Koti-Karjala 17.01.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

www.kupiainen.net Kiteentie 6, Kitee, puh. Haastattelujen jälkeen hänet on valittu tällä viikolla virkaan. Hän on ilmoittanut ottavansa viran vastaan ja aloittaa työnsä Kiteen kaupungin johtavana lääkärinä 2. helmikuuta. kuntia sekä Kiteen Kesälahden, Kontiolahden ja Valtimon kylien pelastusryhmiä. Lisäksi SPR:n koordinoima Vapaaehtoinen pelastuspalvelu on omalta osaltaan valmistunut auttamaan esimerkiksi kuntia pitkittyneissä sähkönjakelun häiriöissä. Maakunnan sähköyhtiöt varautuivat tilanteeseen. mennessä yksi henkilö, Marja Kapanen, Valkealasta. Lisäksi lumisateen yhteydessä voimistuvan tuulen ennakoitiin lisäävän vahinkoja erityisesti jo ennestään pahoilla tykkylumialueilla. Säästä aiheutuneet seurausvahingot, kuten sähköjakelun häiriöt, voivat jatkua viikonlopun yli. Pohjois-Karjalan pelastus- laitos alkoi torstaista alkaen seurata tehostetusti säätilanteen kehittymistä ja valmistautui toimimaan mahdollisissa sään aiheuttamissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Lisäksi Pelastuslaitos informoi tilanteesta maakunnan Kiteen kaupungin johtavan lääkärin virkaa haki määräaikaan 19.12. 3,49 /pkt (8,73?9,69/kg) Grillistä 350?400 g (2,50?2,86/kg) Ilman korttia 1,65 /rs (4,13?4,71/kg) 71/kg)) Kaura ja Vehnä Johtavaksi lääkäriksi Marja Kapanen 450 g (2,64/kg) kg 1 1 Atria hunajamarinoitu BROILERIN PAISTISUIKALE Omista uuneista 50 g (7,80/kg) Koti-Karjala rs PEHMO VIIPALEET 90 CROISSANT 00 1 Atria MAKSA-, LIHAMAKARONI-, LIHAPERUNASOSE- JA SALAMISOSELAATIKOT Oululainen PAAHTOKYLKI 8 Koti-Karjala Facebookissa -39% 0 39 300 g (6,63/kg) 19 99 rs pussi APPELSIINI kpl Egypti Lämpimät leivät ja leivonnaiset omista uuneista. s6ALIKOIMISSA2UOKAMESTARIEMME VALMISTAMATPAIKKAKUNNAN PARHAATLIHATUOTTEET Arla KEVYTJUUSTOT Hinnat voimassa ma?ke 19.?21.1., ellei toisin mainita. Magré, Eva, Kadett 500 g (8,98/kg) 49 0 99 4 0 69 kg kpl KURKKU Espanja kg Taval l i sta parempi Ruok ak auppa KUPIAINEN Palvelemme: ark. info 0400 133 807 MAAKUNNAN VUODEN 2013 YRITTÄJÄ Lumimyräkkään varauduttiin laajalla rintamalla Pelastuslaitos ja Pohjois-Karjalan Sähkö varautuivat runsaan lumisateen kovan tuulen aiheuttamiin ongelmiin torstai-illan ja lauantai-illan välillä. Myös kunnat, Vapepa ja kylien pelastusryhmät valmistautuivat auttamaan. KESKI-KARJALA Kari Sarkkinen Perjantaina Pohjois-Karjalaan saapunut runsaan ja märän lumi- ja räntäsateen ennakoitiin pahentavan tykkylumitilannetta ja aiheuttavan puustovahinkoja sekä sähkönjakelun häiriöitä koko maakunnan alueella. Sen odotettiin olevan ohi lauantaihin mennessä. vuosikerta Suomen Laadukkain K-Supermarket Herkkutorilta Atria UUDISTETTU SUOMALAINEN NAKKI 360?400 g Kokonainen SAVUKIRJOLOHI 12 Etu K-Plussa-kortilla (3,75?4,17/kg) RAJ ERËË TALOUS 90 00 3 kg -57% 2 PKT Etu K-Plussa-kortilla Ilman korttia tai yksit. Koti-Karjala Palveluksessasi taksiihanus.? 0400 741 078 Lauantai 17.1.2015 N:o 5 Irtonumero 1,40 ? 56. Säätilanteen suurin vahinkoja aiheuttava tekijä on tykkylumi. Perjantaina klo 13.30 PKSSähkönsiirron jakelualueella oli sähköittä 1 603 taloutta, Keski-Karjalassa sähköt puuttuivat 279 taloudesta. Keski-Karjalan osalta ti- Puihin ja sähkölinjoille kertynyt tykkylumi yhdistettynä märkään lumisateeseen ja tuuleen luovat ainekset sähkökatkoille. lanne helpottui ainakin väliaikaisesti perjantai-iltapäivällä. Pahimmassa tilanteessa sähkökatkot voivat olla pitkiäkin. Esimerkiksi PKS-Sähkönsiirrossa varauduttiin voimakkaasti viikonlopun tilanteeseen lisäämällä henkilöstöresurssia. 25 hakijaa kunnaninsinööriksi RÄÄKKYLÄ Kunnaninsinöörin valintaprosessi jatkuu Rääkkylässä. Kunnanhallitus valitsee maanantaina haastatteluryhmän ja päättää valita haastatteluun kutsuttavat. Virkaan hakeneet: Ahola Juho, Rakennusinsinööri, Muonio, Arponen Teemu, Muovitekniikan insinööri, Joensuu, Elfving Anu, ympäristötekniikan insinööri, Kuopio, Harinen Kalevi, Rakennusinsinööri, Joensuu, Hämäläinen Essi, DI, Siilinjärvi, Immonen Pasi, Rakennusmestari, Vuokatti, Karttunen Jouko, DI, Joensuu, Kerkelä Martti, DI, Lappeenranta, Malm Vesa, Rakennusinsinööri, Siilinjärvi, Pakarinen Juha, tietotekniikan insinööri (ylempi AMK), Liperi, Pehkonen Markus, Rakennustuotantotekniikan insinööri, Savonlinna, Pesonen Pekka, Kone- ja tuotantotekniikan insinööri, Eura, Potapov Ruslan, Rakennusinsinööri, Kajaani, Pottonen Jarno, Metsätalousinsinööri, Joensuu, Purmonen Jarkko, Rakennusinsinööri, Joensuu, Pyöriäinen Ritva, DI, Tohmajärvi, Raatikainen Juha, Rakennusinsinööri, Kuopio, Ratilainen Samu, Rakennusinsinööri, Joensuu, Ronkainen Timo, Insinööri (ylempi AMK), Joensuu, Rytkönen Joni, Rakennusinsinööri, Viinijärvi, Räsänen Sami, Rakennustekniikan insinööri, Juuka, Tanskanen Janne, DI, Parikkala, Tuovinen Jukka, Rakennustekniikan insinööri, Kitee, Turunen Ville, Koneja tuotantotekniikan insinööri, Joensuu, Vaskonen Simo, Arkkitehti, Joensuu.. 8?21, la 8?18, su 12-18 petri.kupiainen@k-supermarket.
Se aiheuttaa turhaa kärsimystä luonnoneläimille ja sen myötä häirikkökäyttäytymistä. Luottoja, nettitilauksia, määräaikaisia sopimuksia kasaantuu erilaisista viihde ym. Usein valitettavasti kuulee lauseen; Tili tuli, tili meni. Tapauksesta on pelkkä ilmoitusvelvollisuus maakuntahallinnon edustajalle. Tarkkaa taloudenpitoa vaaditaan joka paikassa. Raha ei puussa kasva. MAIJA SILVENNOINEN, KD Eduskuntavaaliehdokas Savo-Karjalassa Susipolitiikkaa on muutettava Palokärkien kerrostaloko? Irma Kolehmainen lähetti kuvan syksyisestä metsästä Onkamon taimitarhan läheisyydestä. Jo vuosia sitten erään toisen viranomaisen tiedotustilaisuudessa 9-tietä sanottiin Suomen vaarallisimmaksi. Kahdessa näistä tuli myös kuolonuhreja. Ely-keskuksessa katsotaan tilastoja ja todetaan, että se on ihan tavallinen tienpätkä kolarimääriensä suhteen. Onkamo-Niirala -välin liikenteessä on vuosien 2009-2013 välillä kolaroitu henkilövahinkoihin johtavasti 14 kertaa. Aidan pystytykseen ja huoltoon voitaisiin saada vapaaehtoisia esimerkiksi luonto- ja metsästysjärjestöistä. Prosessi on pitkä. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että joudumme elämään Kaurilan mutkien kanssa vielä pitkälle ensi vuosikymmenelle. Nämä Kaurilan mutkat ovat kuitenkin osa valtasuonta, joka toivottavasti pumppaa elinvoimaa Venäjän liikenteen muodossa Keski-Karjalaan ja koko maakuntaan. Vastuu myös taloudelliseen vastuuseen kasvatuksesta kuuluu kodille. Se hidastaa työtä, kommentoi postityöntekijä Pekka Tolvanen. Se on maakunnallisesti tärkeä ja paikallinen tahtotila hankkeelle on olemassa. Nykytila jatkunee kuitenkin vielä vuosia. Niin kiire rajajonon piikkipaikalle ei saa olla, että joutuu riskeeraamaan oman ja toisten turvallisuuden. Turvallista ajomatkaa myös Rajantielle! Kari Sarkkinen kari.sarkkinen@kotikarjala.? Talousoppia kotiin ja kouluun Helsingin sanomien vieraskynä Päivi Hentusen (Kilpailuja kuluttajaviraston ylijohtaja) ja Juha A. 30 000 eurolla saisi jo tuhat hehtaaria suurpetoaluetta esimerkiksi luonnonpuistoihin. Olisiko tällaisen kerrostalon tekijänä vaikkapa palokärki, Irma epäili. Olivat kolonkaivajat heikentäneet puuta sen verran, että kerrostalo ei enää kestänyt syysmyrskyjä ja löytyi myöhemmin kaatuneena. Parasta aikaa päivitetään susikannan hoitosuunnitelmaa. Siinä tulee ottaa selkeä linjaus koirasusista. Siispä, ennen uuden tien rakentamista - ja tietysti sen jälkeenkin - turvallisen ajomatkan takaa keli- ja tieolosuhteet huomioiva ajokäyttäytyminen. Näin sekä ihmisten, uhanalaisten metsäpeurojen että suurpetojen suotuisat olosuhteet saataisiin turvattua. Jos petovahinkoja silti tulisi, korvaukset tulisi hoitaa välittömästi. Meidän tulee myös käydä EU:ssa keskustelu suden tiukasta suojelusta. Tällä hetkellä tiellä on venäläisten osalta hiljaisempaa, mutta alueen elinkeinoelämän toive on, että tahti kiihtyisi. Koti-Karjala 2 Onko runsaslumisesta talvesta hyötyä vai haittaa? Tänä talvena KeskiKarjalassakin on satanut runsaasti lunta, ja esimerkiksi Tohmajärvellä lumen syvyydeksi on mitattu jo yli puoli metriä. Pannoitukseen käytetään tällä hetkellä kohtuuttomasti rahaa suhteessa sen tuottamaan mitättömään hyötyyn kansalaisille. ANNE KALMARI Kansanedustaja, keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja. Työn puolesta lumesta on vain haittaa. Hyviä puolia mies ei runsaasta lumentulosta keksinyt. Peetu Pesonen totesi runsaslumisuudella olevan sekä hyvät että huonot puolensa. Hyötyä hän mainitsi siitä olevan etenkin moottorikelkkailijoille. Toimittajan kynästä Kaurilan mutkien kanssa saamme elää vielä vuosia 9-tiellä Onkamo-Niirala välillä, ja erityisesti Rajantiellä, saa ajaa henkensä kaupalla, päivitellään nykyisin Tohmajärvellä. Etenkin Marjomäki-Niirala -väli on näyttänyt vaarallisuutensa. Haittana hän näki sen, että lumitöitä pitää tehdä ahkerasti. Lauantai 17.1.2015 Kuluttaminen on tullut kotisohvalle, eikä se vaadi kuin pari hiiren klikkausta. Entä sitten kun tulee maksun aika. Varsinaista tiesuunnittelua pohjustava YVA-raportin olisi pitänyt valmistua tänä keväänä. Se on vieraslaji. Kaupasta ostetaan enemmän kuin edes tarvitaan, maksetaan luotolla, eikä käsitystä tilillä olevista varoista ole lainkaan. Kunnon talvi on hyvä. Hyötyä lumesta on siinä mielessä, että kasvit voivat hyvin. Heille, jotka hiihtävät, on lumesta myös iloa, pohti Tellervo Karttunen. Näissä voitaisiin säilyttää merkittävä susikanta. Koulutusjärjestelmässäkin on hyvä opettaa enemmän konkreettisesti rahan käyttöä. Ketä pitäisi uskoa? Vastaukseksi riittää, kun ajaa tien päästä päähän talvikelissä. Kun Onkamo-Niirala -väli korotettiin valtatieksi, sen olisi aivan hyvin voinut korottaa vaikka moottoritieksi. Se viivästyy vähintään tulevaan kesään. Vasta YVA-raportin jälkeen päästään kiinni varsinaiseen tiesuunnitteluun. Petokanta on voitava pitää sellaisena, ettei se aiheuta kohtuutonta haittaa maaseudun ihmisille. Suomeen tarvitaan Ruotsin metsästyslain mukainen lakimuutos. Koirasusi ei kuulu luontoon. Siellä suden voi ampua, jos se hyökkää tai on selvästi aikeissa hyökätä kesyn eläimen kimppuun. Kolmen henkilövahinkoja vaatineen kolarin rypäs viikon sisällä on tälläkin tiellä epätavallista. Hyvinvointiyhteiskuntamme kanto kapasiteetti horjuu. Kyselimme tohmajärveläisten mielipiteitä lumesta. . Perusprosenttilaskujen oppiminen tulee arvoon arvaamattomaan, kun kertaa pikavipin koron alkuperäiseen tuotteen hintaan. Jokaisen on osattava säästää siitä mistä pystyy, vähiten tärkeästä asiasta. Hyvää on se, että saa lasketella ja hiihtää, tuumasi Anni Tolvanen. . Pantzarin (TakuuSäätiön toiminnanjohtaja) kirjoituksessa 4.1.15 pohditaan Suomalaisten yli varojen elämistä. Ei tien kunnon takia, vaan siksi, että kevyellä liikenteellä ei talviaikaan ole tielle mitään asiaa, ja tiukkaa se tekee kesäkelissäkin. Poisto ei johtaisi poliisitutkimukseen, kuten Suomessa nykyään. Kyllähän lumesta haittaakin jollain tapaa on, kun autolla liikkuu. Poliisilla tulisikin yksiselittei- sesti olla oikeus ottaa kiinni tai lopettaa susi, joka aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle tai vahinkoa omaisuudelle taikka vaarantaa liikennettä. Pihojen aitaamisen sijaan meidän pitäisi kokeiluluontoisesti alkaa aidata alueita suurpedoille. Summat kuitenkin romahtaisivat. Petojen pannoittaminen on turhaa. Jos maanomistajille maksettaisiin petoalueista, niitä voitaisiin saada lisäääkin. Kenenkään niin val- tion, kuntien kuin yksittäisten ihmisten velaksi eläminen ei pitkälle kanna. Toivelistalla on tien leventäminen, mutkien oikominen, kevyen liikenteen väylää ja valaistusta. Iso remontti, mikä avaisi ko- LUKIJAN KUVA konaan uudet tielinjaukset antaa odottaa itseään. Tämä tuo tietysti lisää liikennettä Rajantielle ja tekee siitä entistä vaarallisemman. Ainakin Marjomäki-Niirala -välin suunnitteluun on nyt pistettävä kaikki resurssit. Koululaiset joutuvat silti menemään tienvarren linja-autopysäkeille! Kaurilan kylällä on oikeutetusti alettu vaatia nykyisen tien kohentamista jo ennen suunnitteilla olevaa isoa remonttia. paketeista useita. Pikavipillä otetut lainat kasvavat korkoa huomaamatta.
Apurahojen myöntäminen on rahaston keskeisin tehtävä, mutta jonkin verran pienimuotoista kulttuuritoimintaa on meillä ollut omasta takaa. Jetinan hallituksessa uudella puheenjohtajalla on alkamassa kuudes ja siten viimeinen vuosi, sillä hallituksen jäsenillä voi olla enintään kolme perättäistä kaksivuotista toimikautta. . Rahaston hoitokunnan edustajat pysähtyivät kuntakierroksellaan tällä kertaa Kiteelle. Tykkään paljon Värtsi- Jetinan Marjaana Aarnio (edessä) ja Maare Laakkonen lupaavat neuvoa alueen toimijoita hankehaun siirtyessä sähköiseen Hyrrä-järjestelmään. lästä, joka on erityisen hieno alue. Vaikeasti määriteltävät poikkitaiteelliset hankkeet, jotka ovat viime vuosina lisääntyneet, ovat saaneet myös osansa. . He arvostavat työtä, jota ihmiset tekevät alueen kehittämiseksi omalla ajallaan, toisinaan jopa omilla varoillaan. . Voimme myöntää tukea myös ideoille, joihin sitä ei muualta ole saatavissa, Aarnio kuvailee. Jo pidemmän aikaa hän paljastaa miettineensä, kuinka kehittämisrahoituksen avulla voitaisiin mahdollistaa alueiden välisenä yhteistyönä vesistömatkailun kehittäminen. Viime kauden positiivisena kokemuksena hän näkeekin Maakunnalliset apurahat haussa nen toteutti Keski-Karjalan alueella musiikkikoulutuksen perhepäivähoitajille, PohjoisKarjalan rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Asko Saarelainen kertoo. Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahasto jakoi viime vuonna apurahoja taiteen ja tieteen tekemiseen 754 000 euroa. Esimerkiksi Keski-Karjalan musiikkiopiston rehtori Sirkka-Liisa Röppä- . On tuntuma, mitä kylillä tapahtuu ja mitä tarpeita siellä on, Aarnio pohtii todeten yhdistys- ja yhteisöpuolen olevan ominta aluettaan. Keski-Karjala on uudelle puheenjohtajalle tuttu myös sikäli, että hän on asunut alueen kaikissa kunnissa. Viime vuonna meille tuli 501 hakemusta, joista 72 ihmistä tai yhteisöä sai apurahan, ja keskimyöntö oli n. 10 000 euroa. Saarelainen selvittää, että korkeahko summa johtuu vuoden pituisten työskentelyapurahojen - viime vuonna 22 000 euroa - vaikutuksesta keskiarvoon. Meidän mahdollisuutemme on se, että pystymme rahoittamaan uusia avauksia ja innovatiivisia kokeiluja. Hakemusten arvioinnissa käytetään tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Apurahat jaetaan PohjoisKarjalan rahaston vuosijuhlassa 17.5.2015.. Taiteen puolella pyritään arvioinnissa ottamaan huomioon myös alueellinen jakaantuminen. Taiteissa säveltaiteet saivat viime vuonna 35 %, kuvatai- teet 26 % ja kirjallisuus 17 % kokonaissummasta. Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014?2020. Tähtäimessä ovat jälleen ideat, joiden myötä seutukuntaa viedään eteenpäin tulevina vuosina. Aarniosta uusi puheenjohtaja Jetinan hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittu Marjaana Aarnio on seurannut kehittämisyhdistyksen vaiheita jo alusta alkaen, sillä hän on ollut mukana siitä saak- ka, kun Leader-toimintaryhmä perustettiin vuonna 1997. Ensimmäisestä ohjelmakaudesta Aarnio teki opinnäytetyönsä, ja edellisen ohjelmakauden taitteessa hän myös työskenteli Jetinassa. Toimintaympäristö on Aarniolle muutenkin tuttu, sillä hän on ollut työssään Maaseudun Sivistysliitossa viimeisten neljän vuoden ajan mukana Keski-Karjalan kylien kehittämisessä. Meillä on myös ns. Apurahapäätökset tekee oman maakunnan eri alojen asiantuntijoista koostuva hoitokunta. Toiminnalla toivotaan olevan työpaikkoja luova vaikutus, mutta toisaalta julkisten varojen vähetessä myös vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksien tukeminen koetaan tärkeäksi. ke-apurahana. . maakunnan kärkihankkeita, joihin on varattu 40 000 euroa, joko yhtenä tai kahtena Kärkihan- muun muassa Rääkkylän Paksuniemen alueen maltillisen rakentamisen ja nousuun lähtemisen. Nykytilanteessa Jetinan naiset toteavat antavansa erityistä painoarvoa pienyrittäjyyden tukemiseen unohtamatta kuitenkaan aina tärkeitä yhdistys- ja yhteisöhankkeita. Erityisen hyväksi esimerkiksi Laakkonen nostaa hankesuunnitelman, jonka suunnitteluun nuoret ovat itse osallistuneet. . Tänä vuonna on Pohjois-Karjalassa haussa 814 000 euroa. Apurahat omaan maakuntaan Suomen kulttuurirahasto Pohjois-Karjalan rahasto on maakunnan merkittävin tieteen ja taiteen apurahojen myöntäjä. Rahasto myöntää apurahoja maakuntaan kohdistuviin hankkeisiin sekä maakunnasta kotoisin oleville tai maakunnassa työskenteleville tieteen- tai taiteenharjoittajille ja opiskelijoille. Tieteen puolella on rahanjako ollut luonnollisesti Joensuu-keskeistä johtuen yliopiston sijainnista. puolet käytettiin tie- Asko Saarelainen, Sirkka-Liisa Röppänen ja Maarit Hämäläinen-Koljonen Pohjois-Karjalan rahaston hoitokunnasta jakoivat kuntakierroksella tietoa apurahakäytännöistä. teen edistämiseen ja toinen puoli taiteeseen. 3 - 3,5 % jaetaan vuosittain apurahoina. Rahoitusta myönnetään paikallisille yhdistyksille, yhteisöille sekä yrityksille. Lisäksi kunnat ja seurakunnat voivat hakea tukea yleishyödylliseen toimintaan. Laakkonen selvittää alueen kehittämiseen myönnettävän rahoituksen koostuvan EU:n, valtion ja kuntien osuudesta sekä yksityisestä rahoituksesta. Maaliskuussa järjestetään myös tiedotustilaisuus maaseuturahaston tukimahdollisuuksista. Vireillä hän paljastaa olevan muun muassa perinteisiä harrastus- ja kokoontumistilojen korjaushankkeita sekä vesistön ja ympäristön kohennushankkeita. Koti-Karjala Koti-Karjala Kiteen, Tohmajärven, Rääkkylän ja Kesälahden puolueeton paikallislehti. Päätoimittaja Marko Torni. Tukea uusille avauksille seutua kehittäen Maaseudun Kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry on yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä, jotka rahoittavat maaseudun kehittämishankkeita ja myöntävät yritystukia. Leader-tuki on hyvä väline kehittämistyössä, mutta ilman aktiivisia ihmisiä ei kehittämistoimia saataisi toteutettua, Laakkonen kiteyttää. Toiminnanjohtaja tietää hankehakuun olevan jo tulossa useita suunnitelmia, mutta toki mukaan toivotaan aina myös uusia toimijoita. Loput 10 miljoonaa myönnettiin 17 maakuntarahaston kautta. Pohjois-Karjalan kulttuurirahasto jakoi 754 000 euroa, josta n. Tämänvuotinen apurahahanhaku päättyy 10.2. Myös kärkihankkeita KITEE Aladár Bayer Suomen kulttuurirahaston toiminta perustuu lahjoituksiin, joista kertynyt pääoma on sijoitettuna osakkeisiin ja kiinteistöihin. Myös nimikkorahastoista saa sivuilta tietoa. Apurahahakemus rahastolle on tehtävä sekä sähköisesti että paperitulosteena 10.2. mennessä. Tänä vuonna alkavat uuden ohjelmakauden hankehaut, joiden toteuttamiseen on Keski-Karjalan alueelle jaossa yli seitsemän miljoonaa euroa. KESKI-KARJALA Niina Koukku Jetinan toiminnanjohtaja Maare Laakkonen toteaa EU-ohjelmakauden 2014? 2020 aloituksen viivästyneen, minkä vuoksi uuden Leaderrahoituksen hankehaku aukeaa vasta myöhemmin keväällä. Myös hankkeiden toteuttajat osallistuvat kustannuksiin omavastuuosuudellaan. Tällä hetkellä Jetina toteuttaa jo neljättä kehittämisohjelmaansa: Rohkeasti eteenpäin . Kaiken kaikkiaan apurahat liikkuvat muutaman tuhannen, jopa satasten, ja 20 000 - 30 000 euron välillä. Rääkkylästä löytyvät kuitenkin nopeat verkkoyhteydet, mikä mahdollistaa etätyötkin. Alueen toimijat avainasemassa Marjaana Aarnio ja Maare Laakkonen korostavat Keski-Karjalassa olevan paljon hyviä hanketoimijoita. Vahvuutena näen sen, että tunnen paljon toimijoita alueelta työnikin kautta. Pienimmät summat ovat menneet yksittäisiin hankintoihin, kuten musiikki-instrumentteihin. Pohjois-Karjalan rahasto myönsi vuonna apurahan 14,4 prosentille hakijoista. . Näin viimeisenä hallitusvuotenani toivon, että pystyn puheenjohtajana olemaan hyvin mukana yhdistyksen toiminnan luotsaamisessa. . Useimpiin kysymyksiin vastauksen saa rahaston nettisivuilta. Vuoden alusta Aarnio kertoo muuttaneensa Värtsilästä Rääkkylään, josta on sama matka niin Kiteelle kuin Joensuuhun, mikä oli yksi syy muuttoon. . Viime keväänä Suomen kulttuurirahasto jakoi tieteelle ja taiteelle kaikkiaan n. 30 miljoonaa euroa, joista n. 20 miljoonaa meni keskusrahaston apurahanjaossa. Tuloista n. Viime vuonna oli kaksi 20 000 apurahaa, eli Joensuun Oopperayhdistys sai sen Mozartin Taikahuilun tuotantoon ja Joensuun Taiteilijaseura tulevaan Itä-Suomen aluenäyttelyyn. Hoitokunta päättää Pohjois-Karjalan rahaston info-tilaisuudessa Ravintola Reinossa useat yleisön kysymykset koskivat apurahahakemuksen laatimista ja myös arviointikriteereistä kyseltiin. Samoin mukaan laitettavat liitteet ja oheismateriaali herättivät kysymyksiä
Tapahtuman tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä kohteeseen. RÄÄKKYLÄ . R. Rääkkylän kunta luovuttaa auditorion veloituksetta käyttöön, esiintyjät ja kahvion hoitajat toimivat talkoilla. Konsertin tuotto luovutetaan lyhentämättömänä Hirvosen perheen käyttöön. Konsertti pidetään auditoriossa perjantaina 23.1. klo 13 Peltolan kerho Turinatuvalla, Tenhonen. Pe 23.1. Tästä rukouksen voimasta on kirjoitettu osuva runo: ?Rukouksen voima saa vihollisenkin pahoinvoimaan. Esirukous kantaa, jossain kaukana sairaan parantaa. Rukouksen pauhina saa polvetkin notkumaan ja vihollisen linnoitukset sortumaan. Rukouksessa Pyhä Henki saa vallan niin Jeesuskin on lähellä aivan. Rukoile Hengessä ja totuudessa saat olla Jeesuksen rakkaudessa. Rukous kannattaa aina, siksi sydämeesi se paina. (Ritva Kapanen) Rukoilemisiin, Paavo Hakala pastori Kiteen helluntaiseurakunta Kitee Su 18.1. Klo 14.00 Purujärven, Rajavaaran, Suurenkylän ja Ruokkeen kinkerit Purujärven kylätalolla. Diakoniatoimisto, puh. Tuomasmessu on osa kristittyjen ykseyden rukousviikkoa. klo 13.00 Totkunniemen-Marjoniemen kinkerit Anna-Liisa ja Rauno Matikaisella. Moos. MUISTOJEN KAHVILA la 24.1. Klo 18.00 Medialähetyspiiri Vuokko ja Keijo Luukkaisella. Ke 21.1. Kolehti kristittyjen ykseyden edistämiseen Suomen Ekumeenisen Neuvoston kautta. Ma 19.1. Kiteen ev.lut. Rukousviikon ajatuksena on yhdistää eri taustoista ja eri ?kodeista? tulevia kristittyjä rukoilemaan yhdessä. Raamatussa kerrotaan kristittyjen yhteisen rukouksen suuresta voimasta. Yhtenä hyvänä esimerkkinä toimii Apostolien teoista löytyvä kertomus Pietarin ihmeellisestä vankilasta vapautumisesta (Apt. Lisätietoja Merviltä 040-739 1885. Kahvilassa esillä samojen nostalgisten vuosilukujen kahvikuppeja. Vapaa pääsy. Tilan isäntä Jyrki Hirvonen on tullut viime vuosina tunnetuksi siidereiden ja marjaviinien valmistajana. Niemishovin päärakennus on ollut Hirvosen nelihenkisen perheen koti. Tuhoisan tulipalon vuoksi Niemishovin Hirvosten laaja ystäväpiiri on päättänyt järjestää tukikonsertin perheen auttamiseksi Rääkkylässä perjantaina 23. Klo 11 seurakuntapiiri Laatokantien veteraanitalolla, Kurkola. siunauskappelissa Ortodoksikirkossa Tervetuloa rukoilemaan yhdessä! Järj. Jehki. Keskiviikkona: Oona, Netta, Aune, Auni, ort. tammikuuta. Konsertilla halutaan tukea Hirvosen perhettä niin henkisesti kuin aineellisesti. Lauletaan yhdessä kansakoulu-, maakunta- ja kansanlauluja. Koti-Karjala 4 Lauantai 17.1.2015 Rakas äitimme ja mummimme Irja Maria OLLIKAINEN 17. Muistoihin ja muistelutyöhön liittyvä näyttely Tohmajärven kirjastossa 31.1. seurakunta, Joensuun ortodoksinen seurakunta, Kiteen helluntaiseurakunta ja Kiteen vapaaseurakunta Kiitän kaikkia minua muistaneita täyttäessäni vuosia. PAIKKAKUNNAN PUOLESTA. Jatka lukemista. EILA BARCK SANA SINULLE Rukouksen voima Tammikuun 18.?25. Ahvo, Ohvo, Kirilä, Kiril. Maanantaina: Henri, Henna, Heikki, Henrik, Henni, Henriikka, Henrikki, ort. klo 13 lähetyksen päiväkahvit Salme ja Heikki Pirisellä Pokentie 10, Jaakonsaari. Klo 13 Suorlahden srk.piiri Aini Holopaisella, Kekäle. Hiltunen, kantt. klo 8 aamurukouspiiri srk.keskuksessa. Klo 13 omaishoitajat kahvin ääressä srk.keskuksessa. Yhteislaulutilaisuus MENNEITÄ MUISTELLEN su 25.1.20 klo 14.00?16.00 Kiteen ev.lut. Anttoni, Toni. Sunnuntaina: Laura, ort. Su 1.2. 12). Lisätietoja Kirsiltä 050-3633844 Kuollut: Irja Maria Ollikainen 89 v, Eeva Liisa Maria Juvonen 86 v, Pirjo Helena Jokela 64 v. Kesälahden kappeliseurakunta La 17.1. lk:n Papinniemen leiri on täynnä! Junnu-Romola 4.-6. klo 9?11 Päiväkerho Enkelinpesässä, Taipaleentie 9, puh. kello 18.00. KULTTUURI-IKKUNA KITEE . Tapahtumassa on siis laaja kattaus musiikkia oopperasta bluesiin ja kansanmusiikkiin. Tellervo Halonen Riäkkyteatterista esittää monologeja. Omat puheenvuoronsa tapah- tumaan tuovat valtiopäiväneuvos Matti Väistö, kunnanjohtaja Tuula Luukkonen ja kirkkoherra Markus Kontiainen. Konserttiin on vapaaehtoinen ohjelmamaksu ja kahviraha. Tämä tosikertomus antaa ymmärtää, että uskovien yhteinen rukous oli avaintekijä Pietarin vapautumisessa. Tekstissä mainitaan, että seurakunta rukoili lakkaamatta Jumalaa Pietarin puolesta. klo 10.30 raamattupiiri srk.keskuksessa. Su 25.1. klo 10 sanajumalanpalvelus kirkossa saarnaa ja lit. Hiltunen. Phoenix ja Mammu Koskelo. OI, MUISTATKOS EMMA. Taiteili- TOHMAJÄRVI. Halttunen Aurinko nousi tänään 9.02 ja laskee klo 15.18. Maksima, Visa, Vesa, Jouko, Jouni, Valeri, Auni, Aune. KRISTITTYJEN YKSEYDEN RUKOUSVIIKON ILLAT KITEELLÄ Ma 19.1. Ti 20.1. Ke 21.1. To 22.1. klo 18.00 klo 18.00 klo 18.00 klo 18.00 Rakkaamme G 12.4.1925 17.12.2014 Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa 10.1.2015 ja saatettu lepoon Kiteen ev.lut. saakka. . PRO NIEMISHOVI ? TUKIKONSERTTI pe 23.1. Klo 19 Kirkkovaltuuston kokous. Romolan nuorisokahvila yläkoululaisille ja sitä vanhemmille tiistaisin klo 15?18 ja perjantaisin klo 18?23. Futsal-kerho alakoululaisille srkkeskuksessa tiistaisin klo 1718. 12:4. Kiittäen ja kaivaten Esa ja Tyyne Kaisa Heikki ja Katariina Erkki Akseli ja Kitta Leevi ja Roope Ursula sisarukset ja muut sukulaiset sekä lähimmät ystävät NIMIPÄIVÄT Lauantaina: Toni, Anton, Antto, Anttoni, ort. Su 15.2. klo 10.00 Messu kirkossa, lähetyksen laskiaisrokka ja kirkonkylän kinkerit srk-salissa. klo 9?11 Kappelin kuppila Osuuspankin kokoushuoneessa. Su 25.1. Hakulinen. Silloin myös Jumalan vihollisen eli Paholaisen vaikutus elämässämme voidaan voittaa. Järj. kansanopiston juhlasalissa. Gröhn-Dimov. 0400-185710, on SULJETTU ma 19.1. Eläkeliiton Kiteen yhdistys ry., Kiteen kaupungin kulttuuritoimi, Kansalaisjärjestöjen yhteistoimintahanke. Klo 18 Matka halki Uuden testamentin -raamattuluento srk.keskuksen kahviossa. luokkalaisille maanantaisin klo 14?17. klo 9?12. Lapsityö: Ke 21.1. Niemishovi rakennuksineen Niemisen kylän maamerkki ja sillä on ollut perinteisesti merkittävä rooli kyläyhteisössä. Niemishovi on maatila, jolla tuotetaan nykyisin luomumarjoja ja omenoita. 0503038003, on avoinna ma ja to klo 9?11. Kesälahden seurakuntatoimisto, puh. Pietarin vapauduttua ja löydettyä tiensä takaisin ystäviensä luokse, todetaan, että monet olivat kokoontuneet yhteen paikkaan rukoilemaan. Myös tänään voimme kokoontua ystäviemme ja naapureidemme kanssa rukoilemaan Jumalaa. Tilaisuutta tukevat Kiteen kaupungin kulttuuritoimi, B & B Savikon Kartano ja Ravintola Reino. . 040 739 1886 tai 045 138 5798. Kuollut: Taito Kullervo Karjalainen, 88 v. Haudattu: Hilkka Liisa Hiltunen, 91 v., Savonlinnasta. Taiteillen tukea Niemishoville Niemishovin vuonna 1830 rakennettu kulttuurihistoriallisesti arvokas päärakennus tuhoutui tulipalossa Rääkkylässä maanantaiaamuna. klo 18.00 Rääkkylän Auditoriossa. klo 10 messu kirkossa, saarnaa Kurkola, lit. Reino-klubi: estradilla ORKESTERIN HELMETYHTYE pe 23.1 klo 21. 1950- ja -60-luvun iskelmiä. Kiteen Tuomasmessuryhmä. klo 10.00 Sanajumalanpalvelus kirkossa, Jaakonsaari, Mikkonen, Kostamo. TULOSSA: To 29.1. Tapahtuma avaa jokaiselle tavan auttaa omalla tavallaan. . Aiomme tuoda omalta osaltamme hieman valonpil- kahdusta tähän todellisuuteen, kertoo konsertissa laulava tenori Esa A. päivä vietetään maailmanlaajuista rukousviikkoa, jolloin kristityt kokoontuvat erilaisiin rukoustapahtumiin. Klo 18 Tuomasmessu Kiteen siunauskappelissa. Klo 18 Raamattu tutuksi keskustelua Isossa pappilassa. Klo 18 kaikille avoin jumppa seurakuntakeskuksessa. Ti 20.1. Klo 16 raamattupiiri Tuula ja Ilpo Nyrhisellä Heinoniemessä. Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto avoinna ma-to klo 9-14, perjantaisin suljettu. Nuorisotyö: 4-6. Tervetuloa laulamaan! jat tempaisevat yhteistoimin pystyyn tukikonsertin Rääkkylän historiallisen Niemishovin tuhoutumisen vuoksi. Illan aiheena Matteus. Esityslista nähtävillä viraston ilmoitustaululla. Ke 21.1. klo 10.00 Sanajumalanpalvelus kirkossa, L-S Mikkonen, Timo Kostamo, jumalanpalvelusryhmä, kolehti Kristittyjen ykseyden edistämiseen Suomen Ekumeenisen Neuvoston kautta. klo 15.30?20.00 Avantouinti Hellaniemessä: 15.30? 16.30 naiset, 16.30?18.30 miehet, 18.30?20.00 naiset. Su 18.1. Klo 18.30 perhelentopallo srk.keskuksessa. To 22.1. Luukkainen. Konsertissa esiintyvät Luukkaisen lisäksi muiden muassa pianisti-laulaja Samuli Moilanen, harmonikkataituri Arto Tarkkonen, blueskitaristi-laulaja L. seurakunnan kirkkomaalle. Lämmin kiitos osanotosta. Parhaimmat kiitokset Rantapihan henkilökunnalle äitimme ja mummimme hyvästä hoidosta. Eeva Liisa Maria JUVONEN o.s. Klo 18.30 VarmoKousa-Tasapään kinkerit Tasapään kylätalolla. Toivanen G15.8.1928 Liperi 14.12.2014 Joensuu Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt. Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan, yhdessä käydä uuteen aikaan nyt. Kaivaten sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos kaikille Eevan hoitoon osallistuneille. Helluntaikirkossa Vapaakirkossa Tuomasmessu ev.lut. klo 14.00 Messu Väärämäen kirkossa, messun jälkeen Hummovaaran-Villalan kinkerit. ja to 22.1., AVOINNA pe 23.1. klo 10?12 Ravintola Reinossa Orkesterin Helmet-yhtye esittää 1950- ja -60-lukujen valloittavia iskelmiä kahvittelun ja seurustelun lomas- sa. Laulut säestää Jukka-Pekka Mattila. klo 13 srk.keskuksen lähetyspiiri, Kekäle. Makari, Kari. Tiistaina: Sebastian, ort. tammikuuta 2015 o.s. kantt. Hyvää talvipäivän jatkoa! PÄIVÄN SANA Jäi ahkera työsi ja rakkautes muistoksi meille, hyvän sydämes ohjeet elämän teille. Sä aina muistit ja huolta kannoit, et paljoa pyytänyt, vaan kaikkesi annoit. ?Jos jonkun perhe on liian pieni syömään karitsaa kokonaan, hän ottakoon lähimmän naapurinsa kanssa yhteisen karitsan sen mukaan, montako tarvitaan karitsan syömiseen ja paljonko he jaksavat syödä.? 2. Tuotto ohjataan lasten musiikkiharrastuksen hyväksi
Viime vuonna olin Kiteen seudun mielenterveysseuran edustajana mukana työryhmässä, joka yhdessä Kiteen kaupungin ja ev.lut seurakunnan kanssa suunnitteli ja toteutti vapaaehtoistyöntekijöiden koulutuksen Kiteellä. . Kirkkoneuvostoon valittiin Teuvo Karja- Varapuheenjohtaja Jussi Raerinne toivoi, että seurakuntalaisten palaute puheenjohtajien ja valtuuston toiminnasta olisi suoraa. lainen (henk. - Vapaaehtoistyö ja auttaminen ovat lähellä sydäntäni. Minulla on ollut halu tehdä ihmisläheistä työtä sekä työelämässä ollessani että edelleen eläkeläisenä vapaaehtoistyössä. KITEE Kirsti Rautiainen Tuula Arolaakso työskenteli Kiteellä Kolmas Linja - projektissa vuosina 1999 - 2001. Projektin kohderyhmä olivat pitkäaikaistyöttömät miehet. . Harmittaa kun projektilla ei ollut jatkuvuutta, koska sen kautta saatiin rakennettua hyviä käytäntöjä, joista oli- si ollut hyvä jatkaa. Investoinnit jätettiin kirkkoneuvoston valmisteltavaksi evästyskeskustelun saattelemana. Kirkkovaltuuston varapuheenjohtajaksi valittu Jussi Raerinne avasi keskustelun toteamalla rovasti Erkki Lintusen olevan oikealla asialla ajaessaan Värtsilän kirkon maalaamista. Toivon, että jaksan toimia vielä pitkään vapaaehtoistyön parissa, Tuula miettii. Mielenterveysseurat tekevät ennaltahkäisevää työtä Kun viranomaisten resurssit vähenevät, vapaaehtoisen järjestötoiminnan merkitys ja tarve kasvaa. Kiteen seudun Mielenterveysseuran toiminta-aluetta ovat kaikki Keski-Karjalan kunnat. Jos rahat ovat vähissä korjaukset pitää tehdä hyvin ei sutaisten, Lappalainen vastasi. Jos kirkkoremonttia varten on syntynyt kansanliike Värtsilään, myös urkukorjausta ollaan edistämässä talkoovoimin. Tuli lähdettyä kotoa toimimaan yhdessä. Se tekee ennalta ehkäisevää mielenterveystyötä mm kulttuurin, taiteen ja luovan toiminnan avulla. Palvelut ovat yhteydenottajalle anonyymejä ja maksuttomia. Kriisivastaanotto toimii ajanvarauksella. Joensuun kriisikeskuseen aikaa voi varata arkipäivisin klo 12-13 p. Tietoa seuran toiminnasta, koulutuksista, hyvinvointiohjelmista ja julkaisuista löytyy sen kotisivuilta (www.mielenterveysseura). Lyhytkestoinen kriisiapu on asiakkaille maksutonta ja halutessaan asiakas voi saada palveluja myös nimettömänä. Ilahduttavaa oli nähdä, miten sitoutuneita kurssilaiset olivat vapaaehtoistyöhön ja miten nuoretkin olivat lähteneet mukaan. Tuulalla on haaveena saada Kiteelle matalan kynnyksen paikka, eräänlainen olohuone, jonne kuka tahansa voi tulla juttelemaan ja olemaan yhdessä ilman leimaantumista. . Useilla ihmisillä on elämässään paljon purkamatonta surua, jota olisi hyvä käydä läpi luottamuksellisessa suhteessa. Moni henkilö sai projektin aikana apua elämän hallintaan. Keski-Karjalan mielenterveysneuvosto on valitettavasti kuihtunut, Tuula harmittelee. Tukea ja apua kriiseihin Kiteen seudun Mielenterveysseura on Suomen Mielenterveysseuran paikallisjärjestö. Suomen Mielenterveysseura on maailman vanhin mielenterveysjärjestö, iältään 119 vuotias. Sen tavoitteena on edistää mielen hyvinvointia sekä tarjoaa tukea ja apua. Kiteen seudun mielenterveysseura on Suomen mielenterveysseuran alainen yhdistys. Tuula Arolaakso on yhdistyksen pitkän linjan toimija. Toivetilamme on saada maalaus mahdollisimman Henkilövalinnat yksimielisesti Avoimuus, osallisuus ja innostavuus ovat ydinasioita, korosti Tohmajärven kirkkovaltuuston puheenjohtaja Matti Perälä avauspuheessaan. pian kuntoon. Kriisikeskukset ovat matalan kynnyksen paikkoja, jonne ei tarvita lähetettä. Kriisivastaanotolla voi asioida yksin, puolison tai perheen kanssa. Toivon, että jaksan toimia vielä pitkään vapaaehtoistyön parissa, Tuula Arolaakso miettii. den ensiapukoulutuksia, jossa opetellaan vuorovaikutustaitoja ja tunnetaitoja. . varajäsen Pertti Könönen), Eila Kauppinen (Sirkka Kotro), Mauri Kekkonen (Seppo Rouvinen), Tuulikki Pakarinen (Pirkko Punkki), Niilo Pitkänen (Kerttu Hartikainen). Diakoniatyön johtokuntaan valittiin Pentti Pöyhönen, Sirkka Kotro, Matti Könönen, Pirkko Lehikoinen, Anneli Olenius ja Seppo Rouvinen sekä varalle Kerttu Hartikainen, Orvo Åkerlund ja Niilo Pitkänen. Jumalanpalvelus- ja musiikkityön johtokuntaan valittiin Kerttu Hartikainen, Reima Ehrukainen, Sirkka Kotro, Pirkko Lehikoinen, Eino Punkki ja Pentti Pöyhönen sekä varalle Toivo Kakkonen, Marja-Terttu Koponen ja Mauri Kekkonen. Hyvää mieltä kaikille suussa. Toimitilat yhdistys on saanut Kansantalosta Leipurintieltä. Yhdistys oli järjestäjänä vanhusten palveluasumisyksiköihin suunnatulla Hyvää mieltä kulttuurista - toimintaviikolla toukokuussa 2014 Kiteellä sekä Kesälahdella. Yhdistys on järjestänyt myös koulutusta, mm mielentervey- Kasvatustyön johtokuntaan tulivat Tuulikki Pakarinen, Pirkko Lehikoinen, Vilho Mikkonen, Anneli Olenius, Seppo Pietarinen ja Pentti Pöyhönen sekä varalle Merja Hakkarainen, Elina Väistö ja Keijo Tolonen. Kiinteistö- ja ympäristötyön johtokuntaan tulivat Teuvo Karjalainen, Reima Ehrukainen, Niina Immonen, Merja Jääskeläinen ja Vilho Mikkonen sekä varalle Seppo Rouvinen, Mauri Kekkonen ja Marita Vilen. Lähetystyön johtokuntaan tulivat Niilo Pitkänen, Kerttu Hartikainen, Eila Kauppinen, Pirkko Punkki, Matti Gröhn ja Toivo Nenonen sekä varalle Maija Kukkonen, Merja Pihlajakangas ja Oiva Tikka. . Tukinetissä voit saada henkilökohtaista tukea, osallistua erilaisiin keskusteluryhmiin ja etsiä tietoja.. Ymmärrämme toki seurakunnan kiperän taloustilanteen, Raerinne toi terveisinään. Teuvo Karjalainen nosti korjauslistalla etusijalle seurakuntatalon urut, sillä ne ovat aina käytössä ja ovat yhden työntekijän työväline. Karjalaisen mukaan on tutkittava, riittääkö Värtsilän kirkolle pelkkä maalaus vai pitääkö koko ulkovuori uusia, jolloin kustannusarvio monin- Henkilövalinnat oli valmisteltu kahdessa seurakuntavaalien jälkeisessä neuvottelussa. Kirkkovaltuusto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Matti Perälä ja varapuheenjohtajaksi Jussi Raerinne. Suhteellisten vaalien vaalilautakuntaan Kerttu Hartikainen, Sirkka Kotro ja Pentti Pöyhönen sekä varalle Seppo Rouvinen, Reima Ehrukainen ja Pirkko Punkki. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin Vuokko Väistö ja hänen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kaija Keinonen. Työntekijöillä on terveydenhoito- tai sosiaalialan ammattipätevyys sekä kriisiosaamista syventävää lisäkoulutusta. Tukinet on internetissä toimiva kriisikeskus eri järjestöjen tarjoamille tuki- ja auttamispalveluille Tukinetissä palveluita tuottaa ja tarjoaa Mielenterveysseuran lisäksi yli 30 kolmannella sektorilla toimivaa yksikköä. Värtsilän kirkon osalta hän odottaa kuitenkin tarkempia tutkimuksia korjaustarpeista. . Vieläkin jutellaan ja muistellaan, kun tavataan, Tuula kertoo. Välillä Tuula työskenteli Oulussa Mielenterveysseuran kriisikeskuksessa ja toimi siellä työnsä ohella tukihenkilökoordinaattorina. Sitä kautta vapaaehtoistyön tärkeys vahvistui. Kotiseutuyhdistys on lupautunut tukemaan hanketta 15 000 eurolla, jos seurakunta antaa hankkeeseen loput. Seuraylläpitää Kriisikeskuksia, joita on koko maassa 20, yksi niistä Joen- Apua voi saada myös netin kautta Verkkokriisikeskus Tukinet palvelee ympäri vuoden. Vuonna 2007 hän palasi takaisin Kiteelle ja sai työtä kaupungilta edunvalvontatehtävässä, josta jäi sitten eläkkeelle. . Edellinen kirkkovaltuusto päätti jättää vaalikautensa viimeisessä kokouksessa investointiohjelman uusien päättäjien mietittäväksi. Asia nousikin esille heti uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa, vaikkei listalla ollutkaan. 013-316244. Suomen Mielenterveysseuralla on myös valtakunnallinen kriisipuhelin, jonne voi soittaa nimettömänäkin. koht. Kerttu Hartikainen kertoi neljän henkilön ryhmän vievän asiaa eteenpäin organisoimalla arpajaisia ja järjestämällä konsertteja. TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Tohmajärven seurakunnan kiireellisimmät remonttikohteet ovat Värtsilän kirkko, seurakuntatalon urut ja kellotapulin paanukatto. Lisäksi kirkko tarvitsisi sadevesijärjestelmien remontin ja lämpötaloudellista korjausta. Kirkkoherra Mikko Lappalainen vakuutti, että investoinnit ovat koko ajan pohdinnan alla. Kirkon maalauksen on arvioitu maksavan 23 00027 000 euroa. . Koti-Karjala Lauantai 17.1.2015 5 Investointiperintö painaa Tohmajärven kirkkovaltuustoa Vanhan kirkkovaltuuston investointiperintö sytytti keskustelun Tohmajärvellä. Uuden kirkkovaltuuston henkilövalinnat sujuivat puolestaan sopuisasti, puheenjohtajan nuijaan tarttui vaaleissa eniten ääniä saanut Matti Perälä. kertaistuu. Se on toiminut Keski-Karjalassa yli kaksikymmentä vuotta. Puhelin on: 010 195 202 arkisin klo 9.00 - 07.00, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00 - 07.00. Ruohonjuuritason työtä mielenterveyden hyväksi Kiteen seudun Mielenterveysseuran puheenjohtajan Tuula Arolaakson mielestä kaikilla on oikeus hyvään mielenterveyteen
Ensimmäinen tavoite on, että pääsemme pois vuokratiloista. Siiven jatkeeksi rakennetaan kokonaan uudet teknisten aineiden opetustilat, jotka valmistuvat vuoden 2016 kevääksi. Vanhoista opetustiloista jäävät jäljelle ainoastaan kotitalousopetuksen tilat. Vanhojen tilojen peruskorjauksessa mm. Mieluummin teen sen, minkä jaksan ja mikä tuntuu hyvältä. . Taloon tulee tiloja Arppen yhtenäiskoululle, pääsääntöi- sesti 7. Tarjouspyynnöt rakennuksen kalusteista lähtevät ensi viikolla eteenpäin Joensuun hankintarenkaan kautta. . aulatilat uusi- Arppen koulu etelän suunnasta vuonna 2016 taan ja seinä- sekä kattorakenteet tutkitaan perusteellisesti. Ilmastointi rakennuskompleksissa järjestetään niin, ettei vanha järjestelmä ole yhteydessä uuteen. . Sitten, kun rakennus valmistuu, toimitaan vain kolmessa. . kertoi Arppen koulun suunnittelussa otetun huomioon myös Rantalan koulun muotokieli. KITEE Aladár Bayer Kiteen kaupunki piti tiedotustilaisuuden Arppen koulun rakennustöiden etenemisestä. Paikalla kertomassa rakennushankkeen etenemisestä olivat rehtori Kyösti Havukainen, koulun arkkitehtisuunnittelusta vastaava Heikki Alhainen ja kaupungin tekninen johtaja Antti Asikainen. Pois vuokratiloista Koulun kolmikerroksinen laajennusosa on lähes huomaamatta valmistunut huppunsa alla ja rakennuksessa on pidetty lämpöjä päällä jo jonkin aikaa. Huvikeskushan on Kiteen Nuorisoseuran omistama ja siitä pääsemme ensimmäisenä eroon, rehtori Havukainen sanoo. . Toiminta jatkuu ennallaan, mutta uusien autojen myynnin suhteen aika näyttää, jatketaanko jollakin toisella merkillä vai vapautuuko mahdollisuus myydä myös Toyotia toiselta maahantuojalta, kauppias Timo Waschko sanoo. . Ei Toyota meitä pois ajanut ketjustaan, mutta itse minä päätin, että en lähde tähän hullutukseen enää mukaan. Rehtorin mukaan tähän järjestelyyn saattaa tulla muutoksia aina tilanteen mukaan. . Suurin menoerä olisi ollut maahantuojan määräämä uusien merkkiautojen varasto. . Pyrin pitämään tarjolla niitä merkkejä, joita kysy- tään, Timo kertoo todeten, että vaihtoautoliiketoiminta on lisääntynyt muuallakin Suomessa. Waschkon muutos johtuu Toyotan vaatimuksista liikkeen uudistamiseksi, johon yrittäjä ei halunnut ryhtyä. Timo Waschko laski, että merkkiliikkeenä pysyminen olisi maksanut kaikkiaan noin 700 000 euroa. Kotitalousopetukseen liittyviä tiloja käydään läpi. Käymme läpi julkisivun, puuverhous uusitaan ja samalla päästään tutkimaan seinära- kenne, samoin päästään tarkistamaan katto ja kotitalousluokkien ilmanvaihto. Arppen koulun pitäisi olla lopullisessa kuosissaan vuoden 2016 keväällä, kesällä viimeistellään vielä pihat ja kulkutiet. Waschko luopui Toyota-merkistä Kiteen yhdeksi maamerkiksi muodostuneet Toyota-taulut poistuivat puolessa välissä viikkoa Autotalo Waschkon yhteydestä. Automyynti kuitenkin jatkuu ja Toyotien merkkihuolto palvelee jatkossakin. KITEE Kari Sarkkinen Waschkon autoliikkeen puolivuosisatainen Toyota-taru päättyi automyynnin osalta merkkien poistoon kuluvalla viikolla. Tällä hetkellä Arppen koulu toimii kuudessa eri rakennuksessa. Liikkeen kalusto olisi pitänyt laittaa kokonaan uusiksi Toyotan kriteerien täyttämiseksi. Hintaarvio remontille oli 40 00070 000 euroa. Samalla myös Ruori-talosta siirtyy kaikki opetustoiminta pois. Koti-Karjala 6 Lauantai 17.1.2015 Arppen koulu valmistuu ajallaan Kiteen Arppen koulun rakennus- ja korjaustyöt sujuvat suunnitelmien mukaan. - 9. Sisäilmaongelmaa, joka siirtyisi käytävien kautta uu- siin tiloihin, ei ole olemassa, tekninen johtaja Antti Asikainen vakuuttaa. . Liikuntasalisiipeen tehdään peruskorjaus, mm. salin lattia kunnostetaan. Merkkihuolto toimii ja käytettyjä autoja saa Waschkolta jatkossakin. . Hankkeen toinen vaihe käynnistyy kesäkuussa. Arppen koulu idän suunnasta vuonna 2016 Arkkitehtisuunnittelusta vastaava Heikki Alhainen selvitti havainnekuvien avulla, miten mihinkin ratkaisuun oli päädytty. Alhainen mm. Totesin, että tallaisiin hirmu investointeihin ei pienellä myynnillä kannattanut lähteä. luokille, Ilmariseen jäävät kuvataiteen- ja musiikinopetus, rehtori Havukainen kertoo. Alakoulun viides- ja kuudesluokkalaiset siirtyvät syksyllä uudisrakennuksen neljään uuteen opetustilaan. Keväällä 2014 alkoi ensimmäisen vaiheen varsinainen rakennustyö, joka valmistuu tämän vuoden kesäkuuksi. Seuraavan vaiheen aikana, 1.6.2015 - 31.4.2016, puretaan Opintien suuntainen vanha osa. Nyt pyrin saamaan valikoimiin vähän ajettuja käytettyjä autoja, koska niitä menee monta kertaa enemmän kuin uusia. Koulun uudessa kolmikerroksisessa laajennuksessa on ollut jo lämmöt päällä. Nythän siellä on alakoulun oppilaita ja meidän kansliamme on siellä evakossa. Rantalan koulun kellarikerroksen opetustiloja joudutaan Havukaisen mukaan toistaiseksi vielä käyttämään opetukseen ennen rakennushankkeen lopullista valmistumista. Toinen vaihe käyntiin kesäkuussa Arppen koulun rakennustyöt alkoivat vuonna 2013 osittaisella purkutyöllä sekä pihaalueen tasoituksella. Korjaamo me laitetaan uuteen kuosiin ja pyrimme palvelemaan Toyotan merkkiasiakkaat, jotta heidän ei tarvitse lähteä merta edemmäs, Timo Waschko kertoo. Toyotan merkit riisuttiin keskiviikkona Waschkon autoliikkeeltä.
Ruokiin lisättiin vettä. Voi oli harvinaista herkkua ja sitä jatkettiin mm. Sota-ajan käyneistä ja kokeneista suurin osa lepää jo tyystin tuonpuoleisessa ristien alla. Tämän tarinan voisi hyvällä syyllä omistaa myös nykynuorten ja kouluikäisten lapsien luettavaksi. Vaatepula pakotti kekseliäisyyteen. Kaikki vanhat asusteet käännettiin, väännettiin ja paikkailtiin moneen kertaan. Häkäpönttöjen koot vaihtelivat 3 ja 10 hehtolitran välillä.Teoriassa yhdellä täytöllä saattoi pysähtymättä ajaa 300-500 kilometriä. Pilkkeitä tehtiin myös talkoilla. Kalaa oli runsaimmin saatavilla kevät- ja syyspyynnin aikana, tosin korkeaan hintaan. Meikäläisissä oloissa Amersdorf, Virginia, Havanna ja Tofta olivat menestyneitä lajikkeita. Sitten odotettiin kymmenisen minuuttia, että kehittimessä ehtisi syntyä kaasua. Käynnistysoperaation alkajaisiksi oli säädettävä kaasuseossuhde ohjaamossa olevasta vivusta ja sitten sytytyshetki toisesta vivusta. Varsinainen käynnistäminen tapahtui enimmäkseen käsikammella. Kun ja jos moottori lopulta hurahti käyntiin, oli kiireesti väännettävä sytytyshetkisäädin ajoasentoon. Koti-Karjala Lauantai 17.1.2015 7 Korttikansa kovilla asemasotavaiheen aikana Koti-Karjalan edeltäjän, Kiteen Lehden, ensimmäinen päätoimittaja Pentti Ruohonen ehti ennen kuolemaansa kirjoittaa sodan tuomasta pulaajasta Suomessa. pistettä, alushameeseen tai villahousuihin 8 pistettä jne. Kesäpuolella yöpaita ja kerrasto veivät kumpikin 10 pistettä, tuulitakki tai ulkoiluasu 11 pistettä. Osa yksityisautoistakin oli otettu armeijan käyttöön. Oli siirrytty 1940-46 kiroten ja käryten häkäpönttöjen käyttöön autoissa. Saksasta saatiin armeijan autoihin polttoainetta. Lehtien kasvun edistymistä hoideltiin kasvin latvaosan ja kukintojen katkaisulla kasvuaikana. Sytytinliekki oli syötettävä kaasunkehittimeen pienestä läpällä varustetusta luukusta pitkällä tulitikulla. Kaupat ovat täynnä tavaraa, kioskit pullollaan makeisia, autot virtaviivaisia, tietokoneet valttia ja puhelimien jatkuva näpläily tavaksi tullut. Kaiken runkona oli yleisostokortti, jolla sai sokerin, kahvinvastikkeen eli korvikkeen, tupakan, sakariinin eli ne ns. Hyökkäystavoitteet oli saavutettu rintamalla, mutta kotirintamalla taisteltiin leivästä. Kansanhuoltoministeriö oli jatkanut elintarvikkeiden 1939 alkanutta säännöstelyä sitä vielä kovasti tiukentaen. Ulkomainen tuonti oli supistunut poliittisesta tilanteesta johtuen vain Saksan ja Suomen väliseksi 1941, jolloin jatkosota alkoi. Sitten vaan toivomaan, ettei auto pysähtyisi ylämäkeen! Hiki oli valmiiksi saatu! Suomessa oli puuta kaikkialla saatavissa. juolavehnän ja valvattien juuret, sokerijuurikas ja sikurijuuri. Viljasta kelpasivat vehnä, ohra ja ruis. Kuka nautti mistäkin. Tupakantuskaan kehiteltiin kessuviljelmät. Lopulta sadonkorjuussa lehdet pilkottiin leikkurilla niiden kuivuttua ja vihdoin päästiin rullaamaan kessusätkä nenän alle. Sivuilmiönä syntyi ns. musta pörssi, jossa suoritettiin tuttujen ja tuntemattomien kanssa jos jonkinlaista vaihtokauppaa. Korttipakka kasvoi Pullasta ei paljon puhuttu, mutta kansanhuolto kasvoi itse kuin pullataikina. Yksi Suomen ravinnerikkaimmista kasveista on nokkonen, jota voitiin käyttää pinaatin tavoin useisiin ruokalajeihin. Saviheinästä, suolaheinästä ja voikukan lehdistä valmistettiin keittoja ja muhennuksia. Lihasta oli jatkuva puute. Moni hankki maataloussukulaisiltaan tai tutuiltaan ikioman possun, jota sitten lihotettiin ja lopuksi syötiin. Meillä oli liiterin nurkassa pässi. Ennen sotia olivat naiset omaksuneet jo housumuodin. Ensimmäisissä naisten vaatetus- ja jalkinekorteissa vuonna 1940 oli kaikkiaan 150 kuponkia, jotka oli jaettu kahteen osaan: yläosa oli kesäpuoli ja alaosa talvipuoli, molemmissa 75 pistettä. Kortin voimassaolo oli yksi vuosi. Talvipuolella takkiin meni jo 25 pistettä ja pukuun 20 Nautinta-aineet muuttivat muotoaan. Sopivankokoisilla pilkkeillä päästiin taipaleelle, mutta monesti matka katkesi, piti pönttö puhdistaa ja lisätä pilkkeitä. Norja ja Petsamo auttoivat muina aikoina kalantuonnissa. Vaatteissa valinnanvara vähissä Muotinäytöksissäkin kolisivat puu- tai paperikengät. Sotavuosina 19421944 suomalaiset hakkasivat 3,4 miljoonaa halkomottia. Kansa patisteltiin metsään. Yhden kuution halkomotin teosta sai tunnustukseksi rautamerkin, neljästä hopeisen ja 16 kultaisen ja hännän huippuna 48 motista suurkirvesmerkin. Luettavaksi nuorille Kun yllä olevia poimintoja lukee nyt 70 vuoden päästä, voi todeta, että tuttuja ovat isoisillemme ja isoäideillemme, ehkä vielä isille ja äideille, mutta jo seuraavat sukupolvet elävät niistä mitään tietämättä. On totuttu toisenlaiseen elämään. Rintaliivit irtosivat 7 pisteellä. Vistra oli ensimmäinen tekokuitu, joka oli tullut maahamme jo ennen sotia. Maassamme oli pulakauden alkaessa 46 000autoa, mutta sotien päättyessä niitä oli siviilikäytössä vain 3 200. Saattaisihan siitä olla hyötyä, kun liian monet morkkailevat kouluruokia jonottaessaan kioskien luukuilla päivän ateria-annokseksi niitä herkullisia namupatukoita. Pentti Ruohonen opetusneuvos. Eipä taitaisi tämän päivän koulukkailla pinna riittää näin monimutkaiseen systeemiin! Ei ollut tuolloin pienemmille eikä vähän suuremmillekaan suklaita ja namusia. Kuivattuja porkkanan ja lantun palasia imeskeltiin, kun mitään muutakaan ei kaupoissa ollut. Armeija vaatetti ja syötti sotilaansa. Kaikki tärkeimmät ja yleisimmät ruokatarvikkeet, ylellisyyys- ja nautinta-aineista puhumattakaan, tulivat kulutukseen periaatteessa vain valtion johtaman jakeluorganisaation välityksellä. Maataloudessa elantonsa saaneille määrättiin luovutusvelvollisuus, mutta heillä oli oikeus pidättää sadostaan ensin oman taloutensa kulutusta vastaava määrä. Korkea musta metallipönttö auton perässä ei lisännyt ainakaan virtaviivaisuutta. Kuorma-autoissa häkäpönttö sijoitettiin ohjaajankopin ja lavan väliin. Nylonista oli kuultu, mutta ei vielä Suomessa nähty. Pojat kulkivat talvisin miesten tapaan pussihousuissa ja jaloissa lapikkaat, jos onnistui sellaiset hankkimaan. Kumipohjaiset huopatöppöset olivat haluttua tavaraa. 70 vuotta sitten 1943 idän sotanäyttämöllä elettiin asemasotavaihetta. Miiluissa poltetuista hiilistä oli ikuinen pula. Auton käynnistäminen vaati pitkää pinnaa. Meikäläiselle sota-ajan lapsena on jäänyt mieleen päällimmäiseksi perunapuuro, jota syötiin harva se päivä. Sotavuosina maito oli niin vähissä, ettei siitä riittänyt juurikaan käytettäväksi ruokaan. Ne olivatkin talvisodan aikana ainoat korttitavarat, mutta jatkosodan aikana nimikkeet lisääntyivät lähes kaikkiin tarvikkeisiin. Peruna, lanttu ja nauris nousivat arvoon arvaamattomaan ja ne muodostivat vahvan rungon päivittäisten elintarvikkeiden joukkoon. Kaikkialla kärysivät, poksahtelivat ja kipinöivät puukaasuttimet. Sotavuosina jouduttiin turvautumaan sillasta ja säteristä valmistettuihin tekokuituisiin kankaisiin. Jotkut kasvattivat asutuskeskuksissa kaneja. perunalla, porkkanalla, nauriilla ja erilaisilla kastikkeilla. Luonnonantimiin turvauduttiin ravinnon jatkeiksi. Kansanhuolto korttipeleineen oli kuitenkin perusta, joka auttoi kestämään. Kansalaiset saivat elintarvikekortit, jotka olivat eriarvoisia riippuen kortinhaltijan iästä ja ammatin raskaudesta. Jotkut imeskelivät sakariininekkuja. Me pojat keräilimme joskus muurahaisten munia apteekkiin, missä tekivät niistä jotain lääkettä ja saimme palkaksi mustaa salmiakkia. Jotkut paahtoivat lanttua, porkkanaa, punajuurta ja naurista. Eräissä perheissä leivottiin ruisjauhoista torttuja, joiden päälle oli levitetty jotain punaista sosetta. Pöntöistä energiaa Bensiinin saanti tyrehtyi vuosikausiksi miltei tyystin. nautinta-aineet. Kun kortteja kiivaimmillaan läiskittiin, piti jokaisella suomalaistyöntekijällä olla samanaikaisesti 51 erilaista korttia! Kansanhuolto painatti olemassaoloaikanaan 1939-1950 kaikkiaan 162 erilaista korttia, joiden yhteinen painosmäärä oli 778 miljoonaa kappaletta. Se hyöty niistä saksalaista sotilaista oli, että heiltä sai suklaata, kun yritti tankata joitakin saksan sanoja. Aluksi käytettiin voimanlähteenä puuhiiltä, mutta sitten puu voitti. Ankara talvi verotti kotimaan viljasatoa kohtuuttomasti ja kaikesta alkoi olla pula perheenäitien yrittäessä pitää lapset leivässä isien ollessa rintamalla. Paratiisissa Eeva tarvitsi omenan saadakseen lapsen, mutta sota-ajan Eeva tarvitsi lapsen saadakseen omenan! Kansanhuoltoministeriössä tätä korttirulettia pyöritti enimmillään 800 toimihenkilöä ja kenttähommissa 6 0007 000 palkattua toimihenkilöä. Maa oli jaettu 13 kansanhuoltopiiriin. Pulakauden peruseväät Tässäpä vaikeimman pulakauden annokset: maitoa 2 dl päivässä, voita 150 g kuukaudessa, lihaa 433 g kuukaudessa, sokeria 750 g kuukaudessa, sakariinia 1g kuukaudessa, saippuaa puoli kiloa vuodessa, tupakkaa 4 laatikkoa kuukaudessa, kahvia ei ollut saatu vuoden 1941 jälkeen lainkaan. 1943 ruvettiin antamaan suurperheisille perhelisää. Silloin laskettiin jo nelilapsisen perheen saavan korteillaan suunnilleen rauhanai- kaista kulututusta vastaavan määrän. Sokeri oli tullut kortille ensimmäisenä ja toisella sijalla olikin kahvi. Sen ohessa muita käytettyjä juureksia olivat mm. Muut lännen valtiot olivat meidät hylänneet. Saksasta saatiin paitsi aseita myös elintarvikkeita omaan hätäämme. Niin tupakannälkäiset viljelivät, kyntivät ja lannoittivat kessupeltojaan. Sato oli saatava talteen ennen syyskylmien tuloa. Kun kahvi loppui, alettiin tehdä korvikkeita tuolle kiinteästi elämään kuuluneelle juomalle. Sotavuosina nousi myös halveksittu voikukka kahvin korvikkeeksi. Rasva- ja lihakortteja oli kahta lajia: peruskortti ja lisäkortti, maitokortteja tarvittiin peräti nel- Kessut, karkit ja korvikkeet Artikkelin kirjoittaja, opetusneuvos Pentti Ruohonen, oli Koti-Karjalan edeltäjän Kiteen Lehden ensimmäinen päätoimittaja. jä. Kuussakin on käyty ja Marsia tähyillään. Esimerkiksi leipäkortteja oli viidenlaisia: A-kortti alle 7-vuotiaille lapsille, B-kortti henkisen ja kevyen työn tekijöille, C-kortti raskaanpuoleisen työntekijöille, D-kortti raskaan ja E-kortti erittäin raskaan työn tekijöille. Tiukimpina säännöstelyaikoina olivat korttiannosten suuruudet vastaavasti 200, 200, 250, 330 ja 425 grammaa kuukaudessa. Vaatetuskortteja tarvittiin viidenlaisia. Ylimääräinen osa oli myynnissä asutuskeskuksissa korttiannostensa varassa eläville asukkaille
Ainakin ylle kirjoittaneen kokoluokkaa oleva kuljettaja löytää heti hyvän ajoasennon ja istuin on muutenkin tukeva. perjantai klo 8.00?17.00. UÊ Õ?Ì?«>ÛiÕÌ UÊ i?«Þ?ÀBÃÕÕ?Ì>Õ?ÃiÌ UÊ,i?}>Ã?Ê>ÊÛ>À>?Ã>?ÞÞ?Ì? Autokorjaamo A-car ky METSOLANTIE 7, KESÄLAHTI Puh. Myös lausunnon jo antaneilla on mahdollisuus täy- dentää lausuntoaan. Hoitosuunnitelman tavoitteena on sovittaa yhteen sudensuojelu ja susireviireillä asuvien ihmisten tarpeet. Uutena asiana halutaan sallia suden kannanhoidollinen metsästys. VERENLUOVUTUS KITEELLÄ ma 19.1. Koti-Karjala 8 Lauantai 17.1.2015 AJONEUVOJEN HUOLLOT JA KORJAUKSET Lapinahontie 4 Puh. Myös näkymät eteen ja sivulle ovat kiitettävät, mutta pystyperäisen auton takalasi tukkeutuu irtolumesta hetkessä jonka jälkeen taakse näkee enää vain sivupeileistä. Ainoa asia, mikä muistuttaa Yariksen kuljettajaa auton pienuudesta on ajomelu. Hybridistä joutuu hieman maksamaan, mutta jos antaa painoa ekologisuudelle ja tekniikan tarjoamalle mukavuudelle, sijoitus voi olla harkinnan arvoinen.. Toiset sanovat hyvän näköinen, toisia korin linjat eivät niinkään innosta. Toyota Yaris 1,5 Hybrid Style Ison auton tuntua pienissä mitoissa Toyota Yaris hybridi tarjosi koeajossamme miellyttävän kokemuksen. Kuljettaja hoitaa ajamisen ja liikenteen tarkkailun, tekniikka huolehtii taloudellisuudesta. KESKI-KARJALA Kari Sarkkinen RuosteenAUTOILIJA! estokäsittelyt TAMMITARJOUKSIN. Sudenhoitosuunnitelman lausuntoaikaa jatketaan Susikannan hoitosuunnitelmista voi antaa lausuntoja 21.1.2015 saakka. Mutta kun siihen lisätään, että Yariksen konepellin alle kätkeytyy loppuun asti ajateltua tekniikkaa, mikä hyödyntää niin bensiini- kuin sähkövoimalla kulkemisen ominaisuuksia ollaan lähellä nykyaikaisen autoilun kärkeä. 1,5 litran VVT-i moottori ja kaksi sähkömoottoria toimivat saumattomasti yhteen niin, että kuljettajan ei tarvitse ajatella ollenkaan mennäänkö pelkästään sähköllä vai käykö myös bensiinimoottori vai onko menossa peräti akkujen lataus moottorijarrutuksen tekemänä. Vaivaton eteneminen tuotetaan erittäin pienellä polttoaineen kulutuksella: valmistaja lupaa maantiekulutukseksi 3,7 litraa sadalle ja kaupunkikulutukseksi 3,4, yhdistetyn ollessa 3,7 litraa sadalle. CO2-päästöissä päästään alle EU:n tavoitetason 125 g/km, Yaris päästää vain 85 g/km. Maantiekulutusta pienempi kaupunkikulutus johtunee sähkömoottorin käytöstä pienillä kaupunkinopeuksilla. Yaris lähtee risteyksistä ilman polttomoottoria ja jos vauhti pysyy alle 50 km/h, päästään pari kilometriä ilman polttomoottorin käyttöä. Konehuone on täynnä tekniikkaa. Tekniikasta kiinnostunut ei meinaa saada silmiään irti ajotietokoneen energiavirtoja osoittavasta näytöstä. Yariksessa on kokoistaan isomman auton tuntuma. Lausuntoajan piti päättyä 14.1., mutta maa- ja metsätalousministeriö päätti jatkaa aikaa viikolla. 013 371 583 Yariksen muotoilu jakaa mielipiteitä. Rengasäänet ainakin nastoitetuilla nokialaisilla kantautuvat matkustamoon. Kokonaisuutena hybridiYaris tarjosi varsin miellyttävän ja jopa hauskan ajokokemuksen. Eihän napista käynnistys ja automaattivaihteiston ajosuunnan valitseminen nyt mitään uutta ja erikoista sinänsä ole. klo 12?17 Urheilutalo/Uimahalli Vespeli, Urheilutie 4 Tervetuloa! OJENNA KÄTESI. 013 - 625 521 Onkamo 040 847 5521 Avoinna: Maanantai . Nyt mennään akkuvoimalla. Mukava ajettava Itse ajaminen Yariksella on miellyttävää. Pienelle perheelle se tarjoaa helpon ja huolettoman vaihtoehdon niin kauppamatkoille kuin pidemmillekin taipaleille. Yariksen autoveroton hinta 0m 21 260 euroa, arvioitu autovero 3256,62 eli kokonaishinnaksi muodostuu 22 516,62 euroa. Liikkeellelähtö tapahtuu nöyrästi, mikään raketti Yaris ei ole, mutta 11,8 sekunnin kiihtyvyys nollasta sataan riittää. Tiloiltaan Yarista voisi ver- rata vaikkapa naisen kenkään: se on pieni ulkoa, mutta iso sisältä. Neljä henkeä matkustaa väljästi, mutta matkatavaroille ei ymmärrettäväsi hirveästi tilaa jää (342 litraa). Takaistuimet kyllä taittuvat alas kahdessa osassa (60:40) antaen lisää tavaratilaa. Yariksen pituus on 3905 mm ja akseliväli 2510 mm. Lähellä auton kulmia olevat pyörät tekevät siitä tuke- van ajettavan talvilumisilla teillä. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. Ota viraOOLQHQ KHQNLOÒWRGLVWXV PXNDDQ ZZZ YHULSDOYHOX ß s ZZZ VRYLQNROXRYXWWDMDNVL ß Tämä on helppo auto, on ensimmäinen ajatus, kun istahtaa Toyotan hybridi-Yariksen kusikin paikalle
Suomessa on talvirenkaiden suunnittelulle maailman parhaat olosuhteet. Ny- kyisin autot ovat sen verran isoja, ettei monikaan halua tehdä renkaanvaihtoja kotona. Keskieurooppalaisia kitkarenkaita ei kannata sotkea pohjoismaisiin kitkarenkaisiin, Toni Hakulinen opastaa. . Aamulla voi kahvikupin äärestä napsauttaa tallissa olevan auton lämpiämään, sillä laite reagoi käskyyn jopa 300 metrin päästä. Hiljainen moottori Autoon pystyi kytkemään päälle Start-Stop-automaatin, jolloin ajoneuvo sammui risteyksessä ja käynnistyi uudestaan, kun jarru vapautettiin. Moottorin käyntiääni oli todella hiljainen, joten pysäköintipaikoilla emme aina kuulleet, oliko moottori käynnissä vai sammunut. Toisaalta hiekoituskivien ropina, renkaiden ääni tiehöylän urittaman tien pinnalla sekä suuntavilkun napse kuulostivat poikkeuksellisen voimakkailta, koska moottorin käyntiääni ei peittänyt niitä. Samasta syystä kuljettajaa vaivasi helposti vauhtisokeus. Käytännöllisellä autolla on helppo liikkua sekä töihin että harrastuksiin. Koeajon jälkeen oman auton ominaisuudet tuntuivat yksinkertaisilta ja vanhanaikaisilta. Keskitalvi on rengasliikkeessä rauhallista aikaa Autolle, kuljettajalle ja keliin sopivat renkaat Rengasmyymälöissä kevät ja syksy ovat selkeitä sesonkiaikoja: puhelin soi ahkerasti, renkaiden ostajia ja vaihtajia on runsaasti ja työntekijämäärä lähes kaksinkertaistuu. Yleensä ajan saa heti samalle päivälle, mutta kiivaimpaan sesonkiaikaan vuoron saattaa saada vasta päivän tai parin päähän. . Pelkkä avaimen läsnäolo riitti aktivoimaan auton toiminnot. Auto starttasi nappia painamalla. Vitsinä heitimme, että koeajettavaksemme riittäisi autoliikkeessä myytävänä ollut miesten Volkswagen retkipyörä, jota katsellessamme suunnittelimme, kumpi ajaa ja kumpi istahtaa tarakalle. Koska toisella toimittajista on Volkswagen ja toisella ei ole koskaan kyseistä automerkkiä ollut, arpa lankesi ensin sille, jolle koeajettavan automerkin hallintalaitteet olivat entuudestaan tutummat. Avain taskussa Autotalonjohtaja Heikki Sallinen antoi meille lyhyen opastuksen uusien autojen erikoistoiminnoista. Olisi ollut mukavaa koeajaa huomiota ja kateutta herättävä ajoneuvo. Golf Sportsvan soveltuu testiryhmämme mielestä yhtä hyvin lapsiperheelle kuin eläkeläisillekin. Keskitalvella renkaitten kysyntä hiljenee, mutta kyllä tähänkin vuodenaikaan rengaskauppa käy. KITEE Tuija Marienberg Mikäli uusien talvirenkaiden ostaminen on vähänkin ajankohtaista, se kannattaa tehdä esimerkiksi nyt. Eniten renkaan sopivuuteen vaikuttaa kuljettaja, Toni Hakulinen tuumaa. . Nastarenkaan ovat parhaat jäisillä talviteillä, sillä nastat purevat kiinni liukkaaseen ajorataan ja toimivat yllätyksettömästi vaikeissakin keliolosuhteissa. Kitkarenkaat eli nastattomat talvirenkaat antavat joustavuutta renkaitten asennusaikatauluun: yöpakkasten varalta renkaat voi vaihtaa jo alkusyksystä, eikä niiden poisvaihdolla ole kiire keväälläkään. huhtikuuta. Nastarenkaita voi käyttää tämänkin jälkeen, mikäli sää tai keli sitä edellyttää. Sesonkiaikaa kevät ja syksy Aiemmin ihmiset halusivat vaihtaa autoonsa kesä- ja talvirenkaat omatoimisesti. Vaikka me täällä ilkumme monesti, että Etelä-Suomessa ei osata varautua talveen, niin on talvi yllättänyt täälläkin. Kotimainen rengas säilyttää suosionsa Uusien talvirenkaitten ostossa vakiokysymys on, ostaisiko kitka- vai nastarenkaat. . Auto ei myöskään liikkunut eteenpäin, kun sitäkin yritimme. Maatalousja työkoneet sekä kuorma-autot ovat ahkerassa käytössä kesällä. Ihmiset toivat Saksasta autoja olettaen, että niiden alla olleilla talvirenkailla voi ajaa talvella. Hinta-laatu -suhteen on oltava kohdallaan. Keväällä huhtikuu on meillä kiireisin kuukausi, Hakulinen mainitsee. Ennakolta ajan varaamalla renkaiden vaihto on ohi varttitunnissa. Tällä kertaa uutta autoa koeajamaan Koti-Karjalasta läksi kahden naistoimittajan tiimi, jolle Autotalo Laakkonen Oy:n Kiteen autotalonjohtaja Heikki Sallinen tarjosi ajettavaksi Volkswagen Golf Sportsvan -henkilöauton. kestoisen ongelman. Kitkarenkaiden hyviä ominaisuuksia on muun muassa alhainen rengasmelu paljaallakin tiellä. Kitkarenkaat on suunniteltu ensisijaisesti talvikäyttöön. Ympärivuotisessa käytössä kitkarenkaat kuluvat nopeasti lämpimillä keleillä ja kumiseoksen pehmetessä renkaan ajo-ominaisuudet heikkenevät. . Ajoneuvon nopeus nousi huomaamatta, joten kuljettaja joutui koko ajan seuraamaan nopeusmittaria välttääkseen ylinopeuden. Ovi auki ei ajeta Ajaminen osoittautui ennakoitua helpommaksi. Tällä hetkellä rengasliikkeissä on vuoden rauhallisin ajankohta. . Toisinaan sesonki alkaa vasta marraskuun puolivälissä. . Parhaiten kauppansa tekee kotimainen rengas. Penkit ovat korkealla, jalkatilaa on runsaasti ja ajoneuvoon on helppo istahtaa myös takapenkille. Pituussuunnassa liikuteltavat ja taittuvat takapenkit tuovat lisätilaa jo ennestään avaraan tavaratilaan, mikä tuo autoon tila-auton tuntua. Ajoneuvon ulkonäkö ei kääntänyt vastaantulijoiden päätä, mihin olimme naisina pettyneitä. Kaikkiin lukuisiin vakiovarusteena oleviin ajoneuvon hienouksiin testiryhmämme ei ehtinyt perehtymään lyhyen koeajon aikana. Autoon on myös saatavana laaja valikoima lisävarusteita. Ajaminen oli vakaata ja vaivatonta, vaikka Kiteen keskustan tuntumassa on muutamassa paikassa todella syviä uria lumisessa tienpinnassa ja autossa oli alla kitkarenkaat. Levähdyspaikalla, jonne pysähdyimme autoa valokuvaamaan, kohtasimme lyhyt- Sporttiseksi emme autoa nimestä huolimatta luonnehtisi, koska sporttinen luo mielikuvan matalasta urheiluautosta. Golf Sportsvan on keskivertoa henkilöautoa korkeampi ja tilavampi. Talvirenkaista suosituin on Suomen talvikeleille suunniteltu Nokian nastarengas. . Ei voida sanoa, millaiseen autoon kitkarengas on nastarengasta parempi. Mukavuudenhaluista auton omistajaa miellyttää esimerkiksi koeajoautossamme ollut, kauko-ohjaimella käynnisty- vä polttoainelämmitin, joka Webastona puhekielessä tunnetaan. Esimerkiksi viime syksynä lumi tuli viikonloppuna. Ihmiset eivät olleet osanneet varautua siihen ennakkoon ja varata aikaa renkaitten vaihtoon, joten maanantaina puhelin oli tukossa, kun kaikki soittivat samaan aikaan. . Tänä keväänä viimeinen nastarenkaiden käyttöpäivä on 13. Koti-Karjala Lauantai 17.1.2015 9 Usein autoiluun liittyvät juttuaiheet annetaan miestoimittajien tehtäväksi. Hyvää valokuvaa varten autoa piti peruuttaa muutama metri, mutta yllättäen mitään ei tapahtunut, vaikka peruutusvaihde oli päällä. Tähänkö matkanteko loppui? Ohjekirjaa tai puhelua autoliikkeeseen (tai muillekaan miehille) emme kuitenkaan tarvinneet, sillä hyvin nopeasti hoksasimme, että ajoneuvossa kuljettajan ovi täytyi sulkea, ennen kuin auto suostui liikkumaan senttiäkään. KITEE Niina Koukku ja Tuija Marienberg Autoilu on tunnetusti miehinen laji ja miehet palavat innosta päästä koeajamaan uusia autoja. Harva, joka on kitkarenkaat ottanut, on valittanut, mutta esimerkiksi pakettiautoissa ja isoissa maastoautoissa on nastat. . Ivalossa on testirata, jossa käyvät testaamassa lähes kaikki tunnetut rengasmerkit, Hakulinen mainitsee. Nasta- vai kitkarenkaat? Nastarengas on hyvä vaihtoehto esimerkiksi talvikeleihin tottumattoman kuljettajan autoon. Natsarenkaitten tulee olla talviturvalliset, mutta ne ei- vät saa aiheuttaa liikaa tiekulumaa. Kun työkeikalla oli kaksi naista, jouduimme keskustelemaan siitä, kumpi ensin uskaltautuu vieraan auton ratin taakse. Ajettavaksi saamamme auton ovien lukitsemiseen ja lukituksen poistamiseen riitti käden hipaisu. Avainta ei koko aikana tar- Tila-auton tuntua Koti-Karjalan naistoimittajatiimin koeajettavana oli Volkswagen Golf Sportsvan 1,4 TSI Comfortline DSG. Koeajossa Volkswagen Golf Sportsvan Akat ratissa! vinnut edes taskussa liikuttaa. Tammi-helmikuussa on hiljaisinta, kertoo PK-Rengas Oy:n myyntipäällikkö Toni Hakulinen. Suomessa on henkilö- ja pakettiautoissa käytettävä talvirenkaita kolmen kuukauden ajan, joulukuun alusta helmikuun loppuun. Lisäksi toimenpidettä hankaloittaa, kun autossa on erilaiset kesä- ja talvivanteet sekä niihin erilaiset pultit ja mutterit. . Kitkarenkaitten osuus myymistämme talvirenkaista on 15 %, loput ovat nastarenkaita. . Ne, jotka ovat kitkarenkailla ajaneet, ovat tyytyväisiä. Kun helmikuu kääntyy maaliskuuksi, kesärenkaitten ostajat ja vaihtajat aktivoituvat pikkuhiljaa. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maa- PK-Rengas Oy:n myyntipäällikkö Toni Hakulinen opastaa sopivien renkaitten valinnassa. nantaihin. Ihmiset arvostavat ajettavuutta ja laatua. Auto suistui penkalle ja pilasi kitkarenkaitten maineen, kunnes ihmiset ymmärsivät, etteivät keskieurooppalaiset kitkarenkaat ole samoja kuin meillä.. Syksyä ei voi ennakoida. Jo useampana vuonna syyssesonki on ollut todella aikaisessa ja alkanut jo lokakuun puolivälissä
Keski-Karjalan aluekilpailu pidetään Puhoksen opetustilalla. Jokaisesta aluekilpailusta pääsee voittaja ?naaliin. Viime kesänä kauimmaiset kävijät olivat Helsingistä, tänä kesänä tulee porukkaa myös ainakin Kajaanista. Maailmalla kruisaillessa on Eero tavannut uusia ihmisiä, joista monet ovat lupautuneet vierailulle kesälahtelaiseen kesätapahtumaan. . Yhteistyökumppaneita ovat Valio Oy, Osuuskunta Itä-Maito ja Valion muut osuuskunnat, Maatalouslomittajat ry, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, MTK, ProAgria Pohjois-Karjala, Autoliitto, Hevosopisto, ETT, Faba, LähiTapiola, HKAgri, Työterveyslaitos ja aluekilpailut järjestävät luonnonvara-alan oppilaitokset.. Aluetta pitää vain alkaa suunnitella, mihin saadaan mikäkin mahtumaan. Tapahtumaisäntä arvioi viime kesän Kesälahti Cruisingin kävijämääräksi yli tuhat, mutta alle kolmetuhatta, liikkuvaisen porukan määrää kun on vaikea mitata. . Kyllä siellä joka lähtöön ihmisiä on. majärveltä. Farmari Suomen Maatalousnäyttelyssä Joensuussa 1.7. Työhyvinvointi esillä Lomituksen paikallisyksiköissä eri puolilla Suomea järjestetty karsintakilpailu oli avoin kaikille maatalouslomittajille. Karsintakilpailussa lomittajan ammattitaitoa testattiin kirjallisilla monivalintatehtävillä. Kysymykset liittyivät muun muassa eläinten ruokintaan ja hyvinvointiin, lypsyyn, työturvallisuuteen, tuotelaatuun ja työsuhdeasioihin. Tänä vuonna kilpailussa on teemana hyvien eläintenhoito- ja konetyötaitojen lisäksi työhyvinvoinnista huolehtiminen. Oman ammatin Suomen mestaruus on tavoite, josta kannattaa mitellä. Itsenäisessä ja vaihtelevassa maatalouslomittajan ammatissa työskentelee tällä hetkellä noin 5 000 henkilöä. Ammatissa voi myös erikoistua, sillä esimerkiksi hevosten määrä tiloilla lisääntyy nopeasti. Päävastuu Vuoden Maatalouslomittaja 2015 -kilpailun järjestämisestä on Melalla. Rompetorilaisia on tulossa aikaisempaa enemmän. Heitä on ollut vasta kahtena vuotena, mutta sielläkin rupeaa sana kiertämään ja heitä alkaa tulla lisää, kun tuntevat kuviot. Kesälahti Cruisingin järjestelyt ovat vielä lämmittelyvaiheessa. Ihmisten ja eläinten kanssa työskentely on palkitsevaa. Finaali ratkeaa ja Vuoden Maatalouslomittaja 2015 palkitaan Ammattitaito esillä Valtakunnallinen kilpailu on lomittajille erinomainen tilaisuus mitata ja kehittää omaa ammattitaitoaan. Tohmajärven paikallisyksikön lomittajista jatkoon lähtevät kiteeläinen Salla Mattila ja tohmajärveläinen Hannu Hämäläinen. Tohmajärven kilpailuun osallistui 38 keskikarjalaista lomittajaa. Esiintymään ovat kuitenkin lupautuneet Rock´in Ganes sekä lahtelaisbändi Francine, joten rytmipuoli on taattua tavaraa ja meno saattaa käydä heikommalla hengen päälle. Aluekilpailu järjestetään 15.4. Kahden päivän ottavat kulkuvälineharrastajat elämän rennosti musiikkia kuunnellen, kruisaillen ja muitten menopelejä vähän kateellisina katsellen. Kesälahti Cruisingin kalustoa kesältä 2014 Francine takaa menon kruisaillessa KESÄLAHTI Aladár Bayer Ensimmäinen Kesälahti Cruising järjestettiin Karjalan Kievarin ympäristössä vuonna 2010. Kasvavat karjamäärät ja tietotekniikan lisääntyminen karjanhoitotyössä edellyttävät lomittajilta erittäin monipuolista ammattitaitoa. Siinä yritetään tänä kesänä pärjätä, jos ei käy hirveän ahtaaksi, Eero Kujala selventää. Eero kertoo tapahtumaan ilmoittautuneen viime kesänä hieman toistasataa ajoneuvoa jenkkiraudasta polkupyörään. . kymmenessä luonnonvara-alan oppilaitoksessa. tammikuuta. Työn lisäksi maatalouslomittajalla on perhe, läheiset, harrastukset ja koko elämä, mihin pitäisi riittää myös voimavaroja. Tässä asiassa huomion kiinnittäminen omaan työhyvinvointiin on tärkeää. Aluekilpailuun selvinneet lomittajat pääsevät näyttämään osaamistaan myös käytännön töissä. Koti-Karjala 10 Lauantai 17.1.2015 Kesälahdella kruisaillaan kesäkuussa Kesäkuun puolivälissä, 12. Tämä numero mielessään yleisö äänestää parasta autoa. Karsintakilpailu oli erittäin tiukka, sillä kuusi parasta olivat kolmen pisteen sisällä. Pisteitä oli jaossa sata ja parhaan pistemäärä, 88, saavutti Eija Lätti Rääkkylästä. Toiseksi sijoittui Laura Pirhonen Tohmajärveltä. Karsinnan voittajilla ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta lähteä jatkokisaan, joten heidän tilalleen valittiin 85 pisteellä jaetulle kolmannelle sijalle päätyneistä kilpailijoista Hämäläinen ja Mattila. Lisäksi kolmanneksi nousivat Jari Halttunen Kiteeltä ja Veli-Pekka Pitkänen Toh- Laura Pirhonen, Eija Lätti, Jari Halttunen, Salla Mattila, Hannu Hämäläinen sijoittuivat kärkeen Tohmajärven paikallisyksikön lomittajakilpailukarsinnassa. Eero Kujala Kesälahti Cruisingin alkuaikoina joukkue vastaa tietokilpailukysymyksiin. Keskivertoista Kesälahti Cruising -vierasta ei tiettävästi pysty määrittelemään. . Tapahtuma järjestetään Karjalan Kievarilla, samalla alueella, missä Muikkumarkkinatkin pidetään. Jokainen ajoneuvo saa ilmoittautuessaan numeroidun lomakkeen, johon merkitään mm. Kolme eniten ääniä saanutta menopeliä palkitaan. Täksi vuodeksi on myös suunnitteilla kilpailu, jossa kierretään Kesälahden kolme ravintolaa, joissa jokaisessa Vuoden Maatalouslomittaja 2015 -kilpailu käynnistyi paikalliskarsinnalla TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Vuoden Maatalouslomittaja 2015 -kilpailun ensimmäinen karsintakilpailu järjestettiin 14. kulkimen tiedot. Mukaan tulee vielä muutama lämmittelybändikin. Ohjelmassa on perinteisesti ollut Paras auto -kilpailu. Vuonna 2012 ydinjoukko kasvoi neljään henkeen: Eero Kujala, Harri Leinonen, Marko Haverinen ja Matti Asikainen. Välillä tapahtuma oli vain yksipäiväinen, mutta viime vuodesta viisastuneena tänä vuonna palataan kahteen päivään. . Kilpailun edetessä lomittajan työ tulee tutuksi myös suurelle yleisölle. Kävijät ovat olleet kyllä aina aika sekalainen orkesteri; on ollut perheellisiä, on ollut yksinäisiä, on ollut eronneita ja karanneita, Eero nauraa. . Maatalouslomittajat työskentelevät henkisesti ja fyysisesti vaativissa tehtävissä ja työympäristössä. Näyttää siltä, että tulevana kesänä porukka kasvaa entisestään, mikä oli odotettavissa ja hyvä asia. - 13.6., järjestetään Kesälahdella jälleen Kesälahti Cruising -harrateajoneuvotapahtuma. Tapahtuman alullepanija Eero Kujala aloitti touhun yksin
Samalla katsottiin, että kaikki oli kunnossa. Toisinaan tosin vaikutti siltä, että yksi teki ja muut seurasivat vierestä. Elämä oli totuttua alkeellisempaa 1800-luvun puolivälissä rakennetussa majapaikassa. Nähtävyydet tulivat kierretyiksi Antoisaksi kokemukseksi Ville mainitsee viikon kestäneen reissun Torontoon, Montrealiin ja Niagaran putouksille. Turistikohteet CN Towerista Hockey Hall of Fameen tulivat kolutuiksi. . Montrealissa oli meneillään suuri komediafestivaali, joka liittyi piilokameraohjelmaan Just for Laughs. Kun kaverit houkuttelivat muutenkin vaihtoopiskelua miettinyttä Villeä mukaansa, innostui tämä lähtemään matkaan. Toukokuussa edessä oli pitkä lentomatka kohti uusia kokemuksia. Elämä oli askeettisempaa kuin mihin on tottunut. Ei olisi pahitteeksi, jos avoimempaa asennetta olisi voinut tuoda mukanaan Suomeen. Ohiajajille nostettiin pelloilta kättä tervehdykseksi. . Ihmisten ilmoilla liikkuessa kiintiö täyttyi nopeasti. Pikaruoka oli halpaa, joten kynnys sortua oli matala. Edullista pikaruokaa Ville ei jää Kanadasta kaipaamaan, mutta sen sijaan hän ihastui kanadalaisten avoimuuteen. Maaseudulla ihmiset olivat sosiaalisia ja tulivat luontevasti juttelemaan tuntemattomillekin. Odotin, että maatalous olisi suurempaa ja eroaisi jollain tapaa Suomesta. Vaikka remonttia oli sisätiloissa tehtykin, niin ajan patina näkyi, Ville naurahtaa. . Työvoimaa tilalla oli kokoon nähden hyvin. Lopulta ei maisemakaan ollut preeriaa, vaikka pellot toki olivat isompia. Siihen erot oikeastaan jäivätkin. . Koti-Karjala Lauantai 17.1.2015 11 Ikimuistoisia elämyksiä työharjoittelusta Kanadassa Agrologiopinnot veivät kiteeläisen Ville Huhtilaisen kesällä kolmeksi kuukaudeksi Kanadaan. Kaukana kotoa suoritetun työharjoittelun jälkeen nuori mies toteaa olevansa monta antoisaa kokemusta rikkaampi. Vierailu Torontoon toi vaihtelua maalaismaisemiin. KITEE/NEW BRUNSWICK Niina Koukku Joensuun Karelia-ammattikorkeakoulussa opiskelevalle Ville Huhtilaiselle tarjoutui viime keväänä tilaisuus lähteä työharjoitteluun Kanadaan Free Mover -opiskelijavaihdon kautta. Lämmitys puolestaan hoitui kamiinalla. Aamut alkoivat tavallisesti kalojen ruokkimisella. Aiemmin en ollut paikasta kuullutkaan, ja melko maaseutumaiseksi se osoittautui. . Sitten vuorossa olivat maatilan työt, joiden Ville toteaa olleen maatilalla kasvaneelle tuttuja jo Suomesta. . Lisäksi tilalla harjoitettiin kalanviljelyä. . Asuimme 1800-luvun puolivälissä rakennetussa talossa, jossa oli vähän joka paikka vinossa. Torontossa pääsimme niin kutsuttuun sviittiin katsomaan baseball-matsia, mikä ei olisi onnistunut ilman yhden tilan työntekijän suhteita. China Townissa puolestaan tuntui, että olisi oikeasti ollut Aasiassa. . Isoin kaupunki lähellä oli Halifax, jonne oli matkaa noin 400 kilometriä. Kyllä voi sanoa, että reissusta jäi vaikka mitä käteen ? kokonaisvaltaisesti kokemus, jota suosittelen. Tulevaisuudestaan neljännen vuoden agrologiopiskelija mainitsee valmistuvansa keväällä, jos kaikki menee suunnitellusti. Siellä tuli vastaan vaikka minkälaista näkyä ja esimerkiksi stand up -esityksiä. Juuri silloin meidän majatalon pihassa oli suuri juhlateltta pystytettynä viikonlopun family reunion -juhlia varten. Välillä näytti, että se lähtee kirjaimellisesti lentoon. Koti-ikävää ei reilun kolmen kuukauden aikana ehtinyt juuri kokea, mutta joitakin asioita, kuten saunaa ja ruisleipää, Ville myöntää kaivanneensa. Ruisleivän sijaan tarjolla oli runsaasti pikaruokaa. . Meillä ei esimerkiksi ollut nettiä käytössä, vaan sitä varten piti mennä isäntäperheen luokse heidän talolleen tai lähteä kylille etsimään ilmaista wi- Isäntäperheellä oli noin 200 eläintä lypsy- ja lihakarjaa. ?-verkkoa. Onneksi sentään meiltä Karjalasta löytyy sitäkin. Helposti lähestyttävistä kanadalaisista Ville kiitteleekin saaneensa uusia tuttavia, joiden luokse voi halutessaan palata. Tosin niin isossa maassa muutama sata kilometriä ei tunnu missään, Ville kuvailee. Niin maatilan töissä kuin nähtävyyksien perässä reissatessa täyttyi yksi työharjoittelulle asetetuista tavoitteista. Alun perin yksi syy lähtemiseen oli kielitaidon kartuttaminen, mikä tapahtui kaksikielisessä maassa väkisinkin. Vaikka osan äidinkieli New Brunswickissakin on ranska, osasivat kaikki englantia. Ihmisten avoimuus yllätti Niagaran putousten valtavan voiman kokeminen kuului Ville Huhtilaisen Kanadan matkan elämyksiin. Maataloutta ja kalankasvatusta Ville kertoo Kanadaan lähteneen kaikkiaan kolme opiskelijaa, joista toisen kanssa hän päätyi samalle maatilalle. Koulun jälkeen on tarkoitus jatkaa kotitilalla lypsykarjanpitoa. Ville Huhtilainen (toinen oikealta) hyvästeli opiskelukaverinsa Ilkka Siiskosen (kolmas oikealta) kanssa tilan väkeä ennen kotiin palaamista.. Vaikkei paluu lähiaikojen suunnitelmissa olekaan, on matkasta pitkäksi aikaa muisteltavaa. . Harmikseni en osaa ranskaa. Kun kotoa oli tullut jo reissattua Atlantin toiselle puolen, kannatti Villen sanoin nähdä muutakin kuin peltoa ja metsää maatilan ympärillä. Lopulta koko kesä kului tavanomaisesta poikkeavasti, sillä yli kolmen kuukauden mittainen työharjoittelu vei opiskelijat Kanadan itärannikolle New Brunswickin provinssiin. . Kanadan mittakaavassa pienehköllä tilalla oli lypsy- ja lihakarjaa yhteensä noin pari sataa eläintä. Hyväkuntoisia moottoriteitä Ville kehuukin joutuisiksi ajella, kun sen sijaan sivuteiden hän kertoo olleen toisinaan kovin kuoppaisia. Mieleen painui myös, kun hirmumyrsky Arthurin myötä hiekkatiet olivat yhtä puroa ja joet tulvivat, vaikkei myrsky aivan hurjaksi pyörremyrskyvaroituksesta huolimatta äitynytkään.
Nuoret tarvitsevat jonkun, joka vie heidät kalastamaan, me tarjoamme siihen tilaisuuden. Kyrmyniskalla oli painoa peräti 2,395 kiloa. Työssä mukana Heikki Rouvinen sekä taempana Veera Ainola ja Arttu Nupponen. Heidän verkkoonsa sotkeutui 25. He saivat 4. Nuorisotapahtumien ja Verkko valttia Koti-Karjalan kalakisassa Koti-Karjalan viime vuoden kalakilpailuun ilmoitettiin kaikkiaan 18 kalaa. 2,04 kilon voittokala tarttui Esa Valon ja Pertti Nybergin verkkoon 25. tammikuuta hauki, jolla oli painoa 16,0 kiloa ja pituutta 128 cm. Kala nousi Tikkalan Särkijärvestä. Kaikki kisaan ilmoitetut hauet painoivat yli kymmenen kiloa. Haukisarjan voittajakolmikko saa toisenkin palkinnon, sillä he ilmoittivat kilpailuun myös vuoden 2014 suurimman lahnan. Se ui 45 millin verkkoon Piikkeen vesillä Pyhäjärvellä. KITEE Jouko Väistö Haukisarjassa voiton veivät tohmajärveläiset Ilpo Tuunainen, Mauri Kinnunen ja Reijo Parviainen. Asetuksen kirjoittajat eivät ole ymmärtäneet mitä he tekevät Turunen puuskahtaa. Turunen ihmettelee erityisesti järvilohen suojeluinnostusta. Suurimman raitapaidan sai Erkki Tikka Kesälahdelta. Toivottavaa olisi, että jokaisesta kilpailuun ilmoitetusta kalasta olisi myös kuva. Ja, kun tässä yrittää kotimaisen kalan kalastuksen eteen jotain tehdä tämä asetusluonnos vie maton tekijän alta, Mauri Turunen latelee. Kiteen KalaKaverit ry pähkinänkuoressa: Jäseniä noin 150, toimialue on koko Keski-Karjala. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Timo Ainola, varapuheenjohtajana Martti Silvennoinen, sihteeri/rahastonhoitaja Marjo Turunen. Hallituksen varsinaisia jäseniä ovat Toini Rouvinen, Martti Silvennoinen, Marjo Turunen, Jouni Asikainen, Annikki Silvennoinen ja Veikko Lemmetyinen. Hallituksen varajäseninä ovat Erkki Asikainen, Ilmari Lehkonen, Arttu Nupponen ja Markku Parkkonen. sempien vuosien tapaan Keski-Karjalan vesialueet ja kilpailukaloina ovat hauki, ahven, made, siika, lahna, kuha ja taimen/järvilohi/nieriä. Saaliista tulee ilmoittaa oheisella lomakkeella. Heidän verkkoonsa haksahti 4. Helsingissä vastaava tapahtuma veti noin 300 osallistujaa. Kilpailu kattaa aikai- ki, yli 80-senttinen järvilohi ja yli 70-senttinen kuha pitäisi jättää järveen. . Esimerkkinä hän nostaa rajoituksen, joka sallisi niiden kalastuksen Keski-Karjalan vesillä vain loka-marraskuussa. Koti-Karjala 12 Lauantai 17.1.2015 Viikon yhdistys Kiteen Kala-Kaverit edistää kalastusharrastusta koko Keski-Karjalassa Kalastus kiinnostaa nuoria, kunhan joku veisi heidät kalastusvesille. Kalastusasetusluonnos saa monen kalastajan karvat pystyyn. Kiteen Kala-Kaverit ry on nuorten ja kokeneittenkin kalastajien asialla. kalakerhon pidon on mahdollistanut aktiivinen talkooporukka, joka on jaksanut uhrata aikaansa ja jakanut tietotaitoaan uusille kalastajien aluille, Mauri Turunen kiittelee. Uutta kalaretkeä on luvassa: Helmikuussa viikolla 9 viedään Kiteen eskarit ja Puhoksen ala-asteen oppilaat tutustumaan pilkintään, jos vain sää sallii, eikä ole kova pakkanen. KITEE Kari Sarkkinen Kannanottoja kalastuslakiluonnokseen Pilkkejä, tasapainoja ja kohta ehkä myös mormuskoita sekä vaappuja ja perhoja syntyy nuorten ja vähän vanhempien taitavissa käsissä kokeneitten ohjaajien opastuksella kalakaverien kerhossa Arppen koululla. Kuva julkaistu 7.5.2014. Katiska Uistin Onki Muu Mikä?. Miten käy perinteisten eri lehtien suurkalakilpailuiden jos nämä ylämitat toteutuvat? Eikä isoa kuhaa saisi ottaa, jota esimerkiksi Ätäskö ja Tohmajärvi ovat täynnä. . elokuuta Puruvedestä Hummon- Juuri tällä hetkellä Mauri Turunen kertoo viettäneensä jonkun unettoman yön uuden kalastusasetuksen luonnoksen äärellä. . Sekin nousi Pyhäjärvestä Varmon vesiltä. Kalakisan suurin siika tuli edellisen vuoden tapaan Kantosyrjästä, tällä kertaa Sirkkalammesta. Järvilohen ja taimenen saalisosuus sisävesillä on alle 1,9 prosenttia kokonaissaaliista ilman muikkua ja kuoretta. lokakuuta. Lämpimät onnittelut kaikille voittajille. ............................................................................................................... Tarkka osoite.................................................................................................................... Kalalaji...................................Kalan paino:........................ Seura on valmis auttamaan myös muita yhteistyökumppaneita kalastustapahtumien järjestämisessä. . .................... Todistaja ........................................................................................................................... Osoite ............................................................................................................................... selältä verkolla kilpailun suurimman lohikalan. Hän sai 24. Kaikki voittokalat tulivat verkolla. strategiset mitat olivat 8,6 kg ja 85 cm. Kilpailuun ilmoitettiin myös komeita ahvenia. Samoin täkysiimakalastus tultaisiin kieltämään koko Vuoksen vesistöalueella, eli hauenpyynti siimalla olisi kiellettyä kaikissa ?lohikalattomissakin. toukokuuta Pyhäjärvestä Saihonlahden vesiltä köriläs, jonka Kupongin palautus: Koti-Karjala, Pokentie 8, 82500 KITEE. Asetusluonnoksen mukaan yli 90-senttinen hau- Kamppailu ahvensarjan voitosta oli kova, sillä kakkoseksi sijoittuneen Heikki Pekkisen ahven painoi 2,2 kiloa. toukokuuta verkolla vesipedon, joka painoi 8,6 kiloa. Sen ottamisen samoin kuin ilmoittautumislomakkeen täyttämisen voi jättää myös toimituksen tehtäväksi. Kilpailun voittajat palkitaan vuoden alkupuolella. Pikkusen on paikka- kunnilla kokoeroa, mutta..., Mauri Turunen myhäilee. Kalastustapahtumissa kalakaverien periaatteena on, että harrastamaan pääsee seuran välineillä. Kolme vuotta sitten hän luovutti puheenjohtajuuden Timo Ainolalle. Turusen ansioihin kuuluu myös seuran kalaennätys: 15,4 kiloinen hauki, joka nousi Pyhäjärvestä vuoden 1998 vappuna verkolla jäiden seasta. Seura vie nuoret kalalle Mauri Turunen on tyytyväinen seuran aktiivisuudesta. . Miten valvotaan myös esitettyä taimenen ja järvilohen koukkusääntöä, eli yksi kolmihaarakoukku tai kaksi yksihaaraista väkäsetöntä koukkua saa olla vieheessä. Entä ne kymmenet tai sadat vieheet pakissa missä on alkuperäiset koukut ja pakki on veneessä mukana, oletko suurikin rikollinen? . Näistä haukia oli 6, ahvenia 4, kuhia ja lahnoja 3 sekä taimenia ja siikoja yksi. Tämä 6,85 kiloa painanut kala tuli helmikuun puolivälissä hauen tapaan Tikkalan Särkijärvestä. Kalamiehen onnenhetkistä pääsi viime vuonna nauttimaan myös kiteeläinen Ari Asikainen. Taustalla seuraa Kiteen kalakaverien puheenjohtaja Timo Ainola. kalastusta ?ainakin 50 vuotta? ja hän toimi seuran puheenjohtajanakin toistakymmentä vuotta. Taimenelle oli painoa kertynyt 7,4 kiloa ja pituutta 0,88 metriä. Kuhasarjan voiton nappasi- vat kiteeläiset Martti Silvennoinen ja Olavi Salo. Kerho on osallistujilleen ilmainen eikä seura vaadi jäsenyyttäkään. Päätavoitteena kalakavereilla on harrastuksen eteenpäin vieminen. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta Kiteen KalaKaverit ry:n perustamisesta. Siitä lähtien seura on ohjannut kalastuksesta innostuneita harrastuksen pariin lukuisilla tapahtumilla. Palkinnot on noudettavissa lehtemme toimituksesta. Kalakisa jatkuu myös tänä vuonna. järvissä ja muissa pienvesissä. . Eli mukaan ei tarvitse kuin innostuksen, ja sitä kuulema nuorilla riittää. . Esimerkiksi, kun Kiteellä pidettiin valtakunnallisen kalastuksenpäivän tapahtuma, meillä oli siinä noin 400 osallistujaa. Pituus: ................................ Saantiaika: pvm.....................................................Kello ................................................. Paikkakunta.............................................Vesistö: ........................................................... Paikka tarkemmin ............................................................................................................ Saantitapa: Verkko Kuhasarjan voiton nappasivat kiteeläiset Olavi Salo ja Martti Silvennoinen. Parhaina vuosina on melkein 900 nuorta ollut mukana meidän tapahtumissa, Mauri Turunen kertoo. Mauri itse on harrastanut Perhopöydässä syntyy pyydyksiä MM-tason tekijä Seppo Turusen (oik.) ohjauksessa. Kireitä siimoja ja kalaisaa vuotta kaikille kalastuksen harrastajille! Koti-Karjalan kalakisan palautuskuponki Kalastajan nimi. (Sisältää ammatti- ja vapaa-ajankalastajien saaliin). Joten kalastukseen lohikanta ei ole Turusen mukaan ainakaan kaatumassa. Toinen suuri ihmetyksen aihe kalastajille on kalojen ylämitta
Sound Tracker 10.44 Sami Yaffa . Sound Tracker 17.00 Talo Ranskassa 17.45 Löytöretkiä maailmaan 18.00 Olutretki Eurooppaan 19.00 Gran Hotel (12) 20.00 Sci?n historia 21.00 Historia: Koukuttavat nautinnot 21.50 Elävä arkisto: Tommi Rinne 21.50 Samuel Väsy 1 22.12 Samuel Väsy 2 22.36 Samuel Väsy 3 23.01 Samuel Väsy 4 23.30 Treme (12) 0.25 Teematieto Keskiviikko 21.1. TV 1 5.55 Strada 6.25 Ylen aamu-tv 9.30 Puoli seitsemän 10.00 Doc Martin (7) 10.50 Ruotsin kuningaskunnan historia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 11.19 Yle Uutiset LounaisSuomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset KeskiSuomi 11.40 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.47 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset PohjoisSuomi 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Sydämen asialla (7) 13.10 Me (12) 14.45 Löytöretkiä maailmaan 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 MOT: Murtokopla saapuu laivalla 16.20 Suomi on venäläinen 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Totuuksia makuaististamme 20.00 Prisma Studio 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Boss (16) 23.00 Yle Uutiset 23.05 Ulkolinja: Syyrian lapset sodan jaloissa TV 2 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 21.1. 6.53 Herra Nokkelo (S) 6.59 Mitä ihmettä. New York (16) 23.45 Kohde (12) 0.45 Vihjeet hukassa (12) 1.40 Villi ja vapaa (S) 2.10 Voittostudio 5.00 Ennustaja-TV 7.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 7.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 7.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 7.55 Onnea matkaan, Charlie! (S) 4.00 Teematieto 15.10 Treme (12) 16.10 Sami Yaffa . Sound Tracker 17.00 Tiededokumentti: Australian mantereella 18.00 Liian nuori kuolemaan 19.00 Gran Hotel (12) 20.00 Arkistojen salat: De Gaulle Pariisissa 20.30 10 kirjaa rakkaudesta: Tuulen viemää 21.00 Amerikkalaisen tvsarjan tarina (16) 21.55 Camorran miehet (16) 23.30 Uusi Kino: Voima (S) 23.37 Uusi Kino: Vihreä käärme (S) 23.58 Uusi Kino: Alkofudis (S) 0.55 Treme (12) 1.55 Teematieto Tiistai 20.1. TV 1 5.45 Aamusydämellä 6.25 Ylen aamu-tv 9.30 Puoli seitsemän 10.00 Doc Martin (7) 10.50 Ruotsin kuningaskunnan historia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 11.19 Yle Uutiset LounaisSuomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset KeskiSuomi 11.40 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.47 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset PohjoisSuomi 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Sydämen asialla (7) 13.10 Suomalaistyttöjä Tukholmassa (12) 14.45 Arkistokuvia: Olinhan siellä minäkin (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma 20.00 Korkki kiinni 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 1864 (16) 22.00 Valaistunut (16) 22.30 Erikoisryhmä Stuttgart (12) 23.15 Yle Uutiset 23.20 Prisma: Suuntavaiston salat 0.05 Kuka kutsui Kokanderin TV 2 6.50 Pikku Kakkonen 6.52 Nimipäiväonnittelu: 20.1. 5.30 6.00 6.25 9.05 9.30 Aamusää Studio55.? Huomenta Suomi Studio55.? Huomenta Suomen Uutiset 9.35 Mitä tänään syötäisiin? 9.40 Tukikummit Onnenpeli 9.45 Kauniit ja rohkeat (7) 10.10 Emmerdale (S) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Lääkärit 13.35 Hyvästi lemmikki! 14.35 Moderni perhe (S) 15.05 Virve Rosti: Hei huominen 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Pomo piilossa 16.15 Suomen surkein kuski 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Rakas, sinusta on tullut pullukka 21.00 Roba (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: CHL Extra 22.45 C.S.I. The SpinOff (7) 14.05 Kimmo (7) 14.30 Uusi päivä (S) 14.57 Uusi päivä (S) 15.25 Uusi päivä (S) 16.00 Freestylen MM: Parikumpareet 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 SuomiLOVE 19.00 Kandit 19.30 Kioski 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Bored to Death (12) 21.00 Tuhkimotarinoita 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Girls (16) 22.29 Girls (16) 22.56 Girls (16) 23.24 Girls (16) 23.55 Kandit 0.25 Game of Thrones (16) 6.53 Jussin matkat (S) 7.09 Lulu kilpikonna (S) 7.22 Nuottiavain 7.30 Jääkarhu Otto (S) 7.40 Neppajymykerho 7.46 Saara ja Sorsa (S) 7.56 Dinojuna (S) 8.19 Oktonautit (S) 8.41 Late Lammas (S) 8.50 Näin Norjassa 9.00 Kandit 9.30 Uusi päivä (S) 10.00 Kaalikimulit 10.30 Neljä unelmaa muutoksesta 11.15 Koiranpentuja ja palveluskoiria 11.45 Kukkaron herraksi 12.15 Kukkaron herraksi 12.45 Kioski 13.15 Moottori mylvii ja kumi käryää 13.45 Unelmakoti 14.45 Tuhkimotarinoita 15.35 Bored to Death (12) 16.00 Freestylen MM: Slopestyle 17.00 Pikku Kakkonen 18.02 Sydänmailla (7) 18.45 Freestylen MM 19.00 Kandit 19.30 Kioski 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Bored to Death (12) 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Rush Hour 3 (12) 23.30 Kandit pyynti 7.25 Minun nimeni on 7.30 Samsam (S): Kuninkaan kutsu 7.39 Taavi-tiikerin naapurissa (S) 7.55 Dinojuna (S) 8.18 Oktonautit (S) 8.39 Hupsis (S) 8.50 Näin Norjassa 9.00 Sydänmailla (7) 9.45 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.15 Julkkis lapsenvahtina 11.15 Kaalikimulit 11.45 Kukkaron herraksi 12.15 Kukkaron herraksi 12.45 Kioski 13.15 Kandit 13.43 Ajankohtainen kakkonen 14.30 Uusi päivä (S) 15.00 Lumilautailun MM: Slopestyle 16.00 Freestylen MM: Slopestyle 17.00 Pikku Kakkonen 18.02 Sydänmailla (7) 18.45 Lumilautailun MM 19.00 Kandit 19.30 Kioski 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Bored to Death (12) 21.00 Syke (12) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Stacey Dooley: Uusi huumesota 23.00 Kandit 23.30 Silminnäkijä: Narkkarin kuolema 0.00 True Blood (16) 0.54 True Blood (16) 1.51 True Blood (16) 2.46 True Blood (16) 6.00 Voittostudio 8.05 Littlest Pet Shop (S) 8.30 Hello Kitty: Omenapuumetsä ja Lumottu maa (S) 8.40 Hunajapupuset (S) 8.50 Pokémon (7) 9.15 Daltonit (S) 9.40 Chaplin (S) 9.50 Loton ja Jokerin tulokset 9.55 Grand Designs ? unelma-asunnot 10.55 Mummoma?a 11.55 Jamie Oliverin etniset herkut 12.55 Gulliverin matkat (7) 14.35 Rouva Ministeri (7) 15.30 Rouva Ministeri (7) 16.25 Yhdistetyn maailmancup 17.25 Kingi 18.55 Naapurit-arvonta 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.30 Manitbois (S) 20.00 Uuno Turhapuro armeijan leivissä (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 MTV Sport Uutiset 22.35 Isänmaan puolesta (12) 23.45 Rouva Ministeri (7) 0.45 Rouva Ministeri (7) 1.40 Voittostudio 5.00 6.25 7.55 8.05 Ennustaja-TV Onnenarpa Bumba (S) My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 8.30 Jaksa paremmin 9.00 Huvila & Huussi 10.00 SM-liigan viikkomakasiini 10.30 Nelonen Pro: Moor Gääs 11.00 Elixir 11.30 Elixir Sport 12.00 Melissa & Joey (7) 12.30 Melissa & Joey (S) 12.55 Elokuva: Kung Fu Panda 2 (7) 14.50 Totuuden anatomia (12) 15.50 Elokuva: Tyttöni mun 2 (S) 17.55 Arman ja Kamerunin kummilapset (7) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 The Voice of Finland 20.00 Loirinuotiolla 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Diktaattori (12) 22.45 SM-liigan viikkomakasiini 23.15 Nelonen Pro: Moor Gääs 23.45 Kuudes aisti (12) 0.45 Kuudes aisti (16) 1.45 Suomen huutokauppakeisari 2.45 Suomen Tulli 3.45 Ennustaja-TV 4.00 Teematieto 9.55 Sami Yaffa . Sound Tracker 11.35 Georges Braque ? omakuva 12.30 Mats Ekin Julia ja Romeo 14.20 Tieteen teemailta: Jättääkö äly ihmisen? 14.50 Tiededokumentti: Ikävystymisen olemus 15.45 Gran Hotel (12) 16.30 Gran Hotel (12) 17.15 Gran Hotel (12) 18.00 Kino Klassikko: Vaalea Venus (7) 19.30 Etelä-Intian Thali (S) 20.00 Muodin kolme vuosikymmentä 21.00 Super Duper Alice Cooper (12) 22.30 Yle Live: MØ 23.20 Amerikkalaisen tvsarjan tarina (16) 0.15 Teematieto Maanantai 19.1. TV 1 5.55 Kuka kutsui Kokanderin 6.25 Ylen aamu-tv 9.30 Korkki kiinni 10.00 Doc Martin (7) 10.50 Ruotsin kuningaskunnan historia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Mantsinsaaren Robinsonit (S) 12.05 Palanen: Kunniataulu 12.20 Sydämen asialla (7) 13.10 Pojat (7) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Treblinkan henkiinjääneet 20.00 MOT: Murtokopla saapuu laivalla 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Tuulensieppaajat (16) 23.00 Yle Uutiset 23.05 Kotikatsomo: Tähtitaivas talon yllä (7) 0.45 Suomi on venäläinen TV 2 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 19.1. 6.55 Fungi (S) 7.04 Pingu (S): Pinga syntyy 7.09 Totta vai taikaa: Lämpötilat 7.18 Tommin kiertävä sirkus (S) 7.28 Jepu Neulanen (S) 7.42 Olivia (S) 5.30 6.00 6.25 9.05 9.30 Aamusää Studio55.? Huomenta Suomi Studio55.? Huomenta Suomen Uutiset 9.35 Mitä tänään syötäisiin? 9.40 Tukikummit Onnenpeli 9.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale (7) 10.40 Emmerdale (7) 11.10 Lääkärit 13.35 Selviytyjät 14.35 Millerit (S) 15.05 Mitä tänään syötäisiin? 15.10 Koiralle koti 15.40 Koiralle koti 16.10 Upeat skandikodit 16.40 Upeat skandikodit 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Suomen surkein kuski 21.00 Rouva Ministeri (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Bones (16) 23.35 Isänmaan puolesta (12) 0.40 Kovat kaulassa (12) 1.40 The McCarthys (S) 2.05 Voittostudio 5.00 Ennustaja-TV 7.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 7.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (S) 7.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 8.00 Onnea matkaan, Charlie! (S) 8.30 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet 9.00 Fort Boyard . Linnake 10.20 Pikakurssi kodinostoon 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Fort Boyard . (S) 7.04 Lasten musiikkiestradi 7.06 Max ja Meeri (S) 7.15 Sana-Arkku: Perhosten 5.30 6.00 6.25 9.05 9.30 Aamusää Studio55.? Huomenta Suomi Studio55.? Huomenta Suomen Uutiset 9.35 Mitä tänään syötäisiin? 9.40 Tukikummit Onnenpeli 9.45 Kauniit ja rohkeat (7) 10.10 Emmerdale (S) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Lääkärit 13.35 Cosmos . salattu luonto 14.35 Ensisilmäyksellä (7) 15.05 Mitä tänään syötäisiin? 15.10 Grand Designs ? unelma-asunnot 16.15 Koko Suomi leipoo 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Kingi 21.30 1001 Rikua 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Myytinmurtajat 23.45 Bones (16) 0.45 Kallista kipua (7) 1.45 Revolution (16) 2.40 Voittostudio 5.00 Ennustaja-TV 7.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 7.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 7.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 8.00 Onnea matkaan, Charlie! (S) 8.30 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet 9.00 Vaaleanpunainen pantteri (S) 9.10 Kotikokkien taistelu 10.15 Pikakurssi kodinostoon 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Kotikokkien taistelu 15.25 Matkaoppaat 15.55 Hotellit haltuun 16.55 Naapurini avaruudesta (S) 17.25 MasterChef USA 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 19.30 Arvostele mun illallinen Suomessa 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.57 Keno 21.00 Greyn anatomia (12) 22.00 Loirinuotiolla 23.00 Poliisit . Koti-Karjala Lauantai 17.1.2015 13 TV-OHJELMA Sunnuntai 18.1. TV 1 8.00 Yle Uutiset 8.05 Avara luonto: Sri Lankan norsut 9.00 Yle Uutiset 9.05 Aamusydämellä 9.55 Yle Uutiset 10.00 Mantsinsaaren Robinsonit (S) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 A-studio 12.15 Sydämen asialla (7) 13.05 Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta 13.35 Kiehtova maailma: Hotellin vuosi 14.30 Strada 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Akuutti 15.40 Päivä Ruotsissa 15.55 Historia: Hitlerin valtakunnankanslia 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 YleLeaks 17.25 Uutisvuoto 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Suomi on venäläinen 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kahden keikka (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Tähtitaivas talon yllä (7) 22.50 Arne Dahl: Verikyynel (16) 0.20 Ykkösaamu TV 2 7.45 Pikku Kakkonen 7.46 Nimipäiväonnittelu: 18.1. 7.47 Pikku perunat (S) 7.51 Niksi-Nella (S): Merkillisiä merkkejä 7.57 Musarullaa! 8.22 Pusse (S) 8.35 Katinkontti 8.47 Babar ja Badun seikkailut (S) 9.00 Galaxi 9.01 Karvinen (7) 9.16 Late Lammas (S) 9.25 Raimo (7) 9.33 Unelmien koulukuva 10.00 Hymy Pyllyyn 10.40 Urheiluviikonloppu 10.50 Hiihdon Suomen Cup 11.55 Hiihdon Suomen Cup 13.10 Urheiluviikonloppu 13.25 Ampumahiihdon MC: Naisten yhteislähtö 14.05 Urheiluviikonloppu 14.10 Lumilautailun MM: Halfpipe 14.58 Urheiluviikonloppu 14.59 Freestylen MM: Kumpareet 16.25 Urheiluviikonloppu 16.35 Ampumahiihdon MC: Miesten yhteislähtö 17.15 Palloilua: Käsipalloa 18.45 Urheiluviikonloppu 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: 20 vuotta maailman ympäri 20.03 Jäätävä vaellus 21.05 The Musketeers (12) 21.59 Yle Uutiset 22.04 Urheiluruutu 22.15 SuomiLOVE 23.15 Kimmo (7) 23.40 Girls (16) 0.08 Girls (16) 0.31 Girls (16) 0.59 Girls (16) 1.30 Mad Dogs (16) 7.57 Kaapo (S) 8.19 Oktonautit (S) 8.41 Kanan muna (S): Lentävä muna 8.50 Näin Norjassa 9.00 Sydänmailla (7) 9.45 Tanskalainen maajussi 10.15 Matkapassi: 20 vuotta maailman ympäri 11.15 Merta päin! 11.45 Kukkaron herraksi 12.15 Kukkaron herraksi 12.45 Langettavat todisteet 13.10 Hymy Pyllyyn 13.40 Pasila 2.5 . kotihälytys Lehdestä riippumattomista syistä televisio-ohjelmiin voi tulla muutoksia. Sound Tracker 17.00 Historia: Venäjän kaupunkien vaiheita 18.00 Tiededokumentti: Apua uniongelmiin 19.00 Gran Hotel (12) 20.00 Liian nuori kuolemaan 21.00 Kaukasia 30 päivässä 21.45 Kino: Jumalista ja ihmisistä (12) 23.45 Treme (12) 0.40 Teematieto. Lehti ei vastaa ohjelmamuutoksista. (12) Castle (12) Frasier (S) Asema 62 (12) MasterChef USA Arvostele mun illallinen Suomessa 3.45 Arvostele mun illallinen Suomessa 4.15 Naapurini avaruudesta (S) 4.45 Ennustaja-TV 0.00 0.55 1.25 2.20 3.15 4.00 Teematieto 15.10 Treme (12) 16.10 Sami Yaffa . Linnake 15.50 Kuuluisat kuppilat 16.20 Olipa kerran (12) 17.20 Frasier (S) 17.50 Gordon Ramsay maailmalla 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Sokkokokki 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Pinnauspäivän megabileet (12) 22.50 Kylmä rinki (16) 0.00 Deadwood (12) 1.10 Deadwood (12) 2.15 Frasier (S) 2.45 Mitä tuli tehtyä 3.45 Ennustaja-TV 8.25 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet 8.55 Vaaleanpunainen pantteri (S) 9.00 Vaaleanpunainen pantteri (S) 9.10 Kotikokkien taistelu 10.15 Pikakurssi kodinostoon 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Kotikokkien taistelu 15.25 Matkaoppaat 15.55 Hotellit haltuun 16.55 Naapurini avaruudesta (S) 17.25 MasterChef USA 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 19.30 Arvostele mun illallinen Suomessa 20.00 Suomen Tulli 20.57 Keno 21.00 Holmes NYC (12) 22.00 Beck: Valkeat yöt (16) 23.55 Asema 62 (12) 0.55 Frasier (S) 1.25 Holmes NYC (12) 2.20 MasterChef USA 3.15 Arvostele mun illallinen Suomessa 3.45 Arvostele mun illallinen Suomessa 4.15 Naapurini avaruudesta (S) 4.45 Ennustaja-TV 4.00 Teematieto 15.10 Treme (12) 16.10 Sami Yaffa
Tervetuloa! KITEE Kiteen Marttayhdistys ry. 050 5331683. OIKEUSAPUTOIMISTO Työssä käyvä pariskunta haluaa vuokrata rivitalokolmion Kiteeltä. Varma vuokra! P. Koti-Karjala 14 Keskiviikkona 28.1.2015 Koti-Karjalan MUOTI- ja HYVINVOINTI teemanumero Lehdessä käsitellään KEVÄÄN MUOTIIN ja HYVINVOINTIIN liittyviä asioita. Tilaajien lisäksi lehti jaetaan jokaiseen talouteen Kesälahden ja Tohmajärven alueella. MAINOSMATERIAALIT perjantaina 23.1.2015 klo 11.00 mennessä. 040 684 8424, 040 684 8411, markkinointi@kotikarjala.? Koti-Karjala Koti-Karjala Lauantai 17.1.2015 Lietson Erä ry TALVIKOKOUS pe 30.1.2015 klo 18.00 Kirsi ja Hannu Sallisella, Sirkkajoentie 1. Järjestelyvuorossa Eilan ryhmä. sähköpostilla kiteenmarttayhdistys@ hotmail.fi tai Marttalaan maanantaisin klo 10?12 puh. 2950 ?. kt Kiteen keskustassa. P. Niillä on yhteensä reilut 770 000 tilaajaa (Levikintarkastus 2013). Paikallislehteä luetaan yksin, kaksin ja kahvilassa, niin paperilta kuin puhelimistakin. Koti-Karjala Koti-Karjala SÄÄNNÖLLINEN SANOMALEHDEN LUKEMINEN TUKEE OPPIMISTA. (lähde: PISA 2009 jatkotutkimus / Jyväskylän yliopisto 2012) Tehtävä nro 337, helppo Taso: Helppo Tehtävä numero 337. Sudoku-tehtävän 336 ratkaisu. Täytä ristikko siten, että jokaisella pysty- ja vaakarivillä ( ja paksuilla viivoilla rajatuissa 3 x 3 laatikoissa) on jokainen luku yhdestä yhdeksään. Kerran ja vain kerran! Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa: www.sudoku.org.uk © 2006 Michael Mepham. Bussi lähtee Kiteeltä S-marketin takaa klo 11.15. Koponen 050 3727483 tai 050 9130206 myytävänä OSTETAAN Rantatontti ok-talolle Kiteen alueelta. Tilausliikenne E. Karhu, p. Tervetuloa! KESKI-KARJALA Keski-Karjalan Diabetesyhdistys ry. Teatteriretki Savonlinnaan ?Mielensäpahoittaja ja miniä. 044 041 3398. Distributed by Tribune Media Services. 0400 363 500 www.remonttimestarit.fi Kemien Martat. Opiskellaan maalauksen tekniikoita. P. 050 5640553. Metsätyö T. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Hallitus KITEE Kiteen Sydänyhdistys ry. Sydänkerho 21.1.2015 klo 13.00 Op:n kokoushuoneessa. 044 3409301. myytävänä VUOKRATTAVANA Siisti, saunallinen yksiö Kiteen keskustassa. Marttatuokio ti 20.1.2015 klo 17.30 Kaivolla, Talluksentie 5. Lisätiedot kiteen. marttayhdistys.fi Kevät 2015/110402 Posliini- ja puumaalaus, Heinoniemi, Heinoniemen Kotipirtti, Heinoniementie 37, alkaa ti 10.2.2015 klo 10.00? 12.30 (jtv), 18 oppituntia/40 ?, Irja Juvonen. Vieraana srk:n edustaja. Tervetuloa! Pursiseura Ilmarinen ry. Helsingin venemessut ja Tallinnan risteily 8.?9.2.2015. Seura maksaa jäsenille lipun. Pursiseura ostaa ryhmälipun. Ilm. Matalan kynnyksen kuntosali torstaisin 22.1.?23.4.15 klo 10.30?12.00 Harjulan korttelituvassa, Ilmolantie 2, Kitee. ja tied. All rights reserved. Täytä ristikko siten, että jokaisella pysty- ja vaakarivillä (ja paksuilla viivoilla rajatussa 3x3 laatikoissa) on jokainen luku yhdestä yhdeksään. Kerran ja vain kerran! Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa www.sudoku.org.uk Ratkaisu ensi lauantain Koti-Karjalassa. Copyright: 2006 Michael Mepham. Sopii sekä aloittelijoille että aiemmin harrastaneille. Kerho to 22.1.2015 klo 10.00 Osuuspankilla. Ilmoittautuminen viimeistään 22.1. Tervetuloa! myytävänä MYYTÄVÄNÄ Hyväkuntoinen Lynx 600 SDI -05, enduro, sähköinen pakki, ajettu 7700 km, hp. P. 050 4070571. TOHMAJÄRVI PIHAPUUN POISTOT JA KANTOJYRSINTÄ 4h,k,s,autokatosp. 013-423513. Eläkeliiton Kiteen yhdistys ry. la 7.2.15. Distributed by Tribune Media Services. All rights reserved.. P. 0500 675123. Hovintie 3, 82500 KITEE 029 566 0901, 050 4058131 perunkirjoitukset ositukset ja perinnönjaot kauppakirjat ja kaupanvahvistukset muut oikeudelliset asiat & YLEINEN EDUNVALVONTA 0400 818327, 050 3082571 Huoneisto- ja kylpyhuoneremontit Pyydä asiantuntijamme arviokäynnille Jarkko Halttunen p. Ilmoittautuminen www.kitee.fi/kansalaisopisto Olet hyvässä seurassa. Tälläkin viikolla pari miljoonaa muutakin suomalaista lukee omasta paikallislehdestään kotiseutunsa asioista ja ihmisistä, tapahtumista ja tarjouksista. Suomessa ilmestyy 169 paikallislehteä. Muistihoitaja Irma Ilvonen: Asiaa muistista
25 ?, Maastokatsomo alk. Hinnat sisältävät Lippupalvelun toimituskulut. 22.1.2015 klo 19.00 kaikille toiminnasta kiinnostuneille AVOIN ILTAKAHVIHETKI Marttalassa, Pokentie 3. Tule kertomaan, mitä toimintaa toivoisit, mihin haluaisit mukaan. 0400 199 362, s-posti: info@restaurantreino.fi Keskiviikko 4.3. Klo 20.15 Avajaiset, Joensuun tori Keskiviikko 11.3. Klo 18.15 Normaalikilpailu, naiset 15 km Torstai 5.3. Klo 18.15 Sekaviesti, 2 x 6 km + 2 x 7,5 km Perjantai 6.3. Klo 20.15 Palkintojenjako Joensuun tori Torstai 12.3. Klo 18.15 Normaalikilpailu, miehet 20 km Lauantai 7.3. Klo 14.00 Pikakilpailu, miehet 10 km Klo 17.30 Pikakilpailu, naiset 7,5 km Lauantai 14.3. Klo 17.30 Viesti, miehet 4 x 7,5 km Klo 21.00 Palkintojenjako, Joensuun tori Sunnuntai 8.3. Klo 14.15 Takaa-ajo, miehet 12,5 km Klo 17.00 Takaa-ajo, naiset 10 km Klo 20.30 Palkintojenjako, Joensuun tori Sunnuntai 15.3. Klo 14.30 Yhteislähtö, naiset 12,5 km Klo 17.15 Yhteislähtö, miehet 15 km - 50- JA 60-LUKUJEN ISKELMÄÄ f MUISTOJENI KAHVILA Ravintola Reinossa la 24.1. Klo 13.15 Jääsudet ? NurmSe Chi ja Jokipojat valkoinen ? NurmSe Bos . 1.82 ? Takasivu 1.22 . 040 105 3010 tai raita. joutsensaari@raakkyla.? Järjestöpalaveri ti 3.2.2015 klo 18.00 kunnantalolla. 2.2.2015. Mahdolliset huomautukset kyseisen suunnitelman johdosta tulee jättää kirjallisena 2.2.2015 mennessä os. avustukset. Lisäksi Miun Yhistys -työpaja. Koti-Karjala Lauantai 17.1.2015 15 TAPAHTUMAT IBU WORLD CHAMPIONSHIPS BIATHLON 2015 presented by BMW AMPUMAHIIHDON MM-KILPAILUT Reinon klubi-illassa ORKESTERIN HELMET 4.-15.3.2015 | Kontiolahti, Joensuu, Pohjois-Karjala perjantaina 23.1. Torilla myös infopiste, luistinrata ja muuta ohjelmaa! Yhteislaulutilaisuus Menneitä muistellen sunnuntaina 25.1.2015 klo 14.00?16.00 Kiteen ev.lut. alv. Laskutuslisä 3,20 ?, sis. klo 10-12. Orkesterin Helmet -yhtye soittaa 50- ja 60-luvun iskelmiä. kansanopiston juhlasalissa. Tapahtumat Pohjois-Karjalan markkinoinnin kärkenä -hanke Lauletaan yhdessä kansakoulu-, maakunta- ja kansanlauluja. klo 21. Ovet aukeavat klo 20. Pääsylipputulot kiteeläisten lasten musiikkiharrastuksen hyväksi. STU Pokentie 8 82500 Kitee toimitus@kotikarjala.fi markkinointi@kotikarjala.fi tilaajapalvelu@kotikarjala.fi www.kotikarjala.fi Avoinna: Ma?Ke 8.30?16.00 To?Pe 8.30?15.30 Toimitusjohtaja/päätoimittaja Marko Torni 040 546 2057 Toimitus: Aladár Bayer 040 684 8425 Tuomo Flinkman (vuorotteluvapaalla 24.9.2015 saakka) Niina Koukku 040 684 8426 Tuija Marienberg 040 684 8430 Kari Sarkkinen 040 684 8427 Jouko Väistö 040 540 7728 Mainos/markkinointi 040 684 8424 Laskutus 040 684 8431 Kustantaja: Keski-Karjalan Paikallislehti Oy Paino: Lehtisepät, 2015 Ilmoitusten sisäänjättö: Keskiviikon lehteen maanantaina klo 11.00 mennessä. Lauantain lehteen torstaina klo 11.00 mennessä. Ilmoitushinnat: mv 4-väri 1.44 . alv., seuraavat rivit 2,46 ?, sis. Alle 7-vuotiaille lapsille sisäänpääsy kisoihin on maksuton. Näytteillä nostalgisia kahvikuppeja. Vapaa pääsy. Tapahtumaa tukevat: B&B Savikon Kartano Perjantai 13.3. Klo 18.15 Viesti, naiset 4 x 6 km Joensuun torin kautta kisoihin! Kisapäivinä maksuttomat bussikuljetukset stadionille. 040 684 8411 ISSN 1236-4495 HIIHTOMATKAT SAARISELKÄ 4.?11.4. Holiday Club Kylpylä, hinta alk. 1.67 ? Kuolinilmoitukset 1.22 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 % Pienin väri-ilmoitus 100 pmm. Rivi-ilmoitus 21 merkkiä/rivi 3,05 ?, sis. Klo 15.00 Jääsudet D-02 . 0200 71000 klo 8.00?18.00 ja viikonloppuisin p. 490 ?/hlö. Tarkemmat tiedot puh. 1.67 ? Teksti Tekstin jälkeen 1.22 . 35 ?, C-katsomo alk. 190 ? N AIKAAN LIPU NMYYNTI MYÖ S JOENSUUN TORILLA! Alennetut lippujen hinnat eläkeläisille, opiskelijoille ja lapsille. Laulut säestää Jukka-Pekka Mattila. Eläkeliiton Kiteen yhdistys ry., Kiteen kaupungin kulttuuritoimi, Kansalaisjärjestöjen yhteistoimintahanke. Kahviraha 5 euroa. 8 kisapäivää, 11 maailmanmestaruutta www.kontiolahtibiathlon.com Tervetuloa laulamaan! KISALIPUT MYYNNISSÄ: Netistä: www.lippupalvelu.?, Carelicumin alakerrassa ja Kontiolahden ampumahiihtostadionin toimistossa. alv. Tilaushinnat, sis. Tervetuloa keskustelemaan ja ideoimaan kunnan ja yhdistysten yhteistyöstä sekä vaikuttamaan Pohjois-Karjalan yhteiseen järjestöstrategiaan! Kahvitarjoilu. Kiertävä kyläravintola jatkaa keskiviikkoisin Rasihovissa klo 11.00?13.00. www.raakkyla.? Kuulutus Vadim Bragilevin ja Irina Bragilevan jättämän poikkeamishakemuksen johdosta varataan Kiteen kaupungissa sijaitsevan yhteisen maa-alueen Kivipaikka 878:40, kiinteistötunnus 260-407-878-40, osakkaille tilaisuus tulla kuulluksi. Poikkeamishakemus koskee Kiteen kaupungissa tilalla Rastin Raunio RN:o 30:52, kiinteistötunnus 260-407-3052, sijaitsevan lomarakennuksen laajentamista. Poikkeamishakemus on nähtävänä Kiteen kaupungin kaavoituksessa 19.1. Karhu PÄRNUUN 15.?21.3. Kylpylä Viking 395?420 ? 0500 126833 LIIKUNTAIKKUNA Lauantaina 17.1.2015 Kiteen jäähallissa F-06- Junioreiden Leijonaliigaa . alv. 040 5863853. Koti-Karjala Kiteen, Kesälahden, Rääkkylän ja Tohmajärven puolueeton paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin ja lauantaisin Puh. 459 ?/hlö. ÄKÄSLOMPOLO 11.?18.4. Hotelli Ylläskaltio, hinta alk. 013 423 515. Tilausliikenne E. 10 %. Kesto 93,00 ?/vuosi, määräaikainen 12 kk 102,00 ?. Jakeluhäiriöissä arkisin ota yhteys p. alv. Yritysrivi-ilmoitus 21 merkkiä/rivi 4,65 ?, sis. 20 ?, VIP-liput alk. alv. Järjestöpalsta 1-5 riviä 5,15 ?, sis. Myyntisihteeri Sisko Liimatta: 0400 262720, sales1@biathlon-kontiolahti.? KISOJE Tulomuuttotilaisuus uusille rääkkyläläisille to 29.1.2015 klo 18.00 kunnantalon valtuustosalissa. Klo 12.00 Jääsudet ? NurmSe Bos ja Jokipojat valkoinen ? NurmSe Chi . 0200 71400 klo 6.00?12.00.. Asioina mm. Lue lisää verkosta! KISAOHJELMA Kiteentie 6 (Kauppakeskus Kupiainen), Kitee p. Olet lämpimästi tervetullut ideoimaan! Kiteen Maa- ja Kotitalousnaiset Kiteen Rajakilta tiedottaa: Pohjois-Karjalan rajavartiosto kutsuu Kiteen Rajakillan/ evp jäsenet yhteiselle tapaamiselle Tohmajärven rajavartioasemalle 27.1.2015 alkaen klo 14.00. Lisätiedot ja ilmoittautumiset tarjoilua varten p. Ilmoittautumiset 21.1.2015 mennessä Olaville p. . alv. 2x30 pmm 48,60 ?, sis. 1.89 ? Etusivu 1.37 . alv. Kiitosilmoitus 1x30 pmm 24,60 ?, sis. Kiteen kaupunki/kaavoitus, Kiteentie 25, 82500 Kitee. Kiteellä 16.1.2015 TEKNINEN LAUTAKUNTA LIPPUJEN HINTOJA (aikuiset): A & B katsomot alk
Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä 2 cm korkea heijastin. 040 833 0661 www.rautia.fi dot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää merkkisalon yhteyteen. Muista että oikea merkintä on turvallisuusasia. Näin merkitset pyydyksesi: 10,00 Lisätiedot: www.kesko.?/ Ympäristö ja yhteiskunta Talvikalastajan pyydysmerkinnät ja luvat kuntoon 1) Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 cm:n avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Hän saavutti vanhempien kilpakumppanien seurassa kuudennen sijan kerättyään 63 ja 62 metrin hypyillä 210,5 pistettä. Rääkkylän suunnasta ajanut autoilija kääntyi vasemmalle, eikä todennäköisesti huomannut vastaan tulevaa autoa, joka törmäsi kyl- keen. Kalastuksenhoitomaksu on 24 ? kalenterivuodelta tai 7 . Pilkintä kuuluu maksuttoman yleiskalastusoikeuden piiriin, mutta pyydyskalastaja tarvitsee valtion kalastuksenhoitomaksun ja vedenomistajan luvan. Tavallista on, että talviverkkoja lasketaan jään alle kokemisavannosta säteittäin useampaan suuntaan. Jos avanto on yli 40 cm, merkintään käytetään yhtä edellä mainittua vähintään 1,2 metristä salkoa heijastimineen. 2) Jos pyydys tai usean yhteen liitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on merkkisalkoa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä. Näin on esimerkiksi verkko- Sitruunantuoksuinen valmis seos. Pakkasenkestävyys -20° www.plussa.com Antti leiskautti toiseksi Lahdessa LAHTI Jouko Väistö Tuulilasinpesuneste Shiny Power 4 l Maksutonta neuvontaa alkaville ja toimiville yrityksille Keski-Karjalassa. Kolmen auton kolari Rääkkylässä Autoja romuttui hinauskuntoon Rääkkylän kolarissa keskiviikkona. Tiistaiaamuna sattui Rääkkylässä Kiteentiellä kolmen auton kolari. Hän sijoittui 13-vuotiaiden yhdistetyssä neljänneksi. Hän oli kakkonen 11-vuotiaiden yhdistetyssä Pakkasten saavuttua vedet alkavat jäätyä kunnolla ja talvikalastuksen ystävät pääsevät mielipuuhaansa. Voittajana maaliin porhalsi Ounasvaaran Timi Heiskanen, jolle Toni hävisi 2.15. Saman ikäluokan erikoismäessä Toni saavutti 7. päässä. Merkintä viimeistellään yhteystiedoilla. Arsin veli Erno oli samassa sarjassa viides. Nousiaisen kumpikin hyppy kantoi 92 metriä, mutta tyylipisteet käänsivät kisan hänen edukseen. Yleisen sarjan ykkössijan vei vahvaa paluuta huipulle tekevä Janne Ahonen. Jos jään alle esimerkiksi lasketaan katiska, merta tai vaikkapa pystyrysä, asia hoidetaan yhden avannon kautta. Verkot ovat poikkeuksetta yli 10 metriä pitkiä, joten edellä mainittuja vähintään 1,2 metrisiä salkoja tulee käyttää kokemisavannon lisäksi jokaisen erisuuntaan olevan ?säteen. ja Joona Ikonen 11. seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta. Maksun voi suorittaa suoraan maa- ja metsätalousministeriön tilille FI47 5000 0121 5028 42, ostaa Metsähallituksen Eräluvat.. Tie oli kokonaan suljettu liikenteeltä pelastustöiden ajan. SANOMALEHTIVIIKKO 20 VUOTTA Maailma ja sen mahdollisuudet avautuvat silmien eteen Sanomalehtiviikolla 2.?6.2.2015. Maksukuitti tai sen kopio on pidettävä aina mukana kalastettaessa. TEROITUSPALVELU ( Kairat (Kassarat ( Saumurinterät ( Kirveet ( Sakset Teroitukset seuraavalle arkipäivälle. Bellabit Oy Antti Aalto ponnisti nuorten sarjassa toiseksi ja yleisessä sarjassa kuudenneksi viime viikonvaihteessa Lahdessa pidetyissä Finlandia Veikkaus -cupin mäkikisoissa. Alle 20-vuotiaiden mestariksi hyppäsi Puijon Hiihtoseuran Eetu Nousiainen, joka kukisti Antin viidellä pisteellä. Antti esitti kilpailun komeimman siivun, sillä avaushyppy kantoi peräti 96 metriä. Toiselle leiskautukselle mittaa kertyi 91 metriä. Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa voimassa olevista kalanpyydysten merkintätavoista ja tarvittavista kalastusluvista. Palvelemme: Ma?Pe 8.00?17.00 La 9.00?14.00 häviten voittoon lykkineelle Puijon Herman Happoselle vain yhden vaivaisen sekunnin. Opettaja, tilaa sanomalehdet opetuskäyttöön maksutta. Talvikalastajalla tulee olla kalastusluvat kunnossa. sijan. AP:n mäkikisoissa Arsi Tietäväinen ja Perttu Reponen ponnistivat toiseksi ja Erno Tietäväinen kolmanneksi. Hän jäi voittajasta 37 sekuntia. 11-vuotiaiden mäessä Erno sijoittui neljänneksi, Arsi seitsemänneksi ja Vertti Viertola sijalle 14. Lähelle mitalia Puijolla ylsi myös Toni Putkonen. Näissä karkeloissa Kiteen Urheilijoiden Vesa Hakulinen hyppäsi neljänneksi 40-44-vuotiaiden sarjassa. Valtion kalastuksenhoitomaksun hinta ennallaan Pyydyksen merkitsemiseen talvella käytettävä merkkisalko jen suhteen toimittava. Hän hyppäsi 122 ja 122,5 metriä, jotka tuottivat 254,0 pinnaa. Toiseksi ponnisti Ounasvaaran Sami Niemi (238,5 pist.) ja kolmanneksi Kuusamon Anssi Koivuranta (237,6). Antin hypyt kantoivat ylei- Romolantie 23, KITEE 040 151 0200 sen sarjan kisassa 111 ja 116 metriä, ja niillä irtosi 212,0 pistettä. Perttu näytti mallia vanhemmille Hopeasompaikäiset kilpailivat viime viikonloppuna Puijolla Lidl-cupin ja Siilinjärvellä AP:n (Ari-Pekka Nikkola) kisoissa. Kovimman tuloksen teki Perttu Reponen, joka voitti Puijolla 15-vuotiaiden yhdistetyn. Alle 18-vuotiaan ja 65 vuotta täyttäneen ei tarvitse maksaa kalastuksenhoitomaksua. Koti-Karjala Lehtitilaukset to 29.1.2015 mennessä: tilaajapalvelu@kotikarjala.? tai 040 684 8411.. Saavutuksen arvoa nostaa se, että Perttu voisi ikänsä puolesta kilpailla vielä 13-vuotiaissa. Myös mäkikisa sujui Pertulta mainiosti. Toni Putkonen oli edellisen päivän tapaan mitalin tuntumassa sijoittuen neljänneksi. AP:n kisojen yhteydessä käytiin Vetaraanien SM-kisat. Pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystie- 3 prk (0,83 a/l) Puhoksentie 3, 82500 Kitee, puh. Kilpailun voitti Venäjän Fedor Chizhov 266,9 pisteellä. Toisen mitalin Puijolta Keski-Karjalaan toi Arsi Tietäväinen. palvelusta, R-kioskista tai sen voi hankkia mobiilisti. Törmäyksen kohteena ollut auto pongahti päin takaansa tullutta autoa. Kussakin autossa oli kyydissä vain kuljettaja. Kolarissa loukkaantui kaksi kuljettajaa, joista vasemmalle kään- tynyt vaikeiten. Pelastuslaitos avusti ensihoitoa potilaan siirrossa sekä ohjasi liikennetä onnetomuuspaikalla. Hän kukisti kakkoseksi sijoittuneen Ylistaron KilpaVeljien Otto Niittykosken 40 sekunnilla. Seikkaile sivulta toiselle, innostu uudesta ja rakenna oma maailmankuvasi