Koti-Karjala 13.01.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Pitää alkaa nähdä vaivaa. Hän muutti Suomeen Saksasta 70-luvun alussa, ja toinen lapsuudenkielistä eli ranska jäi täysin käyttämättä. . Sirpa ja Marja-Leenakin huomasivat Pariisin ja Nizzan matkallaan, että on sitä jotain opittu ja ainakin ranskalla sai teetä ja leivoksia, sekä muuta evästä eteensä. Vaikka etenisi hitaammallakin tempolla, itsestään ei oppiminen alkeiskurssista edelleen tapahdu. ? Vaikka on kyse vapaa-ajan harrastuksesta, porukka on tehnyt työtä myös oppituntien välillä kotona.? Eija Mujunen MIKSI IHMEESSÄ jo työelämästään vapautuneet ihmiset hommaan ryhtyvät, mikä kielessä kiinnostaa? . Muistaako joku, milloin ranskan päiväryhmä aloitti Kiteellä KeskiKarjalan kansalaisopistossa? Pitkän miettimisen jälkeen päädytään, että syksy oli 2008, kun ensimmäisen kerran opettaja Eija Mujunen jätti kirjakauppaan yhteistilauksen Ici Paris ?kirjasta. Hänelle, kuten vieruskaverille Marja-Leena Helmisellekin kieltenopiskelu kansalaisopistossa on pitkän ajan harras- tus. Tosin Pariisissa alkaa jo englannillakin pärjätä. . Siellä kielen ja kulttuuri sylissä vasta alkaa kuulla kielen melodiaa ja rytmiä, hän selvittää mekanismia millä soljuva ja sujuva intonaatio alkaa puheeseen tarttua. Terhi Karhinen puolestaan aloitti aikanaan kielen opiskelun työnantajan määräyksestä ollessaan töissä oikeusministeriössä sihteerinä, kun virkamiehistössä ei tarpeeksi ranskan kielen taitajia ollut. Terhi ei käytetystä opetusmenetelmästä oikein mieleistään kielitaitoa saanut, mutta kiinnostus kuitenkin jäi, joten pohja oli vahva jatkaa kansalaisopistossa. Hän myöntää myös, että ai- Seniorikortti tunnetaan vielä huonosti, sivu 3. kanaan oma kokemus kielitaidottomana täysin ranskankielisellä alueella Biskajanlahdella herätti huomaamaan mitä merkitystä yhteisen kielen puuttumisella on ihan arkisissa toiminnoissa. KIELITAITO on elämänmittainen projekti, todistaa myös porukan mukaan muutama vuosi sitten liittynyt Wolfgang Wiesiolek. Piti opetella englantia, kun eihän täällä kukaan puhu ranskaa, mies tuumaa ja sanoo sitten joskus matkoilla huomanneensa, että kaikki on unohtunut. Muuten Ranska on haasteellinen matkailumaa, tietää Eija-opettaja. Ennen ranskaa opiskeltiin englantia ja venäjääkin. Opiskelumotivaatiota lisää myös matkailuun koituva hyöty. Tämä kevät on siis oiva hetki heittää ehdotuksia kansalaisopistolle, jos kiinnostaa. Mervi Rauhala puhui kuntamaineen merkityksestä, sivu 6. Pirkko Tuovinen on ahkera kirjastossa kävijä, sivu 11. KiPa harjoitusmatsissa, sivu 16.. Mikä tietysti harmitti. Nuoruuden pääoma rakentui sekä opiskelusta että luontaisesta rajankäynnistä Reinjoen puolin ja toisin, joten pohja oli vahva ja sana sanalta palautuu mieleen. . Palveluksessasi taksiihanus.FI 0400 741 078 Perjantai 13.1.2017 N:o 3 Irtonumero 1,50 ? 58. Ranskan alkeisryhmää ei ole pitkään aikaan aloitettu, joten harkinnassa on pitäisikö, Mujunen tuumailee. Puoli vuotta Ranskan maaperällä tehosti oppimista. . vuosikerta ÄÄNESTÄ KOKOOMUSTA! Tohmajärven Kokoomus Ilmoituksen maksaja: Tohmajärven Kokoomus Tässä lehdessä: Syksyn viimeisellä kokoontumiskerralla opettaja Eija Mujusen ohjauksessa jouluisia ranskankielisiä sanaristikoita täyttelivät Sirpa Kankkunen, Marja-Leena Helminen, Terhi Karhinen ja Wolfgang Wiesiolek. Yhteinen pitkä ranskan matka KITEE Riitta Mikkonen Onhan se melkein Ranskan matkakin, kun yhdessä opiskellaan kieltä ja kulttuuria monen, monen vuoden ajan. Niin, monenko. Välillä on tullut muutama mukaan, mutta nyt ei enää pysty tulemaan kuin sellaisia, joilla on aika vahvaa opiskelua taustalla, tiivistää opettaja kiitellen ryhmänsä edistymistä. Dementian ehkäisyä, nauraa Sirpa Kankkunen. Kyllä sen ääntämisessä kuulee, että on vahva koulupohja, kehuu Eija Mujunen erityisesti nasaalien sointia. . Hänelle itselleen ranska oli englannin ohella toinen pääkieli yliopisto-opinnoissa. Vuosiluku ei tule kuitenkaan mieleen läpikäydystä kirjasarjasta, vaan muuttuneista kokoontumispaikoista. Lukiorakennuksen purkaminen pisti kieliryhmätkin eri tiloihin ensin Pajarintielle, sitten Kästekoseen ja ties minne, nyt kokoonnutaan omalla opistolla. Vaikka on kyse vapaaajan harrastuksesta, porukka on tehnyt työtä myös oppituntien välillä kotona. Mujunen korostaakin, että opiskelipa kieltä minkälaisella kurssilla tahansa, aina tullaan siihen vaiheeseen, että pitää ottaa omaa vastuuta oppimisestaan. Ryhmä on löytänyt aina uusiin osoitteisiin kiitettävästi, sillä alkuperäisestä porukastakin on vielä monta mukana.
Harvoinhan sitä pääsee näin itse seuraamaan, tuumivat jotkut tapahtumaa Rääkkylän kirkossa loppiaisena todistaneet. Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen luovutti ja evästi seurakunnan Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkisen huomaan. Rääkkylän seurakunnasta tuli Kiteen seurakunnan kappeliseurakunta. . Olemme neuloneet eri tekniikoilla vaikka mitä: hattuja, kaulaliinoja, sukkia, lapasia. Nipsuista ollaan tehty koruja, heijastimia, laukkuja ja heijastimia. Täällä pystyy harrastamaan kaikkea, kiteeläinen, jo 40 vuotta keskustaajamassa asunut Arto Laasonen toteaa mielipiteenään. Kiteeläinen Seppo Turunen luokittelee Kiteen kohtalaiseksi asuinpaikaksi. . Kouluruoka maistui lapsilleni niin kotona Rääkkylässä kuin sitten myöhemmin maailmallakin, missä yksi heistä sai silloisen koulunsa ´Eevalta´ erityiskiitoksen reippaasti tyhjenneistä lautasista. Koti-Karjala 2 Toimittajan kynästä Lukijan porinat Uusi vanha rakkaus Tikkojen Tikka Eniten minua kiinnostavat sellaiset sanat, jotka jäävät ihmisten suuhun, joita ei koskaan sanota vaikka pitäisi. En luvannut mitään, en uhallanikaan! Moni asia oli lähtenyt hyville raiteille jo viime vuoden puolella, joten tänä vuonna ei tarvitsisi kuin jatkaa. Mutta rakastumaan menin, kun joululomalla oli kerrankin aikaa. Sekä Jasminin että Wiljamin äiti saivat uusissa kotimaissaan tyytyä *** . Frame diagnosoitiin virheellisesti skitsofreenikoksi ja vuosien mielisairaalajaksojen aikana hän sai yli 200 sähköshokkihoitoa. Kirjoittamisen palo ja luottamus siihen, että ihmisen sisällä oleva tuuli kuljettaa sanat oikeaan paikkaan pelastivat kuitenkin hänet ja tekivät hänestä kuuluisan kirjailijan, jota veikattiin usein Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Kun on kirjoittamalla kokenut kirkkauden ja nähnyt mustasta ajasta erottuvan valon, ei voi unohtaa sanojen voimaa. Jalosen pehmentämään maaperään upposi hetkessä ystävän fb-viestissä välittämä Helmetlukuhaaste. Kirjan nimi on mielestäsi kaunis, 6. Kirjassa on monta kertojaa, 19. Yhdenpäivänromaani, 29. Yhtenä luennoitsijoiden viestinä oli, että kadunkulkijat tietävät parhaiten, millä mallilla kunnan maine on. Lähdimmepä sitten torstaiaamuna Keski-Karjalan mainetta Kiteen kulkijoilta kyselemään. . Koululle oli aina mukava mennä, oikein odotimme niitä päiviä, muisteli musiikkia opettanut Pertti Häkkinen hautajaisissa. Marita Koskelon kannel helisi, soinnut tavoittelivat taivasta. Kouluruokaa ei ole, on vain evästys siitä, mitä ruoka saa sisältää ja mitä ei. Neljän vanha Wiljam - jonka isoäiti on kotoisin Rääkkylästä - aloittaa koulunkäynnin Genevessä. Hän saa kyllä päiväruuan koulusta, mutta vanhempien on maksettava siitä. vain muutaman kuukauden äitiyslomaan. Lomat Suomessa ovat aivan omaa luokkaansa, neljän, viiden viikon kesälomat, talvilomat, pekkaspäivät ja kaikki kirkolliset juhlapyhät - kuuluu lomailija sitten kirkkoon tai ei. Kaikille kun ei ruoka kelvannut. *** Kaikkialla maailmassa, ns. sivistyneissä maissakaan asiat eivät ole yhtä hyvin. Kuusivuotias Jasmin - jonka äidin isoisä oli lähtöisin Rääkkylästä - käy koulua Yhdysvalloissa. Hän oli vaihtanut hiippakuntaa täältä tuonpuoleiseen jo viime vuoden puolella. Hautajaisissa ajatuksiin tulvahtivat monet lämpöiset ja maukkaat muistot lasten kouluajoilta, tuoksut ja äänet, koulukeittiön arkiset eväät, joita riitti aina koululla käväisseille vanhemmillekin. Kyllä minun mielestäni Keski-Karjala on elinvoimainen paikka. . Ei sinun tarvitse elää niin kuin muut käskevät, eikä selittää kenellekään itseäsi. Vuonna 2004 kuolleen Janet Framen nuoruudessa ei löytynyt ymmärrystä hänen erityisherkkyydelleen. Täällä on kaunis luonto ja yhteisöllisyys pienillä paikkakunnalla on tosi tiivis, Aino sanoo.. Koulu alkaa aamuyhdeksältä ja päättyy päiväneljältä. Se on kolMutta matta kertaa järjestettärakastumaan vä leikkimielinen vuoden kestävä lukuhaaste, menin, kun joka antaa uusia ideoita joululomalla valita kirjoja. 50 kirjaa en usko enoli kerrankin nättäväni leikkimielelläaikaa. kään kahlaamaan, mutta sopivia herätteitä aion poimia lukuinnostuksen tulilla pitämiseen. Ainakin seuraavat kirjanvalintakohdat voisivat päätyä listalleni: 1. Kirja on kuitenkin sisälläni, on ollut jo kauan odottamassa oikeaa aikaa ja oikeaa paikkaa. Lukemisinnon lisäksi Riitta Jalosen kirja muistutti kaipuusta herättää sanoja omien tarinoiden välittäjäksi. Kokoonnumme 18.1. 2017 turinatuvalla kellonsoittajantie 10. Tulkaahan uudet ihmiset mukaan, eikä siellä tarvitse aina tehdä mitään, voi käydä vaikka juttelemassa, niin yksinäisyys ei vaivaa, mielikin piristyy. aamu äiti tekee eväät, lounaan ja välipalan tyttärelleen. Vuoden puolentoista aikana kaupungin talous on kohentunut, Seppo vastaa erikseen perusteluja kysyttäessä. Joensuulainen, Kiteellä työssä käyvä Aino Hänninen on harkinnut muuttavansa Keski-Karjalaan. . Elämän eväät kantavat. KAINUAHKERA Gallup Millainen maine Keski-Karjalalla? Kuntamaine oli keskiviikkoiltana esillä KETIn seminaarissa (juttu toisaalla tässä lehdessä). Tänä vuonna voisi vihdoin löytyä sopiva aika avata virtauskanavia kirjalle, joka on muutaman vuoden uinunut mielessäni. Luovuuden voiman esiin saaminen vaatii auki antautumista, mutta myös luottamusta. ? Riitta Hakulinen riitta.hakulinen@kotikarjala.fi Tohtori Tikkaa tahtoisin kiittää, kun suojeli meille rantaa ja metsää Tikan pelloilla kulttuurimaisema on, vaan on ruma, kun on hoitamaton. Jos päätänne kovasti kiristää, voitte peltoa hoitaa ja niittää. Tai sinne vaikka lampaita tuokaa ei sieltä löysy tikkojen ruokaa. VALKOSELKÄ Perjantai 13.1.2017 Ajatuksia harrastamisesta Ajatuksia miten voi eläkeläinen kuluttaa aikaa mukavasti, samalla käsitöitä tehden ja samalla vaihtaa ajatuksia eri aiheista tekemisen ja kahvittelun lomassa. Meillä on Kiteen Eläkeliitolla käsityökerho turinatuvalla jossa on käynyt naisia 7-20 henkeä jo kolmatta vuotta. Esimerkiksi Japanissa ja Yhdysvalloissa vuosiloma voi jäädä yhteen viikkoon. Ei suotta puhuta lottovoitosta syntyä Suomeen, Mikkelin hiippakuntaan, Kiteen Rääkkylän kappeliseurakuntaankin.. Tervetuloa mukavaan joukkoomme. Käsityön harrastaja EILA TURUNEN Pakina Elämän eväitä Rääkkylän seurakunta vaihtoi hiippakuntaa. . Lukemiseen, kieleen, ajatuksilla maalailuun ja tarinoiden voimaan. Vuoden taitteessa lukemani Riitta Jalosen Kirkkaus-romaani tärähti tajuntaan sellaisella voimalla, että muistin taas, miten lukeminen voi ravita syvältä. Jalosen kirjasta tekee hienon paitsi sen poikkeuksellisen ilmaisuvoimainen kieli, mutta erityisesti koskettava tarina uusiseelantilaisesta kirjailijasta Janet Framesta. Joka *** Me täällä omassa Suomi 100 -lintukodossamme emme taida oikein ymmärtää, kuinka hyvin monet, monet asiamme oikein ovatkaan. Meillä on kouluruoka ja kouluterveydenhuolto, äitiysavustuspakkaukset, äitiyslomat, vanhempainvapaat ja lastenneuvolat - kaikki etuoikeuksia, joista muualla maailmassa ei osata edes unelmoida. Kirja aiheesta, josta tiedät hyvin vähän. Minulla ei ole aavistustakaan, mitä tulen kirjoittamaan. Kiteen seurakunnan Rääkkylän kappeliseurakunta, täsmennämme me rääkkyläläiset. *** Ensimmäisenä rääkkyläläisenä uudessa kappeliseurakunnassa haudan lepoon siunattiin seuraavana päivänä Eeva Mutanen, parikymmentä vuotta sitten lakkautetun Salokylän koulun viimeinen keittäjä. Toistaiseksi tämä on turvallinen, palveluja on tarjolla ja luonto, sanoo Rääkkylästä kotoisin oleva Hannele Multanen. . Tämän kolumnin kursiivilla tehdyt lainaukset ovat Jalosen kirjasta. Sinulta puuttuu suojaava iho. Kirjan päähenkilö osaa jotain, mitä haluat oppia, 48. Me ohjaamme Pirjon kanssa ja siinä oppii itsekin tekemään, mitä ei ole aikaisemmin tehnyt, menetelmät tulee tutuiksi ja innostuu jostain uudesta konttineyleesta pöllösukista kinnasneulaan. Koukulla myös virkataan, liinoja kirjotaan, myös ompelua. Minusta tämä Keski-Karjala on hyvä paikka asua ja olla.
Tehtävää on väliaikaisesti lupautunut hoitamaan rovasti Matti Perälä siihen saakka, kun virka on saatu vakinaisesti täytettyä. Kirkkoneuvosto pyytääkin Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulia antamaan Matti Perälälle virkamääräyksen Kiteen seurakunnan vs. Nyt, kun sote-palvelut siirtyivät Siun soteen, niin Siun sote tarkastelee toimin- tojaan, muun muassa miten liikuntaryhmien kanssa menetellään, kaupungin vapaaaikapäällikkö Tapio Niskanen kertoo. . osalta tammikuun lopussa. Haastatteluryhmässä olivat mukana kirkkoherra Ilmo Kurkola, kanttori Leena GröhnDimov, kappeliseurakunnan kappalainen Leena-Susanna Mikkonen, valtuuston puheenjohtaja Merja Kostamo ja valtuuston vrpj. Talouspäällikkö Heli Tapanen on irtisanoutunut virastaan 1.8.2017 eläkkeelle jäämisen johdosta. Kirkkoneuvosto on myöntänyt Tapaselle vuosilomaa 19.5.17 lähtien. Talouspäällikkö on seurakunnan taloudesta, henkilöstöhallinnosta ja kiinteistötoimesta vastaava viranhaltija. Talouspäällikkö toimii taloustoimiston ja kiinteistötoimen henkilöstön esimiehenä sekä seurakunnan palkka-asiamiehenä. RÄÄKKYLÄN kappeliseurakunnan kappalaisen virka jää avoimeksi helmikuussa, kun vt. Perse edelläkin voi mennä puuhun, kun tarpeeksi sinne haluaa. 2016 on otettu käyttöön sopimus ylimmän johdon palkkausjärjestelmän kokeilusta seurakunnissa. Ennen kaikki ennaltaehkäisevät ryhmät olivat kaupungin perusturvan piirissä. Liikuntatoimi ottaa myös mielellään vastaan ikäihmisiltä kehittämisideoita ja palautetta liikuntapalveluista, Tapio Niskanen tähdentää. Yhdistysten ja kumppanuuksien rooli kansan liikuttajina on vahva ja kunta toimii kokoavana voimana. Tohmajärven kunta on etsimässä tiloihin uutta yrittäjää, ja nykyinen yrittäjä Elina Pesonen on antanut luvan hotellin nykyisen nimen käyttöön. Kunta tarjoaa hotellia etupäässä ostettavaksi nykyisellä hotellisisustuksella varustettuna. kappalaisen virkaan. Rusakon metsästyksen loppukiri Erikoisviljelmille, puutarhakasveille tai rehupaaleille vahinkoja aiheuttavat rusakot ja metsäjänikset on syytä poistaa metsästysaikana. Mieleen jää täältä monta hymyilevää naamaa naapurista ja monesta vakioasiakkaastakin on ehtinyt tullut ystävä, mutta nyt on aika jatkaa matkaa ja ?seurata tähteään? Suurlähettiläiden Kun tänään lähden biisiä hyräillen. . Kortti on tarkoitettu yli 65-vuotiaille kiteeläisille ja sen lunastamalla maksua vastaan pääsee muun muassa uimaan ja kuntosalille ympäri vuoden sekä liikuntatoimen kolmeen ikäihmisten liikuntaryhmään. SENIORIKORTTI maksaa vuodeksi 79 euroa ja puoleksi vuodeksi 47 euroa. Sopimuksen mukaan Kirkon työmarkkinalaitos on sijoittanut Kiteen seurakunnan kirkkoherran hinnoitteluryhmään K20 ja talouspäällikön ryhmään J20. Kirkon työmarkkinalaitok- sen puheenjohtajisto on kokouksessaan joulukuun kokouksessaan päättänyt, että Kiteen seurakunnan kirkkoherran viran hinnoitteluryhmä on K30 (nyt K20)ja talouspäällikön viran hinnoitteluryhmä J30 (J20) tämän vuoden alusta lukien. Ts. Yhdessä liikuntatoimi ja perusturva ovat järjestäneet aikaisemmin liikunnallisia ja terveyttä edistäviä ryhmiä. LIIKUNTATOIMESSA ollaan varmoja siitä, että moni liikunnallisia aktiviteetteja kaipaava ikäihminen ei edes tiedä kaikista paikkakunnan tarjoamista mahdollisuuksista ohjattuun ryhmäliikuntaan. . Kiteen kaupungin liikuntatoimessa seurataan tarkasti Siun soten tuomia muutoksia sote-puolen liikuntaryhmiin. Muutosten perusteella teemme tarvittavia muutoksia liikuntatoimen liikuntaryhmiin ja palvelutarjontaan. . Hän toimii kanttorina Hailuodon seurakunnassa. Stöckellin virkapaikka on Kesälahdella ja virka-alueena pääasiassa Kesälahden kappeliseurakunnan alue. On ollut ilo näyttää heille miten kaunis laakso metsien takana piilottelee. . Myös maataloudessa käytettävät rehupaalit ovat rusakoille mieluista ravintoa. Värtsilässä olisi myytävänä hyvä hotelli TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Hotelli Joen toiminta päättyy ?tyttöjen. Rusakot voivat aiheuttaa huomattavaa vahinkoa esimerkiksi marja- tai hedelmäviljelmillä. Kiteellä sitä on jaossa muun muassa terveyskeskuksesta, apteekista, VesPelistä ja kaupungin yhteispalvelupisteestä. 3 Kaisamarja Stöckell Kesälahden kirkkomuusikoksi KITEE Tuomo Flinkman Kiteen seurakunnassa avoinna olleeseen kirkkomuusikon virkaan haki määräaikaan mennessä neljä henkilöä, joista haastatteluun oli pyydetty kolme. Booking.com arvosteluissa Hotelli Joki on valittu Itä-Suomen parhaaksi hotelliksi, joten ilmeisesti moni on ollut samaa mieltä, ja löytää varmasti tiensä tänne toistekin; työmatkalla, lintujenaurojen perässä, luonnonrauhaa kaivaten tai pitkän matkan puolivälissä, Elina Pesonen tuumailee.. Viljelijän tai puutarhurin kannattaa ottaa yhteyttä paikallisiin metsästäjiin hyvissä ajoin, jotta vahingot voidaan estää ennen herkkää lisääntymisaikaa. Jäniseläinten aiheuttamat menetykset voivat olla pahimmillaan tuhansia euroja. Myös vuokraaminen on mahdollista. . 1. Keski-Karjalan paikallislehti Päätoimittaja Marko Torni Toimitussihteeri Kari Sarkkinen Perjantai 13.1.2017 Seniorikortti tunnetaan vielä huonosti Kiteen ikäihmisten liikuntaryhmät säästyvät suurilta mullistuksilta maakunnallisessa sote-uudistuksessa Tauno Paakkunainen, vasemmalla, ja Veikko Parviainen ovat vakiokävijöitä Kiteen liikuntatoimen järjestämässä vesijuoksussa VesPelissä. Pauli Tuhkanen. KIRKKOHERRAN ja talouspäällikön palkkoja ei koroteta, vaikka Kirkon Virka- ja työehtosopimuksessa 2014 . palkkoja ei koroteta. TALOUSPÄÄLLIKÖN viran kirkkoneuvosto julisti haettavaksi. Lähden nyt aluksi lepäämään Savonlinnaan, ja sitten on maailma taas avoinna, Elina Pesonen kertoo. HOTELLI Joessa yöpyi näiden lähes neljän vuoden aikana noin 5 000 matkailijaa, joista suurin osa pysähtyi tällä alueella ensimmäistä kertaa. . Paikallisten tuki ja yhteistyökumppanien ystävällisyys on yllättänyt monta ker- taa positiivisesti, vaikka pieneltä ivailultakaan ei toki voi kokonaan välttyä. . Jäniseläinten metsästysaika päättyy helmikuun lopussa. Kortin lunastaneita ikäihmisiä on vuositasolla tällä hetkellä noin 130. Vaikka perusturvan toiminnot ovatkin nyt maakunnallisia, on kaupungin liikuntatoimessa ennakoitu liikuntaryhmien tilanne. Kun sote-palvelut siirtyivät maakunnallisiksi, kuntien rooli on entistä enemmän tarjota terveyttä edistäviä palveluita. . Jatkossa kaupungin liikuntatoimi tulee kehittämään liikuntaneuvontaa ja sen koordinointia niin ikäihmisille kuin muillekin ikäryhmille, Niskanen toteaa. SOVELTAVAN liikunnan kalenteriin on koottu lähes kaikki ikäihmisten liikuntaryhmät Kiteen ja Keski-Karjalan alueella. Niskanen uskoo, että pienillä säädöillä toiminta jatkuu entisen kaltaisena. . Eli nyt on todella matalan kynnyksen yrittäjyyspaketti tarjolla innokkaalle tekijälle. Nykyiset asiakkaat haluaisi- vat kovasti jatkaa palvelujen käyttöä, joten ei muuta kuin yhteydenottoja Tohmajärven kuntaan, jos tilaisuus itsensä työllistämiseen kiinnostaa! Ja minä autan mielelläni kykyjeni mukaan, yrittäjyydestä luopuva Elina Pesonen kannustaa. Tämän viikon sunnuntaina Hotelli Joella alkaa tyhjennysmyynti, jossa voi tehdä kaluste-, sisustus-, astia-, tekstiili- ja remonttilöytöjä. Elina ja Minna tarjoavat siellä kahvia ja kakkua - ja halailevat tuttuja - koko viikon ajan. UUDEN YRITTÄJÄN matka on ollut täynnä haasteita ja Hotelli Joen yrittäjä Elina Pesoselle jää menneistä neljästä vuodesta valoisat muistot. Kuva: Anne Oldengarm, Annemario Photography yllätyksiä, joista terveydelliset ovat vaatineet kovimman hinnan, mutta kaikki tänä aikana koettu on antanut oppirahoille vastinetta. . Kiteellä toimii paljon eri yhdistysten ikäihmisille suunnattuja liikuntaryhmiä. . Tiistaina kokoontunut kirkkoneuvosto valitsi haastatteluryhmän ja Kesälahden kappelineuvoston esityksen mukaan kirkkomuusikko, lastentarhaopettaja Kaisamarja Stöckellin. Vieläkin on paljon ikäihmisiä, jotka eivät vielä tiedä Seniorikortin tuomista mahdollisuuksista. . kappalainen Ville Hiltunen siirtyy Iitin seurakunnan kappalaisen virkaan. On mahdollista, että Siun soten osalta ryhmiin tulee muutoksia. . Halutuimpia kohteita ovat omenapuut, nuoret vadelmat ja pensasmustikat. Myös vesijumppa ja punttisali kuuluvat kuvioon. KITEE Aladár Bayer Kiteelläkin on ollut epäilyksiä ikäihmisten liikuntaryhmien jatkuvuuden suhteen sote-palvelujen muututtua maakunnallisiksi
Klo 10.00 Elintarvikejakelu Tarinatuvalla. Ti 17.1. klo 17 ehtoopalvelus. Kulttuuri-ikkuna KITEE . Estääkö mikään kastamasta minua?. Esiintyjinä Anniina Luukkainen, Satu Suhonen, Sara Kurkola, Teo Turunen, Merja Haakana, Tuomo Penna- Asiantuntevaa kukka- ja hautauspalvelua s+UKKAKAUPPAs(AUTAUSTOIMISTO +ITEENTIE A. klo 10.30 takkahuoneessa. Alfa-kurssi ma 16.1. koulutuksen vuoksi. Kristillisessä perinteessä yhtenä kasteen vertauskuvana on käytetty laivaa. klo 18.00 Jumalanpalvelus -ilta seurakuntasalissa. Tervetuloa miettimään yhdessä jumalanpalvelusta ja suunnittelemaan jumalanpalveluselämää keväälle! illan aikana mahdollista kuulla myös lisää jumalanpalvelusryhmistä ja liittyä jäseneksi tai yhteyshenkilöksi. suljettu, puh. 045-111 9555, Diakonia 040-739 1933. Tällöinkin kasteen laivaan on mahdollista aina palata takaisin. Iso katekismuksessa Martti Luther kritisoi voimakkaasti sellaista ajatusta, että kasteen laiva voisi tehdä haaksirikon ja tarvittaisiin jotain ?paikkaamaan. 0504670375. Kuollut: Helvi Vieno Helena Ilvonen 95 v. La 13 Kerho, 10?14 Kaivolla rupattelua kahvin kera. klo 8 takkahuone. Säyneenkylän lähetyspiiri ma 16.1. klo 10.00 messu Kesälahden kirkossa, Mikkonen, Komulainen. Ke 25.1. Hengellisen laulukirjan TOIVELAULUTILAISUUS Tuula Tiaisen johdolla su 15.1. Piet.3:20?21). Kaste on kuin arkki tai laiva, joka pelastaa meidät, kuten arkki kerran pelasti Nooan ja hänen perheensä vedenpaisumukselta tai Mooses-lapsen varmalta kuolemalta. Toisin kuin Titanic, kasteen laiva on todella uppoamaton laiva. Kaikkiin vapaa pääsy! Tervetuloa! www.kitee.helluntaiseurakunta.fi Su 11 Jumalanpalvelus. Ma 17.15 Alfa-kurssi alkaa Isossa pappilassa. Ma 17.15 Lastenkerho. Ti 18 Rukousilta. To 9 Aamurukous. To 18 Rukousilta Kesälahdella. Lisätietoja nettisivuilta. Tervetuloa! Kitee Jumalanpalvelukset: Sanajumalanpalvelus su 15.1. klo 10 kirkossa, saarnaa Kurkola, lit. 0400-183509. Diakoniatoimiston avoin päivystys Kesälahden seurakuntatoimistossa ti ja to klo 9 - 11, puh. 050-3038003. Palomäentie 9, Kitee www.kiteenvapaasrk.net Su 11 Musiikkikokous, Tuula Tiainen laulattaa hengellisiä lauluja. To 18 Rukouskokous. 16.1. Niin voi kyllä käydä, että me liukastumme ja putoamme laivasta. Koti-Karjala 4 Päivyri Seurakunnat 13. klo 17.15 Alfa-kurssi Isossa pappilassa. Ke 18 Sana ja rukous. Anttoni, Toni. Keskiviikkona: Laura, ort. Juhani Aaltonen, tenorisaksofoni, huilu, Mikko Iivanainen, kitara, Klaus Suonsaari, rummut. . klo 13.00 Pirkko ja Aarne Kostamolla, Telkäntie 2 C 15. Raamattupiiri pe 20.1. Kuva laivasta on erittäin osuva ja se nousee tietysti Raamatusta. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan, että Jumala antoi Nooalle käskyn rakentaa arkin. Arkissa Nooa, hänen perheensä ja eläimet pelastuivat, kun vedenpaisumus peitti alleen koko maan (1.Moos.6:13-22). Kirsi Hukka. Messu su 22.1. Pyhäkoulu klo 12.45. Harrastusryhmät seurakuntakeskuksessa: Gospel-jumpat ma 16.1. Klo 12.00 Tarinatuvan hartaus. Su 15.1. klo 17.15 Isossa pappilassa, klo 17.15 ruokailu, klo 17.45 luento, klo 18.15 kahvi ja keskustelua.Maksuton. Lisätietiedot kiteenalfa@gmail. com tai 013-6848511. Rauhanyhdistyksen seurat su 15.1. (1. Kasteessa Jumala otti meidät omiksi lapsikseen. Kasteen laiva kestää elämän kaikkien myrskyjen keskellä, eikä se koskaan tee haaksirikkoa. Kaste on kuin laiva, joka kantaa meitä elämän myrskyjen keskellä. Pe 18 Nuortenilta. Ilmoittautumiset p. klo 15.00 Kiteesalissa. Tule mukaan! Pe 20.1. tätä. klo 18.30. Nuorisotyö: Alakoululaisten futsalkerho srk-keskuksen salissa tiistaisin klo 17-18. Junnu-Romola 4.-6.luokkalaisille avoinna maanantaisin klo 14-17. Ahvo, Ohvo, Kirilä, Kiril. Sana sinulle Kasteen laiva kestää Viime sunnuntaina vietettiin ensimmäistä loppiaisen jälkeistä sunnuntaita eli ns. 0400 185710 (mape 9-14). Kuollut: Raili Lahja Kilpeläinen, 83 v., Pekka Antero Tolvanen, 83 v. Aurinko nousi tänään klo 9.08 ja laskee klo 15.09. Hyvää talvipäivän jatkoa! PÄIVÄN SANA Hoviherra sanoi: ?Tässä on vettä. klo 13.00 messu seurakuntasalissa, Leena-Susanna Mikkonen, Laura VuorjokiElo. Tarinatupa avoinna tiistaisin klo 10 . Filippos sanoi hänelle: ?Jos koko sydämestäsi uskot, se on mahdollista.. klo 13.30 seurakuntakeskus. klo 18.15, Uuksulainen. Perhelentopallo ke 18.1. kiteen.seurakunta@evl.fi, www.kiteenseurakunta.fi Kuollut: Esko Olavi Korhonen 91 v., Meeri Annikki Niemi 89 v., Lahja Mirjam Nenonen 89 v., Helge Kalevi Timonen 81 v. Jermi, Tarvo, Ele. Lauantaina: Saku, Sakari, Sasu, ort. klo 11.00 Vapaakirkossa. . klo 10 - 12 Perhekerho srk-talolla, ruoka 5 ?/ perhe. klo 9 . klo 15.30 . Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton.. Raamatuntekstit keskittyivät kasteeseen ja sen merkitykseen kristityn elämässä. klo 10 kirkossa, saarnaa ja lit.Kurkola. Piirit: Aamurukouspiiri ma 16.1. Tohmajärven Teatteriyhdistys ry, Maiju Lassila -teatterihanke ja Keski-Karjalan musiikkiopisto yhteistyössä esittää: AIKANI . 8:36?37. NIMIPÄIVÄT Perjantaina: Nuutti, ort. HYVÄNTEKEVÄISYYSKONSERTTI Kiteeläisten vanhusten hyväksi su 29.1. ma ? to klo 9 . Nimittäin Toisessa Mooseksen kirjassa, kun Mooseksen äiti päätti pelastaa lapsensa egyptiläisten käsistä. Tuo kaislakori oli siis ?arkki?, joka pelasti Mooseslapsen. Ensimmäisessä Pietarin kirjeessä arkki nähdään kasteen esikuvana: ?Vain muutama ihminen, Perjantai 13.1.2017 kaikkiaan kahdeksan, pelastui arkissa veden kantamana. 20.00 Talviuinti Hellaniemessä: naiset klo 15.30 -16.30 ja 18.30-20.00, miehet klo 16.30 . Kyläyhteisöjen edustajia pyydetään ilmoittamaan halukkuudestaan kinkerien järjestämiseen talvella 2017 Kesälahden kappeliseurakunnan toimistoon 12.1.2017 mennessä puh. Luther kirjoittaa: ?Tällainen käsitys on kuitenkin riistänyt kasteelta käytön, niin ettei se voi meitä auttaa. Kiteesali su 22.1. Emme suosittele perheen pienimmille . Ap. Eira, Erja. Tiistaina: Toni, Anton, Antto, Anttoni, ort. Jos haluat, että sinua muistetaan muina vuosina, ota yhteyttä diakoni Satu Kinnuseen puh. 13.00, puh. ja Kyösti Vihtori Allan Bollström 49 v. Kastettu: Juho Aleksanteri Juvonen, Erno Oliver Eskelinen. Rääkkylän kappeliseurakunta Ma 16.1. Paavali, Paavo, Pauli, Johannes, Juhani, Juha. Maanantaina: Ilmari, Ilmo, ort. Esityksen kesto n. t. 14, perj. Tuosta arkista, joka Nooan piti rakentaa, käytetään tekstissä harvinaista hepreankielistä sanaa ?tebath?. Tuota sanaa käytetään vain kerran muualla Raamatussa. Siksi on väärin ilmaista asia tuolla tavalla: eihän laiva (=kaste) voi hajota, koska se on Jumalan säädös eikä meidän tekomme. Siinä hän voi sitten jatkaa aiemmin aloitettua matkaa.? Ville Hiltunen Rääkkylän kappeliseurakunta Kesälahden kappeliseurakunta Su 15.1. klo 13.00 sanajumalanpalvelus Kesälahden kirkossa, Kurkola, Komulainen, kolehti Suomen Gideoneille. La 14.1. klo 17 ja ti 17.1. Mutta jos joku putoaa, varautukoon uimaan laivan luo ja tarrautumaan siihen kiinni, kunnes pääsee sinne takaisin. Su 12 Musiikkijuhla, Lavrenchukin ISO perhevierailu. Moos.2:1-6). Tuo kori kantoi lasta mukanaan ja lapsi päätyi lopulta Faraon tyttären kasvatettavaksi. klo 10.00 messu seurakuntasalissa, Ville Hiltunen, Annikki Logrén. To 19.1. Hoviherra vastasi ?Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.. 18.30, saunamaksu 6,00 ?. Ke 18.1. MONOLOGI Kiteesalissa su 15.1. 14. Kirpputori avoinna ti ja to klo 10 -14. Syntymäpäiväkäytäntö: 70-vuotialle yhteinen syntymäpäiväjuhla, 80-, 90-, 95- ja 100-vuotiaita käydään onnittelemassa kotona. klo 12.00 Lähetyspiiri Tarinatuvalla. Su 22.1. kasteen sunnuntaita. tunti. 013 684 8511. Tervetuloa! HELLUNTAISEURAKUNTA Lassintie 21 Tohmajärvi www.saalem.info La 12 Keidas. Ihminen voi tietysti itse päättää jättää laivan ja hypätä reelingin yli koettamaan onneaan elämän myrskyjen keskellä. Raamattu kertoo, kuinka nainen otti kaislakorin, tiivisti sen asfalttipiellä ja tervalla, pani pojan siihen ja laski korin Niilin rantakaislikkoon (2. 11 Kappelin kuppila Osuuspankin kokoushuoneessa. Kinkerit talvella 2017. tammikuuta 2017 Yhteystietoja: www.kiteenseurakunta.fi/kesalahden-kappeliseurakunta. Kesälahden seurakuntatoimisto, Kirkkotie 11 Kesälahti, avoinna perjantaisin klo 9.00 . Kaislakorista käytetään samaa hepreankielen sanaa (tebath) kuin Nooan arkista. Niina, Platon. Sunnuntaina: Solja, ort. Virasto av. klo 18.00. klo 19.00 Miesten ilta seurakuntasalissa. Su 22.1. Kasteessa meidät kerran liitettiin Kristukseen ja hänen kirkkoonsa ja otettiin seurakunnan jäseniksi. Lisätietoja Marilta 0503038001. Romolan nuorisokahvila yläkoululaisille ja sitä vanhemmille avoinna tiistaisin klo 15-18 ja perjantaisin klo 18-23. Lisätietoja Kirsiltä 050-3633844 ja Hannulta 040-7391884. Yhteystietoja: Seurakunnan toimistot on suljettu ke 18.1. ja Eeva Leena Mutanen 69 v. Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko Valamontie 4, Kitee To 19.1. NORDIC TRINITY ?Blessings. klo 15.00
+ITEE
PUH +IRKKOTIE
4OHMAJËRVI
Perusnäyttelyn lisäksi esillä pietarilaisen Pavel Muntievin öljyvärimaalauksia. Perustulokokeilu kiinnostaa Kela on vastannut tammikuussa satoihin ulkomaisiin yhteydenottoihin, jotka koskevat Suomen perustulokokeilua. Kelan hoitama sosiaaliturva on tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. Su 15.1. Musiikkiopisto, Kirkkotie klo 13.00: hartaita lauluja ja venäläisiä romansseja, klo 18.00: venäläisiä romansseja ja välimerellisiä ikivihreitä. . Järj. Suomi100 -juhlavuoden ensimmäisen lukupiirin aloitamme Juhani Ahon teoksella Juha. . Silloin annamme vinkkejä matokuteen leikkauksesta ja kudonnasta sekä neulomme neuleita suomilangasta . La 14.1. Kemien Työväentalo klo 13.00: musikaaleja, operettia, elokuvamusiikkia, klo 18.00: venäläisiä tangoja ja valsseja. Maria Zaicheva. Kiteen Sepänniemen Martat, Kiteen kulttuuritoimi. RÄÄKKYLÄ . klo 16.00 kirjastossa. Taitokeskus on lomalla ja suljettu 9.1.?27.1.ja avoinna jälleen Taitolauantaina 28.1 klo 10.00? 14.00. ELÄINVÄKEÄ, Meri Mortin Mimmien värikylläisiä ja hauskoja eläinja taruhahmoja Tohmajärven kirjastossa 31.1. asti. . RUNOPIIRI ma 16.1. klo 13.00 Asukasluvalla Akkakerholaisten vieraana mielirunojen merkeissä. TOHMAJÄRVI . PUH (AUTAUSASIOISSA+ESËLAHDELLAPUH nen, Pentti Ojajärvi, Leila Luukkainen, Timo Hacklin, Aulis Hämäläinen, Feminetti-kuoro. MARINA ZHARKEVICH ?Karjalan Satakieli?, Petroskoin n Musiikkiteatterin tähti säest. LUKUPIIRI pe 13.1. Pe 13.1. klo 18.00 Ravintola Hekariin: lauluja ja leikkejä kaikenikäisille. PUUN SIELU -NÄYTTELY Onkamossa auki joka päivä klo 12.00 ?18.00. Kela vastaa kokeilun toteuttamisesta.. Muualla maailmassa siitä tunnetaan etenkin ainutlaatuinen äitiyspakkaus. Nyt Suomessa käynnissä oleva perustulokokeilu on herättänyt suurta kiinnostusta ympäri maailmaa. Perustulokokeiluun osallistuu 2 000 25?58-vuotiasta henkilöä, joille maksetaan 2 vuoden ajan perustuloa 560 ?/kk
Kiinnostus alkoi pienestä metsäalueesta, jonka vanhem- Kesälahdella Puruveden rannalla asuva Päivi Pennanen aloitti vuoden alussa MHY-Pohjois-Karjalan hallituksessa. Tämä rooli korostuu luonnollisesti puukaupassa. . Eivät yhtiöt investoi, ellei luvassa ole parempia aikoja. Aikaisemmin hallitusten jäsenten tilalle valittiin valtuustoon varajäsenet. Yleensä hallitus kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa. Jäsenet on valittu valtuuston jäsenistä. Nyt maatalousyrittäjänä yhdessä mieheni Karin kanssa hoidamme reilun 74 hehtaarin metsäaluetta, jonka kunnossapitämisessä turvaudumme usein juuri metsänhoitoyhdistyksen apuun, Pennanen kertoo KARJATILA on Pennasten pääasiallisin tuotantomuoto. . miten suku tuli Kiteelle, miten Branderit toimivat eri järjestöissä ja miten he vaikuttivat yhteisten asioiden hoitamiseen politii- kan saralla. Hän on lupautunut kertoilemaan myös Puhoksen kansanopistosta ja käsityötyökoulusta sekä siitä, miten suvun edustajat osallistuivat opetustyöhön kansakoulussa sekä Kiteen keski- ja yhteiskoulussa. LUENTO KESTÄÄ vajaan tunnin ja tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki muutkin kuin Kiteen lukion senioriyhdistykseen kuuluvat. Tilaisuus on ensi viikon perjantaina iltakuudelta heti senioriyhdistyksen vuosiko- Kiteen lukion seniorien puheenjohtaja Matti Partanen odottaa Kiteenhovin täyttyvän ensi viikon perjantaina, kun tietokirjailija Marja Simola saapuu luennoimaan Branderin suvusta. kouksen jälkeen. Kiteen lukion seniorit on nimensä mukaisesti Kiteen lukiossa opiskelleiden yhdistys. Sen hallituksen puheenjohtajana on perustamisesta lähtien ollut Matti Partanen. Luentojen järjestämisen ohella yhdistyksen yksi perinteisistä toimintamuodoista on stipendin jakaminen lukion kevätjuhlan yhteydessä. Maksavia jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä nelisenkymmentä. Matti Partanen toivoo jäsenmäärän kasvavan merkittävästi nykyisestä ja odottaa mahdollisimman monen lukion käyneen tuovan jäsenmaksupanoksensa ja osallistuvan muutenkin yhdistyksen toimintaan. Toiminnan kannalta hänestä olisi hyvä asia, että kaikki hallituksen jäsenet asuisivat Kiteellä. Tärkeintä on, että metsät tulevat hoidettua, varsinkin taimikoiden ja nuorten metsien osalta. . Myös metsäyhtiöiden suuret investoinnit antavat pohdittavaa. Yhtiöiden tavoitteena on suomalaisen puun hyödyntäminen. Odotettavissa oli yhdistyksen jäsenmäärän tippuminen, mutta näin ei käynyt. . Ensimmäisen vaiheen aiehakemuksia otetaan vastaan 15.3.2017 saakka. Kokouksen jatkoksi yleisöluento Branderin suvusta KITEE Jouko Väistö Viime kesäkuussa neljän vuoden ikään ehtinyt Kiteen lukion seniorit ry on ottanut tavakseen järjestää vuosikokouksensa yhteydessä yleisöluennon. Pari vuotta sitten professori Heikki Karppasen luento suolasta ja sen käytöstä sai suuren suosion. Monesti on sanottu, ettei rahalla kannata ostaa työ- tä itselle. Kiteesalissa. Toivottavasti se konkretisoituisi puun hinnassa nykyistä paremmin. . Kieltämättä meillä on hallituksessa hyvä edustus keskikarjalaisia, kun Raimo lasketaan samaan joukkueeseen. Aikanaan Kesälahden ja Uukuniemen kunnat muodostivat oman metsänhoitoyhdistyksen, joka liittyi sitten Kiteen yhdistykseen. . Koti-Karjala Perjantai 13.1.2017 5 Päivi Pennanen jatkaa mhy:n hallituksessa KiPalla kaikille avoin huippuseminaari KESÄLAHTI Tuomo Flinkman Kiteen Pallo järjestää Kohti huippua -seminaarin keskiviikkona 25.1. MHY-Pohjois-Karjalassa on hyvä henki ja henkilökunta. Useita vuosia toimintaa seuranneena niin nykyisessä kuin aikaisemmissakin yhdistyksissä, keskusteluyhteys ja päätöksenteko ovat toimineet mutkattomasti. . Omalta kohdaltamme olemme ehkä hitaita metsä- töihin, mutta uusi metsäsuunnitelma on juuri valmistunut. Se antaa selvää tietoa, mitä missäkin kasvaa ja mitä tulee metsälle tehdä, Pennanen tarkentaa. HALLITUSTYÖSSÄ jäsenet valvovat luonnollisesti yhdistyksen toimintaa niin taloudellisesti kuin yleisestikin. . Kun huomioidaan vielä yhdistyksen valtuusto, jossa on mukana valtuutettuja niin Tohmajärveltä kuin Rääkkylästäkin, talousalueen edustus on hyvä, pari välivuotta hallitustyöskentelystä pitänyt Pennanen sanoo. METSÄNHOITOYHDISTYKSILLÄ on merkittävä rooli metsän omistajille. . Se on tärkeä pääoman tuottaja niin itselle kuin koko maallekin. Siitä on kannettava vastuuta. . Tätä ennen hallituskokemusta on kahden aikaisemman yhdistyksen hallituksista parin kymmenen vuoden ajalta. pani omistivat Uukuniemellä. Metsäoppia sain mm. Tänä vuonna on ollut vain hallituksen järjestäytymiskokous. Karjanhoito ja tilan viljely vievät luonnollisesti eniten aikaa. Lisäksi hallituksessa Ari Vaittinen Rääkkylästä. . Milloin ja missä vaiheessa metsää kannattaa jatkossa hakata. Etenkin nuoria kaivataan toimintaan mukaan.. Tähän ovat ymmärtääkseni vaikuttaneet metsänomistuksessa tapahtuneet asiat. Metsää omistavat merkittävästi muutkin kuin maanviljelijät. Nykyisin säännöt on muutettu ja hallituksen jäsenet ovat myös valtuuston jäseniä, Päivi Pennanen sanoo. JÄSENMAKSU oli asia joka hieman aiheutti jännitystä. . Metsäyhtiöt ovat aina hallinneet puukauppaa ja siihen liittyviä asioita. Nyt kun alkoi Suomen juhlavuosi, päätimme panna toimeksi heti vuoden alusta. Toivomme todella runsasta osallistumista sekä keskustelua ja kommentteja, Haapasalo ja Hakulinen toteavat. Illan ohjelmassa on esimerkiksi Kiteen Pallon entisten ja nykyisten huippupelaajien tarinoita tiellä menestykseen, Suomen Pesäpalloliiton toimitusjohtajan Arto Ojaniemen esitys: Suomi 100 vuotta ja kansallispeli pesäpallo, yrittäjä Unto Väkeväisen puheenvuoro kumppanuudesta ja median moniosaajan Lassi Hurskaisen näkemyksiä median murroksesta ja tulevaisuudesta sekä KiPan myyntineuvottelijan Antti Jäntin KiPa-hanke esittely. PÄÄTÖSVALTAA Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalassa käyttää joulukuussa 2016 valittu valtuusto.Valtuustoon kuuluu 39 valtuutettua ja 20 varavaltuutettua. Valtuusto nimesi syyskokouksessaan yhdistykselle hallituksen vuosille 2017-2018. Kymmenestä hallituksen jäsenestä viisi on Keski-Karjalan alueelta. Tämänvuotisen haun teemoina ovat politiikkavaikutukset ja niiden yhteensovitus sekä maatalouden uusiutuvat energialähteet. Haku toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön MAKERAn tutkimus- ja kehittämismäärärahojen haun osana. Metsätöitä tulee tämän johdosta helposti siirrettyä tuonnemmaksi. Haku on nyt kaksivaiheinen. Yhdistysten kautta tämä tieto saavuttaa metsänomistajat parhaiten, Päivi Pennanen sanoo ja jatkaa, että yhdistykset palvelevat myös muitakin kuin jäseniään. MATOrahaa haussa Maatalouden ympäristövaikutusten MATO-tutkimusohjelman kolmas rahoitushaku avautuu helmikuussa. Hän tulee esitelmöimään Branderin suvusta. Simola käsittelee esitelmässään monia mielenkiintoisia asioita, mm. Metsä on jopa sijoituskohde, jota varsinkin kaupunkilaiset arvostavat. . Operatiiviseen toimintaan emme juuri puutu, sillä siitä vastaavat johto- ja toimihenkilöt. Paikalla oli pari sataa kuulijaa ja keskusteluakin luennon pohjalta syntyi mukavasti. Tänä vuonna luennoitsijana on tietokirjailija Marja Simola, tyttönimeltään Takala. Seminaarissa käsitellään muun muassa seutukunnan yhteisiä asioita, median murrosta ja tietysti pesäpalloa. Kiteen Pallon puheenjohtaja Veini Haapasalo ja varapuheenjohtaja Seppo Hakulinen kertovat, että kyseistä seminaaria on valmisteltu jo vuoden päivät. . Itse olen ollut mukana metsänhoitoyhdistyksen toiminnassa parikymmentä vuotta. Yksi heitä on Kesälahdella asuva Päivi Pennanen. Keski-Karjalan alueelta Mhy:n hallitukseen kuuluvat Keski-Karjalasta Jaana Timonen Kiteeltä ja Raimo Leppinen Uukuniemeltä. Särkisalmella parin vuoden koulutuksen aikana sekä erilaisilla kursseilla. . Merkittävimmin se korostuu edunvalvonnassa ja neuvonnassa. Nyt yhdistykseen kuuluminen on vapaaehtoista, kun se aikaisemmin oli pakollinen yli neljä metsähehtaaria omistaville. Siksi yhdistyksille on jäänyt tehtäväksi puolustaa metsänomistajia, varsinkin pienien metsätilojen omistajia. Metsää ei kuitenkaan pidä unohtaa. Ehkä suuntaus on muuttumassa metsäomistuksen osalta, kun yhdistykset ja monet muut tahot tekevät metsässä raskaimmat ja vaativimmat työt
Mielikuvat, maineet ja muut vastaavat asiat ohjaavat menestystä. 90-luvulla IT-teknologian ansiosta Oulun maine kasvoi. Siteen tuli taantuma ja alastulo oli todella jyrkkä. Stipendi kansainvälistymiseen: vaihto-opiskelu Ruotsissa, Örebron yliopistossa. Stipendejä kansainvälistymiseen KITEE Tuomo Flinkman Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy jakoi kuusi 500 euron stipendiä 20-juhlavuoden rahastostaan Keski-Karjalasta lähtöisin oleville opiskelijoille. . Identiteetin luomisessa kunnalla on kolme perustehtävää: hyvinvointi- ja palvelutehtävä sekä tulevaisuus- ja elinvoimatehtävä eli kuinka uusiudutaan ja rakennetaan tulevaisuutta sekä elinvoimaisuutta. Saimme marraskuussa 36 hakemusta kansainvälistymiseen ja opinnäytetöihin eri puolilta Suomea ja maailmallakin opiskelevilta nuorilta. Hakemuksien lähettäjistä 13 opiskelee eri yliopistoissa, 19 ammattikorkeakouluissa, kolme ammattiopistoissa ja yksi muussa vastaavassa oppilaitoksessa. . Kuntamaine leviää nopeasti. Stipendi kansainvälistymiseen: judovalmentajan/ohjaajan tutkinto. Lisäksi heillä oli jo vaihtotai opiskelupaikka ulkomailla, kun osa hakijoista vasta haaveili lähtevänsä ulkomaille, toimitusjohtaja Risto Hiltunen kertoi stipendien perusteista. Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy:n toimitusjohtaja Risto Hiltunen ojensi 500 euron stipendin Marianne Väkeväiselle. Oma työurani on kuntajohtajana jatkunut reilut 22 vuotta. Mikäli kaupunki ei olisi ollut mukana tukemassa yrityksiä, edessä olisi ollut toisenlainen lopputulos. ELINVOIMATEHTÄVÄ tulee kunnissa korostumaan. Siitä on tulossa jopa päätehtävä. MERVI RAUHALA puolestaan keskittyi puheenvuorossaan asiakaspalvelusta saatuihin kokemuksiin. Ne vaativat pitemmän aikajakson. Asiaa ei voida verrata Pariisin vetovoimaan, jossa jo paikallista väestöä on Kuusamoa ja koko Suomea enemmän. Kaupunginjohtaja, HTT Timo Halosen mukaan kuntamaineen saavuttaminen onnisuu niin isoissa kuin pienissäkin kunnissa, kun sen eteen tehdään töitä. JOS KUNTA PYSTYY parantamaan mielikuvaansa, sillä on mahdollisuus olla alueensa ykkönen. . Onko alueen infra suunniteltu oikein vai väärin. Stipendin on tarkoitettu kansainvälistymiseen ja vaihto-opiskeluun Liettuassa Kaunasin Kauno Kolegijassa. Eetu Laamanen Kiteeltä, CREPS (Centre de ressources, d`Expertise et de Performance Sportives d?lie-de-France) Pariisi, judovalmentaja/-ohjaaja. Ne eivät synny hetkessä. Se on kunnan perusasioiden kokoamista, eri brändien luomista ja paljon muuta. . Jos kaupungin talous on kunnossa ja ihmiset viihtyvät siellä, on saavutettu oikea tasapaino, jota on hyvä markkinoida, Halonen luetteli ja nosti esimerkki kaupungiksi Oulun, jolla on takana jyrkkiä nousuja ja laskuja teknologiakaupunkina. . Se on samoin moniarvoinen kysymys. Stipendi kansainvälistymiseen: vaihto-opiskelu Irlannissa, Waterford Institution of Technology, keväällä 2017. Tähän liittyi samanaikaisesti kaupungin tarjoama vastuu ja tuki. Stipendi kansainvälistymiseen: vaihto-opiskelu Hollannissa, NHTV Breda University. Marianne Väkeväinen Kitee Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteen laitos. Kolme muuta stipendin saajaa olivat estyneitä tilaisuuteen.. Kilpailee Suomen maajoukkueessa, kuuluu olympiaryhmään, tavoitteena Tokion olympialaiset 2020. Jenna Manner Tohmajärvi, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Mikkelin kampus, Barhelor?s Degree in Economics and Business Administration (BScBA), International Business. Ne liittyivät niin kunta- kuin liike-elämän palveluihin. . 6 Koti-Karjala Perjantai 13.1.2017 Kuntamaine vaikuttaa ja näkyy monin tavoin KITEE Tuomo Flinkman KUNTAMAINEELLA menestykseen -teemalla kertoivat kokemuksiaan Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen ja konsultti Mervi Rauhala keskiviikkona Kiteellä. Keski-Karjalana Kehitysyhtiö KETI:n järjestämässä tilaisuudessa jaettiin samalla stipendit kuudelle Keski-Karjalasta lähteneelle opiskelijalle. Hallintotieteiden tohtori, kaupunginjohtaja Rauhalan aiheena oli mielikuvat, kuntamaine ja alueen vetovoima. Hänen puheenvuoron sisältö keskittyi Kuusamon kaupunginjohtaja-ajan toimintaan ja sinä aikana saatuihin matkailualan kokemuksiin. . Nyt uuden kasvun aikana kaupunki on pystynyt nostamaan päätään muuta maata nopeammin. Hallintotieteen maisteri, tilintarkastuksen maisteriohjelma. Se on hyvin laaja kokonaisuus. Nämä asiat on saatava aluksi kuntoon. Mikä on sitten Kitee-identiteetti. Kuntapalveluissa korostuvat usein pienetkin asiat, kuten lasten tai vanhusten liikkuminen. Sii- Seminaari kokosi osanottajia koko Keski-Karjalan alueelta. tä on saatu hyviä kokemuksia. Samat mahdollisuudet ovat myös muilla paikkakunnilla. On vain löydettävät ne oikeat houkutukset, virrat, jotka vetävät turisteja puoleensa. . Valinnoissa päädyimme myöntämään stipendit kuudelle opiskelijalle kansainvälistymiseen, koska heidän hakemuksensa olivat parhaita. Esimerkkejä hänellä oli eri puolilta Suomea. Mihin se maine sitten perustuu. Sen pitää olla asia, joka kiinnosta ulkopuolisia ihmisiä. Se perustuu tekemiseen. . Jos kunnalla ei ole myönteistä mielikuvaa, sen on vaikea kehittyä ja tuoda palveluja esille luotettavasti. Mielikuva perustuu tosiasioihin, ei mihinkään muuhun. . Liike-elämässä ja varsinkin kaupan alalla palvelu jää hyvin herkästi asiakkaiden mieliin ja leviää hyvänä tai huonona uutisena laajoille alueille. STIPENDEJÄ saivat: Eetu Ihalainen Rääkkylästä. Hän opiskelee Karelia ammattikorkeakoulussa oikeustradenomiksi. Elinvoimaisuus pitää sisällään kunnan voimavarat kehittyä entisestään, luoda uusia sosiaalisia kontakteja eli kokonaisuutena kunnan on pystyttävä uudistautumaan, innovoitumaan. Ihmiset, raha, teknologia ja yleensä palvelut voidaan nähdä virtoina. Mihin sitten maine perustuu. Viime syksynä väittelin kuntamaineen ja aluekehityksen yhteydessä aiheesta ?Maineella menestykseen?mainetyö kaupunkiseudun kehittämisen välineenä?. TULEVAISUUDEN markkinoinnista Rauhala totesi, että siinä menestyvät kaupungit, jotka osaavat kertoa itsestään. . Tähän liittyy hyvin läheisesti paikkakunnan henki, onko se ulkopuolisia kiinnostava. Kolmantena on demokratiatehtävä eli kunnan tärkeimmät palvelut. . Jos Kitee haluaa parantaa mainettaan, ainoa asia on oman todellisuuden parantaminen. Stipendi kansainvälistymiseen: vaihto-opiskelu Kanadassa, Queen?s University, Kingston, Ontario. Konsta Pennanen Kesälahti, Saimaan ammattikorkeakoulu, rakennusinsinööri. Paikkakunnan koolla ei ole juurikaan tekemistä virtana, mutta sillä on vaikutus, pystyykö se tarjoamaan haluttuja palveluja. Paikkakunnan pitää olla vetovoimainen, että se kiinnostaa matkailijaa. . Kuntien on synnytettävä vetovoimaisia kohteita. Esimerkiksi Kuusamo on panostanut paikallisten asukkaiden lisäksi matkailuun. Taustalla Jenna Manner ja Eetu Ihalainen. Pisimmän työrupeaman tein Kuusamossa, missä panostin eniten oman väitöskirjani tekemiseen. . Sen jälkeen on markkinoinnin vuoro. . Syksyn 2016 vaihdossa Indonesiassa Balin saarella, Udayana University. Jaana Rautiainen Tohmajärvi, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Degree Programme in Hospitality, Tourism and Experience Management (Restonomi AMK). Yksi syy tähän on teknologia-alan osaaminen, joka säilyi Oulussa laskukaudesta huolimatta. . On pystyttävä antamaan kaupunkikuvasta luotettava.
Maanväki herätti puut eloon ja pyysi puita salakuuntelemaan metsänväkeä. Viimein koitti juhlapäivä. Kun aamu oli koittanut maanväen kuningas oli paikantanut metsänväen ja maanväki meni niiden ruuanhakureissun aikaan sinne missä metsänväki heitä odotti. . Tontut hoitivat koristelun: Tuohitonttu teki tuohesta tossuja kaikille sekä viirejä koristeeksi, Kasvitonttu teki tuolin pehmusteita jäkälästä sekä pienemmille juhlijoille nukkumapesiä, Kantotonttu veisti kannoista tuoleja, pöytiä ja ruokavälineitä, Eläintonttu teki eläimille juhliin omaa ruokaa sekä juhlaleikkejä. Vanhin metsän puista oli valtava tammipuu. Kettu oli aivan nälissään ja peloissaan. Ruokaa hakiessa he törmäsivät metsänväen vartijaan joka lähti maanväkeä karkuun. Mies otti ketunpojan heti sisään ja antoi sille ruokaa ja juomaa. Ei! huusi toinen kuningas. . Metsä oli täynnä suuria ja vanhoja puita. Metsän eri otukset tulivat hyvin toimeen metsän haltijan Mönnin ansiosta. Kun metsänväen paras hyökkääjä hyökkäsi niin maanväen oli tosi hankala selvitä ja he olivat vähällä hävitä sodan. Niin mies otti kotiinsa molemmat ketunpennut ja kasvatti ne aikuisiksi. Siellä oli todella upottavaa, sitten tuli suuri mäki, joka piti kavuta ylös ja siellä oli suuria kivenlohkareita. Ainoat kaverit olivat metsän eläimet ja tammipuu, kelle hän kävi juttelemassa murheensa. Eräänä päivänä ovelle ilmestyi pieni ketun poikanen, joka oli kovin suruissaan ja yksin. Menninkäisistä sanottiin että he ovat viekkaita ja ilkeitä otuksia, no eräs metsän asukki ei uskonut tuota ja meni menninkäisten luo, ja siitäkös menninkäisten johtaja suuttui. Huomenna varmistetaan että metsänväen hyökkäys epäonnistuu, kuningas varmisti. Hän ei ollut tajunnut yhtään että kansat olivat riidoissa. Mies eli onnellisena loppu elämänsä ja ketut muistivat käydä miehen luona joka viikko tervehtimässä häntä. Oona Pyöriäinen, Tohmajärvi. Pitkän puhuttelun jälkeen Mönni sai rauhan takaisin metsään. Kului muutama päivä ja eläimet tulivat takaisin ja puut kukoistivat jälleen ja myös menninkäiset hyväksyttiin metsään asumaan. Ketunpoikanen sai sanottua että sillä oli veli ja se oli jäänyt kallion koloon piiloon ja että nyt täytyisi hakea se sieltä pois. Mies sanoi, että nyt oli liian vaarallista jos siellä on vielä metsästäjiä paikalla. Sitten mies keksi, että mennäänpä kysymään vanhalta tammipuulta, missä se ketunkolo on. Metsänväkeä oli tosi vähän mutta he olivat tosi VAHVOJA. Maanväki sai selville että metsänväki suunnittelevat kostoa. Maanväki sai myös selville minkälaista kostoa he suunnittelivat, mutta siitä tiesi vain kuningas ja pari hänen kätyriään. Kuningas halusi, että metsänväen kostosuunnitelma menee pilalle niin hän kertoi Juhlia järjestettiin monta päivää ja monta yötä. Mies kysyi mistä se oli tullut. He lähtivät kohti tammea. Kului monta vuotta ja kansat olivat sovussa, senpä takia järjestettiin metsään 100-vuotis juhlat, siitäkös Mönni innostui. lipa kerran tarunomainen metsä ja siellä käytiin väkien välistä sotaa. Aamulla Mönni vielä kiitti kaikkia ahkerasta urakoinnista. Niin maanväki ja metsänväki oli hyviä kauppa tovereita. Eetu Luukkonen, Tohmajärvi M etsän siimeksissä asui vanha mies. Nyt metsään syntyi kauhea sota eri kansojen keskelle, kunnes Mönni meni O menninkäisten luo ja pyysi juttelemaan johtajan kanssa, mutta johtaja ei suostunut. Näin kului monta päivää ja viikkoa, kunnes metsä alkoi tuhoutua. Kaikki puut kuivuivat, eläimet katosivat ja kaikki vaan sen takia että kansat tappelivat. Mies asui pienessä punaisessa mökissään yksin. Välillä hän oli kovin yksinäinen. He aikovat kidnapata meidät meidän huomisella ruuan haku reissullamme, joten keräämme kahden päivät ruuan tänään! kuningas kertoi, joten maanväki lähti keräämään kahden päivän ruuat tänään. Mutta mitähän tuolle 50 vuotta sitten istutetulle metsikölle mahtaakaan kuulua tänä päivänä? Pyysimme tarinaa 50-vuotiaista metsän puista asukkeineen ja vuosikymmenten aikaisista tapahtumista. Kirjoituksissa mielikuvitus sai lentää vapaasti. Raati valitsi Metsäntarinakilpailun voittajiksi Oona Pyöriäisen (Tohmajärvi), Eetu Luukkosen (Tohmajärvi) ja Sanni Pentikäisen (Reijola). Lämpimät onnittelu voittajille ja kiitoksia kaikille osallistujille. O lipa kerran vanha metsä. Metsässä asui monenlaista kansaa. Eräänä päivänä yksi puupiainen sai tarpeekseen tappelusta ja lähti Mönnin luo. kysyi maanväen kuningas. . Mutta metsänväki halusi kostaa ja niin metsänväki alkoi suunnitella kostoa maanväelle. Kun kaikki ruoka oli kerätty, niin maanväki lähti kotia kohti. . Tarvit hoitivat juomat ja kaikille omat naamiaisasut juhliin. Koti-Karjala Perjantai 13.1.2017 7 Metsäntarinakilpailu on ratkennut Keski-Karjalan 4H-yhdistys ry ja Koti-Karjala järjestivät viime vuoden puolella kirjoituskilpailun. Kiteen 4H-yhdistyksen toiminnan aikana silloiset kerholaiset istuttivat Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi oman metsikön. Puupiaiset olivat puussa asuva kansa joka hoiti puita ja teki kaikki työnsä puussa. Maanväkeä oli taas tosi paljon mutta he olivat heikompia kuin metsänväki. Kun sota oli tiukimmillaan vain harva selvisi hengissä. Kun koitti päivä jolloin sota päättyi, niin voittaja ratkesi se oli maanväki. Metsässä asuu yhä eri kansoja, mutta niitä ei saa mennä missään nimessä häiritsemään, sillä muuten metsä voi taas joutua riitojen kohteeksi. Sanni Pentikäinen, Reijola sen suunnitelman koko kansalle. . Kansoilla oli omat tehtävänsä metsässä. Menninkäiset toivat muuta ruokaa juhliin. Mettiset olivat metsän kansa joka hoiti muuta metsää. Mettiset asuivat metsän eri osissa kuten: kalliolla, puussa, kivenkoloissa, sammaleella ja heinikossa. Metsässä asui myös metsätonttuja kuten: tuohitonttu, eläintonttu, kasvitonttu ja kantotonttu. Vanha tammi tiesi kaikki tapahtumat metsässä. Niin mies ja ketunpoika lähtivät matkaan. Ensin tuli vastaan kauhean iso suo joka piti ylittää. Jos joku kansa ei saanut hoidettua tehtäviään tulivat muut kansat apuun, näin metsässä vallitsi rauha, kunnes metsään tuli menninkäiset. Puupiaset alkoivat kerätä käpyjä ja pihkaa juhliin. Vanha tammi huokaisi syvään ja neuvoi tien ja kehotti varovaisuuteen huonon reitin suhteen. Mutta se ei maanväkeä lannistanut niin heidän paras hyökkääjä hyökkäsi ja siitä alkoi päivä kausien jopa kuukausien sota. He kurkistivat sisälle onkaloon ja näkivät pienen ketunpojan. Voi sitä riemua kun kettu näki veljensä ja pelastui metsästäjien kynsistä. Aloitetaanko taas sota. Kun puupiainen saapui haltijan luo hän huusi äänekkäästi Mönniä. Aloitetaanko kaupankäynti. Yhden suuren kivenlohkareen juurella oli pieni onkalo. Nyt lähti Mönni kiireellä kansojen luo sopimaan rauhaa. Kun Mönni saapui paikalle kaikki lopetti tappelemisen. Vähän ajan kuluttua he pääsivät perille. kysyi maanväen kuningas. . Mönnin apulaiset olivat Tarvit jotka tulivat tarpeen vaatiessa paikalle. Kettu ei osannut sanoa muuta kuin, että sen emo oli joutunut metsästäjien saaliiksi. Mettiset tekivät: kivestä lautasia, heinästä koreja, oksista viuhkoja sekä sammaleesta lisäistumapaikkoja. Sodan käyjät olivat maanväki jolla oli ruskeat vaatteet ja metsänväki jolla oli vihreät vaatteet. Viimein koitti ilta ja kaikki juhlivat innoissaan. Oli kulunut vähän aikaa, kunnes Mönni saapui, puupiainen selitti asian ja Mönni säikähti. Miehellä oli suuri tumman sininen hattu aina päässään, ja siitä sen tunnisti. Joo! huusi toinen kuningas. He katselivat ympärilleen, ettei metsästäjiä enää näkynyt
2002 ?syntyneiden kilpailussa neljä suomalaista sijoittui ensimmäisenä kisapäivänä seitsemän ja seuraavana päivänä 11 parhaan sakkiin. Kiteen Urheilijoiden Pert- Puruveden Lohikuningas-kilpailun voitto meni viime kesänä Helsinkiin, kun Romaniasta lähtöisin oleva Vasil Harasem, vasemmalla, ja kesäkesälahteläinen Seppo Silvennoinen nappasivat 4,28 kiloa painaneen taimenen. Miesten pääsarjassa oli viime kaudella mukana 14 joukkuetta. Lisää uskon vahvistusta saatiin Tsekin Harrachovissa viime vuoden tammikuussa käydyissä kansainvälisissä kisoissa, missä 2001 . Varikolla huoltojoukot hallitsivat hienosti hommansa ja järjestivät asiat niin, että Jesse pääsi jatkamaan kisaa, ja kausi päättyi lopulta kultajuhliin. Alkavalla kaudella Jesse tavoittelee menestystä kovimmassa mahdollisessa SM-luokassa uudella kilpurilla. ENDURON viides SM-osakilpailu käytiin kaksipäiväisenä elokuun lopulla Tohmajärvellä. Enduron ammattilainen oli maalissa vähäsanainen. . Tohmajärven kilpailu sai jälleen osakseen ylistyssanoja huippukuskeilta ja liiton johdolta. Kun kilpailu saatiin päätöksen, voittajaksi kruunattiin hallitseva maailmanmes- tari Eero Remes. Pääpalkintona oli 7 000 euron lahjakortti. Paras heitto kantoi 58.05. Kuulassa hopea irtosi alle 20-vuotiaiden sarjassa tuloksella 5,56. RALLISSA Keski-Karjalan Urheiluautoilijoiden Jesse Turunen antoi vakuuttavan näytön rallikuskin kyvyistään voittamalla kartturinsa Kari Kallion kanssa SM4-luokan Suomen mestaruuden. Hän paukutti pohja-ajat kaikilla maastokokeilla yhtä lukuun ottamatta. Julkisuutta ja hyviä suorituksia tuli TOHMAJÄRVELÄINEN Risto Simonen voitti nuorten vammaisurheilijoiden MMkisoissa Prahassa kultaa keihäässä ja hopeaa kuulassa. 18-vuotias Risto oli kansainvälisen pyörätuoli- ja amputoitujen urheilijoiden liiton (IWAS) alle 23-vuotiaiden keihäässä ylivoimainen tuloksella 20,84. Kilpuri pyörähti katon kautta ympäri, mutta onneksi laskeutui pyörilleen. Toiseksi tullut yhdysvaltainen Migel Jimenez Vergera jäi hänestä Tohmajärven Urheilijoiden Oona Sormunen jatkoi SM-kilpailujen mitaliketjuaan sijoittumalla Oulussa pidetyissä Kalevan kisoissa kolmanneksi. Lohikisa kokosi tuttuun tyyliinsä satoja soutuuistelijoita Kesälahdelle. Risto Simosen kausi oli täydellinen.. Pääsarjatasolla Kiteen Pallo 90 säilytti sarjapaikan sijoittumalla kahdeksanneksi. Tohmajärven pitäjänmestaruuskisojen yhteydessä Oona opasti keihäänheiton saloja Aaron Ruokolaiselle. Niityn hyppyri tarjosi näyttäviä lentoja eikä maailmanmestari Eero Remes pettänyt katsojiaan. 3,5 metriä. Mestaruuden vei Vimpelin Veto, joka päihitti finaaleissa Sotkamon Jymyn. Urheilun vuosi 2016 KITEE Tuomo Flinkman monissa lajeissa, joista pieni osa on koottu sivullemme. Keskikarjalaisten urheilijoiden osalta vuosi 2016 oli näkyvä niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Kuusi osakilpailua käsittänyt SMsarja päättyi Tampereella ajettuun Pirelli-ralliin. Jesselle sattui päätöskisassa harmittava kartta- ja ajovirhe. Koti-Karjala 8 Perjantai 13.1.2017 Koululiikuntaliiton pesäpallossa Kiteen Pallon joukkue päihitti syksyllä Rantakentällä Sotkamon ja Hyvinkään. Ihan ok perusajoa, muutama pikku virhe ja kaatuminen, Remes tuumi kisan jälkeen. USKO SUOMALAISEN yhdistetyn nousuun on palaa- massa. Voitokkaiden pelien ja pienen kädenväännön jälkeen matka jatkui lopputurnaukseen Seinäjoelle, mistä tuomisina oli SM-kulta
osuus, 3 km, v: 1) Maksim Sergeev Venäjän Karjala 7.35,4, 2) Konsta Vanhanen Kitee II 8.18,6, 3) Jeremy Johnson Polvijärvi 8.32,8, 4) Arttu Tahvanainen Joensuu IV 8.34,7, 5) Arto Juutinen Joensuu V 8.54,6, 6) Jorma Pieviläinen Nurmes 9.05,5, 7) Lassi Hiltunen Joensuu III 9.09,7, 8) Risto Kuivalainen Juuka 9.17,3, 9) Matti Roininen Valtimo 9.47,2, 10) Erno Tietäväinen Tohmajärvi II 10.06,7, 11) Antti Multala Liperi III 10.27,0. 6. osuus, 5 km, v: 1) Antti Repo Kontiolahti 12.14,1, 2) Vili Hämäläinen Joensuu I 12.23,8, 3) Johannes Leppänen Joensuu II 12.32,5, 4) Aki Lehtinen Lieksa I 12.41,2, 5) Janne Hakulinen Kitee I 12.43,1, 6) Markus Tuomisto Tohmajärvi I 12.43,2, 7) Olli Toivola Liperi I 13.18,9, 8) Miika Kuronen Lieksa II 13.32,1, 9) Timo Riissanen Liperi II 14.09,6. B-sarja: 1. Jesse kilpailee tällä kaudella tehtaan autolla. sijan ja heti perään hänet valittiin ensimmäisenä kiteeläisenä SaksanItävallan mäkiviikolle. MIRO Karppanen saavutti viime talven lumilla peräti kolme SM-mitalia 18-vuotiaiden sarjassa. osuus, 3 km, p: 1) Reetta Nenonen Tohmajärvi I 9.59,6, 2) Iaroslava Skorikova Venäjän Karjala 10.27,3, 3) Hanna Joronen Kitee II 10.56,2, 4) Mari Matveinen Joensuu V 11.01,9, 5) Anniina Walling Polvijärvi 11.06,8, 6) Moona Havula Joensuu III 11.12,4, 7) Irmeli Kortelainen Nurmes 11.13,7, 8) Tytti Jaatinen Juuka 11.46,1, 9) Alina Tikka Joensuu IV 12.00,4, 10) Salla Tanskanen Valtimo 12.19,7, 11) Johanna Lukkarinen Liperi III 12.20,6. 3. Kirkkaimmat mitalit tulivat perinteisellä ja himmein vapaalla hiihtotavalla. Kuva: Sabrina Salzano. Osuusajat, A-sarja: 1. Koskaan aikaisemmin ei ole kiteeläistä mäkihyppääjää nähty näin korkealla Continental Cupin palkitsemisseremoniossa. Koti-Karjala Perjantai 13.1.2017 9 Maakuntaviestin yksilöajat Jesse Turunen kaasutteli voittoon Rallin SM4-sarjan voittoon. osuus, 5 km, v: 1) Aleksandr Nechaev Venäjän Karjala 12.15,7, 2) Ilari Nissinen Joensuu IV 12.23,4, 3) Joni Karjalainen Kitee II 12.25,9, 4) Petri Torvinen Joensuu III 12.38,5, 5) Markus Pörsti Valtimo 12.48,6, 6) Jukka Väyrynen Nurmes 13.34,5, 7) Heikki Halonen Juuka 14.13,7, 8) Juha Pakarinen Liperi III 15.39,8, 9) Marko Piipponen Joensuu V 15.40,1, 10) Joni Hyttinen Tohmajärvi II 17.12.2, 11) Harri Karttunen Polvijärvi 18.00,2.. osuus, 3 km, v: 1) Natalia Zhukova Venäjän Karjala 9.04,8, 2) Mari Roininen Valtimo 9.18,2, 3) Katri Kokkonen Joensuu IV 10.07,4, 4) Saga Hurskainen Joensuu III 10.13,4, 5) Maija Boren Nurmes 10.22,5, 6) Pinja Hulkko Liperi III 10.27,9, 7) Janna Huuho Kitee II 10.55,8, 8) Noora Juutinen Joensuu V 11.32,1, 9) Emilia Jolkkonen Polvijärvi 11.32,8, 10) Josefiina Ilvonen Juuka 11.33,8, 11) Emilia Varonen Tohmajärvi II 11.53,2. 5. Näytöt olivat niin vakuuttavat, että hänet valittiin nuorten maajoukkuevalmennukseen. Perttu Reponen saavutti menneen talven lumilla hopeasomman loppukilpailujen yhdistetyssä SM-kultaa ja mäkihypyssä pronssia. osuus, 3 km, v: 1) Lotta Kurttila Liperi I 8.23,3, 2) Jonna Kuronen Lieksa I 8.29,2, 3) Veera Kontkanen Kontiolahti 9.09,5, 4) Kaija Pyöriäinen Joensuu II 9.14,3, 5) Minna Tiainen Kitee I 9.22,4, 6) Maarit Talonen Joensuu I 9.23,4, 7) Aija Haapala Liperi II 10.00,3, 8) Nea Pirhonen Tohmajärvi I 10.40,6, 9) Laura Arponen Lieksa II 12.22,9. 5. osuus, 3 km, v: 1) Salla Koskela Joensuu I 8.03,0, 2) Elisa Olander Lieksa I 8.25,8, 3) Arsi Tietäväinen Tohmajärvi I 8.42,5, 4) Väinö Kontkanen Kontiolahti 9.23,0, 5) Juuso Varis Liperi II 9.25,4, 6) Siiri Uusitalo Liperi I 9.25,6, 7) Heidi Karjalainen Kitee I 10.04,2, 8) Ansa Hakala Jo- Joni Karjalainen antoi vakuuttavan näytön kunnostaan Kiteen II-joukkueen ankkurina. Hän voitti 15 kilometrillä kultaa, 20 kilometrillä hopeaa ja 10 kilometrillä pronssia. osuus, 3 km, p: 1) Oleg Nea Immonen kipusi rytmikkäästi Mokinrinteen nousun tuoden Tohmajärven toiseen vaihtoon A-sarjan nelosena. Frolov Venäjän Karjala 9.00,2, 2) Seppo Tolvanen Nurmes 9.09,7, 3) Martti Malinen Valtimo 9.18,3, 4) Taito Jeskanen Joensuu V 9.29,6, 5) Hannu Heinistö Joensuu III 9.40,5, 6) Eemeli Tavi Kitee II 9.49,8, 7) Lassi Kirjavainen Juuka 9.51,2, 8) Eero Laamanen Joensuu IV 10.09,6, 9) Voitto Parikka Polvijärvi 10.20,5, 10) Erkki Kokko Liperi III 10.44,4, 11) Osmo Piipponen Tohmajärvi II 11.42,6. 4. Lisäksi hän saavutti Koululiikuntaliiton SM-kultaa maastohiihdossa. PERTUN SEURAKAVERI Antti Aalto järjesti niin itselleen kuin kannattajilleenkin mukavan joululahjan. osuus, 3 km, v: 1) Veeti Pyykkö Joensuu I 7.20,1, 2) Markus Kasanen Liperi I 7.29,7, 3) Eppu Honkanen Lieksa II 7.32,8, 4) Riku Ikonen Kitee I 7.34,2, 5) Aapo Saastamoinen Lieksa I 7.43,2, 6) Eelis Hakala Joensuu II 7.46,8, 7) Olli Kosonen Tohmajärvi I 8.02,3, 8) Jouni Roivas Liperi II 8.09,5, 9) Pauli Vuorma Kontiolahti 8.56,4. 6. osuus, 3 km, p: 1) Jarmo Kuusitaipale Kontiolahti 8.06,4, 2) Timo Makkonen Joensuu I 8.11,9, 3) Jesse Piiroinen Liperi I 8.20,2, 4) Rauno Saastamoinen Lieksa I 8.20,7, 5) Paavo Pakarinen Liperi II 8.40,7, 6) Perttu Reponen Kitee I 8.42,2, 7) Markku Kontkanen Joensuu II 8.44,4, 8) Ilkka Pekkarinen Lieksa II 9.36,7, 9) Aulis Kuronen Tohmajärvi I 9.39,1. 4. Mukaan ilmoittautuneet 86 lasta pääsivät kokeilemaan sprinttisuunnistusta Arppen koulun pihakartalla sekä perinteisempää suunnistusta Peltolan ja Hutsin alueella. Antti Aalto toi kiteeläisen mäkihypyn historiaa. Kuvassa oleva oma Honda jää varikolle odottamaan muita kisoja. Hän ponnisti joulukuussa Rukalla hypätyssä Continental Cupin kilpailussa parhaana suomalaisena neljänneksi. Upea menestys toi Antille ensin matkan Sveitsin Engelbergiin Continental Cupin -kilpailuihin, missä hän saavutti 6. ja 12. Toiveissa on, että hänet nähdään myös Kiteen Urheilijoiden kvartetissa SM-viestissä. ensuu II 10.25,8, 9) HennaRiikka Kähkönen Lieksa II 11.41,6. 7. osuus, 5 km, p: 1) Aleksandr Kakovka Venäjän Karjala 13.45,1, 2) Petteri Nissinen Joensuu IV 13.56,4, 3) Joonas Kähkönen Joensuu III 15.00,6, 4) Jussi Väänänen Nurmes 15.01,5, 5) Juha Kanervo Valtimo 15.09,0, 6) Simo Hämäläinen Joensuu V 15.12.3, 7) Elias Liukka Tohmajärvi II 15.56,3, 8) Janne Kivelä Polvijärvi 16.14,3, 9) Anssi Hakulinen Kitee II 16.18,7, 10) Eino Hyttinen Juuka 16.25,4, 11) Janne Vatanen Liperi III 16.37,5. 2. Kuva: Janne Pietiläinen. tu Reponen oli kummassakin kilpailussa toiseksi paras suomalainen. osuus, 3 km, p: 1) Ilona Saastamoinen Liperi I 9.20,3, 2) Marjut Turunen Lieksa II 9.24,3, 3) Annika Piiparinen Lieksa I 9.44,8, 4) Heidi Hämäläinen Joensuu I 9.47,0, 5) Nea Immonen Tohmajärvi I 9.51,9, 6) Iitu Vuorma Kontiolahti 9.57,3, 7) Minerva Karppanen Kitee I 10.03,0, 8) Aino Laamanen Joensuu II 11.02,2, 9) Pihla Ruuska Liperi II 13.08,9. 3. Ensimmäisessä kilpailussa hän saavutti neljännen ja toisessa seitsemännen sijan. Hopeasomman loppukilpailuissa Perttu voitti 15-vuotiaiden yhdistetyn ja sijoittui mäessä kolmanneksi. Kauden päätösjuhlassa puheenjohtaja Arto Salminen nosti esille kevään onnistuneet kansalliset sekä lokakuun RuskaRastit. osuus, 5 km, p: 1) Ville Happonen Kitee I 13.41,4, 2) Olli-Pekka Tolvanen Joensuu I 13.49,8, 3) Tuomas Jeskanen Joensuu II 14.24,2, 4) Timo Könönen Tohmajärvi I 14.50,8, 5) Anssi Kesonen Kontiolahti 14.59,7, 6) Sami Oinonen Lieksa I 15.19,6, 7) Karri Roivas Liperi I 15.22,2, 8) Ari Niiranen Liperi II 16.10,8, 9) Marko Tolonen Lieksa II 16.52,1. 2. osuus, 3 km, v: 1) Natalia Fofanova Venäjän Karjala 8.43,5, 2) Riikka Boren Nurmes 9.11,7, 3) Aki Parviainen Joensuu V 9.39,1, 4) Lassi Valta Joensuu IV 10.05,0, 5) Juuso Miettinen Joensuu III 10.09,4, 6) Päivi Koivuselkä Juuka 10.20,4, 7) Tuula Antikainen Polvijärvi 10.26,9, 8) Heidi Seitavuo Valtimo 10.42,8, 9) Melissa Häkkinen Liperi III 10.50,3, 10) Veera Kuronen Tohmajärvi II 11.34,4, 11) Niklas Tiainen Kitee II 11.39,4. 7. Tämä tiesi siirtymistä SM1-sarjaan, jossa ajetaan 4-vetoautoilla. Suunnistajia oli kiitettävästi mukana myös alueen iltarasteilla ja uudeksi ennätykseksi kirjattiin 2 132 suunnistussuoritusta. Keväällä starttasi myös seuran historian ensimmäinen Hippo-suunnistuskoulu. Lisäksi hän oli toiseksi paras suomalainen Tsekissä pidetyssä yhdistetyn kansainvälisissä kisoissa. KEKARAN kausi oli kokonaisuudessaan tapahtumarikas ja antoisa
Työelämään tu- tustuminen on ollut piristävää ja opettavaista. Kova, sankarillinen, adrenaliinin kyllästämä nuorukainen, muttei liian dramaattinen. Olen puhunut kavereidenikin kanssa siitä, että mielenkiintoisin rikoskirja on sellainen, jossa päähenkilön yksityiselämässä tapahtuu jotain. Kolmen vuoden aikana Nuorten toimitustiimi, jonka kokoonpano on vaihdellut, on tuottanut tähän mennessä noin 80 Nuorten sivua . Toimitustiimissä on nyt kaikkiaan viisi lahjakasta nuorta konkareiden Iiriksen ja Riikan iloksemme jatkaessa Nuorten sivujen parissa tuoreiden tiimiläisten kera. Tästä sitä ei todellakaan puutu. Zack aloitti Herkules -sarjan, jonka muut osat ovat jo ilmestyneet ruotsiksi. Opiskelen lähihoitajaksi ensimmäistä vuotta ammattiopistossa Kiteellä. Harrastan klarinetin ja sellon soittamista Keski-Karjalan musiikkiopistossa. Tärkeitä asioita minulle ovat perhe, kaverit, musiikki ja perheemme kaksi mopsia. Vapaa-aikana mielelläni katson elokuvia ja sarjoja, touhuan koirien kanssa ja valmistan ruokaa. Hain Nuorten toimitus- tiimiin kirjoittamaan, koska pienestä asti olen pitänyt kirjoittamisesta ja tahdon kokeilla erilaisia asioita. Wau! Sivun sisältö on vaihdellut ajankohtaisaiheista novelleihin, gallupeista sarjakuviin, henkilöhaastatteluista leffa-arvosteluihin. Yhtenä syynä voinee pitää sitä, että kyseessä on rikoskirja ja koska suurena rikoskirjallisuuden ystävänä niitä on tullut ahmittua yksi, jos toinenkin, en enää muistanut Zackin juonikuviota. Zack ei ole mitään mi- hin olisin ennen törmännyt. Nuoresta iästään huolimatta, hän kantaa sisällään taakkaa, joka uhkaa repiä hänen sielunsa palasiksi joka ikinen yö. Tämä kirja piti otteessaan ihan viime metreille saakka. Peruskoulun jälkeen haluan jatkaa lukioon. Asun Kesälahdella, äitini ja siskoni kanssa. luokkaa Arppen koulussa Kiteellä. Harrastan kuvataidetta, tanssia ja melontaa. Pianoa olen soittanut musiikkiopistolla jo monta vuotta. Koulussa lempiaineitani ovat liikunta ja kielet. Aloitan innoissani lehtijuttujen kirjoittamisen toimittajatiimissä! Nimeni on IIDA KONTIO ja olen kohta 17-vuotias tyttö Kiteeltä. Jos jonkun kirjan lukee kaksi kertaa, siihen vielä kuitenkaan kyllästymättä, niin eikö se ole merkki addiktiosta? Riikka Hirvonen. Toivon, että kirjoittamisintoni jatkuu pitkään. 4H on mukana tukemassa NUKKtoimitustiimiä. Lain kummallakin puolella Luin tässä taannoin jo toistamiseen Mons Kallentoftin ja Markus Luttemanin yhteisteoksen nimeltään Zack. En monesti tykästy kirjaan niin paljon, että haluaisin lukea sen uudelleen, mutta tähän jäin koukkuun. Neljä aasialaista naista on surmattu ja tekijöiden motiivit tuntuvat yhä enemmän ja enemmän liittyvän jollain tavoin naisvihaan. Luen myös paljon kirjoja ja teen satunnaisesti pieniä käsitöitä. Hain töihin Nuorten toimitustiimiin, koska olen aina pitänyt kirjoittamisesta ja haluan kokeilla millaista on julkaista kirjoituksiaan lehdessä. Toivon, että pääsen kirjoittamaan monenlaisista aiheista ja joskus myös kuvittamaan nuorten sivun juttuja. Olen SARA HAVERINEN, 15-vuotias yläkoululainen. Harrastuksiani ovat pianonsoitto, liikkuminen ja tanssiminen. Samalla, kun seurataan Zackin epätoivoiselta tuntuvaa kamppailua menneisyytensä demoneja vastaan, pääsee lukija sisälle yhteen kammottavimmista murhamysteereistä. Myös jatkossa saamme nauttia Nuorten sivujen monipuolisesti tarjonnasta, kiitos aktiivisten keskikarjalaisten nuorten! Karoliinan, NUKK-toimitustiimin yhden perustajajäsenen, siirtyessä elämässään uusien haasteiden pariin, haimme toimitustiimiin uutta jäsentä hänen tilalleen. Pidän tanssikerhoa ja minulla on ystäväni kanssa myös oma yritys. Toimittajatiimissä mukana oleminen on loistava mahdollisuus tutustua toimittajan työhön, ehkä se voisi olla yksi tulevaisuuden ammattivaihtoehdoistani. Kesälahti on mukavan pieni ja rauhallinen paikka. Zack Herry elää öisin rikollisen elämää, kadottaen itsensä laittomilla klubeilla. Tai entä jos sittenkin rasismiin? Zack hahmona sulattaa varmasti monen neitokaisen sydämen ja täytyy kyllä itsekin sanoa, että Zack Herry on juuri sellainen hahmo, jollaisista itse pidän. Mielenkiin- nolla ja innolla odotamme viiden ladyn tulevia kirjoituksia, kuvia ja kuvituksia ? varmoina siitä, että Nuorten sivut jatkuvat vähintään yhtä upeina kuin tähänkin saakka! Keski-Karjalan 4H-yhdistys ry ja Koti-Karjala Olen ELLE KOHONEN, käyn tällä hetkellä 7. Kyllä, poliisista. Karoliinalle toivotamme kaikkea hyvää, kiittäen sydämellisesti menneistä kolmesta vuodesta! Tervetulleiksi toivotamme kolme uutta tiimiläistä; Ellen, Iidan ja Saran. Koti-Karjala 10 Perjantai 13.1.2017 Toimitustiimiin uusia kasvoja NUKK-toimitustiimin tuottama ensimmäinen Nuorten sivu julkaistiin Koti-Karjalassa 2.1.2014. Zack kertoo samannimisestä nuoresta huumeongelmaisesta poliisista. Päivisin hän on yksi Tukholman poliisin erikoisyksikön tähtinimistä ja hänen sekä hänen tiiminsä ratkaistavaksi tulee Ruotsin pahin murha-aalto. Pidän matkustelusta ja siksi koen myös kielten opiskelun olevan erityisen tärkeää. Olen ollut monenlaisissa kesätöissä. Vai sittenkin ihmis- kauppaan. Odotan innolla tulevien juttujen kirjoittamisia. Kotona ollessani kuuntelen paljon musiikkia, ulkoilen Osku koiramme kanssa ja luen kirjallisuutta. Minulle tärkeää elämässä on perhe ja arvostan suuresti vanhempien ihmisten elämänkokemusta. Suomeksi niitä saanemme odotella vielä jonkin aikaa, mutta se ainakin on varmaan, että omalle lukulistalle ne päätyvät
Kirjastoissa toteutuu todella tasa-arvoisuuden idea. Pirkko Tuovinen kokee Kiteen kirjaston kotoisaksi paikaksi, jossa viihtyy ja saa hyvää palvelua. Olen pitänyt hyvänä tapana kirjata ylös lukemieni kirjojen nimet ja kirjoittajat. Päiväkirjasta voin palauttaa mieleeni nimiä, Pirkko Tuovinen toteaa. . Jos vaikka lapsen kanssa on jokin haastava aihe tai tapahtuma, voi etsiä kirjaa, jonka avulla sitä voisi lähestyä helpommin. . Koti-Karjala Perjantai 13.1.2017 11 Viikon ammatti Vesurisavottalaisesta taimikonhoitajaksi TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Avaamme uuden ?Viikon ammatti. Sitä työtä kesti puolenkymmentä vuotta, ennen kuin merkkausta ruvettiin vähentämään. Ylipäänsä ei kannattaisi keskittyä vain johonkin kirjallisuuden lajiin, vaan hakea hyvin kirjoitettuja ja kiinnostavia kirjoja. Kaunokirjallisuuden lisäksi Pirkko Tuovista kiinnostavat tietokirjat. -sarjamme metsurilla. Ammatti, joka vielä 90-luvulle asti oli yksi yleisimpiä maaseudun ammatteja. Hän pitää kirjaston valikoimia erittäin hyvinä ja Vaara-kirjastojen verkostoitumisen ansiosta kirjoja saa nopeasti kaukolainanakin. . Joskus pulkkahommaa tehtiin kesälläkin. Jakomiehen työ oli sellaista, jossa metsureille merkittiin runkoon tukkien katkaisupaikat. Jokainen pinossa ollut puu merkattiin yhtiön kirveellä. Minä itse jopa väittelen kirjojen roolihahmojen kanssa. . Kirjastojen perustehtävä on ollut alusta lähtien kansan sivistäminen ja viihdyttäminen kirjojen avulla. Niissä on paljon todella hyvin kirjoitettuja teoksia. Nuorten kirjoja lukemalla oppi ymmärtämään nuorten ajatus- ja kokemusmaailmaa, Tuovinen vinkkaa myös muilla aikuisille. Nyt eläkkeellä oleva Pirkko Tuovinen toimi HYTKESissä psykologina ja koki työaikanaan nuorten kirjojen lukemisen tärkeäksi väyläksi nuorten maailmaan tutustumisessa. KIRJASTOTOIMEN määrärahoja on supistettu viime vuosina. Tehtävänä oli kiristää hihnat joka ni- pun päälle. Päivämiehenä aloitin ja puiden merkkaus oli ensimmäinen työ. Mielestäni Kiteellä tässä on onnistuttu kiitettävästi resurssien puitteissa. PIRKKO TUOVINEN kehottaa lapsiperheitä hyödyntämään kirjaston valikoimia ja totuttamaan lapset pienestä pitäen kirjastossa käymiseen. . Ja minullehan se kävi ja näin pääsin ?isoon yhtiöön?. Siellä menikin sitten lähes 25 vuotta. . Kiitos heille, Reima sanoo todeten, että siitä alkoi moottorisahatyö täydellä teholla. Motot valtasivat kuitenkin alaa ja moottorisahapalstat loppuivat viime vuosikymmenen puolivälissä. . Samaan aikaan pääsin hoitamaan puunlähetystehtäviä rautatieasemilla. Luen myös nuorten kir- joja. Hankintakauppojen mittausmatkoilla taloissa oli tapana tarjota kahvit, joissakin taloissa syötiinkin ja saattoipa isäntä tarjota mittamiehille näkäräisetkin kiitokseksi hyvästä työstä, Reima muistelee. MOTOT alkoivat yleistyä voimakkaasti 80 luvun loppupuolella ja Reima koulutettiin lisäksi motokontrollimittaajaksi. Tähän pitäisi myös tässä päivässä keskittyä. Jos soittoa ei kuulunut, heti soitettiin toimistolta ja lähdettiin tarvittaessa etsimään. . Suomalaisten lasten koulumenestys ja lukutaidon kehitys on paljolti kirjastolaitoksen ansiota, Tuovinen toteaa. . Kirjasto on meidän kulttuurisia kivijalkoja. Kirjoja pitää puolustaa! . Sitten vuonna 1992 tuli yhtiöstä käsky, että ns. Arvioida puutavaran määrä vaunussa ja kirjoitta se rahtikirjaan vaununumeron kanssa. Reiman tarinassa vilahtelevat ammattinimikkeet, joita nykyisin ei enää tunneta. Lapsille lukeminen on keskeisen tärkeää tämän kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta. . Nämä siis Tohmajärven ja Värtsilän alueella. Olen ollut onnekas, että olen saanut tehdä näin monipuolista työtä. Kirjojen kautta voi kaiken ikäisen ihmiset käsitellä monia asioita. Moista vastuuta kun ei tuolloin vielä metsu- rille suotu. 90-luvun alun merkittävä muutos on myös, kun pottiputki tuli ja syrjäytti istutuskuokan. . Kirjaston perustehtävän hyvä hoitaminen on vaativaa työtä. Alalla hänet on pitänyt alusta alkaen työuran monipuolisuus. Ensimmäiset vesurisavottansa Reima teki 70-luvulla 15-vuotiaana Metsäkeskus Tapion töissä isän, sedän ja veljen kanssa. Kirjoista saamme välineitä ajatteluun ja tunteiden käsittelyyn. . Monissa maissa kirjastojen palvelut ovat maksullisia. On tärkeää ja ainutlaatuista, että meillä tämä on ilmainen ja kaikille mahdollinen palvelu. Niin ja yhtiön nimikin vaihtui siinä 90 luvun puolivälissä, ensin oli Kymmene Oy sitten UPM Kymmene ja metsänhoitoon tehtiin myöhemmin vielä oma firma Silvesta Oy ja se muuttui sitten UPM Silvestaksi. Silloin minäkin pääsin sahaamaan raivaussahalla toden teolla ja vesuri sai jäädä historiaan. Samaten olin mukana metsätie- ja ojalinjojen suunnittelutöissä sekä samoilla linjoilla tarvittavissa räjäytystöissä. . Paljon lukeva ei ole koskaan yksin. Nyt on yksi mies. . myös metsätyöhön. . Kuulun ikäluokkaan, joka on metsureista nuorimpia. Alan töitä edelleen kuitenkin tehdään, mutta enemmän yrittäjäpohjalta. Tohmajärven Onkamossa asuva Reima Ehrukainen edustaa palkkametsurien ammattikuntaa. Vaikeina aikoina juuri kirjat ja kirjasto yhteisöllisenä paikkana voivat tuoda lohtua ja jaksamista. Luettujen tarinoiden avulla voi oppia samaistumaan toisen ihmisen asemaan. . Suuri muutos yhtiössä oli myös kun kymmenisen vuotta sitten siirryttiin tuntipalkkaan urakkatyön sijasta. Sitähän sanottiin, ?tämä on herrojen hommaa, kun saa istuttaa selkä suorana?. . Pirkko Tuovinen pitää tätä erittäin lyhytnäköisenä toimintana. . Siihen aikaan vielä levitettiin apulantaa metsikköön pulkalla kelkkauraa pitkin. Peuhkurisen Pentti ja Variksen Markku sanoivat, että eihän Reimaa mihinkään lasketa ja niin minusta tehtiin metsuri. Vuosittain luettuja teoksia kertyy noin sata. . Metsäfirmojen palkkalistoilta kyseisen ammatin edustajat ovat hävinneet lähes kokonaan. Hän pitää luontokirjoista, taidekirjoista ja yhteiskunnallista keskustelua sisältävistä kirjoista. . Käpyjen kerääminen, karistamo ja taimeksi kasvattaminen tulivat tutuiksi. Lukeminen kehittää lapsen kielellisiä valmiuksia, mutta opettaa myös empatiakykyä. Kirjastojen henkilökunnan osaamista kannattaa hyödyntää ja pyytää apua ja vinkkejä sopivan lukemisen löytämiseksi. Ammattikoulun ja armeijan käytyään työ jatkui 80-luvun alussa istutus ja taimikonhoitotöissä. . Hän on ollut esimerkiksi pystymittamiehenä ryhmän mukana sekä jakomiehenä muutamissa palstoissa. päivämiehiä ei saa firmassa olla ja niinpä muiden muassa Reiman työnimike virallistui metsuriksi. . Minä luen kirjoja laidasta laitaan. Uusien kirjojen hankintaehdotuksiakin voi tehdä, Tuovinen muistuttaa. Pirkko Tuovinen kehottaa hyödyntämään kirjaston osaavaa henkilökuntaa mieluisen lukemisen löytämisessä.. Sitten vuonna 1987 soitti Reijo Soininen Tehdaspuu Oy:ltä ja sanoi, että meillä olisi töitä tarjolla ja ihan vakipaikkaa lu- Vesuri on vaihtunut raivaussahaan ja istutuskuokka pottiputkeen metsuri Reima Ehrukaisen lähes 40 -vuotisella työuralla. paili. Päivän rutiineihin kuului yksin työskentelevällä metsurilla turvasoitto kahdesti päivään konttorille. viikoittain hän pistäytyy pari kolme kertaa Kiteen kirjastossa. Tuovinen on pitänyt kirjapäiväkirjaa jo vuodesta 1986 ja merkinnyt muistiin siitä lähtien kaikki lukemansa kirjat. Mutta silloin se ei oikein luonnistunut, Reima muistelee huumorilla. TUNTUMAA puuntuotannon alkujuuriin Reima sai Onkamon taimitarhalla neljänä kesänä. Nykyään miestyö siirtyy yrittäjille ja metsäfirmoilla ei ole kuin ykkösukkoja, Reima Ehrukainen sanoo. ?Kirjoja pitää puolustaa!? Intohimoinen lukija Pirkko Tuovinen rohkaisee kaikkia hyödyntämään kirjaston osaavaa palvelua KITEE Riitta Hakulinen Pirkko Tuovinen on ahkera kirjastossa kävijä . Nykyisin Reiman työt ovat löytyneet yksityiseltä puolelta taimikonhoito- ja istutustöistä. . Lisäksi sillä seurattiin työaikaa, koska maksettiin vain aloitussoiton ja lopetussoiton välistä aikaa ja näin saatiin ?kellokortti. Lisäksi paperikartoista luovuttiin ja kaikki työtilaukset ja kartat tuli yhtiön joka miehelle hommaamaan älypuhelimeen. Kun aloitin 80-luvun lopulla Tehdaspuu Oy:ssä töissä oli vielä 30-40 metsuria, 6-7 pomoa, puolenkymmentä päivämiestä, harjoittelijoita
............................................................................................................... Tarkka osoite.................................................................................................................... Kalalaji...................................Kalan paino:........................ Niistä puolet oli haukia. Toivottavaa olisi, että jokaisesta kilpailuun ilmoitetusta kalasta olisi myös kuva. Pituus: ................................ Saantiaika: pvm.....................................................Kello ................................................. Paikkakunta.............................................Vesistö: ........................................................... Paikka tarkemmin ............................................................................................................ Saantitapa: Verkko Katiska Uistin Onki Muu Mikä?. Ahvenia tuli kaksi, kuten kuhiakin. Lahnoja ja siikoja oli molempia yksi. Sen ideana on oppia lisää Suomen luonnosta, kartuttaa lintulajien tunnistustaitoa ja siinä sivussa havaita 100 lintulajia tämän vuoden aikana. Haasteeseen voi osallistua kuka tahansa. toukokuuta tulleen voittokalan pituus oli 97 senttimetriä. Lahnasarjaan tuli vain yksi kala, mutta ei mikään pieni otus. Timo Saukkosen ja Mikko Nyyssösen Kantosyrjän Ahvenlammesta verkolla saatu siika painoi 1,950 kiloa. Jos mormuska ei olisi ollut metrin pohjan yläpuolella olisin veikannut, että on hako. Kala lähti viemään siimaa, ja sitä piti antaa 30 metriä, Ville kertoo. Ville epäilee hauen tavoitelleen mormuskan yläpuolella ollutta pilkkiviehettä, mutta se jäi ylähuulestaan kiinni pieneen mormuskan koukkuun. Väsytystyön jälkeen oli edessä seuraava ongelma: Kairan kokoisesta pilkkiavannosta ei Hauesta ei mahtunut jään pinnalle kuin pää. Koti-Karjala 12 100 lintulajia -kampanja alkoi Itsenäisyytemme juhlavuoden kunniaksi BirdLife Suomi haastaa suomalaiset 100 lintulajia -kampanjaan. Kilpailu kattaa aikaisempien vuosien tapaan Keski-Karjalan vesialueet ja kilpailukaloina ovat hauki, ahven, made, siika, lahna, kuha ja taimen/järvilohi/nieriä. Saaliista tulee ilmoittaa oheisella lomakkeella. .................... Todistaja ........................................................................................................................... Osoite ............................................................................................................................... Kupongin palautus: Koti-Karjala, Pokentie 8, 82500 KITEE Täytä tämä kuponki, kun osallistut Koti-Karjalan kalakisaan. Pituutta sillä oli 51 senttimetriä. Pituutta hauella oli 118 senttimetriä. Hauista kolme painoi yli 13 kiloa ja loput kolme yli kymmenen kiloa. Seuraavaksi suurimmat kalat olivat kuhia. Suomessa pesii noin 250 lintulajia, ja kaikkiaan on havaittu runsaat 470 lajia, joten 100 lajia vuodessa ei ole aloittelijallekaan mahdoton tavoite. Kala tarttui verkkoon 19. toukokuuta. Pienempien kalojen sarjoissa mukana olivat siika ja pari ahventa. Jäälle saadakseen Villen piti kairata avannon ympärille uusia avantoja, jotta kala irtosi jäineen kaikkineen. Vaikka pilkkireissun aikaan olikin pakkasta parikymmentä astetta, tunnin uurastus saaliin kanssa piti kuulema pilkkimiehen lämpimänä. Hauki jääkahleineen. Verkko edelleen valttia Koti-Karjalan kalakisassa KITEE Tuomo Flinkman Suurimman lahnan toimitti lehtemme kalakisaan kiteeläinen Erkki Arovainio, joka tunnetaan paitsi kalastuksen myös metsästyksen harrastajana. Ari oli virittänyt verkkonsa Pyhäjärven Lentteenselälle. LÄMPIMÄT onnittelut kaikille voittajille. Kolmea poikkeusta lukuunottamatta kalat tulivat verkolla. Kilpailun suurimmat kalat olivat haukia. 11. Kuponkeja saa lisää toimituksestamme, joka auttaa sen täyttämisessä.. Suurimman niistä sai 2. Osallistumalla niihin oppii helposti lisää linnuista. BirdLife seuraa kampanjan etenemistä verkkosivuillaan. Kireitä siimoja ja kalaisaa vuotta 2017 kaikille kalastuksen harrastajille! Palkinnot voi noutaa toimituksestamme. Koti-Karjalan kalakisan palautuskuponki Kalastajan nimi. Suurimman kuhan sai tohmajärveläinen Juha Varis. Pituutta sillä oli 76 senttimetriä. Lajien määrällä ei kilpailla, vaan kampanjassa pyritään vain siihen, että mahdollisimman moni tunnistaa ja havaitsee vähintään sata lajia. BirdLife Suomen jäsenyhdistykset järjestävät eri puolilla maata opastettuja retkiä ja muita tapahtumia. Kalan pituus oli 55 senttimetriä Suurimman ahvenen sai viime vuonna Kesälahdella asuva Ari Luostarinen. Verkkoon tarttunut kala painoi 1,800 kiloa. Hauelle mitattiin painoa 9,3 kiloa ja pituutta 115 senttiä. Ville kävi väsytystaistelua hauen kanssa nelisenkym- mentä minuuttia. . 10,505 kiloa painanut kala tarttui Jänisjoesta jigiin. Erkki Arovainion verkolla Isosta Heinäjärvestä saama lahna painoi 6,020 kiloa. Lahna painoin 6,020 kiloa ja pituutta sillä oli 76 senttimetriä. Koti-Karjalan 2016 kalakisaan tuotiin 12 kalaa. huhtikuuta Pyhäjärvestä, Kesälahden pitäjän vesiltä, Ari Asikainen. 13,959 kiloa painava hauki jäi 60 millin verkkoon. Tällä tavoin vuoden aikana tulee tutuksi 100 lintulajia. Perjantai 13.1.2017 Kun hauki ei mahtunut pilkkiavannosta Pilkkireikään mahtui hauesta vain pää. Ville Vauhkonen ja isolla työllä pintaan nostettu 9,3 kiloinen hauki. TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Ville Vauhkonen koki elämänsä pilkkireissun viime viikon keskiviikkoaamuna Onkamon Särkijärvelle, kun mormuskaan tarttunut hauki ei mahtunut tulemaan pilkkiavannon läpi. tammikuuta 2018. Kilpailun voittajat palkitaan taas ensi vuoden alkupuolella. Kalatietojen viimeinen ilmoittamispäivä on 2. Niitä tuli kisaan kaksi. Lisäksi joka viikko julkaistaan vinkkinä lyhyt esittely kahdesta ajankohtaisesta lajista. Sen ottamisen samoin kuin ilmoittautumislomakkeen täyttämisen voi jättää myös toimituksen tehtäväksi. Kilpailu päättyy vuoden 2017 viimeisenä päivänä. Palkinnot on noudettavissa lehtemme toimituksesta. Kalakisa jatkuu myös tänä vuonna