Koti-Karjala 16.09.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Yleensähän tieto ja toimenpiteet kulkevat ylhäältä alaspäin, hallitukselta kansalaisille, mutta nyt tehdään toisin, korosti hallintotieteiden maisteri, tohtorikoulutettava Tomi Niemi Vaasan yliopistosta. Tavoitteena on saada asukkaiden käytännön tarpeista lähtevää tietoa sähköisten palveluiden kehittämiseksi, ja mahdollisesti muutamia kehitysaihioita toteutettavaksi vuoden 2017 aikana. Rääkkylän lisäksi digikahviloita on järjestetty Kauhajoella ja Kuhmossa. . vuosikerta Voiko maaseutu olla fiksu? Tule tutustumaan maakunnan omaan alusvaateliikkeeseen! . Digikahviloiden ideana on luottamuksellisuus, joten osallistujien henkilöllisyyttä ei paljasteta. Keskustelu polveili vilkkaana ja keskustelun vetureina toimineet Niklas Lundström ja Tuomas Honkaniemi rohkaisivat ennakkoluulottomiin, seuraavalle vuosikymmenelle suuntaaviin ideoihin. Sellaisena voisi pitää ideaa ilman kuljettajaa itsestään liikkuvista busseista. 013-122 182, ma-pe 9.30?18, la 10?15 mannikonkorsettiliike.? Janne Antikainen kannusti rohkeisiin uudentyyppistä toimintaa tuoviin ideoihin. timantti, ehdotettiin sloganiksi, pitäjämarkkinointiin. Uhkaava pakkoliitos Kiteeseen toi tummia sävyjä keskusteluun. Nykyiset 70-vuotiaat käyttävät älypuhelimia ja ovat Facebookissa, kynnystä tietokoneen käyttöön on entistä harvemmalla. Etätyö on ekologista Rääkkylä ? digitaalinen timantti Digikahvilaan osallistuneet jaettiin kahteen ryhmään, jossa keskusteltiin vapaasti ryhmän jäsenten joukosta kummunneista aiheista. Osallistujat olivat aktiivisesti Rääkkylän kunnallis- ja elinkeinoelämässä vaikuttaneita henkilöitä ja kyläaktiiveja. Muun muassa pellavan käyttö on noussut tutkimuksissa esille. Intendentti Riikka Alvik ja apulaistutkija Päivi Jantunen tutustuivat aiemmin tehtyihin ruuhilöytöihin Tohmajärven pitäjänmuseolla. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Osassa puisista rakenteista on selkeästi sahan jälkiä, joten ne ovat todennäköisesti melko nuoria. Miten digi voi mullistaa maaseutua. Rääkkylästä on heikot bussiyhteydet niin kunnan sisällä kuin Joensuuhun ja Kiteelle. Kotona tehdyn työn tuloksellisuuden mittaaminen ja esimiesten luottamus työntekijöitä kohtaan ovat pullonkauloja etätyön lisääntymiselle, vaikka kaikki tekniset edellytykset ovat olemassa. Etätyön määrän lisääntyminen koettiin hyvänä asiana myös ympäristön kannalta. Tutkimuksen tilaaja on valtioneuvoston kanslia. . Digitalisaation pitäisi auttaa siinä, että saisimme asukkaita, elinvoimaa ja veronmaksajia. Kesäasukkaita Rääkkylässä on paljon, mutta he eivät maksa veroa tänne, harmiteltiin. Valtakunnan päättäjille heitettiin pohdittavaksi idea verotuksen muuttamisesta paikkatietoihin perustuvaksi. Tämän limisaumaisen puuveneen päälle on aikojen kuluessa kasvanut sammalkerros. Oletetusta kalapadosta ajoitettiin Uppsalan yliopistossa kaksi puunäytettä, mutta tulokset olivat ristiriitaiset. digitaalinen Kauppakatu 28/Iso Myy, Joensuu puh. Heikkojen julkisten liikenneyhteyksien Rääkkylästä ihmiset ajavat pääasiassa Joensuun töihin omilla autoillaan. Etätyö on ekologista ja pienentää liikenteen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Nyt tehdyissä tutkimuksissa todettiin, että lammissa on varsin paljon jälkiä ihmistoiminnasta. Tosin kokeilu edellyttää aina useiden kynnysten ylittämistä. Useimmiten ennakkoasenteen osoittautuvat kynnyksistä korkeimmiksi. Ensimmäinen puunäyte oli 2471 +/- 28 vuotta ja toinen näyte 185 +/- 26 vuotta. . Ilman kuljettajaa liikkuva bussi olisi edullisempi ja tekniikka on jo periaatteessa käytössä. Toisessa ryhmässä ideoitiin sähköinen kimppakyytisovellus ja lähiruoan kotiinkuljetuspalvelu. . Tarkastuksessa havaittiin myös sukeltajien Kai Kaartinen ja Harry Alopaeuksen aiemmin löytämä ruuhi sekä lautaksi tulkittu rakenne, jotka ovat mielenkiintoisia alueen käytön historian kannalta, Museoviraston vedenalaiseen arkeologiaan erikoistuneeseen työryhmään kuuluvan intendentti Riikka Alvik kertoo. . Millaisia sähköisiä palveluita maaseudulla asuvat haluavat. Valokuitua ja kaksisuuntaisia videoyhteyksiä voisi käyttää hyväksi opetuksessa. Kaikissa näissä kunnissa on hyvät tietoliikenneyhteydet, summasi design director Janne Antikainen MDI:stä. Rääkkylässä ja Kuhmossa on valokuituverkko ja Kauhajoella hyvä tekninen infra, mutta vähän palveluita. Museoviraston meriarkeologit tarkastivat tällä viikolla Tohmajärven Salmilammesta ja Sirrilammesta tehdyt vedenalaiset löydöt. TOHMAJÄRVI Riitta Hakulinen/ Kari Sarkkinen Tuomas Honkaniemi ja Niklas Lundström johtivat keskustelua toisessa ryhmässä. enemmän kuin monimutkainen tekniikka. Lisäksi aika tekee tehtävänsä digitekniikan sisäänajossa hoiva- ja terveyspalveluissa. Millaisia eivät? Rääkkylässä ideoitiin tulevaisuuden sähköisiä palveluita Digikahvilassa. Meiltä: kaarituellisia-, kaarituettomia-, urheilu-ja proteesiliivejä sekä uima- ja yöasuja. (Liivivalikoiman koot: ympärykset 65?120 cm, kuppikoot A . Kesäasukkaat maksaisivat verot kesällä Rääkkylään ja talvella kotikuntaansa, joka useimmiten on pääkaupunkiseudulla. Etätyön mahdollisuuksista maaseudulla on puhuttu jo vuosikymmenet. Toistaiseksi ajoitusnäytteiden ikäeroa ei ole pystytty selventämään ja sen vuoksi Museovirasto päätti tehdä tarkastusmatkan Tohmajärvelle, Riikka Alvik kertoo. Museovirasto ei ole tehnyt päätöstä otetaanko jatkossa vielä lisää radiohiilinäytteitä. Riikka Alvikin mukaan nyt kiinnostaa eniten ihmisen toiminta Salmilammen ja Sirrilammen lampiryhmän alueella yleensä. Kysy edullisia SILMÄKULMAMAINOSPAIKKOJAMME! Koti-Karjala puh. Ne ovat silmämääräisiin havaintoihin ja paikallisilta saatuihin tietoihin perustuen eri-ikäisiä ja pitkän ajan kuluessa kertyneitä. Museoviraston tutkijaryhmä otti tarkastuskäynnillään kolme uutta näytettä, joiden tuloksia odotellaan vielä. . Pikayhteys yhdellä näpäyksellä kosketusnäytöltä terveyskeskukseen tai naapurin Hilmalle houkuttelisi käyttämään . Tosin miltei samaan hengenvetoon todettiin, että Rääkkylässä on jotain sellaista, mitä Kiteellä ei ole, tiheä ja toimiva valokuituverkko. . Kaikki havaitut jäänteet ovat puuta, ainoastaan sammalikkoon unohtuneessa puuveneessä on havaittavissa rautanauloja. Ennakkoasenteita on niin käyttäjillä kuin hoitohenkilökunnalla. Ennakkoluulojen murtaminen on tärkein asia tietotekniikan hyödyntämisessä. Keskustelussa ehdotettiin, ettei ikäihmisten digitaalisissa palveluissa käytettäisi lainkaan sanaa tietokone vaan puhuttaisiin apuvälineistä. Näin tietokoneesta tulisi samanlainen apuväline, kuten vaikkapa rollaattorista. Ikäihmisten käyttämien tietokoneiden pitäisi myös olla yksinkertaisia, helppokäyttöisiä ja houkuttelevia. ) Tervetuloa! Tällä ilmoituksella -10% kertaostoksesta, voimassa 30.9.16 saakka. Vedenalainen mysteeri ei vielä ratkennut RÄÄKKYLÄ Riitta Makkonen Digikahvila on osa Vaasan yliopiston, konsulttitoimisto MDI:n, Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian ja Suomen ympäristökeskuksen Smart countryside -tutkimushanketta, jolla kootaan tietoa maaseudulta ruohonjuuritasolta valtioneuvoston ja ministeriöiden käyttöön. Suurimpana esteenä ovat olleet esimiesten asenteet etätyötä kohtaan. He kertovat Itä-Suomen olevan tutkimusten kannalta erittäin mielenkiintoista aluetta.. 040 684 8424 Koti-Karjala Perjantai 16.9.2016 N:o 72 Irtonumero 1,40 ? 57. J. Nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat tieto-, myynti- ja viestintä- ja suunnittelualoilla etätyön nyt entistä paremmin. Merkittävää kehitystä ei siitä huolimatta ole tapahtunut. Rääkkylä . Kelluvat turvelautat vaikuttavat luontaisilta, mutta riu?ut niiden välillä ovat todennäköisesti ihmisten asettamia. . Näin voisimme säilyttää oman yläkoulun, eikä lasten tarvitse kulkea tuntikausia Kiteelle, kuului konkreettinen esitys. Helppokäyttöistä ikäihmisille Valokuituverkko luo monia uusia mahdollisuuksia terveys- ja hoivapalveluille. Rääkkylässä on jo koekäytössä muutama etäyhteys ikäihmisten ja kotipalve- lun välillä
Hän myös julkaisi vuonna 1773 oppaan perunan kasvatuksesta ja säilömisestä. Perunasta ruoan valmistaminen kun vie enemmän aikaa. Suomessa se joutui kilpailemaan nauriin kanssa. Ehkä laitan sitten, kun kolikoita on mukana, Anssi sanoo. Elvi Myyryn mieleen Nälkäpäivä tuo hyviä ajatuksia. . Löydös kertoo tilapäisestä tai toistuvasta viljelystä alueella. Vieläkin vanhempia merkkejä ihmisen liikkumisesta ja elämisestä alueella on tehty. Varhaisimmat Tohmajärvellä tehdyt esineja asuinpaikkalöydökset ajoittuvat kivikaudelle. Tohmajärveltä tunnetaan viisi asuinpaikkaa, jotka on ajoitettu asbestikeramiikan aikaan (n. Nykyisten Tohmajärven ja Kiihtelysvaaran pitäjien alueilla oli tuolloin 23 taloa. Tohmajärvelle asettunut väestö oli Karjalan alueelta tulleita ortodokseja. Ennen pysyvää asutusta alueella on kuitenkin liikkunut Karjalan suunnalta tulleita eränkävijöitä, jotka ovat metsästäneet, ka- lastaneet ja polttaneet kaukokaskia. Kyllä osallistun keräykseen. On hyvin toivottavaa, että Museovirastolta tai muilta Salmilammen kohdetta arkeologisesti arvokkaana pitäviltä tahoilta löytyy tuleville vuosille tarvittavaa rahoitusta. Menneisyyden jalanjälkiä tutkimalla ymmärrämme, mistä olemme tulossa ja mitä olemme oppineet, ja mitä meidän tulee vielä oppia pärjätäksemme tulevaisuudessa. (kirjoituksen lähteenä on käytetty Vanha Tohmajärven historia -kirjaa) riitta.hakulinen@kotikarjala.fi PAPIN PAKINAA Peruna on perunaa Riuttavuoren maisemat kauneimmillaan. Kuva: Pasi Päivinen Pokentie 8, 82500 KITEE Puh. Peruna on ollut sukupolvien ajan suomalaisten ruokapöydän tärkeimpiä aineksia. Peruna ansaitsee täyden huomion...? Tuon huomion peruna ansaitsee esimerkiksi nykyisen nuoren sukupolven keittiössä ja kauppareissulla. Kansa ei halunnut luopua nauriista perunan hyväksi. Koti-Karjala 2 Ajatuksia Nälkäpäivästä Kyselimme kiteeläisiltä torstaina, mitä ajatuksia Punaisen Ristin Nälkäpäiväkeräys tuo mieleen. SPR:n Kerääjiä näemme katukuvassa vielä tänään ja huomenna. Kiteeläiselle Matti Luukkaiselle Nälkäpäiväkeräys tuo ajatuksiin kansainvälisen avuntarpeen. . Kaupan hyllyiltä on helppo poimia ostoskärryyn vehnästä valmistettuja tuotteita ja riisiä. Kun se aikoinaan tuli Eurooppaan Andelleilta ja levisi ympäri maailman, se aiheutti suuria yhteiskunnallisia ja poliittisia ongelmia. Äskenkin sattui lipaskerääjä kohdalle, mutta ei ollut silloin kolikoita taskussa. Tunnetuin näistä potaattipapeista oli Asikkalan kappalainen Axel Laurell (1715-90). Tutkimukset tarkentuvat, eri löydösten aikakerrostumia selvitetään ja lampialueen kartoittaminen jatkuu. Vaikka tarkistusmittauksia vielä tehdään, saatu ajoitus on suuntaa-antava ja kertoo ihmisten jättämistä kulttuurisista jäljistä rautakauden alkuajoilta. Kuinka tämä löydös sitten suhteutuu tähän mennessä Tohmajärven alueen historiasta ja esihistoriasta tiedettyihin merkkipaaluihin? Pysyvä asutus Tohmajärvelle muodostui 1400-luvun loppupuolella - siis vasta reilu 600 vuotta sitten. Varhaisin säilynyt kirjallinen lähde Karjalan asutuksesta on vuonna 1500 laadittu Vatjan viidenneksen verokirja. Like 2009. Kirjan johdanto päättyy: ?Kun McNeillin asemassa oleva historioitsija julistaa täysin varauksetta, että peruna on muuttanut maailmanhistoriaa, kyseistä kasvia ei varmastikaan tule pitää itsestäänselvyytenä. Sillä saadaan apua Syyrian uhreille ja kotimaahankin, Elvi kertoo. Toimittajan kynästä Jälkiä muinaisesta elämästä Tohmajärven Vatalan kylän Salmilammesta löytyneen muinaisen kalaporttipaalun iäksi on Uppsalan yliopistossa tutkitun radiohiilinäytteen mukaan määritelty 2471 vuotta. Tutkimusryhmään kuulunut meriarkeologi Harry Alopaeus pitää löydöstä merkittävimpänä vedenalaisena muinaislöytönä Suomessa. Museoviraston meriarkeologit ovat tehneet paikalla tarkastussukelluksia tämän viikon keskiviikkona ja torstaina. Mutta sana ?jokapäiväinen? panee ajattelemaan, onko ruokaa joka päivä tulevaisuudessa täällä talven ja kesän vaihtelussa, Suomessa. Viime mainittu tarvitsee paljon vettä, josta monin paikoin . Kutsu juontuu lappalaisperäiseen miehen nimeen, petra tarkoittaa peuraa ja ?mosko. Näistä neljä on Tikkalassa Särkijärven rannalla ja yksi Jokiniemessä Väärälahden rannalla. LUKIJAN KUVA Salmilammen löydökset herättävät pohtimaan jälkiä jättäneiden ihmisten elintapaa ja alkuperää. Ovatko lampien alueella kalastaneet ja todennäköisesti myös metsästäneet eläjät olleet karjalaisia eränkävijöitä vai mahdollisesti paimentolaisina eläneitä lappalaisia? Vanha Tohmajärven historia -kirjassa todetaan, että ennen vakiintunutta karjalaisasutuksen aikaa Tohmajärven alueella asui vielä 1500-luvulla kiertelevää paimentolaiselämää viettäneitä lappalaisia. Tohmajärven paikannimistä Kutsu, Petravaara ja Musko on tulkittu lappalaisperäisiksi nimiksi. Tuloreitteinä Laatokan rannoilta Tohmajärvelle on toiminut Kiteenjoki, Tohmajoki ja erityisesti Jänisjoki. Merkkejä tältä erästelykaudelta ovat Saarion lammista tehdyt pohjakerrostumatutkimukset. Olen minä keräykseen joskus osallistunut. perunaa! ERKKI LINTUNEN. Siinä Tohmajärvi mainitaan kuuluvaksi Käkisalmen läänin Ilomantsin pogostaan. Peruna riittää kotimaisesti tuotettuna ? jos niin tahdotaan - ja se on siten myös kansantaloudellisesti edullista. Perunan syrjiminen ei ole uusi ilmiö. Olen osallistunut lipaskeräykseen, Matti kertoo. Anssi Hakkaraisen mieleen sana Nälkäpäivä ei isompia mietteitä nosta. . Mutta papit alkoivat saarnata perunan puolesta, ainakin saarnojensa jatko-osuudessa. Pyöreälammesta muutama vuosikymmen sitten otetun näytteen perusteella on Saariossa todettu olleen vähäistä rautakautista asutusta noin vuoden 700 tienoilla. Muutamia vuosia sitten tutkituista Saarion Pitkälammen pohjakerrostumanäytteistä löytyi kuitenkin ohran siitepölyä peräti 2000 vuoden takaa. Kotimainen ruoan tuottaminen on olennainen osa Jumalan vastauksessa pyyntöömme. Luomisesta alkaen syöminen on merkinnyt sitä, että suuhun pantava on saatu läheltä. Jumalan tahdosta - niinkuin Jumala on kaiken evoluution takana. Peruna on . On kysymys ensimmäisen uskonkappaleen soveltamisesta käytäntöön järkevällä tavalla. Eikä ole sattuma, että järki on evoluutiossa ihmiselle annettu käyttöapu . Lienee muitakin syitä. Olisikohan noilla muotitarvikkeilla jotain tekemistä esimerkiksi liikalihavuuteen? Asia on aika vakava myös ilmastomuutoksen näkövinkkelistä. 2800-1200 eaa.). Vehnävalmisteiset muotituotteet vaativat pitkienkin matkojen kuljetuksia, riisistä puhumattakaan. Niin pitää olla nytkin. Kuningas määräsi sen ruotsinkielelle käännettävksi. Vähitellen perunan kasvatus ja ruoaksi käyttö lisääntyi pelloilla, ja nauriista tuli vain puutarhan tuote. Kysymys näyttää olevan mukavuussyistä, ehkä myös hienostelusta. Isä meidän -rukouksessa pyydämme: ?Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme?. Se tarkoittaa leivän ohella muutakin ruokaa. Kuulemani mukaan perunaa on alettu korvata makaroonilla, pastalla, nuudelilla ja riisillä. on saamen kielessä ?synkkä, pimeä?. Nimien siirtyminen kielestä toiseen edellyttää kielikontakteja ja rinnakkaiseloa. Tulevat tutkimukset antavat toivottavasti lisävalaistusta lammilla eri aikoina eläneiden ihmisten kulttuurisista taustoista ja elämisen ominaispiirteistä. Tutkimustyö vaatii rahaa. Niin oli ennen teollisuutta, kauppaa ja liikennettä. Aina olen siihen osallistunut vaikka olenkin tällainen köyhä pieni eläkeläismummo, Anja vastaa. Perjantai 16.9.2016 Tuolla kulkee neito naapurin hänellä on paljon tukkaakin lentäkää te hänen perään on nähtävääkin enemmän. Jo jalka kantoon töksähti ja ukko ketoon kupsahti nenä päätyi sammalikkoon silmälasit vääntyi vinoon. Kaupan rouva katsoi kieroon onko tuota lyöty kuonoon naarmuja on poskipäissään varmaan könynnyt on päissään. Tuskin tässä mitään jaksaan vaatteet heitin ulos puskaan. Miksi katsoin neidon perään, oppinut en ole mitään. Huomenna taas menen metsään. VEIJO HOLOPAINEN Mielenkiintoisimpia hiljattain lukemistani kirjoista on John Reader, Peruna. Eräs maailmanhistoria. Mutta nyt näyttää siltä, että nuorempien sukupolvien joukossa sille on ilmestynyt kilpailijoita. 040 684 8411 toimitus@kotikarjala.? Kärpäsestä härkänen Tattimetsään piti päästä kärpäsiä raavin päästä paidan alla vilske kävi ajattelin; enpä ole hirvi. Antaessaan saa, on Anja Käyhkön ensimmäinen ajatus, joka nousi mieleen Nälkäpäiväkeräyksestä. . ainakin puhtaasta sellaisesta ? on puutetta
Näin messuilla toimijat näyttäytyvät yhdessä ja tulevat tutuksi, joten nuorten kynnys osallistua harrastuksiin toivottavasti madaltuu. . harrastusmahdollisuudet. Hilla harrastaa jalkapalloa ja tanssimista, Emmi puolestaan käy ratsastamassa, naisten liikuntaryhmässä ja tekee puutöitä. Värtsiläläiset kahdeksasluokkalaiset Petri Parkkinen, Jere Hovi ja Niko Koljonen heittivät frisbeegolfia Värtsilän Kisan toimintapisteellä. suunnistukseen, ratsastukseen, frisbeegolfaukseen, ammuntaan, judoon, kuntopotkunyrkkeilyyn ja 4h-toimintaan. Kunnan vapaa-ajanohjaajan Petri Happosen paintballtoimintapiste keräsi runsaasti kiinnostuneita. Tohmajärven nuorisotoimella on 12 ammuntaan käytettävää merkkainta ja erilaisissa maastoissa olemme järjestäneet pelejä. Mukana oli kuntien, paikallisten liikuntaseurojen ja harrastetoimijoiden lisäksi Pohjois-Karjalan Liikunta ry. Harrastusmessujen tarkoituksena oli esitellä paikallisia harrastusmahdollisuuksia ja auttaa koululaisia löytämään lajien valikoimasta se itselleen sopiva harrastus. Olemme koostaneet koululaisille harrastekalenterin, jossa näkyy viikonpäivittäin erilaiset kunnan alueen harrastusryhmät tänä lukuvuotena. Kahdeksasluokkalaiset Emmi Räsänen ja Hilla Vikki pitivät messupäivää hyvänä vaihteluna kouluarkeen. Tapahtumat kokosivat syyskuun toisella viikolla runsaasti lapsia ja nuoria Kiteellä Hutsin Urheilukeskukseen ja Tohmajärvellä koulukeskukseen. KITEE/TOHMAJÄRVI Riitta Hakulinen/ Tuija Marienberg 4H-kerhoja, agilitya, ammuntaa, autourheilua, frisbeegolfia, hiihtoa, jalkapalloa, judoa, jääkiekkoa, kalastusta, lento- palloa, luistelua, lukemista, melontaa, metsästystä, motocrossia, musiikkia, mäkihyppyä, nuorisoseuran toimintaa, pesäpalloa, ratsastusta, suunnistusta, vapaaottelua ja voimistelua... Näitä kaikkia oli esillä Hut- Hutsin Urheilukeskuksen jalkapallokentällä pääsi pelaamaan myös normaalia suuremmalla pallolla. Tompan tanssimatto herätti kiinnostusta sekä tytöissä että pojissa. Tyttöjen mielestä Tohmajärvellä on ?ihmeen hyvät. Heistä monelle seudun harrastusmahdollisuudet olivat ainakin nimenä tutut, mutta tarjolla oli myös lajeja, joita he eivät olleet päässeet aiemmin kokeilemaan. Lisäksi tapahtumassa huomioitiin yhtenä kohderyhmänä maahanmuuttajat, joille messut tarjosi erinomaisen tilaisuuden tutustua paikallisten järjestöjen toimintaan. Timo Halttunen tutustutti nuoret Kiteen ampujien toimintaan. Tohmajärven messuilta harrastekalenteri Kunnan ja seutukunnan harrastusmahdollisuuksia esittelevä messupäivä järjestettiin Tohmajärvellä ensimmäistä kertaa viime torstaina. Aamupäivällä toimintapisteet täyttyivät aktiivisesti osallistuneista alakoululaisista ja iltapäivällä tutustumiskierroksella olivat yläkoululaiset ja lukiolaiset. Tietäväisen koulun liikuntasalissa ja koulun piha-alueilla oli mahdollisuus tutustua mm. Erilaisten järjestöjen ja toimijoiden monipuoliseen lajitarjontaan pääsi tutustumaan Harrastemessuilla. Frisbeegolfin lisäksi pojat harrastavat jalkapalloa, salibandyä ja kalastamista. sin Urheilukeskuksessa, jossa oli syyskuisena tiistaina poikkeuksellisen runsaasti säpinää ja vipinää. Tavoitteena on tavoittaa tänään 1 300-1 400 lasta ja nuorta, Kiteen kaupungin vapaa-aikapäällikkö Tapio Niskanen nimesi. Päivän aikana järjestöjen toimintapisteisiin kävivät tutustumassa Kiteen perusopetuksen oppilaat sekä toisen asteen opiskelijat. Aamupäivä oli varattu 1.6.-luokkalaisille, jotka tutustuivat kiinnostuneina harrastuslajeihin ja osallistuivat innokkaina toimintapisteiden puuhiin. Iltapäivällä vuorossa olivat yläluokkalaiset sekä opiskelijoita lukiosta, ammatillisesta oppilaitoksesta ja kansanopistosta. Tämä kalenteri jaetaan kaikille täällä messuilla, Arja Pirhonen kertoi.. Tohmajärvellä harrastemahdollisuuksien kysyntä ja tarjonta kohtaavat varsin hyvin. Pojat pitävät Värtsilän ja Tohmajärven harrastemahdollisuuksia hyvinä. Moni kokeili värikuula-aseilla tarkkuusammuntaa ja osa uskaltautui Huilunsoiton opettaja Sirpa Hyvönen säesti nuoria soittajia Keski-Karjalan musiikkiopiston toimintapisteellä. Eino Siposen suomenajokoira Matti sai päivän aikana runsaasti rapsutuksia. paintball-pelin suojapuvuissa maalitauluksikin. . Toimintapisteitä oli Hutsin urheilukeskuksen ulkoalueella sekä VesPelin aulassa, palloilusalissa ja yläkerran ryhmäliikuntatilassa. . Tärkeintähän tässä lajissa on nuorien liikkumaan saaminen ja joukkuepeliin opettelu, Petri Happonen totesi. Kunnan liikuntasihteeri Arja Pirhonen kertoi, että Pokalin heittämää messu-haastetta lähdettiin työstämään Tohmajärvellä jo keväällä yhteistyössä opettajien ja seuratoi- mijoiden kanssa. . Koti-Karjala Koti-Karjala Kiteen, Tohmajärven, Rääkkylän ja Kesälahden puolueeton paikallislehti. Päätoimittaja Marko Torni. Monipuolista puuhaa Harrastemessuilla Keski-Karjalan seudulla on poikkeuksellisen hyvät lapsille ja nuorille suunnatut harrastusmahdollisuudet
-mission avajaiset Kupiaisen parkkipaikalla. Su 18 Ilosanoman ilta, Terttu Malinen ja muusikko Aulis Hämäläinen kertovat omasta muutoksestaan. Ma 18 Hakatien illanvietto. Ke 18 Miestenpiiri. To 18 Ilta Kiteesalissa yhteistyössä Helluntaisrk:n kanssa. Vieraana pastori Marko Selkomaa. Tervetuloa! www.kitee.helluntaiseurakunta.fi Pe 15?17 Mahdollisuus muutokseen -avajaiset Kupiaisen parkkipaikalla. Su 11 Mahdollisuus muutokseen -jumalanpalvelus. Ti 18 Rukousilta. Ke 13 Päiväpiiri. To 18 Mahdollisuus muutokseen -ilta Kiteesalissa, Marko Selkomaa. Lisätietoja nettisivuilta. Tervetuloa! Siunaus toimitettu 9.9.2016. syyskuuta 2016 o.s. Arja, Aira, Airi. Maanantaina: Reija, ort. Jefimia, Milla, Milja. Lauantaina: Aila, Aili, ort. Room. 8:19?21. Me tiesimme lähtösi lähenevän, näimme voimasi vähenevän. Muisto kaunis vie eteenpäin meitä, vaik´ on sydän, silmät, täynnä kyyneleitä. NIMIPÄIVÄT Perjantaina: Hilla, Hille, Hellevi, Hillevi, ort. Tuure, Feodor, Heikki, Taavetti, Taavi, Konsta, Kosti. Tiistaina: Varpu, Vaula, ort. Tapio Hämäläisen esitys Perussuomalaisten aloitteeseen oli, että päivystys olisi ajalla 8.00?20.00, mikä tuli lopulliseksi päätökseksi. Toimitus Asiantuntevaa kukka- ja hautauspalvelua s+UKKAKAUPPAs(AUTAUSTOIMISTO +ITEENTIE A. Veera, Elpi, Elvi, Lempi, Sofia, Sonja. Sunnuntaina: Tytti, Tyyne, Tyyni, ort. Raatikainen Aurinko nousi tänään klo 6.28 ja laskee klo 19.19. Hyvää syyspäivän jatkoa! G 25.8.1937 Kesälahti 24.8.2016 Kitee Rakkaudella muistaen lapset perheineen lastenlapset perheineen lastenlastenlapset sisko perheineen sukulaiset ja ystävät PÄIVÄN SANA Koko luomakunta odottaa hartaasti Jumalan lasten ilmestymistä. Koti-Karjala 4 Perjantai 16.9.2016 Rakkaamme Martta Meeri JUVONEN 16. Kiitos osanotosta. Kiitos Puhoksen kotihoidon henkilökunnalle sekä Kiteen terveyskeskussairaalan henkilökunnalle Martan hyvästä hoidosta. HELLUNTAISEURAKUNTA Lassintie 21 Tohmajärvi www.saalem.info Mahdollisuus muutokseen -tilaisuudet: Su 11 Irma Silvennoinen, ma 17 Noora Hirvonen (Kaivolla), ke 18 Jorma Härkönen, to 18 Marko Selkomaa (Kiteesalissa), su 25.9. klo 16 Sara Kurkola. Tarkennus Keskiviikon lehdessä uutisoimme Kiteen terveyskeskuksen lääkäripäivystyksestä. Mainitsimme, että lääkärivastaanotto olisi 8.00? 18.00. Jesto, Mikael, Mikko, Olli, Helge. Palomäentie 9, Kitee www.kiteenvapaasrk.net Tänään pe klo 15?17 ?Mahdollisuus muutokseen. Luomakunnalla on toivo, että myös se pääsee kerran pois katoavaisuuden orjuudesta, Jumalan lasten vapauteen ja kirkkauteen
+ITEE
PUH +IRKKOTIE
4OHMAJËRVI
050-3633 844. Yhteystietoja: Virasto ja taloustoim. klo 13 srk-keskuksessa, Hassinen. Uusien virsien ilta ke 21.9. klo 18 srk-keskuksen kokoushuoneessa. klo 18.15, Uuksulainen. Perhelentopallo ke 21.9. Mikko Vaismaa: TOISIN SANOEN . kiteen.seurakunta@evl.fi, www.kiteenseurakunta.fi. Kastettu: Ilona Merja Maria Issakainen, Iiro Matti Petteri Issakainen. Avioliittoon vihitty: Jani Petri Pietarinen ja Henna-Riikka Emilia Toropainen. Kuollut: Martta Meeri Juvonen 78 v. Viikon sana: Jeesus nyt kuljet rinnallani kaikissa vaiheissani. V. saakka. KESÄLAHDEN PITÄJÄ . SUOMEN KIELEN KERHO Kiteen kirjastossa ti 20.9. suljettu puh. Kun Bartimeus kuuli, että Jeesus oli tulossa, hän korotti äänensä ja huusi:?Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua?! Hetken kuluttua tuo sama huuto kuului vielä kovemmin:. Kesälahti-Seuran perinteinen HUTTUJUHLA museoalueen Savutuvassa su 18.9. Kostamo, kolehti Suomen Merimieskirkolle työhön suomalaisten parissa Merimieskirkon toimipisteissä eri puolilla maailmaa. Eli, Bartimeus sai tulla armahdetuksi elämässään ja hän sen vuoksi halusi liittyä Jeesusta seuraavien suureen joukkoon. Sinun taakkasi ja painolastisi voi tänään olla mikä vain, Bartimeuksella se oli sokeus. maanantaisin klo 14?17. klo 13 srk-keskuksessa. Ilosanomapiiri ti 20.9. Mitä tahdot minun tekevän sinulle?. PUH (AUTAUSASIOISSA+ESËLAHDELLAPUH Kymppikerho rikki kirkkaasti Kitee Jumalanpalvelukset: Sanajumalanpalvelus su 18.9. klo 10 kirkossa. L-S Mikkonen, kantt. klo 18.30. Nuorisotyö: Futsal-kerho alakoululaisille tiistaisin klo 17-18 srk-keskuksessa. klo 16 srk-keskuksen päätyhuoneisto. Huom. kirkkaasti, kun hänen uistimeen tarttui Tohmajärven Koitsan tuntumassa kalamiehen unelmahauki. Jani Tarkkosen punnituksessa K-Market Tiilikaisessa digivaaka pysähtyi lukemiin 13,08 kiloa. av. RANTAKIVIÄ Jari Lehvosen valokuvia Kiteen kirjastossa kirjaston aukioloaikoina 30.9. to klo 9 . klo 9?11 Kappelin kuppila Osuuspankin kokoushuoneessa. To 22.9. Saarnaa ja lit. Jaakonsaari, kantt. Gröhn-Dimov. klo 10.30 srk-keskuksen takkahuoneessa. Harrastusryhmät seurakuntakeskuksessa: Kaikille avoin jumppa ma 19.9. klo 18.00. . Saarnaa Heikki Pirinen, lit. Jaakonsaari. Jaakko Kämäräinen rikkoi kalastajien ?kymppikerhon. T. STAND UP ESITYS Kiteesalissa pe 16.9. Se mihin jokainen ihminen tarvitsee Armahtajaa, on tuo hengellisen näkökyvyn puute, joka on seurausta siitä, että ihminen elää erossa Jumalan yhteydestä. Jeesus ei tule kenenkään ihmisen elämään väkisin tai väkivalloin, se on aina ihmisen oma valinta! Olet sinä missä tahansa kun tätä luet, Jeesus haluaa pysähtyä kohdallesi ja kysyä:?Mitä tahdot minun tekevän sinulle?. Kirkkokahvit ja seurat seurakuntasalissa, mukana Petri Tiusanen ja Matti Kostamo. Ke 21.9. Lisätietoja Hannulta p. ma klo 9-11, ti ja to klo 9-10, muulloin ajanvaraus 040-739 1933. av. Kolehti Romano Missiolle. Piirit ja seurat: Aamurukouspiiri ma 19.9. Alle 3-vuotiailla huoltaja mukaan. Illan aiheena Jaakobin ja Juudaksen kirjeet. Näkövammaisten kerho ti 20.9. Hän istui Jerikon tien varressa kun Jeesus lähti kaupungista opetuslastensa ja suuren väkijoukon keskellä. 040-7391 884 ja Kirsiltä p. Tohmajärven kansalaisopiston VALOKUVAUSKURSSIN näyttely Tohmajärven kirjastossa 30.9. Kolehti Suomen Merimieskirkolle. Pyhäkoulu sakastissa, kokoontuminen leikkipaikalle n. 9.50. saakka lauantaisin klo 10?13. TOHMAJÄRVI . Sadonkorjuusoppa seurakuntasalissa. Päiväkerho ke 21.9. Että saisin näköni jälleen.? Kaikki eivät ole valmiita Jeesuksen kutsuessa, mutta Bartimeus oli. Tule tutustumaan virsikirjan lisävihkoon Leena-kanttorin kanssa. Heinoniemen srk-piiri to 22.9. klo 13 Kyyrönniementie 4, Jaakonsaari. Miesten saunapiiri to 22.9. klo 18 Papinniemen leirikeskus, Kurkola. Raamattupiiri pe 23.9. 272:2. Kesälahden kappeliseurakunta Pe 16.9. aika! Keskustan lähetyspiiri ke 21.9. Romolan Nuorisokahvila yläkoululaisille ja sitä vanhemmille tiistaisin klo 15?18 ja perjantaisin klo 18?23. klo 8 takkahuoneessa. Matka halki Uuden testamentin -raamattuopetus ma 19.9. klo 18 srk-keskuksen kahviossa, Hiltunen. Koska hän sai myös kaikki elämässään olleet väärät valinnat ja kaikki syntinsä anteeksi, hän lähti heti seuraamaan Jeesusta sillä tiellä. Junnu-Romola 4.-6.luokk. Mene, uskosi on parantanut sinut?. 11 Enkelinpesässä, Taipaleentie 9, tiedustelut puh. Kuva: Pasi Eerikäinen . Mikko Vaismaa on jyväskyläläinen koomikko, jolla on hallussa sana sekä Vuoden Tulokas 2007-titteli. Osallistuminen on maksutonta. . Bartimeus ei saanut vain inhimillistä näkökykyään takaisin, hän sai elämäänsä myös hengellisen näkökyvyn. klo 19.00 Miesten ilta Helluntaiseurakunnan rukoushuoneella. Su 18.9. klo 10.00 Sanajumalanpalvelus kirkossa, Mikkonen, Komulainen. klo 18. Gospel-jumppa ti 20.9. 045-111 9555, Diakoniatoim. Hän tarvitsi armahtajaa ja otti vaarin elämänsä suuresta tilai- suudesta ja mitä tapahtui? Jeesus sanoi hänelle:. klo 9?11 kappeliseurakunnan toimistossa L-S Mikkonen, puh. 050-3038005 Kirkkotie 11 Kesälahti. Yhteystietoja: www.kiteenseurakunta.fi/kesalahden-kappeliseurakunta. Kesälahden seurakuntatoimisto, Kirkkotie 11 Kesälahti, on avoinna ti ja pe klo 9?12, puh. 0400 185170 (ma?pe 9?14). SANA SINULLE Kuka armahtaisi! Tämän armottoman ja arvottoman ajan keskellä ihminen jää helposti yksin, kuka mistäkin syystä. klo 10 kirkossa. LIVE LEMMINKÄINEN! SOVINTOLASSA, Katharina Benkwitzin kaunista Kalevalan kuvitusta syysnäyttelyssämme. SANATAIDERYHMÄ 11?4-vuotiaille Kiteen kirjastossa ti 20.9.klo 16? 17.Vielä mahtuu mukaan. Mukaan tarvitsee vain vi- hon, kirjoitusvälineet ja innostusta. . Nopeasti tapahtuu syrjäytyminen, ja se tuo helposti tunteen, olen ulkopuolella, minulla ei ole ketään. saakka.. Pituutta vonkaleelle mitattiin 128 senttiä. 14, perj. klo 18.00 Kirkkokuoron harjoitus seurakuntasalissa. Su 25.9. 040-7391886. Diakoniatoimiston avoin päivystys Kesälahden seurakuntatoimistossa ti ja to klo 9?11, puh. 050-3038003. Papin päivystys to 22.9. Bartimeus vastaa:. Virkistävän nokkelasti kerrotut tarinat muotoutuvat omaperäiseksi esitykseksi, jota on todellinen ilo katsella! Tule ja koe minne ilta teidät yhdessä kuljettaa naurun kera! . Nyt on sinun vuorosi, mitä sinä vastaat? Armon täyteistä syksyä toivotellen: Kari Korhonen Tohmajärven helluntaiseurakunta KULTTUURI-IKKUNA KITEE Pari viikkoa sitten perjantaina eli 2.9. klo 17?18 harjoitellaan suomen kielellä puhumista ajankohtaisista asioista. Otsikon kysymys:?kuka armahtaisi?, saattaakin nousta monen ihmisen mieleen? Helposti herää jatkokysymyksiä, ?kuka sitten armahtaa ja onko armo juuri minua varten?. Raamattu jatkaa, hän sai heti näkönsä ja seurasi Jeesusta tiellä. klo 9 . ma . Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua?! Jeesus pysähtyy ja kutsuu miehen luokseen ja kysyy:. klo 10.00 Sanajumalanpalvelus kirkossa, Parikanniemen kirkkopyhä, saarna Petri Tiusanen, lit. Pyhäkoulu kestää jumalanpalveluksen ajan, lopuksi pientä evästä. Messu su 25.9. Avoinna 8.10. klo 19.00. Raamattu lupaa mahtavalla tavalla, Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille. Siis sinullekkin! Raamatussa kerrotaan Markuksen evankeliumin 10 luvun loppuosassa sokeasta Bartimeuksesta
Hankinta ulottui syvälle sisämaahan ja toimitukset sotatoimialueelle Salmista Kurkijoelle. Pekka perusti kenttäteurastamoja Kurkijoen lisäksi Harluun sekä otti käyttöönsä hänelle tutun Matkaselän teurastamon. Aamuvarhaisella hän oli itsekin teurastöissä Helylän lahtivajassa. Aamulla kello 10 tulivat Sopimuksen saatuaan Pantsu organisoi verkostojaan käyttäen toimitusketjun laajalle alueelle. Intendentti, everstiluutnantti Clayhills oli epäileväinen, mutta sanoi sitten, että jos Pantsu toimittaa seuraavaan päivään klo 10 mennessä AK:lle 12 000 kg tarkastettua naudanlihaa, tehdään sopimus. Aikaa oli 18 tuntia, pääosin pimeää syysyötä. Jotta näin suuret lihamäärät saataisiin nopeasti markkinoitua, Pekka hankki lääninhallitukselta ItäSuomen teurastamoille kahden viikon teurastuskiellon. Tällä toimenpiteellä hän tuli samalla hankkineeksi monta vihaista kollegaa. Sodan jälkeen Tällainen oli Kangaskylän pojan Pekka Pantsun talvisota. Tämä lateli ensin koko joukon perkeleitä ja neuvoi sitten Pekkaa tulemaan järkiinsä. Näillä ei kuitenkaan ollut minkäänlaisia valmiuksia hankkia tarvittavaa määrää lihatuotteita. Hänelle tuli kiire Sortavalaan vauhdittamaan teurastamon toiminta äärimmilleen. Hän oivalsi heti. Pantsu itse ehti yön aikana käydä jokaisella hankinta-alueella tarkastamassa homman edistymistä. Luontaisten kykyjensä ja Siperian korkeakoulun antamien kokemusten ja taitojen avulla hänestä tuli erilainen sotasankari. Osuusteurastamon Sortavalan toiminnot siirrettiin sodan jälkeen Varkauteen. Soisalo-kirjat, Heinävesi 2013. Sen huomasi Savo-Karjalan Osuusteurastamon johtokin ja houkutteli Pekan Sortavalan teurastamonsa päälliköksi 1938. Lokakuun alussa hän oli siellä hankkimassa liiketilo- Jatkuvaa organisointia Evakointia Kiteellä maaliskuussa 1940. Hän sai yksikkönsä toimimaan erinomaisesti. Koti-Karjala Perjantai 16.9.2016 5 Kangaskylän poika armeijakunnan muonittajana Kiteeläislähtöinen Kamtshatkan karhunmetsästäjä Pekka Pantsu hoiteli koko talvisodan ajan Laatokan Karjalaa puolustaneen IV armeijakunnan lihanhankinnan, 14 000 kiloa tuoretta lihaa ja 12 000 kiloa makkaraa päivässä. Kuusitoistavuotias nuorimies Pekka Pantsu lähti 1913 kotoaan Kiteen Kangaskylästä maailmalle ja päätyi karhunmetsästäjäksi Kamtshatkalle. Siellä vierähti 17 vuotta. Tarkoitus olikin muuttaa Matkaselkä päämyymäläksi. Vuonna 1927 Osuuskauppa rakensi asemakylään teurastamon ja pestasi pian Pantsun Pekan kaatama 350-kiloinen karhu Sobolevon kylässä Pekka rattailla, vasemmalla hevoskyydin antanut lennätininsinööri Grigori Matushkin, oikealla tämän vaimo Teisja. 14-vuotias Pekka silloiseen nuorisomuotiin pukeutuneena. sen johtajaksi. Se ei kuitenkaan onnistunut, kun ihmiset oli jo siirretty pois. Jälkimmäisistä piti maksaa rahat käteen omistajille. että ?armeija marssii vatsallaan?, ja vatsat vaativat liharuokaa. Armeijakunnan testi Pekka Pantsu Varkauden teurastamonsa edessä. AK:n autot noutamaan lastejaan ja saivat kyytiin täydet 14 tonnia lihaa. Sinne Pekka rakennutti modernin teurastamon ja johti sitä menestyksellisesti vielä 22 vuotta eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Varkauden aikanaankin hän joutui vielä tekemisiin venäläisten kanssa, kun sotakorvauksina toimitettiin tuhansia nautoja Neuvostoliittoon. Mutta se on jo toinen juttu. Heikki Pirinen Juttu perustuu Martti Issakaisen kirjaan Nuoren erämiehen muistoja. Eräänä yönä toimitettiin Joensuun teurastamon pihaan 73 autokuormaa lihaa. Varallisuutta kertyi. Venäjän vallankumouksen mainingit saavuttivat Siperian perukat vihdoin 1920-luvun lopulla ja Pekka joutui pakenemaan niiden alta Suomeen. Kotimökkiinsä Kangaskylään hän ilmaantui kuin kuolleista nousseena yhtä tyhjin taskuin kuin oli sieltä lähtenytkin, mutta runsaasti kokemusta keränneenä. Kiteen Osuuskaupan teurastamon johtajana Kiteen Osuuskaupan Matkaselän toimipaikka oli kasvamassa jopa päämyymälää suuremmaksi. Puolilta päivin Pekka seisoi asennossa Clayhillsin edessä ja ilmoitti, että tehtävä on suoritettu. Yhtä täsmällisesti hän lupasi toimittaa jatkossakin tarvittavat tuotteet. Väestön siirron hoitivat muut toimijat, mutta karjan osalta Pantsulle lankesi suuri vastuu. Evakkoteurastukset Ensimmäisen evakuointitehtävän Pekka sai Salmin suunnalta. Karhuja kaatui 132 kappaletta, samoin suuri määrä kallisturkkisia soopeleita. Siperian joet antoivat kymmenin tonnein lohta. Alan miehet katsoivat tehtävän täysin mahdottomaksi, mutta Pekka pani täyden rähinän päälle. YH:n aikana kuljetukset armeijan yksiköille toimivat kohtuullisen säännöllisesti, mutta sodan sytyttyä jouduttiin usein improvisoimaan tilanteen mukaan. Oman lukunsa muodosti karjan evakuointi - ensin rajaseudun tyhjentämisenä ja sitten rauhan tultua vielä laajemmalta alueelta hoidettavana. Niinpä ne halusivat pakkolunastaa Osuusteurastamon varastot. Pantsu pani jyrkästi vastaan. Pekka organisoi tehokkaan kalan- ja lihantuotannon ja tukkukaupan. Eläimet piti koota Kirkkojoelle ja lajitella siellä eteenpäin siirrettävät ja teurastettavat. Eläimet saatiin silti pääosin talteen, teuraat Sortavalaan ja muut eri rautatieasemille siirtopaikoille lähetettäviksi. Paremmin onnistui Uomaan suunnalla Käsnäseläs- tä tulevan karjan käsittely, luettelointi ja rahojen maksatus. Siellä oli luovuttajien puolesta asioita hoitamassa Impilahden kansanopiston johtaja Kaarlo Kuusamo, kokenut organisaattori ja osuuskassamies. Sortavalan suurpommitus helmikuun 2. Hän marssi AK:n esikuntaan Seurahuoneelle ja esitti että hänen teurastamonsa hoitaa koko homman. Hän komensi koko väkensä töihin. Kahden viikon aikana lahdattiin kenttäteurastamoissa noin 20 000 eläintä. päivänä aiheutti Pantsun konttorin siirtämisen Matkaselkään, mutta teurastustoiminta jatkui Sortavalassakin vielä kuukauden verran. Rauhan tultua siirtokarjaa kertyi Kiteelle suuria määriä. Kun rehuja ei pystytty hankkimaan riittävästi, Pantsu organisoi joukoittaiset pakkoteurastukset. SA-kuva-arkisto. ja tähän tarkoitukseen, kun kesken kaiken tuli tieto armeijan liikekannallepanosta ylimääräisten harjoitusten nimellä. Tässä hän tukeutui omien karjanostajiensa lisäksi eri osuusteurastamoihin itäisessä Suomessa. Hän ryhtyi heti ripeästi töihin. Syksyllä 1939 Pekka aikoi perustaa teurastamolle sivutoimipaikan Suojärvelle. Hän jakoi joukkonsa neljään ryhmään suorittamaan hankintaa Sortavalan maalaiskunnasta, Ruskealasta, Kiteeltä ja Jaakkimasta. Sitten hän soitti liikkeensä Joensuun konttorin johtajalle ja vaati tältä 4 000 kiloa lihaa yön aikana Sortavalaan. Kirjassa on paljon tietoa Pekka Pantsun värikkäästä elämästä.. Ammattityövoimaa hän haali aina Kuopiosta saakka. Lyötiin kättä päälle ja tehtiin sopimus koko YH:n ajaksi. Harjoitus muuttui sodaksi, ja koko sen ajan Pantsun organisaatio toimitti armeijakunnalle päivittäin keskimäärin 14 tonnia lihaa ja 12 tonnia makkaratuotteita. Armeijan ennakkosuunnitelmissa oli järjestää elintarvikehuolto tiettyjen keskusliikkeiden avulla. Pekka kuunteli rauhassa, jatkoi sitten haastelua ja sai lopulta koko haluamansa määrän. Kukaan Pekan väestä ei nukkunut silmäntäyttä tuona yönä, eikä moni muukaan liha-alan ihminen
Koti-Karjala 6 Perjantai 16.9.2016 Vuokratyöntekijät auttavat kauppiasta kiireessä