040 684 8424, 040 684 8411, markkinointi@kotikarjala.. NIIRALASSA Cemagron alihankkijana operoi Aurora Rail-niminen yhtiö. – Ensin toiminta halleilla käynnistetään Venäjältä tuotavalla valmiiksi säkitetyllä tavaralla. – Starttailuvaiheessa työvoimatarve asettuu 4-6 henkilön tasolle. Heinäkuun alussa alkaa varsinainen tuotanto ja siitä eteen päin kaikki saapuva on irtotavaraa, Cemagro Oy:n toimitusjohtaja Juhani Muhonen kertoo. Kun tuotanto käynnistyy junia tulee alkuun 2-3 kuukaudessa lisääntyen 5-6 junaan kuukaudessa. Kyseessä oli toimintaansa Niiralassa starttailevalle Cemagro Oy:lle Venäjältä tuleva ensimmäinen lannoitelähetys. Lannoitteita liikkuu jo Niiralassa Venäjältä tulleet lannoitesäkit varastoidaan terminaaliin, joka tulee varsinaisen tuotannon käynnistyttyä toimimaan valmistuotevarastona. – Kymmenen henkilön työllistämistavoite meillä tässä starttivuonna on. Perjantai 17.1.2020 N:o 5 Irtonumero 1,50 € 61. vuosikerta VÄRTSILÄ Kari Sarkkinen Niiralassa, entisillä Nurmisen halleilla, nähtiin viime tiistaina pitkästä aikaa junaliikennettä. Varsinaiset tuotantotilat sijoittuvat hallin päätyyn seinän taakse. Katsotaan, miten kauppa käy ja miten saamme alueelle muutakin elämää, Saku Sopanen sanoo. Tämä on meille perusvarastotyötä, jota olemme tehneet Kouvolassa jo pitkään. päivästä alkaen oma veturi, jolla operoimme koko liikenteen täällä asemalta asti varastoon. Kettunen sparraa ja kehittää, sivu 6 Saariston ääni kuuluviin, sivu 5 Tässä lehdessä:. – Operoimme täällä varastoa ja meille tulee huhtikuun 1. Liikenne ei ole tasaista eli välillä on enemmän töitä ja välillä vähemmän, mutta tavoitteita on. Alihankkijalle tulee siinä vaiheessa työvoimaa lisää, kun tuotantopuoli aukeaa. Työntekijärekrytoinneista Juhani Muhonen valaisi, että Cemagrolle tulee Niiralaan yksi henkilö terminaalivastaavaksi. Valmiiksi pakatut npk-lannoitteet lastataan tästä autoihin ja viedään suomalaisille maanviljelijöille. – Kun tuotanto alkaa, tavara aletaan säkittää täällä ja työ yksinkertaistuu. Soita ja kysy tarkemmin vapaista paikoista. Oman veturin käyttö tehostaa toimintaa, yrittäjä Saku Sopanen kertoo – Sitten, kun aikanaan pakkaamo valmistuu, niin hoidamme sen toiminnan. – Tuotantolaitos pakkauslaitoksineen valmistuu kesäkuun loppuun mennessä. Cemagro Oy:llä on toinen vastaava tuotantolaitos on alihankkija Belor Agron operoimana Kouvolassa. Tehokas mainospaikka! Etusivun silmäkulma. – Kun tuotantolaitos valmistuu, siellä jatkojalostetaan venäläisiä lannoitteita tuomalla niihin sellaista lisäarvoa, mitä ei Venäjällä ole. Kevään aikana ennen varsinaisen tuotannon käynnistymistä varastolle tulee 4-5 junaa. Cemagro Oy:n toimitusjohtaja Juhani Muhonen ja myynnistä ja logistiikasta Cemagrolla vastaava Markku Muhonen tarkastivat keskiviikkona ensimmäisen rautatiekuljetuksen purkua Niiralassa. Saku Sopanen arvioi, että tuotantolaitos tulee työllistämään alussa 4-6 henkeä
-vuoden opiskelijat pystyvät olemaan kavereita eikä mitään pompotusta alemmille vuosiluokille ole abien suunnalta tullut. Osakilpailu mallina valita veistäjiä kisaan on uusi ja toteutetaan pilottina tänä vuonna vain Suomessa. Itse hän odottaa innolla abivuotta.. Huumori tuntuu olevan molemmissa se kärkijuttu. Abivalta ei vaivaa Kiteellä eikä Tohmajärvellä Kiteen lukion abi Henri Havukainen näkee, että nuoremmat kyllä kunnioittavat abeja. – Minulle tarjoutui ainutlaatuinen mahdollisuus järjestää yksinoikeudella Puun Sielussa ”Prazdnik Topora” Suomen osakilpailu, josta kaksi parasta moottorisahaveistäjää pääsee osallistumaan Tomskin kilpailuun elokuussa, Puun Sielun ja Karjalan Puutyökoulun yrittäjä Natalia Podkolzina iloitsee. Kysyimme miten abijuhlinta sujuu Kiteen ja Tohmajärven lukioissa. – Nuoremmat kyllä tunnistavat meidät, kun abit ovat mustilla sohvilla täällä alhaalla ja toiset ovat yläkerrassa. Tavoitteenamme on tätä kautta tehdä puunveistotaidetta laajemmin kansainvälisesti tunnetuksi, kertoo Podkolzina kilpailun taustoista. Puun sielu järjestää Prazdnik Toporan osakilpailun Veistäjä antaa puulle muodon Prazdnik Topora -kilpailussa vuonna 2015. – OLEN OLLUT jo vuosia mukana kansainvälisissä puunveistotapahtumissa tuomarina, osallistujana ja oman yritykseni kautta järjestäjänä. Kilpailussa on useita eri sarjoja ja osallistujia on ollut lähes 150 yli 20 eri maasta. – Kaikki 1.-3. Erityisen tärkeää on, että teos kuvastaa selkeästi ja persoonallisesti valittua aihetta. Se on hyvä ja minusta se kuuluu lukiokauteen. – Tämä antaa veistäjälle parhaan mahdollisuuden ilmentää omaa osaamistaan ja visiotaan. Henri toteaa perinteen pysyneen samana hänen lukioaikansa. – Minun mielestä perinnettä pitää kunnioittaa. Tohmajärven lukion toisen vuoden opiskelija Tuukka Saukkonen ei myöskään ole havainnut abivaltaa. Gallup Pari viikkoa sitten Joensuun suunnalla keskusteltiin lukioiden abivallasta, jopa kiusaamisesta. Koti-Karjala 2 Perjantai 17.1.2020 Siperiassa, Tomskin alueella, järjestetään elokuussa 2020 jo 13.kerran ”Prazdnik Topora”, kansainvälisesti tunnettu ja korkeatasoinen festivaali sekä puunveistokilpailu. – Tämän yhteistyön kautta syntyi ajatus järjestää osakilpailu Suomessa. Abijuhlinta on Tuukan mielestä ok, kun se pysyy järkevissä rajoissa eikö siinä tapahdu ylilyöntejä. – Viisihenkinen tuomaristo valitsee sunnuntaina 7.6. Huumorilla olen itse kaiken ottanut. kaksi parasta Tomskin festivaaleille, Podkolzina kertoo. – OTAMME MUKAAN enintään 20 kilpailijaa kesäkuun alussa järjestettävään kilpailuun ilmoittautumisjärjestyksessä. Kilpailun teema on vapaa, kuten Tomskissakin
Jos kaikki pelittää hyvin, niin kaupunginjohtajan tarvitsee osallistua työnjohtamiseen hyvin vähän. Kaiken tapahtuneen jälkeen tavoitteena on, että kaupunkia kehitetään myönteisellä mielellä. Ikärakenne muuttuisi, alkaisi kehittyä kauppapalveluita kuutostien varteen, kouluverkko säilyisi. Esa Lahtelan mielestä . Toivottavasti pääsemme mahdollisimman nopeasti vauhtiin, Eeva-Liisa Auvinen sanoo. 3 Perjantai 17.1.2020 Keski-Karjalan paikallislehti Päätoimittaja Marko Torni Toimitussihteeri Aladár Bayer KITEE Kari Sarkkinen Kun Kiteen kaupunginhallinnossa päästään toivon mukaan täysillä tarttumaan kaupungin elinvoimaisuuden haasteisiin, tekemistä riittää. SELVITYKSET ON nyt tehty. Kaupunginjohtaja on sitoutunut antamiinsa lupauksiin. Minusta jahti, mikä on kohdistunut Eeva-Liisaan ja osin minuakin kohtaan, on enemmänkin poliitikkojen aikaansaannosta, joka näkyy selkeimmin lehtikirjoituksissakin. Kaupunginjohtaja kertoi henkilöstölle tunnistavansa piirteitään: vakava suhtautuminen työhön ja työasioihin, kaunopuheisuuden taidon puuttuminen, kärsimättömyys, nopeasti ratkaisuja asioihin hakeva, toive asioiden nopeasta sujumisesta. Yhtään ilmi tullutta ilmoitusta ei ole jäänyt käsittelemättä. Hän sanoo olevansa suorapuheinen ja toivoo henkilökunnalta ja kaikilta suorapuheisuutta itseensäkin päin. – Jokainen on yksilö omakohtaisine kokemuksineen ja historioineen. Kaupunginjohtaja sairastui vakavasti ja joutui jäämään työkyvyttömyyden vuoksi virkavapaalle marraskuun lopulle asti. On ehkä vaikea hahmottaa mitä se kaupunginjohtaja tekee, kun se johtaa. Hän kertoi, että meillä on sellainen tapa, että saadaan kovastikin olla eri mieltä, mutta tämän talon sisällä. – Finnpulpiin on meillä kontaktit olemassa. JÄLKENSÄ tämä prosessi kuitenkin jätti, sitä Eeva-Liisa Auvinen ei kiellä. MENNEIDEN penkomisen sijaan Eeva-Liisa Auvinen haluaa katsoa eteenpäin. Edelleen toivon suoraa palautetta työntekijöiltä. ksu tapa olisi ollut selvittää asia talon sisällä ja laittaa sitten julkisuuteen. Siksi hän ihmettelee, miten esille tulleita asioita oli ehtinyt kertyä jo pidemmältä ajalta. FINNPULPIN kosiskelussa Kiteelle ensimmäisenä liikkeellä olleen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Lahtelan mielestä kaikkein pahin tilanne olisi se, että yhtiössä nähtäisiin hankkeen toteuttaminen Suomessa mahdottomuutena. SEUTUKUNNALLE Finpulpin tulolla olisi ”mahdottoman” ratkaiseva merkitys. Se on ollut tärkeä asia. – Se jälki ei vähällä lähde. JOHTAMINEN on asia, mikä on kuluneiden kuukausien aikana pohdituttanut Eeva-Liisa Auvista kahdestakin näkökulmasta. KITEE Kari Sarkkinen Kiteen kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen sanoo kokeneensa elämänsä kovimman paikan työelämässä, kun häntä viime syksynä kohtasivat epäilyt epäasiallisesta käytöksestä joitakin kaupungintalon työntekijöitä kohtaan. Edunvalvontatehtävät ja elinkeinoelämän haasteet odottavat Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela ja kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvisen haluavat menneiden penkomisen sijaan katsoa eteenpäin. Eeva-Liisa kertoo olleensa yllättynyt henkilökunnan taholta syksyllä tulleisiin syytöksiin. Se vaikuttaisi työssäkäyntialueena Savonlinnaan ja Joensuuhun saakka, Auvinen ja Lahtela visioivat. – Reino Kareinen, valtuuston puheenjohtaja vuonna -85, neuvoi minua, kun tulin tänne nuorena alle kolmekymppisenä kamreeriksi ja osastopäälliköksi. Kiitoksensa hän kohdistaa esimiehelleen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Lahtelalle. Kaupunginjohtaja on pitänyt kaupungintalon henkilöstölle henkilöstötilaisuuden, jossa hän pyysi vilpittömästi anteeksi kaikilta, jotka olivat kokeneet tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti hänen taholtaan ja lupasi pyrkiä korjaamaan toimintaansa jatkossa. Minusta se oli hirveän hyvä neuvo ja sitä olen pyrkinyt noudattamaan, EevaLiisa kertoo. Täällä on paljon esimiehiä, he saavat toimia. – Minä olen sitä mieltä, että katsoi mitä paikkaa tahansa, Puhos on sijainniltaan puunsaannin kannalta ja liikenteellisesti paras. Se nostaisi uuteen kasvuun kaiken. Myös työntekijöiden kanssa olen käynyt hyviä keskusteluja. Ympäristöluvankin saanti luulisi olevan helpompaa, onhan alue vanhaa teollisuus aluetta ja nytkin alueella toimii kemianteollisuutta jonka lupaehdot ja valvonta tiedetään olevan suhteellisen tiukkaa ja tarkkaa. Siinä ovat muun muassa Puhoksen alueen teolliset investoinnit, 6-tien perusparantaminen, Karjalan radan parantaminen, ampumaurheilukeskus, Rantakentän katsomohanke ja Elintarvikkeiden jatkojalostushanke. Hän liikuttuu sanoessaan sen. Sitä olen tivannut viime keväästä asti. Nyt on koko ajan puhuttu työnjohtamisesta. Toimitusjohtajalta tuli ystävällinen viesti viime viikolla, että he palaisivat asiaan, kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen luettelee. Keskustelu alkoi velloa, asiaa uutisoitiin julkisesti toistuvasti ja näyttävästi. – Jos epäasiallista käyttäytymistä ilmenee siihen on kaupungin ohjeistuksen ja työsuojelulainkin perusteella puututtava ja on myös niin tehty. Kiinnitän jatkossa eritystä huomiota henkilöstön työhyvinvointiin. Kehitetään palautejärjestelmä, missä työntekijät voivat antaa palautetta monella tavalla ja palautetta voidaan antaa molempiin suuntiin. – Työnjohto on yhtä johtamista ja toinen on kokonaisuuden johtamista. Kaupunginjohtaja ilmoitti myös, että hän osallistuu mielellään sovitteluun sellaisten työntekijöiden kanssa, jotka tällaista mahdollisuutta haluavat. Myös muita mahdollisuuksia kartoitetaan. – Sitten meillä on valmistunut ministeriökohtainen esitys maakuntaliiton kokoamaan Vaikuttamisen kärjet -pakettiin. – Niiltä tiimoin toivomme, että hyvinkin nopealla aikataululla saisimme neuvottelupyynnön, että päästäisiin keskustelemaan elinkeinoja työministeriön edustajien kanssa. Se on sitä kokonaisuuden johtamista. Kaupunginjohtaja totesi henkilöstölle ja haastattelussa, ettei ole tietoisesti tai tarkoituksellisesti toiminut epäasiallisesti ketään kohtaan, mutta hän ottaa vakavasti työntekijöiden näkemykset ja tuntemukset. Kehitystoimiin hän on jo ryhtynyt – Olen aina sitoutunut tekemään sitä mitä teen. – Meillä on tyhjiä asuntoja, tänne tulisi muualtakin porukkaa. Keski-Karjalan kunnat ja maakuntaliitto luovuttivat kasvupaketin syyskuun loppupuolella valtiolle. – Esa on tukenut koko ajan. – Ei tämä ole minuun mitään jälkiä jättänyt. – Stora Enson sahan lakkaaminen on tosiasia ja totta kai mietimme, mitä siihen tilalle. OLISIKO TÄSSÄ jotakin oppimisen paikkaa. Olen luvannut, että henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma laaditaan. – Pyrin kuuntelemaan henkilöstöä enemmän. – Olen lupautunut kuuntelemaan ihmisiä, pyrin kiinnittämään huomiota miten puhun ja miten asiani ilmaisen. Kaupunginhallituksen tehtävä on luoda puitteita kaupunginjohtajalle. Mutta tässä on vähän luotto hävinnyt siihen. Olen luottanut, että jotain rehellisyyttä on olemassa myös kuntapoliitikoilla. Mutta kyllä se tuntuu pahalta, kun heitetään sellaisia väittämiä, mitkä eivät pidä paikkaansa. – Tosissaan meidän pitää kuntalaisten verorahoilla näitä hommia tehdä. – Stora Enson tukkialtaasta saisi suljetun kiertosysteemin, josta ei tarvitsisi laskea vesistöön yhtään mitään jätevesiä, Esa Lahtela osoittaa. On kuin nyrkkeilisi varjojen kanssa, Lahtela purkaa. – Työterveyden asiantuntija sanoi minulle, että olen tullut julkisuudessa raiskatuksi. HAASTATTELUSSAMME mukana oleva Esa Lahtela toteaa, että henkilöstö ei ole mikään yhtenäinen massa niin kuin uutisoinnissa usein todetaan. Siitä pidä huoli, että ei tapella julkisuudessa. – Valtaosa minun työstä on muuta kuin työnjohtoa. Hän kertoi todenneensa henkilöstölle, että hänen tulisi valita sanansa tarkemmin ja perustella tärkeinä nostamansa asiat paremmin. Jatketaan keskusteluja potentiaalisen toimijan kanssa, joka kesällä ilmaisi kiinnostuksensa jatkaa. Ulkopuolisen selvittäjän tekemän selvityksen perusteella epäasiallisen kohtelun tunnusmerkistön täyttävää toimintaa oli havaittu. Kirjoitetaan lehdissä, mikä ei ole totta. – Eikä saa vastauksia kysymykseen, mikä on jäänyt hoitamatta. Nyt olen sitoutunut tekemään, mitä olen henkilöstölle ja poliitikoille luvannut. Johtaja näyttää suuntaa ja luo puitteita
Kolehti Suomen Ekumeeniselle neuvostolle. Tervetuloa entiset ja uudet kävijät! Su 26.1. Ti 18 Seurakuntien yhteinen rukoustilaisuus. klo 10 elintarvikejakelu Tarinatuvalla. Su 26.1. Rääkkylän kappeliseurakunta Pe 17.1. Romolassa 4. klo 18 ekumeenisen rukousviikon tapahtuma. Pohjoismaisessa lähetyshistoriassa hän edustaa uskon leviämisen aamunsarastusta maallemme. VAPAASEURAKUNNAN TILOISSA (Huvikeskus) klo 18.00 • PERJANTAINA 24.1. klo 8 Aamurukouspiiri takkahuone. Kansanop. Ke 22.1. Paavin siunaamana hän oli tullut ensin Englantiin ja sieltä Upsalan piispaksi, kunnes saapui Ruotsin kuninkaan ristiretken mukana v.1155 Suomeen Aurajoen tienoille ja jäi Suomen apostoliksi järjestämään kirkollisia oloja Lounais-Suomeen, pääosin Kokemäelle ja Nousiaisiin. klo 13 Juurikan srkpiiri Pietarisessa, Papinnimementie 70. klo 18 raamattuja keskustelupiiri Tarinatuvalla. klo 18 iltamessu kirkossa. Kiteen pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko Valamontie 4, Kitee Pe 24.1. Piti uskaltaa lähteä kohti tuntematonta ja luottaa, että Herra vie loppuun aloittamansa työn. Ma 20.1.klo 13 Omaishoitajien päiväkahvit srk-keskus. Pyhäkoulu klo 12.45. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Su 19.1. Virkatodistustilaukset, toimitusvaraukset ja muu puhelinasiointi ma – to klo 9 – 14 puh. Jehki. Kuollut: Toivo Johannes Sallinen 89 v., Jorma Kalevi Ahonen 65 v. Juha Aronen Rääkkylän pappi Jumalan johdatus aikojen kulussa Sana sinulle Päivyri 17. Pe 24.1. 045-111 9555. Ke 18 Rukousilta Kesälahdella. Hengellinen viikonloppu Kiteen Ev. Anttoni, Toni, Aki. Ma 27.1. Pe 24.1. Tim. Harrasteryhmät srk-keskus: Ke 22.1. ja 4.-6. HELLUNTAIKIRKOSSA (Koivulan e 3, Tuomaskuoro) klo 18.00 • KESKIVIIKKONA 22.1. Tämän ”vaeltajapiispan” elämänkaari päättyi jo kahden vuoden kuluttua Köyliön-järven jäällä kuten kirkkohistoriasta tiedämme. klo 18 Miesten Luppokotailta Ojamäentie 38, Jukka Näkki. Su 11 Jumalanpalvelus, Markku Ollikainen. Koko keskiajan häntä kunnioitettiin Suomen suojeluspyhimyksenä ja ensi sunnuntaina onkin almanakassamme maininta Pyhän Henrikin muistopäivästä. To 23.1. Kesälahden kirkossa ei ole jumalanpalvelusta. klo 18 Kiteen helluntaiseurakunnassa, Koivulantie 3. klo 13 LeinovaaraVihtavaaran srk-piiri Kylätalo Leinola, Kurkola. Lauantaina: Laura, ort. Ma 20.1. klo 10 liturgia, Kristuksen temppeliintuominen. mennessä Merville: mervi.kekale@evl.. Ei läheinen arvaa, ei silmä nää, miten lähellä onkaan määränpää. Toimitusten varaukset, virkatodistustilaukset yms. Kirpputori avoinna tiistaisin klo 10–14 ja torstaisin klo 13–17. Ma 27.1. Apostoli Paavali kirjoitti nuorelle Timoteukselle: ”Siksihän me näemme vaivaa ja kilvoittelemme. Saarnaa Juha Aronen, lit. Kappeliseurakunnan toimisto ja diakoniatoimisto, Kinnulantie 3 (käynti takakautta), avoinna keskiviikkoisin klo 10 – 12 (hautapaikka-asiat, toimitusvaraukset, papin ja diakonin vastaanotto). Ahvo, Ohvo, Kirilä, Kiril. Täällä Itä-Suomessa kreikkalaiskatolinen, ortodoksinen kirkko oli levittänyt kristinuskoa jo aikaisemmin. Ei jumalanpalvelusta Rääkkylässä. Seurakunnat Seurakunnat Rakkaamme Veikko Paavo Ilmari NYKÄNEN 25.1.1947 Rääkkylä/Heinoniemi 19.12.2019 Kitee Jäi jälkeesi piha hiljainen sen puut ja pensaat lintuineen. klo 12 Raamattupiiri Tarinatuvalla, Heimo Karhapää, Seppo Lamminsalo, P-K:n Ev.lut Kansanlähetys. Kuollut: Kauko Kullervo Kainulainen 78 v. Yhteystietoja: www.kiteenseurakunta.. Ei pihalla enää kulkijaa, vain muistot siellä asustaa. Herramme siunaa ja toteuttaa tahtoaan kauttamme isommissa ja pienemmissä puitteissa, jotta Jumalan rakkaus lapsiaan kohtaan ja koko maailmaa kohtaan toteutuisi. klo 11 Veteraanitalojen kerho, Takala. Pyhä Henrik edusti läntistä, roomalaiskatolisuuden kulttuuripiiriä. klo 18 raamattuja keskustelupiiri Tarinatuvalla. Kansanop., Kurkola. Lisätietoja puh. Ke 22.1. Tarkastelemme luovuuden olemusta henkisestä ja hengellisestä näkökulmasta. Joka päivä voi olla viimeinen, joka hyvästijättö ikuinen. /kesalahden-kappeliseurakunta. Diakoniatyö puh. – 24.1.2020 • TIISTAINA 21.1. La klo 9–14, sunnuntaina aloitamme jumalanpalveluksen jälkeen lounaalla klo 12– 14. 4 Perjantai 17.1.2020 ”Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle voitonseppeleeksi elämän” — nämä Ilmestyskirjan (2:10) sanat sopivat luonnehtimaan tulevan sunnuntain ”päivänsankaria”, nimittäin Henrik Pyhää. klo 18 Kiteen ortodoksinen kirkko. Tarinatupa avoinna tiistaisin klo 10–14. klo 10 messu Kylän kappelissa Leena-Susanna Mikkonen, Kaisamarja Stöckell. Lämmin kiitos kaikille meitä lohduttaneille suuressa surussamme. To 23.1. Ti 21.1. Su 26.1. 4:34). Ti 21.1. On hyvä muistaa, että meidät on lähetetty Jumalan elovainioille korjaamaan satoa iankaikkiseen elämään. Sunnuntaina: Heikki, Henri, Henna, Henrik, Henni, Henriikka, Henrikki, ort. Henrik Pyhästä tuli Suomen kansallispyhimys uskomme aamun sarastaessa. Tiistaina: Aune, Oona, Netta, Auni, ort. Uskomme Herran sanojen toteutuvan myös tulevaisuudessa. Su 26.1. Kesälahden kappeliseurakunta Su 19.1. Yhteystietoja: Virasto av. klo 14 Närsäkkälän srk-piiri Unto ja Arja Väkeväisellä, Paasuntie 6, Hukka. Päiväkerhotyö: Ti 21.1. klo 18 Tuomasmessu Kiteen siunauskappelissa, Hukka, Gröhn-Dimov. tammikuuta 2020 Aurinko nousi tänään klo 9.02 ja laskee klo 15.17. Yksikään ei saisi joutua muualle kuin iankaikkiseen elämään. Ke 22.1. klo 17.30 LiikuntaPerhekerho srk-keskus. Omaishoitajille, hoidettaville ja omaishoidosta kiinnostuneille. Lisätietoja puh. että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten pelastaja, varsinkin uskovien. asiointi Kiteen irkkoherranvirastossa, Kappelintie 4, Kitee, avoinna ma – to klo 9.00 – 14.00, puh. Ma 20.1. Ohjaajana Riitta Hakulinen, joka kertoo omista luovuuden kokemuksistaan ja tekeillä olevan luovuus-aiheisen kirjan kirjoittamisesta. Ti 21.1. Hänen uskon silmänsä katsoivat tulevaisuuteen eikä hän lannistunut vastoinkäymisissäkään. Tervetuloa! Rakkaamme Anssi Petteri AHOKAS 3.6.1974 Kesälahti 10.12.2019 Kesälahti Niin äkkiä lähdit sä luotamme pois, on niin kuin unta se vieläkin ois. Nuorisokahvila Romolassa tiistaisin klo 15–18. Hänelle annetaan yhä kiitosta kristinuskon levittäjänä ja juurruttajana Suomenniemelle. Aurinkosalissa. klo 18.30 Perhelentopallo. HUOM AJANKOHTA 25.–26.1. 4:10-11). Lämmin kiitos osanotosta. Nuorisotyö: Papinniemen talvileirit: 1.-3. Johannes sanoi: ”Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” Joh. klo 18 Tuomasmessu Kiteen siunauskappelissa. 045 111 9555. 040-739 1933. Kristittyjen ykseyden ekumeenisen rukousviikon illat Kiteellä: Ti 21.1. Pe 24.1. Ke 22.1. luokkalaisille 31.1.–1.2. Herran seurassa on meidän jokaisen hyvä tehdä matkaa kohti tulevaisuutta. klo 13 Korttelituvan kerhossa vierailu Ilmolantie 2, Stainer. Leireille mahtuu 24 ensiksi ilmoittautunutta ja ilmoittuneille lähetetään leirikirje. klo 18 PiimäjärviMuljulan srk-piiri Raili Kesti, Kurkola. ORTODOKSISEURAKUNNAN KIRKOSSA klo 18.00 Tilaisuuksien lopussa maksuton tarjoilu. TERVETULOA! Järj. Siskot ja veljet perheineen Sukulaiset ja ystävät Lämmin kiitos Aarni Havukaisen teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme Sirkka ja Anne perheineen muistoa ja niin monin eri tavoin olette auttaneet ja tukeneet meitä surussamme. Lisätietoja nettisivuilta. klo 10 Messu kirkossa, Hukka, Kaisa Saari. Jokaisella on omat lahjansa lähetyskäskyn toteuttamisessa. klo 10 Messu kirkossa. Kolehti: Päihdeja kriminaalityöhön eri järjestöille. klo 15 Raamattupiiri Kauko Happosella Jouhenvaarassa, Kurkola. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kastettu: Sinna Ella Lydia Kostamo Joensuusta. Ma 20.1. NIMIPÄIVÄT Perjantaina: Toni, Anton, Antto, Anttoni, ort. klo 19 Miesten saunapiiri Kiteen Ev. Mitä opimme hänestä tänään. Ti 21.1. Kiteen kirkkoherranvirasto, Kappelintie 4, Kitee, avoinna ma–to klo 9 – 14. Me kunnioitamme ja arvostamme sekä muistamme tällaista menneitten sukupolvien työtä ja pyydämme itsekin näkymää arjen taakse. Keskiviikkona: Visa, ort. Anssia ikävöiden ja kaivaten Piia ja lapset äiti ja Paavo Marketta, Jouni ja Joona sukulaiset ja ystävät vauvat Ei pienet sydämet ymmärtää voi, miksi isä otettiin meiltä pois. – 6 –luokkalaisten oma nuorisokahvila. Ke 22.1. (Mahdollisia vapaapaikkoja taloudellisista syistä tai muita lisätietoja voi kysyä Merviltä.) Ilmoittautumiset 23.1. Hautausmaan toimisto avoinna Kesälahden kirkolla (käynti srk-salin ovista) klo 9–11. 040-562 2612. Neuvo ja opeta tällä tavoin” (1. Kirsi Hukka, kantt. Ensinnäkin Jeesuksen sanat: ”Minun ruokani on se, että täytän lähettäjäni tahdon” (Joh. 1:29. Leirin hinta 10 €. Su 2.2. luokkalaisille 1.–2.2. Tervetuloa! Piirit ja seurat: Ma 20.1. 045 1119555. Makari, Kari. tai 040-7391885 (Ilmoita leiriläisen nimi, osoite, ruoka-allergiat ja huoltajan puh.) Junnu-Romola maanantaisin klo 14 – 17. Maanantaina: Sebastian, ort. Kuollut: Veikko Paavo Ilmari Nykänen 72 v., Aarni Heikki Havukainen 56 v. 040 739 1885. klo 16 Ilosanomapiiri päädyssä. Kolehti Gideonit. Hyvää talvipäivän jatkoa! PÄIVÄN SANA Seuraavana päivänä Johannes näki, että Jeesus oli tulossa hänen luokseen. klo 13.30 Rauhanyhdistyksen seurat srk-keskus. 040 739 1884. klo 18 Kiteen vapaaseurakunnassa, Välttimäentie 4. ”He kohtelivat meitä tavattoman ystävällisesti” RUKOUSTILAISUUKSIA KITEEN SEURAKUNNISSA 21. Maksima. Hautausmaantoimisto puh. To 23.1. Su 26.1. Leena GröhnDimov. Timo, Anastasi, Nasto. Ma 20.1. ma – to klo 9 – 14, puh. klo 10–12 perhekerho OP:n yläkerrassa. Kiteen luterilainen, ortodoksinen, helluntaija vapaaseurakunta, Joensuun ortodoksinen seurakunta. Su 16 Sunnuntain kokous Ke 18 Miestenpiiri Tuomasmessussa To 18 Ekumeenisen rukousviikon tilaisuus Välttimäentie 4 KITEEN HELLUNTAISEURAKUNTA Koivulantie 3, 82500 Kitee www.kitee.helluntaiseurakunta.. Koti-Karjala Kitee Jumalanpalvelukset: Su 19.1. klo 9–11 Kappelin kuppila Osuuspankin kerhohuoneella. EV.LUT. SRK:N KAPPELISSA (Tuomasmessu) klo 18.00 • TORSTAINA 23.1. klo 17.30 Raamattukurssi srk-keskus, Aistrich. Aiheena ”Luovuus henkisenä voimavarana”. klo 9.30 Romolan perhekerho, Romolantie 17. klo 9.30 Raamattupiiri takkahuone
Kun pääsin juttusille Juha Kivelän kanssa, sain huomata, että osuustoiminta yleensä, ja tietysti hänen johtamassaan PKO:ssa, on miehen sydäntä lähellä. Kyselyyn vastataan nimettömänä ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Kyselyllä kartoitetaan saaristossa asuvien, siellä aikaansa viettävien sekä saaristojen tilannetta tuntevien käsityksiä saaristossa elämisen nykytilasta ja kehittämistarpeista. PKO:LLE JA muillekin kuluttajaosuuskunnille ominainen piirre on kaksoisluonne. Kysely on auki 19.1.2020 saakka. Kysely liittyy Saaristoasiain neuvottelukunnan käynnistämään valtakunnallisen saaristo-ohjelman laadintaprosessiin, joka jatkuu kevääseen 2020 saakka. Niin tehtiin yhteistä hyvää ja sitä samaa tehtävää PKO toteuttaa myös tänään. – Yksilön tasolla hyödyt näkyvät konkreettisesti monin eri tavoin, Juha Kivelä sanoo mainiten bonukset ja ylijäämäpalautukset. Olisiko Keski-Karjalaan luvassa Nurmeksen ja Lieksan kaltaisia investointeja. – Tämä on meille iso panostus vastuullisuustyöhön, koska on sanomattakin selvää, että varsinainen kesätuuraajatarve meillä olisi 200300 henkilöä. – Osuustoiminta on yhdessä tekemistä, kiteyttää PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä. Osuustoiminta on taloudellisen yritystoiminnan lisäksi yhteiskunnallinen liike, joka pyrkii edistämään ihmisten hyvinvointia, yhteiskunnallista kehitystä sekä luomaan yhteistä hyvää, Juha Kivelä vakuuttaa. Lisäksi meidän rakennuttamismalli on sellainen, että urakat päätyvät paikallisten ammattilaisten tehtäviksi. Matkan varrella, vuonna 2017, nimi muuttui Karhurockiksi. – Digitalisaatio ja sen suomat mahdollisuudet on kirjoitettu PKO:n strategiaan isoin kirjaimin. – Palkkaamme tänä vuonna eri puolille Pohjois-Karjalaa huikeat 800 kesätyöntekijää, joista yli 60 Keski-Karjalan alueelle. Jonkinlainen käänne nähtiin, kun vuonna 2016 pääministeri nosti esiin sen faktan, että osuustoiminta on maailman megatrendi. – Vastuullisuus on osuustoimintaan sisäänkirjoitettu ja siksikin tulevaisuus näyttää hyvältä, PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä toteaa. Suomi ehti olla vajaat kaksi vuotta itsenäisenä, kun toukokuun toisena päivänä vuonna 1919 tavalliset pohjoiskarjalaiset perustivat Pohjois-Karjalan Osuusliikkeen, nykyisen PKO:n. – Teknologian nopea kehitys muuttaa maailmaa ja se haastaa yritysten ja koulutusjärjestelmän lisäksi, myös jokaisen yksilön. Osana maakunnan elinvoimaisuustyötä PKO käyttää vuosittain noin 0,7 miljoonaa euroa nuorten työllistämiseen sekä eri urheiluseurojen, järjestöjen ja yhdistysten toiminnan tukemiseen. PKO:n olemassaolon tarkoitus on aina ollut ja tulee olemaan palvelujen ja etujen tuottaminen omistajillemme eli pohjoiskarjalaisille kuluttajille sekä maakunnan elinvoimaisuuden edistäminen, Kivelä vastaa. Näemme sen ennen kaikkea mahdollisuutena, johon tulee tarttua kuin sutta korvista. Lisäksi tuemme Keski-Karjalassa mm. Ohjelmatyön toteutuksesta vastaa Itä-Suomen yliopiston Alueja kuntatutkimuskeskus Spatia kumppaninaan TK-Eval. Palkkaamme kesätyöntekijöitä merkittävän määrän myös sosiaalisin perustein sekä tarjoamme työja harjoittelupaikkoja myös kehitysvammaisille sekä erityistä tukea vaativille nuorille, Juha Kivelä kertoo. euroa. Sitä kautta haluamme tukea alueen nuorten kiinnittymistä työelämään ja vahvistaa tärkeitä työelämätaitoja. KIVELÄ OSOITTAA, että jokainen PKO:n tuotteisiin tai palveluihin käytetty euro palaa omaan maakuntaan palkkojen (40 M€), verojen (4,3 M€), investointien (20,5 M€), paikallisten ostojen (33,4 M€) tai omistajien palkitsemisen (17,6 M€) muodossa. Hän on käynyt myös luennoimassa osuustoiminnasta esimerkiksi yliopisto-opiskelijoille sekä esitellyt osuustoiminnallisen yritysmuodon erityispiirteitä yrittäjien tilaisuudessa. – Rääkkylään olemme rakentaneet yhteistyössä kunnan ja Palloliiton kanssa Ässäkentän koulukeskuksen yhteyteen. Vastuullisuus on osuustoimintaan sisäänkirjoitettu ja siksikin tulevaisuus näyttää hyvältä, Juha Kivelä sanoo. PKO:N PERUSTEHTÄVÄ on tuottaa palveluja ja etuja omistajilleen sekä edistää maakunnan elinvoimaisuutta. PKO:ssakin osuustoiminnan tilaan havahduttiin vuosituhannen vaihteen jälkeen. Kyselyyn vastanneiden on mahdollista osallistua arvontaan, jossa kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 100 euron arvoinen lahjakortti. Rääkkylän kunnan kotisivulle on avattu linkki, josta pääsee valtakunnallisen saaristo-ohjelman laadintaan liittyvään kyselyyn. – Olemme sekä liikeyritys että jäsenyhteisö. PKO ON TEHNYT miljoonainvestointeja Joensuun toriparkkiin, Nurmeksen Bomballe ja Lieksan liikuntahalliin. Ero muihin toimijoihin tulee siinä, että liiketoiminnoista saadut varat ohjataan omistajien eli tavallisten pohjoiskarjalaisten hyödyksi, Juha Kivelä sanoo. – Kuluttajat yhdistivät voimansa, jotta he saattoivat yhdessä hankkia hyvälaatuisia tavaroita yhä useammalle perheelle kohtuuhintaan. – Osuustoiminnan tulevaisuus näyttää valoisalta. MAAILMAN muutokseen varautuminen näkyy Juha Kivelän mukaan isosti PKO:n strategiassa. Arvonta suoritetaan helmikuussa 2020 ja voittajalle toimitetaan palkinto postitse. Tapahtuma järjestettiin ensi kerran vuonna 2013 nimellä Nallerock. – Osuuskunnissa on aina pyritty miettimään tasapainoisesti taloudellisia, sosiaalisia ja psykologisia näkökohtia eli osuustoiminta huomioi liiketoimintaa tehdessään oman toimintaympäristön. Koti-Karjala Perjantai 17.1.2020 5 Kari Sarkkinen Osuustoiminnalla on ollut merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa yli satavuotisen itsenäisyytemme ajan. Keski-Karjalaan on omistajien toiveesta synnytetty kesäinen rock-tapahtuma. Kyselyssä käsitellään muun muassa palvelujen järjestämistä ja asumista saaristossa sekä saaristoasumisen ja vapaa-ajan-asumisen parhaita ja huonoimpia puolia. – Digitalisaation ja kaikkien muiden megatrendin tuomien muutosten keskellä yksi asia säilyy. Kiteen Palloa, Kihausta jne. – Me teemme yksiköitä sinnekin mihin kilpailijamme eivät niitä perusta, koska kerman kuorinnan sijaan toimimme siellä missä omistajamme ovat. Mikä siinä osuustoiminnassa nimen omaan kaupan alalla oli aikoinaan niin hyvää, että sitä syntyi sata vuotta sitten ja se kestää vielä nykypäivänkin haasteet. – Automatisaatio, robotisaatio, digitaaliset alustat ja keinoäly muuttavat maailmaa, muokkaavat kaikkia toimialoja ja haastavat koko yhteiskuntaa muuttumaan. – Muutoksen laajuutta kuvaa esimerkiksi se, että uudelleenkoulutusta edellyttävien työpaikkojen määrän arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan ja digitaalisten työpaikkojen osuuden yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Maakunnan suurimpana yksityisenä työllistäjänä (1 400 ihmistä) haluamme tarjota hyvän kesätyöja -harjoittelukokemuksen yhä useammalle nuorelle. Rääkkylän kunnan kotisivulla on linkki, josta pääsee vielä tämän viikon ajan vastaamaan, millaista on asua tai viettää vapaa-aikaa saaristossa. Hän laskee, että PKO:n toiminnan välittömät hyödyt omaan maakuntaan ovat 116,5 milj. – Voi sanoa, että Suomessa on 2000-luvun alusta lähtien yhteiskunnallisessa keskustelussa entistä enemmän herätty osuustoiminnallisille ajatuksille. Esimerkiksi se tuntuu saavan yleistä hyväksyntää, että osuustoimintayritysten luomat työpaikat ja yritysten tulos jäävät takuuvarmasti hyödyttämään Suomen kansantaloutta sekä kyseisen osuuskunnan oman alueen, kuten esimerkiksi Pohjois-Karjalan, aluetaloutta. – Aiempina vuosikymmeninä keskustelu osuustoiminnallisesta yritysmuodosta on ollut hieman taka-alalla, ja tämä johtuu osaltaan myös siitä, että me osuustoiminnalliset yritykset olemme kiinnittäneet asiaan liian vähän huomiota. Käytännössä tämä näkyy siinä, että Keski-Karjalassa meillä on kattavat ja lähellä omistajiamme olevat palvelut, jotka helpottavat jäsentemme arkea. Saariston ääni kuuluviin kyselyn kautta. – Meillä on palava halu kehittää maakuntaa ja houkutella entistä enemmän matkailijoita, koska siitä hyötyvät kaikki alueen toimijat. Olemme sekä liikeyritys että jäsenyhteisö RÄÄKKYLÄ Tuija Marienberg Oletko saariston asukas, ystävä, matkailija tai satunnainen kävijä. Me haluamme edistää oman alueemme kehitystä ja tehdä siitä entistä paremman paikan elää. Rockia Kiteellä kuullaan myös ensi kesänä. Tuo kaikille avoin lähiliikuntapaikka on kovassa käytössä niin kouluaikaan kuin iltaisinkin. – Olemme avoimia yhteistyölle Keski-Karjalan kuntien kanssa esimerkiksi vastaaviin hankkeisiin, joita Lieksan kaupungin kanssa on tehty, Kivelä vastaa. Esimerkiksi työelämässä halu ja kyky oppia uutta on yhä tärkeämpää, hän perustelee. Siksi olemme muun muassa kehittäneet Kolia ja Bombaa
– Täällä on ollut omat haasteensa, ensin lastulevytehdas ja nyt Stora-Enson sahan poistuminen. Onneksi asuntoasiat Kiteellä ovat jo kunnossa. Koko aikuisikä on kulunut metsäympyröissä. Siinä mielessä monella seutukunnalla ollaan samantyyppisten haasteitten edessä, Martti Kettunen toteaa. – Vuoden vaihtuessa uuteen ovat omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat monella mielessä. MARTTI KETTUNEN tiivistää terävimmän osaamisenkärkensä näin: Puupohjaisen raaka-aineen hankinta ja sen jalostamiseen liittyvä liiketoiminta, olipa se sitten perinteistä metsäteollisuutta eli sahatai selluloosateollisuutta, puupohjaista energiantuotantoa tai nykyaikaisia biopolttoaineita. Siksi valitsin kaupallisen puolen, ja yrityshallinnon alalta oli sitten se kauppatieteiden maisterin tutkinto. brillaattoria eli sydäniskuria. – Sieltä olemme pikkuhiljaa vaimon kanssa paluumuuttoa tekemässä. Olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kehittämisen lisäksi oleellinen osa tätä tehtävää on myös uusien yritysten ja investointien saaminen Keski-Karjalaan. LähiTapiola Itä lahjoitti koko toimialueensa yli 50 kirjastolle verenpainemittareita. Taito on kehittynyt oman yritystoiminnan myötä. KETIN osatoteutuksessa kehitetään tuotannollisten yritysten kilpailukykyä: vahvistetaan yritysten kehittämisja investointihalua sekä synnytetään uusia yrityksiä ja haetaan sijoittuvia yrityksiä uusien työpaikkojen luomiseksi. Helppokäyttöisiä verenpainemittareita tulee lainattaviksi myös kirjastoautoihin. Hanketta hallinnoi Business Joensuu Oy ja KETI osatoteuttaa seudullisia toimenpiteitä. Verenpainemittarilahjoitus on osa LähiTapiola Idän vuoden 2020 yhteiskuntavastuutoimintaa ja se tehdään vakuutusyhtiön vuonna 2018 perustetusta hallituksen käyttörahastosta, jonka tarkoituksena on edistää vakuutusyhtiön toimialueen hyvinvointia ja elinvoimaisuutta. MINKÄLAISENA suhteessa muuhun Suomeen uusi työmaa, Keski-Karjala, näyttäytyy kokeneen metsäosaajan silmissä. Martti Kettunen arvioi, että eroavaisuuksia saattaa olla yrityspohjassa, infran ja muun liiketoimintaympäristön vahvuuksissa laadussa ja määrässä, niiden puutteessa tai erinomaisuudessa. – Olen syntyisin Ilomantsista, siinä mielessä PohjoisKarjala on tuttu. KETTUSEN työhistoria tuoksuu metsältä. Koti-Karjala 6 Perjantai 17.1.2020 KITEE Aladár Bayer KETI on valinnut Teollisuuden kilpailukyky –hankkeen seudullisen osatoteutuksen vetäjäksi KTM, metsätalousinsinööri Martti Kettusen. Tämän vuoden alussa käynnistyneessä Teollisuuden kilpailukyky –hankkeessa tavoitellaan nostetta tuotannollisten metalli-, puuja bioalan yritysten kehittämiseen. En aio esiintyä minään kaikkien alojen asiantuntijana, mutta osaan arvioida sitä, missä tilanteessa yritysjohto arvelee oman tilanteensa olevan, millaisia haluja heillä vielä on kehittää yritystä ja millaisia haasteita heillä on. Kettunen aloitti työnsä heti loppiaisen jälkeen. MITEN SITTEN Martti Kettunen aikoo lähteä käytännössä vyyhtiä purkamaan. – Kyllä hyvin monet seutukunnat kamppailevat elinvoimaisuuden säilyttämisen tai parantamisen kanssa, Kettunen arvioi. Puhoksen alueen hyödyntäminen on tässä tietysti yksi painopistealue. – Sitten ripustan käydyt keskustelut isompaan kontekstiin ja autan rakentamaan kuhunkin tilanteeseen tarvittavan tukija yhteistyöverkoston. Koti on kuitenkin ollu Keski-Suomessa, Muuramessa yli 30 vuotta, Kettunen kertoo. HAASTATTELUN aikaan Martti Kettunen on ehtinyt tutustumaan uuteen työympäristöönsä täsmälleen päivän ajan. – Se olisi tuonut muodollista pätevyyttä, mutta ei ehkä substanssiosaamista lisää. Tietoisuus omasta terveydentilasta on parasta ennakoivaa elämänturvaa, toteaa vakuutusyhtiön myyntipäällikkö Hanna Taskinen. – Sitten aikoinaan, kun kävin lisäkoulutusta, niin vaihtoehtona olisi ollut metsänhoitajan koulutus. – Kesämökki meillä on siellä ollut jo 90-luvulta lähtien, kun molemmat vaimon kanssa olemme Ilomantsista kotoisin, Martti Kettunen kertoo. Kirjastoja on jokaisella paikkakunnalla, ja ne ovat kaikille avoimina todellisia matalan kynnyksen paikkoja tulla, kertoo lahjoituksen perusteluista Mari Pykäläinen LähiTapiola Idän hallituksen yhteiskuntavastuutyöryhmästä. Kettunen sparraa ja kehittää KESKI-KARJALA Riitta Hakulinen Kiteen, Kesälahden, Tohmajärven ja Rääkkylän kirjastoissa on 15.1. Vuoden 2021 loppuun asti toteutettavaa hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, kunnat sekä yritykset. Kiteen ja Kesälahden kirjastoilla on paikanpäällä käytettävät ja yhdet lainattavat verenpainemittarit, kertoi kirjastotoimenjohtaja Sinikka Panttila. Samalla lisätään yritysten investointija kehittämis-hankkeita ja kasvatetaan hankkeiden kokoa ja vaikuttavuutta. Vientiä on ollut niin, ettei puhelimeen ole ehtinyt vastaamaan. – Metsällinen ympäristö on ollut se viitekehys, jossa olen työtäni tehnyt. – Tähän en ole ehtinyt perehtyä, ja se on minun ensimmäisiä kotiläksyjäni, jonka aion tehdä ennen kuin lähden kiertämään yrityksiä, Kettunen lupaa. – Yksi edellisistä hankkeistani, joka oli Pyhäjärvellä, päättyi viime vuonna. Mikäpä onkaan helpompaa kuin aloittaa oman terveydentilan seuranta lainaamalla verenpainemittari kirjastosta tai käydä paikan päällä tarkistamassa tilanne. Tässä työssä auttaa hyvä kokemukseni eri toimintaympäristöistä ja verkostoissa toimimisesta, Martti Kettunen selvittää. lähtien käytettävissä ja kotiin lainattavissa verenpainemittareita. – Kirjastoista on viime vuosina tullut monipuolisia palvelukeskuksia, ja niistä on muodostunut monille myös ikään kuin toinen olohuone. Kyseessä oli bioenergiaterminaalihanke samantapaisessa ympäristössä; Pyhäjärven kaivos, joka on merkittävä elinvoimantuoja siellä, oli lopettelemassa toimintaansa. EDELLINEN merkittävä ihmisten terveyteen liittyvä lahjoitus olivat yhtiön vuonna 2018 lahjoittamat 21 de. Tavoitteena on myös parantaa pk-yritysten kapasiteetin käyttöastetta robotiikan ja digitaalisuuden avulla. – Ensimmäinen koulutus oli metsätalousinsinöörin koulutus, ja UPM-Kymmenessä olen yli 30 vuotta ollut puunhankintaja biomassaliiketoimintatehtävissä. Pariskunnalla on aikomus hankkia asunto talvenpimeiden varalle mahdollisesti Joensuusta. – Lähestymistapa, jota minä olen ajatellut, on tietysti, että ensin teen kotiläksyt ja sitten vain jalkatyötä eli menen yrityksiin keskustelemaan heidän kanssaan. Verenpainemittareita lainaan kirjastoista. Hän on toiminut viimeiset vuodet metsäbiotalouden asiantuntijatehtävissä omassa yrityksessään Forbicon Oy:ssa. KETIssä loppiaiselta aloittanut Martti Kettunen on erikoistunut muun muassa mikroja pienten pk-yritysten liiketoiminnan sparraamisen ja kehittämiseen. Pari vuotta sitten rakensimme Ilomantsiin, Koitereen rannalle, eläkepäivien asunnon. – Jos nyt arvioin omia vahvuuksiani, niin minulla on isot korvat, Kettunen nauraa. – Se tavallaan tuki tätä metsällisessä ympäristössä liikkeenjohdon osaamista, Kettunen lisää. Toisena erikoistaitonaan hän mainitsee mikroja pienten pk-yritysten liiketoiminnan sparraamisen ja kehittämisen. – Eli, olen aika hyvä kuuntelemaan
Pi. HINTA VOIMASSA 17.–21.1. 0,81 + pantit 0,40) 2 , 79 Apetit Kotimainen järvikalapuikko 200 g (13,95/kg) 3 , 95 Valio Oltermanni Kermajuusto tai kermajuusto 17% 450–500 g (7,90–8,78/kg) 3 , 89 Atria Naudan jauheliha 10%, 400 g (9,72/kg) 3 , 98 LounasHetki Salaatit 210–315 g (12,63–18,95/kg) Rajoitettu erä! Suomalainen Suomalainen Suomalainen 1 , 45 kg Kariniemen Kananpojan koipireisi marinoitu , 85 kg Suomi Keräkaali I-lk HINTA VOIMASSA 17.–19.1. Koti-Karjala Perjantai 17.1.2020 7 Hinnat voimassa kaikissa PKO:n S-marketeissa Aukioloaikamme löydät osoitteesta www.pko.fi MAKUJA JOKAISEN VIIKONLOPPUUN Työtä Pielispakari Eväsvuokaviipaleet 450 g (4,42/kg) 1 99 , 25 Rainbow Maustetut jogurtit 150 g (1,67/kg) 1 , 21 Rainbow Luontainen kivennäisvesi 1,5 l (0,54/l) (sis
Heinää meillä vielä on, mutta ehkä keväämmällä hevosille tarvitaan lisää heinää. – Ja meille voi aina tarjota sairaanhoitajan sekä tietotekniikan alan töitä. RÄÄKKYLÄSSÄ Korajoen perhe on viihtynyt hyvin. – Smart Integrationilla on myös ajoneuvoseurantajärjestelmä, joka automatisoi ajopäiväkirjan ja kalustonseurannan. PARISKUNNALLA ei ole sukujuuria Rääkkylään tai edes Pohjois-Karjalaan. Parasta täällä on tila Satavuotias Salokylän kansakoulu on herännyt uuteen elämään. – Tytöt kävivät itsenäisyyspäivän seutuun tutustumassa kouluun ja hyvin he ovat viihtyneet, Veli-Pekka toteaa. – Lisäksi Rääkkylän valokuituliittymä on aika hyvä. Lisäksi teen myös elektroniikkaja piirilevysuunnittelua, yrittäjä kertoo. – Manta harrastaa myös kilpatanssia ja Elli uintia sekä teatteria. Eläimistä löytyvät myös perheen ainoat paluumuuttajat. Veli-Pekan osaamisalaa on elektroniikkasuunnittelu, Hannan biologia. Hän kertoo harrastavansa myös kalastusta ja linnunmetsästystä, mutta viime syksy oli niin kiireinen, ettei harrastuksille jäänyt aikaa. – Minuun voivat ottaa yhteyttä yksityiset, jos he kaipaavat tietokoneeseen liittyen opastusta tai huoltoa, sekä yritykset, jos on tarvetta esimerkiksi verkkosivuille, Korajoki luettelee. – Tämä näytti sellaiselta, että pienellä vaivalla saadaan hevosille paikka ja talossa on pinta-alaa koko perheelle. Tutkijana Itä-Suomen yliopistossa toiminut Hanna teki muutama vuosi sitten päätöksen uudelleenkouluttautua ammattiin, jossa työllistyminen onnistuu ilman jatkuvaa apurahojen anomista. – Tarkoitus on tehdä siellä remonttia ja miettiä sitten, mitä sen kanssa teemme. Entinen koti Kiihtelysvaarassa on edelleen pariskunnan omistuksessa, ”kaupunkiasuntona”, onhan Kiihtelysvaara osa Joensuuta. VELI-PEKKA Korajoki ja hänen puolisonsa Hanna ovat molemmat valmistuneet Oulun yliopistosta. KORAJOELLA on kaksi yritystä: Smart Integration Oy sekä Kiihtelysvaarassa toiminut Kiihtelyksen ATKPalvelu. Valokuitu mahdollistaa, että Veli-Pekka Korajoki pystyy tekemään kotona etätöitä yrityksille. Piharakennuksista puuliiteri on muunnettu pihatoksi, jossa hevosen kaverina asustaa gotlanninrussponi. Suomenhevonen Liljan Loimu sekä kaksi maatiaiskukkoa ovat aikanaan tulleet Korajoen perheeseen Soinisesta, Niemisen Kylmäpohjasta. – Pehkut järjestyivät jo hevosille pihattoon. Toiveena olisi, että täältäkin löytyisi hevosille laidunpaikka kesäksi. Manta halusi jatkaa soittamista Hammaslahdessa tutun soitto-opettajan opastuksella. Koti-Karjala 8 Perjantai 17.1.2020 RÄÄKKYLÄ Tuija Marienberg Salonkylän entinen koulurakennus sekä sen pihapiiri ovat hiljaisten vuosien jälkeen heränneet elämään. – PARASTA TÄÄLLÄ on tila, Veli-Pekka Korajoki esittelee taloa, joka on sata vuotta sitten, vuonna 1920, valmistunut Salokylän kansakouluksi. – Kaikkiin naapureihin emme vielä ole ehtineet tutustumaan, mutta ne, joihin olemme, ovat ottaneet meidät todella positiivisesti vastaan, VeliPekka kiittelee. Kukoilla seurana on parvi kanoja. Jos pitää esimerkiksi mitata etänä lämpötilaa tai muita olosuhteita, pystyn toteuttamaan sekä mittalaitteen elektroniikan että verkkopalvelun mittaustulosten tarkasteluun. – Olen tehnyt elektronisuunnitteluprojekteja, esimerkiksi kun yrityksellä on tarve saada mittalaite, jollaista ei löydy kaupan hyllyltä. – Tykkäisin hiihtää, mutta ei ole lunta, Veli-Pekka harmittelee. – Muutimme tänne joulunalusviikolla Kiihtelysvaarasta, esittäytyy Veli-Pekka Korajoki, IT-yrittäjä, diplomiinsinööri ja perheenisä. VeliPekka on kotoisin Kajaanista ja Hanna Oulunsalosta, mutta Veli-Pekan äiti asuu nykyisin Ilomantsissa. Korajoen suunnittelema piirilevy mittaa teollisuuden kunnonvalvonnassa isojen laitteiden tärinää, jolloin laakerin rikkoutuminen voidaan havaita ajoissa.. – Kiihtelysvaarassa hevosille on laidun kävelyetäisyydellä talosta. Kuvataidekoulussa molemmat ovat käyneet lähes koko ikänsä. – Teen etänä asiakkaille töitä, mutta myös paikallisesti ITeli ATK-tukea yksityisille ja yrityksille. Teen kotoa IT-töitä. – Molemmat tytöt soittavat pianoa. TALON VIERESTÄ menevät hiihtoladut. Perheen lapset, 12-vuotias Manta ja 10-vuotias Elli, aloittivat loppiaisen jälkeen koulun Rääkkylän kirkonkylällä, jonne matka taittuu koululaiskyydillä kymmenessä minuutissa. Katsoimme isompaa taloa maaseudulta, sillä meillä on hevosia ja muita eläimiä. – Talo Kiihtelysvaarassa oli meidän asumiseen pieni. Uudelle kotikunnalle hänellä on muutamia toiveita. On helppo huomata, että eläimet ovat koko perheen harrastus. Tai menisivät, jos olisi kunnollinen talvi. Elli aloitti tammikuussa pianotunnit Rääkkylässä. – Hanna on tällä hetkellä työharjoittelussa Kiteellä ja keväämmällä Rääkkylässä, Veli-Pekka mainitsee. Talokaupat he tekivät lokakuussa. Sisällä talossa touhuaa ihmisten seurassa iso, hyväntuulinen airedalenterrieri sekä viisi kissaa. – Hän valmistuu tänä vuonna sairaanhoitajaksi ja toivoo löytävänsä töitä lähialueelta. – Teen webja mobiililaitesuunnittelua eli verkkosivuja, verkkopalveluja ja niihin mobiilisovelluksia. Valokuitu mahdollistaa minun työntekoni
Äänitykset tapahtuivat Kiteellä. Levy on tarkoitus julkaista kuluvan vuoden aikana. mpaa, rosoisempaa. Greta Gerwig: Pikku naisia 4.3. Parikymmentä vuotta sitten samaan bändiin soittamaan päätyneet nuoret miehet ovat kasvaneet aikuisiksi, mutta palo musiikin tekemiseen löytyy yhä. Mukaansa ”viimeiselle reissulle” hän ottaa ikääntyneet sisarensa Sylvin ja Railin. Silentrainin Marko Kämäräinen, Juha Lehtinen ja Aki Karhu kokoontuivat loppusyksystä juttelemaan levynteosta Meijän Kammarille. Siinä vaan on sitä jotain, Karhu miettii. – Nuoria on Tohmajärvellä nykyään paljon vähemmän, ja musiikkimaku toisenlainen. – Kädet rakoilla poltettiin levyjä ja tulostettiin kansia, bändiläiset muistelevat. Nimiroolin Rakel Liehun romaaniin pohjautuvassa elokuvassa tekee Laura Birn. Antti J. Levyn tehdään siis rennosti, mutta myös täysin uudella tyylillä. Draamakomedia kertoo 75-vuotiaasta Inkeristä, joka hujauttaa miestään paistinpannulla päähän ja vankilatuomiota pelätessään päättää elää täysillä viimeiset vapaat hetkensä. HAASTATTELUA tehdessä äänitykset rumpujen osalta on ohi. Olisihan se toki ollut mukavaa, jos olisi bändin kanssa voitu ennakkoon biisejä soittaa ja harjoitella. Siellä on kaikenlaisia räppisovelluksia, joilla voi itse tehdä musiikkia, toteaa Karhu. – Ja olihan se hienoa päästä soittamaan legendaarisen Tavastian lavalle 2010, Kämäräinen tuumaa. ktiivistä elämäänsä. Olivier Nakache, Éric Toledano: Erityiset Hopeatähti-sarjassa kuusi uutuuselokuva a Kevään Hopeatähti-sarjan aloittaa Antti J. – Olen huomannut, että harrastan kasaria. Kevään sarjassa esitetään kuusi elokuvaa, joista neljä on kotimaisia. Karhu äänitti rummut lomillaan rauhanturvaajatehtävistään Kosovosta. Yhdessä alettiin soitella Metallicaa ja Iron Maidenia. Elokuvan puhekielenä on ruotsi ja se on tekstitetty suomeksi. – Levy julkaistiin Euroopan laajuisesti, mutta levy-yhtiö lopetti pian sen jälkeen toimintansa. Silentrain tekee levyä KITEE Aladár Bayer Kiteen Kino-Hovin Hopeatähti-sarjan kevätkausi käynnistyy keskiviikkona 22. Kun levy on valmis, ja ollaan itse siihen tyytyväisiä, niin katsotaan kiinnostaako sen julkaiseminen jotakin tahoa, vai mitä kautta julkaistaan, tiivistää bändin solisti Marko Kämäräinen. Nuorten keskuudessa musiikin harrastaminen on muuttanut muotoaan, ja uudet musiikkityylit ottaneet jalan sijaa. Elokuvassa tunnistamme ihmisinä itsemme sekä naurun ja itkun yhteyden ja voileipäkakun tärkeyden. – Kyllä pitää kiittää, että saatiin välitunneillakin soittaa musiikkiluokassa. Vahvatunnelmainen elokuva kertoo taiteilija Helene Schjerfbeckistä ja hänen suhteestaan taidemaalari-kriitikko Einar Reuteriin, äitiinsä, taiteeseensa ja taidepiirien odotuksiin ja rooleihin. Äänityspaikkana palveli Kemien Työväentalo, joka osoittautuikin yllättävän toimivaksi paikaksi. Koti-Karjala Perjantai 17.1.2020 9 TOHMAJÄRVI Mervi Venäläinen Hiljaiseloa viettänyt tohmajärveläinen heavymetal-bändi Silentrain äänittää levyä. Mutta siitä se vaan lähti, kun ensin kokeiltiin ja sovitettiin. Kohta huomasin, että bändi perustetaan ja itse olen siinä mukana, Karhu muistelee. Miten tämä pieni perhe toipuu ja mitä tapahtuukaan, kun hyvää tarkoittava täti Elsa saapuu paikalle. Hopeatähti-sarja on suunnattu ikäihmisille, mutta näytöksiin ovat tervetulleita kaikki muutkin ikään katsomatta. Osa biiseistä on vielä kesken, osa on kirjoitettu jo 2010. – Olihan siinä jotain salaperäistä, kun musiikkia kuunneltiin C-kasetilta ja vinyyliltä, ja VHS:lle nauhoitettiin telkkarista elokuvia, Karhu nauraa. Elokuva kertoo Brunosta, joka huolehtii vaikeasti autistisista ihmisisistä, sekä Malikista, joka työskentelee hankalista oloista kotoisin olevien nuorten kanssa. Vuonna 2008 tehtiin levytyssopimus uudella nimellä Silentrain. KEVÄÄN Hopeatähti-sarjan päättää elokuva Erityiset, joka on lempeän huumorin värittämä ranskalaisdraama kansainväliseksi hitiksi nousseen Koskemattomat -elokuvan tekijöiltä Olivier Nakachelta ja Éric Toledanolta. Jokisen ohjaamalla draamalla Helene. The Sanitarium -nimellä keikkailun aloittaneessa bändissä soitti 2000luvun alussa myös Pirkka Maksimainen, ja keikkarumpalina vieraili Tomi Kallio Karhun ollessa rauhanturvajoukoissa. Elokuva kertoo siitä, kun vaimonsa menettänyt Nisse pelkää kohdata suruaan ja riiteleekin lähinnä voileipäkakun täytteestä aikuisen poikansa Stefanin kanssa. Klaus Härö: Elämää kuoleman jälkeen 1.4. Neljäntenä perustajajäsenenä oli nykyiseenkin kokoonpanoon kuuluva basisti Jussi Karjalainen. Gerwigin versiossa Marchin sisarusten rakastettu tarina, jossa neljä nuorta naista ovat päättäneet elää elämäänsä omilla ehdoillaan, on sekä ajaton että ajankohtainen. Kun pari vuotta sitten aktivoiduttiin taas, niin tuntui tosi hyvältä alkaa soittaa yhdessä, sanoo tuorein bändin jäsen, vuonna 2005 miksauspöydän äärestä Jani Hakkaraisen tilalle kitaristiksi siirtynyt Juha Lehtinen. Elokuvassa kirjailijan alter ego Jo March pohdiskelee . NÄKEMIIN Neuvostoliitto kertoo inkerinsuomalaisen Tarkkisen perheen värikkäistä vaiheista Neuvosto-Viron viimeisinä vuosina. Soittamisessa pidetty tauko on bändin jäsenten mukaan tehnyt hyvää. tammikuuta. Rumpali Aki Karhu äänitti kahdessa päivässä kymmenen biisiä. – Muutama vuosi meni, ettei juurikaan soitettu. Elääkö rokkigenre enää nuorison keskuudessa. Pamela Tola: Teräsleidit 19.2. – Onhan tämä mielenkiintoinen tilanne. ENNEN OLI ENNEN, mutta entä nyt. Kokoonpanoon kuuluu myös kuvasta puuttuva basisti Jussi Karjalainen. Salaperäiseen Leningrad-3-kaupunkiin sekä 80ja 90-luvun taitteen Tallinnaan sijoittuva draamakomedia on ensimmäinen inkerinsuomalainen pitkä näytelmäelokuva. TOISENA Hopeatähti-elokuvana nähdään Pamela Tolan ohjaama Teräsleidit. – Tero on tärkeä taustavoima ja vahva ammattilainen, Kämäräinen kiittelee. ELÄMÄÄ KUOLEMAN jälkeen on Klaus Härön ohjaama ja käsikirjoittama omaelämänkerrallinen draamakomedia. – Pääasia on, että on mukavaa soittaa yhdessä. SILENTRAININ tarina alkaa vuodesta 1999, kun Marko Kämäräinen ja Jani Hakkarainen löysivät toisensa ja yhteisen musiikkimaun. Bändin uudeksi nimeksi tuli Dunces, jonka nimissä julkaistiin ensimmäinen omakustanne vuonna 2001. Lauri Randla: Näkemiin Neuvostoliitto 18.3. Tarkkaa ilmestymispäivää ei ole lyöty lukkoon, mutta väljänä tavoitteena julkaisulle pidetään tämän vuoden syksyä. – Nykyään lapsilla ja nuorilla on nenä kiinni puhelimessa tai läppärissä. HOPEATÄHTI-näytökset: 22.1. Jokinen: Helene 5.2. Ensin tehdään levy, ja sitten opetellaan soittamaan biisit yhdessä, Karhu naurahtaa. Omakin musiikkimaku on vuosien saatossa laajentunut, mutta edelleen vanhat hyvät pitävät pintansa. – Ainoastaan rummut äänitettiin kotistudion ulkopuolella niin sanotusti ”perinteisellä tyylillä”, Kämäräinen selventää. Pian aloittamisen jälkeen huomattiin, että The Sanitarium -nimi on jo käytössä. Pakkopullaa tekemisestä ei kuitenkaan haluta tehdä, eikä asialla muutenkaan suuremmin stressata. – Kannustin poikia, että perustakaa bändi. Heidän aatemaailmansa ja taustansa ovat täysin erilaiset, mutta kun Malikin eksyneet sielut pääsevät auttamaan Brunon hoidossa olevia, uusia maailmoita avautuu kaikille. Tosiaan, äänitettäviä kappaleita ei ole soitettu kertaakaan bändin kanssa yhdessä. Silloin järjestettiin myös bänditapahtumia, joissa pääsi soittamaan hyvillä vehkeillä. Elokuvan pääosissa ovat upeat näyttelijättäret Leena Uotila, Seela Sella ja Saara Pakkasvirta. Jokisen ohjaama Helene, jonka nimiosassa nähdään Laura Birn.. – Musiikillisesti samantyyppistä on luvassa, mutta soundi on raf. Dunces-nimellä julkaistiin vielä Kingdom of Darkness vuonna 2003 ja The Burning Heart From Hell vuonna 2005. Tekniikkakin on kaikkien saatavilla, Lehtinen lisää. Ne kulkee matkassa ja muokkautuu ajassa. Yksi tärkeistä taustavoimista on ollut alusta saakka Tero ”TeeCee” Kinnunen, joka vastaa myös uuden levyn miksauksesta. – Se oli ihan mukava kokemus. Uudelle julkaisulle haetaan kuulijalle jotain uutta. Promoamisen suhteen ei siis paljon apua saatu, Kämäräinen toteaa. Kämäräinen vastaa laulujen sävellyksestä ja sanoituksesta. Mieleenpainuvimpia hetkiä bändi on kokenut Petroskoin Rock Bridge -tapahtumissa, Ilosaarirockin lavalla ja jäähallikeikalla Nightwishin Once-levyn julkistamisjuhlassa. Marko toimitti biisit, ja niitä oli kuukauden verran aikaa treenata. HOPEATÄHDEN kevätkausi alkaa Antti J. 20 VUODEN ajalta reppuun on jäänyt monta yhteistä muistoa. OHJAAJA-käsikirjoittaja Greta Gerwig on tehnyt Pikku naisia -romaanista saman nimisen elokuvatulkintansa, joka pohjautuu kirjan ohella myös Louisa May Alcottin muihin teoksiin. Omasta soittohistoriastaan bändi kiittää avarakatseisia musiikinopettajia
Myöhemmin joukkoon liittyivät vielä Toivo Silvennoinen ja Teuvo Matikainen. Myyntiesitteissä sen tehoksi ilmoitettiin 32 SAE-hevosvoimaa, aikansa mittareilla suhteellisen korkealla 1800 minuuttikierroksen pyörintänopeudella Rakenteeltaan se on 4-sylinterinen suorasuihkutusdiesel. KITEELÄISEN Eelis Nenosen pääosin kunnostaman 25D-traktorin moottorissa on 2,5 litran iskutilavuus. Riitaantuminen johti siihen, että Ferguson etsi seuraavaksi kumppanikseen Henry Fordin, jonka kanssa yhteistyö sittemmin ajautui jälleen riitoihin ja pitkällisiin oikeusjuttuihin. Kokeilusta alkunsa saanut kimmoke traktorituotannolle johti omiin malleihin, joista ensimmäiset esiteltiin jo toisen maailmansodan kynnyksellä. Kertojavaihteiston lisäksi 25D-mallissa oli painonsiirto, 2-nopeuksinen voimanulosotto ja hihnapyörälläkin oli kaksi nopeutta. Kun vuonna 1956 esiteltiin täysin uusi malli David Brown 900, kyseessä oli ilmeisesti ensimmäinen traktori, jossa otettiin käyttöön CAV:n uusi jakajamallinen DPA-syöttöpumppu. VUODESTA 1952 tarjonta laajeni esimerkiksi pikkuharmaa-Fergun, ”uuden” Fordson Majorin ja pian myös Nuf. Cropmaster-sarjan jälkeen suosituimmaksi ainakin Suomessa muodostui tehtaan vuonna 1952 esittelemä malli 25D. Siksi esimerkiksi maalausta ei ole uusittu. Suorahampainen vaihteisto pyrki kiroilemaan, mutta tottunut kuski voitti senkin ongelman. Eelis Nenonen ja työn tulos.. Tosin David Brown jäi myyntimääriltään edellisten varjoon, kun kaupantekoon vaikuttivat myös maahantuojien ja piirimyyjien erilaiset voimavarat. PAREMMIN hammaspyörätehtaana tunnettu britti. Sen ajan malleja olivat Cropmaster, Cropmaster Diesel sekä David Brown 30D. eldin BMC-dieselversioilla. Maantienopeuskin oli siihen aikaan riittävä. David-Brown oli tunnettu merkki etenkin Tohmajärvellä Riikolan kylässä jo 1940-luvun päättyessä. 10 Perjantai 17.1.2020 David Brown-ruusulogo koristi keulaa Implematic-malleista lähtien. Seuraavina DPA-käyttäjinä olivat loppuvuodesta 1956 markkinoille tullut Massey Ferguson 35 ja Englannissa valmistetut IH-mallit. Dieselmoottoriset brittitraktorit olivat Cropmaster-tuotannon vuosina vielä harvinaisia. Sillä oli merkittävän iso tuotantolaitos Melthamissa, Länsi-Yorkshiressä. OLI VUOSI 1947, kun tehdas toi markkinoille Cropmasterit, kaasutinja dieselversioina. David Brown oli silti arvostettu traktori ja sen teknisissä ratkaisuissa saattoi nähdä jopa pienoista eksotiikkaa mielikuvissa arkipäiväistyvien valtamerkkien rinnalla. DB 900 ei ollut ongelmaton traktori, lastentauteja esiintyi. KIISTÄMÄTÖN tosiasia on, että David Brownista tuli yksi suurista brittitraktoreiden valmistajista sodanjälkeisenä aikana. Sellaisia kylään hankkivat ensinnä Anti (näin kirkonkirjoissa!)”omena” Karttunen, Aatu Vatanen, saman kylän Toivo Sohlberg sekä lähellä asuvat Nupposet. Kehittyneisyyttä edusti markkinoiden ensimmäinen kertojavaihteisto, jossa kahdella ”kepillä” hallittiin kuutta nopeutta eteenpäin ja kahta peruutusvaihdetta. Yrityksellä oli vuosien 1947-1972 ajan omistuksessaan myös toinen tehdas ja sen tuotteena maineikas urheiluautomerkki, Aston Martin, joka tuli suurelle yleisölle tutuksi lukuisista James Bond-elokuvista Niissä auto esiintyi yhtä upeasti kuin Simon Templarelokuvissa nähty pyhimysVolvo. Sehän kulki peukaloimattakin huimaa 29,5 kilometrin tuntivahtia. rma oli aloittanut traktorituotannon piikkipyörämalleilla Harry Fergusonin kanssa jo 1930-luvulla. Koti-Karjala Keski-Karjalassa monella tavalla kunnostautunut porukka on viimeisimpänä aikaansaannoksenaan palauttanut hienoon kuntoon 1950-luvun alun mallia olevan DB-traktorin. Seuraavana tulleessa 950-versiossa monia edellismallin heikkouksia oli paranneltu ja myöhempinä vuosina esiteltyjen kehitelmien rakenne järeytyi niin, että esimerkiksi David Brown 990-malleja alettiin käyttää jopa traktorikaivurien peruskoneina. David Brown 25D – perinnekoneyhdi Traktorista pitää näkyä sen historia. TEHDAS PYSYI kehityksen eturivissä jatkossakin
David Brown-tehtaathan sijaitsivat saarivaltiossa niillä alueilla, joilla taisteluita ruusujen sodissa käytiin. Lisäksi Eelis muistaa kavereinaan kunnostustyössä mukana olleista ainakin Teuvo ja Markku Nenosen, Heikki Arpisen, Matti Rouvisen ja Tarmo Helmisen työpanokset. Vanhimmissa David Browneissa etupyörien raideväliä säädettiin keskiölevyn, vannekehän ja niitten välissä olleiden korotusholkkien keskinäistä asemaa muutellen. Väreiltään valkoisena ja punaisena ne muistuttivat Yorkja Lancaster-sukujen sodista vuosien 1455-1485 Englannissa. Brittiharrastajat ovat monesti jopa ylientisöineet traktoreitaan. Koti-Karjala MYÖHEMPIEN David Brownien ”puolueettomana” keulamerkkinä oli komea emaljoitu kahden ruusun logo. Yorkin ruusu oli valkoinen ja Lancastersuvun ruusu punainen. Logon historiallinen tausta saattoi jäädä useimmille ”Taavetin ” kuskeille tuntemattomaksi. Pekka Havukainen 11 Perjantai 17.1.2020 istyksen viimeisin projekti Vasta 15-vuotias Olavi Sohlberg osallistui vuonna 1952 kyntökilpailuihin DB Cropmasterilla. Mukana olleet nostavat esiin Eelis Nenosen suurimpana uurastajana. Savikon Erkki Kankkusen David Brown 25D oli vielä uudenkarhea talvella 1953-54. Cropmastereissa oli kahden istuttava penkki. Silloin pyörimisnopeuden säädin oli alipainetoiminen. KESKI-KARJALAN perinnekoneyhdistyksen David Brown -projekti on näyte hyvin onnistuneesta tiimityöskentelystä. Kaikkiaan puuhaan osallistui kymmenkunta alan harrastajaa. Muisto siitä näkyy vielä 25D-mallissa: Ohjauspyörä on keskipisteestä oikealla, kuten myös simpukan runko. David Brown 25D-mallissa dieselpumppu on CAV-valmiste. Konepeitossa on ”skootterimallinen” tuulisuoja. Traktorin edellinen omistaja Kari Mononen teki kokonaan uusiksi Taavetin sähköjohdotukset. Hihnapyörän ja voimanottoakselin välityksille on kaksi nopeutta.. Kuvan Cropmastereista voi sanoa samaa
TÄYTYY SANOA, että lähtömme jälkeen, isän eläkkeelle jäädessä, oli todella monet kerrat kova ikävä Kesälahdelle! Sydänala värähteli kummasti, kun kuljin pappilan ohi. Siihen tarvittiin lastenkin apua. PUUTARHAN vieressä oli arkkitehdin suunnittelema hirsisauna. Voi sitä Hilja-tädin ystävällisyyttä kaikessa: virpomispalkkiot piirakoineen ja pullineen! Lapsista Matti ja Pauli olivat lähinnä leikkitovereitamme. Kuten Pölläsen Aunea (myöhemmin Astikainen), jota sain tavata useasti myöhemminkin. Kirkkoherra Antti Emil Haikarinen perheensä kanssa vuonna 1950: Kaisa, vasemmalla, Marjukka ja Antti. Oli häitä, ristiäisiä, hautajaisia, hartaushetkiä ja tietysti kinkereitä. MEILLÄ PAPPILASSA oli hyvin usein mm. Isä oli innokas puhdistamaan joka viikko hiekkakäytävät. Toteutetaan toive yhdessä! Marjukka Suonio Marjukka Suonio muistelee: Lapsuuteni Kesälahden pappilassa sota-ajan jälkeen Kesälahden pappila Antti E. Uskomattoman hyvää! Unohtaa ei myöskään voi Aino ja Elma Ketolaista. LAPSUUDEN SUURIIN pelkoihin liittyivät ukkosilmat, joita oli usein. Kissojakin löytyi, possu ja jopa kanojakin kanalasta. Nyt kuitenkin olemme löytäneet omat paikkamme Kesälahdelta, veljeni sieltä Kirkonkylän liepeiltä ja minä Mehonmäeltä. Olen saanut myöhemminkin kuulla, miten olin pienenä tyttönä mukana ollessani katsonut tarjoamisia ja sanonut “paa puttiin”. LAPSET OVAT lapsia, ovatpa papin lapsia tai kenen hyvänsä. Täytyy sanoa, että olin ensin hieman varautunut, mutta myöhemmin löysin sieltä monet, monet rakkaat ystävät: Liisat, Tyynet, Uunot ja muut. Saunan löylyt olivat mielestäni ainutlaatuiset. Ensimmäinen piispa oli Ilmari Salomies, joka kulki usein mukanaan viehättävä piispatar Kirsti Salomies. Oli siinä emännällä touhua. Kasvihuonekin löytyi vihanneksineen. Olin usein isäni mukana myös kunnalliskodissa. MEILLÄ PAPPILASSA oli nelihenkinen perhe: Antti-isä, Kaisa-äiti, veljeni Antti junior ja minä, Marjukka, pari vuotta veljeäni nuorempi. Ja kirsikkapensaiden varjossa istuttiin “jäähyllä” saunassa käydessä. Pappila oli sellaisella paikalla, missä oli joskus aikaisemmin kuollut nuori tyttö salamaniskuun. Olihan meillä siihen aikaan apuihmisiä, kotiapulaisia. Heitä olemme veljeni Antin kanssa pitäneet melkein “toisena äitinä”. matkasaarnaajia yöpymässä. Se on aarteeni, jota säilytän muovipussissa. Isänisäkin oli Antti nimeltään. Ja lapsia oli paljon, oli Pekkiseltä Tukholmasta, Lindebergin, Sutisen, Luukkaisen lapsia... Teimme retkiä savupirttialueelle, missä isä-Antti, rovasti-setä, esitteli elämää siellä ja kertoi savupirtin aikaisista ajoista tarinoita. Naapuriapu kukoisti. Piispa Simojoki oli seuraava vuorossa ja hänen kanssaan kulkeneet asessori ja notaari. Myös monet uudet talot ja rakennukset alkoivat yhteisvoimin nousta kuin tuhkasta ilmoille. Kirkko nousi sitten Amerikan rahavarojen turvin parakkikirkon läheisyyteen ja pappila myöhemmin kirkkolammen liepeille nykyiseen paikkaansa. Näin on kerrottu. Isot pojat herättivät tosin suurta kunnioitusta: Raimot, Simot, Väinöt. Kaikki saivat raamatunkertomuksia esittävät kuvat kotiin lähtiessä. Mieheni Pentti on saanut pysyvän lopullisen leposijan äitini ja isäni hautapaikasta kirkon kiviaidan vierestä. Kuva: Suonion kotiarkisto, Arvo Ahokas. Ensi kesänä toiveeni on jälleen laulaa kanssanne Mehonmäen tuvassa, seurakunnan laulujuhlissa ja tavata teitä, rakkaat kesälahtelaiset. NAAPURISSAMME asuivat Soikkelit. Yhdessä yrittäminen oli silloisen pula-ajan valttinumero. No, noloahan se oli, anteeksi vielä Suomalaisen tytöt! VIELÄ ON IHAN pakko mainita ne joulukirkkoon menot hevosella reessä istuen. Oma poikani on myös toiselta nimeltään Antti. Oli punaista, vihreää ja keltaista limonadia. Parakkikirkko oli suuressa arvossaan korvaamassa tulevaa kirkkoa. Mukaan otettiin iso nahkalaukku ja siihen isot kirkonkirjat. Joulupukkina oli tiettävästi itse rovasti-setä, jota ei voinut kukaan tunnistaa. Ne olivat todella suosiossa! Myöhemmin pidimme äidin kanssa Nappulakerhoa, se vastasi sen aikaista päiväkerhoa. PALJON OLI tehtävää, kirkko oli palanut sodan melskeessä, pappila oli väliaikaisesti vanhassa kanttorilassa Pitkänlammen rannalla. Minusta tuntui, että joka kerta reki kaatui ja me olimme siellä hangessa kuusikujalle mäkeä laskettaessa! Siitä on jäänyt sellainen pelko rekiajeluita kohtaan. ITSELLÄNI OLI sellaisia vanhempia ihmisiä, joita kävin katsomassa, kuten Ahokkaan Miina, Ahokkaan Heikki-kelloseppä, Timosen Tilda-Sisko ja Juho ja heidän poikansa Eino, jonka sen aikaiset ihmiset tuntevat limonaditehtaasta. Vaikkakin matkasaarnaajissakin oli paljon hyviä tuttavia, muistuu erityisesti mieleeni paikkakunnalla henkikirjoitusta suorittamassa ollut tuomari, lapsiystävällinen Summasen setä, joka suklaarasioineen oli suosikkimme. Puutarhassa oli myös suihkulampi ja sen lisäksi punainen hirsinen leikkimökki, josta minulla on vieläkin muistona edellisen kirkkoherra Merivirran tekemä testamentti pappilan lapsille. Oli niitäkin paikkoja, joihin ei päässyt kuin talvella hevosella jäätä pitikin, kuten saaret. Koti-Karjala 12 Perjantai 17.1.2020 Ystäväni Kesälahdelta ovat niin voimakkaasti kehottaneet minua kirjoittamaan muistoja elämästämme Kesälahdella, joten muistelen nyt mieleeni jääneitä tapahtumia ja menneitä asioita rakkaassa Kesälahdessa, jossa isäni Antti Emil Haikarinen oli kirkkoherrana sodanjälkeisen ajan aina vuoteen 1969 saakka. Mekin keksimme aikamme kuluksi soitella puhelimella keskukseen ja olla puhumatta mitään, soittaa vaan levyltä musiikkia. Sinne toivon minäkin tulevani saatetuksi sitten, kun se aika koittaa. Sitä on kyllä ikävä. Hänen viimeinen leposijansa on Tampereen Kalevankankaan hautausmaalla, missä olen käynyt isovanhempieni hautaa katsomassa ja samalla Alajan sukuhauta on tieni varrella. Olihan pappilassa isä-Antti ja poika pikku-Antti. Oli omenapuut, kirsikkapuut, marjapensaat ja oma mansikkamaa. SILLOIN Kesälahden pappilassa, niin kuin muissakin Suomen pappiloissa, vietettiin monet juhlat ja niistä suurimmat olivat piispantarkastukset. Kanttori Reino Salmenkivi, Reino-setä, kuului kuvaan. Tämä ei ollut opetuksen tulosta, mutta ehkäpä pula-aika teki sen ilman erikoisopetustakin. Ja olipa perheessä tytärkin: Liisa. Koirat kuuluivat elämäämme, jopa kolmekin kerralla. Hänen, Kirsti-tädin, muistona minulla on hyvin luettu kirja Babarin tarinasta. ELÄMÄÄMME kuuluivat pitäjällä käynnit, joita tehtiin Pullin autolla. Silloin veljeni Antin kanssa emme voineetkaan lauantai-iltana istua hallin rappusilla ja kuunnella radio-ohjelmaa, kuten meillä normaalisti oli tapana. Kyllä siinä muutama virastossa käynyt oli muistellut osaavansa rukoukset, kun talvihangessa maatessa oli tosi leikkisä bernhardilainen noussut vatsan päälle. Laukkasen Kirstiä ja monia muita saamme kiittää paljosta, myös puutarhanhoidosta. Ehkä siitä syystä olen omassa pihassani välttänyt liikaa puutarhan hoitoa. Huh! ISÄNI JA KANTTORI yöpyivätkin usein kinkeritalossa. Kuva: Suonion kotiarkisto Kesälahden nappulakerho. PAPPILAA YMPÄRÖI äitimme suunnittelema ja hoitama kaunis puutarha puineen, pensaineen, lehtimajakin oli kokonaisuutta kaunistamassa. Ehkä nuo kinkerit olivat joskus pitäjänperällä ja isämme ja kanttorisetä haettiin jopa hevoskyydillä. Aina, kun krysanteemia näkee marraskuun lopulla, tulee sen tuoksusta Antinpäivät mieleen. Haikarisen aikana. Kuva: Suonion kotiarkisto. Oli pikkujoulut pappilassa. Olen saanut tavata hänet vielä täällä Akaassa asuessanikin samoissa merkeissä. ÄITINI PITI pyhäkoulua pappilan ruokasalin pöydän äärellä. Se oli sitä silloista juhlaa. Ja, niin siinä sitten kotona sai ihastella ruskeasta pussista löytyviä pikkuleipiä, kakkua ym. Piispa Osmo Alaja oli Kesälahdella olomme viimeinen, tosi sympaattinen herra. Tosin huomasimme sitten, että keskus tiesi hyvin kuka soittelee ja soitti takaisin, että pappilan lapset ei saa soitella turhaan. JUHLISTA PUHEEN ollen, meillä oli kerran vuodessa suuret juhlat, Antinpäivät. Pappilassa oli ehkä silloin korvikejohtoja, joten meistä lapsista tuntui tosi pelottavalta, kun ukkonen jyrähti. Kuva: Suonion kotiarkisto Kirkkoherra Antti Emil Haikarinen
6.53 Kaapo (S) 7.17 Hilla ja avaruuden Eetu (S) 7.29 Kuiske (S) 7.38 Meidän vauva 7.43 Simo (S) 7.50 Ritari Mikke (S) 8.02 Askarrellaan 8.08 Ella, Oskari ja Huu (S) 8.21 Galaxi 8.22 Urheiluhullut (S) 8.24 Lassie (7) 9.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Uusi päivä (S) 10.30 Kummeli (7) 11.00 Yliopistollinen eläinsairaala: Alman ensikäynti lääkärissä 11.30 Vatsani ja minä 11.50 Vatsani ja minä 12.20 Telkkarissa syntyneet 12.50 Downshiftaajat (12) 13.30 Casualty (12) 14.20 Yksineläjä Severin 14.50 Paksut pariskunnat 15.35 Dok: Sunnmøren kiipeilyperintö 16.30 Uusi päivä (S) 17.01 Pikku Kakkonen 18.05 Holby Cityn sairaala (12) 19.05 Porojen jäljillä 20.00 Syke (12) 21.00 Ellie Flynn: Yhdysvaltain lapsivaimot (12) 21.45 Karppi (12) 22.30 Our Girl (12) 23.20 Hillo (12) 6.15 Aamusää 6.25 Uutisaamu 7.00 Uutisaamu 8.00 Uutisaamu 9.06 Mitä tänään syötäisiin. Lehti ei vastaa ohjelmamuutoksista. Sunnuntai 19.1. 9.10 Kauniit ja rohkeat (S) 9.35 Emmerdale (7) 10.05 Villa Hintikka 11.05 Hei me rakennetaan! 12.00 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 13.30 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 14.00 Suomen surkein kuski 15.00 Kokkisota 16.00 Salatut elämät (S) 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 16.58 Uutiset 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Viiden jälkeen 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 6.53 Sasu (S) 7.04 Pikku perunat (S) 7.07 Hertan maailma (S) 7.10 Maikki ja pelottava Pontso (S) 7.34 Nelli ja Iiro (S) 7.41 Safari (S) 7.53 Oktonautit (S) 8.06 Enni ja Roi (S) 8.17 Ryhmä Hau (S) 8.43 Jepu Neulanen (S) 8.59 Galaxi 9.00 Näin meillä (7) 9.12 Aliisa ja yksisarvinen (7) 9.23 Athleticus 9.26 Neljä ja puoli kaverusta (7) 9.50 Athleticus 9.53 Råtta Booris (S) 10.00 Syke (12) 10.50 Sportliv 11.00 Urheilustudio 11.10 Alppihiihdon MC: Wengen 12.00 Urheilustudio 12.05 Hiihdon maailmancup: Naisten 10 km 12.45 Urheilustudio 13.10 Ampumahiihdon MC: Naisten takaa-ajokilpailu 13.55 Hiihdon maailmancup: Miesten 15 km 14.50 Alppihiihdon MC: Wengen 15.05 Freestylen MC: Seiser Alm 15.25 Ampumahiihdon MC: Miesten takaa-ajokilpailu 16.10 Mäkihypyn MC: TitiseeNeustadt 18.00 Lentopallon Suomen cup: M loppuottelu 20.15 Kakarat (12) 21.00 Nikolaj Coster-Waldau: Läpi Grönlannin 21.45 EVA 22.15 Tuhkimotarinoita: Unelma äidistä 23.05 Hillo (12) 23.25 Hillo (12) 8.00 Monchhichi (S) 8.10 Palomies Sami (S) 8.25 Muumilaakson tarinoita (S) 8.45 Muumilaakson tarinoita (S) 9.10 Karhuherra Paddingtonin seikkailut (S) 9.35 Winx-klubi (7) 10.00 Kokkisota 11.00 Koko Suomi leipoo 12.00 Olet mitä syöt 13.00 Villa Hintikka 13.55 Tulossa: Siipan saappaissa 14.00 Suomen surkein kuski 14.55 Tulossa: Posse 15.00 Putous 16.30 Pilanpäiten 16.50 Lego Batman elokuva (7) 19.00 Seitsemän uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra 19.30 Elokuva: Swingers (12) 21.15 Rakettitiedettä. n anatomia (S) 2.00 Kupla 3.00 Astral-TV 8.25 YLE FEM 8.25 Tämä tästä 8.40 Unelmakoti 9.40 Kovin kuski haussa 10.30 Telkkarissa syntyneet 11.00 Niklaksen keittiössä 11.30 Norjalaisia tarinoita 12.00 YLE TEEMA 12.00 Yle Live: BCUC 13.00 Monochrome: mustan musiikin tarina (12) 14.05 Saranakoira (S) 14.35 Egenland 15.05 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.00 Milanon naisten paratiisi (12) 16.40 Aivan yksin 17.25 YLE FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Skavlan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 YLE TEEMA 20.00 Loistava ystäväni (12) 21.00 Ellan matkassa: roomalaisten jäljillä 21.30 Kino: Chevalier (7) 23.10 Kino: Victoria (16) Keskiviikko 22.1. Tiistai 21.1. 9.10 Kauniit ja rohkeat (S) 9.35 Emmerdale (7) 10.05 Olet mitä syöt 11.05 Hei me rakennetaan! 12.00 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 13.30 Putous 15.00 Rakas, ostin meille kodin 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 16.58 Uutiset 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Viiden jälkeen 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 Bull (7) 0.00 Ratamo (12) 0.55 Ratamo (12) 1.50 Ihmeelliset ihmiset 2.45 Olet mitä syöt 3.40 Isänmaan puolesta (12) 4.35 Hei me rakennetaan! 5.00 Astral-TV 6.00 Rusty Rivets (S) 6.25 Ritariprinsessa Nella (S) 6.45 Bing (S) 6.55 Littlest Pet Shop: Meidän oma maailma (S) 7.10 Hatchimals (S) 7.15 Hatchimals (S) 7.20 LEGO City Adventures (S) 7.35 Disney esittää: Ultimate Spider-Man vs. 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (S) 20.00 Koko Suomi leipoo 21.00 Bullets (12) 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 NCIS: New Orleans (12) 23.35 Kokkisota 0.30 Putous 1.55 Isänmaan puolesta (12) 2.55 Isänmaan puolesta (12) 4.00 Hei me rakennetaan! 5.00 Astral-TV 6.00 Rusty Rivets (S) 6.25 Ritariprinsessa Nella (S) 6.45 Bing (S) 6.55 Littlest Pet Shop: Meidän oma maailma (S) 7.10 Hatchimals (S) 7.15 Hatchimals (S) 7.20 LEGO City Adventures (7) 7.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikon (7) 7.55 LEGO Ninjago: Masters of Spinjitzu (7) 8.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S) 8.45 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (7) 9.00 Yksin kotona Suomi (S) 10.00 Hauskat kotivideot 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.30 LIVE: Tiedä ja Voita 13.55 Yksin kotona Suomi (S) 14.50 Radio Suomipopin Helsinki-päivän konsertti 15.20 MasterChef Australia 16.55 Onnenarpa 17.00 Remppa vai muutto Vancouver 18.00 Remppa vai muutto Vancouver 19.00 The Wall Suomi 20.00 Kimpassa 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kummeli esittää: Kontio & Parmas (7) 21.55 Tulossa: Keihäsmatkat (7) 22.00 Poliisit 2020 (12) 23.00 Hyvät ja huonot uutiset 0.00 Kimpassa 1.00 Katastro. n anatomia (S) 2.00 Kupla 3.00 Astral-TV 8.30 YLE FEM 8.30 Ruskean kastikkeen maa 9.00 Egenland 9.30 Toinen kierros (7) 10.00 På spåret 11.00 Maria ja kesäpuhujat 11.45 Ulos kuplasta 12.00 YLE TEEMA 12.00 Näin tehtiin loistava ystäväni 13.00 Elävä arkisto esittää 13.01 Molle – Ohjaajamuotokuva akateemikko Rauni Mollbergista 14.20 Rytmin juurilla 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.10 Milanon naisten paratiisi (12) 17.05 YLE FEM 17.05 Kovin kuski haussa 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Snowhow – Den nordiska vintern 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Ruotsin lätkähistoria 21.00 Efter Nio 22.00 Rauha maan päälle (12) 23.00 Skavlan 5.55 MOT: Valtionyhtiön suolaiset jätevedet 6.25 Ylen aamu 9.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.58 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 11.06 Yle Uutiset LounaisSuomi 11.14 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.30 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.38 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.46 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.02 Yle Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Sydämen kutsumus 13.10 Rovaniemen markkinoilla (S) 14.30 Ikimuistoinen: Leif Wager 15.00 Ylen aamun parhaat 15.55 A-studio 16.40 Yle uutiset Selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Sanditon 20.00 Unelma Oy 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Perjantai-dokkari: Tuhkan lapset 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Erikoisryhmä Köln (12) 22.45 Oddasat 23.00 Perjantai 23.40 Puoli seitsemän 6.51 Pikku Kakkonen 6.52 Nimipäiväonnittelu: 21.1. Koti-Karjala Perjantai 17.1.2020 13 Lehdestä riippumattomista syistä televisio-ohjelmiin voi tulla muutoksia. n anatomia (S) 2.05 Kupla 3.05 Astral-TV 8.30 YLE FEM 8.30 Ruokamakasiini 9.00 Efter Nio 10.00 Snowhow – Den nordiska vintern 11.00 Eleonorin värikäs elämä 11.30 Yksineläjä Severin 12.00 YLE TEEMA 12.00 The Slits, punkin uranuurtajanaiset 13.30 Yöperhosten salattu maailma (S) 14.10 Rytmin juurilla 14.55 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.00 Milanon naisten paratiisi (12) 16.45 Aivan yksin 17.25 YLE FEM 17.25 Telkkarissa syntyneet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Hidas luopuminen 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 YLE TEEMA 20.00 Egenland 20.30 Arkistojen salat 21.00 Historia: Diktaattorien työkalut (12) 21.55 Kino Suomi: Ripa ruostuu (12) 23.15 Uusi Kino: Rakkaudella, Matti (S) 23.32 Uusi Kino: Ajotunti (7) 23.50 Monochrome: mustan musiikin tarina (12) 5.30 Eränkävijät: Alpeilta Arktiselle 6.25 Ylen aamu 9.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.58 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 11.06 Yle Uutiset LounaisSuomi 11.14 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.30 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.38 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.46 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.02 Yle Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Sydämen kutsumus 13.15 Maaret – tunturien tyttö (7) 14.40 Lyhytelokuva: Yhteisvoimin maatamme rakentamaan (S) 15.00 Ylen aamun parhaat 15.40 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.10 MOT: Valtionyhtiön suolaiset jätevedet 16.40 Yle uutiset Selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Tappavat sillat 20.00 Akuutti: Ympäristöahdistus on totta 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Ruusun nimi (16) 22.50 Oddasat 23.05 Tanska orjavaltiona 23.35 Puoli seitsemän 6.51 Pikku Kakkonen 6.52 Nimipäiväonnittelu: 22.1. 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Olet mitä syöt 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 5.55 Näin se vain on 6.25 Ylen aamu 9.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen asialla (7) 11.00 Pisara 11.05 Maaseudulta maailmalle 12.05 Hédi Friedin huoli 12.45 Kotirintaman naiset (7) 13.30 Kipparikvartetti (7) 14.50 Arkistokuvia: Huoleton loma (S) 15.00 Ylen aamun parhaat 15.55 Matematiikan taikaa 16.10 Elossa 24h 16.40 Yle uutiset Selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Pyramidin arvoitus 20.00 MOT: Valtionyhtiön suolaiset jätevedet 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Sorjonen (16) 23.00 Oddasat 23.15 Prisma: Genetiikan vallankumous 0.05 Puoli seitsemän 6.51 Pikku Kakkonen 6.52 Nimipäiväonnittelu: 20.1. (12) 21.45 Pilanpäiten 22.00 Kymmenen uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikostutkija Bergman (12) 23.35 Top Gear 0.40 Viron surkein kuski 1.35 Teknavi 2.05 Teknavi 2.35 Hävyttömät (12) 3.40 Myytinmurtajat 4.35 Mökkireissu 5.00 Astral-TV 6.00 Rusty Rivets (S) 6.25 Ritariprinsessa Nella (S) 6.50 Littlest Pet Shop: Meidän oma maailma (S) 7.05 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 7.30 Ritariprinsessa Nella (S) 7.55 Angry Birds Blues (S) 8.00 LEGO Jurassic World: Isla Nublarin legenda (7) 8.25 LEGO Ninjago: Masters of Spinjitzu (7) 8.50 HS Lasten uutiset 9.00 Haapasalon Suomi 10.00 Jaksa paremmin 10.30 Australian rajalla 11.00 Australian rajalla 11.30 Australian rajalla 12.00 The Wall Suomi 13.00 Kimpassa 14.00 Tulossa: The Voice of Finland 14.05 Tulossa: Keihäsmatkat (7) 14.10 Elokuva: Mitä odottaa kun odotat (7) 16.30 Vain elämää 18.30 Kultainen Venla 20.45 Tulossa: The Voice of Finland 20.50 Tulossa: Keihäsmatkat (7) 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Pirates of the Caribbean: Salazar’s Revenge (12) 23.40 Katastro. 7.00 Talot huokuvat historiaa 8.00 Yle Uutiset 8.05 Itse asiassa kuultuna : Neil Hardwick 9.00 Yle Uutiset 9.05 Flinkkilä & Tastula 9.55 Yle Uutiset 10.00 Maaseudulta maailmalle 11.00 Mikaela & Thomas 11.15 Snowhow – Pohjolan talvi 12.15 Noin Viikon Studio 12.45 SuomiLOVE 13.45 Runde – lintusaari 14.10 Perjantai 14.50 Poldark (12) 15.50 Elossa 24h 16.20 Ellan matkassa: roomalaisten jäljillä 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät: Alpeilta Arktiselle 19.15 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.00 Elossa 24h 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Sorjonen (16) 22.05 Van der Valk, kanavakaupungin kyttä (16) 23.35 Karppi (12) 0.20 Ulkolinja: USA:n vangitut lapset 1.15 Ykkösaamu 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 19.1. Maanantai 20.1. 6.53 Ludovic (S) 7.05 Tilkkupeiton tarinoita (S) 7.09 Tete ja Mama (S) 7.19 Herää pahvi 7.25 Kaisa ja Olli (S) 7.34 Mauno (S) 7.45 Tiedonjyvä 7.55 Vekarat! (S) 8.21 Galaxi 8.22 Aappo ja Tööt (S) 8.29 Otso ja sopulit (7) 8.36 Näin meillä (7) 9.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Uusi päivä (S) 10.30 Kummeli (7) 11.00 Yliopistollinen eläinsairaala: Lakulle suoja kanien verenvuototaudilta 11.30 Aivan yksin 12.20 Hyppy Amazoniin 12.45 Kohtu vuokrattavana 13.30 Casualty (12) 14.20 Motorheads 15.10 Eläinten ystävät 15.30 Luontomatkalla Ugandassa 16.30 Uusi päivä (S) 17.01 Pikku Kakkonen 18.05 Holby Cityn sairaala (12) 19.05 Rattikärpäset 19.35 Markus vastaan kansa 20.10 Nikolaj Coster-Waldau: Läpi Grönlannin 21.00 Kakarat (12) 21.40 Modernit Miehet (12) 22.05 Fleabag (12) 22.27 Fleabag (12) 22.55 Hillo (12) 23.20 HasBeen (12) 6.15 Aamusää 6.25 Uutisaamu 7.00 Uutisaamu 8.00 Uutisaamu 9.06 Mitä tänään syötäisiin. – keskiviikko 22.1.2020 TV 2 TV 2 TV 1 TV 1 TV 2 TV 1 TV 2 TV 1. 9.10 Kauniit ja rohkeat (S) 9.35 Emmerdale 10.05 Koko Suomi leipoo 11.05 Hei me rakennetaan! 12.00 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 13.30 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 14.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 15.00 Koko Suomi leipoo 16.00 Salatut elämät (S) 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 16.58 Uutiset 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Viiden jälkeen 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (S) 20.00 Stadi vs. Sinister 6 (7) 7.55 LEGO Ninjago: Masters of Spinjitzu (S) 8.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 8.45 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 9.00 Yksin kotona Suomi (S) 10.00 The Wall Suomi 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.30 LIVE: Tiedä ja Voita 13.55 Yksin kotona Suomi (S) 14.55 Pientä pilaa 15.00 Pientä pilaa 15.10 Radio Suomipopin Helsinki-päivän konsertti 15.40 MasterChef Australia 16.55 Onnenarpa 17.00 Remppa vai muutto Vancouver 18.00 The Wall Suomi 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Poliisit 2020 (7) 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit (12) 22.00 Narcos (16) 23.00 Tulossa: Keihäsmatkat (7) 23.05 Hyvät ja huonot uutiset 0.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit (12) 1.00 Katastro. Lande 21.00 Never Give Up, F1-kausi Valtterin silmin 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Bullets (12) 23.35 Rikostutkija Bergman (12) 0.35 Miehitetty (12) 1.35 Isänmaan puolesta (12) 2.35 Isänmaan puolesta (12) 3.35 Bullets (12) 5.00 Astral-TV 6.00 Rusty Rivets (S) 6.25 Ritariprinsessa Nella (S) 6.45 Bing (S) 6.55 Littlest Pet Shop: Meidän oma maailma (S) 7.10 Hatchimals (S) 7.15 Hatchimals (S) 7.20 LEGO City Adventures (7) 7.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikon (7) 7.55 LEGO Ninjago: Masters of Spinjitzu (7) 8.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 8.45 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 9.00 Yksin kotona Suomi (S) 10.00 The Wall Suomi 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.30 LIVE: Tiedä ja Voita 13.55 Yksin kotona Suomi (S) 14.55 Pientä pilaa 15.00 Pientä pilaa 15.10 Radio Suomipopin Helsinki-päivän konsertti 15.40 Tulossa: The Voice of Finland 15.45 MasterChef Australia 16.55 Onnenarpa 17.00 Remppa vai muutto Vancouver 18.00 The Wall Suomi 19.00 Kimpassa 19.55 Tulossa: Keihäsmatkat (7) 20.00 Kummeli esittää: Kontio & Parmas (7) 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Tulossa: Keihäsmatkat (7) 22.05 Arman ja Suomen rikosmysteerit (12) 23.05 Hyvät ja huonot uutiset 0.05 Suomen huutokauppakeisari 1.05 Katastro. n anatomia (S) 0.40 Selviytyjät Suomi (S) 2.40 Astral-TV 8.00 YLE FEM 8.00 Minä, Hugo Käld 8.05 Mumindalen (7) 8.30 BUU-klubben 9.00 Jalkapallounelmia (7) 9.25 Mysteerisaari (7) 9.36 Ystäväni Marlon (7) 9.50 Ruohonjuuritasolla (S) 9.52 Ruohonjuuritasolla (S) 10.00 Ruokamakasiini 10.30 Norjalaisia tarinoita 11.00 Ruotsin lätkähistoria 12.00 YLE TEEMA 12.00 Ferrante-huuma 13.15 Näin tehtiin loistava ystäväni 14.15 Yöperhosten salattu maailma (S) 14.45 Pariisi juhlii 2018 16.30 RSO Musiikkitalossa 17.25 YLE FEM 17.25 Niklaksen keittiössä 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 På spåret 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.48 Sportliv 20.00 Maria ja kesäpuhujat 20.45 Ulos kuplasta 21.00 Twin (12) 21.45 Dicktatorship (7) 23.10 Cannabusiness (12) TV-ohjelma sunnuntai 19.1. 6.53 Saara ja Sorsa (S) 7.00 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S) 7.18 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 7.29 Heimo ja Hemmo (S) 7.30 Vilkki Ankka (S) 7.43 Muru (S) 7.57 Ryhmä Hau (S) 8.22 Galaxi 8.23 Kesäleiri (7) 8.35 Belle ja Sebastian (7) 9.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Uusi päivä (S) 10.30 Kakarat (12) 11.15 Yliopistollinen eläinsairaala: Vinttikoiran hengitys huolettaa 11.45 Eläinten ystävät 12.00 Paksut pariskunnat 12.45 Vatsani ja minä 13.05 Vatsani ja minä 13.30 Casualty (12) 14.20 Ice Town – Elämää äärirajoilla 15.10 Uncle (12) 15.40 Syke (12) 16.30 Uusi päivä (S) 17.01 Pikku Kakkonen 18.05 Holby Cityn sairaala (12) 19.05 Tuhkimotarinoita: Unelma äidistä 20.00 Rattikärpäset 20.30 HasBeen (12) 21.00 Game of Thrones (16) 22.15 Fleabag (12) 22.40 Fleabag (12) 23.10 Vogue Williams: Sokerideittailu 6.15 Aamusää 6.25 Uutisaamu 7.00 Uutisaamu 8.00 Uutisaamu 9.06 Mitä tänään syötäisiin
Aikainen herätys ja junamatkan jännitys vei parhaan terän. FM LAURI Liukkosen ympäristöja biotieteiden alaan kuuluva väitöskirja Linking spatial ecology to conservation of the endangered Saimaa ringed seal (Uhanalaisen saimaannorpan liikkumisekologia ja sovellutukset suojeluun) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa tänään 17.1. Norpat liikkuvat jääpeitteeseen lisääntymisaikaan keskimäärin runsaan seitsemän neliökilometrin laajuisella alueella, mikä on yli kymmenen kertaa pienempi avovedenaikaiseen elinpiiriin verrattuna. Ipponin arvoinen käsivarsiheitto päätti ottelun ennen täyttä aikaa. Pronssimitalleja meni Kipponin Semen Kamajeville, P11 34, Tohmajärven Urheilijoiden Elias Löppöselle, P15 50, Jere Makkoselle, P13 38, ja Otto Parviaiselle, P13 38. Kysy edullista ilmoitustilaa, ja varaa näkyvyytesi ajoissa! Ilmoittaja!. SAIMAANNORPAN elinpiiri on pieni jääpeitteeseen aikaan. Mallin nykyisessä versiossa voidaan simuloida saimaannorppayksilön liikkeitä, mutta mallia edelleen kehittämällä voidaan tutkia eri suojeluskenaarioiden vaikutuksia saimaannorppakannan kehitykseen. Lisääntymisaikaisen suppean elinpiirin vuoksi pesien läheisyydessä olevat alueet ovat erityisen tärkeässä asemassa suojelun näkökulmasta. Väitös: Saimaannorppa on herkkä häiriölle talvella Kuva: Suomen Luonnonsuojeluliitto, Juha Taskinen. asti. – Nämä meni aika mukavasti, edellisissä kisoissa Lahdessa olin niin väsynyt, kun en uskaltanut nukkua junassa. Toisesta lohkosta nousi Magnas-seuran edustaja Muhammad Balayev, joka oli liian kova vastus Voitolle, vaikka yritys oli kova. • Miesten SALIBANDYN 2-divisioonaa KiPa – VehVe Kiteen VesPelissä la 18.1. Norppien pesintään huonoiten soveltuvat alueet sijaitsevat erityisesti suurten kaupunkien läheisyydessä. Tutkimus korostaa norpan talviaikaisten elinalueiden suojelun tärkeyttä. Kemera-tukea oli osoitettu koko maahan 55,9 miljoonaa euroa. Tutkimuksessa selvitettiin norpan talviaikaista käyttäytymistä, rantarakentamisen vaikutuksia pesinnän onnistumiseen, sekä kehitettiin uusi, yksilöpohjainen liikkumismalli suojelutoimien kehittämisen tueksi. Noin kolmasosa Saimaan rannoista on norpan pesinnälle huonosti soveltuvaa aluetta rantarakentamisen vuoksi. Kemeratukea 2,3 miljoonaa Saimaannorppakanta on saavuttanut 400 yksilön rajan, mutta ilmastonmuutos ja ihmistoiminta uhkaavat yhä uhanalaista populaatiota. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi norppien pesimistiheyttä. Ennustettavuus edistää nopeaa reagointia kannansuojelun näkökulmasta. klo 11.00 alkaen. Yleisön suosikkipojan kaulaan siis hopeamitali. Vaikka mitallisijat jäivät tällä kertaa saavuttamatta, kokemus on tärkein menestyksen avain. Kipponin Iljana Avedeniy, T13 -36, ja Artem Klimov, P1138, voittivat sarjansa näytöstyyliin. ILJANA EI PALJON vanhentunut ottelujen aikana. Kulttuuri-ikkuna Suomen metsäkeskus maksoi vuonna 2019 PohjoisKarjalassa metsänomistajille noin 2,3 miljoonaa euroa kestävän metsätalouden rahoitustukea puuntuotantoon, mikä noin 5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. • III-divarin JÄÄKIEKKOA Jääsudet – Leki-75, Leppävirta, jäähallissa la 18.1.klo 17.00. KIPPONIN Voitto Hukka, P 1134, taisteli neljä otteluvoittoa ja raivasi tiensä . Hyviä otteita esittivät myös Leevi Väistö, Markus Prokopovich, Fanni Bergman, Kasper Mikkonen ja Aleksandr Bobkov. Ihmisten liikkuminen norppien pesimäalueilla lisääntymisaikaan häiritsee norppaemoa, joka voi häirinnästä johtuen joutua pakenemaan pesästä, mikä puolestaan johtaa emosta riippuvaisen kuutin selviytymismahdollisuuksien heikkenemiseen. Koti-Karjala 14 Perjantai 17.1.2020 Liikuntaikkuna • D-tyttöjen LENTOPALLOTURNAUS Tohmajärven liikuntahallilla la 18.1. Mummoja ja muita muotokuvia -näyttely Kiteen kirjastossa 2.2. Artem Klimovin ja Topi Parviaisen judopassiin merkittiin myös kahden vastustajan nimet ippon voitoin 10-0. Anne Pölläsen Viiru ja Pesonen -valokuvanäyttely Kesälahden kirjaston vitriinissä 3.1.–31.1.2020. klo 14.00. klo 12.00 Jääsudet punainen – Kalpa Giants klo 13.10 Jääsudet musta – Kalpa Flyers klo 14.20 Jääsudet punainen – Kalpa Flyers klo 15.30 Jääsudet musta – Kalpa Giants Aladár Bayer Kiteen Kipponin ja Tohmajärven Urheilijoiden judonuoret ottelivat kolme kultaa, kaksi hopeaa ja neljä pronssia kansallisissa judokilpailuissa Mikkeli-Shiaissa. klo 11.00 Jääsudet – Jokipojat Punainen • E08 sarjaottelut su 19.1. an maisteri Lauri Liukkosen väitöskirja tuo uutta tietoa saimaannorpan suojelubiologiasta. Toisen hopean pokkasi Tohmajärven urheilijoiden Sampo Löppönen. Mainosmateriaalit viimeistään perjantaina 17.1. Hyvinvointi -teema to 23.1. Lisäksi tukea maksettiin luonnonhoitohankkeille ja ympäristötukena Pohjois-Karjalassa yhteensä 412 000 euroa. 040 684 8424, 040 684 8411 tai markkinointi@kotikarjala.. Ensimmäisessä ottelussa meni viisi sekuntia ja toisessa ottelussa Kerimäen Emilia Salminen katseli Mikkelin ammattikoulun voimistelusalin kattovaloja, kun otteluaikaa oli kulunut neljä sekuntia. Tohmajärven Urheilijoiden Topi Parviaisen, P11 -27, kaulaan pujotettiin myös kultainen mitali. KESÄLAHTI . JÄÄKIEKKOA Kiteen jäähallissa • C05 sarjaottelu la 18.1. Kipponin ottelijat ja huoltajat viestivät, että ei urheilu niin vakavaa ole. Judonuoret menestyivät Mikkelissä KITEE . Suvi-Tuuli Reitun kuvituskuvia ja postikortteja. Lehti jaetaan joka talouteen Kesälahdella ja Tohmajärvellä. Joka päivä ei ole puintipäivä. klo 11.00 mennessä puh. Tutkimuksessa havaittiin, että rantarakennusten läheisyys sekä suuri rakennustiheys lisäävät pesäpoikaskuolleisuuden riskiä. SAIMAANNORPAN liikkumismalli luo uudenlaisia mahdollisuuksia suojelutoimien kehittämiseen ja niiden tehokkuuden arviointiin. Filoso. Pesälaskentoihin ja lähetinseurantatietoihin perustuen ilmenee, etteivät naaraiden lisääntymisaikaisten elinpiirien ydinalueet risteä toistensa kanssa. naaliotteluun. Puuntuotannon tukea jäi käyttämättä 6,5 miljoonaa euroa. Lahdessa tie nousi pystyyn alkuotteluissa. RANTARAKENTAMINEN uhkaa pesinnän onnistumista. Tulos antaa viitteitä, että naaraat puolustavat arvokasta pesimisympäristöään. Rantarakentamista tulisi ohjata jo valmiiksi tiheästi rakennetuille alueille ja rauhoittaa muut alueet norpan pesinnälle. Pelkäsin että nukun aseman ohi, reipasotteinen Kipponilainen tilitti. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Nina Peuhkuri Luonnonvarakeskuksesta ja kustoksena professori Raine Kortet ItäSuomen yliopistosta
040 5798168. ilmoitukset@kotikarjala.. 040 5610856. romuakut. Avoinna: Ma–ke 8.30–16.00 To–pe 8.30–15.30 Noudetaan ns. Tilaushinnat (sis. 040 684 8411 toimitus@kotikarjala.. Kysy tarjous. P. OP:n kerhohuoneessa klo 10.30. 12 kk 91,50 €. 040 6831408. markkinointi@kotikarjala.. Parturi-kampaajamme kuuluvat Kaupan alan TES:n C1-palkka ryhmään (kokemusvuosien mukaan 11,76-13,44 €/h) sekä sen lisäksi PKO-konsernilla kulloinkin voimassa olevan suoritepalkkiojärjestelmän piiriin. Toimitusjohtaja/päätoimittaja Marko Torni 040 546 2057 Toimitus: Aladár Bayer 040 684 8425 Riitta Hakulinen 040 684 8426 Tuija Marienberg 040 684 8430 Kari Sarkkinen 040 684 8427 Mainos/markkinointi 040 684 8424 Viivi Klemm-Gröhn 040 684 8432 Laskutus 040 684 8431 Kustantaja: Keski-Karjalan Paikallislehti Oy Paino: Lehtisepät, 2020 ISSN 1236-4495 Ilmoitusten sisäänjättö: Keskiviikon lehteen maanantaina klo 11.00 mennessä. Torstaikerho kokoontuu torstaina 23.1. Palkan lisäksi pääset nauttimaan jatkuvasta kehittymisestä, hyvästä ilmapiiristä, kattavista työterveyshuoltopalveluista sekä S-ryhmän erinomaisista henkilökuntaeduista. 0100 85160 ma–pe klo 8–16. 040 684 8411 ilmoitukset@kotikarjala.. Sudoku tehtävän 121 ratkaisu. Eläkeliiton Kiteen yhdistys. Ilmoittautuminen Riitalle, puh. Huom! Tila-auto Volkswagen Touran vm. alv. Kahvinkeittovuorossa Annelin ryhmä. Seuratoimintapalstalla ilmoittaja! Pokentie 8, Kitee P. alv. Kun sääntömääräisistä kokouksista, maksullisista tai yleisötilaisuuksista on ensin julkaistu kehystetty ilmoitus KotiKarjalassa, muistutusilmoituksen tapahtumasta julkaisemme sen jälkeen tarvittaessa myös järjestöpalstalla sen hinnaston mukaisilla hinnoilla. Asiakaspalvelu 040 684 8411 Ilmestyy keskiviikkoisin ja perjantaisin. Käsitellään vuosikokousasiat. Kerran ja vain kerran! Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa www.sudoku.org.uk Ratkaisu ensi torstain Koti-Karjalassa. Tervetuloa! Nyt on hyvä aika! Uusi katto, ulkoverhous, ikkunat tai ovet. 050 4324101 tai riittakojo@ gmail.com viimeistään 23.1. Jakeluhäiriöissä ota yhteys p. Täytä ristikko siten, että jokaisella pystyja vaakarivillä (ja paksuilla viivoilla rajatussa 3x3 laatikoissa) on jokainen luku yhdestä yhdeksään. Kuivaa koivuhalkoa pituus 35 cm ja 50 cm. P. P. 2x30 pmm 48,60 €, sis. P. OIKEUSAPUTOIMISTO Hovintie 3, 82500 KITEE 029 566 0901, 050 4058131 perunkirjoitukset ositukset ja perinnönjaot kauppakirjat ja kaupanvahvistukset muut oikeudelliset asiat & YLEINEN EDUNVALVONTA 0400 818327, 050 3082571 Pokentie 8 82500 Kitee Kiteen, Kesälahden, Rääkkylän ja Tohmajärven puolueeton paikallislehti. Parturi-Kampaamo Susanna. Distributed by Tribune Media Services. P. 12 kk 119,50 €. ILMOITUSTEN JÄTTÖAIKA puh. Puh. PARTURI-KAMPAAJIA Siisti rt-yksiö 32 m² lähellä Kiteen keskustaa. Vuokra 300 €+vesi. alv. Imatran kylpylän esittely ja lounas. Kiitosilmoitus 1x30 pmm 24,60 €, sis. www.kotikarjala.. alv. Tehtävässä aloitus voidaan sopia joustavasti. Laskutuslisä 3,20 €, sis. Ansaintamahdollisuudet S-parturi-kampaamoissamme ovat hyvät. Odotamme sinun olevan alasta motivoitunut osaaja. Ilmoitushinnat: Etusivu Takasivu Teksti Tekstin jälkeen Kuolinilmoitukset Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %. Tervetuloa mukaan! myytävänä TYÖSUORITUKSET myytävänä MYYTÄVÄNÄ myytävänä VUOKRATTAVANA myytävänä OSTETAAN Copyright: 2006 Michael Mepham. Pienin väri-ilmoitus 100 pmm. Työskentelet mielelläsi ihmisten parissa ja sinulla on rohkea ote asiakaspalveluun. 0400 551181 www.kotopalvelut.. P. Voit olla alan konkari, vasta valmistunut taikka jotakin siltä väliltä. Vieraana Minna Väkeväinen OP:sta kertomassa pankkiasioista. ilmoitukset@kotikarjala.. Työaika 24-37,5 tuntia viikossa. All rights reserved. www.kotikarjala.. Olet oma-aloitteinen, tunnollinen ja joustava tiimipelaaja sekä reilu työkaveri. alv. 0400 363500 Kitee, Lohela.. Kokoonnumme Kiteenhoviin, Hovintie 2, ti 28.1. Hakuohjeet löytyvät verkkosivulta , jolloin , d ^ ^ D , < d W < < < WhZ , d , dd s/E S U O M E N K U L T T U U R I R A H A S T O N Pohjois-Karjalan rahasto Kiteen nivelpiiri. -08, ajettu 160 tkm, hinta 8000 €. klo 13. Tervetuloa! sähköisessä hakujärjestelmässä. Tehtävä numero 122. alv., seuraavat rivit 2,50 €, sis. (max 5 riviä) Järjestöpalsta 1–5 riviä 5,30 €, sis. 100 euroa. tilaajapalvelu@kotikarjala.. 10 % tai 24 %) Paperi: Kesto 108,00 €/vuosi, määräaik. Lisätietoja tehtävästä antaa: Kiteen yksiköstä Sini Ikäheimonen p. Muljulan Keskustapuolueen paikallisyhdistyksen VUOSIKOKOUS 23.1.2020 klo 18.00 Toivo Musikalla. Näköislehti: Kesto 86 €/vuosi, määräaik. Perjantain lehteen keskiviikkona klo 11.00 mennessä. Vapaa 1.2. P. Kuntopyörä F20 Tunturi, hyvä, 1 kpl, 100 euroa, tennismaila Wilson, 2 kpl yht. Haemme Kiteen ja Lieksan S-parturi-kampaamoihimme K A M P A A M O LIEKSA Pielisentie 23–25 KITEE Kiteentie 1 ma ja pe 9–18, ti–to 9–21, la 9–15 #mitäsillelahjaksi | #kysysparturikampaamosta | #meijänpko Ajanvaraus: p. Koti-Karjala Perjantai 17.1.2020 15 KITEE KESKI-KARJALA PAIKKOJA AVOINNA Järjestöpalstalla, Kylätoimintapalstalla, Marttapalstalla ja Maanpuolustuspalstalla julkaisemme vain järjestön omille jäsenille suunnattuja toimintatiedotteita. 010 762 2202 Ò Ò ÒÒ Mikäli koet olevasi tuleva työkaverimme, jätä hakemuksesi ja CV:si ú kautta 26.1.2020 mennessä. alv. Maanantaisin hiustenleikkaukset Johnylle ilman ajanvarausta. Tervetuloa mukaan! Keski-Karjalan senioriopettajat ry. (max 5 riviä) Yritysrivi-ilmoitus, rivi 5,05 €, sis. P. Kahvitarjoilu. Jalkahoitaja kertomassa jalkojen hyvästä hoidosta to 23.1.2020 klo 17.00 Kiteen kaupungintalolla, Kiteentie 25. Siisti 1h+s+k Kiteen Rantatiellä, rt. alv. 040 6652485, Kesälahti. 010 762 2207 tai Ò ú ú Lieksan yksiköstä Mari Karhu p 010 762 2201 tai Ò Ò Kasvu tarvitsee tekijänsä. 0500 177485. 050 3205610. mv 1,62 € 1,58 € 1,37 € 1,37 € 1,37 € 4-väri 2,07 € 2,03 € 1,82 € 1,82 € Rivi-ilmoitus, rivi 3,45 €, sis. 040 684 8424, 040 684 8411 tai markkinointi@kotikarjala.
Tammikuun alku on ollut suuressa osassa maata 6?10 astetta pitkän ajan keskiarvoa (1981?2010) leudompi. Ota yhteyttä! 050 502 0367 • keti@keti.fi • www.keti.fi www.k-rauta.fi Puhoksentie 3, puh. Tyylikäs ja kestävä biojäteastia, joka sopii bokashi-kompostointiin. ”Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä.” (Joh. Kannen aktiivihiilisuodattimet pitävät biojätteen hajut kurissa. Ne kuuluvat Suomen ilmastoon, eikä yksittäinen leuto talvi ole merkki ilmaston lämpenemisestä. Samalla rukousviikon teemat muistuttavat meitä siitä, kuinka tänäkin päivänä noilla vesillä -ja myös lähempänä meitäon ihmisiä, jotka ovat avun ja ystävällisyyden tarpeessa. Lumiraja kulkee Pohjois-Karjalasta Meri-Lappiin. Värit: musta, punainen, valkoinen, helmenharmaa, basilika ja ruostumaton teräs. Sen sijaan Keski-Lapissa lunta on paikoin ennätyksellisen paljon, Sodankylän Vuotsossa jopa 93 senttiä. Jo yli sadan vuoden ajan järjestettyä, maailmanlaajuista rukousviikkoa vietetään vuosittain 18.25.1. Lumipeiteaika lyhenee. TÄMÄN VUODEN rukousviikon materiaalin ovat valmistaneet Maltan ja Gozon kristilliset kirkot. Raamattu myös kehottaa meitä pitämään huolta vaikeuksiin joutuneista. – Nämä ilmastotilastot kertovat meille eri mittauspaikkojen keskilämpötilan edeltävän kolmen vuosikymmenen jaksolta. – Rajan eteläpuolella lunta on vain paikoin, mikä on ajankohtaan nähden poikkeuksellista, meteorologi Pauli Jokinen sanoo. Alkutalvi on ollut hyvin leuto Vesi lorisee syöksytorvesta valtoimenaan tammikuun puolivälissä. Lauhoja talvia on ollut ennenkin. Lumipeitteen osalta Suomi on jakautunut kahtia. RUKOUSVIIKON aikana eri seurakunnat järjestävät Kiteellä yhteisiä rukoustilaisuuksia tiistaista perjantaihin: tiistaina helluntaiseurakunnassa pääsee kuuntelemaan Tuomas-kuoroa, keskiviikkona siunauskappelissa vietetään Tuomas-messua, torstaina kokoonnutaan vapaaseurakunnan tiloihin ja perjantaina olemme koolla ortodoksiseurakunnan kirkossa. – Tulevaisuudessa EteläSuomen talvet ovat yhä useammin sen kaltaisia, mitä nyt koemme, korostaa ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta. ETELÄSSÄ LUNTA on poikkeuksellisen vähän, Lapissa ennätyksellisen paljon. Tilavuus 5 litraa. Rukoillaan myös, kuinka voisimme itse olla osoittamassa ”tavatonta ystävällisyyttä” jollekin kohtaamallemme ihmiselle. ja se kokoaa kristittyjä eri puolilta maailmaa rukoilemaan yhdessä samojen aiheiden puolesta. Lämpötilat kohoavat, sateet lisääntyvät ja sateet tulevat yhä useammin vetenä. Ilmastonmuutos kuitenkin aiheuttaa ilmastollisten olosuhteiden pitkäaikaisia muutoksia, jolloin leudot talvet yleistyvät ja kylmistä talvista tulee harvinaisempia. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun alku on ollut suuressa osassa maata 6?10 astetta pitkän ajan keskiarvoa (1981?2010) leudompi. Tällä hetkellä käytössä on ilmastollinen vertailukausi 1981?2010, jonka avulla yksittäisen vuoden sääolosuhteita voidaan verrata 30 vuoden keskiarvoihin. Leveys 20 cm, syvyys 20 cm ja korkeus 29 cm. Niiden avulla näemme, että tammikuussa 2020 on ollut hyvin lauhaa keskimääräiseen verrattuna, Antti Mäkelä sanoo. – Näin lauhaa on tammikuun alussa tyypillisesti harvemmin kuin kerran 30 vuodessa, Lapissa hieman useammin, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen. Tervetuloa mukaan kokemaan yhteyttä ja rukoilemaan yhteisten asioiden puolesta. Ilmastonmuutoksen myötä Suomen ilmaston ennustetaan muuttuvan enemmän juuri talvella kuin kesällä. Ruostumatonta terästä. Köyhillä ja särkyneillä on erityinen sija Jumalan maailmassa ja näin tulisi olla myös hänen seuraajiensa elämässä. Tämän vuoden teema nousee Apostolien tekojen luvuista 27 ja 28, missä kuvataan Paavalin haaksirikkoutumista Maltan saarelle. BioProffa keruuastiat 29,95 • Päälämmönlähteeksi • Puutai öljykattilan rinnalle SOITA JA SOVI ARVIOKÄYNTI ILMA-VESILÄMPÖPUMPUT. Elämän myrskyjen keskellä meille avautuu myös mahdollisuus pyytää apua. tammikuuta ja vastuuviikolla 24. Aladár Bayer Tammikuu on ollut toistaiseksi paikoin jopa 10 astetta tavallista lämpimämpi, ja lauhan sään ennustetaan jatkuvan ensi viikolle. Yhtenäisemmän lumipeitteen raja ulottuu Pohjois-Karjalasta Meri-Lappiin. Hädän keskellä saamme luottaa Korkeimman voimaan. Siellä hän ja muut myrskyn keskeltä pelastuneet saivat kokea tavattoman ystävällistä kohtelua maltalaisten toimesta. Lisäksi talvista tulee aikaisempaa pilvisempiä ja aurinko paistaa harvemmin. Vieraanvaraisuus on kristinuskossa tärkeä aihe ja se on nostettu myös tämän vuoden Kristittyjen ykseyden ekumeenisen rukousviikon teemaksi. Suurin poikkeama keskiarvosta on Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Hän muistuttaa, kuinka rukouspäivät rukousviikolla 18. Elämän myrskyjen keskellä eläville ystävällisyys ja arkinen apu antavat toivoa ja luovat turvaa tulevaisuuteen. lokakuuta tarjoavat erityisen mahdollisuuden ystävällisyyden ja myötätunnon osoittamiseen. ILMASTO ON usean kymmenen vuoden tilasto säästä. 040 833 0661 Palvelemme: Ma–Pe 8.00–17.00 La 9.00–14.00 www.plussa.com Hurri Ky KITEE hinnat alk. Maltalla vietetään helmikuussa Paavalin haaksirikon muistopäivää kiitollisina kristinuskon saapumisesta heidän kotiseuduilleen. Maria Pesonen ”He kohtelivat meitä tavattoman ystävällisesti” MAKSUTONTA NEUVONTAA alkaville ja toimiville yrityksille Keski-Karjalassa. PYHÄN Kolminaisuuden sisäinen rakkaus on ohjaamassa kaikkia kristittyjä rakastamaan lähimmäisiään taustoista riippumatta. 4:11). LEUDOT TALVET yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä. Suurin poikkeama keskiarvosta on Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. RUKOUSVIIKKOON kuuluu tasavallan presidentin Sauli Niinistön rukouspäivien julistus