räsäsen tekemät maalit syntyivät 5. 2. Tällä kertaa turkki jäi pelin jälkeen hyvään kuntoon, sillä loppunumeroiksi kirjattiin 6-2. 7.osuus, M, 6 km, V: 1) Yrjö Pörsti, Valtimo II, 16.30,7, 2) Anssi Kesonen, Joensuu III, 16.44,8, 3) Antti Repo, Kontiolahti, 17.13,8, 4) Toni Mikkonen, Lieksa II, 17.33,3, 5) Jari Jormanainen, Joensuu IV, 17,34,8, 6) Juha Kuiri, Juuka, 18,09,3, 7) Juha Mantsinen, Tohmajärvi, 18.12,9, 8) Esa Valjus, Polvijärvi, 19.06,2, 9) Miika Hernelahti, Liperi III, 19.23,4. Lähdöt Kiteeltä 9.16.4. 2.osuus, N, 3 km, (P): 1) Sarianna Repo, Kontiolahti I, 9.53,0, 2) Maiju Luoto, Tohmajärvi, 11.12,2, 3) Tytti Jaatinen, Juuka, 11.36,8, 4) Sonja Ryynänen, Lieksa II, 11.40,0, 5) Mari Väänänen, Liperi III, 12.10,0, 6) Mari Väisänen, Joensuu III, 12.17,8, 7) Heidi Seitavuo, Valtimo II, 12.30,3, 8) Mirva Laakkonen, Polvijärvi, 13.53,5, 9) Jaana Konttinen, Joensuu IV, 14.19,6. Kavennus ei saanut susilaumaa hajalle, sillä kymmenen sekuntia myöhemmin tilanne oli jo 3-1. 010 422 4000, Asemantie 2, Tohmajärvi Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin: lankapuhelimesta 8,28 snt/puh+5,95 snt/ min (sis. minuutin kohdalla. Toisen maaleista Eetu pyssytti Roope Vaittisen ja toisen Jiri Piippolan syötöstä. Kolmannessa erässä kumpikin joukkue yritti raivoisasti ja tilanteita syntyi liukuhihnalta kummallakin maalilla. 6. Mirolle tuli tässä erässä peräti 17 torjuntaa, kun niitä IPK:n maalivahti Joonas Lappalaisella oli vain kuusi. osuus, N16 tai N40, 3 km, (V): 1) Eveliina Pyykkö, Joensuu III, 9.59,2, 2) Tuula Martiskainen, Liperi III, 10.51,0, 3) Mari Matsinen, Tohmajärvi, 10.51,5, 4) Riina Sorsa, Joensuu IV, 11.01,6, 5) Ira Karppinen, Lieksa II, 11.06,8, 6) Paula Turunen, Valtimo II, 11.08,0, 7) Sandra Säde, Kontiolahti, 11.10,4, 8) Maria Naakka, Juuka, 12.42,0, 9) Ella Pajarinen, Polvijärvi, 12.45,9. alv 23 %). 5. 4. Kotijoukkue onnistui kuitenkin menemään IPK:n maalille syntyneen hässäkän seurauksena 52 johtoon ja 62 voittolukemat syntyi erän loppupuolella. 3. osuus, N, 3 km, (P): 1) Iina Räty, Ilomantsi I, 10.03,6, 2) Kati Roivas, Liperi I, 10.16,0, 3) Riikka Makkonen, Nurmes, 10.16,6, 4) Jenni Tolonen, Lieksa I, 10.23,9, 5) Mari Roininen, Valtimo I, 10.55,7, 6) Maarit Talonen, Joensuu I, 11.01,2, 7) Heidi Hämäläinen, Kitee I, 11.18,7, 8) Salla Leinonen, Liperi II, 11.20,6, 9) Kati Karkkulainen, Joensuu II, 11.37,3, 10) Reeta Hukka, Kitee II, 11.53,1. osuus, M, 6 km, (P): 1) Markus Tuomisto, Tohmajärvi, 17.34,4, 2) Jarmo Kuusitaipale, Kontiolahti, 18.45,7, 3) Juha Kanervo, Valtimo II, 18.50,8, 4) Olli Karkkulainen, Joensuu IV, 19.27,1, 5) Janne Vatanen, Joensuu III, 19.37,0, 6) Ari Niiranen, Liperi III, 19.47,2, 7) Ville Ovaskainen, Juuka, 20.03,7, 8) Marko Tolonen, Lieksa II, 20.04,5, 9) Voitto Parikka, Polvijärvi, 22.50,9. HIIHTOMATKA .DWVR :::6$9(1), $UPHLMDQ K|UQNHKLWLQ SAARISELÄLLE Hotelli 3-tähden Riekonlinna, retkiä perillä 395 $UPHLMDQ YHVLVlLOL|W DON 27.3.2.4. Erää ehti kulua vain noin minuutti, kun vieraat tulivat peliin mukaan kaventaen lukemiksi 21. Ensimmäinen erä tarjosi yleisölle tasaista välien selvittelyä. 4. osuus, M, 6 km, (V): 1) Kari Varis, Joensuu I, 14.45,6, 2) Markus Pörsti, Valtimo I, 15.00,3, 3) Tero Lemmetyinen, Kitee I, 15.51,0, 4) Antti Mäkinen, Joensuu II, 15.55,0, 5) Jouni Ratilainen, Liperi I, 15.55,6, 6) Olli Pennanen, Nurmes, 16.36,9, 7) Joel Ikonen, Ilomantsi I, 16.51,1, 8) Ville Karppinen, Kitee II, 17.03,0, 9) Kari Heikura, Lieksa I, 17.53,6, 10) Tuukka Gröhn, Liperi II, 18.38,0. osuus, M, 6 km, (P): 1) Olli-Pekka Tolvanen, Joensuu I, 16.17,7, 2) Toni Närväinen, Liperi I, 16.24,0, 3) Petteri Nissinen, Joensuu II, 17.16,4, 4) Jussi Hakulinen, Kitee I, 17.17,3, 5) Petri Pieviläinen, Nurmes, 17.35,9, 6) Lasse Pörsti, Valtimo I, 17.37,2, 7) Antti Nygård, Ilomantsi I, 17.42,4, 8) Sami Piiroinen, Kitee II, 17.44,5, 9) Sami Oinonen, Lieksa I, 19.03,5, 10) Arto Niiranen, Liperi II, 20.37,0. osuus, M40, 6 km, (V): 1) Timo Makkonen, Joensuu I, 16.15,4, 2) Risto Möttönen, Kitee I, 16.25,7, 3) Matti Roininen, Valtimo I, 16.56,5, 4) Risto Karjalainen, Liperi I, 17.04,5, 5) Rauno Saastamoinen, Lieksa I, 17.12,5, 6) Jouni Roivas, Liperi II, 17.48,6, 7) Harri Happonen, Kitee II, 17.54,4, 8) Keijo Juntunen, Joensuu II, 18.45,5, 9) Viljo Martiskainen, Ilomantsi I, 18.57,0, 10) Jorma Pieviläinen, Nurmes 19.24,4. 3. Kahvio 013-222 201 Huolto 013-222 242 22 vuoden kokemuksella, neljällä yksiköllä Ilmoita edullisesti Koti-Karjalan Antsun Hinauspalvelu palveluhakemistossa 0400 373 535 keskiviikkoisin! rekkaan ONNISTUU TARJOAMME SIVUNVALMISTUSTA suunnittelusta valmiiksi tuotteeksi ammattitaidolla ja kilpailukykyisillä hinnoilla! Tiedustelut Marko Torni p. alv 23 %), matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17,04 snt/min (sis. osuus, N16 tai N40, 3 km, (V): 1) Riitta Kareinen, Ilomantsi I, 9,05,7, 2) Mervi Laatikainen, Valtimo I, 9.40,3, 3) Kaija Pyöriäinen, Joensuu I, 9.40,8, 4) Anu Happonen, Kitee I, 10.01,7, 5) Johanna Pykäläinen, Liperi I, 10.10,8, 6) Hillevi Maksimainen, Joensuu II, 10.25,3, 7) Ilona Saastamoinen, Liperi II, 10.42,3, 8) Saara Koskimies, Lieksa I, 10.43,5, 9) Irmeli Kortelainen, Nurmes, 10.50,7, 10) Suvi Hakkarainen, Kitee II, 11.44,9. Pariin otteeseen sudet pääsivät kuitenkin jo avauserässä erässä raapaisemaan. (013) 684 8422. Viralliset PASSIKUVAT 12,KIRJA 6 kpl Laatua edullisesti Palvelemme mape 917 P. Seuraava kotiottelu E-99 joukkueella on ensi sunnuntaina puolen päivän aikaan, jolloin vastustajaksi saapuu Jokipoikien joukkue Joensuusta. Sauli Tuomisto pohjusti Tohmajärven B-sarjan kakkossijaa suksimalla parasta vauhtia viidennellä osuudella. Maakuntaviestin osuustulokset: A-sarja: 1. 14 Koti-Karjala Keskiviikko 12.1.2011 Hutsinkaaressa lauantain huumaa E-99 piti turkkinsa kunnossa IPK-pelissä Jääsusien E-99 joukkue kohtasi viime lauantaina pelaamassaan kevätkauden kotiavauksessa Iisalmen Peli-Karhut. osuus, M16 tai M50, 3 km, (P): 1) Raimo Hämäläinen, Ilomantsi I, 8.55,8, 2) Janne Hakulinen, Kitee I, 9.06,7, 3) Jani Voutilainen, Liperi I, 9.10,1, 4) Ilari Nissinen, Joensuu I, 9.24,4, 5) Ville Happonen, Kitee II, 9.27,3, 6) Jyrki Kasanen, Liperi II, 9.48,4, 7) Jussi Karkkulainen, Joensuu II, 9.52,9, 8) Seppo Tolvanen, Nurmes, 9.53,1, 9) Martti Malinen, Valtimo I, 9.57,5, 10) Antti Saastamoinen, Lieksa I, 11.38,1. Tällä kertaa asialla oli Jiri Pippola ja syötön tarjoili Eetu Räsänen. KYLPYLÄMATKA PÄRNUUN Hotelli Viking täysihoidolla 395 .RRW / / / 0500 126 833 6RLWD 6DYHQPDDOOH LIIKUNTAIKKUNA Kiteen Eläkkeensaajat. B-sarja: 1. Sudet odottivat ottelua kynnet terävinä, sillä edellisessä yhteenotossa IPK oli päässyt sotkemaan vastustajansa turkkia. ja 12
040 105 1000 Fax (013) 411 342 www.kitee.fi Jakeluhäiriöissä ota yhteys mape klo 8.0020.00 p. alv. Tervetuloa! Keski-Karjalan Omakotiyhdistys ry Elintarvikkeet myös viikonloppuna. 5 PERHEPIZZA 10 Mikä tahansa sis. alv. Tervetuloa tutustumaan autoilun uusimpiin ideoihin viikonloppunäyttelyymme! Passat TSI -bensiinimallisto alkaen: Autoveroton hinta 22.540 ¤, arvioitu autovero1) 5.833,78 ¤, kokonaishinta 28.973,78 ¤ Passat TDI -dieselmallisto alkaen: Autoveroton hinta 25.450 ¤, arvioitu autovero2) 5.510,34 ¤, kokonaishinta 31.560,34 ¤ Passat Variant TSI -bensiinimallisto alkaen: Autoveroton hinta 23.790 ¤, arvioitu autovero3) 6.343,55 ¤, kokonaishinta 30.733,55 ¤ Passat Variant TDI -dieselmallisto alkaen: Autoveroton hinta 26.670 ¤, arvioitu autovero4) 5.853,17 ¤, kokonaishinta 33.123,17 ¤ Huolenpitosopimus alk. P. Lisäksi päätetään Saimaan norpan suojelemiseksi tehtävästä kalastuksen rajoitussopimuksesta sekä sopimuksen edellyttämän kalastuskiellon voimaan saattamisesta, valvonnasta ja tiedottamisesta osaskaskunnan alueella. 40 ¤/kk (3 vuoden sopimus, 15 000 km/vuosi) CO2-päästöllä 138 g/km. Leikkimökki, myös huonompikunt. Tervetuloa! Hoitokunta myytävänä VUOKRATTAVANA Rt-yksiö 35 m² Sepänniemessä. 0200 71000, la klo 6.0012.00 p. Vapaa 1.2. 4)CO2-päästöllä 116 g/km. 040 8404237. Järjestöpalsta 1-5 riviä 4,65 , sis. vanhempien seurassa VELOITUKSETTA. Pe 14.1.11 klo 11-02 La 15.1.11 Karaoke klo 21-02 Vapaa pääsy! Tervetuloa viihtymään! Hovintie 2, Kitee, puh. 0400 152246. Ilmoittaudu pian p. alv. The Rockstars Liput FunCardilla 6 e ennen klo 24 (norm. Tied. 1013 ja su XXXX. Enemmän kuin yhden idean auto. Uusi innovatiivinen Passat on täällä! Passat Sedan ja Variant ovat teknologialtaa ja ja designiltaan huippuovat teknologialtaan designiltaan huippuluokkaa. 050 358 6574 hyvinvointiohjaajat Ritva&Elvi VUOSIKOKOUS ti 25.1.2011 klo 18.00 Koskelon lomamökillä. P. alv. Tervetuloa! Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy Kiteentie 13 A, 82500 KITEE Puh. 2)CO2-päästöllä 114 g/km. Pasi Varonen 010 836 2007, Heikki Sallinen 010 836 2001 Soittaminen 010-alkuisiin numeroihimme maksaa kiinteän verkon liittymästä 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min ja matkaviestinverkon liittymästä 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. Lämmintä varastotilaa 230 m² ja 110 m². Liiketilaa 82 m² katutasossa, tila jaettavissa kahdeksi. Kylmää varastotilaa 460 m². Kokouksessa käsitellään osakaskunnan säännöissä mainitut vuosikokousasiat. 0400 330221. Kuvan auto erikoisvarustein. Laskutuslisä 3,20 , sis. 8 e) I K-18 I Klo 22-04 Sutkin Krouvin suosittu MaPe KARAOKE Vapaa pääsy! klo 21.0001.30 Lauantaina 15.1. Noutopöytälounas www.pko-ravintolat.fi Pikku-Pirtillä tapahtuu Tänä lauantaina alle 12 v. 2x30 pmm 48,60 , sis. P. Maksu 49 /8 viikkoa. 013-684 8411 Fax 013-414 593 toimitus@kotikarjala.fi markkinointi@kotikarjala.fi tilaajapalvelu@kotikarjala.fi etunimi.sukunimi@kotikarjala.fi www.kotikarjala.fi AVOINNA: MaKe 8.3016.00 ToPe 8.3015.30 TOIMITUSJOHTAJA Marko Torni PÄÄTOIMITTAJA Jouko Väistö TOIMITUS: Tuomo Flinkman Riitta Makkonen Aladár Bayer Veijo Mustonen Niina Nyrhinen MAINOS/MARKKINOINTI Jouko Kaasinen LASKUTUS 684 8422 684 8425 684 8426 684 8427 684 8430 684 8428 684 8429 684 8424 684 8431 ISSN 1236-4495 TIEDOTAMME 12.1.2011 Kiteen kaupunginvaltuuston kokous pidetään valtuustosalissa maanantaina 17.1.2011 alkaen klo 17.00. (013) 411 400 Faksi (013) 411 404 keti@keti.fi www.keti.fi LA 15.1. ROCKKARHU feat. CO2-päästöt 114-215g/km. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %. KITEEN KAUPUNKI Kiteentie 25 82500 KITEE Puh. 050 562 5127 www.viemarisaneeraus.com Pokentie 8 82500 KITEE Kiteen, Kesälahden, Rääkkylän ja Tohmajärven puolueeton paikallislehti. ILMESTYY KESKIVIIKKOISIN JA LAUANTAISIN Pokentie 8, 82500 Kitee Puh. Viikonloppunäyttelyssä la XXXXja su 1215. Kokouksen pöytäkirja on nähtävillä 26.1.9.2.2011 puheenjohtajalla. alv. alv. Malliston yhdistelmäkulutus 4,3-9,3 l/100 km. kiinnostaa. KSOP:n kahvitarjoilu alkaa klo 17.30. TILAUSHINNAT: Kesto 76,50 /vuosi, määräaikainen 12 kk 83,00 . Autotalo Laakkosen välittäjä: Kiteentie 46b48, Kitee, vaihde 010 836 2000. Kokonaishinta sisältää toimituskulut. 1) 3) Valurautaviemäriverkoston saneeraukset TKR-putkijärjestelmällä nopeasti, vaivattomasti, lattioita aukaisematta kerros-, rivi- ja omakotitaloihin Ky Hallbergintie 1, 80130 JOENSUU, puh. 0200 71400.. 040 840 4237. Uusi Passat. JUKKA KANKKUNEN kaupunginvaltuuston puheenjohtaja KUSTANTAJA: Keski-Karjalan Paikallislehti Oy PAINO: Lehtisepät, 2011 ILMOITUSTEN SISÄÄNJÄTTÖ: Keskiviikon lehteen maanantaina klo 11.00 mennessä. Trukin käyttömahdollisuus. Lietesäiliöt 470 m³ ja 1300 m³. 050 438 8666 PAINONHALLINTAKURSSI alkaa to 13.1.2011 klo 18.0019.00 Paavontie 7, KITEE. 050 3097034. www.volkswagen.fi Kylväjäntie 1, Kitee Puh. Kiitosilmoitus 1x30 pmm 24,60 , sis. Kurssi sis. Kokouksesta laadittu tarkastettu pöytäkirja on yleisesti nähtävänä kaupungintalolla 21.1.2011. Kokouksen asialista: 1 2 3 4 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Vesa Auvisen eronpyyntö luottamustoimesta Oriveden rantaosayleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperiaatteiden hyväksyminen 5 Kaupunginjohtajan vuorotteluvapaan sijaisuusjärjestelyt 6 Muut asiat ja valtuustoaloitteet. Vapaa. P. 040 8359837. Keskiviikko 12.1.2011 Koti-Karjala Uusi vuosi uudet kujeet! 15 PE 14.1. PERJANTAI-ILLAN TOIVOTUT Liput 4 e I K-18 I Klo 22-03 Perjantaina 14.1. Avoimet ovet torstaina 13.1.2011 klo 1217 KETIn toimistolla Kiteentie 13 A, Kitee Tule tutustumaan KETIn uusiin ihmisiin ja moikkaamaan ennestään tuttuja! Maisteltavana keskikarjalaisia makupaloja. alv., seuraavat rivit 2,25 , sis. Lauantain lehteen torstaina klo 11.00 mennessä. ILMOITUSHINNAT: mv 4-väri 1.28 1.73 Etusivu 1.22 1.67 Takasivu 1.10 1.55 Teksti Tekstin jälkeen 1.10 1.55 Kuolinilmoitukset 1.10 Hintoihin lisätään arvonlisävero 23 % Pienin väri-ilmoitus 100 pmm. Rivi-ilmoitus 21 merkkiä/rivi 2,70 , sis. 040 171 5110 ENERGIATEHOKKUUTTA PIENTALOON -hanke Kiteen Seudun Osuuspankin kokoustilat ke 12.1.2011 klo 18.00 alkaen. P. Yritysrivi-ilmoitus 21 merkkiä/rivi 4,10 , sis. salaatin ja kahvin Avoinna: Pe 11-02, La 11-02 Kinkku-ananas -pizza myytävänä OSTETAAN Käteisellä suksia, luistimia, kirjat, työkalut, lelut, aitta/vinttiromut. CO2-päästöllä 142 g/km. 0400 324705. myös yksilöllisiä aikoja, kehonkoostumusmittaukset, kirjallisen materiaalin, tarjoilun, arvonnat, haasteen ym. Pötsönlahden osakaskunnan Kaksio Kiteeltä. Jonotusaika on maksullinen. P
Asiakkaita on käynyt runsaasti. Talo oli puurakenteinen, osittain kaksikerroksinen ja kahteen osaan rakennettu. Leveys 6668 cm, korkeus 190193 cm. Normaalihintaisista, alennukseen kuuluvista tuotteista saa 20 prosentin alennuksen ja tarjoustuotteista vielä 15 prosentin lisäalennuksen. Kirsi Tarkkonen Kenkä-Santerista. Kiteen Kenkä-Santerissa alennusmyynnissä on muun muassa muotisaappaita, laukkuja ja aamutossuja. Kylmä talvi on lisännyt erityisesti lämpimien vaatteiden kysyntää. Sijaisuus täytetään aikaisintaan 14.2.2011 lukien nykyisen sijaisen jäädessä vuosilomalle. Elokuun lainmuutoksen myötä rajan taakse saa viedä tavaraa jokainen 50 kilon enimmäismäärän. Mervi Pirinen Kiteen Kirja-Infosta. 225 455 Puhoksentie 3, 82500 Kitee, puh. Huopikkaatkin ovat loppuneet. Minna Suomalainen Allun Apajasta on pannut merkille toppavaatteiden hyvän menekin. Alennuksessa on ulkovaatteita, sisäpukineita, kodin tekstiilejä ja muita tuottei- ta. Talvi on ollut kylmä koko Suomessa. Armi Torni Kekäleestä. Venäläiset vilkastuttavat kauppaa Tanja Matikainen käväisi Allun Apajassa. 040 833 0661 www.rautia.fi RUOKAKAUPPIAASI TARJOAA TOLA 79 6 2,7 litran 95 8 KOTIPESÄ Avoinna: mape 818, la 814 06 95 95 2 99 Auvisen yksimielisesti kaupunginjohtajaksi Kaupunginhallitus esittää yksimielisesti valtuustolle, että kaupunginjohtajan viransijaiseksi valitaan valtiotieteen kandidaatti, JHTT -tilintarkastaja Eeva-Liisa Auvinen Kiteeltä. Savusukeltajien ripeän ja ammattitaitoisen toiminnan ansiosta palo ei ehtinyt levitä ullakkotiloihin ja rakennuksen toiseen päätyyn. Alennukset vaihtelevat 50:n ja 70 prosentin välillä. Alennuksessa on laaja valikoima muun muassa tietokirjoja, kaunokirjallisuutta ja lastenkirjojakin, esittelee kauppias Mervi Pirinen.. Paloa oli sammuttamassa johtoauto Joensuusta, sammutus- ja säiliöautot Tohmajärveltä ja Kiihtelysvaarasta sekä sammutusauto Värtsilästä. Sari Pesonen Kesportista. Talvinen sää on lisännyt merkittävästi monien tuotteiden menekkiä. Venäläiset ovat merkittävä lisä asiakaskunnassa. Rakennuksen alakertaa ei ehditty pelastamaan, vaan siihen tuli huomattavia savu- ja palovahinkoja. Puh. I TALV -20% ALE Tervetuloa ostoksille! Ä ER -50% PALVELEMME sunnuntaina 16.1.2011 klo 10.0014.00 Kukkakauppa ja Hautaustoimisto Kotiin ja viemisiksi kaunis kimppu tulppaaneja! Suihkuseinä Eco 70 Kirkas turvalasi, hopeanharmaat alumiiniprofiilit. Pakkastalvena erityisesti takit ovat olleet kysyttyjä, myös alennusmyyntiin kuulu- mattomat merkkituotteet ovat tehneet hyvin kauppansa. 040 484 7475 MaTo 917, Pe 918, La 914 Lisätiedot: www.kesko.fi/ Ympäristö ja yhteiskunta Palvelemme: MaPe 8.0017 .00 La 9.0014.00 Kiteentie 4, Kitee, puh. Tietyt koot ovat loppuneet, mutta toki hyviä löytöjä voi vielä tehdä. Alennustuotteista saa hintahuojennusta 15-50 prosenttia. Asian selvittäminen jätettiin poliisin tehtäväksi. Keisarinkuja 46 KITEE, Puh. Myös kotimaisilla kenkätehtailla on ollut toimitusvaikeuksia. Suurimmillaan alennukset ovat 70 prosenttia. Palon syttyessä talossa oli kaksi henkilöä, jotka tekivät hälytyksen hätäkeskukseen. Soveltuu huonekorkeuksiin 200293 cm. www.plussa.com 99,- KENKÄ-SANTERI Oy Kiteentie 8, KITEE. 226 550 kiteenkotipesa@kolumbus.fi Remontti-Ässän ostajalle kahvipaketti kaupan päälle (1 pkt/talous) Yrittäjäntie 2, KITEE Näköislehden löydät www.kotikarjala.fi Pakkanen vilkastuttaa alennusmyyntejä Alennusmyynnit ovat alkaneet vilkkaana. Kauppias Kirsi Tarkkonen valittelee, että jotkut lämpimät kengät loppuivat kesken, mutta niissäkin harvinaisempia kokoja on vielä jäljellä. Jos ilmat jatkuvat kylminä, joidenkin tuotteiden koot käyvät vähiin. Joulun jälkeen aloitettu alennusmyynti on lisännyt omalta osaltaan kaupankäyntiä, sanoo kauppias Markku Pesonen Kesportista. Kirjat alennuksessa Kiteen Kirja-Infossa alennusmyynti on juuri alkanut. Muotituotteiksi tulleista huopikkaista on pulaa, seuraava erä saadaan vasta maaliskuussa. Palon syttymissyy ei ole tiedossa. Tuotteita esitteli Minna Suomalainen. Kekäleessä on aloitettu alennusmyynti joulun jälkeen. Tehtävään sovelletaan 2 kuukauden koeaikaa. Omakotitalo paloi Tohmajärvellä Parinsadan neliön suuruinen omakotitalo tuhoutui asuinkelvottomaksi tulipalossa viime lauantaina illansuussa Tohmajärvellä Kiihtelysvaarantiellä. Tuotekokoja on jäljellä vaihtelevasti. Eila Sivonen Tohmajärven Säästömestasta. Tohmajärven Säästömestassa alennusmyynti aloitettiin jouluviikolla. Valinta on ehdollinen, kunnes valittu on toimittanut hyväksyttävän lääkärintodistuksen terveydentilastaan. Alennusmyynti aloitettiin hiukan ennen jouluna. Heitä kyllä osattiin odottaakin, kertoo myymäläpäällikkö Armi Torni. Venäläiset asiakkaat ovat vilkastuttaneet kauppaa. Pelastuslaitoksen yksiköiden saapuessa paikalle rakennuksen alakerta oli kokonaan tulessa ja palokaasujen täyttämä. Alennusprosentit ovat 20:n ja 70:n välillä. Kysytyimpiä kenkiä ei enää ole tarjolla maahantuojankaan varastossa