Koti-Karjala 26.04.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Paikalle hälytettiin lisäksi Saaren palokunta. Vastaava palomestari alkoi selvittää asiaa ja lopulta soitettiin hälytyksen antajalle, joka toisti oman osoitteensa Kiteen Haarajärveltä, Marjalantie. pantin 0,40 5 2 350?400 g (6,25-7,14 kg) rajoitus 1 erä/talous PATONKI 240 g (3,57 kg) 1 Ilman korttia 2,69 /ps (8,28?9,78 kg) Vip SIMA Omista uuneista Fazer Ranskalainen 00 -26% Etu K-Plussa-kortilla -42% Etu K-Plussa-kortilla Oolannin UUNIRAPEAT RANSKALAISET 500 g (2,18 kg) Hinnat voimassa ma?ke 28.?30.4., ellei toisin mainita. 09 1 2 99 pussi -21% Etu K-Plussa-kortilla Ilman korttia 3,59 /2 pack (0,93 l) sis. vuosikerta EDULLISTA VAPPUA Verenluovutukseen ensi maanantaina Taffel Mega PERUNALASTUT -25?33% Etu K-Plussa-kortilla 275?325 g (6,12?7,24 kg) Broilerin FILEESUIKALEET 2 1 Suomi Grillistä PAAHTOKYLKI kg Snellman kunnon NAKKIMAKKARAT -41% Etu K-Plussa-kortilla kg kpl 39 00 2 pkt plo Ilman korttia tai yksit. Tämän jälkeen hälytys tuli Kiteelle ja Tohmajärvelle, joista sammutustyöhön osallistui kaksi sammutusautoa ja kaksi säiliöautoa sekä mönkijä. Kohteessa paloi saunarakennuksen lisäksi arviolta noin hehtaarin verran heinikkoa sekä metsän aluskasvillisuutta. Metson kaula oli auennut. . Tienvarsipalo oli pysähtynyt pellolle menevään tiehen. Hirrestä rakennettu saunarakennus on poistettu käytöstä ja sen koko oli 20 neliömetriä. Saunarakennukselta palo oli levinnyt paitsi kiviraunion päälle myös sivummalle kesäasuntona olevan talon suuntaan tienvartta pitkin. Tilan omistaja teki itse havainnot palosta ennen kah- deksaa ja antoi ilmoituksen hätäkeskukseen Kuopioon. Hätäkeskus puolestaan antoi hälytyksen Kesälahden paloasemalle osoitteeseen Marjolahdentie 4, joka on 15 kilometrin päässä Uukuniemen suuntaan. info 0400 133 807 MAAKUNNAN VUODEN 2013 YRITTÄJÄ www.k-supermarket.? 12 8 90 90 Porsaan ULKOFILEEPIHVI pussi rs Ilman korttia 3,99?4,49 /rs (8,87?9,98 kg) Herkkutorilta 99 99 450 g (6,64 kg) maustamaton ja hunajamarinoitu rajoitus 3 rs/talous Palon syttymispaikalla oli vanha saunarakennus, joka tuhoutui täysin. Maastoa paloi Kiteellä -palokunta sai väärän osoitteen hätäkeskuksesta Tuli tuhosi noin hehtaarin alueelta heinikkoa sekä metsän aluskasvillisuutta perjantaiaamuna Kiteellä. Tällöin verenluovuttajia tarvitaan enemmän päivää kohti, jotta lyhytkestoiset verihiutaleet saadaan riittämään pyhiksi ja niiden yli. Luovutettu veri jaetaan kolmeen osaan: punasoluihin, verihiutaleisiin ja plasmaan. 7?21, la 7?18, su 12?18 petri.kupiainen@k-supermarket.. Olisiko höyhenet syttyneet ja pudotessaan maahan sytyttäneet palon, pohtivat alueen omistaja Toivo Parkkonen ja muutamat muut naapurit. Henkilövahinkoja palossa ei aiheutunut. pantit 0,80 Taval l i sta parempi Ruok ak auppa KUPIAINEN 2 pack Palvelemme: ark. Paikalliset asukkaat löysivät syttymispaikan kohdalta pellolta kuolleen metson, joka tiettävästi oli lentänyt vieressä kulkeneeseen kahteen voimavirtalankaan, joissa oli mustia kohtia. Voimakas tuuli edisti palon etenemistä aluksi parin sadan metrin matkalla peltoraunion päällä ja sitten metsäkaistaleen läpi toiselle pellolle, jossa palokunta sai tulen hallintaan. Metsoko oli sytyttäjä? Palon syttymissyytä selvittämään paikalle saapui palomiesten lisäksi poliisi. Osoitteesta löytyi kesäasunto, mutta ei maastopaloa. Hemoglobiiniarvo mitataan aina ennen luovutusta ja sen tulee olla miehillä vähintään 135 g/l ja naisilla 125 g/l. Verihiutaleet säilyvät käyttökelpoisina vain viisi päivä luovutuksesta. Verenluovuttajan tulee todistaa henkilöllisyytensä virallisella henkilötodistuksella. Tuija Marienberg. n pe ARKISIN 8.30?17 LAUANTAISIN 9?13 Arp Koti-Karjala tie ys rve Te tie Lauantai 26.4.2014 + N:o 33 Irtonumero 1,30 ? 55. Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu tarvitsee luovuttajia erityisesti nyt, kun kyseessä on juhlapyhäviikko ja vapun vuoksi verenluovutuspäiviä on normaalia vähemmän. Koska torstaina on pyhäpäivä, vappu, ensi viikolla on normaaliviikkoa vähemmän verenluovutuspäiviä. pantit 0,80 rajoitus 2 erää/talous ilman korttia 1,75 /kpl (7,29 kg) Voimassa ma?ke 28.?30.4. 1,5 l (1,33 l) sis. Palanut sauna oli myös melko arvoton. Tuomo Flinkman Kiteen VesPelissä järjestetään verenluovutustilaisuus ensi viikon maanantaina, 28.4. 4,29 /pkt (10,73?12,26 kg) COCA-COLA VIRVOITUSJUOMAT 2x1,5 l (0,73 l) sis. Edellisen kerran Kiteen urheilutalo-uimahalli VesPelissä oli mahdollista luovuttaa verta tammikuussa, jolloin verenluovutuksen järjestelyistä huolehti ensimmäistä kertaa Kuopion liikkuva veripalvelu. Vaikka tammikuu, keskitalvi, oli ?unssa-aikaa, eikä sairaana pysty luovuttamaan, verenluovuttajia oli saapunut paikalle ilahduttavan paljon, mikä aiheutti jopa ruuhkaa. Yhtä potilaalle annettavaa verihiutalepussia varten tarvitaan neljän samaa veriryhmää olevan luovuttajan apua. Maastopalossa oli sekä hyvää että huonoa tuuria. Mm. Entiset ja uudet luovuttajat ovatkin lämpimästi tervetulleita! Suurin osa täysi-ikäisistä suomalaisista voi luovuttaa verta. Verenluovutustapahtuman vastaava hoitaja lupasi tuolloin, että he Kuopion liikkuvassa veripalvelussa haluavat osaltaan korjata tilannetta, etteivät ihmiset joutuisi tulevaisuudessa jonottamaan kohtuuttoman kauan. Nyt tilannetta on parannettu siten, että verenluovutustapahtuman aikaa on pidennetty tunnilla, neljästä tunnista viiteen, jotta luovuttajat jakautuisivat tasaisemmin useammalle tunnille. www.kupiainen.net Kiteentie 6, Kitee, puh. Jotta verihiutaleita riittäisi potilaille joka päivä, verenluovuttajia tarvitaan joka arkipäivä. Keski-Karjalan alueella verenluovutustilaisuuksia on tämän vuoden alusta alkaen järjestetty ainoastaan Kiteellä. hälytyskeskuksesta tuli tieto ensiksi Kesälahden asemalle väärään osoitteeseen, jonka johdosta Kiteen palokunta pääsi paikalle tunnin viiveellä hätäkeskukselle jätetystä ilmoituksesta. Ensimmäiset havainnot palosta tehtiin jo aamu kuudelta. Naapurissa luultiin, että ky- symyksessä oli roskien poltto
040 684 8411 toimitus@kotikarjala.? Kiitos . Seurakunnasta piiristä voi tiedustella khra Kurkolalta. Narsissit kukkivat puutarhassa, västäräkki on tullut kotipihaan, joutsenia on näkynyt paljon, syreeneissä on nuppuja. Vuan hoija hommas niin, jotta suat ylennyksen!? Kun palasin juhannuksen jälkeen kustannuspaikalleni, oli pöydällä kunnanjohtajan käsialalla sepustettu lappu. Pyrkimys on kokoontua peittämättömän Kristuksen ansaitsemattoman armon varassa ja turvassa. Varsinaista piirin vetäjää ei ole, vaan tavoite on yhteisen jakamisen periaate. Kelvollisuuden tai sopivuuden mittaa emme käytä. Kunkin oma elämäntaakka on riittävän suuri kannettavaksi. Myös ilonaiheet vahvistavat meitä. Mielessäni ihastelin herrojen innostusta pistää kaikkensa peliin itseään säästämättä. Parin päivän kuluttua Topi tuli kunnantalolle informoimaan neuvottelujen sisällöstä. Kysymys oli suksitehtaan tuloon liittyvistä kiireellisistä ja tärkeistä asioista. Soitin välittömästi Topi Lipsaselle, joka velmuun tapaansa viisasteli sotasankarin paluusta takaisin kodinturvajoukkoihin. Hänelle oli jo kerrottu, että kunnan uusi kirjuri oli pysäyttänyt ja tuhonnut komennossaan olleen sissijoukkueen kanssa vihollisen kolonnan kärjen 6-tiellä lähellä Joensuuta. Saatoin ylpeillä, että temppuamme oli tien penkalla katsomassa valtakunnallinen maanpuolustuskurssi puolustusvoimien komentajan johdolla. Kunnanjohtajalla ja muutamalla muulla henkilöllä oli epäilemättä hyvä tarkoitus järjestää iloinen aprillipäivän yllätys muistamalla Tohmajärven suurta tyttöä, sinivalkoista ääntä Katri Helenaa ja hankkia keskustan kadun nimenmuutoksella hetkellisesti myönteistä valtakunnallista julkisuutta. Mutta kuinkas sitten kävikään. Vuosikymmeniä tai ehkä jopa vuosisatoja vanha paikannimi on vaihdettu uuteen. Paikannimien historia voi yltää satojen, jopa tuhansien vuosien päähän menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Räkättirastas teki pesää omenapuuhun. Voit tulla tai lähteä vapaasti. Silloin tavalliset kaduntallaajat olisivat voineet vaikuttaa siihen, mihin Katri Helenan raitti nimetään, jos nimetään. Useimpien mielestä sen oikea paikka tosin olisi Katri Helenan kotikylällä Uudessa Värtsilässä. Uuden nimen kritisoijat ovat arvostelleet sitä, ettei kirkonkylän leveä asfaltoitu keskusväylä voi olla nykyisin raitti, vaan sen kuuluu olla katu. Kadun ja teiden nimien muutokset vaikuttavat moniin ihmisiin, joten tälläinen pienessä piirissä salaisuutena valmistelu ei ole kovinkaan kestävä ratkaisu. Nimenmuutosta suunnitellessa olisi varmaan kannattanut ihan ensimmäisenä kysyä nykyisen Kauppakadun ja suunnitellun Katri Helenan raitin asukkaiden ja liikkeen- harjoittajien mielipidettä. Hyväkään tarkoitus ei pyhitä keinoja. Valtakunnan uutisissa nimenmuutoksen puolustajat ja vastustajat ovat esittäneet näkökulmiaan. Hetken tilannetta taivasteltuani aloin orientoitua, vaikka kylmä rinki oli jossakin kuin Jauhojärvellä Sotsissa. Vähän puolen päivän jälkeen sain puhelun UrheiluKarhusta Helsingistä. Koti-Karjala 2 Västäräkistä vähäsen Kevät on edennyt vauhdikkaasti Keski-Karjalassa pääsiäisen lämpöaallon ansiosta. Julkisuutta Tohmajärvi kyllä sai, mutta ei ehkä juuri sitä toivottua myönteistä. Kenraalia sain tilanteen oltua ohi kätellä ja kertoa, mikä mies olen. Kun Vepsän kesämokille ei silloin ollut vielä puhelinta, Topi kehotti minua hankkiutumaan Heinoniemelle varoittamaan kunnanjohtajaa yöjunaan lähdöstä. Viime lauantain Uutisvuodossa naurettiin tohmajärveläisille makeasti. Kuten monet muut hyvässä tarkoituksessa järjestetyt yllätykset, tämäkin meni jonkin verran pieleen. Tämä on yhteisöllisyyttä parhaimmillaan! MERVI Elämänpiiri . Sieltä sain kuunnella ensimmäisen oppituntini siitä, miten Lipsasen ja Vepsän työpari valmistautui edessä olevaan neuvotteluun. Kun tavoitteeksi oli asetettu noin tuhannen työpaikan hankkiminen kymmenessä vuodessa, siihen myös sitouduttiin. Miksi ei. Siihen oli kirjoitettu: ?aloitin loman, hoida ?rma. Tiukan pelissä minut tavoittaa Heinoniemeltä mökiltä?. Pitää ajaa enimmät ajokuumeet pois, hän naurahtaa. Yhteisen jakamisen sielunhoidollinen avoin piiri; näin voitaisiin kuvata otsikon piiriä. Ihmisten toiveista lähtöisin olevan piirin tavoite on kokoontua kerran kuussa Kiteen srk-talon päätyhuoneistossa pohtimaan elämän asioita; sekä vaikeita että helpompia. Vierailevaa tähteä ei ole, vaan kukin läsnäolija on oman elämänsä paras tietäjä. Piirissä voi kukin olla niin kuin parhaaksi itse näkee. Puhumisen velvoitetta ei ole, mutta puhuakin saa. Jäät lähtivät ja kohta pääsee veneilemään, myhäili Timo Karppanen, joka tankkasi yhtä varminta kevään merkkiä eli moottoripyörää. . Minua pyydettiin välittämään valtuuston puheenjohtaja Lipsaselle ja kunnanjohtaja Vepsälle viesti, jonka mukaan näiden tulisi olla seuraavana aamuna Hel- singissä. Ehkäpä raitti jopa paremminkin kuvaisi Tohmajärven kirkonkylän läpi mutkittelevaa tietä kuin suoraviivainen katu. Katujen ja teiden nimiä on kuntaliitosten vuoksi pitänyt muuttaa viime vuosina aivan pakon edessä, kun uuteen kuntaan on liitoksen myötä tullut kaksi samannimistä tietä. Siksi nimiä muutettaessa kannattaa nukkua useammankin yön yli ja valmistella asia huolellisesti, ettei kävisi kuten Tohmajärvellä. Miltähän Katri Helenasta mahtaa nyt tuntua? Riitta Makkonen . Juuri ruokailleena kieltäydyimme, mutta saimme neuvot kokon luo juttelukumppaniltamme, joka osoittautui kunnanjohtaja Yrjö Eroseksi. Pääsiäiskokon äärellä ollut leppoisa tunnelma, lahjoituksena saadut ja tarjotut makkarat, lämmin vastaanotto ja se, että löytyy ihmisiä, jotka järjestävät tällaisia tapahtumia, ansaitsevat lämpimät kiitokset. Ensimmäisen kunnanhallituksen kokoukseni kahvitauolla kyselin varovasti, olisiko minun syytä pyytää lykkäystä, kun olin juuri tullut töihin. Hallituksen varapuheenjohtaja Aarne Hurskainen tokaisi heti, että ?iliman muuta mänet harjotuksiin, kerkiit sie nää kunnan assiit opetella sieltä tultuuski. Tuntuu ihmisilläkin olevan kevättä rinnoissa, Veikko Sallinen tuumaa pilke silmäkulmassa. Ajellessamme Kiteeltä Varpasaloon pääsiäiskokolle eksyimme ja kysyimme talosta tietä. Vastaanotto oli lämmin. Meitä tuikituntemattomia pyydettiin iltapalalle. takapenkille. Katri Helenaa vastaan tohmajärveläisillä ei varmaankaan ole mitään. Hän kertoi tulevansa Vepsää ja minua hakemaan niin, että Vepsä ehtii ennen junan lähtöä vaihtaa lomavetimet työasuun. Kun minulla ei ollut tuolloin vielä omaa autoa, pyysin työkaveriani Onni Rahusta antamaan kyydin. Kerrottuani asiani Vepsälle, hän suhtautui tilanteeseen hämmästyttävän tyynesti. Huomasin kyllä, että rouva Vepsä tempaisi poroja sieraimiinsa, mutta malttoi olla kommentoimatta asiaa ääneen. Kun Lipsasen Kuplavolkkari pyörähti aikanaan pihaan, Topi komensi minut, ?upseerin ja virkamiehen. Nuorelle miehelle annettiin heti tilaisuus olla mukana oppimassa. Vakaammalla pohjalla olisi oltu, jos asiassa olisi edetty samaa reittiä, kuin kaavateiden nimenmuutoksissa yleensä kunnassa mennään. Myös tämä kansalaiskeskustelu, jota nyt käydään mediassa, olisi ollut viisaampi käydä valmisteluvaiheessa. Kokoontumispäivä näkyy srk:n ilmoituksissa. PERTTI KOSTAMO Itseään säästämättä Kun aloitin vapulta 1971 taipaleeni Kiteen virkamiehenä, oli mukanani kutsu reservin kertausharjoituksiin ajalle 7.6.-24.6. Puutarhassa on kukkia, ruoho vihertää, lintuja on tullut paljon, joutsenet pesivät, Marjatta Rautiainen luettelee havaitsemiaan kevään merkkejä. Lauantai 26.4.2014 Toimittajan kynästä Katu vai raitti? Tohmajärvellä kuohuu yli nimisoppa. Velvoitteita ei ole mihinkään suuntaan. Allekirjoittaneen osuus on lähinnä juoksupojan ja yhteyshenkilön rooli. KeskiKarjalan ainoan kaupungin läpi kulkee Kiteentie, josta risteää teitä, kujia jopa polkuja, eikä koko kaupungissa ole yhtään katu-nimistä väylää. Suurin osa paikkakuntalaisista suo hänelle mielihyvin oman nimikkoraittinsa. Kevät on ihana talven jälkeen, Arja Kinnunen iloitsee. Pokentie 8, 82500 KITEE Puh. Hän kertoi sopineensa asiasta Vepsän kanssa, jotta ?kirjuri-Juakko alakaa piästä kartalle siitä, missä männään?. Siitä olen ollut tuolle parivaljakolle kovin kiitollinen.. Rääkkyläläisiltä udeltiin, millaisia kevään merkkejä he ovat nähneet. . Että käytännössä kokoontumisemme olisi mahdollista
Kun uusi tutka on käytössä, pystymme talvella havaitsemaan lumisateet aiemmin ja paremmin, jolloin ennakointi parantaa tieliikenneturvallisuutta ja aura-autoja saadaan valmiuteen, Kurri perustelee. . Koti-Karjala Koti-Karjala Kiteen, Tohmajärven, Rääkkylän ja Kesälahden puolueeton paikallislehti. Päätoimittaja Marko Torni. Ilmatieteen laitos rakentaa säätutkatornin Kesälahdelle Ilmatieteen laitos on jättänyt rakennuslupahakemuksen Kesälahdelle, Juutinkangas -nimiselle kiinteistölle, sijoitettavasta säätutkatornista. Tutka tulee parantamaan sade- ja ukkosrintamien havainnoimista Kaakkois- ja Itä-Suomessa, erityisesti Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä Etelä-Savossa, joista varsinkin Pohjois-Karjala on aiemmin ollut osittain tutkahavaintojen katvealuetta. Ilmatieteen laitoksen Vimpelin säähavaintotutkassa on samanlainen torni kuin Kesälahdelle suunnitellussa. Tutkaverkon kannalta Kesälahti on erinomainen paikka. UPM, joka omistaa maan, jonne tutkatorni sijoitetaan, on suorittanut alueella puuston korkeuden mittausta ja arvioinut puut noin 30 metrin korkuisiksi. Tutkatornin rakennus- ja sähkötyöt työllistävät myös alueellisia urakoitsijoita. Vaisala Oy:n WRM200 -mallisen tutkan tehokas näköalue on 100 kilometriä. Olemme myös saaneet Venäjän taajuusviranomaisilta tutkan sijoituspaikalle luvan, sillä meidän tutkamme käyttämä taajuus ja kansainväliset tutkataajuudet eivät häiritse toisiaan. Ilmatieteen laitoksen säätutkaverkkoon kuuluu kahdeksan eri puolilla Suomea olevaa säätutkaa. Muutoin tutkatorni toimii miehittämättömänä, joten vettä, viemäröintiä ja jätehuoltoa ei ole tutkan ollessa käytössä. Rakentaminen pyritään aloittamaan syksyllä Säätutkatornin rakennuspaikka tulee olemaan Vaheensyrjän mäki. Nykyisessä tiukassa taloustilanteessa jokaisella kauppapäivällä on kaupoille merkitystä. Esitetyistä perusteluista ja hakijoiden toimittamista Niiralan rajanylityspaikan rajaliikennetilastoista huolimatta Lapin aluehallintovirasto katsoi, että hakijat eivät ole esittäneet sellaisia matkailuun liittyviä erityisiä syitä, joiden perusteella poikkeuslupa voidaan myöntää. Alue on UPMKymmene Oyj:n omistamaa osayleiskaava-aluetta Valtatie 6:n länsipuolella, lähellä Kesälahden keskustaa, vajaa kilometri Pivangan risteyksestä. Kiinteistön nimi on Juutinkangas ja tontin osoite Kotalahdentie 11. Rakennuspaikan pinta-ala on 2 000 m². Korkeus määräytyy maaston mukaan. Tutkinta on näin ollen keskeytetty. Tutkintaa voidaan kuitenkin jatkaa, mikäli asiaan saadaan jotain lisäselvitystä. Tämän tapauksen lisäksi tapahtuman yhteydessä poliisille tuli ilmi Tohmajärven Jylmässä laiton haaska. Kyseinen haaska tuli ilmi, kun poliisi tarkasti pantasuden paikannuspisteitä ja -jälkiä. Tutkan vuosihuolto toteutetaan kahdesti vuodessa. Tavoite on, että horisontti on vapaa, jolloin mittaaminen toimii esteettömästi, Kurri kertoo. Tutkatorniin ei tule varsinaisia oleskelutiloja, vaan tornin huoneet ovat pelkästään tutkalaitteistoa varten. Eilinen oli myös viimeinen päivä, johon mennessä kirjalliset huomautukset rakennuslupahakemuksesta oli mahdollista jättää. . Kyseessä on urossusi ja verijälkiä on taltioitu yli kymmenen kilometrin päässä toisistaan. Näin ollen Lapin aluehallintovirasto hylkäsi hakemuksen. Suomeen saapuvien ukkosmyrskyjen ennakoimista. . Antenni ja suojakupu tulevat puiden yläpuolelle. Tietojen avulla voidaan laskea sateen voimakkuus ja sadealueen etäisyys tutkasta. Tutkalaitteet sijoitetaan 30 metrin korkeuteen, teräsrakenteisen tornin yläosaan. Antenni sijoitetaan sään vaikutuksilta suojaten lasikuiturakenteisen, pallomaisen suojakuvun sisään. . Maakuntaamme lähimmät tutkat ovat Kaipiaisissa, valtatie 6:n varrella, nykyisen Kouvolan alueella, sekä Rytkyssä, 20 km Kuopiosta lounaaseen. Kaipiaisten tutka on sijoitettu vesitornin päälle, Rytkyssä on tutkatorni, jollainen Kesälahdellekin ollaan rakentamassa. . Se on yhtä kaukana Kuopiosta ja Kouvolasta, joten tutka kattaa katvetta. Alue on rakentamatonta metsämaata. Tutkan rakennuslupahakemus oli kuulemista varten nähtävillä Kiteen rakennusvalvonnassa perjantaihin asti. Kuva: Jussi Liikala. semaan ukkosmyrskyt entistä varhemmin. Tarkoituksena on, että tutka on toiminnassa myöhemmin syksyllä tai viimeistään keväällä 2015, Mikko Kurri mainitsee aikataulusta. Tuija Marienberg Törkeän metsästysrikoksen esitutkinta on keskeytetty Poliisi on keskeyttänyt helmikuussa Tohmajärven Kaustajärven ja Joensuun Hoilolan - Saarivaaran alueella tapahtuneen epäillyn törkeän metsästysrikoksen tutkinnan. Esitutkinnassa on varmistunut, että maastosta taltioidut verijäljet ovat peräisin pantasusi Sakosta. Kun rajuilma tulee Laatokan suunnasta, pystymme uuden tutkan avulla havait- Kesälahdelle tulevan säätutkatornin rakentaa suomalainen Vaisala Oy. Pantasusi oli paikantunut usein tälle alueelle. Laiton haaska oli hevosen ruho, josta ei ole tehty asianmukaista ilmoitusta ja asiasta on kirjattu rikosilmoitus rikosnimikkeellä eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain rikkominen. Olemme pyrkineet rakentamaan tutkat vesitornien päälle, mutta mikäli se ei ole mahdollista, rakennamme uuden tornin, kertoo tutkija Mikko Kurri, Ilmatieteen laitokselta. Eduskunta myönsi Ilmatieteen laitokselle vuoden 2013 kolmannessa lisätalousarviossaan 1,5 miljoonan euron määrärahan Itä-Suomeen sijoitettavan tutkan hankkimiseen. Kyseistä rikoksesta seuraa sakkorangaistus. Tämänkin tapauksen osalta tutkinta on keskeytetty. Johtopäätöksenä poliisi toteaa yksittäisten susien hakeutuvan erityisesti talviaikaan ravinnonhakutarkoituksessa paikkoihin, joista ravintoa on helposti saatavilla.. Ketään tiettyä henkilöä tai henkilöitä ei ole ollut rikoksesta epäiltynä asiassa. Kyseessä on pulssidopplertutka, joka lähettää lyhyitä mikroaaltopulsseja sekä mittaa ilmakehän partikkeleista, kuten lumihiutaleista tai sadeja pilvipisaroista, takaisin sironneen pulssin tehon ja matka-ajan sekä palaavan pulssin vaihesiirtymän. Esitutkinnassa ei ole pystytty pois sulkemaan rikoksen mahdollisuutta pois. Törkeän metsästysrikoksen osalta suden tahallinen vahin- goittamisyrityskin täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Kun rakennuslupa saadaan, perustukset on tarkoitus tehdä syksyllä, ennen talven tuloa. Valiokunta lausui tyytyväisyytensä tutkaverkon vahvistamiseen, mutta totesi, ettei maamme tutkaverkko ole edelleenkään valtakunnallisesti kattava. Tutka kattaa katvetta Kiteen seutu, erityisesti Kesälahti, osoittautui parhaaksi Tornin korkeus 30 metriä sijoituspaikaksi, kun Ilmatieteen laitos teki ennakkoselvityksiä uutta säätutkaa varten. Myös Savonlinna oli tuolloin yhtenä sijoitusvaihtoehtona. Kuopiossa sijaitseva tutka ei yllä aivan itärajalle saakka, joten Itä-Suomeen sijoitettava tutka parantaa erityisesti Venäjän puolelta, Laatokalta, Lapin aluehallintovirasto hylkäsi hakemuksen Kaupoille ei aukiololupaa helatorstaiksi Etelä-Savon, Kuopion alueen ja Pohjois-Karjalan kauppakamarit hakivat yhteisesti Lapin aluehallintovirastolta yleistä poikkeuslupaa harjoittaa ammattimaista vähittäiskauppaa Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella helatorstaina 29.5.2014 kello 12.00-21.00 välisenä aikana. Aukiolon tarpeellisuutta perusteltiin helatorstain ajoittumisella koulujen päättymisen alle, minkä vuoksi asiak- kailla katsotaan olevan poikkeuksellisen suuri vähittäiskaupan asiointitarve tämän vuoden helatorstaina. Myös helatorstain tarjoaman pienen loman myötä liikkuvien kotimaan matkailijoiden sekä Itä-Suomessa päivittäin asioivien venäläisten ostosmatkailijoiden vuoksi tämän vuoden helatorstaista odotetaan muodostuvan merkittävä sesonkipäivä. Tutka palvelee myös lentoliikennettä, seuraavathan ilmailijat tiiviisti lentosäätä. . Lisäksi meidän tutkaverkkomme ei talvella havaitse matalista pilvistä tulevaa lumisadetta
Klo 18 Raamattuopiston ilta seurakuntasalissa, Jouko Puhakka & Pentti Hiltunen. Ti 29.4. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetystilaisuus. Diakoniatyö: Huom! Diakoniatyöntekijän päivystystä ei ole 28.4.?13.6.2014. klo 17.30 Kirkkokuoron harjoitus srk-salissa. Ti 29.4. Pipliaseuran kirkkopyhä. Talkoolaisille ruokatarjoilu. klo 10.30 kevätkauden viimeinen raamattupiiri srk. keskuksessa. Su 4.5. Näin varmasti joku kokee juuri tällä hetkellä. Koti-Karjala 4 Lauantai 26.4.2014 Rakkaamme Liisa Birgitta KANKKUNEN 26. Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: ?Minulle on annettu kaikki valta taivassaa ja maan päällä. klo 12.30 perinteiset Lähetyksen Vappujuhlat ja myyjäiset srk.keskuksessa. Pe 2.5. -tilaisuus seurakuntasalissa. ti 5.5. Ilmoittautumiset 28.4. Klo 19 Raamattu- ja keskustelupiiri Tarinatuvalla. Tervetuloa! Su 4.5. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. 0136848511/045-1119555. klo 9 Siivoustalkoot Niemisen hautausmaalla. Jeesus ei jäänyt vain erääksi uskonnon edustajaksi, suureksi merkkihenkilöksi, vaan hän elää tänään. Annetaan hänelle tilaa elämässämme. huhtikuuta 2014 Aurinko nousi tänään 5.02 ja laskee klo 20.55. Hyvää kevätpäivän jatkoa! ent. 0400-185710, Kirkkotie 11 Kesälahti, on avoinna ma ja to klo 9-12. Diakoniatoimisto on avoinna ma ja to klo 9-11. Kesälahden seurakunnan adresseja (kirkon sisä- tai ulkokuvalla) on myytävänä seurakuntatoimistossa, 7 ?/10 ?. Lapsityö: Ke 30.4. Kolehti Sotiemme veteraanien hengelliseen työhön Veteraanivastuu ry:n kautta. Sen saivat nähdä kerran Jeesuksen opetuslapset lukittujen ovien takana: ?yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: `Rauha teille´?. Etsijäinpiiri kokoontuu Tarinatuvalla joka toinen keskiviikko klo 17, seuraavan kerran 7.5. Kolehti Raamattutyöhön Mekongin alueella Suomen Pipliaseuran kautta. klo 10 sanajumalanpalvelus kirkossa, saarnaa ja lit. Kurkola, kantt. Lämpimästi tervetuloa! Su 18.5. kirkkoherrana 31.3.?30.6. toimii Matti Perälä. Kastettu: Hilja-Tuulia Vento, Onni-Anselmi Antinpoika Räty. Emmi Johanna Pulkkinen. Kuolleet: Elsa Inkeri Haverinen. SANA SINULLE Elämän lukot aukeavat ?Elämäni on ihan lukossa. Olen pahasti umpikujassa. Minulla ei ole avaimia näiden ongelmien ratkaisemiseksi.. tiistaisin klo 17?18. Tarinatupa suljettu viikolla 18 (ti munkkipäivä, to vappu.) Kirpputori suljettu vappuna 1.5. Kahvitarjoilu työn lomassa. Kiteeläissyntyinen, kesäisin Rantakentällä hyvin viihtyvä ja koulukaverien keskuudessa hopliittina tunnettu Maunu ?Manu. Kirkkokahvit ja seurat srk-salissa. Ma 28.4. sunnuntai pääsiäisestä. klo 9 Lepokankaan hautausmaan siivoustalkoot. Hartaus Lepokankaan kappelissa klo 11 Hiltunen. Futsal-kerho srk. keskuksessa 1.-3. Esiintyjinä Sara Kurkola, Anniina Luukkainen, Sanna Rouvinen ja Plamen Dimov. Lisät. Klo 17 Tuomasmessun suunnitelupalaveri srk.keskuksen kahviossa. Messu on su 4.5. Ti 29.4. Lähtö klo 9.15 Kiteen srk.keskukselta ja paluu n. Hänet vihittiin latvialaisen Aleksandransa kanssa Johanneksen kirkossa Helsingissä 12. Saarna Helvi Soininen-Mulari, liturgi Matti Perälä, kanttorina Antti Pitkänen. Tule ja tee löytöjä sekä tule nauttimaan kahvit. Ti 7.5. klo 12 kylien yhteinen äitienpäiväjuhla kylätalo Leinolassa, Kurkola. L-S Mikkonen, kantt. klo 9.00 Hautausmaan siivoustalkoot, klo 11.30 ruoka ja hartaus, iltapäivällä kahvit. Seurakuntakerhoa Seuraavat kokoontumiset to 15.5 ja ti 27.5. Talviuinti Hellaniemessä lauantaisin: klo 15.30-16.30 naiset, klo 16.30-18.30 miehet, klo 18.30 - 20.00 naiset. Kesälahden seurakuntatoimisto, puh. seurakuntapiirien ja lähetystyön ystävien kevätretki Kesälahden kirkkoon. klo 10?14 Munkkipäivä torilla. klo 14 tsempissä Leena-kanttori laulattaa. Su 11.5. klo 10 vanhemman väen kirkkopyhä lähestyy. mennessä virastoon p. kuluvaa kuuta. 050 467 0375. Tarinatupa on avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 10?14. 20:19. Sen ovat kokeneet tämän jälkeen monet muutkin ihmiset elämänsä vaikeissa tilanteissa, kun rukoilee, Vapahtaja on lähellä ja auttaa. Jeesus ei jäänyt hautaan. Hän on ylösnoussut. Klo 18 Laulu kosketti -yhteislaulutilaisuus seurakuntasalissa. Ma 28.4. V. Pe 25.4. klo 9?10.30 Perhekerho Enkelinpesässä. Kuollut: Liisa Birgitta Kankkunen, 91 v., kirkokylästä, Timo Markku Juhani Kärnä, 57 v., kirkonkylästä. Rääkkylä Su 27.4. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.? Matt. Lisät. Kirsiltä p. klo 8 aamurukouspiiri srk.keskuksessa. Komulainen, Kesälahden kirkkokuoro laulaa, kolehti sotiemme veteraanien hengelliseen työhön Veteraanivastuu ry:n kautta. Vapaaehtoinen maksu yhteisvastuulle. sunnuntai pääsiäisestä. Messun jälkeen kirkkokahvit ja ?Niin saarna kosketti. Joh. Traktorimiehiä tarvitaan. Ke 30.4. klo 16 Vartio nuorisotilassa. luokk. Hämäläinen on mennyt naimisiin. Hän on ylösnoussut Vapahtaja Jeesus. Hän voi tulla aivan kirjaimellisesti läpi lukkojenkin meidän hätäämme. Jason, Maksima. Tiistaina: Teijo, ort. Paljon Onnea! Perhealbumi Koti-Karjalan lukijat voivat lähettää hääkuvansa Perhealbumi-palstalle sähköpostilla toimitus@kotikarjala.fi tai toimittaa valokuvan toimistolle, Pokentie 8, Kitee. Mukaan kuvaajan tiedot ja lyhyt teksti, jossa kerrotte keitä kuvassa on ja milloin vihkiminen on tapahtunut. Ilmoitus Perhealbumi-palstalla on ilmainen. Koti-Karjala Nuorisotyö: Junnu-Romola 4.-6 luokkalaisille maanantaisin klo 14?17. Ilmoittaudu viim. klo 15.00 Huom. Myytävänä munkkeja, simaa, makkaraa ja kahvia yhteisvastuun hyväksi. Närsäkkälän Martat tarjoaa kahvit. klo 10.00 Messu kirkossa, nimikkolähettien lähtöjuhla ja lähetyslounas srk-salissa. Ti 6.5. klo 13?16 kirpputori srk.keskuksen päädyssä. klo 13.00 Palvelutalon lähetyspiiri, Hellaniementie 3, mukana L-S Mikkonen. Su 4.5. Elämä on muuttunut yhdeksi suureksi ongelmien vyyhdeksi. 050-3633844. Kuollut: Tyyne Reinikainen 92 v, Liisa Birgitta Kankkunen 91 v. Tuomiokapitulin päätöksiä 23.4.2014 Mikkelin hiippakunta Pastori Ville Hiltunen on suorittanut pastoraalitutkinnon ja hänet määrättiin Kiteen seurakunnan vt. kappalaiseksi 25.5.201423.4.2015. Kesälahdelta lähtöisin oleva rovasti Toivo Loikkanen määrättiin Savonlinnan seurakunnan vs. kirkkoherraksi 1.9.201425.8.2015. To 1.5. Vasili, Vilho, Teppo, Teppana, Tapani. Sunnuntaina: Kansallinen veteraanipäivä, Merja, ort. Simeoni, Simana. Maanantaina: Ilpo, Tuure, Ilppo, ort. Romolan nuorisokahvila yläkoululaisille ja sitä vanhemmille tiistaisin klo 15?18 ja perjantaisin klo 18?23. Osallistumme messuun ja nimikkolähettiemme Anne ja Aatu Gröhnin lähtöjuhlaan. Hänellä on avaimet meidänkin elämämme kaikkiin lukkoihin. Ilmo Kurkola. Hartaus klo 11. klo 18.00 Rauhanyhdistyksen myyjäiset seurakuntasalissa. Su 27.4. Martikainen PÄIVÄN SANA Luoja kauan valmisti viljaa, vuosi vuodelta verkalleen. Nyt enkeli kypsän lyhteen vei Elämän Herralleen. Kaikki yksitoista opetuslasta lähtivät Galileaan ja nousivat vuorelle, minne Jeesus oli käskenyt heidän mennä. Kun he näkivät hänet, he kumarsivat häntä, joskin muutamat epäilivät. Kyyti on ilmainen, messun jälkeen on tarjolla lähetyslounas, jossa vapaaehtoinen maksu. Virret: 89:1-3, 135, 513, 419:1-, 265. Klo 16 Elämänpiiri srk.keskuksen päätyhuoneistossa. klo 12 päiväkerhotiloissa. La 26.4. klo 10 messu kirkossa, saarnaa teol.yo. klo 10 messu, 2. Klo 17 Valkeavaaran hautausmaan siivoustalkoot, klo 19 hartaus, Tenhonen. Retki Botanian perhospuutarhaan Joensuuhun ti 13.5.2014. Lähtö klo 11 Tarinatuvalta, mennessä lounas Suhmuran kievarissa. Pe 25.4. Klo 18 Muljula-Piimäjärvi srk.piiri Muljulan kylärannassa, Hiltunen. Konsertin jälkeen kahvitarjoilu ja äitien muistaminen ruusuilla Kiteen seurakuntakeskuksessa. Ota tarvittaessa yhteyttä, puh. Klo 18 ?Kun halvaantunut paranee? Raamattusarjaa, Pentti Hiltunen SRO:sta ja Pekka Barck ja vapaaehtoisia. Ma 28.4. Lisätietoja saat Merviltä. Ma 5.5. Ke 30.4. klo 18 KidsAction -lastentapahtuma liikuntasalissa. Vs. Klo 14 äitienpäiväkonsertti koko perheelle Kiteen kirkossa. aika! Herättäjä-Yhdistyksen kirkkopyhä: sanajumalanpalvelus kirkossa, saarna Urpo Martikainen, lit. Saarnaa Pentti Hiltunen, liturgi Matti Perälä, kanttorina Antti Pitkänen. diakonille puh. 050 467 0375. Lähetystyö: Kirpputori Tarinatuvalla avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 10?14. Lapsi- ja nuorisotyö: Ti 29.4. klo 10?12 Perhekerhon retki leikkipuistoon. klo 13 rukouspiiri Eila Hirvosella Ruoritie 13 B 3. Mauno. Keskiviikkona: Mirja, Miia, Mira, Mirva, Mirka, Mirjami, Mirkka, ort. Monenlaiset lukot ja esteet tuntuvat täysin avaamattomilta. Elämän ongelmien keskellä on hyvä tietää, että on olemassa henkilö, jolla on avain kaikkiin elämän lukkoihin. klo 10 messu, 1. Gröhn-Dimov. Kolehti: sotiemme veteraanien hangelliseen työhön. Suomen Raamattuopiston kirkkopäivä. Jaakko, Ignati. Perhealbumi Kitee Su 27.4. Vaikeutemme eivät ole häneltä salassa, eivätkä liian suuria Vapahtajalle. Ti klo 12 hartaus, to klo 12 tuolijumppa. klo 13.30. Merviltä p. 040-7391885. klo 13.00 Seurakuntakerho srk-salissa. Ke 30.4. 28:16?20. G 28.1.1923 Parikkala 22.3.2014 Kitee Rakkaudella kaivaten ja kiitollisuudella muistaen Eero Juha ja Maija perheineen Paavo perheineen Merja ja Jopi perheineen Esa ja Tuija sukulaiset ystävät Siunaus toimitettu 19.4.2014. Lämmin kiitos kaikille surussamme myötäeläneille. NIMIPÄIVÄT Kesälahden kappeliseurakunta Lauantaina: Terttu, Teresa, Tessa, ort. Päivän hinta 28 ?/hlö. Seurakunta tarjoaa kyydin taajaman ulkopuolelta. Ilmoita kyytitarpeestasi kirkkoherranvirastoon viimeistään 2.5.2014 mennessä p. 013-6848511 tai 045-1119555. Pyhäkoulu su 27.4. Kirsi Hukka, lit. Hiltunen. Su 4.5. klo 9?11 Päiväkerho Enkelinpesässä, Taipaleentie 9, Kesälahti
Hakemuksessa ei ole esitetty sellaisia erityisiä syitä, millä poikkeuslupa voitaisiin myöntää, ELY-keskuksen vastauksessa mainitaan. KKM etsii uutta muutosporrasta Karjalan Kalamiesten puheenjohtaja Pentti Silvennoisen mukaan päätös oli lievä yllätys. Näin ollen on arvioitavissa, että 2013 istutetut taimenet ja lohet eivät välttämättä ole vielä 50 cm pituisia kilpailun ajankohtana, vaikka kilpailun järjestäjät niin olettavat. Päätöksessä todetaan lisäksi, että alamitan laskemista haetaan nyt yhdelle vuodelle. Varsin todennäköistä on, että kisat tullaan järjestämään myös tulevina vuosina. Koti-Karjala Lauantai 26.4.2014 5 KKM etsii uutta tietä 50 sentin alamitalle Pohjois-Karjalan ELY-keskus eväsi Puruveden lohikisan alamitan Pohjois-Karjalan ELYkeskus on hylännyt Karjalan Kalamiesten ja Purujärven kalaveden osakaskunnan hakemuksen, joka koski Puruveden Lohikuningas -kilpailun ajaksi lohikalojen alamitan pudottamista nykyisestä 60 senttimetristä 50 senttiin. Sekä Karjalan Kalamiehet (KKM) että Purujärven kalaveden osakaskunta hakivat maalis-huhtikuun vaihteessa lupaa muuttaa lohikuningaskilpailun ajaksi järvilohen ja -taimenen alamitan 50 senttimetriin. KKM esitti perusteluina mm. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää rahankeräyksiä, kerätä jäseniltään jäsenmaksuja sekä hallita omaisuutta. . Istutetut kalat saavuttavat 50 senttimetrin mitan tämän kesän kisa-aikaan mennessä. Hakemuksessa todetaan edelleen, että järven kalakannassa on vähän 60 senttimetrin täyttäviä lohikaloja. Kuluneella viikolla Rääkkylän Haapasalmessa tehty koepyynti paljasti liikkeellä olevan esimerkiksi komeita huhtiyökkösiä, kevätvillaselkkiä ja käherämittareita. Päiväperhosten puolella kevään aloitus on ollut vaisumpi, ja vasta pääsiäisenä lajeja ja yksilöitä alkoi ilmaantua enemmän. Viime keväänä lukion kevätjuhlassa yhdistyksemme stipendin vastaanotti Lidia Dimov. Jäsenyyden vahvis- taa yhdistyksen hallitus. . Vaikka 60 cm kalaa ei saataisikaan, kilpailun järjestäjä ei joudu vaikeuksiin palkintojen jaossa. Uistelukisojen säännöt tulee yleisessä kalastuskäytännössä olevissa luonnonvesissä sopeuttaa vallitseviin olosuhteisiin ja kalastusta koskeviin yleisiin määräyksiin. Yöt ovat vielä pimeitä, ja niinpä pörriäisten pyydystämiseen laitettu valorysä toimii tehokkaasti. ovat johtaneet huonompiin tuloksiin. Huomioitavaa on ollut aikuisena talvehtivien nokkosperhosten niukkuus, mikä juontunee kannan hetkellisestä pienuudesta. Sen sijaan havaintoja on tehty ilahduttavasti niin ikään aikuisena talvehti- neista neitoperhosista ja jopa isonokkosperhosesta. Markku Halonen Perusteluissa todetaan myös, että hakijan mukaan 2013 istutetut kalat eivät kasva 60 senttimetrin mittaisiksi kisa-ajankohtaan mennessä. Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon ELY-keskusten istutustietojen mukaan 2013 Puruveteen istutettiin vuosien 2010 ja 2011 tasoa oleva määrä lohikaloja. Varsinaisiksi perustajajäseniksi on kirjattu Erkki Gröhn, Pekka Nenonen, Matti Partanen ja Jukka M. Turunen. . Yöperhosia tuntuukin olevan jo hyvin liikkeellä, välillä kylmistäkin öistä huolimatta. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voivat liittyä Kiteen lukion ja sen edeltäjien entiset opiskelijat sekä aikaisempi ja nykyinen henkilöstö. Vai eivätkö perhoset ole vielä jostain syystä he- Yöperhosista liikkeellä on jo ainakin huhtiyökkösiä, kevätvillaselkkiä ja käherämittareita. Valorysä on toiminut. ränneet. Idea kehittyi ja pari vuotta sitten kerho rekisteröityi. Hän toteaakin tyynesti, että KKM lähtee hakemaan muutosta muista päättävistä elimistä. . Yksi syy siihen, miksi Puruvedessä ei ole isoja kaloja on, kun lohikala lähtee Puruvedestä kutuvaellukselle, ei se osaa enää takaisin lähtöpaikan veteen. Tuomo Flinkman Yhdistyksellä ensimmäinen vuosikokous Matti Partanen johtaa Kiteen lukion senioreita Matti Partanen Joensuusta jatkaa Kiteen lukion seniorit ry:n puheenjohtajana. Tällä on haluttu välttää alamittaisten kalojen tuonti punnitukseen. On kestävän käytön periaatteiden mukaista, että kilpailuissa kalastetaan samoilla tai tiukemmilla säännöillä kuin tavanomaisessa kalastuksessa. Viime vuosina kilpailuissa on aina saatu yksi tai useampi yli 60 cm pituinen lohikala. Huonot säät tms. Yhdistys järjestää tarkoituksensa toteuttamiseksi kokouksia, esitelmä-, keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia, illanviettoja, retkiä ja muita tilaisuuksia. ?Hopliitti?, eläkkeellä oleva poliisi Matti Partanen johtaa edelleen Kiteen lukion seniorit -yhdistystä. . Myös tänä keväänä yhdistys antaa stipendin jollekin opettajien valitsemalle oppilaalle, Matti Partanen kertoo. Tuomo Flinkman. 2012 istutusmäärä jäi alhaisemmaksi ja se saattaa näkyä järven tämänhetkisessä lohikannassa. Järveen on istutettu enemmän järvitaimenia kuin järvilohia. Vuoden 2013 istukkaat saavuttavat vaadittavan mitan vastan kesällä 2015. Kesälahden kylän kalaveden osakaskunta suhtautuu myönteisesti aloitteeseen. Puruvedessä tavataan vähän järvilohta. Yhdistyksen tarkoituksena on olla Kiteen lukion ja sen edeltäjien entisten opiskelijoiden sekä aikaisemman ja nykyisen henkilöstön yhdyssiteiden vahvistaja. Järvitaimen kasvaa Saimaan altaalla kahden kasvukauden aikana keskimäärin yli 50 senttimetrin pituiseksi ja kolmannella kasvukaudella kalat voivat saavuttaa 60 cm:n pituuden. Olemme pitäneet tähän mennessä kaksi hallituksen kokousta ja yhden vuosikokouksen. Hallituksen muut jäsenet ovat Eira Pekkinen, Martti Kainulainen, Merja Kupiainen, Katriina Naamanka ja Pauli Alhainen. takia, kyselevät kisajärjestäjät. Uusi kalastuslaki on saanut monessa muussakin mielessä kalastuksen harrastajien niskavillat pystyyn kuin lohen alamitan suhteen. Ei erityistä syytä muuttaa mittakokoa Ely-keskuksen kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijonmaan ja kalatalouden asiantuntija Heli Peuran allekir- joittamassa päätöksessä hakemuksen eväämistä perustellaan tämän vuoden alussa muuttuneilla järvilohen ja -taimenen alamitoilla ja nieriän kalastamisen kieltämisellä kokonaan Vuoksen vesistöalueella. Yöperhoset yllättivät Kevät on mielenkiintoista yöperhosten tarkkailuaikaa. seuraavaa: Järvessä on poikkeuksellisen hyvä muikkukanta ja sen vuoksi osakaskunta ja KKM istuttivat keväällä 2013 normaalia enemmän lohikaloja järveen. Kannattajajäseneksi voidaan valita yksityinen henkilö tai yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa. Sitä varten järjestäjä on varautunut arpomaan palkintoja kaikkien osallistujien kesken. Lohikalat ovat pääasiassa istutettuja järvitaimenia. Joudutaanko tämän kesän kilpailussa jakamaan palkintoja arpomalla, vaikka kalaa ei tulisikaan ?mittavisailun. Kun Pirisen Heikki pyysi minua puheenjohtajaksi, en oikeastaan voinut kieltäytyä. Vuosikokouksessa vastaavasti ei noussut muita nimiä esille, joten tehtävä jatkuu edelleen. . Niissä alamitan muutos 60 senttimetriin on otettu huomioon. Muissa kisoissa jopa suurempiakin alamittoja käytössä Edelleen päätöksessä kerrotaan, että monissa uistelukilpailuissa on määrätty alamittoja jopa suuremmiksi kuin alueen vallitseva alamitta. Varajäseninä toimivat Irma Liukku sekä Kaisa Heikura. Idean Kiteen lukion seniriot -yhdistyksen perustamisesta esitti seniorirehtori Heikki Pirinen. Tällöin 60 cm alamitta olisi joka tapauksessa säännöissä otettava pysyväksi käytännöksi. Järjestäjä on jo tuottanut tämän vuoden kilpailua koskevan tiedotemateriaalin ja säännöt
Vuodesta 2009 alkaen Kesla on hoitanut Venäjän myynti- ja huoltoverkoston kehittämisen ja tuen Suomesta käsin. Jokainen voi linjata oman aihepiirinsä mistä kirjoittaa. Vastaavasti vallitsevan markkinatilanteen merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät kansainvälisen talouskasvun kehitykseen, rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen sekä yksittäisenä merkittävänä markkina-alueena Venäjän talouspoliittisen tilanteen kehittymiseen. . Osakekohtainen tulos oli 0,07 euroa (0,07 euroa) ja omavaraisuusaste oli 34,8 % (31.12.2013 37,3 %). Venäjän talouspoliittisen häiriön mahdollinen jatkuminen heikentää lyhyellä aikajänteellä investointituotteiden vientiä Keslallekin tärkeille Venäjän markkinoille. Huhtikuun loppupuoli ja toukokuu ovatkin parasta aikaa nähdä harvinaisia lintuja ja harhailijoita. Lintujen kevätmuutto on edistynyt muutenkin hyvin ripeästi, niin että monet varhain saapuvat lajit ovat asettuneet reviireilleen. Keslan kotimaan myynti laski ensimmäisellä vuosineljänneksellä vertailukauteen nähden 13,9 % ja oli 4,3 miljoonaa euroa (5,0 miljoonaa euroa). Vientimyynti puolestaan kasvoi 21,8 % vertailukauteen nähden ollen 6,9 miljoonaa euroa (5,7 miljoonaa euroa). Konepajan tuloskehitys pyritään kääntämään positiiviseksi asiakashallinnan kautta haettavalla volyymin kehityksellä sekä toimintoihin liittyvillä kehitystoimenpiteillä, Nevalainen jatkaa. Kesla jatkoi selvityskaudella panostuksia myynti-, markkinointi- sekä jälkimarkkinointitoimintojen edelleen kehittämiseksi sekä kotimaassa että viennissä mm. Venäjä on tehdystä päätöksestä huolimatta Keslalle merkittävä vientimaa tarjoten myös globaalisti katsoen edelleen yhden merkittävimmistä tulevaisuuden kasvupotentiaaleista Keslan tuotteille. . klo 12?17 urheilutalo-uimahalli Vespeli, Urheilutie 7 Tervetuloa! OJENNA KÄTESI. Vientitoi- minnan osuus metsäkoneryhmän myynnistä oli 68,8 % (64,1 %). . Epävarmuustekijöiden mahdollisella toteutumisella on negatiiviset vaikutukset yhtiön kykyyn ylläpitää ja kehittää kannattavaa liiketoimintaa, toimitusjohtaja korostaa. Tuomo Flinkman Blogit etsinnässä ja harjoituksena Kiteellä Kiteellä pidetty blogi -aiheinen tapahtuma kokosi kirjastolle tusinan verran väkeä. yllättävän aktiivisesti. Mukana olleet 12 asiasta kiinnostunutta henkilöä saivat opetuksen aikana tietokoneella harjoitella blogien etsimistä. Kevään varhaisin käkikin jo kukkui pääsiäismaanantaina Tohmajärvellä. Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta oli 459 000 euroa negatiivinen (274 000 euroa positiivinen). . Niitä kirjoitetaan aiheesta kuin aiheesta, jotka löytyvät nopeimmin nettiosoitteesta blogilista.?. . Tietoverkon sisällöt ja niiden käyttö on kuitenkin vain hyvin harvoille syrjäseutujen vanhenevalle väestölle tuttua, vaikka niistä olisi monelle hyötyä ja iloa arjen keskellä. Yksittäisten kirjastojen henkilökunnan resurssit eivät riitä tarvittavan opastuksen antamiseen, joten maakunnassa jo olemassa olevan asiantuntijuuden hyödyntäminen olisi tarkoituksenmukaista. Hankkeen tarkoituksena on tarjota kirjaston asiakkaille 3-4:stä palvelusta/sovelluksesta kertaluontoinen noin parin tunnin opastus, joka samansisältöisenä kierrätetään jokaisessa neljässä kirjastossa. Tuomo Flinkman. Kontiolahden Linnunsuon kosteikolla on puolestaan lepäillyt amerikantavi vieras Atlantin takaa. Pienempiä lintuharvinaisuuksia, kuten lyhytnokkahanhia, harmaasorsia, arosuohaukkoja, sepelrastaita, mustaleppälintuja ja vuorihemppoja, on havaittu myös jonkin verran. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. ZZZ YHULSDOYHOX ß s ZZZ VRYLQNROXRYXWWDMDNVL ß VeliMatti Kärkkäinen Keslan puheenjohtajaksi Harvinaisia lintuja Pohjois-Karjalassa on tavattu useita lintuharvinaisuuksia pääsiäisen aikana. Kiteellä Sopensuolla on viipynyt lyhytvarvaskiuru, Etelä-Euroopassa pesivä, tavallista kiurua pienempi kiurulaji. Yhtiö on päättänyt käynnistää Pietarissa sijaitsevan tytäryhtiönsä ooo Keslan purkamiseen johtavat toimenpiteet. Tilauskanta kehittyi suotuisasti. Tammi-maaliskuun ajalta konsernin liikevaihto kasvoi 5,1 % vertailukaudesta ja oli 11,3 miljoonaa euroa (1-3/2013 10,7 miljoonaa euroa). . Yhtiön tilauskanta oli ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 11,2 miljoonaa euroa, kun se vuosi sitten oli 8,9 miljoonaa euroa, toimitusjohtaja Jari Nevalainen luettelee. Jatkossa Euroopan rahoituskriisin ja heikon talouskasvun jatkuminen painavat Keslan liiketoimintaympäristöä myös kuluvana vuonna. . Viennin osuus konsernin liikevaihdosta oli 61,6 % (53,1 %). Positiivista selvityskau- Kesla -konsernilla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä sekä myyntiyhtiöt Sinzheimissa, Saksassa ja Pietarissa, jonka toimintoja aletaan purkaa, toimitusjohtaja Jari Nevalainen kertoo. della oli Euroopan metsäteollisuuden, saha- ja selluteollisuuden positiivisena jatkunut kysyntätilanne, joka tuki metsäkoneiden ja -laitteiden peruskysyntää kauden aikana. Koti-Karjala 6 VERENLUOVUTUS KITEELLÄ ma 28.4. Myös hanhimuutto on vilkastumassa. Kesälahdella konepajatoimintaa harjoittavan Kesla Oyj:n liikevaihto kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuoden 2013 vastaavaan ajankohtaan nähden. Häiriöt Venäjän kaupassa heikensivät liikevaihdon kasvua tavoitteisiin nähden. Liikevaihdon lasku heijastelee suomalaisen konepajateollisuuden rakennemuutosta mm. Konepajajärjestelmien tuloksen heikkeneminen johtui liikevaihdon selvästä laskusta, jota ei pystytty kompensoimaan tehdyillä sopeutustoimenpiteillä. Lisäksi blogikurssille osallistujat saivat tietoa, miten blogipalsta perustetaan ja kuinka sitä täydennetään. Keski-Karjalan kirjastojen (Rääkkylä, Tohmajärvi, Kitee ja Kesälahti) yhteisen hank- keen tavoitteena on opastaa asiakkaita monipuolisemmin hyödyntämään internetissä tarjolla olevia ilmaisia palveluja/sovelluksia. Alueella on panostettu tie- toliikenneyhteyksien järjestämiseen ja väestöllä tulee olemaan paremmat mahdollisuudet tietoverkkojen käyttöön. Negatiivista oli puolestaan Venäjän investointituotemarkkinoiden häiriintyminen. . Suomen kilpailukyvyn heikkenemisen kautta. . Esimerkiksi sorsien, haukkojen, sepelkyyhkyjen, peippojen ja rastaiden muutonhuiput ovat jo taittuneet. Nyt odotetaan hyönteissyöjien muuton alkamista ja vauhdittumista. Vaikka he ovat pieni kirjoittajaryhmä, heidän sanomisiaan seurataan Lauantai 26.4.2014 Kesla Oyj:n alkuvuosi kasvatti liikevaihtoa Markkinointi ja tytäryhtiöt Mm. Tohmajärven Peijonniemenlahdella käväisi iso ja valkea jalohaikara, joka edustaa pikkuhiljaa Suomea kohti etelästä levittäytyviä lintulajeja. Saksan tytäryhtiönsä kautta. . Tytäryhtiö perustettiin vuonna 2006 ja sen operatiivinen toiminta ajettiin alas vuoden 2009 ?nanssikriisin myötä. . Blogeja voi luonnollisesi kirjoittaa myös omalle koneelle, mikäli ei halua niitä julkisesti luettavaksi. Blogien kirjoittelu on erittäin vilkasta toimintaa. Varsinkin poliitikot kirjoittavat eri aiheista varsinkin nyt EU-vaalien alla. Luultavasti lintukevään huipentuma eli valkoposkihanhien muutto menee tänä vuonna huomattavasti varhemmin kuin tavallisesti. Markku Halonen Keslan yhtiökokous hyväksyi helmikuun lopulla hallituksen esityksen, jonka mukaan vuodelta 2013 maksettiin osinkoa 0,10 euroa/osake, yhteensä 337 000 euroa (vuodelta 2012 0,03 euroa/ osake). Hallituksen jäseniksi valittiin Harri Forss, Veli-Matti Kärkkäinen, Roger Nyqvist, Ritva Toivonen ja uutena jäsenenä John Lahtinen. Tilintarkastajaksi valittiin Ernst & Young Oy, jonka vastuullisena tilintarkastajana toimii KHT-tilintarkastaja Ulla Nykky. Välittömästi yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Veli-Matti Kärkkäinen ja varapuheenjohtajaksi Roger Nyqvist. Tuomo Flinkman Tämän kevään viimeisen verkkovinkkitilaisuuden aiheena oli blogit. Niihin tututtiin Kiteen pääkirjastolla. Kirjastonhoitaja Sinikka Panttilan mukaan blogit liittyivät Keski-Karjalan kirjastojen Vinkkejä verkkopalveluihin -hankkeeseen. Aihealueita oli neljä: valokuvakirjan koostaminen, karttapalvelut verkossa, sukututkimusta verkossa ja neljäntenä blogit. Blogeista oli kertomassa palvelupäällikkö Riitta Kangas Joensuun seutukirjastosta. Alkavan tilauskannan sekä liiketoimintoihin tehtyjen kehitystoimenpiteiden myötä liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan tänä vuonna kehittyvän kuitenkin suotuisasti ja ylittävän vuoden 2013 tason. . Yleensä aihepiirissä edetään aikajärjestyksessä. . Konsernin liikevoitto laski hieman vertailukaudesta ja oli 380 000 euroa voitollinen (414 000 euroa). Hänen mukaan blogit ovat yleensä julkisesti kaikkien luettavissa
Toiminnallinen ´Maja merenrannalla´ tempaa mukaansa. Vanha perimätieto kertoo, että aikoinaan joku värtsin kantaja olisi jättänyt laukkunsa Juvajoen rannalle ja jäänyt paikalle asumaan. Värtsilä voisi siten merkitä laukunkantajien asuinpaikkaa. Akkala oli vuoteen 1637 asti nimeltään Siikajärvi. Tästä on hyvä jatkaa, evästi tuomaristo palkittuja. Nykyisen nimensä kylä sai v. 1617 kylään muuttaneen Iivana Akkasen mukaan. Jouhkola sai nimensä siellä asuneen Danila Jouhkosen mukaan, jonka sukunimi taas pohjautuu karjalan kielen Jouhkoon ja Jouhkimaan (< ven. Ilmeisesti kyseessä ovat olleet Laatokan alueelta tulleet kaukokaskeajat. Tohmajärven alue kuului asuttamisensa aikoihin Käkisalmen lääniin ja Venäjän vallan alle. Paikka on yksilöity mahdollisesti ilmauksilla ?paikka, jossa saari joessa. Ensimmäinen luterilainen kirkko paikalle rakennettiin 1600-luvun puolivälissä. Lappalaisperäisiksi nimiksi Tohmajärvellä on arvioitu Lapinaho, Petravaara, Kutsu ja Musko. Varhaisin säilynyt kirjallinen lähde Karjalan asuttamisesta on vuonna 1500 laadittu Vatjan viidenneksen verokirja. Maallikon silmin katsottuna kaikilla kolmella työllä on mahdollisuuksia, So?a Ratisen ´Uni ja unelma maa´ -työllä, Aino Turusen ´Karkkikorilla´ ja Ida Niemelän ´Perhosviidakolla´. Jälkeen eivät jää kakkoset ja kolmosetkaan. Helena Paakkinen kiitteli töitä omannäköisiksi, persoonallisiksi. Tärkeitä asioita työssä ovat karkit ja eläimet. II sarjan eli 9 - 10 -vuotiaiden sarjan voittajan, Aino Turunen ´Karkkikori´ on tuomariston mielestä väreiltään ja sommittelultaan kypsä työ. Toiseksi tulleen Jonna Laukkasen ´Tulikoiran pennut´ -piirustuksessa on lämmin ja hellyttävä tunnelma. Kolmannen palkinnon sai Topi Laakkonen. kansainvälisessä kuvataidekilpailussa palkitun mielikuvituksensa ja taitojensa vauhdittamiseksi. Palkitut työt puhuvat puolestaan, vappuun asti pankilla. Tuomaristolla on takanaan pitkä ja vaikea arviointityö. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 117 piirustusta. Nimen taustalla arvioidaan olevan venäjänkielinen nimi Grigorij. Petravaaran arvioidaan olevan lappalaisperäinen nimi. Värienkäyttö on reipasta. III sarjan, 11 - 13 -vuoti- Voittajatyöt (ykköset ylimmäisinä) ja niiden tekijät. 1500-luvulla asutus laajeni ja useimmat nykyiset kylät syntyivät. Tohmajärven alueella liikkui karjalaisia eränkävijöitä Tohmajokea ja Jänisjokea myöten jo vuosisatoja ennen pysyvän asutuksen muotoutumista. Saarion Pyöreänlammin pohjakerrostumasta otetun näytteen perusteella on voitu todeta Saariossa olleen vähäistä asutusta jo noin vuoden 700 tienoilla. Kemi tarkoittaa paitsi virtaa ja jokea, myös ohutmultaista niittyä ja kuivaa kenttää tai ketoa. on ilmeisesti ollut hiekkakenttiä tai ohutmultaisia niittyalueita. Värtsilän nimen taustasta ei voida varmuudella sanoa, mistä Värtsilän kylä on alun alkaen nimensä saanut. III sarjan otsikkona oli Satumainen maailma. I eli 6 - 8 -vuotiaiden sarjan voittajan, So?a Ratisen ´Uni ja unelman maa´ -työssä tärkeää oli Keijuprinsessa. Tuomaristo kuvaa So?aa taitavaksi kuvanrakentajaksi ja tarinankertojaksi. Toiseksi tulleen Paula Nupposen ´Lentävä talo´ on herkkä ja utuinen työ. . Lisäksi asiakirjojen mukaan kylässä on asunut v. 1592 Olezie Onkeson. Kirkkoniemi on luonnollisesti saanut nimensä siellä sijaitsevan kirkon mukaan. Jänisjoen pienen saaren mukaan nimetty ?Saarijokisten. So?a Ratinen ja Paula Nupponen, Topi Laakkonen, Jonna Laukkanen ja Aino Turunen, Valerija Nuutinen, Ilari Hirvonen ja Ida Niemelä, takana Vilko Ahlholm. aiden voittaja Ida Niemelä loi ´Perhosviidakon´. Ensimmäiset kylät olivat Kemie, Värtsilä ja Uusikylä. Tärkeää tässä työssä ovat putous, mustaharmaa sateenkaari ja kaksisiipinen demoni. 1618. ?saarijokisten paikka. Ertola ja Littilä päätettiin yhdistää vuonna 1819, jolloin syntyi Järventaus, ?kylä järven takana kirkosta ja hallintokeskuksesta katsoen?. Riikolan kylässä oli 1500-luvulla kolme taloa, joita asuttivat mm. Koskettava uni, koki raati. Kolmanneksi nousseen Kiira Halosen ´Eläinten karkkimaa´ sai kiitosta veikeästä sarjakuvamaisuudestaan. Koti-Karjala Lauantai 26.4.2014 7 Paikannimet puhuvat 5 Tohmajärven kylien nimiä Tohmajärvi sai pysyvän asutuksen 1400-luvun lopulla. Työ on monitasoinen. Pankista palkitut työt siirtyvät näytteille Paksuniemen satamakahvilaan. Kaarina Kainulainen. Siinä Tohmajärven alueelta mainitaan vain kolme kylää: Kemie eli ?Tohmajärven kylä Tohmajärven luona?, Värtsilä ja Uusikylä. kerta Kymmenen palkittua mielikuvitusnäkemystä Kymmenen rääkkyläläistä nuorta sai viime viikolla paperikassillisen piirustus- ja maalaustarvikkeita oman, Osuuspankkien 38. ja ?Saarioisten. I ja II sarjan osan- ottajat kuvittivat unensa tai unelmansa. Saamen kielen petra tarkoittaa peuraa. Peijonniemi on ollut vanhoissa asiakirjoissa muodossa Peiponniemi. kylä on muuttunut myöhemmin Saarioksi. Kantosyrjä, Petravaara, Peijonniemi, Kaurila, Saario ja Onkamo. Pitäjän keskustaajama Kemie on ollut alun perin muodossa Kemienmäki (tai Kemienvaara), josta nimi on lyhentynyt. Kymmenen parasta, kolme kustakin sarjasta ja yksi kunniamaininta seuloutuivat kuitenkin yhteisymmärryksessä. . Kylä nimettiin Mihala Simananpoika Peiposen mukaan. II sarjan ikäluokassa alkavat jo poikien työt erottua tyttöjen näkemyksistä. Huomioitavaa oli myös tunnelmassa, toiminnallisuudessa ja osaamisessa. . Je?m). Ertola on nimetty kylällä asuneen Erto-nimisen miehen mukaan. Tärkeitä asioita ovat värit ja hauskuus. Kolmannen sijan sai Valerija Nuutisen ´Demonimaa, jossa on sateenkaari, maasta karannut poni´. Alueella liikkui vielä tuolloin 1400-1500-lukujen taitteissa kiertelevää paimentolaiselämää viettäneitä lappalaisia. uskomusnimiä (peto - pevon/pejon, peijoona - peijon), ja joiden sijaan Peiponniemeä on ollut virallisissa yhteyksissä soveliaampaa käyttää. Kaurilan nimi on syntynyt venäjän kielen etunimestä Gavril, joka on karjalan kielessä taipunut Kaurilaksi. vas. Tuomaristo piti työn tunnelmasta. Ilmaisu on persoonallista. Kunniamaininnan tuomaristo antoi Vilko Ahlholmin ´Yö ja päivä´ -piirustukselle. Siinä on omaperäistä sekavuutta, mielikuvituksellisesti keksitty maailma. Helena Paakkisen lisäksi raatiin kuuluivat yrittäjät Tomi Helanne ja Jouni Honkanen. Palkintojenjakotilaisuudessa kilpailun esitteli rahoituspäällikkö Pekka Asikainen. Unet ja sadut valloillaan Tämän vuoden teemana oli ´Vie meidät mielikuvitusmaailmaasi!´. Erto on jättänyt nimensä myös Ertonniemelle, jolta käsin hän kävi kalassa Onkamolla. Littilässä arvioidaan asuneen aikanaan Littisiä. On mahdollista, että nimet ovat ns. Miehen poika Timo Ertonpoika eli kylässä vielä v. Ontrei ja Iivana Riionpojat. Asumaan asettunut kantaväestö oli karjalaisia ortodokseja. Työssä on osaamista. Toiseksi tulleen Ilari Hirvosen ´Amigo ranta´ on arkkitehtonisesti rakennettu ku- va. Nimeämisen peruste lienee kuitenkin asutusta tuoneen Jänisjoen Saarionkosken alla olleessa pienessä saaressa, joka näkyy vielä 1800-luvun isojakokartoissa. Kylästä esiintyy Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistossa myös rinnakkaisnimiä, kuten Peikonniemi, Pevonniemi, Peijoniemi ja Pejonniemi. eli onkia. Toisaalta, ?onka. Värtsi on vanha sukunimi, mutta se on muinoin tarkoittanut myös laukkua. ?suarijoisten kylä?, joista on muotoutunut nykyinen lyhentynyt asu Saario. Onkamon nimen taustaa ei ole pystytty varmuudella ratkaisemaan. ?Kemmiinmäillä. Alun perin alue tunnettiin Telkänniemenä. Riitta Hakulinen Lähteet: Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen Nimiarkiston kokoelmat, Juvonen: Vanhan Tohmajärven historia, Tohmajärvi tuttavaksi - Tohmajärven kuntalukemisto. 38. tarkoittaa höyryä, vetoa ja vesiperäistä notkoa. Jo tätä ennen paikalla oli ollut ortodoksien pyhäkkö. Entiseltä nimeltä kylä oli Haiseva. Saario kylän nimen arvioidaan usein tulleen kylän keskustan korkeasta vaarasta, koska se on kuin saari soiden keskellä. Pilviä korostavat pinkit reunat, käärme osoittautuu tulitimantein koristelluksi tuhkapuuksi. Arviointi on joka kerta yhtä vaikeaa, työt ovat ainutkertaisia, muistutti tuomaristoa palkintojenjakotilaisuudessa edustanut kuvaamataidon opettaja Helena Paakkinen. Voittajatyöt jatkavat valtakunnalliseen kilpailuun, josta parhaat aina Sveitsissä kesäkuussa pidettävään loppukilpailuun asti. Vanhoissa asiakirjoissa kylästä esiintyy nimet Saariois, Saarioinen ja Saarijokinen. Piirustuksen taustalla on metsäviidakko, missä oleva olento on ketun ja perhosen sekoitus. Työn tausta on suurimmaksi osaksi maalattu ja väritetty. Tekniikka on vakuuttava ja värimaailma kaunis. Asutus laajeni 1500-luvun kuluessa ja vuoden 1589 verokirjassa mainitaan myös seuraavat kylät: Siikajärvi (Akkala), Jouhkola, Ertola, Littilä, Riikola, Saarion kylän nimi ei tule yleisen käsityksen mukaisesti saarimaisen korkean kylän keskusvaaran mukaan. Nimeä on yritetty selittää monin tavoin. On pidetty mahdollisena, että sen taustalla olisi saamen kielen sana ?ongut
Koti-Karjala 8 Lauantai 26.4.2014 Tänään klo 9-14 Asiantuntija fysioterapeutti ARJA RAHUNEN analysoi jalkasi veloituksetta. Tarvittaessa valmistamme juuri sinun jalkaasi muotoillun yksilöllisen tukipohjallisen. POHJALLISET 59 90 pr Jalkineita vapaa-aikaan! Royal sMYÚSMUSTA Superstar s+OOT n
s+OOT n 1990
4990 sMYÚSMUSTA
Streetballer s.AKOOT n s-IKOOT n sMYÚSHARMAA -ATRIX s.AKOOT n s-IKOOT n 29 2990
90
lk. 3) Jemina Rahunen, Kesälahden koulu, eskarit. 30.4. Mukana kuvassa Pentti Hiltunen, joka johti valintaraatia. nen, Kesälahden koulu, eskarit. Ukkosella ja kovalla pakkasella en nouse satulaan, muuten ei kelillä ole väliä. Viime talvena ajoin vielä 18 asteen pakkasella. Riäkkyteatterin KEVÄTPYRSKÄYS la 26.4. klo 18.00 auditoriossa, Paksuniementie 7. Naisenääni@stubstudio Juontajana Elisa Stub musiikkivieraana Hormony Systers. 2) Inka Juvonen, Villalan koulu, 4 lk. Sormet ja varpaat tahtoo jäätyä. Viime talvi oli pyöräilijän mieleen, sillä pitkiä kovia pakkaskausia tai pahoja lumituiskuja ei ollut. Kallella on menossa nyt seitsemäs pyörä. Nyt ei ole muita lääkkeitä kuin polkupyörä, Kalle naurahtaa. Ainoa särky, joka häntä vaivaa, on hammassärky ja sekin paranee pyörälenkillä. Päivän aikana hän ajaa yleensä kaksi lenkkiä ja normaalipäivänä kilometrejä tulee yli 75. Järj. Kallen mielestä laihduttaminen ei vellin vähentämisellä onnistu, liikunta on parempi keino. Diabetes- ja verenpainelääkkeet hän on voinut unohtaa ja särkylääkereseptitkin ovat ehtineet vanhenemaan. . Vaihdepyöristä tuppaa kovassa käytössä rikkoutumaan takarumpu, jo- . Vieraana MTV3 Juniorista tuttu Pekka Laukkarinen, 15 toimintapistettä, kahvio ym. Vapaa pääsy. Peilistä näkee, väistääkö perästä tuleva auto vai pitääkö minun väistää pientareelle. Yleensä autoilijat ovat pitäneet hyvän turvavälin. Muutamia kertoja Kalle on ottanut tuntumaa tien pinnasta, mutta niistä tilanteista hän on selvinnyt pintanaarmuilla. . Korista löytyy juomista, banaania, suklaata, joskus termospullollinen kahvia. Harrastuksessa täytyy olla haaveita ja tavoitteita. . 4ARJOUKSETVOIMASSATÊNÊÊNLA KITEE Kiteentie 7 . Kun kunto kasvoi, hän pyöräili Muljulaan ja Tolosenmäkeen, lopulta Kiteelle tai Hammaslahteen. Talven tullen Kalle ei pistänytkään pyörää talviteloilleen, vaan hankki nastarenkaan ja jatkoi polkemista kelillä kuin kelillä. . Kunniamaininta: Saara Palviainen Kesälahden koulu, eskarit Sarja 9-10 v. Heinä-elokuun taitteessa menee 100 000 kilometriä rikki, mies on päättänyt. Vain ukkonen ja pakkanen pitävät poissa satulasta Kallen voi nähdä pyöräilemässä ympäri vuoden oli keli mikä tahansa. . Kunniamaininta: Emmi Rossi, Villalan koulu, 6 lk.. Näyttely on auki lauantaisin klo 10?13 ja sunnuntaisin klo 12?16. Mm. Sen kovemmalla pakkasella ei ole oikein järkeä lähteä liikkeelle. Vuonna 2008 pyöräilin 6 405 kilometriä, Kalle tarkastaa kilometrit kirjanpidostaan. Vuotuiset kilometrimää- ka on melkein puolet pyörän hinnasta. Kalevi on saanut monta pyörää käytettynä lahjaksi. Yhden uuden pyörän lahjoitti Lions Club Rääkkylä. Ahkera harrastaja luottaa tunnettuihin merkkeihin. klo 11.00 alkaen. Pyörässä tärkeintä hänen mielestään on tanakka runko. klo 18.00 Kiteesalissa. Järj. Kesällä nousin ensimmäisen kerran polkupyörän selkään, se piti tehdä rappusilta, kun selkäkivun vuoksi ei muuten onnistunut. Tuolloin Kallella oli painoa 140 kiloa. Varovasti liikkeelle KULTTUURI-IKKUNA . Kevättalvella 2008 ihmettelin Hämäläisen Tapsalle, miten kalliita laihdutuslääkkeet ovat. Talvella on hankala saada pipoa mahtumaan kypärän sisään. Pitkillä matkoilla hän on varautunut eväillä. Puh. Jos voitan lotossa, ostan uuden pyörän ja ajan Pyhäselän ympäri Hammaslahden ja Liperin kautta, Kalle suunnittelee. Riitta Makkonen Kesälahden kuviskilpailun palkinnot jaettiin Osuuspankkien kuvaamataitokilpailuun Kesälahden kouluista osallistui tänä keväänä 129 piirustusta ja maalausta. Pentti Hiltusen johtama raati valitsi niistä parhaat. Palkinnot jaettiin torstaina Kesälahden Osuuspankilla. Painoa oli runsaimmillaan 178 kiloa. Selkä- ja polvikivut tekivät liikkumisesta vaivalloista. Lääkärin määräyksestä hän hankki kuntopyörän. Sillä entinen SM-tason yleisurheilija ja palloilija yhdisti huvin ja hyödyn: jääkiekko-ottelun seuraaminen sujui mukavasti kuntopyörän satulassa. Joensuun kaupunginteatteri. Johtaa Pentti Tynkkynen, säestys Eino Logrén. KESÄLAHTI . Vapaaehtoinen ohjelmamaksu. . klo 14.00 Kiteesalissa. ARPPEN YLÄKOULUN VAPPUKONSERTTI to 1.5. Esiintymässä mm. Musiikin valinnaisryhmät ja musiikkikerhot esiintyvät. Kertaakaan pyörä ei ole jättänyt miestä tien päälle. Näkyminen tärkeintä liikenteessä Kalevi Pitkäsen polkupyörän matkamittariin on kuuden vuoden aikana kertynyt kilometrejä yli 96 000. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Polkupyörä paras lääke Kalevi Pitkänen on tuttu näky Rääkkylän teillä. Mies ja pyörä ovat olleet yhtä melkein kuusi vuotta. KITEEN VAPPUPARAATI to 1.5. Rääkkylän koulun auditoriossa. Juhla alkaa kahvitarjoilulla klo 12.00. KITEE . 2) Siiri Pölönen, Kesälahden koulu, 3 lk. Parhaimmillaan pitkällä loivalla suoralla polkupyörällä pääsee 40 kilometriä tunnissa. Pyörän huollot ja kuluvien osien vaihtamisen Kalle on tehnyt itse. 1) Lotta Ukko- Kuviskisan palkitut pääsivät yhteiskuvaan pankkisalissa. Myös taustapeili helpottaa muun liikenteen seuraamista. . Kilpailutyöt kertoivat, ettei lapsilta mielikuvitus ole päässyt sammaloitumaan. Tulokset Sarja 6-8 v. Keski-Karjalan yhteisen KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN JUHLA su 27.4. 1) Milla Karjalainen, Kesälahden koulu, 2 lk. klo 19.00. Kunniamaininta: Martta Nousiainen, Kesälahden koulu, 2 lk. Sarja 11-13 v. Tapsa sanoi, että eihän niitä mikä pakko ole syödä, osta kuntopyörä, Kalle muistelee entistä elämäänsä. Mies joutui käyttämään särky-, diabetes- ja verenpainelääkkeitä, kolesterolilääkityskin oli tuloillaan. Painokin alkoi pudota tasaisesti. . Hiltusen mukaan erityistä huomiota herätti raatilaisissa pienimpien työt, jotka antavat aiheen odottaa yhä kovempaa tasoa tulevien vuosien kilpailuissa. Kilpailun teemana oli ?Vie meidät mielikuvitusmaailmaasi?. Liikenteessä on tärkeä, kun vaan näkyy hyvin. 3) Mia Palviainen, Kesälahden koulu, 3 lk. Valokuvaaja Tero Makkosen ?VINSKI - ERÄÄN KISSAN MUOTOKUVIA? -valokuvanäyttely Rääkkylän kirjastossa 1.4.? 30.5. Yö, Kolminaisuus, Essi Leppäkoski. . Neljä kertaa päivämatka on ylittänyt 100 ki- lometriä. . Kevätnäyttely Sovin- tolan kulttuurikamarissa 17.4.-1.6. 2) Viktoria Karjalainen, Kesälahden koulu, 1. RAKKAUS ON IHMEELLINEN MAA, venäläisen musiikin ilta Sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarisessa ti 29.4. Vähitellen hän ajeli Rasivaaraan, myöhemmin kirkolle. LAIDUNKAUDEN AVAUS Kiteen Jäähallissa la 26.4. Evl ja Helluntai srk, Rääkkylän Vapaa-aika toimi. . Kesällä käytän kypärää, silloin nopeudet ovat kovemmat kuin talvella. Vapaa pääsy. . Mieskuoro klo 12, jonka jälkeen Työväenyhdistyksen lippukulkue. . Kiteen kulttuuritoimi. . Näitä lenkkejä Kalle teki ensimmäisten viikkojen aikana useita päivässä. Kesällä mies tulee polkeneeksi pyörällä 100 000 kilometriä. . ?MAASTA KATSOEN?, kuva- ja tekstiilitaidetta Merja Kupiainen, Ahti Pitkänen ja Anneli Timonen. Avoinna ma ja ke klo 10.00?15.00, ti klo 10.00?19.00, to ja pe klo 12.00?19.00. TOHMAJÄRVI . vanhoja autoja, traktoreita, moottoripyöriä, mopoja ja erikoisajoneuvoja. 3) Tiia Turunen Villalan koulu, 6 lk. Syksyllä ja talvella käytän huomioliivejä, muuten värikkäitä takkeja ja paitoja. Valot ovat tärkeät ympäri vuoden ajavalle. 010 6666 370. Palvelemme: ma?to 9?17, pe 9?18, la 9?14 Puheluhinnat 010 yritysnumeroon: Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min. Matkaviestiverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Toki hän arvostaa myös nopeutta ja herkkyyttä, jotka tekevät ajamisesta miellyttävän. Kansalaisopiston PIIRUSTUS JA MAALAUS -KURSSIN NÄYTTELY Tohmajärven kirjastossa 9.4.?30.4. Ensimmäisen pyörälenkin pituus oli 250 metriä eli kotipihasta tienvarteen. Punkaharjun Mieslaulajien SOTA-AJAN LAULUT -KONSERTTI su 4.5. klo 18?20.30 Koulukeskuksen liikuntasalissa koko perheen KID?S ACTION TAPAHTUMA. Mies on puolestaan keventynyt samassa ajassa yli 80 kiloa. rät ovat kasvaneet jatkuvasti, vuonna 2009 kilometrejä kertyi 14 480, 2010 14 601, 2011 17 920, 2012 19 042, 2013 17 300 ja tämän vuoden puolella kilometrejä on matkamittariin pyörähtänyt yli 5 000. Nyt 96 000 kilometrin jälkeen paino on tasoittunut 95 - 102 kilon väliin. 1) Niko Ainala, Kesälahden koulu, 4 lk. Järj: Kesälahden kulttuuriseuran kuvataidejaosto. RÄÄKKYLÄ
Pitkäsen mukaan valo onkin pääosassa maalauksia jopa silloinkin, kun kuvassa esiintyy puu ihmismielen edustajana tai kivi maan luina. Tekstiilitaiteilija Merja Kupiainen on monipuolinen ja -taitoinen tekstiilimateriaalienosaaja. Olen teoksissani tuonut esille tätä teemaa erilaisista näkökulmista käsin, Timonen kertoo. Timosen näyttelyyn tuomissa töissä aiheet tulevat esille sarkastisesti, tai kuten hän itse kuvaa, jopa arveluttavallakin huumorilla höystettyinä. Pitkänen taas hallitsee niin suuret kuin pienetkin pinnat ja laajat näkymät yhtälailla kuin yhden kohteen kuvaamisen. Maisemia ja maisemia kahden eri taiteilijan kuvaamina. Ahti Pitkänen, Merja Kupiainen ja Anneli Timonen kokosivat Sovintolan kulttuurikammariin Maasta katsoen - näyttelyn. Tekstiiliveistosten sarkasmi puhuttelee Maasta katsoen -näyttely tuo nimensä mukaisesti esille luonnon ja ihmisen ikuisesta vuorovaikutuksesta ja -puhelusta syntyviä näkökulmia. Yksi teos tai sen näkökulma puhuttelee kauneudellaan, toinen värillään tai valollaan, kolmas haastaa muuttamaan tai vähintäänkin miettimään omaa tapaa kohdella luontoa ja maapalloa. . Ihmisen elämässä kukat ovat mukana alusta loppuun, syntymästä kuolemaan. Ukrainassa eletään jatkuvan jännityksen vallassa. Maastossa tehty kuva paljastaa mielen virtauksia, joissa valo, tuuli ja sade avaavat ikiaikaista sisältöä. Esimerkiksi kasvit kasvavat erimuotoisina riippuen kasvupaikan valosta. Harmonikkaa hallitsi maesto Arto Tarkkonen, joka innostui väliajan jälkeen laulamaan ja lauloikin Rantatalon miltei suohon Kalinkassa. Minna Maaria Virtasen tumma ääni sopi hyvin slaavilaiseen tunnelmaan. Etelässä ne kurottavat kohti aurinkoa, ylöspäin, ja meillä, kun valo tulee viistosta, kasvit kasvat enemmän sivuille, Pitkänen kertoo valon merkityksestä luonnon muotokieleen. . Kukka tuo esiin tunnetilan, Kupiainen kertoo. Samoin kuin luonnon symboliikka muutoinkin, myös kukkien kieli on kieli, joka on kansainvälinen, sitä ymmärretään kaikkialla maailmassa. . Parhaimmillaan hän oli Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen -näytelmän lauluissa. En tuntenut aihetta silloin, ja ensin ajattelin, että sehän on vain hienoa, jos saadaan lisää lämmintä. Kukilla voi sanoa kauniisti, Kupiainen pohtii. Näyttely on avoinna kesäkuun alkuun saakka viikonloppuisin, mutta ryhmille näyttelyä voidaan esitellä myös muina aikoina tilauksesta. Tulkinnassa hän jäi jonkin verran varsinkin Rantatalon ja Tarkkosen varjoon. Lumipalloon sotkeutuneet sotilaat taas kertovat ajankohtaisesta uutismaailmasta enemmän kuin tuhat sanaa. Timonen kuvailee, että hä- nen tehtävänsä yhteisötaiteilijana on lentää korkealla ja palata sitten maan päälle kertomaan teoksillaan muille, mitä on nähnyt. Valoa ja mielenmaisemia Taidemaalari Ahti Pitkäsen maalauksista, niiden valosta, muodoista ja väreistä näkee että mies on sananmukaisesti lentänyt muihin maisemiin. Osa näyttelyn töistä on syntynyt Cataloniassa, jossa aurinko paistaa eri kulmasta kuin meillä ja saa siten tututkin asiat näyttämään hieman toiselta kuin kotona. . Työpaikkani kahvikeskustelussa nousi -90 -luvun taitteesta puheenaiheeksi ilmastonmuutos. Luonnon symbolit puhuvat kaikille samaa kieltä, sillä olemmehan kaikki saman auringon lapsia, Pitkänen toteaa. Pitkäsen eri tekniikoin toteutetut maisemamaalaukset tuovat hyvin esille sen, kuinka eri paikoissa, eri päivinä ja eri aikoina valo on erilaista. Näyttely on avoinna myös messuviikonlopun ajan. Niina Nyrhinen. A-studiossa tunteet suomalaisten ja venäläismielisten kanssa kävivät kuumina. Pohjois-Karjalassa Joensuun Kaupunginteatterin näyttelijät kiertävät maakuntaa venäläisten laulujen kanssa. Töykeydellä ja kovuudella vain tuhotaan, ei rakenneta parempaa maailmaa meidän asua. Tarkemmin katsoen idylli vaikuttaa sittenkin olevan vain kulissia, sillä isän taskusta pilkistää jotakin odottamatonta. Timosen mukaan Kiteen taiteilijoita esittelevään näyttelyyn lähti kiteeläinen taiteilijapariskunta Ahti Pitkänen ja Merja Kupiainen. Näyttelystä on saatu erityisen mielenkiintoinen, monipuolinen ja puhutteleva kokonaisuus juuri sillä, että töitä on kolmelta erilailla asioita ilmaisevalta taiteilijalta. Kaikkien lähestymiskulma, tapa käsitellä, katsoa ja osoittaa asioita on erilainen, mutta loistavasti toinen toistaan täydentävä. Timosen töistä suurin osa on kierrätysmateriaaleista tehtyjä ?tekstiiliveistoksia?. Kupiaisen materiaalina toimii villa ja Pitkänen on tuonut niin luonnon kuin mielenkin maisemat näkyviksi maalaamalla. Siinä missä Timosen työt ovat pieniä, pikkutarkkoja ja yksityiskohtaisia, ilmaisee Kupiainen puolestaan asioita suuria pintoja käyttäen. 040 684 8424, 040 684 8411 Koti-Karjala Koti-Karjala markkinointi@kotikarjala.fi www.kotikarjala.? Kolme näkökulmaa Maasta katsoen Maasta katsoen on kolmen kiteeläisen taiteilijan kuva- ja tekstiilitaidenäyttely. Ilmastonmuutosteeman lisäksi esillä on muitakin päivän polttavia kysymyksiä. Herttainen nalleperhe esimerkiksi näyttää kauempaa katsoen pursuavan kiiltokuvamaista perheonnea. Koti-Karjala Lauantai 26.4.2014 Rakkaus on ihmeellinen maa Joensuun Kaupunginteatterin vierailu Rääkkylässä. Esiintyjät: Minna Maaria Virtanen, Tuukka Jukola, Petteri Rantatalo ja Arto Tarkkonen. Venäjä ja Nato järjestelevät Itä-Euroopassa suuria sotaharjoituksia. Kukilla on monesti helpompi puhua vaikeista asioista, kuin sanoilla. Myyntinäyttely on avoinna Sovintolan kulttuurikammarissa viikonloppuisin kesäkuun ensimmäiseen päivään saakka. Kesälahdella Sovintolan kulttuurikamarissa on huhti-toukokuun viikonloppuina avoinna puhutteleva ja monipuolisuudessaan ihastuttava Maasta katsoen taidenäyttely. Näyttely syntyi Kesälahden Kulttuuriseuran pyynnöstä. Tuosta keskustelusta sai alkunsa mielenkiinto aihetta kohtaan. Toista ihmistä on helpompi lähestyä kukkaiskielellä silloin, jos ei löydä sanoja tai ei uskalla sanoa. Myös Kurjet oli koskettava tulkinta. Tuukka Jukolan tulkintojen vahvuus oli niiden tuoreus. Rantatalo ja Virtanen lauloivat sekä suomeksi että venäjäksi, ovathan he molem- mat opiskelleet näyttämötaidetta Pietarissa. Rakkaus on ihmeellinen maa on hyvä läpileikkaus venäläisestä ja neuvostoliittolaisesta kevyestä musiikista ja ikkuna itänaapurin sieluun. Ikkunasta näkyy aivan samanlaisia tuntoja kuin itärajan tälläkin puolella: rakkautta, kaipuuta, iloa, surua, isänmaallisuutta ja tervettä kritiikkiä. Rakkaus on ihmeellinen maa -esitys on nähtävissä Kiteellä tiistai-iltana. Salit täyttyvät suomalaisista ja venäläisistä, yleisö laulaa Ystävän laulua, eläytyy ja liikuttuu. Tuskinpa tiesivät Minna Maaria Virtanen, Tuukka Jukola, Petteri Rantatalo ja Arto Tarkkonen venäläisiä lauluja harjoitellessaan viime syksynä, miten ajankohtaisen ja tärkeän kokonaisuuden he rakensivat. Näyttelyssä esillä olevien töiden raaka-aineena on märkähuovutettu villa ja kuva-aiheena ovat kukat - yhdessä ja erikseen. . klo 11.00 mennessä. Ota yhteyttä puh. Seura pyysi ensin yhteisö- ja kuvataiteilija Anneli Timoselta näyttelyä Sovintolaan. Vysotskin lauluissa kuuluivat kriittiset äänenpainot järjestelmää vastaan. Kaupunginteatterin näyttelijöiden vahvuus oli tulkinta ja monipuolisuus. Ja miten tarpeellisen juuri tänä keväänä. Hyvä oivallus oli myös Rääkkylän kunnalta tilata esitys 140-vuotisjuhlatapahtumien ketjuun kaikille kuntalaisille ilmaiseksi nautittavaksi. Rakkaus on ihmeellinen maa koostui venäläisistä romansseista, kansanlauluista, näyttämö- ja elokuvasävelis- 9 Pian on taas aika heittäytyä riehakkaaksi! Tuukka Jukola, Arto Tarkkonen, Minna Maaria Virtanen ja Petteri Rantatalo johdattivat venäläisten laulujen tunnelmiin Rakkaus on ihmeellinen maa -kokonaisuudessa. tä, neuvostoaikaisista taistelulauluista, jotka soivat silloin yli 70 vuotta sitten molemmin puolin rajaa. Maalausteni kuvat luonnosta viittaavat ihmisen sisäiseen maailmaan. Olen sittemmin ottanut selvää asioista ja todennut, et- tä ei se nyt ihan niin hienoa olekaan. Tervemenoa! Riitta Makkonen VAPUN johdosta lauantaina 3.5.2014 ilmestyvään KOTI-KARJALAAN mainosmateriaalin jättö viimeistään KESKIVIIKKONA 30.4. Petteri Rantatalolta onnistui harmonikkaa lukuunottamatta kaikkien näyttämöllä olleiden soitinten soittaminen
Toiseksi sijoittui Arppen koulun Aada Toropainen ja kolmannen sijan nappasi Verneri Kallio Värtsilästä. 11-13 vuotiaiden sarjassa kaksoisvoitto meni Kemien kouluun. Autohan on voinut liikkua hyvinkin laajalla alueella, Hämäläinen korostaa. . Ihmiset ovat kertoneet havainnoistaan vielä varsin niukasti. maalikuuta väliseltä yöltä tai sen jälkeen. Poliisi jatkaa edelleen tiiviisti esitutkintaa Esa Turusen katoamistapauksen osalta. Turunen katosi 18.-19.3.2014 Tohmajärvellä kotoaan Lahdenvaarantieltä. Me emme tiedä kuinka iso osa havainnoista on tässä vaiheessa saatu tietoon. Tänä vuonna kisan aiheena oli mielikuvitusmaailma. Kiteen Seudun Osuuspankin alueelta kisaan osallistui noin 400 lasta ja siten kuvataidekisan tuomareilla, Anneli Timosella ja Helinä Rönkkösellä, olikin melkoinen tehtä- vä valita kisan parhaimmisto paikallistasolla. Nyt paremmuus on kuitenkin ratkottu ja kaikkien kolmen sarjan työt ovat lähteneet Helsinkiin valtakunnalliseen Kolme voittajakolmikkoa töidensä äärellä. kilpailuun, jonka voittajat lähtevät vielä jatkamaan kansainväliseen kisaan. 6-8 vuotiaiden sarjan voittajatyön oli Kiteen evankelisluterilaisen seurakunnan iltapäiväkerhossa tehnyt Emmi Halttunen. Ensimmäiselle sijalle nousi satukirjamaisella kuvallaan Milla Leväniemi ja toiseksi sijoittui Iina Pesonen. Emmin työtä tuomarit kehuivat iloiseksi ja lennokkaaksi. Havaintojen auto on todennäköisesti ollut Esa Turusen auto, jonka rekisterinumero on HYE-670 ja vuosimalli 1999. Poliisi pyytää nyt kaikkia mahdollisia havaintoja tällaisista vihreän tai turkoosin värisistä Toyota Hiace pakettiautoista Tohmajärven ja Värtsilän alueelta kyseiseltä yöltä tai myöhemmin. kuvataidekilpailu on paikallistasolla ratkaistu ja Kiteen Seudun Osuuspankin alueen parhaimmisto saanut palkintonsa. Tapauksen selvittämi- sen kannalta on tärkeää saada kaikki pienimmätkin ja vähäpätöiseltäkin tuntuvat asiat ja seikat tietoon. Vangitsemista on jälleen jatkettu torstaina olleessa käräjäoikeuden käsittelyssä. Poliisi on saanut havainnon 18.-19.3.2014 väliseltä yöltä Tohmajärven Siniseltä tieltä kuvan kaltaisesta Toyota Hiace pakettiautosta. Lisäksi erilaisten tekniikoiden yhdistämi- nen samaan työhön vakuutti tuomarit. Toiseksi tässä sarjassa sijoittui Helmi Jumppanen Hutsin koulusta ja Lari Turunen Arppen koulusta tuli kolmanneksi. 9-10 vuotiaiden sarjan voitto meni Puhoksen koulun Riina Koskiselle, jonka työtä kehuttiin muun muassa hienosta kesäyön tunnelmasta ja hyvästä värien käytöstä. Koti-Karjala 10 Lauantai 26.4.2014 Poliisi pyytää havaintoja Turusen Hiacesta Turunen katosi maaliskuussa kotoaan Tohmajärven Lahdenvaarantieltä. Poliisi kaipaa havaintoja tällaisesta vihreästä Toyota Hiace pakettiautosta, jonka rekisterinumero on HYE-670 18.-19. Näillä havainnoilla voi olla ratkaiseva merkitys asian selvittämisessä. Lisäksi Poliisi pyytää ihmisiä ilmoittamaan edelleen kaikkia mahdollisia, pieniäkin, havaintoja ja tietoja Turusen tapaukseen liittyen. . Joku ihan mitättömältäkin tuntuva havainto voi olla juuri se puuttuva palanen meidän tiedoissa, joka johtaisi ruumiin löytymiseen, tutkinnanjohtaja Simo Hämäläinen toteaa. Tämän hetken tietoja valossa poliisin mielenkiinto on kohdistunut nyt Jänisjoen seudulle. . Mieluummin otamme nyt vastaan tietoa niin sanotusti liikaa kuin liian vähän. Turusen ruu- mis on edelleen kateissa. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on vanginnut tapauksen johdosta yhden henkilön todennäköisin syin epäiltynä taposta. Me kyllä seulomme sitten, mikä tiedoista on etsintöjen kannalta tarpeellista ja mikä ei, rohkaisee Hämäläinen ihmisiä ottamaan yhteyttä poliisiin. Havainnot ja vihjeet voi ilmoittaa poliisin puhelinnumeroon 050-408 6252. Niina Nyrhinen Kuvataidekilpailun parhaat palkittiin Mielikuvitusmaailmassa on iloisia värejä. Osuuspankkien jo 38. Poliisi epäilee Turusen joutuneen henkirikoksen uhriksi. Ihmisten ei kannata kuitenkaan ajatella, että vain sen seudun havainnot olisivat tärkeitä. Hutsin koulun Viivi Hukka oli sarjan kolmas. Kisan parhaista töistä on otettu kopiot, jotka ovat kaiken kansan nähtävinä ja esillä pankkisalissa aina pitkälle kevääseen saakka. Niina Nyrhinen. Siksi on tärkeää, että ihan kaikki lo- putkin havainnot laajalta alueelta tuotaisiin nyt vihdoinkin esille
Itse opetuksessa kaikki pienimmätkin asiat on viety todelliseen työelämätilanteeseen, henkilökortti, työvaatteet, turvallisuusasiat... . Edelleen tekniikan osalta levyseppähitsaajat työskentelevät lähekkäin omissa tiloissaan. Yksi merkittävä etu opetuspaikkojen ollessa saman katon alla näkyy siinä, kun talonrakentajat tarvitsevat sähköä rakennuksiin. Pukukoppi meni Lahden kaupungille. . Työn jälki oikeutti seitsemänteen sijaan rakentajakilpailussa, jossa tuomaristo seurasi koko ajan työn etenemistä. Hänellä on työpaikka tiedossa Joensuussa. Tuomo Flinkman Antti Taitaja -kisassa seitsemänneksi Muutto saman katon alle hyvä ratkaisu asiakastöitä. . Tapahtumassa nähdään lavalla yhden luovan ideoinnin aikaan saama paikallinen helmi, improvisaatioteatteria esittävä Improtentit. Vastaavasti, jos saunarakennukseen tarvitaan kiuas, se rakentuu levyseppähitsaajien osastolla, Pekka Kipinoinen kertoo. Talonrakentajina 40 oppilasta Talonrakennusta opiskelee 40 henkilöä. Yksityinen yritystoiminta sitä vastoin ei ole oppilaiden keskuudessa muotiasia, vaikka perusopetukseen kuuluu tietyt opintoviikot yritystaloutta. Tämä on jo kovan tason kilpailu. Pääsääntöisesti oppilaitoksessa halutaan tehdä ta ja Antin sijoitus oli seitsemäs. . Aamupäivän ohjelma Vespelissä on kaikille avoin ja iltapäivän ohjelma Kiteen Evankelisen Kansanopiston juhlasalissa on suunnattu työnantajasektorille. Päivän aikana kuullaan joukko onnistumistarinoita, vinkkejä ja näkemyksiä niin paikallisten rohkeiden yrittäjien suusta kuin ikinuorelta Aira Samulinilta, joka on elävä esimerkki siitä, että se, mitä hän opettaa, tuottaa myös tulosta. Samulin toivoo paikalle saapuvaksi eri-ikäisten kuulijoiden joukkoa kohtaamisten ja oivallusten äärelle. . Kokonaisuutena kilpailu oli mukava. (Kuva: Olli Lötjönen). . Sijoitus olisi voinut olla parempi, mutta hyvä näinkin, viimeistä vuotta opiskeleva Antti kertoo. Nyt talonrakentajilla on erinomaiset tilat entisessä puualan opetustiloissa. Niiden asentaminen onnistuu jatkossa seinän takana olevilta sähköalan opiskelijoilta. Luovuudella ei tarkoiteta tässä tapauksessa taiteellisuutta, vaan sitä, että ihmiset heräisivät ajattelemaan ja katsomaan asioita toisin kuin ennen. Aira haastaa ajattelemaan Menossa mukana -tapahtuma jakaantuu kahteen osaan. Tämän mallin kertomisella haastan ihmiset miettimään totuttuja ajattelu- ja toimintatapoja ihan kokonaan uusiksi, Aira paljastaa. Airan uskomattoman ja upean elinvoimaisuuden salatkin tulevat tilaisuudessa julki, hyvällä huumorilla höystettynä. Osa harjoittelee koulun ulkopuolella. Savikolla talonrakennusta opiskeleva Antti Juvonen oli koulunsa ainoana oppilaana mukana Taitaja -kisassa. Kannustan ihmisiä vaikuttamaan asioihinsa ja tulevaisuuteensa itse. Jokainen heistä on esimerkki siitä, että onnistumistarinoita syntyy, kun uskaltaa ajatella asioita uudesta näkökulmasta käsin. Uutiset suoltavat päivä toisensa jälkeen talousahdinkoa, epävarmuutta, lamaa, irtisanomisia ja lomautuksia. Talonrakennuksen osalta myös tulevat työnäkymät ovat hyvät. Musiikkisisältöä ohjelmaan tuovat Oona Harinen ja Plamen Dimov. Tietoa tahoista joilta saa apua Menossa mukana - tapahtuma rohkaisee tarttumaan erilaisiin mahdollisuuksiin, ideoihin, työllistymis- tai koulutustapoihin ja yrittäjyyteen. Tapahtumasta kannattaa ammentaa mukaan myös tieto paikallisista työllisyyshankkeista ja monista palveluista, joita alueellamme on juuri sitä varten, että ne auttavat miettimään ja löytämään uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja työllistymisen ja työllistämisen tilanteisiin. Muuhun rakentamiseen hän ei saanut osallistua. Pelkästään nämä operaatiot olivat liikaa. . Koti-Karjala Lauantai 26.4.2014 11 Pohjois-Karjalan ammattiopiston kaikki opetustoiminta, poislukien maaseutuyrittäjä- ja eläintenhoitajalinjan käytännön opetus sekä sähköasentajaopetus, on toiminut viime syksystä lähtien Savikolla. Kilpailurakennuksena hän teki uimarannalle tarkoitetun pukukopin. . Antin pistemäärä oli 486, kun voittaja sai 548 pistettä. Kokonaisuutena kisa oli tasainen, kertoo matkassa mukana ollut Olli Lötjönen. Tällä hetkellä Antti on työharjoittelussa Joensuussa. Parhaillaan meillä on valmistumassa saunarakennus, joka toimitetaan asiakkaalle. Näin pääsemme jo opetusvaiheessa toimimaan todellisissa työskentelyolosuhteissa. Torstaina 8.5. järjestettävä Menossa mukana -tapahtuma haluaa nostaa esille sen tosiasian, että menestymisen mahdollisuuksia on olemassa, rohkaisee ja houkuttelee päästämään luovuuden kukkaan. Varsinkin talonrakennusalan osalta keskittäminen näkyy selvästi onnistuneena ratkaisuna. Talonrakentajat joutuivat vielä muuttamaan 10 vuoden aikana viisi kertaa. Väitän, että minä nyt 87 vuotiaana olen aika hyvä esimerkki siitä, miten omilla valinnoilla ja sillä, miten elämänsä elää, on todellakin vaikutusta. Ihminen voi itse ottaa valinnoillaan vallan elämäänsä ja siihen, millaisen vanhuuden hän itselleen luo. Antti seitsemäs Taitaja -kisassa Kiteen ammattiopiston talonrakentajalinjan oppilaista Antti Juvonen osallistui muutama viikko sitten Taitajat -kilpailuun Lahdessa. . Ehkä siihen on nuorella iällä hieman liian suuri kynnys. Koko valtakunnasta sarjassa oli mukana kahdeksan oppilas- Kiteeläinen Antti Juvonen rakensi Taitaja 2014 -kilpailussa kaksiosaisen pukukopin Lahden kaupungille. Lienee parempi aloittaa palkkalistoilla, opettajat Lötjönen ja Luoto pohtivat. Menossa mukana -tapahtuma Kiteellä Luovia ratkaisuja työllistymiseen Menossa mukana - luovia tapoja työllistymiseen -tapahtuma rohkaisee uuteen ajatteluun työstä ja työllistymisestä esittelemällä rohkeita ihmisiä Aira Samulinista paikallisiin yrittäjiin. Kaikkia heitä yhdistää usko omiin ideoihin, ehkä alkuun jopa hulluilta tuntuneisiinkin. Yritykset ovat ottaneet myös oppilaita kesätöihin kiitettävästi. . Kerron oman näkemykseni siitä, miten saadaan helposti ihmisille työtä, monen ikäisille lisää elämänlaatua, yhteiskunnalle säästöjä ja turvallisuutta tulevaisuuteen kaikille. Siellä lasketaan työn jälki millimetrin tarkkuudella. Rakentamisessa oli apupoika, mutta hän sai pitää vain laudan toisesta päästä kiinni tarvittaessa. Opetustyö kahdessa eri pisteessä oli hankalaa. Automaatioasentajasähköasentaja opiskeluun rakennamme parhaillaan tiloja. Tämä opetus aloittaa Savikolla ensi syksynä. . Koulutuspäällikkö Pekka Kipinoinen, erityisopettaja Jukka Luoto sekä opettaja Olli Lötjönen ovat tyytyväisiä lukuvuoden aikana saaduista kokemuksista. Kiteen ammattiopistossa on kahdeksan eri tutkinnonalaa. Opiskelijoita on 350, joista puolet tekniikan alalla. . Jos jää kuuntelemaan vain niitä, tuntuu tulevaisuus varsin lohduttomalta ja toivottomalta. Sitä se ei kuitenkaan ole. Maailma on yhä edelleen mahdollisuuksien maailma jokaiselle meistä. Sekä työllistymiseen että työllistämiseen on tarjolla uusia näkökulmia niin yksittäisille ihmisille, yrityksille kuin yhdistyksillekin unohtamatta kuntanäkökulmia. Tapahtuman aikana etsitään vastauksia esimerkiksi kysymyksiin, kuinka luoda uusia työpaikkoja - myös eri-ikäisille ja maahanmuuttajille, kuinka voi hankkia uutta osaamista koulutuksen kautta ja mistä saa apua ideoidensa työstämiseen. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Kiteen Evankelinen kansanopisto, Kiteen kaupungin Reimari -hanke, Pokalin Potkua työelämään -työllisyyshanke, KETI Oy ja sen Hautomo ja Akseli -hankkeet. Tilaisuuden sponsoreina toimivat Kiteen Seudun Osuuspankki ja Kiteen vapaa-aikatoimi. Niina Nyrhinen