Koti-Karjala 23.07.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta Hyödynnä kovat Plussa-tarjouksemme ja kartuta Perttu ja Erno pistepottiasi monipuolisilla valikoimillamme. mitaleille Muistathan että meiltä saat palkintopisteet myös käyttötavaroista. Herkkutorilta K-Menu lihaisa GRILLIMAKKARA Porsaan KASSLERPIHVIT 6 90 9 90 400 g (2,23/kg) 89 0 kg Voimassa to?la 24.?26.7. Porsaan SELÄKE 2 Etu K-Plussa-kortilla Ilman korttia 2,99 /kpl (4,98/kg) 2 49 s(ERKKUTORILTA2UOKAMESTARIEMME VALMISTAMATTUORESALAATIT s6ALIKOIMISSA2UOKAMESTARIEMME VALMISTAMATPAIKKAKUNNAN PARHAATLIHATUOTTEET NEKTARIINI Italia MINIVESIMELONI ja HUNAJAMELONI LEPOTICA LUUMU 79 0 myös tumma paahto 500 g (5,98/kg) 99 2 Unkari 99 0 kg 2KPL BonAqua ja BonAqua SITRUUNA-LIME kg 0,33 l, 24-pack (1,33 l) sis. Kuivasäilönnässä ei käytetä mitään lisäaineita (Esim. Voimassa 3.7.?3.8. 24PACK Voimassa 5.5.?3.8.2014 Hinnat voimassa to?su 24.?27.7., ellei toisin mainita. -automaattiasemalta! VAATEALEN LOPPUKIRI ?30% s3UURI,#$ NËYTTÚ s0UNNITUSKYKYENINTËËN KG s VUODENTAKUU 12 Classic JÄÄTELÖPUIKOT TERÄSKATTILAT PLUSSAKORTILLA HENKILÖVAAKA 6277 90 A.Le Coq PREMIUM Kartuta Plussa-pistepottiasi Kauppakeskuksen 90 pkt Voimassa 31.7.2014 saakka. Trip MEHUJUOMAT Lämpimät leivät ja leivonnaiset omista uuneista. PAKASTERASIAT OKT s . ei sokeria tai suolaa) minkä ansiosta -52% Etu K-Plussa-kortilla maku on luonnollinen ja täyteläinen, ainekset ilman korttia maistuvat tuoreilta vuosienkin säilytyksen jälkeen. Helposti puhdistettava, 2 vuoden takuu. 169,90 Etu K-Plussa-kortilla 24PACK rajoitus enintään 2 kpl/talous 4,5 % 0,33 l/tlk 24-pack (2,57/l) sis. pantin 2,40 0,2 l, 3-pack (1,67/l) 00 3 -15% 3 PACK Etu K-Plussa-kortilla Yksittäin ja ilman korttia 1,19 /3-pack l (1,98/l) 17 MIKROAALTOUUNI 7519 ERÄ! s4ILAVUUS LITRAA s4EHO 7s TEHOALUETTA s$IGITAALINENAJASTINJAMERKKIËËNI s,APSILUKKOs VUODENTAKUU 79 90 ilman korttia -55% Etu K-Plussa-kortilla 39,90 VIHANNESKUIVURI 6775 4990 -23% ilman korttia 64,90 Kasvikuivain kuivaa tehokkaasti kaikenlaiset sienet, hedelmät, vihannekset ja yrtit. Koti-Karjala Yksityistieisännöintiin ja työturvallisuuden parantamiseen MAKE SAFE KY Muihin askareisiin TUPAUKOT Marko 0400 927 200 www.makesafe.? Keskiviikko 23.7.2014 N:o 58 Irtonumero 1,30 ? 55. pantin 3,60 99 1 23 myös laktoositon 71?86 g (11,63-14,08/kg) rajoitus: enintään 10 kpl/talous 00 kpl Norm. 1,79?1,89/kpl
L
KPL PKT s
L
KPL PKT 320 pkt Kotikokki SB 106A SÄILIÖPAKASTIN s4ILAVUUS L s0AKASTUSKAPASITEETTI KG H s%NERGIANKULUTUS
K7 VRK s%NERGIALUOKKA! s-ITAT+
,
3 MM ilman -21% korttia 179,90 Etu K-Plussa-kortilla 229,- Kotikokki SB 201 SÄILIÖPAKASTIN s4ILAVUUS L s0AKASTUSKAPASITEETTI KG H s%NERGIANKULUTUS
K7 VRK s%NERGIALUOKKA! s-ITAT+
,
Avauskilpailussa Rovaniemellä 5. kuluvaa kuuta hän oli seitsemäs, kaksi päivää myöhemmin käydyssä toisessa osakilpailussa Rukalla 16. Kilpailun voitti Sotkamon Jymyn Rasmus Ähtävä, joka kukisti toiseksi sijoittuneen Kouvolan Hiihtoseuran Vili Laukkasen 12 ja Pertun 24 sekunnilla. ja päivää myöhemmin järjestetyssä Rukan toisessa kilpailussa 11. Jouko Väistö. Kilpailun voitti Lahden Hiihtoseuran Tuomas Kinnunen 232,0 pisteellä. Yleisessä sarjassa viime talven loukkaantumisesta toipunut Antti Aalto jakoi Ounasvaaran Santeri Ylitapion kanssa kuudennen sijan. Antti hyppäsi 85 ja 76 metriä, joilla tuli 180,0 pistettä. Kilpailun voitti hyppääjien kesäkiertueella voitosta voittoon kulkenut Kainuun Hiihtoseuran Jarkko Määttä 248,5 pisteellä. Antti osallistui myös Finlandian Veikkaus Cupin kolmeen ensimmäiseen kilpailuun. s+OTIKOKKI TUOTTEILLAKAHDENVUODENTAKUU -40% % 0 5 - % 0 6 - ERIKOISERÄ! Libero TEIPPI- ja Libero Libe ro (ei value pack) 30?88 kpl/pkt (0,11?0,33/kpl) KESÄPAKKAUS SÄPAKKAUS sisältää: hoitoalustoja, a, a, pesunesteen, puhdistuspyyhkeitä ja Polarn O Pyret sukat 2 pr/pkt, arvo 11,90 00 20 7 90 pkt -20% Etu K-Plussa-kortilla HOUSUVAIPAT ilman korttia 9,90 2 pkt ilman korttia tai yksittäin -14?22% Etu K-Plussa-kortilla 11,75?12,90/pkt (0,13?0,43/kpl). Voimassa 17.7.?3.8.2014 Tavallista parempi Ruokakauppa KUPIAINEN kpl KAHVI Yksittäin 2,05 /kpl (4,10 l) kpl 6 Palvelemme: ark. www.kupiainen.net Kiteentie 6, Kitee, puh. info 0400 133 807 MAAKUNNAN VUODEN 2013 YRITTÄJÄ www.k-supermarket.? -16% 90 Kulta Katriina 50 Omista uuneista Espanja Etu K-Plussa-kortilla Rajoitus 2 pkt/talous 500 ml (2,50/l) Voimassa to?la 24.?26.7. Voimassa 24.?26.7.2014 s&LORIDA 1000 g (6,90/kg) Flora Culinesse KASVIÖLJYVALMISTE kg 580 g (4,15/kg) -50% pkt Ilman korttia 1,99 pkt ((4,98/kg) , g g) Grilli Fazer RUISLIMPPU Atria VILJAPORSAAN FILEEPIHVI Sekä Perttu Reponen että Erno Tietäväinen nappasivat kolmannen sijan viime perjantaina Vuokatin mäkikarnevaalien yhteydessä järjestetyissä yhdistetyn kisoissa. Pertun sarjassa hypättiin K49 mäestä ja hiihdettiin neljä kilometriä. Arsi Tietäväinen oli lopputuloksissa kahdeksas hävittyään veljelleen 45 sekuntia. Yleisen sarjan yhdistetyssä Marcus Torni teki tasaisen varmaa työtä. Kärkikolmikon muodostivat Puijon Hiihtoseuran Ilkka Herola sekä Lahden Hiihtoseuran Jim Härtull ja Leevi Mutru. Marcus hävisi Herolalle 2.04, mutta Mutrulle vain 28 sekuntia. Erikoismäessä parhaaseen saavutukseen kiulaisista ylsi Rukan suurmäestä edeltävällä viikolla peräti 132 metrin siivun vetäissyt Perttu Reponen. Hän leiskautti Vuokatin mäestä 45,5 ja 44 metrin siivut, jotka tuottivat 204,3 pistettä ja neljännen sijan. Pertun edelle hyppäsivät Sotkamon Rasmus Ähtävä (223,5), Kouvolan Vili Laukkanen (212,8) ja Sotkamon Niko Pulkkinen (208,1). Nuorempien poikien sarjassa Erno Tietäväinen saavutti kahdella 25,5 metrin hypyllä 180,0 pistettä ja oli kahdeksas. Hän oli mäessä viidenneksi ja hiihdossa kuudenneksi paras, millä irtosi kilpailun viides sija. Hän voitti kakkoseksi sijoittuneen seurakaverinsa Tuomas Kinnusen kolmella sekunnilla ja Ernon 1.39 minuutilla. 8?21, la 8?18, su 12?18 petri.kupiainen@k-supermarket.. Parasta kesäkuntoa tässä nuorten miesten mittelössä esitti Lahden Hiihtoseuran Benjamin Kähkönen. Hän keräsi 21 ja 22,5 metrin hypyillä 147,5 pinnaa. 3 MM ilman -28% korttia 249,90 Etu K-Plussa-kortilla 349,- Tarjoukset voimassa 23.7.?3.8.2014, tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Kisaan osallistui 12 urheilijaa. Ernon sarjassa mäen K-piste oli 32 metriä ja hiihtomatka kaksi kilometriä. Arsi Tietäväinen oli samassa sarjassa 13
Rantahiekassa on vierivieressä erikokoisten koirien tassujen jälkiä ja aaltojen osittain huuhtomia sekä ihan tuoreita, ei vielä säiden armoilla olleita koiran ulosteita löytyy vesirajasta todellakin paikoin ihan vieri vierestä. Näystä voi päätellä vain sen, että ilmeisesti koiranomistajien keskuudessa rannan on ajateltu olevan kätevä vesivessa koirille. Kiteellä Pajarinmäen ranta ei ole mikään virallinen uimaranta, mutta koska ranta on sopivan hiekkapohjainen ja loivapro?ilinen, on se varsinkin lapsiperheiden suosima uimapaikka. Tänä kesänä rannalla kävijöiltä on alkanut kuulua kummeksuvia ja ärsyyntyneitä kommentteja siitä, että rantaviivalla aivan vesirajassa on vierivieressä koiran ulosteita. Siellä on keskussairaalatasoinen yhteispäivystys Kesälahdelta 55-70 kilometrin päässä. Toiseksi: Kaikkien terveyspul- mien hoitamiseen ei tarvita lääkäriä. Miksi emme ratkaisisi asiaa sairaanhoitajatasoisella päivystyksellä? Päivystystilanteissa reseptinkirjoitusoikeuden omaava sairaanhoitaja voi määrätä muutamia ennalta määriteltyjä lääkkeitä oirekuvan ja tekemänsä hoidontarpeen arvioinnin perusteella. Toteutuessaan ratkaisu mahdollistaisi lyhyiden sairaslomatodistusten ja hoidon saannin pienemmissäkin kuntakeskuksissa myös virka-ajan ulkopuolella. Jos sairaanhoitajatasoisen päivystyksen toteuttamiselle yllä mainitulla tavalla on vielä joitakin lainsäädännöllisiä tai toimintatavoista johtuvia esteitä, niihin on puututtava välittömästi. Pankkiirit eivät näet lainaa mitään omaansa, he luovat lainarahansa tyhjästä, pelkkänä kirjanpitotoimena. (eläkk) Kesälahti. Ne tarvitsevat vastuullisesti ajattelevia ja toimivia omistajia. KOIRANOMISTAJA ITSEKIN Koska yhteiskuntamme romahtaa kiihtyvällä vauhdilla, kirjoitin asiasta artikkelin (Koti-Karjala 20.6.). Nousukausi on siis voimakkaan velkaantumisen aikaa. Paksuniemen ja Koivuniemen paikolle ei olisi haittaa tällaisesta toiminnasta, koska heillä on erilainen asiakaskunta. JORMA KINNUNEN Joensuu Uimaranta vai vesivessa koirille? Maassamme tehdään koko ajan paljon työtä vesien suojelun ja järvien rehevöitymisen estämiseksi. Suomi ja sen puolueet ja päättäjät ovat kansainvälisen pankkieliitin omaisuutta. siitä, onko suomalaisella työnteolla vaikutusta liikkeellä olevan rahan määrään) ja ehkä myös osan 4, jossa voisin tuoda esiin valaisevia sitaatteja. VESA-ILKKA LAURIO Lääketiet. Moni kaipaa sellaista ruokapaikkaa, josta saisi tavallista arkiruokaa edullisesti ja nopeasti. Itsepalveluun perustuva toiminta voisi olla kannatta- vaa varsinkin matkailusesongin aikaan, kesäisin. Rahajärjestelmämme on aggressio maatamme ja kansaamme vastaan, ja siitä tulee sanoutua irti, ettemme tuhoutuisi. Pankkivelat voidaan kuitenkin mitätöidä, koska mitään pankkivelkoja ei todellisuudessa ole olemassa. Tämä on tietysti tylyä luettavaa esimerkiksi Kesälahden etelälaidalla päivystyspalveluita kaipaavalle, mutta tukee Kiteen kaupungin päätöstä. Työryhmän mukaan laajaa osaa- mista ja resursseja edellyttävien potilaiden hoito tulee järjestää riittävän laajan alueen työnjaon mukaisesti. yhteiskunnan loihtimalla tänne nousukauden eli nopean velkaantumisen. Pankit siis eivät voi näyttää toteen lainoja. Todellisuus onkin satua ihmeellisempi. Asiakkaat ovatkin lainanantajia, ja sitten he lainaavat pankeilta takaisin oman rahoituksensa korkoa vastaan (takaisin pankeille on kuitenkin maksettava niin velan määrä kuin korot; pankit laskevat rahat omikseen). Täydennän tässä artikkeliani. Yhteiskuntamme romahtaa, koska meillä ei ole rahajärjestelmää lainkaan, on vain orjuuttava ja tuhoava velkajärjestelmä, jossa raha tulee liikenteeseen pankkivelkana. Rahamme on velkaa, vieläpä se on korollista velkaa, mikä johtaa jatkuvaan lisälainaamisen pakkoon yhteiskunnassa. Laskukausi tarkoittaa päinvastaista tilannetta. Velkarahallaan pankkiirit säätelevät maassamme kaikkea. Asiakkaat rahoittavat itse omat lainansa! Pankit laskevat asiakkaiden velkakirjat varallisuudekseen, joka voidaan muuttaa rahaksi tai myydä sijoituspankeille tai jolla voidaan ostaa valtion velkakirjoja. Olemme nyt osa EU:ta, eikä meillä ole omaa rahapolitiikkaa, omaa lainsäädäntövaltaa, omaa riippumatonta tuomioistuinlaitosta eikä omaa ulkopolitiikka (itsenäisyyden edellytykset) lainkaan. Raportissa todetaan, että lievien sairauksien ja vammojen hoito tulee järjestää kohtuullisen matkan päässä potilaan kotoa. Mikä on kohtuullinen matka? Työryhmä toteaa, että päivystyksen lähipalveluita ympäri vuorokauden tuottavien toimipaikkojen tulee sijaita korkeintaan noin tunnin matkan päässä potilaan kotoa. Asiakkaiden velkakirjat ovat todellisuudessa shekkejä luottojen koko määrille. Kaikki on päälaellaan. Euroopan keskuspankki on EU:sta ja sen jäsenvaltioista täysin riippumaton, ja Suomen Pankki on osa EKP:ta. EKP on pankkiirien yksityinen ase, eikä siellä ole Suomella tai suomalaisilla mitään sananvaltaa. He voivat tuhota koko yhteiskuntamme muutamassa viikossa lopettamalla lainanannon ja nostamalla korkoja (rahat loppuvat yhteiskunnasta). Tilanteen palauttamiseksi ollaan keräämässä adressia. Koirat eivät tarvitse vesivessaa. Kyse on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämisestä potilaan ja kuntatalouden kannalta parempaan suuntaan. Erikseen ovat hätätilapotilaat. Heidän kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että saa parasta mahdollista hoitoa, jota löytyy vain yhteispäivystyksestä Joensuusta tai Savonlinnasta. KS Rahanpuutteen syy, osa 2 Pokentie 8, 82500 KITEE, 040 684 8411, toimitus@kotikarjala.? Rääkkylän keskustaan kaivataan ruokailupaikkaa Moni matkailija, mökkiläinen ja vakituinen asukaskin on ihmetellyt, kun Rääkkylän kirkonkylän keskustassa ei ole kesäsesongin aikaan ruokailupaikkaa. Suomalaisilla ei käytännössä ole mitään valtaa omiin asioihinsa. Pankkiirien velkarahajärjestelmä on voimakkaampi ase kuin mikään armeija. Pankkiirit voivat tuhota yhteiskuntia ja synnyttää yhteiskuntia mielensä mukaan, pelkästään säätelemällä laina- ja korkohanojaan ja lainaehtojaan. He voivat palkita ?tottelevaisen. Tällainen puliveivaus on mahdollista, koska pankkiirit ovat hankkineet itselleen rahanluonnin (laillisen rahanväärennystoiminnan) yksinoikeuden. Toivon voivani tuonnempana julkaista osan 3 (esim. Joudumme väkisin velkakierteeseen ja velkaorjuuteen, ja lopulta tuhoudumme. Tällöin ei voi syntyä oikeudellista velkasuhdetta. Jokainen seteli ja kolikko, joka maassamme on liikenteessä, on jonkun pankista lainaksi ottama ja raksuttaa koko ajan korkoa pankkiireille. Harvaan asutuilla alueilla noin kahden tunnin eli vajaan 200 kilometrin päässä. Oikeudessa onkin mahdollista saada pankkivelat mitätöityä, koska pankit eivät kykene esittämään a) lainasopimusta, jossa on molempien osapuolten allekirjoitukset (pankki ei sellaista allekirjoita, koska se ei ole lainannut mitään omaansa eikä se halua joutua vastuuseen väärästä sitoumuksesta), b) otetta pankin tilikirjoista, joka osoittaisi, että pankki on lainannut jotain omaansa, c) valaehtoisena todistuksena tai allekirjoitettuna toimitustodistuksena annettua vahvistusta velasta. Pari ruokalajia riittäisi ja aukioloaika voisi olla joitakin tunteja lounasaikaan päivisin. Tässä olisi kesätyöpaikka jollekin yrityshenkiselle nuorelle tai maahanmuuttajalle. Voisihan toki joku kokenut alan ihminenkin innostua. Matkailu on Rääkkyläl- le tärkeä tulonlähde, joten kyllä tällainen palvelu olisi paikallaan. Nopea ja lähellä oleva sairaanhoidollinen apu koetaan siis tärkeäksi ja sitähän se onkin. Taloudelliset, mutta myös ammatilliset näkökannat pakottavat pohtimaan vaihtoehtoja lääkäripäivystykselle. Päivystyshoidon kriteereitä sosiaali- ja terveysministeriössä koonneen työryhmän raportti antaa pohjaa pohdinnoille. Onko 120 kilometriä pitkä matka päivystykseen. Maahamme on järjestetty monta poliittista puoluetta, jotta kansa saataisiin tappelemaan keskenään ja varsinainen vihollinen pankkieliitti ja sitä palvelevat päättäjämme - unohtuisi. Lisäksi puolueemme palvelevat yksinomaan pankkimaailmaa, eivät kansaa. Koti-Karjala 2 Keskiviikko 23.7.2014 Lääkäripäivystykselle on vaihtoehtoja Kiteen lääkäripäivystyksen supistaminen kohtaa kritiikkiä. Takaisin maksettavaa on koko ajan enemmän kuin rahaa on olemassakaan. Nousukausi yhteiskunnassamme tarkoittaa sitä, että kansainväliset pankkiirit ovat suoneet maahan paljon lainaa eli rahaa. Tavoitteista yksi on se, että luonnonvetemme voisivat toimia entistä paremmin ihmisten virkistyskäytössä. Päinvastaista toimintaakin tapahtuu. Esimerkiksi jatkuvaa röntgen- ja laboratoriovalmiutta ei kannata ylläpitää pienissä yksiköissä. Keinoja taata lähipalvelu suurimmalle osalle akuuttia sairaanhoitoa tarvitsevalle kuitenkin on. Ensinnäkin: matka lähimpään päivystykseen. STM:n työryhmä toteaa, että hallinnolliset tai alueelliset rajat eivät saa rajoittaa potilaiden kannalta parhaan mahdollisen hoidon järjestämistä. Miksi siis emme katso Savonlinnan suuntaan. Uimarit sotkevat jalkansa ja hiekassa leikkivät lapset kätensä ulosteisiin. Käynti rannalla paljastaa totuuden olevan juuri kuullun kaltainen.. lis. He ovat todellisuudessa ainoa laki Suomessa. Samoin kuin se, että ihmiset sotkevat huomaamattaan itsensä ulosteisiin. Ja toisaalta, vaikka yksittäinen uloste onkin varsin pieni, niin jokainen niistä on lisänä Kiteenjärven jo ennestäänkin liiasta ravinnekuormasta kärsivälle vedenlaadulle. Järkeä peliin nyt koiralliset ihmiset. Sen pidemmälle asiaa tuskin sitten onkaan mietitty. Siksipä on syytä muistuttaa, että jos vaikka itse ei tykkäisikään uimisesta, olisi sentään suotavaa ymmärtää, että Kiteellä on paljon ihmi- siä, jotka mielellään kävisivät luonnonvedessä uimassa aikana, jolloin uimahallin palvelut eivät ole käytössä. Toiseksikin ulosteita sisältävässä vedessä uinti on terveysriski
Lintunen totesi. Arppen raitti on talkootyöllä raivattu, lanattu ja lahjoitushiekalla peitetty. Muistomerkin paljastamisen jälkeen evakkoäidit, jotka hoitivat kotirintaman ja ehkä sodan raskaimman taakan, saisivat arvoisensa maineen, Aulis Kosonen puhui. Muistomerkin paikka voisi Kososen mukaan olla jonkin evakkojen tuloreittinä olleen rautatien läheisyydessä. Vesa Honkasen esittämä Evakon laulu herkisti juhlapuheen jälkeen tunnelmaa. Avajaisissa Nils Ludvig Arppen patsaalle laskettiin perinteisten värtsiläläisten ja Värtsiläisten Seuran kukkalaitteitten lisäksi myös 180 vuotta täyttävän Wärtsilä -yhtymän kukkalaite. Kari Sarkkinen Partiolippukunta Värtsin Takojien kolmiottelu oli osa lapsille suunnattua ohjelmaa.. Minulle Värtsilä ei ole vain kylä. Samalla luomme myös mielikuvaa Arppen pihasta Tohmajärven kunnassa olevan Värtsilän pitäjän keskuksena. . Koti-Karjala Koti-Karjala Värtsiläpäivien monipuolinen ja evakkoajan historiaa esille tuova ohjelma loi hienon tunnelman pitäjäjuhlaviikonlopulle. Juhlallisuudet alkoivat jo perjantai-iltana Arppen raitin avaamisella. Lauantain toripäivänä väkeä oli torilla tasaiseen tahtiin arviolta 700-800 henkeä. Kiteen, Tohmajärven, Rääkkylän ja Kesälahden puolueeton paikallislehti. Päätoimittaja Marko Torni. Lämminhenkinen tunnelma Värtsiläpäivillä vuotta, saatiin elää suhteellisen rauhassa. Vireässä Värtsilässä pylväskin on tuoretta puuta, Lintunen perusteli viittatolpan valintaa. Se on niin sanottua kolmatta sektoria Tohmajärven kunnassa ja PohjoisKarjalan maakunnassa, Erkki Lintunen puhui. Takoja sai vasaran Kun ?Kaustajärven separatis- ti. Merkittävä Wahlforssin teko oli Uuteen Värtsilään perustettu sulattamo. Muistomerkki evakkoäideille Vesa Honkasen esittämä Evakon laulu herkisti tunnelmaa Värtsilpäivien avajaisissa. Perjantai-illan juhlahetki vietettiin Arppen pihan kulmalla, kun rovasti Erkki Lintunen, joka muuten nimettiin seuraavana päivänä Värtsilän Vuoden Takojaksi, avasi Arppen Raitin. . Lintunen antoi kiitosta moottorisahamies Juhani Mieloselle, Martti Rummukaiselle, Juha Varoselle, Kuljetusliike Kahelinil- Nils Ludvig Arppe (Kauko Päivänurmi) ja vaimonsa (Sirpa Pakarinen) kävivät onnittelemassa juuri nimettyä Vuoden Takojaa Erkki Lintusta ja hänen vaimoaan Ulla Tammela-Lintusta. le ja Pekka Varikselle. Erkki Lintusen mukaan Arppen pihasta ja Arppen raitista puhuttaessa menemme syvälle Värtsilän paikallishistoriaan. . Värtsilä on pitäjä, osa Tohmajärven kuntaa. Myös Suomen Värtsilää jouduttiin evakuoimaan Reilun kuukauden kuluttua evakot pääsivät palaamaan Suomen valloittamaan, mutta pahasti tuhoutuneeseen Värtsilään. Asemasodan aika, kolme Aulis Kosonen totesi, että Suomessa on unohdettu on niin sanotut evakkoäidit. . Näiden kiinteistöjen ja pihapiirien ympärillä elää värtsiläläinen yhdistys- ja järjestötoiminta. 2.9.1944 solmittu rauhansopimus määräsi rajan nykyiselle paikalle. Värtsilä oli evakuoitava viimeisen kerran. Pidetään yllä Värtsilä-henkeä ja taotaan, kun rauta on vielä Charlotte van Assendelft ja Henrietta Assendelft Henrietta ja Rene -ratsuillaan avasivat Arppen raitin. kuuma, Erkki Lintunen korosti kiitossanoissaan. Evakuointien historiaa Värtsiläisten Seuran puheenjohtaja Aulis Kosonen valaisi Värtsiläpäivien avauspuheessaan hyvin evakkopainotteista Värtsilän historiaa. Kososen selvitys alkoi talvisodan evakuoinneista, kun Värtsilään tuli evakkoja Salmin kunnasta Suistamolta ja Suojärveltä noin 10 000 henkeä. Viitan olivat valmistaneet Veikko Rummukainen ja hänen poikansa Markus. . Ehdotuksia oli useita, mutta tämä oli valintatoimikunnan yksimielinen päätös. Kukas sen kovempi Värtsilän mainosmies olisi kuin Erkki, Pitäjäyhdistyksen puheenjohtaja Raimo Tiittanen totesi. . Nämä vahvat karjalaiset naiset, jotka sitkeydellään ja sopeutumisellaan olivat mukana niin kotirintamalla kuin evakkopaikoissa, Aulis Kosonen muistutti. Karjalan Liitolla on menossa valtakunnallinen rahankeräys evakkoäitien muistomerkin hyväksi. . Erkki Lintunen kulki vielä perjantaina Kaustajärvi -paidassa oli hän lauantaina pukeutunut arvokkaasti rovastin asuun rinnallaan kansallispukuun sonnustautunut puoliso Ulla Tammela-Lintunen. Aihetta oli, sillä Erkki sai joka toinen vuosi myönnettävän Vuoden Takoja tunnustuksen. . Värtsilän sanakarihautausmaalle jääneiden 192 sotilaan nimet ovat Värtsilän kirkon eteisessä muistolaatoissa. Aulis Kosonen haluaa antaa tunnustusta silloin Wärtsilä-Yhtymä Oy:n pääjohtaja Wilhelm Wahlforssille. Molotov oli ollut myöntyväinen Värtsilän jäämiselle Suomen puolelle, mutta tieto pääsi kuitenkin vuotamaan liian aikaisin, kulkeutuen myös Molotovin hänen korviinsa jolloin Molotov perui myönnytyksensä. Sotatoimet jatkuivat kesäkuussa 1941 kannaksen pommituksilla. Veikko jatkaa näin isänsä, kotiseututyön uurastajan, Otto Rummukaisen työtä. Värtsilästä evakot siirrettiin vähitellen sisämaahan. Myös Värtsilää pommitettiin, jolloin vanhuksia ja lapsia evakuoitiin. Kososen mukaan Värtsilän kohtalo sinetöitiin ennen 13.3.1940 laadittua rauhansopimusta. Kyllä minulla nyt on hyvä mieli, Erkki Lintunen hymyili kunnostetun entisen Värtsiläntien ja hänen koulutiensä varrella, kun tuoreesta männystä tervattu viitta oli pystytetty ja nauha leikattu.
Onnistuneiden päivien aikana tavataan sukulaisia, tuttavia ja tälläkin kertaa päätettiin ilman virallista pöytäkokousta, että kokoontumiset jatkuvat tulevaisuudessakin. Miinalaisten laajasta suvusta ovat kookkaan sukuselvityksen (Petravaara Alapihan, Iivilän, Kontulan ja Pälkjärven Miinalaisia v. 1620-2006), laatineet Aulis Miinalainen, Matti Haaranen ja Teuvo Eronen. mennessä puh. Kesäkahvilassa on takahuoneessa kaksi näyttelyä: ?Kirkon mäellä. Sukuselvityksen ensimmäisellä sivulla komeilee nimi Hilipan Matveinpoika Matvei, joka syntyi vuonna 1620 Kesälahden Villalassa. klo 9 Aamurukous. Su 27.7. Ilm. Kansanopistolla, vapaaseurakunnan Kiteen juhlat. Ti 29.7. Martat sijoittuivat arvioinneissa jälleen ensimmäisiksi kaikilla arvoasteikoilla mitattuna. Kokonaismielikuvassa ja seitsemän mielikuvatekijän yhteisvaikutuksessa Martat sijoittui ensimmäiseksi. Marttojen tarkoitusta ja toimintaa tuntee ainakin jonkin verran runsas neljännes (28%) suomalaisista. Martat on hyvä brändi, jota kohtaan koetaan tuoreiden tutkimustulosten valossa kiinnostusta. Lähtö klo 16.15 torilta, paluu n. klo 18.00 Si- Raamattutunti ja klo 19 Ilosanoman ilta Raamattutunti ja ehtoollinen Päiväjuhla ja rinnakkaisena lastentilaisuus Päätösjuhla Vapaakirkossa ?Syli aavana kirkkaat aallot lyö Pyhäjärven ja Puruveden rantaan. Kesälahden Mieslaulajien ja yleisön yhteisesti laulama laulu viritti läsnäolijat juhlatunnelmaan. nun tiesi -kirkkodraama Kerimäen puukirkossa (kirkkodraamaa sanan, musiikin ja liikkeen kielellä) Mukana mm. Laulusta kuvastuu aito rakkaus Kesälahteen, niin Kupiaisen tekstistä kuin kanttori Reino Salmenkiven sävelestä. Laulun ?virallinen. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10, Lappalainen, Kivivuori. Su 3.8. Osa suvusta on syntynyt Pälkjärvellä, josta heidän tiensä on aikanaan kulkenut monien vaiheiden jälkeen Tohmajärven Petravaaraan. Sukuseuran yhteyshenkilö Anja Ripatti oli tyytyväinen kokoontumistapahtumaan ja lupaa, että jatkossa joukko kasvaa. Olavi Lautamäki Myös museon riihilato pihlajanoksineen loi tilaisuudelle oman kesäisen tunnelmansa. Pärekatto suojasi kuulijoita liialta auringonpaisteelta ja avonaisesta ovesta ja seinänraoista siivilöityi suventuoksuista ilmaa ihmisten hengittää. Seuran sihteeri Virve Leinonen kertoi Kesälahden laulun synnystä lukien otteita tänä kesänä ilmestyneestä, Hissu Teppanan toimittamasta Kesälahden Kotiseutuhistorian uusintapainoksesta, jonka alkuperäispainos oli kotiseutuneuvos Kyllikki Paajasen käsialaa. Laulun sanathan kirjoitti runoilijaprofessori Unto Kupiainen, jolla oli Kesälahden Varmon Lehtoniemessä kesäpaikka. Kesälahtelainen minäkin tunnen olevani. -näyttely jatkuu edellisten vuosien tapaan, uutena ?Kirkon herrat. Kirjoilla on siellä, missä asuu, mutta kesälahtelaisuus on ja pysyy, Haverinen painotti. Kesäjuhlatunnelmaa omalta osaltaan lisäsivät lauluineen Kesälahden Mieslaulajat Esko Alasen johtamina. Tapaamisia on jo ehtinyt olla neljänä vuotena. Kirjoilla on siellä, missä asuu, mutta kesälahtelaisuus on ja pysyy, Haveristen sukuseuran puheenjohtaja Esko Haverinen painotti. kuuta 1956. Kristiina, Kirsti, Kirsi, Tiina, Boris. Perjantaina: Jaakko, Jaakob, Jimi, Jaakoppi, ort. Jes. En usko, että sitä oli pyydetty, vaan se oli välitön ilmaus hänen kiintymyksestään Kesälahteen ja innostuksestaan Kesälahti-Seuran työhön. Seuran puheenjohtaja Tuure Ahokas totesi olevan hyvä asia, että museotoiminta ei ole ollut kunnan toimintaa. Marttojen toiminta perheiden arjen auttajina on havaittu entistä paremmin. riippuen osanottajien määrästä, draama on ilmainen). psalmikuoro ja tanssiryhmä Virta. Anna, Anni, Piia, Ruusa. Lauantaina: Martta, ort. Sukututkimuksesta selviää, miten ke- nenkin elämänpolku on kulkenut. 52:7. NIMIPÄIVÄT Keskiviikkona: Olga, Oili, ort. Salmenkiven kertoman mukaan laulun kaikki kuusi säkeistöä kuuli Pyhäjärvellä iltanuotalla olleet miehet, jotka olivat tuumanneet, että onhan itse seurakunnan kukko tullut Lehtoniemeen kiekumaan. Kirja mukaan Kupiaisen vaimo Kerttu Kupiainen oli kertonut laulun synnystä seuraavaa: . Kansanopistolla, Opistontie 7 La Su Su Su klo 17.00 klo 10.00 klo 13.00 klo 18.00 Tohmajärvi Su 27.7. klo 18.30 Pesosilla, Maljakiventie 8. KITEEN JUHLAT la?su 26.?27.7. Kesälahti on niinkuin vihreä vyö, jota siintävät järvet kantaa.. Messu Värtsilän kirkossa klo 10 (huom paikka!), Happonen, Kivivuori. Diakoniatyö: Diakoniatoimisto kiinni 1.7.-1.8. Retket: La 9.8. Kirkkoherranvirasto on auki ma-pe klo 9-12, puh. 0400 967 601, www.tohmajarvenseurakunta.? Kuolleita: Saini Lindberg 82 v, Kirsti Milja Loviisa Hakulinen 72 v. Keskiviikko 23.7.2014 Martat jälleen neuvontajärjestöjen ykkösiä Taloustutkimuksen Neuvontajärjestöt Suomi Tänään -tutkimus 2014 tehtiin toistamiseen vuoden 2012 jälkeen. 0400 967 601. Tiedoksi: Kirkkoherra Mikko Lappalainen lomalla 1.8.-31.8., sijaisena pastori Antti Happonen. Jäsenten koetaan olevan kaikenikäisiä ja työelämässä mukana. Osallistumisen esteinä on tiedon puute järjes- tön toiminnasta paikallisella tasolla. Marttojen yhteisökuva 2014 suuren yleisön ja jäsenten keskuudessa ?tutkimuksen tuloksissa marttojen käsitykset ja kokemukset omasta järjestöstä ovat myönteisempiä kuin vuonna 2007. Näillä iki-ihanilla Kesälahden laulun sanoilla aloitettiin Kesälahti-Seuran kesäjuhla, niinkuin joka kesä vuodesta 1956 lähtien. Onneksi Kesälahti-Seura ei ole lopettamisuhan alainen, hän mainitsi. Juhlapuhujaksi oli pyydetty Haveristen sukuseuran puheenjohtaja Esko Haverinen, joka on syntynyt Kesälahden Salokylällä Pekkalan tilalla. Hän kertoi Kesälahden vanhimpia olevasta suvustaan ja sen vaiheista lähtien suvun kantaisästä Lars Hauferista. Haverinen kiteytti monen muun kesälahtelaissyntyisen ajatukset suhteesta Kesälahteen, joka pysyy kotiseutuna, vaikka olisi vuosikymmenet asunut muualla. . heinäkuuta 2014 Aurinko nousi tänään klo 4.00 ja laskee klo 22.10. Hyvää kesäpäivän jatkoa! PÄIVÄN SANA Kuinka ihanat ovat vuorilla ilosanoman tuojan askelet! Hän ilmoittaa rauhan tulon, tuo suuren ilosanoman. elo- Seuran sihteeri Virve Leinonen luki Kesälahden laulun synnystä uusitusta Kesälahden Kotiseutuhistoriasta. . Koti-Karjala 4 23. Kirkkodraaman jälkeen jatkot (lettuja, kahvia/teetä, musiikkiohjelmaa) kirkonmäellä n. virastoon 31.7. -näyttely (1900-luvun kirkkoherrojen muotokuvat). Suuren yleisön keskuudessa martat mielletään taitavina, aktiivisina, iloisina sekä jossain määrin konservatiivisina ja mieluummin vanhoina kuin nuorina. Kesäjuhlilla soi yhä Kesälahden laulu Puhujina pastori Olavi Rintala ja evenkelista Milka Laaksonen. Musiikki: Päiväjuhlassa Tuula Tiainen. Ke 30.7. Yleisöä hemmotteli pianoesityksillään myös museon kesäemäntänä toimiva Helmi Tynkkynen. Katri Tirkkonen. ensiesitys tapahtui Kesälahti-Seuran toisilla kesäjuhlilla 26. Sukua on saatu koottua aina 1600-luvun alkupuolelta saakka, mutta selvitys on luonnollisesti vaatinut vuosien työn. klo 19-20. klo 19 Rukousilta. Tervetuloa! En juhli merkkipäivääni. PENTTI HIRVONEN Telttakokouksia ke?pe 23.?25.7. Epävirallinen ensiesitys puolestaan tapahtui kuukautta aikaisemmin Varmossa Kupiaisten kesäpaikan piha-aidan vieressä, kun säveltäjä itse kajautti sen omaäänisesti ilmoille. Mieheni ei puhunut etukäteen runosuunnitelmistaan, ei siis myöskään Kesälahden laulusta. Jorma, Jarmo, Paraske, Eeva. www.kitee.helluntaiseurakunta.fi To 24.7. Kiteen vapaaseurakunta Olet lämpimästi tervetullut! Kesälahden Mieslaulajat lauloivat juhlan lopuksi Kevät Karjalassa- laulun, jonka sanat ja sävel ovat kesälahtelaisen, nyt jo edesmenneen Väinö Karjalaisen käsialaa. Miinalaisten sukuhaara kokoontui Petravaarassa Kesälahti-Seuran puheenjohtaja Tuure Ahokas toivotti yleisön tervetulleeksi kesäjuhlaan. Iljan tuvan luona kokoonnuttiin yhteiseen kuvaan. Tohmajärven Petravaaraan Iljan tuvalle kokoontui jälleen iso joukko Miinalaisten sukuhaaraa muistelemaan menneitä ja tutkailemaan tulevaisuutta. Rohkima, Runo, Tuure, Viljo, Tuukka. Torstaina: Kristiina, Tiina, Kirsti, Kirsi, Krista, Kiia, Tinja, ort. Ev. Messu kirkossa klo 10, Happonen, Kivivuori. Su 10.8. klo 10 Raamattutunti ja ehtoollinen Kiteen Ev. klo 21.15 (bussimatkan hinta 10-15 . Pitäjäntuvan kesäkahvila auki 1.6.-16.8.2014 su-pe 11-17 ja la 11-16. Museoalue saattaisi olla lakkautusuhan alla, niinkuin joissakin muissa kuntaliitoksissa on käynyt. . klo 18.00 Yhteinen illanvietto Hakatien kerhohuoneella. Järj
Realistisin ja levollisin mielin tällä kertaa, Martiskin tuumaa. Tulevat vaalit poikkeavat aikaisemmista, sillä PohjoisKarjalan ja Pohjois-Savon vaalipiirit yhdistetään vuoden 2015 alusta. Moderniin pihaan sopiva, kevyt puurakennus terasseineen on saanut jo jäljittelijöitäkin. Yrityksen yhteistyö Suomen Asuntomessujen kanssa on jatkunut vaihtelevasti eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Tänä vuonna Olottaren tarina jatkuu Anne ja Jukka Laasosen uuden yrityksen, ViihtyisäPiha Oy:n sydämenä. ViihtyisäPiha on tällä het- kellä parinkymmenen piharakentamisen eri tuotteita ja palveluita myyvän yrityksen valtakunnallisesti toimiva yritysketju ja verkkokauppa, joka pystyy tarjoamaan asiakkaalle valmiin pihan suunnittelusta rakentamiseen ja maansiirtotöihin. Olotarta on myyty ympäri Suomen ja piharakentaminen on ajan suuntaus, joten asuntomessut on luonteva paikka olla esillä. Ehdokkailla onkin haastetta tehdä itseään tunnetuiksi laajemmalla alueella kuin aikaisemmin. Mitä tekisit jos... Jos Martiskin valittaisiin eduskuntaan, hänen ajamansa ykkösasia olisi työllisyys. . Sitä parempi mitä enemmän itse voisi olla esittelemässä, tuumaa Jukka Laasonen. Turvallisuus tarkoittaa sekä sisäistä, että ulkoista turvallisuutta. Pienellä pihalla voi laittaa ruokaa ja seurustella, ihastella taiteellista halkopinoa tai kasviryhmiä, ihmetellä vesielementin rauhoittavaa vaikutusta, loikoil- la aurinkotuolissa, tai pelata pihagol?a. . Työ-terveys-turvallisuustalous-tiestöt, Kulmala luettelee. . Äijälänranta on koko kaupungille viihtyisä ulkoilukeidas, hehkutti avajaisia edeltävänä päivänä kaupunginjohtaja Markku Andersson esitellessään projektia mediaväelle. Hän myös huomautti, että uuden, luontoa lähellä olevan asuinalueen perustamisen mahdollisti kuntaliitos. Aiemmin Äijälänranta oli kaupungista katsoen väärällä puolella tietä, tien keskellä kulki raja. Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen puolestaan iloitsi, oltuaan tekemässä 20 messuja, että messujen kautta aikain laajin näyttelysisältö on suurelta osin pihojen ja puutarhojen ansiota. Messut ovat avoinna joka päivä elokuun toiseen viikonloppuun saakka. Riitta Mikkonen Kulmala ja Martiskin kohti eduskuntavaaleja Keski-Karjalasta on valittu kaksi ehdokasta ensi kevään eduskuntavaalimittelöön. Joidenkin puolueiden ehdokasasettelu on kesken, joten tilanne elää vielä syksyyn saakka. Rääkkyläläinen ylikonstaapeli Kari Kulmala lähtee vaaleihin perussuomalaisten ehdokkaana ja Tohmajärven Demareiden puheenjohtaja, tullitarkastaja Jouni Martiskin SDP:n. Molemmat herrat olivat ehdolla myös vuoden 2011 vaaleissa ja lähtevät nyt kisaan omien sanojensa mukaan paljon selvemmin sävelin. Viime eduskuntavaaleissa Keski-Karjalan äänikuninkaaksi noussut Kulmala kertoo käyvänsä rauhallisin ja luottavaisin mielin kohti vaaleja. Ensimmäinen oman osaston rakentaminen on iso ponnistus, sekä suunnittelu että rakentaminen on kova urakka, mutta sitä ennen kaikkea haastetta nostaa pitkä aukiolo ja iso kävijämäärä. . Tällä vaalikaudella on ajettu alas molemmat, eikä valoa ole näkyvissä. . Suora kontakti asiakkaisiin lisää todennäköisyyttä kauppaan, mutta myös antaa alkuvaiheessaan olevalle yritykselle tervetullutta palautetta. Yksilöllinen ja toimiva piha Laasosten ja kumppaneiden osasto puutarhanäyttelyalueella koostuu Olottaren ympärille, sisältäen piharatkaisuja eri toiminnoille. Monimuotoisen Äijälänrannan kantavina teemoina ovat Aalto ja Puu-Tarha. ViihtyisäPiha esittelee Jyväskylän Asuntomessuilla piharakentamisen monia mahdollisuuksia. Kahdeksan vuotta sitten Kolin loma-asuntomessuilla rääkkyläinen Hirsiveisto Laasonen lanseerasi uuden tuotteen, Olotar-pihakeittiön, joka on siitä pitäen ollut yksin merkittävistä pihasuunnittelun uudistajista. Yksityisillä ei ole niinkään tarjota työpaikkoja, joten valtion pitäisi panostaa kaikenlaisiin hankkeisiin, kuten Varkaus-Joensuu ja Niirala tiet, sekä julkiseen rakentamiseen. Nyt toisella kerralla osaa jo ennakoida, mitä on tulossa. . Nyt voi keskittyä painokkaammin itse vaalityöhön, Kulmala summaa. täisi saada tukea yrityksille. . Asioiden kulku ja toimintatavat esimerkiksi vaalikiertueella, markkinoinnissa ja niin edelleen, tulivat viime kerralla tutuiksi. Sitä löytyy sekä yleisiltä ulkoalueilta että yksityiskodeiksi tarkoitetuista kohteista. . Hätäkeskus olisi varmaan säilynyt Joensuussa, jos täällä olisi ollut sille puolustaja. Keski-Karjalan etua ei tällä hetkellä aja kukaan, Kulmala toteaa. Keskustan Pohjois-Karjalan piirin jo valituissa ehdokkaissa ei ole ketään keskikarjalaista. Verotuksen kautta pi- Ylikonstaapeli Kari Kulmala (ps.) on rääkkyläläinen eduskuntavaaliehdokas, jolle nimenomaan Keski-Karjalan asioiden ajaminen on lähellä sydäntä. Sari Helin. Betoniveistosten tekijällä, ahvenanmaalaisella Juha Pykäläisellä on muuten rääkkyläisjuuret, Jukka Laasonen kertoo taiteilijayhteistyöstä. Taide ja käsityöt ovatkin yksi viihtyvyyttä lisäävä tekijä, jota on korostettu messuilla yleisesti. Yksi paikka on vielä mahdollisesti auki ja siihen haetaan sopivaa ehdokasta. Savo-Karjalan Vihreilläkään ei ole ainuttakaan ehdokasta Keski-Karjalasta. Kristillisdemokraattien ehdokasasettelu on vielä kesken ja seuraavat ehdokkaat julkistetaan elo-syyskuussa. Tohmajärveläinen eduskuntavaaliehdokas, tullitarkastaja Jouni Martiskin (sd.) näkee metsä- ja biotalouden saralla olevan paljon potentiaalia tulevaisuuden työllistäjänä Keski-Karjalan alueella. (Kuva: Kari Sarkkinen) Martiskin kuvailee aiempaa kokemusta kuin hypyksi tuntemattomaan. . Tukiryhmäkin on jo lähes valmiina -Pohjois-Savoa myöden. . Metsän hyödyntämisen ja biotalouden asioiden ajaminen vaikuttavat tulevaisuuden työllisyyskuvaan melkoisen paljon. Kari Kulmala lähtee vaaleihin viiden t:een kombinaatiolla. . Keskiviikko 23.7.2014 Koti-Karjala 5 ViihtyisäPiha näyttää piharakentamisen mallia Vuoden 2014 asuntomessut järjestetään Jyväskylän Äijälänrannassa
Lisäksi rodulla on paljon lihasmassaa, joten teuraasta saadaan parempi lihamäärä kuin monista muista roduista. Vasikat saavat kasvaa tutussa laumassa koko ikänsä, sillä ne menevät laumoissa myös jatkokasvatuksen tekeville tiloille. Totkunniemi ja Purujärvi ovat Kesälahden vanhimmat kylät. Eläimillä on luomutuotannossa enemmän tilaa, ulkoilumahdollisuus ympäri vuoden, mahdollisuus lajinmukaiseen käyttäytymiseen ja mahdollisuus heinävaltaiseen ruokintaan, Tarja Musikka kertoi. . Vasikat kasvavat hyvin ja rodun liha on erittäin hienosyistä ja maukasta. Musikat itse eivät tuota lihaa suoramyyntiin. Musikoiden tila on ollut luonnonmukaisessa tuotannossa peltojen osalta vuodesta 1998. Meillä luonnonmukainen tuotanto koettiin omaksi muun muassa sen myrkyttömyyden, hyvien rehusatojen, viljelykierron ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen takia. Hakijana voi olla viljelijä tai rekisteröitynyt yhdistys. Tukikelpoisia kohteita kylällä ovat esimerkiksi useat puukujanteet, jotka ohjaavat kulkijat pihaan ja myös suojaavat pihapiiriä tiepölyltä, tuulelta ja lumelta, sekä niityt, metsäsaarekkeet ja metsälaitumet. . Moni luulee, että sonni olisi lauman johtaja, mutta se ei pidä paikkaansa. Niissä on ollut asutusta jo 1500-luvulta lähtien, Päivi Jokinen kertoi. Kyläkävelyn lähtöpaikka kuuluu samaan tilaryhmään mm. Koti-Karjala 6 Otsikon kommentti kuultiin Rääkkylän Oravilahdella Musikan tilan avointenovien päivässä vierailleelta mieshenkilöltä sen jälkeen, kun hän oli seurannut muun yleisön joukossa tovin emolehmälauman leppoisaa laiduntamista. Suomalaiset alkavat vieraantua maaseudun arjesta ja siitä, missä ja miten ruoka, joka heidän lautaselleen päätyy, on kasvatettu. Emo hoitaa vasikkansa itse ja vasikka saa imeä emäänsä puolen vuoden ajan ja vasta sen jälkeen vasikat vieroitetaan. Musikan tilalla poikimiset rytmittyvät siten, että noin kolmannes emoista poikii syksyllä ja kaksi kolmasosaa keväällä. Perjantaina avointenovien tapahtumassa nähtiin, kuinka eläimet ovat rauhallisia, tyytyväisiä ja onnellisen näköisiä saaden elää omissa laumoissaan. Tilalle tuli tuolloin hereford-rotuisia lehmävasikoita, joista nykyinenkin emolehmäkarja sai alkunsa. Tila innostui vähän myöhemmin Limousin-rodusta. Siinä vasikat ovat syntyessään pieniä, joten poikimiset Keskiviikko 23.7.2014 Ei näytä stressi painavan ovat emoille helppoja. Tilalla siirryttiin mullien kasvatukseen.Vuonna 2004 emolehmiin siirtyminen sai sysäyksen Tohmajärven tutkimusnavetan lopettamisesta. Näissä laumoissa mukana kulkevat myös talon kolme sonnia. . Tervolan tilan edessä sijaitseva metsäsaareke, jossa on ollut paja, on yksi luonnon monimuotoisuuskohde, jota voi hoitaa esimerkiksi laiduntamalla ja harventamalla puustoa. Rakennettaessa maakuntakaavaan merkityissä kohteissa, tulee maisema-arvot ottaa huomioon., Linkola selvitti. . Kyläkävelyllä syntyi ajatus alueen laajentamisesta etelään päin ?Yläkylän. Jättäen siihen kuitenkin eri puu- ja pensaslajeja, eri-ikäisinä, Jokinen neuvoi. Kyläkävelyllä syntyi paljon kehittämisideoita. Tällaisia valtakunnallisia maisemanhoitoalueita on perustettu vasta viisi, pääosin Pohjois-Suomeen. Pienempiä kohteita Pohjois-Karjalankin alueelta löytyy Mika Pirisen mukaan kuusitoista. . Syksyllä poikivat emot ja hiehot ovat jo omana ryhmänään ja keväällä poikineet laiduntavat noin 20 emon ryhmissä vasikoineen. Tilojen avointenovien tapahtumat antavat mahdollisuuden tutustua ruuan alkuperään ja kurkistaa, mitä suomalaiselle maatilalle tänä päivänä kuuluu. Rääkkylän Oravilahdella nuori isäntä Mikko Musikka lupasi Suomen Limousinkasvattajille, että hän pitää avoimet ovet emolehmätilallaan vanhempiensa Tarja ja Pekka Musikan avustuksella. Musikoiden tilalla tuotettiin aikanaan maitoa vuoteen 2000 saakka. Luomulihan kysyntä on maassamme hyvä ja vasikoiden menekki sitä kautta myös hyvää. Hovilan, Tervolan ja Rantalan kanssa ja on ryhmän pohjoisin. Naapurisopu on myös tärkeää, sillä emot huutavat pari kolme päivää vasikoidensa perään vieroituksen jälkeen, Tarja Musikka kertoi. Totkunniemi on arvokas maisema-alue Muukkolan talon pihaan Totkunniemelle olivat tulleet ky- läläisten lisäksi Hannu Linkola ympäristöministeriöstä, Mika Pirinen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta ja Päivi Jokinen Pro Agria PohjoisKarjalasta. Maisemia ei museoida. Maiseman pitää hengissä päivittäinen elinkeinotoiminta ja haasteena onkin, miten pystytään takaamaan maisemaarvojen säilyminen. Toisin kuin maidontuotantotiloil- la lehmiä ei lypsetä eikä vasikkaa eroteta emostaan. Kyläkävelyn tarkoituksena on saada kyläläisten- ja luonnonsuojelulliset tavoitteet samansuuntaisiksi. Se ei mene minnekään ensimmäisenä, koska se ei ole johtaja. Mitä alueessa nähdään ja mitä voisi tehdä alueen hyväksi? . Laumoja johtavat aina ikää ja kokemusta hankkineet lehmät, Pekka Musikka kertoi laidunkierroksella vierailleen. Keväällä syntyneet vasikat laiduntavat emojen matkassa, imevät välillä maitoa, juoksevat ja leikkivät keskenään, mutta seuraavat silti visusti etteivät vain joudu liian kauaksi emostaan. Musikan tilan väki tuntee eläimet nimellä. Luomulihalla on karkearehuruokinnan ansiosta tutkimusten mukaan parempi rasvahappokoostumus kuin tavanomaisesti tuotetulla lihalla, Musikat kertoivat. Niina Nyrhinen Päivi Jokinen näyttää kartalta Totkunniemen maisemanhoitoalueen rajoja. Rodun etuihin kuuluvat lisäksi se, että limousinit ovat hyviä rehunkäyttäjiä ja erinomaisia emoja vasikoilleen. Sonni ei olekaan lauman pomo Emolehmä on yleensä niin sanottu liharotuinen lehmä, joka poikii kerran vuodessa. puolelle, Vaaranlammille saakka. Maisemanhoitoaluehanke käveltiin käyntiin Totkunniemi on valtakunnallisesti arvokas maisemanhoitoalue. Meillä naapuritkin pitävät eläimiä silmällä ja ilmoittavat heti, jos huomaavat jotain erikoista. Maaseudun Sivistysliitosta kyläkumppani Marjaana Aarnio oli myös paikalla. Totkunniemi on kylänä valtakunnallisesti arvokas maisemakylä. Se on jo vuonna 1993 merkitty ympäristöministeriön maisema-alue luetteloon sadanviidenkymmenenkuuden kohteen joukossa. Muukkolan talon pihalta pellon yli Tervolaan päin näkyvä metsäsaareke, jossa on ollut paja, on yksi luonnon monimuotoisuuskohteista Totkunniemellä. Musikoiden tilan noin yhteensä 50 emon kaikki sonnivasikat menevät jatkokasvatukseen samoin kuin suurin osa lehmävasikoista. Ensimmäinen kävelyllä katsottu maisemaja luontokohde näkyikin heti Muukkolan pihalta. . Pohjois-Karjalan alueen maisemapaikat inventoitiin täydellisesti vuonna 2010 ja edelleen Totkunniemen kylä säilyi listalla, Hannu Linkola kertoi. . Kevättalvella 2014 esille tullut luonnonmukaisen maisemanhoitoalueen perustamisajatus hankkeistettiin ja hanke polkaistiin käyntiin kyläläisten ja eri viranomaistahojen yhteisellä kyläkävelyllä. Luomulaadulla on kysyntää . Valokuvanäyttelystä, kyläpolun tekemisestä ja vanhojen kiviaitojen esiin kaivamisesta, aina järvimaiseman avaamiseen saakka. Sari Helin. Suojelu-asioissa mennään paikallisten ehdoilla, Pirinen lupasi. Vanhat asuinpaikat Marjaana Aarnio vinkkasi totkunniemeläisiä rekisteröimään kyläyhdistyksensä, jotta se voisi itse hakea tukia alueensa kohteisiin. Kylällä on useita erilaisia arvokkaita paikkoja, joihin on mahdollista hakea myös maatalousluonnon monimuotoisuus ja maisemanhoito - tukea vuoden 2015 alusta, kun EU:n uusi ohjelmakausi alkaa. Naapuriapu on tärkeää, kun laitumet ovat isolla alueella. Suojelualue-sanaa ei tarvitse vierastaa. Tänä vuonna syntyneet vasikat ovat saaneet L-kirjaimella alkavat nimet. . Eläimien osalta luomuun päästiin vuodesta 2002. . Joskus tulee eteen tilanteita, että sonni olisi luontevinta saada siirtymään ensimmäiseksi vaikka uudelle peltolohkolle, mutta sitä on turha edes yrittää