Vähitellen laajentunut rata oli alusta pitäen kansainvälisen pienoisrautatien mittakaavaan 1:87 tehty. Maisemaa kuitenkin uusittiin useaan otteeseen sen jälkeen. Harrastuksessa voi monipuolisesti hyödyntää erilaista osaamista mekaniikasta ja elektroniikasta puutyöhön ja . Siirto kaatui kuitenkin paikallisiin kiistoihin, Turunen muistelee. Rakentamistyössä kerholaiset saivat harjoitella monia eri taitoja – maalarin, sähkömiehen ja puusepän tekniikoita. – Harrastajat kävivät yhtenä viikonloppuna täällä kuvaamassa rataa ja suunnittelivat siirtoa. Julkisia ajoja ei ole enää järjestetty vuosiin. Digijutut toisivat nuorille uutta haastetta harrastuksen parissa, Eeva Schmuckli kommentoi. Kerhon tarkoituksena oli rakentaa pienoismalli oikeasta rautatiestä ja opastaa nuoria rautatieliikenteen tuntemukseen. – Meiltä Alppirautatieharrastajilta varmasti saisi konsultoivaa palvelua ja tietoa radan rakentamisessa. ALPPIRAUTATIE on Suomen suurin modulaarinen näyttelypienoisrautatie. Näyttelytoiminta kuitenkin hiipui vuosituhannen vaihteessa. – Olli Ikonen oli aikanaan intohimoinen asiaan vihkiytynyt ihminen ja samanlaista asialle omistautunutta ihmistä tarvittaisiin, että radan osalta jotain tapahtuisi. Perusteluissa todetaan mm. Schmuclit totesivat, että Kiteen raiteita ja osin rakennuksiakin varmaan voisi hyödyntää, jos rata päätettäisiin rakentaa uusiksi. KERHOTOIMINTA hiipui 1990-luvulla Olli Ikosen muutettua pois paikkakunnalta. Tuona vuonna Kiteellä järjestettiin maatalousnäyttely, jonka kävijöille pienoisrautatietä haluttiin esitellä. Tilanahtauden vuoksi rata siirrettiin koulun kellarista Pikku pappilaan ja sieltä kesällä 1968 kiireellisellä aikataululla kansanopiston veistoluokkaan. Ilman korjausta rataa ei voisi käyttää. vuosikerta Kiteen pienoisrautatie sijaitsee kaupungintalon kellarihuoneessa. Sitä ylläpitävät ja osaomistuksilla omistavat Alppirautatieharrastajat ry:n jäsenet. Vuonna 2007 helsinkiläinen Alppirautatieharrastajatyhdistys lupautui talkootyönä siirtämään ja kunnostamaan radan Pajarinhoviin. Alppirautatien osio viime kevään näyttelyssä Tapiolassa. guureihin.” Lähteet: Heikki Strandenin kirjoittama historiateksti Kiteen pienoisrautatiestä, www.alppirautatiet.org. Kiteen pienoisrautatie on edelleen Suomen suurimpia yhtenäisiä pienoisrautateitä. KITEE Riitta Hakulinen Kiteen pienoisrautatie on ollut vuosikausia käyttämättömänä kaupungintalon kellarissa. Kiteen pienoisrautatiessä löytyy tyypillisiä piirteitä keskieurooppalaisesta alppimaisemasta, mutta mausteena on myös esimerkiksi Kiteen rautatieasema Hullu-Jussineen ja poliisia pakoilevat pontikankeittäjät. Yle uutisoi Kiteen pienoisrautatiestä vuoden 2013 lopulla, mikä herätti kaupungin suuntaan useita kyselyitä ja ostotarjouksia eri puolilta Suomea. Ikosen johdolla käynnistyi Kiteen pienoisrautatiekerho v. RATA KASVOI vuosien myötä aina vain suuremmaksi. Alan aktiiviharrastajien mielestä sitä ei kannata enää sellaisenaan kunnostaa, vaan rakentaa aivan uusiksi vanhoja osia hyödyntäen. Mitä kuuluu Kiteen pienoisrautatielle. Tällä hetkellä yhdistyksellä on näyttely Espoon kauppakeskus Sellossa. – Radan uuteen uskoon saaminen vaatisi pienoismallitai pienoisrautatiekerhon perustamista. puh. Harrastajaryhmällä on kalustoa enemmän kuin VR:llä – vetureita on yli 900 ja vaunuja sadoittain. Kävijämäärät olivat 1990luvun lopulla 2 000 – 2 500 vuodessa. Vuonna 1956 Ikonen rakensi kotipihalleen ensimmäisen pienoisrautatien, jossa rataa asemineen ja vaihteineen oli yli 100 metriä. että ”Alppirautatieharrastajat on kehittänyt alaa ja tehnyt sitä tunnetuksi suurelle yleisölle järjestämällä mm. Se on varmasti niin pölyyntynyt ja materiaalit ovat jo niin vanhanaikaisia, totesi Eeva Schmuckli. KITEEN pienoisrautatien ”isä” oli Olli Ikonen yhteiskoulun matematiikan opettaja ja Tupla tai kuitti -ohjelmassa Euroopan rautatietietämyksellään ällistyttänyt junaharrastaja. Kunnansihteerinä toiminut Jaakko Turunen totesi, että reilu kymmenen vuotta sitten asiantuntijat totesivat radan vaaralliseksi ja sen käytön aiheuttavan tulipalovaaran. Huhtikuussa 2017 Suomen Messut antoi yhdistykselle ModelExpo 2017 -palkinnon. 1965 yhteiskoulun kellarissa. Siihen olisi hyvä saada kerhotoimintaa nuorille. näyttelyitä. TEKNISEN johtajan Ari Jumppasen mukaan radan kunnostaminen tai uudelleen sijoittaminen ei ole ollut viime aikoina keskusteluissa. KITEELLÄ kymmenen vuotta sitten käyneet alan harrastajat Eeva ja Lorenz Schmuckli muistelivat joulukuun alussa Helsingin rautatieasemalla toteutetussa Alppirautatieharrastajien joulunäyttelyssä Kiteen vierailua. Ajonäytöksiä radalla ei ole järjestetty enää moniin vuosiin, mutta Satu Juntusen mukaan rataa kyllä esitellään pyydettäessä. Kiteen tasavirtasysteemi on vanhentunut ja pölyyntyneellä radalla ajaminen on kyllä mahdotonta, Lorenz Schmuckli arvioi. 040 684 8424 Kysy edullisia SILMÄKULMAMAINOSPAIKKOJAMME! PAIKKOJAMM ME!. 1970-luvulla rata siirtyi kaupungintalolle, ensin halkovarastoon ja myöhemmin nykyiselle paikalle kellaritiloihin. – Kiteen rataa ei sellaisenaan kannata enää käydä kunnostamaan. Alppirautatie koostuu suuresta määrästä moduuleita, joista kootaan erilaisia näyttelyitä muutaman kerran vuodessa lähinnä pääkaupunkiseudulle. Henkilöstösihteeri Satu Juntunen kertoo olleensa itse aikanaan matkailuneuvojana järjestämässä junaratanäytöksiä ja kokee aiheen sydämenasiaksi itselleen. Perjantai 5.1.2018 N:o 2 Irtonumero 1,50 € 59. – Kaupunginhallitus päätti silloin, että rataa ei enää avata yleisölle. Kerhotoiminnan loppumisen jälkeen rataa huolsivat ja näytösajoja järjestivät kesätyöntekijät. Rataa on noin 250 metriä, vaihteita 60 ja siltoja 11, joista yksi Kwai-joen sillan mallinen. Pienoisrautatietä on voinut ihailla myös iltavalaistuksessa. Kerholaiset voisi kunnostaa ja ylläpitää rataa. – Olisihan se mahtavaa, jos se rata kunnostettaisiin uusiin puihin. Kaupunginhallitus päätti vuoden 2014 alussa, että rata säilyy Kiteellä. Näyttelyssä vieraillutta presidentti Urho Kekkostakin odotettiin ajonäytökseen, mutta arvovieraan aikatauluun se ei mahtunut. – Nykyisin käytetään digitaalisesti kännyköillä ohjattuja pienoisjunia. Pienoisrautatie oli nähtävillä kesäisin ja muinakin aikoina sopimuksen mukaan. Rataa rakentaessa kiinnitettiin erityistä huomiota maiseman rakentamiseen. Pienoisrautatie valmistui radan osalta 80-luvun alkupuolella. Kokoelmista löytyy raitiovaunuja ja länsimetron pienoismallikin oli kulkemassa ennen varsinaisen metron käyttöönottoa
Se on myös selvä tosiasia. Kotipyhätön uudistamisessa käytetään vain laadukkaita ja luonnonmukaisia materiaaleja. Lupaus – En ole syönyt, mutta kyllä söisin, tuumasi kiteeläinen Mikko Alenius. On se niin ihanaa, kun saa vain olla, rentoutua, syödä hyvin ja nauttia läheisten seurasta – kun sen vaan joku järjestää! Sokea Reettakin sen näkee, kuinka yksi puurtaa ja muut odottaa valmista! Kaventuneen näköpiirin sumentamana päätän tulevina lomina tehdä juuri niin kuin itse tahdon!! Ja ehkä kyselen, josko joku haluaa siihen osallistua. Kaupalliset hyönteiselintarvikkeet ovat tulleet markkinoille, mutta miten ihmiset niihin suhtautuvat. ikan kurssille lähtö, kitaran soiton opettelu, kuororyhmään osallistuminen, kirjan kirjoittamisen aloittaminen, kokkitaitojen opettaminen perheen miehille, mosaiikkitöiden kokeileminen, puutarhanhoitoon perehtyminen ja johonkin uuteen yhdistystoimintaan antautuminen. – Olen kaikkiruokainen ja olen valmis maistamaan. – Voi ne olla ihan hyvänmakuisia, mutta kaikki tuollaiset liikkuvat ötökät on niin etovia. On hienoa, että työnteko on lystiä ja antoisaa, mutta se ei voi aina mennä muun edelle. Tosiaan, ei Venäjä vielä mikään uhkatekijä Suomelle ole, mutta parempi olisi varautua jatkoa ajatellen. Natoon tulisi myös liittyä Ruotsista riippumatta, sillä e olemme kaksi aivan eri valtiota, Miksi meidän olisi oltava Naton jäseniä. Ilman sarvia ja hampaita! Riitta Hakulinen riitta.hakulinen@kotikarjala.. Tavaraähky ja joutava tyytymättömyyden tunne saa väistyä! 2. Jonossa valittavina odottavat: gra. Kodin tavaramäärän kesyttäminen. Samansuuntaisia lausuntoja lisääntyvässä määrin kuultuaan viisaampi ymmärtää käydä toimeen. Ehdokkaat Vuoden 2018 Lupaukseksi ovat: 1. Loma-ajan huuhailu kodin tiloissa avasi kirkkaan näkymän tilanteen vakavuudesta: näennäisen siistin ulkoasun takana muhii useita törkypesäkkeitä. Meidän oma puolustuksemme ei riitä silloin jos Venäjä aikoo hyökätä. Ullakolta poistetaan kaikki turha sälä. Päätös tulee olla vaaleilla valittujen vastuulla, siis eduskunnan ja hallituksen. Koti-Karjala 2 Perjantai 5.1.2018 Toimittajan kynästä Laula pienistä murheista, laula yleisistä huolista! Laula seinistä ja katoista ja ovista! Erikoistu ulko-oviin! Laula siitä ettet ymmärrä tietokoneen käytöstä. Elämäntaparemontti. Lomalukemisena ollut Heidi Köngäksen kansalaissodan henkisestä ja materiaalisesta ahdingosta kertonut Sandra-kirja vielä vahvisti kurjuuden tunnetta. Sitä Ahtisaarikin paheksui jokunen aika sitten, kun ei tullut liitettyä Suomea natoon Euroopan maiden joukkoon. Kiteeläinen Anu Juvonen oli ehdottoman varma omasta mielipiteestään: – En syö! – Tuntuu oudolta se ajatus, että sirkkoja söisi. ”Äitiä ei voi vaihtaa vaihtokaupalla”, totesi nuorimmainen päivänä eräänä ja arveli, että äiti voisi olla enemmänkin kotona. Vaikka Venäjä ei olekaan suoranaisesti uhka Suomelle eikö toivottavasti jatkossakaan. Gallup Päätinpä tehdä yhden lupauksen tälle vuodelle. Kaikkea ei panna kerralla uusiksi, vaan edetään vaiheittain ja pitkäjänteisesti. Juoksuja, liikkumavaroja ja ilmanottoa parannetaan. Söisitkö sirkkaa. Enemmän aikaa lapsille. Myös suutarinkone on tallessa. – Vähän arveluttaa, mutta en ole ennakkoluuloinen, vastasi Jorma Kahelin Tohmajärveltä. Lopullisen valinnan kerinnee tekemään vielä näinä päivinä. Tulevan vuoden suhdanteita mietittyäni päätän täten, että mikäli vain omat voimavarat ja läheisten kärsivällisyys antavat myöten, päätän toteuttaa nämä kaikki. Kello on kulkenut kaksi evakkomuuttoa, mutta silti täysin kunnossa. Kohde vaan vielä vaihtelee. Henkilökohtaisen sisällissodan lopettaminen. Lukijan kuvat Laula niin kovaa ja kauniisti kuin osaat! Mutta laula! Laula nykymaailmasta! Laula liian monista muutoksista, laula hivenen huumorilla höystäen! Laula huutavista kännyköistä! Laula kaikkien koneiden vallasta! Laula mutta laula hivenen huumorilla höystäen! Eli laula meistä kaikista pienistä ihmisistä! Laula, laula! Laula, laula... lopulta vain naura! Runon rustasi Kiteellä TARJA HEINÄNEN. Natojäsenyys olisi Suomelle puolustuksen kannalta tärkeä asia, sen tavoite on ennaltaehkäistä ja varmistaa ettei mikään ulkopuolinen valtio suunnittelisi Suomen alueen loukkaamista saati sotilaallista hyökkäystä. Nato on siinä tilanteessa yksinomaan turvatakuumme. Loma sen taas näytti, missä myrkkyliemissä Mrs. Sirkkaleipää, sirkkasuklaata, sirkkamakkaraa, sirkkakasvispihvejä ja sirkkamysliä. Tämä on aivan selvä tosiasia, jos jouduttaisiin sotaan suurta hyvin aseistautunutta Venäjää vastaan. Suomen olisi pitänyt yli 20 vuotta sitten liittyä natoon, kun Euroopan 26 maata tulivat sen jäseniksi Ahtisaaren ollessa presidenttinä. 5. Laajentamista ei enää harkita, vaan pyritään kompaktimpiin tiloihin. Elämän ruuhkassa pitää oppia tasapainottamaan ja kirkastamaan tärkeimpiä asioita. Se asia ei tarvitse kansanäänestystä. Venäjä on arvaamaton naapuri, sen todisti selvästi Ukrainan kon. yhtikäs mitään! Laula siis tyhmyydestäsi! Laula, ihminen! Kyllä pitäisi mielestäni liittyä Naton täysimääräiseksi jäseneksi. Muistotavaroita Sortavalasta 135 vuotta sitten ostettu seinäkello käy vielä aikaa. 3. JUHANI LEHTINEN Tohmajärvi Nato – liittyäkö vai ei Lukijan porinat Kiteeläiskylästä, 180 vuotta vanhasta talosta, löytyy kuvassa olevat nahkakengät, kotona suutarin tekemät ja pohjat puunauloilla naulatut. Sekä Venäjän toimet Itämerellä, ilmatilaloukkaukset ja muut ikävät tempaukset. – Taitaa kyllä olla niin, että uutuuden huumassa se on vielä kallista. ikti ja sota, mikä vieläkin kytee Venäjän ja Ukrainan välillä. Nyt olisi korkea aika olla Natossa. – En todellakaan, kiteeläinen Satu Halttunen totesi. Toivottavasti vuosia riittää vielä edessäpäin! 4. Hyväntahtoilija/Marttyyri osaa itseään kiehuttaa. Se uhka tulee, jos on tullakseen idästä, ei lännestä. Ehdokaskavalkadia näin lähemmin tarkasteltuani näen jokaisen arvon ja hyvää tekevän vaikutuksen. Pahimpaankin on tänä päivänä varauduttava. Uuden harrastuksen aloittaminen
– Tämän vuoden alussa meillä oli vielä paikat täynnä ja yhdeksän työntekijää töissä. Vastauksena oli, että tarvetta ei ole. TIEDOTTEESSAAN Elina Martiskin loi katsausta ikäihmisten hoivapalveluiden muutokseen Keski-Karjalassa kymmenen vuoden sisällä. Pohjois-Karjalassa tieliikenteessä menehtyi kaksi henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin eli yhteensä seitsemän henkilöä. – Pyrimme tekemään liiketoimintakaupan toisen yrityksen kanssa, mutta se estettiin Siun soten taholta. Sote-palveluiden ulkoistaminen Attendo Oy:lle Rääkkylässä v. Elina Martiskin lopetti hoitokotitoiminnan, mutta jatkaa yrittäjän tuottaen palveluita ikäihmisten koteihin. Mikäli tohmajärveläinen asiakas on nyt muussa kunnassa tehostetussa palveluasumisessa, niin halutessaan hänellä on mahdollisuus palata Tohmajärvelle, Soini tähdentää. La Carita -säätiö myönsi Pikkupihalle vuonna 2012 valtakunnallisen tunnustuspalkinnon hyvästä hoitotyöstä. ASIAKKAITA ei ole niin paljon, että Attendo tarvitsisi runsaasti yksityisiä palveluntarjoajia Tohmajärvellä. Alkoholin epäillään olleen taustalla riskitekijänä kahdessa onnettomuudessa ja huomattavan ylinopeuden yhdessä. Hoitokoti Pikkupiha aloitti toimintansa 1996. Eniten vähentyivät liikenneturvallisuuden vaarantamiset, noin 10 prosenttia. Ne voivat kuitenkin tuoda käyttäjälleen lisänäkyvyyttä. Loukkaantuneita oli Tilastokeskuksen mukaan marraskuun loppuun mennessä 538. Vuonna 2017 liikenteen valvonnassa huomioitiin tietojohtoinen poliisitoiminta, minkä avulla pyrittiin kohdentamaan ”oikea-aikaista” liikenteenvalvontaa erityisesti rattijuopumuksen, nopeuksien, turvalaitteiden ja riskikäyttäytymisen valvontaan. Tästä johtuen Attendo Oy on saanut vastuulleen myös Tohmajärven palveluasumisen asumispalvelujen järjestämisen. Itä-Suomen liikennekuolemat vähenivät yli kolmanneksen Markkinoilta löytyy runsaasti erilaisia heijastavia tuotteita, esimerkiksi heijastavaa lankaa. Palvelusetelillä edistetään sosiaalija terveyspalveluiden käyttäjien valinnanvapautta ja mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluita yksityisiltä palvelujen tuottajilta. – Tuolloin omaisia kuitenkin kuunneltiin ja heidän toiveensa otettiin huomioon päätettäessä asiakkaille myönnettävistä asumispaikoista. Saimme myös paljon myönteistä palautetta hyvästä ja kodinomaisesta hoidosta. Totesin että hoitokodin pitäminen ei ole enää mahdollista. – Tämän vuoden lopulla meillä oli asukkaita enää seitsemän ja henkilökuntaa taloudellisista sopeuttamistoimista johtuen vain viisi. Hoitokoti Pikkupiha lopetti toimintansa KITEE Roosa Sallinen Siun soten ikäihmisten palvelujohtaja Kaisa-Mari Soini kertoo Tohmajärven kilpailuttaneen sosiaalija terveyspalvelujen tuottamisen. Liikenneturva muistuttaa, että heijastavat tuotteet eivät välttämättä korvaa oikeaa, tyyppihyväksyttyä heijastinta. Asiakkaan ja omaisen toive asumisyksiköstä tulee huomioida päätöksenteossa. Soini pahoittelee, että yksityisistä toimijoista voi tuntua siltä, että Attendo vie heidän asiakkaansa, mutta luonnollisesti Attendo täyttää ensin omat vapaat paikkansa Tohmajärvellä. Maakunnassa sattui myös hirvieläinonnettomuus, jossa henkilöauton kuljettaja menehtyi. Yhteyshenkilötietoja emme kysymättä saaneet ja yhteyshenkilöt vaihtuivat usein. – Kyllä minä ihan kuntalaisena mietin, millaiset kerrannaisvaikutukset hoitokotimme toiminnan loppumisella on. Tuolloin asioista pystyi vielä neuvottelemaan ja sopimaan yhteisymmärryksessä kunkin yhteistyötahon kanssa. – Asumispalvelu on lähipalvelua. 3 Perjantai 5.1.2018 Keski-Karjalan paikallislehti Päätoimittaja Marko Torni Toimitussihteeri Aladár Bayer TOHMAJÄRVI Riitta Hakulinen Tohmajärven Hoitokoti Pikkupiha lopetti toimintansa 18.12. Onnettomuuksista neljässä oli mukana raskas ajoneuvoyhdistelmä. – Aiemmin asumisyksiköihin asiakkaat tulivat ennen Helliä suoraan kuntien ja Hellin aikaan liikelaitoksen päätöksillä. Martiskin muistutti, että asumispalvelut on tarjottava lähipalveluna Tohmajärvellä, ellei asiakas tai hänen omaisensa toivo asumispaikaksi jotain muuta. Martiskin toteaa, että tuolloin vielä pieniä hoivakoteja ja hoivakotiyrittäjiä arvostettiin myös paikallistasolla ja maakunnassa. Kukin päätös pohjautuu asiakaskohtaiseen palvelutarpeen arviointiin, jonka tekee Attendo Oy:n palveluasumisen ja kotihoidon esimies. Alustavien tietojen perusteella kuolleita oli 16 ja loukkaantuneita 38 vähemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. Tohmajärveläisten osalta nykyisin päätöksen kullekin ikäihmiselle myönnettävästä maksusitoumuksesta asumispalveluun tekee SAS-ryhmä, joka koostuu Attendo Oy:n ja Siun soten työntekijöistä. – Haluan kuitenkin lausua kiitoksen kaikille asiakkaille ja omaisille sekä henkilökunnalle erittäin hyvästä yhteistyöstä vuosien varrella, Martiskin totesi. YRITYSTOIMINTAA Elina Martiskin ei kokonaan lopeta. – Meillä periaatteena oli kuntouttava työote ja ikäihmisten omatoimisuuden tukeminen. Ne olisivat tärkeitä asioita huomioitavaksi myös kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden kanssa toimiessa ennaltaehkäisevänä ja virkeyttä ylläpitävänä toimina. Vuonna 2009 perustetun Helli-liikelaitoksen aikana otettiin käyttöön hankintalainsäädännön mukaiset kilpailutukset ikäihmisten hoivapalveluihin. Pikkupiha oli yrittäjä Elina Martiskinin kymmenenpaikkainen ikäihmisten tehostetun palveluasumisen asumisyksikkö eli hoivakoti, jossa hoitohenkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Liikennevalvonnan määrä vähentyi Itä-Suomessa henkilötyövuosissa vajaat 10 prosenttia edellisvuodesta. – Kyselin Tohmajärvellä sote-palveluita järjestävältä Attendolta ja Siun sotesta tarvetta kevyemmälle palveluasumiselle, minkä tarpeesta valtakunnallisestikin on puhuttu. 2013 tarkoitti Martiskinin mukaan paikallisille hoivapalveluntarjoajille siirtymistä alihankkijoiksi monikansalliselle yhtiölle. MARTISKIN totesi, että hän olisi ollut halukas jatkamaan hoitokotiyrittäjänä. – Muistan tilanteen olleen kovin epäselvä Attendon aloittaessa Tohmajärvellä. Automaattisen liikenteenvalvonnan suoritteiden osuus vähentyi noin kolmanneksen edellisvuodesta (lukumääränä noin 20 000 tapausta). Hän tuottaa yhden työntekijän kanssa kotiin tuotettavia palveluita. – Kyllä minulle syntyi tässä vahva kuva, että meidät vain haluttiin pois toimijoiden joukosta, Martiskin totesi. Heijastin paras. Kahdessa onnettomuudessa menehtyi jalankulkija. Tämän vuoden aikana meillä vapautuneille paikoille ei enää uusia asukkaita ohjattu, vaikka omaiset kyselivätkin ja toivoivat meiltä hoitopaikkaa, Elina Martiskin kertoi joulukuussa tehdyssä haastattelussa. – Attendo kartoittaa asiakkaiden yksilöllisen palvelutarpeen ja ohjaa heidät sopivimpaan palvelumuotoon, Soini selvittää. 2011 ja Tohmajärvellä v. Kahden onnettomuuden taustalla epäillään olleen terveysongelmia. Martiskinin mukaan paikalliset hoivakotiyrittäjät mukauttivat toimintojaan vastaamaan kulloinkin noudatettavia lakeja, ohjeistuksia ja maksajatahoilta saatuja tarvetietoja. – Minulla oli ihana ja motivoitunut henkilökunta. – Asiakkaita kuullaan ennen kuin sopivimmasta asumispalvelusta päätetään, Soini painottaa. Myös liikennerikokset vähentyivät kokonaisuudessaan tammi-lokakuun aikana noin viisi prosenttia. Kaikki yhteydenpito oli lähtöisin meiltä. Attendo täyttää ensin omat paikkansa Itä-Suomen tieliikenteessä menehtyi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tietojen mukaan yhteensä 28 henkilöä vuonna 2017. Siirrettävän automaattivalvontakaluston eli automaattivalvonta-autojen havainnoimat ylinopeustapaukset nousivat 10 tuhannesta 16 tuhanteen. Lisäksi yhden kuoleman aiheutti yksittäinen ulosajo. Työllistimme useita ihmisiä, maksoimme verot kuntaan ja käytimme aina ensisijaisesti paikallisia palveluita. – Tohmajärvellä asiakkaalla ei ole mahdollisuutta tehostetun palveluasumisen palveluseteliin, Soini tarkentaa. Soini kertoo, että Attendo toimii samojen linjausten mukaisesti kuin Siun Sotekin, palveluperusteet ovat samat ja asumispalvelut ovat ensisijaisesti lähipalvelua. Liikennerikkomusten määrä vähentyi reilu 2,5 prosenttia ja törkeät liikenteen turvallisuuden vaarantamiset noin 10 prosenttia
luokkalaisille maanantaisin alk. Kulttuuriikkuna facebook.com/ Koti-Karjala KITEE Tuomo Flinkman Kiteen kaupungin tilikauden ylijäämä on pudonnut marraskuun lopun tilanteessa kaksi miljoonaa euroa lokakuun vastaavaan tilanteeseen verrattuna. Pe 12.1. Työttömiä työnhakijoita oli nyt 664, kun vuosi sitten luku oli 774. NIMIPÄIVÄT Perjantaina: Lea, Leea, ort. Lähetyspiiri ke 10.1. klo 12.00 hartaus Tarinatuvalla. Ma 8.1. Positiivista oli verotulojen 0,6 miljoonan lisäys lokakuuhun verrattuna. Junnu-Romola 4.-6. klo 13 Terttu Suonisella, Ruoritie 2 A 4, Stainer. klo 13 srk-keskus, Kekäle. Lisät. Merkittävin lisäys tapahtui palvelujen ostoissa, jotka kasvoivat 4,5 miljoonaa. . Marraskuussa toimintakulut kasvoivat vertailukuukauteen nähden 6,4 miljoonaa euroa. klo 10.00 sanajumalanpalvelus seurakuntasalissa, Sirkka Kotro, Annikki Logrén. Tarinatupa joululomalla 8.1.2018 asti. Marraskuun lopulla ylijäämä oli 7,53 miljoonaa euroa. Laskusta huolimatta Kiteen ylijäämä 7,53 miljoonaa Kitee, Valamon e 4 Su 7.1.2018 klo 16.00. Messu, Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä su 14.1. Ke 10.1. 9.1. klo 15 Irma ja Seppo Ilvosella Asikossa, Kurkola. LAVRENCHUKIN MUSIIKKIPERHEEN KONSERTTI la 6.1. NAVETAN VALAISTU JOULUSEIMI, Suorannantie 5, Kitee, 5., 6. Johannes, Juhani, Juha, Heimo. Pahinta lienee kuitenkin juoruajien pahantahtoisuus. Kuollut: Irja Kaarina Utunen 80 v, Juho Olavi Pennanen 67 v. Lauantaina: Loppiainen, Harri. KITEE . ma – to klo 9 – 14, perj. käskyn ottamista todesta. Avoinna 9.1. Lystiä suap pittee ja tyhjeekii hurpattoo, vuan sitä ei pitäs millonkaan tehhä muihen kustannuksella. Perhelentopallo ke 10.1. Sunnuntaina: Aku, Aukusti, August, ort. Kaupungin oma henkilöstövahvuus oli 370, joista vakituisia 268. Ma 8.1. Lisäksi henkilöstökulut kasvoivat 1,4 miljoonaa, joista palkkojen ja palkkioiden osuus oli yksi miljoona. klo 10.00 elintarvikejakelu Tarinatuvalla. Samoin valtionosuudet kasvoivat 3,2 miljoonaa euroa. 49:15–16. päiväkerho seurakuntatalossa klo 9 – 11. Merviltä p.0407391885. On sitä mualimassa muutae kuljaelemista ja jos omille toelauksilleesa naaraa, niin aena lystiä piisoo. Raamattu-kurssi jatkuu ma 8.1. Kappeliseurakunnan toimisto (ent. Eikö omissa synneissä ole jo kylliksi. klo 13.00 Varpasalon seurakuntapiiri Leena Hirvosella. Ti 18 Rukousilta. tammikuuta 2018 Aurinko nousi tänään klo 9.20 ja laskee klo 14.50. Rääkkylässä ei ole jumalanpalvelusta. Jyrki, Yrjö, Tuomi. Messun jälkeen kirkkokahvit ja seurapuhe srk-keskuksessa. Mitä sannoo tähän kippeeseen assiiseen savolaesten katekismus. klo 10.00 messu kirkossa, Mikkonen, Stöckell. Mahdolliset muistamiset kuoron toiminnan tukemiseen (FI63 5139 0350 0580 07). . 6.1. klo 17–19. perhekerho seurakuntatalossa klo 10–12. (pe 12.1. Vaikka hän unohtaisikin, minä en sinua unohda. klo 17.30 srk-keskuksessa, Aistrich. Mukana laulajia Kiteeltä, Kesälahdelta ja Rääkkylästä. Harrastuspiirit srk-keskuksessa: Gospel-jumppa ma 8.1. Uuden vuoden alkamiseen kuuluu kaikenlaisia perinteisiä tapoja. Meidän tulee kaikin tavoin pitää huolta omasta maineestamme, mutta sen lisäksi toimia myös niin, ettemme tahraa toisen ihmisen mainetta ja kunniaa. Saarnaa Teuvo Aho, lit. Puhelinasiointi ma – pe klo 9 – 14 puh. seurakunta Siivet ja pyrstö 5. Työttömistä oli miehiä 343 ja naisia 321, kun vuosi sitten miehiä oli työttömänä 403 ja naisia 371. Kesälahden kirkossa ei ole jumalanpalvelusta. Talviuinti Hellaniemessä perjantaina 5.1.2018 ja lauantaina 13.1. klo 10.00 messu seurakuntasalissa, Sirkka Kotro, Annikki Logrén. Ilosanomapiiri ti 9.1. 0400-183509. Su 14.1. Ehdotan 8. Su 7.1. Ruokailu 5,00 €/perhe. 17.1. Käsieni ihoon minä olen sinut piirtänyt. Yhteystietoja: www.kiteenseurakunta.. Su 14.1. klo 13 srk-keskus, Hukka. Luulo ja harhaluulo alkaa muuttua eteenpäin kulkiessaan todentuntuiseksi. Vastaavasti syntyneiden määrä kasvoi kahdeksalla ja oli vuoden alusta lukien 66 lasta. /kulttuuriavustukset. Rääkkylän kappeliseurakunta Loppiaisena, la 6.1. Huomio! Lankanumerot eivät ole enää käytössä. Jehto, Ilpo, Filip, Vilppu. klo 17 srk-keskuksessa. Tohtori Martin selitykset eivät ole pelkkiä kieltojen uudelleentulkintoja. klo 15.00 sävelhartaus ja kirkkokuoron 90-vuotisjuhla kirkossa, Mikkonen, Stöckell, Kesälahden kirkkokuoro, avustamassa Rääkkylän kirkkokuorolaisia. ja 7.1. Nuoret: Alakoululaisten futsalkerho tiistaisin alk. klo 9 – 13, puhelinasiointi ma – pe 9 – 14 puh. klo 14 Romolassa. suljettu) ja to 11.1. To 9 Aamurukous. 8.1. Siksi kysynkin: kuka on käskenyt meitä mestaroimaan toisten ihmisten elämää. Duetoissa Nastja ja Alona ja triossa Seva, Svetlana ja Igor esittävät suomalaisia, hebrealaisia ja venäläisiä lauluja sekä instrumentaalimusiikkia. klo 10 liturgia. Säyneenkylän srk-piiri ma 8.1. klo 9 liturgia ja suuri vedenpyhitys, Teofania, Herran kaste. klo 13 Timosilla Koulutie 1 B 10. klo 17.00 Lavrenchukin musiikkiperheen konsertti seurakuntasalissa. Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko Valamontie 4, Kitee Pe 5.1. Koko väkiluku väheni vuoden alusta 193 henkilöllä. www.kiteenseurakunta.. Työttömistä yli 50 vuotiaita oli 402 ja 25-49 vuotiaita 204. Jes. alkaen avoinna tiistaisin klo 10 – 14. 0400-183509. 045-111 9555, Diakonia 040-739 1933. Ti 9.1. Kirpputori suljettu 20.12.2017 – 8.1.2018. Ja voep sitä jollonnii pittee leipäläpesä ihan ummessakkii.” Mikko Lappalainen Kirkkoherra Tohmajärven ev.lut. alkaen ti ja to klo 10 – 14. Yksi niistä on lupausten antaminen. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on pudonnut vuodessa 262 henkilöstä 235 henkilöön. Erityisavustukset alueelliseen ja kuntien taideja kulttuuritoiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin haettavana www.kitee.. Keskiviikkona: Nyyrikki, ort. Vapaa pääsy, kolehti musiikkiperheen työn hyväksi. La 6.1. Kuopiolaisen papin Raili Pursiaisen toimittamassa mainiossa ”Savolaesten katkismuksessa” sanotaan selevällä savon kielellä; ”Jos johhii, niin tämä käsky koskoo kielen kurissa pittoo. Kolehti SLS. To 18 Rukousilta Kesälahdella. Lisätietoja nettisivuilta. Ke 10.1. Juhlakahvit seurakuntasalissa. Kesälahden seurakuntatoimisto, Kirkkotie 11, Kesälahti, on avoinna perjantaina 5.1. Avoimia työpaikkoja oli samanaikaisesti 25. Yleensä luvataan laihduttaa ja/tai liikkua enemmän tai muuten karsia elämästä haitallisia tapoja. Su 14.1. Vastaavasti toimintatuotoissa oli lisäystä puoli miljoonaa. klo 9 – 11 Kappelin kuppila Osuuspankin kerhohuoneessa. klo 18 vigilia. Tervetuloa! EV.LUT LÄHETYSHIIPPAKUNTA Pastori Vilho Teivainen Su 11 Ehtoollisjumalanpalvelus, Matti Niemelä Joensuusta. Maanantaina: Titta, Hilppa, ort. Juorut, pahat puheet ja kaikenlaiset vihjailut ovat valitettavaa arkipäivää ihmisten keskuudessa. Kyseessä on siis se tuttu kohta, jossa puhutaan kielen synneistä: ”älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.” Uskonpuhdistaja Martti Luther kiteytti tuon käskyn sisällön varsin napakasti: ”Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme puhu lähimmäisestämme perättömiä, petä hänen luottamustaan, panettele häntä tai tahraa juoruilla hänen mainettaan, vaan puolustamme häntä, puhumme hänestä hyvää ja tulkitsemme kaiken hänen parhaakseen.” Luther on oikeassa tähdentäessään lähimmäisen maineesta huolehtimista. Kuka voi ampua alas olemattomat linnut. Kolehti Suomen Gideonit. Riiko, Riku, Reijo, Tommo, Antippa. Jos ei muuta voi, niin pahanpuhujalle voi ainakin kääntää selkänsä. klo 15.30 – 20.00, naiset 15.30 – 16.30 ja 18.30 – 20.00, miehet 16.30 – 18.30, saunamaksu 6,00 €. klo 8 takkahuone. Messu su 7.1. KAUPUNGIN väkiluku oli marraskuun lopussa 10 519 henkilöä, mikä on kolme henkilöä vähemmän kuin lokakuun lopussa. Yhteystietoja: Virasto av. Kurkola. kirkkoherravirasto) avoinna tiistaisin, klo 9 – 13. Pentti, Tauno, Sylvi. Hyvää talvipäivän jatkoa! PÄIVÄN SANA Unohtaako äiti rintalapsensa, unohtaisiko hoivata kohtunsa hedelmää. Raamattupiiri su 14.1. Koti-Karjala 4 Perjantai 5.1.2018 Sana sinulle Päivyri Seurakunnat Kitee Jumalanpalvelukset: Sanajumalanpalvelus la 6.1. Kaakaopyhäkoulu seurakuntatalossa klo 13 – 15. klo 10 kirkossa. Puhujina Ryösöt Lappeenrannan SLEY:stä. Puolitai kokovillainen tarina saa korvasta korvaan kulkiessaan siivet ja jopa pyrstönkin. klo 18.30. 9.1. Su 7.1. klo 18.00 Yhdessäkonsertti seurakuntasalissa, sanaa ja laulua. klo 17 Rääkkylän seurakuntatalolla. Ehdotan kaikille lehden lukijoille yhtä uudenvuodenlupausta, jolla saattaisi olla varsin kauaskantoiset ja ihmissuhteita puhdistavat vaikutukset. /kesalahden-kappeliseurakunta. Työttömyysaste oli 14,8 prosenttia koko työvoimasta, joka oli 4 474 henkilöä. Parikanniemen ystäväseurat to 11.1. Ja se juorujen kohde, syytön ihminen on avuton leviävien ”tositarinoiden” edessä. klo 10 kirkossa, Hukka, Stöckell. Tuomasmessun palaveri ke 10.1. Ma 8.1. klo 17 srk-keskukessa. Tuomasmessun suunnittelua. klo 18. Vapaaehtoinen lahja maahanmuuttajatyölle. Kesälahden kappeliseurakunta Loppiaisena, la 6.1. Vuosikatteeksi muodostui 10,47 miljoonaa ja 2,9 miljoonan euron poistojen jälkeen tilikauden tulokseksi 7,5 miljoonaa euroa. Kuollut: Jyrki Pekka Sinkari 79 v. klo 16 päätyhuoneisto. klo 10 kirkossa, Kurkola, Hakulinen. Tiistaina: Veikko, Veli, Veikka, Veijo, ort. RÄÄKKYLÄ . Su 7.1. Kotiseurat su 14.1. suljettu, puh. Su 16 Sunnuntainkokous Ma 17.15 Lastenkerho* Ke 18 Miestenpiiri To 18 Rukousilta Kiitos! Marja-Liisa kiittää jaamalaisia yllätyksestä!. Piirit ja seurat: Aamurukouspiiri ma 8.1. Hän antaa myös mahdollisuuden hyvän tekemiseen: ” Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että… puolustamme häntä, puhumme hänestä hyvää ja tulkitsemme kaiken hänen parhaakseen.” Jotain samaa lienee Vapahtajakin ajatellut toivoessaan, että puheemme olisi ”on, on” tai ”ei, ei”. Viime vuoden vastaavaan tilanteeseen nähden työttömien määrä laski 2,1 prosenttia. Tervetuloa! www.kitee.helluntaiseurakunta.
Tämän ohella hän on suunnitellut monia omakotitaloja, kesähuviloita ja muutamia liikehuoneistojakin, joista yhtenä esimerkkinä oli oman Vesi-Hydroyhtiön pääkonttori Helsingissä Pitäjänmäellä. Käsiteltyjä teemoja olivat mm. Tämä on tiettävästi Suomen ennätys alallaan. SYYSKAUDELLA Historian kirjoittajan avoimet ovet kokoontui yhdeksän kertaa. Kaskeamisen aikana yleinen kaskikoivu päätyi Tohmajärven alkuperäiseen vaakunaan. Kuusen todettiin valtaavan alaa, sillä hirvet syövät männiköitä. Lukioikäisenä vapaaehtoisena sotaan osallistunut korpraali kouluttautui sittemmin rakennusalan insinööriksi Tampereen teknillisessä opistossa, josta valmistui vuonna 1950. Sittemmin häntä kuultiin tenorilaulajana Ylioppilaskunnan laulajissa, Laulu-Miehissä ja sen Urisevat Ukot-seniorikuorossa sekä Helsingin sotaveteraanien kuorossa yhteensä yli kuuden vuosikymmenen ajan. Kuvassa Sirkka on siskonsa Hilkan kanssa Sarkisen talon mailla suurin piirtein nykyisen K-market Tiilikaisen kohdalla. Toinen Suomen ennätys Tuomo Piirosella on mieskuorolaulussa. Kokoontumiset keräsivät osallistujia 5-10 henkeä joka kerta. Tuomo Piironen teki pitkän työuran rakennusalan moniosaajana alan vilkkaimmilla vuosikymmenillä. Hänestä tuli alan tunnettu ja arvostettu osaaja voitettuaan vuonna 1965 Porvoon kaupungin vesitornin suunnittelukilpailun. Ja täytyy sanoa, että täällä toteutuvat monipuolisuus ja vaihtelevuus niin kasvien, eläinten kuin pinnanmuotojenkin osalta, Laasonen totesi. Nyt maisemaan vaikuttaa pusikoituminen ja autioituminen, Shemeikka listasi. Pitkän elämänsä aikana hän ehti kokea satavuotiaan Suomen kaikki merkittävät vaiheet koululaisena, sotilaana itärintamalla, opiskelijana, työelämän ammattilaisena, eläkeläisenä, myös perheenisänä. Vesa Jaakola Pekka Piironen Kirjoittajat ovat Tuomo Piirosen vävy ja poika Tuomo Piironen 1923 – 2017 Rakennusalan taitaja oli myös laulun veteraani Perjantai 5.1.2018 5 Tuomo Piironen 31.5.1923 – 13.12.2017 TOHMAJÄRVI Riitta Hakulinen Tutkija Jaana Juvonen pitää 17.1. koulut, terveydenhuollon historia, seurakunta, liike-elämä ja kaupat sekä sotaaika kotirintamalla. Tukipolitiikan todettiin ohjanneen siihen, että metsissä yleistyivät havupuut. He kannustivat kolmea lastaan kouluttautumaan mieleisiinsä ammatteihin, hyvällä menestyksellä. Vesitornien lisäksi Piirosen kädenjälki näkyy kymmenien kokonaisten vesilaitosten suunnittelussa ja rakentamisessa. – 60-luvulla sekametsästä pyrittiin eroon. Oman perheen kesänvieton tarpeisiin hän hankki Porvoon kilpailun palkintorahoilla ison tontin Pohjois-Karjalasta Kiteenjärven rannalta. Marraskuun toiseksi viimeisenä keskiviikkona valtuustosalissa aiheena oli Ympäristö, vesistöt, rakennettu ympäristö ja niissä tapahtuneet muutokset. Hänen ehdotuksensa toteutettiin ja tyylikäs vesitorni on yhä Porvoossa näkyvä maamerkki. – Kylät olivat ennen aukeaa maisemaa, kun pellot kaskettiin. Historian kirjoittajan avoimet ovet jatkuvat Mikko Shemeikka esitteli ryhmälle Saarion isojako-karttoja.. – Mahlabisneksen myötä koivikkoperinne varmaan nousee uuteen kukoistukseen, Laasonen arvioi. joulukuuta 94-vuotiaana sukunsa vanhimpana Suursuon sairaalassa Helsingissä lyhyesti sairastettuaan. Siellä Piirosten kestiystävyydestä ovat saaneet nauttia kesästä 1966 lähtien sadat heidän ystävänsä, tuttavansa, kiteenlahtelaiset naapurinsa ja sukulaisensa jopa neljännessä polvessa. Hän esitteli isojakoja uudempien karttojen avulla pelkästään Saarion maisemassa tapahtuneita muutoksia. Tukea ei saanut, jos karsintaa ei tehty, muisteli kehittämispäällikkö Liisa Laasonen. Ensimmäiseksi työnantajaksi tuli Yleinen Insinööritoimisto Oy, jossa tarvittiin sodan jälkeen paljon osaavaa työvoimaa. – Muualta tulleet ihmiset yleensä aina ihailevat meidän maisemia. He perustivat vuonna 1958 Vesi-Hydro-osakeyhtiön toimimaan uutena toimijana vesirakennuksen alalla. Ammattityönsä ohella Tuomo Piironen hoiti esimerkillisesti myös perhettään. Sinne rakennettiin hänen ja muun perheen voimin aito karjalainen pihapiiri päätaloineen, aittoineen, savusaunoineen. Mieskuoroliitto kunnioitti alan aktivistia mestarimerkillä ja harvinaislaatuisella 50-vuotisruusukkella jo vuonna 1999. Sirkka Huttunen oli tuonut kokoontumiseen kuvan 50-luvulta, jossa näkyy entisaikaan käytetyt lumituiskua estävät lumiaidat. METSÄMAISEMAN muuttumiseen todettiin monta syytä. Voittokilpailun jälkeen monet muutkin kaupungit, kauppalat ja maalaiskunnat halusivat uudet vesitorninsa Tuomo Piirosen ideoimina. Avoimet ovet on Tohmajärven kansalaisopiston ilmainen kurssi, jossa Juvonen kerää kuntalaisilta historiatietoa ja valokuvia eri teemojen ympäriltä. Hänen piirustustensa mukaan tehtyjä vesitorneja on Suomessa seitsemänkymmentä ja muutamia ulkomaillakin. Maitolaiturit tulivat ja lähtivät pois. Sen hän aloitti 18-vuotiaana sotamiehenä Uhtuan tykistökuorossa vuonna 1941. Siellä nuori insinööri erikoistui vesialan rakentamiseen. Koti-Karjala Insinööri Tuomo Piironen kuoli 13. Hän oli syntynyt 31.5.1923 Nurmeksessa 9-lapsiseen räätäliperheeseen sen kolmanneksi nuorimpana. Kokoontunut ryhmä arvioi, että maisemalla on henkinen ulottuvuus ja että se vaikuttaa mieleen, sieluun ja ajatteluun. Vilkkaassa ja moniin yksityiskohtiin rönsyilevässä keskustelussa löydettiin lukuisia esimerkkejä maiseman muuttumisesta. Saarion kylähistorian koonnut Mikko Shemeikka totesi aiheen olleen senastisista kaikkein haastavin, sillä muutoksia on koettu valtavasti. Tohmajärven valtuustosalissa luentotilaisuuden, jossa hän luo katsauksen Tohmajärven historiakirjan sen hetkiseen vaiheeseen. Kauppojen ja postien tulot ja häviämiset muuttivat paljon. Siihen osallistui kymmeniä häntä tunnetumpia insinöörejä ja arkkitehteja, joiden suunnitelmat eivät yltäneet kuitenkaan nuoren Piirosen ehdotuksen tasolle. Samalla käynnistyvät jälleen jo syksyllä toteutetut Historian kirjoittajan avoimet ovet, jotka toteutuvat kevään aikana joka toinen keskiviikko. Sähköjen tulo ja radiomastot muuttivat maisemaa. YIT-yhtiön töihin oli Tuomo Piirosen lisäksi tullut muitakin yrittäjähenkisiä insinöörejä. Yhteistä elon taivalta Kaarina-puolison kanssa kertyi seitsemän vuosikymmentä. Piironen toimi sen osakkaana 30 vuoden ajan monenlaisissa tehtävissä, eniten vesilaitosten suunnittelijana ja urakoitsijana, myös isännöitsijänä
Ajatuksena on löytää tiestön ja ojien tekemiseen sopivaa kalustoa niin, että perusinfra voidaan rakentaa mahdollisimman pitkälle talkoilla, Suomalainen kertoo. Murska tulee Ruduksen Kiteen betonitehtaan ylijäämävarastolta. rehtori, Sirpa Kostamo, sai muutama kuukausi sitten idean kutsua entisiä opiskelijoitaan puhumaan lukiolle nykyisestä opintopolustaan. – Oon aika varma, ettei monikaan oo kuullut tästä alasta, tai luulee, että liikunta-alalla voi opiskella vain liikunnanopettajaksi, Havukainen kuvailee. Talvitien pohjalle levitetään suodatin kangas, jonka päälle levitetään puolen metrin kerros betonimuskaa. Ampumarata-alueen takana on kaupungilla metsää ja se edellyttää tieyhteyttä. – Parhaillaan rakennutamme noin 430 metriä pitkän tieosuuden Ampumaradantien liittymästä ampumarata-alueelle. Ampumaradan päätyja sivuvallien rakentamisessa voimme hyödyntää lähes kaikkia maaaineksia, mutta emme luonnollisestikaan saastunutta maata. – Ihminen ei huomaa tietoa, mistä ei tiedä mitään, mutta sitten kun jonkin asian kuulee tai oppii, niin sitä kuulee ja näkee kaikkialla, Kostamo muistuttaa. Yhdistyksen puheenjohtaja Toni Suomalaisen mukaan ensimmäinen vaihe rakentamisessa on tien tekeminen. Tie palvelee paitsi ampumaharrastajia myös kaupunkia metsäautotienä. Rakentamiseen kuuluu lisäksi ojituksen teko tien viereen. Tien toteutuksessa ampumaratayhdistys on kääntynyt myös jäsenyhdistystensä puoleen. – Vahinko vain, että valitukset viivästyttivät hankkeen aloittamista. – Lukiolaisista on kiinnostavampaa kuunnella opiskelijoita, jotka ovat käyneet täällä koulua. Eri maa-aineksia ajetaan kolmella autolla ja tasoituksesta huolehtii kaivuri. Entisten opiskelijoiden esimerkin mukaan opiskelijat näkevät, miten oman kiinnostuksen voi viedä työelämään, Kostamo pohtii. Ampumaradantieltä itse tulevalle rata-alueelle johtavan tien tekeminen on edennyt hyvää vauhtia. – Tuli hyvä mieli, että opiskelijat saavat asioista enemmän tietoa entisten opiskelijoiden kautta, Havukainen pohtii. Koti-Karjala 6 Perjantai 5.1.2018 KITEE Tuomo Flinkman Työt Keski-Karjalan ampumaratakeskuksen rakentamiseksi ovat käynnistyneet. – Monet liikunnalliset ihmiset eivät tiiä, että mitä kaikkea tällä alalla voi edes opiskella, Muhonen miettii. TIEN ENSIMMÄISEN vaiheen toteutuksesta vastaa kaupunki. Näin he näkevät konkreettisesti, minne meiltäkin voi päätyä opiskelemaan, Kostamo kuvailee. Siksi alueella on oltava paikka, mihin joutomaat voi tuoda. Entisten opiskelijoiden avoimet ovet Entiset Kiteen lukion opiskelijat Paula Havukainen ja Vilma Muhonen saivat päivästä muistoksi Kiteen lukio -haalarimerkit.. Tietä syntyy noin 50–60 metriä päivässä. – Tien kakkosvaihe toteutetaan ampumaratayhdistyksen varoilla. Ampumaradan rakentaminen käynnistyi tien tekemisellä KITEE Roosa Sallinen Kiteen lukiosta valmistuneet opiskelijat saapuivat entiseen opinahjoonsa kertomaan nykyisistä opinnoistaan. – Tien ja sen päähän tulevaa pysäköintialuetta tulemme hyödyntämään maa-ainesten varastoalueena. Jatkossa tietä jatketaan saman pituisena. – Opiskeluun tulee jäntevyyttä, kun tietää, mitä kohti on suuntaamassa. Se tulee Tolosenmäestä kaupungin sora-alueelta. KITEEN LUKION ja Arppen koulun kahdeksasluokkalaisten uusi vuosi alkoi tutustumalla mahdollisiin jatkokoulutus vaihtoehtoihin. – Tien rakentaminen vaatii kolme eri maalajikerrosta. Siksi olemme käynnistäneet yhteistyöneuvottelut eri tahojen kanssa varojen keräämiseksi. Seitsemän metriä leveälle tien ensimmäiselle osuudelle sitä menee noin 1500 kuutiota. Havukainen kertoo itsekin löytäneensä liikuntabiologian vasta abivuonna ja myös Muhonen kuuli Tanhuvaaran urheiluopistosta samoihin aikoihin. Sosiaalinen media teki entisiin opiskelijoihin yhteyden ottamisen helpoksi ja Kostamo saikin paikalle 29 entistä lukiolaista sekä yhden kaksoistutkinnon suorittaneen opiskelijan. Aamupäivän aikana opiskelijat kertoivat lukiolaisille kattavammin omista opiskelupaikoistaan ja iltapäivällä he kävivät antamassa lyhyen kuvauksen opiskelustaan kahdeksasluokkalaisille. Kostamo toivoo, että tämän kaltaisten tapahtumien avulla opiskelijoille selviäisi myös uusia uravaihtoehtoja. Kiteen lukion vt. – Kaupunki on budjetoinut tien rakentamiseen kahdestakin syystä. Pyrkimyksenä on saada talkoilla mahdollisimman paljon täytemaata, Toni Suomalainen viestittää. Tien päällimmäinen maa-aines on hienojakoista mursketta, jota levitetään 5-10 senttimetrin kerros. kaatopaikalle. – Vallien rakentaminen vaatii useita 10 000 kuutioita maata. AMPUMARATA-ALUE nielee tien rakentamisen lisäksi melkoisen määrän maaaineksia. Kostamo toivookin, että entisten opiskelijoiden avoimien ovien päivästä tulisi Kiteen lukiossa perinne. lleriä. KOSTAMO uskoo, että toisen asteen opiskelijoita sekä yläastelaisia auttaa, kun saa esimerkkiä siitä, miten omista lempioppiaineista voi jalostaa tulevaisuuden ammatin. Molemmat lähtivät avoimien ovien päivään mukaan, koska halusivat antaa opiskelijoille enemmän tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista. LIIKUNTA-ALALLA opiskelusta kertomassa olivat Jyväskylän yliopistossa liikuntabiologiaa opiskeleva Paula Havukainen ja Tanhuvaaran urheiluopistossa liikuntaneuvojan opintoja suorittava Vilma Muhonen. – Itsekin ajattelin päivän aikana, että vaude, tällaisia nuoria meiltä on valmistunut, Kostamo iloitsee. Tänä aikana Kiteellä rakennettiin paljon ja maa-aineksia siirrettiin huomattavat määrät mm. Liikunnalliset opiskelijat olivat tyytyväisiä päivän kulkuun. Ne olisivat olleet hyvää rakennusainetta ampumarataa ajatelleen. Kirjo esiteltävistä aloista oli laaja aina lääketieteestä musiikkiin asti. – Betonimurskan päälle ajetaan 30 senttimetrin kerros hienoainetta, . – Näin saa kattavampaa tietoa kuin pelkkien opotuntien kautta, Muhonen jatkaa
Koti-Karjala Perjantai 5.1.2018 7 TOHMAJÄRVI Tuija Marienberg Tohmajärveläinen Marko Hagert valmistuu nyt vuodenvaihteessa hevosenhoitajaksi Harjun oppimiskeskuksen aikuiskoulutuksella. – Olen kuunnellut hevosta ja oppinut siitä paljon. Työskentely hevosten parissa on juuri sitä työtä, mistä Marko Hagert on lapsesta asti haaveillut. Hovineito on hevonen, joka on minulle opettanut kaikkein eniten, Hagert tuumaa. YKSI TAVOITE toteutui jo marraskuussa, kun Onni Ronkaisen omistama ja Marko Hagertin treenaama 6-vuotias suomenhevostamma Tas Hovineito suoritti hyväksytysti koelähdön Joensuun raveissa. – Kävin Onnin luona kokeilemassa töitä hevostilalla. – Olin aina mennyt siitä, mistä aita oli matalin, kunnes huomasin, ettei se johda mihinkään. Syksyllä yhteistyön tiimoilta järjestettiin More than your evidence -summit, jonne kutsuttiin myös kolme entistä FinAl -yhteistyössä mukana ollutta Kiteen lukion opiskelijaa, Anni Jaatinen, Roosa Sallinen ja Santtu Timonen. Onneksi löysin sellaisen henkilön kuin Onni, hän kiittää Onkamossa asuvaa Ronkaista. Timonen opiskelee nykyisin Savonia ammattikorkeakoulussa Kuopiossa musiikkipedagogiikkaa, joten koulujen ja koulutusjärjestelmän kehittäminen onkin tästä johtuen Timoselle tärkeä teema. FinAl -yhteistyö sai jatkoa Islannissa. – FinAl -projekti vaikutti lukioomme kouluympäristön paranemisena sekä opiskelijoiden vaikuttamisen helpottumisena, Timonen muisteli. Keskustelujen ohessa konferenssiin osallistujat pääsivät myös tutustumaan Islannin luonnon ihmeisiin, kuten Gullfoss-vesiputoukseen. MARKO HAGERT on tullut ihmisille tutuksi muun muassa Mahdollisuus Muutokseen -kampanjan yhteydessä vuonna 2016 koteihin jaetusta kirjasta, jossa hän kertoo elämäntarinansa. – Toivottavasti Hovineito rupeaa pärjäämään ja sitä kautta saisin lisää treenattavia. – Kansainväliset yhteistyöt ovat tärkeitä, koska niiden avulla voimme jakaa omia vahvuuksiamme toisille ja oppia muilta mailta heidän vahvuuksistaan, Timonen pohti. – Oli mielenkiintoista nähdä, miten opettajat, rehtorit ja tutkijat olivat enemmän mukana tekemässä ja kehittämässä yhdessä opiskelijoiden kanssa, Timonen iloitsi. Ideoita tuli aivan koulurakennuksien ulkoasuista konkreettisiin keinoihin selvittää oppilaiden ja opiskelijoiden mielipiteitä. – Kerran jouduimme Onnin luona odottamaan viikon tai kaksi, kunnes saimme jonkun kengittämään, Hagert mainitsee. Hevoskärpänen pääsi puraisemaan ja lopputulos on tässä. Esimerkiksi esiin nousi se, miten koulujen laitosmainen ulkoasu vaikuttaa oppilaiden luovuuteen, oppimiseen sekä mielenterveyteen. Opiskelusta mies aikoo nyt pitää taukoa, mutta tavoitteita hänellä kyllä riittää. – Opiskelu kesti kaksi vuotta. – Kävin Harjussa kengityskurssin ja sain läpi peruskengityksen näyttökokeen, joten peruskenkään saan kyllä hevosen, mutta kilpakenkiä en rupea itse lyömään. Valmennuslisenssin hän oli jo aikaisemmin suorittanut Joensuussa. Kaksipäiväisen konferenssin aikana käytiin keskustelua paremmasta koulutuksesta sekä tutustuttiin Islannin kauniiseen luontoon ja kuumiin lähteisiin. Lisäksi projekti on luonut meren takaisia ystävyyssuhteita, joista osa on kestänyt vielä tähän päiväänkin asti. OPISKELUAIKANA Marko Hagert suoritti raviajoluvan eli C-kortin. Konkreettisten muutosten lisäksi yhteistyö on vaikuttanut myös monen nuoren itseluottamukseen sekä antanut myös rohkeutta ja varmuutta englannin kielen puhumiseen. Kampanjan tarkoituksena oli nostaa esille mielenkiintoisia ja koskettavia tositarinoita ihmisistä, joiden elämässä on tapahtunut merkittävä käänne parempaan. – Keskityimme paljon oppilaiden vaikuttamiseen, ja tämä asia pitäisikin mielestäni ottaa huomioon myös Suomessa enemmän kuin aiemmin, Timonen painotti. Kerran se pääsi karkuun kärryjen kanssa, ja sen jälkeen se vasta vaikea olikin. – Kilpaa ajaminen ei kuitenkaan ole minun juttuni, valmentaminen on, hän toteaa. – Nyt teen sitä työtä, mistä olen lapsuudesta asti haaveillut. Kiteen lukio on ollut monien vuosien ajan mukana FinAl -yhteistyössä, jossa Kanadan Albertan ja Suomen eri lukioiden opiskelijat ovat luoneet kansainvälisiä ystävyyssuhteita sekä pyrkineet luomaan yhdessä parempaa opetusta ja oppimista toisella asteella. Kengitystaito on jokaiselle hevosharrastajalle tärkeä, sillä ulkopuolista kengittäjää ei aina saa juuri silloin, kun tarvetta olisi. – Lapsena meillä oli aina hevosia, ja haaveenani oli, että saisin ajaa ja hoitaa hevosia. Minulle on kerrottu, että tutkintolautakunta kokoontui kai joulukuussa, joten lähiaikoina saan valmistumispaperit, Hagert kertoo. VALMISTUMISEN jälkeenkin Hagert jatkaa töitä Onni Ronkaisen luona, mutta hän toivoo saavansa ajettavaksi myös muiden hevosia. – Tämä on elämäni ensimmäinen ammatti, tänä vuonna neljäkymmentä täyttävä Hagert iloitsee. – Kun pääsin viisi vuotta sitten linnasta, ajattelin ettei kukaan ota minua töihin, olihan peruskoulukin jäänyt kesken. – Koulutuksen tulevaisuus on murrosvaiheessa Suomessa, ja koulutusuudistuksia onkin jännittävä seurata monessakin suhteessa, Timonen tuumasi. – Aikaisemmin olen ollut vähän huonoilla teillä, mutta kyllästyin siihen, löysin viimein Jumalan ja sitten elämä muuttui. ISLANNISSA järjestetty konferenssi oli jatkumoa kansainväliselle yhteistyöprojektille. – Välillä Onni on antanut ohjeita, mutta aika vapaat kädet olen saanut toimia ja valmentaa. – Opinnot olen jo suorittanut ja syksyllä tein viimeiset näytöt. Timonen oli tyytyväinen siihen, kuinka aktiivisesti Islantiin neljästä eri maasta saapuneet asiantuntijat ja opiskelijat tekivät yhteistyötä. – Seuraavana tavoitteena minulla on kuorma-autokortin suorittaminen. – Tarjoan treeniajoa hevosille, jos joku on kiinnostunut. Koulun tulisi olla jo rakennuksena inspiraation herättävä. KONFERENSSIIN osallistuminen oli Timoselle mielenkiintoinen tilaisuus nimenomaan tulevan ammatin takia. TIMONEN oli mukana FinAl-projektissa yhteistyön alkuaikoina vuonna 2012. – Kun hevonen tuli Onnille neljä vuotta sitten, se ryösti ajaessa, potki ja oli erittäin vaikea hevonen. Toivon myös, että oppisin hieromaan hevosia. Hyödyllinen kokemus lukioajoilta sekä Timosen nykyiset opinnot saivat hänet lähtemään myös mukaan Islannissa järjestettyyn tapaamiseen, jonne kokoontui opettajia, rehtoreita, tutkijoita ja opiskelijoita Islannista, Kanadasta, Norjasta, Suomesta sekä UudestaSeelannista. Nyt teen sitä työtä, mistä olen lapsuudesta asti haaveillut Viikon ammatti REYKJAVIK Roosa Sallinen Kolme entistä Kiteen lukion opiskelijaa pääsi osallistumaan syksyllä Islannissa järjestettyyn kansainväliseen konferenssiin More than your evidence Reykjavik summit. Käyn hevosen kotitallilla ajamassa ja teen tarvittaessa ruokintalistat sekä kengitän. Harjoittelin asiat Onnin tallilla ja kävin kerran kuukaudessa viikon Harjussa. MORE THAN YOUR evidence -summitissa saatiin paljon ideoita siihen, miten kouluja ja koulutusta pitäisi tulevaisuudessa kehittää. – Sitä päivää olin odottanut
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallintouudistus keskustelutti huhtikuussa Keski-Karjalassa. Kuntavaalit käytiin huhtikuussa. Kun 14 kunnan ja 18 eri organisaation toimintakulttuurit sekä 7 000 työntekijää laitetaan yhteen, kyseessä on niin iso muutos, että edes kuntayhtymän toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen ei luvannut olla sellainen Taika Jim, että kaikki lähtisi käyntiin kerralla. Seurakuntaliitos herätti hieman haikeutta ja kysymyksiä, mutta myös luottamusta. Kulttuuri ja urheilukertaukset seuraavissa lehdissämme. Tohmajärven suurin äänisaalis oli ensikertalaisena valtuustoon pyrkineellä Keskustan Mikko Löppösellä, 116 ääntä ja pestiksi heltisi hallituksen puheenjohtajuus. Marraskuussa haastattelemamme Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän johtaja Esa Karvinen katkaisi siivet spekuloinneilta, joissa on väläytelty ammatillisen koulutuksen alasajoa Kiteellä. Hän rohkaisikin Kiteellä järjestetyssä kuntalaisillassa kansalaisia antamaan palautetta palveluiden toimivuudesta. Tämä kuvakoosteemme keskittyy uutisjuttuihin. Rääkkylän äänikuningas oli Perussuomalaisten Kari Kulmalalla 141 äänellä ja on myös valtuuston puheenjohtaja. Uudistusten vuosi 2017 Siun sote otti hoitaakseen kuntien sotepalvelut. Yrityspuolellakin edettiin kokonaisuutena katsoen positiivisessa vireessä. Näytönpaikka-tapahtumassa vapun alla pienet prinsessat ja siitä ikäjärjestyksessä aikuisiin lavatanssikurssilaisiin saakka esittivät tanssitaitojaan.. Tohmajärven kansalaisopisto täytti 50 vuotta. Seurakunnat katsastavat myös maakunnallisuutta, rääkkyläläiset ehtivät vaihtamaan myös hiippakuntaa. Kirkkokahvilla samassa pöydässä tapasivat Aila Harinen, vasemmalla, Juhani Tiainen, Martti Rautiainen ja Aija Boehm-Tiainen. Kunnilla tuntuu menevän taloudellisesti hyvin ja uudet valtuustot saavat kuntastrategioita sote-vapaina toiminnan siirryttyä maakunnallisen Siun soten hoteisiin. Koti-Karjala 8 Perjantai 5.1.2018 KESKI-KARJALA Kari Sarkkinen Vuotta 2017 Keski-Karjalassa voisi luonnehtia sanalla mielenkiintoinen. Rääkkylä siirtyi vuoden vaihteessa keskiyöllä kirkonkellojen soidessa Kiteen seurakuntaan ja Mikkelin hiippakuntaan. ”Keskusta ja SDP olivat voittajia Kiteellä”, ”Keskustalle kaksi lisäpaikkaa Tohmajärvellä” ja ”Rääkkylässä voimasuhteet ennallaan” olivat vaalien tulosotsikot. Eläintenhoitajaopiskelijat Moona Miettinen ja Anna Häkkinen saavat opastusta PKKY ammattiopisto Kiteen rehtori Jaana Homaselta. Kiteen kaupunginvaltuuston puheenjohtajapestin saanut Keskustan Sinikka Musikka oli Kiteen ääniharava oli selkeästi 307 äänellä. Loppiaisena vietettiin Rääkkylän kappeliseurakunnan ensimmäistä suurta juhlaa
Kunnanvaltuusto hyväksyi koulukeskussuunnitelman äänin 17-10. Mielenosoituksella haluttiin vaikuttaa Tohmajärven kunnanvaltuustoon, joka seuraavana maanantaina teki päätöksen koulukeskuksen rakentamisesta Kemieen, jonne myös Värtsilän oppilaat siirretään. Yhdistys perustettiin vuonna 1997 tekemään maaseudun kehittämistyötä. 9 jjjj Perjantai 5.1.2018. Susiraja 2017 palokuntanuorten ja -naisten leiri toi heinäkuun alussa eloa Kiteelle. Vuosien varrella yhdistyksen päätehtäväksi on muodostunut EU:n Maaseuturahaston alaisen Leader-tuen kanavointi toiminta-alueelleen. Puhoksen Perinnepäivillä oli kahden päivän aikana lipun ostaneita kävijöitä noin 3 800 ja kaikkiaan Puhoksen vanhan navetan ja myllyn ympäristössä liikkui arviolta noin 4 500 ihmistä. ”Värtsilä on maailman paras koulu” oli yhteen ääneen huudettu iskulause Värtsilän mielenilmauksessa, kun kyläläiset nousivat puolustamaan kouluaan Värtsilässä. Koti-Karjala Janne Romppanen ja Heli Tolvanen ovat loivat kahden vuoden suunnittelun tuloksena Rääkkylässä Hilla-sovelluksen, jonka avulla voidaan helpottaa ikäihmisten elämää sekä tehdä siitä turvallisempaa. Kiteellä oli ehditty kaivata kaupungin järjestämää omaa nuorisotilaa Kiteen evankelisluterilaisen seurakunnan nuorisokahvila Romolan rinnalle jo jonkin aikaa. Voimakkaasti laajentunut Nordic Koivu sai Maakunnan Vuoden 2017 Yrittäjäpalkinnon, jonka äärellä Susanna Maaranen, Terho ja Tiina Honkanen, Marko Jämsä, Svetlana Tyutryumova ja Ville Hiltunen sekä Arto Korhonen. Kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen suoritti Nuoriso-yhteisötila Linkin virallisen avauksen. Kesälahdella 180 sankarivainajan hauta sai juhlavan koristuksen havukransseista ja kynttilöistä. Keski-Karjalan Jetina vietti 20-vuotisjuhlavuottaan. Keski-Karjalan Vuoden Yrittäjät ovat Kesälahti: Hoivaja luontopalvelut Suviliina, Kitee: Mi-Pe Oy, Rääkkylä: Kotileipomo Anu Hyttinen ja Tohmajärvi: Karjalan puutyökoulu. Leiriläisten paraatimarssi, punaisiin sonnustautuneet lähes 250 palokuntaharrastajaa, kulki pitkin Kiteen raittia kohti toria. Pohjois-Karjalan paikallislehdet palkitsivat maakunnan kolme Leader-toimintaryhmää vuoden lopulla Antti-patsaalla. Avustajina toimivat Siiri Sivonen ja Santeri Ignatius. Kiteen rajakilta kantoi suurimman vastuun muistomerkkihankkeessa. Leiri avattiin juhlallisesti paraatilla, marssimusiikilla sekä puheilla. Suomen itsenäisyyden juhlavuosi Suomi 100 näkyi lukuisissa tapahtumissa huipentuen itsenäisyyspäivään. Killan sihteeri Timo Päivinen ja puheenjohtaja Pekka Hakkarainen saivat kunnian toimia myös muistokiven paljastajina. Kenraalimajuri Jukka Pennanen sanoi puheessaan JR 58:n muistomerkin osoittavan hienolla tavalla arvojen pysyvyyttä. JR 58:n muistomerkki paljastettiin Kiteenlahden Mustalammen maastossa heinäkuussa. Kaikki Keski-Karjalan sankarihaudat saivat itsenäisyyspäivänä juhlavan ilmeen, kun jokaisella haudalle laskettiin havukranssi ja kynttilä. Sovellus julkistettiin kesäkuussa. Alkusyksystä haave toteutui
klo 10.00–16.00. Tielautakunnan puheenjohtajana hän toimi yhteen mittaan yli kymmenen vuotta. Vuosi sitten osuus oli koko maassa 12,5 % ja Pohjois-Karjalassa 16,3 %. Opintokerholaisuus oli asia joka yhdisti Hautalammin salolla asuneen Uuno Putkosen ja Toivo Lipsasen. –30 % –50 % –60 % JOPA TOHMAJÄRVI, Kauppakatu 5, puh. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli marraskuussa 10,3 %. toppapukuja ja takkeja ulosheittohinnoin! –20 % OVH. Koko perheelle lähes kaikki TOPPAHOUSUT –40 % Kaikki LASSIEN TOPPAPUVUT, TOPPAHAALARIT ja TOPPATAKIT koot 74-128, upeita kuoseja Miesten sporttinen TOPPAPUKU 29 90 Koko perheelle TOPPAHOUSUJA alk. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työttömien määrä väheni 1 446 henkilöä. VALTUUSTORYHMÄN ja kunnallisjärjestön sukset olivat ristissä. VALTUUSTOKAUDEN päättyessä joulukuussa 1976 pidettiin juhlatilaisuus jossa Topi Lipsaselle, pois jäävälle valtuuston puheenjohtajalle, pidettiin läksiäispuheet ja koulutoimenjohtaja Seppo Latvala soitti viululla vertauskuvallisena kappaleena Konsta Jylhän sävelmän Vaiennut viulu. Sairaus sai vähitellen niskaotteen. TOPIN ja kunnanjohtaja Aarni Vepsän maine Kiteen teollistajina on miltei legendaarinen. Topin nousu kunnanhallituksen puheenjohtajaksi tammikuussa 1977 tuli ainakin Pekka Ikoselle täytenä yllätyksenä. Topi selvästi arvosti huomionosoitusta, vaikka viisastelikin saaneensa ”kummallisneuvoksen” arvonimen. Työttömyysprosentit olivat KeskiKarjalassa 15,5, Pielisen-Karjalassa 16,1 ja Joensuun seutukunnalla 14,1. Lounastilaisuudessa Lipsanen (seisomassa) puhui hänelle unestaan, että UKK olisi seuraavana kesänä vihkimässä silloin hankkeena ollutta Plan-Sellin sahaa. (49,90) NYT Nyt kannat taa tulla kauemp aakin TOPPAO STOKSI LLE Tohmaj ärvelle!. Seuraavaksi korkein osuus oli KaakkoisSuomen (13,0 %) alueella. TYÖLLISYYSTILANNE koheni koko maassa. Sen sijaan valtuustossa päätökset puheenjohtajavalinnoista olivat yksimieliset: Ykköspuheenjohtajuus tuli silloin 37-vuotiaalle Pekka Havukaiselle. Arpa ratkaisi nuo paikat Toivo Lipsaselle ja Korkeakankaan Reino Timoselle. Asialla oli kuitenkin taustaa jota kunnanjohtaja ei tuntenut. Pekka Havukainen Presidentti Kekkonen vieraili osana vuoden 1978 vaalien kampanjaansa Kiteellä 1.11.1977. Siellä suoritettiin äänestys hallituksen puheenjohtajasta Jouko Murtosen ja Toivo Lipsasen välillä. Äänet olivat 9-6 Topin hyväksi. Aarni Vepsän lähdön jälkeen Topi Lipsasen ja uuden kunnanjohtajan, Pekka Ikosen, yhteistyötä häiritsi Lipsasen suhtautuminen Ikoseen ikään kuin poikasena. www.saastomesta.. POHJOIS-KARJALASSA työttömien määrä väheni kaikkien seutukuntien alueella. Ellen väärin muista, ääniä tuli 63. – Täällä näköjään osataan nähdä tarkoituksenmukaisia unia, oli presidentin kommentti. Pohjois-Karjalassa vähennystä oli 12 %. 70-luvun alussa teollistamisen meno oli ajoittain niin lujaa, että ”oman” valtuustoryhmän informointi jäi Lipsaselta liiankin vähäiseksi. Silti läheltä asioita nähnyttä joskus vaivasi muiden puuhamiesten, kuten Esa Timosen ja Reino Karpolan jopa tahalliselta tuntunut vähättely. Koti-Karjala 10 Perjantai 5.1.2018 LAHJAKAS NUORI mies, joka oli suorittanut ainakin osan keskikoulun oppimäärästä kirjeopistossa, sai paikan esillepääsyyn ja tilaisuuden kehittyä opintokerhojohtajana. Lähtö tuli 72-vuotiaana, oli juhannusaamu 1983. Viime vuoden marraskuun loppuun verrattuna työttömien määrät vähenivät ELY-keskusalueilla 12 – 27 %. Kaikkein eniten työttömien määrät vähenivät Satakunnan (27 %) ja Pirkanmaan (26 %) ELY-keskusten alueilla. Näin suuretkin asiat saattoivat tulla päätettäväksi hyvin vähin ennakkotiedoin. Työttömien määrä lievässä laskussa HURJA TALVI/TOPPA-ALE Lapsille Lassie ja Moomin, aikuisille Luhta, Skila, Brandtex ym. Alimmat työttömien osuudet työvoimasta olivat Pohjanmaan (7,0 %) ja Etelä-Pohjanmaan (7,8 %) ELY-keskusten alueilla. Yhteistyökuviona tilanne oli vastapuolelle jokseenkin rassaava. Keskustan kunnallisjärjestön toimet valtuuston ja kunnanhallituksen pj-kaavailuissa olivat pitkällä jo marraskuussa 1976, kun siellä oli valmisteltu hallituksen puheenjohtajuutta rakennusliike Taskisen talouspäällikkö Jouko Murtoselle ja valtuuston puheenjohtajan nuijaa metsätyönjohtaja Reino Kareiselle. TYÖTTÖMIEN työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa maan korkein, 14,5 %. Pitkäaikainen tupakointi oli syynä, joka sairastutti hänet huulisyöpään noin vuotta myöhemmin. Olihan hän Olla Teräsvuoren tärkeimpiä luottomiehiä Rajaseudun Kansankorkeakouluyhdistyksessä, eritoten sen eteläisellä toiminta-alueella. 10 00 –30 % Ovh. Legendaarinen Lipsasen Topi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueella oli marraskuun lopussa 10 562 työtöntä työnhakijaa. Kunnallishallintoon Topi tuli 50-luvun loppupuolella. Hän kirjoitti järjestön julkaisuihin, käytti puheenvuoroja sen kokouksissa ja toimi kouluttajana aisaparinaan Uuno Putkonen. Kotikylän koulun opettajan puolisona oleminen asetti haasteen itsensä kehittämiseen jollakin elämänalalla. Palvelemme loppiaisena 6.1. Viimeiset kuukaudet Lipsanen vietti terveyskeskuksen vuodeosastolla. Siellä oli ”Topin” varhainen pätemisen areena. Ovh. ja sunnuntaina 7.1. Kun alkukaudella varsinkin naapurikunnissa joskus ihmeteltiin sitä, että Topi oli valittu puheenjohtajaksi jo heti ensimmäisellä valtuustokaudellaan, hän viisasteli, ettei kukaan halunnut ottaa salissa viereensä miestä, joka oli vain hyvällä arpaonnellaan noussut valtuutetuksi vaaliliiton viimeiseltä paikalta. 045 236 9986, 013 621 114 Avoinna: ma–to klo 8.30–17.00, pe 8.30–18.00, LA 8.30–15.00. Kaverukset toimivat Aino ja Olla Teräsvuoren opintokerholiikkeessä jo 30-luvulla. VALTUUSTOehdokkaana Toivo Lipsanen oli ensimmäistä kertaa syksyn 1968 kunnallisvaaleissa. Pielisen-Karjalan alueella vähennys oli 14 %, Joensuun seudulla 12 % ja Keski-Karjalan seudulla 11 %. MIES oli juuri siirtynyt poliitikkona ansaituille eläkepäiville, kun tasavallan presidentti myönsi hänelle kunnallisneuvoksen arvon vuonna 1979. Olihan Ikonen useita vuosia nuorempi varsinkin Topin vanhimpia poikia. Aikoinaan tämä arpa lankesi monesti miehelle, joka ei halunnut leimautua ”vihtoriksi”. Viimeinen leposija on Siikavaaran hautausmaalla lähellä niitä seutuja Tasapäässä, jossa hän hänen kotinsakin oli ollut. Lipsasen vahvuutena pidettiin hänen hyväksi osoittautunutta neuvottelukykyään tielautakunnassa. Valtuuston puheenjohtajakeskusteluissa oli 1969 alkavalle kaudelle esillä myös agrologi Heikki Hirvosen nimi, hän oli niin ikään Keskustan valtuutettu ensimmäistä vaalikauttaan. OPINTOKERHO toiminta oli siis areena, jolla Lipsanen tuli tunnetuksi Pohjois-Karjalassa 30-luvulla. Keski-Karjalan kunnista työttömien määrä väheni Kiteellä 14 %, Rääkkylässä 10 % Tohmajärvellä 5 % työttömyysprosenttien ollessa vastaavasti Kitee 14,8 (664 työtöntä), Rääkkylä 15 (136 työtöntä) ja Tohmajärvi 17,1 (336 työtöntä). Saman äänimäärän saivat kolme miestä, joiden jaettaviksi jäivät silloin viimeiset kaksi Keskustapuolueen valtuustopaikkaa. Kunnanhallitusta johti seuraavat kaksi vuotta Lipsanen. Valtuustoryhmässä keskusteltiin edellisenä iltana ennen uuden valtuuston kokoontumista tammikuussa 1977 kunnanhallituksen henkilövalinnoista
Kaikista vastuksista huolimatta suomalaiset olivat tottuneet kunnioittamaan luontoa ja pärjäsivät niukallakin ravinnolla. puunjuurista tehdyillä naruilla. Niistä tuotantolaitokset eivät hätkähtäneet, ja tuotantoa lisättiin, koska kysyntä kasvoi edelleen nopeasti. Armasta isämaatamme tuo onni potkaisi vasta parisataatuhatta vuotta myöhemmin. Koirahan oli jo ollut ihmisen apuna ja oli korvaamaton metsäneläviä pyydettäessä. Ilmaston vähitellen lämmitessä, jään eteläreuna alkoi vetäytyä kohti pohjoista. Koti-Karjala Perjantai 5.1.2018 11 Maapallomme on kokenut monenlaisia muodonmuutoksia olemassaolonsa aikana. Siemen oli kylvetty luonnonsuojelun puolesta. Siemen alkoi itää. Niistä on syytä ottaa selvää, ennen kuin tekee rikkeen. Monet ovat alaltaan hyvinkin pieniä, eikä edes maanomistaja niistä tiedä. Luontoa kunnioitettiin ja palvottiin viemällä luonnonjumalille lahjoja pyhitetyille paikoille. Viimeisin suuri muutos oli pitkään jatkunut jääkausi. TOISELLE vuosituhannelle tultaessa, alkoi syntyä ihmistihentymiä, joiden jäljet alkoivat näkyä luonnossa, ei kuitenkaan tuhoisina. Hän oli hypännyt hyvän tavoittelun oravanpyörään. Suomessa on ainutlaatuinen jokamiehenoikeus (jokahenkilön). Pyyntivälineet olivat erilaisia ansoja. Kotieläimiäkin alettiin ottaa, monen mielestä riesaksi. Maaeläinten tarjonta oli aluksi hyvinkin niukkaa ja pyyntikin vaikeampaa. Myöskään viranomaiskenttä ei taida olla jyvällä kaikesta, mitä kukin taho raataa. senttimetrin vuodessa. Luonto ja ihmiset muutosten kourissa Valkoselkätikka. Eri puolilla alkoi orastaa merkkejä yhteiskunnan alkeellisesta järjestäytymisestä. TEOLLINEN vallankumous Euroopassa johti nopeasti lähiympäristön ja ilmakehän tilan heikkenemiseen. Ärhäkimmin lähtivät liikkeelle puolianarkistiset liikkeet, jotka vähät välittivät toimintatavoista. Tämä jatkui vuosituhansia, ihmiset siirtyivät pohjoisemmaksi ja levittäytyivät ympäriinsä, mistä vain maata jalkojen alle löytyi. Luontoa tulee saada käyttää kestävän käytön periaatteen mukaisesti. VOI SANOA, että nykyisen luontomme piirteet alkoivat tuolloin hahmottua. Tämä pyyntitapa jatkuu edelleenkin vanhassa muodossaan Ylä-Lapin kunnissa. Kärhämöinnit osapuolten välillä olivat yleisiä. Maanviljelys oli hyvin haavoittuvainen, eikä nälkävuosia voitu välttää. Suomi oli taistelutantereena pieniä taukoja lukuun ottamatta. Nykyisin eri mediat ovat kilvan ottaneet syleilyynsä mitä kyseenalaisimmatkin, suurta vahinkoa ja tuhoa aiheuttaneet teot. Isänmaamme kamara oli kovan paineen alaisena. Me haluamme säilyttää luontomme puhtaana kokonaisuutena. Suojelu ajautui vikaraiteelle, jolle hyväksyntää ei juurikaan löytynyt. Eriasteisia suojelualueita Suomi on pullollaan. Ruotsalaiset painostivat ”mehtäläisiä” lännestä ja venäläiset idästä käsin. Sellun keittämisessä käytettiin todella kovia myrkkyjä, jotka laskettiin sellaisenaan vesistöihin. Ei liene ihme, että edelleen maanpinta rannikollamme nousee n. Ensimmäisinä jään kahleista vapautuivat nykyisen Itämeren eteläpuoliset alueet ja Skotlanti. Ihmiset olivat keräilijöitä ja saalistajia. Monet ajattelevatkin niin, että on turhaa vouhottaa suurisuisesti tiukasta suojelusta. Virkamiehet, jopa papisto, kannustivat rajuihin tekoihin luontoa vastaan. SUOMALAINEN ON lähtökohtaisesti luontoihminen, jolle käsitys muodostuu niistä olosuhteista, joissa hän vaikuttaa. Vähitellen keskustelufoorumi laajeni viralliselle tahollekin saakka. NOPEASTI lisääntynyt paperin tarve Keski-Euroopassa lisäsi Suomessa tuotantoa samaan tahtiin. Paksuimmillaan maankuorta peitti yli kaksi kilometriä paksu jääkerros. Ihmiset vaelsivat jatkuvasti eteenpäin ja pitivät leirejänsä vesistöjen varsilla. Joillakin valtioilla ei ole varaa, joillakin ei ole tahtoa. Paljon ihmisiä kuoli nälkään ja kulkutauteihin. Humusvedet johdettiin vesistöihin, joiden vesipintoja laskettiin ja koskia tuhottiin. Pohjois-Suomen tunturialueet ovat jään murskaamia vuorten tynkiä. Kun vielä Suomen heimot tappelivat keskenään, elämä alkoi muuttua turvattomaksi. Liikkuminen tapahtui pääosin vesistöjä pitkin, ja oli helpompaa kuin pitkin hyvinkin epätasaista maaperää käyttäen. Ensimmäiset hätähuudot alkoivat kuulua luonnon puolesta. Osa jäi raatamaan kotiseudulleen, piti saada lisää viljelyalaa, suota kuokittiin ja ojitettiin. Koli. Ruotsi-Suomen itäraja vaihteli jatkuvasti, usein juuri Keski-Karjalan alueella. Vähitellen pysyvämpiäkin asutuksia alkoi kehittyä, mutta elämän edellytyksenä edelleen oli täysin luonnonantimet, kalaa järvistä ja riistaa luonnontilaisista metsistä. Tuli vielä pikkujääkausi, jolloin sulamisvesistä kasautui Salpausselkä, joka kulkee Kiteenkin läpi. Meillä on molempia ja me näytämme mallia! Teksti ja kuvat: Erkki Arovainio Marraskuun hehkua. Monet lähtivät paremman toivossa teollistuneisiin yhdyskuntiin työmuurahaisiksi. Jos luonto on terve, siellä on tilaa kaikenlaisille eliöille ja olioille. Kaikki pitäisi saada mukaan talkoisiin. Oli hypätty oravanpyörään, työväestö lisääntyi kaiken aikaa ja halusi elintasonsa nousevan. Aurinkoparisto.. Äkkiä päässä laskettuna jokaiseen neliömetriin kohdistui yli kahden miljoonan kilon paino. Aseet olivat kivestä hiottuja, joihin varsia kiinnitettiin monin tavoin, mm. Rannoilta on löytynyt paljon asentopaikkoja ja pohjamudista yhdestä puusta koverrettuja ruuhia. Vedestä vapautunut maa alkaa vihertyä, puut kasvavat, eläimet sopeutuvat vallitseviin olosuhteisiin, lajimäärät lisääntyvät, ja ihminenkin löytää sijansa luontoon kuuluvana osana. Ihminen antautui ehdoitta mukaan kiihtyvään kehitykseen. Ihminen voi liikkua vapaasti toisen omistamalla maalla ja poimia luonnonantimia, vaikkapa yöpyä teltassaan, kunhan ei tulia virittele eikä pysyvää asuntoa kyhää. Väkimäärä kuitenkin kasvoi, ja toisaalta taudit harvensivat silloin tällöin rankastikin ihmispopulaatiota. Paineita alkoi syntyä niin idästä kuin lännestäkin. Näin mentiin vauhdilla eteenpäin, koskia kahlittiin energiaa tuottamaan kehittyvän teollisuuden tarpeisiin ja asutuskeskusten hyvinvoinnin parantamiseen. Jäätikkö jyräsi liikkuessaan suuren osan nykyisestä Suomesta tasaiseksi. Itäiseen osaan maasta jäi joitakin korkeita vaaroja, mm. Veden laatu heikkeni nopeasti laitosten ympäristössä ja jokien alajuoksuilla. Suurinta haastetta, ilmaston lämpenemistä, vastaan taistellaan maailmanlaajuisesti. Ihminen oli huomaamattaan hylännyt vuosituhantiset luontoarvonsa. Jäänreunaa seurasivat karaistuneimmat kasvit, sitten eläimet ja viimeisinä ihmiset. 1800luvun alussa raja muuttui peräti Tornion-Muonionjokeen. Kehitys eteni kuitenkin vitkaan, vuosisatoja junnattiin paikoillaan. Näin Suomesta tuli Suurruhtinaskunta Venäjän alaisuudessa. Suomen maaperäkään ei kertaheitolla vapautunut jäistä ja patoutuneista, sulaneista vesistä. Erityisesti kivihiilen tupruttelu aiheutti vahinkoja paljon laajemmin, mitä kuviteltiin. Toisaalta tuottajat halusivat mahdollisimman suuret voitot tuotteistaan. Vesi tarjosi myös paremmin syötävää, pienellä vaivalla. Sama tupruttelu jatkuu edelleen, Suomessakin. Se ei ollut sitoutunut, vaan eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvia ihmisiä ajoi yhteistä asiaa; luonto on pidettävä puhtaana. Tällä pidettiin hyvät suhteet ”Ukkoon”
Postitoimipaikka: .................................................................. Kelkkailijoilta tulee muutakin kiitettävää tietoa urastolla tarvittavista asioista. metsäojat ovat osittain piripinnassa. Tämäkin työvaihe vaatii hieman reilumpaa pakkasta. Osa urien maaalueista on vaihtanut omistajaa tai tiloja on muuten pirstoutunut, Keski-Karjalan Moottorikelkkailijoiden palkattuna aloittanut Matti Stepanow kertoo. Maksajan osoite: ................................................................. Kilometrin matkalla voi olla kymmenenkin merkkiä, kun taas aukeilla pitkillä suorilla niitä on vähemmän. Keski-Karjalan alueella on kelkkauria yhteensä 350 kilometriä. – Viime vuoden aikana moottorikelkkareitistöyhdistys neuvotteli yli 700 maanomistajan kanssa uravuokrauksesta. Maksajan nimi, jos eri kuin tilaaja: .............................. – Merkit ovat kelkkailijoille yksi tärkeimmistä apuvälineistä. Paksun lumen alla on erittäin heikko jää ja siksi emme avaa reitistöjä vielä sinne. KotiKarjala maksaa postimaksun. Uutta urastoa joudutaan tekemään sellaisille paikoille, missä uutta 15 vuoden jatkosopimusta ei ole saatu syystä tai toisesta syntymään. Uutiset, tapahtumat ja kaikki kiinnostava Keski-Karjalan alueelta! Kestotilaus 102,50 €/vuosi 4 kk määräaikaistilaus 35,50 € Tilauksen voi tehdä ”Lehdessä on tutun paikallislehden mukava tuntu” Tilaan Koti-Karjalan Kestotilaus 102,50 euroa Määräaikainen tilaus 4 kk/35,50 euroa Näköislehti 1 kk/8,58 euroa, tilaan kk Tilauksen voit maksaa 1 erässä 2 erässä 3 erässä 4 erässä (vain kestotilaus) Ammattikorkeakoulun journalismin opiskelijat. Yleensä kelkkailijat viestittävätkin niistä merkeistä, jotka kaipaavat kohennusta. Käytössä ovat vain niin sanotut maaurat, jotka suuntautuvat Tolosenmäestä pohjoisen suuntaan Heinävaaralle ja vastaavasti Puhoksesta Villalaan ja edelleen Kerimäelle. – Muutamia muutoksia on kuitenkin tulossa. Tunnus 5007530 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaajan nimi: ......................................................................... KAIKKI MAAURATKAAN eivät ole erinomaisessa ajokunnossa. Tämä työ on tehty kaivinkoneella, jonka käyttäminen ei ole mitenkään edullista. Kelkkaurista puolet käytössä Sateinen kesä ja syksy ovat nostaneet veden pinnat korkealle, mm. Matti Stepanow on kunnostanut Keski-Karjalan alueen moottorikelkkauria pitkin talvea. Postinumero:.......................................................................... – Sateinen kesä ja syksy vaikutti siihen, että metsistä löytyy paljon märkiä alueita. Merkkien määrä vaihtelee hyvinkin paljon maastosta riippuen. Tekemättömiä rumpukohteita uraston varrella on runsaasti, Stepanow sanoo. Maa ei joka paikassa yksikertaisesti ota vettä vastaan. ...................................................................................................... Koti-Karjala 12 Perjantai 5.1.2018 KITEE Tuomo Flinkman Vaikka metsissä ja järvien jäillä alkaa olla lunta reilusti, Keski-Karjalan moottorikelkkaurista on käytössä vasta puolet. URASTON VARRELLA olevien liikennemerkkien kunnostaminen tai uusiminen kuuluvat myös Stepanowin työtehtäviin. Osittain olemme edellisinä vuosina asentaneet ojiin rumpuputkia. Urista puolet on tässä vaiheessa ajokunnossa. – Valmisteltavia kohteita on uraston varrella riittävästi. Kaikki järvien yli kulkevat urat odottavat pakkasia. Erikoisen hyvin tämä näkyy metsäojissa, jotka ovat piripintaan asti vettä täynnä. Tavoitteeni on tässä vaiheessa, että siltojen tarvitsemat puutavarat kuljetetaan valmiiksi kohteisiin ja pakkasten tultua alkaa itse rakentaminen. Ne kertovat, että olet oikealla reitillä ja vastaavasti varoittavat tulevista vaarapaikoista. JÄRVIEN JÄÄT rajoittavat ajamista noin puolella Keski-Karjalan alueen urilla. Nämä urat sijaitsevat pääasiassa alueen eteläosissa eli Kitee-Kesälahti suunnalla, Matti Stepanow kertoo. ...................................................................................................... ...................................................................................................... Siltojen tekeminen avo-ojien yli on hankalaa. Neuvotteluissa onnistuttiin hyvin ja pääasiassa ajourat kulkevat entisillä paikoilla, jossa ne ovat palvelleet 15 edellistä vuotta. – Vaikka järvet ovat jäässä ja lunta on jään päällä, sinne ei ole vielä menemistä. Myös suoalueet ovat ongelmallisia. – Osa merkeistä on yksinkertaisesti lahonnut, kaatumaisillaan tai sitten niitä on katkottu. – Metsäojien ja pahimpien notkelmien yli rakennamme siltoja. Läh.os: .....................................................................................
19.00 Heikoin lenkki 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Hobitti – Odottamaton matka (12) 0.15 Stand Up! (S) 1.15 Mad Cook Show (S) 2.15 Holmes NYC (12) 3.15 Poliisit (S) 3.45 Astral-TV 8.48 YLE FEM 8.48 P3 Gull 2017 10.00 Yksin lavalla: André Linman 10.25 Yksin lavalla: André Linman & Dimitri Keiski 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Tunturikuningatar 12.00 YLE TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Iskelmillä uuteen vuoteen 12.02 Uudenvuoden kevyen musiikin konsertti 1978 13.10 Arkistojen salat: De Gaulle Quebecissa 13.40 Jäitä hattuun (12) 14.15 Muodin äärirajoilla 15.15 Tiededokumentti: Totuus valheista 16.10 Velvet – muotitalon tarina (12) 16.55 Video Killed the Radio Star 17.25 YLE FEM 17.25 Vem vet mest. TV 2 TV 1 TV 1 TV 2 TV 1 TV 2 Maanantai 8.1. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Jarkko Tamminen Stars Show XXL 20.00 Presidenttitentti: Pekka Haavisto 20.30 Presidenttitentti: Tuula Haatainen 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Yakari 18.30 Norjalaisarkkitehtien koteja 19.00 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 YLE TEEMA 20.00 Valitut sanat: Pamuk & Aittokoski 20.30 Arkistojen salat: Saigonin kukistuminen 21.00 Historia: Vietnamin sota 21.56 These Boots (S) 22.00 Kino Suomi: Leningrad Cowboys Meet Moses (7) 23.30 Uusi Kino: Noste (S) 23.35 Uusi Kino: Viimeinen yritys (S) 5.55 Peltsin Lappi 6.25 Ylen Aamu-tv 9.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 12.30 Isojen kissojen jäljillä 13.00 Ryysyrannan Jooseppi (7) 14.30 Meidän maamme – Vårt land 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Presidentinvaalit 2018: Laura Huhtasaari 16.15 Elossa 24h 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Totuus kaloreista 20.00 Elossa 24h 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Presidentinvaalit 2018: Nils Torvalds 22.00 Capital – rahan mahti (12) 23.00 Yle Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Yle Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 Ulkolinja: Pako Turkista 0.25 Puoli seitsemän 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 10.1. 6.54 Niksi-Nella (S) 7.00 Ystäväni Ronja 7.07 Tinga Tinga -tarinat (S) 7.19 Astroset (S) 7.34 Siiri ja Krokotiili (S) 7.39 Kaapo (S) 8.04 Pelle Hermanni (S) 8.14 Pingu (S) 8.23 Galaxi 8.24 Neljä ja puoli kaverusta (7) 8.50 Näin Norjassa 9.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohteessa: Amsterdamista Marokkoon 11.00 Ali Show: Sanna Ukkola 11.28 Ali Show: Samae Koskinen 12.00 Yksineläjä Severin 12.30 Linen mukana maailman ympäri 13.00 Irina palaa kotiin 13.30 Tanskan toisenlaiset frendit 14.00 Elämäni eläimet 15.00 Lääkekoukussa 15.30 Uusi Päivä (S) 15.58 Uusi päivä (S) 16.26 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Rouva varapresidentti (7) 21.00 Naissotilaat 21.30 Miss Zahra (S) 21.57 Yle Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.05 Mr. 11.00 Mark ja Luther 11.30 Saunabaletti 12.00 YLE TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcántaran perhe (7) 13.20 Taiteen maantiede: Skandinavia 14.10 Poptaiteen tarina 15.00 Antiikin Kreikan teatteri 16.00 Velvet – muotitalon tarina (12) 16.45 Video Killed the Radio Star 17.10 Syötävät sävelet: Kansanmies Brahms 17.25 YLE FEM 17.25 Vem vet mest. 12.35 YLE TEEMA 12.35 Simon Reeve Irlannissa 13.25 Simon Reeve Irlannissa 14.20 Ranskan modernismin kiehtova historia 15.10 Ranskan modernismin kiehtova historia 16.00 Velvet – muotitalon tarina (12) 16.45 Video Killed the Radio Star 17.10 Syötävät sävelet: Kissaherra Ravel 17.25 YLE FEM 17.25 Vem vet mest. Lehti ei vastaa ohjelmamuutoksista. Tiistai 9.1. TV 2 TV 1. 9.10 Kauniit ja rohkeat (S) 9.35 Leila leipoo Ranskassa 10.00 Huippukokki landella 11.00 Selviytyjät 13.30 Penn & Teller: Naruta meitä! (7) 14.30 Pomo piilossa 15.30 Unelmarempat 16.30 Upeat skandikodit 17.00 Upeat skandikodit 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Selviytyjät 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 8.00 Yle Uutiset 8.05 Avara luonto: Kengurukuningas 9.00 Yle Uutiset 9.05 Inhimillinen tekijä 9.55 Yle Uutiset 10.00 Dokumenttiprojekti: Kitkajoki (S) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Näin syntyi Järven tarina (S) 11.55 Prisma: Totuus lääkekaapista 13.05 Dokumenttiprojekti: Grey Violet – Silmätikku (12) 14.00 SuomiLOVE 15.00 Yle Uutiset 15.05 Neiti Marple: Neiti Pinkertonin salaisuus (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Kotilieden lämpöä (12) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Peltsin Lappi 18.45 Korentolampi (S) 19.15 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.00 Elossa 24h 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Raja (12) 22.00 Silta (16) 23.00 Operaatio Alaska 0.10 Hiljainen todistaja (16) 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 7.1. 6.53 Kuiske (S) 7.00 Närpiäiset (S) 7.10 Hau Hau, Piip ja Veli (S) 7.24 Babar ja Badun seikkailut (S) 7.36 Askarrellaan 7.43 Dinojuna (S) 8.09 Petteri Kaniini (S) 8.24 Galaxi 8.25 Lassie (7) 8.50 Näin Norjassa 9.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohteessa: Intia 11.00 Ali Show: Samae Koskinen 11.28 Ali Show: Anitta Ahonen 12.00 Riistametsällä 12.45 Tanskalainen maajussi 13.15 Lastenosasto 14.00 Lippu rakkauteen 14.30 Rouva varapresidentti 15.00 Kauneuskirurgian varjot 15.30 Totuuden tref. 10.50 LIVE: Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Heikoin lenkki 14.45 Kaverille ei jätetä (S) 15.45 MasterChef Kanada 16.50 Onnenarpa 16.55 Leijonan luola USA 17.55 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Älä jäädy 20.00 Presidenttitentti: Matti Vanhanen 20.30 Presidenttitentti: Merja Kyllönen 21.00 Sääntö-Suomi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.40 Peter Nyman 23.10 NCIS: New Orleans (12) 0.05 Rankat duunit 1.00 Alppihiihdon maailmancup: Flachau 1.55 Twin Peaks (12) 3.05 NCIS: New Orleans (12) 3.55 Nykyajan ihmeitä 4.50 Sääntö-Suomi 5.00 Astral-TV 6.00 Myyrä ja Panda (S) 6.15 Myyrä ja Panda (S) 6.30 Vili Vilperin seikkailut 6.45 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 7.10 LEGO Elves (7) 7.35 My Little Pony (7) 8.00 Angry Birds Toons (S) 8.05 Angry Birds Toons (S) 8.10 LEGO Nexo Knights (7) 8.35 LEGO Ninjago (7) 9.00 Soppa365 9.10 Soppa365 9.20 Pikakurssi kodinostoon 9.50 Haluatko miljonääriksi. Robot (16) 22.50 Game of Thrones (16) 23.40 Jonah from Tonga (7) 6.00 Aamusää 6.25 Huomenta Suomi 9.05 Mitä tänään syötäisiin. 9.10 Kauniit ja rohkeat 9.35 Leila leipoo Ranskassa 10.00 Huippukokki landella 11.00 Selviytyjät 13.31 Peter Nyman 14.00 Arktiset vedet 14.30 Nykyajan ihmeitä 15.30 Unelmarempat 16.30 Presidenttitentti: Matti Vanhanen 17.00 Presidenttitentti: Merja Kyllönen 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Antti Holma ja maastamuuttajat 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 Myytinmurtajat 0.10 Sääntö-Suomi 1.05 Bull (12) 2.00 Twin Peaks (16) 3.10 Arrow (16) 4.05 NCIS: New Orleans (12) 5.00 Nykyajan ihmeitä 5.00 Astral-TV 6.00 Myyrä ja Panda (S) 6.15 Myyrä ja Panda (S) 6.30 Vili Vilperin seikkailut (S) 6.45 Disneyn esikoulu: So. 9 (12) 8.05 Palomies Sami (S) 8.15 Karhuherra Paddingtonin seikkailut (S) 8.40 Muumilaakson tarinoita (S) 9.05 Winx-klubi (7) 9.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Makumuistoja 11.00 Lentävät koirat 12.00 Kokkisota 13.00 Jamie Oliver: Super Food Family Classics 14.00 Arktiset vedet 14.30 Teknavi 15.00 Nykyajan ihmeitä 16.00 Hurrikaanin jahtaajat 17.00 Rankat duunit 18.00 Mökkireissu 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Hiihtoextra 19.30 Elokuva: Sel8nne (S) 21.45 Piilokamera 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Bull (12) 23.25 Alppihiihdon maailmancup: Adelboden 0.20 Rikoksista pahin (12) 1.15 Penn & Teller: Naruta meitä! (7) 2.05 Penn & Teller: Naruta meitä! (7) 2.55 Voitolla yöhön 4.25 Mökkireissu 5.00 Astral-TV 6.00 Myyrä ja Panda (S) 6.15 Myyrä ja Panda (S) 6.30 Vili Vilperin seikkailut (7) 6.45 Vili Vilperin seikkailut (S) 7.00 Rusty Rivets (S) 7.25 Rusty Rivets (S) 7.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S) 8.15 Sonic Boom (7) 8.30 Angry Birds Toons (S) 8.35 LEGO Nexo Knights (7) 9.00 Eläinpotilaiden pelastaja 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Amerikan Gladiaattorit 12.05 Suomen huutokauppakeisari 13.05 Suomen huutokauppakeisari 14.05 Tulossa: Kadonneen jäljillä (S) 14.10 Elokuva: Grease Live! (7) 16.50 Tulossa: Leijonan luola (S) 16.55 Hauskat kotivideot 17.55 Hauskat kotivideot 18.55 Tulossa: Suomen hauskin tavis (S) 19.00 Elokuva: Monsterit Oy (7) 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Kauhea kankkunen 2 (12) 23.10 Stand Up! (S) 0.10 Stand Up! (S) 1.10 Stand Up! (S) 2.10 Poliisit (7) 2.40 Poliisit (7) 3.10 Poliisit (7) 3.40 Poliisit (7) 4.10 Astral-TV 8.30 YLE FEM 8.30 BUU-perjantai 9.00 Junajengi: Junajengi (S) 9.16 Avaruusapinat (7) 9.17 Kysy Laralta (7) 9.30 Hevostila Mistral (7) 9.55 Viidakkojytä (S) 10.00 Zorro the chronicles (7) 10.22 Hajbo-video : Puhutaan kiusaamisesta (7) 10.30 Veljesten keittiössä 11.00 På spåret 12.00 YLE TEEMA 12.00 Rikos ja rangaistus (12) 13.30 Calamari Union (12) 14.50 Francon jälkeen – Alcántaran perhe (7) 16.10 RSO Musiikkitalossa 17.25 YLE FEM 17.25 Strömsö 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Aisopoksen teatteri 18.30 Tanskalainen maajussi 19.00 Yksin lavalla: André Linman 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Norjan eläimiä 20.00 Elokuva: Mies, joka rakasti järjestystä (12) 21.50 Helteinen helmikuu (12) 22.50 P3 Gull 2017 TV-ohjelma sunnuntai 7.1. 10.50 LIVE: Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Heikoin lenkki 14.45 Kaverille ei jätetä (S) 15.45 MasterChef Kanada 16.45 Tulossa: Kadonneen jäljillä (S) 16.50 Onnenarpa 16.55 Leijonan luola USA 17.55 Haluatko miljonääriksi. 6.53 Humps (S) 7.00 Lumiukko (S) 7.07 Dinotassut (S) 7.21 Sasu (S) 7.34 Timppa (S) 7.44 Nuottiavain 7.54 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia (S) 8.22 Galaxi 8.23 Tenavat (7) 8.30 Aika härdelli! (7) 8.42 Råtta Booris (S) 8.50 Näin Norjassa 9.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohteessa: Thaimaa 12.20 Ali Show: Anitta Ahonen 12.47 Ali Show: Tommi Läntinen 13.15 Kekseliäs nikkari 13.55 Riistametsällä 14.40 Uusi päivä (S) 15.10 Ampumahiihdon MC: Miesten normaalimatka 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Naissotilaat 19.30 Miss Zahra (S) 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Inside No. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Vaahteramäen Eemeli 18.30 Maastoautolla halki Indokiinan 19.00 Sportmagasinet 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 YLE TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Urheilu-Suomi 22.00 Kino: Karkotetut (16) 23.25 Yle Live: Tom Petty & The Heartbreakers Keskiviikko 10.1. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Henri ja uudet asiat 18.30 Taivaallista menoa: Solisti tahtomattaan 19.00 Mark ja Luther 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Saksilla siveltimen sijaan 21.00 Colorado Avenue (12) 22.00 Helteinen helmikuu (12) 23.00 Kerrostalojen prinsessat 23.30 Luontomatkalla Ugandassa 5.55 Toivola (S) 9.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 11.00 Yle Uutiset Uusimaa 11.07 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 11.14 Yle Uutiset LounaisSuomi 11.21 Yle Uutiset Häme 11.28 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.35 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.42 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.49 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.56 Yle Uutiset PohjoisSuomi 12.03 Yle Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.35 Ikimuistoinen: Nuori rytmi 12.50 Virtaset ja Lahtiset (S) 14.30 Meidän maamme – Vårt land 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Presidentinvaalit 2018: Paavo Väyrynen 16.15 Elossa 24h 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 SuomiLOVE 20.00 Elossa 24h 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Presidentinvaalit 2018: Laura Huhtasaari 22.00 Huuto syvyydestä (12) 23.00 Yle Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Yle Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 Prisma: Kissojen salainen elämä 0.20 Puoli seitsemän 6.50 Pikku Kakkonen 6.51 Nimipäiväonnittelu: 9.1. a ensimmäinen (S) 7.10 LEGO Elves (7) 7.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 8.00 Angry Birds Toons (S) 8.05 Angry Birds Toons (S) 8.10 LEGO Nexo Knights (7) 8.35 LEGO Ninjago (7) 9.00 Soppa365 9.10 Soppa365 9.20 Pikakurssi kodinostoon 9.50 Haluatko miljonääriksi. t 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Totuuden tref. tivirkamies 10.00 Kotiin takaisin (12) 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.00 Docstop: Siuruan senaattori 12.30 Panorama: Rolls-Roycen menestyksen hinta 13.00 Radio tekee murron (7) 14.30 Meidän maamme – Vårt land 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Vaiheessa: Luolamies 16.15 Elossa 24h 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.04 Yle Uutiset alueeltasi 17.07 Kotiin takaisin (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Nainen Mussolinin takana 20.00 Elossa 24h 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Presidentinvaalit 2018: Paavo Väyrynen 22.00 Dokumenttiprojekti: Where to Invade Next (12) 23.55 Yle Uutiset Uutis-Suomi 0.05 Oddasat 0.20 Kotikatsomo: Raja (12) 1.15 Puoli seitsemän 6.50 Pikku Kakkonen 6.53 Nimipäiväonnittelu: 8.1. 6.52 Hyrräpäät (S) 7.04 Musarullaa! 7.27 Runoja & rusinoita (S) 7.31 Pikku perunat (S) 7.34 Pipsa Possu (S) 7.40 Ninni ja Nestori (S) 7.54 Ryhmä Hau (S) 8.18 Oktonautit (S) 8.42 Onnelin ja Annelin talvi (S) 9.00 Galaxi 9.01 Aappo ja Tööt (S) 9.08 Kesäleiri (7) 9.21 Minä ja Carolina 9.31 Otso ja sopulit (7) 9.38 Galaxi Play 10.00 Uusi Päivä (S) 10.28 Uusi päivä (S) 10.56 Uusi päivä (S) 11.30 The Late Late Show with James Corden 12.10 Urheiluviikonloppu 12.20 Ampumahiihdon MC: Naisten viesti 13.55 Urheiluviikonloppu 14.00 Cheerleadingin SM 15.13 Urheiluviikonloppu 15.25 Ampumahiihdon MC: Miesten viesti 16.55 Urheiluviikonloppu 17.00 Ratsastuksen maailma 17.30 Pääpeli: Marcus Sandell – kuolemanpelko 17.55 Pikaluistelun EM 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkaaja: Pohjois-Amerikan Suuret järvet 20.05 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa 21.00 Urheilu-Suomi 22.00 Yle Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.15 Reggie Yates: Britannian nuoret 23.10 Girls (12) 23.40 Silicon Valley (7) 0.10 Inside No. 19.00 Heikoin lenkki 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: National Treasure – kansallisaarre (12) 23.40 Stand Up! (S) 0.40 Holmes NYC (12) 1.40 Poliisit (S) 2.10 Astral-TV 9.05 YLE FEM 9.05 Tukholman kuninkaanlinna 10.03 Taivaallista menoa: Solisti tahtomattaan 10.30 Vem vet mest. 18.55 Tulossa: Kadonneen jäljillä (S) 19.00 Heikoin lenkki 20.00 Leijonan luola (S) 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kadonneen jäljillä (S) 22.00 Elokuva: National Treasure: Salaisuuksien kirja (12) 0.35 Stand Up! (S) 1.35 Holmes NYC (7) 2.35 Poliisit (7) 3.05 Astral-TV 9.00 YLE FEM 9.00 Syntynyt vuonna 2010 10.00 Piha kuntoon 10.30 Vem vet mest. Sunnuntai 7.1. 9.10 Kauniit ja rohkeat (7) 9.35 Leila leipoo Ranskassa 10.00 Huippukokki landella 11.00 Selviytyjät 13.30 Penn & Teller: Naruta meitä! (7) 14.30 Nykyajan ihmeitä 15.30 Unelmarempat 16.30 Kauneuden hinta 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Selviytyjät 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 9 (12) 21.00 Downshiftaajat (12) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Big in Finland 22.18 Big in Finland 22.32 Big in Finland 22.50 The Late Late Show with James Corden 23.30 Rouva varapresidentti (7) 6.00 Aamusää 6.25 Huomenta Suomi 9.05 Mitä tänään syötäisiin. – keskiviikko 10.1.2018 5.55 Ukki, jota en koskaan tavannut 6.25 Ylen Aamu-tv 9.30 Tosi tarina: Graf. Koti-Karjala Perjantai 5.1.2018 13 Lehdestä riippumattomista syistä televisio-ohjelmiin voi tulla muutoksia. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Älä jäädy 20.00 Rankat duunit 21.00 Kauneuden hinta 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Pukumiehet 23.35 NCIS: New Orleans (12) 0.30 Kauneuden hinta 1.25 Rizzoli & Isles (16) 2.20 NCIS: New Orleans (12) 3.15 Aku ja 7 ihmettä (S) 4.10 Pomo piilossa 5.00 Astral-TV 6.00 Myyrä ja Panda (S) 6.15 Myyrä ja Panda (S) 6.30 Vili Vilperin seikkailut (S) 6.45 Vili Vilperin seikkailut (7) 7.00 LEGO Elves (7) 7.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S) 7.45 Kung Fu Panda (7) 8.10 LEGO Nexo Knights (7) 8.35 LEGO Ninjago (7) 9.00 Soppa365 9.10 Soppa365 9.20 Pikakurssi kodinostoon 9.50 Ummikot ulkomailla 10.50 LIVE: Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Kaverille ei jätetä (7) 14.50 Kaverille ei jätetä (7) 15.45 MasterChef Kanada 16.50 Onnenarpa 16.55 Leijonan luola USA 17.55 Haluatko miljonääriksi. t 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Katto (S) 20.45 Halko (S) 21.00 Yle Live: Zara Larsson 22.00 Yle Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Fortitude – ikiroudan kirous (16) 22.57 Fortitude – ikiroudan kirous (16) 23.45 Reggie Yates: Britannian nuoret 6.00 Aamusää 6.25 Huomenta Suomi 9.05 Mitä tänään syötäisiin
Sudoku-tehtävän 478 ratkaisu. Kysymykset ovat Koti-Karjalan joulukuun aikana ilmestyneistä numeroista. Liikennekuolemien ohella onnettomuuksien ja loukkaantuneiden määrä on vähentynyt. .................................................................................................................................................. ........................................................................................................................................... Arvonnassa kolmelle palkinto: • KAHVIA • LAHJATILAUS • KIRJA JOULUKUUN KUUKAUSIKISA OIKEUSAPUTOIMISTO Hovintie 3, 82500 KITEE 029 566 0901, 050 4058131 perunkirjoitukset ositukset ja perinnönjaot kauppakirjat ja kaupanvahvistukset muut oikeudelliset asiat & YLEINEN EDUNVALVONTA 0400 818327, 050 3082571 Tilausliikenne E. Vuoden 2018 lopulla selvitetään seutukunnan yritysten palvelut, miten tämä tapahtuu. Klo 17.00 lähtö paluumatkalle IKEALTA. Kevätkauden ensimmäinen kerta ke 10.1.18. 7. B-luokan 2 henkilön hytissä 62 €/henkilö, B-luokan 1 henkilön hytissä 64 €/ henkilö. 4. III-divarin jääkiekkoa Kiteen jäähallissa lauantaina 6.1.2018 klo 16.00 JÄÄSUDET – KK-81 Kiuruvesi Tilastokeskuksen ennakkotietojen ja Liikenneturvan keräämien lehtitietojen mukaan tieliikenneonnettomuuksissa menehtyi kuluvana vuonna 210 ihmistä. Mitä tarkoittaa gepardi-systeemi. ..................................................................................... Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvomme viisi puolen kilon kahvipakettia, Koti-Karjalan 4 kk:n määräaikaistilauksen ja kolmas palkinto on kirja ”Viestejä Läheltä”. Hirvi menehtyi onnettomuuspaikalle. Se on noin kymmenen prosenttia vähemmän kuin vastaava ennakkotieto oli vuonna 2016. Kaksi autoa hirvikolarissa . Hinta sis. Turvallisuus parantunut tieliikenteessä Vastaajan nimi: ................................................................................................ 6. Vastaukset pyydämme toimittamaan 29.1.2018 mennessä osoitteella: Koti-Karjala, Pokentie 8, 82500 KITEE tai tilaajapalvelu@kotikarjala.?, voittajien nimet julkaisemme myöhemmin. Täytä ristikko siten, että jokaisella pystyja vaakarivillä (ja paksuilla viivoilla rajatussa 3x3 laatikoissa) on jokainen luku yhdestä yhdeksään. Hinta 25 €/henkilö. 8. Alueella on 80 km/h nopeusrajoitus. .......................................................................... Osoite ja puhelinnumero: ............................................................................... Ajoneuvon keulaan osunut hirvi lennähti tuulilasin kautta vastaan tulleen ajoneuvon sivuitse rikkoen peilin ja lopulta tienpientareelle. Ajanvaraukset verkossa www.pietarhovi.. Vuoden yrittäjät 2017 Keski-Karjalassa. ................................................................................................................................................... Kirja kertoo Koti-Karjala -lehden historian 50 vuoden ajalta. Karhu Aikataulu: Klo 8.00 Kitee, S-marketin takapiha, 8.20 Tohmajärvi Teboil, 9.15 Joensuu, matkahuolto, n. 013 423 515, www.tilausliikennekarhu.com Risteily ajo Kitee, Saari, Parikkala. Joulukuusikätköilyn palkinto. ........... 013 423 515. ................................................................................................................................................... 2. ................................................................................................................................................... .......................................... ............................................................................ Ohjaajana Eila Uuksulainen. ................................................................................................................................................... P. Millä kankaalla päällystettiin patjat puoli vuosisataa sitten. Osalliset ihmiset selvisivät ilman vammoja. Joulukuun kisan kysymykset ovat seuraavat: 1. ................................................................................................................................................... klo 11.00 Kuopio Ikea/Matkus -ostoskeskus (matkalla mahdollisuus jäädä Kuopion keskustaan). Ilmoittaudu pe 12.1.2018 mennessä. Kiihtelysvaaran suuntaan ajaneen henkilöauton eteen juoksi hirvi Tohmajärven Kangastiellä keskiviikkona klo 17.30. OSTOSMATKA IKEA & MATKUS -kauppakeskus Kuopio la 13.1.2018 Puh. 5. Ilmoittaudu ti 9.1.2018 mennessä p. Kuinka kauan toimi Haarajärven lentokenttä?.................................................................. Kerran ja vain kerran! Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa www.sudoku.org.uk Ratkaisu ensi perjantain Koti-Karjalassa. Liikenteen määrät ovat kuitenkin jatkaneet edelleen kasvuaan. RISTEILY TALLINNAAN 21.–22.1.2018 (su–ma) Copyright: 2006 Michael Mepham. Senioritanssia VesPelin liikuntasalissa keskiviikkoisin (joka toinen keskiviikko) klo 9.00–10.30. Kerran ja vain kerran! Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa: www.sudoku.org.uk Taso: Vaikea Tehtävä numero 479. Kenen kanssa pakkasukko vierailee uudenvuoden aattona venäläiskodeissa. Distributed by Tribune Media Services. ............................................................................................ ............................................................................................................................ Tehtävä nro 479, vaikea Lääkärin vastaanotto lauantaisin klo 11.00–16.00 Savikontie 43, Kitee. Tieliikenteen turvallisuudessa viime 2017 vuoden taso on sama – tai jopa hieman parempi kuin vuonna 2014, jolloin tieliikenteessä menehtyi 229 ihmistä. Pähkinänakkelin näkyvin tuntomerkki. Koti-Karjala 14 Perjantai 5.1.2018 Liikuntaikkuna Kiteen yrittäjäyhdistys muisti pitkäaikaisia jäseniään Kiteen yrittäjät muistivat pitkäaikaisia jäseniään vuosijuhlassa, jossa Timanttisen Yrittäjäristin 40 vuotta jatkuneesta yrittäjäurasta saivat Simo Leinonen, oikealla, Antti Ranta, Timo Waschko ja kuvasta uupuva Ahti Paakkunainen. kuljetuksen, laivapaikat ja auton Tallinnassa. ................................................................................................................................................... Täytä ristikko siten, että jokaisella pystyja vaakarivillä ( ja paksuilla viivoilla rajatuissa 3 x 3 laatikoissa) on jokainen luku yhdestä yhdeksään. Tervetuloa entiset ja uudet tanssijat! . All rights reserved. Ensimmäinen ajoneuvo vaurioitui ajokelvottomaksi. 0500 285 902. Kuvassa keskellä Kiteen Vuoden yrittäjä Mikko Luukkainen. 3. Kultaiset yrittäjäristit 20 vuotta jatkuneesta työstä ojennettiin Heikki Havurinteelle, vasemmalla, Ake Valtaselle, Aira Tolvaselle sekä kuvasta poissaolevalle Raimo Liukulle
(max 5 riviä) Yritysrivi-ilmoitus, rivi 4,95 €, sis. ideoita hyvinvointiin. www.kotikarjala.. Keski-Karjalan Diabetesyhdistys Ry. P. tai vuokrataan kaksio 60 m² kolmas kerros As Oy Jussinmäessä. Kevätkauden osallistumismaksu 10 €/ henkilö. Tilaushinnat (sis. 12 kk 103 €. 0500 294217. (max 5 riviä) Järjestöpalsta 1–5 riviä 5,30 €, sis. myytävänä VUOKRATTAVANA myytävänä SEKALAISIA P-K:n Syöpäyhdistyksen Kitee-Kesälahti paikallisosasto aloittaa ke 10.1.2018 klo 18.00 Harjulan Korttelituvalla, Ilmolantie 2, Kitee, syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen virikeryhmän kerhoillat. Lehdessä esillä mm. klo 11.00 mennessä puh. mennessä p. alv. Tohmajärvi-Seura, Maiju Lassila-teatteri ja Tohmajärven kunta TI 9.1.2018 KLO 18, VIRASTOTALO KAHVIT KLO 17.30 YRITYSNEUVOJAT RÄÄKKYLÄSSÄ JA TOHMAJÄRVELLÄ www.keti.. 12 kk 113 €. Lähtö Kiteen linja-autoasema klo 14.50, ABC klo 15.00. Jatkuvasti koivua pitkänä, tuotuna sekä ost. alv. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kysy edullista ilmoitustilaa! Hyvinvointi-teema aluejakelu 26.1.2018 K-K:n Hengitysyhdistys ry. alv. www.raakkyla.. Kerho to 11.1.2018 klo 10.00 Osuuspankilla. 040 5653845. Lisätiedot Aunelta p. EL-vapaaehtoisvastaava Aulikki Luukkonen esittelee vinkkejä ”omatoimisesti kotona”. Erillistä ilmoittautumista tapaamisiin ei tarvitse. KITEEN JÄÄHALLI OY Kiteen Jäähalli Oy:n varsinainen YHTIÖKOKOUS ke 17.1.2018 klo 18.00 Hotelli Kiteenhovissa. Kevätretki virkistyspäivään Bomballe 23.–25.3.2018. 050 3844560. 24.1. RÄÄKKYLÄ, Kinnulantie 1 TOHMAJÄRVI, Järnefeltintie 1 9.1.2018 23.1.2018 6.2.2018 20.2.2018 6.3.2018 20.3.2018 16.1.2018 30.1.2018 13.2.2018 27.2.2018 13.3.2018 27.3.2018 3.4.2018 17.4.2018 15.5.2018 29.5.2018 12.6.2018 26.6.2018 10.4.2018 24.4.2018 8.5.2018 22.5.2018 5.6.2018 19.6.2018 JUHO BARCK JUHO BARCK Auli Kerkkänen Muistoja, taustoja, tarinoita kotiseutuyhdistys Kirja kertoo kiteeläisten keskuudessa tutusta persoonasta, jonka vahva kristillinen vakaumus ilmeni joskus kummeksuntaa herättäneellä tavalla. Koti-Karjala Perjantai 5.1.2018 15 KITEE KESKI-KARJALA KITEE KITEE–KESÄLAHTI TOHMAJÄRVI Pokentie 8 82500 Kitee Kiteen, Kesälahden, Rääkkylän ja Tohmajärven puolueeton paikallislehti. Yritysneuvojat Pekka K. Juhon elämänvaiheista kirjan kirjoitti Auli Kerkkänen (o.s. Tied. Murtonen), joka asui samalla Niinikummun kylällä kuin Barck. Ilmoittaja! Lehti jaetaan joka talouteen Kesälahdella ja Tohmajärvellä. Näköislehti: Kesto 96 €/vuosi, määräaik. 040 684 8411 toimitus@kotikarjala.. Järjestelyvuorossa Helmin ryhmä. Klo 9–10 vapaa tapaamismahdollisuus Klo 10–15 tapaaminen ajanvarauksella tai yrityskäynnit SOITA JA VARAA AIKA: 050 502 0367. Jatkossa kokoonnutaan joka toinen viikko sama aika ja paikka. 040 7061602. Ruisrouvan Puoti, Kiteentie 31, Kitee, p. Tapaamiset joka toinen ke klo 18.00. markkinointi@kotikarjala.. P. Hinta 15 euroa. 050 3264412. Kiitosilmoitus 1x30 pmm 24,60 €, sis. tilaajapalvelu@kotikarjala.. ja sitovat ilm. klo 10.00. Tervetuloa! Hallitus Huom! Uusi aukioloaika ke, to, pe 12–18. alv. P. 10 % tai 24 %) Paperi: Kesto 102,50 €/vuosi, määräaik. Palauttakaa kuntoja vapaaehtoistoiminnan kortit. 050 4661365. alv. 040 105 3010 tai raita.joutsensaari@raakkyla.?. Ilmoitushinnat: Etusivu Takasivu Teksti Tekstin jälkeen Kuolinilmoitukset Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %. Perjantain lehteen keskiviikkona klo 11.00 mennessä. alv. Vatanen ja Katariina Eskelinen ovat tava avissa kevään aikana Rääkkylän ja Tohmajärven kunnantaloilla klo 9–15 alla olevina tiistaipäivinä (muutokset mahdollisia). Kevätkauden kerho aloittaa ke 10.1.2018 klo 10.00 kunnanviraston valtuustosalissa. Katso kuvat tori.. Tervetuloa entiset ja uudet laulajat mukaan! Eläkeliiton Tohmajärven yhdistys ry. K-K:n Parkinsonkerho kokoontuu ti 9.1.2018 klo 12.00 alkaen seurakuntakeskuksessa. Tiedustelut: Koti-Karjala, Pokentie 8, Kitee tai puh. Tervetuloa mukaan! Mainosmateriaalit viimeistään maanantaina 22.1. Kaikille avoin keskustelutilaisuus. Jakeluhäiriöissä ota yhteys p. Matalan kynnyksen kuntosaliryhmän kokoontumiset 11.1.–19.4.18 to klo 10.30–12.00 Harjulan Korttelitupa, Ilmolantie 2, Kitee. 040 684 8424, 040 684 8411 tai markkinointi@kotikarjala.. Huomioi! Tervetuloa! Erikokoisia vuokra rtasuntoja, Koivikontie 6, Kitee. 0100 85160 ma–pe klo 8–16. Lähiruokapäivät S-marketilla pe 12.1., pe 9.2., pe 9.3., to 29.3. Tervetuloa! Järj. 0400 130360. Kiteen Jäähalli Oy, hallitus Osakkeenomistajat tervetuloa! nymanin alueen kehittämisilta Miten alueen käyttöä ja toiminnallisuutta lisätään. Tapaamiin! Lietson Erä ry TALVIKOKOUS su 21.1.2018 klo 12.00 Eero Tiaisen kokoustila, Hankkijan yläkerta. Lisätietoja kiteen.marttayhdistys.. 044 2524398. Olet lämpimästi tervetullut yhteisen näkemisen ja tekemisen merkeissä. romuautot. 040 684 8411. KETIn toimisto Kiteellä (Kiteentie 9–11 B) avoinna arkisin klo 9–16, neuvonta ajanvarauksella. 2x30 pmm 48,60 €, sis. Toimitusjohtaja/päätoimittaja Marko Torni Toimitus: Aladár Bayer Tuomo Flinkman Tuija Marienberg Kari Sarkkinen Mainos/markkinointi Laskutus Kustantaja: Keski-Karjalan Paikallislehti Oy Paino: Lehtisepät, 2018 040 546 2057 040 684 8425 040 684 8426 040 684 8430 040 684 8427 040 684 8424 040 684 8431 ISSN 1236-4495 Ilmoitusten sisäänjättö: Keskiviikon lehteen maanantaina klo 11.00 mennessä. Musiikista vastaa Willen Karaoke. Laskutuslisä 3,20 €, sis. Pt 5–6 h+k+s+at+puutarha Kiteen keskustasta. Ilmestyy keskiviikkoisin ja perjantaisin Puh. myytävänä MYYTÄVÄNÄ. Pienin väri-ilmoitus 100 pmm. Jäsenille maksuton. Tervetuloa! Eläkeliiton Tohmajärven yhdistys ry. ; 40801475. alv. Kirjaa vielä saatavana Koti-Karjalasta! JUHO BARCK Muistoja, taustoja, tarinoita Eläkeliiton Kiteen yhdistys ry. alv., seuraavat rivit 2,50 €, sis. Avoinna Ma–ke 8.30–16.00 To–pe 8.30–15.30 Asiakaspalvelu 040 684 8411 Kiteen Marttayhdistys ry. ja pe 13.4. Paikkavaraukset ja lisätiedot p. Karaokekerho aloittaa kevätkauden to 11.1.2018 klo 10.00–13.00 Musiikkiopistolla, Kirkkotie 16. Ohjattu kuntosalikerta Viilinkissä 7.1. Kerrotaan tulevan vuoden ohjelmista ja tapahtumista sekä vapaaehtoistoiminnasta. Ilmoittautuminen kiteenmarttayhdistys@hotmail.. tai tekstiviestillä puh. mv 1.54 € 1.49 € 1.31 € 1.31 € 1.31 € 4-väri 1.99 € 1.94 € 1.76 € 1.76 € Rivi-ilmoitus, rivi 3,25 €, sis
– Lapalien Siikasuon kylässä asuessa isä pääsi kunnanvaltuustoon SKDL:n ehdokkaana. Kiuaskivet lisähintaan. 269,-) Ammattitaitoista parturi-kampaamopalvelua Asta, Elina Kiteentie 5, Kitee P. ANNELIN ISOMUMMO Paraskeva Mitrunen oli itkuvirsien taitaja. Opettaja Rauha Ryynänen oli itsekin siirtokarjalainen Suojärveltä ja ymmärsi onneksi pientä koululaista. – Teoksissa kuvaan yhden pienviljelijäkirvesmiehen ohella tyttärenkin elämää, Timonen avaa. Elias Lönnrot muokkasi karjalaisista runoista suuren kertomuksen, Kalevalan. Yksi tutkituista vähemmistökielistä olivat Suomen karjalakieliset. Kiteellä on vielä karjalan kielen osaajia, vaikka määrää on vaikea sanoa. Sähkökiuas Harvia Classic Electro 8 kW Classic Electro sopii 7–12 m 3 saunoihin. Uudessa ympäristössä ortodoksisia karjalaisia helposti oudoksuttiin. Karjala on suomen kielen lähin sukukieli, jota on tutkittu hyvin vähän. SULJETTU. Anneli aloitti jälleen uudessa koulussa. – Lapalien kylässä karjalaisuus näkyi muunakin kuin kielen puhumisena. Siirtokarjalaiset pyrittiin nopeasti sulauttamaan osaksi muita suomalaisia. SUOMEN karjalankielisistä ei ole virallisia väestölaskentatietoja. – Kinkerit kokosivat väkeä ja niihin kokoonnuttiin tupa täyteen tapaamaan sukulaisia ja ystäviä. Puoli kylää puhuivat karjalaa keskenään ja isovanhemmat osasivat venäjää. Muistan naapurin kahvimyllyn, sen mahtavan tuoksun, Anneli kertoo. 050 555 7443 Tervetuloa!. Tavallista sähkökiuasta laajempi kivipinta antaa kunnon löylyt. Suomen silloiset poliittiset tavoitteet talloivat kielentutkija E.V. Ruokakulttuuriin kuuluivat isot ja ohuet karjalanpiirakat. Ortodoksinen elämänmeno niveltyi luonnolliseksi osaksi Annelin perheen arkea. Suomeen tuli maailmansotien aikana karjalankielisiä pakolaisia Pohjois-Vienasta ja Aunuksesta. Elämä karjalankielisessä yhteisössä teki Anneli Timosesta kuvataiteilijan Kierrätysmateriaali muuttuu Anneli Timosen käsissä taiteeksi. Karjalankieliset evakot asutettiin toisen maailmansodan jälkeen Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Savoon sekä Eteläja Pohjois-Pohjanmaalle. Hän työskenteli samalle työnantajalle aina eläkkeelle jäämiseen saakka. 040 833 0661 Palvelemme: Ma–Pe 8.00–17.00 Loppiaisena la 6.1. Alle kouluikäisenä juoksin naapuriin ja kerroin meidän isistä tulevan kuningas. ANNELI TIMONEN syntyi siirtokarjalaiseen perheeseen Lapalien kylässä Pielisjärven rannalla ja oppi karjalan kielen vanhemmiltaan. ANNELI PUHUI ainoastaan karjalan kieltä aloittaessaan Lapalien Mäntyvaaran kansakoulun. – Kolmannella luokalla minulta kysyttiin oletko ulkomaalainen, kun olet noin tummahiuksinen. Timosen äiti Aino Reittu muistaa Suojärveltä Paraskevan loitsuja, joita mummo käytti lapsen parantamiseen. Evakkovanhemmat olivat tulleet Laatokan Karjalan pohjoisosasta, Suojärven Varpakylästä. www.plussa.com 230,6 kW 199,(norm. 256 SKS 2017. Sarhimaa esittelee teoksessa tutkimuksen tuloksia ja kuvaa karjalan kielen taustaa Karjalan kieli on antanut Suomelle merkittävän osan kansakunnan keskeisistä rakennusaineksista. Vanhuudessa miestä vaivasi polvikivut ja hän kertoi, että 60-luvulla, Kolin hotellin rakennustyömaalla polvet kylmettyivät ja kovasti rasittuivat. Teoksen nimi on Yksi ruusu. KITEE Maija Ala-Nikkola Yhteisöja kuvataiteilija Anneli Timosen Isän maa ja rinsessa -näyttely oli joulukuussa esillä Joensuun Galleria Kohinassa. Juhlavuoden nimen Timonen keksi lapsuuden muistosta. Tutkimus osoitti, että karjalan kieli Suomessa on akuutisti ja kriittisesti uhanalainen kieli, mutta perusedellytykset sen voimaannuttamiseksi ovat nykyisin kuitenkin olemassa. Vaietut ja vaiennetut Karjalankieliset karjalaiset Suomessa -teos valittiin äskettäin vuoden karjalaiseksi kirjaksi. Mummo istui kynnyksellä, lapsi poikittain polvella ja lausui Tule pelastamah, pesemääh puhistamaah lasta oigieta hengie riztikansua. Isä oli ollut työssään kansallismaiseman edessä kirjaimellisesti polvillaan. Kirja esittelee karjalankielisen nykykulttuurin musiikkia, teatteria, kaunoja lastenkirjallisuutta. Karjalankielisten omat asenteet ja keinot ovat yhtä tärkeitä kuin yhteiskunnan tuki. Nykyisin karjalankielisen kieliyhteisön jäseniä arvioidaan olevan 30 000, heistä noin 5 000 puhuu karjalankieltä päivittäin ja 11 000 osaa karjalan kieltä hyvin. Kirja on ajatuksia herättävä teos suomalaisesta kielivähemmistöstä. Ahtian tiedon arkistojen kätköihin. 229,-) (norm. Sarhimaa pitää karjalan kielen säilymisen kannalta tärkeänä, että sitä tulee puhua kotona ja kaikkialla muualla yhä enemmän. Karelianistit matkasivat 1800-luvulla Suomen ja Venäjän karjalankielisille alueille, josta kultaajan maalareiden taulujen kautta muodostui merkittävä osa suomalaista sielunmaisemaa. Hurri Ky KITEE www.k-rauta.fi Puhoksentie 3, puh. Pientilan eläimet ja ympäröivä luonto ruokkivat mielikuvitusta ja sekoittuivat kuulemiini satuihin. – Isä oli ensin rakentamassa tehdasta ja myöhemmin aloitti samassa laitoksessa työt korjausmiehenä. Koulussa ilmenneet oppimisvaikeudet, jotka aikuisena osoittautuivat lukihäiriöksi, ohjasivat minut erilaiseen, kuvien kautta ilmaisuun. – Tupa oli täynnä karjalan kieltä puhuvia, se kuulosti kuin omia mummoja olisi kuunnellut. Hän on tutkinut karjalan kieltä 1980-luvulta alkaen ja johti vuosina 2010–2013 EU:n rahoittamaa monitieteistä ja kansainvälistä ELDIA -projektia. Perhe muutti pian maaseutuympäristöstä teollisuuspaikkakunnalle Uimaharjuun. Naapureita nauratti ja he sanoivat siihen, sittenhän sinä olet rinsessa. Häntä pyydettiin häihin ja hautajaisiin. Tiedepolitiikka ajoi silloin läpi ajatusta karjalasta suomen kielen murteena. Tyttäreni on alkanut kiinnostua karjalan kielestä, ja hän otti tyttönimeni Reittu itselleen, kertoo taiteilija. – Kieleni taipui huonosti joihinkin sanoihin ja korva kuuli väärin äänteitä. Suomessa on nuoria perheitä, jotka siirtävät karjalaa lapsilleen, ja 50– 64-vuotiaiden sukupolvi on tullut yhä aktiivisemmaksi kieliasioissa. Kantele, piirakat ja feresi ovat karjalankielisten ja suomenkielisten karjalaisten yhteistä kulttuuriperintöä. Mitrunen sai Kalevala-eläkettä vuodesta 1924 virrenitkennästä ja runonlaulannasta. Maija Ala-Nikkola Anneli Sarhimaa on kirjoittanut kiinnostavan tietopaketin Suomessa asuvista karjalan kielen puhujista, heidän historiasta ja kulttuuristaan. Kirjan tekijä professori Anneli Sarhimaa työskentelee pohjoiseurooppalaisten ja balttilaisten kielten ja kulttuurien laitoksella Mainzin yliopistossa Saksassa. Puhoksessa nykyisin asuva Timonen muistaa Kiteen ortodoksiseurakunnan tiistaiseurat 90-luvulta. Yhteisöja kuvataiteilija Anneli Timoselle kuvataide on kielitaitoa. Paaston aikana syötiin itse valmistettuja keitinpiiraita. Kielikursseja ja opetusta on tarjolla. Vaietut ja vaiennetut -teos antaa uutta tietoa karjalan kielestä Anneli Sarhimaa: Vaietut ja vaiennetut – Karjalankieliset karjalaiset Suomessa Suomalaisen kirjallisuuden seura Tietolipas nr. KIRJA ANTAA yllättävää tietoa 1920ja 1930-lukujen suhtautumista karjalan kieleen