Arkkitehtitoimiston laatimassa tilaohjelmassa uuden koulukeskuksen huoneistoalaksi on arvioitu noin 5 000 neliömetriä. Omaan taseeseen rakennettaessa haasteeksi muotoutuu tiukka lainanmaksuaika, sillä Kuntarahoitus pitää lainarahoituksen maksimiaikana 20 vuotta. Hanke toteutetaan yhtenä kokonaisuutena ja rakennustyöt on tarkoitus saada käyntiin vuoden 2018 aikana. KUNTA ON KUTSUNUT rakennushankkeesta kiinnostuneita toimijoita tänään perjantaina pidettävään tiedotusja keskustelutilaisuuteen sen selvittämiseksi, miten rakennushankkeen suunnittelua ja kilpailuttamista mahdollisten rakentajien mielestä olisi järkevintä viedä eteenpäin. TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Tohmajärven kunnanhallitus linjasi tiistaina, että Kemieen rakennettavaan uuteen koulukeskukseen suunnitellaan uudet tilat Kemien koulun, Värtsilän koulun, Tietäväisen koulun ja lukion oppilaspohjalle. Tikkalaan jää oma alakoulu. Linjaus merkitsee sitä, että Tohmajärvellä siirrytään vuoteen 2020 mennessä neljän koulun mallista kahden koulun malliin eli nykyinen koulukeskus ja Värtsilän koulu tyhjenevät oppilaista. Hinku-kuntana energiatehokkuus on yksi keskeinen lähtökohta. Nykyinen Kemien koulurakennus ja asuntolarakennus puretaan. Rahoitusvaihtoehtoina ovat perinteinen lainarahalla rakentaminen. vuosikerta Yrittäjyys Keski-Karjalassa -teema pe 20.10. Oppilaspohjana on pidetty 360 oppilasta esikoulusta lukioon. Lisäksi rakennukseen sisällytetään tilat kunnankirjastolle. Uusi rakennus sijoitetaan Kemien koulun tontille liikuntahallin välittömään läheisyyteen. Hankkeen toteutuskustannukset asettunevat viime aikoina toteutettujen kouluhankkeiden perusteella 2 000 – 2 500 euroon neliöltä, jolloin puhtaan noin 10 – 12,5 miljoonan investoinnista. 040 684 8424, 040 684 8411 tai markkinointi@kotikarjala.. klo 16.00 mennessä puh. Perjantai 13.10.2017 N:o 79 Irtonumero 1,50 € 58. Kunnan taloudellisen kantokyvyn kannalta vuotuinen kustannusrasite uudisrakennuksesta pitäisi pitää hallittavana. RAHOITUSja toteutusmallista päätetään myöhemmin erikseen. Kuntarahoituksen edustajat ovat olleet esittelemässä investointihankkeiden rahoitusja toteutusvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia kuntatalouteen. Koti-Karjalassa Mainosmateriaalit viimeistään 16.10. Näin jatkotyölle on tukeva selkänoja ja hanketta voidaan viedä tavoiteaikataulussa eteenpäin. Rakennushankkeessa tavoitteena ovat ennakoitavat ja kunnan kantokyvyn mukaiset kustannukset, innostava oppimisympäristö sekä pitkäikäinen, terveellinen, ympäristöystävällinen, ja kunnan vetovoimaa lisäävä rakennus. Kunnanhallituksen linjauksen mukaan nykyinen Kemien koulu ja taustalla oleva asuntola tullaan purkamaan uuden koulukeskuksen tieltä. Kunnanhallitus toteaa, että hankevalmistelun tässä vaiheessa on tarpeen vahvistaa hankkeen jatkovalmistelulinjaukset valtuustossa. Talousja hallintojohtaja Matti Ikosen mukaan voidaan puhua 30 vuoden maksuajoista. Koulukeskuksen rakentaminen alkaa ensi vuonna Tässä lehdessä: Yhdistyksiä kuultiin järjestöillassa, sivu 6 Vanhempainyhdistys syntyi Kemieen, sivu 6. Leasing-malleissa on mahdollista päästä pidempiin maksuaikoihin, mikä tekee vaihtoehdosta houkuttelevan
Villipetojen keskellä piilouduttiin, karjuttiin ja tapeltiin, nykymaailman muutosten edessä primitiivireaktio ilmenee muutosvastarintana. Miten minun käy ja opinko tämän. Sitä ennen Ikonen pitää jäljellä olevat ja kertyneet vuosilomansa. Uuden kohtaaminen aiheuttaa ihmisissä epäluuloja ja jopa pelkoja. – Hienoa olisi saada matalan kynnyksen liikuntatapahtumia, joissa ei kuitenkaan tarvitsisi kilpailla. – Jos isoa ei saada, niin hyvä olisi panostaa edes useampien uusien pienyritysten saamiseen tänne. Yhteisellä jäsenten päätöksellä ei katsottu enää toimintaa tarpeelliseksi jatkaa. – Ihan pitää kiittää, että Palomäentielle ollaan uusimassa hidastetta. Herakleitos. – Tärkeä asia olisi saada hoidettua työttömyyttä ja saada luotua uusia työpaikkoja. Läpi kehityshistoriansa ihminen on reagoinut vaaraan primitiivireaktiolla; pelko-, väsymystms. Kuinka lisää hyvinvointia Kiteelle. Ikonen kertoo viettävänsä vuosilomansa ja käyvänsä joulukuun lopulla vielä hoitamansa työhön liittyvät ”loppulitviikit”. Muutoksen läpivienti vaatii myös jämäkkää päätöksentekoa ja sitä, että päätösten takana olevat perustelut ovat läpinäkyviä ja selkeitä. – Vanhustenhuoltoon on tärkeä panostaa ja turvata palvelutaloissa riittävä hoitajamitoitus. Uuden opetteleminen ja siihen tottuminen vaatii alussa ylimääräistä työtä ja tämä tulkitaan työkuorman kasvamiseksi. Hän ei varmastikaan ollut ensimmäinen joka pohti maailman muuttumista. Tuota lausetta jankataan kuin uskonkappaletta nykyisin erilaisilla työelämän muutosta käsittelevillä foorumeilla, 2 500 vuotta myöhemmin. Tätä työtä pitää jatkaa muissakin kohdissa. On tosiasia, että muutos vaatii vaivaa ja se vaatii halua uuden opetteluun. – Olisi varmasti ihan kannattavaa tarjota ikäihmisille ilmainen mahdollisuus uimahallin käyttöön. Erityisen tärkeää on, että muutostilanteessa viestintä on mahdollisimman avointa. Keväällä 12.05.1975 rekisteröitiin kotiseutuyhdistys viralliseksi. Muutoksesta ei saa tehdä itseisarvoa vaan sille on luotava selkeä tavoite ja siinä mukana olevat on saatava aidosti sitoutumaan muutokseen. Yhdistyksen epävirallinen toiminta aloitettiin jo 1960 -luvulla. Virkauransa Tohmajärvellä Ikonen aloitti vuonna 1983 kunnan elinkeinoasiamiehenä. Kunnanhallitus ryhtyy valmistelemaan talousja hallintojohtajan viran täyttämistä. Kauko Väkeväinen toivoi kaupungilta erilaisia lisäpanostuksia eläkeläisten hyvinvoinnista huolehtimiseen. Työelämässä on pitänyt sopeutua uuteen. – Pikkulapsiperheille toivoisi keskustaan leikkipuistoa, jossa aikuisetkin voisi kohdata. Paras tapa ottaa muutos vastaan on avata mielensä tulevalle ja ajatella, että kyllä tästä hyvä tulee. tiloissa esiintyvällä äkillisellä tunnepurkauksella. Suurin osa työelämässä olevista on saanut kokea jonkinlaisen organisaatiomuutoksen, työtapamuutoksen, osalla on vaihtunut työ tai työpaikkakin. Marja-Liisa Parkkonen pitää hyvänä asiana, että taajama-alueen hidastekorokkeita on käyty uusimaan. ”Mikkelkuali” ilta oli joka syksyinen suuri tapahtuma jossa parhaina vuosina oli lähes viisisataa ihmistä juhlimassa Karjalatalolla. JOHTOKUNTA/ KALEVI TIKKINEN Helsingin seudun rääkkyläläiset ry Lukijan porinat Gallup Elina Partanen kiitteli nuorisotalon saamista ja toivoi, että nuorille järjestettäisiin enemmän erilaisia tapahtumia. Koti-Karjala 2 Perjantai 13.10.2017 Toimittajan kynästä Helsingin seudun rääkkyläläiset ry yhdistys on lopettanut toimintansa 5.10.2017. Ollaanhan menossa kohti tuntematonta ja erilaista. – Liikuntamahdollisuudet meillä on hyvät, vaikka emme ehkä itse osaa sitä nähdä. loso. Mitkä kaksi sellaista asiaa toivoisit toteutuvan, jotka lisäisivät Kiteen elinvoimaisuutta ja ihmisten hyvinvointia. Kyseessä on samanlainen reaktio kuin esi-isämme tuhansia vuosia sitten kokivat villipetoja kohdatessaan. Moni miettii, selviydynkö muutoksesta. Heidän pitää päästä siihen mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Nyt ei ole villipetoja, mutta muutos saattaa horjuttaa aivan samalla tavalla uskoa selviytymiseen kuin esi-isillämme silloin. Muutos on vaan tehtävä paremmin. Juuremme Rääkkylässä kirja kertoo historiamme ja sitä voi käydä lainaamassa Rääkkylän kirjastosta. Osin ehkä, mutta muuttuvassa maailmassa vanhaan ei ole paluuta, vanhoilla toimintatavoilla ei enää pärjää. Yhteistyötä tehtiin Rääkkylä-seuran kanssa. Olemme kiitollisia kotiseutumme Rääkkylä-seuran läheisestä yhteistyöstä vuosiemme aikana. Timo Halttunen pitää ensisijaisen tärkeänä, että Kiteelle saataisiin iso teollinen yritys, joka toisi työpaikkoja alueelle. Ihminen voi tuntea jopa vaaran uhkaavan. Mutta oliko. Yhdistys toimi reilut 40 vuotta pääkaupunkiseudulle muuttaneitten rääkkyläläisten yhteisönä, siellä tavattiin toisiamme ja kuultiin kuulumisia läheltä ja kaukaa. Kliseeksi muodostunut ”vain muutos on pysyvää” on samaa tarkoittava lyhempi versio ajatuksesta. Toivomme kaikille lukijoillemme ja kotiseutumme ystäville hyvää syksyä ja terveyttä. Nykyinen jäsenmäärä on vähentynyt pieneksi ja ikärakenne on noussut jo lähelle 80 vuoteen. – Työeläkkeeseen oikeuttavia vuosia on kertynyt 37 ja Tohmajärven kunnan palveluksessa olen ollut yhtäjaksoisesti 34 vuotta, Matti Ikonen laskee. Muutosvastarintaa ei tule pitää pahana asiana. Nämä reaktiot ovat ihmisille aivan luonnollisia. Kyllä tästä hyvä tulee ”Muutoksen maailmassa yksi asia on muuttumaton: taukoamaton muuttuminen.” Nuo sanat lausui noin 535–475 ennen ajanlaskumme alkua elänyt antiikin kreikkalainen . Kari Sarkkinen kari.sarkkinen@kotikarjala.?. Millä me sitoutamme ihmiset muutokseen. Muutos voi olla stressaavaakin. Yhdistyksen viimeinen johtokunta haluaa kiittää kaikkia jäseniään sekä henkilöitä jotka ovat menneitten vuosien aikana rikastuttaneet ja tuoneet omaa panostaan yhdistyksen elämään. Luonnollista on ajatella, että ennen oli paremmin. Matti Ikonen jäämässä eläkkeelle Tohmajärven kunnan talousja hallintojohtaja Matti Ikonen siirtyy ensi vuoden alusta eläkkeelle. Pidettiin yhteisiä iltoja, käytiin matkoilla ja koettiin monenlaisia kulttuuri tapahtumia. Työhön nimettiin viisihenkinen valmisteluja haastattelutyöryhmä. TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Tohmajärven kunnan talousja hallintojohtaja Matti Ikonen ilmoitti tiistaina kunnanhallitukselle jäävänsä eläkkeelle vuoden 2018 alussa
– 3D-laseilla elokuvaa katsoessa näkee 360 astetta ja on keskellä tapahtumia nykyisen kaksitai kolmiulotteisen elämyksen asemesta, Järvinen kuvaili. Järvinen yritti saada laitteen sytyttämään Rääkkylän valtuustosalissa olevan lampun, mutta Agnes ei hyväksynytkään komentoa, koska se on ohjelmoitu toimimaan Espoossa tiettyyn aikaan illasta. Vähiten liittymiä on otettu käyttöön kirkonkylän rivitaloissa. 4G-yhteyden nopeudet vaihtelevat 50-0,5 megan välillä. Valokuituverkko on kallis vain rakennusvaiheessa, itse valokuitu ei ole kallista, ei myöskään sen ylläpito. – Aamulla, kun lapset on koulussa ja aikuiset töissä, langattoman verkon tuloja lähtönopeudet ovat kohtuullisen hyvät, iltapäivällä ja illalla varsinkin tulonopeudet heikkenevät, kun käyttäjiä tulee verkkoon lisää, Järvinen osoitti käyriä. Myös langattoman verkon säteily on aika ajoin otsikoissa. Toisaalta langaton verkko tarvitsee toimiakseen valokuituverkon runkoverkkoa. – Ei ole pelkoa, että systeemi vanhenee, Järvinen korosti. Maaliskuun lopussa 2020 Suomi siirtyy HD-aikaan, eli televisiolähetykset tulevat teräväpiirtotekniikalla, nykyiset SD-lähetykset loppuvat. TELEVISION KATSELU on muuttumassa. Valopiuhan hallituksen varapuheenjohtaja Jukka Laasonen kertoi turvatekniikasta, joka auttaa yksin asuvaa ikäihmistä hälyttämällä apua tai antaa Helsinkiin tietoa, kesämökin tapahtumista, kuten murrosta tai vesivahingosta. – 5G-verkko ei tule koskaan ulottumaan harvaan asutulle alueelle, se toimii kaupungeissa, Järvinen kertoi. Järvisen kotona Espoossa tekoäly sytyttää illalla valot palamaan, vaikkei kotona olisi ketään. Valokuidun kautta tv:tä katselleet ovat huomanneet eron jo tänä syksynä, kun antennitalouksissa on tuskailtu radiokelin aiheuttamien näkyvyysongelmien kanssa. – Olette onnekkaita täällä Rääkkylässä, Petteri Järvinen korosti. Tarvitsemme lisää asiakkaita verkkoon, vetosi Pohjois-Karjalan Tietoverkko-osuuskunnan puheenjohtaja Tuure Hirvonen. ” Neuvottelupuhelu Oravisalosta Ukonselän rannalta Torontoon ja Zürichiin onnistui katkeamatta Jukka-Pekka Asikainen Tulevaisuuden mummo keskustelee tekoälyn kanssa Jukka-Pekka Asikainen voi tehdä etätyötä Oravisalossa ja olla yhteydessä vaikkapa Kanadaan Torontoon valokuidun ansiosta.. – Edellytyksenä laadukas Internet-yhteys, joka on jatkuva ja katkeamaton. RÄÄKKYLÄSTÄ ja Joensuusta käsin maailmalle etätyötä tekevä Jukka-Pekka Asikainen on matkustanut työn vuoksi jopa 200 päivää vuodessa kaikissa maanosissa Sensire-yrityksen tehtävissä. Valokuidussa näitä ongelmia ei ole ollut. – Valokuituyhteys on rakennettu 97,7 prosenttiin Rääkkylän talouksista, käytössä se on noin puolessa. Maan alle kaivettuna se on toimintavarma, siihen eivät vaikuta myrskyt. Langattoman verkon toiminnasta hänellä oli useita käyriä eri päiviltä. Matkapuhelimet operoivat langattomassa verkossa. Teräväpiirtotekniikka on ollut käytössä jo vuodesta 2011 lähtien ja teräväpiirtolähetykset alkavat vuonna 2019. Langaton verkko ei ole rajaton, kuten valokuituverkko, jonka nopeutta ja tehoa pystytään kasvattamaan vielä rakentamisen jälkeenkin, Järvinen korosti. – Tulevaisuudessa erilaiset mobiiliverkkoa käyttävät toiminnot, kuten robottiautot tarvitsevat langattomien yhteyksien ”kaistaa” entistä enemmän. Helpoimmin muutos toteutuu valokuidun kautta. Rääkkylän MEGA-illassa tiistaina saatiin esimakua puheen tunnistavan tekoälyn sovelluksista IT-guru Petteri Järvisen esittelemänä. Teräväpiirtotekniikka mahdollistaa entistä suuremman määrän kanavia ja nykyistä paremman kuvan laadun. MONI kyseenalaistaa edelleen kiinteän valokuituverkon tarpeellisuuden, onhan jo olemassa varsin nopea 4Gverkko ja tulossa vieläkin nopeampi 5G-verkko. Matkustamista on voinut vähentää etätyön mahdollistavien nopeiden valokuituyhteyksien ansiosta. Suurin riski on huolimaton kaivinkonemies, joka voi katkaista linjan. Valokuituyhteyden ansiosta etätyönä voi hoitaa neuvotteluiden lisäksi muun muassa kokouksia, tuote-esittelyjä ja tehdä sopimuksia. TULEVAISUUDESSA Rääkkylän mummo voi sammuttaa keittiön lieden ja lukita ovet, säätää valot ja muistuttaa lääkkeiden ottamisesta älypuhelimella ja puheella tekoälyä ohjaten. Langaton yhteys ei pääse tähän koskaan, vain valokuitu pystyy takaamaan laadukkaan yhteyden, Asikainen korosti. LANGATON VERKKO ja valokuituverkko eivät ole vastakohtia, vaan täydentävät toisiaan. Diplomi-insinööri Järvinen on seurannut alan kehitystä 80-luvulta lähtien ja kirjoittanut aiheesta yli 30 kirjaa. Teräväpiirtotekniikka mahdollistaa myös 3D-elokuvien katselun. 3 Perjantai 13.10.2017 Keski-Karjalan paikallislehti Päätoimittaja Marko Torni Toimitussihteeri Aladár Bayer RÄÄKKYLÄ Riitta Makkonen – Agnes! Mikä on Suomen presidentin nimi, Petteri Järvinen tenttaa englanniksi edessään olevalta ”mustalta laatikolta”, jonka huipulla välkkyy sininen valo. – Suomen presidentti on Sauli Niinistö, kuului vastaus naisen äänellä. Langaton verkko on jaettu verkko eli sen tietoturva ei ole taattu. Hän ei voi kotonaan nauttia valokuidun mahdollisuuksista, sillä Espoon vanhalle omakotitaloalueelle sitä ei rakenneta. – Neuvottelupuhelu Oravisalosta Ukonselän rannalta Torontoon ja Zürichiin onnistui katkeamatta, Asikainen kuvaili elokuista työpäivää rannalla. Tekniikka on jo olemassa ja nopea valokuituyhteys tekniikan palvelijaksi. Yritys tuottaa tietokonepohjaisia lämpötilanmittauspalveluita, joita käytetään erityisesti terveydenhoidon, lääketeollisuuden ja elintarviketeollisuuden kuljetusketjuissa
Pyhästä Hengestä tosin pienellä alkukirjaimella kirjoitettuna. Todellisia haastajia ovat sen sijaan uudet vahvat viinit, hengelliset ilmiöt, joissa saatetaan joskus puhua jopa paljon Jeesuksesta ja Jumalasta ja Pyhästä Hengestä. mennessä. klo 14.00–16.00 kunnanvirastolla Luennoitsijana FM Aava-Leena Kurki. 1. klo 17.30–19.30 Sivistysja kulttuurikeskus Ilmarisen ravintolasalissa klo 17.30– 19.30. klo 10.00 Messu kirkossa, Mikkonen, Stöckell. klo 9.30 Kesälahden tori, su aamupalan jälkeen kotimatkalle. Vapaapaikoista taloudellisista syistä voi kysyä Merviltä 040-739 1885. Rääkkylän kappeliseurakunta Pe 13.10. To 18 Rukousilta Kesälahdella. 0136848511 16.10. Käsityöneuvoja Päivi Lemmetyinen kurvaa TAITOBUSSILLA Kiteen kirjastoon to 12.10. Tarinatupa avoinna tiistaisin klo 10–14. Lapsityö: Päiväkerho (v. mennessä. klo 10.00 messu seurakuntasalissa Sirkka Kotro, Annikki Logrén. Tilaisuus on maksuton ja aloitetaan kahvitarjoilulla. NIMIPÄIVÄT Perjantaina: Tanja, Taina, Taija, ort. Kun miellytetään maailmaa, kuulutaan joukkoon ja ajatellaan, että silloin joukko tahtoo myös kuulua kirkkoon – joka ei kylläkään monien esimerkkien valossa pidä paikkaansa. Nuorisotyö: Futsalkerho, Junnu-Romola ja Romolan Nuorisokahvila syyslomalla viikon 42. Hän oli löytänyt elämäänsä uuden sisällön ja tasapainon. 5:23–24. Ti 18 Rukousilta. mennessä Esa Kososelle puh. Kuollut: Aino Laakkonen 97 v., Aulis Juho Makkonen 92 v. – su 3.12. 0400-183509. klo 18 Papinniemen leirikeskus, Kurkola. Yhteiskristillinen matka Oronmyllyn miestenpäiville 21.10., edestakainen matka 10 €. Tunnelmia vuosien varrelta, Arja Korhosen akryylimaalauksia. Juha Vähäsarja Suomen Raamattuopiston rehtori Perussanoma Oy:n toimitusjohtaja Uusi viini ja vanhat leilit KITEE . Viljo, Armi. Miesten saunapiiri ke 18.10. seurakunta@evl.. klo 18.30 srk-keskus. klo 10 – 12 kolmen polven perhekerho Enkelinpesässä. Ma 17.15 Lasten kerho. 2012 – 2014 synt.) Enkelinpesässä keskiviikkona klo 9 – 11. 0400183509. klo 13 srk-keskuksessa, Kekäle. Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko Valamontie 4, Kitee To 19.10. Närsäkkälän srk-piiri ma 23.10. Harrastusryhmät: Perhelentopallo ke 18.10. Ajankohtaista käsityöasiaa ja mukana materiaaleja. klo 15.30 – 20.00 Talviuinti Hellaniemessä, naiset 15.30 – 16.30 ja 18.30 – 20.00, miehet 16.30 – 18.30. Kuollut: Laina Marjatta Paakkunainen 90 v. Ma 16.10. Lomalla: Matti Perälä 16.10.– 31.10., Satu Kinnunen 16.10.– 22.10. Ilm. Kuuntelin mielenkiinnolla urheiluhallin kahviossa elävää ja innokasta todistuspuheenvuoroa. Voisi sanoa: nousuhumalassa. Leirin hinta 15 €. klo 13.00. klo 9 – 11 Kappelin kuppila Osuuspankin kokoushuoneessa. klo 13 Toini Juvosella, Kurkola. 050-3038003. Lähetystyö: Entisten nuorten leiri ti 24.10. Kurkola. klo 12.00 Tarinatuvan hartaus. ilmoitt.). TOHMAJÄRVEN TEHDASOSUUSLIIKE 110 VUOTTA – Aseman elämää ja historiaa -näyttely Tohmajärven kirjastossa 3.10.– 10.11. Aam. Stephen Frears: VICTORIA & ABDUL. Optikot Marju Pikkarainen, Ake Valtanen ja Seppo Rönkkönen kertovat kuivasilmäisyydestä, ikääntyvästä näöstä ja yleisimmistä silmäsairauksista. klo 13 Papinniemen leirikeskus. Vapaa pääsy! . klo 18.30 Pirkko ja Pentti Pekkisellä, Vällyvaarantie 12, Hukka. klo 13.00 sanajumalanpalvelus kirkossa, Matti Perälä, Leena Gröhn-Dimov, kolehti seurakuntien toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen lapsija nuorisotyön sekä jumalanpalvelusja kirkkomusiikkitoiminnan alueilla Mikkelin hiippakunnassa. Papin päivystys torstaina klo 9.00 – 11.30, kappeliseurakunnan toimistossa, Kirkkotie 11, puh. Suunnitellaan tulevaa (29.10. mennessä 0400-941640. klo 13 Kylätalo-Leinolassa, Kurkola. Hänen mielestään kristinusko ei ollut mitenkään ristiriidassa kultin kanssa. Säestys Pentti Karjalainen, harmonikka. Lapsityö: Vk 42 syysloma päivä-, perheja iltapäiväkerhoissa. 26.10. Ei diakoniatyöntekijän vastaanottoa. Teemanäyttely kunnioittaa taiteilija Michael Jacksonin jättämää taiteellista perintöä ja kuvaa hänen taiteilijuuttaan moniulotteisesti. Su 15.10. Uusi noitakultti oli levinnyt nuorten naisten keskuuteen. /kesalahden-kappeliseurakunta. Heino. 40 henk.), majoitus 2 yötä 70,00 €/ hlö (2 hh), lauantain lounas 10,00 €, pääsymaksu 9,50 € (ryhmähinta 15.10. Pitkälti lienee kirkossamme valittu ensin mainittu tie. Pe 20.10. Ruishuttua klo 10.00–14.00 ja oheisohjelmaa. Kirpputori avoinna ti ja to klo 10–14. VENÄLÄISTÄ KANSANMUSIIKKIA Petroskolainen naiskuoro SUDARUSHKA esiintyy Kiteen ortodoksisessa kirkossa su 15.10 klo 12.00. klo 10.00 sanajumalanpalvelus seurakuntasalissa, Matti Perälä, Pertti Häkkinen. Se on ottanut monia kirkon tehtäviä omakseen. Lähetyspiiri ke 18.10. Liberaalin Länsi-Euroopan tyhjät kirkot kertovat tästä vastaansanomattomasti. Kappeliseurakunnan toimisto (ent. Diakoniatoimisto avoinna torstaisin klo 9 – 11, puhelinpäivystys tiistaisin klo 9 – 11 puh. Ilm. Taustalle piirtyy Jumalan taivas. Taitaa olla niin, että aidon uuden viinin, kristinuskon muuttumattoman ydinsanoman, haastaja ei pidemmällä aikavälillä ole sittenkään vapaamieliset tuulet, moniarvoistuminen tai psykologisoituva opetus. Tiistaina: Saana, Saaga, Saini, ort. Viereisessä pöydässä nelikymppinen nainen saarnasi toiselle suuresta elämänmuutoksesta. Vihtavaaran srk-piiri ke 18.10. kirkkoherravirasto) avoinna tiistaisin klo 9–13. Ilmoitt. Näyttely esillä lokakuun loppuun. klo 17 srkkeskus. Lauantaina: Elsa, Elsi, Else, ort. Lisätietoja Merviltä p. Ne haihtuvat sisältönsä ohuuteen. Kiitos Harjulan henkilökunnalle rakkaamme hyvästä hoidosta.. Tule kuuntelemaan, sisäänpääsymaksu vapaaehtoinen! . Kastettu: Noomi Joanna Pölönen. Saarnaa Timo Kuutti, lit. Kauniit muistot voimaa antaa, surun raskaan hiljaa kantaa. Luukas, Taavetti, Taavi. Ja lopulta, niin kuin Jeesus itse sanoi, johdattavat monet valitutkin harhaan. Ke 18.10. Hän kyllä totesi, että voihan häntä yrittää käännyttää kristinuskoon. menn. . La 14.10. Burman Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Hänkin oli löytänyt uudenlaista viiniä. Jormalle 15.10. Puhelinasiointi ma–pe klo 9–14 puh. Kirkko voi joko myötäillä tätä kasvotonta arvo-johtajaa tai kulkea vastavirtaan ja yrittää sinnitellä raamatullisen uskon perustalla pitäen sitä esillä parhaansa mukaan. Maanantaina: Stella, Sirkku, Sirkka, ort. . 13. Reuma ja Tules -kirkkopyhä, pystykahvit kirkossa. Kesälahden seurakuntatoimisto, Kirkkotie 11, Kesälahti, on avoinna perjantaisin klo 9 – 13, puhelinasiointi ma – pe 9 – 14 puh. Pe 20.10. Nasari, Kosma, Kuisma. Su 16 Jumalanpalvelus, musiikkia ja todistuksia. Ti 17.10. Tervetuloa! www.kitee.helluntaiseurakunta.. Ke 13 Päiväpiiri. Sunnuntaina: Helvi, Heta. klo 17 srk-keskus. Se on yksi lopunajan merkeistä. Ilm. Uusi viini oli vaikuttanut ja nainen oli siitä elävänä esimerkkinä. Taulunäyttelyn avajaiset. virastoon 045-111 9555 tai kiteen. Kesälahden kappeliseurakunta Su 15.10. Kuollut: Laina Annikki Kainulainen 84 v, Jukka Eino Suomela 81 v, Leena Marjatta Havula 69 v. klo 18.00 kirkkokuoron harjoitus seurakuntasalissa. Toisessa tilanteessa keskustelin nuoren naisen kanssa. Kustannukset: matka 35 €/hlö (väh. Keskiviikkona: Satu, Luukas, Luka, Säde, ort. Lisätietoja nettisivuilta. virastoon p. klo 9 alkaen hautausmaan haravointitalkoot Kesälahden hautausmaalla, hartaus ja ruokailu klo 11.30, iltapäivällä kahvit. 040-7391885. Silti yhä edelleen siellä, missä kerrotaan Jeesuksen sovitustyöstä, virtaa raikas, uusi viini, joka ei päihdytä tai sumenna kulkua, vaan antaa elämän, toivon ja näkökyvyn. Myös media tarjoaa omaa juomaansa. To 9 Aamurukous. leiri 1-3luokkalaisille 3.–4.11. Su 15.10. klo 10.00 elintarvikejakelu Tarinatuvalla. . Yhteystietoja: www.kiteenseurakunta.. Mutta oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus kuin ehtymätön puro. Kolehti lapsija nuorisotyön, jumalanpalvelusja kirkkomusiikkitoiminnan kehittämiseen Mikkelin hiippakunnan alueella. Kahvitarjoilu tilaisuuden jälkeen. klo 18.00 Naisten raamattuja rukouspiiri srk-salissa, Ps.39, Jes:8:11-15, 2.Kor.1:18-22: Joh.9:24-38, Mikkonen. Tuomasmessun suunnittelupalaveri ke 18.10. klo 11.00–16.00. klo 17 ehtoopalvelus. klo 18.00 Kiteesalissa. Rakkaamme Laina Annikki KAINULAINEN 1.2.1933 Kitee 13.9.2017 Kitee Oli sulla sydän niin lämmin, hellä, oli siellä paikka meille jokaiselle, mitään et pyytänyt, kaikkesi annoit meitä aina muistit ja huolta kannoit. . Leiri on tarkoitettu kaikille leireilystä ja lähetystyöstä kiinnostuneille, jotka ovat joskus olleet nuoria. Antti, Antero. Ei oikein voinut olla kuulematta, niin innokasta ja havainnollista julistusta! Tosin, ei nainen todistanut uskosta Jeesukseen, vaan itämaisesta mietiskelystä. 045-111 9555, Diakonia 040-739 1931. Tule ja tuo ideoita! Tuomasmessun lauluharjoitukset ke 25.10. Messu, Hengen uudistus kirkossamme kirkkopyhä su 22.10. Hutsi-Kiteenlahti srk-piiri ma 23.10. Ilmoittautuessa ilmoita kaveritoivomus majoitukseen sekä syntymäaikasi. Kiittäen ja kaivaten Aila ja Matti perheineen Heikki ja Maritta Kaisa ja Hannu perheineen Juhani Aune ja Jouni sisko ja veljet perheineen muut sukulaiset o.s. Rakastettuja, iki-ihania ja tunnelmallisia slaavilaisia sävelmiä Mari Matveisen ja Risto Piiraisen tulkitsemina. SUOMEN PRESIDENTTIEN PUOLISOT -verkkoluento ke18.10. Hyvää syyspäivän jatkoa! PÄIVÄN SANA Vie pois minun luotani virsiesi pauhu! En halua kuulla sinun harppujesi helinää. klo 8 takkahuone. Uudenlaisen viinin käymis-porinan saattoi kuulla. ELÄKELÄISTEN SUOMI 100 VUOTTA -JUHLA ke 18.10 klo 13.00–18.00 Kiteen Huvikeskuksessa. Molemmat pyrkivät samaan hyvään. klo 18.30) Tuomasmessua. Piirit: Aamurukouspiiri ma 16.10. Ilm. . Papinniemen leirit syksyllä 2017. 15.10. ja 9.11. 050-3038005 Leena-Susanna Mikkonen. NÄKEMISEN ILTA ke 11.10. Ilmoita myös erityisruokavaliosi. Ti 17.10. Verkkoluennon lähetyksestä vastaa Jyväskylän Ikääntyvien yliopisto. TANSSI JA UNELMA -TEEMANÄYTTELY Puun Sielun koti, Onnela avoinna 24.6.–31.12. . Pop-up -uskonnot tarjoavat pikaruokaa ja nopeita vastauksia ja haastavat tunnelatauksellaan ja ”toimivuudellaan” perinteisen kristillisen uskon. lokakuuta 2017 Aurinko nousi tänään klo 7.39 ja laskee klo 17.52. klo 18.00 Israel tänään -tilaisuus seurakuntasalissa, vieraana musiikin maisteri Varpu Haavisto. Mukana myös ohjelmaryhmä Karjalainen Rahvas. Niin kuin hänkin käännyttää omaansa. klo 13 pappilassa, Tenhonen. ma – to klo 9 – 14, perj. 050 4005709. Lämmin kiitos osanotosta. Yhteystietoja: Virasto av. klo 9.00 alkaen hautausmaan haravointitalkoot Väärämäen hautausmaalla, hartaus ja ruokailu klo 11. Ti 17.10. Matka Kristus -päiville Turkuun pe 1.12. Hän oli löytänyt tuosta kultista oman uskontonsa. 13.10 Tohmajärven Kaivolla SYYSTEMPAUS. klo 10 kirkossa. To 19.10. Ke 18.10. Leirin hinta 10 €. AIKA!) Medialähetyspiiri Pirkko ja Esa Kososella. Keinot olivat vain hiukan erilaiset. Su 22.10. www.kiteenseurakunta.. facebook.com/ Koti-Karjala Kulttuuri-ikkuna Su 16 Sunnuntain kokous Ma 17.15 Lastenkerho* Ke 18 Miestenpiiri To 18 Rukousilta La 10 Venäjänkielinen tilaisuus, Jorma Wilponen. Diakoniatoimisto on suljettu viikon 42 (16.–20.10.2017). Media kertoo uutiset, välittää kuvat maailmasta, julistaa hyväksytyt ja hylättävät arvot, antaa tunnekokemuksia, luo tarinoita ja draamoja. suljettu, puh. . Lähtö 1.12. Saunamaksu 6,00 €. To 19.10. Koti-Karjala 4 Perjantai 13.10.2017 Päivyri Seurakunnat Sana sinulle Kitee Jumalanpalvelukset: Sanajumalanpalvelus su 15.10 klo 10 kirkossa, Hukka, GröhnDimov. klo 10–12 perhekerho srk-talolla, ruokailu 5 €/perhe. ja 2. Leirikirje lähetetään ilmoittautuneille. RAKASTETUT SLAAVILAISET SÄVELMÄT -KONSERTTI su 15.10. Lähetyksen päiväkahvit ti 17.10. Mukaan mahtuu 24 ensiksi ilm./leiri. klo 16.00 (HUOM. Kirkkokahvit ja päivätilaisuus srkkeskuksessa. TOHMAJÄRVI . Su 22.10. HOPEATÄHTI-ELOKUVA Kino-Hovissa ke 11.10. leiri 4.-6luokkalaisille 4.–5.11
i..t.t.a..a., Mari tavasi. Variksen saappaat alkavat jo muutenkin kasvaa hyvällä vauhtia! Hyvin se postin haku onnistuikin, vaikka tuli kai siitä yli 10 kilometrin lenkki, mutta nyt oli Kansan Uutiset turvallisesti tuotu pirtin pöydälle. Jonotettiin ja aikuiset jutteIi mitä kylän kauppias oli sanonut seuraavassa kuormassa ehkä tulevan, jos hyvin käy. Kirjoituskilpailun aiheena oli ”Korttiaika”. Pajupensaan taakse vaan ja se asia oli kunnossa. Sotaa käytiin ja sen mukana tuli monet uudet ongelmat, mutta onneksi sekin aikanaan loppui ja pikku Mari huomasi, että lapsuuskin loppui. SITTEN SE sokerikortti. Ei Mari sitä niin tarkkaan muistanut, mutta sen hän muisti, että äiti oli ne viimeksi hakenut hiihtämällä. No, matkaa oli kolme kilometriä tai huonommaIla tuurilla viisi. Äiti sanoi, että katsotaan nyt mitä saadaan, kunhan kortit ovat ensin kädessä. Kortti-kuponki ja raha Korttiaika-kirjoituskilpailu Laskiaissunnuntaina pidetystä Kiteen Kalevalan juhlasta muodostui ohjelmallisesti monipuolinen. NYT SITTEN OLTIIN jo melkein koululla, eli suunnitelma oli onnistunut täydellisesti. LEIPÄKORTIT. a..n..h..u..o . En minä sinne kyllä halunnutkaan, kun sekin täti koululla oli niin totinen. Alkoi ollakin jo korkein aika. Sieltä piti hakea lupa, että saatiin karpiittia, karpiittilamppuun ja öljyt öljylamppuun. Viimeiset kor ttiostokset, kuponginleikkaamisineen, nimen tarkistamisineen, kirjaimen tarkistamisineen ja maksamisineen Mari teki nuorena aviovaimona, kun hän sai kupongilla hääpäivänään kaksi lakanaa. Yksi juhlan kohokohta oli Keski-Karjalan Kalevalaisten Naisten ja Kitee-Seuran järjestämän kirjoituskilpailun palkintojen jako. Onneksi niitä ostoksia oli niin paljon ja onneksi äidillä oli silloin niihin rahat ja kortit, että saatiin kaupantekijäisiä. TULI SYKSY JA pimenevät illat. Uusi matka tehtiin seuraavana päivänä joko 8 tai 12 kilometrin päähän tai sitten ihan kauppalaan asti hevosella. Olikohan se vihainen. ”Se ihme kyllä pitäisi päästä näkemään”, Mari mietti. Jokaisella oli kuitenkin oma kortti ja siinä piti olla joku kirjain ja oma nimi, minunkin nimi oli yhdessä. Jos ne kaikki on sen näköisiä, niin en halua nähdä. Se kortti oli vaaleankeltainen, sen värisiä olivat lasten leipäkortit. Oli siis ollut vielä talvi, mutta ei kamalan kova pakkanen. Ne naapurit siellä koululla olivat kertoneet, että saattaisi tulla jotain kankaita, sitähän se äiti tarkoitti, että ”katsotaan nyt”. Sinne me lapset ei kyllä usein päästy, kun siellä oli aikuisilla niin paljon tärkeitä asioita hoidettavana. Oli sitä kangasta. Olihan tuo hame kulunut ja pienikin, mutta ei se haittaa, eikä ollut niitä kenkiäkään, mutta ei sekään haittaa. ”Kun olen oikein kiItti, hoidan pienempiä, kun äiti on navetta töillä, enkä missään nimessä kinua sitä viimeistä sokeri nokaretta, enkä kerro toisille, että missä kaapin laatikon nurkassa se on piilossa”. Ei sitä tiedä millaiset kengät sitten sattuu saamaan, mutta lupa pitää ensin olla. Järjestetty kirjoituskilpailu kokosi 11 kirjoitusta, jotka valitun raadin mukaan olivat hyvätasoisia. Joskus oli myös sokerin paloja. Mutta ellei sitä ole, täytyy korvikkeen kelvata äiti sanoo. Jos ei ollut sokeria, sitä saattoi saada tiskin alta, mikäli oli tuonut kauppaan voita, marjoja tai vaikka kaloja. Ne oli karamelleja, ei monta, mutta kaikille lapsille yksi. Sieltähän se piti saada lupa myös niihin kenkiin, jos kouluun pitää mennä. Lupa piti saada myöskin siemenviljan ostoon, kun sitä keväällä tarvitaan. Jos nuo kaikki onnistuu täyttämään, niin ehkäpä... Isän kortissa oli kai E kirjain, koska hän oli isä tai, koska hän teki raskasta työtä. KyIlä, siinä se ilmoitus oli! Muuta selvää Mari ei siitä saanut, mutta tämä oli tärkeämpääkin tärkeämpi ilmoitus. Sillä kortilla sai eniten jauhoja. Äidin piti kertoa kaikkien meidän perheeseen kuuluvien nimet ja iät ja näyttää sitä edellistä kantakorttia, josta oli kupongit jo leikattu sille totiselle tädille, joka pöydän 1akana istui. Ensiviikolla koululla jaettaisiin taas uudet kortit tämän kylän asukkaille. Heidän piti mennä kansanhuollon konttorille. Lehtemme julkaisee kolme parasta kirjoitusta kuluvan syksyn aikana.. Sitä ennen vanhemmilla oli tärkeää päästä niille kauppala-asioille. Se liittyi samalla osana Suomi 100 vuotta -juhlaan. Se leipä olikin leivottu oman maan rukiista ja päällä oli äidin kirnuamaa voita. Marille ei kyllä valjennut vielä moneen vuoteen, että miten se sokeri sieltä tiskin alta löytyi! Piti kuulemma olla kauppiaan kaveri ja tietenkin piti olla se sokerikortti ja rahat myös. K..a..n .. Ei siellä kaupassa kuitenkaan aina ollut jauhoja mistä myydä, vaikka oli korttikin ja rahat. Kun nyt olisi edes sen verran punaruutuista kangasta, että saisi uuden hameen! Oli niitä varmaan äidillä muitakin tärkeämpiä ompelemisia, mutta sekin hame. Ainakin, jos olisi joku juhla kotona, silloin tarvittaisiin vähän kahviakin. Tätäkö se onnellisuus on. MARI SAI LUVAN katsella lehteä, löytäisikö hän siitä tärkeän ilmoituksen sillä aikaa, kun äiti teki voileivän. Kotona niitä sitten sokerisaksilla leikattiin pienemmiksi, että riittivät pitempään. Kaikkea pienen tytön mielessä liikkui. Että osasi olla paljon väkeä! Tuli kamala pissahätäkin pahimpaan aikaan. Sekin oli kuulema tärkeää. Kun se päivä koittaa, postihan mennään hakemaan, vaikka synkkien salojen poikki, kinttupoIkuja pitkin. Pisteitä niistä korteista laskettiin. TEKSTIILIKORTTI oli eri näköinen, se oli neliön muotoinen ja vaalean punainen. ruoka ja polttoaineet sekä monien muiden tuotteiden käyttö oli rajoitettua, kortilla. Toiseksi parhaaksi kirjoitukseksi raati arvosti Raimo Rouvisen kirjoituksen Korttipoika ja korttiaika ja kolmanneksi Esko Laasosen kirjoituksen Muistatko vielä korttiaikaa. Ei loppuneet kesken, onneksi! Nyt oli äidillä kädessä pitkulaisia kortteja; eri värisiä ja eri kirjaimia eri korteissa. Korttiaika 1939–1953 sijoittuu sotavuosiin, jolloin mm. Kuitenkin se on niin iso asia, kun postisetä kulkee tällä kylällä kolme kertaa viikossa. Tottakai tyttö, joka täyttää heti 7 vuotta, on jo niin iso, että postin haku onnistuu. Anja Kyllönen Ostokorttien lisäksi tarvittiin myös rahaa. Kaikki entiset korteissa olleet kupongit oli jo melko tarkkaan käytetty, olihan edellisestä jaosta kulunut jo 3-4 kuukautta. .I .. Ne asiat meni yli Marin ymmärryksen, mutta kun nyt vaan ei se korttien saantivuoro menisi ohi ja entäs, jos ne kortit vaikka loppuu kesken. Niillä saatiin esimerkiksi jauhoja, ruisjauhoja ainakin ja riissiä, josta piti tarkasti putsata kotona pois hiiren papanat ennen käyttöä. Ai, että se oli jo sievän sinertävän värinenkin! Sillä sai vähän toppasokeria, jos sitä kauppiaalIa sattui olemaan. Kirjoituskilpailun voitti Anja Kyllösen kirjoitus Kortti-kuponki ja raha. t.o i..l ..m.o .. Meillä muilla oli pienemmät annokset, sen mukaan minkä ikäisiä olimme. Mitä sai joku tiskin alta ja mitä kuulema joku iso isäntä kauppalasta, mustastapörssistä. Sekään ei haittaa, ettei ole oikein kenkiä, kun nyt on jo niin kesä, ettei niitä tarvitse. Kilpailun ”ylituomarina” toimi professori Veijo Saloheimo. Kortista leikattiin kuponki ja annettiin raha ja hamekangaspaketti oli minulla. Koti-Karjala Perjantai 13.10.2017 5 Äiti sanoi Marille, että huomenna hän saisi mennä pikkusiskon kanssa hakemaan postin, jos tuntuu siltä, että he uskaltavat lähteä. s .
– Meillä on tarkoitus saada uusia ihmisiä riveihimme ja pyrimme koko ajan pitämään yhdistyksemme elävänä. Tällä kertaa mentiin luonnollisesti järjestönäkökulma edellä. – Entiseen kuntakeskukseen, nykyiseen Arppenpihaan tulisi panostaa ajatuksia ja ideointia, Lintunen myös viestitti. Muutamia päivämääriä yhdistysillassa nousikin julki: Liikuntahallilla järjestetään Suomi 100 -puurojuhla itsenäisyyspäivän aattona, sen tiimoilta on järjestöpalaveri 24.10. Hän myös muistutti, että kunta on ollut vahvasti mukana yritysten käynnistymisessä Värtsilän alueella. Kemien koulussa toimii tällä hetkellä luokat 1-4 ja niissä on noin 100 oppilasta. Vaikka on netin tapahtumakalenterit, lehti-ilmoitukset ja -jutut, Facebook-ryhmät, niin silti monen paikalla olijan mielestä viesti ei tavoita kohdettaan. Viimeinen sysäys oli syyskuun alussa tapahtunut vesivahinko. Sieltä raha tulee kylille ja järjestöille erilaisten hankkeiden kautta kunnan kannalta hyvinkin edullisesti: yhtä kunnan laittamaa euroa kohti tulee takaisin kolme EU-euroa. Sen valmistuttua yhdistys laajentaa toimintaansa myös yläkouluikäisten vanhempiin. – Emme saaneet heti tiedotetta asiasta ja asia alkoi levitä somessa, kertoo yhdistyksen puheenjohtajana aloittava Lea Partanen. TIEDOTTAMISESSA todettiin olevan aukkoja. Kokousväki sai tekninen johtaja Jorma Bergiltä myös infoa sisäilmatilanteesta. Värtsilän Pitäjäyhdistyksen Matti Jaatinen ja Anneli Kunnas kyseenalaistivat kunnanjohtaja Olli Riikoselle Tohmajärven kunnan toimet kotikylällään. – Yhdistyksen tarkoituksena on toimia lasten asioiden puolestapuhujana sekä lisätä ja helpottaa kotien, koulun, esikoulun ja mahdollisesti muiden toimijoiden välistä keskustelua ja yhteistyötä. Värtsilän Kotiseutuyhdistyksen Erkki Lintunen halusi, että Värtsilä -nimi nostettaisiin Niiralan edelle ajettaessa alueen tunnettavuutta. Leskinen kannusti yhdistystä tekemään jäsenhankintaa joka vuosi, sillä koulun piiriin tulee koko ajan uusia vanhempia ja entisiä lähtee. Kemien koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana aloitti Lea Partanen ja sihteerinä Sanna Ahlqvist.. Haluamme vanhempien äänen kuuluviin päätöksenteossa. Yhdistyksen hallitus kuuntelee jäsenistön toiveita yhdistyksen toimintaan liittyen. päivä. RAHAAKIN kylien kehittämiseen kyseltiin ja ehdotettiin kylien kehittämisrahaston perustamista. Väistö toivoi järjestöjen vastuuhenkilöiden kokoontumisia yhteisiin neuvotteluihin keskinäisen yhteistoiminnan kehittämiseksi. Ajatuksissa on myös yhteistyötapahtumia MLL:n kanssa, kirpparia ja erilaista kausiluonteisia tapahtumia, Lea Partanen hehkuttaa. Partasen mukaan yhdistys haluaa olla mukana suunnittelemassa uutta koulua. – Tapahtumia on joskus joka ilta viikossa ja päällekkäin ja joskus menee pitkä aika, että ei ole mitään. YHDISTYKSEN perustava kokous valitsi hallitukseen Partasen lisäksi varapuheenjohtajaksi Suvi Kortelaisen, sihteeriksi Sanna Ahlqvistin ja rahastonhoitajaksi Karina Styborgin. – Kun Kemien uusi koulu valmistuu, on järkevää kuljettaa oppilaat Kemieen, Riikonen vastasi. Hän uskoi järjestöistä löytyvän halua toteuttaa yhteiset kokoontumiset. Kemien koulu sai vanhempainyhdistyksen Joensuun alueellisen vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Leena Leskinen evästi alkavaa yhdistystä. Useammassa puheenvuorossa kuitenkin todettiin, että tällaisen rahaston tehtävää hoitaa Leader-rahaa kanavoiva Keski-Karjalan Jetina ry. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Vuokko Väistön toivoi puheessaaan kiinnitettävän asiaan huomiota, kun Kemietä lähdetään kehittämään. Koti-Karjala 6 Perjantai 13.10.2017 TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Järjestöt oli kutsuttu rakentamaan kuntastrategiaa Tohmajärven kunnanvirastolle viime tiistaina. Värtsiläläiset on nostanut puolustuskannalle koulun lakkautuskaavailut ja tunne kylän alasajosta. Ennen perustavaa kokousta Joensuun alueellisen vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Leena Leskinen evästi alkavaa yhdistystä. Joulunavaus, jossa järjestöt ovat mukana järjestetään Tohmajärvellä marraskuun 17. Keskustelussa etsittiin keinoa myös siihen, miten vältettäisiin eri tapahtumien päällekkäisyydet. VÄRTSILÄN suunnalta oltiin liikkeellä puolen kymmenen hengen voimin, Värtsilän kotiseutuyhdistyksen ja Värtsilän Pitäjäyhdistyksen porukalla. YHTENÄ huolenaiheena oli kokoontumistilojen puute. Kunnan kehittämispäällikkö Liisa Laasonen kertoi tietoja löytyvän myös yhdistysrekisteristä. – Kuulin yrittäjäillan terveisinä, että Tikkalaa ja Kemietä vain kehitetään ja muut kylät saavat olla työssäkäyntialuetta, pitäjäyhdistyksen puheenjohtaja Matti Jaatinen latasi heti alkuun. Perustamisen alkusysäyksenä toimi vanhempien huoli koulun sisäilmatilanteesta. Esimerkkejä Leader-rahalla toteutetuista kehittämishankkeista mainittiin muun muassa Värtsilästä, Murtoilta kuin Akkalasta. – Hyvillä mielin olemme lähdössä viemään yhdistystämme eteen päin. Kunnanjohtaja Olli Riikonen puolustautui toteamalla, että koko Tohmajärvi on Joensuun työssäkäyntialuetta, josta Onkamo ja Tikkala ovat kohtuullisen matkan päässä ollen potentiaalista kunnan kehittämisaluettakin. Kokoontumisia hän piti aiheellisena, josko talvellekin saataisiin jotain yhteistä ohjelmaa. Tiedottamista on kehitettävä, Anneli Kunnas painotti. Koulun osalta kunnanjohtaja totesi, että Peijonniemen lakkautuksen yhteydessä Värtsilän koulu turvattiin kuljettamalla oppilaan Kemien sijaan sinne. Kritiikkiä värtsiläläisiltä sai myös kunnan vuokratalojen piha-alueiden kunto, johon Riikonen totesi löytyvän lääkkeet teknisen toimen puolelta. – Kun barrikadeille on noustu ongelmien takia ja ne on ratkaistu, on hyvä järjestää myös kivoja tapahtumia, Leskinen opasti. Tukea Vuokon puheeseen antoi Tohmajärven Yrittäjien puheenjohtaja Sari Mikkonen todeten esimerkiksi Hämärätorin olevan yksi esimerkki yhdistysten yhteistyöstä. Sari Mikkonen kertoi jakavansa kyllä tietoa, kunhan saisi yhdistysten yhteystietoja. Yhteistyö ja tiedottaminen pinnalla järjestöillassa TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Kemien koulun oppilaiden ja eskarilaisten vanhemmat perustivat koululleen vanhempainyhdistyksen. Ilta eteni pitkälti samalla formaatilla kuin edellisellä viikolla pidetty yrittäjäiltakin ( Koti-Karjala 11.10.). Esikoulussa on 30 lasta
– Jo silloin oli onneksi vahvoja tutkimustuloksia, että sydäntaudeille on muutamia perinnöllisiä riskitekijöitä: korkea kolesteroli ja korkea verenpaine. EDUSKUNNASSA puidaan parhaillaan uutta alkoholilakia, jossa eniten erimielisyyttä kansanedustajilla on ruokakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuudesta. Pekka Puska Pidetään huoli terveydestämme Keskustelu asiantuntijoiden kanssa jatkui kahvikupposen äärellä. Nyt Suomi ja muut Pohjoismaat ovat äitien ja lasten hyvinvoinnissa maailman kärkimaita. Jo nyt poliisin hälytystehtävistä 50 00060 000 johtuu alkoholista. Ennaltaehkäisy on kestävän kehityksen keino. Dennis Nylund (oikealla) ja Jani Martikainen esittelivät ja maistattivat juomia, vastapaistettua ruisleipää ja muita sydänystävällisiä tuotteita.. – Tämä työ on kannattanut. – Näiden lisäksi riskitekijä on tupakka. – Nyt syödään kasviksia ja vihanneksia, jotka olivat miehille aikanaan kanin ruokaa. SYDÄNTAUTI oli yleinen keski-ikäisten vaiva viitisenkymmentä vuotta sitten. Sairaalassa hoito oli hyvää, mutta olisi keskityttävä ennaltaehkäisyyn. – ELINTAPOJEN muuttaminen on yhteistä. PAIKALLISTA viihdettä tapahtumaan toivat Kahden tähden teatterin Mervi Venäläinen ja Teemu Jaatinen, joiden Tulitikkuja lainaamassa -esitystä säesti Kuisma Lipponen. – Kolesterolitaso on laskenut, verenpaine on laskenut ja tupakointi on vähentynyt. – 1970-luvun alussa tutkimuksessa kysyttiin nuorelta mieheltä, ahdistaako rasituksessa rintaa. – Samaan aikaan Suomen terveys on parantunut ja elinikä on kaksinkertaistunut noin 40 vuodesta yli 80 vuoteen. – Sodan jälkeen tuli uusi ongelma, krooniset taudit. Kuvassa etualalla toinen oikealta Attendon Rääkkylän vastaava lääkäri Altti Alastalo. PEKKA PUSKA palautti kuulijat menneisiin vuosiin ja vuosikymmeniin, onhan ihmisten elämä ja terveys muuttunut merkittävästi Suomen itsenäisyyden alusta tähän päivään. Yhä useampi suomalainen voi viettää hyvin ansaittuja eläkevuosia. – Sadan vuoden aikana köyhä Suomi on noussut maailman hyvinvointivaltioiden joukkoon, hän mainitsi. Pekka Puska tuli projektin johtajaksi 1977. – Ennaltaehkäisy on kestävän kehityksen keino, kiteytti Tohmajärvellä vanhustenviikon tapahtumassa puhunut Pekka Puska. – Virosta tuodaan alle viisi prosenttia Suomessa juodusta oluesta. Mukana keskustelussa olivat myös Attendon Rääkkylän vastaava lääkäri Altti Alastalo, joka esitteli Attendon toimintaa Tohmajärvellä, sekä Siun soten Tohmajärven terveysaseman avoterveydenhuollon osastonhoitaja Sirpa Niiranen. Vasta nelikymppisenä alkaa ahdistaa.” – Ei taida olla ihan normaalia vanhenemista, että alkaa rintaa ahdistaa ja keski-ikäisiä kuolee sepelvaltimotautiin. – Tajusimme, että PohjoisKarjalassa oli valtavasti sydänkuolleisuutta, jota hoidetaan sairaalassa. – Pohjois-Karjalan sanoma levisi koko Suomeen, ja koko Suomen terveys on muuttunut. – Myös alkoholin kokonaiskulutus oli äärettömän paljon vähäisempää siihen aikaan. Hän vastasi: ”Ei vielä, olen kolmekymmentä. Nämä miehet, jotka ennen kuolivat sydäntauteihin, eivät he olleet lihavia. – Pidetään huoli terveydestämme ja pidetään huoli sydämestämme, niin se hoitaa meitä. – Suola on keskeinen verenpaineen nostaja, joten huomattiin, että jotakin tarvitsisi tehdä ruokavalion ja tupakoinnin suhteen. Puska mainitsi, että 1950luvun lopusta alkoholinkulutus on nelinkertaistunut, mutta haitat ovat enemmän kuin nelinkertaistuneet. – Kun kävin kansaja peruskouluissa ja kysyin, kuinka monen isä on kuollut sydäntautiin, monta kättä nousi pystyyn, Puska muisteli. MAAKUNNASSA toteutettiin vuosina 1972-1997 kansanterveyden edistämishanke, Pohjois-Karjala-projekti, jonka tavoitteena oli parantaa suomalaisten elintapoja. Jos ne tuodaan kauppoihin, tarvitaan lisää poliiseja. – Tulen tekemään kaikkeni, ettei vahvoja alkoholeja tuoda kauppoihin. Koti-Karjala Perjantai 13.10.2017 7 TOHMAJÄRVI Tuija Marienberg Vanhustenviikon päätteeksi sunnuntaina Tohmajärvellä järjestettiin keskustelutapahtuma, jonka alustajaksi oli saapunut Pohjois-Karjala -projektin toteuttaja, lääketieteen tohtori ja kansanedustaja Pekka Puska. – Sokerin, limsan ja karkkien lisääntyminen on huoli. Musiikkia tarjosi pianon äärellä Matilda Nikkinen sekä kahvikonsertissa KeskiKarjalan Musiikkiopiston soittajat Mira Makkonen, Marika Lehikoinen ja Kaisu Kinnunen, johtajanaan Saila Kinnunen. Pekka Puska muistutti, ettei alkoholin tuontia Virosta saa käyttää keppisyynä. Kunnallisen neuvolajärjestelmän aloittaessa 1940luvulla lapsija äitiyskuolleisuus oli Suomessa korkea. Valtavalla yhteistyöllä jatkettiin valistusta, Pekka Puska kiitteli. Asiantuntijat vastasivat yleisön kysymyksiin sekä Maiju Lassila -salissa järjestetyssä tilaisuudessa että tilaisuuden jälkeen Tohmajärven koulukeskuksen ruokalassa, Kemien Marttojen pullakahvien äärellä. ” Yhä useampi suomalainen voi viettää hyvin ansaittuja eläkevuosia. – Elimistö ei katso, tulevatko alkoholin haitat Koskenkorvasta vai viinistä. – Liikunnan vähäisyys ja ylipaino on uusi huoli. SUOMI on hyvää vauhtia menossa kohti savutonta Suomea, mutta edelleen Pekka Puskalla on lääkärinä huoli suomalaisten elintavoista
Sadesäiden ja itätuulten vuorottelu on tuonut monesti yöllä muuttavat hanhet paremmin näkösälle ja peltojen lepäilijämäärät ovat olleet ennätyksellisiä. Tämän jälkeen Karttunen kertoi yhdistyksen historiasta ja nykytilanteesta. Onneksi yhteistyö muiden pohjoiskarjalaisten yhdistysten kanssa on toiminut erityisesti kilpailujärjestelyjen suhteen. Kriisi kuitenkin ratkesi ja nykyään toiminta on eloisaa. Rääkkylän Reserviläiset juhlistivat 60-vuotispäiviään Reserviläiset juhlivat Rääkkylän Salonkävijöiden metsästysmajalla. Koko vuoden investointimenot ja myös lainaotto jäävät alle budjetin, koska TikkalanOnkamon alueen uuden päiväkodin rakentaminen alkanee vasta ensi vuoden puolella. Markku Halonen Hanhien muutto pitkittyy TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Tohmajärven kunnan verotulot ja valtionosuudet ovat kertyneet budjetoidusti. Kahdeksan kuukauden tulos Talouden vuosirytmi huomioiden hallitus arvioi, että koko vuoden 2017 tilikauden tulos muodostuu talousarvion mukaiseksi. Veikko Sallinen sai yhdistyksen viirin kiitoksena pitkäaikaisesta aktiivisesta jäsenyydestään. Juhlakokouksen päätyttyä hän antoi juhlaväelle myös mielenkiintoisen katsauksen Salonkävijöiden metsästysmajan historiasta ja nykytilanteesta. Juhlayleisö oli esitelmästä kiinnostunut ja se herätti runsaasti keskustelua. Yhdistys on jo kauan ollut erittäin aktiivinen toimija ampumaurheilun suhteen pärjäten menestysvertailussa monille paljon suuremmille yhdistyksille. Ampumaratatilanne Kuismissa aiheuttaa kilpailujen ja harjoitusten suhteen haasteita, kun uuden ampumaratalain sekä ympäristöluvan mukaiset vuotuiset laukausmäärien rajoitukset ovat hyvin tiukat. JUHLANSA YHDISTYS aloitti syyskokouksella, jossa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Hyvin sujuneet juhlat saivat arvoisensa päätöksen ja juhlavieraat palasivat tyytyväisenä koteihinsa. Virallisen juhlatilaisuuden jälkeen lämminnyt sauna antoi myös mahdollisuuden rentoutumiseen ja vapaaseen illanviettoon. 2018 kunnan taloudenpidolle haasteita asettavat supistuva tulovirta pienenevien verotulojen ja valtionosuuksien supistusten seurauksena. Ruokailun jälkeen yhdistyksen jäsen FM Jarkko Koukkunen esitelmöi meneillään olevan väitöskirjatutkimuksensa pohjalta aiheesta ”Poltetun maan taktiikan käyttö talvisodassa: Pohjoisen Suomen hävitystoiminta”. Joutsenetkin ovat olleet tänä syksynä tavallista paremmin esillä. Sallisen ansiota oli myös juhlapaikan sekä -ruokailun järjestäminen, josta yhdistys on suuresti kiitollinen. SYYSKOKOUSOSION jälkeen juhlavieraille tarjoiltiin maanpuolustushenkeen kuuluvasti tukeva ateria, joka sisälsi hernekeittoa ja pannukakkua. Värtsilän hanhien joukossa nähtiin viimeksi eilen harvinaisempi punakaulahanhi. Isoja kerääntymiä on tavattu vielä esimerkiksi Joensuun Iiksenniityltä ja Värtsilän laaksosta. Lisäksi kokousväki keskusteli erityisesti Rääkkylän reserviläisten keskeisestä toimintamuodosta ammunnasta. Hanhimuutto jatkuu vielä jonkinmoisena aina selvempään säiden kylmenemiseen saakka. Aikanaan toiminnan ollessa aallonpohjassa putosi jäsenmäärä noin kahteenkymmeneen ja vaarana oli jo yhdistyksen sulauttaminen muihin lähialueen toimijoihin, kun halukkaita puheenjohtajiakaan ei ollut löytyä. Osavuositulos on budjetoitua parempi. YHDISTYKSEN puheenjohtaja Mika Karttunen aloitti juhlallisuudet toivottamalla juhlaväen tervetulleeksi. Kiteen reserviläiset luovuttivat rääkkyläläisille yhdistyksensä viirin kiitoksena yhteistyöstä ja onnentoivotuksena tuleville vuosille. 200-400 linnun kerääntymiä on tavattu monessa paikassa. KOKOUKSESSA myös jaettiin kunnianosoituksia. Johtokunnan koostumus säilyi kokouksessa entisellään. Jarkko Koukkunen Kiteen reserviläisten puheenjohtaja Mika Matikainen, oikealla, luovutti rääkkyläläisille yhdistyksensä viirin, jonka vastaanotti puheenjohtaja Mika Karttunen. Valkoposkihanhien päämuutto on jo sivuuttanut maakunnan, mutta sitä huolimatta lintuja tuntuu edelleen riittävän. Syksyisestä säästä huolimatta oli moni yhdistyksen aktiivijäsen saapunut paikalle juhlapäivää viettämään. TULEVAISUUDESSA v. Hanhien syysmuutto on ollut tänä syksynä tavallista näyttävämpää. Epävarmuutta kunnan ensi vuoden menoissa aiheuttaa maakunnallisen sote kuntayhtymän menokehitys. Yleisimmän hanhilajin valkoposkihanhen muutto virkistyi jo kolme viikkoa sitten ja jatkuu edelleen. Salonkävijöiden tilava ja moderni metsästysmaja tarjosi kokoukselle loistavat puitteet. Verotuloja kertyi 9 556 538 euroa ( 68,8 %) mikä 371 000 euroa vähemmän kuin viime vuonna. Muut reserviläisyhdistykset muistivat Rääkkylän reserviläisiä vuosijuhlien aikana. Viimeisen viikon aikana muutolla ovat olleet enemmässä määrin myös metsäja tundrahanhet. Laulujoutsenten seassa on ollut poikkeuksellisen paljon itätuulten tuomia pikkujoutsenia, joista tosin suurin osa pysähtyi vain hetkeksi maakuntaan viime viikolla. Juttu luisti, sauna lämpeni ja makkarat paistuivat nuotiopaikalla. Idänpuoleiset tuulet ovat ohjanneet näiden yleensä Laatokan päällä lentävien hanhien muuttoa Suomen puolelle. Koti-Karjala 8 Perjantai 13.10.2017 Syksyisenä lauantai-iltapäivänä 7.10. Esitelmätilaisuuden jälkeen seurasi juhlien virallisen osuuden päättäneet kakkukahvit, jonka jälkeen juhlavierailla oli mahdollisuus saunomiseen ja vapaaseen illanviettoon. Kuismiinkin on kuitenkin tukeuduttu erityisesti muutamissa syksyisin järjestetyissä kilpailuissa. Tohmajärvellä vakaa talous. Yhdistyksen tilanne on kohtuullisen hyvä, sillä sen jäsenmäärä on jo jonkin aikaa pysytellyt reilussa 40 jäsenessä ja toimintaakin riittää runsaasti. Niillä on ollut kolme parempaa muuttopäivää ja lisäksi parvia on tavattu pelloilta lepäilemästä ennätyksellisiä määriä. Laulujoutsenten päämuutto ajoittunee lokakuun loppupuoliskolle. Valtionosuuksia kunta on saanut kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana 11 625 168 euroa (67,0 %), mikä on 328.000 enemmän kuin viime vuonna samalla tarkastelujaksolla. Rääkkylä on järjestänyt perinneammuntalajien piirinmestaruuskilpailuja Outokummussa ja Ilomantsissa. Ilta jatkui rennoissa tunnelmissa. Juhlatilat mahdollistivat sujuvan kokoustamisen, ruokailun ja esitelmöinnin. Viirin luovutti Kiteen reserviläisten puheenjohtaja Mika Matikainen ja sen vastaanotti Rääkkylän reserviläisten puheenjohtaja Mika Karttunen. Syyskokouksen lopuksi käsiteltiin myös kuluneen kauden ampumakisamenestys. Kunnan taloudentila on vakaa. Vu o s i k a t e t t a k e r t y i 2 213 794 ( 124,7 %) jaksotettujen poistojen jälkeen 8 kuukauden tulos oli 1 605 445 euroa. Rääkkylän Reserviläisten edustajat menestyivät vuoden 2017 aikana useissa reserviläisampumalajeissa aina kansalliselle tasolle saakka. Tarkoituksena oli juhlistaa Rääkkylän reserviläiset ry:n 60 vuotta kestänyttä taivalta. Hallitus katsoo, että taloudelliset tavoitteet, suhteessa vuoden 2017 talousarvioon, on saavutettu ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana. kerääntyi maanpuolustusväkeä Rääkkylän Salonkävijöiden metsästysmajalle. Investointimenot olivat -639 287 euroa
Teen sen silti! Jos ihmishenkiä alkaa mennä, karhu on todennäköisesti aiheuttaja. Jos eläin ilmestyy pihapiiriin, antakaa sen pitää ekologisesti pikkujyrsijät kurissa, eikä tarvitse ruokkia” Kitekatilla tai Sheballa”! Eläin on helppo tunnistaa jäljistään, jotka ovat epämääräisenä rykelmänä. Jossakin vaiheessa kantojen notkahduksen on tultava, ja se on nyt totisinta totta! Älkää vain syyttäkö yksin ilvestä! Suurin jyrsijämme on majava, joka on meillä kanadanmajava. Kanta on niin tiheä, että emoja pentuineen elelee, reviirit toisiaan sivuten. Yksi vaikea talvi säiden suhteen ja huono jäniskanta voivat puolittaa tupsukorvien määrän! HIRVI ON MEILLE tärkein riistaeläin, ja sitä on metsästetty 60 vuotta. Metsästyksellä ei ole mitään merkitystä lintukantoihin! Se on myös tutkimuksin todettu! Johtopäätöksenä voi sanoa, että suomalainen metsästysseuratoiminta on tuhonnut kansalliskoiramme, suomen pystykorvan, pikinokan, käytön eränkäynnissä! Suomi tulee 100-vuotiaaksi, näinkö kansallista, alkukantaista aarrettamme, kateellisesti kohdellaan. Siis yhtään ei ole karannut! Kalloja on melko paljon! NÄÄTÄELÄIMISTÄ suurin, ahma, myös osmaksi kutsuttu, on palannut eläimistöömme. Linnut ovat suurikokoisimpia ja helpoimmin havaittavia ympärivuotisia asukkeja. KESÄ OLI, mitä oli! Aurinkolaseja olisi tarvinnut vain silloin, kun ne eivät olleet mukana. Erikoisesti saukon tuleminen takaisin on ilahduttava asia! Uskoisin sen vaikuttavan myös minkkikantoihin hillitsevästi. Vuotta vanhemmat emolinnut ovat kokeneita poikastensa hoitajia. Hilleri on kaakkoinen laji, joka tulee ja häipyy. Alkuvuosina voi puhua eränkäynnistä; ei hötkyilty, ei ollut yhteydenpitovälineitä, ei ollut metsäautoteitä, ei ollut kulkuvälineitä, ei ollut koiria, ei ollut rähinöitä, eikä ollut hirviä! Nyt hirvestä on kehittynyt tuhoeläin, joita pitää tappaa mahdollisimman paljon, jotta saa mahdollisimman paljon lihaa, jotta pääsee eroon hirvituhoista. Itselleni se metsästyshistoria on tuttu, sillä olen tuon ajanjakson mukana kulkenut. Pesivä kanta oli pieni, mutta poikueet näyttivät onnistuneen kohtuullisesti. Liha on erinomaista, monilla eri tavoilla laitettuna ja nahka on vahva turkis. Myös tulevana talvena myyrät helpottavat lintukantojen elpymistä. Metsästys on muodostunut välineurheiluksi! Huomiota kiinnittyy erityisesti metsästyksen järjestelyihin! Me oranssipipot pidämme käsissämme tappavan tehokkaita aseita! Miksi joillakin seurueilla on vahtitornit on asetettu yleisten teiden varsille siten, että niistä ei voi ampua kuin tielle, tai tien yli. Nyt kaikki kortit kuoletettiin, eikä kaikille korttia edes annettu! Paikalliset rhy:t eivät hyväksyneet kaikkia kurssille osallistuneita valvojiksi! Ei viitsi edes kysyä; miksi. Nyt on menossa voimakas lisääntymisjakso! Eläin on minkin kokoinen, hallavan ruskea, harmaanaamainen, kutsutaan myös lahokkaaksi. Itse olen opetellut majavan elintavat, ja käytän tappavia rautoja tai haulikkoa. Ne myös aiheuttavat pahimmillaan isojakin tuhoja vedenpintojen säännöstelyllä. Pikku pinkaisu ja peittäytyminen on hyvä taktiikka! Rusakkokin on huonossa hapessa. Karpalot eivät ehdi kypsyä, joten sato on parhaimmillaan ensi keväänä. Lopulliset vaikutukset luonnossa nähdään viiveellä, mutta ihmeellisesti jatkuvaa veden tuloa se on kestänyt. Viisi vuotta sitten koulutettiin metsästyksen valvojia Keski-Karjalankin alueelle kymmenittäin. Lupailin hyvää marjavuotta, kanalintukantojen nousun alkua ja susiasioiden ajautumista lähemmäksi umpikujaa. ”sänkipojat” pyörivät ajokoirien jaloissa ja järjestävät ajurille kinkkisiä tilanteita. Kuva Tuomo Arovainio. Valvovat viranomaiset ovat kovan paikan edessä, jos valvonnassa on lepsuiltu. Ennätys lienee Lieksan pesue, viisi pikku nallea! Paljastan julkisesti hulluuteni (on helpompi elää, kun kaikki tietävät)! Ensi syksyksi Pohjois-Karjalaan 200 kaatolupaa!!! Ilves olkoon omissa oloissaan. Kuka vastaa vahingosta, ampuja, metsästyksenjohtaja vai se ”joku muu”. Luonto järjestelee, ihminen hölmöilee Karpalot eivät ehdi kypsyä syksyksi. Joitakin välivuosia on ollut, mutta hermolla olen pysynyt. Näyttää välillä kolmijalalta. En ryhdy provosoimaan! No, juuri päätin, etten käy petoasiassa ketään ärsyttämään. Puolukan marjasato on erittäin runsas. Lakkoja oli kohtuullisen hyvin.. Majava on arvoeläin kalloaan myöten. Pidän kanalintukantojen seuraamista selkeänä ja varmana tapana kotoisten lajiemme suhteen. Isommista jyrsijöistä metsäjäniskannat jatkavat supistumistaan kolmatta vuotta! Keväiset jänispoikueet tuhoutuivat jokseenkin täydellisesti, mutta ns. Pikku kaapaisuja on tapahtunut vuosittain, eikä pahinta voi loputtomiin välttää! Pentumäärät ovat poikueissa lisääntyneet ja useat emot lisääntyvät vuosittain. Kanta-arviot, paikallisten voimien tekemänä, poikkeavat viranomaistahon arvioista niin paljon, ettei uskoisi puhuttavan samasta asiasta. Voi sanoa, että hukkanen paistattelee päivää, kun sanan säilät sivaltelevat eri medioissa, erikoisesti ”somessa”. Koti-Karjala Perjantai 13.10.2017 9 Aivan aluksi pitää päivittää keväällä tekemäni arvailut tulevasta kesästä, luonnon näkökulmasta katsottuna. Yleinen trendi näätäeläimillä on laskeva, saukkoa ja hilleriä lukuun ottamatta. Paikoin, Länsija Pohjois-Suomessa vallitsevana on alkuperäinen, eurooppalainen. PIKKUJYRSIJÖILLÄ näyttää menevän suhteellisen hyvin, ja se näkyy kanalintujen poikueiden koossa. Käsittääkseni näin on käynyt! Marjastus on onnistunut hyvin. Susi on peto, joka ei kylmäksi yleensä ketään jätä. Nämä ”kanadalaiset” ovat isokokoisempia ja nopeampia lisääntymään. Se on voimakas vekkuli ja armoton tappaja, kun sille päälle sattuu. Pahalta tuntuu kuulla, että eläimiä ammutaan veteen, ja jätetään oman onnensa nojaan. Miksi, itsepintaisesti, tungetaan metsästämään alueille, jotka eivät ole soveliaita kyseiseen jahtiin. Erkki Arovainio Metsot ovat metsiemme jalointa riistaa. Kaksi kertaa olen saanut riistakameran linssille tämän ikuisen vaeltajan, ison uroksen! Reviiri on tuhansien neliökilometrien laajuinen, esim. Halukkaat ovat saaneet rasioita pakastimiinsa vähintäänkin riittävästi ja monipuolisesti. Molemmilla tavoilla saanto on ollut täydet 100 prosenttia. koko KeskiKarjalan! Jokaisessa kylässä ei todellakaan ole ikiomaa ahmaa! Ahmoilla menee hyvin poronhoitoalueen ulkopuolella. Jos eläin osuu saaliiksi, olet velvollinen ilmoittaman sen Suomen riistakeskukseen, niin harvinainen se on muualla Suomessa! SUURPETOIHIN kuuluvista ahma tuli käsitellyksi näätäeläimien yhteydessä
Keski-Karjalan musiikkiopiston nuoret muusikot kävivät viikon aikana ilahduttamassa soitollaan ja laulullaan hoivakotien asukkaita. Yksi kierros on kilometrin pituinen. Vanhustenviikkoa vietettiin tällä kertaa teemalla ”Ikäpolvet yhdessä”. Vanhustenpäivä on aina lokakuun ensimmäinen sunnuntai ja sitä seuraava viikko on Vanhustenviikko. – Koulunkäynti on tärkeää, mutta myös puhdas juomavesi, luettelee Aleksi. Otto juoksi neljä kierrosta ja sai kävelypassiinsa neljä tarraa. Kilometrejä kävelemällä koululaiset kartuttavat rahasummaa, joka tänä vuonna kohdentuu Afrikkaan. – Rahaa hyvään tarkoitukseen saamme lahjoittaa 550 euroa, iloitsee Sihvonen. Ilman juomaa ja ruokaa ei ole kouluakaan. Koululaisten tempauksella rahaa hyväntekeväisyyteen Näin kierroksia karttuu. Kävelyaikaa oli tunti, jonka oppilas sai kävellä tai juosta omaan tahtiinsa. Näin tuetaan lasten perusoikeuksia ja hyvän elämän edellytyksiä aivan konkreettisesti. Opettajat laskevat kilometrejä ja kannustavat koululaisia (kuvassa kolmosluokkalaisia). Tänään on melkein tavallinen, viikon viimeinen koulupäivä Rääkkylässä. Tuotoilla Unicef rakentaa lapsiystävällisiä kouluja, hankkii tarvittavia välineitä ja kouluttaa opettajia 13 Afrikan maassa. Aleksilla ei vielä ole sponsoria, mutta hän meinaa hankkia sellaisen. Se koulu, joka suhteutettuna oppilasmäärään on kävellyt eniten, saa palkinnoksi Timo Parvelan tarinakonsertin. Jokaisen kierroksen jälkeen oppilas saa tarran kävelypassiinsa. Rääkkylässä reippailu maailman lasten hyväksi liikutti koululaisia eskarilaisista yhdeksäsluokkalaisiin. Suomessa on vietetty vuodesta 1954 lähtien vanhustenpäivää. Unicef-kävely tarjoaa yhteisöllisen ja hauskan tavan tukea lasten kouluun pääsyä. päivänä järjestettyyn Unicef -kävelyyn osallistui koko Rääkkylän peruskoulu. Tärkeimmäksi nuori mies meinaa ensin nostaa jalkapallon, mutta päätyykiin moninaisempaan pohdintaan. UNICEF -KÄVELYN idea on rantautunut Suomeen Hollannista. lle. – Ollaan käsitelty lasten oikeuksia, selventää luokanopettaja Mari Hietanen. Kilometrejä voi kertyä yli kymmenenkin, mutta keskimäärin koululaiset kävelevät tunnissa viisi kilometriä. – Oli kivaa juosta, puuskuttaa tohkeissaan esikoululainen Otto Löfgren. SYYSKUUN 9. Nuoret soittajat viihdyttivät ikäihmisiä Anette Haverinen ilostutti vanhuksia Kesälahtitalolla. Koti-Karjala 10 Perjantai 13.10.2017 RÄÄKKYLÄ Uuna Kainulainen Lasten iloiset äänet kantautuvat parkkipaikalle asti. Vuonna 2017 Suomi viettää itsenäisyyden 100 vuotisjuhlaa. Myös oppilaskunta osallistuu hyväntekeväisyyteen jollain summalla. Yksi tarra tietää sovittua rahasummaa omalta sponsorilta. Lisäksi kaikki Unicef -kävelyyn osallistuneet koulut kilpailevat keskenään kävelymestaruudesta. Meillä maailman lasten hyväksi on kävelty vuodesta 1998 alkaen, Rääkkylässäkin jo toista kertaa. Jalkapallo 8 euroa, kouluvuosi 14 euroa, vihkot ja kynät 50:lle lapselle 22 euroa, mm. – On se aikamoinen juoksija, toteaa 7.luokkalainen Aleksi Multanen, joka itse juoksi kierroksen enemmän. Heistä joka toinen asuu Afrikassa. TÄNÄ VUONNA kilometrit kilahtavat Afrikkaan, Rääkkylästä niitä karttui reippaat 600. Myös Topi Laakkonen harmonikkoineen esiintyi Viherpolulla Rääkkylässä. – Oli sen jälkeen aika hiljainen luokka, kuvaa Hietanen tunnelmia. Niin, kaikki liittyy kaikkeen. Yhdeksäsluokkalaisilla on yhteiskuntaopin tunnilla ollut käsittelyssä suomalainen hyvinvointivaltio. Kun Otto näyttää passia omalle tukijalleen, sponsori lahjoittaa kilometrejä vastaavan summan Unice. Joukosta uupui vain Helsingissä retkellä olleet 8. Keski-Karjalan musiikkiopiston soittajanuoret ovat jo vuosia kiertäneet musiikinopettaja Kaisa Saaren johdolla elävöittämässä hoivakotien joskus harmaatakin arkea, eivät vain juhlaviikkoina, vaan läpi koko opintovuoden. KOULULAISET ovat voineet hankkia itselleen kävelysponsoreita, vanhempia, isovanhempia tai vaikka paikallisyrityksen. Arviolta 61 miljoonaa lasta maailmassa ei kuitenkaan käy koulua. Vuosittain tempaus liikuttaa noin 200 000 suomalaista lasta ja nuorta. – Se on etuoikeus, kun saa käydä koulua. luokkalaiset. Musiikkiopistossa on esiintyjäryhmiä ja sooloesiintyjiä aloittelijoista jo pidemmälle ehtineisiin muusikonalkuihin.. Koulutunnilla katsottiin video ja keskusteltiin lasten tilanteesta täällä ja muualla. Musiikkiesityksistä nautittiin Rääkkylässä Viherpolulla, Kiteellä Kesälahtitalolla sekä Tohmajärvellä hoitokoti Aatoksessa ja Takkunurmen tuvassa. Nyt pitäisikin jo malttaa pysyä aloillaan, sillä tunnin kävelyurakka on päättynyt. Lisäksi koko koulu katsoi videon, jossa entinen lapsisotilas kertoi tarinansa. – Kyllä oppilailta tuli sellaista viestiä, että meillä on täällä oikeastaan kaikki varsin hyvin, tuumi opettaja Eveliina Sihvonen. Vaikka omaa sponsoria ei löytyisikään, ei se haittaa. Ennen varsinaista reippailua koululaiset ovat perehtyneet aiheeseen. Ahkerin juoksija oli Joona Pennanen yhdeksällä kilometrillä. Sponsori lupautuu maksamaan sopimansa summan jokaista käveltyä kilometriä kohden. Eikä sitä jalkapalloa. näitä asioita raha mahdollistaa. Se motivoi juoksemaan
– Sain kokea sen, kuinka tullaan yksin toimeen kolmen lapsen kanssa päivittäisellä 35 euron päivärahalla. – Haluan tarjotaan kiireettömän hetken asiakkailleni. – Osallistuin yrittäjävalmennuskoulutukseen, vaikka minulla ei ollut ajatustakaan laittaa . Viikon ammatti – Tämä on todella palkitsevaa työtä ja tässä oppii hurjan paljon itsekin ihmisyydestä. rma. – Kotikäynneille lähden vain silloin, kun asiakkaalla ei ole mahdollisuutta tulla tänne Muljulaan. – Palvelukodeissa asuville ikäihmisille tarjoan myös ulkoilutusmahdollisuutta. Kristan talo on ollut aiemmin hänen vanhempiensa omistuksessa. – Taloni pihapiirissä oli tila tyhjillään ja joku kurssilaisista heitti, että siihenhän kävisi hieronta. Kristan yrityksen nimi, Hyvän Olon Kristallisäde, pitää sisällään viittauksen paitsi hänen omaan nimeensä myös hänen äitinsä nimeen. Erilaisten ajatustyylien tiedostaminen auttaa ymmärtämään omaa reagointitapaa ja toisaalta johtamaan erilaisia ihmisiä. Projektin kautta koulutus järjestyi hänelle ilmaiseksi. Puskaradio on tuonut asiakkaita kaikkein tehokkaimmin, Krista toteaa hymyillen.. RANTASEN luennon ja sitä edeltävän work shopin oli tuottanut Tohmajärvelle Maija Lassila -teatterihanke. Kolmen viimeisen vuoden aikana kalenterin täyttyminen on tasoittunut sopivaan rytmiin. Krista Karasola ohjautui hieronta-alan yrittäjäksi monen palan loksahtaessa kohdalleen. – Tunnelman kokemiseen liittyy ajattelutapamme, aistihavainnot ja tunteet, Marjo Rantanen. – Huonon tunnelman vallitessa kustannukset kasvavat, tuottavuus ja tehokkuus laskevat ja asiakkaat kaikkoavat, Rantanen kärjisti. Tänne ei tulla tai täältä ei lähdetä minuuttiaikataululla. Kauniisti sisustettu ja rauhoittavan tunnelman luova tila antaa asiakkaille tilaisuuden pysähtyä kiireen keskellä ja rentoutua syvällisesti. rmaa pystyyn. Lähimmäisen kunnioittaminen on keskeistä ja koetan olla myös kannustava. Siitä se ajatus lähti muhimaan. – Myötätunnon puute kanssaihmisiä kohtaan on suurin uhka hyvän tunnelman kokemiselle. ilis tarttuu asiakkaisiin. – Hyvä tunnelma auttaa esimiehiä ja työntekijöitä tekemään parempia päätöksiä. Huonon tunnelman seuraamuksia työyhteisössä ovat Rantasen mukaan muun muassa konfliktien herkempi syntyminen, tyytymättömyys, stressin kokeminen ja vääriin asioihin keskittyminen. Klassisen hierojakoulutuksen omaava Krista tarjoaa myös monia muita hoitoja ja hoitokerrat räätälöidään aina asiakkaan tarpeiden mukaan. mielihyvän kokemuksiin ja se tehostaa oppimista. AURINKO saa hoitohuoneen kristallit loistamaan. Hoitotilanne ja asiakkaan tarpeet arvioidaan aina tilannekohtaisesti. Koti-Karjala ”Hoitajan työssä oppii ihmisyydestä valtavasti” KITEE Riitta Hakulinen Vajaa kymmenen vuotta sitten kiteeläinen Krista Karasola oli isossa elämän taitepisteessä. – Avioero pudotti minut tyhjän päälle. – Sellaisten sosiaalisten tunteiden kuten arvostuksen, varmuuden, yhteenkuuluvuuden ja reiluuden kokeminen vaikuttaa aivojen välittäjäaine dopamiinin tuotantoon. – Olemme ehkä unelmoijia, realisteja, tekijöitä tai kriitikoita. – Mainostaa minun ei ole tarvinnut itseäni missään vaiheessa. Perjantai 13.10.2017 11 TOHMAJÄRVI Riitta Hakulinen ”Hyvä tunnelma lisää luovuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta.” ”Tunnelmamuotoilulla voidaan vaikuttaa ihmisten kokemukseen tunnelmasta.” Näitä ajatuksia välitti yritysvalmentaja ja tietokirjailija Marjo Rantanen Tohmajärvellä syyskuussa pitämässään luennossa. Rantanen puhui luennossaan tunnelman merkityksestä työyhteisöissä, asiakaskokemuksissa ja ihmisten kohtaamisissa muutenkin. Asiat alkoivat kuitenkin järjestyä ja uudet palat loksahtaa kohdalleen kuin johdatuksesta. Kirjassaan Marjo Rantanen ottaa esille myös tunnelman vaikutukset aivokemiaamme ja sen myötä tunnekokemuksiin ja käyttäytymiseen. asiakas edellä. Lähellä on Muljulan eräja riistapolku ja voisin tarjota erilaisia kokonaisvaltaisia hyvinvointipaketteja. SEITSEMÄN vuotta yrittäjänä toiminut Krista pitää hierontavastaanottoa Muljulan kodin pihapiirin pienessä rakennuksessa. Asiakastilanteeseensa Krista on varsin tyytyväinen. Rantanen on julkaissut viime vuonna Tunnelmamuotoilu-nimisen kirjan, jonka perusideana on antaa tietoa, kuinka tunnelmaa johdetaan palvelumuotoilun keinoin. Koulutukseen kuuluvaa markkinointisuunnitelmaa tehdessä aloin kuitenkin ideoida mahdollisia vaihtoehtoja. Hoitojen jälkeen käymme hyvin syvällisiäkin keskusteluita. Ajattelutyylimme vaikuttaa huomiomme suuntautumiseen ja sen myötä päätöksentekoon ja elämäntyyliimme. Yritysvalmentaja Marjo Rantasen (oikealla) luentoon ja work shopiin osallistuivat mm. Tunnelmamuotoilua luotaavaan kokonaisuuteen osallistui parikymmentä yrittäjää, julkisyhteisöjen työntekijöitä ja muita aiheesta kiinnostuneita. Tunnelmamuotoilulla hyvinvointia työelämään ja vapaa-aikaan Krista Karasola yhdistää asiakkaan halutessa hierontaan kuumia kiviä. Niina Immonen, Sari Mikkonen ja Mervi Venäläinen. Hoitohuoneen lisäksi Krista tekee kotikäyntejä ja palvelukotikäyntejä. – Tässä työssä mennään aina ns. Dopamiini vaikuttaa mm. Krista on perehtynyt mm. Erilaisten laskelmien jälkeen Krista huomasi ehdottavansa työllistämisprojektista yhteydessä olleelle ihmiselle, että hän voisi lähteä hierontakoulutukseen Punkaharjulle. perinteiseen jäsenkorjaukseen, vyöhyketerapiaan, hermoratahierontaan, lymfaterapiaan ja kuumakivihierontaan. – Ihmisenä meillä on erilaisia vahvuuksia ja taipumuksia. Aina hoidon jälkeen asiakkaalla on mahdollisuus istua puoli tuntia kaikessa rauhassa ja juoda yrttiteetä. Se auttaa ihmisiä oppimaan paremmin ja lisää hyvinvointia. Työyhteisössä vallalla oleva tunnelma vaikuttaa myös asiakaskokemuksiin. Work shopissa osallistujat pääsivät arviomaan omaa ajattelutyyliään, joka vaikuttaa vahvasti toimintatyyliin. – On todella tärkeää ymmärtää, että henkilöstön . – Joka tapauksessa tärkeintä elämässä on tulla toista ihmistä puolitiehen vastaan, Marjo Rantanen tiivisti tunnelman muotoutumisen yhden perusperiaatteen. HYVÄ TUNNELMA lisää Marjo Rantasen mukaan tuottavuutta, tehokkuutta ja sitoutumista työpaikoilla. Työtä ei ollut ja oppisopimuksella hankittu rakennuspiirtäjän koulutus ei tuntunut kuitenkaan ihan omalta, Krista kertoo
Ohjaamo 2.0 -hankkeen lisäksi mukana olivat Kiteen kaupungin nuorisoja työllisyyspalvelut, Siun soten mielenterveysja päihdepalvelut, PKKY ammattiopisto Kitee ja oppisopimuskoulutus, Kiteen seudun mielenterveysseura ry., Keti Oy, Pohjois-Karjalan TE-toimisto ja Yhteen Hiileen -hanke. ”Ohjaamo johdattaa jatkoon, jos on omaa tahtoo, voi hommat nää ratkoo. Palkituksi tuli 21 pelaajaa ja lopuksi herkuteltiin kahvin, kakun ja jäätelön kera. Pesiskoulu: Ahkerina harjoittelijoina Vertti Hirvonen, Valtteri Vuorikari sekä Eino Mähönen. Kiteen Pallo palkitsi junioripelaajia perjantaina. Ohjaamo kokosi Linkille nuorten palvelut Seiskaluokkalainen Onni Karhunen pohdiskeli vaihtoehtoja koulutusvalinnoilleen ohjaamokoordinaattoreiden Sini Ahvensalmi ja Suvi Kainulainen kanssa Linkillä maanantaina.. F/G-tytöt: Kaudella kehittynein Martta Väkeväinen, Tunnollinen harjoittelija Selja Koivuniemi ja Sähäkkä pelisilmä Tuuli Riikonen. Olen maanantaisin Kiteellä ja käyn täällä myös tarvittaessa, ohjaamokoordinaattori Suvi Kainulainen kertoo. Suvi ja Sini suosittelevat katsomaan Youtubesta, kun räppäri Miikka ”Rontti” Marjamaa yhdessä Ohjaamo 2.0 -hankkeen kanssa esittää kappaleen Rasti matkan varrella. E-Pojat: Tsemppari/humoristi Aappi Alhainen, Tolpan poika Topias Kaksonen sekä Lyö, polttaa ja etenee Topi Halttunen. Tapahtumaan kävi koululaisia erityisesti 9-luokalta sekä opiskelijoita, nuoria ja aikuisia yli sata tutustujaa. KITEE Kari Sarkkinen Ohjaamopalvelut esittäytyivät maanantaina avoimien ovien merkeissä Nuorisoja yhteisötila Linkillä. – Ohjaamo-hanke toimii Pohjois-Karjalassa vuoden loppuun saakka. Asiat kyl etenee, kun tekee jotain niiden etee eikä lähde liikaa liitelee...”, Rontti räppää videolla. G-pojat: Kehittynein Iivo Parkkonen, Luottopeluri Oliver Kaksonen ja Paras Eeli Partanen. 40 ja Pohjois-Karjalassa yhteensä 11 kunnassa. F-Pojat: Taistelija Vili Rosti, Pikakiituri Minko Toropainen ja Luottopelaaja Saku Nenonen. Lisäksi vuoden 2018 alusta Te-palvelut ovat entistä vahvemmin mukana. – Jos et tiedä mistä aloittaa, aloita ohjaamosta, Sini Ahvensalmi heittää. Pelaajapalkinnot jaettiin seuraavasti: C-pojat: Kultainen maila Erkka Gröhn, Kultainen räpylä Valtteri Havukainen ja MVP Lassi Vasarainen. E-Tytöt: Kovaa puurtamista Anni Airaksinen, Mailavarmuus Iida Väkeväinen ja Pelinlukija Liinu Havukainen. Ohjaamoita on Suomessa n. Koti-Karjala 12 Perjantai 13.10.2017 KITEE Tuomo Flinkman KiPa-90 piti juniorikauden lopettajaiset perjantaina Vespelissä. Kiteen Pallo -90 palkitsi juniorit ja taustajoukot Perinteiset kymmenen kiertopalkintoa olivat myös jaossa. Valtakunnallisesti Ohjaamon tarkoituksena on tarjota matalan kynnyksen ohjauspalveluita alle 30-vuotiaille. Vuoden pesisperheen kiertopalkinnon saivat Pia Hjerppe ja Ismo Gröhn. Kiertopalkinnon saajia olivat Vuoden tuomari Jonne Matikainen, POPS -vetäjä Tapio Niskanen, Vuoden nuorisovetäjä Saku Havukainen, Vuoden jojo Sanna-Mari Mämmi, Vuoden pesisperhe Pia Hjerppe ja Ismo Gröhn, Kimmon maila Saku Halttunen, Lupaava nuori Niko Halttunen, Ekon räpylä Elmeri Purmonen, Lissun maila Veera Varonen ja Vuoden kannustaja Juhani Kurki. Samalla seura palkitsi paitsi pelaajia myös taustatyöhön osallistuneita. Keskeisiä teemoja ovat työ, koulutus, toimeentulo, asuminen ja vapaa-aika. Se jatkuu kuntavetoisena hankkeen loppumisen jälkeenkin. Palkitsemistilaisuudessa jaettiin kymmenen kiertopalkintoa ja 21 pelaajapalkintoa. Ohjaamon tarkoituksena onkin tuoda toimijoita yhteen
TV 2 TV 1 TV 1 TV 2 TV 1 TV 2 Maanantai 16.10. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bobo, pikku hamsteri 18.30 Koiramies kiertää Färsaarilla 19.00 Sportmagasinet 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 YLE TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Simon Reeve Irlannissa 21.50 Kino: Ristituulessa (16) 23.15 Tuulen tavoittelua 23.40 Uusi Kino: Kääntöpaikka (S) 23.48 Uusi Kino: Vapaa (7) Keskiviikko 18.10. 16.55 Tanskalainen maajussi 17.25 Strömsö 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Saara ja Sorsa 18.30 Skavlan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Minun New Yorkini 20.00 Let the Peoples Sing 22.30 Aika on meidän (12) 23.30 Dok: The key to Dalí TV-ohjelma sunnuntai 15.10. 11.00 Strömsö 11.30 Spotlight : Alihankintaa helvetistä 12.00 YLE TEEMA 12.00 Kulttuurimatkalla Italiassa 13.00 Walt Disney 13.55 Britannian monet kasvot 14.45 Jean Seberg, ikuisesti 15.40 Kotiseutu (7) 17.25 YLE FEM 17.25 Vem vet mest. 9 (12) 21.00 Docventures: Elokuvan esittely 21.04 Docventures: Vieraiden esittely 21.15 Docventures: Do Not Resist 22.11 Docventures: Jälkikeskustelu 23.10 The Late Late Show with James Corden 6.00 Aamusää 6.25 Huomenta Suomi 9.05 Mitä tänään syötäisiin. 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Skavlan 12.00 YLE TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Pakanamaa ja ekoterroristit 12.02 Arkistovieraana: Neil Hardwick 12.22 Mediakomppania: Uni ekoterrorista 13.00 Jäitä hattuun (7) 13.30 Matkamiehet Brydon ja Coogan Italiassa (7) 14.00 Matkamiehet Brydon ja Coogan Italiassa (7) 14.30 Ruokaratsia 14.55 Taideteosten salaisuudet 15.20 Kotiseutu (7) 17.25 YLE FEM 17.25 Vem vet mest. 8.00 Yle Uutiset 8.05 Avara luonto: Jääkarhun tarina 9.00 Yle Uutiset 9.05 Inhimillinen tekijä 9.55 Yle Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Dokumenttiprojekti: Fuocoammare – tuli merellä (12) 14.30 Uutisvuoto 15.15 Neiti Marple: Viimeinen juttu (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kriminalisti (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 22.00 Silta (16) 23.00 Ykkösaamu 23.40 Hiljainen todistaja (16) 0.40 Aistien haastaja 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 15.10. 6.52 Metkat Mesiläiset (S) 7.00 Tuttiritari (S) 7.08 Dinotassut (S) 7.23 Sasu (S) 7.34 Nalle 7.41 Timppa (S) 7.54 Olivia (S) 8.18 Galaxi 8.19 Tenavat (7) 8.26 Aika härdelli! (7) 8.38 Reetta ja Ronja (S) 9.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kandit 11.27 Kandit 12.00 Veljesten keittiössä 12.30 Tobias leipoo maailmalla 13.15 Kaapista ulos 13.50 Norjan kovin 14.30 Riistametsällä 15.15 Villi kortti: Jalkapalloetkot 15.30 Hobbyhorse Revolution (S) 16.30 Uusi Päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Tuhkimotarinoita: Jäänkö yksin. 9.10 Kauniit ja rohkeat (S) 9.35 Emmerdale (7) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05 Erilaiset perheet 13.30 Peter Nyman 14.00 Haaveiden talo hartiapankilla 15.00 Koko Suomi leipoo 15.55 Salatut elämät 16.25 Terve aamu 16.30 Meidän tarina 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.50 Ravit: Toto65 vihjeet 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit 23.00 Grillit huurussa (S) 0.00 Stand Up! (S) 1.00 Poliisit – kotihälytys (7) 2.00 Napamiehet (7) 2.30 Kanadan rajalla 3.00 Kanadan rajalla 3.30 Astral-TV 9.00 YLE FEM 9.00 Puk ja Herman Tanskan saaristossa 10.00 Kuka, mitä, milloin. Tiistai 17.10. 11.00 Närbild 11.30 Tusina tavaraa Suomesta 12.00 YLE TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 13.15 Historia: Ruoka-aikoja 14.10 Kantapöytä 15.00 Kansallisaarteen etsintä: Viivalla 15.15 Kotiseutu (7) 17.25 YLE FEM 17.25 Vem vet mest. (S) 7.25 Kaapo (S) 7.50 Ludovic (S) 8.03 Niksi-Nella (S) 8.11 Galaxi 8.12 Villi tulevaisuus (7) 8.34 Unna Junná 9.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kandit 11.27 Kandit 12.00 Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus 13.00 True sel. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Vikinglotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Rikospaikka 23.10 Billions (7) 0.20 Pinnan alla (12) 1.15 Twin Peaks (16) 2.15 Arrow (16) 3.10 NCIS: New Orleans (12) 4.05 NCIS: New Orleans (12) 5.00 Astral-TV 6.00 Lazy Town (S) 6.25 Tashi (7) 6.40 Disneyn esikoulu: So. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Clay Kids (7) 18.41 Avaruusapinat (7) 18.44 Nina Patalo (7) 18.51 Nina Patalo (7) 19.00 Spotlight 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 YLE TEEMA 20.00 Kulkurin synty 21.00 Historia: Kuuban tarina 21.55 Kino Suomi: Ariel (12) 23.05 Paluu 90-luvulle 5.55 Eränkävijät 6.25 Ylen Aamu-tv 9.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Yle Uutiset Uusimaa 11.07 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 11.14 Yle Uutiset LounaisSuomi 11.21 Yle Uutiset Häme 11.28 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.35 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.42 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.49 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.56 Yle Uutiset PohjoisSuomi 12.03 Yle Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.10 Alaston malli karkuteillä (7) 14.30 Ikimuistoinen: Leif Wager 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT : Lobbarit ilman rajoja 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Tulevaisuuden ruoka 20.00 Akuutti: Tautinen matka 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Vuosisadan Kulttuurigaala 23.05 Yle Uutiset Uutis-Suomi 23.15 Yle Uutiset 23.20 Oddasat 23.35 Ulkolinja: Kotiapulaiset orjina 0.30 Asvalttiviidakot 1.00 Puoli seitsemän 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 18.10. 6.54 Kuiske (S) 7.01 Neposen seikkailut (S) 7.12 Hau Hau, Piip ja Veli (S) 7.25 Babar ja Badun seikkailut (S) 7.36 Askarrellaan 7.42 Dinojuna (S) 8.08 Petteri Kaniini (S) 8.24 Galaxi 8.25 Lassie (7) 9.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kandit 11.27 Kandit 12.00 Riistametsällä 12.45 Tyttöjen erämaaseikkailu 13.30 Kun sydän särkyy 14.00 Ginan maailma 14.30 Satuhäät 15.30 Sohvaperunat 16.20 Luottomies (12) 16.30 Uusi Päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Hobbyhorse Revolution (S) 20.00 Uusi Päivä (S) 20.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 21.00 Villi kortti: Jalkapalloetkot 21.15 Jalkapallon Mestarien liiga: Manchester City – Napoli 23.55 Dok: Susijengi – koripallohuumaa 2017 0.25 Jalkapallon Mestarien liigan kooste 6.00 Aamusää 6.25 Huomenta Suomi 9.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Maajussille morsian 21.00 Meidän tarina 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Teknavi 23.05 Americans (7) 0.05 Pelimies 0.35 Meidän tarina 1.30 Isänmaan puolesta (12) 2.35 112 (7) 3.30 NCIS: New Orleans (12) 4.25 Hurjat sääilmiöt 5.00 Astral-TV 6.00 Lazy Town (S) 6.25 Tashi (7) 6.40 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä (S) 7.05 Lego Elves (7) 7.30 My Little Pony (7) 7.50 Madagascarin pingviinit 8.15 Lego Ninjago (7) 8.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 9.00 Junior MasterChef Suomi 10.05 Soppa365 10.15 Candice sisustaa 10.50 LIVE: Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Rikkaiden panttilainaamo 14.50 Hurjat rakkauskilot (S) 15.45 Leijonan luola USA 16.45 Remppa vai muutto 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. Sunnuntai 15.10. 19.50 Mikaelin naiset: Manna 20.00 Uusi Päivä (S) 20.30 Inside No. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Tosimiehet 21.00 112 uudet jaksot (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 Pinnan alla (12) 0.05 Bull (S) 0.55 112 uudet jaksot (7) 1.50 Tosimiehet 2.45 Twin Peaks (16) 3.45 Kohde (16) 4.40 NCIS: New Orleans (12) 5.00 Astral-TV 6.00 Lazy Town (S) 6.25 Tashi (7) 6.40 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (S) 7.05 Lego Jurassic World: Indominuksen pako (7) 7.30 My Little Pony (S) 7.50 Madagascarin pingviinit 8.15 Lego Ninjago (7) 8.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 9.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15 Candice sisustaa 10.50 LIVE: Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Heikoin lenkki 14.45 Hauskat kotivideot 15.40 Leijonan luola USA 16.40 Remppa vai muutto 17.40 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 Junior MasterChef Suomi 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Ylpeästi erilaiset (7) 23.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit 0.00 Pako (16) 1.00 Haapasalo ja kaverit (S) 2.00 Napamiehet (S) 2.30 Kanadan rajalla 3.00 Kanadan rajalla 3.30 Astral-TV 9.00 YLE FEM 9.00 Efter Nio 10.00 Minä olen muslimi 10.30 Vem vet mest. 9 (12) 8.05 Hello Kitty – Paratiisi 8.15 Heidi (S) 8.40 Muumilaakson tarinoita 9.05 Daltonit (S) 9.30 Paavo Pesusieni (S) 10.00 Manuela leipoo 10.30 Makujen viikonloppu 11.00 Koko Suomi leipoo 12.00 Teknavi 12.30 Maajussille morsian 13.30 Meidän tarina 14.25 Järjen jättiläinen 15.20 Mestareiden mestari 16.20 Game Night 17.20 Posse 18.50 Urheiluextra 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.15 Tähdet, tähdet 21.00 Mestareiden mestari 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 Rizzoli & Isles (12) 23.30 Billions (7) 0.40 Lakia ja rakkautta (S) 1.35 Mestareiden mestari 2.30 Pomo piilossa 3.25 Ketonen & Myllyrinne (12) 3.55 Ketonen & Myllyrinne (12) 4.25 Sekoilevat idiootit (12) 4.55 Sekoilevat idiootit (12) 5.00 Astral-TV 6.00 Lazy Town (S) 6.25 Tashi (7) 6.40 Tashi (S) 6.50 Lego Friends (S) 7.15 My Little Pony (S) 7.40 Rusty Rivets (S) 8.00 Madagascarin pingviinit 8.25 Lego Ninjago (7) 8.50 HS Lasten uutiset 9.00 Junior MasterChef Suomi 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 MasterChef Australia 12.30 Grillit huurussa (S) 13.25 Gladiaattorit 14.50 Veikkausliiga LIVE: Futiskierros 17.10 Team Ahma (S) 17.50 Idols 18.50 Kesän jatkot Tinnin ja Jekun kanssa 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Koko Suomi leipoo 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 9.10 Kauniit ja rohkeat (7) 9.35 Emmerdale (7) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05 Supernanny kiertueella 13.30 Tähdet, tähdet 15.15 Pelimies 15.45 Piilokamera 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Pitääkö olla huolissaan. TV 2 TV 1. 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 True Detective (16) 23.00 Stacey Dooley: Lastaan myyvät äidit (16) 23.35 Yle FOLK dokumentti: Oma poika 6.00 Aamusää 6.25 Huomenta Suomi 9.05 Mitä tänään syötäisiin. 6.52 Milli ja Molli (S) 7.17 Kimmo Kuu (S) 7.36 Runoja & rusinoita (S) 7.42 Pipsa Possu (S) 7.48 Raa Raa, leikkisä leijona (S) 7.58 Ryhmä Hau (S) 8.22 Viiru ja Pesonen (S) 8.35 Oktonautit (S) 8.59 Galaxi 9.01 Aappo ja Tööt (S) 9.08 Kesäleiri (7) 9.21 Tenavat (7) 9.28 Otso ja sopulit (7) 9.35 Urheiluhullut (S) 9.37 Galaxi Play 9.55 Tipu Touhukas (S) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Uusi Päivä (S) 11.08 Uusi Päivä (S) 11.36 Uusi Päivä (S) 12.05 Sohvaperunat 12.53 Yle Live: Lihamyrsky 13.28 Riistametsällä 14.10 Kalastajien kuninkaalliset 15.00 Villi kortti 15.50 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 16.15 SM-viikolta: X-trial 16.48 Korisliiga: Kataja – Salon Vilpas 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Dok: Susijengi – koripallohuumaa 2017 19.40 Luottomies (12) 19.50 Luottomies (12) 20.00 Hobbyhorse Revolution (S) 21.00 Tähtäimessä merivoimat 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Stacey Dooley: Lastaan myyvät äidit (16) 22.40 Gap Year (12) 23.25 Noin viikon uutiset 23.50 Silicon Valley (12) 0.20 Inside No. – keskiviikko 18.10.2017 5.55 Muisti: Wiiman kuuma lasti 6.25 Ylen Aamu-tv 9.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.05 Asvalttiviidakot 12.35 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.15 Kukonlaulusta kukonlauluun (S) 14.25 Ikimuistoinen: Esa Pakarinen 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Petturien lapset 19.45 Ruotsin salaiset huoneet 20.00 MOT : Lobbarit ilman rajoja 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Salainen metsäni (S) 22.30 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Yle Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 23.50 Puoli seitsemän 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 16.10. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Sadan vuoden lapset 18.30 Minä olen muslimi 19.00 Närbild 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Haastava äitiys 21.00 Efter Nio 22.00 Petos (16) 23.00 Murha Sandhamnissa (12) 5.55 MOT : Lobbarit ilman rajoja 6.25 Ylen Aamu-tv 9.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Yle Uutiset Uusimaa 11.07 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 11.14 Yle Uutiset LounaisSuomi 11.21 Yle Uutiset Häme 11.28 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.35 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.42 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.49 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.56 Yle Uutiset PohjoisSuomi 12.03 Yle Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.10 Maskotti (S) 14.30 Ikimuistoinen: Georg Malmsten 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Muisti: Wiiman kuuma lasti 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Nomadien matkassa 20.00 Asvalttiviidakot 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 The Halcyon (12) 22.20 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.30 Yle Uutiset 22.35 Oddasat 22.50 Prisma: Tulevaisuuden ruoka 23.40 Puoli seitsemän 6.50 Pikku Kakkonen 6.52 Nimipäiväonnittelu: 17.10. n anatomia (7) 1.00 Poliisit – kotihälytys (12) 2.00 Napamiehet (7) 2.30 Rajavalvojat (S) 3.00 Rajavalvojat (S) 3.30 Astral-TV 9.00 YLE FEM 9.00 Pari terapiassa 10.00 Piha kuntoon 10.30 Vem vet mest. e 13.35 Kun sydän särkyy 14.05 Laivakokin apulaisen uudet seikkailut 15.05 Noin viikon uutiset 15.30 Uusi Päivä (S) 15.58 Uusi Päivä (S) 16.26 Uusi Päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Tähtäimessä merivoimat 20.00 Uusi Päivä (S) 20.30 Siskonpeti (12) 21.00 Tuhkimotarinoita: Jäänkö yksin. n anatomia (7) 2.00 Haapasalo ja kaverit (S) 3.00 Astral-TV 8.15 YLE FEM 8.15 Unna Junná 8.30 BUU-perjantai 9.00 Clay Kids (7) 9.11 Avaruusapinat (7) 9.15 Nina Patalo (7) 9.22 Nina Patalo (7) 9.30 Hevostila Mistral (7) 9.52 Historiaa kolmessa minuutissa (S) 9.55 Ruohonjuuritasolla (S) 9.58 Koiruli ja Kaija (S) 10.00 Annedroidit (7) 10.20 Kamppailu (S) 10.30 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 11.00 Sinikeltaisia unelmia 11.30 Matkakumppanit 12.00 YLE TEEMA 12.00 Kino: Ihmisiä sunnuntaina (S) 13.15 Göringin sauva (S) 14.00 Bolshoi Babylon 15.25 RSO Musiikkitalossa 16.25 YLE FEM 16.25 Kuka, mitä, milloin. Koti-Karjala Perjantai 13.10.2017 13 Lehdestä riippumattomista syistä televisio-ohjelmiin voi tulla muutoksia. 20.00 Kaikki vastaan 1 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Vaarallinen tehtävä II (12) 0.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 1.00 Katastro. 6.53 Hyrräpäät (S) 7.04 Hyvän kierrättäjät 7.20 Mitä ihmettä. 17.25 Terve aamu 17.30 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 9.10 Kauniit ja rohkeat (S) 9.35 Emmerdale (12) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Makujen viikonloppu 11.05 Supernanny kiertueella 13.30 Posse 15.00 Mestareiden mestari 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Järjen jättiläinen 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Lehti ei vastaa ohjelmamuutoksista. a ensimmäinen (S) 7.05 K3 (7) 7.20 My Little Pony (S) 7.45 Kung Fu Panda (7) 8.10 Lego Ninjago (7) 8.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 9.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15 Candice sisustaa 10.50 LIVE: Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Junior MasterChef Suomi 14.45 Haapasalo ja kaverit (S) 15.45 Leijonan luola USA 16.45 Remppa vai muutto 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Idols 20.58 Keno 21.00 Grillit huurussa 22.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit 23.00 Ylpeästi erilaiset (7) 0.00 Katastro
Oppaasta otetaan 5 000 kappaleen painos. Molemmilla kerroilla naisen suorittama puhalluskoe osoitti törkeän rattijuopumuksen rajan yittävät promillelukemat. Kaksi edellistä, yhteensä 10 000 kappaleen painoksesta on jaettu loppuun. Hän sijoittui lopputuloksissa viidenneksi. 40-sivuinen opas kootaan paikallisen lähiruuan ja –tuotteiden katalogiksi, josta seudun asukkaat, kesämökkiläiset ja täällä vierailevat löytävät helposti KeskiKarjalassa tuotettuja lähituotteita. Mäen jälkeen eroa ykkösenä hiihto-osuudelle lähteneeseen Niittykoskeen oli 1.16. Koti-Karjala 14 Perjantai 13.10.2017 Koti-Karjalassa keskiviikkona 11.10. 040 684 8436 leena.hassinen@kotikarjala.. Mies keräsi roskat takaisin peräkärriin poliisin paikalla ollessa. Sudoku-tehtävän 467 ratkaisu. Käräjäoikeuden perustelujen mukaan naisen päiväja ilta-aikaan tehdyt teot olivat omiaan aiheuttamaan vaaraa ajoneuvon muille tielläliikkujille. Perttu Reponen oli mukana 18vuotiaiden kisassa sijoittuen seitsemänneksi. Pyydämme anteeksi kömmähdystä! Toimitus Oikaisu Poliisipartio havaitsi keskiviikkona klo 14.10 aikoihin Lappeenrannantiellä Tohmajärvellä 41-vuotiaan liperiläismiehen, joka tyhjensi peräkärristä roskia levähdysalueelle. Iltapäivän ohjelmaan kuului Tiina Timosen vetämä keppijumppatuokio ja Eläkkeensaajien opastama boccian-peluu mahdollisuus. Leena Hassinen, puh. Saamistaan seuraamuksista huolimatta nainen on uudelleen toistuvasti epäiltynä samanlaisista teoista. Kiteen Ampujien järjestämällä laserammuntapisteellä käytiin ahkerasi testaamassa ammuntakäden vakautta ja vertailtiin kilvan tuloksia. Syytteen nostamisen määräpäiväksi käräjäoikeus määräsi 15.11.2017. ilmestyneessä jutussa Ville Ikosesta oli väärää tietoa kirjoittajan osalta. Ratkaiseva ero mitalisteihin syntyi mäkiosuudella. Nainen oli määrätty ajokieltoon huhtikuussa 2016 rattijuopumusrikoksen vuoksi ja tämän jälkeen hän on syyllistynyt kolmeen törkeään rattijuopumukseen ja yhteen rattijuopumukseen tammi-maaliskuussa 2017. Kiteeläisnainen vangittu törkeistä rattijuopumuksista KITEE Riitta Hakulinen Reumaviikon ohjelmaan kuulunut liikuntatapahtuma VesPelissä keskiviikkona keräsi harmillisen vähän väkeä liikkumaan yhdessä. Näiden tekojen vuoksi nainen menetti omistamansa vuosimallia 2008 olevan henkilöauton valtiolle rikoksentekovälineenä. Lokakuussa tehtyjen rikosten esitutkinta on kesken. Perttu hävisi voittajalle 1.06,4. Reumaviikon liikuntapäivässä pelattiin mm. Lisäksi yritykset sijoitetaan Keski-Karjalan kartalle, jotta asiakkaat löytäisivät haluamansa palvelut. Toiseksi ponnisti ikinuori Janne Ahonen (265,5) ja kolmanneksi Puijon Hiihtoseuran 20-vuotias Eetu Nousiainen (263,0). Kerran ja vain kerran! Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa www.sudoku.org.uk Ratkaisu ensi perjantain Koti-Karjalassa. Kerran ja vain kerran! Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa: www.sudoku.org.uk Taso: Vaikea Tehtävä numero 468. Kiteen kaupunkistrategian 2017–2021 luonnos on valmistunut Käy tutustumassa ja jätä kommenttisi 25.10.2017 mennessä www.kitee.?/strategia Varaukset ja aineistot/materiaalit 30.11.2017 mennessä Yrittäjä, tuottaja tuo palvelusi esille Keski-Karjalan Lähiruokaopas julkaistaan jälleen alkuvuonna. bocciaa. Ilmainen liikuntatapahtuma ei vetänyt • Tilaukset • Osoitteenmuutokset • Rivi-ilmoitukset www.kotikarjala.. Podiumille nuorten sarjassa hyppäsivät ja hiihtivät Jyväskylän Atte Kettunen, Ylistaron Otto Niittykoski ja Ounasvaaran Wille Karhumaa. Esitutkintojen valmistuttua asia saatetaan syyteharkintaan. All rights reserved. Käräjäoikeus katsoi, että vangitseminen on perusteltua rikoskierteen katkaisemiseksi ja samanlaisten toistuvien tekojen jatkumisen estämiseksi. Hyppääjiä miesten sarjassa oli 33. Kallis jätekuorma Copyright: 2006 Michael Mepham. Täytä ristikko siten, että jokaisella pystyja vaakarivillä (ja paksuilla viivoilla rajatussa 3x3 laatikoissa) on jokainen luku yhdestä yhdeksään. Tehtävä nro 468, vaikea Antti Aalto ei saanut hyppyään kulkemaan mitalin arvoisesti Lahdessa viime viikonloppuna pidetyissä Kesä SM-kilpailuissa. Törkeän rattijuopumuksen veren alkoholipitoisuuden raja on 1.2 promillea. Antti leiskautti viidenneksi Pohjois-Karjalan käräjäoikeus vangitsi 11.10.2017 pidetyssä istunnossa kahdesta törkeästä rattijuopumuksesta epäillyn kiteeläisen 61-vuotiaan naisen. Poliisi haluaa muistuttaa, että huomattavasti halvempaa ja kätevämpää on viedä jätteet suoraan jäteasemille. Naisella ei ole voimassa olevaa ajo-oikeutta. Varaa ilmoituspaikkasi! Oppaaseen tulee jokaisesta yrityksestä yhteystiedot, kuva/logo ja parin rivin kuvaus myytävistä tuotteista. Viime viikonloppuna Lahdessa kilpailtiin myös yhdistetyn SM-mitaleista. Distributed by Tribune Media Services. Ilmoitusmoduulin koko 92x95 mm Hinta 125 c + alv 30,00 c Hanki hyvää läheltä! Keski-Karjalan LÄHIRUOKAOPAS Yhteistyössä:. Suomen mestariksi leiskautti Lahden Hiihtoseuran Ville Larinto, joka keräsi 124,5 ja 127,5 metrin hypyillä 268,5 pistettä. He lykkivät maaliin 0,7 sekunnin sisällä. Miehelle kirjattiin jätelain rikkomisesta sakko. Antti jäi 118,5 ja 119,5 metrin siivuilla voittajasta 30,7 pisteen päähän. Naisen epäillään syyllistyneen viikon kuluessa kahteen törkeään rattijuopumukseen 2.10.2017 ja 8.10.2017 Kiteen Kesälahdella. Jutun kirjoitti Riitta Makkonen, ei siis Aladár Bayer. Järjestäjät olivat kahvituksessa varautuneet sataan henkeen, mutta paikalla kävi vain parikymmentä ihmistä. Kahvittelun lomassa seurusteltiin ja ilahdutettiin runsailla kahviserviiseillä myös verhon takana liikuntatuntia viettäneitä opiskelijoitakin. Täytä ristikko siten, että jokaisella pystyja vaakarivillä ( ja paksuilla viivoilla rajatuissa 3 x 3 laatikoissa) on jokainen luku yhdestä yhdeksään
Varautukaa sään mukaisiin vaatetuksiin. 12 kk 103 €. Kitee, Savikontie 3. AL KA EN SU 29 .10 .20 17 LUISTELUKOULU TALVEN SUURIN SEIKKAILU ALKAA – KAIKILLE INNOSTUNEILLE LAPSILLE. Eläkeliiton Kiteen yhdistys ry. 12 kk 109 €. Murtonen), joka asui samalla Niinikummun kylällä kuin Barck. Eläkeliiton Tohmajärven yhdistys ry. 040 684 8411 toimitus@kotikarjala.. Laskutuslisä 3,20 €, sis. Ilmoittaja! Lehti jaetaan joka talouteen Kesälahdella, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. Lääkärin vastaanotto lauantaisin klo 11.00–16.00 Savikontie 43, Kitee. P. P. 0400 158510 tai Anneli p. 2x30 pmm 48,60 €, sis. 0400 596 396 Ostetaan KARPALOITA VETERAANIEN HIRVIPAISTI Kiteen Ev. 050 5313642. Lähtö Rääkkylä kk klo 11.30, myös matkalta mukaan. mitä yrittäjille kuuluu Keski-Karjalassa. 050 344 0149. P. 040 684 8411. KIEKKOKOULU MATKA JÄÄKIEKON PERUSLAJITAITOIHIN ALKAA – KAIKILLE INNOSTUNEILLE KIEKKOJUNNUILLE. Koti-Karjala Perjantai 13.10.2017 15 . Harjoittelu tasoryhmissä: – Vasta-alkajat – Harjaantuneemmat – Kiekkokoulu (vaativampia harjoitteita leikkiä unohtamatta) Varustus: Luistimet ja kypärä riittää, muitakin lisävarusteita saa käyttää (esim. 0500 285 902. Perjantain lehteen keskiviikkona klo 11.00 mennessä. Hinta 15 euroa. klo 16.30. Kesälahden pingispelaajat, nuoret ja vanhat, aloittelijatkin, tervetuloa aloituskokoukseen! Kesälahden Urheilijat Pokentie 8 82500 Kitee Kiteen, Kesälahden, Rääkkylän ja Tohmajärven puolueeton paikallislehti. Tiistaina 17.10. Pertti T. 10 % tai 24 %) Paperi: Kesto 99,50 €/vuosi, määräaik. menn. Näköislehti: Kesto 96 €/vuosi, määräaik. Heti vapaa. 15 harjoitusta ja vakuutuksen. Tervetuloa joukolla mukaan! Pingisharrastus alkaa Kesälahden seurantalossa tiistaina 17.10.2017 klo 18.00. alv., seuraavat rivit 2,46 €, sis. – K K – K Tule ajoissa paikalle! Ilmoittautumiset alk. toreilla • Kesälahti klo 11.00–11.30 • Kitee klo 12.00–13.00 • Tohmajärvi klo 13.30–14.00 • Rääkkylä klo 15.00–15.30 P. viim. polvisuojat). 050 532 8769 Hinta: 50 €/kausi, sisarukset 20 €/kausi. Talossa sauna, pesutupa, kylmäkellari. Ilm. Tanssit Kiteen Huvikeskuksessa, Välttimäentie 4, Kitee, su 15.10.2017 klo 13.00–17.00. 0400 750 695 Miia Pölönen p. Kaulasuojaa suositellaan. klo 11.00 mennessä puh. www.kotikarjala.. Vapaa 15.11. kuljetuksen, lipun ja kahvin + kahvileipä. Osallistumismaksu 5 euroa/ henkilö. Vuokratakuu 1 kk, ei lemm. III-divarin jääkiekkoa la 14.10.2017 klo 16.00 Kiteen Jäähallissa Jääsudet – PIPS Pieksämäki Liikuntaikkuna KITEE TOHMAJÄRVI RÄÄKKYLÄ Tee lähiostoksia Keski Karjalassa Mainosmateriaalit viimeistään maanantaina 16.10. Musiikista vastaa Marko Jolkkonen. Pienin väri-ilmoitus 100 pmm. myytävänä MYYTÄVÄNÄ Siisti 2h+kk+var.+ autop. alv. Sunnuntaisin 29.10.2017 alkaen klo 17.00–17.45 Kiteen jäähallissa. Lähtö kunnanvirastolta kimppakyydeillä klo 10, heti tulokahvien jälkeen. Juhon elämänvaiheista kirjan kirjoitti Auli Kerkkänen (o.s. Myydään edullista LAPIN LAKKAA, PUOLUKKAA, SIENIÄ, ym. Kirjaa vielä saatavana Koti-Karjalasta! JUHO BARCK Muistoja, taustoja, tarinoita myytävänä VUOKRATTAVANA 4 kpl New Holland TS 100 traktorin suihkut, uudet. 040 684 8424, 040 684 8411 tai markkinointi@kotikarjala.. (max 5 riviä) Järjestöpalsta 1–5 riviä 5,15 €, sis. 044 7744250. Autokatos, ovella oleva. Hinta sisältää n. P. Kiitosilmoitus 1x30 pmm 24,60 €, sis. tilaajapalvelu@kotikarjala.. Ilmestyy keskiviikkoisin ja perjantaisin Puh. Esitys suosittu Harmony Sisters. OIKEUSAPUTOIMISTO Hovintie 3, 82500 KITEE 029 566 0901, 050 4058131 perunkirjoitukset ositukset ja perinnönjaot kauppakirjat ja kaupanvahvistukset muut oikeudelliset asiat & YLEINEN EDUNVALVONTA 0400 818327, 050 3082571 EL:n Rääkkylän yhdistys. Hinta 55 €, sis. 046 8466737. 17.10. LUISTELUJA KIEKKOKOULUT ALKAVAT: JÄÄ SUDET YLPEÄNÄ ESITTÄÄ : Voi t tut ust ua 2 ens imm äis een Lisätietoja: Tapio Niskanen p. P. alv. Tervetuloa tanssimaan! Tai vuokrataan saunallinen kaksio+autotalli Harjuntie 2, Kitee. Tervetuloa matkalle mukaan! JUHO BARCK JUHO BARCK Auli Kerkkänen Muistoja, taustoja, tarinoita kotiseutuyhdistys Kirja kertoo kiteeläisten keskuudessa tutusta persoonasta, jonka vahva kristillinen vakaumus ilmeni joskus kummeksuntaa herättäneellä tavalla. markkinointi@kotikarjala.. alv. 040 3783413. (max 5 riviä) Yritysrivi-ilmoitus, rivi 4,80 €, sis. Harjuntie 3, 475 €, sis. Tervetuloa veteraanit, puolisot, lesket, avustajat ja kutsuvieraat! Yksiö rivitalosta Kiteellä. Lisätietoja Veikko p. Teatterimatka Joensuuhun 2.11.2017 klo 13.00. 0100 85160 ma–pe klo 8–16. Jääkiekkoa D2AA -sarjapeli la 14.10.2017 klo 12.00 Kiteen Jäähallissa Jääsudet – JuPs . alv. 050 3732369. 0400 279386. p. Retki ke 18.10.2017 Puun Sielu -taidekartanoon, jossa nyt erikoisnäyttely. alv. alv. Tiedustelut: Koti-Karjala, Pokentie 8, Kitee tai puh. 045 8885155. mv 1.52 € 1.45 € 1.28 € 1.28 € 1.28 € 4-väri 1.97 € 1.90 € 1.73 € 1.73 € Rivi-ilmoitus, rivi 3,15 €, sis. Tilaushinnat (sis. Ilmoitushinnat: Etusivu Takasivu Teksti Tekstin jälkeen Kuolinilmoitukset Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %. Jakeluhäiriöissä ota yhteys p. Avoinna Ma–ke 8.30–16.00 To–pe 8.30–15.30 Asiakaspalvelu 040 684 8411 Muljulan Keskustapuolueen paikallisyhdistyksen sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään 19.10.2017 klo 18.00 Toivo Musikalla. Toimitusjohtaja/päätoimittaja Marko Torni Toimitus: Aladár Bayer Tuomo Flinkman Tuija Marienberg Kari Sarkkinen Mainos/markkinointi Laskutus Kustantaja: Keski-Karjalan Paikallislehti Oy Paino: Lehtisepät, 2017 040 546 2057 040 684 8425 040 684 8426 040 684 8430 040 684 8427 040 684 8424 040 684 8431 ISSN 1236-4495 Ilmoitusten sisäänjättö: Keskiviikon lehteen maanantaina klo 11.00 mennessä. alv. Kysy edullista ilmoitustilaa! Yrittäjyys Keski-Karjalassa -aluejakelu 20.10. P. Tervetuloa! Kt 3h+k+vh+parveke Olkontiellä, järvimaisema. Kansanopistolla keskiviikkona 18.10.2017 kello 12.00 alkaen. Ajanvaraukset verkossa www.pietarhovi.. P. Lehdessä kerrotaan mm. vesi+autop
Kuivasilmäisyyden hoitoon on erilaisia nestemäisiä ja geelimäisiä kostutustuotteita sekä suihkeita. Porrasremontti käynnistyy ensi maanantaina, jolloin koululaiset ovat syyslomalla. – Harmaakaihia hoidetaan ensin lasien uusimisella. Urakoitsijana toimii kiteeläinen rakennusliike Tehotuuma Oy. – Verensokeritasapainon vaihtelut vaikuttavat nestepitoisuuden muutoksiin mykiöllä. – Niiden lisäksi valoarkuus ja väsyneet silmät ovat yleisimpiä kuivasilmäisyyden oireita. – Marraskuun lopussa urakan pitäisi olla valmis. – Portaikkojen turvallisuutta voidaan lisätä kontrastia huomionauhoilla parantamalla ja puutarhakäytävillä voi käyttää vaaleaa koristehiekkaa, Rönkkönen kertoi esimerkkejä. – Näöntarkkuus kuvaa sitä kuinka pieniä yksityiskohtia erottaa ja kontrastinäkö puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka selväpiirteisesti erotamme näkökentän osia. – Glaukooma on alussa oireeton ja se etenee hitaasti. – Glaukooma on yleensä loppuelämän sairaus ja sitä voidaan hoitaa lääkkeillä, laserkäsittelyllä ja leikkauksella. Urheilutalo-Uimahalli VesPelin rakentamisvuosi on 1981. Glaukooma eli silmänpainetauti on Valtasen mukaan salakavalasti etenevä korkean silmänpaineen näköhermoa vaurioittava sairaus. klo 16.00 mennessä puh. Katokseen tulee valaistus. – Tulevaisuudensuunnitelmissa on muun muassa torialueen kunnostaminen, oleskelupaikkojen lisääminen, asiakaspysäköinnin jäsentäminen, valaistus sekä kiertoliittymät. Tuolloin ajatus oli tuntunut vielä kaukaiselta. Ake Valtanen kertoi luento-osuudessaan, että tällä luokituksella erotetaan silmän eri osien sairauksia. Noin vuosi sitten portaiden yksi reuna suljettiin ja asetettiin käyttökieltoon, sillä paikalla oli jo sattunut tapaturmia. Mahdollisia ovat myös silmänpohjainjektiot, Valtanen kertoi hoitomahdollisuuksista. tekninen johtaja Ari Jumppanen kertoo, että ensi viikosta alkaen portaat suljetaan remontin vuoksi noin puoleksitoista kuukaudeksi. 1974 Hutsin monttuun, Hutsin Putsiin, valmistui urheilukenttä sekä katsomo ja aloitettiin pururadan suunnittelu. Visu hyllyjärjestelmän seinäkiskot ja hyllynkannattimet tarjoushintaan! Portaattomasti säädettävä, huippuluokan kantavuus, kotimainen tuote. Samassa yhteydessä otetaan pois vanhat ruusupensaat, jotka reunustavat portaita kookkaina ja hoitamattomina. – Diabetes voi vaurioittaa myös silmänpohjan hiusverisuonistoa, mikä johtuu hapenpuutteesta ja turvotuksesta. Koti-Karjalan edeltäjä Kiteen-Tohmajärven lehti vuodelta 1974 kertoo, että neljässä vuodessa Kiteelle rakennettiin 735 asuntoa. Kiteen kaupungin va. Silmiä kannattaa siis hoitaa ajoissa. Remontin ajaksi portaat tullaan kokonaan sulkemaan, joten portaita tarvitsevien tulee käyttää vaihtoehtoisia kulkureittejä esimerkiksi Savikontien kautta. 040 833 0661 Palvelemme: Ma–Pe 8.00–17.00 La 9.00–14.00 www.plussa.com Hurri Ky KITEE Varastovärit: valkoinen ja sinkitty. – Portaat pystyvät olemaan talvellakin auki. Remontti sulkee Hutsin portaat KITEE Riitta Hakulinen Kiteeläiset optikot Seppo Rönkkönen, Marju Pikkarainen ja Ake Valtanen pitivät Ravintola Kipakassa keskiviikkona Näkemisen illan. – Kuinka moni teistä on kokenut roskan tunnetta silmässä tai silmien vetisyyttä, kysyi Marju Pikkarainen yleisöltä ja noin puolet nosti kätensä. – Nuorilla näöntarkkuudesta kertova visus-arvo on yleensä 2.0 – 1.0, kun 70-80vuotiailla arvo on 0.7 -0.6, Rönkkönen totesi. KUIVASILMÄISYYTTÄ voivat aiheuttaa erilaiset perussairaudet kuten nivelreuma, kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes tai Sjögrenin syndrooma. – Harmaakaihi eli mykiön samentuma on yleisin sokeuteen johtava sairaus maailmassa. Ajotie alueelle kulkee Savikontien kautta. Diabeetikon silmien terveydessä on Ake Valtasen mukaan oleellisen tärkeää hyvän hoitotasapainon saavuttaminen. Silmien kuivumista aiheutuu, kun silmäluomen rauhaset eivät eritä normaalilla tavalla silmän tarvitsemaa ”voiteluainetta”, hyytelömäistä kyynelnestettä. Yleensä kun itse havaitsee oireita, tauti on jo pitkällä. Ajatusta Hutsin urheilukeskuksen rakentamisesta oli herätelty jo vuonna 1967. Lisäksi 20%:lle silmänpohjamuutoksia tulee sairauden aikana. – Portaiden uusiminen on ensimmäinen toimenpide Kiteen keskustan viihtyisyyden parantamisessa. Puhoksen tehdas valmistui 1970 ja käynnistyi seuraavan vuoden keväällä. – Katsoin vanhoja suunnitelmia, joissa mietittiin, miten portaat voitaisiin korvata, Kiteen kaupungin va. Samoihin aikoihin Hutsin kanssa valmistuivat Kuikantien kerrostalot sekä Hakatalot. Heistä moni käyttää portaita päivittäin työja koulumatkoihin sekä vapaa-aikanaan. – Portaita kavennettiin väliaikaisesti, koska ne olivat turvallisuusriski, Ari Jumppanen perustelee. Katos suojaa vesija lumisateelta, mutta tietenkin jonkin verran lunta katokseenkin tuiskuaa, Jumppanen mainitsee. – Uudet portaat ovat tarpeen, sillä nämä ovat jo surkeassa kunnossa. DIABETES on myös merkittävä silmänpohjarappeumaa aiheuttava sairaus. SILMÄSAIRAUKSIA luokitellaan nykyään ICDkoodeilla, joilla merkinnät tehdään myös Kanta-arkistoon. www.k-rauta.fi Puhoksentie 3, puh. Portaat on rakennettu 1970-luvun alkupuolella lyhentämään Hutsin asutusalueen asukkaiden kävelymatkaa Kiteen keskustaan. – Nykyiselle paikalle tulevat uudet portaat ovat teräsrakenteiset, jota on keventämässä puurimoitus. Suomessa sitä saadaan kuitenkin hyvin hoidettua, Valtanen totesi. Ake Valtasen mukaan 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta. Mainosmateriaalit viimeistään 16.10. – Pahimmillaan silmien kuivuus voi aiheuttaa silmän pinnalle mikrorepeytymiä ja silmä tulee alttiiksi tulehduksille. – NÄMÄ OVAT edelleen alkuperäiset portaat, Jumppanen esittelee yli 40-vuotiaita, puisia portaita. – Laserilla pyritään pysäyttämään muutosten eteneminen ja uudissuonien muodostuminen. – Henkilöautolla ajamiseen vaadittava näöntarkkuuden raja on 0.5 visus-arvolla. UUDET PORTAAT tulevat olemaan katosmaiset, mikä helpottaa talvikunnossapitoa. Katuvalot ja yleisöpuhelin alueelle saatiin 1974. SEPPO RÖNKKÖNEN puhui illassa ikääntyvästä näöstä. Tämä on useamman vuoden projekti. – Lisäksi tähän tulevat edelleen luiskat lastenvaunuille sekä polkupyörän taluttajille, Ari Jumppanen lupaa. Runsaslukuinen kuulijajoukko sai paikallisilta ammattilaisilta tietoa kuivasilmäisyydestä, silmäsairauksista sekä ikääntymisen vaikutuksesta näköön. Valmistuttuaan Puhoksen tehdas oli maailman suurin yksilinjainen lastulevytehdas. Joillekin voi tulla myös kirvelyä, kutinaa tai polttelua silmiin. Lyhyellä ajalla paikkakunnalle nousi runsaasti teollisuutta, muun muassa Oy Noresin Ab:n liimatehdas (1971), Karhun suksitehdas (1972), Jukka Lankisen konepajayritys (1973), Marimekko (1974), Martela (1975) ja Plan-Sell Oy:n Kiteen saha (1978). Yrittäjyys Keski-Karjalassa -teema pe 20.10.2017 Koti-Karjalassa. – Jopa 40 % kärsii jossain vaiheessa silmien kuivumisesta. tekninen johtaja Ari Jumppanen kertoo. – Porrasaskelmiksi tulee tiheä teräsritilä. Pääsyynä porrasremontille on portaiden huonokuntoisuus ja käyttäjien turvallisuus. HUTSIN kerrosja rivitaloalueella asukkaita on tällä hetkellä hieman yli 400. Silmäsairautta voi olla hyvin monessa eri silmän osassa silmäluomista mykiöön tai verkkokalvoon. – 30%:lla ihmisistä on diabetes-diagnoosin saadessaan muutoksia silmänpohjissa. ASUINTALOT kohosivat Hutsin harjulle vuosina 19721984. Hän totesi, että sekä näöntarkkuus että kontrastinäkö heikentyvät iän myötä. Portaille on vuosien varrella pohdittu myös vaihtoehtoa, joka helpottaisi asukkaiden liikkumista. Kuiva ilma, tuuli ja veto, koneellinen ilmastointi ja runsas näyttöpäätetyöskentely voivat pahentaa oireita. KITEE Tuija Marienberg Harjuntieltä Keisarinkujalle johtavat portaat Hutsissa suljetaan noin puolentoista kuukauden ajaksi, jona aikana paikalle rakennetaan kokonaan uudet portaat. – Vaihtoehtona oli loivempi kevyenliikenteen väylä, mutta sen oli todettu jäävän liian jyrkäksi. Kuivasilmäisyys liittyy ikääntymiseen ja hormonimuutoksiin, Pikkarainen kertoi. 040 684 8424, 040 684 8411 tai markkinointi@kotikarjala.. Asuntojen tarve Kiteellä oli kasvanut voimakkaasti teollistumisen ja teollisten työpaikkojen myötä. Kun näöntarkkuus laskee alle 0.5 visus-arvon, julkisellakin puolella pääsee leikkaukseen. Marju Pikkarainen kertoi myös suun kautta otettavien tyrniöljykapselien auttavan silmien kuivumisessa. – Matalakontrastisuutta voidaan parantaa valoa lisäämällä. Ajotietä ei ole edes harkittu, se menisi jyrkäksi. – Kuivasilmäisyyteen voivat altistaa tietyt lääkkeet, kuten antihistamiinit, beetasalpaajat ja nesteenpoistolääkkeet, Marju Pikkarainen kertoi. Hutsin portaat ovat olleet yli 40 vuotta ahkerassa käytössä, joten ne ovat jo huonossa kunnossa. Valmistumisaikataulu riippuu kelistä, joten voi olla, että paikkoja joudutaan viimeistelemään keväämmällä, Ari Jumppanen arvioi. Näkemisen illassa tietoa silmien terveydestä Ake Valtanen, Marju Pikkarainen ja Seppo Rönkkönen saivat runsaslukuisen kuulijakunnan Näkemisen iltaan.