Tämän he ovat avoimesti myöntäneet. Lauantaina kaadettu susi oli nuori uros, mutta ei kuitenkaan tämän vuoden pentu. – Sudet ovat tehneet Tohmajärven-Kiteen pohjoisosien alueella satoja pihakäyntejä, kuluvan talven aikana. Kritiikkiä on aiheuttanut myös avoimuuden ja läpinäkyvyyden puute asian valmistelussa. Sivu 6. Samalla hän painottaa, että tekninen lautakunta ei ole tehnyt lopettamispäätöstä ilkeyttään, eikä hileasemien tarpeellisuutta ole missään vaiheessa kyseenalaistettu. Hileasemien sulkeminen on aiheuttanut sosiaalisessa mediassa paljon kriittistä keskustelua. Piiroinen kertoo tiedotteessaan, että susitilannetta jäädään nyt seuraamaan, vaikka jo sunnuntaina useat sudet tehtailivat Tohmajärven alueella jälleen pihakäyntejä, Värtsilässä, Kemiessä ja Sikosuon alueella. KITEE/TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Susi kaadettiin Tohmajärven ja Kiteen rajamailla lauantaina. Lupa sudenkaatoon saatiin 2. tammikuuta. – Voidaan todeta, että alueen laumadynamiikka ei näiden kaatojenkaan valossa ole normaalia suden käytöstä. ellei toisin mainita. Tällaisia yksilöitä ei pitäisi reviirialueilta tässä määrin löytyä, Piiroinen sanoo ja arvioi, että lauantaina kaadettu susi on todennäköisesti Akkala-Huikkola alueella usein nähty, poikkeuksellisen rohkeasti ihmistä kohtaan käyttäytyvä yksilö. Alueella on elokuusta alkaen kaadettu yhdeltä reviiriltä neljä sutta, ja kaikki ovat nyt kaadetun kaltaisia nuoria uroksia. Pohdinnan paikka sen sijaan on, miten ja missä niiden toiminta jatkossa järjestetään ja miten palvelut jäähilettä tarvitseville turvataan. KLO 10-17 99 19 19 pkt pkt VALIO TUOTE-ESITTELY LA 11.1. Ne ovat myös tehneet karja ja koiravahinkoja. KARI Siposen mukaan nykymuotoisen toiminnan lopettamiselle on vahvat perusteet. Tekninen johtaja Kari Siponen kertoi, että lautakunnassa hileasemien toiminnan lopettamisesta käytiin asiallinen keskustelu. Etenkin Keisarinkujan hileaseman laitteisto on aikansa elänyt. Luvan hakuperusteet olivat vahvat. Siposen mielestä koko hileasematoiminta olisi järkevää siirtää tekniseltä toimelta elinkeinopuolen hoidettavaksi. Toinen näistä sijaitsee Kiteellä Keisarinkujalla ja toinen Kesälahdella Hellaniementiellä. Irtonumero 3,00 66. vuosikerta Keskiviikko 8.1.2025 N:o 2 KUPIAINEN Seuraa meitä Facebookissa ja Instagramissa Palvelemme: ark. Hileasemien käyttäjät kokevat jääneensä tältä osin paitsioon. Hileasemien toiminnan lopetus sai aikaan kritiikkiryöpyn Ainakin osalla valtuutetuista toiminnan lopettamisesta kertova lause ”Hileasemien toiminta loppuu vuoden 2024 loppuun mennessä” on jäänyt kokonaan huomaamatta.. Kannanotoissa on ihmetelty sitä, miksi hileasemien toiminta pitää lopettaa, vaikka niin Kiteellä kuin Kesälahdellakin niillä on kesäaikaan paljon käyttäjiä. KLO 10-16 Ilman plussa-korttia 3,79/kpl (13,54/kg) RIITAN HERKKU RIITAN HERKKU SENTTIPIZZAT SENTTIPIZZAT 280g (8,93/kg) -34% Plussa-etu Tohmajärven kirkonkellot kutsuivat Keski-Karjalan seurakuntaa yhteiseen juhlajumalanpalvelukseen loppiaisena. Tasoltaan toiminta ei ole ollut hääviä, eikä palvelun laatua pystytä teknisen toimen resursseilla takaamaan, hän painottaa. POROKYLÄN POROKYLÄN PIKKUEVÄS PIKKUEVÄS SIIVUTETTU 400g (6,23/kg) 22 49 49 ps ps RIITAN HERKKU TUOTE-ESITTELY TO 9.1. TARJOUSLEHTI ilmestyy tammikuusta 2025 alkaen VAIN DIGITAALISENA. Susille haetaan uudelleen karkotuslupa. Samalla on paikallaan harkita, pidetäänkö se jatkossakin kaupungin hoteissa vai annetaanko kumppanuusperiaatteella jonkun järjestön tai suoraan yrittäjien tehtäväksi. Se on usein ollut korjauksen tarpeessa. 7–22, la 7–22, su 9–22 info@k-supermarket.fi www.kupiainen.net Kiteentie 6, Kitee, puh. Sittemmin on käynyt ilmi, että ainakin osalla valtuutetuista toiminnan lopettamisesta kertova lause ”Hileasemien toiminta loppuu vuoden 2024 loppuun mennessä” on jäänyt kokonaan huomaamatta. Valtuuston talousarviokokouksessa asiaan ei enää kukaan puuttunut. Siponen on vahvasti myös sitä mieltä, että hileaseman pyörittämisen ei ylipäänsä pitäisi kuulua teknisen toimen tehtäviin ja että varastoalue ei ole jäähileaseman oikea sijoituspaikka. He eivät ole saaneet ääntään kuuluviin hyvän hallinnon edellyttämällä tavalla. Katso digitarjouslehti osoitteesta: k-ruoka.fi/ k-supermarket tai K-Ruoka-sovelluksesta HERKKUTORILTA Rajoitus 2 kalaa/talous KOKONAINEN KIRJOLOHI KOKONAINEN KIRJOLOHI Suomi 99 95 95 kg kg ATRIA ATRIA KANAN FILEESUIKALEET KANAN FILEESUIKALEET 250-300g (8,33-10,00/kg) -16% Plussa-etu Ilman plussa-korttia 2,99/kpl (9,96-11,96/kg) 55 00 00 2 rs 2 rs LOTUS LOTUS SOFT EMBO SOFT EMBO WC-PAPERI 16 rl/pkt (0,57/rulla) Mobiilietu voimassa MA-SU 6.-12.1.2025 -SOVELLUKSEN KÄYTTÄJÄ AKTIVOI VIIKON MOBIILIETU! Valio RAEJUUSTO 200g (3,75/kg) Ei laktoositon Rajoitus 2 erää/talous Ilman aktivointia ja Plussa-korttia 1,65/rs (8,25/kg) -54% Mobiili-etu 11 50 50 2 RASIAA 2 RASIAA VALIO VALIO OIVARIINIT OIVARIINIT MYÖS PEHMEÄT ÖLJYT 350-400g (6,25-7,14/kg) Ilman plussa-korttia 3,19-3,45/rs (8,63-9,86/kg) -21-27% Plussa-etu Rajoitus 1 erä/talous 55 00 00 2 rs 2 rs 55 00 00 2 kpl 2 kpl Voimassa to-la 9.-11.1. Jälleen kaadettiin yksi pihakäyntejä tehnyt susi KITEE Jouko Väistö Kiteen kaupungin tekninen lautakunta ilmoitti marraskuussa vuoden 2025 talousarviota käsitellessään lopettavansa hileasemien toiminnan vuoden 2024 loppuun mennessä. info 0400 133 807 Kaikki_A1_Verkkokauppa.indd 8 30.3.2020 10.35 TILAA K-Ruoka.fi TAI K-Ruokasovelluksesta Kaikki_A1_Verkkokauppa.indd 8 30.3.2020 10.35 NOUDA Kauppamme noutopisteeltä parkkihallista Tuoretta kalaa palvelusta Tarjoukset voimassa to-su 9.-12.1. Alueella on useita susilaumoja, joissa useita yksin liikkuvia yksilöitä, kertoo luvan hakija ja metsästyksen johtaja Mika Piiroinen tiedotteessaan
Paikalliset yritykset pystyvät myös paremmin hyödyntämään TE-palveluita työvoiman rekrytoinnissa ja erilaisten tukimuotojen suunnittelussa. Nyt eteemme on kuitenkin tuotu suunnitelma yli 30 miljoonan euron sotekeskuksen rakentamisesta Joensuuhun lainarahalla – keskelle taloudellista kriisiä! Kun luottamuskausi alkoi, meille päättäjille toistettiin mantraa: ”Seinät eivät hoida.” Nyt näitä seiniä halutaan kuitenkin rakentaa lisää, vaikka samaan aikaan olemassa olevia, hyväkuntoisia soterakennuksia ympäri maakuntaa suunnitellaan tyhjennettäväksi ja samanaikaisesti palvelujen lopettamista siellä. Mervi Venäläinen Pohjois-Karjalan maakuntahallitus ja tarkastuslautakunta ovat vierailleet Itä-Virossa sijaitsevassa Narvassa, jossa Venäjän rajan läheisyys, väestökehitys ja saavutettavuus muuhun maahan asettavat samanlaisia haasteita kuin Pohjois-Karjalassa on. Apulaiskomentaja vaihtui Pohjois-Karjalan rajavartioston apulaiskomentajana aloitti vuodenvaihteessa everstiluutnantti Mikko Kallinen. K.S. Olemme aluevaltuustossa toistuvasti kuulleet, kuinka tärkeää on tehdä kestäviä ja harkittuja päätöksiä, jotka ottavat huomioon tiukan taloustilanteemme. Pohjois-Karjala ja Itä-Viro yhteistyöhön elinvoiman lisäämiseksi Matkalla ovat mukana maakuntavaltuuston puheenjohtaja Seppo Eskelinen, maakuntahallituksesta Hanna Räsänen, Matti Taponen, Jussi Wihonen, Sanna Antikainen, Timo Puustinen, Anna Vauhkonen, Birgitta Muukkonen, Helena Pakarinen ja Aulikki Sihvonen ja tarkastuslautakunnasta Satu-Sisko Eloranta, Liisa Mustonen, Tero Kuittinen ja Eero Bogdanoff. Miksi emme keskity näiden tilojen hyödyntämiseen ja palveluiden säilyttämiseen koko alueella sen sijaan, että velkaannumme uudella kalliilla hankkeella. Kallinen on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon vuonna 2019. Nykyisessä taloustilanteessa tällainen investointi on valtavan suuri riski! Eikö olemassa olevia kiinteistöjä voitaisi käyttää paremmin hyödyksi. Tällaiset päätökset eivät rakenna oikeudenmukaista hyvinvointialuetta, vaan syventävät epäoikeudenmukaisuutta. Kun kysyin aluevaltuuston iltakoulussa perusteluja Sortavalan kadulle suunnitellulle sotekeskukselle, minulle vastattiin, että palvelut halutaan saman katon alle. TE-uudistuksessa kunnille siirtyy vastuu työllisyyspalveluiden järjestämisestä ja samalla kuntien vastuu työttömyysetuuksien rahoittamisesta kasvaa. – Saimme kuulla Itäja Koillis-Viron isänniltä, että he haluavat tehdä enemmän yhteistyötä raja-alueiden kanssa kuin mitä Viron ja Suomen valtiot ja ministeriöt tällä hetkellä tekevät. Kuva: Rajavartiolaitos. Tarkoitus on mahdollistaa, että kaikki toimijat pystyvät toimimaan samassa yhteisössä. Keski-Karjalasta Rummukainen nosti haastattelussa esimerkiksi Rääkkylän ja Tohmajärven, jonne hän sanoo tarvittavan yrittäjiä ja yrityksiä, jotta palvelut eivät karkaisi kunnista kauaksi. Heinävedellä, Polvijärvellä, Rääkkylässä, Tohmajärvellä ja Juuassa sote-asemille on suunniteltu myös kiireetöntä lääkäripalvelua, mutta niitäkin olisi tarjolla vain muutamina päivinä viikossa. Sovimmekin, että tiivistämme suoraa yhteistyötä alueiden kesken. Aluehallituksen 18.12.2024 hyväksymä sotepalveluiden alueellinen järjestämissuunnitelma oli surullista luettavaa. Aiemmin hän on toiminut tietoja kyberturvallisuusyksikön päällikkönä Rajavartiolaitoksen esikunnassa. Riskinä on, että uudistuksesta aiheutuvia kustannuksia ei saada katettua valtionosuuksien kasvulla, vaan osa kustannuksista jää katettavaksi kuntien muulla rahoituksella. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen taloustilanne on kriisissä ja edessä on kymmenien miljoonien eurojen sopeuttamistarve. Tämän vuoksi kaikissa päätöksissä, joita kunnassa tehdään, pitäisi miettiä niiden työllisyysvaikutuksia. – Maakunnat esittelivät omat ehdotuksensa toimenpiteiksi elokuussa Joensuussa pidetyssä Itäisen Suomen huippukokouksessa. – Tarvitsemme ohjelmia, jotka rahoittavat niin sanottujen pehmeiden hankkeiden sijaan talouskehitystä vauhdittavia investointeja, maakuntajohtaja Meelis Kuusk sanoi. Tämä keskittäminen ei kuitenkaan paranna palveluja, vaan tulee heikentämään niitä etenkin reuna-alueilla. Koko uudistuksen tavoite on, että lähipalvelu paranee. Lähipalvelun lisäksi TE-uudistuksessa on kehitetty laajaa yhteistyöverkostoa, johon kuuluvat kaikki kehittämisyhtiöt, kauppakamarit, oppilaitokset, Kela, Siun sote sekä järjestöjä. Tämä on suuri askel taaksepäin palveluiden saavutettavuudessa. Itä-Viron maakuntajohtajan mukaan maakunta etsii yhteistyömahdollisuuksia muiden EU-maiden itärajan maakuntien kanssa, kerrotaan maakuntaliiton tiedotteessa. TE-uudistus on maakunnan ja kuntien elinvoimakysymys Mervi Venäläinen Pohjois-Karjalan rajavartioston apulaiskomentaja vaihtui. Kaikkien pitäjien sotepalvelut aiotaan supistaa pelkästään hoitajan vastaanottopalveluihin, joita tarjottaisiin vain muutamana päivänä viikossa. Muutosta on luonnehdittu itsenäisen Suomen historian merkittävimmäksi hallinnolliseksi uudistukseksi. Siirron kuumin valmisteluvaihe alkoi Pohjois-Karjalassa viime huhtikuussa. Tämä ei kuitenkaan ole pakollinen investointi, ja aluevaltuustolla on täysi oikeus peruuttaa suunnitelma. Päätösten on oltava vastuullisia ja oikeudenmukaisia. Pohjois-Karjalan maakunnan edustajat yhtyvät näkemykseen. Meille väitetään nyt, että päätös on tehty. Joensuun kaupungin työllisyyskoordinaattori Marjatta Rummukainen totesi Koti-Karjalan ekosysteemityötä käsittelevässä jutussa (17.4.2024), että kysymyksessä ei ole pelkästään työllisyydenhoidon siirtyminen kunnille, vaan kysymyksessä on Pohjois-Karjalan elinvoimakysymys. Yhteistyöllä on tärkeää rooli, sillä monet päätökset vaikuttavat myös työllisyyteen. Hyvinvointialueeltamme löytyy ympäri maakuntaa jo valmiiksi hyvässä kunnossa olevia toimitiloja, jotka olisivat saatavilla huomattavasti edullisemmin. Onnistuessaan jo tämä muutos antaa mahdollisuuden tarjota paikalliset olosuhteet ja ihmiset entistä paremmin huomioon ottavaa palvelua. Konkretisoitumaan työllisyyspalvelujen siirtyminen alkoi viime viikon torstaina, kun Pohjois-Karjalan työllisyysalue käynnistyi. Esimerkiksi Polvijärvellä, jossa hammaslääkäritilanne on ollut erinomainen, palvelut aiotaan järjestämissuunnitelman mukaisesti kutistaa suuhygienistin ja hammashoitajien vastaanottokäynteihin kouluilla, päiväkodeissa, kiinteissä toimipisteissä, etäpalveluina tai asumispalveluissa. Merkittävä heikennys näiden kuntien asukkaille on se, ettei aikuisväestölle enää jatkossa omalla paikkakunnalla tarjota suun terveydenhuoltopalveluja. Päivystysvastaanottopalvelut keskitetään sotekeskuksiin. Vastuukuntana on Joensuu ja jokaisessa Pohjois-Karjalan 13 kunnassa aloitti palvelupiste, jossa palvellaan sekä henkilöasiakkaita että yritysasiakkaita. Luonnokseen asti niitä päätyi vain muutama. Sitä ennen hän on palvellut muun muassa rajaturvallisuusasiantuntijana Rajavartiolaitoksen esikunnassa, Pohjois-Karjalan rajavartiostossa rajatoimiston päällikkönä sekä Kaakkois-Suomen rajavartiostossa ja Rajaja merivartiokoululla useissa eri tehtävissä. TE-palveluiden siirtyminen lähelle paikallisia ihmisiä ja yrityksiä on erityisen tärkeää palveluiden käyttäjille. Tämä ei ole oikea tie! TARJA HYYKKY aluevaltuutettu (kesk.), tarkastuslautakunnan vpj, Juuan apteekin apteekkari Seinät eivät hoida – vai hoitavatko, kun ne rakennetaan Joensuuhun?. Kuva: Maakuntaliitto. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Hanna Räsäsen mukaan Itäisen Suomen ohjelman luonnos ei lupaa alueelle konkreettisia tekoja. Puhutaan ekosysteemistä, jossa kaikki työllisyyteen vaikuttavat toimijat ovat lähellä tai vähintäänkin välittömässä yhteydessä toisiinsa. En ole ymmärtänyt aiempia käsittelyitä sitoviksi. Aiempi apulaiskomentaja Samuli Murtonen siirtyi vuoden vaihteessa Rajavartiolaitoksen esikuntaan Helsinkiin. Nyt suunniteltu soteinvestointi ei täytä kumpaakaan kriteeriä. Vuodenvaihteessa apulaiskomentajana aloitti everstiluutnantti Mikko Kallinen. Lisähaasteen kunnille tuo lomautusten ja irtisanomisten määrän kasvaminen. On myös epäselvää, milloin olemme tehneet päätöksen Joensuun sotekeskuksen rakentamisesta. 2 Keskiviikko 8.1.2025 Pääkirjoitus Lukijan porinat Hallitus teki vuonna 2021 päätöksen työllisyydenhoidon siirtymisestä valtiolta kunnille. Meidän on otettava aluevaltuutettuina vastuu siitä, että emme lisää alueemme taloudellista taakkaa ja samalla heikennä koko hyvinvointialueemme jo ennestään suurissa vaikeuksissa olevia sotepalveluja. Tämä suunnitelma tuntuu erityisen epäoikeudenmukaiselta, kun tiedämme, että kärsijöinä ovat juuri ne asukkaat, jotka asuvat kauempana Joensuusta – etenkin ikäihmiset, autottomat ja muut palveluja kipeästi tarvitsevat
Näistä Suksi-niminen alue sijoittuu Potoskavaaran ja Kätkö Kiteenlahden ja Loukunvaaran kylien alueelle. Alueella etsitään nimenomaan litiumia, joka on aurinkoenergian ja akkuteollisuuden käyttämä metalli. – Mikään muu ei tule kysymykseen kuin se, että avoin ja rehellinen siitä mitä tekee ja mitä suunnittelee tekevänsä. Kiteen lukiolla jatkuu urheilijoiden lajivalmennuksen mahdollistava opetus, ja yhteistyötä Karelia ammattikorkeakoulun kanssa kehitetään eteenpäin. luokan oppilaille ja heidän huoltajilleen tarkoitetussa tapahtumassa ovat esillä sekä Kiteellä toimivat oppilaitokset lukio, kansanopisto, Riveria ja musiikkiopisto sekä Riverian, Luovin, Karelia ammattikorkeakoulun ja ItäSuomen yliopiston tarjoamat opintomahdollisuudet. Vain Suksi-alueella on edetty kallioperäkairauksiin, joista on oltu etukäteen yhteydessä maanomistajiin. Kiteen kaupunginhallituksen jäsen Kari Pennanen pohjusti illan aihetta avauspuheenvuorossaan pohtimalla asiaa kotimaisen vastuullisen energiantuotannon näkökulmasta. tammikuuta Ilmarisen ravintolasalissa jatko-opintoihin tähtäävän vanhempainillan. Muun muassa tutkintokoulutukseen valmentavan TUVA:n odotetaan siirtyvän Riverialta Kiteen kansanopistolle. Suurin osa töistä on ollut maaperänäytteiden ja kivinäytteiden keräämistä ja droonilla tai kävellen tehtäviä mittauksia. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki koulutuksista kiinnostuneet kuntarajoista riippumatta, Mikkonen painottaa. Nämä eri mahdollisuudet tullaan esittelemään illan aikana. Juho Ikonen painotti omassa puheenvuorossaan muiden lupien ohella erityisesti sosiaalista toimilupaa, jonka antavat alueen asukkaat ja muut toimijat. Alueen maanomistajille lähetettiin jo viime kevättalven aikana tiedote tehtävistä tutkimuksista. – Jos kaivostoimintaan päädytään, ovat korvausperusteet joko prosenttiperusteisia tai kertakorvaus maan luovutuksesta kaivoskäyttöön, Juho Ikonen kertoi. Maakunnan koulutusmahdollisuudet esillä vanhempainillassa ” Illan tarkoituksena on avata näkymiä tulevaisuuteen.. Tässä 9. Esimerkiksi peltoja eivät jokaisen oikeudet koske, eikä siellä saa tehdä tutkimuksia ilman maanomistajan nimenomaista lupaa. Yleisin havainto tai ilmoituksen syy oli ilotulitteiden päätyminen selkeästi alle 18-vuotiaiden ja päihtyneiden haltuun. – Tapahtuman alussa on mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen oppilaitosten pisteillä. Noin 10 prosenttia varausalueista päätyy malminetsintään ja vain joka tuhannes malminetsintälupa päätyy kaivoslupahakemukseen. Pitää olla valmis vastaamaan kysymyksiin ja tulemaan mukaan keskusteluihin. Juho Ikonen Mitkä ovat maanomistajan oikeudet malminetsintään liittyen. Uutta vuotta otti vastaan poliisivankiloissa kaikkiaan 40 henkeä. Myös Maria Lohela pitää avoimuutta ja rehellisyyttä toiminnan edellytyksinä. KITEEN ja Tohmajärven alueella on Rio Tinto Exploration Finland Oy:llä malminetsintälupa kahdelle alueelle. Esille nousivat muun muassa korvausasiat, jotka malminetsintävaiheessa ovat hehtaariperusteiset. Nämä olivat keskeisimmät aiheet, jotka tulivat esille MTK:n ja Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan järjestämässä metsäillassa Kiteellä. 3 3 Keskiviikko 8.1.2025 Keski-Karjalan paikallislehti Päätoimittaja Marko Torni Toimitussihteeri Kari Sarkkinen KITEE Mirja Hurskainen Mitä on malminetsintä ja mitkä ovat maanomistajan oikeudet malminetsintään liittyen. – Tämän vuoden näytteet on jo analysoitu, mutta tulokset eivät vielä ole selvillä. Toimilupa on toimijan vastuulla ja se on ansaittava. MALMINETSINTÄ on vaiheittain tarkentuvaa. Poliisin tiedote kertoo, että eniten poliisia työllistivät erilaiset järjestyslakirikkomukset ja häiriökäyttäytymiset (67 tehtävää), joissa valtaosa (50) liittyi ilotulitteiden vaaraa aiheuttavaan, häiritsevään tai laittomaan käyttöön. Maajohtaja Maria Lohela ja tutkimusgeologi Petra Lignell vastasivat yleisön kysymyksiin tutkimusten etenemisestä. Se on ansaittava ja se on jatkuvasti päivittyvä. Illan tarkoituksena on nimenomaan avata näkymiä tulevaisuuteen. Kotihälytyksiä oli aattoyövuorossa yhteensä 59. Vuosi vaihtui vilkkaasti ItäSuomessa KITEE Mirja Hurskainen Arppen koulu järjestää 14. – Se on paikallisen yhteisön hyväksyntä ja tuki yhteisön alueella harjoitettavalle toiminnalle. Etsinnästä koituneet haitat on myös korvattava maanomistajalle. Tilaisuudessa oli aikaa myös keskustelulle ja kysymyksille. Sen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Juho Ikonen havainnollisti, miten malminetsintä tarkentuu vaiheittain. Keski-Karjalan musiikkiopisto toimii myös monella tavalla yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Toimijoita koskevat malminetsintäkorvaukset on määritelty laissa. Hän esitteli kattavasti malminetsinnän vaiheet etsinnästä kaivostoimintaan asti. Kari Sarkkinen Uudenvuoden yön aikana poliisitehtäviä oli koko Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella 335 (vuonna 2023 312). Vasta varausilmoituksen jälkeen alkaa malminetsintä, jolle on haettava malminetsintälupa. – Tänä kesänä työt ovat olleet käynnissä molemmilla alueilla, kertoi malminetsinnästä vastaava maajohtaja Maria Lohela. Rattijuoppoja tavattiin seitsemän, kertoo poliisin tiedote. MTK:n maankäytön asiantuntija Juho Ikonen käsitteli malminetsintää maanomistuksen kannalta. ” Paikallisen yhteisön hyväksyntä ja tuki yhteisön alueella harjoitettavalle toiminnalle on ansaittava. Se ei perustu mihinkään lakiin eikä sitä voi hakea miltään luukulta. Ilta jatkuu oppilaitosesittelyillä ja yhteishaun tietoiskulla, kertoo Arppen koulun opinto-ohjaaja Anu Mikkonen. – Etsintää voi tehdä jokaisen oikeuksiin pohjautuen. – Kannustamme oppilaita rohkeisiin valintoihin ja etsimään itselleen mieluisia jatko-opintopaikkoja. Paikkakunnalla toimivien oppilaitosten toimintaa kehitetään jatkuvasti. Rikosilmoituksissa painottuvat eriasteiset pahoinpitelyt ja vahingonteot. Etelä-Savo Kenttäjohtoalueella tehtäviä oli 110, Pohjois-Karjalassa 83 ja Pohjois-Savossa 142. Hän esitteli kuva-aineiston avulla nyt tehtyjä tutkimuksia. Alueiden luvat ovat voimassa syyskyylle 2028 saakka
Diakoniatoimisto Kitee, maanantaisin klo 9 – 11, Sanna/040 739 1931, Katriina/040 739 1933, Kesälahti ajanvarauksella Hanne/050 594 838, Rääkkylä ajanvarauksella Satu/050 467 0375, Tohmajärvi, maanantaisin klo 9-11, Tuula/050 301 9959 Kiteen lähikirkko To 9.1. Su 19.1. Tarvitsemme jokainen elämäämme merkitystä, yhteyttä ja välittämistä Vuosi on taas vaihtunut ja olemme kenties itse kukin pohtineet, mitä uusi vuosi voisi tuoda meille tullessaan. Mikael, Mika, Miki, Miko, Mikko, Miska; Feodor, Teo, Teuvo; Mikaela. 045 111 9555, avoinna ma-ke klo 9-12. Antippa; Gregori, Grigori, Reijo, Reko, Riku; Teo. klo 16 Ilosanomapiiri srk-keskus. Presidenttimme Alexander Stubbin uudenvuodenpuheen sisällössä oli mielestäni paljon hyvää elämämme pohdintoihin. Ti 14.1. 0400 967 601) Uudet Keski-Karjalan seurakunnan Tohmajärven lähikirkon kotisivut ovat avautuneet osoitteessa www.keskikarjalanseurakunta.fi Keski-Karjalan seurakunnan uusi sähköpostiosoite on keskikarjalan.seurakunta@evl.fi Kuolleita: Leena Maria Pulkkinen 80 v. Syvästi kaivaten ja kiittäen Eeva Jenni, Tero, Sisu ja Elovena Samuli, Hanne ja Henni Ville ja Aino sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. KL-lähetyspiiri Emmalassa (Kirkkotie 23) klo 13, Matti Kostamo. Lauantaina: Kari, Karri, ort. Muulloin ajanvarauksella. Lämmin kiitos osanotosta. KITEEN HELLUNTAISEURAKUNTA Koivulantie 3, 82500 Kitee www.kitee.helluntaiseurakunta.fi Su 11 Jumalanpalvelus, Kyösti Havukainen Tervetuloa! Rakkaamme g 5.9.1958 Kesälahti = 17.11.2024 Kitee Kaivaten Tuomo sukulaiset ja läheiset Marja Kaarina KOKKO Siunattu läheisten saattamana. Postilan lähetyspiiri Pirkko Oleniuksella klo 13. Ti 14.1. Hannes, Hannu, Hans, Iivo, Jani, Janne, Johannes, Joni, Jonne, Jonni, Jouni, Juha, Juhana, Juhani, Juho, Jukka, Jussi; Paavali, Paavo, Paul, Pauli, Paulus; Ida, Iita. 040 684 8424 Suruilmoitus HELLUNTAISEURAKUNTA Lassintie 21 Tohmajärvi www.saalem.info Su 12.1. Torstaina: Veikko, Veli, Veijo, Veikka, ort. 1:27 NIMIPÄIVÄT Keskiviikkona: Titta, Hilppa, ort. klo 10 elintarvikejakelu Tarinatuvalla. Ma 13.1. Me kaikki tarvitsemme niitä elämäämme. klo 14-15.30. klo 13 Etsijäinpiiri Tarinatuvalla. Rääkkylän lähikirkko To 9.1. Ti 14.1. Pe 17.1. Siunattu läheisten läsnä olles sa. Ke 15.1. Lämmin kiitos osanotosta. klo 10 Messu kirkossa. Papin päiväkahvit Tarinatuvalla. Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, Hänt’ ihana enkeli kotihin vie. Platon; Niina, Nina. Kesälahden lähikirkko Su 12.1. Ke 15.1. Lavrenchukin perheen konsertti Kemien srk-talolla klo 16, vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Se on edelleen voimassa ja voimme jokainen halutessamme tarttua kiinni tuohon pelastukseen. Jos me oikein ymmärrämme sen sisältämän suuren salaisuuden, voimme kokea sen yhteydessä aitoa välittämistä, huolenpitoa ja rakkautta, jota me itse kukin tarvitsemme. 040 739 1881, avoinna ma-to klo 9-12. Seurakunta on Kristuksen maanpäällinen ruumis tänä päivänä. klo 10 messu Rääkkylän kylän kappelissa. klo 13.30 Näkövammaisten kerho srk-keskus. Varhaiskasvatus: Seukkarin perhekerho torstaisin alkaen 9.1. klo 13 Parikanniemen ystäväseurat srk-keskus, Matti Kostamo, Pentti Vaittinen. Konsertti yhteistyössä Tohmajärven Helluntaiseurakunnan kanssa. Tohmajärven lähikirkko Pe 10.1. Maanantaina: Nuutti Tiistaina: Sakari, Saku, ort. klo 13 Toivossa iloiset, kristilliset eläkeläiset kokoontuvat Kiteen srk-keskuksessa, Heli Kinisjärvi, Merja Kostamo. Lämmin kiitos osanotosta. Veli Matti TIAINEN g 25.2.1932 Uukuniemi = 16.11.2024 Leppävirta Siunaus toimitettu 14.12.2024. Rakkaamme Martti Olavi HACKLIN 18.4.1941 Kitee 2.12.2024 Kitee Rakkaudella muistaen Seppo Timo ja Kirsi sukulaiset ja ystävät Side viimeinen kotiimme lapsuuden näin katkesi hiljaa sam muen. Su 12.1. Su 12.1. Kiitos Erkin hyvästä hoidosta Mirja Varoselle ja Hoitokoti Annalalle. klo 10 liturgia Rakkaamme Kauko Armas SALLINEN 14.7.1951 Rääkkylä 7.12.2024 Tohmajärvi Emme lähtöäsi todeksi uskoa vois, niin yllättäen lähdit luotamme pois. lut. Kemien lähetyspiiri Leena Kemppaisella klo 13. Lämmin kiitos osanotosta. Jonain päivänä tuuli vie pilvet, ja aurinko tulee esiin. klo 10 sanajp kirkossa. Ti 14.1. 0400 967 601, avoinna ma ja ke klo 9-12. Vain muistot ja rakkaus jäljellä on, kaipaus suuri ja sammumaton. Jumala sanoi: ”Ei ole hyvä ihmisen olla yksin.” Tuo yhteys tuli kuitenkin rikkoontumaan niin Jumalan ja ihmisen kuin miehen ja naisenkin välillä. Jumala loi alussa ihmisen kokemaan aitoa yhteyttä ja vuorovaikutusta Jumalaan sekä muihin ihmisiin. Keskiviikkona: Solja, ort. klo 18 Närsäkkälän srk-piiri Unto ja Arja Väkeväisellä, Paasuntie 6. klo 9.30-11 srk-keskuksessa. 4 Keskiviikko 8.1.2025 Sana sinulle Seurakunnat Päivyri 8. klo 13 Yhteiskristillinen naistenpiiri Tarinatuvalla. klo 18 Miestenilta ja sauna Kiteen Evankelisella Kansanopistolla. Muulloin ajanvarauksella. keskikarjalan.seurakunta@ evl.fi Hautausmaantoimisto Palomäentie 12 b, Kitee. o.s. Kristus tuli palauttamaan tuon yhteyden Jumalaan. Stubb mainitsi puheessaan esimerkiksi sen, että tarvitsemme itse kukin elämäämme merkitystä, toista ihmistä, välittämistä, rakkautta ja yhdessäoloa. Astikainen Rakkaamme Erkki Emil TOIVANEN Ikävöiden ja rakkaudella muistaen Oili Jari perheineen Harri perheineen Marko perheineen Marianne perheineen sukulaiset ja ystävät g 16.11.1942 = 11.11.2024 Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa. To 16.1. klo 17 ehtoopalvelus Su 19.1. Su 12.1. Tohmajärvi, Maiju Lassilan tie 16, puh. klo 12 Tarinatuvan hartaus. Kristillinen seurakunta voi olla tänään juuri sen kaltainen paikka, joka pystyy vastaamaan näihin elämämme perustarpeisiin. Jonain päivänä suru on kevyempi kantaa. klo 11 Jumalanpalvelus Saalemilla, klo 16 Lavrenchukin perheen konsertti ev. Sinulle kiitokset kauneim mat tahdomme antaa, sinut vierelle äidin nukkumaan kantaa. Vain usko Jumalaan voi tuoda elämään sen kaltaisen merkityksen, joka voi kantaa silloinkin, kun ei enää itse jaksaisi. Tervetuloa!. Perjantaina: Nyyrikki, ort. klo 17 Kirkkokuoron kevätkausi alkaa srk-salissa. To 16.1. klo 10 Messu Rääkkylän kylänkappelissa. klo 10 messu kirkossa, Kirsi Hukka. Jiri, Jori, Jyri, Jyrki, Ylermi, Yrjänä, Yrjö; Irja. Kuolleet: Eero Johannes Pirhonen 84 v., Martti Olavi Hacklin 83 v. Kol. Hyvää talvipäivän jatkoa! PÄIVÄN SANA Jumala on tahtonut antaa pyhilleen tiedoksi, miten häikäisevän kirkas on tämä kaikille kansoille ilmaistava salaisuus: Kristus teidän keskellänne, kirkkauden toivo. Ti 14.1. Savva; Jaana, Taija, Taina, Tanja, Tatjana. Kuitenkin tuo perustarve kokea yhteyttä, rakkautta ja turvaa on säilynyt meillä jokaisella muuttumattomana. Su 19.1. Filip, Vilppu. Su 19.1. klo 10 Perhekerho Säteen taskussa , Kinnulantie 5. Tiedoksi: Tohmajärven lähikirkon seurakuntatoimisto on avoinna 1.1.2025 alkaen ma 9-12 ja ke 9-12 (p. Hautapaikka-asiat: Kesälahti, Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi, puh. Hän astui itse maan päälle, koska hän rakasti niin paljon jokaista meitä, että hän antoi oman henkensä meidän edestämme. tammikuuta 2025 Aurinko nousi tänään klo 9.16 ja laskee klo 14.57. Happonen, Purontaus. Pyhä Kolminaisuus, Keski-Karjala Valamontie 4, Kitee To 16.1. klo 10 messu kirkossa, Mikkonen. Ti 14.1. Sunnuntaina: Toini, ort. Onko elämässäni kaikki ne palaset, jotka siinä ehkä kuuluisikin olla. Mika Ritari Nykänen Kiteen Helluntaiseurakunnan pastori ilmoitukset@kotikarjala.fi p. Ma 13.1. klo 9 Kappelin kuppila srk-salissa. Keski-Karjalan seurakunta www.keskikarjalanseurakunta.fi Yhteiset seurakuntatoimistot Toimitusvaraukset ja muu asiointi Kitee, Kappelintie 4, puh. Ma 13.1. seurakuntatalolla. Messu Värtsilän seurakuntakodilla klo 10, Kirsi Hukka, Purontaus. Messu Kemien srktalolla klo 10. A-r-m-o, ansaitsematon rakkaus minun osakseni. Su 19.1
Hallintoja henkilöstökulujen osalta Löppönen kertoo, että moni ehdotti kunnan hallinnosta ja johtotehtävistä leikkaamista, virkojen yhdistämistä ja kokouspalkkioiden pienentämistä. Heidi Tiainen. – Useat vastaajat korostivat lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden, kuten varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja harrastusmahdollisuuksien, säilyttämistä. Maapallo pulassa -valokuvanäyttelyssä esillä nuorten valokuvia ” Pyysimme nuoria kuvaamaan arkeaan ja tarkastelemaan kotipaikkakuntaansa ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Kantaa säästökohteisiin sai ottaa 27. Kuvataiteen tunneilla lukiolaiset ovat perehtyneet valokuvaukseen yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona. Vuodeksi 2025 PKO:n hallituksen jäseniksi valittiin LähiTapiola Idän toimitusjohtaja Ilkka Herva, Stora Enson aluejohtaja Heidi Hämäläinen, Itä-Suomen yliopiston (EUF) matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen, johtaja Ari Punkkinen Elisasta sekä Savon Voiman tekninen päällikkö Timo Partanen. – Kriittisiä huomioita esitettiin myös siitä, että hallinnon tiivistämistä ei ole tarkasteltu riittävästi ja/tai lomautuksia ja/tai irtisanomisia ei ole hyödynnetty, Kunnan taloudellinen kestävyyden suhteen useat vastaajat painottivat, että säästöjä on etsittävä pitkäkestoisista ratkaisuista, kuten kiinteistöjen ja metsien hallinnasta. AVOIMISSA kysymyksissä kuntalaiset ottivat kantaa kunnan palveluiden turvaamista, hallinnon ja henkilöstön kulujen vähentämistä, kunnan taloudellista kestävyyttä, palveluiden priorisointia ja syrjäseutujen huomioimista koskeviin aihepiireihin. Tikkalan koulu ja päiväkoti nousivat erityisesti esille palveluina, joiden säilyttämistä pidettiin tärkeänä kunnan vetovoimaisuuden ja asukasluvun kannalta. Kyseessä on kuntien ilmastotyön kehittämiseen tähtäävän ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030 -hankkeen toteuttama nuorisopilotti, jonka kautta nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa kotikuntansa ilmastotyöhön. Kunnanjohtaja Mikko Löppönen summaa johtopäätöksinään, että kuntalaiset arvostavat palveluiden laatua ja saavutettavuutta, erityisesti lasten, nuorten ja syrjäseutujen osalta. Hallintoneuvosto valitsi kokouksessaan vuodelle 2025 hallintoneuvoston puheenjohtajaksi Kim Wrangen ja varapuheenjohtajaksi Anu Tiippanan. Esimerkiksi miten ilmastonmuutos on vaikuttanut tai vaikuttaa luontoon, ihmisiin ja yhteiskuntaan, Heidi Tiainen kertoo hankkeen tiedotteessa. Vastauksia kuntalaiskyselyyn tuli 278 kuntalaiselta. Heidän ottamia kuvia esitellään tammikuun 22. PKO:n hallintoneuvostoon kaksi kiteeläistä TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Tohmajärven kunta järjesti syksyllä kuntalaiskyselyn toimenpiteistä taloustilanteen parantamiseksi. Palveluiden priorisoinnissa vastaajat korostivat lakisääteisten palveluiden turvaamista ja peräänkuuluttivat kuntalaisille tärkeiden palveluiden, kuten liikuntapaikkojen kunnossapidon, varhaiskasvatuksen ja koulujen säilyttämistä. Keskiviikko 8.1.2025 5 Mervi Venäläinen Pohjois-Karjalan Osuuskaupan edustajisto on valinnut PKO:lle hallintoneuvoston vuosiksi 2025–2027. Osuuskaupan sääntöjen mukaisesti hallituksen puheenjohtajana toimii PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä. Useissa kommenteissa kritisoitiin keskittyviä palveluita ja vedottiin tasapuolisuuteen. marraskuuta saakka ja yhteenveto kuntalaiskyselystä oli esillä kunnanvaltuuston talousarviokäsittelyssä. Ehdotukset, jotka koskevat palvelujen supistamista (varhaiskasvatus, musiikkiopisto, liikuntapaikkojen kunnossapito), herättävät laajinta vastustusta. Palveluiden leikkaamista koskevat ehdotukset kohtasivat vastustusta. Useissa kysymyksissä mielipiteet jakautuvat tasaisesti, mikä heijastaa epävarmuutta ja näkemyseroja palvelutason säilyttämisestä ja ehdotusten vaikutuksista. Kuvissa käsitellään ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia Pohjois-Karjalassa sekä tarjotaan näkemyksiä mahdollisista ratkaisukeinoista. Nuorisovaltuustot ovat saaneet edustajan myös kunnissa ilmastotyötä koordinoiviin Hinkutyöryhmiin. ideoineet toimenpiteitä kotikuntiensa ilmastosuunnitelmiin ja heiltä on saatu näkemyksiä koulujen ilmastotyön kehittämiseen. Valinnaisaineiden vähentämistä ja ryhmäkokojen kasvattamista pidetään haitallisena opetukselle. – Sen sijaan kansalaisopiston, pienempien liikuntapaikkojen ja muiden ”ylimääräisten” toimintojen karsimista ehdotettiin mahdollisina säästökohteina, Löppönen kertoo. Säästöjen toivotaan kohdistuvan ensisijaisesti hallintoon, ei asukkaille kriittisiin palveluihin. Nuoret ovat mm. Metsätilojen myyntiin suhtauduttiin varauksella, koska se nähdään kertaluontoisena tulona, kertoo Löppönen. KeskiKarjalaa hallintoneuvostossa edustavat kiteeläiset Emmi Kaalimaa, opettaja ja Kaija Parviainen, vastaava uimahallityöntekijä. KITEE Mervi Venäläinen Kiteellä ja Juuassa on kerätty lukiolaisten ja nuorisovaltuustojen jäsenien näkemyksiä ilmastotyöstä. Laajaa kannatusta saivat koulujen hallinnon tiivistäminen (68 prosenttia), kokouskulujen karsiminen (70 prosenttia) ja Sivistyksen Suakkunat -julkaisun jakelusta luopuminen (78 prosenttia). Kaavio on kuntalaiskyselyn yhteenvedosta. – Pilotti lisää nuorten osallisuutta kunnallisessa ilmastotyössä, kertovat hankkeen työntekijät Heidi Tiainen ja Juho Väkeväinen. – Pyysimme nuoria kuvaamaan arkeaan ja tarkastelemaan kotipaikkakuntaansa ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Kunnan hallintokulut ja Sivistyksen Suakkunat tohmajärveläisten säästölistalla Sivistyksen Suakkunat -julkaisusta luopuminen kokonaan saa selkeää kannatusta (78 %). Vastaajat pitävät verkkotiedotusta ja vaihtoehtoisia jakelutapoja riittävinä. – Veroprosentin nostaminen jakoi mielipiteitä: jotkut näkivät sen välttämättömänä, toiset pitivät sitä uhkana kunnan houkuttelevuudelle. – Eläkeläisten palveluiden, kuten liikuntamahdollisuuksien, alhaisten uimahallimaksujen ja kirjastoauton, nähtiin edistävän hyvinvointia ja vähentävän terveydenhuollon kustannuksia pitkällä aikavälillä, Mikko Löppönen summaa palveluihin liittyviä kantoja. päivänä Kiteen lukion aulassa avautuvassa Maapallo pulassa -valokuvanäyttelyssä. Muut hallintoneuvoston jäsenet ovat Ihanus Emilia, yhteiskuntatieteiden opiskelija, Joensuu, Kokkonen Pekka, maatilayrittäjä, Juuka, Kortelainen Merja, maatalousyrittäjä, Valtimo, Kurki Sallamari, erityisopettaja, Ilomantsi, Laasonen Jenni, palvelupäällikkö, Joensuu, Lehtinen Pirkko, myyjä, Lieksa, Melkko Satu, palveluesimies, Liperi, Pykäläinen Samuli, yrittäjä, Joensuu, Pyykkönen Markku, markkinointijohtaja, Kontiolahti, Romo Salla, pastori, Joensuu, Ryynänen Asta, lääkäri, Lieksa, Sihvonen Arto, hyvinvointijohtaja, Nurmes, Sinkkonen Janne, konemyyjä, Kontiolahti, Sirviö Leila, yrittäjä, Outokumpu, Tahvanainen Ville, FM, osaamisen kehittämisen suunnittelija, Joensuu, Tiippana Anu, kotitalouden lehtori, Joensuu, Timonen Leena, hallintojohtaja, Nurmes, Tuononen Kirsi, marketpäällikkö, Kontiolahti, Törmälä Anssi, HTM, talousja henkilöstöpäällikkö, pastori, Joensuu, Wrange Kim, yliopettaja, Kontiolahti. Eniten vastustettiin perusopetuksen supistamista (62 prosenttia), työhyvinvoinnin kustannusten karsimista (60 prosenttia) ja kerhotarjonnan vähentämistä (55 prosenttia). Hallintoneuvosto valitsi PKO:n hallituksen jatkamaan samalla kokoonpanolla kuin vuonna 2024. Syrjäkylien palveluiden, kuten katuvalojen ja kirjastoauton, säilyttämistä pidettiin tärkeänä, koska niiden poistaminen koetaan epätasa-arvoiseksi ja syrjäseutujen näivettämiseksi. Perusopetuksen tarjonnan supistaminen kohtaa voimakasta vastustusta (62 %). Sen sijaan ehdotukset, jotka kohdistuvat tiedotuksen muuttamiseen (Sivistyksen Suakkunat) tai taloudellisiin resursseihin (metsätilojen myynti), saavat selkeimmin kannatusta. Kunnan tulevaisuudelle toivotaan aktiivista kehittämistä ja vetovoiman parantamista sen sijaan, että palveluita karsitaan lyhytnäköisesti. Kaavio on kuntalaiskyselyn yhteenvedosta
Lähikirkkojen omaleimaisuus on yhdistymisessä tarkoitus säilyttää. Ohjaa jokaista seurakuntamme jäsentä löytämään paikkansa uuden suuremman seurakuntamme yhteydessä, toivoi rukouspuheenvuorossaan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Merja Kostamo. – Vaikka jokainen lähikirkko en erillinen, on jokainen teknisesti tasa-arvoinen. Kun Jeesuksen syntymästä kertovia barokkikonsertteja kielletään koululaisilta tai sellaiseen osallistumisesta määrätään kärsimyskorvauksia, eikö se kerro siitä, että meidän suhtautumisemme Kristus-lapseen on alkanut muistuttaa enemmän Herodeksen epäluuloa ja nitistyshalua kuin idän tietäjien avoimuutta ja palvovaa kunnioitusta. Lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa Pyhän hengen voimassa iloiten. Pienellä tuhannen vuoden viiveellä tämä iloinen ”salaisuus” saavutti myös nämä Sydän-Karjalan seudut. Keski-Karjalan seurakuntalaiset Tohmajärvellä, Kiteellä, Värtsilässä, Kesälahdella, Rääkkylässä ja kaikissa alueen kylissä: tulkaa rohkeasti Jumalan sanan kuuloon ja levittäkää vapautuneesti Kristus-Valoa myös tästä eteenpäin, totesi piispa saatesanoina uudelle seurakunnalle: – Anna meille viisautta päätöksentekoon. Jari Jolkkonen muistutti myös siitä, että loppiaisen sanomaan kuuluu myös suvaitsevuus ja tasavertaisuus. Saarnassaan Jari Jolkkonen pohti loppiaisen merkitystä ja peilasi sen tapahtumia myös meidän aikaamme. Sanoma Jumalan armahtavasta rakkaudesta tuli ensin juutalaisille, sitten pakanoille. – Lähtekää rauhassa, olkaa rohkeat. Ja tänään se on saavuttanut myös meidän sydämemme. Idän tietäjät palvovat Kristusta, Herodes haluaa nitistää hänet. Yhteisin voimin tästä voi tulla jotain hienoa. Näin tehdään Jumalan edessä. Pitäkää hyvästä kiinni. Ensinnäkin se kertoo tietysti Herodes Suuren väkivallasta ja vainoharhaisuudesta. Anna meille tahto ja taito kuunnella toisiamme ja etsiä sovussa yhteistä hyvää. – Idän tietäjät siis olivat toisuskoisia, mutta he tunnistavat Jeesus-lapsessa tosi ihmisen ja tosi Jumalan, maailman Vapahtajan, kansojen toivon ja myös oman pelastuksensa lähteen. Tätä juhlimme loppiaisena. Ikkunoiden takaa avautuvan upean talvisen maiseman äärellä joululaulut kaikuivat voimallisina kuin tulevaa juhlistaen. Tukekaa heikkoja, auttakaa sorrettuja, kunnioittakaa kaikkia ihmisiä. Jari Jolkkonen totesi loppiaisen olevan hänelle itselleen erityisen puhutteleva ja merkityksellinen pyhä. – Loppiaisen evankeliumi kuuluttaa meille, että joulun hyvä sanoma Jumalan armosta ja rakkaudesta Kristuksessa on avoin aivan kaikille kansoille ja aivan kaikenvärisille ja kaikenlaisille ihmisille. Kirkkoherra Markku Komulainen totesi puheenvuorossaan, että nyt on olemassa hyvät edellytykset Keski-karjalan seurakuntaan, jos ei itse pilata sitä. 6 Keskiviikko 8.1.2025 Keski-Karjalan seurakunta sai juhlavan aloituksen TOHMAJÄRVI Mirja Hurskainen Vuoden vaihteessa aloittanutta Keski-Karjalan seurakunta sai juhlallisen avauksen loppiaisena. Musiikkipainotteisessa juhlajumalanpalveluksessa oli laulajia kaikista Keski-Karjalan kirkkokuoroista.. Lopussa niitä saatiin kuulla suurkuorona. – Tarvitsemme kaikkia eli seurakunnan luottamushenkilöitä, työntekijöitä ja seurakuntalaisia. Jari Jolkkonen taustoitti tällaisten yhdistymisen taustaa sillä, että seurakuntien taloudelliset vastuut ovat mittavia palkkauskulujen ja suuren rakennuskannan takia. Tätä synkkää taustaa vasten syttyy Betlehemin tähti. Kun nykyisin itänaapurissa tiputaan ikkunoista, Herodeksen aikana tiputtiin jyrkänteeltä tai hukuttiin uima-altaaseen. Yhdistyminen tarjoaa etuja. Herodes aloitti vahvasti rakentamalla käsittämättömän määrän häikäiseviä rakennuksia, joista kuuluisin oli Jerusalemin toisen temppelin uudistus. Me Euroopassa ja Suomessa asuvat olemme kuulleet hyvän sanoman Jumalan armosta ja rakkaudesta Kristuksessa, mutta samalla nykyisin yhä useammat ovat vieraantuneet Kristuksesta. Puheenvuoronsa hän päätti lähettämisen sanoilla. Mutta loppuvaihetta hallitsivat asiat, joihin niin monet yksinvaltiaan sairastuvat: hän takertui valtaansa, alkoi pönkittää omaa etuaan ja pelätä vainoharhaisesti valtansa menettämistä. Näin ei tehdä ihmisten edessä. Joskus pimeällä taivaalla vain pieni valo riittää näyttämään meille oikean suunnan. Tohmajärven Kirkkoniemessä pidettiin juhlajumalanpalvelus, jonka liturgina toimi seurakuntapastori Antti Happonen ja saarnaajana Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen. Jokaisella lähikirkolla on oma henkilökuntansa, mutta jokainen heistä voi myös toimia koko seurakunnan alueella. Musiikkipainotteisen messun esityksistä vastasivat Kesälahden, Kiteen, Rääkkylän ja Tohmajärven kirkkokuorot erilaisilla kokoonpanoilla. Osoittaakseen palvovaa kunnioitustaan he kumartuvat otsa maahan asti – sillä juuri ”palvovaa kumartamista” alkutekstin sana tarkoittaa. Häntä puhuttelee loppiaisen evankeliumissa myös se, että muukalaiset olivat ”tietäjiä”, aikansa tiedemiehiä ja tuon ajan parhaita oppineita. – Hallintorakenteet muuttuvat, mutta Kristuksen evankeliumi on sama eilen, tänään ja ikuisesti. – Suuren talon etu eli vahva talous ja pienen etu eli yhteisöllisyys voivat nyt yhdistyä parhaalla mahdollisella tavalla. Seurakuntasalissa viettiin lämminhenkistä juhlaa. JUHLA jatkui kirkkokahveilla ja ohjelmalla seurakuntakeskuksella Kemiessä. Eri tapa, sama syy. – Tänä vuonna loppiaista vietetään täällä Sydän-Karjalassa niin kuin ennenkin: kokoonnumme yhteiseen jumalanpalvelukseen muistamaan, kuinka kolme idän tietäjää vaelsi kaukaa tullakseen kumartamaan vastasyntynyttä maailman Vapahtajaa. Piispa Jari Jolkkosen saarna toi loppiaisen tapahtumat myös lähelle nykypäivää. Hän pääsi valtaan noin 40 vuotta ennen Jeesuksen syntymää monimutkaisen ja jatkuvan poliittisen juonittelun ansiosta. – Mitä kertomus kolmesta idän tietäjästä kertoo meille tänään. Kun elämä on sekaisin ja tuntuu raskaalta, silloin pienikin valo putken päässä muistuttaa meitä toivosta: Kristuksen kanssa mikään hetki ei ole toivoton
VIIME joulukuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin +3 asteesta Pohjois-Lapin noin -11 asteeseen. – Ja tietysti päättötyö opiskeluaikana, KonttinenLappalainen kertoo. Muualla maassa oli noin 0,5–2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Kukaan ei oikeastaan tiennytkään hänen kirjoituksistaan mitään. Viehkatietä varten Konttinen-Lappalainen on poiminut isän julkaisemattomista teksteistä erilaisia referaatteja ja lyhennelmiä. Konttinen-Lappalaisen mukaan isän jälkeen jääneet tekstit ovat pääsääntöisesti kirjoitettu vuosina 1980– 1990. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa, kertoo Ilmatieteenlaitoksen tiedote. Syyskuu oli jälleen ennätyksellisen lämmin, seuraten vuoden 2023 ennätyslämmintä syyskuuta. AKTIIVISESTA vapaaehtoisja järjestötyöstä sekä poliittisesta vaikuttamisesta tunnettu Konttinen-Lappalainen on myös suuri kirjallisuuden ystävä. Viime vuoden ylin lämpötila oli 31,4 astetta, joka mitattiin 28. Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan koko maan keskilämpötila oli noin 4,0 astetta, mikä on 1,1 astetta yli pitkän ajan keskiarvon vuosilta 1991?2020. Vuoden alin lämpötila, -44,3 astetta, mitattiin 5. Maan pohjoisosassa poikkeama vertailukauden 1991–2020 keskilämpötilaan vaihteli kylmän ja lämpimän suuntaan, mutta keskilämpötila oli silti pääosin tavanomainen. SUURESSA osassa maata vuotuinen sademäärä oli tavanomaista suurempi. Suurin poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli Pohjois-Lapissa, missä oli suurimmillaan 1,7 astetta vertailukauden keskiarvoa lämpimämpää. Kuukauden lopussa maan eteläosassa oli lunta 0–10 senttimetriä, keskiosassa pääosin 10–25 senttimetriä ja pohjoisosassa pääosin 20–60 senttimetriä. Viehkatie syntyi rakkaudesta sukuun ja kotiseutuun Marjukka Konttinen-Lappalainen signeerasi Viehkatietä Rääkkylän kirjastossa 5. Hän on esimerkiksi vetänyt useiden vuosien ajan Rääkkylän lukupiiriä. Kuukauden suurin sademäärä oli 115,4 millimetriä, joka mitattiin Virolahden Koivuniemessä. Suurin vuosisademäärä havaittiin Merikarvian Tuorilan havaintoasemalla, missä satoi 921,4 millimetriä. Vuosikeskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin 8 asteesta Lapin luoteisosan noin nollaan asteeseen. Sateisia kuukausia vuoden aikana olivat muun muassa helmija huhtikuu, toukokuu taas oli selvästi tavanomaista vähäsateisempi. Konttinen-Lappalainen on kirjoittanut esimerkiksi palveluoppaita omaishoitajille sekä lehtijuttuja. joulukuuta. Toukokuusta eteenpäin tavanomaista lämpimämpiä kuukausia oli kahdeksan peräkkäin. Suurin vuorokauden sademäärä oli Kokemäen Rausenkulmalla 10. Joulukuun keskivaiheen jälkeen lähes koko Suomeen saatiin vaiheittain lumipeite, mutta kuun loppua kohden se suli maan eteläosan rannikoilla. Konttinen-Lappalaisen mukaan teos syntyi rakkaudesta perheeseen, sukuun sekä kotiseutuun Rääkkylään ja sen historiaan. Keskiviikko 8.1.2025 7 Kari Sarkkinen Vaikka viime vuosi alkoi tavanomaista kylmemmässä säässä, toukokuusta eteenpäin loppuvuosi oli tavanomaista lämpimämpää. Kuukauden ylin lämpötila, +9,2 astetta, mitattiin Porin lentoasemalla 15. joulukuuta. Kuukauden alin lämpötila, -38,2 astetta, havaittiin Savukosken Tulppion havaintoasemalla 15. – Se oli hyvin mukava, intensiivinen tilaisuus. Vaikka Viehkatie on Konttinen-Lappalaisen ensimmäinen varsinainen teos, on hänellä kuitenkin suhteellisen paljon kirjoitustaustaa. Se antaa hirveän paljon. Myös maan eteläosassa oli monin paikoin poikkeuksellisen lämmin vuosi, ja muuallakin maassa voidaan puhua monin paikoin harvinaisen lämpimästä vuodesta. Suojeluskunnat liittyvät Toivo Konttisen henkilöhistoriaan siten, että sodan alkaessa noin 17-vuotiasta Konttista ei lähetetty rintamalle. huhtikuuta mitattu 127 senttimetriä. Ennen kaikkea Viehkatie on kuitenkin sukutarina. Tavanomaisista sademääräistä jäätiin jälkeen lähinnä kaistaleella PohjoisKarjalasta Tornioon. Auringonpaistetunteja kertyi joulukuussa 0–40 tuntia, mikä on lähellä tyypillistä joulukuun määrää. Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Vähiten satoi Hailuodon Keskikylässä, 18 millimetriä. – Materiaalia on niin hirveästi, että ei sitä voi jättää käyttämättä – erityisesti lukijoiden toivomuksesta, Konttinen-Lappalainen sanoo. – Mutta hän sai kuitenkin komennuksen suojeluskuntiin, Konttinen-Lappalainen kertoo. – Se on nyt meillä vaalittuna tavarana tuolla perikunnan mökillä, Konttinen-Lappalainen sanoo. Samasta kirjasta syntyy erilaisia käsityksiä, sehän siinä on se mielenkiinto, Konttinen-Lappalainen sanoo. Vuoden suurin tilastoitava lumensyvyys oli Puolangan Paljakalla 8. joulukuuta. elokuuta mitattu 70,6 millimetriä. Vähiten vuoden aikana satoi Utsjoen Kevolla, 408,6 millimetriä. Maa on pysynyt lumen peitossa koko joulukuun lähinnä Lapissa. – Kirjassa on kerrottuna, mitä kaikkea siellä on tapahtunut. Mukana on hieman myös Pirttikallion, eli entisen suojeluskunnan rakennuksen historiaa. tammikuuta Enontekiön lentoasemalla. Paikalla oli yli 20 henkeä, Konttinen-Lappalainen kertoo. Vain maan itäosassa oli tasaisempi alue, jolla vuotuinen sademäärä jäi asemakohtaisista vertailukauden keskiarvoista. Vajaa satasivuinen teos syntyi Konttinen-Lappalaisen isän Toivo Konttisen (1927–2012) jälkeenjääneistä kirjoituksista. Toivo Konttisen kirjassa Hyvinvointi ja tuhon partaalle meno (2012) on puolestaan mukana myös poliittisia ajatuksia. Ilmatieteenlaitos: Vuosi 2024 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi RÄÄKKYLÄ Miikka Kivinen Marjukka KonttinenLappalaisen ensimmäisen teoksen Viehkatie – otteita isäni, Toivo Konttisen, muistelmista ja muita historian tapahtumia, julkistaminen pidettiin Rääkkylän kirjastossa joulukuun alussa. Teoksessa on isän lapsuuden kokemuksia Oravisalosta, kirkonkylältä sekä Vuorilahdesta. – Luemme monipuolisesti kirjoja ja keskustelemme niistä. Vain tammija huhtikuu olivat tavanomaista kylmempiä koko maassa. Alueella vuoden keskilämpötila oli poikkeuksellisen korkea, ja monella havaintoasemalla vuosikeskiarvo oli aseman havaintohistorian lämpimin. joulukuuta. Teksteihin kuuluu esimerkiksi runoja, paikallishistoriaa ja omaelämäkertaa. Aineistoa on vielä esimerkiksi isä kouluja armeijaajoista sekä elämästä aikuisena. Joulukuun suurin lumensyvyys mitattiin 30.12. – Isä oli ihan tavallinen työmies. Kaikki muut kuukaudet ovat olleet tavanomaista lämpimämpiä. Enontekiön Kilpisjärvellä, missä lunta oli 98 senttimetriä. Suurin vuorokausisademäärä oli 33,1 millimetriä, joka mitattiin Virolahden Koivuniemessä 19. Pitkä tavanomaista lämpimämpi ajanjakso näkyy myös tehoisan lämpösumman kautta: Vuoden 2024 tehoisa lämpösumma on ollut lähes koko maassa poikkeuksellinen. Kuva: Erja Moore. Elinaikanaan muutamia teoksia kirjoittaneen Konttisen jäämistöistä eri varastoista löytyi nimittäin tuhansia liuskoja käsin ja koneella kirjoitettuja tekstejä. Ne muutamat kirjat, mitä hän teki, hän antoi meille lapsille ja joillekin sukulaisille, taustoittaa Konttinen-Lappalainen, joka toimitti isänsä teoksia kirjastoon vasta tämän kuoleman jälkeen. Isänsä teksteistä hän on jo ehtinyt suunnitella uusia teoksia. Maan länsiosaa lukuun ottamatta tehoisan lämpösumman asemakohtaisia ennätyksiä on tehty lähes jokaisella asemalla, ja länsiosassakin rannikkoja meriasemilla on ennätyslukemia. Maan länsiosassa oli jopa paikoin harvinaisen tai poikkeuksellisen sateista. Joulukuun sademäärät olivat maan eteläja länsiosassa sekä Keskija PohjoisLapissa tavanomaista suurempia. Pirttikalliolta on peräisin myös lopulta isän haltuun päätynyt Continental-kirjoituskone. kesäkuuta sekä Kuopion Savilahdessa että Heinolan Asemantauksessa
Mutta jäälyhdyn voi toteuttaa monella tapaa. Hippoja voi olla useita tai vain yksi mörökölli. Sisemmän astian pohjalle laitetaan paino. Keskellä voi olla turvapaikka tai tyrmä. Yhteen jäälyhtyyn tarvitaan kaksi erikokoista astiaa, vettä sekä painoksi vaikkapa kiviä tai tiiliä. 8 Keskiviikko 8.1.2025 TOHMAJÄRVI Mervi Venäläinen Tohmajärven Kokoomus valitsi syyskokouksessaan Tommi Pesosen jatkamaan puheenjohtajana. Jos haluat asettaa koristeita seinämään, jäädytä vesi vaiheittain. Sen jälkeen pahvilaatikon sivuja taputellaan ja hivutetaan laatikkoa ylöspäin. Helpoimmillaan aihio tehdään päistään avattuun pahvilaatikkoon, joka täytetään lumella. Suojakelillä aihion tekeminen on helppoa, mutta se onnistuu myös pakkaskelillä. Leikistä on useita versioita, ja säännöt voi keksiä omalla porukalla. Muut hallituksen jäsenet ovat Marja Multanen, Arto Salminen, Matti Ikonen, Sisko Swahne, Anne Koskinen ja Kari Karhu. Lumella leikkiminen on itsestään selvä osa pohjoista elämänpiiriämme, identiteettiämme ja eloamme pohjoisena kansana. Lumihiutaleiden sakarat tarttuvat toisiinsa, kun lunta muokataan ja tampataan. Divisioonan muistomerkille Mustalammen tienristeyksessä. Myös aihio olisi hyvä tehdä etukäteen. Lumenveisto tarjoaa mukavaa yhdessäoloa, liikuntaa ja ulkoilua. Divisioonan sotamuistomerkit rajan pinnassa ja Kiteen alueen sotahistoria yleensäkin, joita esittelivät Markku Hyvönen, Kari Sutinen ja Timo Päivinen Kiteen Rajakillasta. Tutustumiskohteina tällä kertaa oli Kiteen uusi Näyttelykeskus, kirkkomäen muistomerkit, Piparkakkutalo ja Ekumeeninen Lastenkirkko Valkeavaarassa, 19. Monet lumileikit sopivat perheiden yhteiseksi harrastukseksi tai ihan aikuisten tapaamisiin piristykseksi. OSASSA Suomea lämpenevä ilmasto uhkaa lumileikkien perinnettä. Tampatkaa yhdessä jaloilla lumeen paljon polkuja, jotka yhdistyvät toisiinsa. Kyläyhdistys kotiseuturetkellä Kotiseuturetkeläiset laskemassa kukkalaitetta 19. Meillä lunta on vielä riittänyt talvisiin harrastuksiin ja leikkeihin. Lumenveistoon pääsee, kun pahvilaatikkomuottiin tiivistää lunta. Niin ikään 1800-luvun suomalaistaiteilija Hugo Simberg on myös kuvaillut lumiukkoja teoksissaan. Lyhdyn voi myös koristella ulkopuolelta esimerkiksi lautasliinojen avulla. Varapuheenjohtajaksi kokous valitsi Jukka Ignatiuksen. Mikäli hanki on syvää, voidaan polkuja myös lapioida. Ensimmäiset kirjoitukset lumilinnoista löytyvät 1550-luvulta ruotsalaisen arkkipiispan teksteistä. Veistoksen tekeminen alkaa suunnittelusta, jonka voi tehdä sisätiloissa. Lunta on hyvä pyöritellä maassa ennen sen laittamista pahvimuottiin, jotta kiteet aukeavat. Vain mielikuvitus on rajana aiheissa ja työvälineissä. Ja sitten vaan hippasille! YHDELLÄ astialla toteutettavat jäälyhdyt ovat tulleet kaikille tutuiksi. Veistämiseen voi käyttää lumilapiota, puukkosahaa, lusikkaa tai kauhaa. Timo Päivinen ” Paljon mielenkiintoisia kohteita ja alueenhistoriaa. 1800-luvulla elänyt kirjailija Zacharias Topelius on kertonut lapsuusmuistoissaan rakentaneensa lumiukkoja ja lumilinnoja. Yhteisesti todettiin, miten paljon mielenkiintoisia kohteita ja alueenhistoriaa meillä Kiteellä löytyykään tutustuttavaksi. Lumileikit ovat hauskaa yhdessä tekemistä KITEE Mirja Hurskainen Lumella leikkiminen on niin tärkeä osa suomalaisuutta, että lumileikit kirjattiin vuonna 2016 osaksi Suomen ensimmäistä aineettoman kulttuuriperinnön listaa. Lumiveistoksen tekeminen onkin sitten ihan helppoa. Labyrintin saa helposti auraamattomalle pihalle. Jäälyhdyn voi koristella kostetuilla lautasliinan kuvioilla. Pesonen jatkaa Kokoomuksen johdossa Leinovaaran – Vihtavaaran kyläyhdistys järjesti elokuun lopulla kotiseuturetken tutustuen Kiteen alueen nähtävyyksiin. (Kuva Biolan) Suomi-brändiin kuuluu lumi: Se on tärkeä osa Suomen lipussa. Lumi tampataan joko jalkaisin tai nuijalla tiiviiksi. Suuremman astian pohjalle kaadetaan hieman vettä ja asetellaan pienempi astia suuremman sisään. Voit myös veistää valmiiseen jäälyhtyyn haluamasi kuvion veitsellä. Yksinkertaiset kuviot, kuten tähdet, on helppo toteuttaa. Tuohon aikaan Suomi oli osa Ruotsia ja myös kirjoituksissa on osia, jotka saattavat tukijan mukaan koskea nimenomaan Suomea. Jos lyhdyssä palaa elävä kynttilä, muista huolehtia paloturvallisuudesta ja tarkista, että lyhdyn alla ja ympärillä on vain palamatonta materiaalia.. Seuraavan ohjeen mukaan tehtynä umpeen jäätyneiden astioiden ja haljenneiden sankojen määrä luultavasti vähenee. Lisäksi tutustuttiin isännöitsijä, maisteri Markku Ylösen johdolla Kiteen Ortodoksiseen Pyhän Kolminaisuuden kirkkoon. JOS vilu pääsee yllättämään, löytyy varma apu lumilabyrinttihipasta
Siellä seuraan kavereitani ja tuttuja, julkisuuden henkilöitä, joista itse tykkään ja myös muutamia muita valokuvaajia. Vaikka hän oli jo 5-vuotiaana sanonut haluavansa näyttelijäksi, ei tämä haave vaikuttanut kovin ilmeiseltä murrosiässä. Julkaisen sinne ottamiani valokuvia, jotta joku muukin kuin minä itse näkisi ne kuvat mitä olen ottanut. KAIJA Pakarisen kotitalo Rasivaarassa on hänelle yhä tärkeä paikka niin kuin koko Rääkkylä. Muutenkin TikTokin menoa on mukava vaan seurata, mutta en usko että se olisi mukavaa jos sinne itse julkaisisi sisältöä. – Ei osaa olla tekemättäkään niin pitkään kun muisti vielä pelaa ja kroppa on kunnossa. 57 prosenttia vastaajista pitää tärkeänä, että heidän kotipaikkakuntansa tekee toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Keskiviikko 8.1.2025 9 RÄÄKKYLÄ Mirja Hurskainen Marraskuussa pidetyt Rääkkylän elokuvafestivaalit päättyivät Kiinnisidottu -sarjan ensimmäisen osan ympärille rakentuneeseen tapahtumaan Rääkkylän kirjastossa. – Olin varmaan ollut siinä vaiheessa jo viitisen vuotta televisioteatterissa, mutta se oli varmaan ensimmäinen roolityö, jossa tunsin, että hallitsen tätä välinettä eikä se minua. Yksi kohtauksista on jäänyt hänelle erityisesti mieleen, kun valmiiseen versioon jäi hänen ehdottamallaan tavalla tehty kohtaus. Hankkeeseen vastasi 692 yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevaa nuorta. Kokeilussa etsitään hyviä käytänteitä nuorten osallisuuden lisäämiseksi kuntien ilmastotyössä sekä lisätään nuorten ymmärrystä ilmastonmuutoksesta. TikTok on varmaankin ruutuajallisesti itselläkin eniten käytetty alusta, niin kuin varmasti suurimmalla osalla nykyajan nuorista. – Ilahduttavaa on se, että nyt kun on nähnyt ihan uusia Cannes´ssa voittaneitakin elokuvia, niin siellä on jo paljon sellaisia, joissa tätä kiirettä ei ole. Nuoret kokevat kuntien roolin ilmastonmuutoksessa keskeiseksi. Pääosaa sarjassa esittää rääkkyläläislähtöinen Kaija Pakarinen. Sarjan käsikirjoitus on Liisamaija Laaksosen, ja sen todellisuuspohjaiset tapahtumat sijoittuvat Hämeeseen Hartolaan. Valmistuttuaan hän pääsi heti Ylen televisioteatteriin, jossa työskenteli vuoteen 2002, jonka jälkeen freelancerina. Instagram on ainut alusta, mihin julkaisen kuvia omalla nimelläni. Kaija Pakarinen sai ammentaa kotoisesta murteesta ilmaisuihin voimaa ja sävyjä. Hän on päättänyt selviytyä, vaikka olosuhteet näyttävät ylivoimaisilta. Nykyelokuvan lyhyet leikkaukset ja nopeatempoisuus harmittavat Pakarista. TikTokiin en itse julkaise mitään, koska en koe sille tarvetta. Facebookissa olen, mutta sitä ei oikeastaan tule käytettyä. Sarjassa Pakarisen esittämä aikuinen tytär Henna on jäänyt kotiinsa hoitamaan liikuntakyvytöntä äitiään. Ilmastokestävä PohjoisKarjala 2030 -hankkeessa toteutetaan pilottikokeilu Juuassa ja Kiteellä. Pilotissa toteutetaan myös valokuvanäyttely, joka tulee nähtäville Kiteelle alkuvuodesta. Täällä hän viettää aikaansa tyttärensä kanssa. KIRJASTONHOITAJA Maija Laasonen oli koonnut nähtäville kymmeniä elokuvia ja tv-sarjoja, joissa Kaija Pakarisella on ollut rooli. Jos käsikirjoitus ja näyttelijätyö kantaa, niin se edelleen vaikuttaa. Pohjoiskarjalaisen pikkukylän elämää ja kohtaloita kuvaileva tarina sisältää paitsi traagisia piirteitä myös ihmisten välistä lämpöä. Työ näyttelijänä on tärkeä osa identiteettiä Kaija Pakarinen kertoi saaneensa kiitosta roolistaan Kiinnisidotun Hennana. Elokuvat Katsastus ja Lahja ovat jääneet Kaija Pakariselle itselleen mieleen hulluina tarinoina. – Joskus se on pienikin, mutta en väheksy mitään töitä. Yhä useampi nuori huolissaan ilmastoasioista ” Nuoret kokevat kuntien roolin ilmastonmuutoksessa keskeiseksi. Koen että Facebook on nykypäivänä tarkoitettu ja suunnattu vanhemmille ihmisille ja se on osasyy, miksi en julkaise sinne omalla nimelläni mitään. Viime aikoina häntä ovat työllistäneet Jaakko Teposta kertovan musiikkikomedia Jaskan kiertue-esitykset. Kolmiosainen sarja on TV1 Draamaohjelmien tuotantoa ja se valmistui vuonna 1994. Kokemuksia sosiaalisen median käytöstä. Esiintyminen on vahvasti osa identiteettiä. Kansakoulusta Rasivaarasta hänelle on erityisesti jäänyt mieleen opettaja Keijo Saarinen, joka harjoitutti hänelle runon lausumista. Entistä Twitteriä eli nykyistä X-palvelua en käytä lainkaan, koska luulen ettei siellä ole mitään järkevää sisältöä, jota lukea. Poromafia ja Utå ovat tuoreimpia sarjoja, jossa Pakarinen on mukana. Ylen tuotannoissa oli aikaa tehdä huolellista työtä ja aikaa hioa kohtauksia. Ohjaaja Åke Lindman halusi kuitenkin tuoda tarinaan myös valoa ja toi siksi tarinan ja myös sen kuvaukset Pohjois-Karjalaan Polvijärvelle. Hän onkin kiitollinen, että on saanut tehdä paljon ja monenlaista ja hienojen tyyppien kanssa. Työ televisioteatterissa oli alkuun haastavaa, koska kameran edessä näyttelemistä ei teatterikoulussa harjoiteltu. Nuoret kaipaavat lisätietoa erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomessa sekä positiivista uutisointia ilmastoasioista. Veea Viertola TET-harjoittelijamme Veea kirjoitti harjoittelunsa aikana juttuja, joita julkaisemme mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi elokuvassa Postia pappi Jaakobille kuullaan vain ääntäni ihan elokuvan lopussa. Lukioaikana ajatus taas kirkastui, mutta ylioppilaskeväänä ei teatterikouluun otettu uusia opiskelijoita. Hän oli kutsuvieraana paikalla kertomassa sarjan tekemisestä ja mittavasta työstään suomalaisessa elokuvaja teatterituotannossa. Käytän sosiaalisen median alustoista useampia, varmaan eniten Instagramia ja TikTokia. nuorisovaltuustojen kautta. Tilaisuuteen osallistujat nostivat esiin tuotantoja: Taivaan tulet, Hovimäki, Paratiisi, Lapin kullan kimallus. – Lähdinkin opiskelemaan arkkitehdiksi ja ehdin hakea kolme kertaa teatterikouluun ennen kuin pääsin sisään. Mervi Venäläinen Ilmastokestävä PohjoisKarjala 2030 -hankkeen nuorille osoittaman ilmastokyselyn mukaan joka toinen pohjoiskarjalainen nuori on huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista tulevaisuudessa. Hän kävi keskikoulun Rääkkylässä ja siirtyi sitten Joensuun Normaalikoulun lukioon. Tammikuussa jatkuu Sirkka Turkan proosarunoista dramatisoitu esitys, johon jazzmuusikko Tapani Rinne on tehnyt musiikin. Sitä on esitetty jo kolme kertaa Helsingissä ja nyt lähdetään kiertueelle. Sen naistentautien osastolle sijoittuva tarina meni myös ihon alle. Ihmisten puolue -sarjan ajankohtaisuus hämmentää. nuorten osallisuutta lisätään mm. TV-näytelmä Lumikit on hänelle itselleen yksi merkittävimmistä tuotannoista. Facebookissa kuitenkin hoidan äitini kissatiliä, koska otan pääosissa valokuvatkin sinne
Lisäksi hän kertoi Rajavartiolaitoksen suurempien hankintojen tilanteesta ulkovartiolaivojen ja valvontalentokoneiden osalta sekä raja-aidan rakentamisesta valtakunnan rajalle. Saarenkylän kentällä osallistuimme Lapin Rajavartioston Rajajääkärikomppanian valatilaisuuteen. Pasi Purhonen (pukeutuneena kapteenin kesäpukuun M/36) toivotti juhlaväen tervetulleeksi Rajanvartija -runon sanoin. poikkeuslailla, jolla varmistetaan Suomen kansallista turvallisuutta ja täysivaltaisuutta, jatkoi Kostamovaara. Rajan Perinnepäivillä saimme paljon tietoa rajan asioista ja maamme kokonaisturvallisuudesta. Matkaterveisin, Timo Kiteen Rajakillan kesäretki Rovaniemelle Rajan Perinnepäivillä tapasivat entiset naapurit 1970 -luvulta. Tänä vuonna huomio Perinnepäivässä kiinnittyi erityisesti Jatkosodan päättymiseen 80 vuotta sitten, samoin huomioitiin viime sodissa menehtyneitä rajamiehiä. eversti evp. Puheessaan hän siteerasi mm. Tilaisuuden lopuksi lauloimme yhteislauluna nyt jo edesmenneen opetusneuvos Antti Henttosen sanoittaman Rajamiesten marssin Lapin kunnanpojat orkesterin säestämänä. 10 Keskiviikko 8.1.2025 Kiteen Rajakilta järjesti kesäretken Rajan Perinnepäiville elokuussa. kansanedustaja Heikki Autto. Lapin Rajavartioston nykyinen komentaja, eversti Jarkko Alen syntyi Valkeavaarassa, jossa hänen isänsä Kari-Jussi Alen oli rajajoukkueen johtajana. valtiomies Svinhufvudin aikanaan sanomaa viisautta, että: – Ensin on raja turvattava ja sitten leipä levennettävä. LAUANTAI-ILTANA saavuimme takaisin Kiteelle kolmen päivän retkeltämme. Rajan Perinnepäivän tarkoituksena on Rajavartiolaitokseen liittyvien perinteiden säilyttäminen ja rajaperinteiden vaalimiseksi tehtävän ansiokkaan perinnetyön kunnioittaminen. Voimme edelleenkin elää jokapäiväistä elämäämme rauhassa ja olla turvallisin mielin. Rajavartiolaitoksen päällikkö kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara avasi Rajan Perinnepäivän ja toivotti juhlaväen tervetulleeksi Rovaniemelle. Rajan Perinnepäivien yhteinen ja perinteinen iltajuhla viettiin Kulttuurikeskus Korundissa. Hän kertoi tervehdyksessään Rajavartiolaitoksen ajankohtaisista asioista kuten itärajan tilanteesta, joka on tällä hetkellä vakaa, mutta vaikeasti ennustettavissa ja osin jännitteinenkin. 200, joista Kiteen Rajakillan jäseniä oli 43. Rovaniemelle saavuttuamme tutustuimme Vartiolentolaivueen tukikohtaan Lapin Lennostossa ja Norvajärven saksalaisten hautausmaahan. Järjestävän killan pj. Järjestävän killan pj. Kuvassa Puusan lisäksi Aarne Kostamo, Arja ja Unto Väkeväinen. Rovaniemen kaupungin terveiset ja kiitokset tilaisuudessa esitti valtuuston pj. RAJAN Perinnepäivillä kuultiin Rajavartiolaitoksen ja Lapin Rajavartioston tervehdysten jälkeen hienoja asiantuntijaluentoja muun muassa Rajamiehen elämästä 1920 – 1930 luvuilta, jonka esitti museomestari Jani Loijas Imatran Immolasta. Tähän tilanteeseen on varauduttu ns. – Jos tilanne vaikeutuu, meillä on haasteita edessä. Avajaistilaisuus pidettiin kulttuurikeskus Korundissa ja sinne saapui eripuolilta Suomea kiltalaisia n. Suuret kiitokset Aulis Järviölle erittäin turvallisesta ja palveluhenkisestä linja-auto kuljetuksesta. RAJAN Perinnepäivien ohjelman järjestelyistä vastasi Rajavartiolaitos, Lapin Rajavartiosto ja Rajaja Merivartiojoukkojen Perinneyhdistys. Tilaisuudessa oli mahdollisuus tutustua myös varusmieskomppanian ja rajavartiolaitoksen kalustoesittelyyn. Lapin Lennoston esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Petteri Puusan sukujuuret ovat Närsäkkälässä. Tero Kaakinen. Sen jälkeen Rajan Perinneyhdistyksen Oltermanni, kenraaliluutnantti evp. Jaakko Kaukanen esitti perinteisesti asiantuntevan ja värikkään tervehdyksensä. Lisäksi julkistettiin komentaja, tietokirjailija Kari Huhtalan kirjoittama kirja Me valvomme tuulessa, tuiskussa rajan. Kirja jaettiin kaikille Rajan Perinnepäiville osallistuneille. Pasi Purhonen (pukeutuneena kapteenin kesäpukuun M/36) toivotti juhlaväen tervetulleeksi ”Rajanvartija” runon sanoin. Valatilaisuus erinomaisine järjestelyineen oli kaikille muistoja herättävä ja koskettava, vaikka sää olikin hieman tihkusateinen. Lapin Rajavartioston Rajajääkärikomppanian päällikkö kapteeni Mervi Urpilainen (oik.) ilmoitti valajoukot Lapin Rajavartioston komentaja eversti Jarkko Alenille.. Edellisestä tapaamisesta oli yli 50 vuotta. Juhlatilaisuuden tervetulotoivotuksen esitti ja tervetuliaismaljan kohotutti Rajan Perinneyhdistyksen pj. Rajavartiolaitos ja Rajan Perinneyhdistys palkitsi Rajan Perinnetyössä ansioituneita henkilöitä. Irma Kostamo oli lähinaapuri
Toiminta sovitetaan tilannetta ja kohdeyleisöä myöten, Räsänen taustoitti. Tänä vuonna teemana oli ”jokaisella on oikeus päättää itse asioista”. Maakunnan kehittäjä -palkinnon myöntävät PohjoisKarjalan maakuntaliitto ja Joensuun nuorkauppakamari. Palkinnon saaja on samalla myönteinen esimerkki maakunnan menestyksestä. WAIKKO Joen humoristinen, hieman yli puolituntia kestänyt esitys päättyi yhteen ääneen lausuttuun ”Joulutunnelmaa!” -hihkaisuun sekä kaikille läsnä olleille annettuihin raikuviin aplodeihin. Perinteistä vuoden vaihtumista juhlistavaa gaalailtaa vietettiin 3.1. Kuvaaja: Sami Tolvanen. – Mie keksin omasta päästä sen runon, Jarmo paljasti esityksen jälkeen. Ideana on se, että hän menee hyvin monenlaisten ihmisten luo. Valintaraadin mukaan Köntät ovat tehneet arvokasta työtä pohjoiskarjalaisen kulttuurin edistämisessä. Kehitysvammaohjaaja Jani Kekäle toimintakeskus Palokista kertoi, että itsemääräämisoikeuden teema tuli esityksessä esiin siten, että jokainen saattoi itse päättää, osallistuiko esitykseen vai ei. He jatkavat perheemme ja sukumme musiikillista perintöä musiikinopettajina ja laajemminkin opetustehtävissä. KÖNTÄT kertovat olevansa palkinnosta kiitollisia, liikuttuneita ja ylpeitä. Ja laajemminkin musiikin kanssa työtä tekeville ja musiikkia harrastaville, Markku Könttä sanoo. – Hän on sivistynyt reissumies, joka on kaikkialla Suomessa kuin kotonaan. Siinä on monenlaisia vaihtoehtoja, Räsänen jatkoi. – Waikko Joe voi kertoa reissutarinoita tai omintakeisia kalastusvinkkejä tai vaikka siteerata suomalaista runoutta. Koko perhe on mukana orkesterin toiminnassa. VUONNA 1993 ensimmäisen kerran jaetun Maakunnan kehittäjä -palkinnon tavoitteena on aktivoida asukkaita työskentelemään yhteisen ja yhä paremman PohjoisKarjalan hyväksi. Toivomme, että taiteen merkitys tulee päätöksentekijöiden taholla yhä paremmin ymmärretyksi varsinkin nyt, kun kaikesta kiristetään ja vähennetään. – Kulttuurin tarve on erityisen merkittävä silloin, kun eletään ankeita tai kriisien aikoja. – Kulttuurilla on suuri merkitys niin elinvoiman kuin elävyydenkin kannalta. Eräs päivän teatteriesitykseen osallistuneista oli Palokin asiakas Jarmo. Halusimme huomioida Tiina ja Markku Könttää, jotka ovat pitkäjänteisesti tuottaneet musiikkielämyksiä ja -opetusta ihmisille, sanoo tiedotteeseen haastateltu nuorkauppakamarin puheenjohtaja Suvi Hassinen. Hän on johtanut Blue Notesin Joulumieltä jokaiselle -konsertteja 33 vuoden ajan. Teatterintekijä, kaavilaisen Maarianvaaran teatterin tuottaja ja toiminnanjohtaja Henry Räsänen puolestaan sanoi ennen esitystä, että Palokissa nähtäisiin hänen reissumieshahmonsa Waikko Joe. Maakunnan kehittäjäksi on valittu muun muassa yrittäjiä, urheilijoita, poliitikoita ja taiteilijoita. Sitä olemme myös aina pitäneet keskeisesti esillä kaikessa mihin ryhdymme. Könttien mukaan kulttuurin merkitys maakunnan vireyden ylläpitäjänä on suurempi kuin osataan ajatellakaan. – Tyttäremme Martta ja Iida ovat opiskelleet pienestä saakka musiikkia ja olleet mukana esiintymässä lukuisissa konserteissa. Heinävedellä. Pohjoiskarjalainen luontainen aitous ja avoimuus ovat hieno lähtökohta kaikelle taiteen tekemiselle, he kertovat tiedotteessa. Kyseessä on valtakunnallinen teemaviikko, johon valitaan joka vuosi teema, jonka kehitysvammaiset ihmiset ovat itse halunneet nostaa esiin. Kari Sarkkinen Director cantus Tiina Könttä ja director musices Markku Könttä saivat Maakunnan kehittäjä 2024 -palkinnon Pohjois-Karjalan uuden vuoden vastaanotossa. MARKKU Könttä perusti Blue Notes -orkesterin vuonna 1982 Juhani Myllerin kanssa. Hän piti tärkeänä myös sitä, että itsemääräämisoikeuteen liittyvistä asioista keskusteltiin teemaviikon yhteydessä. Keskiviikko 8.1.2025 11 KITEE Miikka Kivinen Kiteen toimintakeskus Palokissa vietettiin joulukuun ensimmäisellä viikolla kehitysvammaisten ihmisten teemaviikkoa. Palokissa teemaviikkoa vietettiin yhden päivän ajan. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tiedote kertoo, että Nurmeksen Valtimolla asuva pariskunta on vaikuttanut vahvasti maakunnan kuorotoimintaan sekä tuottanut iloa ja elämyksiä vuosikymmeniä. Opettajantyössään he ovat johdattaneet kaikenikäisiä musiikin maailmaan useissa Pohjois-Karjalan kunnissa. Vuoden 2023 palkinnon sai tuupovaaralaisen Ouneva Groupin taustalla oleva Nevalaisen perhe. Pariskuntaa motivoi edelleen musiikin tekemisen ilo sekä vuorovaikutus orkesterin ja yleisön välillä. – Pohjoiskarjalaisuus on osoittautunut vahvuudeksi omissa töissämme. – Tämä on samalla tunnustus myös niille sadoille ja taas sadoille musiikin ammattilaisille ja harrastajille, joiden kanssa olen saanut toteuttaa musiikillista ajatteluani ja tehtäviäni. Itsemääräämisoikeudesta keskusteltiin ennen päivän teatteriesitystä, joka oli Maarianvaaran teatterin Minä päätän, osallistun ja näyn, johon Palokin asiakkaat pääsivät myös halutessaan osallistumaan. Kehitysvammaisten teemaviikkoa vietettiin Palokissa Waikko Joe eli Henry Räsänen (kolmas oikealta) vieraili toimintakeskus Palokissa kehitysvammaisten ihmisten teemaviikolla. Orkesterin kapellimestarina toimivalla Köntällä on takanaan yli 4 000 esiintymistä kirkkokonserteista viihdekonsertteihin. Markku Köntän luotsaama Blue Notes -orkesteri tunnetaan laajalti konserteistaan ja erityisesti joulukonserteistaan, jotka vetävät vuodesta toiseen konserttisalit täyteen, kertoo tiedote. Monipuolisen kuorotaustan omaava Tiina Könttä liittyi orkesteriin vuonna 1990. Pohjois-Karjalan kehittäjäpalkinto Tiina ja Markku Köntälle Tiina ja Markku Könttää ovat pitkäjänteisesti tuottaneet musiikkielämyksiä ja -opetusta ihmisille. Hän voi olla rantakalailloissa, tieteellisissä seminaareissa tai vaikka kehitysvammaisten tapahtumassa
Nordenskiöld 12.50 Hyvissä käsissä (7) 13.24 Luontopäiväkirja 13.35 Operaatio Alaska 14.45 Pohjoisen tähti (12) 15.35 Hengaillaan 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.10 Nuori Morse (12) 17.55 Sykähdyttävin urheiluhetkiäänestys 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.10 Urheiluruutu 18.15 Peltsi ja Osmo 18.45 Eila Babushka Mummoni on toista maata (12) 19.30 Kettu (12) 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.45 Urheiluruutu 21.05 Queen of Fucking Everything (16) 22.00 Outlander Matkantekijä (16) 22.55 Ulkolinja: Brittihovin salatut miljoonat 23.45 Sodan silmät 1918 (12) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 12.1. 06.52 Kuu ja minä (S) 07.15 Pikku Kakkonen 07.16 Pippa ja Popi (S) 07.23 Simo (S) 07.29 Vilja hoitaa (S) 07.41 Pikku Kakkonen 07.42 Oktonautit (S) 08.03 HYRRÄ: Tiedetemput 08.07 Ryhmä Hau (S) 08.29 Pikku Kakkosen iso peli 08.55 Pikku Kakkonen 08.56 Nimipäiväonnittelu: 12.1. 15.00 La Promesa 16.00 Vakoojien kaupunki (12) 17.01 Maailman parhaat curryt 17.14 Lenan matkassa 17.25 Makuja ja mietteitä 17.48 Svenskfinland runt 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Mossen tutkimusretket (S) 18.06 Cowboyhamsteri Billy (S) 18.30 Anne ja Anders Afrikassa 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.54 Efter Nion parhaat 20.00 Vakoojien kaupunki (12) 20.56 Mikä mua tanssittaa. 17.25 Spellbound (12) 17.49 Veljesten kirja 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Ruso ja rihmalat (S) 18.11 Do, Re & Mi (S) 18.23 Cowboyhamsteri Billy (S) 18.45 Lumileikkejä (S) 18.50 Maajussin luontokuvat 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.54 Norja ilmasta nähtynä 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 22.00 Kino: Ihmisen ääni (12) 22.31 Uusi Kino: Savusaunasisaruus (12) Torstai 9.1. lasku, Adelboden 15.30 Ampumahiihdon MC: parisekaviesti, Oberhof 16.41 Urheilustudio 17.30 Keilailun Ballmaster Open 19.10 Lätkän legendat 19.55 Norsuvaellus 20.50 Luontopäiväkirja 21.00 Paluu kuolleista: Kuka on Arthur Knight. Yle TV1 07.00 Tarinoita pikkukaupungista Loviisa (S) 08.00 Yle Uutiset 8.00 08.05 Prisma: Merihirviö menneisyydestä 08.56 Exploring Earth 09.00 Yle Uutiset 9.00 09.05 Historia: Viikinkilaivan salaisuus 10.00 Yle Uutiset 10.00 10.05 Ykkösaamu 10.45 Yle Uutiset Uusimaa 10.50 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 10.55 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.00 Yle Uutiset Häme 11.05 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.10 Yle Uutiset Keski-Suomi ja EteläSavo 11.15 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.20 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.25 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.30 Yle Uutiset Lappi 11.35 Yle Oddasat 11.39 Oddasat 11.55 Jarkko ja kuuro Amerikka 12.25 Pisara 12.30 RSO Musiikkitalossa 13.15 Klassinen Suomi: Nykyaika 14.15 Pimeä historia: Ahvenanmaan noidat 14.45 Tarinoita tuntureilta (S) 14.50 Karin ja Carl Larsson 15.50 Talot huokuvat historiaa 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.10 Hyvän karman sairaala (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Avara luonto: Pohjanmeri ja Itämeri 19.40 Rantakaupungin mysteerit (12) 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.45 Urheiluruutu 21.00 Hengaillaan 22.15 Pimeyden kukat (16) 23.40 Mullan alta: Mira Luoti ja Tiisu Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 11.1. 06.53 Touhukkaat (S) 07.15 Kuminakuja 19 (S) 07.23 Pikku Kakkonen 07.25 Fluugalaiset (S) 07.36 Pikku Kakkonen 07.37 Enni ja Roi (S) 07.49 Robo ja riiviöt (S) 07.54 Pikku Kakkonen 07.58 Ryhmä Hau (S) 08.22 Nimipäiväonnittelu: 13.1. 06.53 Piikki ja Siiri (S) 06.58 Tete ja Mama (S) 07.05 Pikku Kakkonen 07.06 Nelli ja Noora (S) 07.14 Ilona ja luonnon ihmeet (S) 07.27 Nallen aamu 07.28 Osku (S) 07.35 Pii ja Poju (S) 07.46 Pikku Kakkonen 07.48 Ryhmä Hau (S) 08.10 Nimipäiväonnittelu: 9.1. 21.01 Kapellimestarit 21.31 Aalto (7) 23.10 Fight the power 00.03 Historia: Yhdysvallat ja holokausti Yle TV1 07.00 Ykkösaamu 07.40 Elävä arkisto: Saaristomerellä 08.00 Avara luonto: Pohjanmeri ja Itämeri 08.55 Perjantai-dokkari 09.10 Flinkkilä & Kellomäki 10.00 Jumalanpalvelus 10.46 Luontoretkellä Antarktiksella 11.00 Dokumenttiprojekti: Pieni punainen (12) 12.20 Tutkimusmatkailijat: A. 06.52 Humps (S) 07.00 Poppelikumpu (S) 07.05 Neposen eläinystävät 07.07 Pipsa Possu (S) 07.12 Olivia (S) 07.23 Siina ja Nalle 07.26 Franklin ja ystävät (S) 07.38 Henrietta (S) 07.45 Tie tähtiin (S) 07.57 Pikku Kakkonen 07.58 Kuviomaa (S) 08.10 Retki-Roope (S) 08.21 Nimipäiväonnittelu: 10.1. 08.18 Pikku Kakkonen 08.19 Galaxi 08.19 Ihan pohjalla (7) 08.25 Täysi susi (7) 08.50 Jumppahetki 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Tanskan aarteenmetsästäjät 10.15 Eränkävijät 10.45 Kokkielämää 11.25 Kaipuu maalle kyläkoulusta koti 11.45 Norppamiehen testamentti 12.40 Tarinoita tuntureilta (S) 12.45 Tanskalainen maajussi 13.15 Team Bachstad Karibialla 13.55 Pirjo (S) 14.00 Vikin ja Köpin matkailuohjelma 14.50 YleX Otto 15.00 Nikaa etsimässä (12) 16.00 Gilmoren tytöt (7) 16.45 Itse valtiaat (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Muumilaakso (7) 18.21 Muumilaakso (7) 18.45 Luontoretkellä 19.00 Ketonen & Myllyrinne (12) 19.27 Siskonpeti: Pirjo kirjoittaa kappaleen (S) 19.30 Vintage-valtakunta 20.00 Eva Longoria Meksikossa 20.40 Pirjo (S) 20.45 White Trash (S) 21.00 Queen of Fucking Everything (16) 21.55 Paluu kuolleista: Kuka on Arthur Knight. 12 Keskiviikko 8.1.2025 TV-ohjelma torstai 9.1.2025 keskiviikko 15.1.2025 Yle TV1 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Charité (12) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.55 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.00 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.05 Yle Uutiset Häme 11.10 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.15 Yle Uutiset Keski-Suomi ja EteläSavo 11.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.25 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.30 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.35 Yle Uutiset Lappi 11.40 Yle Oddasat 11.44 Oddasat 12.00 Rescue Me! Koirien tarina (7) 12.30 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 13.20 Jengi (12) 14.58 Elävä arkisto: Kansainvälinen autonäyttely 15.15 Tulevaisuustapahtuma Aurora 16.05 Suomi on amerikkalainen 16.35 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.40 Yle Oddasat 16.45 Novosti Yle 16.50 Yle Uutiset viittomakielellä 16.55 Yle Uutiset alueeltasi 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 17.55 Sykähdyttävin urheiluhetkiäänestys 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.21 Puoli7 tänään 18.23 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kaikenkarvaiset ystäväni (7) 19.46 Luontopäiväkirja 19.56 UMK25: Musikkivideo 2 20.00 Suomi on amerikkalainen 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.05 Unelmia ja bändihommia 22.04 Yle Uutiset 22.08 Urheiluruutu 22.12 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.20 Showtrial Julkinen tuomio (12) 23.16 Oddasat 23.30 Oxen (16) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 10.1. 08.58 Pikku Kakkonen 08.59 Galaxi 09.00 Patu-koira (7) 09.07 Meidän iskä (7) 09.19 Auri ja maailman eläimet (7) 09.30 Antiikin aikaan keksittyä (7) 09.34 Taas lagaa (7) 09.58 Hiihto SM: N 10 km (P) 11.06 Urheilustudio 11.25 Hiihto SM: M 10 km (P) 13.16 Urheilustudio 13.25 Ampumahiihdon MC: N takaaajokilpailu, Oberhof 14.16 Urheilustudio 14.25 Alppihiihdon MC: M suurpujottelun 2. E. Ohjelma taidekritiikistä 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 16.00 Tanssin taloa tutkimassa 17.00 Maailman parhaat curryt 17.25 Zofian makumatka 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Kjell Skoglund, sponsori ja päämies 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.54 Itämeri pintaa syvemmältä 20.00 Vakoojien kaupunki (12) 21.05 Historia: Tuntematon Pompeji 22.05 Kino Suomi: Helsinki Napoli All Night Long (12) 23.45 Uusi Kino: Daydreaming so Lehdestä riippumattomista syistä televisio-ohjelmiin voi tulla muutoksia. (16) 21.50 Sinkut paljaana 22.25 Kaksi sinkkua ja Colin (12) 22.55 Räjähdysherkkä (16) 23.11 Räjähdysherkkä (16) 23.31 Rikostarinoita Suomesta (16) Yle Teema & Fem 07.45 Kuvapläjäys 08.00 Maastoautolla halki Indokiinan 08.30 Lauman uusi jäsen 09.00 Vaiheikas vuosi 1962 10.00 Pohjanmaan sankarit (7) 10.30 Antiikkikaksintaistelu 11.00 Talot huokuvat historiaa 12.00 Kino Suomi: Vodkaa, komisario Palmu (12) 13.35 Uusi Kino 30 vuotta: Kaupunkilaisia (S) 13.40 Kaupunkilaisia (7) 14.10 Mikä mua tanssittaa. 14.15 John Neumeier: Elämä tanssille 15.10 John Neumeierin Lasinen eläintarha 17.25 Strömsö 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Paras harrastus 18.06 Karlan mahtava luokka 18.14 Vedenalaisen maailman asukkaita (S) 18.16 Idefix ja Voittamattomat (7) 18.30 På spåret 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.48 Sportliv 20.00 Unelmien maa (12) 20.50 Ministeri (12) 21.40 Fantastinen kone, sanoi kuningas (12) 23.10 Lisa – puuttuva palanen Yle TV1 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Charité (12) 10.50 Ruokamuisto: Jarkko Ahola 10.55 Pisara 11.00 Jumalanpalvelus 11.45 Luontoretkellä 12.00 Rakkaudesta elämään 12.30 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 13.15 Täysosuma (S) 14.55 Elävä arkisto: Kirkko suomalaisessa maisemassa 15.10 Prisma: Merihirviö menneisyydestä 16.05 Suomi on amerikkalainen 16.35 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.40 Yle Oddasat 16.45 Novosti Yle 16.50 Yle Uutiset viittomakielellä 16.55 Yle Uutiset alueeltasi 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.21 Puoli7 tänään 18.23 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Sodan silmät 1918 (12) 19.26 UMK25: Musiikkivideo 3 19.30 Linna 20.00 MOT 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Pandore pahalle pikkusormi (12) 22.50 Oddasat 23.05 Dokumenttiprojekti: Tiikeriä etsimässä Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 13.1. 06.52 Hyrräpäät (S) 07.03 Nalle viitotaan ja leikitään 07.08 Pipsa Possu (S) 07.13 Pampula (S) 07.16 Miio työn touhussa (S) 07.28 Hirviökoulu (S) 07.35 Pikku Kakkonen 07.36 Postimies Pate 07.51 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.14 Tuuri (S) 08.21 Barbapapa (S) 08.32 Rollen remmi (S) 08.44 Pelastajapartio (S) 08.56 Nimipäiväonnittelu: 11.1. Maanantai 13.1. Sunnuntai 12.1. 08.12 Pikku Kakkonen 08.13 Pikku Kakkosen postipyyntö 08.14 Galaxi 08.14 Ellun kamut (7) 08.26 Poika, tyttö, koira, kissa, hiiri ja juusto (7) 08.37 Kotikadun jengi ja vihreä valo (7) 08.50 Jumppahetki 09.00 Snowhow Pohjolan talvi 10.00 Tanskan aarteenmetsästäjät 10.30 Kirppisvinkit 11.00 Villimpi maailma 11.50 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 12.00 Strömsö 12.30 Anders Lund syrjäisellä saarella 13.00 Tanskalainen maajussi 13.30 Team Bachstad Karibialla 14.10 Siskonpeti: Suomi-laulu (S) 14.15 Ketonen & Myllyrinne (12) 14.42 Siskonpeti: Huono äiti (S) 14.45 Vintage-valtakunta 15.15 Ampumahiihdon MC: N pikamatka, 16.36 Luontopäiväkirja 16.45 Itse valtiaat (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Muumilaakso (7) 18.45 Luontoretkellä 19.00 Ketonen & Myllyrinne (12) 19.27 Siskonpeti: Aijai nelikymppinen (7) 19.30 Vintage-valtakunta 20.00 Lätkän legendat 20.45 Se on niin kuin se on (S) 21.00 Estradilla: Marion 22.20 Totta, tarua ja videopelejä (7) 22.50 Suomi pelaa 23.15 Minä olen Andrew Tate (16) Yle Teema & Fem 07.40 Kasper ja Petra 07.53 Eläinten esikoulu (S) 08.03 Raksajengi (S) 08.15 Salaisuuksia (7) 08.30 Team Bachstad Karibialla 09.10 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 09.20 Laivakokin matkassa 09.50 Veljesten keittiössä 10.20 Minun puutarhani 11.00 Kaikki jää perinnöksi 12.00 Luomakunnan vartijat (S) 13.15 Uusi Kino: 13.30 Historia: Tuntematon Pompeji 14.30 Arkistojen salat 14.55 Mikä mua tanssittaa. Tiistai 14.1. Lehti ei vastaa ohjelmamuutoksista.. 08.23 Pikku Kakkonen 08.24 Galaxi 08.24 Eka & Helmi (7) 08.36 Voihan Poni (7) 08.50 Jumppahetki 09.00 Snowhow Pohjolan talvi 10.00 Tanskan aarteenmetsästäjät 10.28 The Raaby Mystery 11.50 Strömsö 12.20 Tanskalainen maajussi 12.50 Ketonen & Myllyrinne (12) 13.16 Vintage-valtakunta 13.45 Hiihto SM: pariviesti (V) 15.15 Ampumahiihdon MC: M pikamatka, Oberhof 16.41 Sykähdyttävin hetki-äänestys 16.45 Itse valtiaat (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Muumilaakso (7) 18.22 Muumilaakso (7) 18.45 Luontoretkellä 19.00 Lehmän vuosi (7) 19.50 Luontopäiväkirja 20.00 Norsuvaellus 21.00 Pohjoisen tähti (12) 21.45 UMK25: Musiikkivideo 1 21.50 YleX esittää: Don Huonot 23.05 Maailman kaunein poika (S) Yle Teema & Fem 07.45 Kasper ja Petra 07.57 Eläinten esikoulu (S) 08.07 Eläinten esikoulu (S) 08.17 Robottijunat (S) 08.30 Kotijumppaa Sofian kanssa 08.50 Legendaarinen maastohiihtäjä Sixten Jernberg 09.50 Studio 65 10.20 Team Bachstad Karibialla 11.00 Synnytys kotona 12.00 Cantores Minores Näin unta että lauloin (S) 13.20 Aalto (7) 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 16.10 Vakoojien kaupunki (12) 17.06 Maailman parhaat curryt 17.20 Mikä mua tanssittaa. 08.23 Pikku Kakkonen 08.25 Galaxi 08.25 Ninjalinja (7) 08.36 Kärpästen Harri (7) 08.50 Jumppahetki 09.00 Suomenhevonen 09.55 Tanskan aarteenmetsästäjät 10.25 Eränkävijät 10.55 Kokkielämää 11.35 Kaipuu maalle kyläkoulusta koti 11.55 Veden matka 12.50 Tanskalainen maajussi 13.20 Team Bachstad Karibialla 14.00 Vikin ja Köpin matkailuohjelma 14.47 Siskonpeti: Roller Derby -siskot (S) 14.50 Eva Longoria Meksikossa 15.30 Äitiyssokki 16.00 Gilmoren tytöt (7) 16.45 Itse valtiaat (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Muumilaakso (7) 18.21 Muumilaakso (7) 18.45 Luontoretkellä 19.00 Djurparkskriget 20.00 Riistametsällä 21.00 Peltsi ja Osmo 21.30 Sinkut paljaana 22.05 Pohjoisen tähti (12) 22.51 UMK25: Musiikkivideo 3 22.55 Natascha Kampusch: Elämäni vankina (16) Yle Teema & Fem 07.40 BUU-klubben 08.10 Sportliv 08.20 Norjalaisia hullutuksia 09.00 Zofian makumatka 09.30 På spåret 10.30 Pyromaani 11.00 Pesästä lentoon 11.18 Maajussin luontokuvat 12.00 Aalto (7) 13.40 Twyla Moves (S) 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 16.05 Enemmän elokuvasta: Piukat paikat 16.30 Maailman parhaat curryt 17.00 Kysy lääkäriltä terveydestä 17.45 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Raskaana 18.53 Huutokaupan osaajat 19.00 Jumalallista ruokaa 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Spotlight: Koulupakolaiset 20.15 Miesten paratiisi (7) 20.45 Adoptio, viimeinen mahdollisuus 21.01 Elokuva: Rose 22.45 Tapaus Carlos (7) Yle TV1 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Charité (12) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.55 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.00 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.05 Yle Uutiset Häme 11.10 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.15 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.25 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.30 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.35 Yle Uutiset Lappi 11.40 Yle Oddasat 11.44 Oddasat 12.00 MOT 12.30 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 13.20 Hän tuli ikkunasta (S) 14.58 Tulossa: Vihaan sinua rakas (S) 15.00 Flinkkilä & Kellomäki 15.50 A-studio 16.35 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.40 Yle Oddasat 16.45 Novosti Yle 16.50 Yle Uutiset viittomakielellä 16.55 Yle Uutiset alueeltasi 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 17.55 Tarinoita tuntureilta (S) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.21 Puoli7 tänään 18.23 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Aurinkokunta 19.50 Tarinoita tuntureilta (S) 19.56 UMK25: Musiikkivideo 4 20.00 Akuutti: Mies joka unohti 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Perjantai-dokkari 21.40 Tarinoita metsästä: Metso ja teeri 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Unelmien maa (12) 22.50 Oddasat 23.05 Tangoa Putinin kanssa (12) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 14.1. Perjantai 10.1. (16) 22.45 Neljä elämää (12) 23.42 Tyranni (7) Yle Teema & Fem 07.55 BUU-klubben 08.25 Minun puutarhani 09.05 Tapaus Carlos (7) 10.05 Raskaana 10.30 Sportliv 10.40 Jumalallista ruokaa 11.10 Unelmien maa (12) 12.00 Kapellimestarit 12.30 The Winter Journey (7) 14.00 Kuinka monta tähteä. Lauantai 11.1. 08.57 Pikku Kakkonen 08.59 Galaxi 09.00 Näin meillä (7) 09.11 Ellun kamut (7) 09.23 Ninjalinja (7) 09.34 Athleticus (S) 09.36 Erityiset (7) 09.47 Rehtori Anjan aamunavaus 09.48 Galaxin pelihuone (7) 10.00 Norja ilmasta nähtynä 10.09 Sykähdyttävin urheiluhetkiäänestys 10.15 Urheilustudio 10.25 Hiihto SM: N 20 km yhdistelmähiihto 11.46 Urheilustudio 11.55 Hiihto SM: M 20 km yhdistelmähiihto 13.01 Urheilustudio 13.15 Ampumahiihdon MC: sekaviesti, Oberhof 14.06 Urheilustudio 14.25 Alppihiihdon MC: M pujottelun 2. 06.53 Hei Taavi (S) 07.00 Ruskea pikkukarhu (S) 07.07 Pikku Kakkonen 07.08 Maijuli (S) 07.13 Rikke (S) 07.19 Pikku Kakkonen 07.20 Vilja hoitaa (S) 07.32 Pikku Kakkonen 07.33 Milli ja Molli (S) 07.57 Askarrellaan 08.04 Safari (S) 08.16 Nimipäiväonnittelu: 14.1. lasku, Adelboden 15.30 Urheilustudio 15.40 Ampumahiihdon MC: M takaaajokilpailu, Oberhof 16.31 Urheilustudio 16.45 Tubettavat konemiehet 17.04 Tubettavat konemiehet 17.25 Kalastuselämää 17.53 Erätulilla kalavesillä 18.00 Lehmän vuosi (7) 18.50 Lampaansyöjät (12) 20.20 Ketonen & Myllyrinne (12) 20.46 Pirjo (S) 20.52 Se tyyli 21.00 Taviksesta kuninkaallinen 21.51 Huippuvuoret yläilmoista 21.55 UMK25: Musikkivideo 2 22.00 The Pirate Bay (7) 22.45 Ihmebantu (12) 23.13 Ihmebantu (12) 23.45 10 tapaa tulla dumpatuksi (16) Yle Teema & Fem 07.45 Sokerileipurin herkut 08.05 På spåret 09.05 Kasvatusmatka vanhemmuuteen 09.35 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.35 Spellbound (12) 11.00 Anne ja Anders Afrikassa 12.00 La Promesa 12.57 La Promesa 13.54 La Promesa 14.54 La Promesa 15.53 La Promesa 17.00 Maailman parhaat curryt 17.15 Lenan matkassa 17.25 Studio 65 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Muumilaakso (7) 18.22 Koiratarha (S) 18.28 Supersankarikoulu 18.45 Ruby ja toivomuskaivo (7) 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 20.00 Michael Palin Nigeriassa 20.45 Sorsapaisti (S) 21.00 Kino Klassikko: Varastettuja suudelmia (12) 22.30 Uusi Kino: Daydreaming so vividly about our Spanish holidays (7) 22.55 Wika! Ikinuori diskokuningatar (S) Yle TV1 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Charité (12) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.55 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.00 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.05 Yle Uutiset Häme 11.10 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.15 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.25 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.30 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.35 Yle Uutiset Lappi 11.40 Yle Oddasat 11.44 Oddasat 12.00 Pimeä historia: Viimeisellä rannalla 12.30 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 13.15 Kuu on vaarallinen (7) 14.56 Tulossa: Jengi (7) 15.00 Elävä arkisto: Savotta 15.25 A-studio 16.05 Suomi on amerikkalainen 16.35 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.40 Yle Oddasat 16.45 Novosti Yle 16.50 Yle Uutiset viittomakielellä 16.55 Yle Uutiset alueeltasi 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.09 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.21 Puoli7 tänään 18.23 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 18.59 Yksityinen Koivisto 19.56 UMK25: Musiikkivideo 1 20.00 Suomi on amerikkalainen 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.05 Ulkolinja: Brittihovin salatut miljoonat 21.52 Yle Uutiset 21.56 Urheiluruutu 22.00 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.08 Babylon Berlin (16) 23.00 Oddasat 23.15 Nikaa etsimässä (12) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 9.1
Vielä. Penkillä ja sen ympäristössä paljastuu erilaisten kulkijoiden tragikoomiset elämäntarinat ja monenkirjavat kohtalot. Yle TV1 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 10.45 Luontoretkellä Antarktiksella 12.30 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 13.15 Vihaan sinua rakas (S) 14.28 Tulossa: Lumisten metsien tyttö (7) 14.35 Huhu 15.05 Story hetki joka muutti elämän (7) 15.35 A-studio viittomakielellä 16.05 MOT 16.35 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.40 Yle Oddasat 16.45 Novosti Yle 16.50 Yle Uutiset viittomakielellä 16.55 Yle Uutiset alueeltasi 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.21 Puoli7 tänään 18.23 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 18.58 Historia: Natsien maskotti (12) 19.56 UMK25: Musiikkivideo 5 20.00 Kulttuuricocktail Live 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Ministeri (12) 22.50 Oddasat 23.05 Näin pilvet kuolevat (S) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 15.1. Katsojille ryhmä lupaa näytelmän lisäksi muutakin koettavaa. Pekka Linnanmäen vuonna 2020 kirjoittama tarina kertoo yhdestä päivästä puiston penkillä, markkina-alueen laitamilla. – Näytelmä liittyy markkinoihin, joten markkinatunnelmaa on luvassa. – Tässä tehtävässä MikaJussin rooli ammatillisen koulutuksen tavoitteiden edistämisessä on ollut todella vaikuttavaa. Teksti on melko roisia ja jonkun verran sitä onkin esitettävään versioon siistitty. LEPPOISA kerran viikkoon -harjoittelutahti on kiihtynyt tammikuista ensiiltaa kohti mentäessä. Ensi-ilta on Tohmajärven Työväentalossa tammikuun viimeisenä sunnuntaina. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on tehnyt vuosien ajan työtä erityistä tukea tarvitsevien nuorten työmahdollisuuksien parantamiseksi ja täsmätöiden löytämiseksi. Kuiskarina toimii Anneli Kunnas. Lehti ei vastaa ohjelmamuutoksista. Kuvassa melkein koko porukka. VÄRTSILÄ Mervi Venäläinen Värtsilän pitäjän näytelmäryhmä valmistelee kymmenen hengen porukalla esitykseen draamakomediaa Piinapenkki. Piinapenkin harjoitukset alkoivat ohjaaja Suvi Martikaisen johdolla syyskuussa. – Luontevalta ja mielenkiintoiselta roolilta tuntuu, he toteavat. Penkillä käsitellään isojakin teemoja. Tekstin valintaa ohjasi myös se, että näytelmä halutaan viedä eri paikkoihin. Kiteen Kyläparin Myllyteatterissa tutuksi tullut Pekka Laine nähdään vanhoja hyviä aikoja muistelevana herrasmiehenä, joka puistonpenkillä kohtaa Jukka Ignatiuksen esittämän laitapuolen kulkijan. Mononen sai ansioristin Ammattiopisto Luovin hakemuksesta kiitokseksi toiminnasta ammatillisen koulutuksen ja nuorten työllistymisen hyväksi. Keskiviikko 8.1.2025 13 TV-ohjelma torstai 9.1.2025 keskiviikko 15.1.2025 Keskiviikko 15.1. Piinapenkki odottaa Värtsilän talviteatterin katsojia Värtsilän pitäjän näytelmäryhmä on harjoitellut talviteatteriesitystään sivistyskeskus Ahjossa. Martikaiselle Piinapenkki on ensimmäinen ohjaustyö. Alkujaan ajatus oli valmistella näytelmä pikkujoulukauteen, mutta harjoitteluaika olisi jäänyt liian lyhyeksi. Myllyteatterin lavalta tuttu on myös Arja Havukainen, joka Pirkko Partasen kanssa esittää penkillä toisensa kohtaavia mummoja. PKO:n henkilöstöjohtajalle ammatillisen koulutuksen ansioristi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen (vas.), PKO:n henkilöstöjohtaja MikaJussi Mononen, Luovin koulutuksen neuvottelukunnan puheenjohtaja, eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko ja Luovin toimitusjohtaja Hannu Koivula. – Tätä huomionosoitusta ei saa hakemalla, vaan hyvällä työllä, totesi Luovin koulutuksen neuvottelukunnan puheenjohtaja, eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Risikko. Ansioristin luovittivat eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. 08.20 Pikku Kakkonen 08.21 Galaxi 08.22 Haju-uutiset (S) 08.24 Haukku ja Poku (7) 08.36 Näin meillä (7) 08.50 Jumppahetki 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Tanskan aarteenmetsästäjät 10.15 Eränkävijät 10.44 Kalassa! 10.55 Erätulilla kalavesillä 12.37 Sykähdyttävin hetki-äänestys 12.40 Tanskalainen maajussi 13.10 Ketonen & Myllyrinne (12) 13.36 Vintage-valtakunta 14.05 Gilmoren tytöt (7) 14.50 Itse valtiaat (S) 15.05 Ampumahiihdon MC: M normaalimatka, Ruhpolding 16.50 Sportliv 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Maailman kauneimmat junareitit 18.45 Talviretki Ruotsin tunturiseuduille 18.55 Tarinoita tuntureilta (S) 19.00 Ketonen & Myllyrinne (12) 19.25 Sykähdyttävin hetki-äänestys 19.30 Vintage-valtakunta 20.00 Peltsi ja Osmo 20.30 Rikostarinoita Suomesta 21.00 Lehmän vuosi (7) 21.46 UMK25: Musiikkivideo 4 21.50 Viimeinen rantaleijona (S) 23.05 Totta, tarua ja videopelejä (7) 23.35 Suuri postiryöstö Yle Teema & Fem 07.45 BUU-klubben 08.15 Puutarhakeskiviikko 08.45 Kotijumppaa Sofian kanssa 09.05 Kysy lääkäriltä terveydestä 09.50 Antiikkikaksintaistelu 10.20 Norjalaisia hullutuksia 12.30 Twyla Moves (S) 14.30 Kapellimestarit 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 16.00 Vakoojien kaupunki (12) 17.25 Veljesten keittiössä 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Talot huokuvat historiaa 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 22.15 Michael Palin Nigeriassa 23.00 Historia: Yhdysvallat ja holokausti (12) 23.55 Enemmän elokuvasta: Blue Velvet ja sinisempi oli yö Lehdestä riippumattomista syistä televisio-ohjelmiin voi tulla muutoksia. SUVI Martikainen kertoo, että Piinapenkkiin päädyttiin herkullisen tekstin ja koskettavien tarinoiden takia. 06.53 Kaapo (S) 07.17 Ella, Oskari ja Huu (S) 07.28 Pikku Kakkonen 07.30 Mauno (S) 07.41 Ritari Mikke (S) 07.53 Tipo (S) 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Vegesaurukset (S) 08.06 Ruso ja rihmalat (S) 08.18 Nimipäiväonnittelu: 15.1. Mies nähtiin Myllyteatterin Kuhakuninkaassa viime kesänä mieskuoron jäsenenä. Ryhmän mukaan näytelmä sopii huumorintajuisille katsojille. Tai ei ihan ensimmäiseen. Lisäksi lavalla nähdään Myllyteatterista tuttu Enni Hasunen ja roolin tekee myös ohjaaja Suvi Martikainen. Näytelmäryhmässä on monia tuttuja kasvoja niin Värtsilän teatterista kuin naapuriteattereistakin. Mervi Venäläinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen (AMKE ry) hallitus on myöntänyt Pohjois-Karjalan Osuuskaupan henkilöstöjohtaja Mika-Jussi Monoselle ammatillisen koulutuksen hopeisen ansioristin. – Ihan sattui luonnerooli, ensimmäiseen näytelmärooliinsa hypännyt Ignatius leukailee. Ennen ensi kesän näytelmän harjoituskauden alkua Martikainen otti ohjattavakseen myös innokkaat talviteatterilaiset. Kuva: PKO. Martikainen luotsasi Värtsilän kesäteatteriryhmää jo viime kesänä yhteistyössä ohjaajan hommista väistyneen Anneli Hurskaisen kanssa. – Teksti on täynnä humoristisia, nauruhermoja kutkuttelevia hetkiä, mutta se antaa myös paljon ajattelemisen aihetta. – Kyllä se jännitys varmasti nousee, kun ensi-ilta lähenee, ryhmäläiset arvelevat. Värtsilän teatterin yleisölle vanhastaan ovat tuttuja Kuisma Lipponen ja Vesa Raninen elämäänsä ihmettelevinä ukkomiehinä sekä J ohanna Rannasalo ja Paavo Manninen nuorena pariskuntana. Hän on omalla periksiantamattomuudellaan ja eteenpäin katsovalla asenteellaan halunnut varmistaa Suomi tarvitsee kaikki kädet -teeman mukaisesti työpaikkoja kaikille nuorille osaajille, totesi palkitsemistilaisuudessa Luovin toimitusjohtaja Hannu Koivula. – Tämä on hyvä ryhmä ja heidän kanssaan on turvallista tehdä ja opetella. ” Kiitokseksi toiminnasta ammatillisen koulutuksen ja nuorten työllistymisen hyväksi.. Piinapenkillä ryhmä kiertää ainakin Kemiessä, Värtsilässä, Tikkalassa, Kiteellä ja Ilomantsissa. ” Martikaiselle Piinapenkki on ensimmäinen ohjaustyö. Ryhmä on kokoonpanoltaan uusi, eivätkä kaikki näyttelijät ole ohjaajalle entuudestaan tuttuja. Tiiviistä harjoittelutahdista huolimatta marraskuun alkupäivien harjoituksissa tätä juttua tehdessä tunnelma oli rento eikä ensi-iltajännityksestä ollut tietoakaan
Sen hyöty on siinä, että takana tuleva kuljettaja näkee edessä ajavan kauempaa, jolloin hän voi pitää etäisyyden tarpeeksi pitkänä. Siinä lyötyjen saldo kasvoi kolmella. Merkkivalon tunnistaa suunnasta: takasumuvalo osoittaa oikeaan, etusumuvalo taas vasempaan. 14 Keskiviikko 8.1.2025 Kari Sarkkinen Pimeys, mutta myös päiväajan pöllyävä lumi ja sumu vaativat kunnolliset ajovalot. Mielenkiintoista seurattavaa olivat myös kummankin joukkueen uusien pelaajien tekemiset. Varmista, että ajovalot palavat olosuhteissa, joissa päiväajovalot eivät riitä. Se meni ensimmäisellä lyöntivuorollaan Jiri Pippolan ja Petteri Kortelaisen mallikkailla kotiutuksilla 0-2 -johtoon. Sen riveistä puuttui ainoastaan Mikko Kosonen. 4-4 -tasoitus tuli, kun pallo tipahti polttotilanteessa lukkari Jonne Matikaisen räpylästä. Tarkista ajovalojen kunto ja toiminta aika ajoin. Kytke ajovalot päälle, jos automatiikka ei sitä tee. Lue ohjekirjasta ja kokeile, miten ne toimivat, Vuoristo painottaa. IPV:n uusi pelinjohtokaksikko Atte Hakala ja Saku Havukainen sen sijaan juoksutti Joensuun Areenaan lähes ykkösmiehistönsä. Toinenkin jakso näytti alussa kulkevan samaa rataa, kun Toivola löi linjasta 1-0 -juoksun ja Schroderus näpäytti heti perään ulkokentän pienen sekoilun seurauksena kolmosrajasta kaksi juoksua. Pöytäkirjan valossa ottelu olisi voinut kääntyä KiPallekin, sillä se voitti kolmostilanteet 11-10 ja kärkilyönnit 3422. Kotarissa IPV näytti kokemuksensa ja otti juoksunsa hyvillä lyönneillä. Lauantain Imatra -ottelussa KiPan nuorisokaartiin kuuluville Sulo-Veikko Varoselle, Niko Halttuselle ja Eeli Partaselle järjestyi peliaikaa koko ottelun ajaksi, kun Aku Kettunen, Otto Kauppinen, Joona Mäkelä ja Nestori Moisio olivat sivussa kokoonpanosta ja Anttoni Jakobsson pelasi pelkästään jokerina. Sumuvalot kytketään päälle eri autoissa eri tavalla. Hyvin paikkansa täyttivät myös IPV:n uudet pelimiehet. Iltaja aamuhämärässä liikenteessä näkee autoja, joissa ei pala valot ollenkaan tai ajetaan perä pimeänä. Näyttävimmin nuoria vastustajia kulmuttivat Juho Toivola ja Ukko Schroderus. Vuoristo tähdentää, että valoista on hyötyä vain käytössä. Jos edessä ajavaa ei näy kunnolla, voi sumuvalojen käyttö olla paikallaan. Valitettavasti yhden juoksun johtoasema ei tällä kertaa sarjapisteeseen riittänyt; JoMa nousi neljännen aloittavalla 3-4 -tappioasemasta 6-4 -jaksovoittoon. Hyvässä lyönnissä hän oli myös loppiaisen JoMa -pelissä. Kärkilyöntiprosentti sen sijaan oli Imatralla parempi lukemin 54-49. Ilmoitusten lisätiedot www.kotikarjala.fi puh. KiPan toisen jakson voittojuoksukin tuli harhaheitolla. Koti-Karjala Pokentie 8, 82500 Kitee Kiteen, Kesälahden, Rääkkylän ja Tohmajärven puolueeton paikallislehti. Talviaikaan on tärkeää muistaa puhdistaa lumiset takavalot. Kuva: Niilo Hirvonen KiPa lähti otteluun altavastaajana ennakkoluulottomasti. – Huonolla ajokelillä kannattaa pitää normaalia pidempi turvaväliä, Vuoristo opastaa Liikenneturvan tiedotteessa. 040 684 8411 toimitus@kotikarjala.fi markkinointi@kotikarjala.fi ilmoitukset@kotikarjala.fi tilaajapalvelu@kotikarjala.fi www.kotikarjala.fi Toimitus: Miikka Kivinen 040 684 8431 Kari Sarkkinen 040 684 8427 Mervi Venäläinen 040 684 8426 Toimitusjohtaja-päätoimittaja Marko Torni 040 546 2057 ISSN 1236-4495 Koti-Karjala ilmestyy keskiviikkoisin Toimisto avoinna: Ma–to 9.00–15.30 Pe suljettu (vain ajanvarauksella) Mainos-markkinointi Minna Ikonen 040 684 8430 Sari Pitko 040 684 8436 Laskutus 040 684 8411 Tilaushinnat: Paperi: Kesto 115,00 € /vuosi, määräaik. Siinä kotijoukkue teki viisi juoksua ja käänsi jakson 8-2 -voitokseen. Onnetarkin hymyili kotijoukkueelle pelin loppuhetkillä. – Tutustu oman tai lainaautosi sumuvaloihin jo ennen, kuin lähdet liikkeelle. Toivola sivalsi kaksi juoksua kolmosluukusta ja Schroderus kakkospesän jatkeelta. Tämän jälkeen lyöntipeli hieman hiipui, kun taas JoMa pisti pelin edetessä lisää pökköä pesään. 040 684 8424 Kestotilauksen voit halutessasi maksaa 1-4 erässä. Ensimmäisen jakson IPV voitti 3-1, toisen KiPa 1-0 ja kotiutuskisan IPV 3-1. – Opettele käyttämään autosi valoja. KiPasta kotarissa onnistui vain Jiri Pippola. Puh. Sumussa tai rankkasateella toista autoa voi olla hankala nähdä päivälläkin. Konsta Hyötyläinen löi ensimmäisen juoksun näpäyksellä, Juho Hakomäki toisen kolmosrajasta ja Aappo Savikoski kolmannen tarkalla kumuralla. Virhesuma huipentui huolimattomaan palautusheittoon ohi kotipesän, minkä seurauksena Hämäläinen toi joukkueelleen 5-4 -voittojuoksun. JoMan uusi pelijohtaja Markku Hylkilä peluutti joukkueensa sarja-avauksessa parasta miehistöään. He ottivat pelaavassa yhdeksikössä armeijaan lähteneiden Topias Kaksosen ja Niko Halttusen paikat. Lue ohjekirjasta, kokeile ja katso, miten autosi valot toimivat. Jokaisen kuljettajan täytyy osata käyttää takasumuvaloa. Muista, että näkyvyys toimii molempiin suuntiin: ei riitä, että sinä näet, vaan sinun täytyy myös tehdä itsesi nähdyksi. Hän juoksutti SuloVeikko Varosen tupaan kierteisellä näpäyksellä kolmosrajasta. Seuraavan Talvisuperin pelinsä KiPa pelaa 1. Varsinaisen peliajan juoksuista vain IPV:n Matias Kauppisen kakkospesän jatkeelta lyömä juoksu oli lyömällä lyöty, kaikki muut tulivat ulkopelivirheillä. Avausjakson ratkaisuksi muodostui kolmas vuoropari. Rasmus Surakan paikalle lukkariksi tullut Pietu Vesterinen palkittiin joukkueensa parhaana ulkopelaajana ja tyytyväisiä peliesitykseensä voivat olla myös Hyvinkään Tahkoon siirtyneiden Miitri Pesosen ja Eero Kuitusen työn jatkajiksi hankitut Justus Niemeläinen, Aappo Savijoki, Konsta Hyötyläinen sekä Valtteri Havukainen. Lähde: Liikenneturvan tiedote Vinkit valojen käyttöön SUMUN tai rankan vesitai lumisateen aikana kannattaa ehdottomasti käyttää sumuvaloja. Anssi pelasi ulkona siepparin ja Elmo kakkoskopparin tontilla. Surakka pelasi palkinnon arvoisen sisäpelin ja Kortelainen löi varsinaisella peliajalla KiPan ainoan juoksun. Jos olet epävarma, koska sumuvaloja saa käyttää, katso kanssa-autoilijoita. 3-1 -kavennus meni harhaheiton piikkiin, mutta Jiri Pippolan ja Lassi Vasaraisen lyömiin kolmeen seuraavaan juoksuun ei ulkopelaajien apuja tarvittu. Pidä etuja takavalot puhtaina. Heti tämän jälkeen Jonnella oli hyvät saumat ottaa kärkietenijä Kasperi Hämäläisestä kärpänen ykköseltä, mutta sekin jäi saamatta. Osassa autoista takavalot eivät pala, jos valot ovat päiväajovaloasennossa. ENNAKKO-ODOTUSTEN mukaisesti ottelusta muodostui tasainen, ulkopelivirheiden sävyttämä vääntö, jonka IPV vei kotiutuskisan jälkeen nimiinsä lukemin 2-1. KiPasta kotarissa onnistui vain Jiri Pippola, joka juoksutti Sulo-Veikko Varosen tupaan taidokkaalla rajanäpäyksellä. Kokoonpanosta puuttui vain reisivammasta toipuva Topi Hurskainen. Myös lukkarin tontilla nähtiin uusi pelimies, kun IPVottelussa sormensa loukannut Rasmus Surakka oli siirtynyt vaihtopenkille. Tämä pelin henki oli aistittavissa myös viime viikonloppuna pelatuista Kiteen Pallon talvisarjan ensimmäisistä otteluista. Tiedätkö, miten autosi valot toimivat. JOENSUU Jouko Väistö Talvisuperin pelit tuovat vimmatun voiton tavoittelun sijasta mukavaa vaihtelua pesiksen harjoitteluun ja tarjoavat nuorille hyvän tilaisuuden näyttöjen antamiseen. Kakkoskopparina vakiokokoonpanossa pelaava Lassi Vasarainen puolestaan sai siirron polttolinjaan kolmosvahdiksi. Pelkästään pimeällä sumuvaloja ei saa käyttää. Nämä KiPa kuittasi toisessa ja kolmannessa vuorossa tyylikkäästi. Silloin takavalotkin palavat. 12 kk 105,00 € Tilaushinnat sisältävät 10% arvolisäveron Jakeluhäiriöt p. Hänen paikallaan lautasen ääressä hääri Jonne Matikainen. – Tutustu autosi valotoimintoihin nyt, jotta osaat kytkeä ajoja sumuvalot päälle tarvittaessa, Liikenneturvan suunnittelija Toni Vuoristo muistuttaa tiedotteessaan. Valot kannattaa lähtökohtaisesti kääntää ajovaloasentoon, varsinkin syksyisin ja talvisin. Talvisuperin ensimmäisistä peleistä yksi sarjapiste IPV ratkaisi Talvisuperin avauspelin edukseen kotiutuskisassa. 12 kk 128,00 € Näköislehti: Kesto 101 € /vuosi, määräaik. 0100 5445 ma–pe klo 9–16. Sumuvalojen merkkivalot: Varmista, että osaat kytkeä sumuvalot päälle. Vaihda tai vaihdata palaneet polttimot. Jiri iski 3-2 -kavennuksen vastustamattomalla välilyönnillä ja 3-3 -tasoituksen kakkosluukusta, Lassi puolestaan 3-4 -johtojuoksun kakkospesän päältä. KiPan joukkueessa taitojaan pääsivät nuorten pelaajien rinnalla näyttämään Rasmus Surakka lukkarina ja Petteri Kortelainen lyöjäjokerina. LOPPIAISEN JoMa -pelissä nuorisokaartista myös Anssi Halttunen ja Elmo Partanen pääsivät nauttimaan miesten pelien tunnelmasta. helmikuuta, jolloin sillä on Joensuun Areenassa vastassa Kempeleen Kiri.
KOTI-KARJALAN KESTOTILAUKSEN VOIT HALUTESSASI MAKSAA MYÖS ERISSÄ LISÄTIETOJA: P. Jarkko Lampinen johtaa Kiteen Perussuomalaisia 1h + keittiö 40 m2. 040 684 8424 1 kk/4 kertaa 192 € +alv. kerros, 82600 Tohmajärvi toimiston aukioloaikoina (ma, to 9-15 ja ti, ke, pe 9-11) sekä kunnan kotisivuilla www.tohmajarvi.fi. Jätehuoltomääräysten avulla edistetään jätelain mukaisen etusijajärjestyksen toteutumista eli jätteen synnyn ehkäisyä ja jätteen valmistelua uudelleenkäyttöä varten sekä kierrättämistä. 040 684 8411 KESTOTILAUS: 1. ERÄSSÄ 28,75€ HINNAT SISÄLTÄVÄT ALV. 040 105 4209, s-posti rakennusvalvonta@tohmajarvi.fi. Jääsudet Musta KalPa Keltainen C-POIKIEN LENTOPALLOA Vespelissä la 11.1. RIVI-ILMOITUKSIA ELOKUVAT Liikuntaikkuna SALIBANDYN 2-DIVISIOONA • VesPelissä ke 15.1. Jätehuoltomääräysten luonnos on nähtävillä 2.1.2025 – 31.1.2025 Tohmajärven kunnan teknisessä toimistossa, osoitteessa Kauppakatu 4, 2. Heti vapaa. ERÄSSÄ 38,33€ 4. Tohmajärven kunnan nykyiset jätehuoltomääräykset on hyväksytty 9.3.2009 § 39. Keskiviikko 8.1.2025 15 VUOKRATTAVANA KUNTIEN ILMOITUKSIA Yksiö Pokentiellä. ARVO 19,92€) Varaa tämä edullinen ilmoituspaikka! Pokentie 8, Kitee Puh. 5 RIVIÄ. Uusien jätehuoltomääräysten pohjana on käytetty Suomen Kuntaliiton vuonna 2022 julkaisemaa jätehuoltomääräysten mallia. Jätehuoltomääräykset toimivat jätelain toimeenpanon välineinä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Vuokra 385e. klo 19. Hallituksen varsinaiset jäsenet (suluissa varajäsen): Karoliina Wallace ( Anu Väistö), Kaisu Kiiskinen ( Tiia Lommi), Osmo Pirhonen (Klaus Lundholm), Tuija Heikkinen ( Antti Heikkinen). 10% ERISSÄ MAKSAMISESTA EI AIHEUDU LISÄKULUJA TIESITKÖ ETTÄ... • klo 11 KiU-PuWo • klo 15 VilTä-KiU • klo 17.30 KiU-JyLe 31.12.2024 lehdessä julkaistun ristikon ratkaisu TIESITKÖ ETTÄ... P. Paperikupongit eivät ole enää Postisessa. Kupongit löytyvät osoitteesta Kupongit löytyvät osoitteesta www.kotipizza.fi www.kotipizza.fi. Tohmajärvi 2.1.2025 TOHMAJÄRVEN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2h+k+s 58 m², Opintie, Kitee. 040 684 8424 www.evsahko.fi Niittytie 2 A , p. Lisätietoja jätehuoltomääräysten luonnoksesta saa rakennustarkastaja Joni Rytköseltä, puh. Ruppovaaran koulu. Vapaa 1.2.25. (46,00 € /julkaisukerta+alv.) 6 kk/24 kertaa 1040 € +alv. 0500 294 218. AVOINNA: MA–PE klo 9 – 17, LA klo 9–13. Kiireetöntä kotihoitoa, kotisairaanhoitoa ja siivousta kotonasi. U15 JÄÄKIEKKOA • Jäähallilla la 11.1. Ent. TILAA VERKKOKAUPASTA KOTIPIZZA.FI Avoinna: ma–pe 6.00–22.00, la 7.00–21.00, su 8.00–22.00 Paperikupongit eivät ole enää Postisessa. (43,34 € /julkaisukerta+alv.) Ota yhteyttä! Palveluksessanne Varaa tämä edullinen ilmoituspaikka! P. Sihteerinä toimii Kaisu Kiiskinen ja taloudenhoitajana Klaus Lundholm. 6 kk/24 kertaa 1040 € +alv. Ota yhteyttä vastaava sairaanhoitaja Kaisa Karjalainen puh. Vapaa 1.1.2025 alkaen. 013 415 010 SILMÄLÄÄKÄRIN JA OPTIKON VASTAANOTOT AJANVARAUKSELLA. KOTI-KARJALAN KESTOTILAAJAT SAAVAT VUOSITTAIN YHDEN RIVI-ILMOITUKSEN VELOITUKSETTA (MAX. Varaa tämä paikka 1 kk/4 kertaa 192 € +alv. 0400 380 703 Kiteentie 10, KITEE puh. ERÄSSÄ 115€ 2. P. Järnefeltintie 1, 82600 Tohmajärvi tai sähköpostilla kirjaamo@tohmajarvi.fi. 3 kk/12 kertaa 552 € +alv. (48,00 € /julkaisukerta+alv.) 3 kk/12 kertaa 552 € +alv. KiPa-Josba II (Joensuu). ERÄSSÄ 57,50€ 3. p.040 761 1768. Mielipiteet on nähtävänä oloaikana toimitettava Tohmajärven kuntaan postitse os. 050 554 3277 hoitaja@kkhoiva.fi www.kkhoiva.fi KITEE Kari Sarkkinen Kiteen Perussuomalaiset Ry on tehnyt seuraavat henkilövalinnat vuodelle 2025: Puheenjohtajaksi yhdistys valitsi Jarkko Lampisen ja varapuheenjohtajaksi Karoliina Wallacen. 013-220 251 Avoinna ma-pe 7-16.30 Sähköasennuksetja suunnittelu Sähkömoottorikäämintä ja -tarvikemyynti Kitee, p. Puolue on hyväksynyt kymmenen kuntavaali ja neljä aluevaaliehdokasta loppiaisena käymässään hallituksen järjestäytymiskokouksessa. TOHMAJÄRVI Tohmajärven kunnan jätehuoltomääräysten luonnos, kuulutus Jätehuoltomääräysten laatiminen perustuu jätelain (646/2011) 91 §:än. klo 12. 050 304 5512. Tarve jätehuoltomääräysten päivittämiselle perustuu pääasiassa jätelain (646/2011) muutoksen (15.7.2021/714) vaatimuksiin
Tammialeen ei välttämättä jää hirveästi tuotteita, sillä liikkeen ostot ja varastot Kiteellä ovat maltillisia. Alennusmyynnit ovat tällä hetkellä liikkeessä käynnissä. Lahjakortit olivat suosittu hankinta. Jos pakkasta olisi ollut enemmän, niin olisi akkua ja muuta mennyt reilummin. Avoinna ma-pe 9–17, la 9–13. KESPORT Kiteen myyjä Jouni Manninen kertoo joululahjahankintojen olleen odotetunlaisia . Televisioita on mennyt normaalia enemmän, kertoo Veikon Koneen yrittäjä Kari Barck joulun ajan myynnistä. Barck arvelee televisiokaupan käyvän vielä maaliskuussakin, sillä kaikki eivät välttämättä ole vielä varautuneet Ylellä 31.3.2025 loppuviin SD-lähetyksiin. KEHYKSET -50% Lisäksi moniteholinsseistä -200e Puhoksentie 3, puh. Soita ja kysy tarkemmin vapaista paikoista. Isompiin, käytännöllisiin ja tarpeellisiin tuotteisiin satsattiin enemmän, kertoo Tolvanen joulun ajan ostoista. Ajanvaraus netissä! – www.fennooptiikka.fi LUOTETTAVA, LAADUKAS, KOTIMAINEN. – Joulun sesongista jäi hyvät tunnelmat ja ihmisiä oli liikenteessä joulun aluspäivinä, toteaa Kello ja Kulta Ruotsalaisen yrittäjä Arto Ruotsalainen. Nyt kun joulun kiireet ovat ohi, palasimme tiedustelemaan miten kaupan alan vuoden vilkkain aika sujui ja onko alennusmyyntejä käynnissä. Kaupan alan vilkkaimman ajan jälkeen Veikon Koneen yrittäjä Kari Barck. TE-uudistus ei vaikuta Kelan palveluihin ” Kelan tehtävänä on turvata asiakkaiden toimeentulo. – Semmoista pientä tilpehööriä ostettiin todella vähän. – Mutta hyvin meni ja ihan tyytyväisiä ollaan. Fixus Kiteen myymälävastaava Jussi Salonen. TE24-uudistus ei vaikuta Kelan palveluihin, sillä on monia vaikutuksia Kelan toimintaan. Nyt liikkeessä on sitten vuosittaisen tammialen vuoro, jonka jälkeen helmi-maaliskuu on vähän hiljaisempaa aikaa. KITEE Mervi Venäläinen Keskustapuolueen Kiteen kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi valittiin Sinikka Musikka, varapuheenjohtajaksi Eeva-Liisa Auvinen ja sihteeri-taloudenhoitajaksi Tarja Timonen. Turhaa hävikkiä eikä tekstiilijätettä meiltä ei tule, kertoo Rysä. Kesport Kiteen myyjä Jouni Manninen. 013 415 010 . Tarjous voimassa 1.1.-31.1.2025 SILMÄLÄÄKÄRI JA OPTIKKO ajanvarauksella. Kela ohjaa asiakkaita ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi Työmarkkinatorin asioinnissa kuten ennenkin. Kello ja Kulta Ruotsalaisen yrittäjä Arto Ruotsalainen. Tolvasen liikkeessä ei ole erityisempää alennusmyyntiä, ei ole ollut 33 vuoteen. Muut hallituksen jäsenet ovat Mikko Heickell, Markku Hyvönen, Tiina-Mari Mölsä, Olavi Kekkonen, Kari Pennanen, Arja Rahunen, Sari Rouvinen, Tiina Räsänen ja Maija Timonen. – Lahjakortilla jokainen saa omaan tarpeeseensa sitten ostettua. Kelan tehtävänä on turvata asiakkaiden toimeentulo työttömyyden aikana. Syyskokouksessa käsiteltiin myös kansalaisaloitetta erityistalousalueen perustamiseksi Itä-Suomeen sekä käytiin läpi tulevien kuntaja aluevaalien ehdokasasettelua. Kela tekee päätökset työttömyysetuuksista työvoimapoliittisten lausuntojen perusteella. Liikkeen alennusmyynnit ovat tällä hetkellä täysillä käynnissä ja alennuksessa ovat muun muassa talvitakit ja -kengät. Kiteentie 10, Kitee, puh. Pienelle yritykselle alennusmyyntien pitäminen ei ole samalla tavalla taloudellisesti mahdollista, kuin mitä se voi suuremmalle olla. Tähän asti Kela on saanut lausunnot TE-toimistoilta ja työllisyyden kuntakokeiluista. 040 684 8424, 040 684 8411 markkinointi@kotikarjala.fi. – Miulla meni joulu hyvin, talouden näkökulmasta ehkä jopa hieman paremmin kuin viime vuonna, kertoo Nahkaverstas ja lahjatavaramyymälä Erästuotteen yrittäjä Aira Tolvanen. Työllisyysalueiden rinnalla KEHA-keskus hallinnoi jatkossakin työnhakijoiden asiointikanavaa Työmarkkinatoria ja keskitettyä asiakastietojärjestelmää. – Aika liki samoin kuin edellisvuosikin, ehkä jopa pikkasen paremmin. Liikkeen tuotteet ovat luonteeltaan sellaisia, että niitä ostetaan myös normaalihintaan. – Joulu meni oikeastaan ihan hyvin, suurin piirtein viime vuoden tasoa , Manninen kertoo. Jatkossa Kela saa lausunnot työllisyysalueilta ja KEHA-keskuksesta. Kiteen Keskusta teki henkilövalintoja Tervetuloa seuraamaan meitä myös Facebookissa ja Instagramissa Koti-Karjala koti_karjala Tehokas mainospaikka! TAKASIVUN SILMÄKULMA. Liikkeessä ei varsinaisia alennusmyyntejä ole vaan mennään maahantuojien kuukausikohtaisilla kampanjoilla. Manninen viittaa tällä merinovillaasuihin, aluskerrastoihin ja villasukkiin. – Tuotevalikoimaa saa helposti koko ajan täydennettyä. – Lahjakortteja meni kiitettävästi, toteaa Salonen. KITEE Sari Pitko Kuvat: Kari Sarkkinen Ennen joulua kysyimme muutamalta yritykseltä joulusesonkiin valmistautumisesta sekä odotuksista joulumyynnin osalta. Jos asiakkaalla on kysyttävää esimerkiksi työpaikkojen hakemisesta tai karenssista, häntä ohjataan ottamaan yhteys kotikunnan työllisyyspalveluihin. FIXUS Kiteen myymälävastaava Jussi Salonen kertoo, että joulun ajan pätkäviikot vaikuttivat osaltaan joulumyynnin vilkkauteen. Alennusmyynneistä Ruotsalainen kertoo, ettei varsinaista tammialea liikkeessä ole mutta toki aina välillä tehdään muuten tarjouksia. 040 833 0661 Palvelemme: Ma–Pe 8.00–17.00 La 9.00–14.00 Hurri Ky KITEE www.k-rauta.fi www.plussa.com Kekäle Kiteen vastuumyyjä Sari Rysä. Nahkaverstas ja lahjatavaramyymälä Erästuotteen yrittäjä Aira Tolvanen. Kari Sarkkinen TE24-uudistuksen myötä lakkautettujen valtion TEtoimistojen tilalle Kela sai uusiksi yhteistyökumppaneiksi kuntien muodostamat työllisyysalueet, jotka jatkossa vastaavat työvoimapalvelujen järjestämisestä. KEKÄLE Kiteen vastuumyyjä Sari Rysä kertoo joulumyynnin olleen vähän rauhallisempaa kuin viime vuonna ja tuotteita menneen hyvin tasaisesti. KELLO ja Kulta Ruotsalaisen liikkeestä kerrotaan, että suurin myynti oli odotetusti koruissa