6 95 KG 5 99 KPL CHIQUITA BANAANIT Costa Rica 99 KG Kokonainen VESIMELONI Espanja 79 KG Ilman KPlussa-korttia 4,19/rs (4,66/l) -10% PLUSSA-KORTILLA AINO KERMAJÄÄTELÖT 900 ml (4,17/l) ei laktoosittomat jäätelöt eikä kaurajäätelöt 3 75 RS Lue joka viikko kaikki tarjouksemme K-Supermarket -lehdestä! Muutimme aukioloaikoja! TUORETTA KALAA PALVELUSTA ETUSI -23 % Seuraa sähkösuoriemme kovia tarjouksia.. Molempina päivinä Linnunlahden raviradalla ravattiin kymmenen ponilähtöä. ERÄ 7 99 KG Hinnat voimassa ke–su 14.–18.8. SHETLANNINPONIEN ponikuninkaaksi kruunattiin jo kolmannen kerran peräkkäin mikkeliläinen ori Thorvald, jonka omistaja Maria Kiukas ohjasti itse poniaan. Sunnuntaina Noron Sampo kilpaili Suomen Poniraviyhdistyksen 1 140 metrin autolähdössä, jota 9-vuotias kiteeläisponi hallitsi lähdöstä maaliin. Rajoitus: 2 kalaa/talous Voimassa ke–la 14.–17.8. – On tätä odotettukin. Kiteeläisen Jouni Pennasen omistama ja valmentama Noron Sampo voitti Suomen Poniraviyhdistyksen lähdön sunnuntaina. Soita ja kysy tarkemmin vapaista paikoista. Vuonna 2003 syntyneelle ohjastajalle viikonvaihde oli poikkeuksellisen menestyksekäs, sillä hän toimi ohjastajana myös poninkuningatarkilpailun voittaneella Emmeros Bambilla. Noron Sampo ravasi upeaan voittoon TÖIHIN TUOREET EVÄÄT LEIPOMOSTA KUPIAINEN MAAKUNNAN VUODEN 2013 YRITTÄJÄ Palvelemme: ma–la 7–21, su 9–21 info@kupiainen.net www.kupiainen.net Kiteentie 6, Kitee, puh. Tapahtuman päälähtöinä olivat shetlanninponien eli Aponien kuningasja kuningatarkilpailut sekä isompien B-ponien ruhtinas ja ruhtinatarkilpailut. Sampolla on ollut jalkavaivoja, mutta nyt kaikki on hyvin, iloitsi omistaja poninsa kauden ensimmäisestä ja kilpailuuran viidennestä voitosta. Tämän vuoden poniruhtinaaksi seppelöitiin Tiia Vehviläisen ohjastama kuopiolaisponi Circo ja poniruhtinattareksi jo kolmannen kerran peräkkäin kouvolalaisen Mona Espon russtamma Amazon. Ponia kilpailussa ohjasti vuonna 2006 syntynyt Viivi Pursiainen. Voitto juvalaisen Viivi Pursiaisen ohjastamana oli suorastaan ylivoimainen. 13 90 YHTEISHINTAAN Ilman Plussa-korttia tai yksittäin Emilia 12 rl 7,15 (0,59/rl), Embo 24 rl 10,40 (0,43/rl) LOTUS EMILIA TALOUSPAPERI 12 rl ja EMBO WC-PAPERI 24 rl 7 00 2 kpl KAUPANPÄÄLLE KOSTEA WC-PAPERIPAKKAUS! ERISAN PYYKINPESUNESTE 1 l (3,50/l ) Norm. PÄÄLÄHDÖISSÄ ainoa Keski-Karjalan osallistuja oli poniruhtinattaren tittelistä kilpaillut, kesälahtelaisen Nea Ahokkaan omistama, valmentama ja ohjastama Kumlaby Mandelblom. 8-vuotiaan gotlanninrusstamman lauantain kilpailu päättyi liikojen laukkojen vuoksi hylkäykseen, joten ensimmäisen osakilpailun jälkeen poni oli ulkona kokonaiskilpailuista. Voimassa ke–su 14.–18.8. KITEELLE tuli viikonvaihteessa myös yksi upea voitto. Sunnuntaina Kumlaby Mandelblom säikäytti kahdella lyhyellä laukalla, mutta keskittyi sen jälkeen ravaamaan ja sijoittui toisessa osakilpailussa neljänneksi. Tiistai 13.8.2019 N:o 62 Irtonumero 1,50 € 60. vuosikerta Tehokas mainospaikka! Etusivun silmäkulma. 040 684 8424, 040 684 8411, markkinointi@kotikarjala.. 1,2 kg Voimassa ke–la 14.–17.8. Jouni Pennasen omistama shetlanninponiruuna Noron Sampo laukkasi lauantain startissaan ja oli sijoitukseltaan vasta 12. ja yksittäin 4,59 /kpl (4,59/l) tuore! KIINEN PIIRAKKA 70 g (5,57/kg) KPL Herkkutorilta Kupiaisessa jauhettu NAUTA-SIKA JAUHELIHA Suomi. info 0400 133 807 Tavallista parempi Ruokakauppa Kartuta Plussa-pistepottiasi Kauppakeskuksen -automaattiasemalta! Herkkutorilta TUORE KOKONAINEN KIRJOLOHI Suomi. ellei toisin mainita. JOENSUU Tuija Marienberg Joensuun kaksipäiväiset Ponikuninkuusravit onnistuivat erinomaisesti. Raakapaino n. -20 % PLUSSA-KORTILLA Omasta leipomosta ERÄ PAISTOTUOTTEITA FAZER RUKIINEN PIIRAKKA FAZER VOICROISSANT VAASAN HERKKUMUNKKI 2,6 KPL RUISLIMPPU 500 g (5,10/kg) 2 55 KPL Meillä paistetaan joka päivä myös sunnuntaisin! Yksittäin 0,39/kpl Grillistä JYVÄBROILERI Suomi
Myös sisarusten vanhemmat kävivät samaa koulua. Uuden koulurakennuksen harjakaisia päästiin viettämään joulukuussa 1957 ja vihkiäisiä marraskuussa 1958. Kun koulua alettiin rakentaa vuonna 1891, se sijaitsi aivan kylän keskellä. J.V. KYSEESSÄ OLI Suorlahden ensimmäinen koulu, jota kutsuttiin yleisesti punaiseksi kouluksi sen väristä johtuen. Tuomaritoiminta on ollut yhtä ailahtelevaa kuin Kiteen Pallon peli. – Koulumatkaa ei ollut kuin reilut 150 metriä. Koulurakennus ei korjauksista kuitenkaan kohentunut. Pääkirjoitus SUOPARSAARI Kaisa Gröhn Karjalan Helmi oli täynnä iloisia ja halailevia ihmisiä, kun siellä järjestettiin heinäkuun lopussa Suorlahden vanhan koulun oppilaiden tapaaminen. Kaksi vuotta kävin, ensimmäisen ja toisen luokan, Mustonen muistelee. Rakennuttajina toimivat Anna ja Axel Brander. Entisiä oppilaita oli saapunut paikalle ympäri Suomen, Kajaanista Helsinkiin. Edessä keskellä Maija Vuorjoki. Se oli semmoinen poikkeuskoulutus, kun opettajista oli pulaa. Aika ajoin peli on kulkenut mallikkaasti, mutta kauteen mahtuu myös koko joukko otteluja, joissa selväkin johtoasema on menetetty ja pisteet ovat jääneet ottamatta. TAPAAMISEEN OLI kutsuttu kaikki, jotka koulua aikoinaan kävivät. – Minulla oli opiskelu kesken silloin. Lajin tulevaisuudesta päättävien kannattaisi varmaan mennä ruohojuuritasolle ja teettää objektiivinen tutkimus siitä, miksi kansaa ei tullut katsomoihin toivotulla tavalla. Vuorjoki opiskeli Hämeenlinnassa ja Helsingin opettajakorkeakoulussa. – Tarkoituksena on, että näkee ihmisiä täällä, Mustonen sanoo. PÄIVÄN TAPAAMISEN tarkoituksena oli viettää mukavaa aikaa yhdessä. Ei voi olla oikein, että tuomarit pääsevät ratkaisemaan pelejä virheellisillä päätöksillään. – Se oli sellaista työteliästä aikaa. Kesäiseen tapaamiseen ilmoittautui noin neljäkymmentä henkeä. Hän ehti olla koulussa sekä oppilaana että opettajana. Miesten superpesiskausi on sujunut kutakuinkin odotusten mukaisesti. Vastaavaan saavutukseen ei moni seura yllä. Pesäpallon välitilinpäästä tehtäessä ei voi olla ottamatta kantaa kuluneen kauden tuomaritoimintaan ja yleisömääriin. Tason on jatkossa noustava. – Noin 900 henkeä ehti käydä Suorlahden vanhaa koulua, Kokko kertoo. Seuraavat korjaukset tehtiin vuonna 1946 jolloin uunit uusittiin, seiniä tilkittiin ja keittolalle saatiin oma tilansa alaluokasta erottamalla. Vasta tänä iltana selviää, onko kahdeksas jatkoon menijä Kitee, Imatra vai Kankaanpää. Rakennus pystytettiin hirsistä jotka saatiin myrskyn kaatamasta metsästä. Suorlahden punaisen koulun oppilaat koolla Sisarukset Maire Kokko ja Veikko Mustonen järjestivät Suorlahden vanhan koulun oppilaiden tapaamisen. Tämä on oikea tapa rakentaa kiteeläisen pesäpallon tulevaisuutta. On ollut pelejä, joissa oikeudenjakajien olemassaoloa ei ole edes huomannut ja on ollut pelejä, joissa he ovat nousseet kentällä päärooliin. Kahden vuoden kuluttua Kiteen kunta osti uuden koulurakennuksen tontin Eino Hämäläiseltä. Vuonna 1904 koululle saatiin vielä kaivo. Faktoja ei voi muuksi muuttaa, vaikka haluja siihen tuntuisi eräillä tahoilla olevan. Vuonna 1930 alakoulu siirtyi kansakoulun yhteyteen ja se toimi veistoja voimisteluluokassa. Lisäksi rakennettiin kuistit ja saunarakennus. Kiteen Pallon osalta jännitys säilyy loppuun asti, sillä tämäniltaisessa Hyvinkää-ottelussa Rantakentällä ratkeaa, jatkuvatko pelit puolivälierissä vai päättyykö kausi. Sarjan keskikastin sen sijaan tiedettiin olevan tasaisen. Pienellä paikkakunnalla ei ole vara ostaa isolla rahalla pelaajia, vaan joukkue on kasattava pääosin omista kasvateista. Nuorten pelaajien pääsy edustusjoukkueeseen kertoo siitä, että juniorien valmennus on hoidettu Kiteellä hyvin. Jo ennakkoon oli odotettavissa, että Vimpeli, Sotkamo, Kouvola ja Joensuu vievät runkosarjan kärkisijat ja että Alajärvi ja Siilinjärvi ovat suurimmat putoajaehdokkaat. Sitä laajennettiin vuosina 1902–1903, jolloin sinne saatiin veistoja voimistelusali. – Olin vain yhden talven siellä opettajana, hän kertoo. Sähköt koululle saatiin vuonna 1954. Silloin rakennuksessa oli vielä pärekatto.. Ne molemmat ovat raivanneet tiensä puolivälieriin. TAPAHTUMAN VANHIN osallistuja oli pian 94 vuotta täyttävä Maija Vuorjoki. Kiteen Pallon tämän kauden peleille leimallista on ollut ailahtelevuus. Pudotuspelipaikasta taistellessaan Raimo Bragge ja Petri Tuuva ovat pelinjohtajina antaneet nuorille pelaajille vastuuta ja ajaneet tällä kaudella kolme B-ikäistä pelaajaa superin ympyröihin. Suorlahden koulu lukuvuonna 1920-1921. Tämä on ymmärrettävää, sillä joukkue on keski-iältään nuori, eikä rutiinitaso ole samaa luokkaa kuin kaiken kokeneilla sarjajyrillä. Tie vei Suorlahdesta Kiteen kautta Rääkkylään, jossa Vuorjoki teki elämäntyönsä opettajana. Nyt kävi niin, että Seinäjoki, Hyvinkää ja Raahe pääsivät muilta hieman karkuun, mutta taistelu kahdeksannasta sijasta on vielä kesken. Yleisömäärät ovat tällä kaudella olleet laskussa. – Aloitin kouluni siinä. Koti-Karjala 2 Tiistai 13.8.2019 Kiteellä mallikas tapa rakentaa pesäpallon tulevaisuutta Pesäpallon runkosarja huipentuu tänä iltana pelattavaan päätöskierrokseen. Tapaamisen taustalta löytyvät sisarukset Maire Kokko ja Veikko Mustonen. – Ja jos tästä eteenpäin enemmän ottaisi yhteyttä toisiin. Olipa jollain kantelekin mukana musisointia varten. Juniorityön hedelmistä päästään tänä syksynä nauttimaan myös Aja B-poikien peleissä. Molemmat sisaruksista aloittivat koulutiensä punaisessa koulussa. Tein lapsia, töitä koulussa ja opiskelin
Kansallisarkistosta saatiin sotapäiväkirjojen kopiot ja Maanmittauslaitokselta kartta-aineistot. RYKMENTTI OLI perustamisen jälkeen eri puolilla Pohjois-Karjalaa osin koulutuksessa, osin tekemässä varustelutöitä. – KÄYNNISTÄJISTÄ voi nimetä ennen kaikkea Matti Suvisen. – Monilla kesämökkimatkoillaan JR 8:n huoltotietä pitkin kulkeneena hän huomasi tämän vaikuttavan ja jylhän paikan sodanaikaisen huoltotien varressa. – Martti Karjalainen huolehti siitä, että faktat ovat kohdallaan. Sen varteen oli pystytetty telttoja ja niiden vaiheilla makaili tai liikuskeli miehiä. – KOLMAS paikallinen muistomerkkikeskusteluiden jäsen, Pauli Hakkarainen, otti hoitaakseen, että muistomerkki saa arvolleen sopivan julistuksen. Rajalle on runsas pari kilometriä matkaa.” JR 8:N TIE VEI aluksi Havuvaaran kautta Soanlahdelle, edelleen 11. Heitä oli 391 kunnasta, eniten Saarijärveltä ja Viitasaarelta, toki myös Pohjois-Karjalasta, mm. Taistelunsa JR 8 aloitti jo ennen kenraali Paavo Talvelan komentaman VI armeijakunnan hyökkäystä, jonka alku ajoittui heinäkuun 10. – Se muistuttaa meitä maamme historian vaikeista vuosista, ajasta, jolloin vain koko kansan yhteisillä ponnistuksilla ja uhreilla turvattiin maamme itsenäisyys. Tähän oli edellisenä iltana teltat pystytetty ja miesten mielet oli hetkessä vallannut outo vakavuus, kun päivystäjä oli kiertänyt teltoissa ilmoittamassa: Ei mitään meteliä sitten. – Hän suunnitteli viikonlopun tapahtumat ja sai mukaan tapahtuman vieraaksi Päijät-Hämeen rauhanturvaajien kuoron, Juvonen valotti muistomerkkihankkeen taustaa. – KESKUSTELUISSA Martti Karjalaisen kanssa he päättivät panna muistomerkkiasian käyntiin. Saarivaaran koulunmäen kahakoita, joissa johtajana toimi luutnantti Jukka Malmivaara, josta sittemmin tuli Kuopion hiippakunnan piispa. VÄINÖ LINNA kuvaa teoksessaan huoltotietä ja sotilaiden elämää tähän tapaan. RAUHANTURVAAJIEN puheenjohtaja Reijo Juvonen kertoi, että muistomerkki sai alkunsa, kun kirjallisuudesta ja sotahistoriasta kiinnostuneet paikkakuntalaiset tapasivat ja pohtivat huoltotien historiaa, joka loppujen lopuksi on varsin vähän tunnettu. Liikekannallepanon tultua se ryhmitettiin ensin Kiteelle. SAARIVAARAN infotaulu ja sen vieressä olevaan kiveen kiinnitetty muistolaatta paljastettiin juhlallisin menoin viime sunnuntaina. päivään 1941. ”Heikosti ajettu kärrytie tai oikeastaan vain pari metsään ajettua kärrynraidetta kiemurteli halki korpikuusikon. Samalla hän esitti kiitoksensa Saarivaaran Nuorisoseuralle ja Ilomantsin rajavartioasemalle hyvin sujuneesta yhteistyöstä sekä Heikki Vilokkiselle, jonka mailla muistomerkki sijaitsee ja joka on alusta lähtien suhtautunut hankkeeseen myönteisesti ja osallistunut myös muistomerkin pystyttämiseen. 3 Tiistai 13.8.2019 Keski-Karjalan paikallislehti Päätoimittaja Marko Torni Toimitussihteeri Aladár Bayer Jouko Väistö Väinö Linnan Jalkaväkirykmentti 8:sta kertova Tuntematon sotilas ja siitä tehdyt elokuvat ovat useimmille suomalaisille tuttuja teoksia. Divisioonan osana Jänisjokilinjalle ja autokuljetuksin torjumaan venäläisten maihinnousuyritystä Lunkulanja Mantsinsaareen. Seuraavan yön se vietti Saariossa, mistä siirryttiin Kutsunlammen-Lusikkavaaran kautta Linnoitusja rakentajapataljoona 464:n rakentaman, Saarivaaraan johtavan huoltotien varteen. Mutta moniko tuntee huoltotien, mitä pitkin JR 8:n miehet sotaan lähtivät ja minkä varrella he viimeiset yönsä pelonsekaisin tuntein ennen taistelujen alkamista viettivät. Sieltä matka jatkui yhä syvemmälle Itä-Karjalaan, mihin sisältyi kuuluisa suokoukkaus elokuun lopussa Säämäjärven-Prääsän tien katkaisemiseksi, kiivaat taistelut Petroskoin lähialueella, lyhyt kausi itse kaupungissa ja sitten asemasotavaihe Syvärin eteläpuolella ja kuluttavat viivytystaistelut Loimolan suunnassa, Majoinen kertoi. Ne sijaitsevat Saarivaarassa Värtsilästä Ilomantsiin johtavan tien välittömässä läheisyydessä. Matti Majoinen teki juhlavieraille selkoa Tuntemattoman sotilaan rykmentin perustamisesta ja sen sotataipaleesta.. Kenraalinkylän infotaulu on ollut pystyssä vuodesta 2011 lähtien. Tuntemattoman sotilaan huoltotiestä ja taistelualueesta kertova muistimerkki ja infotaulu paljastettiin viime sunnuntaina. Matti Majoinen. 29. Tuntemattoman sotilaan huoltotie sai oman muistomerkkinsä Everstiluutnantti evp. Tuntemattoman sotilaan ohella hän tunsi myös JR 8:n historiaa. – Tämä viesti pitää meidän välittää nuoremmille sukupolville, hän kiteytti ja esitti samalla toiveen, että joko Värtsiläpäivien tai Kaustajärven siltajuhlan yhteydessä muistettaisiin vuosittain kukilla Jalkaväkirykmentti 8:aa ja veteraanisukupolvea. TUNTEMATTOMAN sotilaan jalanjäljille on mahdollista päästä kahdessakin paikassa; Ilomantsiin johtavan tien välittömässä läheisyydessä Joensuun Saarivaarassa sekä Tohmajärven puolella Kenraalinkylässä. Muistomerkki syntyi Päijät-Hämeen rauhanturvaajat ry:n ja Saarivaaran Nuorisoseuran yhteistyönä. – Yhdessä sotakamreeri Rauno Suhosen kanssa Martti hioi infotaulun tekstin valmiiksi talvella 2019 ja Matti Suvinen järjesti muistolaatan ja infotaulun painatuksen joensuulaisen yrityksen kanssa. Taustalla oli ylemmältä johdolta tullut lupa ”pienimuotoiseen, parempien lähtökohtien luomiseen.” MAJOISEN MIELESTÄ Tuntemattoman sotilaan huoltotie on nyt saanut ansaitsemansa muistokiven. TUNTEMATTOMAN sotilaan sotataipaleesta muistomerkin paljastustilaisuuteen osallistuneille juhlavieraille kertoili everstiluutnantti evp. Pyhäselästä 69 ja Tohmajärveltä 51. Varusmiesten kotipaikkojen suhteen alueellinen hajonta oli suuri. Hänen mukaansa JR 8 oli tyypillinen suomalainen liikekannallepanossa perustettu rykmentti, jonka I ja II pataljoona koostuivat varusmiespalvelusta suorittavista asevelvollisista ja III pataljoona reserviläisistä. kesäkuuta 1941 puolen yön jälkeen rykmentti sai käskyn siirtyä Kenraalinkylään. HÄN VALOTTI puheessaan myös taistelujen alkuvaiheita, mm
Pienimuotinen näyttely on koottu kaupungin arkiston kuvista, yksityishenkilöiden kokoelmista, kankaista ja vaatteista. . . Näyttelyihin on vapaa pääsy. Efora Oy aloittaa yt-neuvottelut KITEE Kari Sarkkinen IdeaTeatterin supersuosittu lastenkonserttikiertue Sirkus Melskala saapuu 21. Aitassa kesänäyttely, maalauksia ja tekstiiliteoksia. Kuolleita: Jouko Kalevi Hämäläinen 86 v, Taisto Tapani Tuunanen 85 v, Pirkko Inkeri Tuunanen 85 v. Osa lipputuloista ohjataan yhdistysten toimintaan. klo 10.30 alkaen. Su 18.8. Eforan yhteistoimintaneuvottelut koskevat sahojen kunnossapitohenkilöstöä Honkalahdessa, Uimaharjussa, Kiteellä ja Varkaudessa eli yhteensä noin 70 henkilöä. ma klo 12-19, ti klo 10-15, ke klo 1219, to klo 10-15, pe klo 10-15. Esityksen työryhmä: Musiikin sovitus ja toteutus: Kari Mäkiranta Lavastus: Marko Korkeaniemi Puvustus: Piritta KämiConway Tuotanto: IdeaTeatteri Osuuskunta Pasi Salminen / Jaakko Loukkola Muusikot Tuomo Rannankari ja Siina Hirvonen sekä näyttelijä Jaakko Loukkola muodostavat IdeaTeatterin Sirkus Melskala -ryhmän. . Savu oli tullut aluksi sisätiloihin ennen kuin uuni oli alkanut vetää kunnolla. HUMORISTISESSA esityksessä tavataan merkillinen joukko nuorallatanssijoita, leijonankesyttäjiä, taikureita, norsuja ja vaikka mitä muutakin. . elokuuta 2019 Aurinko nousi tänään klo 4.56 ja laskee klo 21.11. Vehkavaarantie 25, Onkamo. Kiertuevankkureissa kulkevat myös melkoisen mahtipontinen lavastus valokalusteineen. Kitee-Seura ja kaupungin kulttuuritoimi. Pelastuslaitos kehottaa käyttämään kodin uuneissa ainoastaan kuivaa polttopuuta, ei koskaan roskia tai jätteitä. Muistoja ja tunnelmia Marimekon alkuajoista Kiteellä. Näytillä on luontoaiheisia mosaiikkeja joiden inspiraatio piilee Suomen luonnossa. Näyttely avoinna 1.8.-31.8. Neuvottelut ovat seurausta Stora Enson Wood Products -divisioonan suunnitelmasta keskittää kuusisahatavaran tuotantonsa Suomessa Varkauteen. Avoinna joka päivä 10-18. elokuuta Kiteelle. Messu Värtsilän kirkossa klo 10, Happonen, Perälä Diakoniatyö: Diakoniapäivystys ma–ti klo 9–11. Rajoilla –näyttely Silkkipartion ateljeessa. Kiteen kirjastossa esillä ”Kun Armi Ratia Kiteen valloitti” -nostalginen näyttely. – Tavoitteena on tuoda laadukasta ja huolella tehtyä lastenkulttuuria lasten kotioville, lapsille sopivalla otteella, näyttelijä Jaakko Loukkola visioi. ”Never lost never found” – Jonna Hyttisen valokuvanäyttely Tohmajärven kirjastossa. Keväällä 2019 kiertue myi loppuun jokaisella kiertuepaikkakunnallaan, ja syksyn kiertue starttaa elokuussa kestäen aina marraskuuhun saakka. RÄÄKKYLÄ . Messu Värtsilän kirkossa klo 10, Happonen, Perälä. Tiedoksi: Kirkkoherranvirasto on auki ma–to klo 9–12, Maiju Lassilan tie 16, p. Sirkus Melskala saapuu Kiteelle!. 4 Tiistai 13.8.2019 13. Efora vastaa sahojen kunnossapidosta, joten Eforan yt-neuvotteluilla valmistaudutaan mahdolliseen Kiteen sahan sulkemiseen ja tuotannon kasvattamiseen Varkaudessa. KONSERTTI toteutetaan yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kiteen paikallisyhdistyksen kanssa. Tule tutustumaan purjelentoon lentämiseen auringon voimalla. Kiteen lentokentällä pidetään purjelentopäivä lauantaina 17.8. Klo 9-14. . Rajanryssäys –tapahtuma, la 24.8. Auli Partion monotypioita. Patrick Wardin mosaiikkitaidenäyttely 30.9. Neuvottelujen arvioidaan kestävän noin kuusi viikkoa. Maitolaiturin tytöt keikkailee Sovintolassa ti 6.8. Torstai: Jaana, Marjo, Marja, Marianne, Marjut, Marita, Marjaana, Marianna, Jatta, Marjukka, Maritta, Marjatta, ort. – On hauskaa päästä tapaamaan lapsia ympäri Suomen, Loukkola kertoo. Esillä myös keramiikkaa ja silkkimaalauksia. NIMIPÄIVÄT Tiistaina: Jesse, Okko, ort. Hyvää kesäpäivän jatkoa! PÄIVÄN SANA Herra, sinä ilahdutat minua teoillasi, minä riemuitsen sinun kättesi töistä. Puun Sielu –näyttely avoinna joka päivä klo 1218. Myyntitori tapahtuma Niiralassa. Avoinna torstaisin klo 12-19, muina aikoina sopimuksen mukaan. Kotiseurat Marketta ja Pertti Kostamolla (Petravaarantie 1016) klo 18, Happonen, Perälä. Kulttuuri-ikkuna Palokunta haki omakotitalon asukkaan savun keskeltä raittiiseen ilmaan Kiteen Maljakivessä torstaina aamupäivällä. klo 18-19.30. Pelastushenkilöstö toimitti asukkaan ensihoidon tarkastukseen, tyhjensi leivinuunin palamattomasta tavarasta ja tuuletti rakennuksen avaamalla ovet ja ikkunat. 0400-967601, tohmajarven.seurakunta@evl.. Koti-Karjala Tohmajärvi Ke 14.8. Asukas pelastettiin savun keskeltä KITEE Aladár Bayer Kunnossapitoyhtiö Efora on kutsunut henkilöstönsä yhteistoimintalain mukaisiin neuvotteluihin Sahatja LVL -tulosyksikössään. 92:5–7. Neuvottelut alkavat 16.8. Työnäytöksiä klo 13-15. Henkilöstön vähennystarpeen arvioidaan tulosyksikössä vastaavan 15 henkilön vuosittaista työpanosta. Järj. KESÄLAHTI . Tarvittaessa tavoitettavissa puhelimitse 050 301 9959. Messu Tohmajärven kirkossa klo 10, Lappalainen, Hakulinen Su 1.9. 044 972 4663 . TOHMAJÄRVI . Kuinka suuret ovatkaan sinun tekosi, Herra, kuinka syvät sinun ajatuksesi! Tyhmä ei sitä käsitä, mieletön ei sitä ymmärrä. Ps. Teoksia myös puutarhassa. Iäkäs asukas oli polttanut leivinuunissa sekajätettä, josta seurasi voimakas savunmuodostus. – Luvassa on hyvin vauhdikasta ja lapsia aktivoivaa menoa. Kiertue kattaa Eteläja Keski-Suomen idästä länteen, Kotkasta Kiuruvedelle ja Kiteeltä Poriin asti. Tiihon. Myyjiä, esittelyjä, maistajaisia, musiikkia, arpajaiset. p. klo 18.00. Su 25.8. 30 vuotta sitten Päivyri Seurakunnat KITEE . Suunnitelman toteutumisesta seuraisi Kiteen sahan pysyvä sulkeminen. Maria, Mari, Maija, Marja, Marjatta, Meeri. Sirkus Melskala on koko perheelle suunnattu, tunnin mittainen musiikki-iloittelu, jossa lavalla melskaavat kolme TV:n lastenohjelmista tuttua kasvoa; muusikot Tuomo Rannankari ja Siina Hirvonen sekä näyttelijä Jaakko Loukkola. Luonnon Lumossa –valokuvanäyttely Paksuniemen satamakahvilassa elokuun loppuun asti. Miika, Nasari. Laulattajina Hannu-Heikki Hakulinen ja Timo Hacklin, haitari. Sirkus Melskalan onkin toiminnallaan tarkoitus tukea kolmannen sektorin toimijoita sekä taloudellisesti että imagollisesti. Keskiviikkona: Onerva, Kanerva, ort. – Erityisesti pienpaikkakunnilla ei ole aina mahdollisuutta järjestää näin suuria esityksiä tilaamalla niitä suoraan, minkä vuoksi järjestämme esitykset yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa, Loukkola avaa. Yhteislaulua Puhoksen navetalla ke 21.8. . asti Koivuniemessä
Päällimmäisenä pääkaupungistamme jäi mieleen Suomenlinnan lauttamatka ja eduskuntatalo. Alussa tein ihan kaikenlaisia huoltoja, mutta lopulta piti opiskella entistä enemmän sähkötekniikkaa, kun autoihin oli tullut kaikenlaisia uusia sähkötoimintoja valtavasti lisää. Suomalainen suklaa on hyvää! Katseltavaa oli vaikka mitä, he kiittelivät. Suurin urakka oli soran toimitus siitakehallin rakennustyömaalle. Onko sellaista olemassa. Sitten he ajoivat Turkuun, jossa he eivät edes yöpyneet, mutta tutuksi tulivat Apteekkimuseo ja Tuomiokirkko. Louhintaa oli Enonkosken ja Polvijärven kaivoksilla. Hirvonen kokee, että hän on työuransa tehnyt ja nyt on aika elää hieman vapaammin. Tampere oli seuraava kohde, jonka kirkko oli myös mielenkiinnon kohde ja työväenmuseo Verstas. Olen tosi tyytyväinen. – Ketin apu oli ratkaiseva. Vuonna 1984 Veikko Hirvonen myi kalustonsa Kari Hirvoselle ja siitä alkoi ura yrittäjänä. – Kirkkojen arkkitehtuuri oli minulle hienointa katseltavaa, sanoi toinen tyttäristä, Audrey. – Hyvälaatuista soraa ja mursketta löytyi Rääkkylästä Vieno ja Pentti Hirvosen sekä Veikko Sallisen soramontuilta. Koti-Karjala Tiistai 13.8.2019 5 RÄÄKKYLÄ Riitta Makkonen – Nyt on hyvä aika jäädä eläkkeelle, kun olen vielä terve, tuumailee huomenna 60 vuotta täyttävä Kari Hirvonen. He kävivät katsomassa kiteelläkin…kivikirkkoa! Kirkosta ja kirkonhistoriasta he etsivät kirjaa, mutteivät löytäneet. Kari Hirvosella on tänä kesänä ollut enemmän aikaa pulahtaa pihalla olevaan uima-altaaseen. Valmistumisen jälkeen Rääkkylässä oli monenlaista työtä tarjolla. – Esimerkiksi hyvää päivää, olen Laurine ja 17-vuotias, hän kertoi. – Piti sulkea pois eri vaihtoehtoja, että pääsi ongelman ytimeen. Päivät menivät hallilla ja illat tietokoneella uutta opiskellen, Hirvonen naurahtaa. LAURINE KERTOI, kuinka hän oli ihastunut kieleen ”jostain syystä”, kuten hän itse sanoi, joskus 3-4 vuotta sitten. MONI ON harmitellut hyvän korjaamoyrityksen loppumista Rääkkylässä. Terveenä eläkkeelle Ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä ja haaveita. – Olen itsekin unohtanut sanoja, kun ei niitä tarvitse kotona, sanoi Virginie. – Tein kotona maatilan töitä, Veikko Hirvoselle ajoin soraautoa ja Arvo Karttusen yrityksessä kävin tekemässä porausja huoltotöitä. Lisäksi kesällä lomalaisten autot työllistivät yrittäjää. Joskus vian määrittäminen vaatii melkein salapoliisityötä. – Siten oli helpompi matkustaa, sillä halusimme nähdä eri paikkoja. Hirvosen mukaan uudet turvallisuutta lisänneet toiminnot ovat tuoneet omat haasteensa yksinkertaisiinkin töihin. – Alvar Aaltoa, tai hänen arkkitehtuuriaan, kävimme katsomassa myös Muuramen kirkon muodossa, Laurine kertoi. Ne olivat kiinnostavia ja niissä oli sopivasti haastetta. Soran lastaamisessa käytettävän pyöräkuormaajan ajaminen rasitti niskaa ja selkää. Hirvonen oli uuden yrittäjän opastajana ja tukena toukokuulle saakka. Siellä kirkkoon mahtuu kerralla vain noin sata henkilöä. – Tavoite oli, että kun 60 tulee täyteen, niin lopetan. KITEELÄISEN tuttavaperheen kanssa syötiin ja juteltiin minkä päivän aikana ehdittiin. Osaaminen siirtyi uudelle yrittäjälle kisälli-mestari –periaatteella. – Suomi on kaunis, haluamme nähdä lisää! Sari Helin Lämmin kesäinen aurinko helli matkalaisia Kiteellä. Päälle kermavaahtoa, strösseliä, hilloa…njam! – Hän rakastaa lettuja! Hän tulee varmasti takaisin, kun tietää, että niitä saa täällä, nauroi Virginie. – Paljon suklaata. Omakotirakentajat tarvitsivat soraa työmailleen. – Hieman haikealta tuntui tyhjentää halli laitteista ja viedä ne uudelle yrittäjälle, mutta lopulta kaikki sujui niin kuin olin suunnitellut asioiden menevän, Hirvonen kuvailee vuoden vaihteen elämän muutosta. Suomalaisen, Topmanin, ihasteli Virginie. RENGASMATKALLA kaupunkeihin he tutustuivat ensin muutaman päivän ajan Helsinkiin. Ranskalaisen Jean-Philippen kielitaito ei ulottunut englantiin saakka, mutta naiset käänsivät hänelle. Kiteellä he myös katselivat kylää ja kiertelivät kaupoissa. – Autosähkötoiminnot vaativat jatkuvaa opiskelua, uusia tulee koko ajan lisää, ei tiedä, mitä kymmenen vuoden päästä tulee, Hirvonen kertoo. Vihdoin tänä kesänä perhe päätti palkita hänet ja he matkustivat Suomeen. Kun työt kaivoksilla loppuivat, Hirvonen palasi sora-auton rattiin. Sitten pohjoisimpaan kaupunkiin heidän ”rengasmatkallaan” eli Jyväskylään. Ketille täytyy antaa täydet pisteet yrityskaupan hoitamisesta. Maakuntamuseo oli myös ollut mielenkiintoinen tuttavuus. Nyt on hyvä, kun pystyy tekemään vielä jotain. – Koulua on toki vielä jäljellä, mutta halusimme jo nyt tulla tänne, sillä koko perhe innostui maasta. Ranskalaisen 17-vuotiaan Laurine Godardin ihastus oli jo monen vuoden ajan ollut suomen kieli. Laurinella on nyt on paljon energiaa jatkaa opiskelua. – Kuopiossa lääkäri sanoi, että laita asiat tärkeysjärjestykseen. Tieto taitavasta autosähköongelmien ratkaisijasta levisi ja asiakkaita oli paikallisten lisäksi Kiteeltä, Tohmajärveltä, Liperistä ja Joensuusta. Kävin Helsingissä ja Turussa kaivoskonekurssitkin kaivostyötä varten. Imatrankoskea ja kaupunkia katselemaan. – Kiitos, isä, isoisä, hyvää yötä…hän luetteli edelleen. Kahden viikon reissun jälkeen perhe lensi takaisin Ranskaan. HIRVONEN OLI tottunut huoltamaan ja korjaamaan niin kuormakuin henkilöautonsa itse, niinpä paluu nuoruuden autoalalle henkilöautojen pariin tuntui luontevalta. Maan ja ihmisten näkeminen ei vienyt intoa. Myin kuorma-auton ja muut koneet Kuljetus Korhonen Honkaselle vuonna 2002 ja mietin seuraavaa yritystä. Laurine on hyvin kiinnostunut Alvar Aallosta, joten Aallon museo oli ehdoton nähtävyys. Yksityistiet työllistivät paljon. Suomen historiaa he olivat lukeneet ennen Suomeen tuloa. – Löysin itselleen laukun. – Tämä reissu on tavallaan lahja Laurinelle hyvin menneestä opiskelusta muotoilijaksi, sanoi perheen äiti, Virginie. Syntymäpäiväänsä hän viettää perheen parissa. Matka jatkui Imatralle. Olen tehnyt rästiin jääneitä metsänhoitotöitä ja kunnostanut rakennuksia. PORVOOSEEN Brunbergille he menivät ostamaan suklaata ja Kirkkotorille ja vanhaan kaupunkiin ja ja ja…. Vasemmalta: Jean-Philippe, Virginie, Audrey, Laurine ja Iisak. Ihastuminen suomen kieleen toi Suomeen. Autokorjaamoyrittäjänä hän aloitti vuonna 2004 – Tosin 70-luvun ammattitaidolla ei enää pärjännyt 2000-luvun autojen kanssa. AUTOALA OLI Hirvosella mielessä jo heti peruskoulun jälkeen. Hänen työtään autosähköasentajana jatkaa uusi yrittäjä Kiteellä. – Ja pizzalle! Piti käydä illalla syömässä. – Suomen kirkot ovat paljon suurempiakin kuin Ranskan. Matka oli hieno ja nautimme kaikesta. Oravilahden kuivatusalueen penkkateiden soran toimitus oli myös minun vastuulla. Nuori mies opiskeli autonasentajaksi. Monta vuotta hän oli lukenut Suomesta ja opetellutkin sanomaan asioita suomeksi. Kun tulee ikää lisää, on isompi vaara työtapaturmiin asennustöissä. Kolmen Ristin kirkko kiinnosti myös, sillä se on, yllätysyllätys, Alvar Aallon suunnittelema. KITEELLE PERHE saapui Savonlinnasta, jossa varsinkin Olavinlinna oli herättänyt ihastusta. – Alkuvuosina olin tuuraamassa Joensuun ja Kiteen KTK:lla, mutta loppuvuosina ei tarvinnut lähteä Rääkkylän ulkopuolelle. Godardit lensivät Helsinkiin ja vuokrasivat sieltä auton. Sekin on ihan mukavaa, että viikonlopun voi pitää ihan vapaata, Hirvonen myhäilee. – Tulemme kyllä taas Suomeen. – Kävin alan koulutuksia ja hankin ohjelmistoja, joista opiskelin itse autojen sähkökaavioita. Ensimmäisenä vapaana kesänä aika ei ole käynyt pitkäksi. Pitää käydä säästämään heti uutta matkaa varten, he vakuuttivat. Kivut pakottivat lopulta lääkäriin. – Ja olen minä opettanut Iisakille ranskaakin! Kiitos, bonjour, ja sellaisia sanoja. Sitten olikin vuoro jälleen Helsingin ja kotimatkan. Hallussa olivat niin sodat kuin muutkin menneet asiat. Laurinen herkkua, lettuja, hän sai myös totta kai. – Ei todellakaan, hän sanoi ja nauroi
– Kannustan vanhempia opettamaan lapsilleen ennemmin aktiivisen kulkemisen perusteet. – Piha on tehty 2005. Elokuun lopulla 8-senttinen toukka on valmis muodonvaihdokseen. Joensuulainen Ville Vuorio veti Rupilisko-hanketta Pohjois-Karjalan Ympäristökeskuksella, kiinnostui lajista ja väitteli tohtoriksi lajin suojelubiologiasta vuonna 2016. Rupimanterikin voi erittää rauhasistaan lievästi myrkyllisiä yhdisteitä. Lisäksi yhteiskuntamme on erittäin turvallinen, Jouni Kallio sanoo. Vedessä rupimanteri puolustautuu nopeilla ja voimakkailla pyrstöniskuilla, joiden avulla se samalla pakenee suojaan uhkaajaltaan. Pari kertaa kesäja heinäkuussa on ollut ainakin kymmenen. – Autokyydin tarjoaminen kouluun on usein tulevaisuuden kannalta lapsille karhunpalvelus, sillä koulumatkapyöräily voi tuoda arkiliikuntaa viikkoon jopa useamman tunnin, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön, LIKES, tutkija Jouni Kallio. Moni ei edes tiedä niitä elävän Suomen luonnossa. Pressulla suojatun multakumpareen päälle loikoilee rupimantereita. Rupimantereita esiintyy Suomessa vain Ahvenanmaalla sekä paikoin Itä-Suomessa. – MUUTIMME TÄNNE 2004, kertoo talonväki, jonka pihapiiri toimii kesäisin rupimantereiden kotina. Nyt Kiteen rupimantereista on tiedotettu myös PohjoisKarjalan ELY-keskusta. Pihatöiden yhteydessä jäi ylimääräiseksi multakasa, jonka peitimme pressulla, jotta rikkakasvit eivät pääse kasvamaan siinä. – Ei otettu. Seuraavaksi suosituimmat syyt moottoriajoneuvolla kulkemiseen ovat viitsimättömyys sekä se, että koulumatka koetaan liian pitkäksi. Joissakin kaupungeissa, kuten Oulussa, lasten ja nuorten pyöräily on yleistä ympäri vuoden. Multakasalle asettuneita, erikoisia otuksia on alusta asti arvostettu ja niiden rauhaa kunnioitettu. Pääkaupunkiseudulla kouluun pyöräileminen puolestaan vähenee talvella merkittävästi. Vaikka aktiivisesti kouluun kulkeminen onkin Suomessa hyvällä tasolla, ovat LIKESin tekemän selvityksen mukaan koulukohtaiset ja alueelliset erot kuitenkin melko isoja, erityisesti talvipyöräilyn suhteen. Toukat syövät aluksi levää ja myöhemmin vesiselkärangattomia. – Pyöräilyä tulee helposti vähäteltyä. YLEISIN SYY siihen, etteivät lapset ja nuoret kulje pyörällä kouluun, on LIKESin tekemän oppilaskyselyn mukaan kyydin saaminen. – Tänä kesänä on ollut eniten. Harvinainen rupimanteri viihtyy Kiteellä. Jos päivittäin pyöräilee 15 minuuttia suuntaansa, vaikkapa kouluun, tulee siitä viikossa yhteensä jo 2,5 tuntia liikuntaa, Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen havainnollistaa. Multakasa oli jo löytänyt käyttäjänsä. KOULUMATKOJEN pyöräileminen olisi erinomainen tapa lisätä lasten ja nuorten liikkumista, josta Suomessa on syytä olla huolissaan: Noin puolet 7–12-vuotiaista liikkuu suositusten mukaisen tunnin verran päivässä, ja 13–15-vuotiaista saman verran päivässä liikkuu enää noin viidennes suomalaisnuorista. – Pyöräilyssä vakavat loukkaantumiset ovat onneksi harvinaisia. On isoja ja pieniä, kuvailee rupimanterit vuokralaisekseen saanut kiteeläinen. Koti-Karjala 6 Tiistai 13.8.2019 Kouluun pyöräileminen on erinomaista liikuntaa ja turvallisempaa kuin moni muu liikuntaharrastus. Kyseessä on laji, jonka lisääntymisja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kiellettyä suoraan ilman erityisiä rajauspäätöksiä. SAMMAKKOELÄIMENÄ rupimanterin elämänkierto alkaa keväällä munasta, josta kuoriutuu muutamassa viikossa noin sentin mittainen, vedessä elävä toukka. PYÖRÄLIITTO haluaa muistuttaa koulujen alkaessa vanhempia koulumatkapyöräilyn hyödyistä. ENSIMMÄISINÄ vuosina rupimantereita näyttäytyi samanaikaisesti vain kahdesta kolmeen. Lajimäärityksen tuolloin teki valokuvan perusteella kiteeläinen luontoharrastaja Kari Antikainen. Kiteen rupimanteripopulaatio on ollut varsin tuntematon, vaikka se onkin ollut paikallisten tiedossa jo kauan, joten Kiteellä rupimanterit ovat tähän asti selviytyneet ilman ihmisten apua tai lisääntymispaikkojensa kunnostusta. Samoin pitäisi toimia jokaisen, jonka maalla rupimanteri majailee. Rupimanteri entiseltä nimeltään rupilisko, kuuluu salamantereiden heimoon ja on Suomen harvinaisin sammakkoeläin. Joensuun kaupungin nimikkoeläimen esiintymistä Keski-Karjalassa on kartoitettu Tohmajärven-Värtsilän alueella, jossa lisääntymispaikoille on myös tehty hoitotoimenpiteitä. Aikuinen rupimanteri voi myös purra ahdistelijaa. Kyydin antaminen autolla voi tuntua hetkellisesti hyvältä palvelukselta, mutta oikeasti se on ennemmin karhunpalvelus, jos opetetaan lapset passiivisen elämäntapaan, Kallio sanoo. Kouluun pyöräily onkin onnettomuustilastojen mukaan monta sataa kertaa turvallisempi liikuntalaji kuin vaikkapa jalkapallo, yleisurheilu tai laskettelu, tutkija Jouni Kallio sanoo. Kirkkaat värit merkitsevät luonnossa usein eläimen myrkyllisyyttä. Laji on erittäin uhanalainen, joten se on rauhoitettu ja suojeltava laji koko Suomessa. Se saattaisi lisätä intoa pyöräilemiseen. Uusimman selvityksen mukaan pyöräily on erittäin turvallista ja helppo tapa lisätä liikuntaa lapsen arkeen. Muodonvaihdoksesta käynnistyy kolmesta viiteen vuotta kestävä, maanpäällinen elämänvaihe esiaikuisena. RUPIMANTERIN elämää on parhaiten esitelty Suomen ympäristö -julkaisusarjassa 34/2009, Suomen uhanalaisia lajeja: Rupilisko (Triturus cristatus), jonka on tehnyt Ville Vuorio. Kuvassa kaksi aikuista yksilöä. Multakasaan ei ole koskettu, eikä kosketa. MAALLA rupimanteri on erittäin hidas ja kömpelö, vedessä se on taitava uimari. Rupimanterit ovat sukukypsiä aikaisintaan kolmevuotiaana, jolloin ne hakeutuu lisääntymislampiin. Maalla yksi puolustautumistapa on esittää kuollutta ja kellahtaa kumoon siten, että värikäs, keltamusta vatsakuviointi näkyy. Pyöräliitto ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES toivoisivat, että pyöräilyn statusta nostettaisiin entistä enemmän liikuntaharrastukseksi muiden lajien rinnalle. – Suomalaisilla on kansainvälisestikin verraten loistava mahdollisuus lisätä aktiivisuutta arkiliikkumisella, koska meillä on hyvät pyörätiet ja paljon kevyen liikenteen väyliä. – Muutamaan vuoteen emme tarvinneet multaa, kunnes hieman yli kymmenen vuotta sitten katsoimme, otetaanko multa käyttöön. Rupimanteri voi elää yli 20 vuotta. Koulujen alkaessa Pyöräliitto haluaa kannustaa vanhempia opettamaan aktiivisen liikkumisen mallin. Koulumatkojen pyöräileminen olisi erinomainen tapa lisätä lasten ja nuorten liikkumista. Toisinaan niitä on vain muutama, mutta parhaimmillaan paikalla on havaittu samanaikaisesti kymmenkunta erikokoista ja -ikäistä eläintä. Kuva: Liikenneturva Koulumatkapyöräily on turvallista ja erinomaista liikuntaa KITEE Tuija Marienberg Kiteeläisen omakotitalon pihapiirissä asustaa erikoisia otuksia, jollaisia vain harva on nähnyt. Rupimanteri on salamantereiden heimoon kuuluva, rauhoitettu ja erittäin uhanalainen sammakkoeläin. – Teini-ikäisille pyöräilyn lisäämistä voisi kannustaa myös esimerkiksi sillä, että se on iso ilmastoteko, Pyöräliiton Matti Koistinen ehdottaa
Nuori mies ei ollut kovin juttutuulella, jännitystä oli selvästi ilmassa. Perhe muutti Tohmajärvelle kuukausi sitten. Koti-Karjala Tiistai 13.8.2019 7 TOHMAJÄRVI Mervi Venäläinen On taas se aika vuodesta, kun pienet ja isommat koululaiset hyppäävät uuden lukuvuoden pyörteisiin. MUUTOKSIEN keskellä Luostarinen pitää tärkeimpänä koulun toiminnan perusrunkoa. – Olemme asuneet Tikkalassa kuukauden. Suomen kielen taitoon tulee panostaa. Harinen kertoo, että molemmat vanhemmat käyvät töissä Joensuussa. – Tuttuja kavereita aloittaa samalla luokalla, mutta taitaa silti vähän jännittää, toteaa Jalmarin äiti Kaisa Jussila. Taisi äitiä jännittää kuitenkin enemmän, Jussila hymyilee parkkipaikalta lähtiessään. – Liikuntapaikkojen sijainti ja kulkureitit ovat vielä muotoutumassa. Koulun alueella tapahtuvat muutokset ja päiväkodin toiminnan aloitus vaikuttavat myös koulutyön käytäntöihin. Koulutyö alkoi! Uuteen kouluun toiselle luokalle tullutta So. Tikkalan koulussa lukuvuosi aloitettiin aurinkoisessa säässä torstaina 8.8. Koulun ulko-ovella saatiin ensimmäisiä ohjeistuksia lukuvuoden aloitukseen, ja kun isommat jo pujahtivat ovesta luokkiinsa, toivotettiin ekaluokkalaiset tervetulleeksi kättelyiden kera opettaja Päivi Purmosen ja koulunjohtaja Matti Luostarisen toimesta. Haikealta tuntuu, mutta toisaalta onhan tämä ihanaakin. Äiti Kaisa Jussila oli saattamassa reipasta ekaluokkalaista ensimmäisenä päivänä. Päivi Purmonen opettaa 1-2 -luokkaa, Outi Forsblom 3-4 -luokkaa ja Matti Luostarinen toimii 5-6 -luokanopettajana ja koulunjohtajana. Jalmari Väisänen aloitti peruskoulun Tikkalan koulussa odottavin mielin. Kotona kannattaa lasta kannustaa lukemaan ja liikkumaan. KOULUN YHTEYTEEN valmistuvan päiväkodin rakennus on loppusuoralla, syyskuun alussa tilat otetaan täysimittaisesti käyttöön. TIKKALAN KOULUSSA lukuvuoden aloitti 48 koululaista, joista ekaluokkalaisia on 11. – Suomen kieli köyhtyy esimerkiksi sosiaalisen median myötä. ja Kiteellä 13.8. Tästä se taas uusi lukuvuosi alkaa, Purmonen ja Forsblom tuumaavat käydessään läpi koululaisille jaettavia vihkopinoja. – Koulu saa käyttöönsä myös uuden luokkatilan, mikä helpottaa toimintaa kovasti, Luostarinen kertoo. Päiväkodin puolella pihatyöt ovat jo hyvällä mallilla, ja jatkossa mietitään koulun piharatkaisuja. Oppilaita oli ulko-ovella vastassa kaikki koulun opettajat.. Peruskoulun lukuvuosi aloitettiin Tohmajärvellä 8.8., Rääkkylässä 12.8. Koulussa on kolme opettajaa ja kaksi koulunkäynninohjaajaa, joista toinen vastaa myös iltapäiväkerhon toiminnasta. – Mikäs tässä, odottavissa tunnelmissa. Eskaritkin pääsevät silloin siirtymään nykyisestä väistötilastaan koulun liikuntasalista uusiin tiloihin. – Vaikka opetussuunnitelmassakin korostetaan esimerkiksi digitaitoja, on perusopetuksessa kuitenkin tärkeintä lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen. – Sinne meni. Äidin saattamana ensimmäiseen päivään saapunut Jalmari vastaili toimittajan kysymyksiin leveästi hymyillen, päätään nyökytellen. Täällä on hyvä kasvattaa lapset, kun on koulu ja päiväkoti lähellä. ODOTTAVIN MIELIN saapui lukuvuotta aloittamaan myös Sofia Mutanen. Äidin kanssa käsi kädessä oli turvallista lähestyä koulurakennusta. a Mutasta jännitti, mutta onneksi äiti Tuija Harinen oli tukena. Kaikki muu tulee sitten sen päälle. an pikkusisko. Forsblomin luokassa poikia on huomattavasti tyttöjä enemmän, muissa opetusryhmissä sukupuolijakauma on tasaisempi. Toisen luokan aloittavaa So. Opettajilla on uuden lukuvuoden alkaessa tunnelmat samankaltaiset, kuin oppilaillakin. an äiti Tuija Harinen. Perheeseen kuuluu myös 3,5-vuotias So. aa jännitti ehkä muita enemmän, sillä hän saapui uuteen kouluun, ja uusien kavereiden löytyminen mietityttää. – Halusimme maaseudun rauhaan. Jalmari Väisänen on yksi Tikkalan koulun ekaluokkalaisista. Ostimme talon, jota olemme nyt remontoineet., kertoo So. – Jatkuva levottomuus ja kiire olisi hyvä meidän kaikkien välillä rauhoittaa, pohtii Luostarinen
– Kuten näkyy, tänne on tullut paljon kasvillisuutta ja se rupeaa kasvamaan umpeen. – Tulen pitää saada happea yläkautta, ettei se mene tuhkaksi, Martikainen opastaa. Pellonpiennarpäivä päättyi lähtöpisteeseensä. Erikoisen suosittua tattari on Yhdysvalloissa. Yleensä kosteikoissa tyhjennetään pohjaa noin viiden vuoden välein. MITÄ BIOHIILELLÄ sitten tehdään. Vahingossa mennyt kaikki kohdalleen, Lindeberg nauratti kuulijoita. Tarkastelun kohteena ollut kosteikko on perustettu 2013. Kuvassa ProAgrian Tero Tolvanen, Anni Reinikainen ja Jari Huikuri. – On mielenkiintoisia vuosia takana tällä lohkolla, Erkki Lindeberg kertoo. TÄMÄN JÄLKEEN siirryttiin tutustumaan yhteen Mäntyniemen kosteikoista. – Siellä myydään esimerkiksi tattarihunajaa, Lindeberg tietää. – Siihen sidotaan se hiili sadoiksi vuosiksi ja se kestää maassa todella paljon pidempään, eikä vapaudu sieltä mihinkään, Martikainen kertoo. Sen saloihin opasti Maaseudun Sivistysliiton kyläkehittäjä Erkki Martikainen. Hän myös näytti paikan päällä, kuinka sitä tehdään. Päivän päätteeksi testattiin vielä ravinteiden liukenemista veteen. Polttopaikan muodolla on suuri merkitys. Biohiili on hyödyllinen myös muun muassa kukkapenkeissä ja komposteissa. – Ollaan pidetty väliä, että kynnön ja muokkauksen välissä ollaan annettu nousta vähän. KOSTEIKON vieressä sijaitsi nurmella oleva pelto, joka oli seuraava kohde. ENNEN LOUNASTA oli aikaa vielä käydä katsomassa tattaripeltoa. Jankkuri on auran tapainen maataloustyökalu, jolla kuohkeutetaan jankkoa eli maakerrosta, joka on usein muita viljelymaan kerroksia tiiviimpää. – Tämä on tosi hyvä pelto. Tattari on siitä erikoinen kasvi, että se kukkii ja kasvaa pituutta päättymättömästi. Päivi Jokinen ja Erkki Lindeberg keskustelivat kartanon kosteikoista. Niitä on kartanon mailla yhteensä melkein neljä hehtaaria. – Sitä voi käyttää vaikka parantamaan kasvimaita, Martikainen sanoo. Lisäksi kartanon pehtoori Ari Kapanen esitteli tilan jankkuria. Pellonpiennarpäivässä opittiin paljon uutta Erkki Hartikainen oli kertomassa biohiiletyksestä. Biohiiletyksen sijaan nyt testattiin, kuinka paljon eri-ikäisistä eri kasvilajeista liukenee ravinteita veteen. – Hiilihän on sellainen materiaali, joka imee kaiken. – Tavallisesta nuotiosta me saamme vain tuhkaa. – Mahdollisesti tänä vuonna on tulossa eteen se, että kosteikkoa pitää hoitaa, Jokinen toteaa. Nyt pellolla on apilakasvusto, jossa on luontaista apilaa todella paljon. OSALLISTUJAT nauttivat lounaan kartanon puistossa. – Silloin esimerkiksi maaaines, johon on usein sitoutunut ne ravinteet, jää tähän hitaasti virtaavaan veteen. Sääkin sattui kohdilleen ja kartanon mailla saatiinkin tallustella lämpimässä ja aurinkoisessa kelissä. Se painuu pohjalle eikä päädy Pyhäjärveen. Tero Tolvanen seisoskeli tyytyväisenä tattaripellossa samalla siitä kuulijoille kertoen.. Lopuksi paljon uutta oppinut ryhmä suuntasi kulkunsa kartanon vanhaan päärakennukseen, jossa oli luvassa kahvit ja opastettu kierros. Normaalivuosia ei ole ollut vähään aikaan ollenkaan. Tämä tapahtuu niin, että oksia ja risuja poltetaan kerroksittain juuri siihen tarkoitukseen tehdyssä hiilettimessä, joita voi ostaa ihan tehdasvalmisteisena. Koti-Karjala 8 Tiistai 13.8.2019 KESÄLAHTI Kaisa Gröhn Pohjois-Karjalan ProAgria järjesti viime viikolla pellonpiennarpäivän Kesälahden Mäntyniemessä. Samalla oli mahdollisuus maistella tilan härkäpapuja hernetuotteita. – Se vetää itseensä eläinten ulosteen ja virtsan. Sitä voi myös käyttää eläinten ulkoilupaikoissa vetämässä ravinteita. – Tässä on kyseessä ketjumainen kosteikko, joka kerää pellolta tulevia ravinteita valumavesien mukana, ProAgrian maisemaja ympäristöasiantuntija Päivi Jokinen kertoo. Itse biohiiletys on vanha keksintö – jo inkat käyttivät sitä muinoin. – Se on vähän ongelma mihin niitä laittaisi ja mitä niillä tekisi, Martikainen sanoo. Tämän vuoksi se puidaan vasta syksyllä, kun hallayöt tyrehdyttävät sen kasvun ja sen lehdet kuivavat. – Sitten toukokuun puolenvälin ja lopun välillä on ollut kylvöt, Lindeberg sanoo. Se liittyy myös ilmastonmuutokseen. Hän kertoi, että hiiletyksessä on kyse kotitalouksien ja muiden talouksien kertyvistä risuista. – Sattui hyvään sadesaumaan, oli sitä kylvökosteutta ja lähti itämään hyvin. Ohjelmassa oli tutustumista muun muassa moniin mielenkiintoisiin kasvustoihin, kuten tattariin ja öljyhamppuun. ENSIMMÄISEKSI tutustuttiin biohiiletykseen. – Tänä vuonna ei ole laitettu mitään lisälannoitetta eli tämä on viimevuotisen speltin jälkeen tässä. – Joko on ollut jumalattoman kuivaa tai sitten hirvittävän märkää, tai sitten niiden yhdistelmiä. – Ne voi muuttaa biohiileksi. – Toki niitä voi myös ihan maassa tekemällä kartion muotoisen kuopan. Tämän jälkeen oli vuoro tutustua hieman isompaan kosteikkoon ja öljyhampun kasvatukseen. Muokkaukset on tehty ihan toukokuun alkupuolella. Sekä hyvän että pahan. Siihen on käytetty hyvin vähän lannoitetta. – Se on hyvin voimakasmakuista ja hyvin tummaa
– Minuutin huili on jokaisella portaalla. – Ettei se ihan kuolisi se perintö kokonaan. Kummallekin on erittäin tärkeää toimia suomenhevosten kanssa. Elokuussa ehtii hyvin tehdä paikkauskylvöjä keväällä istutetulle nurmelle. – Sitten kylvettyä kohtaa pitää vielä muistaa kastella, onhan niitä kuivia syksyjäkin, Niskanen muistuttaa. ”Pitää muistaa, että suomenhevonen on meidän kansallisaarre” 1. – Kun miettii historiaa taaksepäin ja nykypäivää, kaikkea mitä sillä on tehty ja missä kaikessa se on joutunut olemaan. 2. Siksi lajiketta käytetäänkin erilaisissa siemenseoksissa, jolloin kylvölle saadaan nopea itävyys, mutta hitaammin itävät lajikkeet tulevat pääasialliseksi kasvustoksi sitten, kun raiheinästä aika jättää. Nurmikonkylväjän kolme pointtia Syyskesä ja syksy ovat parasta aikaa nurmikon istuttamiseen. Varaston perällä lojuva vuosikertasiemen ei ole paras vaihtoehto. – Itäminen vie kahdesta neljään viikkoa. Jos kylvön tekee elokuussa, pääsee todennäköisesti nauttimaan tuuheasta nurmesta vielä tänä vuonna. – Neuvomme ja ohjaamme mielellämme jos joku sellaista tarvitsee, Mika sanoo. – Hyvin pian lumien sulamisen jälkeen voi olla liikkeellä. Kastelu kannattaa ajoittaa iltaan, jolloin vesi jää siementen käyttöön. Kyseessä oli samalla myös valmisteleva kisa valtakunnallisia työmestaruuskilpailuja varten. Itämisnopeudessa on kuitenkin suuria lajikekohtaisia eroja. KESÄKUUSSA TIRRE sijoittui hienosti toiseksi KoillisSavon suomenhevosten vetokilpailuissa Tahkolla. Tirre on viettänyt kisojen jälkeen aikaa laitumella kesälomaillen. Huolehdi kasvualusta kuntoon. Tirre on tottunut kilpailija ja takana on jo useampi työmestaruuskilpailu. Alustan tulisi olla tasainen ja maaperän lannoitettu ja kalkittu. Tirre osallistui tähän kisaan ensimmäistä kertaa. SYYSKUU ALKAA olla viimeisiä hetkiä tehdä kylvöjä. Nurmikkoon jääneet aukkopaikat korjataan rikkomalla pintamaa, ripottelemalla maahan uudet siemenet ja peittämällä kylvös reilusti, jopa parilla-kolmella sentillä multaa tai mullan ja hiekan sekaista maata. Jos syksy on ehtinyt liian pitkälle, kannattaa kylvö siirtää suosiolla ensi kevääseen. Ehkäpä tästä johtuen Tirre ei yltänyt kisoissa huippusuoritukseen, vaikka oli toinen ennakkosuosikeista. – Se on sydämen asia meille, yritetään pitää yllä tätä vanhaa työhevosperinnettä. NOPEIMMIN ITÄVIÄ lajikkeita on englanninraiheinä. Vetokokeen lähtöpaino on 500 kg, joten hevosen pitää olla harjoitettu, että kisassa pärjää. – Jos nurmi on jäänyt itämättä, ei vanhan kylvön kastelusta ole enää apua. – Olemme ehdottomasti tyytyväisiä kakkossijaan, Taimi sanoo. SUOMEN työhevosseura järjestää hevoskursseja halukkaille ja Keski-Karjalaankin olisi haaveena saada järjestettyä jotakin. Varastossa siemenille on todennäköisesti käynyt samoin kuin niille keväällä itämättä jääneille siemenille, ne ovat kuivia ja kuolleita. 3. Tässä osioissa hevonen kulkee merkattua rataa, jossa on 20 metrin välein portaat. Syksy ja alkukevät ovat tietysti hyviä aikoja myös kokonaan uuden nurmikon perustamiseen, ei vain kesän kylvöjen paikkailuun, Niskanen neuvoo. Jos sitä kylvetään elokuussa, ei paikalla pelata palloa vielä syyskuussa, mutta ensi keväänä paikalla on tuuhea nurmi. – Minä tykkään kaikista hevosista, mutta se suomenhevonen on meidän hevonen, Mika tiivistää. Kylvössä ei kannata säästää väärässä paikassa eli käyttää sitä samaa siemenpussia, joka on lojunut varaston perällä jo vuosia. – 6-vuotiaana pikkupoikana pääsin ensimmäisen kerran hevosella heinätöihin, Mika sanoo puolestaan. – Se ei vetänyt kuin kaksi ja puoli kerrosta ja se loppui siihen, Taimi jatkaa. Koti-Karjala Tiistai 13.8.2019 9 KESÄLAHTI Kaisa Gröhn Pöllälänniemessä asustelee Tirre -niminen suomenhevostamma omistajiensa Taimi Heiskasen ja Mika Karttusen kanssa. – Sinne pitää hankkia kouluttajat ja välineet ja toimivat hevoset. Unohtunut tai epätasainen kastelu on suuri syy itämättömiin laikkuihin nurmikolla. – Siinä oli sopivasti kaksi viikkoa väliä. Aamulla tehty kastelu ehtii varsinkin aurinkoisina päivinä haihtua ennen kuin siitä on siemenille hyötyä. KISOISSA ON kolme osakoetta: käynti-, juoksuja vetokoe. Kun kylvö on kunnolla itänyt, uusi nurmi saa hankittua vettä syvemmältä ja kastelu voidaan vähitellen lopettaa. Kaksi ensimmäistä meni Tirreltä suunnitelmien mukaan, mutta vetokokeessa tuli ongelmia. Taimi on täysin samaa mieltä. – Yksi porras vedetään ja sitten lisätään 50 kg painoa, Mika avaa kisan kulkua. Lopuksi istutettu kohta jyrätään. – Tirre ei oikein rauhoittunut niille portaille, Mika kertoo. Jos nurmi ehtii ennen talvea vain täpärästi itää, se ei välttämättä selviä talvesta ja keväällä edessä on siis jo kolmas kylvö samaan kohtaan. – Lähinnä työajotai valjastuskurssi, Taimi kertoo. – Sijoitus oli hyvä ja hevonen toimi siellä, Mika toteaa. – Lisäksi olimme vieraassa paikassa yötä, hevonen ei levännyt ollenkaan eikä juonut juuri mitään. Treenaaminen ensi kautta varten aloitellaan pikku hiljaa. Muista kastella. Nurmen tulisi itämisen jälkeen ehtiä myös kerätä vähän vararavintoa talvehtimista varten. Siemenet ovat kuivuneet ja kuolleet, joten tarvitaan uusi kylvö, tutkija Markku Niskanen Luonnonvarakeskuksesta kertoo. – Kaupan pussien siemenkoostumusta kannattaa lukea ennen ostopäätöstä. – Minä olen pennusta saakka harrastanut hevosia ja meillä oli työhevosia kotona, Taimi kertoo. Loppukesällä nurmi itää iloisesti. VAIKKA KASTELU on tärkeää, kylvöä voi kastella myös liikaa. Nähtiin mikä tamman kisakunto on, Taimi kertoo. VALTAKUNNALLISET työmestaruudet ratkottiin Nivalassa. – Kuljetusmatka oli yli kuusi tuntia, Taimi kertoo. Syyskuun lopulla kylvö kannattanee jo jättää väliin ja tehdä vasta ensi keväänä. Matka sinne oli Tirrelle raskas. Kurssien järjestämisessä on iso työ, joten osallistujia pitäisi saada tarpeeksi. Niittynurmikka on hyvä, kestävä lajike, mutta itää hitaasti. Siinä on aikamoinen homma. Lopullinen sijoitus Tirrellä oli seitsemäs sija. Lisäkavereina kotitilalla pyörii useampikin suomenhevonen. Jos keväällä istutettu nurmi on itänyt epätasaisesti, myös tällaisten laikkujen korjaaminen onnistuu varmimmin syksymmällä, kun kosteutta on enemmän kuin kesällä. – Tulevalle syksylle olisi suunnitteilla yksi kurssi tänne Keski-Karjalan alueelle, jos saamme porukkaa innostumaan. Silloin kannattaa olla ajoissa liikkeellä, jotta kylvö hyötyy kevään kosteudesta ja nurmi on kunnossa kesällä. Uusi kylvö on alttiina myös syksyn rankkasateille, jolloin noroina valuva vesi voi uurtaa kylvön pilalle ja siemenet löytyä sateen jälkeen jostain aivan muualta kuin minne ne kylvettiin. Teematuotanto, Jarno Keskinen Nurmi ehtii vielä tuuheaksi. Hanki tuoreet siemenet. SEKÄ TAIMI että Mika ovat olleet hevosten kanssa tekemisissä lapsesta asti. Kauniin vihreä heinä ei kuitenkaan talvehdi kovin hyvin. Että se ei vaan katoaisi rotuna, hän sanoo. Jos paikkauskylvö menee syyskuun lopulle, voi uuden nurmen kasvu mennä ensi kevääseen, Niskanen laskee. Se on se meidän juttu, hän jatkaa
Vanhan puusohvan päällä on pino räsymattoja ja korissa iso kasa käsitöitä. Tämä yksi säästettiin ja siirrettiin uuteen paikkaan. Suomessa pariskunta sai orlovilaisen oriinsa myytyä, ja ostettua Värtsilästä Annan isomummon talon, johon asettuivat Jooseppi-poikansa kanssa asumaan. Käsin tehdyt, koristeelliset työkalut ovat olleet ajassaan toimivia ja tarpeellisia, mutta näyttäytyvät nykyihmisen silmään myös kauniina käsityön taidonnäytteinä. Nurkassa sisään tulijaa odottaa maitotonkkakokoelma, separaattori ja pärekorit pinossaan. Aitasta löytyy myös 1800luvulta peräisin oleva koristeellinen luokki ja kiesit, joihin kietoutuu ”Liävän Tietäväisen” eli Pälkjärven seppä Tietäväisen tarina. Vanha pöytäliina on Varosen arvion mukaan satavuotias. Tänne saisi käydä tutustumassa, tuumailee Varonen. Toivottavasti tuumasta käydään toimeen vielä joku kesä. Kirjaimille ei ole selitystä keneltäkään löytynyt, Arja Varonen kertoo. Tällaisia en ole usein nähnyt. Yksi paikattu pöytäliina on varmasti yli 100 vuotta vanha. TIETÄVÄISEN tuvan pöytä on käydä pieneksi, kun siihen levitellään kirjeitä, valokuvia ja dokumentteja suvun historiasta. – Matka Odessasta Sortavalaan kesti toista kuukautta. Taitava hevosmies Antti päätyi siellä erään kenraalin tallimestariksi. – Tässä on äidin kutomia mattoja, liinoja, huiveja ja pyyhkeitä. Lattialla on kodikkaat räsymatot ja seinähyllyllä rivi kuparipannuja. Riihestä paljastuvat vielä toisetkin kiesit, reki, pukkireki, sekä uudempia työkaluja ja koneita, kuten puimakone, kyntöaura ja lantarenki. Koti-Karjala 10 Tiistai 13.8.2019 VÄRTSILÄ Mervi Venäläinen Vanhojen talojen, aittojen ja vinttikomeroiden kätköistä löytyy väistämättä jos jonkinlaista tavaraa. – Tuupovaaran mummolassa poltettiin rakennuksia Tuntemattoman sotilaan kuvauksissa 80-luvulla. – Osa tavaroista on kotoa, ja osa naapurin aitastakin. ERKKI TIETÄVÄISEN kotipaikalta löytyy maatilan työkaluja 1800-luvulta lähtien. VAROSEN PIHAPIIRIN vanhan aitan alta löytyneeseen kiveen kaiverretun ”PI 1919” voi epäillä kertovan aitan iän. Arja Varosen piha-aitasta löytyy kotitaloustavaraa ja käsitöitä. Levottomien aikojen vuoksi kenraali ei kuitenkaan uskaltautunut ulos junasta, joten Tietäväisen perhe kävi tervehdyskäynnillä hänen salonkivaunussaan. Siirtäessä löytyi suuri kivi, johon vuosiluku ja kirjaimet on kaiverrettu. Kenraalin nimeksi internetistä löytynyt dokumentti esittää Xotovich. Omien esivanhempien kaappeja ja nyssäköitä tutkaillessaan voi eteen tupsahtaa pölyttymään päässeitä muistoja, tai saada jopa selityksen päässä pyörineisiin kysymyksiin. – Täällä on ainakin käsin tehty kolmepiikkinen pielestyshanko. Vaaleanvihreän astiakaapin sisältö tuo mieleen lapsuuden tai vanhat elokuvat. Venäläiseen kenraaliin perhe piti tiettävästi kirjeyhteyttä ja 1900-luvun alussa tämä vierailikin Värtsilässä. – Antti kärsi Odessan kuumuudessa jatkuvista päänsäryistä, joten perhe palasi Suomeen, Tietäväinen kertoo. Värtsilässä asuvilla naapuruksilla Erkki Tietäväisellä ja Arja Varosella on säilössään mehukkaita paloja menneistä ajoista. Kotikokoelmien helmiä Värtsilässä Käsityönä tehty koristeellinen luokki. Tietäväisen isoukki Anders Tietäväinen oli Algoth Tietäväisen, myöhemmin Maiju Lassilana tunnetun kirjailijan, ensimmäinen serkku. Kyseiseltä ajalta on säilynyt potretti Anna Tietäväisestä, sekä tiettävästi kenraalista, jonka palveluksessa pariskunta työskenteli. Viikatteiden, kirveiden, lihatiinujen ja puntareiden seasta löytyy myös tilalla oleskelleiden sotavankien puhdetöinä valmistamia koreja. He toivat tullessaan hevosen ja nelipyörävaunut. – Olen joskus ajatellut, että jos tämän aitan pitäisi auki vaikka Värtsiläpäivien aikaan. Erkki Tietäväinen ja pojanpoika Osku esittelevät aitan kätköistä löytyneitä työkaluja ja tarve-esineitä. Kintaat on neulottu kinnasneulonta-tekniikalla.. – Kaikkea täältä löytyykin, on tullut säästettyä. – Löytyyhän täältä iskemättömät villahousutkin! Naapurissa asui mies, joka kutoi miehille villapaitoja ja -housuja. Punamaalilla maalattu ”aarre-aitta” on kuin mummolan tupa. – Aittoja oli pihapiirissä kolme. PIENEN AITAN lattialla on kaunis Varosen ukin tekemä kiikku, jota koristaa äidin tekemä kiikkumatto. – Erikoisuutena kuparipannujen seassa on vanha vesipannu, jossa pidettiin hellalla kotitöissä tarvittavaa vettä lämpimänä. Sieltä pelastin paljon tavaraa tulen alta pois. Pälkjärven henkikirjojen mukaan Anders, eli Antti Tietäväinen asui vaimonsa Annan kanssa Venäjällä, Odessassa 1800luvun lopulla. Rukki, karstut ja sukkulat ovat kauniisti esillä. Olisi kai nämä hyvä arkistoida, pohtii Erkki Tietäväinen. – Ja tämä lienee Jooseppiukin kolmiomitta, sanoo Tietäväinen erään laatikon sisältöä tutkiessaan. Harvinaisempiakin työkaluja ja tarvikkeita on tallessa. Tavarat kertovat arvokasta tarinaa menneiden sukupolvien elämästä
Oorninki se olla pitää 3.. Tämä kuva on läksiäislounaalta silloisessa Kantakievarissa. Sävy oli sama jollaista oli jo kuultu. Emäntä tarkensi, ettei hän lapsia tarkoittanut, vaan sitä ettemme ”synny keskenään” riitainen elämä siis. – Veli, kanna tämä ukko pellolle, kuului komento. Kun olimme Ilmari Havolan läksiäiskahveilla maaliskuussa 1978, hän muisteli virkauransa synkimpiin päiviin kuuluvaa Tuhkasten perhesurmaa vuodelta 1962. Kesälahtikin liitettiin Kiteen nimismiespiiriin vuonna 1956. Rajavartioston muutettua toimipisteisiinsä rajanpintaan, poliisiasemaksi vapautui laitoksen entinen kiinteistö keskustasta kilometri Tolosenmäen suuntaan. Miehen pitäjällä nauttima arvostus oli suuri. Poliisitoimi oli mukana järjestelyissä, joissa oli väkeä myös armeijan organisaatioista. Hän käännähti taaksepäin kohti istuinrivien takana seisovaa Veli Hakulista. Pitkä työura on viety kunnialla päätökseen. Jo aikaisemmin, keväällä 1954, Kiteenlahdessa Muholankoskella saunan lattian alla pihisi rankkiastia, jonka tilavuus oli noin 1 500 litraa. Uuden virastotalon taukotilassa saman pöydän ympärillä ovat ulosottoapulainen Jorma Pirinen, konstaapeli Veikko Pykäläinen, kanslisti Anja Hämäläinen, sekä konttorineitonen joka tässä jää tuntemattomaksi. Kiteeläismeijerin hallinto sai pyyhkeitä huonosta taloudenhoidosta. Huomenna kansliaan ei enää tarvitse työn merkeissä mennä. Siihen aikaan sellainen kelpasi uutiseksi Hesarin etusivulle. MIES KÄVI lukemaan kotona raapustamaansa tekstiä. Maire ja Ilmari Havolan pöydässä on kukkia ja kynttilät luovat tunnelmaa. Oli kansanhuoltovirastoa, asutustoimintaa ja muuta siirtolaisasioiden hoitamista, mutta lopulta päästiin taas rauhanoloihin. Tilastolukuna 40-50 tuhottua viinatehdasta vuodessa ei ollut kovinkaan mairitteleva tieto. Putkan ruokahuollosta vastannut Rauni Mönttinen, Veikko-konstaapelin puoliso, valmisteli eväät vankilaan vievää junamatkaa varten. Vuonna -75 Havolan alaisuudessa konstaapeleita oli jo 11, ylikonstaapeleita oli kaksi, ulosottoapulaisia myös kaksi ja toimistotyössä autteli neljä virkailijaa. Nimismies Havolan eläkkeellesiirtymisjuhlia oli 31.3.1978 useampikin. Lukuisat konstaapelit asuivat kylissä synnyinpaikoillaan. Johon Havola: – Rinnoista viis, mutta naaman pitää näkyä selvästi. Hän kertoi nuoresta neitosesta, joka oli tullut tilaamaan henkilöllisyystodistusta. Siksi paikkakunnan tuntemus oli vankka levätessään laajan joukon hartioilla. Hänestä oikealle ovat istumassa konstaapeli Heikki Kainulainen sekä pääasiassa Kesälahdella työskennellyt ulosottoapulainen Raimo Kaksonen. Sitten Roivas luki: ”Kun rahaa ei lompakossa näy, mielikin on niin saatanan äkee”. Joskus oli mahdollista hieman rentoutua kahvitauolla. Siihen Ilmari oli arvellut, ettei tuo niin huono ole, kun lapsia kuitenkin oli seitsemän. Tämä käveli nahkasalkku kourassa puhujapöntölle, otti salkusta vanhan kansan sanoilla ”kirjelokin” oikeammin vihkosen pahvin päälle nidottua kirjoituspaperia. ERÄS LÄHES legendaarinen hahmo oli jo esillä ollut Ukko-Simo. Mustelmiaan tarkoittaen oli vielä kysynyt: ”Haluaako nimismies katsoa”. Luulen, että nykyisin noilla puheilla ei enää miestä pihalle raijattaisi. Läksiäiset huipentuivat juhlapäivällisiin. Sali oli täynnä väkeä ja tunnelman kiihkeyttä ennakoiden Havola oli lähettänyt paikalle Ukko-Simon pojan, konstaapeli Veli Hakulisen, ihan virkapuvussa. LÄHTÖKAHVEILLA Havola muisteli myös erästä kansliaan tullutta emäntää. Valokuvat ovat peräisin Havoloitten kotiarkistosta. Uusi virastotalo on valmistunut ja poliisiasemakin siirtynyt sinne. – En halua, Havola oli vastannut, riittää kun puhuitte. Palttoon niskaraksista Velin otteessa ollut mies lähti kevyesti salista, eikä asiasta jälkeenpäin kuulunut. HAVOLASTA voi hyvinkin sanoa, että hän oli luontainen aristokraatti. KITEEN NIMISMIEHEN kanslia toimi pitkään Järvisen kahvilana tunnetussa talossa suunnilleen nykyisen Osuuspankin talon paikalla. Lopulta vuoron sai pienviljelijä Niilo Roivas Ojamäestä. Oli puhuttu valokuvan tarpeellisuudesta, mutta jo poislähtöä tekevä asiakas pyörähti vielä ovella varmistamaan: – Sen piti siis olla rintakuva. Nimismies Ilmari Havola lähtötunnelmissa talvella 1978. Kuvaussektorille osuivat tässä otoksessa alkaen vasemmalta: Läänin poliisitarkastaja Ilkka Hupli, Kiteen uusi nimismies Antero Seppä, apulaisnimismies Esko Alhainen, seuranäyttämömies Pekka Havukainen, tällä kertaa valtuuston puheenjohtajan roolissa, sekä äärimmäisenä oikealla kiteeläinen kokoomusvaltuutettu Erkki Renvall. PUHEENVUOROJEN pitäjät ohjattiin vuoronsa mukaan salin edessä olevalle puhujakorokkeelle. Osuusmeijerin fuusiokokous. Vaikka asialle oli perusteitakin, nimismies ei moisesta esilläolosta tykännyt. Paketti oli sidottu naruilla, jotka sattuivat olemaan niin lujaa laatua, että Tuhkasen onnistui hirttäytyä niihin. Poliisitoimelle annettiin uusia tehtäviä ja byrokratiahan huolehtii useimmiten lopusta. KITEELLÄ oli kauan kyseenalainen maine eräänä maan pahimmista pontikkapitäjistä. Pian on aikaa suunnata tarmoa vaikka harrastuksiin, joita niitäkin toimen miehellä on paljon. Julkisuutta lisäsivät muutamat todella isot yrittäjät, kuten Tuohtaansuolta löytynyt ”sipajamassa” ollut 3 000 litran pömpeli, keittopaikalla kokoon hitsattu rankkiastia. Mutta on tunnelmassa myös paljon kiitollisuutta. Siinähän jotenkin raivoon tullut alkoholisoitunut mies murhasi suunnatonta raakuutta osoittaen veljensä perheen viisi jäsentä. Koti-Karjala Tiistai 13.8.2019 11 Sota-aika oli monella tavalla sekava ajanjakso Kiteelläkin. Puhelin oli tarpeellinen yhteysväline omalla virka-alueella ja myös lääninhallituksen suuntaan. Hän oli niitä vanhan kansan poliiseja, joka saattoi huvipaikalle tullessaan jo pihalla huikata: – Pullot pois, poliisit tulloo! Muitakin juttuja kuultiin, mutta niihin ei ole uskomista. Monia muitakin isoja keitoksia löytyi. Vain 11ja 13-vuotiaat pojat pelastuivat sängyn alle piiloutuneina. Ei ollut Veli niin hirveän suuri mies, mutta ei ollut Roivaskaan. Vallitsevana tunteena on kuitenkin haikeus. Mies odotti tuomion täytäntöönpanoa, mutta ei tarvinnut sitä kärsiä. Tämä oli nimismiehelle valittanut, että heillä kotona on ”niin huono syntyväisyys”. Olin itse paikalla, muistaakseni helmikuussa 1963, kun kirkonkylän seurantalolla oli Kiteen Osuusmeijerin ja Joensuun Ymp. Se oli osuusmeijerin maidonlähettäjänä mukana olleelle Ukko-Simolle liikaa. Pekka Havukainen Tämän tarinan lähteinä ovat kirjoittajan omat muistikuvat ja henkilökohtaiset arkistot. Virantoimituksessaan joskus varsin totiselta vaikuttanut nimismies ymmärsi humoristiset tilanteet. – Olette pitäneet yllä kannattamatonta vientisahatoimintaa, maksaneet puusta ylihintaa ja maidontuottajien työstä ei ole jäänyt heille kuuluvaa osaa, oli yleinen syytös. Hänen arvovaltansa ja karismansa oli lyömätön ja vakuuttava. KAUHEITAKIN sattui. Havolan aikaa Havolan työpöytä vanhalla poliisiasemalla. Lisätietoa antoivat muutamat aikalaishaastattelut. Kansliassa ja työssä konstaapeliensa kanssa hän oli kuin hyvä isä
Jatkoa toiminnalle ja toiminnan rahoittamiselle suunnitellaan jo kiivaasti. kirmasi kaikkiaan 50 suunnistajaa. kuluvaa kuuta Rantakentällä. Harjoituksiin on saatu juomat ja ensiapuvälineet lahjoituksena, ja lisäksi arpajaispalkintoja oli saatu monipuolisesti eri yrityksiltä. C-rata 3.1 km: 1) Heimo Ketolainen 40.37, 2) Pentti Torni 44.21, 3) Markku Hämäläinen 46.43, 4) Pentti Pelkonen 53.05, 5) Elli Pelkonen 54.37, 6) Veijo Karttunen 55.09, 7) Jorma Reponen 57.43, 7) Kaisa Reponen 57.43, 9) Hanna Kostamo 58.13, 10) Kostamo Taija 58.14, . Tulokset: A-rata 5.8 km: 1) Mika Rautanen 40.26, 2) Ella Hirvonen 49.06, 3) Pasi Hirvonen 55.08, 4) Tommi Torni 58.31, 5) Arto Salminen 1.01.50, 6) Mikko Kaartinen 1.04.09, 7) Pekka Kinnunen 1.07.52, 8) Henna Hirvonen 1.13.24, 9) Aki Hukka 1.28.01, 10) Juho Leinonen 1.40.36. Vahva mailapeli toi Matikaiselle ykköspalkinnon. Helpolla voitto ei tullut. Karjalainen haluaakin välittää lämpimät kiitokset kaikille toimintaa tukeneille tahoille ja toiminnassa mukana olleille. KOPLASTAKIN eniten edukseen esiintyivät miesten superin peleistä kokemusta saaneet pelaajat. – Hienoa työtä ovat tehneet myös pesiskoulun vetäjät Osmo Sormunen, Antti Näätänen ja Abshir Muye. Toisen jakson viimeisen vuoron tasoittavalle tulleessaan KiPa oli vielä 3-6 -tappiolla, mutta nousi kuin nousikin 7-6 -jaksovoittoon. Kasvattajaseuralle maksetaan Superissa pelaavasta alle 25-vuotiaasta pelaajasta korvauksia, joita yhdestä pelaajasta vielä saamme. KOPLA RATKAISI avausjakson edukseen läpilyönneillä. B-rata 4.2 km: 1) Petra Leinonen 50.04, 2) Eeva Rautanen 50.11, 3) Juha Hakulinen 52.29, 4) Tuula Matikainen 53.24, 5) Pauli Lehmussaari 55.54, 6) Seppo Tossavainen 57.36, 7) Satu Kainulainen 58.02, 8) Kaartinen Sanna 1.01.49, 9) Juha Kilpeläinen 1.02.40, 10) Anu Happonen 1.03.09, . Vasemmalla Mervi Lehikoinen, kolmas vasemmalta Teuvo Karjalainen. Kummankin sivallukset putosivat millimetrin tarkasti kolmospesän jatkeelle tuottaen yhteensä viisi juoksua. Siihen tarvittiin huikea loppukiri. Pihkaniskat Multalan harjuilla TOHMAJÄRVI Mervi Venäläinen Tohmajärven Pompun kesän ajan järjestämä lasten pesiskoulu alkoi kesäkuussa Tohmajärven keskusurheilukentällä ja siirtyi heinäkuun alusta uudelle Nymanin tekonurmikentälle. A-pojille arvokas kotivoitto Koplasta KITEE Jouko Väistö KiPan II-joukkue näytti Ijoukkueelle mallia kukistamalla Joensuun Mailan reservijoukkueen Rantakentällä lukemin 2-1 (3-4, 7-6, 2-0). Pesiskoulu on innostanut viikoittain vaihtelevan määrän lapsia liikkumaan, oppimaan ja pelaamaan. Erityisen tehokasta oli kolmosta hihassaan kantaneen Jere Paanasen lyöntipeli. Hän tyhjensi toisella jaksolla täyden ruletin. D-rata 1.6 km: 1) Eevi Kaartinen 21.39, 2) Kaisa Kostamo 33.04, 2) Tiina Kostamo 33.04, 4) Oona Ikonen 57.18, 4) Topi Ikonen 57.18, . Mitalit saivat kaulaansa Teuvo Karjalaisen ja toisen ToPon aktiivitoimijan, Mervi Lehikoisen toimesta niin lapset, kuin ohjaajatkin. Samu-Kalle kasvatti lyötyjen saldoa 1+4 ja Lassi 1+2 juoksulla. KOTIJOUKKUEEN tehokkaimpia mailamiehiä olivat Samu-Kalle Varonen ja Lassi Vasarainen. Sisäpeli tyrehtyi ykköspaloihin, eikä ulkopelikään ollut sellaisessa kuosissa, missä sen mitaleille mielittäessä pitäisi olla. Lopullisen ratkaisun iski Elmeri Purmonen, joka supervuorossa pisti pallon välilyöntiä hamuamaan tulleen kolmoskopparin yli kunnarin arvoisesti. Kauden aikana paikalliset yritykset ovat olleet tukemassa pesiskoulun toimintaa. PESISKOULUN IDEA syntyi, kun Pesäpalloliiton SavoKarjalan alueen seurakehittäjä Mona Hupli-Kotiranta alkoi kartoittaa alueella aiempina vuosina aktiivisesti toimineita pesäpalloseuroja. – KESÄ KULUI nopeasti. Yhteydenotto Karjalaiseen käynnisti ajatuksen pesiskoulutoiminnan aloittamisesta uudelleen hiljaiselon jälkeen. Karkumatkalle KiPa pääsi yksitellen otetuilla juoksuilla, mutta lopullisesti kouvolalaisten niskat taittuivat, kun Lassi Vasarainen junttasi kolmannessa vuorossa kunnarin kakkosrajasta ja Samu-Kalle Varonen vuoroparia myöhemmin 1+2 samasta paikasta. Heille kuuluu suuret kiitokset. Kouvola kehitteli toisellakin jaksolla runsaasti kolmostilanteita, mutta etenijöiden ottaminen tupaan ajotilanteista osoittautui kerta toisensa jälkeen ylivoimaiseksi tehtäväksi. Ennen supervuoroakin Matikainen oli kovassa iskussa. Johtokunnan päätöksellä tuumasta ryhdyttiin toimeen. Puolivälieräpelit jatkuvat ylihuomenna torstaina Kouvolassa ja mahdollinen kolmas ottelu pelataan 23. Vahvan lyöntipelin lisäksi SamuKalle sai tililleen kolme tuotua juoksua. Räpylävirheitä tuli aivan liikaa. Vahvistuksena oli vain Ville-Markus Kosonen Imatralta. – Mona Hupli-Kotirannan kautta saimme viestin, että Kiteellä pesisharjoitukset vielä jatkuvat, ja sinne voi nyt syksyllä mennä Tohmajärven lapsetkin mukaan halutessaan. Yhteistyökuvioita eri tahojen kanssa on myös vireillä. Mallikkaasti sujui myös numeroilla 1-3 lyöneiden Elemeri Purmosen, Valtteri Havukaisen ja Hannes Pekkisen sisäpeli. Kakkosena palkittiin Markus Ruotsalainen. Vakuuttavan kuvan osaamisestaan antoivat myös Valtteri ja Jasperi Luoma. Voitto tiesi sarjasijoituksen vaihtumista. Kummankin käsi kävi ulkopelissä tehokkaasti ja Jasperilla oli sisälläkin onnistunut iltapuhde. – Vanhemmatkin voisivat rohkeammin tulla mukaan kentälle harjoituksiin lasten kanssa, toivoi Karjalainen. JoMasta ykköspalkinnon pokkasi toimitusjohtaja Jonne Kemppainen. Ensimmäisen juoksun loppukirissä löi Jiri Pippola, toinen tuli vapaalla ja kaksi seuraavaa Markus Ruotsalaisen 1+1 tuottaneella kentän puhkaisulla. KIPA ALOITTI pudotuspelit aneemisesti. Pesiskoulun kausi päättyi mitalikahveihin. KIPA PELASI ottelun lähes omillaan. Koti-Karjala 12 Tiistai 13.8.2019 KOUVOLA Jouko Väistö Kiteen Pallon A-poikien joukkue otti ensimmäisen kiinnityksen välieräpaikkaan kukistamalla viime torstaina Kouvolan Rantakentällä lukemin 2-1 (3-10, 10-3, 1-0). Varsinkin kolmannen vuoron kaksi juoksua tuottanut kiskaisu oli upea veto. Hän löi 1+1, 10 kärkilyöntiä ja sen päälle toi 4 juoksua. Ensimmäinen Jasperi Luoman 1+1 juoksun läpäri livahti helponnäköisesti takakentän mainosaitojen taakse, mutta Lauri Yrjölän ja Jan Hoteilan kentän puhkaisuille ulkopelaajat eivät mahtaneet mitään. Kakkospalkinto ojennettiin lukkari Seeti Surakalle. KiPa on nyt sarjataulukossa neljäntenä ja JoMa viidentenä. Suuri kiitos vanhemmille, että jaksoitte tuoda lapsia ahkerasti pelaamaan, kiitteli Tohmajärven Pomppu 91 ry:n puheenjohtaja Teuvo Karjalainen. – Yhdistyksemme talous ei ole kummoinen, mutta kun säästeliäästi eletään, niin pärjätään. Kakkukahvien jälkeen pesiskouluun osallistuneet lapset ja ohjaajat saivat kaulaansa mitalit. Elmeri toi varsinaisella peliajalla neljä ja Valtteri sekä Hannes kaksi juoksua. Eroa joukkueiden välillä on yksi piste. Supervuorossa ratkaisijaksi nousi Joni Matikainen. Oli ilo nähdä lapset pesäpallon parissa. KAKKUKAHVIEN jälkeen oli aika jakaa osallistumismitalit päättyneen kauden kunniaksi. Samana päivänä, kun koulut Tohmajärvellä aloittivat uuden lukuvuoden, pesiskoulu paketoi kautensa juhlavin menoin. Parikymmentä lasta huoltajineen saapui Kotipirttiin kauden päätökseen ja mitalikahveille. – Toiveissa olisi myös talviajan harjoittelun mahdollistaminen yhteistyössä kunnan liikuntatoimen kanssa, Karjalainen sanoo. Hän löi KiPan avausjakson kaikki kolme juoksua. KiPa II:n loppukiri vei voittoon JoMasta Rääkkylän Multalan harjuilla, kauniissa elokuisessa illassa 07.08. Tauko muutti täydellisesti pelin luonteen. Ennen Elemerin kylmäpäistä ratkaisua ehdittiin nähdä kaksijakoinen ottelu, jossa Kopla hallitsi suvereenisti ensimmäistä jaksoa ja KiPa yhtä suvereenisti toista. Valokuvien jälkeen oli vuorossa vielä arpajaiset. Takarivissä myös pesiskoulun ohjaajat ja lasten vanhempia. Kärkilyöntejä kumpikin keräsi kahdeksan kappaletta. Hän sivalsi toisen sarjapisteen juoksuttamalla Valtteri Havukaisen ja Jiri Pippolan tupaan. Hän keräsi kahdeksan kärkilyöntiä 80 prosentin teholla
Junior 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita 13.55 House Rules Australia 15.05 Pientä pilaa 15.10 Pientä pilaa 15.20 Huvila & Huussi 16.20 Onnenarpa 16.25 Leijonan luola USA 17.25 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 17.30 Neljän tähden talkoot 18.00 Neljän tähden talkoot 18.30 Hyvät ja huonot uutiset 19.30 Asuntokaupat sokkona (S) 20.30 Tankkaustarinat 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: 007 ja lupa tappaa (16) 23.40 Tankkaustarinat 0.10 Stand Up! (S) 1.10 Stand Up! (S) 2.10 Poliisit – kotihälytys (12) 3.10 Kummeli esittää: Kontio & Parmas (7) 4.10 Astral-TV 8.45 YLE FEM 8.45 Nuottien matkassa 9.45 Sotalapsesta olympiavoittajaksi 10.30 Kiran keittiössä 11.00 Från jord till bord 11.30 Kesälomana sotilasleiri 12.00 YLE TEEMA 12.00 Joan Mirón maailma 13.00 Laulumies (S) 13.20 Hittinikkarit 13.45 24 tuntia Euroopassa 14.45 Isä Matteon tutkimuksia (12) 15.40 Uusi Kino: Perillinen (7) 16.00 Milanon naisten paratiisi 16.40 Nyrkin ja hellan välissä (S) 17.30 YLE FEM 17.30 Solsidan – Onnea onkimassa (12) 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Talot huokuvat historiaa 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 20.00 YLE TEEMA 20.00 Rantahotelli (7) 20.50 Kiehtova maailma: Määränpäänä Intia 21.50 Kino: Isäni Toni Erdmann (12) 0.25 Kuolleista palanneet (16) 5.55 Menneisyyden metsästäjät 6.25 Ylen Aamu-tv 9.30 Yliopistollinen eläinsairaala: Asiakaspalvelua ja ruumiskuljetuksia 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.58 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 11.06 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.14 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.30 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.38 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.46 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.02 Yle Uutiset Lappi 12.10 Midsomerin murhat (12) 13.00 Kanavan laidalla (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.10 A-studio 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Yliopistollinen eläinsairaala: Aapo-koira näkee harhoja 19.00 Dokumenttiprojekti: Raqqan pelastajat (12) 20.00 Tosi tarina: Verstaallinen unelmia 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Robbie Coltrane: Ratkaisevat todisteet (12) 21.50 Yle Uutiset 21.54 Urheiluruutu 21.58 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.05 Ulkolinja: Saudinaisten pako 22.50 Hiljainen todistaja (16) 23.40 Historia: Euroopan uudet tuulet 1918 – 1939 (12) 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 15.8. 11.30 Remonttipiiskuri 13.31 Huomenta Suomi Extra 14.00 Remontilla rahoiksi 15.00 Stadi vs Lande 16.00 Kesäterassi 16.30 Salatut elämät (S) 17.00 Salatut elämät (S) 17.30 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat (S) 18.25 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Kesäterassi 20.00 Kaappaus keittiössä 21.00 Yökylässä Maria Veitola 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Aaveiden jäljillä (12) 23.30 Ulosottomiehet 0.30 Yökylässä Maria Veitola 1.35 Kaappaus keittiössä 2.20 Kauhukeittiö 3.15 Pomo piilossa UK 5.00 Astral-TV 6.00 Myyrä ja Panda (S) 6.15 Rusty Rivets (S) 6.40 Littlest Pet Shop: Meidän oma maailma (S) 6.55 Ritariprinsessa Nella (S) 7.20 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 7.35 LEGO Ninjago: Masters of Spinjitzu (7) 8.00 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7) 8.25 LEGO City (7) 8.30 K3 (S) 8.45 K3 (S) 9.00 Remppa vai muutto: Lomakodit 10.00 Haluatko miljonääriksi. 6.52 Timppa (S) 7.02 Kerkko Kukko (S) 7.10 Killi ja Kiki (S) 7.15 Emmi ja Kuru (S) 7.28 Vesihirmut 7.34 Laura (S) 7.46 Uula ja Kuu (S) 7.59 Jetron matkaan (S) 8.14 Galaxi 8.15 Kapteeni Kari (7) 8.27 Merten syvyyksissä (7) 9.00 Casualty (12) 9.50 Uusi päivä (S) 10.16 Uusi päivä (S) 10.43 Uusi päivä (S) 11.11 Uusi päivä (S) 11.45 Urheilu-Suomi 12.45 Riistametsällä 13.15 Jens erämaaseikkailulla 13.55 Luontoretkellä: Neljän suuren metsästys 14.45 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 15.15 Suunnistuksen MM: N keskimatka 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Ampumaurheilun MC: Naisten trap 19.00 Suunnistuksen MM: M keskimatka 20.30 Koripallomaaottelu : FIN – LIT 22.00 Leijonasydän (16) 23.35 Tellus (12) 0.25 Hillo (12) 6.15 Aamusää 6.25 Huomenta Suomi 9.05 Huomenta Suomi Extra 9.30 Kesäterassi 10.00 Kauniit ja rohkeat (S) 10.30 Emmerdale (7) 11.00 Mitä tänään syötäisiin. 11.30 Jamie Oliver: mestarikokki 13.31 Huomenta Suomi Extra 14.00 Remontilla rahoiksi 15.00 Stadi vs Lande 16.00 Kesäterassi 16.30 Salatut elämät (7) 17.00 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (S) 17.55 Kauniit ja rohkeat (S) 18.25 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Kesäterassi 20.00 Stadi vs. Lande 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 11.30 Oppimislabra 12.00 YLE TEEMA 12.00 Elämäntehtävänä muistokirjoitukset 13.35 Hittinikkarit 14.00 24 tuntia Euroopassa 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 15.55 Milanon naisten paratiisi 16.40 Omin silmin maailmasta 17.05 Ei yhteyttä (S) 17.32 YLE FEM 17.32 Solsidan – Onnea onkimassa (12) 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Puutarhakausi 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.44 Tämä tästä 20.00 YLE TEEMA 20.00 Joan Mirón maailma 21.00 Historia: Jonestownin tragedia (16) 21.45 Kino Suomi: Asfalttilampaat (12) 23.00 Joe Cocker: Mad Dog with Soul TV-ohjelma tiistai 13.8. 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Urheiludokumentti: Legendaarinen Eddie Aikau 0.10 Pukumiehet (7) 1.05 Pitääkö olla huolissaan. 11.30 Kellot soi (7) 12.00 Ginan maailma 12.30 Kekseliäs nikkari 13.10 Aivan yksin 14.00 Paras ruokavalio 15.00 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 15.30 Donna (12) 16.00 Kummeli (7) 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Syke (12) 19.50 Viki, Köpi & Henkka tieteen armoilla 2 20.00 Reggie Yates: Britannian nuoret 21.00 Urheilu-Suomi 22.00 Strike Back (16) 22.45 Rakkautta ja seksiä Yhdysvalloissa (12) 23.45 Hillo (12) 6.15 Aamusää 6.25 Huomenta Suomi 9.05 Huomenta Suomi Extra 9.30 Kesäterassi 10.00 Kauniit ja rohkeat (S) 10.30 Emmerdale (7) 11.00 Mitä tänään syötäisiin. Keskiviikko 14.8. 2.00 Ulosottomiehet 3.00 Kauhukeittiö 3.55 Pomo piilossa UK 5.00 Astral-TV 6.00 Myyrä ja Panda (S) 6.15 Rusty Rivets (S) 6.40 Littlest Pet Shop: Meidän oma maailma (S) 6.55 Ritariprinsessa Nella (S) 7.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 7.45 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7) 8.10 LEGO Ninjago: Masters of Spinjitzu (7) 8.35 K3 (S) 8.45 K3 (S) 9.00 Remppa vai muutto: Lomakodit 10.00 Neljän tähden talkoot 10.30 Neljän tähden talkoot 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita 13.55 House Rules Australia 15.10 Pientä pilaa 15.15 Pientä pilaa 15.20 Toisenlaiset teiniäidit Special 15.50 Leijonan luola USA 16.50 Onnenarpa 16.55 Neljän tähden talkoot 17.25 Neljän tähden talkoot 17.55 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 18.00 Rempalla kaupaksi 19.00 The Voice of Finland 20.30 Tankkaustarinat 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Pirates of the Caribbean: Salazar’s Revenge (12) 23.45 Tankkaustarinat 0.15 48 tuntia rikoksesta (12) 1.15 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 2.15 Poliisit – kotihälytys (12) 3.15 Kummeli esittää: Kontio & Parmas (7) 4.15 Astral-TV 8.30 YLE FEM 8.30 Puutarhakausi 9.30 Tanskalainen maajussi 10.00 Stugor 10.30 Toivomus: Lilli Paasikivi 11.00 Efter Nio 2015 12.00 YLE TEEMA 12.00 Sami Yaffa – Sound Tracker 12.50 Taidetutkimukset 13.50 Ammatti: kirjailija: Paavo Haavikko 14.40 24 tuntia Euroopassa 15.40 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.35 Milanon naisten paratiisi 17.30 YLE FEM 17.30 Solsidan – Onnea onkimassa (12) 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Puutarhakisa 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Tämä tästä 20.00 Rantahotelli (7) 20.00 YLE TEEMA 20.50 Egenlandin matkakohde 21.00 Kino Klassikko: Ristiaallokko (S) 22.25 Elävä arkisto esittää 22.26 Paluu Woodstockiin 22.39 Kuvakertomus nuorten vapaasta kesästä 23.07 Eikan pumppu 23.55 Soundtracks: musiikki elää ajassa 0.35 Yle Live: Sum 41 5.55 Kandit 6.25 Ylen Aamu-tv 9.30 Yliopistollinen eläinsairaala: Aapo-koira näkee harhoja 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.58 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 11.06 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.14 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.30 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.38 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.46 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.02 Yle Uutiset Lappi 12.10 Midsomerin murhat (12) 12.55 Silja – nuorena nukkunut (12) 14.30 Ikimuistoinen: Siiri Angerkoski 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Avara luonto: Luonnon pienet ihmeet 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Hercule Poirot: Varjossa auringon alla (12) 20.15 Ruotsalaisia salaisuuksia 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Paha paikka (12) 21.50 Yle Uutiset 21.54 Urheiluruutu 21.58 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.05 Hiljainen todistaja (16) 22.55 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 23.40 Poldark (12) 0.35 Tehdään historiaa 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 16.8. 5.55 Luontohetki: Monimuotoinen Ranska 6.25 Ylen Aamu-tv 9.30 Yliopistollinen eläinsairaala: Kissakämppikset sairaina 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.58 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 11.06 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.14 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.30 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.38 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.46 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.02 Yle Uutiset Lappi 12.10 Midsomerin murhat (12) 12.55 Avioliittoyhtiö (S) 14.50 Ikimuistoinen: Romantiikan helmiä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.40 Tiettömän taipaleen takana 16.20 Ystävykset Putinlandiassa 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Yliopistollinen eläinsairaala: Asiakaspalvelua ja ruumiskuljetuksia 19.00 Prisma: Planeetat 20.00 Kandit 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Pank – pankin nousu ja uho (16) 22.50 Vallan ja rakkauden välissä (16) 0.25 Ulkolinja: Saudi-Arabian kahdet kasvot 6.50 Pikku Kakkonen 6.53 Nimipäiväonnittelu: 14.8. Torstai 15.8. Junior 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita 13.55 House Rules Australia 15.10 Pientä pilaa 15.15 Haluatko miljonääriksi. Junior 16.15 Onnenarpa 16.20 Toisenlaiset teiniäidit Special 16.50 Toisenlaiset teiniäidit Special 17.20 Leijonan luola USA 18.20 Rempalla kaupaksi 19.25 Tulossa: Big Brother Suomi 19.30 Remppa vai muutto Vancouver 20.30 Tankkaustarinat 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: 007 vaaran vyöhykkeellä (16) 23.40 Tankkaustarinat 0.10 Holmes NYC (7) 1.10 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 2.05 Poliisit – kotihälytys (12) 3.05 Kummeli esittää: Kontio & Parmas (7) 4.05 Astral-TV 8.30 YLE FEM 8.30 Ystävällisesti Lars Lerin 9.00 Huutokauppakesä 10.00 Ideoiden maailma 11.00 Taivaallista menoa: Saako kaikesta laskea leikkiä. Lehti ei vastaa ohjelmamuutoksista. 6.53 Hyrräpäät (S) 7.04 Pikkuli (S) 7.10 Dinojuna (S) 7.34 Hei Taavi (S) 7.42 Popi Kissa (S) 7.54 Franklin ja ystävät (S) 8.06 Rikke (S) 8.11 Pii ja Poju (S) 8.25 Galaxi 8.26 Tipu Touhukas (S) 8.28 Aika härdelli! (7) 8.40 Lulu ja lehmä (7) 9.00 Casualty (12) 9.50 Uusi päivä (S) 10.30 Mitä mietit, Ronja Salmi. 6.53 Kimmo Kuu (S) 7.12 Hilla ja avaruuden Eetu (S) 7.26 Titta Pikkanen (S) 7.33 Zip-Zap muu (S) 7.41 Mitä ihmettä. Koti-Karjala Tiistai 13.8.2019 13 Lehdestä riippumattomista syistä televisio-ohjelmiin voi tulla muutoksia. 10.48 Mitä mietit, Ronja Salmi. – perjantai 16.8.2019 TV 2 TV 2 TV 1 TV 1 TV 2 TV 1 TV 2 TV 1. Lande 21.00 Jahti 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: L.A. ce – kohtalokas siirto (S) 22.50 Yle Live: Black Sabbath, viimeinen keikka Perjantai 16.8. Junior 16.15 Onnenarpa 16.20 Leijonan luola USA 17.20 Rempalla kaupaksi 18.25 The Voice of Finland 19.55 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: National Treasure: Salaisuuksien kirja (12) 23.40 Elokuva: Fury (16) 2.25 Poliisit – kotihälytys (12) 3.25 Poliisit – kotihälytys (12) 4.25 Astral-TV 8.30 YLE FEM 8.30 Kiran keittiössä 9.00 Iloa puutarhasta 9.30 Tusina tavaraa Suomesta 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 11.00 Efter Nio 2015 12.00 YLE TEEMA 12.00 Requiem (12) 12.30 Elävä arkisto esittää 12.31 Paluu Woodstockiin 12.44 Kuvakertomus nuorten vapaasta kesästä 13.12 Eikan pumppu 14.00 Egenlandin matkakohde 14.10 24 tuntia Euroopassa 15.10 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.00 Milanon naisten paratiisi 16.40 Uusi Kino: Kaksi koulua (S) 17.30 YLE FEM 17.30 Solsidan – Onnea onkimassa (12) 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Dok: Dreaming Murakami (7) 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Näin Norjassa 20.00 YLE TEEMA 20.00 Rantahotelli (7) 20.50 Egenlandin matkakohde 21.00 Kino: Pawn Sacri. 10.58 Mitä mietit, Ronja Salmi. Robot (16) 6.15 Aamusää 6.25 Huomenta Suomi 9.05 Huomenta Suomi Extra 9.30 Kesäterassi 10.00 Kauniit ja rohkeat (S) 10.30 Emmerdale (7) 11.00 Piha ja parveke 11.30 Grand Designs – vuoden talo 13.31 Huomenta Suomi Extra 14.00 Selviytyjät 15.00 Stadi vs Lande 16.00 Kesäterassi 16.30 Salatut elämät (S) 17.00 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat (S) 18.25 Emmerdale (12) 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Kesäterassi 20.00 Remonttipiiskuri 21.00 Jahti 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Pukumiehet (7) 23.35 Radalla 0.30 Remonttipiiskuri 1.25 Ulosottomiehet 2.20 Kauhukeittiö 3.15 Pomo piilossa 5.00 Astral-TV 6.00 Myyrä ja Panda (S) 6.15 Rusty Rivets (S) 6.40 Littlest Pet Shop: Meidän oma maailma (S) 6.55 Ritariprinsessa Nella (S) 7.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S) 7.45 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7) 8.10 LEGO Ninjago: Masters of Spinjitzu (7) 8.35 K3 (S) 8.45 K3 (7) 9.00 Remppa vai muutto: Lomakodit 10.00 Haluatko miljonääriksi. 11.20 Lippu rakkauteen 11.50 Tanskalainen maajussi 12.30 Minun jengini – tornionlaaksolaiset 13.05 Pelastetaan kaikki 68 sisarustani 13.35 Kummeli (7) 14.00 Uusi päivä (S) 14.30 Suunnistuksen MM: M pitkä matka 17.10 Pikku Kakkonen 18.10 Suunnistuksen MM: N pitkä matka 19.30 Viki, Köpi & Henkka tieteen armoilla 2 19.40 Viki, Köpi & Henkka tieteen armoilla 2 19.50 Viki, Köpi & Henkka tieteen armoilla 2 20.00 Amatöörivakoojat 20.50 Pirjo (S) 20.54 Pirjo (S) 21.00 Tellus (12) 21.50 Kellot soi (7) 22.15 Hillo (12) 22.37 Hillo (12) 22.58 Hillo (12) 23.46 Hillo (12) 23.58 Hillo (12) 6.15 Aamusää 6.25 Huomenta Suomi 9.05 Huomenta Suomi Extra 9.30 Kesäterassi 10.00 Kauniit ja rohkeat (S) 10.30 Emmerdale (12) 11.00 Mitä tänään syötäisiin. 11.30 Paras ruokavalio 12.30 Riistametsällä 13.00 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 13.30 Kekseliäs nikkari 14.30 Pelastetaan kaikki 68 sisarustani 15.00 Lippu rakkauteen 15.30 Mun ainoot 30 minsaa (7) 16.00 Kummeli (7) 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Urheilu-Suomi 20.00 Syke (12) 21.00 Vogue Williams: Pahat tytöt 21.55 Kuollut mies katoaa (12) 22.40 100 vaginaa (12) 23.30 Hillo (12) 23.55 Mr. 5.55 Anders Lund syrjäisellä saarella 6.25 Ylen Aamu-tv 9.30 Yliopistollinen eläinsairaala: Terapiakanan vatsavaivat 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.58 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 11.06 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.14 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.30 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.38 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.46 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.02 Yle Uutiset Lappi 12.10 Midsomerin murhat (12) 12.55 Älä nuolase (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Tanskan aarteenmetsästäjät 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Yliopistollinen eläinsairaala: Kissakämppikset sairaina 19.00 Poldark (12) 20.00 Menneisyyden metsästäjät 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Allsång på Skansen 21.45 Yle Uutiset 22.04 Urheiluruutu 22.08 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.15 Erikoisryhmä Köln (12) 23.00 Valkoinen prinsessa (16) 23.55 Puutarhan pelastajat 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 13.8. (S) 7.47 Ritari Mikke (S) 8.00 Askarrellaan 8.07 Mimosa ja Lennu (S) 8.22 Galaxi 8.23 Joraavat juurikkaat (S) 8.25 Peter Pan (7) 9.00 Casualty (12) 9.50 Uusi päivä (S) 10.30 Mitä mietit, Ronja Salmi. Tiistai 13.8. 10.58 Mitä mietit, Ronja Salmi. Con. dential (16) 1.20 Todella upeeta (S) 2.00 Todella upeeta (S) 2.35 X Factor Suomi 4.10 Ulosottomiehet 5.00 Astral-TV 6.00 Myyrä ja Panda (S) 6.15 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä (S) 6.40 Littlest Pet Shop: Meidän oma maailma (7) 6.55 Disneyn esikoulu: Vampyrina (S) 7.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 7.45 LEGO Ninjago: Masters of Spinjitzu (7) 8.10 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7) 8.35 K3 (S) 8.45 K3 (S) 9.00 Remppa vai muutto: Lomakodit 10.00 Neljän tähden talkoot 10.30 Neljän tähden talkoot 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita 13.55 House Rules Australia 15.05 Pientä pilaa 15.10 Pientä pilaa 15.20 Haluatko miljonääriksi. 6.55 Jääkarhu Otto (S) 7.05 Pikku perunat (S) 7.08 Mohvelit (S) 7.13 Maapallottelua 7.17 Kuminakuja 19 (S) 7.24 Kikattava Kakkiainen (S) 7.32 Fluugalaiset (S) 7.43 Eteenpäin Enni 7.54 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia (S) 8.21 Galaxi 8.22 Otso ja sopulit (7) 8.29 Tenavat (7) 8.36 Näin meillä (7) 9.00 Casualty (12) 9.50 Uusi päivä (S) 10.20 Mitä mietit, Ronja Salmi. 11.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 13.31 Huomenta Suomi Extra 14.00 Remontilla rahoiksi 15.00 Stadi vs Lande 16.00 Kesäterassi 16.30 Salatut elämät (7) 17.00 Salatut elämät (S) 17.30 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat (S) 18.25 Emmerdale 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Kesäterassi 20.00 Stadi vs
Niin varsinaisella peliajalla kuin supervuorossakin voittojuoksun löi Sami Partanen. METSÄSTYSKAUDEN avajaisissa katseltavaa ja ostettavaa löytyy sekä sisältä että ulkoa. Kutsumme Sinutkin tekemään syksyn kaupunkitapahtumaa! Kiteen yrittäjät kumppaneineen ovat jälleen puuhaamassa piristystä tulevan syksyn pimeyteen – Iltalento Kitteelle tulee ja tuo eloa ja väriä katukuvaan perjantaina syyskuun 20. Pisteellä voi olla erilaista ohjelmaa, toimintaa, testejä, kisailuja, huipputarjouksia. Riikolassa vietetään metsästyskauden avajaisia Riistamestari Timo Riihijärvi aloitti itse metsässä kulkemisen kuusivuotiaana enonsa kanssa. METSÄSTYSKAUDEN avajaisissa on tarjolla toki myös syötävääkin. – Heillä on mukanaan metsästysjouset ja houkuttelupyynnin pillikalustoa. Pesiskansalle piisaa jännitettävää tänä iltana, kun KiPa kohtaa Rantakentällä Hyvinkään, Imatra vieraskentällä Kouvolan ja Kankaanpää kotiareenalla Vimpelin. Koti-Karjala 14 Tiistai 13.8.2019 KITEE Jouko Väistö Kolme Joensuusta ja Kankaanpäästä haettua pistettä eivät vielä riittäneet takaamaan Kiteen Pallolle puolivälieräpaikkaa. Koiranpaikannuslaitteita esittelemässä on Ultracom. HYVÄSSÄ ISKUSSA Kerubi Stadionilla oli myös Valentin Ikonen. KiPan pelaajilla oli perjantaina aihetta harvinaiseen juhlahetkeen, kun JoMa kukistui Kerubi Stadionilla 1-2. – Me tarjoamme sadalle ensimmäiselle ruuan ilmaiseksi. päivä. metsästyskauden avajaiset. TOISEN JAKSON KiPa hoiteli kotiin etenijäjokereiden lyönneillä, kun VeliMatti Sigvart sivalsi 1+2 takakentän puhkaisulla ja Jani Ahonen sijoitti pallon kahdesti juoksun arvoisesti kenttään. Se kallistaa vaa`an eteläkarjalaisten puolelle, mikäli joukkueet ovat vielä tämänkin illan jälkeen tasapisteissä. – Sitten tulee Uittokalusto ensimmäistä kertaa myös paikalle tuolta Savonlinnasta. – Hän tulee tänne vähän pilliin puhaltamaan, Riihijärvi nauraa. Hän löi ensimmäisen vuoron tasoittavalla 1-1 tasoituksen ja kolmannessa vuorossa täyden ruletin tyhjäksi. Perälä. SUPERVUOROSSA KiPan voitto oli jo enemmän kuin lähellä Hannes Pekkisen pistettyä 1-2 -tilanteessa pallon kakkospesän päältä männikkökankaalle. Kauempana toimivilla on nyt hyvä tilaisuus tulla esiintymään tapahtumakadulle , tai mahdollisesti tyhjiin liiketiloihin . – Ruuantekijä tulee talon päätyyn telttoinensa ja ruokakeittimiensä kanssa valmistamaan hirvimakkaraperunoita, Riihijärvi kertoo. Hyllyissä kauppias koettaa pitää mahdollisimman monipuolisia tuotteita. Sulkupätkää on jatkettu, joten älä ihmeessä yritä tuona iltana kulkea Kiteentietä välillä Opistontie/Korttitie – Olkontie muutoin kuin jalkaisin . Päätimme kutsua Sinutkin mukaan – Tule kanssamme tekemään omille ja vieraille muisteltavaa talven viimoihin! Tänä syksynä pöllöillään teemalla Liikunta, hyvinvointi ja työhyvinvointi . KIPA SÄILYTTI oljenkortensa kukistamalla perjantaina Joensuun Mailan Kerubi Stadionilla lukemin 1-2 (6-3, 4-7, 0-1) ja nappaamalla sunnuntaina yhden pisteen Kankaanpään Mailalta toisen jakson 4-6 -voitolla. Ykkösenä palkittu Ville löi 1+3 juoksua, 8 kärkilyöntiä ja eteni 2 juoksua. Kummallakin joukkueella on täsmälleen saman verran otteluvoittoja, mutta kolmen pisteen voittoja Imatralla on kaksi enemmän kuin Kiteellä. Se oli jo menettämässä pelin hävittyään avausjakson 1-7 ja oltuaan toisellakin jaksolla kolmen vuoron jälkeen 0-1 -tappiolla. Valitettavassa pallo osui isoon kiveen ja kolmen juoksun sijasta läpäri tuotti vain yhden juoksun. IPV ON ENNEN päätöskierrosta KiPaan nähden etulyöntiasemassa. Miten teidän ?rmanne tai porukkanne pystyisi tuomaan esille palveluitaan tai tuotteitaan teemaa hyödyntäen. Turha on yrittää siis Koivulantieltä tai Pokentieltä pääkadulle koukata moottoriavusteisesti . Paikalle saapuu Normark, joka esittelee aseita. Odotamme sinua mukaan! Kiteen Yrittäjät ry yhteistyökumppaneineen KITEE. Tapahtuma on sopiva koko perheelle. Lisäksi myös Remes on paikan päällä aseiden ja optiikan kanssa. Hän löi kolme juoksua, joista tärkein tuli supervuorossa. KETIllä 17.30 alkaen – Tule ihmeessä kuulostelemaan lisää! Saa sitä aiemminkin jo tietysti kysellä ja ottaa yhteyttä, Maija Kiteen Yrittäjien puolesta vastaa numerosta 050 349 9018 ja Katariina KETIltä numerosta 040 140 7505. KANKAANPÄÄSSÄ avausjakson sankariksi nousi KiPaa Rantakentälläkin kulmuttanut 19-vuotias Joona Anttila. Pesisjännitys huipentuu tämän päivän iltaan TOHMAJÄRVI Kaisa Gröhn Tohmajärven Riikolassa majaansa pitävä Eräkuningas järjestää torstaina 15.8. Hän sanoo oppineensa siellä paljon. ERÄKUNINGAS sijaitsee Riikolan vanhassa koulussa. TILASTOJEN VALOSSA KaMa ansaitsi kaksi pistettä. Samu-Kalle kaunisteli tehotilastojaan 1+2 lyödyllä, 3 tuodulla ja 6 kärkilyönnillä. VOITTO JOMASTA oli harvinaista herkkua, sillä joukkueiden kaikki kolme edellistä yhteenottoa ovat päättyneet joensuulaisten voittoon. NELJÄNNEN aloittavalla IPV onnistui kuitenkin tekemään kolme juoksua, millä käänsi toisen jakson edukseen lukemin 3-1 ja heti perään myös supervuoron 2-0. Seuraavan kerran meillä on avoin yhteistapaaminen 21.8. Kotijoukkueen juoksuista supervuorossa vastasivat Petteri Kortelainen ja Joona Lehtinen. Avausjakson KaMa voitti 8-2 ja supervuoron 2-1. KANKAANPÄÄN pitäisi jatkoon mennäkseen voittaa Vimpeli puhtaasti 2-0 ja KiPan sekä IPV:n hävitä samaan aikaan samoin numeroin. KiPan tehomiehiä ottelussa olivat Ville Liukku ja Samu-Kalle Varonen. Avoimena on paikkoja Pöllörata-pisteen järjestäjäksi . Kuva: Niilo Hirvonen. – Sen verran paljon saatiin edustajia tulemaan tänä vuonna, Riihijärvi sanoo. – Liike on ollut vuodesta 2015 lähtien, silloin tämä rakennettiin, Riihijärvi kertoo. IMATRA NOUSI sunnuntaina vahvaksi puolivälieräpaikan tavoittelijaksi kotiottelussaan Hyvinkäätä vastaan. Riikolaan saapuu taitojaan esittelemään myös houkuttelupyynnin guru Aki S. Se voitti kolmostilanteet 2721 ja kärkilyönnit 52-40. Sitä pyörittää riistamestari Timo Riihijärvi yhtiökumppaneidensa kanssa. Yhteistyöhön voi houkutella paikallisia yhteisöjä tai kumppaneita! Ja jos ei heti itsellä välähdä, niin ota vaan rohkeasti yhteyttä vaikkapa allekirjoittaneisiin , niin jo alkaa ideaa pukata! Entiseen tapaan Kiteentie suljetaan tapahtuman ajaksi
Mukaan voivat tulla myös Värtsilän, Tohmajärven, Kesälahden ja Rääkkylän edustajat. Kitee, p. 24H Kaikki vakuutusyhtiöt, myös Venäjältä. Tervetuloa! Pikaisesti auto hakusessa vm. Tervetuloa! Vapaa pääsy! kulttuuritoimi kotiseutuyhdistys myytävänä SEKALAISIA myytävänä VUOKRATTAVANA myytävänä OSTETAAN MIKKO HYVÄRINEN ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Olkontie 4, KITEE p. P. -99–18. Hinta 40 €/irtokuutio. Kiteentie 10, KITEE puh. Ilmoittautumiset 22.8.2019 mennessä Leena Valtoselle, puh. 50 cm. Koti-Karjala Tiistai 13.8.2019 15 KESÄLAHTI KITEE 9(6,.$,927 0$ALÄMPÖPUMPUT JA ILMAVESILÄMPÖPUMPUT 5 vuoden takuulla, avaimet käteen toimitettuna. Käsittelyssä lisämääräraha-asia koskien luonnontuotehallin toimiston laajennusta ja Tohmajärven Yrityspalvelut Oy:n maksuvalmiuden turvaamista, luottamustoimivalinnat, tiedoksi asiat, muut asiat. 0400 363500 Kitee, Lohela. Soita ja varaa 040 758 1806. Kaikki mallit ja merkit, myös leimaamaton tai pikkuvikaiset. Aittanäyttelyt ja liiterikirppis avoinna pe–su (16.–18.8.) klo 15-18 Suorannantie 5, Kitee. Vaikeasti tavoitettava kohderyhmä onkin yllättävän helppo tavoittaa. 046 5858396. Kunhan tietää mistä . 013 415 010 Palvelemme teitä ma–pe klo 9–17 la 9–13 30 Etuja lakipalveluista asiakasomistajille ja jäsenille AJANVARAUKSET: (013)120 731 www.asianajotoimisto.com Hyvää MUSTIKKAA Kiteen ja Tohmajärven alue. P. 0424 475 216 Myymälä auki ma-pe klo 8-17 www.lampokarelia.. RANTAKALA Petäjäniemessä su 18.8.2019 klo 12.00. Tervetuloa nauttimaan kuorolaulusta! Ostetaan Tohmajärveltä talviasuttava mökki/talo. MUSTAHERUKKAA Varaukset 050 526 6729. P. Ilmoittautuminen 21.8. Mielellään läheltä Onkamoa. Laulattajina Hannu-Heikki Hakulinen ja Timo Hacklin, haitari. Tohmajärvellä 12.8.2019 VUOKKO VÄISTÖ kunnanvaltuuston pj. Kimppakyydeillä. Kuivaa koivuhalkoa, pit. Paluu samaa reittiä. Noudetaan ns. Ajoreitti: S-Market klo 9.15 – Terveystie – ABC klo 9.30 – Paksuniemi – Ilosaari. 0400 778908. Kyläntie 9, Hummovaara. PIRJO JA JUKKA TIMONEN Kantosyrjäntie 9, Kitee omiin astioihin SASKATOONIA Eläkeliiton Kesälahden yhdistys ry järjestää eteläisten yhdistysten yhteisen liikuntapäivän to 5.9.2019 klo 10 Juhanantuvalla, os. 040 529 1599 Muista kotitalousvähennys! Pihapuun poistot, myrskypuiden raivaukset ja kantojyrsintä. Koponen. Lounas ja päiväkahvi 10 euroa. TOHMAJÄRVI Tohmajärven kunnanvaltuuston kokous pidetään maanantaina 19.8.2019 klo 17.00 kunnanvirastolla valtuustosalissa. 040 7721562. 050 351 7706 Hammasproteesipalvelua Ota yhtey ttä! Palveluksessanne Kiteentie S-market LVI-myymälä Olk on tie www.lampokarelia.fi Kiteentie 1, 82500 Kitee Puh. myytävänä MYYTÄVÄNÄ. krs. Tarjolla rosvopaistia. 050 3727483. Voittajiin otetaan yhteyttä erikseen. P. Ruokailua varten on ehdottomasti ilmoittauduttava. Kyydin hinta on 12–15 euroa, jos saamme linja-auton täyteen. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja julkaistaan Tohmajärven kunnan tietoverkossa. P. Rääkkylän Paksuniemeen klo 10.30 sekä Joensuun Ilosaareen klo 14.00. mennessä Ailalle 044 3272710 tai Tepolle 0400 355424. Puh. myytävänä OSTETAAN myytävänä TYÖSUORITUKSET Yhteislaulua Puhoksen navetalla ke 21.8.2019 klo 18.00. 050 9127097. Metsätyö T. 020 147 5208 www.hinauspalvelukuittinen.. Tervetuloa! Kiteen Särkijärven kyläyhdistys ja kalaveden osakaskunta KKM kutsuu lohisoudun talkoolaiset ja tukijat Kalamajalle karonkkaan 17.8.2019 klo 16.00. Tervetuloa mukaan! Eläkeliiton Kiteen Yhdistys on järjestämässä yhteistä matkaa Maakuntaviikon kuorolaulutapahtumaan lauantaina 31.8. Vieno Kattelus, Riikka Airaksinen, Soila Tikanoja, Teemu Kohonen, Toni Airaksinen, Tuomo Immonen, Riitta Turpeinen, Helena Malinen, Jari Hirvonen, Sirpa Eskelinen, Arja Björn, Susanna Kuparinen, Salme Makkonen, Tiina Hakulinen, Taina Kankkunen, Teemu Puhjo, Eetu Purmonen, Anneli Immonen, Pasi Ikonen, Katri Hämäläinen, Markku Parkkonen, Unto Väkeväinen, Otto Heinonen. romuakut. SOTKAMON PORAKAIVO OY, PUH. 040 170 8344. Asialista/kokouskutsu kokonaisuudessaan luettavissa www.tohmajarvi.fi/kuulutukset. Muistellaan menneitä ja mietitään tulevia. Onnea voittajille! KiPan SUURARPAJAISISSA 2019 VOITTANEET 1H+kk Olkontiellä 1. Kiteentie 1, 82500 Kitee Myymälä auki ma–pe 8–16.30 www.lampokarelia.. P. 0500 177485
Viimeiset yli 30 vuotta Juvaste on keskittynyt lokkitutkimukseen ja erikoistunut selkälokkeihin. Nämä kaksi varsin äänekästä lajia hakevat ruokaa monipuolisesti nurmikoilta ja pelloilta, mutta myös toreilta ja kaatopaikoilta. Kutsunnanalaisten on mahdollista päästä palvelukseen kutsuntoja seuraavien kolmen vuoden eli vuosien 2020, 2021 ja 2021 tammikuun tai heinäkuun saapumiseriin. On epäselvää, mikä oli tappanut linnut. fuscus) pesii Suomen lisäksi Itämerellä, Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa sekä Karjalan tasavallassa ja Vienanmerellä. 5 kohdevaloa, liitosjohto 5 m , pistotulppamuuntaja. Juvaste harmittelee, että usein lehdissä kirjoitetaan lokeista ja niiden aiheuttamista haitoista määrittelemättä lokkeja lajeittain. tilaajapalvelu@kotikarjala.. Kiteeltä 040 684 8424, 040 684 8411, markkinointi@kotikarjala.. – ”Frakkipukuinen” selkälokki on lokkiemme selkävesien aatelia. Pienin väri-ilmoitus 100 pmm. Tunnetusti villiminkki on tappokone, mutta muutkin nelijalkaiset, esimerkiksi supi tai kettu, ovat mahdollisia. Muutamilta Itä-Suomen järviltä, kuten Höytiäinen, Viinijärvi ja Pyhäselkä, ei vuonna 2019 tavattu yhtään poikasta. – Naurulokki on ruskeapäinen kosteikkojen ja luotojen kolonialintu ja kalalokki tavallinen ”jokapaikanlokki”. (max 5 riviä) Järjestöpalsta 1–5 riviä 5,30 €, sis. Myös iso harmaalokki hyödyntää mielellään urbaania ruokaa. 12 kk 117 €. 249 €) TARJOUKSIA mm: Loput Swedteamja Aku -tuotteet poistohinnoin! PALJON MUITA PÄIVÄN TARJOUKSIA! Tervetuloa! Paik alla ma aha ntuo jien edu sta jia ja run saa sti asia ntu nte mu sta ! www.k-rauta.fi Puhoksentie 3, puh. Tilaushinnat (sis. alv. elokuuta. 040 684 8411 toimitus@kotikarjala.. (max 5 riviä) Yritysrivi-ilmoitus, rivi 5,05 €, sis. Tervetuloa! Keisarinkuja 2, Kitee puh. alv. Suurin, merilokki, on puolestaan yksinäinen saaristoluotojen kunkku. Perjantain lehteen keskiviikkona klo 11.00 mennessä. Ilmoitushinnat: Etusivu Takasivu Teksti Tekstin jälkeen Kuolinilmoitukset Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %. www.kotikarjala.. Teho 6,5 W, valovirta 150 lm, värilämpötila lämmin valkoinen 3000 K, käyttöikä 15 v. 119 €) Avoinna: ti–to 10–17, pe 10–18 Riikolantie 261, TOHMAJÄRVI, 040 871 0746, www.erakuningas.. loso. alv. Pienkonehuolto Puh. Kutsunnat päättyvät 13. markkinointi@kotikarjala.. KLO 10-16 Reolink Go säänkestävä akkukäyttöinen 4G-kamera ulkokäyttöön. 12 kk 103 €. Näitä selkälokin alalajeja kutsutaan yleisesti ”tuhkaselkälokeiksi”. – Nopeasti laskien niitä oli kymmeniä, Juvaste arvioi. Näköislehti: Kesto 96 €/vuosi, määräaik. Selkälokkien kannan romahduksen syitä on monia, esimerkiksi ympäristömyrkyt, pienpedot ja petolinnut. – Mäntyjen katveessa oli myös selkälokkien poikasten jäännökset. Ilkivaltaakin vielä esiintyy. an lisensiaatti (ekologia). 49,95) Tarjous voimassa 24.8.2019 saakka. Kutsunnanalainen pääsee esittämään kutsunnoissa omat palveluksen aloittamisaikaja paikkatoiveensa kutsuntalautakunnalle henkilökohtaisesti, mikä takaa sen, että jokaisen toivomukset voidaan ottaa huomioon mahdollisimman hyvin. 040 833 0661 Palvelemme: Ma–Pe 8.00–17.00 La 9.00–14.00 www.plussa.com Hurri Ky KITEE Pistorasiaan soveltuva ulkovalosarja korostusvalaistukseen ja koristeluun. Suomessa elää enää noin 7 000 selkälokkiparia eli vähemmän kuin laulujoutsenia tai liito-oravia, lokkitutkija toteaa. ilmoitukset@kotikarjala.. IP44. Suomessa tavattava selkälokin mustaselkäinen alalaji (Larus f. Niiden perusteella aikaa tapahtumasta oli kulunut ainakin viikko. Hän on rengastanut muun muassa yli 10 000 selkälokkia. LOKKITUTKIJA Risto Juvaste on eläkkeellä oleva Karelia-ammattikorkeakoulun Ympäristöteknologian yliopettaja, diplomi-insinööri (koneenrakennus) ja . Erillisiä kutsuntatilaisuuksia järjestetään 19 kappaletta 13 paikkakunnalla. Soita ja kysy tarkemmin vapaista paikoista. joulukuuta. Kuva: Risto Juvaste. MUKANA METSÄSTYSKAUTTA AVAAMASSA: NORMARK Teemu Remonen Sauer, Merkel, Remington • REMES Antti Moilanen CZ, Mauser, Meopta • UITTOKALUSTO Dana Worster Metsästysjouset ja -tarvikkeet • Houkuttelupyynti paikalla houkuttelu• pyynnin erikoismies Aki S. Maahantuojan edustaja Jukka Lundell paikalla esittelemässä kameraa. 10 % tai 24 %) Paperi: Kesto 105,00 €/vuosi, määräaik. Rajatoimiston päällikkö vaihtui Asevelvollisuuslain mukaiset kutsunnat Pohjois-Karjalassa alkavat maanantaina 15. Vakankallio on ollut vuosikymmenet tiirojen ja naurulokkien suosiossa. Kutsunnoilla on paikalla myös palvelustaan suorittava varusmies kertomassa palveluksesta varusmiehen näkökulmasta. Tämän vuoden kutsunnat koskevat pääosin vuonna 2001 syntynyttä ikäluokkaa, yhteensä 906 henkilöä. Majuri Mikko Kallinen on aloittanut Pohjois-Karjalan rajavartioston esikunnassa rajatoimiston päällikkönä 12.8.2019 lukien. Lisäksi poikkeusluvilla harmaaja merilokkeja ammuttaessa joutuu saaliiksi helposti myös selkälokkeja. Toimitusjohtaja/päätoimittaja Marko Torni 040 546 2057 Toimitus: Aladár Bayer 040 684 8425 Riitta Hakulinen 040 684 8426 Tuija Marienberg 040 684 8430 Kari Sarkkinen 040 684 8427 Mainos/markkinointi 040 684 8424 Viivi Klemm-Gröhn 040 684 8432 Laskutus 040 684 8431 Kustantaja: Keski-Karjalan Paikallislehti Oy Paino: Lehtisepät, 2019 ISSN 1236-4495 Ilmoitusten sisäänjättö: Keskiviikon lehteen maanantaina klo 11.00 mennessä. Pohjois-Karjalan maakunnasta palvelukseen määrätyistä aloittaa palveluksensa pääosin Kainuun prikaatissa Kajaanissa sekä Pohjois-Karjalan rajavartiostossa Onttolassa ja Karjalan lennostossa Rissalassa. 0400 150 560 Avoinna ma–pe 9–17 TRACKER TUTKAPÄIVÄ 15.8. Huonon pesintämenestyksen takia parannusta parimääriin ei ole lähivuosina odotettavissa, sillä selkälokit pesivät yleensä ensikerran vasta nelivuotiaina. 19,95 (norm. Yleensä tiiroja on ollut kymmeniä pareja ja naurulokkeja 100200 paria. Selkälokista tullut erittäin uhanalainen Metsästyskauden avajaiset 15.8.2019 klo 12-18! Viking Trophy Camo 79 € (ovh. Kutsunnat alkavat 15.8. Majuri Kallinen toimi aikaisemmin Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnassa johtokeskuksen päällikkönä ja rajavalvontaupseerina. Perälä ULTRACOM Jere Finnberg R 1O, Avius, koira GPS • 100 ensimmäiselle hirvimakkaraperunat ilmaiseksi! Viking Villrein GTX Goretex varsikenkä 139 € (ovh. alv. Niiden populaatiot ovat olleet pääosin nousussa ja niiden kokonaisyksilömäärä on reilusti yli miljoona yksilöä. Puh. alv. Nykyinen päällikkö majuri Aarne Tiainen siirtyy samalla päivämäärällä Rajaja merivartiokouluun Imatralle. Tehokas mainospaikka! Tuija Marienberg Lokkitutkija Risto Juvaste on huolissaan selkälokkipopulaatiomme romahtamisesta. Kutsunnoissa määritetään kutsunnanalaisten palveluskelpoisuus ja päätetään palveluksesta. Kallioluodot ovat niille oivia pesäpaikkoja, sillä avoimilla luodoilla ne syöksyilemällä pystyvät häiritsemään ja karkottamaan tunkeilijoita. Kahvitarjoilu. Nyt huollot ja korjaukset myös pienkoneisiin! Mönkijät, mopot, moottorikelkat ym... Tarjous voimassa Pokentie 8 82500 Kitee Kiteen, Kesälahden, Rääkkylän ja Tohmajärven puolueeton paikallislehti. – Ihminenkään ei ole poissuljettu, lähinnä myrkyttäminen, lokkitutkija pohtii vaihtoehtoja. Takasivun silmäkulma. Lähes puolet kutsunalaisista on joensuulaisia, 428 henkilöä. Avoinna Ma–pe 8.30–15.30 Asiakaspalvelu 040 684 8411 Ilmestyy keskiviikkoisin ja perjantaisin. – Meillä pesii kuusi lokkilajia, joista pienin eli pikkulokki on kaunis hyönteisten pyytäjä. Lintuja hän on rengastanut vuodesta 1960. alv., seuraavat rivit 2,50 €, sis. alv. Ulkovalaisin Osram Endura Garden Pole Mini Led. Sen maailman kannaksi arvioidaan noin 20 000 paria, joten ”Suomen selkälokki” on levenneisyydeltään suomalaisin lintumme. Laskutuslisä 3,20 €, sis. Kiitosilmoitus 1x30 pmm 24,60 €, sis. 0100 85160 ma–pe klo 8–16. Petolinnut tyytyvät yhteen saaliiseen, jonka vievät yleensä pois. mv 1,58 € 1,54 € 1,34 € 1,34 € 1,34 € 4-väri 2,03 € 1,99 € 1,79 € 1,79 € Rivi-ilmoitus, rivi 3,35 €, sis. 2x30 pmm 48,60 €, sis. Maailmanlaajuisesti selkälokki lajina ei siis ole uhanalainen, mutta alalajina ”Suomen selkälokki” vaatii Juvasteen mukaan erityissuojelua, kuten oma norpan alalajimme saimaannorppa. alv. Jakeluhäiriöissä ota yhteys p. 0400 137 005 facebook.com/ Koti-Karjala. KESÄLAHDEN Hummonselän Vakankalliolla kohtasi 16.7.2019 lokkitutkija poikkeuksellisen näyn: kuolleita tiirojen ja naurulokkien raatoja oli kalliolla ympäriinsä. – Se luokitellaan jo erittäin uhanalaiseksi. Itään, etelään tai länteen mentäessä selkälokin selkäpuolen väri on tuhkanharmaa