Suunnittelutyö on ollut varovaista koronatilannetta seuratessa. Voimassa ke–la 14.–17.4. 5 € ) 11 99 99 KPL Ilman korttia 3,85/kpl (5,50/kg) Seuraa sähköistä markkinointiamme Kiteen lukiossa on haluttu tarjota 8.-14.4. 7–21, la 7–21, su 9–21 info@kupiainen.net www.kupiainen.net Kiteentie 6, Kitee, puh. Niiden suorittaminen on opiskelijoille ilmaista. LUKIOLLA on tarjottu mahdollisuutta suorittaa itselleen hygieniapassi ja työturvallisuuskortti. Nyt teemaviikko on alkanut, teemanaan yrittäjyys ja työelämä. Irtonumero 1,50 62. Viikon mittaan näillä kanavilla on mahdollisuus esimerkiksi suorittaa korkeakouluopintoja yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa nettiä hyödyntäen. VIIKON kruunaa 14.4. (Norm. vuosikerta Tiistai 13.4.2021 N:o 28 Tavallista parempi ruokakauppa Bolognesemureke KATSO RESEPTI: k-supermarket.fi tai K-Ruoka-sovellus ERÄ 88 99 99 TARJOUKSET VOIMASSA KE–SU 14.–18.4. Tapahtumaa tulevat paikan päälle katsomaan vain lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat koronatilanteen takia. Wanhojen tanssit. Seuraavana aamuna opiskelijat kuuntelivat tietoiskut apteekkialasta, Aalto-yliopistosta sekä metsäasiantuntijuudesta. Kiteen lukion oppilaanohjaaja Anu Mikkonen on aloittanut teemaviikon suunnittelun jo syyslukukaudella. Rajoitus 2 kalaa/talous 00 99 99 OMENA OMENA Idared Idared Puola Puola KG KOKONAINEN KIRJOLOHI Suomi ERÄ 77 99 99 KG Tuoretta kalaa palvelusta KOKONAINEN GRILLIBROILERI Suomi Raakapaino n. Lukiolla käy vieraita viikon mittaan, etäyhteyksiä hyödyntäen sekä paikan päällä pandemian asettamat rajoitukset huomioiden. vuotisten perinteiset tanssiaiset, jotka tänä vuonna päätettiin järjestää koronatilanteen takia huhtikuussa tyypillisen helmikuun sijaan. info 0400 133 807 MAAKUNNAN VUODEN 2013 YRITTÄJÄ Seuraa meitä Seuraa meitä myös Facebookissa myös Facebookissa (Vaatii sähköisen markkinointiluvan) VERKKOKAUPAN MUUTTUNEET TOIMITUSAJAT: MA, KE JA PE Kotiinkuljetus 10 € max 10 km matkalle, lisäkilometrit 50 snt/km TARJOUS VOIMASSA VAIN LA 17.4. Eräs teemaviikon kanavista tutustuttaa opiskelijat työelämään. 1,4 kg 55 99 99 KPL Voimassa ke–la 14.–17.4. Nouto kauppamme noutopisteeltä. Opinnot tapahtuvat netissä sähköisellä pohjalla. nuorille mahdollisuus päästä tutustumaan ja perehtymään työelämän tarpeellisiin ja tärkeisiin asioihin. Teemaviikko jatkuu uusilla vierailuilla ja projektien valmistumisella. TILAA JA NOUDA VERKKOKAUPASTA K-Ruoka.fi TAI K-Ruoka-sovelluksesta. He huolehtivat lukion sosiaalisista medioista. Yksi kanavista koostuu vain muutamasta opiskelijasta. Edellisenä vuotena tapahtuma ei onnistunut hallituksen määräämien karanteenien takia. Esitys välitetään netillä kotikatsomoihin läheisille ja tutuille sekä muille kiinnostuneille. Sirja Halonen 2. He kirjoittavat juttuja muun muassa lukion blogiin, Facebookiin ja Instagramiin sekä ottavat valokuvia. Tanssiaisia on odoteltu, ja lopulta kärsivällisyys palkitaan. He myös haastattelevat toisia opiskelijoita ja vierailijoita näitä juttuja varten. Mikkonen on tehnyt parhaansa täyttääkseen viikon tarpeellisilla, mielenkiintoisilla ja innostavilla kokemuksilla ja mahdollisuuksilla. Tämä viikko on mukava mahdollisuus sekä opiskelijoille että opettajille irrottautua tavallisesta arjesta ja tutustua uusiin työelämän asioihin. Voimakkaampi suunnittelu alkoi vuoden alussa. KUPIAINEN Palvelemme: ark. Opiskelijat voivat teemaviikon aikana myös suunnitella itselleen yrityksen. Ne ovat lukion 2. Koska teemaviikolla on paljon erilaista tekemistä, eivätkä samat asiat herätä kaikkien kiinnostusta, on mahdollisuudet jaettu kuuteen erilaiseen kanavaan. VIIKKO alkoi Henry Räsäsen kulttuuriesityksellä, ja Karelian ammattikorkeakoulun opettajat Ville Mertanen luokkaopetuksella ja Tuula Asikainen etäyhteydellä aloittivat perehdytyksen työturvallisuuskorttia ja hygieniapassia varten. Tämä liikeidea voidaan jättää ajatuksen tasolle tai sitä voi ruveta soveltamaan työmaailmassa. Tällä kanavalla opiskelijat saavat ilokseen lukuisia eri vieraita kertomaan omista aloistaan ja siitä, millaista yrittäjyys on ja mitä se heiltä aloittaessaan vaati. ELLEI TOISIN MAINITA. vuoden opiskelija Viestintäkanava, Kiteen lukio Lukion viikon teemana on yrittäjyys ja työelämä Viikon kruunaa keskiviikkona Wanhojen tanssit.. Näiden korttien ohella teemaviikolla voi työskennellä muidenkin projektien parissa. OMO PYYKINPESUJAUHE 700 G (2,84/kg) PLUSSA-KORTILLA -48% HK LIHAJALOSTEITA (4,17–11,11/kg) Yksittäin 1,75–2,55/kpl Meetvurstit 150 g perinteinen pippuri -valkosipuli Ohuen Ohut 200 g palvikinkku palvikalkkuna Herkkumaksamakkara 300 g Amerikan pekoni original 170 g 55 00 00 3 KPL Camping original 400 g Keräily € huhtikuun loppuun asti. Vajaan viikon kuluttua opiskelijat saavat todistaa osaamisensa kokeessa
Tavatessa Matti-veli, tuttavastaan rupatteli: ”Taito hyppysissä hällä, vettä löyttää käyttämällä huaraniekkoo pajun oksoo, jolla kaivonpaikan hoksoo. Parhaillaan selvitetään, riittävätkö resurssit, Joutsensaari selventää. Koskenut ei varpuun yhtää, silti jokin sitä nyhtää! Pajussa ei siimmoo, täkkyy, silti ”nyvintä” jo näkkyy. Kunnan puolelta osallisina ovat Joutsensaari ja työllisyyskoordinaattori Ari Iittiläinen. RÄÄKKYLÄ Päivi Lievonen Rääkkylän järjestöpalaverissa katseet suunnattiin toiveikkaasti jo kohti kesää ja erityisesti elokuuta. – Illansuutapahtumana järjestettävä tilaisuus voisi vaihteeksi olla Haapasalmen kylätalolla, tulisi siinä jo kylätoiminta samalla esille, Joutsensaari suunnittelee. – Jo neljän vuoden ajan olemme lasten kesäleireillä tehneet vierailuja esimerkiksi kyläyhdistyksiin. – Ajatuksena on luoda kaikille avoin kahvila, jossa myös järjestöt voisivat kokoontua. Maakuntapäivää juhlitaan nyt neljännen kerran. Kahvilatyöryhmässä on mukana Irma Rautiainen Pötsönlahden Martoista, Kati Pitko Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistyksestä ja Jaana Nikkilä Saimaan saariston kehittämisyhdistyksestä. Rauhotelttiin pari tunttii, etelän miestä, Hesan kunttii: ”Kuulehan Sie poika-rahja, siula tuo on synnyinlahja. Varsinkin metsästysseuroihin on näin saatu uusia jäseniä, kun nuoret ovat leirivierailuilla päässeet tutustumaan toimintaan. Rääkkylässä se on elokuu, johon toivotaan tapahtumia järjestöiltä, kehityssihteeri Raita Joutsensaari painottaa. Leuka siinä vähän väpätti, kun tämä jätkä päpätti: ”Ihmeellinen olet kuoma, ihan erikoinen Luojan luoma.” Meni viikko, vähän toista, kun sattui jottain erikoista. – Viime vuonna toimintasopimuskorvauksista käytettiin vain kolmannes, vapaaaikasihteeri Jyrki Kymäläinen summaa. Jos alaltaan ei töitä saisi kaivonpaikat kartottaisi. Nuorukaisen toiveen täytin, oikkeenlaisen otteen näytin. Positiivista näkemystä aiheeseen toi 4H-yhdistyksen kokemukset. Siirtyessään merkkii kohti epäuskonen hymy hohti. Lapset saavat laittaa itse joulutunnelmaa mummolaan. NUORTEN osallistaminen mukaan yhdistystoimintaan on jatkuva huolenaihe. Tekijöille on kysyntää. Tohmajärven ja Värtsilän seutu oli hänelle myös tuttu, sillä vuosina 1899–1903 Puhakka toimi opettajana Kaurilassa ja 1905–1913 Värtsilässä. Avustusta voivat hakea yhdistykset, kunnat, kehittämisyhtiöt, oppilaitokset ja muut yhteisöt, mutta eivät yksityishenkilöt tai yritykset. Voisi käyvvä myöskin meillä ajellessaan näillä teillä.” Kaupoilta kun tulin kerran tapasinnii tämän herran. Ja kun onnen päivän koitto Suomellen taas sarastaa Silloin riemun suuri soitto Karjalasta kajahtaa! KARJALAISTEN laulun kajahtaessa on hyvä muistaa, miten ihmiset laulun taustalla liittyvät maakuntaamme. Tervehittiin ensin heti, sitten hihasta jo veti tiettyyn paikkaan pihapiiriin, johon pystyttänyt viirin. Koronavuoden vaikutus järjestötoimintaan näkyy myös määrärahojen käytössä. Tuli etelästä lomalaista, nuori mies ja pari naista. Juhlavuoden lähtökohtina ovat pohjoiskarjalainen ihminen, yhteisöllisyys sekä moni-ilmeinen kulttuuri. Maakuntapäivän rahoitushaku päättyy ensi viikon perjantaina, 23. Pohjois-Karjala 300 -juhlavuosi on hyvien tekojen vuosi. Alkuun kunta ei perisi tiloista vuokraa. Otin puukon pöytälaatikosta, tein varvun pajupusikosta. Kellään meillä tuo ei toimi, varpu vielä kättees’ poimi!” Kohta syynäs’ lähitienoon, jo kaartui suukin hymyyn hienoon. Innokkaasti tontin tutki, haaveissaan jo uraputki. Varpuhan nyt toimi heti, melekkein muahan asti veti. Vesi loppui aivan tyysti, pumppu ilimmoo jo ryysti. – Meille menisi lisää toimijoita ihan heittämällä. elokuuta 1721, jolloin Ruotsi ja Venäjä solmivat Uudenkaupungin rauhan ja maakuntamme rajat määriteltiin ensimmäisen kerran. SURULLINEN MUMMO JA 5 LASTENLASTA Ikuinen Joulu. Laulun pyytänyt Puhakka oli syntyisin Enosta. Tänäkin vuonna Pohjois-Karjalan maakuntaliitto tukee alueen ilmaistapahtumien järjestämiskustannuksia. Hannikaisen säveltämän ja sanoittaman laulun ensimmäinen versio valmistui 140 vuotta sitten. Luojakkaa ei saitta salli, on hitommoinen vesiralli. Ajatuksena on toteuttaa kahvila Kesälahden Sovintolan tyyliin, eli vetovastuussa olisi useampia yhdistyksiä. Säikähdys nyt oli suuri, viirin kohdallapa juuri tiukkaan niijjas pajun kärki, skeptikolta hymyn särki. – Kesäasukkaissa olisi paljon potentiaalia uusiksi toimijoiksi, Saimaan saariston kehittämisyhdistyksen puheenjohtaja Tuure Hirvonen tuumaa. Näytti miten sitä pittää, vuan tapahtuna ei yhtää mittää. Pohjois-Karjala on erinomainen paikka asua ja elää. Puhe kaivonpaikkaan kiänty, nuori utelemmaan siänty. Tulevana kesänä mallia tullaan kokeilemaan myös Kiteellä ja Tohmajärvellä, Rääkkylän 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Liisa Ahonen havainnollistaa. MARTTI LIPPONEN Värtsilä. Auta ei ies sadetanssi, olpa polokka tahi valssi. huhtikuuta. – Kunta on ostanut edelliseltä yrittäjältä tarvittavat laitteet, Joutsensaari selventää. Maakuntahallituksen päätöksellä PohjoisKarjalan syntymäpäivää juhlitaan aina elokuun viimeisenä lauantaina. J. Pandemian myötä tulleet kokoontumisrajoitukset hyydyttivät järjestöjen toiminnan. Tehdään tästä vuodesta yhdessä upea juhlavuosi! TM Hyvien tekojen juhlavuosi Yhdistyksissä odotetaan koronarajoitustenpäättymistä Saimaan saariston kehittämisyhdistyksen Tuure Hirvonen, oikealla, toivoisi vapaa-ajanasukkaiden aktivoituvan mukaan yhdistystoimintaan. Nuoren silimistä sen huomas, miten eppäilevä oli ”Tuomas”. Juhlavuoden kunniaksi maakuntapäivän tapahtumia järjestetään koko elokuun ajan joko etä-, hybriditai lähitapahtumina. Lukijan porinat Kaivonkahtoja 2 Tiistai 13.4.2021 Pääkirjoitus Suloisessa Suomessamme Oisko maata armaampaa Kuin on kaunis Karjalamme Laulun laaja kotimaa! KARJALAISTEN laulu raikuu ympäri Pohjois-Karjalaa tänä vuonna, kun rakas maakuntamme täyttää 300 vuotta. Samassa kun taakse kierti, ranteistani tiukkaan hierti. P. Oli ennen kuiva kesä, tyhjä kaivon ’vesipesä’. Jo vuosia ja vuosia oli lastenlasten kanssa tapana ennen joulua: Paistetaan piparkakkuja ja seikkailu alavarastoon, joulumatkalaukun haku (matkalaukku täynnä erilaisia joulukoristeita). Syntymäajaksi valittiin 30. Pari viikkoa sitten lapsenlapsi kyläilyn alla pyytää: ”Paistetaanko mummo taas pipareita?” Mummon vastaus: ”Vaikka mummon luona onkin ikuinen joulu, mutta jos ei nyt tällä kertaa” Nyt alakerra varastoon murtauduttu, tyhjennetty, myös tämä Jouluaarrematkalaukku viety. Kuten Karjalaisten laulun aidosta tunnelmasta voi päätellä, Hannikainen oli kotoisin Pohjois-Karjalasta, Nurmeksesta. YHDISTYSTEN yhteistyönä valmistellaan parhaillaan kahvilan avaamista kunnantalon alakerran tiloihin. Ommoot erikoisia kykyjä, suat pajulla kunnon ”nykyjä”. Silloin julkistetaan myös Yksinäisyyttä vähentävä teko sekä tunnustus maakunnan hyväksi tehdystä työstä. RÄÄKKYLÄ tunnetaan mökkipaikkakuntana, ja vapaa-ajan asukkaita haluttaisiin enemmän mukaan järjestötoimintaan. Ehkä talkootyötä pitäisikin markkinoida enemmän kansalaistoimintana, Rääkkylä Folkin Mammu Koskelo linjaa. Kyseli varvun käytöstä, kaivonpaikan näytöstä. PohjoisKarjalan täyttäessä 300 vuotta juhlavuosi halutaan palastella pienempiin tapahtumiin ympäri maakunnan. Kesäasukkaiden aktivoimiseksi yhdistystoiminnan saralla keksittiin järjestöjen esittely vapaa-ajanasukkaiden tapaamisessa, mikäli tapahtuma vain ensi kesänä rajoitusten puitteissa saadaan järjestettyä. Seitsemän vuotta myöhemmin opettaja Pekka Puhakka pyysi Hannikaiselta Kansanopiston laulukirjaan maakuntalaululle uutta sovitusta, joka valmistuikin kesällä 1899. Näytti miten varpu taippuu: ”Tässä veden puute haippuu.” Antoi varvun kätteen ommaan, ryhdyin heti sammaan hommaan. Juhlinta huipentuu varsinaiseen maakuntapäivään 28.8. Taivaalle kun risun linkos’, huuliltansa sanat sinkos’: ”Tämä on taikuutta!” Kokemushan oli uutta. – Tänä vuonna ei ole erillistä maakuntapäivää viime vuosien tapaan, vaan jokaiselle kunnalle on annettu oma teemakuukausi. Tärkeimmät nyt oli tässä, sattui tosielämässä
Tohmajärven tekninen johtaja Jorma Berg sanoo alueen siivouksen tapahtuvan korjaustyötä tehneen urakoitsijan toimesta. Löppösen mukaan olennaista on haarukoida kohteet, joihin kumppanuussopimuksia voidaan hyödyntää. Koululla on liikuntasali ja pihapiirissä luistelukaukalo. Omistajavastuusta eroon haluava kunta on ollut valmis lahjoittamaan koulun yhden tai useamman värtsiläläisen yhdistyksen omistukseen. Öljyvahinko paljastuikin koko laajuudessaan pelastuslaitokselle vasta 2. sivistysjohtaja Mikko Löppönen ja liikunnanohjaaja Arja Pirhonen. Värtsilässä toivottiin, että koulun tilat jäisivät kuntalaisten käyttöön kokoontumisja liikuntatilaksi. Pitäjäyhdistys on vastannut majoitustoiminnasta aiemmin hotelli Jokena toimineessa kiinteistössä. JÄÄVÄTKÖ öljyvahingon korvaukset loppukädessä tohmajärveläisten veronmaksajien kontolle, sitä Jorma Berg ei usko. Värtsilän koulukiinteistön energiakustannukset ovat nykyisessä koulukäytössä olleet noin 20 tuhatta euroa vuodessa. Talvikautena työllistävät ainakin luistelukaukaloiden kunnossapitotehtävät Kemiessä, Tikkalassa ja Värtsilässä. – Jokaisen toimijan kanssa tehdään sopimukset, joissa hoitotaso ja korvaus määritellään, kertovat vs. – Meillä ei ole tietoa, että siinä olisi aiemmin jotain tapahtunut ja se on meillä myös yksi valituksen peruste, Berg sanoo. Kuitenkin esimerkiksi sivistyskeskuksen työmaalla entisen koulun purkuvaiheessa löytynyt öljyvahinko jäi kunnan kontolle. Pelastuslaitos oli kolaripaikalla arvioinut, ettei rekasta vuoda öljyä eikä polttoainetta. Alue odottaa vielä siistimistä. Pelastuslaitos ei ole yleensä paikalla onnettomuusautoa nostettaessa. Onnettomuuden tapahduttua 14.2.2020 ennen auton nostoa paikalla käyneet eivät havainneet öljyvuotoja. – Tämä havainto ei johtanut siihen, että maaperää olisi lähdetty riittävän laajasti tutkimaan, Pulkkinen toteaa. Muuttuneen tilanteen vuoksi Pitäjäyhdistys pyytää kuntaa keskeyttämään koulun huutokauppamenettelyn, ja käynnistämään uudestaan neuvottelut koulukiinteistön kohtalosta. – Tässä vaiheessa on keskitytty liikuntapaikkoihin, mutta kumppanuussopimukset voivat kattaa muitakin palveluita ja kohteita. KUMPPANEITA haetaan kesäkaudelle muun muassa poluille ja reitistöille sekä urheilukentille Onkamoon ja Akkalaan. Noin kolmen kuukauden ajan oli maaperään imeytynyt rekan hydrauliikkaja moottoriöljyt sekä ainakin 400 litraa dieselpolttoainetta. VUOSI sitten keväällä kunnan ja värtsiläläisten yhdistysten kesken käytiin neuvotteluja koulukiinteistön kohtalosta, kun koululaiset siirtyivät Maiju Lassilan kouluun elokuun alusta. – Kuntaan voi vinkata toiminnoista, palveluista ja kunnossapitokohteista, joissa kunnan elinvoimaisuutta sekä kuntalaisten hyvinvointia ja yleistä viihtyvyyttä voitaisi parantaa kumppanuussopimuksilla. Pitäjäyhdistys voisi sittenkin ottaa vastuun koulukiinteistöstä TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Rajantiellä Kaurilassa viime vuoden helmikuussa tapahtuneen rekkaonnettomuuden jälkeiset työt odottavat alueen loppuraivausta. – Sopimukset voivat siis olla sisällöltään erilaisia, osa kohteista on työläämpiä kuin toiset. – Loppusuoritusta haetaan myös öljynsuojelurahastolta, hän jatkaa. Kyläläiset ovat lumien sulamisen jälkeen olleet huolestuneita siitä, mihin kuntoon paikka on jäämässä korjaustöiden jälkeen. ” Kunnossa– pitovastuu perustuu kumppanuussopimuksiin.. Viime vuoden toukokuussa alueella kuitenkin havaittiin onnettomuuden jäljiltä ojanpientareella vedessä öljyä ja voimakas haju. Seuraavalla 22.2.2020 tehdyllä käynnillä havaittiin jonkin verran öljyä ja sitä imeytettiin. Viimekädessä voidaan tarkastella myös kunnan omia vakuutuksia. Kunta osallistuisi ylläpitokuluihin vuokraamalla tiloja kunnan käyttötarpeisiin. Alue todettiin pilaantuneeksi, ja kunnostustoimet aloitettiin. Hän uskoo, että kyseessä on Liikennevahinkokeskuksen heitto, jolla he haluavat irtautua korvausvastuusta. – Sitäkään ei voi sanoa, onko öljyvuoto tapahtunut ulosajon vai rekan noston yhteydessä. Kunnossapitovastuu perustuu kumppanuussopimuksiin. Palopäällikkö Ville-Petteri Pulkkinen lukee raporteista, että pelastuslaitos teki onnettomuuspaikalle kaikkiaan neljä käyntiä. Tohmajärven kunta sai öljyvahingosta korvauspäätöksen Liikennevahinkokeskukselta. KUNTA hakee korvauspäätökseen oikaisua. Pitäjäyhdistys toivoo, että neuvotteluista huolimatta Kylätalon toiminta voisi jatkua entisellään. Öljyä oli päässyt tien rakenteisiin saakka Kunnostustoimien kustannukset nousivat vuoden 2020 aikana lähes 300 000 euroon. Myös paikan liikenneturvallisuus on huolestuttanut. Pitäjäyhdistys haluaa kehittää erilaista toimintaa koululla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Liikuntapaikat kuntoon kumppanuussopimuksilla VÄRTSILÄ Mervi Venäläinen Värtsilän Pitäjäyhdistys haluaa jatkaa neuvotteluja Värtsilän koulun tilanteesta Tohmajärven kunnan kanssa. Liikennevahinkokeskus perusteli korvauspäätöstään sillä, että paikalla olisi tapahtunut jo aiemmin öljyvahinko. Pulkkinen sanoo talviaikana tapahtuvat öljyvahingot erittäin hankaliksi, koska ne eivät kylmyyden vuoksi aiheuta hajua ja visuaalinen havaitseminenkin on lumen takia vaikeaa. toukokuuta 2020, kun paikalliset asukkaat ilmoittivat öljyn hajusta. 3 3 Tiistai 13.4.2021 Keski-Karjalan paikallislehti Päätoimittaja Marko Torni Toimitussihteeri Aladár Bayer TOHMAJÄRVI Mervi Venäläinen Tohmajärven kunta hakee toimijoita vastaamaan liikuntapaikkojen kunnossapidosta kesäja talvikausille. Pelastuslaitoksella ei myöskään ole mittausvälineitä vuotojen havaitsemiseen vaan havainnot ovat aistinvaraisia. Toimenpiteet vahingon torjumiseksi käynnistyivät 4. PELASTUSLAITOKSEN osuutta öljyvahingon havaitsemiseen ajoissa on myös pohdittu. Talven aikana koulukiinteistön myyntiin päädyttiin, kun Värtsilän yhdistykset ilmoittivat, ettei valmiutta kiinteistön omistajavastuuseen ole. – Minun mielestä se riski on hyvin pieni. Korvausvastuuseen voidaan lain mukaan asettaa myös vahingon aiheuttaja tai hänen vakuutuksenantaja. Jorma Berg sai maanantaiaamuna asiaa konsultoivalta yritykseltä loppulausunnon, jota kunta tulee vielä tällä viikolla täydentämään. Kaurilan öljyvahingon seuraukset huolettavat kuntalaisia Yli vuoden kestäneet kaivutyöt Rajatiellä Kaurilassa tapahtuneen rekkaonnettomuuden aiheuttamien öljyvahinkojen korjaamiseksi on saatu päätökseen. Taustalla on onnettomuus, jossa venäläinen rekka kaatui haasteellisessa ympäristössä pohjavesialueella. Ennemmin tai myöhemmin sille pitäisi maksaja löytyä. Korvauspäätöksen mukaan Liikennevahinkokeskus esittää maksettavaksi vahingosta kertakorvauksena 20 000 euroa. toukokuuta 2020. Nyt tiloissa aloittaa uusi yrittäjä, mikä vapauttaa Pitäjäyhdistyksen resursseja ottaa vastuuta koulukiinteistöstä. Yksi asunnoista toimii Värtsilän Kisan ylläpitämänä kuntosalina. – Kyllähän tämä asia pitäisi saada aika äkkiä liikkeelle, Berg toteaa. VÄRTSILÄN kouluun kuuluu varsinainen koulurakennus sekä asuntolarakennus, jossa sijaitsee koulun lämpökeskus. Toiveissa on pidempiaikaiset kumppanuudet
Eniten tukea saavat Kitee ja Tohmajärvi. Kiitos Isäni hyvästä hoidosta Hoitokoti Annalan henkilökunnalle. Su 25.4. Myös Jänisjoki-Kiteenjoki-Tohmajoki-alueille suunnitellaan kunnostustoimia. Eläkeläisten iltapäivä Kemien srk-talolla klo 12 (ei ruokailua). NIMIPÄIVÄT Tiistaina: Tellervo, ort. 1. Pelastushenkilöstö sai pysäytettyä palon etenemisen. Su 9.5. ORIVEDEN ja Pyhäselän alueen vesistöt ovat pääpiirteissään hyvässä ja osin erinomaisessa ekologisessa tilassa. ALUEEN keskusaltaat, Pyhäselkä sekä Orivesi, ovat karuja, mutta tummavetisiä humusjärviä. Suljettu, äänitettävä jumalanpalvelus srk-talolla klo 10, Lappalainen, Perälä. Rääkkylässä ja Tohmajärvellä sijaitseva Suur-Onkamo on luokiteltu tyydyttävään tilaan, ja saman nimikkeen alaisuudessa ovat myös Rääkkylän Jouhtenusja Ylälammet sekä Kiesjärvi. Arto. 4 Tiistai 13.4.2021 Seurakunnat Päivyri 13. Virasto: Virasto on toiminnassa arkipäivinä ma–to klo 9–12 (asiointi vain puhelimitse ja sähköpostilla), Maiju Lassilan tie 16, p. Martti, Risto. Palautetta suunnitelmasta voi jättää Etelä-Savon ELY-keskukselle toukokuun 14. Ari, Rohkima, Runo. Vesinäytteistä ja kaloista määritettävien haitallisten aineiden avulla seurataan vesien kemiallista tilaa. Avustuksia haettiin yhteensä yli 17 miljoonalla eurolla. sektorijumalanpalveluksia ja tietyin ehdoin avoimia tilaisuuksia, ellei koronarajoitukset olennaisesti tiukkene. Ahvenen elohopean laatunormi ylittyy koko OrivesiPyhäselän aluella. KULUVALLE vuodelle valmisteilla on lintuvesikohteen hoitokalastusta Tohmajärven Sääperillä sekä lintuvesikohteen koekalastusta Juurikkajärvellä Kiteellä. Siunattu läheisten läsnä ollessa. Ke 14.4. Suunnitelmassa on kirjattuna tiedot vesistöjen nykytilasta sekä listattuna toimet tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. PÄÄTÖKSEN taustalla on koronapandemian aiheuttama ulkoilubuumi, joka on lisännyt luontokohteiden kävijämääriä. Suljettu, äänitettävä jumalanpalvelus srk-talolla klo 10, Happonen, Perälä. Myös Kiteen Hanelinlampi ja Juurikkajärvi ovat saaneet tyydyttävän arvoisen luokittelun. alkaen jumalanpalvelukset ovat ns. 2:2. kesäkuuta vietetään myös tänä vuonna vaihtoehtoisella ohjelmalla tilaisuuden arvokkuus turvaten, Pohjois-Karjalan aluetoimisto tiedottaa. Piet. Tuen myöntämisessä painotettiin kohteita, jotka ovat mahdollisimman laajan käyttäjäjoukon saavutettavissa. Seutukunnan pienin summa annettiin Rääkkylälle. Ensiarvion mukaan henkilövahingoilta vältyttiin. Sama summa tuli myös naapurikuntaan, sillä Tohmajärven frisbeegolfratoja saadaan tuen myötä kunnostaa ja uudisrakentaa 20 000 eurolla. To 15.4. 045 1341105. Tohmajärvi Ti 13.4. Isää, appea ja ukkia kaivaten Jaana, Jouni ja Onni sukulaiset ja ystävät 30 vuotta sitten Rääkkylän Kiesvaarantien varressa karkasi kulotus tekijöiltään maanantaina aamupäivällä. Puolustusvoimain lippujuhlan päivää 4. Kokoontumisia voidaan perua myös lyhyellä aikavälillä. Puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnallisen paraatin järjestäminen Joensuussa 4.6.2021 on jouduttu perumaan vallitsevan koronavirusepidemian johdosta. Tohmajärvellä sijaitseva Särkijärvi on erittäin kirkasvetinen ja vähäravinteinen nuottaruoho-tyypin vesistö. Koulutuspäivä luottamushenkilöille klo 13 srk-talolla, kahviossa. Torstaina: Linda, Tuomi, ort. päivään saakka. Luontoa suojaavat rakenteet ja ulkoilijoita palvelevat taukopaikat ovat entistä tärkeämpiä. Lippujuhlan ilman paraatia RÄÄKKYLÄ Päivi Lievonen Rääkkylän kunnan päiväkodille valmistellaan lattiaremonttia. ESIMERKIKSI Oriveden alueella tiedetään kalastoon kertyvän elohopeajäämiä kaukokulkeuman takia. Tervetuloa! KESKI-KARJALA Päivi Lievonen Keski-Karjalan alueen vesistöt kuuluvat Vuoksen vesienhoitoalueeseen, jonka vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022-2027 on parhaillaan kuulemiskierroksella. – Lähiluonto on ollut monelle suomalaiselle tärkeä henkireikä viimeisen vuoden aikana. Rakkaamme Veli Armas SUOMALAINEN g 19.2.1930 Rääkkylä = 16.3.2021 Kitee Kiitos päivistä lapsuuden, kiitos hetkistä jälkeen sen, ansaitset kiitoksen kauneimman ikilevon pyhän rauhaisan. Su 18.4. Nyt avustettavat hankkeet tekevät lähiluontokohteista helpommin saavutettavia samalla turvaten luontoa kulutukselta, ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen toteaa ympäristöministeriön tiedotteessa. Tuli levisi puuskaisessa tuulessa pellolla jo kävelyvauhtia nopeammin. Vesienhoitosuunnitelma kommenttikierroksella KESKI-KARJALA Päivi Lievonen Uudenmaan ELY-keskuksen myöntämästä 9,6 miljoonan euron tukipaketista tuli avustuksia myös Keski-Karjalan kuntien lähivirkistysalueiden kunnostamiseen ja kehittämiseen. 0400-967601, sähköposti tohmajarven.seurakunta@evl.fi Kuolleet: Oiva Otto Kalevi Jaatinen 92 v, Vilhelm Kyyrö 83 v, Eino Makkonen 93 v (Pyhäselän seurakunnasta). Ennakkoilm. Kaikkiaan avustusta myönnettiin yhteensä 215 hankkeelle, joiden on määrä toteutua kuluvan vuoden aikana. Naisten kutsut srk-talolla, nuotiopaikalla (makkaranpaistoa, jos sää sallii, kahviraha YV-keräykselle) klo 13, aiheena toivon merkit. Kaiuttarien kuoroharjoitukset srk-talolla klo 17. Kiteen kaupungille myönnettiin 20 000 euroa avustusta Muljulassa sijaitsevan Kiteen eräja riistapolun kunnostukseen ja kehittämiseen. Hyvää kevätpäivän jatkoa! PÄIVÄN SANA Niin kuin vastasyntyneet lapset tavoitelkaa puhdasta sanan maitoa, jotta sen ravitsemina kasvaisitte pelastukseen. Lattia uusitaan päiväkodilla KITEEN HELLUNTAISEURAKUNTA Koivulantie 3, 82500 Kitee www.kitee.helluntaiseurakunta.fi Su klo 14 Jumalanpalvelus. Jumalanpalveluksia ja hartauksia voi myös seurata televisiosta, radiosta tai verkosta. VESISTÖJEN ekologista tilaa seurataan vesinäytteiden sekä vesikasvillisuuden, pohjaeläinten, kalaston ja vedessä kasvavan kasviplanktonin sekä kivien pinnoilla kasvavien piilevien avulla. Filiapiiri Maija Kukkosella klo 15. Keskiviikkona: Taito, ort. ELY-KESKUKSELLA on suunnitteilla rehevöityneiden järvien kunnostuksia vuosille 2022-2027 ainakin Onkamojärville, Kiteenjärvelle ja Ätäskölle. Tukea lähivirkitysalueiden kunnostamiseen. huhtikuuta 2021 Aurinko nousi tänään klo 5.42 ja laskee klo 20.20. Seurakunnan kokoavassa toiminnassa noudatetaan AVI:n määräyksiä ja piispan antamia suosituksia kokoavasta toiminnasta. Kekälekunnan lähivirkistyspaikkojen rakentamiseen ja kunnostamiseen myönnettiin 5406 euroa. Pinnoitteiden uusimisurakan kilpailutuksen voitti kiteeläinen Lattia-asennus Leinonen Oy. Osana hallituksen elvytyspakettia tuemme kuntia virkistysalueiden kehittämisessä. Kemien srk-talolla pidettävät suljetut jumalanpalvelukset ovat kuunneltavissa srk:n nettisivulta pienellä viiveellä osoitteessa www.tohmajarvenseurakunta.fi. pe mennessä puh. TIEDOKSI: srk:n jumalanpalvelukset ovat suljettuja jumalanpalveluksia (äänite kuunneltavaksi srk:n nettisivun kautta 2 viikon ajan) vielä toukokuun alkupuolelle saakka. Kansanlähetyksen ja KRELL:n seurat Emmalassa (Kirkkotie 23) klo 13, mukana Tuula Honkonen. Suunnitelma on kokonaisuudessaan esillä ympäristöhallinen verkkopalvelussa. Suunnitelmassa esitetään toimenpiteet, joilla on tarkoitus saavuttaa hyvä vesien tila vuoteen 2027 mennessä. 24 130 euron arvoinen tarjous sisältää vanhojen muovimattojen purkamisen, liiman hiomisen lattioista, pinnan tasoittamisen ja uuden muovimaton asentamisen liimaamalla. Lämmin kiitos osanotosta. Perhekerho srk-talolla klo 9.30, max 20 henkeä. Puhoslahti on Oriveden muuta järviallasta kirkasvetisempi, sillä lahteen laskee kirkasvetinen Pyhäjärvi Puhoksen kanavan kautta
Kiirastorstai, huhtikuun ensimmäinen päivä 2021, Tohmajärven hautausmaalla. Koulunkäynti ja opiskelu, toisin kun Alvar olisi halunnut, jäivät vähäisiksi, töihin piti mennä jo nuorena ja sitten jo yhdeksäntoistavuotiaana sotimaan. Alvarin ollessa 17-vuotias he pääsivät muuttamaan omaan taloon lähelle Värtsilän rautatieasemaa. Viisihenkinen perheemme asui Värtsilässä, Saimi ja Alvar Tohmajärvellä. Pariskunnalle tuli yhteistä taivalta täyteen puoli vuosisataa jokunen aika sitten, ja kultahääpäivä häämöttää puolentoista vuoden päässä. Tehtävään kuului yhteyksien kunnossapidon lisäksi välittää taistelun aikana tulikomennot tulenjohtajalta heittimen johtajalle. Eronen tunnustautuu digitalisaation ystäväksi, mutta painottaa myös käyttäjän vastuuta. KeskiKarjalan musiikkiopisto on hyvä esimerkki useamman kunnan järjestämästä toiminnosta. – Ruutuajalle on osattava laittaa myös rajat. Laulun sanoitus lahjaksi vaimolle linkkeinä esimerkiksi vapaaajanasukkaisiin. Erityisesti joulut olivat tärkeitä. Taivasmatka alkanut. Muistoissani on kuunteleva, älykäs, ymmärtävä ystävä. Tarvitaan bensaa tänne Kutsuntielle...” Eino Alvar Koljonen, kutsumanimenä Alvar, oli tavallisen työläisperheen ainoa lapsi. Yhdessä niitä sitten ihmeteltiin ja käännettiin suomeksi. – Äänestäminen on väylä, jolla kuntalainen pääsee vaikuttamaan. RÄÄKKYLÄ Päivi Lievonen Rääkkylän vs. Nyt olen kyllä siihen sivuun jo hyväksynyt sen varsinaisen somenkin, Eronen naurahtaa. Luottamushenkilöiltä odottaisi yhteydenpitoa kuntalaisten kanssa vaalien välilläkin, Eronen muistuttaa. Alaikäiset eivät Erosen näkemyksen mukaan pääse vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin riittävästi, joten tarttumapintaa olisi lisättävä. Elettiin asemasotavaihetta. Alvar, aina niin rauhallisena ja miltei eleettömänä, ottaa auton tavaratilasta tolppakengät sekä joitain tarvittavia johtoja ja kuulokkeita. Rääkkyläänkin teosta on tilattu vaalien jälkeen uudelle valtuustolle annettavaksi, Eronen kuvailee. – Nuoret pitäisi saada innostumaan paikallisesta vaikuttamisesta. Leila pitää paljon Röyhkästä ja perhetuttumme soittaa hänen bändissään, joten sitä kautta sain yhteyden artistiin, Eronen taustoittaa. Vuonna 1950 Alvar avioitui tätimme Saimi Vannisen kanssa. Pirjo Honkanen Alvar oli kirjoittajan tädin aviopuoliso Eino Alvar Koljonen 10.6.1922 – 20.3.2021 Eino Alvar Koljonen RÄÄKKYLÄ Päivi Lievonen Asiatekstin kirjoittamisen lisäksi Yrjö Eronen on haastanut itseään myös taiteellisemman ilmaisun saralla. – Sanoin joskus kymmenkunta vuotta sitten, että minun sosiaalinen mediani on kaupan parkkipaikka. Eronen muistuttaa kärhämää olleen kunnassa aiemminkin, mutta yhteishenkeä on saatu luotua. Huumori, uteliaisuus kaikkiin elämän ilmiöihin, myötäeläminen ja pitkät pohdiskelevat keskustelut, niitä jään, ja me kaikki hänen läheisensä, ikävöimään. 8. Toki meillä oppilaskunta, nuorisotoimi ja järjestöt tekevät hyvää työtä sillä saralla, mutta vieläkin tarvitaan enemmän toimia aidon kiinnostuksen syntymiseksi, Eronen arvottaa. Eletään kesää vuonna 1965. – Idea tekstiin ja sanoitus syntyivät yhtenä iltapäivänä mökin terassilla. Istumme äidin ja veljeni Vesan kanssa takapenkillä, on jännittävää lähteä autoajelulle. Kunnallisoikeuden professori emeritus Aimo Ryynäsen toimittaman teoksen ensimmäinen painos on jo loppuunmyyty. Yhteisöllisyydellä tarkoitetaan osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta, ihmisen liittymistä ja samaistumista arvokkaaksi kokemiinsa asioihin. Suomenhevonen teki myös raskaan työn rintamalla ja Alvar halusi osaltaan huolehtia siitä, että eläimet saivat sen huolenpidon, mikä noissa oloissa oli mahdollista. Vaikkemme vuosien varrella kovin paljon sodasta Alvarin kanssa puhuneetkaan, nämä hevosmiehen tehtävät olivat hänelle mieluista kerrottavaa. Jatkosodan alettua kesäkuussa 1941 Alvar sai määräyksen kutsuntaan, ja palvelukseen hän astui 16.9. Siitä jo kuuden vuoden kuluttua tilanne oli päinvastainen, Eronen muistelee. Laulun sanat kertovat nimensä mukaisesti vuosikymmenten yhteiselon tunnoista. – Samaa ideaa voisi soveltaa myös koulupuolella. Yrjö Eronen Yhteisöllisyyden puolestapuhuja Yrjö Eronen kertoo kokemuksiaan pienen kunnan yhteisöllisyydestä juuri ilmestyneessä Luottamushenkilön käsikirjassa. YHTEISÖJEN suurin haaste on päätöksenteko. Perhe asui aluksi vuokratalossa Värtsilän Uudessakylässä. He taistelivat Karjalan kannaksella, Maaselän kannaksella ja vielä Aunuksen kannaksella. Evakkoon he läksivät Tohmajärvelle Saarion kylään, jossa oli Alvarin äidin kotipaikka. Valituksista huolimatta Eronen kokee yhteisöllisyyden olevan kokonaisuudessaan voimallista kekälekunnassa. Kun Alvar 90-luvun puolivälissä hankki ensimmäisen oman tietokoneensa, hän monesti harmitteli sitä, ettei ollut aikanaan tullut opetelleeksi englannin kieltä, koska monet tietotekniset ohjeet olivat vieraskielisiä. Omia lapsia Koljosen perheeseen ei toiveista huolimatta syntynyt ja osin tästäkin johtuen perheemme viettivät paljon aikaa yhdessä. Laulajana biisille toimii Kauko Röyhkä. Sodan loppuvaiheessa Alvar pääsi omasta pyynnöstään hevosmieheksi. SOSIAALINEN media ja mobiilisovellukset luovat entistä enemmän uudenlaisia yhteyksiä ihmisten ja hallinnon välille, toimien osaltaan jopa yhteisöllisyyden Tiistai 13.4.2021 5 ” Äänestäminen on väylä, jolla kuntalainen pääsee vaikuttamaan. – Kun aloitin kunnanjohtajana vuonna 2007, oli Rääkkylä varmasti maakunnan riitaisin kunta. Rääkkylä on viime aikoina niittänyt kyseenalaista huomiota valtuutettujen ja kuntalaisten tekemillä valituksilla kunnallisesta päätöksenteosta. Katselemme ällistyneenä, miten hän kiipeää läheiseen puhelinpylvääseen, asentaa johtojaan ja alkaa puhua: ”Koljonen täältä tolpasta terve. Maaliskuussa 1942 koko 8. Jokunen talitiainen sirkuttaa läheisessä koivussa kevään ja uuden alun merkiksi. Sodan jälkeen vuonna 1945 Alvar hakeutui puhelinverkon rakennustöihin ja siitä alkoi hänen 40-vuotinen työuransa silloisen Kuopion lennätinja puhelinpiirin palveluksessa. Kuopiossa Jalkaväen Koulutuskeskus 12:n Kranaatinheitinkomppaniaan. Tämä oli se usko ja toivo, johon Alvar turvautui. Meitä on viisi henkilöä Alvarin pienessä pahviseinäisessä Trabantissa. Runsas viikko sitten Youtube-videopalveluun ladattu Rakkaus on viidenkymmenen-kappale on saanut sanoituksensa Erosen kynästä. Divisioonalle on annettu nimi Kolmen kannaksen koukkaajat. Pitkäksi aikaa mieleeni jää soimaan Veteraanin iltahuuto, jonka saamme kuulla kevätpäivässä veljeni Vesan ja hänen muusikkoystävänsä Ari Monosen laulamana. Tuonne sotilaskoulutukseen juontaa Alvarin myöhempi ammatinvalinta. Koskapa kyseisessä autossa ei ole bensamittaria, polttoaine pääsee yllättäen loppumaan kesken retken. ERONEN painottaa, että yhteisöllisyyden on yllettävä yli kuntarajojen. Hän sai kranaattiheittimen viestikoulutuksen. Eronen nostaa äänestämisen tärkeimmäksi vaikutuskeinoksi yksittäisen kuntalaisen kohdalla. Sanoituksen tarina on henkilökohtainen, sillä kappale on tehty Leila-vaimolle. kunnanjohtaja Yrjö Erosen kokemuksia pienen kunnan yhteisöllisyydestä on luettavissa huhtikuun alussa ilmestyneessä Luottamushenkilön käsikirjassa. Divisioona, jonka jalkaväkirykmentissä Alvar taisteli, siirrettiin Etelä-Syvärille, Segesan kylään. Usein rankakasalla syntyy parempia ideoita kuin päätteen ääressä, Eronen tietää.. Tämä on uusi alku myös rakkaalle ystävällemme. Opettajat voisivat kulkea koulusta toiseen, etäopetusta ja digitalisaatiota voisi hyödyntää enemmän, Eronen linjaa. Kuntien välisellä yhteistyöllä voisi olla annettavaa myös oppivelvollisuuden saralla. EROSEN mukaan yksilön ja yhteiskunnan välinen suhde pohjautuu yhteisyyden tunteelle. Uudessa kodissa perhe ehti asua vain nelisen kuukautta, talvisodan päätyttyä talo jäi parinsadan metrin päähän luovutetulle alueelle. – Tiettyä rikkimenoa on, mutta eripuraisuutta on vain hyvin pienellä porukalla, Eronen tuumailee. Eino Alvar Koljonen oli Tohmajärven viimeinen sotaveteraani. – Ryynänen pyysi minua mukaan kirjoittamaan. Teos on suunnattu erityisesti luottamushenkilöiden tietolähteeksi uudelle valtuustokaudelle. Pieni joukko saattajia kulkee veteraaniristein merkityn arkun perässä kohti hautapaikkaa, johon Alvar kohta lasketaan Saimi-vaimonsa viereen. Tuona aikana hän eteni linjatyömiestä puhelinasentajaksi, sitten keskusasentajaksi ja lopulta puhelinmestariksi. Ilman Saimi-tädin ja Alvarin läsnäoloa juhla ei tuntunut yhtään niin hienolta ja odotetulta. Alvar eli pitkän elämän, viimeiset vuotensa hän vietti Hoitokoti Aatoksessa Tohmajärvellä. Opus tunnetaan tietopakettina, joka kertoo kuntaasioiden kirjon monipuolisesti. Matka on tehty
– Valtatie 6:n perusparantaminen välillä Imatra-Joensuu on käynnistymässä. Tolosenmäen risteysalueella on luvassa valtatie 6:n ja Asematien välisen Oikotien sulkeminen sekä Rääkkylän liittymän ajantasaistaminen turvalliseksi ja toimivaksi. Alle miljoonasta voi päättää hallitus, ja alle puolen miljoonan suunnitelmalle voi antaa siunauksensa suoraan myös tekninen lautakunta. Perusparannukseen olemme kannustaneet, koska tiedetään, että se on äärimmäisen tärkeää sille verkostolle, Mika Niskanen lisää. Siellä oli pysäköintihaasteet, liikenneturvallisuutta parannettiin ja Kiteen Vesikunta uusi Hovintielle vesijohtoverkkoa, kaupungin tekninen johtaja Kari Siponen mainitsee esimerkkinä. – Keski-Karjalasta pitää aktiivisesti osallistua liikennejärjestelmätyöhön. Se on Keski-Karjalassa tosi tärkeässä roolissa. Jos tarvitaan uusi liikennemerkki, Mika Niskanen lupaa, että sellainen löytyy melko varmasti varastosta ja merkki seisoo jo vuorokaudessa paikallaan. Kaupungin omistaman katuja tieverkon alueella toimii luvanvaraisesti, kertamaksua vastaan myös ulkopuolisia toimijoita. – Kyllä puuhaa riittää. HALLINNOLLISESTI liikennesuunnittelu ja -rakentaminen kuuluvat Kiteellä kaupungin Teknisen keskuksen kuntatekniikan päällikön vastuualueeseen. SAAVATKO kunnat valtion suunnasta riittävästi tietoa isoista liikennehankkeista. Usein eri toimijat uusivat ja korjaavat verkkojaan yhtäaikaisesti. – Mutta jos ruvetaan katselemaan, miten pitkästä hankkeesta on kyse, niin selviää, että se on ollut jo vuonna 2013 Keski-Karjalan liikenneturvallisuussuunnitelmassa. 6 Tiistai 13.4.2021 KITEE Aladár Bayer Ympärillämme avautuva kulttuurimaisema on monen asian summa. – Onhan meillä kyllä päällysterahaa 200 000 euroa, jota käytämme korjauksiin joka vuosi, kuntatekniikan päällikkö Mika Niskanen muistuttaa. LIIKENNESUUNNITTELUN lähtökohtana ovat koko kunnan kattava yleiskaava ja sille alisteinen, yksityiskohtainen asemakaava. Syrjässä asuu kohtuu paljon ihmisiä, jotka ovat yksityisteiden varassa, tekninen johtaja alleviivaa. Kadut, tiet, suojatiet, kiertoristeykset ja liikennemerkitkin ovat löytäneet paikkansa vasta lukuisten valintojen ja päätösten jälkeen. – Sillä tavalla synergiassa koetetaan tehdä kohteissa, missä on muutakin korjattavaa. Kaikkein suurimpien valtaväylien linjaukset tehdään valtakunnallisesti sovitellen maakuntakaavaan. Meillähän on oma Keski-Karjalan liikennejärjestelmätyöryhmä. Sitten pitää vaikuttaa valtion toimenpiteisiin valtion verkossa, että meille tärkeät asiat saadaan siellä eteenpäin. ELY:llä vain sattui rahaa olemaan, ja he tarjosivat sitä meille päin. Siinä on 10 vuotta sen toteutuksen aikaikkuna, Niskanen tietää. – Kolmantena tulee yksityisteiden avustaminen. Kuntalaisten valitsemat valtuutetut kuitenkin tekevät toimielimissä – kunnanvaltuusto, lautakunnat ja kunnanhallitus – tärkeimmät rakentamista koskevat päätökset. – Yksityistieavustuksiin ja perusparannuksiin on pyritty lisäämään rahoja. KAUPUNGIN ensisijaiset tehtävät liikenteen suhteen voi Siposen mukaan tiivistää kolmeen lokeroon. – Ja hyvä kun oltiin siellä, saatiin Tolosenmäen liittymät ykköskoriin. Laskennalliseksi korjausvelaksi ynnättiin tuolloin yli kolme miljoonaa euroa. Uuden rakentamisen puolella on tällä hetkellä hiljaista, mutta vuonna 2018 Kiteellä toteutetun kuntotutkimuksen mukaan väylissä riittäisi korjattavaa. Tulos on merkittävä, sillä Imatran-Joensuu-väliin liittyen oli jätetty yli 70 korjaushanke-ehdotusta, joista vain 10 pääsi ykköskoriin. Vesija viemäriputket sekä sähköja tietoliikennekaapelit kulkevat rinnakkain tai risteävästi väylärakenteiden kanssa. Siponen korostaa sitä, että asioita on jaksettava pitää yhteistyöryhmissä sitkeästi esillä, etteivät ne unohdu, ja jonain päivänä juttu sitten loksahtaa kohdalleen. Meidät molemmat esimerkiksi kutsuttiin valtatie 6:n hankkeen ohjausryhmään, Niskanen sanoo. – Kyllä minun mielestäni. – Koulukeskuksen ympäristössä on rakennettu paljon. Ylläpito, yhteistyö ja yksityistiet keskiössä Kiteen Hovintielle kaivettiin Kiteen Vesikunnan uusia putkia koulukeskuksen liikenteen uudelleenjärjestelyjen yhteydessä. MINKÄLAISELLA aikataululla erilaiset liikennehankkeet yleensä toteutuvat. Kunnat eivät enää suunnittele ja rakenna juuri mitään itse, vaan isojen hankkeiden toteuttajat valikoituvat kilpailutuksen kautta yksityiseltä sektorilta. Kuva on marraskuulta 2019.. – Toisena esimerkkinä voi ottaa Puhoksentien kevyen liikenteen väylän, joka on meillä investointiohjelmassa. Meillä on ollut sellainen ajatus vuosittaisesta korjausbudjetista, korvamerkitystä rahasta, jolla voisimme tehdä joka vuosi jotakin, Siponen pohtii. SIPONEN haluaa painottaa yhteisen liikennejärjestelmätyön merkitystä. Se eteneekin näennäisesti aika nopeasti; jos tänä vuonna tehdään suunnitelma ja ensi vuonna sen ELY rakentaa ja kaupunki osallistuu rahoittajana siihen, niin sinällään se on aika nopeaa, Kari Siponen pohtii. – Niissä pystyy nostamaan tarpeita esiin ja tästä (Puhoksentie) on sielläkin puhuttu paljon. Sääntönä tuntuu olevan, että kallis liikennehanke on aina hitain, kyltin saa laitettua päivässä. Kuntatekniikan päällikkö Mika Niskanen, vasemmalla, ja tekninen johtaja Kari Siponen ovat viranhaltijat kaupungin liikennekokonaisuuden takana. Olen sen puheenjohtaja ja osallistun seudullisiin kokouksiin, Siponen kertoo. – Meidän on pidettävä huoli hallussamme olevasta omasta verkosta. Kun kyseessä on yli miljoonan euron hankesuunnitelma, päätökset tekee aina valtuusto
Järjestämisvastuun siirron toteutuessa sosiaalija terveyspalvelujen sekä pelastustoimen kustannukset siirretään kunnilta hyvinvointialueille. – Taloudellista tulosta voidaan pitää sangen onnistuneena, mikä edesauttaa kuluvan vuoden taloustavoitteiden toteutumista. – Taloudellinen tavoite oli todella tiukka, eikä sitä asetettaessa ollut mitään tietoa maailmanlaajuisesta, myös Pohjois-Karjalaan tulevasta pandemiasta. Renkaita riittää varastossa Laatumerkkejä ostetaan. Pirskanen kiittää osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöä. Ihmiset tiesivät, että on tulossa ruuhkia ja älysivät varata ajan, Hakulinen iloitsee tekemästään huomiosta. Osa hyvinvointialueiden rahoituksesta määräytyy asukasmäärän mukaisesti sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin perusteella. Päätöksentekoa ohjasi hänen mukaansa aito halu parhaiden ratkaisujen löytämiseksi. – Siun soten henkilöstö oli todella kovan työpaineen alla. Niiden osuus oli 25 prosenttia talvipyörien myynnistä, myyntipäällikkö Hakulinen arvioi. Tiistai 13.4.2021 7 KITEE Aladár Bayer Jokakeväinen renkaanvaihto on joko edessä tai jo tehtynä. Jos valtion erikoissairaanhoitoon tarkoitettu korona-avustus olisi maksettu kokonaisuudessaan jo viime vuonna, olisimme hyvin lähellä nollatulosta. Lehti jos toinenkin tekee tai teetättää rengastestejä, joihin useimmat luottavat. Jos lakiuudistus toteutuu, vastuu sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyy uusille hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien. Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttaa lisäksi riskikerroin. Kuntayhtymän omistajaohjausneuvotellut käytiin viime vuoden lokakuussa. Joidenkin palvelujen piiriin pääsyä asiakkaat joutuivat jonottamaan inhimillisesti katsoen liian pitkään. Talvirenkaita tulee uusien säännösten mukaan käyttää, jos sää tai keli sitä edellyttää marras-, joulu-, tammi-, helmija maaliskuun aikana. Tämän hän sanoo johtuvan edeltävästä leudosta talvesta ja kertoo ammattiautoilijoiden, kuten taksiyrittäjien, kuitenkin suosivan perinteisiä nastoja. TOIMITUKSET ovat takkuilleet maailmanlaajuisesti viime keväästä lähtien. Hyvinvointialueiden toiminta perustuu pääosin yleiskatteelliseen valtion rahoitukseen. Koronan lisäksi myös brexit vaikuttaa lastien liikkuvuuteen, onhan Britannia tärkeä maailmankaupan solmukohta. – Mitatun palautteen perusteella palvelujen laatu oli tarkasteluvuonna erinomaisella tasolla. – Jonkun verran on maahantuojilla ollut tuontiongelmia joidenkin tuotteiden osalta maailmantilanteen takia, mutta kyllä meillä muuten ovat varastot täynnä, Toni Hakulinen sanoo. Hoitoon pääsyä on joissakin tapauksissa joutunut odottamaan liian kauan. Halpamerkkien osuus talvipyörien myynnistä ei ole juuri kasvanut, Toni Hakulinen P-K-Renkaasta kertoo. Myyntipäällikkö Toni Hakulinen kertoo, että ostajarintamalla on tapahtunut myönteistä kehitystä. Toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen toteaa toimintakertomukseen liittyvässä toimitusjohtajan katsauksessa, että Siun soten neljännelle toimintavuodelle asetettu taloudellinen raami ylitettiin noin 0,7 prosenttia. KUNTAYHTYMÄN palveluksessa työskenteli vuoden vaihteessa runsaat 7 300 henkilöä. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä väheni ja vakinaisten palvelussuhteiden osuus vastaavasti kasvoi. Mielessä on pidettävä ensi vuonnakin, että talvirenkaiden käyttöaikaa koskevat säännöt muuttuivat 1. – Viime talvena myytiin ennätyksellisen paljon kitkarenkaita. Kunnat maksavat maksun kevään 2021 aikana. – Verrattaessa valtakunnallisesti toimialalla tapahtuneeseen kulukehitykseen tai aiempaan sote-kulujen kehitykseen Pohjois-Karjalassa, Siun soten voidaan todeta pitäneen tiukkaa kulukuria vuonna 2020 ja onnistuneen taloudenhallinnassa hyvin, Pirskanen kirjoittaa. Työkykyperusteiset poissaolot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 10 %. PIRSKANEN myöntää, että haasteita on ollut. Rahoitus jaetaan alueille asukkaiden laskennallisten sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella. kesäkuuta 2020, kun uusi Tieliikennelaki astui voimaan. TALOUSJOHTAJA Ismo Rouvinen on myös tyytyväinen tulokseen. Mervi Venäläinen Siun sote -kuntayhtymän vuoden 2020 tulos on hiukan alle 5 miljoonaa euroa alijäämäinen. KITEEN P-K-Rengas Oy:ssä toiminta jatkuu lähes entisellään uudesta laista ja maailmantilanteesta huolimatta. – Laatumerkkejä ostetaan. Halpamerkkien osuus talvipyörien myynnistä ei ole juuri kasvanut. – Lakisääteisten määräaikojen osalta on yksittäistapauksissa joitakin määräaikoja ylittynyt henkilöstön rekrytointiongelmista johtuen. – Viime syksynä sen jo näki. SUOMALAISET ovat uskollisia laatumerkeille. Siun soten tulos viisi miljoonaa alijäämäinen. – Siun soten vuoden 2020 toiminnallisia tuloksia voidaan pitää erinomaisina, kun huomioidaan koronaepidemia, toimintaympäristön haasteellisuus ja käytettävissä olevien resurssien rajallisuus. Monet yritykset kärsivät tavaraja raaka-ainepulasta. Varsinkin joidenkin halpamerkkien saannissa on ollut haasteita, samoin joidenkin rengaskokojen. Haluan kiittää koko Siun soten osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöä erinomaisesta työstä kansalaisten arjen turvaamisessa poikkeuksellisena epidemiavuonna 2020. Vaadittuna aikana talvirenkaassa tulee kulutuspinnan pääurien syvyys olla vähintään 3 mm. Omistajat hyväksyivät yksimielisesti, että jäsenkunnat maksavat vuonna 2021 ylimääräisen maksun, jolla katetaan Siun soten vuoden 2020 tilinpäätöksen mukainen kumulatiivinen katettava alijäämä, joka on noin 12,2 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen kiittää katsauksessaan Siun soten poliittisia päättäjiä poikkeuksellisesta vuodesta. Asiakkaat ovat oppineet varaamaan aikoja renkaanvaihtoon, ja jokakeväiset ja -syksyiset ruuhkat ovat tasaantuneet. Henkilöstömäärä väheni noin 1,6 prosenttia, eniten asiantuntijaja hallintotyöntekijöistä, kuntayhtymässä käydyn yhteistoimintamenettelyn tavoitteen mukaisesti. JOULUKUUSSA eduskunnan käsittelyyn lähtenyt sote-uudistus tuo tullessaan muutoksia Siun soten toimintaan. Se näkyy tietenkin rengasliikkeessä. Henkilöstöilmapiirimittauksen tuloksissa näkyy kova, monen osalta jopa kohtuuton työkuorma
veikkausvoittovaroilla. Mäkihyppyharrastus onkin ollut pitkään vahvasti mukana kiteeläisessä urheilussa. Niitä löytyikin runsaasti. Onneksi viimeisimmät uutiset Kiteeltä siellä käynnistettävästä ”mäkihyppykoulusta” antavat toivoa lajin elpymiselle ja hengissä pysymiselle. Avajaiskisat olivat marraskuussa 1966 ja kisoja mäessä käytiin lukuisia 60-luvun lopulla. Juttuun Salo oli kuvattuna Lehmon hyppyrimäen rinteessä ja Salo kertoo tämänkin hyppyrimäen kohtalon olevan vaakalaudalla. Mäkiennätykseksi jäi Rääkkylän oman pojan Esa Leinosen 40,5 metriä. Rääkkylän Rasivaaran hyppyrimäessäkin on ainakin maaliskuussa 1939 kisailtu kolmessakin poikien sarjassa ja saavutettu lähemmäs 20 metrin leiskautuksia. Tavoitin myös lukuisia aikoinaan mäkihyppyä harrastaneita veteraaneja ja jututin monia tämän päivän urheiluseura-aktiiveja. Hankkeelle oli myönnetty veikkausvoittovaroja 3 000 markkaa. Lehti kirjoittaa, että mäki, jossa kriittinen piste sijoittuu 48 metriin, on rääkkyläläisen urheiluväen yritteliäisyyden mainio todistus. ”KiU:n mäkikaarti valtasi uuden mäen kisan”, kirjoitti lehti, kun kisan viisi ensimmäistä sijaa vei kiteeläiset. Viereisen Tikkalan koulun oppilaita oli ollut välitunnilla hyppäämässä mäestä. Hänen isänsä Timo kuten ukkinsa Pertti ja isoukkinsa Heikki Aalto ovat kukin olleet kovasti mukana mäkihypyn parissa. Uutinen kertoo varsin kehnon kelin vallinneen ja siksi tulostenkin jääneen vaatimattomiksi. Savikon vanha vuonna 1955 purettu hyppyrimäki, jonka tukipilarit oli tehty Puhoksen lehtikuusista.. Isoin ponnistuksin ja talkoovoimin saatu mäki on ollut käyttämättömänä jo vuosia ja nyt mäki vaatisi korjaamista. Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Pohjois-karjalan Numismaatikot ry:n Rajan Raha-lehdessä (1/2021). Lajin saadakseen uusia harrastajia tarvitaan myös niitä ”taskukokoisiakin” mäkiä, jollaisia maakunnan mäet enimmäkseen ovat olleet. Juttuun oli haastateltu useampaakin mäkihypyn parissa toiminutta ja edelleen toimivaa henkilöä, kuten kontiolahtelaisen urheiluseura Kontio-Veljien takavuosien aktiivia Matti Saloa. Toivoa sopii, ettei kyse kuitenkaan olisi sukupuuttoon kuolevasta harrastuksesta. 30-luvulla sk-piiri järjesti siellä vielä useampiakin kilpailuja. VOITANEEN todeta, että jos ainoastaan kahdessa paikassa on enää toimintaa, niin hyppyrimäkien kultakausi lienee tällä erää ohitettu. Matti Virrantalo Julkaisemme Keski-Karjalaa käsittelevän osan Matti Virrantalon jutusta maakunnan hyppyrimäistä. Tammikuulta 1955 on lehdessä ilmoitus, jossa Kiteen Urheilijat tarjoaa urakalla rakennettavaksi hyppyrimäkeä ja jo kesäkuussa 1955 mäki on saatu valmiiksi Savikon Karppalan rinteeseen. Värtsilässä käynnistyi 1959 hyppyrimäkihankkeita kahdenkin urheiluseuran taholla. Riikolan kylällekin Tohmajärven Urheilijat sai 1959 hyppyrimäen valmiiksi ja sen kriittinen piste oli 39 metrissä. MAAKUNNAN mäkihyppypaikkakunnista Kitee on ollut vuosikymmeniä selkeä ykkönen. Myöhemmin Kiteen mäkitoiminta keskittyi Hutsinputsiin (jolla nimellä Hutsin urheilukeskusta tuolloin sanottiin) ja sinne ensimmäinen mäki tuli 1950-60 luvun vaiheessa. TOHMAJÄRVELLÄ on hyppyrimäkiä ollut useampiakin. ”Mäki tulee liikenteen kannalta erinomaiselle paikalle Karjalan valtatien varteen Onkamon Vinskassa”, kirjoitti lehti lokakuussa -61. Närsäkkälässäkin on ollut pienehkö mäki. Kerrotaankin Heikki Aallon tuoneen mäki-innostuksen Kiteelle viime vuosisadan alkukymmenillä. 8 Tiistai 13.4.2021 Sanomalehti Karjalaisessa oli huhtikuussa 2012 juttu, joka oli otsikoitu Mäkikotkat ovat uhanalainen laji. Viimeiset kilpailut mäessä käytiin 1975. Poika oli tuotu samana iltana heikossa tilassa Joensuun yleiseen sairaalaan, mutta häntä ei ollut saatu pelastetuksi vaan oli menehtynyt vammoihinsa seuraavana aamuna. Paikalla oli jo sitä ennen pienempi mäki, jossa vielä helmikuussa 1955 Heikki Kainulainen teki mäkiennätyksen 39,5 metriä ennen sen mäen purkamista. Mielenkiintoista oli kuulla mäkiveteraanien kokemuksista kunkin mäen sopivuudesta hyppäämiseen ja minkä mäen rakentamisessa oli ollut enempi intoa kuin taitoa ja tietämystä oikeanlaisesta mäkirakenteesta VUONNA 1963 ryhtyi Rääkkylän Kisa-Veikot rakentamaan hyppyrimäkeä noin kolmen kilometrin päähän kirkonkylältä Rasivaaran suuntaan. TOHMAJÄRVEN Tikkalaan valmistui vuoden 1933 lopulla pieni hyppyrimäki paikallisen sk-osaston rakentamana. Hyppyrimäet – katoavia urheilupaikkoja. Erään 60-luvun aktiivihyppääjän mukaan mäki ei profiililtaan ollut onnistunut ja mäen historia jäikin varsin lyhyeksi. Tässä Tikkalan hyppyrimäessä sattui vuoden 1934 tammikuun lopulla ikävä onnettomuus, joka lienee järkyttävyydessään ikävimpiä koko maankin mäkihyppyhistoriassa. Lokakuussa 1967 Karjalaisen urheilupakinoitsija ”Antero” totesikin, että ”Onkamon kupeella kuutostien vieressä lahoaa mäki hiljakseen käyttämättömänä”. Kuva Kiteen Savikon mäen maastossa pidetyistä hiihtokisoista 1950-luvun alkupuolelta. Niinpä keväällä 1979 mäen jo oltua vuosia käyttämättömänä se huutokaupattiin purettavaksi. Toiminnalle tarvittaisiin innokkaita vetäjiä ja tietty harrastajia eikä hyppyrimäkien ylläpitokaan ole kovin halpaa ja vaatii työtä. Erään 12-vuotiaan pojan lyhytkantainen suksi oli ilmalennon aikana kääntynyt jostain syystä pystyyn ja poika oli pudonnut maahantulovaiheessa sen päälle seurauksella, että suksen kärki oli uponnut noin 15 sentin syvyydelle vatsaan. Karjalaisen digitaalisesta Kaiku-arkistosta hain mäkihypystä tehtyjä juttuja ja uutisia. Nykyisin Hutsissa on viisi ajanmukaista muovitettua mäkeä. Vielä 1962 mäkeä paranneltiin mm. Vuoden vaihteessa Pohjois-Karjalan sk-piiri järjesti Tikkalassa talviharjoituspäivät, joiden yhteydessä oli myös hyppykilpailut. Tänä päivänä lähes ainoa kansainvälisissä mäkimittelöissä kisaileva suomalaisnimi onkin KiU:n Antti Aalto. Kisa-Veikot tarjosi 1976 taloudellisesti seuraa rasittavaa ja kunnostusta edellyttävää mäkeä kunnan hoidettavaksi, mutta neuvonpito ei johtanut tuloksiin. Kaikkia pariakymmentä maakunnan hyppyrimäkeä koskeva juttu on luettavissa nettisivuiltamme. Harmiteltiin myös niin vetäjien kuin itse mäkihypyn harrastajienkin vähäisyyttä. Ainakin vielä talvella 1968 mäessä pidettiin kilpailuja. Ensimmäinen mäki siellä on rakennettu jo 1920-luvun lopulla Puhokseen. Näistä ainakin Värtsilän Kisan hanke toteutui ja loppusyksystä 1961 valmistui Koukkarinlammen maastoon 51 metrin mäki. Tuosta jutusta sain kimmokkeen ryhtyä selvittelemään, että minkälaisia hyppyrimäkiä ja kuinka paljon niitä tässä maakunnassa on aikojen saatossa ollut. Värtsilän Kisalla ja Värtsilän Yrityksellä oli kummallakin mäkihankkeet, joihin kumpikin sai veikkausvoittovaroja. Vihkiäiskilpailut mäessä pidettiin maaliskuun alussa 1962 pisimmän hypyn ollessa 33,5 metriä. Toimittaja Arttu Käyhkön tekemässä jutussa käsiteltiin mäkihyppymenestyksen ja -harrastuksen taantumista Suomessa yleensä ja tarkemmin ”ruohonjuuritasolla” täällä Pohjois-Karjalassa. ONKAMON Urheilijat rakennuttivat Onkamoon vuoden 1961 lopulla hyppyrimäkeä. Juurikkaan valmistui hyppyrimäki 1954 ja sen avajaiskisat pidettiin tammikuun 24 päivänä
22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 Nyrkki 0.05 Joonas Nordman Show 1.00 Maajussille morsian maailmalla 1.55 Pomo piilossa UK 2.55 Järjen jättiläinen 3.50 Stadi vs. 16.55 Onnenarpa 17.00 Mental Samurai Suomi 18.00 Huvila & Huussi 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 22.10 Keno ja Synttärit 22.15 Elokuva: Hyvät, pahat ja rumat 1.50 Elokuva: Valerian and the City of a Thousand Planets 4.40 Astral-TV Yle Teema & Fem 8.35 YLE FEM 8.35 Luontoretkellä: Etsi sieni! 9.05 Närbild 9.30 Antiikkikaksintaistelu 10.00 Kaupunkielämää 11.00 Efter Nio 2018 12.00 YLE TEEMA 12.00 Cunningham 13.35 Elävä arkisto esittää 13.36 Öljynjalostamo syntyy 13.45 Sköldvik. 19.00 Seitsemän uutiset 19.15 Päivän sää 19.20 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Maajussille morsian maailmalla 21.00 Supernanny Suomi 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Pitääkö olla huolissaan. 4.40 Stadi vs. Tiistai 13.4. 23.40 Puoli seitsemän Yle TV2 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 13.4. Lande 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Murhat maalaistalossa 22.45 Viimeinen sana 23.00 Oddasat 23.15 Bancroft 0.00 Puoli seitsemän Yle TV2 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 16.4. 9.10 Emmerdale 9.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Selviytyjät 12.00 Valitut Palat Collection 12.15 olo.fit 12.30 Koko Suomi leipoo 13.30 MasterChef VIP 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Myyrä 16.00 Salatut elämät 16.30 Kauniit ja rohkeat 16.55 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.06 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen: erikoishaastattelu 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Perjantai 16.4. 16.55 Onnenarpa 17.00 Hauskat kotivideot 18.00 Superkauppiaat 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Mestareiden mestari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Temptation Island Suomi 9 22.00 Diili 23.30 Stand Up! 0.30 Narcos 1.35 Australian rajalla 2.05 Australian rajalla 2.40 Poliisit – kotihälytys 3.40 Amerikan rajavartijat 4.10 Astral-TV Yle Teema & Fem 8.30 YLE FEM 8.30 Kotijumppaa Sofian kanssa 8.50 Ideoiden maailma 9.50 Maastoautolla halki Indokiinan 10.20 Minun puutarhani 11.00 Strömsö 11.30 Adam & Eva 12.00 YLE TEEMA 12.00 Olemme vain ihmisiä 14.30 Hiphopin klassikot 15.15 Isä Matteon tutkimuksia 16.20 Milanon naisten paratiisi 17.00 Ajotunti 17.25 YLE FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Muuri 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 YLE TEEMA 20.00 Sydämeni Inés 21.00 Miki Liukkonen, sivullinen 21.30 Ruokamatka Ranskaan 22.30 Kino: Rakkaudella, Béatrice 0.25 The Handmaid’s Tale – Orjattaresi Yle TV1 5.55 MOT 6.25 Ylen aamu 9.30 Puoli seitsemän 10.00 Hercule Poirot 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.58 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.06 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.14 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.30 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.38 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.46 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.02 Yle Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Naiskonstaapeli 56 13.15 Isäntä soittaa hanuria 14.45 Itse valtiaat 15.00 Ylen aamun parhaat 15.55 A-studio 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Naiskonstaapeli 56 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Hubble – teleskoopin tarina 20.00 Akuutti: Kun hajuaisti katoaa 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Perjantai-dokkari: Minä, romaninainen 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Erikoisryhmä Köln 22.45 Oddasat 23.00 Perjantai: Miksi romaneja yhä syrjitään. 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 MasterChef VIP 21.00 Myyrä 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen 23.05 NCIS: New Orleans 0.00 Myyrä 0.55 Penkinlämmittäjät 1.45 Sukuni salat 2.40 60 päivää kiven sisässä 3.30 60 päivää kiven sisässä 4.20 Stadi vs Lande Nelonen 5.00 Astral-TV 6.00 Rusty Rivets 6.25 Bing 6.35 Ritariprinsessa Nella 7.00 My Little Pony: Pony Life 7.15 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä 7.30 Arthur ja minimoit 7.55 LEGO City Adventures 8.10 LEGO Ninjago 8.25 Angry Birds Toons 8.30 Angry Birds Toons 8.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu 9.00 Napakymppi 10.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita 13.55 Kiinteistöveljekset14.55 Remppa vai muutto Australia 16.00 Rempalla tuloja 16.30 Onnenarpa 16.35 Haluatko miljonääriksi. Lande Nelonen 5.00 Astral-TV 6.00 Rusty Rivets 6.25 Bing 6.35 Ritariprinsessa Nella 7.00 My Little Pony: Pony Life 7.15 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä 7.30 Arthur ja minimoit 7.55 Sonic Boom 8.10 LEGO Ninjago 8.25 Angry Birds Stella 8.30 Angry Birds Stella 8.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu 9.00 Napakymppi 10.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita 13.55 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin 14.55 Remppa vai muutto Australia 16.00 Haluatko miljonääriksi. 9.10 Emmerdale 9.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Kotoisa 12.00 Valitut Palat Collection 12.15 olo.fit 12.30 Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen 13.00 Teknavi 13.30 Suurmestari 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Maajussille morsian maailmalla 16.00 Salatut elämät 16.30 Kauniit ja rohkeat 16.55 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.06 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen: erikoishaastattelu 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 23.00 Oddasat 23.15 Freud – tappajan mieli 0.10 Puoli seitsemän Yle TV2 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 15.4. Lehti ei vastaa ohjelmamuutoksista. 19.00 Seitsemän uutiset 19.15 Päivän sää 19.20 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Stadi vs. Lande Nelonen 5.00 Astral-TV 6.00 Rusty Rivets 6.25 Bing 6.35 Ritariprinsessa Nella 7.00 My Little Pony: Pony Life 7.15 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä 7.30 Arthur ja minimoit 7.55 Sonic Boom 8.10 LEGO Ninjago 8.25 Angry Birds Toons 8.30 Angry Birds Toons 8.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu 9.00 Napakymppi 10.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita 13.55 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin 14.55 Remppa vai muutto Australia 16.00 Haluatko miljonääriksi. 17.30 Hauskat kotivideot 18.30 Mestareiden mestari 19.30 Selviytyjät Suomi 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Huvila & Huussi 23.00 Burgerimies Suomessa 0.00 Stand Up! 1.00 Australian rajalla 1.30 Australian rajalla 2.00 El Chapo 3.00 Poliisit – kotihälytys 4.00 Amerikan rajavartijat 4.30 Astral-TV Yle Teema & Fem 8.20 YLE FEM 8.20 Jens erämaaseikkailulla 9.00 Efter Nio 10.00 Elämä käännekohdassa 10.30 Kunpa osaisin laulaa 11.00 Närbild 11.25 Tytöt Dubaissa – aurinkoa ja luksusjuhlia 12.00 YLE TEEMA 12.00 Tanssien vapauteen 13.05 Viipurin henki 13.30 Miki Liukkonen, sivullinen 14.00 Kiehtova maailma 15.00 Isä Matteon tutkimuksia 16.00 Milanon naisten paratiisi 16.55 Anna Järvinen ja naiset 17.30 YLE FEM 17.30 Ainokaiset 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Kaupunkielämää 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.53 Watt Nytt 20.00 YLE TEEMA 20.00 Sydämeni Inés 21.00 Historia: Keskiajan vallan linnakkeet 21.55 Kino Suomi: Koomikko 23.25 Uusi Kino: Koiranpäivä 23.39 Uusi Kino: Paper promises 23.54 Uusi Kino: Tuhkat 0.06 Uusi Kino: Leonarda – liha ei ole heikko. 23.20 Berlin Station MTV3 6.00 Aamusää 6.10 olo.fit 6.25 Uutisaamu 7.00 Uutisaamu 8.00 Uutisaamu 9.05 Mitä tänään syötäisiin. Harppaus öljykauteen. 6.53 Metkat Mesiläiset 7.00 Nipa ja Pete 7.06 Maikki ja pelottava Pontso 7.29 Pikku perunat 7.32 Mauno 7.44 Uula ja Kuu 7.56 Tipo 8.04 Petteri Kaniini 8.20 Galaxi 8.21 Late Lammas 8.28 Tero hoitaa 8.40 Lulu ja lehmä 9.00 McLeodin tyttäret 9.45 Uusi päivä 10.15 Kandit 10.45 Tiettömän taipaleen takana 11.30 Unelma Lapista 12.00 Luontomatkalla 13.00 Tanskalainen maajussi 13.45 Casualty 14.35 Casualty 15.25 Metsästysjuttuja 15.33 Metsästysjuttuja 15.40 Korpelan kujanjuoksu 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 McLeodin tyttäret 19.00 Korpelan kujanjuoksu 19.55 Ketonen & Myllyrinne 20.20 Hyisen pohjoisen rahtaajat 21.05 Legendaariset jalkapallovalmentajat 21.45 Exit 22.25 Unelma Lapista 22.55 Mist sä tuut. 0.05 MasterChef VIP 1.00 Supernanny Suomi 1.55 Maria Wern 2.50 Maria Wern 3.45 Kenen kotona. Torstai 15.4. 6.53 Dinotassut 7.04 Tilkkupeiton tarinoita 7.08 Maijuli 7.14 Ritari Mikke 7.28 Mitä ihmettä. Tiistai 13.4.2021 9 Lehdestä riippumattomista syistä televisio-ohjelmiin voi tulla muutoksia. 6.52 Hyrräpäät 7.04 Suurenmoinen herra Kunkku 7.12 Oiva 7.22 Heimo ja Hemmo 7.24 Enni ja Roi 7.36 Pikku Kakkosen posti 7.41 Jos annat hiirelle keksin 7.57 Anton Siilinen ratkaisee 8.09 Tarinoita puumajasta 8.18 Galaxi 8.19 Athleticus 8.22 Athleticus 8.24 Villit futarit 8.50 Jumppahetki: Venyttely ja rentoutus 9.00 McLeodin tyttäret 9.45 Uusi päivä 10.13 Uusi päivä 10.40 Uusi päivä 11.08 Uusi päivä 11.40 Peltsin TOP 5: Nappaa iso kala! 11.45 Peltsin TOP 5: Vältä v*tutus! 12.00 Luontomatkalla 13.00 Tanskalainen maajussi 13.45 Casualty 14.33 Casualty 15.25 Metsästysjuttuja 15.37 Metsästysjuttuja 15.40 Korpelan kujanjuoksu 16.35 Vanhan tekniikan metsästäjät 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 McLeodin tyttäret 19.00 Hyvä poika 20.30 Luottomies 2 21.00 Sohvaperunat 21.50 Baby Jane 23.20 The Graham Norton Show 0.10 Exit 0.50 Voit luottaa minuun MTV3 6.00 Aamusää 6.10 olo.fit 6.25 Uutisaamu 7.00 Uutisaamu 8.00 Uutisaamu 9.05 Emmerdale 9.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Selviytyjät 12.00 Valitut Palat Collection 12.15 olo.fit 12.30 Koko Suomi leipoo 13.30 Kotoisa 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Mitä tänään syötäisiin. Keskiviikko 14.4. 16.55 Onnenarpa 17.00 Diili 18.30 Farmi Suomi 20.00 Burgerimies Suomessa 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Temptation Island Suomi 9 22.00 Temptation Island Suomi 9 Extra 22.30 Suomen huutokauppakeisari 23.30 Arman ja Suomen rikosmysteerit 0.30 Kanadan rajalla 1.00 Kanadan rajalla 1.30 Poliisit – kotihälytys 2.30 El Chapo 3.30 Amerikan rajavartijat 4.00 Astral-TV Yle Teema & Fem 8.30 YLE FEM 8.30 Kunpa osaisin laulaa 9.00 Tanskalainen maajussi 9.30 Minun totuuteni 10.30 Keittiössä tuoksuu ruoka 11.00 Efter Nio 2018 12.00 YLE TEEMA 12.00 Altai 30 päivässä 12.45 Historia: Keskiajan vallan linnakkeet 13.40 Luovia suhteita 14.15 Minun musiikkini 15.00 Isä Matteon tutkimuksia 16.00 Milanon naisten paratiisi 16.55 Anna Järvinen ja naiset 17.25 YLE FEM 17.25 Daniel Olin 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Veljesten keittiössä 19.15 Tämä tästä 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 YLE TEEMA 20.00 Sydämeni Inés 21.00 Kino Klassikko: Oliver! 23.20 Elävä arkisto esittää 23.21 Öljynjalostamo syntyy 23.33 Sköldvik. TV-ohjelma tiistai 13.4. 22.40 Rakkautta ja seksiä Intiassa 23.40 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa MTV3 6.00 Aamusää 6.10 olo.fit 6.25 Uutisaamu 7.00 Uutisaamu 8.00 Uutisaamu 9.05 Mitä tänään syötäisiin. perjantai 16.4.2021 Yle TV1 5.55 Akuutti: Kun hajuaisti katoaa 6.25 Ylen aamu 9.30 Puoli seitsemän 10.00 Hercule Poirot 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.58 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.06 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.14 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.30 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.38 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.46 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.02 Yle Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Naiskonstaapeli 56 13.15 Takki ja liivit pois 14.45 Itse valtiaat 15.00 Ylen aamun parhaat 16.00 A-Talk 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Naiskonstaapeli 56 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Äidin uusi mies 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Marja Sannikka 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai: Millaista on kokea julkista häpeää. 6.52 Titta Pikkanen 7.01 Rikke 7.08 Kerkko Kukko 7.18 Petran poppoo 7.29 Simo 7.37 Robottijunat 7.49 Askarrellaan 7.55 Vekarat! 8.22 Galaxi 8.23 Tipu Touhukas 8.25 Lassie 9.00 McLeodin tyttäret 9.45 Uusi päivä 10.15 Kandit 10.45 Vanhan tekniikan metsästäjät 11.15 Hälytys Trolltungalta 12.00 Luontomatkalla 13.00 Tanskalainen maajussi 13.45 Casualty 14.34 Casualty 15.25 Metsästysjuttuja 15.34 Metsästysjuttuja 15.40 Sohvaperunat 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Futsalin EM-karsinta: FIN – BEL 20.15 Karvat kiharaan – koirien stailauskisa 21.10 Public Figure 22.15 Mist sä tuut. 9.10 Emmerdale 9.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Supernanny Suomi 12.00 Valitut Palat Collection 12.15 olo.fit 12.30 Olet mitä syöt 13.30 Sukuni salat 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 MasterChef VIP 16.00 Salatut elämät 16.30 Kauniit ja rohkeat 16.55 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.06 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen: erikoishaastattelu 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Yle TV1 5.55 Ulos luontoon: Käärmeen kosketus 6.25 Ylen aamu 9.30 Puoli seitsemän 10.00 Hercule Poirot 10.51 Yle Uutiset Uusimaa 10.59 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.07 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.15 Yle Uutiset Häme 11.23 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.31 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.39 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.47 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.55 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Yle Uutiset Lappi 12.11 Yle Oddasat 12.15 Oddasat 12.30 Naiskonstaapeli 56 13.15 Koskenkylän laulu 14.40 Itse valtiaat 14.55 Ylen aamun parhaat 15.40 A-studio viittomakielellä 16.10 MOT 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Naiskonstaapeli 56 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Maailman ympäri 1500-luvulla 20.00 Kulttuuricocktail Live 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Syntinen 22.45 Oddasat 23.00 Marja Sannikka 23.30 Puoli seitsemän Yle TV2 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 14.4. 7.34 Planeetta Kosmo 7.49 Milli ja Molli 8.16 Galaxi 8.17 Pok ja Mok 8.24 Näin meillä 8.36 Hirveä Henri 9.00 McLeodin tyttäret 9.45 Uusi päivä 10.15 Kandit 10.45 Rajaseudulla 11.20 Lars Monsenin koiravaljakko 12.00 Luontomatkalla 13.00 Tanskalainen maajussi 13.45 Casualty 14.30 Casualty 15.25 Metsästysjuttuja 15.35 Metsästysjuttuja 15.45 Päämääränä täydellinen vartalo 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 McLeodin tyttäret 19.00 Korpelan kujanjuoksu 19.56 Kullannuput: Hyvästi Helsinki! 20.20 Kohti kaukaisia rantoja 21.00 Hyvä poika 22.25 Levison Wood: Seikkailu Lähi-idässä 23.20 Game of Thrones MTV3 6.00 Aamusää 6.10 olo.fit 6.25 Uutisaamu 7.00 Uutisaamu 8.00 Uutisaamu 9.05 Mitä tänään syötäisiin. Perjantai 18.00 Hockey Night Live 18.25 Liiga Playoffs 19.10 Seitsemän uutiset ja sää 19.20 Liiga Playoffs 20.10 Tulosruutu 20.15 Liiga Playoffs 21.00 Paras vuosi ikinä 21.30 Paras vuosi ikinä 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Legendat kehässä 1.05 Rikospaikka 1.35 Teknavi 2.05 Hävyttömät 3.10 The Little Drummer Girl 4.10 Stadi vs. 14.45 Ajotunti 15.00 Isä Matteon tutkimuksia 16.00 Milanon naisten paratiisi 16.55 Anna Järvinen ja naiset 17.25 YLE FEM 17.25 Tanskalaisarkkitehtien koteja 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Talot huokuvat historiaa 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 YLE TEEMA 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 21.15 Kino: Slummien miljonääri 23.10 Hiphopin klassikot 23.50 YleXPop 2017: JVG Yle TV1 5.55 Kulttuuricocktail Live 6.25 Ylen aamu 9.30 Puoli seitsemän 10.00 Hercule Poirot 10.51 Yle Uutiset Uusimaa 10.59 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.07 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.15 Yle Uutiset Häme 11.23 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.31 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.39 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.47 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.55 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Yle Uutiset Lappi 12.11 Yle Oddasat 12.16 Oddasat 12.30 Naiskonstaapeli 56 13.15 Särkelä itte 14.45 Itse valtiaat 15.00 A-studio 15.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.45 Yle Oddasat 15.50 Novosti Yle 15.55 Yle Uutiset viittomakielellä 16.00 Eduskunnan kyselytunti 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Naiskonstaapeli 56 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Näkymättömät 20.00 Omavaraiset: Kirveelle töitä 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-Talk 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Ulkolinja: Donald Trumpin maailmanvalloitus. Lande Nelonen 5.00 Astral-TV 6.00 Rusty Rivets 6.25 Bing 6.35 Ritariprinsessa Nella 7.00 My Little Pony: Pony Life 7.15 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä 7.30 Arthur ja minimoit 7.55 Sonic Boom 8.10 LEGO Ninjago 8.25 Angry Birds Toons 8.30 Angry Birds Toons 8.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu 9.00 Napakymppi 10.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita 13.55 Kiinteistöveljekset:14.55 Remppa vai muutto Australia 16.00 Haluatko miljonääriksi. Perjantai 15.30 Salatut elämät 16.00 Kauniit ja rohkeat 16.30 Emmerdale 16.55 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.06 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Mitä tänään syötäisiin. Harppaus öljykauteen
– Omasta energiatasosta piti huolehtia hyvin, ja vettä tuli juotua kolmisen litraa ajon aikana päivässä, Juvonen jatkaa. KOLMANNEN SIJAN moottorikelkkaenduron SMpro-sarjassa tänä vuonna napannut Juvonen sai ensimmäisen talviajokkinsa kolme vuosikymmentä sitten ollessaan 6-vuotias. Ilmarisentien varteen on syntynyt muutama komea tukkipino. – Bensankulutus oli noin 20 litraa sataa kilometriä kohden, joten tankkaustaukoja niin kuskeille kuin kelkoille pidettiin noin 150 kilometrin välein, Juvonen kuvailee. ” Kuusisataa kilometriä alkaa olla maksimimäärä, jonka päivän aikana pystyy ajamaan. – Nykykelkkaan verrattuna eipä niissä entisajan kelkoissa ole muuta samaa kuin nimi, niin paljon kehitystä on tapahtunut esimerkiksi iskunvaimennuksessa ja matoissa, Juvonen puntaroi. Rantakentän rakennustyöt pyörähtivät käyntiin Katsomo 3 on saanut uudet istuinlankut. – Työt alkoivat kuuluttamon edessä olevan katsomo 3:n entisöinnillä. Puita on jo kaatunut laajalta alueelta Ilmarisentien ja Tohmajärventien välisessä kolmiossa. – Kokonaisuuden pitäisi olla valmis kesäkuun puoleenväliin mennessä, toimitusjohtaja Jere Pekkinen Tehotuumasta sanoo. Tämä oli ensimmäinen pidempi taival, jollaiselle voisi uudelleenkin lähteä, Juvonen summaa. Etelän puoleisen katsomon lisäosan rakentaminen alkaa myöhemmin, ja huoltorakennuksen kunnostustyöt toteutetaan syksyllä pesäpallokauden päätyttyä. SAMAAN aikaan ovat meneillään Rantakentän uuden pysäköintialueen maansiirtotyöt. Matkaan suunnattiin Ilomantsin kautta itäistä reittiä myöten. Loput 20 prosenttia oli edettävä hitaammin, Juvonen arvioi. – Koko matkan pystyi ajamaan merkattua kelkkareittiä pitkin. – Pidemmistä ajomatkoista ei ollut aiempaa kokemusta. Ei illalla muuta hotellilla tarvinnut kuin syödä ja käydä pesulla, sitten jo uni kutsui, Juvonen muistelee. Kilpailua Juvonen on harrastanut vuodesta 2005 lähtien. JUVONEN suuntasi matkaan Joensuusta kaverinsa Pete Monosen kanssa kohti Ämmänsaarta. – Siinä tuli testattua, että kyllä se kuusisataa kilometriä alkaa olla maksimimäärä, jonka päivän aikana pystyy ajamaan, Juvonen summaa. Joni Juvonen Kelkkasafarilla 1200 kilometriä kahdessa päivässä Joni Juvonen ajoi päivän aikana Joensuusta Ämmänsaarelle. Alueella liikkujia ohjeistetaan noudattamaan varovaisuutta työmaalla ja sen ympäristössä liikkuvien työkoneiden takia. Alue myös valaistaan ja asfaltoidaan. Paluumatka kulki hieman eri reittiä Juuan kautta Joensuuhun palaten. Minulta hajosi paluumatkalla kelkka, joten ihan koko matkaa en takaisin ajamalla päässyt, Juvonen taustoittaa. Kisoissa Juvonen on tottunut ajamaan noin sadan kilometrin endurotaipaleita. Rantakenttäkokonaisuuden pitäisi valmistua kesäkuun puloiväliin mennessä.. TEHOTUUMA Oy on aloittanut Tohmajärventien laidassa sijaitsevan kuuluttamo-katsomon kunnostamisen. Ajomatkaa Joensuun ja Ämmänsaaren väliselle reissulle kertyi yhteensä 1200 kilometriä, jotka taittuivat kahden vuorokauden aikana. Maansiirtoja valutöitä on vain nimeksi. – Paluumatkalla Rukalta Joensuuhun mukanamme ajoi kolmantena Henrik Rösch. 10 Tiistai 13.4.2021 KITEE Päivi Lievonen Joni Juvonen toteutti useamman vuoden haaveissa olleen pidemmän moottorikelkkasafarin tänä keväänä. Uusi pysäköintialue mahdollistaa 113 auton pysäköinnin. Suurin osa kentän uudistustyöstä toteutettiin jo viime keväänä ja kesänä. KAKSIKON reissua turvasi huoltoauto kuskeineen, joka toi reitin varrelle bensaa ja vastasi kelkkailijoiden ruokahuollosta. Aikaa yhdensuuntainen taival otti vajaat 11 tuntia. – Tuossa ajassa kroppa jo alkaa väsyä, mutta ei siitä kipuja tullut kun koko talven on ajanut. KITEE Aladár Bayer Kiteeläisen pesäpallon pyhättö, Rantakenttä, saa viimeisen silauksensa kevään ja alkukesän aikana. – Siihen tulee pieni korotus ja uudet lankut, ja se tehdään yhtenäisen näköiseksi muiden katsomoiden kanssa. Voisi sanoa, että 80 prosenttia reitistä oli oikein hyvä ajaa, leveää ja vaihtelevaa uraa. Kuva: Petri Mononen. Työt ovat Pekkisen mukaan pyörähtäneet vaivattomasti käyntiin
Puh. Lähetys alkaa klo 13.40. Sen tehtävä on myös tarjota erilaisia näkökulmia, vertaistukea, ikkunoita ihmisyyden eri muotoihin jokaisessa arkipäivässä. Näköislehti: Kesto 86 € /vuosi, määräaik. 24H Kaikki vakuutusyhtiöt, myös Venäjältä. alv. Sään mukainen vaatetus. Jakeluhäiriöissä ota yhteys p. Koti-Karjala Ilmestyy keskiviikkoisin ja perjantaisin. mv 1,66 € 1,62 € 1,40 € 1,40 € 1,40 € 4-väri 2,11 € 2,07 € 1,85 € 1,85 € Rivi-ilmoitus, rivi 3,55 € , sis. (max 5 riviä) Yritysrivi-ilmoitus, rivi 5,20 € , sis. Nyt olen päättänyt tehdä Suomesta kotimaani ja kasvattaa tänne juuret. Kaikki kuntavaaleihin liittyvät tiedot löytyvät kunnan www-sivulta. kello 10.00 – 12.00. Ilmoittautumisaikaa on 23.4. Tarjolla mehua. Laskutuslisä 3,20 € , sis. alv. (40,92 € /julkaisukerta+alv.) OLKONTIE 6 • KITEE AJANVARAUKSET: (013)120 731 www.asianajotoimisto.com Etuja lakipalveluista asiakasomistajille ja jäsenille OLKONTIE 6 • KITEE AJANVARAUKSET: (013)120 731 www.asianajotoimisto.com Etuja lakipalveluista asiakasomistajille ja jäsenille OLKONTIE 6 • KITEE AJANVARAUKSET: (013)120 731 www.asianajotoimisto.com Etuja lakipalveluista asiakasomistajille ja jäsenille Joensuu Siltakatu 14 B 20 | Kitee Hovintie 3 M Maakkssuuttttoom maatt llaakkiinneeuuvvoott ttuurrvvaalllliisseessttii kkoottiissoohhvvaallllee Perintöpuhelin 0400 806 644 arkisin klo 10–15 Rikosuhripuhelin 0400 363 610 arkisin klo 9–14 Hometalopuhelin 0400 198 891 arkisin klo 8–16 Joensuu Siltakatu 14 B 20 | Kitee Hovintie 3 M Maakkssuuttttoom maatt llaakkiinneeuuvvoott ttuurrvvaalllliisseessttii kkoottiissoohhvvaallllee Perintöpuhelin 0400 806 644 arkisin klo 10–15 Rikosuhripuhelin 0400 363 610 arkisin klo 9–14 Hometalopuhelin 0400 198 891 arkisin klo 8–16 Joensuu Siltakatu 14 B 20 | Kitee Hovintie 3 M Maakkssuuttttoom maatt llaakkiinneeuuvvoott ttuurrvvaalllliisseessttii kkoottiissoohhvvaallllee Perintöpuhelin 0400 806 644 arkisin klo 10–15 Rikosuhripuhelin 0400 363 610 arkisin klo 9–14 Hometalopuhelin 0400 198 891 arkisin klo 8–16 Hometalopuhelin 0400 198 891 Perintöpuhelin 0400 806 644 Rikosuhripuhelin 0400 363 610 Tervetuloa seuraamaan Kiteen lukion vuoden 2021 Wanhojen tansseja 14.4.2021. Tilaushinnat (sis. Perjantain lehteen keskiviikkona klo 11.00 mennessä. alv., seuraavat rivit 2,60 € , sis. Tule mukaan etänä tapahtuvaan vapaaehtoistoiminnan infoon kuulemaan ja keskustelemaan yhdistyksen vapaaehtoistoiminnasta. alv. 050 331 8052, sekä sähköpostilla joen.severi@outlook.com. Ilm. Tervetuloa! Hallitus. Kiitosilmoitus 1x30 pmm 25,30 € , sis. Voit toimia digiohjauksessa missä päin PohjoisKarjalaa tahansa. Kirkkotie 6, toinen kerros, maanantaina 3.5.2021 klo 9.00-16.00 ja tiistaina 4.5.2021 klo 9.00-16.00, kuitenkin siten, että hakemukset on jätettävä viimeksi mainittuna päivänä ennen klo 16.00. alv. (max 5 riviä) Järjestöpalsta 1–5 riviä 5,45 € , sis. Pe suljettu (ajanvaraus) TOHMAJÄRVI Kuntavaalit 13.6.2021 Tohmajärvi Ehdokashakemukset ja muut ehdokkaiden asettamista koskevat asiakirjat sekä kaikki vaaleja koskevat asiakirjat ja ilmoitukset vastaanottaa kunnan keskusvaalilautakunnan sihteeri Pirjo Rouvinen Tohmajärven kunnan koulutoimistossa os. Tästä QR-koodista pääset seuraamaan live streamia Linkki tapahtumaan löytyy https://youtu.be/VCf_ VbZnZVk¨ sekä https://www.kiteenlukio.fi/ SEKALAISIA Eläkeläinen tule vapaaehtoiseksi digiohjaukseen! Joen Severi ry on tietotekniikkayhdistys. (43,50 € /julkaisukerta+alv.) 6 kk/24 kertaa 982 € +alv. Jos haluat Teams-kutsun, laita viestiä kiteen.varaosa@kolumbus.fi Kokouksen alussa Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Merja Blombergin terveiset sekä K-KUA:n Markku Haurisen terveiset Aimo-alueelta. 040 684 8424 1 kk/4 kertaa 182 € +alv. alv. Käsitellään yhdistyksen kevätkokoukselle kuuluvat asiat. alv. Tohmajärvellä 7.4.2021 KESKUSVAALILAUTAKUNTA KUULUTUS Kiteen Ev. klo 12.00 alkaen. Tervetuloa kokoukseen! Kiteen Yrittäjät ry Hallitus Kiteen Yrittäjät ry:n AIKUISTEN SUUNNISTUSKOULUN Keski-Karjalan Rasti järjestää Ensimmäinen kokoontuminen lauantaina 24.4.2021 klo 10.00 Arppen koululla. 040 170 8344. 040 684 8411 toimitus@kotikarjala.fi markkinointi@kotikarjala.fi ilmoitukset@kotikarjala.fi tilaajapalvelu@kotikarjala.fi www.kotikarjala.fi Toimitusjohtaja/päätoimittaja Marko Torni 040 546 2057 Toimitus: Aladár Bayer 040 684 8425 Päivi Lievonen 040 580 0430 Tuija Marienberg 040 684 8430 Kari Sarkkinen 040 684 8427 Mervi Venäläinen 040 684 8426 Mainos/markkinointi 040 684 8424 Viivi Klemm-Gröhn 040 684 8432 Laskutus 040 684 8431 Kustantaja: Keski-Karjalan Paikallislehti Oy Paino: Lehtisepät, 2021 ISSN 1236-4495 Ilmoitusten sisäänjättö: Keskiviikon lehteen maanantaina klo 11.00 mennessä. Kyllä minä selviän ”Olen ollut aina vähän juureton ja pohtinut palaamista Sudaniin, josta olen muuttanut kolmivuotiaana Suomeen. Tervetuloa! Johtokunta JÄRJESTÖPALSTA Eläkeliiton Kiteen yhdistys järjestää ulkoilutapahtuman Kiteen Rantapuistossa perjantaina 16.4. 12 kk 113,50 € . Lisätietoja https://keskikarjalanrasti.blogspot.com/ Lähde liikkeelle nauttimaan luonnon virkistävästä ja elvyttävästä vaikutuksesta! Lähde suunnistamaan! 32 v. 10 % tai 24 %) Paperi: Kesto 102,00 € /vuosi, määräaik. mennessä hirvonen.auli@gmail.com tai 0400 503112. Digiohjaus tarjoaa mielekkään eläkeiän harrastuksen ja mahdollisuuden pysyä mukana tietotekniikan kehityksessä. alv. 2x30 pmm 50,00 € , sis. Konkretisoin sen ostamalla ensimmäisen oman asuntoni Suomesta.” Terveydenhoitaja, kansainvälisen terveystieteen maisteri Wiam Uutismedian tehtävä ei ole vain kertoa viimeisimpiä uutisia. 013 415 010 SILMÄLÄÄKÄRIN JA OPTIKON VASTAANOTOT AJANVARAUKSELLA. 12 kk 91,50 € . Avoinna: Ma–ke 8.30–16.00, to 8.30–15.30. KEVÄTKOKOUS torstaina 29.4.2021 klo 18.00 Hotelli Kiteenhovissa sekä etänä. Seuratoimintapalstalla ilmoittaja! Pokentie 8, Kitee P. Voit ilmoittautua p. Antamalla toivoa, valoa ja ratkaisuja laadukas journalismi lunastaa paikkansa myös vaikeina aikoina. Ota yhteyttä! Palveluksessanne www.hinauspalvelukuittinen.fi Kitee, p. 19.4. Toiminnan keskiössä ovat vapaaehtoiset vertaisohjaajat, jotka omien taitojensa puitteissa opastavat senioreita tietotekniikan käyttöön. Tarjoamme yhdistyksen vapaaehtoisille laajan ja mukavan vapaaehtoisten yhteisön ja koulutusta digiohjaukseen. Tiistai 13.4.2021 11 KOULUT/KURSSIT TAPAHTUMAT PALVELUJA TARJOTAAN KOKOUKSIA KOKOUKSIA KUNTIEN ILMOITUKSIA OIKEUSAPUTOIMISTO Hovintie 3, 82500 KITEE 010 3660901 perunkirjoitukset ositukset ja perinnönjaot kauppakirjat ja kaupanvahvistukset muut oikeudelliset asiat & YLEINEN EDUNVALVONTA 010 3652434, 010 3652433 OIKEUSAPUTOIMISTO Hovintie 3, 82500 KITEE 029 566 0901, 050 4058131 perunkirjoitukset ositukset ja perinnönjaot kauppakirjat ja kaupanvahvistukset muut oikeudelliset asiat & YLEINEN EDUNVALVONTA 0400 818327, 050 3082571 Pokentie 8 82500 Kitee Kiteen, Kesälahden, Rääkkylän ja Tohmajärven puolueeton paikallislehti. Kun sääntömääräisistä kokouksista, maksullisista tai yleisötilaisuuksista on ensin julkaistu kehystetty ilmoitus Koti-Karjalassa, muistutusilmoituksen tapahtumasta julkaisemme sen jälkeen tarvittaessa myös järjestöpalstalla, sen hinnaston mukaisilla hinnoilla. 050 360 5051 tai p. Järjestöpalstalla, Kylätoimintapalstalla, Marttapalstalla ja Maanpuolustuspalstalla julkaisemme vain järjestön omille jäsenille suunnattuja toimintatiedotteita. AVOINNA: MA–PE 9 – 17, LA 9 – 13 Varaa tämä edullinen ilmoituspaikka! Pokentie 8, Kitee Puh. 0100 85160 ma–pe klo 9–16. Kansanopiston kannatusyhdistys ry:n VUOSIKOKOUS ke 28.4.2021 klo 18.00 Kansanopiston Aurinkosalissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Pienin väri-ilmoitus 100 pmm. Saat linkin ja ohjeet koulutukseen osallistumiseen. Olet lämpimästi tervetullut osaksi vertaisohjaajajoukkoamme. Kiteentie 10, KITEE puh. 040 684 8411 ilmoitukset@kotikarjala.fi www.kotikarjala.fi. Ilmoitushinnat: Etusivu Takasivu Teksti Tekstin jälkeen Kuolinilmoitukset Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %. Tilaisuuden ajankohta on 5.5. (45,50 € /julkaisukerta+alv.) 3 kk/12 kertaa 522 € +alv. saakka
– Asia on paljastunut vintille piilotetusta lottapuvusta, komennusrepusta tai lottajärjestön jäsenkirjasta. Naiset ottivat aktiivisen roolin maanpuolustuksessa. LOTTAJÄRJESTÖN juuret juontavat suojeluskunnan naisosastoihin. Väkilukuun suhteutettuna se oli maailman suurin vapaaehtoinen ja aseeton maanpuolustusjärjestö. Yhtymähallitus korostaa, että toimintamalleja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä henkilöstön kanssa. Julkaisemnme Lotta Svärd Säätiön toimittaman artikkelin Lotta Svärd -toiminnan juhlavuoden tiimoilta. Vuonna 2020 siirryttiin lääkärirekrytoinnissa oman rekrytointiyksikön toimintaan. Sen lisäksi tehtävämme on sodan tai muun kriisin johdosta kärsimään joutuneiden Suomen kansalaisten avustaminen, naisten kouluttaminen kriisien varalle sekä lottaperinteen ja museotoiminnan ylläpitäminen. Myöhemmin toiminta muuttui lottien kuntouttamiseksi ja avustamiseksi. Huomiota kiinnitetään myös työkuorman tasaamiseen ja työssä jaksamisen parantamiseen. Lottien keski-ikä on noin 97 vuotta. Monelle lottien kurssit olivat ainoa ammatillinen koulutus, mikä avasi mahdollisuuksia edetä elämässä, toiminnanjohtaja Anne Nurminen Lotta Svärd Säätiöstä toteaa. Nurminen huomauttaa, että kun järjestö lakkautettiin, lotista ei ollut soveliasta puhua lähes viiteenkymmeneen vuoteen. Lausunnossa kuitenkin vakuutetaan, että välitön yhteydensaanti toteutuu lisääntyneistä yhteydenotoista huolimatta lain edellyttämällä tasolla, ja asiakas saa yhteyden terveysasemalle saman arkipäivän aikana. www.k-rauta.fi Puhoksentie 3, puh. Varsinaisen päivänvalon Lotta Svärd -järjestö sai maaliskuussa 1921. Suojeluskunta (1918–44) oli vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. TOIMENPITEITÄ rekrytoinnin tehostamiseksi ja tilanteen parantamiseksi on yhtymähallituksen lausunnon mukaan tehty ja tehdään edelleen. – Lapin jälleenrakennustyömaiden kanttiinit olivat alku laskettelukeskusten ravintolatoiminnalle. Lottatyön arvostus kuitenkin lisääntyi 1990-luvulta alkaen. Minarin on ohjannut ja käsikirjoittanut Lee Isaac Chung ja pääosissa ovat Steven Yeun, Yeri Han, Yuh-Jung Youn ja Alan Kim. Elokuva kertoo korealaissyntyisestä perheestä, joka muuttaa Yhdysvaltoihin, Arkansasin maaseudulle etsimään omaa amerikkalaista unelmaansa. Kun vuoden 1927 maanpuolustuslaki sekä vuoden 1932 asevelvollisuuslaki määrittivät suojeluskuntajärjestön osaksi Suomen sotavoimia, Lotta Svärdistä tuli osa liikekannallepanojärjestelmää. VUONNA 2019 terveysasemille tuli puheluita yhteensä 377 978 kappaleita, ja vastaava luku vuonna 2020 oli 497 204. Suremiseen ei kuitenkaan jäänyt aikaa. Jännittävä yksityiskohta on se, että lotat ovat työmaaruokailun uranuurtajia. Säätiö antoi artikkelin jäsentensä edustamien paikallislehtien käyttöön. – Lotat olivat kovia liikenaisia. Lottien perustama Työmaahuolto Oy tunnetaan nykyisin nimellä Fazer Amica. Joukossa oli monenlaisia yrityksiä. SODAN jälkeen Lotta Svärd oli poliittisesti herkkä aihe. Lotat ovat määrittäneet tehtävämme, Nurminen toteaa. – On aika pysäyttävää ajatella, miltä tuntuisi jättää taakseen koti ja aivan koko elämä lyhyellä, jopa minuuttien varoitusajalla. Vuoden suojelijana on tasavallan presidentin puoliso rouva Jenni Haukio. Asiakasrekisterissä lottia ja pikkulottia on noin 6 500, joista varsinaisia lottia noin 1 500 ja loput pikkulottia. Monelle lotan omaiselle on ollut yllätys, että äiti, täti tai muu lähiomainen on palvellut lottajärjestössä. Aluehallintovirastossa on myös aiempien valvontojen ja asiakasyhteydenottojen perusteella tullut tietoa perusterveydenhuollon ongelmista. Eikä sovi unohtaa ruokaympyrää, jonka lotat toivat tuliaisina Pohjois-Amerikan opintomatkalta, Nurminen kertoo. Kuuden Oscarin ehdokas ennakkonäytöksinä Kino-Hovissa Minari on parhaillaan ehdolla peräti kuuteen Oscariin. LAUSUNNOSSA todetaan, että vaikka lääkäritilanne on vaikeutunut, se ei vielä tähän mennessä ole vaikuttanut merkittävällä tavalla vastaanottopalvelujen saatavuuteen tai reseptien uusimiseen. Komennuksella olevien lottien lisäksi kotirintamalla työskenteli yli 150 000 lottaa, joista pikkulottia oli 50 000. Kuluvana vuonna vietetään Lotta Svärd -juhlavuotta teemalla ”100 vuotta yhteiskuntavastuuta”. Kioskeja, kahviloita, ravintoloita, kukkakauppoja, seppelesitomoja ja myöhemmin muun muassa huoltoasemia, leipomoita, kampaamoja, myös elokuvateattereja, Nurminen luettelee. VUONNA 1921–44 toimineessa järjestössä oli jäseniä enimmillään jopa 240 000, joista 50 000 oli 8–16-vuotiaita pikkulottia. Vuodesta 2004 Huoltosäätiön nimi on ollut Lotta Svärd Säätiö. Takaisinsoitot ovat lausunnon mukaan toteutuneet sataprosenttisesti. Hyvä lukijamme, voit tehdä osoitteenmuutoksen myös verkkosivuillamme kotikarjala.fi. Pandemian torjunta on myös sitonut aika ajoin merkittävässä määrin henkilöstöä erityisesti puhelinpalvelussa, näytteenotossa ja rokotuksissa. Viisaat lotat ennakoivat tämän ja perustivat Suomen Naisten Huoltosäätiön sekä Työmaahuolto ry:n turvaamaan avustusja huoltotyötä. Perheen elämä mullistuu, kun ovela ja pahasuinen, mutta rakastava isoäiti saapuu entisestä kotimaasta asumaan heidän luokseen. Lottajärjestön perustamisesta 100 vuotta Mervi Venäläinen Itä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Siun soten yhtymähallitukselta selvitystä perusterveydenhuollon tilanteesta. Hoidon saatavuuden nähdään jopa parantuneen toimintamuutosten seurauksena erityisesti tiimimalliasemilla. Työ näkyy edelleen. Moni koki lottatyön olleen isänmaallinen teko ja velvollisuus. ELOKUVA palkittiin hiljattain parhaan ei-englanninkielisen elokuvan Golden Globe -palkinnolla, ja se on parhaillaan ehdolla peräti kuuteen Oscariin. Kategorioina ovat paras elokuva, ohjaus, miespääosa, naissivuosa, alkuperäinen käsikirjoitus ja musiikki. Eri puolilta Suomea tehtäviinsä määrätyt lotat sovittivat toimintansa tehokkaasti yhteen kriisitilanteessa. KUN järjestö perustettiin, se ravisteli aikansa naiskuvaa. Lausunnossa kerrotaan, että sijaisten ja määräaikaisten viranhaltijoiden rekrytointia on tehostettu Baltian maita myöten. – Lotat myös järjestivät naisille johtajakoulutusta, ensimmäisten joukossa Suomessa, Nurminen jatkaa. Vaikeista ajoista huolimatta lotat tarjosivat asuntoja, työpaikkoja ja koulutusta rintamalta palaaville lotille Suomen Naisten Huoltosäätiön alla. Lähteä kohti tuntematonta ilman mitään tietoa kodista tai toimeentulosta, Nurminen jatkaa. Tiimimallia on tarkoitus laajentaa vähitellen ja samalla kehittää mallin sisältöä ja toimintamalleja. SUOMEN Naisten Huoltosäätiön nimi muuttui Lotta Svärd Säätiöksi vuonna 2004. Nimi tuli Vänrikki Stoolin tarinoiden Lotta Svärd-runosta, jossa vaimo seuraa miestään 1800-luvulla Suomen sotaan. Erityisen tärkeä oli vuosi 1991, jolloin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1944 Suomen valtiovalta esitti kiitoksensa lottien työstä Suomelle. Kun alussa lottien määrä oli satoja, talvisodan myötä se oli noussut 70 000:een. Monen järjestön ja yhdistyksen tavoin myös lottajärjestö määrättiin lakkautettavaksi Moskovan välirauhassa 1944. Heitä oli autettava aloittamaan elämä uusilla asuinsijoillaan. Selvityspyyntö liittyy sanomalehti Karjalaisen 28.2.2021 julkaisemaan artikkeliin koskien Siun soten perusterveydenhuoltoa, lääkäripulaa, hoitoon pääsyn ongelmia ja lääkäreiden kuormittuneisuutta. – Säätiön prioriteettina on lottien ja pikkulottien toimintakykyä ylläpitävä kuntoutus ja avustus. Liiketoiminnan tuottoja käytettiin myös rintamajoukkojen ja kaatuneiden omaisten tukemiseen. Moni koki juurettomuutta ja suurta koti-ikävää. Aluehallintovirastolta selvityspyyntö Siun sotelle Kino-Hovissa nähdään ennakkonäytöksinä draama Minari, joka on herkkä ja puhutteleva kuvaus juurtumisesta ja uusista aluista. Luvut perustuvat säätiön rekisterissä olevien avustettavien ja kuntoutettavien lottien määrään. ENNEN talvisodan syttymistä lottien kanttiinitoiminnalla varustettiin muun muassa seitsemän kenttäsairaalaa. Tiimimalli on käytössä kahdeksalla asemalla ja laajenee kevään aikana kahdelle uudelle asemalle. Siun soten yhtymähallitus toteaa lausunnossaan, että perusterveydenhuollon osalta resurssitilanne on hankaloitunut vuosi vuodelta ja rekrytoiminen käynyt haasteellisemmaksi. Jatkosodan aikana komennuksilla oli jo 90 000 – 95 000 lottaa. – Sodan päätyttyä lähes 400 000 ihmistä oli menettänyt kotinsa. Järjestön toiminnan lähtökohtana oli suojeluskuntien kaikenlainen avustaminen. 040 833 0661 Palvelemme: Ma–Pe 8.00–17.00 La 9.00–14.00 www.plussa.com KITEE Hurri Ky KITEE LAJIKKEET: Jussi 1 kg, 5 kg ja 10 kg Annabelle 3 kg ja 10 kg Rosamunda 5 kg Nicola 10 kg Siikli 3 kg Puikula 3 kg Esim. LAUSUNNOSSA mainitaan myös, että koronapandemia on kuormittanut palvelutuotantoa poikkeuksellisella tavalla aiheuttaen esimerkiksi suuria volyymivaihteluita ja kuormitushuippuja eri työpisteissä. Kenttäsairaalat, kanttiinit ja lotat soppatykin ääressä ovat asioita, jotka ensimmäisenä yhdistetään lottiin. LOTTA Svärd -järjestön lakkauttaminen marraskuussa 1944 oli suuri järkytys. Uusi elämä karulla seudulla on täynnä vastoinkäymisiä, mutta Minari näyttää, millaista voimaa ja sikeyttä perheessä voi olla, sekä sen, mitä koti todella tarkoittaa. Järjestöstä myös esitettiin loukkaavia tulkintoja. Syinä rekrytointiongelmiin ovat yhtymähallituksen mukaan muun muassa Pohjois-Karjalan sijainti, lääkäreiden vähentynyt halukkuus terveyskeskustyöhön, terveyskeskustyön kuormituksen lisääntyminen resurssivajeen vuoksi sekä ostopalvelulääkärien tarjonnan väheneminen. Elokuva saapuu Kino-Hoviin ohjelmistoon sunnuntaina 18.4. Sen sijaan lottajärjestön rauhanaikainen työ ennen sotaa sekä jälleenrakennuksen aikana on jäänyt vähemmälle huomiolle. 5 kg säkit 7,95 /sk 10 kg säkit 14,95 /sk Siemenperunat saapuneet! et! Maailman suurimmasta naisten vapaaehtoisesta maanpuolustusjärjestöstä kasvoi yhteiskunnallinen vaikuttaja. – Tämä oli mahdollista siksi, että lotat kouluttivat jäsenistöään suunnitelmallisesti ja laajasti, mikä kaikkiaan edisti naisten etenemistä suomalaisessa yhteiskunnassa