Koti-Karjala 30.09.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta TUORETTA KALAA PALVELUSTA 1000 kg erä! Atria KARJALANPAISTI 99 5 Atria 4 Porsaan KASSLER 99 Herkkutorilta Tuore kokonainen KIRJOLOHI Suomi rajoitus 2 kalaa/talous Suomi kg Snellman ohuen ohuet KEITTOKINKKU ja Ylikypsä Voimassa to?la 1.?3.10. PALVIKINKKU Grillistä Porsaan 270 g (9,22/kg) 2 Suomi 90 -13% pkt Etu K-Plussa-kortilla Ilman korttia 2,89 /pkt (10,70/kg) 0 0 Omista uuneista VOICROISSANT 50 g (7,80/kg) Vaasan KANELIKIERREPULLA Syöpäsäätiö. 39 79 kpl kg Suomi Ingman UNELMA-TUUTIT, PIPARKAKKU & KINGIS SANDWICH SINISET LENKIT 95 Suomi Osallistumalla Roosa nauha -keräykseen tuet rintasyöpätutkimusta, yksi pulla kerrallaan. Naisten Naisten Dream Jeans KUOSIPAITA s+OOT 3n88, s6ËRIT SININENJAPUNAINEN FARKUT -USTAT s+OOT n s PUUVILLA. Koti-Karjala MAKE SAFE KY Korttikurssit/ Pivanka Työturvallisuus 2.10. Tulityö 16.10. Lisätiedot Marko 0400 927 200 www.makesafe.? Keskiviikko 30.9.2015 Irtonumero 1,40 ? N:o 78 56
POLYESTERI
ELASTAANI -25% 39,90 Losan Naisten Etu K-Plussa-kortilla TOPPATAKKI s+OOT -n88, s6ËRIT T HARMAAJAHELMEN MENN M HARMAA 90 69 Ilman korttia 89,90 00 -32% pkt Etu K-Plussa-kortilla Ilman korttia 2,89 /pkt (4,98?5,78/kg) 1 kpl POPRILLI 90 14 I Ilman kkorttia LANTTU 2 kg Suomi TUMMA RYPÄLE 24,90 2 ,90 Etu K K-Plussa-kortilla Plussa kortilla Lasten Tähtikuosillinen Suomi (0,40?1,00/kg) 1 LED 24 cm, LEPATTAVALIEKKI TUBORG GREEN 4,5% 0,33 tlk 24-pack (2,45/l) sis. pantin 3,60 Ilman korttia 59,95 -22% -16% Etu K-Plussa-kortilla Etu K-Plussa-kortilla tilla a Laaja valikoima lasten stten ulkoiluvaatteita ja asusteita! 390 3m Ilman korttia 4,99 Ilman korttia 16,90 LED 33 cm, LEDVALOA -20% s -USTAJAVALKOINEN Etu K-Plussa-kortilla RIKKASETTI 90 0 17 -28% 28% Ilman korttia 24,90 90 19 -20% 20% Etu K-Plussa-kortilla ussa-kortilla a 6ËRIT T HARMAAJA V SININEN Etu K-Plussa-kortilla ussa-kortilla 3ISËLTËË MONITOIMI moppi 40 cm, MIKROKUITUMOPPI CMJA TERËSVARSI CM Ilman korttia 24,90 1490 Erä OTSALAMPPU U LED, säädettävä s 4OIMINNOT VILKKU
HIMMEË HIMMEË VALO
VOIMAKASVALO
n LUMENIA
info 0400 133 807 Etu K-Plussa-kortilla Etu K-Plussa-kortilla Ajax 1 -25% Ilman korttia 7,90 -30% ASTIAHARJA TALVIUNI -40% Etu tu u K-Plussa-kortilla K PALOVAROITIN tai AJASTINKELLO MIKROSETTI Tavallista parempi Ruokakauppa KUPIAINEN -automaattiasemalta! tiasemalt altta! TALOUSLIINA RULLA 1290 kpl Voimassa 1.9.2015 alkaen. -23% Etu K-Plussa-kortilla s+OOT n CM s6ËRIT PINKKI. www.kupiainen.net Kiteentie 6, Kitee, puh. 8?21, la 8?18, su 12?18 petri.kupiainen@k-supermarket.. VALOKEILASËËDETTËVISSË PORTAATTOMASTI Ilman korttia 24,90 ulko- ja sisäkäyttöön 590 90 27 uuss!! U Uuutttuu Ilman korttia 39,90 Muumi MUKI 0,3 l 90 17 1990 Ilman korttia 23,90 KULHO 15 cm Ilman korttia 24,90 -25% Etu K-Plussa-kortilla -20% Etu K-Plussa-kortilla Ilman korttia 1,29 Erä KÄSITISKIAINE 00 Palvelemme: ark
VIOLETTI
saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää.. VIHREËJASININEN 49 pkt pussi MYRSKYLYHTY Y TOPPAHAALARI 95 99 rs 500 g (3,00/kg) Espanja PORKKANA 2 kg MYRSKYLYHTY -40% 400 g (2,47/kg) 00 2 500 g (3,00/kg) Kreikka ja Kartuta Plussa-pistepottiasi Kauppakeskuksen Ilman korttia 54?67 g (14,92?18,51/kg) Yksittäin 2,39 /rs (4,78/kg) Y PERUNA 5 kg kpl Hinnat voimassa to?su 1.?4.10., ellei toisin mainita. 29 rs 3 0 0 99 99 22 49 KERÄKAALI Lämpimät leivät ja leivonnaiset omista uuneista. 90 pkt HK VIHREÄ RYPÄLE Voimassa to?la 1.?3.10. Voimassa to?su 1.?4.10. normaalisuolainen rajoitus 2 pkt/talous HK kg 90 g (8,78/kg) 500 g (2,98/kg) 1 700 g (8,55/kg) 1 599 MEIJERIVOI 500?580 g (3,36?3,90/kg) 49 GRILLIKYLKI 8 kg 49 Valio 100 500 ml (2,00/l) Ilman korttia 1,70/kpl (3,40/l) -22% Etu K-Plussa-kortilla MAAKUNNAN VUODEN 2013 YRITTÄJÄ kpl -40% Etu K-Plussa-kortilla Tarjoukset voimassa 1.10.?11.10
Neuvottelutuloksen mukaisesti liikenne lakkaisi kokonaan useilta reiteiltä ja vuorojen vähennyksiä tulisi monille rataosuuksille. (HS 24.4.2015) Iso kysymys onkin se, että millaisen Suomen haluamme seuraaville sukupolville jättää. Vastaavasti lainan määrä on kasvanut, sillä edelliseen ylijäämävuoteen verrattuna lainan määrä vuonna 2014 on tuplaantunut. Verrataan tilannetta tässä kohdassa Kiteen kaupungin taloudelliseen tilanteeseen. Ratainfrastruktuurista saadaan paras yhteiskunnallinen ja ilmastopoliittinen kokonaishyöty silloin, kun raiteilla liikkuvat sekä ihmiset että tavarat. MAAKUNTAHALLITUSTEN PUHEENJOHTAJAT. Jos mistään ei pystytä karsimaan, niin nyt 7-vuotiaat ?Ville. Koti-Karjala 2 Keskiviikko 30.9.2015 Millainen Suomi seuraaville sukupolville? Viimeisten viikkojen aikana uutiskenttää on hallinnut kaksi aihetta: pakolaiset ja Suomen talous. Kaupungilla on ollut kumulatiivista alijäämää vuodesta 2002 lähtien. Uusia tuotteita, yrityksiä ja työpaikkoja ei synny korvaamaan menetettyjä. tulevat kantamaan parinkymmenen vuoden päästä harteillaan liian isoa taakkaa. Pidemmällä aikavälillä toimenpiteet rapauttavat yleistä kilpailukykyä heikentämällä monien alueiden edellytyksiä houkutella yritysinvestointeja, työvoimaa, opiskelijoita ja matkailijoita. Maakuntahallitusten puheenjohtajat vetoavat maan hallitukseen, että junaliikenteeseen ja muuhun joukkoliikenteeseen kohdennettavia säästöjä harkitaan huolelliseen kokonaisarviointiin pohjautuen. Tärkeää on varmistaa liikennejärjestelmän kokonaisuuden kytkeytyminen saumattomasti osaksi alueiden ja elinkeinoelämän kehittämistä. VR:n monopoliasemaa henkilöraideliikenteessä on äskettäin jatkettu, joten siltä on oikeutettua vaatia yhteiskuntavastuuta ja liikennöintiä myös hiljaisemmilla rataosuuksilla. Henkilöjunaliikenne tulee nähdä myös potentiaalisen tavaraliikenteen mahdollistajana infrastruktuurin kunnossapidon kautta. Kiteellä taloustilanne ratkaistiin hyvin perinteisin keinoin: kuluja karsittiin, taloutta alettiin seurata sekä kontrolloida. Junaliikenne on loppumassa kokonaan yhteensä 28 asemalta. Käsittelen tässä pääkirjoituksessa jälkimmäistä. Suomen valtiolle on kertynyt ylijäämää viimeksi vuonna 2008. ja ?Maija. Hyvinvointivaltiota, sellaisena kuin me sen nyt tunnemme, ei ole enää varaa ylläpitää. MT LUKIJAN KUVA Joukkoliikenne turvattava koko maassa Pasi Päivinen kuvasi Kiteen Koivikolla muuttopuuhissa olevat valkoposkihanhet. Liikenne- ja viestintäministeriö sekä VR tiedottivat 15.9.2015 säästö- ja supistamistoimenpiteistä junien osto- ja velvoiteliikennettä koskien. Kiteen talous ehti jo luisua huolestuttavaan tilanteeseen, joten vuosille 20142018 laadittiin talouden tasapainottamissuunnitelma, jota alettiin myös noudattaa. Meneillään on luova tuho, joka nyt tuhoaa enemmän kuin luo.. Samaan aikaan muuhunkin joukkoliikenteeseen kohdistuu leikkauksia. Liikenneyhteyksien heikkeneminen vaikeuttaa kohtuuttomasti ihmisten liikkumista. Mikäli ennusteet pitävät paikkansa, on Kiteen alijäämä katettu tämän vuoden jälkeen. Lainoja kaupungille toki jää vielä maksettavaksi. Suomen valtio on nyt samassa tilanteessa kuin Kitee pari vuotta sitten, toki isommassa ja vielä monimutkaisemmassa mittakaavassa. Samalla tuloja veroprosentin nostamisen myötä lisättiin. Veroprosentin osalta maltetaan nyt jo ajatella, että ehkä Suomen korkeimmasta prosentista päästään joskus vielä eroonkin. Viennin ongelmat liittyvät taas vahvasti heikentyneeseen kilpailukykyyn eli siihen, että esimerkiksi teollista tuotantoa ei kannata pitää Suomessa. Sixten Korkman arvioi tilannetta seuraavasti: ?Vienti ei vedä, työn tuottavuus on pudonnut aiemmalta hyvältä uraltaan, Suomeen ei investoida. Ja tuskin kaupunginvaltuusto silloin veroprosentista päättäessään varsinaisesti hyppi riemusta, mutta se tehtiin, mikä oli pakko. Käytännössä tilanne Suomen valtion osalta on vastaavanlainen. Suurta tulojen lisäystä on turha odottaa, koska väestö ikääntyy ja vienti on laahaa alamaissa. Junaliikennettä ja muuta julkista liikennettä koskevat leikkaukset ovat kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan kannalta hyvin lyhytnäköisiä, sillä ne lisäävät yksityisautoilua
Yhteistyökuviot neuvotellaan Rääkkylän kiinteistöyhtiöiden, asukkaiden ja eri yritysten kanssa. Asukkaiden toiveita kuunnellaan Maisemasavotta kohdistuu muun muassa Musiikkitalon viereisiin kuusiin, Kinnulantien varrella sijaitseviin koivuihin ja päiväkodin piha-alueen koivuihin. Ari Vaittinen kiinnittää erityisesti huomiota puihin, joissa on riski haaran repeämiselle. Kiinteistöyhtiöt ovat 95-prosenttisesti kaataneet vaaralliset puut tonteiltaan. Vaittinen sanoo maisemasavotan eri työvaiheissa käytettävän mahdollisimman paljon paikallisia yrittäjiä. Lisäksi avataan risteysten näkemäalueita, kertoo työn toteuttava mökkitalkkariyrittäjä Ari Vaittinen. . Nyt on kunnan tonttien vuoro. Nyt saadaan tontit siistittyä ja teiden risteysten näkemäalueet kuntoon, Kalevi Harinen perustelee. Puiden myynti tehdään yhteistyössä Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan. Tavoitteena on lisätä asumismukavuutta ja saada kunnan tontit houkuttelevammiksi ostajia ajatellen. . Yksikin talon päälle tai vielä pahempaa ihmisen päälle kaatunut puu maksaa var- masti enemmän kuin urakkaan nyt sijoitettava rahamäärä. Metsäasiantuntija Ilkka Pakarinen kertoo maisemasavotasta saatavan myytäväksi tukki- ja kuitupuuta sekä haketta. Kaksihaaraiset ja lahovikaiset koivut ovat päiväkodin pihassa riskikohteita. Koti-Karjala Koti-Karjala Kiteen, Tohmajärven, Rääkkylän ja Kesälahden puolueeton paikallislehti. Päätoimittaja Marko Torni. Maisemasavotalla vaaraa aiheuttavat puut pois taajamasta Rääkkylän keskustaajamassa alkaa lähiviikkoina maisemasavotta. Tavoitteena on kohentaa maisemaa ja ennalta ehkäistä myrskyvahinkoja. RÄÄKKYLÄ Kari Sarkkinen Myrskyt ovat jo kaataneet muutamia puita on Paksuniemessä ja terveyskeskuksen lähellä. Muun muassa tämä Pihlajatien ja Pajutien varressa oleva puistoalue tulee siistiytymään.. Kaikki lähtee siitä, että kaadetaan vaarallisia puita ennen kuin myrskyt kaatavat niitä. Tuuria on kuitenkin ollut, että alle ei ole jäänyt sen enempää rakennuksia kuin ihmisiäkään. Ympäristölautakunnassa vaaranpaikat on huomioitu ja lautakunnan puheenjohtaja Ville Hirvonen on todennut, että vaaralliset puut tulee poistaa taajama-alueelta. Maisemasavotta on laajentumassa vaarallisten puiden poistosta myös taajaman puistoalueiden ryteiköiden raivaukseen. Ihmiset voivat omilta tonteiltaan kaadattaa puita ja raivauttaa ne pois niin, että kunta kustantaa työt. Varsinainen kaatosavotta kestänee kuukaudenpäivät ja puistoalueen maastomuokkaustöitä jatketaan tarvittaessa ensi kesänä. Musiikkitalon viereiset kuuset ovat olleet maamerkkinä, mutta nyt ne joudutaan kaatumisvaaran takia poistamaan. kaadetut puut itselleen vaikka polttopuiksi, työstä laskutetaan, kunnaninsinööri Kalevi Harinen kertoo. Myyntituloilla katetaan hakkuukustannuksia, mutta Harinen arvioi kunnan maksettavaksi jäävän myyntitulojen jälkeenkin muutamia tuhansia euroja. . Esimerkiksi Irma Hirvosen aikoinaan istuttamaa arvopuupuistoa kunnioitamme, Ari Vaittinen kertoo. Kaadettavien puiden merkitseminen aloitetaan lähipäivinä. Jos haluaa Risukoiksi kasvaneet tontit tullaan siistimään maisemasavotan yhteydessä. Savotan suunnittelussa kuuntelemme mahdollisimman paljon asukkaiden toiveita. Yhteinen lupa, joka maksaisi yksittäiselle tontinomistajalle 60 euroa, mahdollistaa maksuttoman pihapuiden poiston haluttaessa myös omakotitonteilta. . Myös koivut, joiden rungoissa on halkeamia, ovat todennäköisesti lahovikaisia. . Varhaiskasvatuksen esimies Mirva Oinonen, kunnaninsinööri Kalevi Harinen ja savotan toteutuksesta vastaava yrittäjä Ari Vaittinen tutkivat piha-alueen puuston kuntoa. Tonttipuut kaadetaan edullisesti Maisemasavotalle haetaan koko Rääkkylän taajaman kaava-aluetta kattava maisematyölupa
Kyseisessä kodissa Teuvo ja Toini elivät yhdessä lähes kuusi vuosikymmentä Toinin sairastumiseen saakka, viimeiset vuodet Teuvo asui talossa ja huolehti siitä yksinään sekä lastensa avustuksella. Musiikki oli Teuvon sydäntä lähellä jo nuoresta lähtien ja soittajan uransa hän aloitti 16-vuotiaana. Lounaalle ilmoittautuminen viim. Poliisi toivoo, että mopoilijat käyttäytyvät liikenteessä ajokauden loppuun saakka sillä asenteella, että vältetään kaikenlaisia ylilyöntejä ja turvallisuusriskejä. Ke 30.9. klo 15 Partio srk-talon nuorisopäädyssä. To 8.10. ?Pieni on suurin. Tuona aikana Teuvo ehti tehdä erilaisia soittokeikkoja ympäri Itä-Suomea, mukaan mahtui kaikkea mahdollista säestystehtävistä hautajaistilaisuuksiin ja puistokonsertteihin. Messun jälkeen ilmainen lounas (lihapullat, perunamuusi, kasvisvaihtoehto, jätskit). Lounaalle ilmoittautuminen ke 30.9. Tarinatupa avoinna tiistaisin klo 10?14. Jumppa klo 11, hartaus klo 12. Virkatodistustilaukset s-posti raakkyla.evl@evl.fi, kirkollisten toimitusten varaus kirkkoherra Markus Kontiainen puh. Muina aikoina työntekijän tavoittaa parhaiten puhelimitse. Päiväkerhotyö: Päiväkerhotyön 70 v-juhlamessu su 4.10. klo 11 srk-talolla. klo 10 Elintarvikejakelu Tarinatuvalla. Ti 6.10. klo 10 Mikkelinpäivän perhemessu kirkossa, vanhusten viikon avaus, sadon siunaaminen. Päiväkerholaiset laulavat messun alussa. Gospelmessu srktalossa klo 10, Happonen, Perälä, Gospelit-avoin laulu- ja soittoryhmä. Ma 12.10. Lasten kirkko srktalolla klo 10, Lappalainen, Perälä. Teuvon äidin mukaan kirkonkirjoissa oli tapahtunut sekaannus ja tästä syystä virallinen syntymäaika oli edellisen vuorokauden puolella. klo 10 messun jälkeen kirkkokahvit ja konsertti srk-kodissa. Kirpputori avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 10?14. Lakatkaa tekemästä pahaa. Kristillisten eläkeläisten ja Kansanlähetyksen ystävien kokoontuminen Emmalassa klo 14, Kostamo. Diakoniatyö: Diakoniatoimistossa päivystys ma, ti ja to klo 9?11. Meille lapsenlapsille ukilla oli aina aikaa ja hänen kanssaan saimme kokea lapsuuden parhaita hetkiä. 18 Miesten piiri. Tervetuloa! Poliisi huolissaan Poliisi on huolissaan siitä, että nuoret ajavat mopoilla alkoholin vaikutuksen alaisena ja osa yrittää vielä poliisia karkuun. mennessä p. Jäätyään eläkkeelle rajavartijan työstään 1980-luvun alussa Teuvo oli mukana perustamassa Tohmajärven-Värtsilän Harmonikkakerhoa, jossa hän toimi niin opetus- kuin hallinnollisissakin tehtävissä koko kerhon historian ajan. Uransa varrella Teuvo ehti saada monia huomionosoituksia, joista arvokkaimpana tasavallan presidentin vuonna 2002 myöntämä director musices ?arvonimi. Musiikin ohella Teuvo oli kiinnostunut harmonikan korjaus-ja huoltotöistä, joita varten hän opiskeli useammalla kurssilla 1980- ja 90-luvuilla. Tämän lisäksi hänet tunnettiin myös taitavana valokuvaajana ja käsityöläisenä. Aikuisillekin ukki oli aina tarvittaessa tukena eikä hänen huumorintajunsa sammunut edes viimeisinä päivinä. Onnekseen Teuvo-ukki sai asua loppuun asti omassa kodissaan ja lähteä tästä maailmasta kuten elikin ? vauhdikkaasti ja pilke silmäkulmassaan. Klo 12 Lähetyspiiri Tarinatuvalla. Su 11.10. Rauhanyhdistyksen lähetysseurat srk-talolla klo 18. Su 11.10. päiväkerhotyön 70-vuotisjuhlamessu klo 11 srk-talolla, Happonen, Lappalainen, Perälä, lastenoh- Teuvo Varonen www.kitee.helluntaiseurakunta.fi Palomäentie 9, Kitee www.kiteenvapaasrk.net Su 4.10. Kaikki seurakuntalaiset ovat tervetulleita! Ma 5.10. Rääkkylän srk, Vanhusneuvosto, Maa- ja kotitalousnaiset To 1.10. Messun jälkeen kaalikeittoa, pientä ohjelmaa ja kahvit srk-salissa. Ma 5.10. Elokuisena iltana auringon laskiessa saimme suruviestin ukin poismenosta. Teuvo syntyi Kaurilan Muskossa jouluaattona vuonna 1930 Varosen perheen kuopukseksi. Gospelit: Lauletaan ja soitetaan seuraavan pyhän gospelmessu srktalolla klo 16.30. Ti 6.10. 050-5213995 tai 050-4123656. Tiedoksi: Kirkkoherranvirasto on auki ma?to klo 9?12, huom. pe-päivinä virasto on kiinni. Koti-Karjala 4 Keskiviikko 30.9.2015 Rakkaamme Director musices Teuvo Olavi VARONEN 30. Koska elettiin pula-aikaa, niin laudat sahattiin ja kattotiiletkin tehtiin omin käsin. Teuvo sairastui äkillisesti ja vakavasti kotonaan eikä enää toipunut hyvästä hoidosta huolimatta. Koko lapsuutensa ja nuoruutensa Kaurilassa elänyt Teuvo tapasi koulukaverinsa kautta tämän hyvän ystävän Toinin, jonka kanssa mentiin seitsemän vuoden seurustelun jälkeen naimisiin vuonna 1952. Postilan lähetyspiiri Seija ja Pertti Könösellä klo 14. Messun jälkeen ilmainen lounas. 050 467 0370. Kastettu: Ossi Tuomas Hirvonen. Vihitty: Jani Tapani Hirvonen ja Anu Iiris Johanna Mikkonen. 23.12.1930 . Filmit hän kehitti itse kotitalonsa pimiössä, jossa valmistuivat myös valokuvat. Piharakennuksen askartelupajassa syntyivät lukuisat katajatyöt naulakoista maljakkoihin ja valokuvakehyksiin. Luonteeltaan Teuvo oli jämäkkä, pikkutarkka ja vaatimaton, mutta myös huumorintajuinen, luotettava ja oikeudenmukainen. ke 30.9. syyskuuta 2015 Aurinko nousi tänään klo 7.03 ja laskee klo 18.35. Hyvää syyspäivän jatkoa! G 23.12.1930 Tohmajärvi 25.8.2015 P-KKS Mun sydämeni tänne jää kun aika on mun mennä pois syystuuli vaan soi lauluaan kuin kaiken tietää vois. PÄIVÄN SANA Minä en siedä teidän pyhiä juhlianne ja pahoja tekojanne. Lähetyksen päiväkahvit Värtsilän srk-kodissa klo 13. Su 4.10. Vasenkätisyyden takia hankalat viulu ja kitara vaihtuivat harmonikkaan, josta muodostui hänen tavaramerkkinsä yli kuudeksikymmeneksi vuodeksi. Nuoripari asui aluksi alivuokralaisina Kaurilan Santamäessä ja sai kaksi lasta, Karin ja Leilan. Pian tämän jälkeen syntyi ajatus omasta kodista ja Teuvo aloitti projektin kaatamalla itse taloon tarvittavat puut isänsä kanssa lähimetsästä. Teini-ikäisten kanssa hän jaksoi uupumatta pelata sulkapalloa ja tarjosi turvapaikan nuoruuden myrskyissä. Kiitos ukki kaikesta ja hyvää taivasmatkaa. Sanna Leinonen Kirjoittaja on Teuvo Varosen tyttärentytär. klo 10?12 Perheker- Harmonikkamestari, director musices To 9 Aamurukous. Su 11 Ehtoollisjumalanpalvelus, Paavo Hakala. Ti 18 Rukousilta. Tervetuloa! jaajat. Teino. SU 4.10.2015 MIKKELINPÄIVÄN PERHEMESSU RÄÄKKYLÄN KIRKOSSA KLO 10.00. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Ei juhlia. ELVI KARVINEN Vihtavaara Tohmajärvi PAIKKAKUNNAN PUOLESTA. Rääkkylä Jatka lukemista. To 1.10. Toisaalta tarpeen vaatiessa hän sai huoneen hiljaiseksi pelkällä katseellaan. Pysäkillä klo 9.30 mukana Yrjö Tolvanen. Ti 13.10. klo 10?12 Perhekerho srk-talolla, ruokailu 5 ?/perhe. Järj. Kemien lähetyspiiri Laura Koffertilla klo 14. Pe 9.10. Kiprian, Stiina, Antti, Antero. Lauantaina: Raimo, ort. Romana, Sauvo. Perjantaina: Valio, ort. puh. 0400 967 601, www.tohmajarvenseurakunta.fi Kastettu: Taneli Ilmari Multanen. Kuolleita: Teuvo Olavi Varonen 84 v, Helvi Ester Havukainen 83 v, Pertti Tauno Kalevi Gröhn 68 v, Niko Mikael Rajala 20 v. ho srk-talolla, ruokailu 5 ?/perhe. Vaikka te levitätte kätenne rukoukseen, minä peitän silmäni, en tahdo teitä nähdä. Hartaus vuodeosastolla ja Takkunurmentuvassa klo 13.30, Happonen, Perälä. To 1.10. mennessä virastoon p. 0400 967 601. Riiko, Riku, Reijo, Kaija. Torstaina: Rauno, Raine, Rainer, Raino, ort. Muistamme hyvin, kuinka saimme ruokapöydässä voiperunaa suoraan suuhun syötettynä, lähdimme marja- ja sieniretkille yhdessä, opettelimme pianonsoittoa tai harmonikan saloja ja pääsimme aina ukin polvelle istumaan. Ukilta onnistui jopa purkautuneen letin punominen kuntoon. 1:13,15?16. Mun sydämeni tänne jää aina asuinpaikalleen vaik itse saan vain viivähtää kesäiltaan viimeiseen. (Juha Vainio) Puolisoa, isää, ukkia ja isoukkia lämpimästi muistaen NIMIPÄIVÄT Toini Kari ja Hely Sini ja Timo Ville Leila ja Osmo Sanna, Mika ja Enna Sari ja Teemu Satu ja Reijo sukulaiset ja ystävät Keskiviikkona: Siru, Sirja, Sorja, ort. 18 Sanan, rukouksen ja ylistyksen ilta. Ke 7.10. 18 Rukousilta. Su 4.10. Erityisesti viritetty mopo, päihtymys ja välipitämätön asenne liikennesääntöjä kohtaan ovat yhdistelmä, jossa riski joutua onnettomuuteen kasvaa merkittävästi. Jes. Perhekerho srk-talolla klo 9.30. Talo nousi muiden kyläläisten avustuksella vajaassa vuodessa ja valmistui vuonna 1956 Toinin vanhempien naapuriin Kaurilan Värtsiläntielle. 25.8.2015 Teuvo Varonen oli rajavartija, harmonikkamestari, arvostettu soitonopettaja, valokuvaaja ja ennen kaikkea puoliso, isä, ukki ja isoukki
Työ on rytmittänyt elämääni hyvin paljon ja siksi eläkkeelle jääminen oli haastavaa. Tykkään kerätä sieniä ja marjoja, myös muille. virrestä kuin Totuuden Tämän vuoden päivänsankarit saivat kaikki kukan rintaansa. hengestä tai useimmista lauletuista maakuntalauluistakin. YK:kin 70 vuotta Juhlissa olivat myös Rääkkylän entiset leipurit, Riitta ja Aulis Pakarinen. Seitsenkymppisten käsi nousi viittaukseen kuin kuunaan kouluaikoina. Satu Kinnunen kertoi 70 vuoden takaisesta, vielä sotaisesta ajasta, jolloin yhteen hiileen puhaltamisesta kertoi lähes 75 prosenttiin noussut äänestysaktiivisuuskin. Vuodeosastotyön olen kokenut kaikkein omimmaksi itselleni. Mirja Hariselle kouluaika näyttäytyy nyt katsottuna seesteisenä, luokassa oli kuri ja järjestys, suorat rivit ja jonot. Kiteellä hän aloitti Arppentien vanhainkodissa ja työskenteli sen jälkeen terveyskeskuksen kaikilla osastoilla. . Mirja Käyhkö muistaa yhä opettajan hänen muistokirjaansa kirjoittaman värssyn. Välitunneilla 50-luvun koulukkaat leikkivät mm. Mirja Käyhkö (keskellä) muistaa vieläkin opettajan hänen muistokirjaansa kirjoittaman värssyn. Kuka pelkää mustaa miestä -leikkiä, hyppivät ruutua ja pelasivat palloa. Kaikille yhteisenä lahjana juhlijat saivat lopuksi Satu Pennasen laulupaketin: Sama taivas, sama maa, Mestaripiirros ja Maailma on valmis. . Metsä on paras paikka siellä mieli rauhoittuu. Menestyin Joensuussa koulujen välisissä kilpailuissa ja niinpä sain nämä kilpaluistimet joululahjaksi 9-vuotiaana. Osallistuin monesti läänintason kilpaluihin ja voitinkin niitä. Jotkut ovat jännittyneitä ja toiset tulevat hyvin rennolla mielellä. . Vähitellen kilpailut kuitenkin jäivät, sillä minulla ei ollut mahdollisuutta hankkia uusia luistimia. Tämän jälkeen kouluttauduin perushoitajaksi ja löysin itselleni sopivan ammatin. Ensimmäiset kymmenen vuotta hän toimi liikeelämän palveluksessa ja sen jälkeen kuusi vuotta Valtion puhelimella. . En halua kuitenkaan viedä nuorilta työpaikkaa. . YK:n peruskirja allekirjoitettiin kesäkuun 26. Koti-Karjala Keskiviikko 30.9.2015 5 ?Aina tulee muutoksen aika? Kiteeläinen Mervi Toukonen viettää huomenna 70-vuotispäiväänsä. Koska viimeksi täällä on laulettu näin voimallisesti, ihasteli kanttori Annikki Logrén. Ja sanat osattiin ulkoa niin em. Noina vuosina hän harrasti aktiivisesti luistelua ja osallistui moniin kilpailuihin. . Työstä eläkkeelle siirtyminen voi olla haastava paikka ja siksi olisi tärkeää löytää työn tilalle jotain muuta, joka rakkaaksi harrastukseksi. Puhoksen kodista hän pääsee suoraan pihasta hiihtoladuille ja metsään liikkumaan. . Timo Vuorio puolestaan paljasti saaneensa karttakepistä takamuksilleen. Siinä ihmisen fyysinen ja psyykkinen hoitaminen yhdistyvät hyvin. Mervi jäi virallisesti eläkkeelle vuonna 2008, mutta työt ovat jatkuneet sen jälkeenkin. . Pyöreiden vuosien täyttyessä hän iloitsee erityisesti terveydestä ja siitä, että on saanut jatkaa työelämässä. KITEE Riitta Hakulinen Joensuussa varttunut ja 60luvun lopulla Kiteelle muuttanut Mervi Toukonen on ennättänyt kokea edelleen jatkuvalla työuralla monenlaisia vaiheita. Välineet vaikuttavat paljon urheilussa. Liikunta on jäänyt myös Talkoolaisena Rantakentällä Mervi Toukonen menestyi nuorena kilpaluistelussa. Mervi Toukonen on monelle tuttu ihminen Rantakentältä. Hän on monet vuodet seurannut itse pesäpalloa ja viimeiset kaksi vuotta hän on toiminut Kipan otteluissa järjestyksenvalvojana. . Onneksi sain neuvoteltua työnantajan kanssa työn jatkamisesta osa-aikaisesti. Teen tällä hetkellä muutamia päiviä kuukaudessa töitä Tohmajärven vuodeosastolla. päivänä päättyi toinen maailmansota. On mukava katsoa, kun ihmiset tulevat portista kentälle. Parasta hoitajan työssä on ollut se, että saa työskennellä ihmisten kanssa ja auttaa toisia, Mervi Toukonen kertoo. Mervi Toukonen on ennät- tänyt nähdä hoitajan työn monet puolet. Sen kokonaisvaltaisuus viehättää. Saan siinä liikkumisen ja raittiin ilman saamisen lisäksi mahdollisuuden ilahduttaa niitä, jotka eivät itse pääse enää marjaan. Tärkeä harrastus Merville on myös käsitöiden teko, joka alkoi 6-vuotiaana oman mummin opissa. Maailman ensimmäinen tietokone! Saman vuoden joulukuussa säädettiin etunimilaki, jonka mukaan meillä saa olla korkeintaan kolme etunimeä. Monia muistoja Monet tämän päivän seitsenkymppiset ovat käyneet koulua yhdessä, joten ei ihme, että juttu luisti ja viittaamalla vastaaminen luonnistui. Toisille muistuivat mieleen opettajat ja oppitunnit. päivänä. Messun ja kirkkokahvien jälkeen johdon otti diakoni Satu Kinnunen. Juhla alkoi kiitoksella, kiitosvirrellä. . 16-vuotiaana pääsin Vierumäellä järjestetylle leirille, johon osallistui 10 Suomen parasta oman sarjani kilpaluistelijaa, Mervi Toukonen muistelee. . Järjestyksenvalvojana on mukava tavata ihmisiä ja toivottaa tervetulleeksi peliin. Lasten kanssa juttelu on erityisen mukavaa. Seitsenkymppisten juhla Rääkkylässä RÄÄKKYLÄ Kaarina Kainulainen Rääkkylän seurakuntatalo täyttyi toista viikkoa sitten syyskuisena sunnuntaina kirkkokansasta, toisiaan onnittelevista seurakunnan seitsenkymppisistä - joita tänä vuonna on enemmän kuin koskaan. Kukaan ei kuitenkaan ollut syntynyt 24.8.1945, jolloin Suomen syntyvyys nousi ennätyslukemaan, 495 uuteen kansalaiseen. Kirkkoherra Markus Kontiainen oli jo kirkossa ´pikku pääsiäisen´ palveluksessa muistanut vuoden päivänsankareita. Aikaa ja tilaa unelmille ja mielen vapaus, muistutti Satu Irwin Goodmanin tavoin.. Äänioikeusikäraja oli laskettu 21 vuoteen. Lapinsota päättyi huhtikuun 27. päivänä, jatkoi juhlan juontaja. Elokuun 14. Nykyisin syntyy kirjoneuleisia sukkia ja lapasia läheisille ja myyntiin. rytmittää elämää. Pertti Häkkinen tunnusti vastanneensa opettajan kysymykseen Suomen pääelinkeinosta: syöminen. Lokakuussa ranskalaisnaiset saivat äänioikeuden. Vuonna 1945 ilmestyi myös Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen, perustettiin Maailman pankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto ja syntyi.. . Kotiin ei pidä jäädä vain olemaan, Mervi Toukonen toteaa. Pikaluistelua ja käsitöitä Mervi Toukonen esittelee vanhoja kilpaluistimia, joiden jalustassa lukee: Mervi 195464. Tapahtuman vuosipäivää vietetään kansallisena veteraanipäivänä.
Tämän vuoden ilonaihe on tässä asiassa se, että yksi henkilö on liittynyt läinen kiitteli uuden systeemin toimivuutta. . Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua SPR:n Savo-Karjalan piirin nettisivuilta (rednet.punainenristi.fi/savo-karjala) löytyvän linkin kautta. Punainen Risti järjestää Kiteellä Tulijan ystävänä ja tukena-pikakurssin 7.10. Sen äänekkyyden vuoksi asennettiin kirkonkin puolelle lämpöpatterit v. Ainakin tähän mennessä kaikki on sujunut hyvin. Asennusfirma valvoo järjestelmää etänä ja puhelimitse hoidetaan säätöjä, jos niitä tarvitaan, Sysmäläinen kertoi ja sanoi saaneensa paljon tietoa järjestelmästä jo rakennusvaiheessa. . Kalliin öljyn aikaan Kesälahden kirkon lämmityskulut nousivat jopa 23-25 tuhanteen euroon vuodessa. Tuolloin ison vihan jälkeinen Uudenkaupungin rauha erotti Kesälahden ja Uukuniemen kahdeksi eri seurakunnaksi. Kesälahden toista kirkkoa alettiin rakentaa v. Punainen öljylämmityskattila jätettiin varajärjestelmäksi paikoilleen uusien valkoisten laitteiden rinnalle. logisuuden ja helppohoitoisuuden vuoksi. . kaikista liittymistä. Vastaanottokeskukseen 19 työpaikkaa Työntekijöiden rekrytointi lokakuussa Kiteen Koivikolle avattavaan vastaanottokeskukseen on parhaillaan käynnissä. Talousarvion on liian pieni. alkaen ma?pe 9?17, la 9?13 Yrittäjäntie 2, KITEE. vuonna 1642, jolloin siitä löytyi ensimmäinen maininta Uukuniemen käräjillä. Sen jälkeen Kesälahden kirkkona toimi sotilasparakeista rakennettu väliaikainen kirkko seitsemän vuoden ajan. Nykyinen Kesälahden kirkko on rakennettu pääosin Amerikan luterilaisten kirkkojen maailman avun tekemän lahjoituksen turvin. Kirkko vihittiin käyttöön piispa Ilmari Salomiehen ja häntä avustaneiden kahdentoista papin voimin 2.-3.9.1950. Kirkon lämmitys toimi aluksi ylös kaariholviin sijoitetulla kuumailmapuhaltimella. Talousarvioon verrattuna lukema pitäisi olla 60 paikkeilla. . Talouspäällikkö Tukiaisen mukaan tiedossa ei ole, miten tämänvuotinen veroprosentti vaikuttaa tulokseen. . Vuonna 2014 lämmitykseen kului vähän alle 20-tuhatta, Kiteen evankelisluterilaisen seurakunnan talouspäällikkö Heli Tapanen kertoi. . Se oli kaunis, italialaissyntyisen Charles Bassin suunnittelema, tasavartisen ristin muotoinen kirkko. Kiteen keskustassa sijaitseva kivikirkko lämpenee kaukolämmöllä ja muidenkin kohdalla lämmitysmuotoja on muutettu edullisemmiksi ja helppohoitoisemmiksi. virkajärjestelyt, jotka koskevat nuorisotyönohjaaja Markku Saarista ja seurakuntamestari Ilpo Hirvosta. Edelleen neuvosto on siirtänyt haudankaivamiset ja -täyttämiset yksityisen urakoitsijan tehtäväksi. Avoinna on 19 työpaikkaa. Vastaanottokeskukseen haetaan apulaisjohtajaa, suomenkielenopettajia, pakolaisohjaajia, sosiaalityöntekijöitä, terveydenhoitajia, ohjaajia, yöpäivystäjää ja vartijaa sekä siistijää. Työpaikat ovat avoinna MOL:n sivuilla jossa olevan linkin kautta hakemus ja CV tulee toimittaa 2.10.2015 Rääkkylän kirkkovaltuusto Talousarviosta huutia laatijoille RÄÄKKYLÄ Tuomo Flinkman Agrimarket KITEE KITEE Kari Sarkkinen Rääkkylän uusi kirkkovaltuusto oli huolestunut seurakunnan taloudesta. Talouspäällikkö Hannu Tukiaisen mukaan tänä vuonna tappio näyttelee saman suuruista lukemaa. mennessä. Vaihtoehtona maalämmölle oli esillä myös kaukolämpö, mutta päädyimme kuitenkin maalämpöön sen eko- Keskiviikko 30.9.2015 Kirkollisvero säilyy 1,85 prosentissa Kirkkovaltuusto oli yksimielinen kirkollisveroprosentin pitämisestä tämän vuoden tasolla. Vireillä ovat mm. Puh. Koti-Karjala 6 Palvelemme 1.10. Kutsutut haastatellaan viikoilla 40-41. Palkatun henkilöstön lisäksi vastaanottokeskus tarvitsee avukseen monipuolisen joukon erilaisiin tehtäviin pystyviä vapaaehtoisia. Kurssi on tarkoitettu Suomen Punaisen Ristin maahanmuuttaneiden ystävä- ja muusta kotoutumista tukevasta toiminnasta kiinnostuneille. Käsitellessään kuluvan vuoden talousarvion kehitystä esille nousi monia kysymyksiä, joihin tarkemmat vastaukset annetaan joulukuun kokouksessa. Onko talousarvio tehty liian niukaksi? Valtuuston varapuheenjohtaja Eija Muhonen oli Ihalaisen kanssa samaa mieltä talousarvion pitävyydestä. . Laskelmien mukaan lämmityskulut putoavat kolmasosaan entisestä, Kurkola mainitsi. Kesälahden kirkko aikojen saatossa Kiteen evankelisluterilaisen seurakunnan kirkkoherra Ilmo Kurkola, talouspäällikkö Heli Tapanen ja seurakuntamestari Leena Sysmäläinen esittelivät siistiä lämpökeskusta Kesälahden kirkon kellarissa. painos, Tammela, Paajanen.. Mm. tiettyihin pakollisiin ja jokapäiväisiin kuluihin tarkoite- tut määrärahat on kulutettu jo nyt. Muhosen kanssa samaa mieltä olivat valtuutetut Raili Makkonen ja Raija Venäläinen, joka samalla nosti yksityiskohtana esille toimistopalvelujen 4 000 euron kulut, jotka ylittävät talousarvion peräti 666 prosentilla. Edelleen kukkien ostoon talousarviossa oli varattu 730 euroa, kun niitä oli hankittu yli 3 000 eurolla. Tapahtuuko seurakunnasta eroamisia. Bassi on suunnitellut myös Parikkalan kirkon, jota voi käydä ihastelemassa vielä tänäkin päivänä. Kesälahden kolmannen kirkon kohtaloksi koitui sota. Kirkko tuhoutui pommituksessa 2.7.1941. 1831 pidettiin ensimmäinen jumalanpalvelus tuossa Kesälahden kolmannessa kirkossa. Tammi-elokuun toteutuma osoittaa reilun 32 000 euron alijäämää. Väki oli köyhää ja sitä oli vähän, jotenka rahaa korjauksiin ei ollut käytettävissä. Tuohon aikaan Uukuniemi ja Kesälahti muodostivat yhteisen ns. kirkkopitäjän, joka kesti aina vuoteen 1721. 1955. 1746 kovasti rappeutuneen ensimmäisen tilalle. Menneenä kesänä oli vuorossa Kesälahden kirkko. . Näissä pattereissa kiertää nyt tuore maalämpö pitämässä sanankuulijat sulina talven kovissakin pakkasissa. Historiatietojen lähde: Kesälahden seurakunta 300vuotias, 2. Tänä vuonna verotulot kasvavat. Uusi lämmitysjärjestelmä on ollut käytössä juhannuksen tienoilta lähtien. KESÄLAHTI Sari Helin Kiteen evankelisluterilaisen seurakunnan omistamissa rakennuksissa on lämmitysasioihin kiinnitetty huomiota jo vuosia. Lämmityskulut ovat suurin kuluerä seurakunnan ra- kennusten kohdalla. Vain Kesälahden kirkkoherranvirastoon, Valkeavaaran rukoushuoneeseen ja isoon pappilaan jää tämän muutoksen jälkeen öljypolttimet. . Niinpä v. Lämmityskuluja lisäävät myös hoitokulut, jotka tulevat Kesälahden kirkon osalta myös pienentymään valitun maalämmön ansiosta. 1200 metriä putkea Maalämmön asennus kirk- koon hoitui noin kuukaudessa. . Viime vuonna tilinpäätös osoitti miinusta 61 600. Vesikin lämpenee maalämmöllä, ja myös jäähdytys olisi mahdollista laittaa maalämpöön esimerkiksi ruumishuoneelle, Sysmäläinen kertoi. Entinen öljylämmitysjärjestelmä jätettiin paikoilleen ja sitä voi käyttää lisälämmön lähteenä, jos tarve vaatii. . Myös hautojen hoito annetaan ulkopuolisten tehtäväksi. huononi. 010 768 4000, www.agrimarket.? Puhelun hinta soitettaessa Hankkija-Maatalous Oy:n toimipaikkojen 010-alkuisiin numeroihin on 8,35 snt/puh. 1814 seurakuntalaiset olivat taas alkaneet vaatia uutta kirkkoa, jota rakentamaan päästiin kuitenkin vasta v.1830. Mikkelinpäivänä v. Jos kustannuslaskelmat pitävät, niin uusi järjestelmä maksaa itsensä kuudessa vuodessa. Toteutuma -415 prosenttia. Valtuutettu Ville Hirvonen muistutti, että talousarvion on hyväksynyt edellinen kirkkoneuvosto ja -valtuusto. Maalämpö lämmittämään Kesälahden kirkkoa Kiteen evankelisluterilainen seurakunta otti suuren ekologisen askeleen, kun Kesälahden kirkon lämmitysjärjestelmäksi vaihdettiin maalämpö. + 12,09 snt/min. Ajan kuluessa myös toisen kirkon kunto seurakunnan jäseneksi. Virkajärjestelyt käynnissä Valtuutetuille tiedotettiin kirkkoneuvoston päätöksistä. Jatkuuko kehitys samana vai päinvastaisena jatkossa, on kysymysmerkki. Kun tulokseen lisätään vielä suunnitelman mukaiset poistot lähes 15 000 euroa, elokuun lopussa miinusta on kertynyt noin 47 000 euroa. Valtuutettu Erkki Ihalainen ihmetteli, miten rahat tulevat riittämään, kun palvelut ja ostot on tasolla 80 prosenttia. Meidän pitää tehdä yhdessä kaikki voitavamme, että saamme jatkossa oikeat lukemat talousarvioon ja tilinpäätöksen plussalle. Kirkon ympäristöön tehtiin kuusi kahdensadan metrin syvyistä kaivoa, joista lämpö saadaan, kirkkoherra Ilmo Kurkola selvitti. Pian kolmen kuukauden kokemuksen perusteella seurakuntamestari Leena Sysmä- Ensimmäinen luterilainen kirkko rakennettiin Kesälahdelle tiettävästi n
Koti-Karjala Keskiviikko 30.9.2015 2 7 Suomalainen 99 7 Suomalainen 39 HK Karjalanpaisti 900 g (8,21/kg) Hinta voimassa 30.9.?4.10. 2 39 Suomi Omena 1 lk. Kotimaista Broilerin fileesuikaleet 300?350 g (8,54?9,97/kg) 4 Suomalainen 59 Atria Viljaporsaan fileepihvi Pehmeänpippurinen, 400 g (11,48/kg) Hinta voimassa 30.9.?4.10. 0 9.? 1 35 Suomi, luomu Keräkaali 1 lk. 3 59 0 29 3 1 Valio Arki Juustoviipaleet 400?500 g (7,18?8,98/kg) Rainbow Luomutäysjyväspagetti 500 g (2,58/kg) 29 Arla Maustetut jogurtit 200 g (1,45/kg) 39 Pingviini Maustetut kermajäätelöt Laktoositon, 1l 0 98 6 Vaasan Ruispalat 6 kpl, 330 g (2,97/kg) 95 Rainbow Cola tai Orange 12 x 0,33 l, 3,96 l (1,30/l) (sis. 5,15 + pantit 1,80) Hinnat voimassa kaikissa PKO:n S-marketeissa. Palvelemme Arkisin 7?21 Lauantaisin 7?18 Sunnuntaisin 12?18
Folkfantasiaa soittavaa ja laulavaa yhtyettä on verrattu mm. Koti-Karjala 8 Keskiviikko 30.9.2015 Elämän tarkoitus selvisi Kihausklubilla Hiki virtasi ja kielet katkeilivat Kyösti Järvelän viulu lauloi niin, että jouhet kielistä katkeilivat ja hiki virtasi miehen kasvoilta flanellipaitaan. Pussihousuja pitelivät kunnon henskelit. Bassossa ja äänessä oli Juhani Lautamaja, joka kertoi bändistä ja sen jäsenistä, Etelä-Pohjanmaan lahjasta muulle Suomelle. Jaakko Teppoon. Kitarassa ja myös äänessä oli hurjistuneen viulun ja