Koti-Karjala 21.07.2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

(013) 313 102 Keskiviikko 21.7.2010 Koti-Karjala N:o 58 Irtonumero 1 51. Anneli on istuttanut orkideat mehevään multaan, pannut vielä kanan kakkaa niiden juurelle ja hoitanut kastelunkin kanankakkavedellä. 2 pkt/talous KAHVI 500 g (2,98 kg) g) Voimassa 1.6.1.8. Atria -10 % Voimassa 22.-29.7. PORSAAN ULKOFILEE n. Torstaisin MIESTEN HIUSTEN LEIKKAUKSET ILMAN AJANVARAUSTA. Joustavat aukioloajat myös lauantaisin. Parturi-Kampaamo/ Tyylistudio Keisarinkuja 46, Kitee, p. heinäkuuta kalamatkalle lähtenyt joensuulainen mieshenkilö löytyi hukkuneena sinnikkäiden vapaaehtoisten etsijöiden toimesta viime perjantaina puolenpäivän jälkeen Vuoniemestä Rääkkylästä. asti, ellei toisin mainita. 5 60 pkt 2 -11 % Taval l i sta parempi R uok aka uppa KUPIAINEN Palvelemme: ark. pantit 3,60 GRILLIMAKKARA 400 g ( , kg) (2,48 g) Atria HIILLOSMAKKARA 400 g ( , kg) (3,73 kg) 1 litra MAIDOT 0 1 pkt 99 49 pk pkt Voimassa 31.8.2010 asti. 1 litra 075 77 0 tlk tlk ilman korttia 2,40 pkt (4,80 kg) LÄMMINTÄ LEIPÄ OMASTA LEIPOMOSTA JOKA PÄIVÄ. 700 g 5 Arla perinteiset 1 150 g (2,00 kg) 49 pkt Voimassa 31.8.2010 asti. -37,9 % 99 kg Kanan kakka saa orkideankin kukkimaan Se on kakkapuhetta, että orkidea pitää karikkeessa kasvattaa ja että se on hyvin niipukas kasvatettava, nauraa kesälahtelainen Anneli Suhonen. ja K-Plussa-tuotteet 1.8. vuosikerta Kesäpöytään Kupiaisesta Dansukker Atrilli TALOUSSOKERI 1 kg (0,89 kg) Voimassa 31.7.2010 asti. Karhu III-OLUT 24 tlk x 0,33 l 0 89 ps (2,56 l) sis. Ruumis oli ajautunut noin kahden kilometrin päähän paikasta, missä kalamiehen varusteita löytyi järven pohjasta. Ja mikä on ollut tulos. Toinen, nuorempi orkidea ähelsi sekin kukkavanaansa 26 kukkaa ja vaikka kukinta on ohi ja lepotauon pitäisi alkaa, niin se työntää uutta kukkavanaa sen kuin kerkiää. Ilman korttia 6,59 kpl (8,24-6,59 kg) SIIKLI PERUNA Suomi, 1 kg/ps (0,99 kg) HERKKUSIENET 0 99 2 ps kg 99 -25 % KERMA- ja VALKOSIPULIPERUNAT 700 g (4,27 kg) Ilman korttia 3,99 rs (5,70 kg) LOUNASSALAATIT 300 g (13,17 kg) 2 95 3 rs rs 99 -10 % JOGURTIT Ilman korttia ja yksittäin 0,33 prk (2,20 kg) Voimassa 25.7. info 0400 133 807 TillikkaPekkaa muisteltiin Kesälahdella, sivu 6. Joka kukolla oma tarinansa sivu 8.. 721, la 718, su 1218 petri.kupiainen@k-supermarket.fi www.kupiainen.net Kiteentie 6, Kitee, puh. Alustavien tietojen perusteella tapaukseen ei liity rikosta. Kukkien varret ja lehdet ähkyvät tummanvihreinä ja kukkavanat työntävät kukkaa hullun lailla. Hän on orkidean kasvatuksessa tehnyt päinvastoin kuin kasvatusohjeissa sanotaan. 1,5 kg 5 Saarioinen Fresh Servant 99 kg Saarioinen Maustettu PORSAANKYLJYS 4 kpl/n. LEIPÄÄ ÄÄ TA T Valio OLTERMANNI 800 g-1 kg (7,36-5,89 kg) rajoitus: 2 kpl/talous 5 Jumbo irto, Hollanti 23 89 kpl 90 ltk Costa Rica raj. Anneli laski vanhemman orkidean kukat ja nuput ja sai luvuksi 51. Poliisi jatkaa jutun tutkintaa. Lotus Emilia Design Ilman korttia 5,09 pkt (0,64 rl) Voimassa 1.8.2010 asti TALOUSPYYHE 8 rl 4 30 pkt -15 % Lotus Soft Embo WC-PAPERI 8 rl valkoinen ja design (0,35 rl) Ilman korttia 6,30 2 pkt (0,39 rl) yksittäin 3,15 kpl Voimassa 1.8.2010 asti Hinnat voimassa to-su 22.25.7. asti Oululainen laktoositon, 600 g (4,98 kg) PITKOJEN PITKO 0 99 2 prk 90 3 kpl HK Kabanossi Forssan Valiojäätelö HK ohuen ohuet Voimassa 22.-29.7. GRILLIMAKKARAT 300-400 g (5,83-4,38 kg) SALAATIT peruna, italian ja punajuuri (ei kevyet) 400 g (3,13 kg) LEIKKELEET 300 g (9,30 kg) PINGVIINI TUUTIT (ei laktoositon) 6 kpl/420 g (4,74 kg) rajoitus: 3 ltk/talous 3 (0,54 rl) 50 pkt 2 -32 % Ilman korttia ja yksittäin 2,59 pkt (8,63-6,48 kg) 2 50 2 rs -30 % Ilman korttia ja yksittäin 1,79 rs (4,48 kg) Ilman korttia 3,15 pkt (10,50 kg) 2 79 pkt -11 % Ilman korttia 2,69 ltk (6,40 kg) 1 99 ltk -26 % Hukkunut löytyi 10
Mutta Kitee tuotiin esille todella törkeällä tavalla. Samaa sopii epäillä liiketaloista otetuista kuvista. Vuokrataloalueelta otetut kuvat voisi luokitella aivan muuksi kuin todellisuus on. Olen asunut yli 50 vuotta Kiteellä ja tunnen sen paitsi kodikseni myös kodikkaaksi pikkukaupungiksi. Bensaa saa S-marketin (kirkonkylä) ja Kaupparinne Monosen (Rasivaara) automaateista ympäri vuorokauden ja Lähikauppa Kompakasta (Nieminen) kaupan aukioloaikoina. artikkeliin, jossa vertailtiin Kiteetä ja Laitilaa. On mieluisaa havaita, että vesistöjen kunnostustoimenpiteisiin on lähdetty laajalla rintamalla. Vai onko niin, että Kiteetä ja kiteeläisiä on haluttu käyttää se aika hyväksi, kun palvelut ovat olleet suotuisat. Hyvää loma-asumista toivottaen YRJÖ ERONEN kunnanjohtaja Miksikähän Hesarin kuukausiliitteen tekijät eivät ikuistaneet tätä Kiteenjärven rantaryteikköä. Kaikkien kiinteistöjen (myös lomakiinteistöjen) on tehtävä jätteen kuljetuksesta loppusijoituspaikalle sopimus kuljetusliikkeen kanssa. Tohmajärven, SuurOnkamon, Kiteenjärven ja Ätäskön suunnalla. kirkkopuistoa vertaamalla HS:n julkaisemaan kuvaan ei voida verrata lähellekään todellisuutta. Mm. Suojelutyön suunnannäyttäjäksi Keski-Karjalassa voi perustellusti nimetä Karjalan Pyhäjärvi Ry:n. Vastaavasti Kiteen katukuvasta löytyy kauniita naishahmoja. Olisikohan se ollut ristiriidassa heidän oman ideologiansa kanssa? oli, voisi koko jutusta antaa täydet nollapisteet. Kuvituksen osalta maamme arvostetuin sanomalehti haukkasi tosi suuren osan asiaa, jota ei voi muuksi kutsua kuin potaskan julkaisemiseksi. Uskon, että Laitilastakin löytyy jutun etukannessa julkaistuja "ketjulökäpöksyjä". 2 Koti-Karjala Keskiviikko 21.7.2010 Veden laadun parantaminen kaikkien yhteinen juttu Vesistöjen puhtauteen on ruvettu viime vuosina kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Autorämä ei välttämättä kuulu vuokrataloalueelle, joka Kiteellä on parhaillaan saanut uutta ilmettä uusituilla parvekkeillaan, maalipinnoillaan sekä ikkunoillaan. Oliko HS:n artikkelin tavoite mollata itäsuomalainen maaseutukaupunki. Kuinka Kiteen kummisetä Aatos Erkko lehtiyhtiön suuromistajana voi hyväksyä tällaisen asian, onhan hän tietoinen todellisesta Kiteestä. Ottamalla yhteyttä yrityksiin ei tarvitse kuljettaa jätteitä kotikulmille. Ja suotavaa olisi, että kunnostustoimenpiteissä ei vitkuteltaisi, vaan niitä pisteittäisiin pikavauhtia käyntiin. Kiveys kieltämättä on Laitilan kuvassa hienompi, mutta Kiteen kuvan kukkaistutukset voittanevat lopullisessa arvostelussa, kun kukkaset ovat täydessä loistossaan. Laitila on varmasti hieno paikka muutenkin kuin artikkelin valossa ja varsinkin kuvien osalta se tuotiin esille. Jäteastian voi hankkia myös naapurin kanssa yhteisesti. Viimeisimpinä lenkkinä ketjuun liittyi viime viikolla perustettu Pro Puruvesi -yhdistys. Kokonaisuutena Helsingin Sanomien kuukausiliitteen artikkelia tutkistelleena olen närkästynyt. Herää kysymys, ovatko laitilalaiset pihapiirit kaikki yhtä huoliteltuja. Sen perustaminen nähtiin aiheelliseksi, kun puhtaudestaan kuulun Puruveden selkävesilläkin on todettu saastumisen merkkejä, mikä näkyy mm. (Kunnan alueella toimivat jätteenkuljetusurakoitsijat Pohjois-Karjalan Loka Ky 0500 372 872, Kuljetus J Hirvonen Oy (013) 225 333 Kiteen toimisto tai 0500 671 896). Siellä on vedennoutopiste, jossa avain on paikallaan ympärivuorokauden. Ymmärtääkseni HS:n suuromistaja on jopa hakenut kesäpaikkaa Kiteeltä. Asiassa on sel-. Yhteinen nimittäjä näille kaikille on ihminen. Siksi ihmisen on myös korjattava aikaansaannoksensa. raakkyla.fi/Resource.phx/sivut/sivut-raakkyla/palvelut/ ymparisto/jatehuolto.htx Juomavettä saa Rääkkylän paloasemalta. Tämän jälkeen vapaaehtoista vesiensuojelutyötä on ruvettu tekemään lähes kaikkien seutukunnan isojen järvien hyväksi. Yrittäjä perii käsittelymaksun ja kuljetuskustannukset suoraan asiakkaalta. Ylimääräisiä ravinteita vesistöihin on tullut vuosikymmenten saatossa monelta suunnalta, pelloilta, metsistä, ilmasta, kesämökeiltä... Talojen entistä ulkoasua olisi voinut hyvin kuvata vaikkapa itsensä tupakalla saastuttavalla henkilöllä ja parilla halpatuolilla. Omakotiasumista kuvaavissa kuvissa on myös kritiikin paikka. Jos näin vä tarkoitushakuisuus, jossa erottuvat erilaiset pihapiirit. Näillekin kulmakunnille on noussut monta kansanliikettä, jotka ovat ruvenneet tekemään aktiivisesti töitä järvien veden laadun parantamiseksi ja vesistöjen palauttamiseksi alkuperäiseen luonnontilaan. Ja vettä saa myös Kaupparinne Monoselta. Onko operatiivinen johto tekemässä jotakin uutta. Luontoäidin sietokykyä on jo ihan riittävästi koeteltu. Pokentie 8, 82500 KITEE Puhelin: (013) 684 8411 toimitus@kotikarjala.fi Vielä Hesarin kuukausiliitteestä Koti-Karjalan pääkirjoitus 14.7.2010 otti kantaa Helsingin Sanomien kuukausiliitteen 2.7. Hyvästä esimerkistä käy Kesälahden puolella oleva Suokonlahti. Järvien tilan heikkeneminen on pitkäaikaisen kehityksen tulos ja hyvin monen osatekijän summa. Ovatko alamaiset muuttamassa tätä käsitystä varsin tieteellisen tuntuisella tekstillä ja ennen kaikkea jutun yhteydessä julkaistulla kuvituksella. verkkojen limottumisena. Lisätietoja kunnan kotisivuilta linkki: http://www. Kenties sieltä löytyy parempaakin. Aiemmin huolta on Puruvedellä ehditty kantaa jo ranta-alueista, missä ravinteiden lisääntyminen on paikka paikoin ollut hyvinkin runsasta. Jätehuolto kunnassa on järjestetty ei kivikautiseen malliin, vaan nykyisten määräysten mukaan. Tämänkin lehden palstoilta on voitu lukea, millaisia hankkeita on puuhattu ja puuhataan mm. Se perustettiin 1990-luvun alussa, kun sekä paikalliset että kesäasukkaat alkoivat kantaa huolta järven tilan heikkenemisestä. Pääkirjoituksen painoasu kohdistui kuukausiliitteen kuvitukseen, vaikka yhtä lailla se olisi voinut kohdistua koko artikkeliin. Kun ongelmia on porukalla aiheutettu, pitää ne porukalla myös korjata. SOTAA Palveluja Rääkkylässä! Arvoisa kesäasukas! Vastauksena kirjoitukseenne 17.7.2010 tässä lehdessä, minulla on ilo tiedottaa, että Rääkkylästä saa bensaa, vettä ja jätteet pois
Erityisen voimakasta maatalouden harjoittajien sitoutuminen omaan etujärjestöön oli sotien jälkeisenä aikana. Tulevaisuus on niiden, kaan myös naiset. Ensimmäinen naistoimikunta perustettiin Itä-Savoon 1957. Samainen tutkimus paljasti myös, että yli yhdeksän kymmenestä suomalaisesta piti tärkeänä suomalaisen ruokatuotannon turvaamista ja lähiruoan käytön lisäämistä julkisissa ruokapalveluissa. Pohjois-Karjalan Liiton toiminnanjohtaja Vilho Pasanen katselee kateellisena vieressä. joilla on kyky hallita muutosta ja ottaa se mahdollisuutena, hän kiteytti. Tohmajärven yhdistyksen puheenjohtajana toimii nykyisin Hannu Laukkanen. Hänelle ojennettiin MTK:n ansiomerkki. Naistoimikunnalla iso rooli Marttila korosti puheessaan järjestäytymisen merkitystä. Tulevassa budjettiriihessä pitää tehdä päätökset mm. Yhtenäinen jäsenkunta on myös MTK:n voimavara. EU:n metsäpolitiikan Marttila totesi menneen metsään. Nykyisellään EU:ssa tehdään metsäpolitiikkaa suojelunäkökulmasta. Kun huumorin sävyttämää esitystä höystettiin jututtamalla entisistä järjestöaktiiveista Pirkko Makkosta, Pentti Pirhosta ja Merja Jääskeläistä, saatiin historiikista nautinnollinen ohjelmanumero. Ansiomerkkejä ja kunniakirjoja Juhlan yhteydessä jaettiin ansiomerkkejä ja kunniakirjoja. Samalla naiset nostivat esille tärkeitä sosiaalipoliittisia asioita kuten lomitusjärjestelmän kehittämisen. Naisten mukaantulo laukaisi ratkaisevalla tavalla näitä jännitteitä. Edelleen kansalaisten maaseutumyönteisyydestä kielii tutkimuksesta saatu tieto, jonka mukaan 95 prosenttia suomalaisista piti tärkeänä maanlaajuisten liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien turvaamista, Marttila luetteli. MTK:n tavoite on, että kestävän metsätalouden malli viedään koko EU:n alueelle ja että puuraaka-aineen käyttöä ja puurakentamista lisätään. Verouudistukset tehtävä budjettiriihessä MTK:n kultaisella ansiomerkillä ja Liiton kunniakirjalla palkittu Pentti Pirhonen sai sylintäyteiset onnittelut Katri Könöseltä. Kun tähän lisätään myös metsäsektori, puhutaan jo puolen miljoonan ihmisen työllistämisestä. Pian tämän jälkeen edunvalvontatyöhön tulivat mu- Marttilan mukaan suomalaiset ymmärtävät hyvin maa- ja metsätalouden merkityksen. Komissaarin mukana Brysseliin lähti tuottajien etujärjestöltä selkeitä tavoitteita ja vaatimuksia. Marttilan mielestä naistoimikunnilla oli heti toiminnan alkuvaiheessa tärkeä rooli. Nämä ovat selviä todisteita siitä, että suomalaiset haluavat maaseudun säilyvän elävänä tulevaisuudessakin. Outi Sirola ja Otto Saikkonen poimivat Lea Tikan laatimasta 40-sivuisesta historiikista katkelmia juhlakansaa miellyttävällä tavalla. MTK:n kultainen ansiomerkki ojennettiin Pentti Pirhoselle ja MTK:n ansiomerkki Hannu Laukkaselle. Tohmajärvelläkin kuljettiin kehityksen kärjessä, kun naistoiminta pyöräytettiin käyntiin kolme vuotta myöhemmin. Tätä taustaa vasten on perusteltua sanoa, että työ, jota teemme, on äärimmäisen tärkeää koko Suomelle, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi ensisanoinaan MTK Tohmajärven 85ja Naistoimikunnan 50vuotisjuhlassa lauantaina Huviniemessä. Kiteen, Tohmajärven, Rääkkylän ja Kesälahden puolueeton paikallislehti. Marttilan mielestä Suomi on onnistunut maatalouspolitiikassaan monia muita EUmaita paremmin, minkä hän sanoi selittyvän hyvällä yh- teistyöllä, jota tehdään tuottajajärjestön, valtioneuvoston ja EU:n parlamentin kesken. MTK Pohjois-Karjalan kunniakirjan saivat Raili Ahlqvist, Aila Eronen, Merja Jääskeläinen, Sirpa Kuronen, Marketta Laukkanen, Risto Löppönen, Eila Majoinen, Pirkko Makkonen, Pentti Pirhonen, Anja Tikka ja Lea Tikka. MTK:n Pohjois-Karjalan Liiton kunniakirjan Pentti Pirhosen ohella juhlassa saivat Raili Ahlqvist, vasemmalla, Aila Eronen, Merja Jääskeläinen, Marketta Laukkanen, Risto Löppönen, Eila Majoinen, Pirkko Makkonen ja Anja Tikka. Viestimme komissaarille oli, että unionin yhteisen maatalouspolitiikan tulee vuoden 2013 uudistuksen jälkeenkin turvata maataloustuotannon jatkuvuus myös näillä leveysasteilla ja epäsuotuisten aluei- Myös Kiviniemen hallitukselle Marttila lähetti terveisiä. Etuja on kuitenkin valvottava kaiken aikaa. Tohmajärven MTK:n ja Naistoimikunnan juhlassa kuivuudesta ei ollut tietoakaan. Samalla ne asettavat oman haasteensa myös edunvalvontatyölle sekä alan yritystoiminnalle. Paikalla olleiden lisäksi huomionosoituksen saajiin kuuluvat myös Sirpa Kuronen ja Lea Tikka.. Tuolloin järjestäytymisaste nousi 1920-luvun kymmenestä prosentista lähelle sataa. MTK:ssa kansainvälistyminen otettiin alusta pitäen vakavasti ja isoon muutokseen sopeuduttiin hyvin. tasausvarauksen päivittämisestä sekä nettovarallisuuden määrittelystä maatalouden verotuksessa, Marttila vaati. Mo- nissa yhteyksissä kävi selväksi, että isännille oli annettu kotona evästystä lomaoikeuden luomiseksi, hän paljasti. Tuotanto turvattava jatkossakin Maatalouspolitiikan suuret linjat on viimeisen 15 vuoden ajan vedetty Brysselissä. Maatalouspolitiikka oli 1960-luvulla kovaa, ristiriitaista ja äärimmäisen politisoitunutta. Juhlissa esitetyt historiikit ovat monesti kuivaa kuultavaa. Koti-Karjala Koti-Karjala Kotimainen ruokaketju työllistää lähes 300 000 suomalaista. Tämä käy hyvin ilmi MTK:n kesäkuussa teettämästä kyselystä, jonka mukaan peräti 93 suomalaisista pitää erittäin tai melko tärkeänä, että poliittisilla päätöksillä edistetään maaseudun elinkeinojen kilpailukykyä ja kannattavuutta. Edelleen pidämme tärkeänä, että jatkossakin tulee olla mahdollista maksaa tuotantoon sidottuja tukia ja että tuotantoa EU-tasolla koordinoidaan niin, että maataloustuotteiden hintojen jatkuva sahausliike saadaan estettyä, hän sanoi. Tämä tuli selväksi myös viime viikolla, kun EU:n maatalouskomissaari Dacian Ciolos vieraili Pohjois-Karjalassa. Hallituksella on nyt puolisen vuotta aikaa tehdä maa- ja metsätalouden kannattavuutta parantavia verouudistuksia, jotka Vanhasen hallitukselta jäivät tekemättä. Päätoimittaja Jouko Väistö. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila Tohmajärvellä: Tekemämme työ on tärkeää koko Suomelle MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toi keskusjärjestön tervehdyksen Tohmajärven tuottajien juhlaan. den tukea tulee jatkaa
Kiteen Juhlat Ev. Ti 27.7. Ulkomaankaupan ammattitutkinto: Satu Karvinen Tohmajärvi. Kirkko auki 8.6.15.8. Rääkkylän seurakunnan nimikkolähetteinä he ovat olleet marraskuusta 2006 lähtien. Tervetuloa! Telttakirkossa tapahtuu Jo vuosikymmeniä Suomen kesään liittynyt ilmiö, valkea telttakirkko, on bongattavissa tällä viikolla Tohmajärvellä Liikuntahallin vieressä. Su 25.7. Tarjoiluvastuussa Muljula-Hammaskallio-Piimäjärven srk. Myynnin ammattitutkinto: Päivi Hyvärinen Tohmajärvi ja Mika Rahunen Kesälahti. klo 13 Mökkiseurat Matti Kostamolla Kajoontie 59. klo 15.00. Summa koostuu talousarviomäärärahasta, kirpputorin tuotosta sekä muista lähetystilaisuuksissa kerätyistä rahoista, kuten kihaussunnuntain lähetyslou- naasta. To 22.7. klo 19 Rukousilta. Lisäksi pääkaupungissa yhteistyö ortodoksisen kirkon kanssa sujuu huomattavasti paremmin kuin maaseudulla, Aija Katriina kuvaili. piiri. Ti 27.7. PÄIVÄKERHOTYÖ: Ke 11.8. klo 8 aamurukouspiiri srk. klo 18 "Barokkimusiikin helmiä" -konsertti kirkossa; Joki Ensemble. Ilmoittautuminen 5.8. Addis Abebassa emme kuitenkaan koe olevamme pienen vähemmistön edustajia. Tervetuloa! Kiteen seurakunnan kotisivu www.evl.fi/srk/kitee, puh. Seurakunnan kotisivut ks. Virasto auki ma-pe klo 912 p. Kotityöpalvelujen ammattitutkinto: Mari Toropainen Kitee. Voitettavina ovat äärimmäinen köyhyys, sairaudet, joista pahin on AIDS ja malaria, ja alhainen koulutustaso. He ovat työskennelleet Etiopiassa Suomen Lähetysseuran lähetteinä elokuusta 2004 lähtien. 013 684 8511. Jumalanpalvelus kir- Tohmajärvi kossa klo 10, Lappalainen, Eronen. ma-pe klo 1016, la klo 10 14, su klo 1116. Värtsilän kirkko avoinna klo 1218. Addis Abebassa asuu viisi miljoonaa ihmistä, joten muutama prosentti on jo iso määrä. Paljon Onnea! Sadekaudella meillä on kylmää ja koleaa, noin 23 astetta, Aija Katriina kertoi säätilasta, joka jäi Addis Abebaan Etiopiaan. Diakoniatyö: Diakoniatoimisto kiinni 23.6.27.8.2010. kirkkoherra, emerituspiispa Leino Hassinen, Kelton kirkon kuoro, johtaa Marina Väisä. Etiopian väestöstä 60 prosenttia on kristittyjä. klo 9 Aamurukous. Lauantaina: Kristiina, Tiina, Kirsti, Kirsi, Krista, Kiia, Tinja, ort. Telttakirkko on oiva tapa pitää huolta hengellisestä ravinnonsaannista, ihminen kun ei elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee. Tutkintoja Pohjois-Karjalan Aikuisopistossa on 1.4.-30.6.2010 suoritettu seuraavat tutkinnot: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: Sari Harinen Rääkkylä, Tuula Hassinen Kitee, Jaana Holopainen Kitee, Kirsi Malinen Rääkkylä ja Timo Möntti Kitee. ja saarna Ville Hiltunen, lit. Messu Värtsilän kirkossa klo 10, Happonen, Lappalainen, Eronen. Mirva Lehtinen, kantt. Riitta Makkonen. Kastettu: Valtteri Ville Aleksanteri Kuusela, Tarmo Lauri Severi Saukkonen. PÄIVÄN SANA Te, jotka rakastatte Herraa, vihatkaa pahaa! Ps. Pe 30.7. www.tohmajarvenseurakunta.fi Vihitty: Sari Anneli Eerikäinen ja Janne Kalevi Heinonen. Palomäentie 9, Kitee www.kiteenvapaasrk.net Sateisesta Afrikasta helteiseen Rääkkylään Suomessa on tällä hetkellä lämpimämpää kuin Timo ja Aija Katriina Ahlbergin työkentällä Etiopiassa. Lasten rantapäivä Papinniemen leirikeskuksessa. Lapset perheineen To 22.7. klo 13 tiekirkkohartaus kirkossa, Mirva Lehtinen. Marina Väisän urkukonsertti Tohmajärven kirkossa klo 19, J.S. Ke 28.7. Tulossa: La 7.8. 18 Telttakokoukset Pesosten pihassa, Maljakiventie 8. Kehityshankkeet ovat edenneet ja esimerkiksi yli 15-vuotiaiden lukutaitoisten määrä on kasvanut viime vuosina, koska valtio on panostanut erityisesti kouluihin. Kuivan kauden lämpötilat ovat samoja kuin Rääkkylässä tällä viikolla. Ke 28.30.7. 85) klo 18. Hyvää kesäpäivän jatkoa! nen 81 v. Maria, Johannes, Juhani, Juha, Simeoni, Simana. Linja-autokuljetus seurakuntakeskuksen pihasta klo 9.00. Levytekniikan ammattitutkinto: Jari Turunen Kitee. Orpokotiseurat Saariossa Sirpa ja Niilo Pitkäsellä klo 19, Markku Liukkonen, Matti Kostamo. "Ehtookellojen aikaan", virsilauluilta Värtsilän kirkossa klo 18, Lappalainen, Kivivuori. Sini Hurskainen. Kitee La 24.7. 97:10. NIMIPÄIVÄT Keskiviikkona: Johanna, Hanna, Jenni, Jenna, Jonna, Hannele, Hanne, Joanna, ort. Värtsilän kirkko avoinna klo 1218. LaSu 31.7.1.8. Pe 30.7. 18.30 Rukousilta. Pyhäkoulu: su 25.7. 11 puhuu pastori Pentti Rantanen. Alhbergit kertoivat Rääkkylässä sunnuntaina lähetystyöstään Afrikassa. Kutsu tai kiitä Koti-Karjalassa! To 22.7. Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto: Erkki Kontkanen Tohmajärvi ja Eeva Tynkkynen Kesälahti. Timo ja Aija Katriina Ahlberg ovat sekä Rääkkylän että Kiteen seurakuntien nimikkolähettejä. klo-aika!), Happonen, Lappalainen, Eronen. Su 1.8. heinäkuuta 2010 Aurinko nousi tänään klo 3.55 ja laskee klo 22.15. ma-pe klo 1016 ja su klo 1116, käynti pääovesta. klo 18.30 Suvi-illan musiikki Valkeavaaran rukoushuoneessa, laulattajana Sini Hurskainen. Aija Katriina toimii lukutaitotyön koordinaattorina ja Timo Mekane Jesus -kirkon Hosainan Synodin kehityshanketyön neuvonantajana. Runo, Tuure, Viljo, Tuukka. Päivystävän papin numero on 0400-967602. To 29.7. Odotettu elinaika etiopialaisella on 51,8 vuotta, joten terveysasioissa on paljon tehtävää. Rahaa ja esirukouksia Rääkkylän seurakunta on tukenut heidän työtään 6 000 eurolla vuodessa. Iltakirkko Tohmajärven kirkossa klo 19. Bachia ja suomalaisia säveltäjiä mm:ssa Kuulaa, Melartinia, Merikantoa, ohjelma Kelton kuoron hyväksi. 3-vuotiaat ja nuoremmat tarvitsevat mukaan oman huoltajan. 0400-967601. Kokoontuminen srk-talolle klo 17.30, kimppakyydit Markun opastamana. Maria, Magdaleena. keskuksessa. Tänä kesänä he ovat lähdössä kolmannelle työkaudelleen. kesäpyhäkoulu pitäjäntuvalla klo 13. klo 13 rukouspiiri Tyyne Savolaisella Harjuntie 7 F 40. Klo 18 lentopalloilta Suvirannassa, Sanna Rouvinen. Lähetyskentille ovat seuranneet perheen lapset, 15vuotias Lauri ja 12-vuotias Suvi, jotka käyvät kansainvälistä kristillistä koulua Addis Abebassa. Timo ja Aija Katriina Ahlberg kertoivat lähetysjuhlassa Rääkkylässä arjestaan Etiopian lähetyskentällä Addis Abebassa. Työniloa lähetyskentällä Timo ja Aija Katriina Ahlberg kertoivat tuntevansa suurta työniloa lähetyskentällä. Rääkkylän lisäksi Ahlbergien työtä tukee useampi seurakunta Suomessa. Lähetystyöntekijän keskimääräinen kulu Lähetysseurassa on 58 000 euroa, johon sisältyvät palkkakustannusten lisäksi muiden muassa lasten koulutus, terveydenhuolto, työalueen ja kotimaan väliset matkat sekä kohdemaan tasoon nähden kohtuullinen asuminen. Messu Tohmajärven kirkossa klo 13 (huom. Perjantaina: Olga, Oili, ort. klo 10 Viidennen rippikouluryhmän konfirmaatiomessu kirkossa, konf. Talonrakennusalan erikoisammattitutkinto: Kari Turunen Kitee. Tapahtuman kaukaisin puhujavieras on Japanin lähetyssaarnaaja Markku Ollikainen. Luterilaiset ovat kuitenkin vähemmistönä, heitä on vain kuusi prosenttia kristityistä. Paluu n. Siellä järjestettävät tilaisuudet ovat koettavissa kolmen illan ajan ensi perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina. Yhteislähtö seurakuntakeskukselta klo 12.15. mennessä kirkkoherranvirastoon puh. 9. Meille tärkeitä ovat erityisesti ne esirukoukset, joilla työtämme lähetyskentillä siunataan, Ahlbergit kiittivät. Kansanopistolla. Haasteita Etiopian lähetyskentällä silti riittää. su helluntaista 25.7. Kristiina, Kirsti, Kirsi, Tiina, Boris. Lämmin kiitos kaikille teille, jotka kunnioititte rakkaamme Tauno Immosen muistoa ja otitte osaa suruumme. Elintarvikealan perustutkinto: Teija Pirinen Kesälahti. Vaikka ihmiset Etiopiassa elävät äärimmäisessä köyhyydessä, ihmisistä henkii paljon toivoa, iloa ja optimismia, Aija Katriina kertoi. Kone- ja metallialan perustutkinto: Jarkko Laasonen Kitee ja Arto Taskinen Kesälahti. 4 Koti-Karjala Ma 26.7. Tiedoksi: Kesäkahvila pitäjäntuvalla auki kesällä ma 31.5. 15.8. Su 8.8. Mukana Markku Liukkonen, Mirva Lehtinen ym. Johtamisen erikoisammattitutkinto: Jouni Hyttinen Kitee. Su 25.7. Ohjelmassa aamupala, pelejä, leikkejä, askartelua, lounas, uintia, tikkupullanpaistoa jne. Filia-ilta Maijan kesämökillä Tikkalassa (Saunaniement. Klo 12 14 mummonkammari Romolan aitalla. Su 25.7. (013)684 8511. Torstaina: Leena, Matleena, Leeni, Lenita, ort. Maksu aikuisilta 5 ja lapsilta 4 . Kiikkutuolivieraina klo 13 Sanna Rouvinen ja Sini Hurskainen. Valtaosa kristityistä on ortodokseja. Kuollut: Terttu Mirjam Pelko- Keskiviikko 21.7.2010 21. Tuokiokuvia Tohmajärveltä (Blue Lake Jewels) - Kari Luukkosen sävellyskonsertti Tohmajärven vanhassa pappilassa klo 18. klo 11 Jumalanpalvelus, Tero Ojasalo ja nuoret. Värtsilän kirkon 60 v.-juhlamessu Värtsilän kirkossa klo 10, Lintunen, Mattila, saarnaa Värtsilän srk:n ent. Lähin näistä on Kiteen seurakunta. Paikalla on myös monille tohmajärveläisille tutuksi tullut evankelista Leena Kataja Vimpelistä sekä Helluntaiseurakunnan pastori HM Ojala ja seurakunnassa kesäharjoittelijana toimiva teologianopiskelija Markus Pölönen, jotka palvelevat niin musiikissa kuin Sanassakin
Jakeluongelman taustalla on Pieksämäeltä Joensuuhun tuleva, yksityisen yrityksen hoitama lehtikuljetus. Hän pyöräilee vieläkin sekä hiihtää, ui ja käy vesijumpassa. Musiikkia opetin myös vanhemmille oppilaille. Opetin siellä 18 vuotta. Reuman kolotuksetkin ovat lämmön myötä vähentyneet. Merkkipäivää juhlitaan perhepiirissä. Salme Pirisen yksi rakkaimmista harrastuksista on ollut puutarhanhoito. Jos äänestäjät ottaisivat asioista selvää ja tenttaisivat lainlaatijoita, olisivat nämä monesti "äimän käkenä" siitä, mitä ovat saaneet aikaan. Kun kymmenisen vuotta sitten otin usein yhteyttä ministeriöihin ja jututin myös presidentiksi ja pääministeriksi tulleita, näitä joskus ihan huvitti, että hyvin harva on huomannut asiaa tuolta kantilta katsoa. Kansakoulupohjalta hän lähti opiskelemaan opettajaseminaariin Savonlinnaan ja valmistui kuuden vuoden jälkeen kansakoulunopettajaksi 1964. Tekstien takana on kiteeläislähtöinen Mauno Stranden. Mauno Stranden on ahkera kirjoittaja. Mutta on muistettava, että elämän rikkauteen kuuluvat myös surut. Taipaleella tehtiin talkootyötä ympäristön hyväksi, vanhemmat olivat innokkaasti mukana. Salme on aina harrastanut aktiivisesti liikuntaa. Peruskoulu-uudistuksen jälkeen saimme toivoa opetuspaikkaa. Vanhempien ja koulun välinen yhteistyö lisääntyi vuosien myötä. Monesti nimillä varustetut päättäjien jutut on puisevia...tuntuu kuin yrittäisi niellä kuivia sahajauhoja. Yrittäjänä tuli oltua noin 16 vuotta, ja sen jälkeen olinkin yllätyksekseni hyvin haluttu työtekijä! Työnantaja tiesi, että osaan laskea. Matkat Loukunvaaraan hän pyöräili sulan maan aikana ja Taipa- leelle ympärivuotisesti. Pyhäkoulua on varmaan tullut pidettyä 50 vuotta. "Pane päivät päälletysten..." Hän lainaa Kantelettaren runon elämänviisautta, jossa sanotaan, että "pane päivät päälletysten, niin paremmat kuin pahemmat, päällimmäisiksi paremmat". Uudella paikkakunnalla tuttavuuksien luomisessa tuntee itsensä vierasmaalaiseksi. Nyt "poika" on avannut nimimerkin verhoa ja päätti tulla reilusti julkisuuteen täyttäessään 70 vuotta. Salme opetti Kiteellä keskikoulussa yhdeksän vuotta ja siirtyi peruskoulun opettajaksi 1973. Olin siis jotenkin jollain alalla kilpailukykyinen työntekijä. Noin 20 vuotta vartuin Kiteellä, minkä jälkeen työvoimaviranomaiset antoi- vat minulle vain menolitteran Obbnäsiin. Sen minuuttiaikataulu ei ole syystä tai toisesta pitänyt kutiaan ja lehdet eivät ole ehtineet Joensuusta lähtevään jatkokuljetukseen. Moni sanoo nykyään, että ei ole reilua kirjoittaa nimimerkillä. Sieltä alkoi omatoiminen "oksien" etsiminen. Periaatteisiini kuului, tuotan ainakin palkkani ja hänellekin jotain. Viimeiset kymmenen vuotta toimin Taipaleen koululla. Keskiviikko 21.7.2010 Koti-Karjala 5 Salme Pirinen 70 vuotta Elämä suunnaton lahja Opettajana elämäntyönsä tehnyt kiteeläinen Salme Pirinen painottaa, että elämä on kaunis. Muutamia kertoja olisivat tuplanneet palkan, jos olisin jäänyt, mutta tarjous tuli liian myöhään. Salme Pirinen täyttää ensi perjantaina 70 vuotta. Tietenkään ei ole varmaa, että ne ovat muuttuneet juuri minun ansiosta, mutta muuttuneet ne ovat kumminkin. Työpaikkoja sai silloin, jos oli työhaluja ja niistä oli myös helppo lähteä, kun kuppi tuli täyteen. Minun toiveeni oli Loukunvaara ja pääsin myös sinne. Loukunvaarassa vedin seurakuntapiiriä. Ennätyshelteetkään eivät ole häntä vaivanneet. KotiKarjalan kuljetusketju ei toiminut sovitulla tavalla Koti-Karjalan jakelussa on ollut viime viikkoina ongelmia. Olen kuitenkin huomannut, että Helsingin Sanomienkin pääkirjoitukset ovat nimettömiä ja niillähän on vaikutusta jopa valtakunnallisesti! Samoin presidentit ovat kirjoittaneet nimimerkeillä ja moni muukin vaikutusvaltainen on veistellyt syvimpiä tuntojaan samalla tavalla. Viime viikonlopun myöhästymisen jälkeen kuljetusyrityksen omistaja on ilmoittanut lähtevänsä tulevana perjantaina itse kuljetukseen mukaan ja haluaa tällä tavalla varmistaa lehden perillemenon luvatun aikataulun mukaan. Nykäise hihasta, kun Hakaniemessä tavataan! Ja niin kahden vuoden jälkeen "typerä laki" muuttui! Olen kirjoitellut lähinnä päättäjien tekemisistä, kun vaikuttaa siltä, että mitä hiljempaa ollaan, sitä enemmän päättäjämme hoitavat muita kuin äänestäjien asioita. Nyt onkin sitten harrastusten aika ja viimeisin on tämä tietsikka, jonka ääressä voi lipsahtaa liki koko päivän...facebookissa, blogin päivityksessä ja kotisivujen ajan tasalla pitämisessä. Joskus runoilinkin, että "kivi kenkään päättäjille täytyy asettaa, ettei ne yhä lisää ala meitä kusettaa"... Opettaminen antoisaa Pienten opettaminen oli antoisaa, järjestyshäiriöitä ei ollut. Takavuosina tein villapaitoja, nyt enemmänkin sukkia. Jumalan huolenpito on ollut ihmeellistä elämän rikkauksineen. Välillä on hyvä hakea ruumiinkuntoa metsästä ja sen jälkeen voikin turista jo kaiken maailman kavereiden kanssa, kun oikeat kaverit on jääneet monien muuttojen takia aina jonnekin matkan varrella. Salme on vetänyt sauvakävelyryhmää talviaikana. Nyt saa tehdä mitä haluttaa Salme lukee romaaneja, runoja, elämäkertoja ja joskus Ruppovaaran poika ja Etelän poika ovat tuttuja nimimerkkejä KotiKarjalan Lukijat porinat -palstalla. Tähän sisältyy pitkä, 47 vuoden yhteiselo Heikin kanssa, suurenmoiset lapset ja ihastuttavat lastenlapset. Vaimoni leikkasi alussa kirjoituksia talteen ilman sen suurempaa tarkoitusta ja sitten rupesin leikkaamaan niitä itsekin. Ykkösharrastuksena ovat käsityöt. Näillä alueilla lauantain lehti on ilmestynyt postiluukkuun vasta sunnuntaina. Sivut ovat valmistuneet joka perjantai ajallaan ja ne on toimitettu painotaloon Pieksämäelle sovitun aikataulun mukaan. Joskus tuntuu, että äänestäjänä voi vaikuttaa enemmän kuin kansanedustajana. Moni laki on muuttunut, tietenkin vuosien viiveellä, kun olen kertonut, millaisia lakeja siellä Arkadianmäellä on hyväksytty. Ongelmasta on informoitu kuljetusyritystä joka kerta sen ilmettyä, mutta viikko toisensa jälkeen se on toistunut. Lehden toimituksesta jakeluongelmat eivät ole olleet kiinni. Olen nauttinut kesän lämmöstä, näistä helteistäkin. Jäin eläkkeelle vuonna 2 000, näin palvelusvuosia kertyi 37. jännäreitäkin. Tähän sisältyvät myös elämän juhlahetket läheisten kanssa. Hän ottaa mielellään kantaa havaitsemiinsa epäkohtiin ja tuo ne räväkkään tyyliin julkiseen keskusteluun. Valitettavasti osa leikkeistä oli niin hyvässä jemmassa, etteivät suvainneet löytyä? Mauno Stranden on innokas kirjoittaja. 70-vuotispäivänsä kynnyksellä hän sai valmiiksi leikekirjan, johon on koottu noin 800 lehtileikettä. Päätöksiin voi vaikuttaa Stranden kokee pystyneensä vaikuttamaan asioihin terävillä kannanotoilla. Presidenttikin joutui kerran tohkeissaan toteamaan: Otan selvää, eihän me nyt Tietsikkaa ja kuntoilua Strandenin juuret ovat Kiteellä, mutta elämäntyönsä hän on tehnyt Etelä-Suomessa. Elämä on ollut rikas ja suunnaton Jumalan lahja. noin typeriä lakeja tehdä. Ne ovat sijoittuneet lähinnä Kiteen eteläosien ja Kesälahden alueelle. Takavuosina kuorolaulu kuului hänen harrastuksiinsa. Kyllä se kummastuttaa uusmaalaista, kun menen juttelemaan tuntemattomien kanssa niin kuin Kiteellä oli aikoinaan tapana.. Olen saanut eläkkeelle jäämiseni jälkeen sydämeni kyllyydestä tehdä mitä haluttaa. Toivottavasti tämä konsti auttaa, ettei kuljetussopimusta tarvitse sanoa irti. Noin 800 leikettä löytyi ja varmaan yli tuhat olisi ollut, jos muistaisi ne kaikki hyvät jemmat, joihin leikkeitä on tullut laitettua. Aikoinaan ompelin vaatteita. Koti-Karjala pahoittelee lehden tulon viivästymistä ja tekee parhaansa jokaisen jakeluhäiriön poistamiseksi. Salme syntyi Kiteellä Hyypiän rannalla 8-lapsisen perheen toiseksi vanhimmaksi lapseksi. Salme vieraili myös oppilaiden ko- tona. Siitä suurin kiitos. Kuivuudella varmaan hämätään, ettei kukaan huomaa siellä rivien välissä olevaa viestiä, joka tällä tavalla jää useimmilta lukematta, hän perustelee nimimerkkitekstejään. Mauno täytti vuosia Kannanotoista leikekirja Nyt 70 vuotta täyttäessään Stranden sai valmiiksi leikekirjan, johon on koottu hänen eri lehdissä julkaistuja kannanottojaan. Silloin ei ole sidoksissa puolueisiin ja niiden ohjelmiin, vaan asiaan. Kudon mattokankaita, shaaleja, ompelen, neulon
Asialla olivat laulun ja soitannan merkeissä Puruveden Pelimannit ja Jere Kärkkäinen kitaroineen. Jo Kihauksen aikaan Rääkkylän Perinnetuvassa katsojia sykähdytti mystinen Aleksandra Collianderin Metsän Unia -näyttely. Rakastavia naisia -niminen kirjasarja. toukokuuta kolmen sukulaisen ja pienen ystäväjoukon läsnä ollessa. Esko Timonen kertoili hauskasti omia ja muiden muisteluja Kesälahdella vaikuttaneesta oman tiensä kulkijasta, Tillikka-Pekasta eli Verkko-Pekasta. Näyte "seksivalistuskirjallisuudesta" Kesäjuhlan yksi ohjelmanumeroista oli Arkistojen aarteet, jossa seuran puheenjohtaja Leila Luukkainen ja kotiseutuneuvos Kyllikki Paajasen kirjaston inventoinut Hissu Teppana antoivat pienen näytteen Kyllikin "seksivalistuskirjallisuudesta". 6 Koti-Karjala Keskiviikko 21.7.2010 Tillikka-Pekka Kesälahti-juhlan kunniavieraana Kesälahti-Seuran tämänvuotisessa kesäjuhlassa muisteltiin TillikkaPekkaa, Verkko-Pekkanakin tunnettua Pekka Albin Pöllästä, joka syntyi 1898 ja kuoli 1994. Ne kertovat tarinoita niil- Aleksandra Collianderin Metsän Unia Kesälahden museolla Turussa. Päällystakkina oli sar- kapomppa, jossa oli tamppi selkäpuolella. Hänellä on ollut Kesälahdella pari kertaa aiemminkin näyttelyjä kuvataiteen alalta. Se on aivan asiallinen opaskirja, mutta sekään ei olisi ollut soveliasta luettavaa vielä senikäiselle, Hissu kertoi. Jalassa olivat nahkasaappaat, käsineinä pitkävartiset rukkaset ja päässä koivistolaismallinen karvahattu. Hän kääri paidan hihat ja veti vyön tiukalle. Kyllikin kirjoitusten mukaan hän luki alle 10-vuotiaana Mitä nuoren tytön tulee tietää -nimisen kirjasen. Kirjasarja kuitenkin kiellettiin pieneltä Kyllikiltä, joka salaa ahmi niitä löydettyään ne vuokralaisen jäljiltä kotitalonsa vintiltä. Leila luki Kyllikin vastauskirjoitelman Suomen Kirjallisuuden seuran Perinne elä- Ahkera kirkossakävijä Timonen loihti kuulijoiden silmien eteen kuvan myös Pekan ulkoisesta olemuksesta, joka oli jäntevä ja nopealiikkeinen. Kesällä Pekka piti matalia nauhakenkiä ja lippalakkia. Hän kuoli vuodeosastolla 16. Monia ideoita ja ajatuksia jäi kiireeltä kokeilematta, mutta ehtiihän niihin palata, hän hymyilee. Verkkohommissa Pekka oli ohittamaton mestari. Aleksandra on onnellinen siitä, että hänelle tuli sattumalta mahdollisuus Rääkkylän Verso-taideryhmän kautta saada töitään esille tämän vuoden Kihaus-Folkiin. Monilahjakkaan nuoren elämään kuuluvat vahvasti myös kuvataide ja käsityöt. Pekka muistetaan oman tiensä kulkijana, Timonen muisteli. Puruveden Pelimannit loivat letkeää kesäjuhlatunnelmaa. ja koki ihmisten arkea enemmän kuin moni muu, ei hän koskaan sortunut juoruiluun. Hän valmistui ylioppilaaksi Tampereen Rudolf Steiner -koulusta, ja tällä hetkellä hän suorittaa musiikkialan opintoja. Aiheeseen liittyviä kirjoja oli jonkinmoinen pino, johon sisältyi mm. Luonnon lisäksi haen ideoita kansanperinteestä, saduista ja vanhoista satukuvista, hän sanoo. Kuvia voi tarkastella myös kannanottoina Aleksandran mielestä kuvia voi katsoa myös kannanottoi- na. Hän haluaa näyttää ihmisille, mitä he omassa vihassaan ja pelossaan voivat tuhota Suomen suurpetokannan, myydä vanhat metsät paperiksi ja istuttaa vanhat, käsin rai- vatut pellot taimikoiksi. Hän paikkasi, kutoi ja pauloi verkkoja ja nuottia monissa taloissa Kesälahdella ja Uukuniemellä. Kun Sarvisalon Nousialassa kuunneltiin vuonna 1956 presidentin vaalin tuloslaskentaa - Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen - totesi Pekka: "Ei oo tarpeellista kuunneltavvoo". Sain tiedon Kihaukseen osallistumisesta vasta toukokuussa ja pääsin muilta kiireiltäni tekemään kankaita vasta kesäkuun ja heinäkuun vaihteessa. Pekka oli ahkera kirkossakävijä. Kesäjuhlaan loivat letkeän tunnelman myös oivat musiikkiesitykset. Niistä Hissu oli lukenut Kaarina Maununtyttärestä kertovan osan, ja kertoi omana kommenttinaan, että hänestä se oli lähinnä romanttinen kertomus suuresta uskollisuudesta. Kaikki työt ovat siis valmistuneet intensiivisen ja lyhyen työjakson aikana. Kuvani sijoittuvat siihen maailmaan, jonka luonto sisälläni ottaa. Tillikka-Pekan nimen Pekka sai siitä, että laskeutuneiden luomien vuoksi hän piti päätään takakenossa varsinkin pyörällä ajaessaan ja ylöspäin katsoessaan hän joutui tillistelemään. Jos häneltä kyseli edellisen käyntitalon kuulumisia, hän vastasi ykskantaan:" Kyllähän ne siinä". Perinteisten työvälineiden lisäksi Pekka oli kehitellyt sormeen kiinnitettävän leikkurin, jolla voi katkaista verkkolangan. Hänen erikoista elämäntapaansa ja persoonaa muisteli Esko Timonen, jonka lapsuudenkoti oli Pekan yksi käyntipaikka. Timosen mukaan Pekka kulki talosta taloon auttelemassa talojen töissä, heinänteossa, lannanluonnissa, riihenpuinnissa ja halonhakkuussa. Kymmenen vuotta sitten perheensä kanssa Kesälahdelle muuttanut Aleksandra on iältään 22-vuotias. Hän sanoo eläinten ja ihmiseläinten kuvissa kuvaavansa sitä hämärää rajaa, jonka hän kokee olevan ihmisen ja eläimen välillä. Metsän Unia -näyttely on Kesälahden museon riihiladossa avoinna heinäkuun loppuun asti. Näyttelyssä on myös lintuaiheisia teoksia. Aleksandra Colliander ja Metsän Unia -näyttelyn nimiteokset. le, jotka kykenevät katsomaan luontoa ilman vaatimuksia, vaieten. Hänet siunattiin haudan lepoon 26. Haluan näyttää, että luonnon voi kokea muutenkin kuin tappamalla ja tuhoamalla...että tuhoamalla luonnon tuhoamme lopulta itsemme, Aleksandra julistaa. Ajan tavan mukaan Pekka piti talvella pussihousuja ja korkeakauluksista harmaata villapaitaa. Olen tehnyt samantapaisia seinäkankaita ennenkin, mutta tällä kertaa tuntui, että voisi olla hyvä hetki uudistaa kankaiden tyyliä ja ilmettä kertovammaksi ja syvemmäksi tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa toteutusta kokeilemalla. Nyt näyttely on siirretty Kesälahti-Seuran pyynnöstä Kesälahdelle, museon riihilatoon, missä yleisö pääsi tutustumaan siihen ensi kertaa viime sunnuntaina kesäjuhlien aikana. Enempää ajattelematta jotkut pitivät Pekkaa toisen luokan kansalaisena, ehkä säälivätkin. toukokuuta 1994 95 vuoden ikäisenä. Kuvani puhuvat luonnon hiljaisen kokemisen puolesta - kuinka värit luonnossa syntyvät ja katoavat, kuinka näkymätön muuttuu kokonaiseksi ja pienen asian voi kokea suuresti. Viimeiset kymmenkunta vuotta Pekka Pöllänen vietti vanhainkodissa. Hänellä oli paikka kirkon keskivaiheilla ikkunan vieressä. Politiikasta hän ei välittänyt. Vaikka Tillikka-Pekka talosta taloon kulkiessaan näki mässä -kyselyyn. Ne ilmentävät sitä läheisyyttä, jota koen eläimiin ja luontoon, sekä toisaalta sitä vieraantuneisuutta, jota koen ihmisiin. Ehtoolliselle Pekka meni ensimmäisten joukossa. Pekka puhui myös seuroissa, jos hänelle annettiin tilaisuus. Niiden avulla pyrin välittämään kokemuksia ja energioita, joita luonnosta saan, ja toisaalta haluan herättää tarkastelemaan luontoa ja näkemään se toisenlaisin silmin, Aleksandra kertoo. Näyttely koostuu 11 teoksesta, jotka on toteutettu kankaalle kangas- ja silkkivärein. Aleksandran mukaan kankaissa nähtävät linnut ja sudet ovat hänen kestoaiheitaan. Miehen paremmin tuntevat kuitenkin kunnioittivat häntä
Nämä tuoreet ja kulumattomat yksilöt viettävät ensi talven suojaisissa paikoissa aikuisina talvehtien ja lisääntyvät ensi kesänä. Vuosi sitten loppukesän aurinkoisina päivinä lepattajien määrä nousi tuhanteen, joista runsaimpia lajeja olivat ohdake-, nokkos-, sitruunaperhoset, mutta runsaasti lensi myös neitoperhosia ja amiraaleja. Näiden vaeltajien saapumiseksi suotuisimmat tuulet puhaltaisivat kaakosta Kannaksen suunnasta. puolestaan nähneensä Rääkkylän Siurlahdella varsin harvinaisen päiväperhosen, tummakirjosiiven. Hyviä perhospaikkoja Kukkakedoilla ja niityillä on käynyt viime aikoina vilske. Jaamalta on tänä kesänä löytynyt myös täällä harvinainen pikkukiitäjä, joka on enemmän Etelä-Suomen laji. Keski-Karjalassa laji on huomattu aikaisemmin vain muutaman kerran. Perhosjuhlista enemmän kiinnostuneet ovat tervetulleita tutustumaan allekirjoittaneen kukkapellon tarjontaan (puh. Pentti paljastaa, että tavoitteena on kerätä 1 000 erilaista lasia. Jotkut kristallilasit ovat todella arvokkaita. 8 Koti-Karjala Keskiviikko 21.7.2010 Keräilystä viehtynyt Pentti Hukka: Joka kukolla ja lasilla oma tarinansa Kiteeläinen Pentti Hukka kerää kukkoja ja snapsilaseja. Mutta minkäs teet, kun lasi miellyttää ja haluaa taas uuden tulokkaan kokoelmaan, Pentti tuumailee. Sylvi Laasonen toi kukkokokoelmaan alussa oman panoksensa. Esineitä kaikkialta Keräilyesineitä on hankittu käsityöliikkeistä, kirppiksiltä, lasiliikkeistä ja matkoilta. Pentti Hukan Hutsin asunnossa aikaisemmin asuneet Rouviset olivat myyneet 150160 kukkoa Pentille. Tämä siniselle vivahtava komea laji tavattiin nyt toista kertaa samalla paikalla. Ehkäpä alku ja juuri oli se yksi Iittalan tehtaan valmistama yli 100 vuotta vanha lasi. mutta toisekseen, tuohon tuhanteen on vielä matkaa. Yhä erikoisemmaksi havainnon tekee perhosen hauska käytös: otus oli ensin istunut perhoskirjan päällä ja sitten perhosia tutkivan Jarmo Erosen otsalla. Muodot ja värit tarjoavat varsinkin laseissa aina uutta, silmää hivelevää ilmentymää. Perintölasit innoittivat Pentin snapsilasien kerääminen alkoi hänen enonsa Paavo Laasosen perinnöksi jääneistä muutamasta arvokkaasta lasista. Pirkko Kaasinen kertoi ruohoa sekä vaaleaa idänkeulankärkeä. Perhosten suosima kasvi, ikiviuhka, on juuri aloittamassa kukintaansa. Sekin harmittaa, kun huomaa jonkin uuden snapsilasin ja joutuu ostamaan koko Pentti Hukka näyttää, että lasit on lajiteltu tyylin- ja värinmukaisiin ryhmiin. setin, neljä tai jopa kuusi samanlaista kappaletta. Rouviset olivat sanoneet harrastuksensa alkaneen jo vuonna 1972. Perhosharrastaja Tatu Sallisen mukaan Rääkkylän yksi parhaita kohteita on Kankaanrinnan risteyksen keto. Rääkkylän Haapasalmella on allekirjoittaneen hoitamalla kukkapellolla vuosittain hätkähdyttävä päiväperhosten paljous. Kiteellä ja Kesälahdella tervakkoketoja on runsaasti esimerkiksi Kuutostien pientareilla. Toisekseen kaappitila on rajallista. Jokaiseen esineeseen liittyy oma tarinansa. Pentin kaapeissa on tällä hetkellä viiden vuoden keräilyharrastuksen tuloksena 750 erilaista snapsilasia. Pentin ja Sylvin mielestä kukoista ja laseista löytyy Lasiryhmän kauneutta. Perhosten juhlaa Hellesäät ovat toistaiseksi hemmotelleet perhosia. Perhosten lento jatkuu säistä riippuen vilkkaana aina pitkälle syyskuuhun. Sen jälkeen vekkuli perhonen oli lentänyt ja kiertänyt kyseisen professorin talon ympäri, minkä jälkeen se oli vielä laskeutunut professorin varpaalle. Kukinnan laajetessa myös perhosten määrät kasvavat päivä päivältä, mutta jo nyt pellolla on parhaimmillaan muutamia satoja perhosia. Ylimääräisiä on muun muassa annettu lahjoina eteenpäin. Häiveperhonen liihotteli menneellä viikolla myös Rääkkylässä Tatu Sallisen silmien edessä. Niistä kun löytää välillä todellisia aarteita. Suurin osa kukoista on soivia. Pentin ja Sylvin yksi mieluisimmista harrastuksista on kuinkas muuten kirppisten kiertely. Sen lisäksi hänellä on havainto vielä harvinaisemmasta pikkuhäiveperhosta. Perhoset vierailevat mielellään vaikkapa pelto-ohdakkeilla ja pihlaja-angervoissa, mutta varsinaisen monilajisen perhoskedon merkki on yleensä mäkitervakoiden ja päivänkakkaroiden runsaus. Avovaimo Sylvi Laasonen on juuri laskenut kukkojen määräksi 401. Näihin liittyy myös tunnearvoa, sillä tehtaalla olivat työskennelleet aikanaan Pentin äiti ja hänen sisarensa. Risteyksessä kasvaa karvaskallioista, jolla elää omiakin pieniä perhoslajeja. Varsinkin nokkosperhoset ovat lisääntyneet vauhdilla ja niiden runsaus on ollut silmiinpistävää. Alussa kerääminen oli todella helppoa. Kauneimpia päiväperhosiamme, kuten ohdake-, neito- ja amiraaliperhosia, voi olla tulossa tuntuvasti lisää etelän ja kaakon mailta. Siellä on ollut vilisemällä monilajisia pikkuperhosia ja mittareita sekä päiväperhosiakin. Ja kun Sylvilläkin oli 74 kukkoa, saatiin jo heti alkuun melkoinen kukkopääoma. Johonkin on keräilyn raja vedettävä... Tesma- ja lanttuperhosen kanssa yleisimmän päiväperhosemme nokkosperhosen uusi sukupolvi on parhaillaan lähdössä lentoon. Kukoissa ja laseissa on keräilijällä kiinni melkoinen omaisuus. Eri perhoslajien lentoajat vaihtelevat pitkin kesää, mutta monen lajin suurimmat määrät sattuvat kesän lopulle. 040 302 067). Markku Halonen. Pentin kaapeissa kukot ja lasit on lajiteltu tyylin- ja värinmukaisiin ryhmiinsä. Tämä Iittalan yli 100 vuotta vanha lasi oli keräilyn innoittaja ja alkuvoima. varsinaisia taideteoksia. Niitä on liikkunut tänä kesänä kohtalaisen hyvin, mutta lajin näkeminen on aina pieni juhlahetki. Tahti hidastuu, se on selvä, kun mallit vähenevät. Esineitä kertyy kaappeihin pikku hiljaa, ja kaapit täyttyvät. Tuttavat tietävät harrastuksesta ja tuovat mukanaan kukkoja ja laseja, joista monet samanlaiset ovat jo ehtineet kartuttaa keräilijän kokoelmia. Toinen hyvä ketopaikka on Tatu Sallisen mukaan Kiteen puoleisessa Jaaman risteyksessä mäntykankaalla, missä tienluiskissa kasvaa matalaa punaviolettia kangasaju- Tupu Vuorinen on ikuistanut nämä harvinaiset häiveperhoset kotimaisemissaan Potoskassa. Perhosista komein lienee ritariperhonen, joka on hyvin nopea ja vahva lentäjä. Perhosmäärät saattavat lisääntyä myös vaellusten myötä. Kiteen Potoskavaarassa havaittiin 8. kuluvaa kuuta harvinainen häiveperhonen, jo- ka muistuttaa tavallisempaa haapaperhosta. Sen sijaan toinen suurperhonen, haapaperhonen, on näyttäytynyt tänä kesänä entistä harvemmin. Loppukesästä voikin odottaa vielä runsaampaa päiväperhosten lentoa. Sylvi kertoi aloittaneensa kymmenisen vuotta sitten oman kukkojen keräämisensä
Aivan kirkon kupeessa Nils Ludvig Arppen hauta on säilynyt hyvin. Myös asessori G.A. 1767 - kuoli 1834). Esimerkkinä näistä voidaan mainita vaikkapa rovasti Uno Wilhelm Telén (1807 - 1890), josta on runsaasti tietoja. Tutkimustiedon perusteella pystytään yhä paremmin hahmottamaan ainakin pääpiirteissään, mitä kynnysarvon ylittämisestä seuraa ja milloin kynnys uhkaa ylittyä. Yksi puhuttelevimmista muistomerkeistä on KiteeSeuran keräyksellä 1963 pystytetty 1860-luvulla nälkään kuolleitten muistokivi. Venäläisten tappioihin kuului 15 hevoskuormallista kuolleita. Katsaus Kiteen paikallishistoriaan Haudat ja muistomerkit ovat kiinnekohtia kauan sitten eläneisiin ihmisiin ja historiallisiin tapahtumiin. Tummuneiden hirsien sisään voi melkeinpä kääriytyä ja tehdä syviäkin trippejä oman mielensä maisemiin, mihin johdattelee myös kuultavaksi tarjolla oleva musiikki. Talonpojat yrittivät läpimurtoa saarroksesta. Hautauksia on tehty sinne jo 1600-luvulla. Heikki Pirinen selvittämässä hautakirjoitusta. Lukuisia vanhoja hautoja Mahtavien lehtikuusten katveesta löytyy vielä monia muitakin Kiteen historiaan jääneiden merkkihenkilöiden hautoja. Venäläiset piirittivät pappilan ja upseerit antautuivat, sen sijaan talonpojat eivät suostuneet antautumaan; heillä oli tietoa, miten siinä käy, miten oli isonvihan aikana kohdeltu paikallista väestöä. Kiteelle hänet toi vaimo, joka oli Fredrik Johan Rosenbomin tytär Maria Helena (1807 - 1876). Kitee-Seuran järjestämään iltakävelyyn osallistui hellesäässä useita kymmeniä ihmisiä. Krogerus (1800 - 1876) on haudattu Kiteelle. Kiteeläisiä miehiä ilmoitettiin kaatuneiksi 22 ja Puh O´s Trio Kesälahdella: Uutta jazzia muttei happamia naamoja "Suurkaupungista tullut bändi soittaa uutta jazzia..." lauloi Junnu Vainio, mutta se ei nyt ihan pidä paikkaansa tässä tapauksessa. Savutuvan erikoisuus on ennen muuta sen ainoalaatuisessa tunnelmassa. Vanha hautausmaa tuli täyteen ja sitä laajennettiin 1830luvulla länteen päin. 1860luvun nälkävuosien jälkeen hautausmaa kävi jälleen pieneksi. Modernin ja ikivanhan kiehtova yhdistelmä voi avata soittajillekin uusia tulkinnan mahdollisuuksia, kuulijalle se tarjoaa niitä varmasti. on ote orkesterin halveksivan jäinen". Jäätiköiden sulamiseen liittyvässä tietoiskussa selvitetään, että aiemmin jäätikkötutkijat pitivät maapallon suuria jäätiköitä varsin pysyvinä ja muuttumattomina. Telénistä sanottiin, että hän oli Kiteellä valistunut itsevaltias. Kesälahdella soittaa huomenna torstaina uutta jazzia bändi, joka tulee, melkein kaksikolmasosaltaan, naapurikaupungista, joka ei ole kovin suuri. Pirinen kertoo, että 1700luvun alkupuoli oli levotonta aikaa Ruotsin valtakunnassa ja epävakaus tunnettiin täälläkin. Näiden kautta voi avautua laajempikin kiinnostus paikallishistoriaan. Kitee-Seuran järjestämällä iltakävelyllä tutustuttiin kirkkotarhan hautoihin ja muistomerkkeihin Heikki Pirisen johdolla. Nuoremmista muistomerkeistä ja haudoista ovat tunnetuimpia ja vaikuttavimpia vapaussodan muistomerkki ja viime sotien muistomerkit sankarihautarivistöineen. Vainojen aikaa Pikkuvihan muistomerkki pystytettiin kirkkotarhan harjanteelle vuonna 1931. Talonpojilla oli ajatus, ettei jäädä odottamaan vihollista, vaan mennään heitä vastaan, yllätetään ne. Paikalla on sijainnut kirkko. heinäkuuta saakka oleva Jälkeemme vedenpaisumus -julistenäyttely pistää ajattelemaan. Isoviha kulki Kiteenkin ylitse. heinäkuuta saakka. Ajatuksia herättävä julistenäyttely Tohmajärvellä Tohmajärven kirjastolla 29. Ja päinvastoin kuin Junnu Vainion laulussa, jossa todettiin, että "...lyö hapan äijä vähän miten sattuu rumpusatsia..." Puh O´s Trion rumpali lyö melkoisen tarkasti rumpusatsiaan ja on hyvästä syystä suu messingillä, kun pääsi opiskelemaan jazz-osastolle Sibelius-Akatemiaan. Seuraavana yönä venäläiset saivat vahvistukseksi 2 000 rakuunaa ja neljä pientä tykkiä. Sillä paikalla taistelivat talonpojat pikkuvihan aikana maaliskuussa 1742. Ekologiselle kynnysarvolle on monia määritelmiä. Jesse Ojajärvi, rummut, Mikko Puhakka, kitara ja Joonas Tuuri, basso eli Puh O´s Trio tulee Kesälahdelle, Myllytuvan museoalueen Savutupaan suorastaan hymyssä suin ja intoa täynnä ja on vilpittömän iloinen jokaisesta paikalle saapuvasta kuulijasta. Silti kynnysarvojen kanssa voi oppia elämään. Näyttely ei mässäile uhkakuvilla, vaan tuo ne reilusti esille enemmän tieteellisessä valossa. Näitä vastassa oli Kiteellä 300 talonpoikaa ja 22 varsinaista sotilasta. Sitä oli korjattu Värtsilä-yhtymän toimesta 1960-luvulla. Keskiviikko 21.7.2010 Koti-Karjala Arppen hauta 9 muuten surmatuiksi 43. Hän kuoli 9.12.1861. Eikä sekään pidä paikkaansa, mitä Junnu seuraavaksi sanoi, että "... Arppen haudan vieressä on Kiteen kirkkoherra, rovasti Magnus Alopaeuksen hauta (synt. Kirkkoherran virkatalon maista lohkaistiin alue tähän tarkoitukseen. Pirinen kertoo, että tavallisen rahvaan haudat ovat kadonneet, kiviset ja teräksiset muistomerkit ovat säilyneet paremmin. Jatkotekstissä selvitetään, että rajuimmillaan kynnysarvon ylistyksestä seuraa aivan uudentyyppinen ekosysteemi, jota ei voi palauttaa entiselleen. Silloin oli viety nuoria ja lapsia paljon Venäjälle vankeuteen ja orjuuteen. Kerrotaan, että kun nykyistä kirkkoa rakennettiin, ympäriltä löytyi vainajien luita. Hän oli Tohmajärven kirkkoherra Jakob Alopaeuksen poika. Kitee autioitui aika paljon isonvihan aikana ja vainon ajat olivat tuoreessa muistissa pikkuvihan aikana. Taistelu kirkonmäellä Venäläiset aloittivat hyökkäyksen 600 kasakan ja rakuunan voimin 9.3.1742. Eivät ole eilisen teeren poikia muutkaan trion jäsenet. Heistä 60-70 pääsi pakenemaan, 140 miestä kaatui, 120 joutui vankeuteen. Upseerit ryhtyivät neuvottelemaan antautumisesta venäläisten kanssa. Joonas Tuurin soitto on ainakin keskikarjalaiselle yleisölle tuttua, taattua laatua jo vuosien takaa ja Mikko Puhakan taidot on nähty ja hyviksi havaittu muun muassa Savonlinnan Taidelukion kuvioissa. Julistenäyttely on esillä Tohmajärven kirjastossa 29. Tapahtumaan osallistui useita kymmeniä ihmisiä. Yleisesti kynnysarvo voidaan hahmottaa raja-arvona, jonka kohdalla vähäinenkin muutos riittää aiheuttamaan suuren muutoksen. Se on varmasti näyttelyn tarkoituskin. Ruotsalaisup- Arppen hauta sijaitsee aivan kirkon vieressä, suurten lehtikuusten katveessa. seerit kielsivät suunnitelman ja hakkauttivat talonpoikien sukset rikki. Ilmastonmuutostutkimus on muuttanut käsitykset perin pohjin. Rippikirjoja oli pidetty 1690-luvulta lähtien, mutta isonvihan aikana on rippikirjojen pidossa noin kymmenen vuoden katkos. Ei sinne päinkään. Arppe ei elänyt aivan 60-vuotiaaksi. Hän oli tuomari ja Liperin kihlakunnan kruununvouti. Teksteissä todetaan, että ympäristössä törmää kynnyksiin. Meretkään eivät pääse vähällä: Ne ovat joutuneet suurempien muutosten kohteeksi kuin ilmakehä, mutta merten ahdinkoa on pohdittu 2 000luvun kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa paljon vähemmän kuin ilmastokysymyksiä.. Kirkkotarhan hautausmaa on tiettävästi vanhin luterilainen hautausmaa Kiteellä
Näin yhdessäolo Kun koulussa aina ajatLauantaipäivä jatkui iltaan jatkui toisilla vielä yläasteen telin, että tätä kieltä en ikinä ja päättyi lupaukseen: jälkeenkin. Happo keskellä ja Ilona Laine Vielä, heitti joku ja katseovat kuulolla. soo samalta luokalta otettua Siskoaan yhä edelleenkin juuri sillä silmällä. Hän toimii nykyään Joensuussa Itä-Suomen yliopiston kemian professo Luokkakokouksessa, iloitrina. mihinkin. Tavoitteena on järjestää ainakin yksi suvun retki tai tapahtuma kokousten välivuosina. Aivan kaikki vuoden 1976 yseistä eivät kihausaikaan Rääkkylään päässeet, mutta kuten kuvasta hän potkitut palaavat takaisin näkyy, varsin moni ja kaukaakin. Juurilleen on Mustosen tuolin ja kun tämä sitten siihen istahdettuaan monen mieli. Nykyisin sukuseuraan kuuluu yli 200 jäsentä. neet täällä, heitti keskusteluun kymmenen korvilla. Muita hallituksen jäseniä ovat Lahja Björn, Asta Suomalainen, Jari Matikainen, Martti Matikainen ja Arto Matikainen. Kaarina Kainulainen osannut ensin edes tavoitel- tyi elämänkumppani, ´sisar Sukuseurojen välinen yhteistyö tiivistyy Toista sataa Matikaisen sukuseuran jäsentä kokoontui heinäkuun alussa Kiteen Neulaniemessä. maailmaan... titilan pitoa, suvun ammattia Minä olen lentänyt mutai aivan omaa. on heittänyt elämänarvojen Joillakuilla oli toisenlaisiakarusellissa häränpyllyä. Havukaisten sukuseuran puheenjohtaja Pekka Havukaisen ehdotuksesta sukuseurojen yhteistyötä lisätään erityisesti yhteisten vuosittaisten retkien ja tapahtumien muodossa. Matikaisten sukuseuran tavoitteena on lisätä tietoutta suvun historiasta ja edistää sukuun kuuluvien kanssakäymistä toistensa kanssa järjestämällä retkiä ja muita sukua yhdistäviä tapahtumia. Takuntaan, heistä monet kotiin pasivat ja tunsivat, taantuivat Rääkkylään tuottamaan ruoviisikymppisistä viisi-, kuusikaa tai puuta, jatkamaan kotoistakesäisiksi. sivat vuoden 1976 ysit, joista Likipitäen puolet luokasmonet tapasivat toisensa nyt ta, itse asiassa kolmesta ysiensimmäistä kertaa peruskouluokasta on jäänyt kotimaalun päättymisen jälkeen. la suuria asioita, puntaroi Ari Mutta Orvokki Luukka- Asikainen elämäänsä.. Paula Happo on nuoruupilaista lähtivät jatkamaan sinne työssään joutuvilla oli den unelma-ammatissaan. Lievosen kieli Teksti ja kuvat: Täällä kasvaneena ei vaihtui Espanjassa, mistä löyKahvitauolla menneistä ja nykyisestä rupattelivat ringissä Tapio Sallinen, vasemmalla, Pekka Gröhn, Seija Kriivarinmäki, Esa Voutilainen, Jari Sivonen, Toivo Hirvonen ja Olavi Kukko. Opettajat Irja Gröhn, Orvokki Luukkanen ja Leena Sinkari in Söit kuormasta, närkästyi nostuivat laulamaan. Lapsista nuorin on hän hädissään keksinyt. Useimmilla on kaksi lasnyt osuutensa asiaan. Taustalla jutusli nuoruudenihastustaan sillä televat Ari Asikainen ja Jukka silmällä. Nyt perhe asuu pääkaupunkiseudulla. ...vai pieneen Rääkkylään? Juha Rouvinen ei lähtenyt kauas, mutta pääsi pitkälle, ei kuitenkaan luokkakokoukseen asti. Uutuutena sukukokouksen yhteydessä päätettiin, että yhteistyötä eri sukuseurojen välillä lisätään. Yhteistyötä on viritelty esimerkiksi Havukaisten sukuseuran kanssa, jolla on herännyt samoihin aikoihin kiinnostus yhteistä toimintaa kohtaan. Suvun vaiheista on tehty 1375-sivuinen sukukirja, joka kattaa lisäksi myös Kiteen ympäristön Matikaiset. Onnistunut päivä kaiken kaikkiaan, joka koostui saappaanheitosta, laserammunnasta, luontoretkestä, ongintakisasta ja petankista. Aivan elämänsä Rääkkylään raken- kaikilla ei ole jälkikasvua. siin tehtäviin. Monet tytöt ovat hoitoalalMonet silloisten ysien opMaailmalle mielivillä tai la. Sukuseuran puheenjohtajana jatkaa Heikki Matikainen ja varapuheenjohtajana Olli Matikainen. Virallisen sukukokouksen lisäksi ohjelmassa oli virkistäytymistä koko perheelle sekä tutustumista toisiin suvun jäseniin. kin tuntoja kannettavanaan Fiksuimmat jäivät Rääkkouluajoilta. Marjut o.s. Kiteen Matikaisten sukuseura perustettiin Kiteen Potoskavaarassa vuonna 2001 vaalimaan ja tallentamaan suvun ainutlaatuista historiaa perinnöksi nykyisille ja tuleville sukupolville. Esa Voutilainen. tarvitse! Viiden vuoden päästä taJukka Hirvonen ja Ari Kielitaito karttui kuitenkin vataan taas, 34 vuotta on ehkä Asikainen päätyivät insinöö- ensin lukemalla, opiskelemal- vähän liian pitkä väli, ainakin reiksi ja ajoittain maailmalle, la, sitten aktiivisesti puhumal- näin toistamiseen. kylään, keskikertaisuudet pää Minä tunnustin nyt Orvotyivät Joensuuhun ja loppujen kille käyttäneeni kerran hänen oli pakko lähteä kauemmaksi, nimeään väärin, kertoi Esa luokittelivat lähteneet - ainaVoutilainen. Useimmat ovat ensimmäisessä avioliiEsa Voutilainen kertoo, Paula tossaan. vonen. Sukujen välillä on paljon ristiin avioituneita sukuseurojen jäseniä, josta on herännyt ajatus esimerkiksi sukujen väliseen retkeilyyn. Pekka Gröhn katHirvonen. Yhteensä kirjassa on 20 000 henkilön täydellinen henkilöhakemisto ja 250 valokuvaa.. opintojaan ensin lukioon tai ensimmäisenä edessään kie Saan myydä ja markkinoida mieleni mukaan. tanut ja yritystään taas par- Toisille sitä on siunaantunut Suureen haillaan laajentava Jari Si- sitten heidänkin edestään. siikkiluokastakin suoraan Emerituskunnanjohtaja Ilkulos, muisteli Seija Kriivaka Simanaisen määritelmä rinmäki, o.s. ja takamuksensa kasteltuaan Yhtä kaikki, vuoden 1976 oli kasvot punaisena peränyseistä on tullut hyvin pärjäänyt luokalta kepposen tekijää, viä, jalat maassa olevia, oman oli Esa kirkkain silmin kiistäpaikkansa täyttäviä tulevaisuuden tekijöitä. 10 Koti-Karjala Keskiviikko 21.7.2010 Jälki-istunto 34 vuoden jälkeen Olli voi jäädä suoraan käytävään, kaikui Olli Kukon tajunnassa Rääkkylän koulukeskuksessa viime lauantaina. Jo tänä kesänä Havukaisen suvun Saarenmaan retkellä on monta Matikaista mukana, Kiteen Matikaisten sukuseuran sihteeri Lahja Björn kertoo. ammattikouluun, sitten kuka litaidon petraaminen. sen. No, tällä kertaa ei Ollia jätetty käytävään, eikä kukaan muukaan lentänyt luokasta. Mielellämme kuulisimme ideoita muilta sukuseuroilta ensi kesän suunnitelmia koskien, Björn sanoo. ta, jotka ovat jo parissakymnen siinä viimeksi istui, oli Kun nämä eivät pärjän- menissä. siitä, että vihmerimmät lähteJa vain siitä syystä, että esivät, tyhmimmät jäävät ja päätin opettajalle vastakysymyk- Luokkakuva 34 vuoden jälkeen. molemmat varsin vastuulli- ensimmäinen kotimainen. Hännikäinen. Tämänvuotinen sukukokous täytti tehtävänsä. Nyt moKiinaan ja Ari matkapuhelin- nelle on englannin kielestä vat koolle Seija Hyvärinen, verkostojen myötä Taiwaniin, tullut jo toinen, ellei peräti Tellervo Pakarinen ja Riitat Mikkonen ja Makkonen. Oppilaat olivat vapaaehtoisessa jälki-istunnossa 34 vuoden jälkeen. hento valkoinen´, tumma ja salskea aviomies Pehkonen. Yhteistyön tavoitteena on elävöittää molempien sukuseurojen toimintaa. Hän oli poikikin näin kesäaikaan kateellisien kanssa kastellut Kyösti na heille, joilla on ollut mahdollisuus jäädä. Luokkakokouksen kutsuiJukka paperikoneiden kanssa la, keskustelemalla. Matikaisten suku kokoontuu kolmen vuoden välein
Se lyö väkisinkin leimansa peliin. JoMa on todellakin rakas paikallisvastustaja. On tietysti hienoa, että on tällainen erikoisjuttu tai oikeastaan tapahtuma. Hän odottaa myös yleisöltä osallistumista. Juhani arvostaa ottelua, sillä juhlapelejä ei satu koko ajan kohdalle. Oman lisämausteensa ottelulle antaa se, että JoMan sikariporras porhaltaa peliin pyöräillen hävittyään seurajohtajien välisen vedon. Kiteen ja Joensuun kohtaamisissa on aina ollut lämmin Suomi-Ruotsi -maaottelun tunnelma, ovathan siinä vastakkain toisilleen rakkaat kilpakumppanit. SU 1.8. Heistä haetaan aina voittoa, koska on mukavaa saada kaveri nöyrtymään, Juhani kuvailee pelin tunnelmaa. tärkeitä pelejä meikäläiselle, Juhani pohdiskelee. Superin lisäksi hän kuuluu Kiteen B- ja A-poikien kokoonpanoon. Kumpikin joukkue on jämähtänyt sarjan keskivälin alapuolelle ja joutuu taistelemaan tiukasti paikasta auringossa. Meidän ulkopeli on ollut suoraan sanottuna sontaa. Aikamoista taapertamista on ollut tämä kesä meiltä. KITEE KITEE KITEE KITEE KITEE - OULU - KESÄLAHTI - JOENSUU - SOTKAMO - PUHKAHARJU 18.00 11.00 16.00 18.00 18.00 A-POJAT MK-SARJA SUPER SUPER MK-SARJA La 24.7. Nämä ovat PESISTÄ RANTAKENTÄLLÄ: PE 23.7. Alkukauden pelien loppunumerot merkitsivät sitä, että kiteeläiset voittivat seurajohtajien välisen vedonlyönnin ja saavat nyt seurata vastustajan kuntotestiä sivustakatsojan roolissa. Hieno juhlapeli Kyllä me jokaista joukkuetta vastaan tiedetään, että omalla pelillä pärjätään. Kiteeläinen yleisö herää varmasti tällaiseen tapahtumaan. Jo se, että saadaan pallot kiinni räpylään, helpottaa sisäpelin rakentamista. Yleisö varmaan herää Joensuun kausi on Nousiaisen mukaan ollut vaikeampi kuin kesän alussa odotettiin. Meillä on ennen Kiteelle tuloa vielä pari tärkeää peliä, jotka pitäisi voittaa. Joukkue on tavallaan ollut pakkovoittojen edessä kaiken aikaa. Isoissa miesten peleissä on kasvanut sekä kokemus että itseluottamus. Se ei ole avautunut odotetulla tavalla missään vaiheessa. Hän aloitti Hannun, Rautiaisen veljesten, Hämäläisen Villen ja kumppanien ohjaamisen, kun nämä aloittelivat pelaajauraansa 6-7 -vuoden ikäisinä ja johti heidät yhdessä Jukka Rautiaisen kanssa valtakunnan terävimmälle huipulle asti nuorten sarjoissa. Ulkokenttä on päästänyt Kiteetä vastaan liikaa läpilyöntejä. B-poikien joukkueessa monipuolinen Juhani palaa lukkarina. Ongelmia on lisännyt vielä jokerilyöjä Jarmo Viittasen selkävamma. Uskon, että on hyvä tunnelma. Riittää, kun yrittää parhaansa ja kantaa tällä tavalla kortensa kekoon. Ottelu ratkeaa paljolti siihen, miten JoMa onnistuu eliminoimaan KiPan kärjen pelin ja estämään pöydän kattamisen Mika Laukkaselle. Toinen on se, että hänen poikansa Hannu pelaa JoMan joukkueessa ja toinen se, että hän haluaa nähdä myös muiden valmentamiensa poikien edesottamuksia pääsarjan mittelöissä. Toki silloin tällöin ohjelmaan kuuluu myös auringonottoa, Juhani kertoo menoistaan. pari viime peliä on mennyt alakanttiin Kiteetä vastaan. Ei meillä mitään erikoista reseptiä ole voittoon ollut. Se on vaikuttanut myös sisällä. Kaiken kaikkiaan vaikea kausi, hän tiivistää ja sanoo arvostavansa kovasti juhlaottelua. Toivottavasti tulee paljon yleisöä paikalle. En ole paljon muuta kesällä ajatellut kuin pesäpalloa. Aina kun Joensuu on vastassa, joukkue syttyy pelaamaan. Toivottavasti on hyvä keli ja yleisöä tulee paljon paikalle. Siinä on vastakkain kaksi joukkuetta, jotka tuntevat erittäin hyvin toisensa. LA 24.7. TI 3.8. Rantakenttä on hieno paikka, kertoo Kiteeltä kotoisin oleva Nousiainen. Toivottavaa kuitenkin olisi, että kumpikin yhdeksikkö säilyttäisi sarjapaikkansa, Kari tiivistää. KiPan omiin kasvatteihin kuuluva Juhani Myyryläinen on vakiinnuttanut tällä kaudella paikkansa Superin yhdeksikössä. Pesiksen kanssa pyörimistä tämä elämä kesäaikaan on. Halu voittaa on kova, kun Pesiksen tahtiin Juhani on tyytyväinen otteisiinsa kentällä. Paikallispelit ovat aina mielenkiintoisia ja erityisen kiinnostavia ne ovat nyt, kun kummallakin on pakkovoiton paikka. Hän ei usko, että vedonlyönti on vaikuttanut pelaajiin millään tavalla aiemmissa otteluissa. Keskiviikko 21.7.2010 Koti-Karjala 11 Kari Ikonen: Pakkovoiton paikka Tohmajärveläisellä Kari Ikosella on kaksikin isoa syytä seurata Kiteen ja Joensuun yhteenottoja. Eihän meiltä nuorilta paljoa odoteta, mutta omasta mielestäni olen pelannut ihan hyvin. Kaisu Salminen Ulkopeli sontaa Ei ole mitään tietoa, kuka on lupautunut pyöräilemään Kiteelle...varmaan seurajohtoa, Joensuun Mailan Joni Nousiainen paljastaa. Joensuu on nyt kaatunut kahdesti peräkkäin, ja vahva luotto omiin suorituksiin on ensi lauantainakin, Juhani Myyryläinen pohtii. Kiteelle on aina mukava tulla pelaamaan, vaikka ollaan vieraspaidassa. Sekin tuo enemmän nostetta peliin. LA 24.7. Edellisillä kerroilla joensuulaiset ovat kaatuneet pe- ruspelillä. Toisessa ottelussa Mehtimäellä Kitee oli parempi lukemin 1-2 (3-4, 3-2, 0-1) ja kolmannessa pelissä Rantakentällä jaksoin 2-0 (2-1, 4-0). Jos JoMa tässä onnistuu, on edessä tiukka vääntö. Se pystyy luomaan tilanteita. Joensuun peli on Ikosen mielestä ollut tukkoista koko kauden. Tällä kaudella JoMa voitti joukkueiden ensimmäisen yhteenoton Mehtimäellä 2-1 (3-0, 0-3, 2-0), mutta kaksi seuraavaa ovat päättyneet Kiteen voittoon. Kuvat: Niilo Hirvonen Juhani "Myrkky" Myyryläinen: Joensuu sytyttää aina Kiteen Pallo pelaa tulevana lauantaina 20-vuotisjuhlaottelun Joensuun Mailaa vastaan. klo 16.00 Kiteen Ranta VS. kenttä KIPA JOENSUU Aikuiset 12 Eläkeläiset/työttömät/opiskelijat 10 Nuoriso (12-19 vuotiaat) 5 Alle 12-vuotiaat ja sotiemme veteraanit vapaa pääsy LIPUT: OTTELUISÄNTÄ:. Pelaajana Juhani on seuraansa nuorempi; hän täyttää 18 vuotta marraskuussa. On siinä oma lisämausteensa, kun saa pelata juhlapelin nimellä. Kesä on kulunut tiiviisti pesäpallon merkeissä, sillä Juhani pelaa kolmessa joukkueessa. Kaverin ykköskärki on pidettävä kiinni. Kahdeksan sakkiin on vielä pieni mahdollisuus päästä. Sytykkeitä ei tarvitse hakea muualta, kitkaa on aina sopivasti, Juhani selvittää. Kiinnostuneena Kari seuraa myös tulevan lauantain peliä. Tänä kesänä lisäsäväyksen peliin tuo sarjasijoitus. Vastustajan pelissä on pari seikkaa, joihin pitää kiinnittää huomiota. Oman pelaajauran jälkeen Kari teki pitkään ansiokasta työtä Tohmajärven Pompun junioritoiminnassa. Ulkopelissä taas lukkari Jaakko Hirvosen kanssa saa olla tarkkana
klo 13 Kiteen Huvikeskuksessa. Silmässä oli pilkettä, milloin emännän ja milloin käden ulottuvilla liikkuneiden mil- joonien tai "vaarin mehun" tiimoilta. TOHMAJÄRVI AFRIKAN MORSIAN Tohmajärven kesäteatterissa to 22.7. LASIRIINAN KESÄGALLERIA, myyntinäyttely 2.-31.7. RÄÄKKYLÄ PEILIKUVANA - KONSERTTI Koivuniemessä su 25.7. Korutaiteilijat/muotoilijat Heli Kauhanen, Essi Sikanen 11.6.-14.8.. Jazzpianisti Tuomas Juhani Turunen konsertoi Kesälahden koulun salissa Pyhäjärventie 3. PUHOKSEN MUSIIKKILEIRIN KONSERTIT Tohmajärvellä Tietäväisen koululla ke 21.7. Hilman roolissa äkseerasi Mirja Kinnunen. Sovintolassa Galleria Luokka: "SININEN ON SITRUUNAA KIRPEÄMPI". Raimo Turula, ohj. RUNOJA RIIHESSÄ Annikin ja Kyöstin runonäyttely Potoskavaarantie 61:ssä. Marjo-Riina Alhaisen lasimaalauksia, lasinsulatus- ja mosaiikkitöitä. Kuuluvuus oli hyvä poskimikrofonien ansiosta. Martti Luukko. 24.-25.7. klo 13, ti 27.7. Kiteen kirkossa klo 18.00. Maarianvaaran kesäteatterin esittämänä. avoinna ke-su klo 1218. Raili Näätäsen PAJUJA KUKKAPIHANÄYTTELY, Susonpolku 4, avoin- na heinä- elokuussa sopimuksen mukaan. Reposen Onnin maista ovat kiinnostuneet myös luonnonsuojelijat. klo 18 Kiteenlahden Partalanmäellä ja su 1.8. Päivi Kölhi-Hirvonen ja Ari Koskela laulavat uutta, yhteistä tuotantoaan ihmisen kuvastumisesta toisessa ihmisessä. KYLLIKIN TALO (Norotie 3) auki 28.6.-13.8. Hänestä varmaan moni keski-ikäinen perheenemäntä löysi itsensä. PARTASTEN SÄÄHAVAINTOJA JA KORKOKUVIA -näyttely Saarion voimalaitosmuseolla, os. Päähenkilönä Turulan näytelmässä on Reposen Onni, pienviljelijä Reposen kylästä. Riihijärven MAALAISPÄIVÄT la 31.7.2010 klo 12-01 Riihijärven tanssilavan miljöössä. Avoinna ti-pe klo 11-17, la klo 11-15, su klo 12-15. Nuoret onnistuivat hyvin rooleissaan. klo 18. Tutustumisen ohella vierailijoita pyydetään tunnistamaan valokuvia. Leo Karppasen KALEVALA 175-VUOTTA -Juhlanäyttely Juhanantuvalla avoinna ma-su klo 10-18. Järj. avoinna ti-la 1217. JÄLKEEMME VEDENPAISUMUS. PuVe ja Kiteen kulttuuritoimi. Kirkkotie 14. Torstai-iltana navetanvinttiteatterissa oli miltei saunalämpötilat. SUOTALON HISTORIAA KUVINA -näyttely Nymanin aitassa, os. klo 19 bändikonsertti, sali su 25.7. Järventauksen Seurapirtti heinäkuu la-su klo 10-16 VANHOJEN VALOKUVIEN NÄYTTELY. Saara Tikan MAALAUKSIA Rääkkylän myllymeijerillä 7.-31.7. Kaikkiin konsertteihin on vapaa pääsy. KITEE Maiju Lassilan musikaalinen seikkailukomedia TULITIKKUJA LAINAAMASSA Puhoksen seurojentalolla to 22.7. Liput tuntia ennen esitystä ovelta. AURINKOKUNNAN KUVANTEKIJÖIDEN TAIDENÄYTTELY 1.-31.7. klo 19, su 25.7. Kulttuuri-ikkunaan tulevat tiedot Kesämatkailuinfo Kauppakeitaaseen, Kiteentie 5, 14.6.-13.8.2010 ma-pe klo 10-17, Puh. saakka ke-su klo 11-17. PONTIKKANÄYTTELY. Joki Ensemble esittää BAROKKIMUSIIKIN HELMIÄ to 29.7. +35840 105 1021, sähköposti: kitee@kitee.fi. Tiedustelut 050 331 2672. klo 19.00. Avoinna joka päivä klo 10-20. Yllätyksenä silti tulee kirje pankinjohtajalta. PUUN SIELU näyttely Onkamossa avoinna joka päivä 12-19. SAVUTUPAJAZZ Myllytuvan museoalueen Savutuvassa (Kirkkotie 9) to 22.7. HEIJASTUKSIA- SOOLOPIANOKONSERTTI pe 23.7. klo 19.00 ja ke 28.7. Vapaa pääsy. avoinna klo 11-17 Kesälahden koulun juhlasali, Pyhäjärventie 3. Vivaldi, Stabat Mater, Buxtehude, urkuteos. klo 16, ke 28.7. Käsikirj. Kaiken kaikkiaan Reposen Onni on sen verran viihdyttävä näytelmä, että sen jaksaa katsoa saunaolosuhteissakin. klo 19 käsikirj. Puhossalon näytelmäryhmän esittämä, Topiaksen käsikirjoittama näytelmä EI IKINÄ sekä kilpailuja. Akkalan- Jouhkolan Ns-talolla (Akkalantie 68) Auki 1115. klo 19 oppilaskonsertti, auditorio la 24.7. saakka ti-la klo 11-17. Arto Niemisen REISSUMIEHEN POIKA -näytelmä Kyläparin Myllyteatterissa ti 27.7. VANHAN KOULUN LUMOISSA -näyttely 1.7.31.8. Kiteentie 4, 2.-31.7. Onnin roolissa on Paavo Hämäläinen. Tukahduttava kuumuus lienee vaikuttanut näyttelijöihinkin, sillä näytelmä lähti käyntiin hitaanlaisesti. klo 18. klo 19. ke-su klo 12-18. Järjestää Puhossalon Jouhenvaaran kyläyhdistys. klo 18 oppilaskonsertti, auditorio la 24.7. Vapaa pääsy, lukuunottamatta kesäteatterinäytöksiä. ma-pe 10-17. Riihi avoinna ilman ohjausta ja aikarajoitusta. Irja Hovi teki pankinjohtajan roolin tutulla varmalla otteellaan ja Kalle Lintunen oli juuri sopivan luihu liikemies Bergmanina. klo 18. Soittaa Puh O´s Trio. Tiedustelut, ryhmävaraukset/ yksityistilaisuudet puh. Riitta Makkonen Kaupal´ rikastuu Vaari (Raimo Tiittanen) on ripsakka jaloistaan, mutta elää yhä sota-aikaa. 0400 253 722. Monipuolista ohjelmaa, kesäteatteria, melontaretki ja näyttelyitä. 12 Värtsilän kesäteatteri Raimo Turula: Reposen Onni Ohjaus: Veijo Tikka Rooleissa: Paavo Hämäläinen, Mirja Kinnunen, Kuisma Lipponen, Raimo Tiittanen, Maisa Sutinen, Irja Hovi, Kalle Lintunen, Veijo Tikka, Aleksi Hämäläinen Lavastus: Veijo Tikka ja Heino Turunen Valot: Vesa Tikka Miksaus: Miika Tikka Värtsilän kesäteatteri on talvikauden työskennellyt elinolojensa puolesta kamppailevan Reposen perheen elämästä kertovan hupaelman parissa. Elämyskeskus Tipin Nokassa (Kopolantie 5, Särkijärvi) mm. Näin raskas kalusto vaikutti liikaa näyttelijöiden liikkumiseen näyttämöllä. MYLLYTUVAN MUSEOALUE JA KAHVILA (Kirkkotie 9) auki heinäkuun loppuun ma-pe klo 12-17. klo 16, su 25.7. Kuisma Lipponen vetämättömänä poikavätyksenä on- nistui hyvin. 28.6.-25.7. Värtsilän kesäteatterin näyttämöllä liikkui ilahduttavan paljon nuorta väkeä. Avoinna joka päivä klo 1018. Hilma koetti parhaansa saada ryhtiä talon naisväkeen ja oli tässä toivottomassa tehtävässä jo uupumisen pisteessä. Vapaa pääsy. Taidenäyttely SYVÄLTÄ - SISÄLTÄ 2.7.-8.8. Vapaa pääsy. Illan tähti oli kuitenkin vaarin roolissa Raimo Tiittanen, joka teki taas kerran upean roolin. klo 19 leirin opettajien konsertti, sali to 22.7. Suomen ympäristökeskus on koonnut kiertävän julistenäyttelyn ilmaston muutoksista ja merien suojelun ekologisista kynnysarvoista. Jazz-café Myllytupa auki konsertin jälkeen. Lopussa näyttelijät lauloivat komeasti, joten voisi ajatella, että alussakin musisointi voisi sujua aivan omalla porukalla, onhan joukossa taitava harmonikan soittaja Kuisma Lipponen. Eikä Onnin pojasta Villestä ole juuri polvi parantunut. klo 13 Jouhentalolla Puhossalossa. Vaikka Koti-Karjala Keskiviikko 21.7.2010 mukana luonnontutkija Helin roolissa Maisa Sutinen ja posteljooni Koposen roolissa Aleksi Hämäläinen, Paavon poika, näyttelijä jo toisessa polvessa. Tämä uhkaa sanoa 100 000 markan lainat irti. Janne Jääskelä, viulu; Anni Puittinen, viulu; Heikki Vilponen, alttoviulu; Leena Hirvonen, sello; Joonas Tuuri, kontrabasso; Juha Hurskainen, urut; Kirsti Rautiainen, laulu;. KAURILAN KOULUMUSEO avoinna tilauksesta vähintään 10 hengen ryhmille. klo 19, to 29.7. TAITOKESKUKSEN ULLAKON NÄYTTELY, Hannele Rusilan tekstiilejä. klo 19.00. Vedic Art -taideryhmäläisten maalaamia sielunkuvia. Onni on laiskansutjakka miitrailija, jota työtä enemmän kiinnostaa olut ja makuuhuoneen ilot. "MITÄ MAASTA NOUSEE" maalauksia, Helena Paakkinen. TAIDENÄYTTELY "PUUTARHASSA" Pellikkalantie 2, Niinikumpu 5.7.-1.8. Se oli sijoitettu niin, että näyttelijät olivat turhan paljon pöytäryhmän takana näyttämön takaosassa. Veijo Tikka. Rinkilänmäellä, vanhalla Akkalan koululla (Akkalantie 20) on muistonäyttely kaikille lakkautetuille kyläkouluille. VÄRTSILÄPÄIVÄT Kesäteatterin ja ent. Erityisen mukava oli seurata Aleksi Hämäläisen uppoutumista posteljoonin rooliin. LEO KARPPASEN ATELJEE Heinoniemessä avoinna heinäkuussa 12-18, la 10-15. Millaisen ratkaisun Onni tekeekään rahan ja luontoarvojen välissä ja kuka kau- passa rikastuu. Keskellä näyttämöä oli erittäin jyhkeä pöytä penkkeineen. Puiden pilkkominen tahtoo juuttua kirveen varteen, se kun on vielä edelleen kesken; ollut Hilma-emännän mukaan jo useamman vuoden. Kiteen Tilkkukilta "Vuosien varrelta". Järj. Nonna Takala "Aasinpotku villasella", 26.7.-8.8. mape klo 14-16. Paavo Hämäläinen on Reposen Onnina mainio turjake. Tiedustelut 044 253 1250.. Musiikki peitti jonkin verran repliikkejä. REPOSEN ONNI Värtsilän kesäteatterissa la 24.7. Ohj. KÄSTEKOSEN PIHAAITAN KESÄNÄYTTELYT Ilmarisentie 5, avoinna joka päivä klo 11-17. Kuvataiteilija Anu Turunen, Kesä-galleria: "HERKISTYMISEN JÄLJET". Liisa Heiskanen, ohjaus Seija Pirhonen. Kuisma Lipposen lisäksi oli Kiteen kulttuuritoimisto suljettu 12.7.-22.8. Teatteri-esitystaide ry ja Kyläpari. VANHOJA KAMEROITA JA VALOKUVIA -näyttely Kiteen kotiseutumuseossa. Mietin kyllä näytelmän alussa käytettyä musiikkia, joka tuli nauhalta. klo 19 oppilaskonsertti, auditorio pe 23.7. Tällä kertaa hän eläytyi oivaltavasti dementoituvan vanhan miehen mielenliikkeisiin. KESÄLAHTI Tarinatupa "KESÄLAHTELAISET PERSOONAT KAUTTA AIKOJEN" Myllytuvassa (Kirkkotie 9) ke 21.7. klo 14 leirin päätöskonsertti. Ohjel- KULTTUURI-IKKUNA massa mm. Myllytuvassa esillä Arvo Ahokkaan ottamia kouluja rippikuvia kuudelta vuosikymmeneltä. Lavastuksessa oli yksi seikka, joita kannattaisi miettiä uudelleen. Närsäkkälän kesäteatteri esittää Maiju Lassilan komedian KUN RUUSUT KUKKIVAT su 25.7. -JULISTENÄYTTELY Tohmajärven kirjastossa 5.-29.7. Avoinna: ma-pe klo 10-17, la klo 10-13, muina aikoina sovi Irmeli Loukkaanhuhta 050 366 2197. Kuvissa kyläläisiä, koululaisia ja erilaista kylän toimintaa. TAIDENÄYTTELY PUHOKSESSA Kesägalleria Voikoi, Kantatie 30, 7.7.1.8. Avoinna 30.7. Paksuniemen satamakahvila, joka päivä klo 12-21. Paikalle ilmestyi myös poika (Kuisma Lipponen). Paavo onkin tyhjätasku, hänellä on jotain sellaista, mikä kiinnostaa pankkia, kuntaa ja sijoittajia - unelmankauniit hiekkarannat Repojärven rannalla ja julmetun iso Rosvosuo. Onnin raha-asiat ovat samalla tolalla kuin halkopino tai talon remontti. klo 19. Voimalaitostie 24. kunnantalon pihaalueella, Hopeakalliontie, Värtsilä. Bach, c-duurisonaatti viululle, Janne Jääskelä. Verso -ryhmän TAIDEPOLKU myllymeijerin ympäristössä 17.6.-29.8. Taustalla kirvesvartta veistää Onni (Paavo Hämäläinen). Avoinna 1.8. Aittanäyttelyssä Arvo Ahokkaan ottamia "Erinäisiä mukavia kuvia Kesälahdelta". klo 12-19. Avoinna 1.7.-30.7. KESÄTAPAHTUMA la 24.7
Katsotaan, järjestetäänkö tämä tulevaisuudessakin, Visa aprikoi. Sirkka Gröhn suunnitteli ja järjesteli sukuseuran matkoja, joita toteutettiin niinä välivuosina, kun sukukokousta PALVELUKSESSANNE - OTA YHTEYTTÄ KITEEN TEBOIL Kiteentie 5, Kauppakeidas Ilta tullut on... On ilta ja saapuu yö, on syvä hiljaisuus tullut mun seuraksein. Nyt haluttiin vastaanottavaisempaa porukkaa, enemmän omanikäisiä ja raskaamman musiikin ystäviä. Jo ennen Kasper Gröhnin sukuseuraa hän julkaisi omakustanteena kotikylänsä Kontiolan kyläkirjan ja lahjoitti myyntitulot Kontiolan Maamiesseuralle toimitalon kunnostukseen. Sirkka Gröhn oli myös aloitteen tekijä Kasper Gröhnin sukuseuran vaakunahankkeessa. Kiitosilmoitus 1x30 pmm 24,60 , sis. Vaakunan suunnitteli ja toteuttii sukuun kuuluva Sini Kuusinen. Ilo meni elämästäin, tuhlaan mitä ansaitsin. Järjestely oli helppoa. alv. Yleisö innostui musiikin mukana muun muassa pittaamaan, eli tekemään järjestet- tyä sekasortoa törmäilemällä toisiinsa. alv. Myöhemmin Kasper Gröhnin tiedetään toimineen Käkisalmen pormestarina 1690. Toivoen vielä sydän lyö päivää uutta tulevaa, mikä haavat parantaa... Sukuseuran 20-vuotisjuhlaa ovat järjestämässä nykyinen sukuseuran puheenjohtaja Mauri Lamminsalo ja varapuheenjohtaja Kari Uuksulainen. Sirkka Gröhn oli erittäin kiinnostunut kotiseutunsa historiasta ja ihmisistä. Puhalluskoe antoi 2.69 promillen tuloksen. 010 422 4000, Asemantie 2, Tohmajärvi Rivi-ilmoitus 21 merkkiä/rivi 2,60 , sis. Joensuulainen Cof- fincraft on isoin nimi, kertoi SieniRockin kantava voima Visa Forsblom. TILAUSHINNAT: Kesto 74,00 /vuosi, määräaikainen 12 kk 80,00 . Jakeluhäiriöissä ota yhteys p. Suvun vanhimmilla jäsenillä on sukulaisista ja heidän vaiheistaan valtavasti tietoa, joka pitäisi saada tallennettua, Kari Uuksulainen ja Mauri Lamminsalo korostavat. Tunnelma lavalla oli energinen, kuuma ja rekvisiittapainotteinen. Rokkia, heviä ja jotain siltä väliltä tarjosi Kassan Baarissa pidetty SieniRock viime viikon tiistai-iltana. Loma-asunnolla 19.7.2010 Lukijan toivomuksesta TO I V O L E VA N K O lyyrikko PL 34 82501 KITEE Kiteen, Kesälahden, Rääkkylän ja Tohmajärven puolueeton paikallislehti. ILMESTYY KESKIVIIKKOISIN JA LAUANTAISIN KAUNEIMMAT JÄÄHYVÄISET: KUKKALAITTEET JA SURUKIMPUT FLORISTILTA TOIMITETTUNA KAPPELILLE Avoinna tipe 1017, la 1014 0400 718803, www.kesaheina.info Heinä-elokuussa -10 alennus kaikista hoidoista! AUTOHUOLTOPOJAT OY www.orkideaspa.com Puh. Lauantain lehteen torstaina klo 11.00 mennessä. 12,- 6 kpl Laatua edullisesti KIRJA Palvelemme mape 917 ILMOITUSHINNAT: mv 4-väri 1.24 1.69 Etusivu 1.18 1.66 Takasivu 1.06 1.51 Teksti Tekstin jälkeen 1.06 1.51 Kuolinilmoitukset 1.06 Hintoihin lisätään arvonlisävero 23 % Pienin väri-ilmoitus 100 pmm. P. heinäkuuta Kitee-salissa. Yritysrivi-ilmoitus 21 merkkiä/rivi 3,99 , sis. Kojon Eetu sai idean tapahtumasta. Hän hoiti puheenjohtajan tehtävää 15 vuoden ajan kuolemaansa saakka. Ilo meni elämästäin, tuhlaan mitä ansaitsin. Lavalle astui ensimmäistä kertaa myös tohmajärveläinen Haarakiila. Rokkia ja metallia Meillä on viisi bändiä esiintymässä, lähinnä omasta kaveri- ja lähipiiristä tuttuja soittajia. Kaisu Salminen Suvun suurnainen Sirkka Gröhn on vaikuttanut monella tavalla sukuseuraan. Kiteen emeritus hallintojohtaja Jaakko Turunen kertoo Kiteen teollistumisen vaiheista. Hänet valittiin myös puheenjohtajaksi. ei pidetä. Heinäkuussa 1990 KeskiKarjalan Gröhnit perustivat Kiteellä sukuseuran. Miks kiusaisin itseäin, kun kerran kaiken sain, enkä pyydä enempää... Tunnelma olikin kuuma, lähes läkähdyttävä. (013) 684 8422. Peltityö Paajaste Oy 050 401 0800, www.paajaste.fi toimitus@kotikarjala.fi markkinointi@kotikarjala.fi tilaajapalvelu@kotikarjala.fi www.kotikarjala.fi AVOINNA: MaKe 8.3016.00 ToPe 8.3015.30 TOIMITUSJOHTAJA Marko Torni PÄÄTOIMITTAJA Jouko Väistö TOIMITUS: Tuomo Flinkman Riitta Makkonen Aladár Bayer Veijo Mustonen Niina Nyrhinen MAINOS/MARKKINOINTI Jouko Kaasinen LASKUTUS 684 8422 684 8425 684 8426 684 8427 684 8430 684 8428 684 8429 684 8424 684 8431 ISSN 1236-4495 KUSTANTAJA: Keski-Karjalan Paikallislehti Oy PAINO: Lehtisepät, 2010 Ilmoita edullisesti Palveluhakemistossa keskiviikkoisin! Viralliset PASSIKUVAT Mustalista ·Paikkakuntalainen keskiikäinen mies kärähti henkilöauton ratista maanantaina Tohmajärvellä. Tällä kertaa he viettävät sukuseuransa 20-vuotisjuhlia. Kasper Gröhn oli käkisalmelainen laivanomistaja ja kauppias, joka teki kauppaa Puolaan ja Saksaan. Matkakohteisiin liittyi aikan jollakin tavalla jonkun sukuun kuuluneen historia. Äkillinen sairaskohtaus ylioppilaaksitulon 50-vuotisjuhlassa Joensuussa päätti aktiivisen ja ahkeran Gröhnien suvun naisen elämän 31. alv. rakennuspeltityöt Tikkaat, kattosillat ja lumiesteet Asennuspalvelu/ tarvikemyynti TARJOAMME SIVUNVALMISTUSTA suunnittelusta valmiiksi tuotteeksi ammattitaidolla ja kilpailukykyisillä hinnoilla! Tiedustelut Marko Torni p. Meille oli enemmän bändejä tarjolla, mutta aika ei riittänyt kaikille. 013-684 8411 Fax 013-414 593 22 vuoden kokemuksella, neljällä yksiköllä Antsun Hinauspalvelu 0400 373 535 rekkaan Saumattomat sadevesikourut Piipunpellitykset ym. Musiikkia esittää Steely Wonder Kiteeltä. Tällä kertaa juhla pidetään jo ennen Jaakkoa, tulevana lauantaina 24. Olemme esiintyneet aiemminkin Kassalla. alv. Aloitteen sukuseuran perustamisesta teki lehtori Sirkka Gröhn. toukokuuta 2005. Musiikkia ja historiaa Nykyisin sukuseuran jäseniä on 293. Alle 18-vuotiaille nuorille suunnattu tapahtuma oli onnistunut. Jos tää ei oo Suomen kuumin, niin ainakin tää on Suomen hikisin festari, julisti toisena lavalle astuneen Lost Nervesin solisti Niko Karhapää. Tuotot menevät soittajille. Laskutuslisä 3,20 , sis. 0200 71400 arkisin klo 6.0014.00 ja viikonloppuisin klo 6.0012.00.. alv. 2x30 pmm 48,59 , sis. Kassalle oli kerääntynyt lähes baarin täydeltä 18 vuoden rajapyykkiä lähenteleviä nuoria. alv. Gröhnejä siirtyi vuosisatojen mittaan runsaasti Keski-Karjalan alueelle. Hänen käsialaansa on myös Keski-Karjalan Gröhnit -sukukirja, joka julkistettiin vuoden 2000 sukukokouksessa. Kuulen äänen sydämen, hiljaa mulle kuiskaavan... Musiikki on rock/metalli osastoa. Ne on ollut enemmän limudisko -meiningillä. Järjestöpalsta 1-5 riviä 4,49 , sis. Sukuseura on pitänyt yhteyttä jäseniinsa oman lehden Sukumannin kautta. Kahvio 013-222 201 Huolto 013-222 242 Pokentie 8, 82500 Kitee Puh. Gröhnien sukuseuran vuosikokous on pidetty perinteisesti joka toinen vuosi heinäkuussa Jaakon-päivän jälkeisenä lauantaina. alv., seuraavat rivit 2,17 , sis. Mies määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon ja ajokortti lähti poliisin haltuun. ILMOITUSTEN SISÄÄNJÄTTÖ: Keskiviikon lehteen maanantaina klo 11.00 mennessä. Löylyä lisäsivät myös intensiivi- set esiintymiset. Puolan matkaa Sirkka Gröhn oli järjestelemässä, mutta matkan sukuseuralaiset joutuivat tekemään ilman puheenjohtajaansa. Sekaan heitettiin myös hieman laulua. Tämä on eka kerta SieniRockille. Matkoja on tehty Käkisalmeen, Ruotsiin, Tallinnaan, Pietariin ja Puolaan, nykyinen puheenjohtaja Mauri Lamminsalo kertoo. Illan aloitti tohmajärveläinen Ei irtoo, joka oli liikkeellä hieman vajaalla kokoonpanolla. Sukuseuran 20-vuotisjuhlassa on luvassa musiikkia ja historiaa. 14 Koti-Karjala Keskiviikko 21.7.2010 SieniRock kuumin kesäfestari Kasper Gröhnin sukuseuralla 20-vuotisjuhlat Keski-Karjalan Gröhnit palaavat tulevana viikonloppuna juurilleen Kiteelle. Heitä on Kiteellä, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. Niin pitkän kaaren tein, kätken sen hiljaisuuteen sydämeni syvyyksiin... Musiikkilajina tietenkin metalli. Riitta Makkonen Lost Nerves esitti niin omia kuin cover-biisejäkin. Lähempänä rockia ollut musiikki syntyi bassosta ja rummuista. On ilta ja saapuu yö, hiljaisuus mua rauhoittaa. Sukujuhlan yhteydessä pidetään virallinen vuosikokous. Tapahtumassa soitti myös Visan bändi Profiligate, joka on joensuulais-tohmajärveläinen kokoonpano. Suomalaistamiskauden aikaan 1900-luvun alussa osa rääkkyläläisistä Gröhneistä muutti nimekseen Lamminsalo
Kakkospalkinnon sai niin lukkarina kuin lyöjänäkin kunnostautunut Ville Liukku. Niin tikkalalainen Helena Salmelainen kuin kitee- läinen Tiina Lötjönenkin olivat tyytyväisiä tyytyväisiä tuotteidensa menekkiin. Erityisen paljon toisella jaksolla ihmetytti kotijoukkueen vaihtolyöntipeli. Pelin alkuhetkillä kotijoukkue oli hienokseltaan niskan päällä karaten kahdessa vuorossa 3-1 -johtoon. Sivullisen silmin katsottuna vieraita näytti kuitenkin olevan huomattavasti enemmän, jopa enemmän kuin kahtena edellisenä kesänä. Siinä tehtiin virheitä, joita ei ollut todeksi uskoa. Täällä näkee naapureita, tapaa vanhoja tuttuja... Neljännestä vastasi Janne Leppälä, joka vetäisi kunnarin kakkospesän päältä. todellinen kolmosnurkkaan suunnattu lapalaaka, jolle ulkokenttä ei mahtanut mitään. Lyöntipelistä puuttui tekemisen meininki. 040 833 0661 www.rautia.fi Palvelemme: MaPe 8.0018.00 La 9.0014.00 495 4 /kg /kg 95 KiPalta heikko esitys Nurmon Jymyn kova ja rohkea lyöntipeli tehosi jo toistamiseen tällä kaudella Kiteen Palloon. Puhtaalla 3-0 -voitolla Kipa varmistaa lopullisesti paikkansa jatkopeleissä. Alisuorittajia liian paljon Pelinjohtaja Vesa Varosen mukaan heikko esitys ei voinut olla keskittymisestä kiinni. Varsinkin vanhat jermut antoivat pallolle kyytiä ja ilmoittautuivat kovan luokan taistelijoiksi, kun kamppailu pääsystä kahdeksan sakkiin kiihtyy. Leikkuuleveys 107 cm. Juhlalehti 15.9. Jos oli Kipan peli hengetöntä, löytyi vastustajan leiristä voitontahtoa sitäkin enemmän. Näin ei olisi luullut käyvän, kun kyseessä oli kuuden pisteen ottelu. KiPan A-pojilla upea lyöntinäytös Kiteen Pallon A-poikien joukkue haki maanantaina makeaakin makeamman voiton Iin Urheilijoista. Seuraavan kotipelinsä Apojat pelaavat ensi perjantai-iltana, jolloin Rantakentälle saapuu sarjan tyveen jämähtänyt Oulu. Hyvin kansa tuntui viihtyvän myös myyntitiskien ääressä. Ei siitä ainakaan kolmatta paloa olisi tullut. Ei peliä voi voittaa, jos hommassa ei olla täysillä mukana. KiPan parhaana pelaajana palkittiin Juuso Luostarinen. Kotijoukkueen kirivaiheessa nähtiin mm. Kolmannessa sisävuorossa KiPa pisti kuitenkin täyden höyryn päälle takoen peräti 12 juoksua. Juoksujuhlat aloitti Ville Hämäläinen kakkospuolen läpilyönnillä, mitä seurasi todellinen läpärinäytös. KiPa oli pitkään kiinni myös toisen jakson voitossa johdettuaan sitä kolmen sisävuoron jälkeen 7-3. KiPan palkitut olivat Simo Rahunen ja Toni Laakso. Toisella jaksolla vain yksi 3-tilanne Tauon jälkeen KiPan sisäpeli meni totaalisesti kipsiin: koko toisen jakson aikana kotijoukkue sai aikaiseksi vain yhden ainoan kolmostilanteen ja sekin jäi hyödyntämättä yliyrittämisen takia. Kakkospalkinto annettiin kolme tikkiä tintanneelle Juha Niemelle. Tämä kelpaa vaikkapa tarjottimeksi, näkösuojaksi tai koritelineeksi, hän esitteli. Markkinaisäntä Hermanni elementissään kesävieraiden keskellä. seen tyyliinsä. Ja jos ne saatiin pysymään kentällä, huippupelin pelannut Mikko Vainionpää haki ne hanskaansa. Kyllähän väenpaljous on selvä merkki siitä, että kansa kaipaa kiireidensä keskellä myös tällaisia leppoisia tapahtumia. Valitettavasti myös Nurmon mörssärit olivat avausjaksolla kovassa iskussa. Olisi se pojilta huikea esitys, pelinjohtaja Markku Lötjönen kertoili. Niin Jukka-Pekka Vainionpää kuin Juha Niemikin osoittivat kuuluvansa valtakunnan kovimpiin pommittajiin tykittäen yhteensä kolme tikkiä. Ne kaikki tuottivat juoksun. Kerrassaan ihana tapahtuma, Tiina Lötjönen tuumasi myyntikojunsa ääressä.. Tätä ennen pelissä nähtiin paljon hyvääkin: Nähtiin Juhani Myyryläinen upea vapaa lyönti kakkospesän jatkeelle, nähtiin Mika Laukkasen kova saumalyönti kolmospuolelle, nähtiin Pasi Kokkosen tarkka kääntö kakkospesän päälle 2-tilanteessa ja nähtiin saman miehen loistava lähtö kolmoselta Allu Rautiaisen lyöntivuorolla. Supervuoron voiton KiPa sai halvalla tavalla harhaheitolla. tämä on sitä sosiaalista kanssakäymistä, josta niin paljon puhutaan, Hermanni loihe lausumahan. Joukkueen taktiikkana oli kaiketi hyödyntää tilanteiden rakentelussa Jymyn lukkari Jani Viljasen heikkoa heittokättä, mutta siinä ei onnistuttu, kun näpäykset menivät tuon tuosta laittomiksi. Moni katsomossa ollut joutui tauolle lähtiessä pyörittelemään päätään nähtyään kotijoukkueen viimeisen sisävuoron. Kaiken kaikkiaan KiPan peli meni toisella jaksolla näpertelyksi. Jymyn parhaina ottelussa palkittiin sataprosenttista mailapeliä ja lähes yhtä hyvää räpyläpeliä esittänyt Mikko Vainionpää. Mitenkä- Kansa viihtyi Varmon markkinoilla Varmon kyläkaupan pihaalue suorastaan kuhisi väen paljoudesta ja autojonot kylätien varrella venähtivät satojen metrien mittaiseksi, kun Varmon kyläkauppa järjesti viime lauantaina perinteiset kesämarkkinansa. Sitä se ei kuitenkaan kyennyt tekemään, vaikka sai avausjakson viimeisen vuoron tasoittavalla palottoman ajolähdön kärjellä. 2010 1695,www.plussa.com Lisätiedot: www.kesko.fi/ Ympäristö ja yhteiskunta Puhoksentie 3, 82500 Kitee, puh. Läpilyöntejä taisi kertyä 6-7 kappaletta ja niitä taottiin eri puolilta kenttää. Juhlavuosi 19602010 Partner Ajoleikkuri P145107H 14,5 hv. Koko kylän yhteinen juttu tämä on, senhän näkee jo myyjien ja näytteilleasettajien määrästäkin...tarjolla on oman kylän mansikkaa, hunajaa, luomujauhoa, karjalanpiirakkaa, erilaisia käsitöitä... Voiton arvoa nostaa se, että Superin pelaajista pelissä oli vain Ville Hämäläinen, eikä hänkään koko ottelua loukkaantumisen takia. Varsinkin toisen jakson kriittisillä hetkillä viimeisessä vuorossa hän haki Toni Laakson näpäyksen kopiksi tavalla, joka jää varmasti pitkäksi ajaksi KiPan pelaajien mieleen. Hän ei ottanut kunniaa tapahtuman suosiosta pelkästään itselleen. hän pelin luonne olisi muuttunut, jos Laakso olisi vetäissyt täydellä hihalla pitkin kakkosrajaa. Mutta mistähän se sitten oli, kun perustekemisestäkin puuttui ajatus. mitä kaikkea lieneekään, Hermanni listasi hänelle ominai- Helena Salmelainen Tikkalasta oli tullut kesämarkkinoille kauppaamaan paju- ja tuohitöitä. Villen tilille kertyi 2 lyötyä, 3 tuotua ja 12 kärkilyöntiä. Yhtä mieltä Varosen kanssa voi sensijaan olla siitä, että joukkueesta löytyi liian paljon alisuorittajia. Tällä kertaa Jymy oli parempi lukemin 1-0 (4-4, 1-0). KiPalla oli kotikentällä loistosaumat vähintään yhden sarjapisteen ottamiseen. Kevätkierroksella kotikentällä ottamansa 2-0 -voiton lisäksi Pohjanmaan pojat olivat parempia myös joukkueiden toisessa yhteenotossa sunnuntaina Rantakentällä. Hän teki mailan varressa kovaa jälkeä: 8 lyötyä ja 14 kärkilyöntiä 100 prosentin teholla. Ottelun loppunumerot olivat 1-2 (5-13, 8-7, 0-1). Ii ryhdistäytyi kuitenkin viime hetkillä ja käänsi kolmannen tasoittavalla jakson itselleen tehtyään siinä viisi juoksua. Kolmoselta irtoaminen koppilyönnillä ja vaihtolyönnin vetäiseminen suoraan etumiehen hanskaan 4-4 -tilanteessa olivat anteeksiantamattomia mokia, joista ei toivuttu koko pelin aikana. Vainionpää pelasi ajoittain jopa ylirohkeasti. ripsiliinat, poppanat ja matot. Täällä on todella leppoisa ja mukava tunnelma. Ajoa helpottava automaattinen hydrostaattinen vaihteisto. Markkinaisäntä Hermanni Nieminen ei kiireidensä keskellä ehtinyt pitämään kirjaa vieraistaan, mutta arveli heitä käyneen parisataa. Helena oli kauppaamassa pajusekä tuohitöitä ja Tiina myyn- tivalikoimaan kuuluivat mm