– Toisin kuin sileälle tienpinnalle ajettu murske, joka lähtee heti liikkumaan tieltä pois kuin kuulalaakerit, Vatanen näyttää ja potkaisee vielä malliksi murskeita sileälle tienpinnalle. Samalla murskeet siirtyvät tien sivuun. Halttunen toivoo, että tiekunnat suhtautuisivat suotuisasti tiehöylän käyttöön. Tehtiin työtä, jonka paras aika olisi kevät, mutta oltiin tyytyväisiä, että ehdittiin koeajolle juuri ennen tien jäätymistä ja liikaa pehmenemistä näin syksyllä. – Vesi seisoo tiellä, kun ei ole sellaisia välineitä, joilla tiehen saa oikean muodon, Eino Vartiainen todistaa näyttäessään Lakovaarantien syviä monttuja. Toisella ajolla tielle tehdään vedet tien sivuun vievä muoto siirtämällä sivuun ajetut murskeet keskitielle ajamalla tiehöylää sopivilla siipikallistuksilla.. vuosikerta Tiistai 16.11.2021 N:o 79 Montut pois ja kallistukset kohdalleen sorateille KITEE Kari Sarkkinen Soratiehen pitää saada muoto, joka johtaa sille kertyneen veden ojiin niin, että se ei jää lillumaan tiellä oleviin monttuihin. – Tämä toimintatapa soveltuu teille, jos sillä vaan on yhtään vanhaa mursketta, hän jatkaa. Samalla tiehöylänkuljettaja huolehtii, että ajopinnalle syntyy sopiva kallistus. Siinä tien pinta ajetaan ensin tiehöylällä tasaiseksi monttujen pohjia myöten. EINO Vartiainen uskoo Vuosikymmenten kokemuksella, että tiehöylän käyttö tuo tiekunnille välitöntä säästöä jo siinä, että tielle ei tarvitse ajaa uutta mursketta ojiin valuneen murskeen tilalle. Tiehöyläkäsittelyn etuna on Vatasen mukaan myös se, että höylän tielle siirtämä murske myös pysyy karhealla tienpinnalla. Näin painottivat Kiteen Lakovaarantiellä tiehöylän työskentelyä seuranneet tietoimitsijamies Eino Vartiainen ja Veekmas Oy:n Sami Vatanen seuratessaan ajokouluttaja Saku Pöntisen ohjaaman Veekmasin uuden tiehöylän koeajoa. – Monttu painuu uudelleen heti, kun ensimmäinen auto kulkee siitä yli, ja sitten siihen alkaa kertymään vettä, joka syövyttää montun sille paikalle uudelleen, Sami Vatanen jatkaa. Toinen harmituksen aihe tiehoitokuntien ihmisille on, että perinteisellä lanauksella murskeet siirtyvät tien sivuun ja lopulta tien ajopinta on tien reunoja alempana, eikä vesi taaskaan virtaa pois tieltä. – Mursketta säästyy. Halttunen on laskenut, että jos tiekunnat lähtisivät riittävän kattavasti mukaan ja tiehöyläyrittäjä saisi urakoitavakseen puolet teidenhoitotarpeesta Keski-Karjalan alueella, se kattaisi höylän kannattavuuden. RATKAISU edellä kuvattuihin ongelmiin on tiehöylällä tehtävä tien muotoilu. Tiehöyläkäsittelyn tarkka hinta ei ollut tiedossa, mutta miehet uskovat sen tulevan varmasti huomattavasti halvemmaksi. Irtonumero 1,50 62. VEEKMAS Oy:n yrittäjä Esa Halttunen haluaa Keski-Karjalan yksityistiet kokeilualueeksi tiehöylän uudelle tulolle teidenhoitoon. Halttusen ajatus on etsiä yrittäjä, joka saisi tiehöylän viisivuotisella sopimuksella hoitamaan teitä Keski-Karjalan alueella. – Kaikki siitä ylöspäin on jo plussaa, Esa Halttunen laskee. Lakovaarantien toimitsijamies Eino Vartiainen ja Veekmas Oy:n asiantuntija Sami Vatanen tutkivat tiehöylällä ajetun tien korjattua muotoa. Hän kutsuu Keski-Karjalan yksityisteiden johtohenkilöitä olemaan yhteydessä. Esimerkiksi meidän 15 kilometriä pitkän tien murskeet maksavat 10 000 euroa joka kesä. Seuraavaksi tie ajetaan uudelleen tiehöylällä niin, että ensimmäisellä ajolla tien sivuun siirtyneet murskeet saadaan takaisin tien keskiosaan. Ensimmäisellä ajolla tien pinta tasoitetaan monttujen pohjia myöten. Vartiaisen mukaan pelkkä lanaus ei riitä, sillä siinä vaan silitellään murskeet monttujen päälle. Sami Vatanen esittelee toimintatapaa, joka toimii pitempiaikaisena lääkkeenä monttuihin
Kaikki Kiteen kaupungin järjestämät kumppanuuspöydät oli nyt mahdollista seurata myös kotisohvalta käsin, minkä olisi toivonut tuovan mukaan myös useampia kuntalaisia, kun se kuuluisa lähtemisen vaiva ei ole esteenä. Sikaja siipikarjan osalta tuotannon alasajo on jo alkanut ja nautasektori joutuu myös supistamaan tuotantoaan kevättalvella. Päivi Lievonen paivi.lievonen@kotikarjala.fi Välillä tulee epäonnistumisiakin muutosta tehdessä. Tämän pohjalta vetoammekin maamme päättäjiin ja riistahallintoon. – Kokemus on erilainen kun oppilaat soittavat yhdessä samaa soitinta. Lähetyksen teams-keskustelusta ilmeni, että kukaan muukaan etäosallistuja ei saanut puheista selvää eikä vika korjaantunut kunnolla koko lähetyksen aikana. Tuottajahintojen nostamiseen pitää löytää nopeat ja tehokkaat lääkkeet, koska muutoin vaarannamme koko suomalaisen ruokaketjun tulevaisuuden. – Videotallenteet toimivat graduni tutkimusaineistona. Opettajan on helpompi neuvoa useampaa soittajaa yhtä aikaa, kun kaikilla on katsekontakti samaan soittimeen. Toimittajalle tallenne antaa erinomaisen mahdollisuuden tarkastaa, kuka sanoi mitäkin ja missä vaiheessa. Joensuussa 5.11.2021 JOUNI MÄKISALO Puheenjohtaja MTK-Pohjois-Karjala r.y. Kiteen taajamassa vuorovaikutuksen saralla on vielä tehtävää vai onko kaikki niin hyvin, ettei kehitysideoita kuulu. Ollila videoi harjoitustuokiot, ja tekee nyt niiden pohjalta gradua. Jo ennen koronaakin kunnanvaltuuston kokouksia on ollut mahdollista seurata etänä, mikä tuo päätöksentekoa lähemmäksi kuntalaisia ja avaa paremmin kunnallisen hallinnon kiemuroita. Voimassa olevat metsästyslaki ja riistahallintolaki eivät turvaa riittävällä tavalla alueen omistajan oikeuksia, eivätkä oikeudenmukaista päätöksentekoa suurriistan metsästystä koskevissa päätöksissä. Metsänhoitoyhdistys PohjoisKarjala ry:n, MTK-PohjoisKarjalan sekä Pohjois-Karjalan MTK-yhdistysten hallinto ja johtavat toimihenkilöt kokoontuivat yhteisille neuvottelupäiville 4.-5.11.2021 Joensuussa. Konkreettista tuntumaa ei voi saavuttaa pelkän etäyhteyden välityksellä. Kumppanuuspöydistä ilmeni, että Kesälahdella ja Puhoksessa tuntuma ja yhteys kaupungin ja kyläläisten välillä toimii liekö syy jatkuvassa yhteistyössä eri projektien tiimoilta. Lisäksi käytettiin myös erilaisia välineitä, esimerkiksi lusikkaa ja plektraa, joiden avulla soitettiin kannelta ja tuotettiin erilaista ääntä improvisaatiossa, Ollila havainnollistaa. – Lisäksi hyödynsin erilaisia äänimaailmoja harjoitusten tunnelman luomisessa. Kotimaisen ruuan tuotanto on turvattava ja maatalouden kannattavuus varmistettava. Ne valtuuttavat riistahallinnon tekemään päätöksiä virheellisiin tietoihin perustuen alueen omistajien näkemyksiä huomioimatta. OLLILA testasi soittimen ominaisuuksia erityisen tuen piiriin kuuluvien oppilaiden kantelekerhossa viime keväänä. Soittovuoroja vaihdettiin antamalla katseella lupa seuraavalle soittajalle, Ollila kuvailee. Laitoin tunnin ajaksi taustalle soimaan esimerkiksi avaruushuminaa, ja teimme äänimaisemassa erilaisia improvisaatioharjoituksia. Takana ovat ne ajat, kun muistiinpanoja selatessa iski epätoivo huonon käsialan takia ja asioiden tarkastaminen vaati joko soiton tai odottelua pöytäkirjan valmistumisesta. Tässä esitettyihin syihin vedoten vaadimme metsästyslain ja riistahallintolain pikaista uudistamista. Tekemisen tunnelma tuntui ruudun välitykselläkin. Yhteys toimii vaikka pätkittäin. Nykymaailmassa monta asiaa operoidaan onnistuneesti netin välityksellä. Kotieläinsektorilla kamppaillaan katovuodesta johtuen nopeasti nousseiden rehukustannusten kanssa. Riskit eivät kohdistu enää ainoastaan alkutuotantoon vaan koko ruokaketjuun, koska suurella osaa tiloista ensi kevään kylvöihin tarvittavat siemenet ja lannoitteet ovat vielä hankkimatta ja tällä kustannustasolla rahaa niiden hankintaan ei ole. Erityisopettajaksi Joensuussa opiskeleva Lumi Ollila kokeili yhteissoittokannelta opetusharjoittelunsa yhteydessä. Mutta kuten keskustelussa todettiin, välillä tulee epäonnistumisiakin muutosta tehdessä. Ollila oli harjoittelussa New Cultural Horizons -tutkimushankkessa, jonka ydintavoitteena on taideja kulttuuriharrastusten kehittäminen erityisesti tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tarpeisiin. Rääkkyläläisen Koistinen Kanteleen luoma yhteissoittokannel tuli markkinoille alkuvuodesta ja nyt sen käytettävyyttä on testattu useammassa yhteydessä, esimerkiksi sairaalakoulussa, kulttuurifestivaaleilla ja musiikkiterapiassa. Metsästyslaki ja riistahallintolaki on uudistettava pikaisesti. Metsästyslain nojalla oikeus harjoittaa metsästystä sekä oikeus määrätä siitä kuuluu alueen omistajalle. Kantelekerho toteutui hankkeen kautta. Ensi kerralla sitten paremmin. Läsnäololla on silti sijansa, sillä kommunikaatiossa ilmeet ja eleet ovat puolet sisällöstä. Kuvionuottien avulla soitimme perusmelodioita nuottikuvasta, Ollila selventää. Tai niin ainakin luulen, sillä yli puolet lähetyksestä jäi kuulematta huonon etäyhteyden takia. Kustannushaaste ei rajoitu tällä kertaa pelkästään Suomeen, vaan ongelma koskee koko EU-aluetta, joten pelkkä tuonnin lisääminen ei ole riittävä lääke vaivaan. Kuva: Hanna Turunen. 2 Tiistai 16.11.2021 Toimittajan kynästä Lukijan porinat RÄÄKKYLÄ/JOENSUU Päivi Lievonen Yhteissoittokantele antaa erilaisen soittokokemuksen kuin perinteinen kannel, sillä nimensä mukaisesti soittimen äärelle kokoonnutaan porukalla. Järjestelmä on Musiikkikeskus Resonaarissa kehitetty vaihtoehtoinen nuotinkirjoitusmenetelmä, jota hyödynsin nyt ensimmäistä kertaa yhteissoittokanteleella musisoidessa. Hän hyödynsi soitinta myös opettajansijaisuudessaan Rääkkylässä, kun yhteissoittokannel oli kunnantalon aulassa. Kesälahden ja Puhoksen kumppanuuspöydissä osanotto niin livenä kuin etäyhteyden päässäkin oli hyvä ja keskustelua syntyi toteuttamiskelpoisten ideoiden kera. Yhteissoittokannelta esitellään jatkossakin erilaisissa toimintaympäristöissä; marraskuun puolivälissä yhteissoittokannel soi Pyhäselän vankilassa osana Saimaa-ilmiön taidetempaus-kierrosta. Ollilan mukaan yhdessä samalla soittimella soittaminen antaa erilaista pedagogista ulottuvuutta kuin kukin omalla soittimellaan toimien. Vetoamme, että koko ruokaketju, kauppa mukaan lukien, tekisi nopeasti tarvittavat korjaukset ruuan hintaan suomalaisen elintarviketuotannon tulevaisuuden turvaamiseksi. Kiteen taajaman kumppanuusillassa yhteys kuntalaisiin toimi yhtä nihkeästi livenä kuin kokouksen seuraaminen videollakin. Tästä huolimatta voimassa olevan lainsäädännön nojalla tosiasiallinen oikeus päättää alueen omistajalle kuuluvasta metsästysoikeudesta kuuluu muulle kuin alueen omistajalle. Ongelma johtuu epäoikeudenmukaisesta tulonjaosta ruokaketjussa. Energian hinnan noususta (maakaasu) liikkeelle lähtenyt tuotantopanosten räjähdysmäinen hintojen nousu vaatii pikaisia toimenpiteitä tuottajahintojen saamiseksi kustannuksia vastaavalle tasolle. Kahvipöydän keskusteluineen siinä menettää, mutta tilalle saa hyvän työrauhan jo kokouksen aikana, kun uutista voi lehtiöön raapustamisen sijaan nakuttaa suoraan toimitusjärjestelmään. Kokouksessa nousi esiin kaksi keskeistä huolenaihetta: maatalouden ajautuminen kustannusja kannattavuuskriisiin sekä pikainen tarve riistahallinnon uudistamiseen ja maanomistajien päätösvallan kasvattamiseen riista-asioista päätettäessä. Ideana on, että nuottikuvaa vastaavat värija muotosymbolit merkitään tarroilla kanteleen kielien alle, joiden avulla on helppo soittaa. Toivottavasti tuo tapa on tullut jäädäkseen. – Laadin kanteleen ympärille erilaisia musiikillisia leikkejä, pelejä ja luovia harjoituksia, joissa hyödynsin myös erilaisten oppijoiden tarpeisiin kehitettyä kuvionuottijärjestelmää. Lisäksi vaadimme, että niin Suomen riistakeskuksen kuin sen yleisen valvonnan alaisuudessa toimivien riistanhoitoyhdistysten tulee noudattaa hyvää hallintotapaa hoitaessaan niille riistahallintolain nojalla annettuja julkisia hallintotehtäviä. Nämä asiat yhdistettynä usean vuoden jatkuneisiin alkutuotannon kannattavuusongelmiin tulevat vauhdittamaan tuotannosta luopumista ensi talven aikana ja ajamaan talousvaikeuksissa olevat tilat konkurssiin. Yhteissoittokantele tuo yhteisöllisyyttä soittamiseen Rääkkylän alakoulun oppilaat testasivat syyskuussa yhteissoittokannelta kun Lumi Ollila oli opettajan sijaisena pitäjässä. Erityisen mielenkiintoista on vuorovaikutus yhteissoitossa, Ollila linjaa. PÄIVIKKI OTRONEN Hallituksen puheenjohtaja Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry Vetoomus Koronapandemian hyviin seurauksiin lukeutuu se, että yhä edelleen moniin yleisötilaisuuksiin järjestetään etäyhteys. Paikalle tuli vain kourallinen asukkaita ja keskustelu polveili lähinnä päättäjien kesken. On hienoa olla ison soittimen äärellä kasvokkain; samalla näkee kaverit ja soiton lomassa harjoitellaan vuorovaikutustaitoja sekä esimerkiksi oman soittovuoron odottamista
– Ainakin minä tarttuisin, jos olisin heidän housuissaan tohmajärveläinen sianlihantuottaja Jarmo Hasunen hehkuttaa. MENEKIN lisääntyminen toi vähitellen mukanaan myös omat ongelmansa. A2-maito maitotilan iso mahdollisuus A2-nimellä tunnettu maito on luonnon oman oikun kautta syntynyt terveyttä edistävä raaka-aine, josta Tanja Surman pyörittämä Maito Karelia jalostaa maistuvia maitotuotteita. Olo kävi epävarmaksi, kun toimituskeikalle lähdettäessä ei ollut tarkkaa tietoa siitä, onko esimerkiksi ulkofilettä riittävästi kaikille asiakkaille. SEMINAARIN muissakin puheenvuoroissa vakuutettiin, että lähituotteilla on kysyntää ja että niitä otetaan mielellään myyntiin. Tanja on heille todellinen kultakimpale. Kontaktipintaa asiakaskuntaansa hän pitää yllä myös käymällä myyntireissuilla erilaisissa tapahtumissa. Esityksessä on myös kritiikkiä siitä, että kaikki kunnan urakoinnit on teetetty kunnan kiinteistöyhtiöllä. Tiedossa on tapauksia, että tähän tarkoitukseen maito on jouduttu hankkimaan Englannista asti, kun Suomesta sitä ei ollut saatavilla. Kiteellä ensiaskeleet tällä saralla on jo otettu, kun Tanja Surman pyörittämä MaitoKarelia aloitti pari vuotta sitten A2-maidon ja siitä valmistettujen jalosteiden kuten jogurtin ja rahkan tuotannon. Mutta ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin. Sanoivat tulleensa katsomaan minua, mutta kyllä he Jarmon rypsisikaa tulivat hakemaan, hän kertoilee hymyssä suin. Ei ole oikein, että kalaa pienimuotoisesti purkittava joutuu maksamaan samankokoiset lupamaksut kuin miljoonaluokan kalanjalostaja, hän konkretisoi. Sitä kautta tuli paljon uusia asiakkaita ja Jarmon Rypsisika tuli asiakaskunnalle tutuksi. Pakarinen ja Päivinen: Rääkkylällä ei mahdollisuuksia selvitä itsenäisenä VÄRTSILÄ Jouko Väistö A2-maidon hyödyntäminen nousi yhdeksi keskeiseksi bisnesideaksi viime tiistaina Värtsilän koululla järjestetyssä Yhdessä hyvää läheltä lähituotteiden tulevaisuutta tekemässä -seminaarissa. Hänestä viranomaisten hinnoittelupolitiikka ei ole oikeudenmukaista. Lisäksi viitataan asukkaiden ikärakenteeseen, ja todetaan, että kunnasta loppuvat velan maksajat. – Siellä oli kauppias, joka osasi myydä ja markkinoida tuotteitani. A2-maidon lehmiä on eniten alkuperäisroduissa, missä niiden osuus on yli puolet. Kysymys on enemmänkin siitä, miten niitä saadaan kuluttajien ostettavaksi riittävän suuri määrä. Arkistokuva Aladár Bayer. Se on osoittautunut hänelle sopivaksi myyntikanavaksi. Maitotilansa jatkoa pohtivien kannattaa ottaa A2maitoon liittyvät bisnesmahdollisuudet vakavasti, sillä Suomessa ne ovat vielä lähes kokonaan hyödyntämättä. Vastaus saatiin savolaiseen tyyliin: – Jos en nyt ole köyhtynytkään, niin henkisesti olen kyllä rikastunut. Eräänäkin lauantaina pari savonlinnalaista naista tuli kauppaan ostoksille. Käyttäjäkokemusten perusteella A2-maidon on todettu sopivan ainakin osalle maitoallergikoista. Jalostettujen rotujen puolella osuus on pienempi, vain noin neljännes. Eteen tuli hankalia tilanteita, kun asiakkaiden jättämiä tilauksia oli kahden viikon toimitusrytmillä vaikea täyttää. Toiminnan alkuvaiheita muistellessaan hän totesi Reko-lähiruokarenkaan olleen erinomainen myyntikanava. Nykyisin Hasunen markkinoi tuotteitaan eniten Facebookin kautta. ”Siellä oli kauppias, joka osasi myydä ja markkinoida tuotteitani”, hän muisteli viime viikon seminaarissa.. Erityisen kiusallisia maitoallergiat ovat pienille lapsille vatsavaivoineen, ripuleineen ja ihottumineen. Tanja Surma on pioneerityönsä A2-maidon parissa tehnyt. Nyt hän haluaa jakaa tietojaan ja taitojaan muillekin ja hakee yhteistyökumppaneiksi pienmeijeritoiminnasta kiinnostuneita maitotiloja, jotka ovat valmiit muuttamaan perinteisiä toimintatapojaan ja lähtemään erikoistumisen tielle. Muualla maailmassa, muun muassa Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Kiinassa ja Englannissa sillä tehdään jo isoa bisnestä. TILALTA lähtevien toimitusten lisäksi tuotteita on saatu Keski-Karjalassa myyntiin pariin kauppaliikkeeseen, Tohmajärven Kaivolle sekä Kiteellä Irman Tuvalle. Hänen tarjoukseensa kannattaa tarttua. EeroMatti Lintunen nosti kommenttipuheenvuorossaan esiin byrokratian. Esityksessä myös mainitaan, että hankintoja tehdään niin kuin kunnassa ei taloudellisia murheita olisi ollenkaan eivätkä johtavat virkamiehet ole sitoutuneet talousarvioon. Erityisen mieluisat kokemukset hänellä on Puhoksen kyläkaupan kanssa tehdystä yhteistyöstä. HASUNEN itse oli saanut seminaarissa vastattavakseen mielenkiintoisen kysymyksen: Voiko lähiruualla rikastua. Kaksikon esityksen mukaan kunnan talous on vain huonontunut, ja taloudenhoidossa on viimeisten vuosien aikana keskitytty ainoastaan Tietoverkko-osuuskunnan talouden hoitoon. A2-maitoa käytetään myös äidinmaidonvastikkeena. A2-maito eroaa tavanomaisesta lehmänmaidosta siinä, että se sisältää maidon proteiinien beetakaseiineista A1 ja A2 ainoastaan tyyppiä A2. Tuotteitaan hän markkinoi rennolla karjalaisella mentaliteetilla. – Maidontuotannon jatkamista pohtivilla on nyt tuhannen taalan paikka. Jarmo Hasunen tarjosi muutama vuosi sitten Puhoksen Kyläkaupan Paikallispäivän asiakkaille tuottamaansa rypsisikaa. Kun kenellekään ei haluttu myydä ei oota, katsottiin tästä myyntikanavasta järkeväksi luopua. Hasunen on erikoistunut omalla tilalla tuotetun rypsisianlihan suoramyyntiin. MARKKINOITA A2-maitotuotteille riittää. Lainojen maksamista on Päivisen ja Pakarisen mukaan vieritetty vain eteenpäin, ja uutta lainaa otetaan vaan lisää. 3 3 Tiistai 16.11.2021 Keski-Karjalan paikallislehti Päätoimittaja Marko Torni Toimitussihteeri Kari Sarkkinen RÄÄKKYLÄ Päivi Lievonen Valtuutettu Jouko Päivinen (sd.) ja varavaltuutettu Petteri Pakarinen (sd.) esittivät viime viikon perjantaina valtuuston infoja keskustelutilaisuudessa Rääkkylän kunnan arviointiryhmän puheenjohtajalle ja valtiovarainministeriön edustajalle, ettei Rääkkylällä ole todellisia taloudellisia mahdollisuuksia selvitä itsenäisesti, vaan se tarvitsee tukea toimiakseen. Jos näin ei olisi käynyt, toiminta olisi voinut loppua kokonaan. On tämä ollut helkutin antoisaa, olen saanut paljon uusia ystäviä, tuttavia ja hyviä liikekumppaneita. A2-MAITOTUOTTEITA voivat käyttää nekin, jotka kärsivät maitoallergiasta, eivätkä siedä ravinnossaan maitoproteiineja. Tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi hän nimeää ovat myös paikalliset pitopalveluyrittäjät
Elinvoimapoliittisilla ratkaisuilla ja toimien tiiviissä yhteistyössä seudullisen kehitysyhtiö KETI:n kanssa toivotaan saatavan yrittäjien asemaa tarkoituksenmukaisesti parantavia toimenpiteitä. Kaamoksen Sellot -kiertue toteutetaan kirkkokiertueena. Rakkaamme Sirkka Unelma KANKKUNEN g 19.7.1936 Kitee = 16.10.2021 Kotka Lämmöllä muistaen Olavi Olli-Pekka ja Tuija Juuso perheineen Jenna perheineen Lilja perheineen sukulaiset ja ystävät Ei syki enää sydän lämpöinen, on poissa rakas, läheinen. Kosonen Kaivaten Heli, Jouni, Miska, Seela ja Anni Sanna, Mikko, Venla ja Veera sukulaiset ja ystävät Rakkaamme Pirkko Elina MATIKAINEN g 1.10.1934 = 29.10.2021 Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Vietämme lasten oikeuksien viikkoa ja juhlinnan kohteena LAPSET! Kipinän kahvilassa monenmoista mukavaa mm. 130:6. Kiitos Rantapihan henkilökunnalle Pirkon hyvästä hoidosta. ”Elämmekö viimeisiä aikoja. Kuin ennen voimissani te minua muistakaa. Tiedoksi: Seurakunnan kokoavassa toiminnassa noudatetaan suosituksia turvallisesta kokoontumisesta. Siunaus toimitettu läheisten saattamana. KITEE l. o.s. To 18.11. o.s. Keskiviikkona: Eino, Einari, ort. Eläkeläisten iltapäivä srk-talossa klo 12, ruokailu, hartaus ja joulukorttitalkoot diakoniatyön hyväksi. Tohmajärven lukiosta valmistui kaksi ylioppilasta: Samuli Lepola ja Tuukka Saukkonen. 30 vuotta sitten Kiteen Maatalousseura muisti rahapalkinnolla Heinoniemen-, kirkonkylänja Tasapään 4H-kerhoja. Messu srk-talossa klo 10. Pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon ja työnhakijoiden palvelupolkujen yksilölliseen suunnitteluun toivotaan kiinnitettävän huomiota jatkossakin. Vuosikokous vahvisti Merja Vaittisen valinnan jatkamaan piirihallituksessa. Virasto: Virasto on auki ma– ke klo 9–12 (asiointi vain puhelimitse ja sähköpostilla), Maiju Lassilan tie 16, p. 2021 klo 18.30 Sivistyskeskus Ahjo. Perhekeskuskahvila Kipinässä klo 9.30. Keski-Karjalan musiikkiopiston oppilaat esiintyvät. 4 Tiistai 16.11.2021 Seurakunnat Päivyri Kulttuuri-ikkuna 16. 040 684 8411 tai sähköpostilla toimitus@kotikarjala.fi (Vinkin voi antaa myös ystävä tai tuttava.) Pokentie 8, 82500 KITEE Syntymäpäiväjutun julkaiseminen Koti-Karjalassa Sinulle, joka täytät tänä vuonna 50, 60, 70, 80 vuotta ... Seuran puheenjohtaja Mikko Timonen, oikealla, toivotti myös menestystä kerholaisille. Luostarinen Rakkaudella kiittäen ja kaivaten Heikki ja Arja Antti, Satu ja Valtteri Henri Olli Helena ja Veli Hanna, Kaj, Erik ja Sofi Kaisa, Joni ja Linnea sisaret perheineen Kimmo Kuorikoski Kaustisilta valittiin Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajiston uudeksi puheenjohtajaksi vuodelle 2022. Vuosikokouksessa tehtiin seuraavia henkilövalintoja: Merja Vaittinen jatkaa johtokunnan ja paikallisosaston puheenjohtajana. 1. Matti. Johtokunnan jäseniksi valittiin Irma Käyhkö, Raija Venäläinen, Paula Mikkonen (uusi) ja Kaisa Halonen. Uskomattomasta sellon soitosta tunnettu metalliyhtye Apocalyptica saapuu Kiteelle. siis pyöreitä vuosia juhliva. TOHMAJÄRVI l. Kaamoksen sointuja -oppilaskonsertti 23.11. adventtisunnuntai, Lappalainen, saarna Marja Multanen, Perälä. Kaamoksen kauneus -oppilaskonsertti 16.11. Kolme uutta ylioppilasta RÄÄKKYLÄ Kari Sarkkinen Kristillisdemokraattien Rääkkylän paikallisosaston asetti vuosikokouksessaan tavoitteekseen vuodelle 2022 pitää kuntapolitiikassa esillä erityisesti omaishoitajien asemaa ja tarkoituksenmukaista palvelutarjontaa niin omaishoitajille kuin hoidettavillekin. l. Lämmin kiitos osanotosta. Postilan lähetyspiiri Pirkko Oleniuksella klo 14. Apocalyptica: Kaamoksen sellot -kiertue 18.11.2021 klo 19.00, Kiteen kirkko. Po:n varapuheenjohtajana toimii Raija Venäläinen vuonna 2022. KD Rääkkylä linjasi kunnallispolitiikkaansa. Ma 22.11. Su 28.11. Filiaryhmä Sirkka Kotrolla (Perävaarantie 30) klo 15. Sun muistosi kallis ainiaan jää kauniina mieliimme loistamaan. Tervetuloa! To 25.11. ”Pyhän kosketus” runoja musiikkikonsertti Kemien srk-talossa klo 18 Yhteisvastuukeräyksen hyväksi, musiikkiryhmä Valkea ja runoryhmä Kuvastin. Siksi laulan! Laulajien konsertti 20.11.2021 klo 18.30 Kesälahden kirkko. Keski-Karjalan musiikkiopiston oppilaat esiintyvät. -kurkistus Ilmestyskirjaan” -esitelmä srktalossa, kahviossa klo 15, Lappalainen. l. KESÄLAHTI l. Tallettakaa menneen parhaat muistot, muiden olla antakaa. Rauno, Romana. Toiminnantarkastajaksi valittiin Sirkka-Liisa Vuorjoki, varalle Tuovi Vaskonen. o.s. Tohmajärvi Ke 17.11. Ennaltaehkäisevä ja etsivä nuorisotyö tulisi nostaa keskiöön yhteistyössä muiden tahojen, kuten alueella toimivien seurakuntien kanssa. Ke 24.11. Matikainen Rakkaamme Milja Irene KOSKENSALO g 11.5.1951 Tohmajärvi = 15.10.2021 Joensuu Olen siirtynyt vain rauhaan lempeään, silti teidän olen, lähellenne jään. Torstaina: Max, Tenho, Jousia, ort. Nightwish -story, Kitee tourist information: avoinna joka päivä 10.00–17.00. Värtsilän lähetyksen päiväkahvit klo 13.30, Honkonen. Jos haluat syntymäpäivähaastattelun, niin otathan jutun tekoa varten yhteyttä toimitukseemme puh. Kiteen kirjasto 160 vuotta -juhlanäyttely pääkirjastolla loka-marraskuun ajan. Lämmin kiitos osanotosta. Naisten kutsut srktalon kahviossa klo 13, aiheena ”Kirje tai kortti, joka on merkinnyt minulle paljon”, Kotro. ongintaa, lasten pöytä Marttojen toimesta, ”hiljainen huone” ja tietysti leikkiä! Tervetuloa mukaan! Su 21.11. Hyväät talvipäivän jatkoa! PÄIVÄN SANA Minä odotan Herraa kuin vartijat aamua, hartaammin kuin vartijat aamua. Kiitos myös kaikille meitä muistaneille. Kemien lähetyspiiri Kari Valkeapäällä klo 14. Nykyinen puheenjohtaja Ari Hänninen Kiteeltä on johtanut yhteistyöryhmää vuodesta 2017. Jumalanpalvelus srk-talossa klo 10, Lappalainen, Kivivuori. Kaiuttarien kuoroharjoitus srk-talolla klo 17– 18.30. 2021 klo 18.30 Kiteesali. Sovintolan Lintuviikot 13.11.202122.12.2021, Sovintola, Pyhäjärventie 8. Yrittäjien asemaan ja yrittäjyyden tukemiseen kunnassa toivotaan parannuksia. Palkinnot jakoi Eija Tiittanen ja Alvi Mujunen. Kuvasi kultaisen suljemme kätköihin sydämen. Ps. l. ... NIMIPÄIVÄT Tiistaina: Aarne, Aarno, Aarni, ort. Vaikk´ sydämes kultainen väsyi pois, emme hyvyyttäs, lämpöäs unohtaa voi. Tulossa: Su 5.12. Avoinna lauantaisin klo 10 – 14, sunnuntaisin klo 12 – 15. Vaihdos Arlassa Keski-Karjalan lukioissa saadaan tänä syksynä lakittaa yhteensä kolme ylioppilasta: Kiteen lukiosta valmistui yksi ylioppilas: Johanna Kainulainen (kaksoistutkinto). Keski-Karjalan musiikkiopiston oppilaat esiintyvät. Esillä kirjaston historiaa ja nykypäivää vitriineissä, julisteina ja diaesityksenä. Siunattu läheisten saattelemana. Avoinna kirjaston aukioloaikoina. Grigori, Reijo, Reko, Riiko, Riku, Niko. 0400-967601, sähköposti tohmajarven.seurakunta@evl.fi Kuolleita: Milja Irene Koskensalo 70 v, Seppo Tapani Mielonen 66 v. Ti 23.11. l. Näyttelyitä, esityksiä, asiatietoa ja kulttuuria siivekkäistä. marraskuuta 2021 Aurinko nousi tänään klo 8.14 ja laskee klo 15.13
Nyt suunnittelutyö tehdään tietokoneella 3D-tekniikaa hyödyntäen. Parhaaksi kilpailutyöksi valittiin Karelia Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden Karelia-niminen työ, joka on Heli Rautiaisen, Nico Rädyn ja Pasi Muukkosen CLT-materiaalista suunnittelema siltaratkaisu. Puu on muotia nyt; sen kanssa on vain huomioitava suojaus ja kosteusvaihteluiden aiheuttama halkeilu, Tanskanen tuumaa. – Huoneisto on talossa, johon ei enää uusia asukkaita oteta, mutta jossa edelleen asutaan osittain. Kantavuudeltaan se on 80 tonnia, sillä Kurenkoskentiellä kulkee isoja puutavara-autoja kun takana on isot saloalueet, Tanskanen tietää. Jouko Tanskanen Lapsuuden silta sai suunnitelman ideakilpailussa Jouko Tanskasen ideoima Kerto-S -palkkiratkaisu sijoittui toiseksi yksityisteiden puusiltojen ideakilpailussa.. – Silta on normaalin yksityistien levyinen. – Suunnitteluun kului kuukauden verran aikaa. Ideointiin on nyt paremmin aikaa kuin yrittäjävuosina. Tanskasen aloittaessa suunnittelijana 70-luvun lopulla, ideat siirtyivät suunnitelmaksi tussilla ja paperilla. Palkintoperusteissa todetaan, että Tanskasen laatima Kerto-S -palkkiratkaisu toimisi yksityisteiden siltojen lisäksi myös kevyenliikenteen ja liikuntapaikkojen siltaratkaisuissa. Sittemmin Tanskanen on suunnitellut muun muassa LVL-rakenteilla kootun Savonlinnasalin ja Puupalkinnon saaneen Suomen luontokeskus Haltian Nuuksioon, joka on ensimmäisen Suomeen rakennettu suurempi CLT-kohde. Suunnitteilla on, että huoneistossa pidettäisiin jatkossa myös kerhotoimintaa esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin Rääkkylän osaston toimesta. – Kävijöitä on ollut tipoittain joka päivä, mutta enemmänkin porukkaa saisi käydä. Tiistai 16.11.2021 5 RÄÄKKYLÄ Päivi Lievonen Yksinäisyyden torjumiseen ja ikäihmisten ajatustenvaihtopaikaksi puuhatulla Senioripysäkillä vietettiin avoimien ovien päivää keskiviikkona. Ideakilpailun tuloksia työstetään ensi vuonna, mutta sillat eivät välttämättä tule niille paikoille, joihin ne on suunniteltu, joten Tanskasenkin luomus voi rakentua eri paikkaan kuin suunnitelmassa. Ainakin vuoden tai parin ajan kiinteistö pidetään vielä käytössä, rakennustarkasta Kalevi Harinen ennakoi. – Kisaan suunnittelemani kohteen paikka sijaitsee lapsuudenkotini naapurissa Valtimolla, joten paikka on hyvin tuttu. Maallikkotermein ilmaistuna CLT tarkoittaa massiivipuulevyrakentamista, jossa levyt koostuvat kerroksittain kohtisuoraan toisiinsa liimatuista massiivipuulevykerroksista. TANSKASEN puheessa vilisevät usein puurakentamiseen liittyvät CLT ja LVLtermit, sillä hän on yksi tekniikkaa Suomeen tuoneista suunnittelijoista. Kaikkiaan kisaan osallistui 11 suunnittelutyötä, ja valtakunnallisesta kisasta sekä voitto että kakkossija tulivat PohjoisKarjalaan. Tämä huoneisto on vielä sen verran hyväkuntoinen, joten se oli helppo luovuttaa senioripysäkin käyttöön. LVL valmistetaan liimaamalla sorvatuista, noin kolme millimetriä paksuista puuviiluista, joita käytetään erityisesti lujuutta vaativissa rakenteissa, kuten kantavissa palkeissa, pilareissa ja ristikoissa sekä lattiaja seinälevyinä. – Kun aloitin suunnittelijana, betoni ja teräs olivat muotia. SUOMEN metsäkeskuksen ja Suomen Tieyhdistyksen järjestämä yksityisteiden puusiltojen ideakilpailu järjestettiin osana Maaja metsätalousministeriön rahoittamaa Yksityisteiden Puuinfra –hanketta. Tunnen tämän Hiirenjoen yli menevän Kurenkoskentien sillan, sillä se on yksi kouluaikojeni kokoontumispaikoista, nykyisin Kesälahden PeräSalokylällä asuva Tanskanen kuvailee. Rääkkylän kirkonkylällä Kyläkujan rivitaloasunnossa kokoonnutaan maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. – Kävin 2000-luvun alussa Keski-Euroopassa tutustumassa tekniikkaan, ja ensimmäisten joukossa suunnittelimme liimatusta CLTlevystä. Kisajärjestäjien mukaan kilpailutöiden taso oli yllättävän korkea, sillä puusiltoihin liittyvää koulutusta tai yritystoimintaa on Suomessa vähän. Suunnittelualalla on nyt meneillään vastaava murros kuin 90-luvulla, jolloin tietokoneet tulivat, Tanskanen uumoilee. Puurakennesuunnitteluun erikoistuneen Insinööritoimisto Tanskanen oy -nimisen yrityksensä hän myi taannoin Ideastructura oy:lle, mutta Tanskanen on vielä parin vuoden ajan mukana toiminnassa konsulttina. Senioripysäkillä avoimet ovet Vs. Puun arvostus rakennusmateriaalina on Tanskasen mukaan nousussa. VAPAAEHTOISVOIMIN ylläpidettävä Senioripysäkki toimii kunnan kiinteistössä. Projektin yhtenä tavoitteena on edistää uusien siltaratkaisujen ja toimintamallien syntymistä puunkäytön lisäämiseksi yksityisteiden siltojen rakentamisessa ja kunnostamisessa. Harrastan mehiläistenhoitoa, ja suunnittelin alkuun neljännespallon muotoisen katoksen pesille. ” Ideat tulevat spontaanisti. Vastaavia ideakilpailuja on Tanskasen mukaan harvoin. Sain idean Liechtensteinin päiväkodista, jonka olin nähnyt, Tanskanen kertaa. Liimapuu tuli 70-luvulla ja pari vuosikymmentä sitten CLT-rakenteet. KESÄLAHTI Päivi Lievonen Lapsuuden mmaisemiin sijoittuva idea puusillan rakenteista toi Jouko Tanskaselle kakkossijan valtakunnallisessa yksityisteiden puusiltojen ideakilpailussa. Vieläkin tuntuu olevan epätietoisuutta paikan sijainnista, paikalla päivystävä Seija Silvennoinen tuumaa. – Vanhat mestarit haluavat yhä nähdä suunnitelmat paperilla, mutta 3D-malli riittää nuoremmille jo yksistään. kunnanjohtaja Yrjö Eronen toi senioripysäkille tuomisina kassillisen kahvipaketteja, jotka Marjukka Konttinen-Lappalainen vastaanotti. Ideat tulevat spontaanisti, mutta niille kaikille on yhteistä, että työmäärä on isompi kuin ennalta osaa arvata, Tanskanen tuumaa
Päätöksenteon avoimuudella syntyy luottamus, mikä helpottaa vuorovaikutusta, Löppönen kuvaa. Ihmiset menevät sinne, missä viihtyvät, mutta toisaalta osaaminen menee osaamisen luo. Tapahtuman tavoitteena on muun muassa muodostaa yhteinen näkemys siitä, mihin asioihin ja millä tavalla nuoret haluavat olla vaikuttamassa hyvinvointialueilla. Aujeszkyn tauti on pääasiallisesti sikojen sairaus, mutta voi tarttua myös muihin eläinlajeihin, kuten nautoihin, lampaisiin, kissoihin ja koiriin. – Osaajapula rajoittaa liiketoimintaa ja yritysten kasvua. Löppönen toivoo, että vuonna 2030 Tohmajärvi tarjoaa viihtyisää asumista kaiken ikäisille kuntalaisten määrän vähenemisestä huolimatta. 6 Tiistai 16.11.2021 TOHMAJÄRVI Mervi Venäläinen Kuntastrategiatyötä avattiin kuntalaisille kuntastrategiaillassa sivistyskeskus Ahjossa. Kiteellä todettu villisiasta Aujeszkyn taudin vasta-aineita Kuntalaisillassa pohdittiin tulevaisuuden kuntaa Aujeszkyn tauti leviää kosketustartuntana siasta toiseen, ja se voi tarttua myös nautoihin, lampaisiin ja koiriin. Mahdollisuuksia on paljon sillä sijaitsemme ihanteellisesti valtateiden varrella. Virus leviää myös epäsuorasti rehujen ja tarvikkeiden välillä. Kuolleena löydetystä tai sairaasta villisiasta sekä kolarissa olleesta villisiasta on ilmoitettava viipymättä paikalliselle kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille. Työttömiä on maakunnassa yli 9 000, ja silti osaajatarve on akuutti ja pysyvä, Toivanen totesi. Lisäksi hänen ”Mahdollisuuksien Tohmajärvi” -listalleen pääsivät luonnon tarjoamat matkailumahdollisuudet, hyvä saavutettavuus ja asuminen sekä Tikkalan alue. Suomessa luonnonvaraisella villisialla on todettu Aujeszkyn taudin vasta-aineita edellisen kerran vuosina 2019 ja 1980. Uskon, että kymmenen vuoden kuluttua käytössä on sellaista tekniikkaa, että tuulipuiston rakentaminen on mahdollista myös rajan läheisyyteen. Metsästysseurojen on mahdollista saada myös toiminta-avustusta villisikapyyntiin Suomen sikayrittäjien yhdistykseltä näytteiden lähettämisen jälkeen. Nyt tarvitaan rohkeutta avata uusia uria, eikä jättää osaamista vakan alle, Toivanen evästää. Muut eläinlajit kuin siat eivät levitä tautia, mutta niillä virustartunta johtaa lähes aina kuolemaan. Hän korostaa asumisviihtyvyyden merkitystä, ja toi esille koko Pohjois-Karjalaa vaivaavan osaajapulan. – Tuulivoimapuistohanke on nyt jäissä, koska olemme niin lähellä valtakunnan rajaa. Loppujen lopuksi kunnan houkuttelevuuteen vaikuttaa paljon ihmiset. Tutkimuksiin ilmoitetuista villisioista maksetaan palkkio, ja korkein summa eli sata euroa maksetaan kuolleina löydetyistä, sairaista tai kolarissa olleista villisioista. Taudin aiheuttaa herpesvirus. Illan avasi kunnassa vierailulla ollut Pohjois-Karjalan Kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Toivanen, joka sai päivän aikana läpivalaisun kunnan yrityskenttään sekä Niiralan rajanylityspaikkaan. Maakunnalliset nuorisovaltuustot kokoontuvat Joensuussa Illan aikana kuultiin myös kuntalaisten ja valtuutettujen ajatuksia. Tohmajärveltä pendelöidään paljon Kiteelle ja Joensuuhun, joten Tohmajärven on ennen kaikkea panostettava asumisviihtyvyyteen. Tarkat toimintaohjeet näytteiden lähettämiseen on luettavissa Ruokaviraston sivuilta. Mikko Löppösen mukaan kuntastrategialla on merkittävä tehtävä päätöksenteon ja päivittäisen toiminnan ohjaamisessa. Tapahtuman teemana on maakunnallisten nuorisovaltuustojen toiminta tulevien hyvinvointialueiden alaisuudessa. kunnanjohtaja Mikko Löppönen nosti puheenvuorossaan Niiralan alueen kehittämisen yhdeksi tärkeimmistä kärkihankkeista. Jo nyt useat yritykset rekrytoivat, ja aikovat jatkossakin rekrytoida maahanmuuttajia. Toimenpiteitä on nyt tehty, ja yhteistyö yrittäjäjärjestön kanssa on tiivistynyt, Löppönen sanoo. Luonnonvaraisissa villisioissa todettu tapaus ei vaikuta Suomen viralliseen asemaan Aujeszkyn taudista vapaana maana. Ihmisiin sairaus ei tartu. – Ihmiset eivät välttämättä muuta nykyään työn perässä, vaan ympäristön perässä. Tapahtumaan on kutsuttu kolme nuorta ja heidän ohjaajansa jokaisesta Suomen maakunnallisesta nuorisovaltuustosta tai niiden perustamista valmistelevasta ryhmästä. – Toimintavarmat tietoliikenneyhteydet ja käyttöjärjestelmät ovat ensisijaisen tärkeät. – Asuntotarjontaa on syytä kriittisesti tarkastella, sillä tämän hetkinen tarjonta ei välttämättä vastaa kysyntään. MAHKU21:n järjestelyistä vastaa Pohjois-Karjalan maakunnallisen nuorisovaltuuston jäsenet maakuntaliiton tuella. Viimeisin tapaus kolme vuotta sitten syksyllä todettiin itärajan tuntumassa Tohmajärvellä Niiralassa. Hänen mukaansa Niiralan alueen kehittäminen tuo mahdollisuuksia koko maakunnan alueelle. On pohdittava, millä toimilla houkuttelemme maahanmuuttajia näihin tehtäviin. Yhtä lailla strategiatyö pohjautuu keskusteluihin, hiljaisten signaalien tulkintaan sekä tutkimuksiin ja ennusteisiin. TOIVANEN kertoo, että erityisesti pulaa osaajista on tekniikan, kaupan ja hallinnon alalla, oikeustieteissä, tietojenkäsittelyssä ja tietoliikenteen erityistehtävissä. KITEE Päivi Lievonen Kiteellä lokakuun puolivälissä kaadetussa aikuisen luonnonvaraisen villisian näytteessä on todettu Aujeszkyn taudin vasta-aineita. – Tikkalassa on koulu ja uusi päiväkoti, myös liikuntamahdollisuuksiin on panostettu. Tauti voi levitä sairastuneen villisian ruhonosien ja elimien välityksellä esimerkiksi koiriin, joten kypsentämättömiä ruhonosia ei tule syöttää lemmikeille. Joensuun läheisyys on työpaikkojen näkökulmasta merkittävä asia. Kuvituskuvan villisiat eivät liity tautitapauksiin.. SIOILLA Aujeszkyn taudin oireina voi esiintyä muun muassa korkeaa kuumetta, heikkoutta, ruokahaluttomuutta, hengitystieoireita, abortteja, keskushermostooireita sekä korkeaa kuolleisuutta erityisesti pikkuporsaissa, mutta virustartunta voi myös esiintyä täysin oireettomana ja se jää elimistöön pysyvästi. – Kuntalaiset, päättäjät ja viranhaltijat ovat kunnan tärkeimmät markkinoijat, Löppönen toteaa. Teollisuuteen panostaminen ja Niiralan rajanylityspaikan tärkeys eivät jääneet Toivasen puheenvuorossa huomiotta. MYÖS vs. KUNNAN strategiatyön pohjana hyödynnetään muun muassa kuntalaisille ja sidosryhmille osoitettujen kyselyjen tuloksia, joita esitteli kehittämispäällikkö Anne Hyttinen. Digitaalisuus ja tekoäly valtaavat Toivasen mukaan alaa toimialasta riippumatta. – Viime kädessä organisaation on mietittävä asioita loppukäyttäjien, eli kuntalaisten, näkökulmasta. Suomessa on ollut vuodesta 2018 alkaen tarkkaan määrätieltyä sikojen ulkonapito afrikkalaisen sikaruton vastaisena toimena, sillä myös se sairaus voi levitä Aujeszkyn taudin tapaan kosketustartuntana siasta toiseen. TULEVAISUUDEN näkymiä Löppönen visioi vuoteen 2030, jolloin hän näkee Tohmajärven itsenäisenä, vakavaraisena kuntana. Matti Ikonen ja Tommi Pesonen (kuvassa etualalla) pohtivat muun muassa tietoliikenneyhteyksien merkitystä, tuulivoimaa, työvoiman saatavuutta ja harvaan asutun alueen tukien valumista maakuntakeskukseen. – Yritysbarometrin tulokset olivat pari vuotta sitten kunnan osalta erittäin huonot. TOIVANEN ihasteli Tohmajärven vaaramaisemia, harrastusmahdollisuuksia ja uutta sivistyskeskusta kouluineen. – Niiralassa on tapahtunut paljon hyviä asioita, mutta paljon on vielä kehitettävääkin. – Pohjois-Karjalalla on merkittävä rooli logistisena solmukohtana. Pohjois-Karjalan Kauppakamarin toimitusjohtajana syyskuussa aloittanut Antti Toivanen piti illan avauspuheenvuoron. – Oppisopimuskoulutusta käytetään paljon osaajien kouluttamiseen, ja yhteistyössä oppilaitosten kanssa kehitetään koulutustarjontaa jatkuvasti, Toivanen toteaa. Avoimena oleviin virkoihin ja toimiin ei ole hakijoita. Palvelujen suhteen tuli tehdä lobbaustyötä PKO:n suuntaan, Löppönen väläytti. Ruokavirasto toivoo edelleen villisikanäytteitä lähetettävän myös jatkossa. Suomi on virallisesti vapaa Aujeszkyn taudista eikä tautia ole Suomessa koskaan todettu tuotantosioilla. Idea tapahtumaan tuli nuorilta itseltään. Maakunnan yrityksillä on paljon osaamista ja oikea asenne. Hän visioi Tohmajärven yrittäjäystävällisenä ja ketterästi yritysten tarpeisiin vastaavana kuntana, jonne on helppo tulla ja tuoda vaikka yritystoiminta mukanaan. Kari Sarkkinen Maakunnallisten nuorisovaltuustojen tulevaisuuden toimintaa pohditaan Joensuun Tiedepuistolla 26.–27.11.2021 järjestettävässä MAHKU21-tapahtumassa. Aktiivinen vuorovaikutus on tärkeää
– Suomella pitää olla rohkeus jatkossakin puolustaa metsien pysymistä kansallisessa päätöksenteossa. Heinäluoman mukaan pääministeri Sanna Marin on tuonut metsäsioissa Suomen käsitykset vahvasti esille myös EU-komission suuntaan. – Meille raja on enemmän yhteistyön mahdollisuus kuin se olisi uhka. – Meillä on kyky puhua naapurimme kanssa ja ratkoa ongelmia ja kyllä venäläiset ovat oppineet historiallisesti kunnioittamaan suomalaisia. Työväentalot ovat tänä päivänä sekä aateja kulttuurihistoriallisia muistomerkkejä että edelleen myös monipuolisen ja aktiivisen toiminnan monitoimitaloja. Hän peilasi Valko-Venäjän ja Puolan rajan katastrofaalista tilannetta, ja näki rajan vaikutukset Suomessa täysin erilaisina. Marin muistutti tammikuussa pidettävistä ensimmäisistä aluevaaleista. Tiistai 16.11.2021 7 TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Vuonna 1921 rakennetun Tohmajärven työväentalon satavuotisjuhlia vietettiin viime lauantaina. TYÖVÄENTALON juhlaa väritti myös kaksi palkitsemista. Mitäs me onnelliset naurahtivat demarinaisten kunniajäsenenä kukitettu Marja Sormunen ja Matti ja Liisa yhdistyspuurtajapalkinnolla palkittu Pauli Hakkarainen.. Tohmajärven työväentalo sata vuotta kansalaisten kohtaamispaikkana Malja satavuotiaalle Pauli Hakkarainen, kansanedustaja Seppo Eskelinen ja europarlamentaarikko Eero Heinäluoma kilistelevät. Se on demokratiaa. Suomi on EU:n metsävaltaisin maa ja metsien hyvä hoito ilman eurooppalaista byrokratiaa on etumme. – Että erimieliset ja eripuraiset ihmiset voivat istua samaan pöytään ajamaan yhdessä kansakunnan etua toisiaan ampumatta. Hän huomioi myös työttömyyden ja kysyi, miten osataan kouluttaa ihmiset oikeisiin tehtäviin. Pohjoisten metsämaiden Suomen ja Ruotsin pääministereiden yhteisesiintymiset ovat olleet tässä asiassa enemmän kuin tarpeellisia. Työväentalojen monipuolinen käyttö on Heinäluoman mukaan nykyaikaa. Juhlan musiikillisesta annista pitivät huolen KeskiKarjalan musiikkiopiston poikaduo SevAnssi ja hanuristi Kuisma Lipponen. – Työväentalonne on tärkeä paikka työväenliikkeelle. JUHLAPUHEEN pitänyt europarlamentaarikko Eero Heinäluoma muistutti työväentalojen merkityksestä kansalaisten kohtaamispaikkana ja monitoimitaloina. PUHEENSA ajankohtaiskatsauksessa Heinäluoma toi esille Suomen talouden nousua pandemian ajasta. – Ensimmäistä kertaa olen valmis miettimään myös työperäisen maahanmuuton teemaa. – Tärkeintä on, että ne työpaikat, jotka avautuvat, löytävät tekijänsä, sillä vain työnteon kautta syntyy hyvinvointia, Heinäluoma painotti. – Työväentaloperinne on osa suomalaista työväenliikkeen perintöä, jota meidän on vaalittava huolella. – Ensimmäiset aluevaltuustot tekevät hyvinvointialueiden kehityksen kannalta tärkeitä päätöksiä, jotka koskettavat jokaisen meidän arkea ja hyvinvointia. Vuosittain myönnettävä Savo-Karjalan Sosialidemokraattien naispiirin Matti ja Liisa yhdistyspuurtajapalkinto ojennettiin tänä vuonna Pauli Hakkaraiselle. Samalla muisteltiin 115 vuotta vanhan Tohmajärven työväenyhdistyksen historiaa. Omien nuoruudessa saamiensa työväentalon diskoiltamuistojen lisäksi Löppönen totesi, että ollut hieno seurata, että talon toiminta on nykyäänkin vireää. Heinäluoma näkee, että työväentalojen rakentaminen, kunnostaminen ja ylläpitäminen on hyvin suomalainen, tai ainakin pohjoismainen, ilmiö. – Tämä muuttaa näkökulmaa. – Kun selailee tämän päivän tohmajärveläisiä nettipalstoja ja paikallisia lehtiä, törmää tämän tästä erilaisiin harrastustilaisuuksiin ja kokoontumisiin, jotka järjestetään Tohmajärven Kemien työväentalolla, totesi Heinäluoma. Nykyinen työväentalo on yhdistykselle jo kolmas. Me sosialidemokraatit haluamme kehittää ja puolustaa laadukkaita sosiaalija terveydenhuollon palveluita, Marin puhui. Se luo tilan pohtia politiikkaa, edistää sosialidemokratiaa ja se on mahdollistanut koulutustoimintaa ja kulttuurikokemukset. Löppönen korosti yhdistystoiminnan tärkeyttä valmisteilla olevan kuntastrategian kannalta. Tavatessaan lauantaina paikallisia vaikuttajia, Heinäluoma kertoo olleensa Pohjois-Karjalassa ensimmäistä kertaa tilaisuudessa, jossa päällimmäiseksi kysymykseksi nousi työvoimapula. – Suomelle tämä on erityisen merkittävä asia, onhan kolme neljäsosaa maapintaalastamme metsiä. – Täältä lähtee terveisinä se, että meidän on pidettävä huolta Pohjois-Karjalan hyvistä koulutuspaikoista. kunnanjohtaja Mikko Löppönen ja Tohmajärven seurakunnan kirkkoherra, rovasti Mikko Lappalainen. Kaikki yhteisöt joutuvat miettimään, miten me tehdään paremmin, että nuoret ovat kiinnostuneita tulemaan meille töihin. TERVEHDYKSENSÄ työväentalon juhlaan toivat myös Tohmajärven vs. Tähän asti varovaisesti työperäiseen maahanmuuttoon suhtautunut Heinäluoma sanoo nyt, että koulutusta on tehtävä myös maahanmuuttajille soveltuvaksi. Mutta tämä ei poista vastuuta suomalaisten työllistämisestä, Heinäluoma puhui. Mikko Lappalainen linkitti tervehdyksensä kansalaissodan ja toisen maailmansodan tapahtumista näkökulmiin suomalaisesta demokratiasta. – Samassa mitassa vastaavia työväenliikkeen omia kokoontumispaikkoja ei muualla Euroopassa löydy. Työväenyhdistyksen toiminnan merkityksen Löppönen näki historiallisesti työväen yhteistyön edistäjänä olosuhteiden parantajana ja sivistyksen levittäjänä. Tässä tavoitteessa kaivataan laajaa yhteistä rintamaa niin puolueiden kesken kuin laajemminkin metsäalan toimijoiden kanssa, Heinäluoma puhui. VIERAILUNSA yhteydessä Eero Heinäluomalla oli tilaisuus tutustua myös raja-alueen yhteistyöhön Tohmajärvellä. Sosialidemokraattisten naisten liittokokous myöntämä naisliiton kunniajäsenyys ojennettiin Marja Sormuselle. PUOLUEEN puheenjohtaja Sanna Marin kiitti videotervehdyksessään Tohmajärven työväenyhdistystä. EERO Heinäluoma on pannut merkille, että viime viikkoina kansalaisia on huolettanut Suomen metsien kohtalo. Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma tarttui juhlapuheessaan monipuolisesti myös ajankohtaisiin aiheisiin. – Annetaan EU:n kanssa yhdessä kaikki tuki Puolalle ja Liettualle, mutta ei Suomessa panikoiduta niin, että laitetaan rahaa 1 300 kilometrin aidan rakentamiseen, Heinäluoma painotti viitaten poliitikkojen puheisiin rajan aitaamisesta
Viikon tavoitteena on oppia ymmärtämään päätettyä aihetta, ja tutkia sitä itsenäisesti pienissä ryhmissä. 8 Tiistai 16.11.2021 MOK-viikko huipentui koulun lemmikkipäivään TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Tikkalan koulun pihalla ja vähän sisätiloissakin kuljeskeli lauantaiaamupäivällä koulun oppilaita huoltajineen, osalla lemmikit mukanaan. Luostarinen kiitti kuvataiteilija Kaisa Jussilaa, jolta oppilaat saivat arvokasta tukea pienoismallien rakentamiseen. – Oppilaiden piti hakea pohjatietoa ja rakentaa kyseisen eläimen kanalta paras koti. Pohjois-Karjalassa joka päivä. Se on vahva ja puhutteleva esitys suuren menetyksen kokeneesta Santeri-pojasta. Esityksen kesto on 45 minuuttia. Tikkalan koulussa MOKviikko päätettiin pitää eläintenviikko -teemalla. Kari Sarkkinen Liperiläisen näyttämötaiteilija Timoi Munnen käsikirjoittama ja ohjaama Unis da mierol (Unissa ja vierailla mailla) nähdään karjalan kielen viikolla 22-28.11. Karjalaisten oli aloitettava uusi elämä, uusilla elinpaikoilla, uusissa olosuhteissa. – Ne on samanlaisia kuin ihmisetkin paitsi eri muodossa. Ronja Keinäsen akaattikotilo ojenteli sarviaan. Talvella heidät siirrettiin Petroskoin lähelle Interposolkan leirille siviilisotavangeiksi. Unis da mierol on ainutlaatuinen, ensimmäinen Suomessa tehty karjalankielinen teatterimonologi. Kiteesalissa esitys on perjantaina 26.11. Se on ollut myös minulle tunteita herättävää. Vaikeuksista huolimatta hän kantaa sisällään uskon siementä, joka kantaa läpi vastoinkäymisten. Välillä pelattiin päivän aiheeseen liittyvää Kahoot-videopeliä. Moni sai käydä tarjoamassa heiniä Ossi Huovisen suomenhevoselle Taaville. Lisäksi tämän kodin rakentamiseen piti käyttää kierrätettäviä materiaaleja. Oli koiria, kissa, kana, hevonen ja akaattikotilokin nähtiin. Heidän mielestään on erittäin hyvä, että tämäntyyppisiä teemapäiviä järjestetään. VUONNA 1939 talvisodan alkaessa Suojärven Hyrsylänmutkan asukkaat jäivät Neuvostoliiton hyökkäyksen myötä puna-armeijan miehittämiksi. Tiina Peltonen ja Tero Humaloja olivat liikkeellä suomenajokoira Hellän kanssa. UUTEEN opetussuunnitelmaan sisältyvä monialaisen oppimiskokonaisuuden MOK-viikko, eli tuttavallisemmin projektioppimisviikko, on viikko, jolloin oppilaat opiskelevat laajaalaisesti jotakin tiettyä aihetta. Palaute on kuitenkin ollut sellaista, että voimakkaiden tunteiden avulla esitys hoivaa ja lääkitsee. Ryhmät rakensivat tietojensa pohjalta eläinkotien pienoismallit, jotka olivat esillä koulun liikuntasalissa. Ulkona grillissä paistui vanhempaintoimikunnan makkarat ja arpajaiset toivat iloa voittajille. Sen, minkä se rikkoo, se myös eheyttää, Timoi Munne toteaa. – Mukava, kun saa olla lemmikkinsä kanssa koulussa, Jimi kommentoi päiväänsä. RÄÄKKYLÄ Päivi Lievonen Rasivaarassa murtauduttiin lauantaina aamuneljän jälkeen kiinteistöön, jossa toimii rautakauppa ja leipomo. Oma kieli, usko, elämäntapa ja identiteetti joutuivat koetukselle. Monologi perustuu historiallisiin tositapahtumiin. Nyt oli ihan oman perheen pienen Veeran vuoro antaa heiniä. Toisesta liiketilasta ei oltu anastettu mitään. – Teimme kymmenen ryhmää, joissa oli oppilaita jokaiselta luokka-asteelta, koulunjohtaja Matti Luostarinen esitteli. RYHMIEN tehtävänä oli rakentaa pienoismalli eläimen unelmien kodista. Ymmärrän vastuuni, kun liikuttelen herkkiä tunteita. Unis da mierol karjalaispojan kasvukertomus Timoi Munnen Unis da mierol -monologi kiertää Pohjois-Karjalaa karjalan kielen viikolla, ja saapuu myös Kiteelle. Vuoden 1944 jälkeen Hyrsylään ei enää ollut asiaa. Mahdollisia havaintoja varkauksiin liittyen pyydetään ilmoittamaan sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi, tai soittaen arkipäivisin poliisin vihjepuhelimeen 0295 415 232 tai poliisipäivystykseen 0295 415 320. Veikka Kulppi esitteli maatiaiskana Augustiinaa ja Jimi Pulkkinen chihuahua Jekkua. Rauhan tultua he joutuvat odottamaan vielä toukokuun lopulle ennen kuin heidät palautettiin Suomeen. Karjalan kielestä huolimatta esitys on myös suomenkielisille täysin ymmärrettävissä. Viikon opeista Jimi nosti esiin ajatuksen, että eläimiä pitää kunnioittaa. Murto kahden yrityksen tiloihin Rääkkylässä. – Monilla katsojilla tunteet ovat nousseet vahvasti pintaan. KODIN ja koulun päivän aikana oppilaat ratkoivat luokassa myrkyllisiin eläimiin liittyviä tehtäviä. VEIKKA Kulppi esitteli maatiaiskana Augustiinaa ja Jimi Pulkkinen chihuahua Jekkua. Yhdessä luokassa pyörivät kaikkien nähtävillä koululla viikon aikana nauhoitetut talent-videot. LOKAKUUN alussa ensiiltansa saanut Unis da mierol on saanut kiittävän ja tunteikkaan vastaanoton. Lisäksi se esitetään vielä talvisodan alkamispäivänä ja itsenäisyyspäivän tienoilla sekä vähän siellä täällä. Toisesta liiketilasta oli viety metallinen säilytysrasia, jossa oli yrityksen pohjakassassa pienehkö summa käteistä rahaa
6.53 Pikin eläimet 7.00 Näin tehdään 7.04 Isot koneet 7.11 Enni ja Roi 7.23 Pikku Kakkosen posti 7.29 Jos annat hiirelle keksin 7.42 Milli ja Molli 8.06 Anton Siilinen ratkaisee 8.21 Galaxi 8.22 Jenni 8.50 Jumppahetki: Venyttely ja rentoutus 9.00 Casualty 9.40 McLeodin tyttäret 10.25 Uusi Päivä 10.52 Uusi Päivä 11.19 Uusi Päivä 12.00 Rallin MM, Monza, EK 4 13.00 Tanskalainen maajussi 13.30 Sukellusvene: Elämää syvyyksissä 14.15 Unelmakoti 15.15 Modernit miehet 15.40 White Wall 16.30 Kandit 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Mäkihypyn MC, miehet HS134 karsinta 19.10 Trampoliinin MM, joukkuekilpailut 20.00 Norsuperheen matkassa 21.00 Sohvaperunat 21.50 Rallin MM, Monza, huippuhetket 22.20 Modernit miehet 22.40 Hevi reissu 0.10 Jackie Malton: Rikollisen jäljillä MTV3 6.15 Aamusää 6.25 Uutisaamu 7.00 Uutisaamu 8.00 Uutisaamu 9.10 Uutisaamu 9.30 Emmerdale 10.00 Kauniit ja rohkeat 10.30 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 12.00 Valitut Palat Collection 12.15 Pilanpäiten 12.30 Suomalainen menestysresepti 13.30 Aarrepaja 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Lauma 16.00 Salatut elämät 16.30 Kauniit ja rohkeat 16.55 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen erikoishaastattelu 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Elokuva: Maria Wern: Väärä oikeus 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Cartels 0.50 Rikospaikka 1.35 Bull 2.30 Fort Boyard Suomi 3.55 Neljän tähden illallinen 4.25 Neljän tähden illallinen 4.55 Kenen kotona. 6.52 Pikkurilli 6.58 Nalle 7.07 Anniina Ballerina 7.35 Mauno 7.48 Uula ja Kuu 8.00 Apina Apunen, asentaja-apina 8.05 Petteri Kaniini 8.21 Galaxi 8.22 Late Lammas 8.29 Tero hoitaa 8.41 Otso ja sopulit 8.50 Jumppahetki: Voimaa reisiin 9.00 Casualty 9.40 McLeodin tyttäret 10.25 Uusi Päivä 10.55 Kummeli 11.25 Peltsin toinen luonto 11.55 Jäämeri 30 päivässä 12.40 Tanskalainen maajussi 13.10 Hairy Bikers Route 66 14.10 Unelmakoti 15.15 Modernit miehet 15.40 White Wall 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jäämeri 30 päivässä 18.45 Peltsin toinen luonto 19.15 White Wall 20.00 Sukellusvene: Elämää syvyyksissä 20.45 Palju vei saunakansan sydämen 21.00 Rallin MM, Monza, ennakkotunnellmia 21.30 Mustavalkoinen kuolema 22.25 Modernit miehet 22.45 Massi 23.30 Reggie Yates maailmalla MTV3 6.15 Aamusää 6.25 Uutisaamu 7.00 Uutisaamu 8.00 Uutisaamu 9.10 Uutisaamu 9.30 Emmerdale 10.00 Kauniit ja rohkeat 10.30 Neljän tähden illallinen 12.00 Valitut Palat Collection 12.15 Pilanpäiten 12.30 Suomalainen menestysresepti 13.30 Maajussille morsian – mitä heille kuuluu nyt. 7.38 Pii ja Poju 7.50 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 8.17 Galaxi 8.18 Pok ja Mok 8.24 Aika härdelli! 8.36 Hirveä Henri 8.50 Jumppahetki: Kehonhallinta 9.00 Casualty 9.40 McLeodin tyttäret 10.25 Uusi Päivä 10.55 Kummeli 11.25 LAKEUSlife 11.55 Jäämeri 30 päivässä 12.40 Tanskalainen maajussi 13.10 Suuri ompelukisa 14.10 Unelmakoti 15.15 Modernit miehet 15.40 Kansan mies 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jäämeri 30 päivässä 18.45 Superkoirani 19.15 White Wall 20.00 Hairy Bikers Route 66 21.00 Ilonen talo 21.55 Modernit miehet 22.15 Topi – Nuoren miehen elämää 22.40 Das Boot – Sukellusvene U-612 23.35 Skeittilehti Big Brotherin tarina MTV3 6.15 Aamusää 6.25 Uutisaamu 7.00 Uutisaamu 8.00 Uutisaamu 9.10 Uutisaamu 9.30 Emmerdale 10.00 Kauniit ja rohkeat 10.30 Neljän tähden illallinen 12.00 Valitut Palat Collection 12.15 Pilanpäiten 12.30 Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen 13.00 Masked Singer Suomi 14.00 Masked Singer Suomi – Maskin takana 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Suomen kaunein koti 16.00 Salatut elämät 16.30 Kauniit ja rohkeat 16.55 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen erikoishaastattelu 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Olet mitä syöt 21.00 Lauma 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.20 Karkurit 0.20 Suomen kaunein koti 1.15 Ensitreffit alttarilla 2.10 Kaunis elämä 3.05 Kenen kotona. Tiistai 16.11.2021 9 Lehdestä riippumattomista syistä televisio-ohjelmiin voi tulla muutoksia. Tiistai 16.11. 18.00 Tankkaustarinat 18.30 Tankkaustarinat 19.00 Tankkaustarinat 19.30 Tankkaustarinat 20.00 Vain elämää 22.10 Keno ja Synttärit 22.15 Big Brother Suomi 23.45 Elokuva: 8-pallo 2.00 Elokuva: High-Rise 4.25 Astral-TV Yle Teema & Fem 8.35 YLE FEM 8.35 Elämää Grönlannin syrjäkylässä 9.05 Närbild 9.30 Superkoirani 10.00 Dok: Tulkoon sota ja veriset vaatteet 11.00 Kauppakaupunkien aarteita 12.00 YLE TEEMA 12.00 Pariisi juhlii 2019 13.45 Eatnameamet – Hiljainen taistelumme 15.00 Rantahotelli 16.00 Milanon naisten paratiisi 16.40 Matematiikan taikaa 16.55 ”You talkin’ to me?” 17.05 Uusi Kino: Kuiskaaja 17.25 YLE FEM 17.25 Camilla Plumin joulu 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Superapulaiset 18.30 Unelmien talo 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.59 YLE TEEMA 19.59 Teeman elokuvafestivaali esittää 20.00 Istanbulin koirat 21.10 In the Mood for Wong Kar-wai 21.12 Feminismin seuraukset 21.21 Korpraali McB 23.02 ”You talkin’ to me?” 23.08 Noidantappajat 0.32 Teeman elokuvafestivaali 10 vuotta Yle TV1 5.55 Kulttuuricocktail Live 6.25 Ylen aamu 9.30 Puoli seitsemän 10.00 Murha paratiisissa 10.52 Yle Uutiset Uusimaa 11.00 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.08 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.16 Yle Uutiset Häme 11.24 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.32 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.40 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.48 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.56 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.04 Yle Uutiset Lappi 12.12 Yle Oddasat 12.17 Oddasat 12.30 Grantchester 13.20 Villin Pohjolan kulta 14.45 Itse valtiaat 15.00 A-studio 15.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.45 Yle Oddasat 15.50 Novosti Yle 15.55 Yle Uutiset viittomakielellä 16.00 Eduskunnan kyselytunti 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Grantchester 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Politiikka-Suomi: Kohut ja selkkaukset 20.00 Metsien kätkemä – Australia 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-Talk 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Ulkolinja: Modin Intia, maailmanmahti 22.55 Oddasat 23.10 Savuava ase 0.00 Puoli seitsemän Yle TV2 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 18.11. Nelonen 5.00 Astral-TV 6.00 Halinallet: Tervetuloa Halimaahan 6.20 Bing 6.30 Rusty Rivets 6.55 Pyjamasankarit 7.20 K3 7.35 Sunny Bunnies 7.40 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä 7.55 LEGO Ninjago 8.10 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu 8.35 Pac-Manin aavemaiset seikkailut 9.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta 10.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.55 Valitut Palat Collection 13.55 Hauskat kotivideot 10 vuotta 14.55 Remppa vai muutto Vancouver 15.55 Laiva 16.25 Laiva 16.55 Onnenarpa 17.00 Haluatko miljonääriksi. Perjantai 19.11. perjantai 19.11.2021 Yle TV1 5.55 Akuutti: Sähköhoito ja ketamiini masennuksen hoidossa 6.25 Ylen aamu 9.30 Puoli seitsemän 10.00 Murha paratiisissa 10.52 Yle Uutiset Uusimaa 11.00 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.05 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.15 Yle Uutiset Häme 11.20 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.30 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.40 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.45 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.55 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.00 Yle Uutiset Lappi 12.12 Yle Oddasat 12.16 Oddasat 12.30 Sysmäläinen 14.00 Aurora-tulevaisuustapahtuma tunturissa 16.00 A-Talk 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Grantchester 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Leonardo 20.00 Marja Sannikka 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai: Kun muisti pettää 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Majakkamurha 22.45 Viimeinen sana 23.00 Oddasat 23.15 Ilmiantaja 0.15 Puoli seitsemän Yle TV2 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 19.11. 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Ensitreffit alttarilla 16.00 Salatut elämät 16.30 Kauniit ja rohkeat 16.55 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen erikoishaastattelu 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Suurmestari 21.00 Aarrepaja 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Lauma 0.05 Aarrepaja 1.00 Teknavi 1.30 Perttu – tehtävä Kiinassa 2.25 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 3.25 Neljän tähden illallinen 3.55 Neljän tähden illallinen 4.25 Kenen kotona. 16.00 Salatut elämät 16.30 Kauniit ja rohkeat 16.55 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen erikoishaastattelu 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Suomen kaunein koti 21.00 Ensitreffit alttarilla 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen 23.05 Pitääkö olla huolissaan. 6.52 Pusse 7.04 Tilkkupeiton tarinoita 7.08 Henrietta 7.16 Ritari Mikke 7.29 Matikkalorut 7.32 Mitä ihmettä. Torstai 18.11. 18.00 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 18.30 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 19.00 Madventures Suomi 20.00 Me postilaiset 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Big Brother Suomi 22.30 Tulossa: Koskinen 22.35 4D: Tahdotko superspermaani. Lehti ei vastaa ohjelmamuutoksista. 23.40 Poliisit – kotihälytys 0.40 Stand Up! 1.40 Australian rajalla 2.15 Australian rajalla 2.45 Arman ja viimeinen ristiretki 3.45 Astral-TV Yle Teema & Fem 8.30 YLE FEM 8.30 Kesäjumppaa Sofian kanssa 8.50 Stephanin klassikot 9.50 Lippu rakkauteen 10.20 Ambulanssi apuun! 11.00 Strömsö 11.30 Dubain tanskalaiset naiset 12.00 YLE TEEMA 12.00 Yle Live: Beth Hart 13.30 Sisters with Transistors 15.00 Rantahotelli 16.00 Milanon naisten paratiisi 16.40 Matematiikan taikaa 16.55 Designkertomuksia 17.25 YLE FEM 17.25 Arkkitehtuurin vedenjakajat 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Skavlan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 YLE TEEMA 20.00 Teeman elokuvafestivaali esittää 20.01 ”You talkin’ to me?” 20.05 Nainen on aina nainen 21.25 Rouvan mielihalut 21.30 Burning 23.53 ”You talkin’ to me?” 23.59 Teeman elokuvafestivaali 10 vuotta Yle TV1 5.55 MOT 6.25 Ylen aamu 9.30 Puoli seitsemän 10.00 Murha paratiisissa 10.52 Yle Uutiset Uusimaa 11.00 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.08 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.16 Yle Uutiset Häme 11.24 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.32 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.40 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.48 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.56 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.04 Yle Uutiset Lappi 12.12 Yle Oddasat 12.16 Oddasat 12.30 Sydänlääkärin syöksykierre 13.20 Fennada-klassikot 14.45 Itse valtiaat 15.00 Ylen aamun parhaat 15.55 A-studio 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Grantchester 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Avaruuden Bermudan kolmio 20.00 Akuutti 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Perjantai-dokkari: Rakas, sairas Itämereni 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Syyttäjä 23.00 Oddasat 23.15 Kuningas Lear 1.10 Puoli seitsemän Yle TV2 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 16.11. Nelonen 5.00 Astral-TV 6.00 Halinallet: Tervetuloa Halimaahan 6.20 Bing 6.30 Rusty Rivets 6.55 Pyjamasankarit 7.20 K3 7.35 Sunny Bunnies 7.40 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä 7.55 LEGO Ninjago 8.10 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu 8.35 Pac-Manin aavemaiset seikkailut 9.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta 10.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.55 Valitut Palat Collection 13.55 Hauskat kotivideot 10 vuotta 14.55 Remppa vai muutto Vancouver 15.55 Laiva 16.25 Laiva 16.55 Onnenarpa 17.00 Haluatko miljonääriksi. 0.05 Masked Singer Suomi 1.00 Masked Singer Suomi – Maskin takana 1.30 Jahti 2.25 MasterChef 2020 3.20 MasterChef 2020 4.15 Olet mitä syöt Nelonen 5.00 Astral-TV 6.00 Halinallet: Tervetuloa Halimaahan 6.20 Bing 6.30 Rusty Rivets 6.55 Pyjamasankarit 7.20 K3 7.35 Sunny Bunnies 7.40 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä 7.55 LEGO Ninjago 8.10 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu 8.35 Pac-Manin aavemaiset seikkailut 9.00 Hauskat kotivideot – jouluspesiaali 10.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.55 Valitut Palat Collection 13.55 Hauskat kotivideot 10 vuotta 14.55 Toisenlaiset teiniädit 15.55 Laiva 16.25 Laiva 16.55 Onnenarpa 17.00 Me postilaiset 18.00 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 18.30 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 19.00 Madventures Suomi 20.00 Big Brother Suomi 21.30 Keno ja Synttärit 21.35 Jalkapallon MM-karsinta: Suomi – Ranska 23.45 Poliisit – kotihälytys 0.45 Burgerimies Suomessa 1.45 Australian rajalla 2.15 Australian rajalla 2.45 48 tuntia rikoksesta 3.45 Astral-TV Yle Teema & Fem 8.20 YLE FEM 8.20 Rentoudu Ulrikan seurassa 8.30 Elämää meren armoilla 9.10 Efter Nio 10.10 Taivaallista menoa: Tomas von Martens, etsijä 10.34 Lauman uusi jäsen 11.03 Närbild 11.28 Oppilaskunta 11.44 Oppilaskunta 12.00 YLE TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcántaran perhe 13.15 In the Mood for Wong Kar-wai 13.16 Ensimmäinen nainen: Alice Guy-Blaché 14.55 ”You talkin’ to me?” 15.00 Rantahotelli 16.00 Milanon naisten paratiisi 16.40 Matematiikan taikaa 16.55 Designkertomuksia 17.25 YLE FEM 17.25 Eve 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Lääkinnällinen huumetrippi 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 YLE TEEMA 20.00 Dos vidas – Kaksi elämää 21.00 Historia: Hitlerin aikakausi 21.50 Teeman elokuvafestivaali esittää 21.51 Teeman elokuvafestivaali 10 vuotta 21.55 Suspiria 0.25 Uusi Kino: Sorry not sorry 0.39 Uusi Kino: Yana. 18.00 Tankkaustarinat 18.30 Tankkaustarinat 19.00 Tankkaustarinat 19.30 Tankkaustarinat 20.00 Remppa vai muutto Suomi 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Big Brother Suomi 22.30 Tulossa: Koskinen 22.35 Remppa vai muutto Suomi 23.35 Poliisit – kotihälytys 0.35 48 tuntia rikoksesta 1.35 Australian rajalla 2.05 Australian rajalla 2.35 El Chapo 3.35 Astral-TV Yle Teema & Fem 8.20 YLE FEM 8.20 Lauman uusi jäsen 8.50 Arkkitehtuurin vedenjakajat 9.20 Kauppakaupunkien aarteita 10.20 Elämää meren armoilla 11.00 Efter Nio 12.00 YLE TEEMA 12.00 Ellan matkassa: Etelä-Italia 12.30 Teeman elokuvafestivaali 10 vuotta 12.35 Uusi Kino: Kuiskaaja 12.50 Dos vidas – Kaksi elämää 13.40 ”You talkin’ to me?” 13.45 Ikuisesti Moskova 14.00 Historia: Hitlerin aikakausi 15.00 Rantahotelli 16.00 Milanon naisten paratiisi 16.40 Matematiikan taikaa 16.55 ”You talkin’ to me?” 17.05 Radio Dolores 17.30 YLE FEM 17.30 Kummituskoulu Spooky’s 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Kokkielämää 19.15 Tämä tästä 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 YLE TEEMA 20.00 Teeman elokuvafestivaali esittää 20.01 Ilta Andrén kanssa 21.50 Takertuva nainen 21.55 ”You talkin’ to me?” 22.00 Tämä ei ole Berliini 23.50 Teeman elokuvafestivaali 10 vuotta Yle TV1 5.55 Eränkävijät 6.25 Ylen aamu 9.30 Puoli seitsemän 10.00 Murha paratiisissa 10.52 Yle Uutiset Uusimaa 11.00 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.08 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.16 Yle Uutiset Häme 11.24 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.32 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.40 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.48 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.56 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.04 Yle Uutiset Lappi 12.12 Yle Oddasat 12.17 Oddasat 12.30 Grantchester 13.18 Vihreä kulta 14.45 Itse valtiaat 15.00 Ylen aamun parhaat 15.40 A-studio viittomakielellä 16.10 MOT 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Grantchester 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Sodan lapset 20.00 Kulttuuricocktail Live 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Valkoinen raivo 23.10 Oddasat 23.25 Puoli seitsemän Yle TV2 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 17.11. 4.00 Vaimot vaihtoon USA 4.55 112 Nelonen 5.00 Astral-TV 6.00 Halinallet: Tervetuloa Halimaahan 6.20 Bing 6.30 Rusty Rivets 6.55 Pyjamasankarit 7.20 K3 7.35 Sunny Bunnies 7.40 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä 7.55 LEGO Ninjago 8.10 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu 8.35 Pac-Manin aavemaiset seikkailut 9.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta 10.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.55 Valitut Palat Collection 13.55 Hauskat kotivideot 10 vuotta 14.55 Toisenlaiset teiniädit 15.55 Laiva 16.25 Laiva 16.55 Onnenarpa 17.00 Haluatko miljonääriksi. Keskiviikko 17.11. TV-ohjelma tiistai 16.11. 6.53 Saara ja Sorsa 7.01 Killi ja Kiki 7.09 Hanna Ankka 7.21 Petran poppoo 7.32 Simo 7.39 Robottijunat 7.52 Askarrellaan 7.57 Musarullaa! 8.24 Galaxi 8.25 Tipu Touhukas 8.27 Eksynyt Ozissa 8.50 Jumppahetki: Vetreyttä selkään 9.00 Casualty 9.40 McLeodin tyttäret 10.25 Uusi Päivä 10.55 Kummeli 11.25 Alina idässä 11.55 Jäämeri 30 päivässä 12.40 Tanskalainen maajussi 13.20 Luontoretkellä 14.00 Unelmakoti 15.00 Modernit miehet 15.25 Ismo Alanko 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jäämeri 30 päivässä 18.45 Lauman uusi jäsen 19.15 Kansan mies 20.00 Suuri ompelukisa 21.00 Kyllä isä osaa 21.25 Kyllä isä osaa 22.00 Modernit miehet 22.20 LAKEUSlife 22.45 Mustavalkoinen kuolema 23.35 Robbie Coltrane: Ratkaisevat todisteet MTV3 6.15 Aamusää 6.25 Uutisaamu 7.00 Uutisaamu 8.00 Uutisaamu 9.10 Uutisaamu 9.30 Emmerdale 10.00 Kauniit ja rohkeat 10.30 Neljän tähden illallinen 12.00 Valitut Palat Collection 12.15 Pilanpäiten 12.30 Tanssii Tähtien Kanssa 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Maajussille morsian – mitä heille kuuluu nyt
Kymmenen peliminuutin jälkeen lukemat olivat 2-2, mutta seuraavan 20-minuuttisen PeTo vei puhtaasti 4-0. Viimeksi mitali tuli viime talven hallikisoissa. Alkuvaiheessa pikajuoksu ja pituushyppy tuntuivat mieluisimmilta lajeilta. Palkintokaapissa on kymmenen SMja puolenkymmentä Koululiikuntaliiton mitalia. Jääsusien osumista vastasivat Eemil Juvonen ja Teemu Holttinen. On paljon mahdollista, että hänet nähdään opintojen jälkeen yleisurheilukentällä valmennustehtävissä. Ennen opintojen aloittamista hän ehti hankkia myös arvokasta työkokemusta Rikosseuraamuslaitoksen palveluksessa. Tämän jälkeen kotijoukkue otti pelin ohjat haltuunsa ja piti ne loppuun asti. Kiekonheiton hän muistaa ottaneensa sivulajiksi 12-vuotiaana. Jääsusien maalilla pelasi tällä kertaa Jaakko Murtonen. Toive alkoi toteutua tänä syksynä, kun hän aloitti opinnot Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella. TULEVAISUUDEN suunnitelmista urheilijana Ville ei ole vielä lopullista päätöstä tehnyt. Johtoasemasta KiPa pääsi nauttimaan vain yhden kerran koko ottelun aikana ja siitäkin heti pelin alussa Jarno Kostamon laukoessa ottelun ensimmäisen osuman. Syyt ovat tiedossa. Tavoitteena pitää olla menestyminen, ei pelkkä osallistuminen osallistumisen vuoksi. Yleisurheilua hän ei ole kuitenkaan unohtanut. Eemil teki maalinsa Iiro Päivisen syötöstä. Muut tärkeät asiat ovat saaneet jokapäiväisessä elämässä enemmän paino-arvoa. Hän on vakuuttunut, että yleisurheilukentältä saaduista tiedoista, taidoista ja fyysisestä kunnosta on paljon hyötyä jokaiselle, lajista riippumatta. Kotijoukkueen tehomiehenä häärivät tutut kiekkomiehet Samu Pitkänen, Sami Eklund, Sami Puruskainen ja Teemu Lahtinen. Syöttöpisteitä keräsivät Henri Kärki ja Eetu Lehtiniemi kumpikin kaksi ja Jarno Kostamo yhden. Suurella todennäköisyydellä hänet nähdään tulevaisuudessa myös valmennustehtävissä. Sitä ennen hän halusi suorittaa varusmiespalveluksen kunnialla. Tämän kauden toinen tappio tuli lukemin 8-5. Tulevaan kauteen olisi kuitenkin kiehtovaa satsata, kun ensi vuonna olisi vielä mahdollista kilpailla 22-vuotiaiden sarjassa ja kun Kalevan Kisatkin olisivat lähellä kotikontuja Joensuussa. Tapsa heilutti maaliverkkoa kolmesti ja Konsta kerran. Seuraavan kotipelinsä KiPa pelaa huomenna keskiviikkona, jolloin vastustajaksi Vespeliin saapuu Kaavin Kaiku. Voimat vähenivät ja paino tippui muutamassa kuukaudessa kymmenen kiloa. 6 kilon kuulassa ennätystulos on hieman alle 17 ja 5 kilon kuulassa hieman yli 17 metriä. Hänelle kertyi 36 torjuntaa, kun niitä kotijoukkueen Riku Kummunmäellä oli 25. Se on raamikkaan kuulaja kiekkomiehen kropassa paljon. Puolikuntoisena hän ei kuitenkaan halua arvokisoihin lähteä. URHEILU-URANSA Ville kertoo aloittaneensa hippo-ikäisenä. Se on antanut hänelle paljon, miltä pohjalta hän on valmis suosittelemaan sitä kaikille lapsille ja nuorille. Vuosi vuodelta niin kuulakuin kiekkokaarillekin on tullut roimasti pituutta lisää. Kansainvälisen huipun saavuttamiseen karvan alle 190 cm:n pituus ja sadan kilon paino eivät riitä. Jääsudet jäi toiseksi PeTo-kamppailussa PIEKSÄMÄKI Jouko Väistö Kiteen Pallon salibandymiehistö joutui tunnustamaan pieksämäkeläisen Pisaban paremmakseen tämän kotiareenalla viime viikon perjantaina pelatussa 2-divisioonan salibandymatsissa. Pisaba sen sijaan pääsi höökimään neljällä hyökkäysketjulla ja kolmella puolustajaparilla. KiPan salibandymiehistölle toinen tappio. 10 Tiistai 16.11.2021 KITEE Jouko Väistö Kiteen Urheilijoissa aloittaneella ja Pyhäselän Urheilijoita nykyisin edustavalla Ville Halosella on nuoresta iästään huolimatta takana pitkä ja menestyksekäs yleisurheilu-ura. Ville treenaa nyt poliisiopintojen ehdoilla Opiskeluja työkiireiden takia Villen salitreenit ovat jääneet viime aikoina vähiin. Suurimmillaan maaliero oli kolmannen erän puolivälissä, jolloin Pisaba johti jo 7-2. Treenien vähenemisen vaikutus näkyi nopeasti. KiPa joutui lähtemään Savon reissulle vajaalla miehistöllä. 6-2 -johtoasemassa petolaistenkin nälkä loppui ja pelin toisella puoliskolla maaliverkkoverkkoa ei heilutettu kentän kummassakaan päässä. URHEILUSTA on muodostunut Villelle elämäntapa. Matkassa oli maalivahtien lisäksi vain kaksi täyttä kentällistä ja kaksi laitahyökkääjää. Niitä kertyi vain 5-10 ja lajitreenitkin rajoittuivat viiteen. Pitkänen kaunisteli tehotilastojaan kahdella maalilla ja kahdella syötöllä, Eklund kahdella maalilla ja yhdellä syötöllä, Puruskainen yhdellä maalilla ja kahdella syötöllä sekä Lahtinen kolmella syötöllä. Avausosuman tehneen Jarno Kostamon lisäksi maalin makuun KiPasta pääsivät Tapio Niskanen ja Konsta Pirhonen. Vähitellen siitä muodostui ykköslaji, kun kaaret alkoivat pidentyä ja menestystäkin alkoi tulla. MMja olympiakisoissa pärjätäkseen kuulamörssärillä pitäisi olla pituutta pari metriä ja painoa 125 kilon verran, hän tietää. Miesten runsaan 7 kilon kuula on lentänyt parhaimmillaan 15.16 metriä. – Haminassa ollessani kuntosalikin oli koko kesän kiinni ja punttiharjoitukset jäivät vähiin. Olihan se melkoinen pudotus, kun ennen armeijaa treenitunteja oli kymmenkunta viikossa, Ville kertoilee. Kiekossa miesten kahden kilon limppu on kantanut 42 metrin kieppeille ja kevyemmät limput lähelle 50 metriä. Villellä on ollut jo pitkään kova halu päästä poliisiksi. Liikunta tulee olemaan jatkossakin vahvasti mukana Villen elämässä, vaikka huippu-urheilun osalta suunnitelmat ovat vielä hämärän peitossa. Armeijassa vierähti koko viime vuosi, josta kesäaika RUK:ssa Haminassa. Ei ole mitään mieltä osallistua kilpailuihin hällä väliä -asenteella. Se on ollut toiveammatti yläkouluikäisestä lähtien. Kuula tuli kuvioihin kolmiottelun myötä. Armeijaja työkiireiden sekä koronan takia urheileminen on jäänyt vähemmälle. Omana realistisena tasonaan Ville pitää SM-tasoa. KULUNEENA kesänä Ville ei mitalipallille asti yltänyt. JOENSUU Jouko Väistö Jääsudet pysyi entisistä Karjalan Koplan pelaajista koostuvan joensuulaisen PeTon kyydissä vain ensimmäisen erän puoliväliin asti Joensuussa viime lauantaina pelatussa III-divisioonan ottelussa. Parhaat tulokset ovat syntyneet kierähdystyylillä, jonka hän opetteli 17-18-vuotiaana
Mielenilmaus järjestetään Helsingin Narinkkatorin lisäksi 11 paikkakunnalla ympäri Suomen. 013 415 010 SILMÄLÄÄKÄRIN JA OPTIKON VASTAANOTOT AJANVARAUKSELLA. Kaupassa vapaan kanan munat maksavat noin 2,90 euroa kilo ja perunoiden kilohinta on noin euron. alv. 050 536 7892 tai maksamalla osallistumismaksu yhdistyksen tilille. alv. 040 684 8411 toimitus@kotikarjala.fi markkinointi@kotikarjala.fi ilmoitukset@kotikarjala.fi tilaajapalvelu@kotikarjala.fi www.kotikarjala.fi Toimitusjohtaja/päätoimittaja Marko Torni 040 546 2057 Toimitus: Aladár Bayer 040 684 8425 Päivi Lievonen 040 580 0430 Tuija Marienberg 040 684 8430 Kari Sarkkinen 040 684 8427 Mervi Venäläinen 040 684 8426 Mainos/markkinointi 040 684 8424 Viivi Klemm-Gröhn 040 684 8432 Laskutus 040 684 8431 Kustantaja: Keski-Karjalan Paikallislehti Oy Paino: Lehtisepät, 2021 ISSN 1236-4495 Ilmoitusten sisäänjättö: Keskiviikon lehteen maanantaina klo 11.00 mennessä. Esillä sääntömääräiset asiat. yhdistys ry Eläkeliiton Kiteen yhdistys ry. klo 17.00 alkaen. alv. Tohmajärvi-Värtsilän Sydänyhdistys ry PIKKUJOULUUN toivottaa jäsenensä tervetulleiksi Vietämme pikkujoulua hyvän ruuan ja joululaulujen parissa. Tervetuloa! Hallitus Rääkkylän Sydänyhdistyksen VUOSIKOKOUS pidetään to 25.11.2021 klo 14.00 kunnantalon valtuustosalissa. SYYSKOKOUS lauantaina 27.11.2021 klo 15.00 Kiteenhovissa. 10 % tai 24 %) Paperi: Kesto 102,00 € /vuosi, määräaik. alv. Tilaushinnat (sis. adventtina 28.11.2021 klo 13.00 alkaen. klo 18.30 VesPelissä • Kiteen Pallo vs Kaavin Kaiku Koivikontie 8, Puhos Kauppa avoinna joka päivä klo 10–17 23.12.2021 saakka. 12 kk 91,50 € . Ilmoitushinnat: Etusivu Takasivu Teksti Tekstin jälkeen Kuolinilmoitukset Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %. Kokouksen jälkeen vietämme PIKKUJOULUA Tervetuloa kokoukseen ja pikkujouluun! Hallitus Kansallinen Mediatutkimus (KMT 2020). Tervetuloa! Hallitus Liikuntaikkuna Salibandyn 2. Tilaisuuteen tuo tervehdyksen SPR:n hallituksen jäsen Outi Forsblom. Kiitosilmoitus 1x30 pmm 25,30 € , sis. Rytmit takaa Jorma Turunen ja Sanna Hirvonen. Jäsenkirje on postitettu jäsenille ja on luettavissa myös www.keskikarjalandiabetes.net. iltaan mennessä. 013-220 251 Avoinna ma-pe 7-16.30 Sähköasennuksetja suunnittelu Sähkömoottorikäämintä ja -tarvikemyynti Kitee, p. Keski-Karjalaa lähimmät tapahtumat ovat Joensuun ja savonlinnan toreilla klo 11-13. Osallistumismaksu 20 € maksetaan Sydänyhdistyksen tilille FI23 5153 6650 0953 27 viitteellä 2176. (43,50 € /julkaisukerta+alv.) 6 kk/24 kertaa 982 € +alv. AVOINNA: MA–PE 9 – 17, LA 9 – 13 OLKONTIE 6 • KITEE AJANVARAUKSET: (013)120 731 www.asianajotoimisto.com Etuja lakipalveluista asiakasomistajille ja jäsenille OLKONTIE 6 • KITEE AJANVARAUKSET: (013)120 731 www.asianajotoimisto.com Etuja lakipalveluista asiakasomistajille ja jäsenille OLKONTIE 6 • KITEE AJANVARAUKSET: (013)120 731 www.asianajotoimisto.com Etuja lakipalveluista asiakasomistajille ja jäsenille Joensuu Siltakatu 14 B 20 | Kitee Hovintie 3 M Maakkssuuttttoom maatt llaakkiinneeuuvvoott ttuurrvvaalllliisseessttii kkoottiissoohhvvaallllee Perintöpuhelin 0400 806 644 arkisin klo 10–15 Rikosuhripuhelin 0400 363 610 arkisin klo 9–14 Hometalopuhelin 0400 198 891 arkisin klo 8–16 Joensuu Siltakatu 14 B 20 | Kitee Hovintie 3 M Maakkssuuttttoom maatt llaakkiinneeuuvvoott ttuurrvvaalllliisseessttii kkoottiissoohhvvaallllee Perintöpuhelin 0400 806 644 arkisin klo 10–15 Rikosuhripuhelin 0400 363 610 arkisin klo 9–14 Hometalopuhelin 0400 198 891 arkisin klo 8–16 Joensuu Siltakatu 14 B 20 | Kitee Hovintie 3 M Maakkssuuttttoom maatt llaakkiinneeuuvvoott ttuurrvvaalllliisseessttii kkoottiissoohhvvaallllee Perintöpuhelin 0400 806 644 arkisin klo 10–15 Rikosuhripuhelin 0400 363 610 arkisin klo 9–14 Hometalopuhelin 0400 198 891 arkisin klo 8–16 Hometalopuhelin 0400 198 891 Perintöpuhelin 0400 806 644 Rikosuhripuhelin 0400 363 610 www.evsahko.fi Niittytie 2 A , p. (max 5 riviä) Järjestöpalsta 1–5 riviä 5,45 € , sis. 12 kk 113,50 € . 0400 380 703 Varaa tämä edullinen ilmoituspaikka! Pokentie 8, Kitee Puh. mv 1,66 € 1,62 € 1,40 € 1,40 € 1,40 € 4-väri 2,11 € 2,07 € 1,85 € 1,85 € Rivi-ilmoitus, rivi 3,55 € , sis. Perjantain lehteen keskiviikkona klo 11.00 mennessä. 040 684 8424 1 kk/4 kertaa 182 € +alv. mennessä yhdistyksen sihteerille puh. Ilmoittautumiset Sepolle puh./tekstiviesti 0500 969 547 ma 22.11. Viljelijöiltä ruokaa tuottajahinnalla. alv. Kiteentie 10, KITEE puh. Tiistai 16.11.2021 11 PALVELUJA TARJOTAAN KOKOUKSIA TAPAHTUMAT torstaina 18.11.2021 klo 17.00 Irman Tuvalla. Myytävät ruoka-annokset ja tuotteet vaihtelevat paikkakunnittain. Narinkkatorin tapahtumassa tuottajat tarjoilevat lihakeittoa 40 sentin tuottajahinnalla ja vegaanista hernekeittoa 10 sentillä. Kahvitarjoilu. Puh. Viljelijät protestoivat heikkoa asemaansa elintarvikemarkkinoilla myymällä ruokaa tuottajahinnalla. Koti-Karjala Ilmestyy keskiviikkoisin ja perjantaisin. (Maksu vain käteisellä.) Kari Sarkkinen Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja suomenruotsalaisia viljelijöitä edustava SLC järjestävät mielenilmauksen maatalouden talouskriisin vuoksi keskiviikkona. Vapaan kanan munarasioita (10 kpl) myydään 50 sentillä ja viiden kilon ämpäri perunoita eurolla. alv. 24H Kaikki vakuutusyhtiöt, myös Venäjältä. Laskutuslisä 3,20 € , sis. Tervetuloa! Yhdistyksen hallitus, pj. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan! Hallitus sääntömääräinen Keski-Karjalan DiabetesSYYSKOKOUS Kiteen Evankelisella Kansanopistolla Opistontie 7, 82500 Kitee, 1. TERVETULOA! Koivikon Joulukauppa avataan 20.11.2021 klo 10–16.30 avataan 20.11.2021 klo 10–16.30 • Rukkasen ruokakioskilta nyhtöpita mättöä • Glögimaistajaiset Avajaispäivänä Myynnissä käsitöitä, keramiikkaa, hilloja, pakastemarjoja, mehuja ja luomutuotteita, lihatuotteita, ym. 029 566 0901 Pokentie 8 82500 Kitee Kiteen, Kesälahden, Rääkkylän ja Tohmajärven puolueeton paikallislehti. Mainostaja, 96 prosenttia lukijoista pitää tätä lehteä ylivoimaisena paikallisten aiheiden tietolähteenä. Pienin väri-ilmoitus 100 pmm. alv., seuraavat rivit 2,60 € , sis. (40,92 € /julkaisukerta+alv.) Toistoissa on tehoa! 3.12.2021 klo 18.00 Ravintola Kotipirttiin, Talluksentie 26, Tohmajärvi. (45,50 € /julkaisukerta+alv.) 3 kk/12 kertaa 522 € +alv. Avoinna: Ma–ke 8.30–16.00, to 8.30–15.30. Tervetuloa! JÄRJESTÖPALSTA 32 v. Ota yhteyttä! Palveluksessanne www.hinauspalvelukuittinen.fi Kitee, p. Torstaitanssit 18.11.2021 klo 12–16 Kiteen Yhteisötalolla, Välttimäentie 4. Mainostaja, 96 prosenttia lukijoista pitää tätä lehteä ylivoimaisena paikallisten aiheiden tietolähteenä. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Kokouksen jälkeen yhdistys tarjoaa jouluaterian ja laulamme joululauluja. Pe suljettu (ajanvaraus) MYYDÄÄN KOKOUKSIA SPR Tohmajärven osaston SYYSKOKOUS pidetään osaston toimitiloissa (Talluksentie 1) keskiviikkona 24.11.2021 klo 18.00. (max 5 riviä) Yritysrivi-ilmoitus, rivi 5,20 € , sis. facebook.com/ Koti-Karjala KOKOUKSIA Keski-Karjalan Omakotiyhdistys ry YLEINEN SYYSKOKOUS Sivistysja kulttuurikeskus Ilmarisen ravintolasali, Koulutie 3, Kitee, ke 24.11.2021 klo 18.00. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Jakeluhäiriöissä ota yhteys p. divaria ke 17.11. Sitovat ilmoittautumiset 28.11. 2x30 pmm 50,00 € , sis. 040 170 8344. Näköislehti: Kesto 86 € /vuosi, määräaik. Kitee-Seuran johtokunnan ja toimikuntien jäsenten kotiseutuyhdistys Tervetuloa! Johtokunta joulupuuro POHJOIS-KARJALAN OIKEUSAPUTOIMISTO KITEE Hovintie 3 Puh. alv. 0100 5445 ma–pe klo 9–16. Matti Perälä. Pursiseura Ilmarinen ry. Ilmoittautuminen välittömästi jäsenkirjeen ohjeen mukaan. Kansallinen Mediatutkimus (KMT 2020). Käsitellään sääntöjen mukaan syyskokoukselle kuuluvat asiat
Päätyeenlahdesta on laadittu lintuvesien kunnostuksen toimenpidesuunnitelma, jonka toteuttajana toimii Metsähallitus. KAKSIVUOTISEN hankkeen aikana selvitetään, millä edellytyksillä Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan laitos on mahdollista perustaa. klo 10–17. Laitoksen on hyvä sijaita mahdollisimman lähellä raaka-aineen toimittajia logistiikkakustannusten minimoimiseksi. Pakastekuivaus nostaa vihannesten, marjojen ja luonnontuotteiden jalostusastetta ja lisää merkittävästi raakaaineiden arvoa. Kunnostettava alue sijaitsee lähellä Päätyeenlahden pohjukan lintutornia, joten avovesialan lisääminen parantaa myös lajien havainnointia. – Keski-Karjala tarvitsee uusia innovaatioita, teknologiaa ja kansainvälistymistä. Keski-Karjalan seutukunnalle pakastekuivauslaitos olisi tervetullut investointi. KOSTEIKKOLINTUJEN ja muiden kosteikkolajien elinympäristöä aiotaan parantaa lisäämällä avovesialueiden määrää ja kaivamalle pesimäsaarekkeita. Lisäksi hankkeen valmistelussa on ollut Pro Agria/MKN Itä-Suomen hanke ProYritys Itä-Suomi. Kunnostuksen kohteena olevilla alueilla veden syvyys vaihtelee noin 80 senttimetristä 120 senttiin, mutta osalla alueista on vain 20-50 sentin vesisyvyys, mikä on optimaalinen sorsien ravinnonhankinnalle. KITEE Päivi Lievonen Kansainvälisestikin arvokkaaksi lintuvedeksi luokiteltu Päätyeenlahti on kasvanut umpeen Haarajärven puoleisesta päädystään. TAVOITTEENA on, että vesilintujen poikasten ravinnonhankinta paranee huimasti, kun avoimille vesialueille ja mosaiikkimaisen kasvillisuuden sekaan muodostuu jo ensimmäisenä kasvukautena vesiselkärangattomien yhteisö. Kiteellä toiveissa saada ensimmäinen teollinen pakastekuivauslaitos Umpeenkasvanut Päätyeenlahti kunnostetaan lintuvedeksi Päätyeenlahden kunnostushankkeessa lisätään avoveden määrää lahdenpohjukassa. Tavanomaisten lajien lisäksi Päätyenlahdella esiintyy härkälintulajeja ja uhanalaisia lintulajeja, kuten punasotkia. Pakastekuivauslaitoksen toteutuminen vahvistaisi koko maakunnan ja Itä-Suomen asemaa luonnonja viljeltyjen tuotteiden jatkojalostuksen keskittymänä, Keti Oy:n toimitusjohtaja Risto Hiltunen sanoo. euroa/1 600 kilon yksikkö. Kunnostuksen jälkeen alue toimii osittain myös vesisuojelukosteikkona, koska kosteikon uuden, kaivetun uomaverkoston varrelle kasvaa vähitellen kasvillisuutta, jonka juuristo sitoo ravinteita ja kiintoainesta. Nyt keskellä lahtea kasvaa jopa pajupensaikkoa, joiden kohdalle suunnitellaan kaivumaiden kasausta saariksi. Mikäli kaikki sujuu nappiin, laitos voisi aloittaa toimintansa jo ensi vuonna. Saarekkeita ympäröi kivikehä, jonka täytteenä hyödynnetään kaivumassoja. KUNNOSTUKSET tehdään osana EU:n rahoittamaa Hydrologia-LIFE-hanketta, josta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut, sekä osana ympäristöministeriön käynnistämää Helmi-elinympäristöohjelmaa. Näiden lisäksi hankkeeseen on sidoksissa liki parikymmentä yritystä, jotka kehittävät uusia, pakastekuivattuun raaka-aineeseen pohjautuvia tuotteita. 89,90 Paikallistuottajat PE 19.11. Aiemmin hiekkapintaisina olleilta särkiltä poistetaan pintakasvillisuus sekä kaadetut puut ja niiden kannot. Laitoksen toteutusta valmistelee Pakastekuivauslaitos Pohjois-Karjalaan nimellä kulkeva yritysryhmähanke. Alueella olevan särkän pohjoisosassa on jo tehty aiemminkin luonnonhoitotöitä karjaa laiduntamalla, mutta nyt vuorossa on mittavampi uudistus. Tarkoitus on kuitenkin aloittaa työt marraskuun aikana, viimeistään kuun viimeisellä viikolla, Helmi-lintuvesikohteiden suunnittelija, Toni Eskelinen Metsähallituksesta selventää. Laadukkaalla pakastuskuivausmenetelmällä tuotteen ulkonäkö, ravintoaineet ja aromit säilyvät lähellä alkuperäistä. PAKASTEKUIVAUSLAITOS Pohjois-Karjalaan -hankkeen kustannusarvio on 152 950 euroa. Myös karjanlaidunnukselle on suunniteltu jatkoa, sillä se pitää etenkin ranta-alueiden kasvillisuuden matalana heinäja ruohokasvillisuutena. Laitoksen sijoittuminen Pohjois-Karjalaan on luontevaa, sillä maakunnassa viljellään marjoja ja kerätään luonnontuotteita paljon. Kosteikkohankkeen pinta-ala on suunnitelmassa 12 hehtaaria, josta uuden avovesialan laajuus on noin kolme hehtaaria. Kiteellä toiveena on, että laitos tulisi sijoittumaan Puhokseen, missä sille on valmis infra ja valmiit tilat. – Tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä päätetty johtuen tehtävään valitun urakoitsijan muiden työmaiden valmistumisesta. Kunnostuksissa lisätään avovesialuetta kaivamalla pois kelluvaa sammal-, luhtaja vesikasvillisuutta. Mainostaja, 96 prosenttia lukijoista pitää tätä lehteä ylivoimaisena paikallisten aiheiden tietolähteenä.. Kansallinen Mediatutkimus (KMT 2020). Päätyeenlahti kuuluu pääosin valtakunnalliseen lintuvesiohjelmaan ja kansainvälisesti arvokkaisiin kosteikkoalueisiin. Kansallinen Mediatutkimus (KMT 2020). Alusta lähtien on kuitenkin pidetty selvänä, että yksi yksikkö ei tule riittämään, vaan niitä tarvitaan useampia. Hanketta hallinnoi Keti Oy, jonka ELOT-hanke on ollut vahvasti mukana laitoksesta kiinnostuneen yritysryhmän kokoamisessa ja hankkeen suunnittelussa. Särkkiä ehostetaan erityisesti liejurantoja käyttäviä kahlaajalintuja ja matalasta vedestä ravintoa etsiviä sorsia varten. Alueelle kasataan kiviaineksesta ja kasvillisuusmassasta lintusaarekkeita pesimäpaikoiksi lokkikolonnoille ja vesilinnuille. Alueen itäosissa on kuultu keväällä myös viitasammakoiden soidinääniä. Alue toimii osaltaan vesiensuojelukosteikkona, mutta vedenpinnantasoon ei muutostöillä ole vaikutusta. Lisäksi tehdään sekä pelkästä kiviaineksesta koostuvia saaria että vain kasvillisuusmassaa sisältäviä saaria. Kansallinen Mediatutkimus (KMT 2020). Suunnitelmassa kunnostamistoimenpiteiden kokonaiskustannuksiksi on kirjattu yhteensä 76 500 euroa, josta konetyötä on 73 000 euroa. Natura 2000-alueeksi luokiteltu kosteikko on merkittävä erityisesti vesija lokkilintujen pesimäalueena. Itse laitos tulee Päivi Karhusen mukaan maksamaan 1,5-2 milj. Pakastekuivattujen tuotteiden markkinan arvioidaan kasvavan maailmalla 23 miljardilla eurolla vuoteen 2024 mennessä. Kosteikon kunnostamisessa ei ruopata pohjasedimenttiä eikä vedenpinnan korkeutta muuteta. Kunnostettava alue on lintutornista katsottuna Kurerinteentien suunnalla. Puhtaista raaka-aineista laadukkaasti pakastekuivattujen tuotteiden kysyntä kasvaa kotimaassa ja erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Euroopan maatalousrahaston ja valtion tuki hankkeelle on 75 prosenttia (114.712 euroa) ja loput 25 prosenttia rahoituksesta (38.238 euroa) menee yritysten piikkiin. Lahti on laulujoutsenen merkittävä pesimäympäristö ja muutonaikainen levähdysalue. Avovesialueiden lisäämiseen tähtäävä urakka aloitetaan tämän kuun aikana. Metsähallituksen suunnittelemat ja toteuttamat kunnostustoimet kohdentuvat Natura-alueen pohjoisosaan, jossa toimenpiteitä tehdään pääasiassa valtion mailla sekä osin Ruppovaaran osakaskunnan alueella. PAKASTEKUIVAUSTA voidaan hyödyntää muun muassa marjojen, luonnontuotteiden ja elintarvikkeiden jalostuksessa, kosmetiikan valmistuksessa ja lääketeollisuudessa. Ympäröiville alueille ei tule kunnostusten myötä vettymähaittoja tai niiden kuivatustilanne ei heikkene. www.k-rauta.fi Puhoksentie 3, puh. Mainostaja, 96 prosenttia lukijoista pitää tätä lehteä ylivoimaisena paikallisten aiheiden tietolähteenä. TAI Talvihousut Prof Musta Mukavat kestävät talvihousut, koot: 46–58. 040 833 0661 Palvelemme: Ma–Pe 8.00–17.00 La 9.00–14.00 www.plussa.com KITEE Hurri Ky KITEE /kpl Talvitakki Prof Hi-Vis Huomiovärinen vedenkestävä talvitakki, koot: S–XXL. Tavoitteena on selvittää toimintamalli, jolla laitos saadaan pyörimään kannattavasti. On tärkeää, että jatkojalostustyö ja arvonnousun hyödyt jäävät tänne meidän alueellemme, Kiteen kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen painottaa. Mainostaja, 96 prosenttia lukijoista pitää tätä lehteä ylivoimaisena paikallisten aiheiden tietolähteenä. Viime viikon perjantaina hanke nytkähti pitkän askeleen eteenpäin, kun PohjoisKarjalan ELY-keskus myönsi siihen kahden vuoden hankerahoituksen. Proomujen lisäksi toimenpiteissä käytetään kahta ponttoneilla varustettua, pitkäpuomista kelluvaa kaivinkonetta. Saaret sijoitetaan etäälle reunametsistä ja rannoista. Siinä ovat mukana Kepilä 10 Oy Heinolasta, Lieksan Laatuherkut Oy, lieksalainen Brabaco Oy, tamperelainen Suomen Mobiililaitekorjaamo Oy ja suomussalmelainen Kiantama Oy. Jatkossa pajukon ja muun puuston kasvua estetään säännöllisillä raivauksilla. Pakastekuivatut tuotteet ovat erittäin kevyitä ja säilyviä. ELOT-HANKETTA (Elintarvikeja luonnontuotteiden teollisen tuotannon kehittäminen KeskiKarjalassa) vetävän Päivi Karhusen mukaan yritysryhmähankkeeseen on saatu viljelijöitä ja luonnonmarjoja käsitteleviä yrityksiä. K-Supermarket Kupiaisen kauppakäytävällä KITEE Jouko Väistö Pohjois-Karjalaan ollaan puuhaamassa mittavaa pakastekuivauslaitosta. TÄLLÄ hetkellä useat suomalaiset yritykset pakastekuivaavat tuotteitaan ulkomailla, koska Suomessa tai Pohjoismaissa ei teollisen mittakaavan laitteistoja vielä ole. – Toteutuessaan teollisen mittakaavan pakastekuivauslaitos avaa alueen yrityksille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia nostaa tuotteidensa jalostusastetta ja arvoa