2019 puh. Esteettömyyskävelyllä tutkittiin myös seurakuntakeskus Sallilaa. PIHTIPUTAAN JA KINNULAN PAIKALLISLEHTI keskiviikkona 12. Sivu 16 Sivu 7 Sivu 12 Kirsi Puntila puhui Kinnulan keskuskoulun ja lukion kevätjuhlassa. irtonumero 2,00 e Markkinakansaa riitti, kojuja ei niinkään Vaikka markkinakojujen määrä ei päätä huimannut, porukkaa houkutteli paikalle ainakin rc-autojen näytösajot. Lisää markkinoista sivulla 7.. vsk www.kotiseudunsanomat.fi Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Pihtiputaasta hiljalleen esteettömämpi TK-Galleria on saanut kesäksi uuden näyttelyn TÄLLÄ VIIKOLLA: Valokuvanäyttelyssä on tarjolla voimaannuttavaa katseltavaa. 6. 0207 931 620 n:o 24 • 59
Tai toinen maantievarsien kaunotar eli komealupiini. Vieraslajit M uuan aamu taaksepäin ponnahti valtakunnan aviisin sivulta järisyttävä hätähuuto. Jotkut yritykset jopa viisinkertaistivat pienten jätevesipumppujensa myynnin kymmenessä vuodessa. V oi elämä tätä menoa. Maassa rauha. Jätevesiasetusta on nimitetty suoraan ”paskalaiksi” ja jotkut poliitikotkin ovat pitäneet sitä ihmisten kiusaamisena, kun pienituloisilta omakotiasujilta on nyhdetty rahaa kymppitonnin remontilla. Asia on kantanut jo pitkälle, sillä lehden ilmestymisestä on nyt kaksi viikkoa, ja löydän äitini välillä vieläkin hihittelemästä kuvalleni. Nouskaamme tekemään aaltoja. Voi voi. Pitänee siis aloittaa loma rennosti ilman liian suuria suunnitelmia ja katsoa mihin kaikkeen ennätän muutamassa viikossa. Kurtturuusuhan se on pahin uhka maapallolla, ainakin Suomessa. Sitten kun kaikki kauniit kasvit on tuhottu, voitte käydä kiivaasti kaiken muun haitallisen vieraslajiston kimppuun. Siinä on ainakin se vika, että perunapelto on kukkiessaan hyvin kaunis, joten eikö olisi syytä vihata. Sitä on aina ajatellut, että ei parissa vuodessa ehdi merkittävästi muuttua, mutta kyseinen kuva kyllä romutti tämän ajatuksen het kertaheitolla. O len oppinut tässä vuosien varrella mielestäni hyvin tärkeän taidon: itselleni nauramisen. Istuskelimme iltapalapöydässä tasan kaksi viikkoa sitten, ja äitini selasi samalla Kotsaria. Näin määrää asetus. Mutta entäpäs tämä peruna. Asetus olikin aikoinaan lahja laitetoimittajille. Menin itse kurkkaamaan lehteä, ja siellä komeili minun ensimmäinen pakinakuvani, joka on jo kolmisen vuotta vanha. Eikö luontoakin voisi rikastuttaa vieraslajeilla. Kyllä olisi varmasti parasta valjastaa puolustusvoimat taistelemaan näitä vihollisia vastaan. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka myönsi jo vuosia sitten, että ministeriöltä pääsi neuvonta unohtumaan jätevesiuudistuksessa. Kuvia voi tuoda myös suoraan toimitukseen. Kesälomalla juuri hauskinta onkin, ettei tarvitse katsoa kalenteria, ei ole sovittuja aikatauluja eikä kiire minnekään. Jätevesiremontista kannattaa kysyä asiantuntijoilta Lomasuunnitelmia näyttäisi olevan niin paljon, että niiden toteuttamiseen ei taida yksi kesä riittää. Sellainen ravintoköyhä hiilihydraattihöttö. On äärettömän vaikeaa käsittää sitä, ketä ja miten esimerkiksi tienvieriä kaunistavat ruusut ja lupiinit haittaavat. Sittemmin olen ymmärtänyt, että vaikka joku minulle nauraa, hän mitä luultavimmin tekee sen hyvällä. Ajelin tuossa päivänä muutamana eteläisen Suomen maanteitä pitkin. Kun hän tuli käymään pikkuveljeni ylioppilasjuhlissa, käytti hän aikaansa katsellen vanhoja tauluja minusta, ottaen niistä kuvia ja naureskellen oikein räkäisesti. Eniten huvitusta sai aikaan minun rippikuvani. Senkin ajan voi käyttää vihaan ja hampaiden kiristelyyn luonnon kauneutta nähdessään. Joku kauneutta vihaava mutruhuuliko. Sanktioista ei ollut mainintaa. Pari vuotta sitten ministeriössä otettiin lusikka kauniiseen käteen ja asetusta lievennettiin. Tiedostan nykyään sen, että kun uskaltaa nauraa myös itselleen, pystyy levittämään entistä enemmän positiivisuutta ympärilleen ja voi sillä tavoin piristää jonkun toisen päivää. Lomasuunnitelmani on, ettei ole sen suurempia suunnitelmia. Luin jostakin artikkelista, että lapset nauravat päivässä noin neljäsataa kertaa, kun taas aikuiset vain 15-20 kertaa. Siinä oikein erityisen haitallinen olento. Eräällä ystävälläni nauru ei jäänyt siihen yhteen kuvaan. Näistä esimerkkinä kovasti leviävä espanjansiruetana. Joskus taannoin olen suhtautunut hieman skeptisesti siihen, kun joku toinen on nauranut minulle. kesäkuuta 2019 Päästä vedettyä Lukijan kuva Jokaisen pitää huolehtia omalta osaltaan myös siitä, ettei vessanpönttöön viskata mitään sinne kuulumatonta, kuten hygieniatuotteita tai biojätettä.. Ja ihmiset oikein viljelevät kyseistä tulokasta. Pitäisiköhän senkin kohtalo pohtia uudemman kerran. Mutta onneksi kurtturuusun hävittäminen pelastaa meidät. Meinaa kuulemma ottaa siitä kaiken ilon irti tulevaisuudessa. kesäkuuta 2019 ” Viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsevien alueiden jätevesiremonteista on riittänyt pulinaa pitkin 2000-lukua. Valtakunta saa huokaista helpotuksesta. Numeroa on helppo kasvattaa nauramalla muiden hölmöjen asioiden lisäksi myös itselleen. Vielä jos samaan syssyyn tuhottaisi kaikki päivänkakkarat ja kissankellot, koiranputket ja puna-apilatkin, ei tarvitsisi tuhlata arvokasta aikaa niiden ihailemiseen. On tullut kaukaa rapakon takaa. Kaiken tuhoava ja ihmisten elämän ja yhteiskunnan raiteiltaan suistava syöpäläinen poistetaan maasta. Voi miten kauniita olivat teiden penkat sinija punakirjavin lupiinimerin. Paikka paikoin niitä jatkui silmän kantamattomiin. Nyt remontin takaraja on ensi lokakuussa enää sellaisilla rannan lähellä ja pohjavesialueilla sijaitsevilla kiinteistöillä, joiden jätevesijärjestelmät eivät ole ajan tasalla. J oskus eteen tulee asioita, joita ei vain voi ymmärtää. Päätin jakaa asian myös kavereilleni, ja se sai aikaan niin kutsuttua huutonaurua. Se myös auttaa rentoutumaan. Minulla on uusi pakinakuva! Mutta tarkkakatseiset saattoivat huomata, että minulle suotiin eri kuva jo viime kerralla. Eivätkä näyttäneet lainkaan pelottavilta, eivät edes haitallisilta. Ja onhan näitä muitakin. Täytyy kuitenkin myöntää, että kaikki vanhat pakinakuvani on nyt siirretty roskakoriin. Sivullinen Tuplaa hauskat hetkesi ja naura myös itsellesi H uomaattekos jotain uutta. Olen oppinut nauramaan mukana omille kömmähdyksilleni ja ajoittaiselle hölmöydelleni. 2 KOTISEUDUN SANOMAT 12. Jasmiina Kumpulainen Pääkirjoitus 12. H etken asiaa prosessoituani räjähdin itsekin nauruun. Olemassa olevat kasvustot on hävitettävä kolmen vuoden sisällä. Ja ei elämän aina tarvitse olla niin vakavaa. Jätevesiremontissa ei pidä lähteä hätäilemään omin päin, vaan kannattaa pyytää jätevesineuvoja selvittämään, riittääkö kiinteistössä nykyinen jätevesien käsittely vai pitääkö ryhtyä remonttiin. Eiköhän ainakin se vanhin niistä ole aiheuttanut jo tarpeeksi hilpeyttä. Sen mukaan kurtturuusun myyntikielto astui voimaan tasan ja ihan justiinsa kyseisellä päivämäärällä. Silloin toki kyseessä oli vanha kuva. Ja nyt tuli. Kuka muuten on määrittänyt termin vieraslaji. Tiina Kilvensalmi Kiuruvesi Alpo Kokkonen Pihtiputaalta lähetti kesäisen maisemakuvan. Termistä voi hyvin päätellä miltä se kuulostaa. Muualla asuvien ei tarvitse tehdä mitään ennen kuin rakennuslupaa haettaessa. Lukijan kuvia voi lähettää sähköisesti osoitteeseen toimitus@kotiseudunsanomat.fi tai postissa osoitteella Kotiseudun Sanomat, Keskustie 8, 44800 Pihtipudas. Monikaan kiinteistö ei tarvitse jätevesiinsä kallista laitetta, vaan imeytyskenttä riittää sakokaivon perään. Se jos mikä on kuulkaa vieraslajistoon kuuluva. Tai ehkä vihamielisten ihmisten mielestä leppäja pajupusikot olisivat silmälle somempia. Rauhan rikkoi hänen kova naurunremakkansa, ja hän sai hekotuksen välistä lohkaistua, että nyt on tytöllä päivitetty pakinakuva
Se liittyy lähinnä liikuntapaikkojen kuntoon ja niiden välineistöön ja niiden laatuun, tilojen huoltoon, viihtyisyyteen ja ulkonäköön. Hiihtokisojen yhteydessä on ollut mahdollisuus käydä suihkussa paloasemalla ja pesäpalloilijoille vastaavaa mahdollisuutta on tarjottu koululta. Keskuskenttä ja ulkoilualue yhteen Kinnulalaisia hemmotellaan mm. – Kyselyn perusteella kinnulalaiset ovat aktiivisia liikunnan harrastajia ja liikunta on heidän elämässään tärkeällä sijalla. Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmä oli tehnyt aloitteen ylijäämäruoan jakamisesta eteenpäin sosiaalisin perustein. Keskuskoulun liikuntasalissa, jonka lattia pitää lähivuosina uusia, oli paikalla vain muutama henkilö. vasta kunnostetulla uimahallilla. Niinpä ei olekaan ihme, ettei kyselyssä varsinaisesti esitetä uusia liikuntapaikkoja. Yläkoululaisille ja lukiolaisille piha ei tarjoa ilmeisesti kovinkaan paljon virikkeitä. Listalta löytyvät mm. Yritysagentti Manu Aunolan mukaan rahoittajan edustaja on jo alustavasti kommentoinut hanketta ja pitää sitä kannatettavana. 12. Ylijäämäruokaa oli tullut keittiöiltä vaihtelevasti. – Hanketta pidetään tärkeänä kehittämishankkeena seuratoimintojen ja muun organisoidun liikunnan järjestämiselle. Putaanvirran koulun ruoanjakoa arasteltiin hieman ja asiakkaita oli aluksi 4-5 henkilöä. Liikunnanopettajan haastattelussa nousi esiin toive kehittää koulun piha-alueesta nuorten liikuntatarpeita myös kouluajan ulkopuolella palveleva lähiliikuntapaikka. Ongelma tuli esille erityisesti liikuntaseurojen haastatteluissa. Wiitaunionin ruokaja puhtauspalvelupäällikkö Sari Wilkmanin kertoo raportissaan, että Viitaseudun kumppanuuden mielestä ruoanjako on sujunut erittäin hyvin ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. se, että keskuskentän huoltorakennuksessa ei ole suihkutiloja eikä muitakaan ajanmukaisia sosiaalisia tiloja. Kokeilun loppua kohden asiakasmäärä nousi Putaanvirran koululla noin 10 henkilöön kerralla. Kokeilun onnistumisesta kertoo sekin, että kumppanuuden väki oli joutunut laittamaan ylijäämäruokaa biojätteisiin vain yhden kerran kokeilun aikana. Keskeisiä syitä liikunnan harrastamiselle ovat oman terveyden ylläpito ja liikunnan tuoma ilo ja nautinto. Alakoululaiset antavat kyselyssä omalle piha-alueelleen hyvän arvosanan. Keskuskentän ja ulkoilualueen yhdistäminen haaveena Nuorimmat tyytyväisiä koulupihaan, yläkoululaiset kaipaavat virikkeitä Kinnulassa on lisätty koulun piha-alueen viihtyisyyttä istutuksilla ja liikuntavälineillä. Se tapahtuisi rakentamalla ylitai alikulku Kinnulan ja Kivijärven väliselle maantielle. Lisäksi projektiin on tarkoitus kytkeä Pihtiputaan lukion opiskelijoita, joita tutustutetaan etätyökeskuksen yrityksiin.. Joka päivä ei tullut isoja määriä. Yläkouluikäisille ja lukiolaisille koulun piha ei tarjoa paljonkaan – Aika paljon vain jutellaan ja pelataan kännyköillä. Linjastohävikin määrä on hyvin pieni koulun keittiössä, vain 2,06 prosenttia. Paikalla ollut nuorisovaltuuston puheenjohtaja Samuel Demarco on samaa mieltä. Kuntalaiset vastasivat kyselyyn aktiivisesti ja antoivat sitä koskevaa palautetta, mutta kuulemistilaisuudet eivät enää oikein kiinnostaneet. Samalla pyritään kehittämään yritysten välistä yhteistyötä. Liikuntatapahtumien järjestämiseen vaikuttaa tosi paljon mm. Kokeilu ei kuitenkaan saavuttanut lapsiperheitä. Pihtiputaan kunnanvaltuusto käsittelee kokouksessaan juhannuksen jälkeen etätyökeskuksen käynnistämishanketta. Terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa painotetaan myös kuntastrategiassa. Kokeilu kesti lukuvuoden loppuun saakka, ja tulokset olivat niin hyviä, että ruokapalvelun mielestä käytäntö voidaan ottaa käyttöön pysyvästi. Selvitys osoitti, että varsinkin alakouluikäiset ovat tyytyväisiä koulunsa pihan leikkija liikuntavälineisiin ja pitävät pihaa viihtyisänä. Syitä liikkumattomuuteen ovat ajanpuute ja terveys. Hankkeen tavoitteena on luoda mahdollisuudet tehokkaaseen etätyöhön pidempinä ja lyhyempinä jaksoina. Liikuntapaikkojen määrään ollaan kunnan kokoon nähden tyytyväisiä, mutta tyytymättömyyttä on. Tavoitteena on myös rakentaa aktiivista yhteistyötä Pihtiputaan etätyökeskuksen sekä Viitasaaren Lennättimen ja Äänekosken ÄäneHubin välille, jolloin tarjolla olisi erilaisia toimipistevaihtoehtoja, joilla olisi omat painotuksensa. Pihtiputaan ruokapalvelu aloitti jakelukokeilun yhdessä Viitaseudun Kumppanuuden kanssa maaliskuun puolivälissä. Hankkeen kokonaisbudjetti on 275 616 euroa, josta kunnan omarahoitusosuus on 82 684 euroa. Kinnulan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Samuel Demarco toivoo, että koulun pihaa suunniteltaessa muistettaisiin myös yläkouluikäiset ja lukiolaiset. – Jos katettu katsomo puretaan, emme saa ikinä vastaavaa tilalle, vapaa-aikaohjaaja Harri Kinnunen sanoi. Vasta sen jälkeen tärkeysjärjestyksessä tulevat liikuntaoloihin tai -tarjontaan liittyvät puutteet. Ilman Viitaseudun kumppanuuden apua ylijäämäruoan jako ei onnistuisi. Etätyökeskukseen pyritään saamaan muutamia pysyvämpiä asukkaita sekä vaihtuvia toimijoita, kuten kesäputtaalaisia. Kysely ja kehittämisehdotukset ovat Jyväskylässä liikuntatieteiden maistereiksi valmistuneet Lari Metsälän ja Tapani Laakson kokoamia. Viitaseudun kumppanuus on ilmoittanut voivansa jatkossakin jakaa ylijäämäruokaa nykyisellä systeemillä. Etätyökeskus Pihtiputaalle. – Käytännössä liikunta on aikuisilla kävelyä, lenkkeilyä, hiihtoa ja kuntosalilla käyntiä. Kaksivuotisen hankkeen on suunniteltu alkavan syyskuun alussa. Moni pitää järkevimpänä, että katettu katsomo-osa säästetään, niin sanottu grillija kioskiosa puretaan ja sen paikalle rakennetaan uudisosa. kesäkuuta 2019 KOTISEUDUN SANOMAT 3 Uutiset Liikunnan ja kulttuurin kehittämisselvitys kiinnosti vain harvaa HEIKKI JÄMSÉN Kinnulassa on saatu valmiiksi kunnan liikuntaja kulttuuriolojen kehittämisselvitys, jonka tuloksia ja alustavia kehitysehdotuksia käytiin läpi perjantaina Muholassa ja kirkolla pidetyissä kuulemistilaisuuksissa. Ylijäämäruokaa haki säännöllisesti 14-20 asiakasta päivässä kunnantalon alakerrasta tai Putaanvirran koululta. Asia on vireillä, mutta vielä kesken. Koululaisilla ja lapsilla pelailu, pesäpallo, jalkapallo, jääkiekko nousevat esille. Ylijäämäruoan jakamisesta tulossa pysyvää Pihtiputaan kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että ylijäämäruoan jakelukokeilu voidaan muuttaa pysyväksi käytännöksi koulujen aukioloaikoina. – Annoimme mahdollisuuden antaa kouluarvosanan koulun pihan soveltumisesta liikuntaan. Kunta on panostanut liikuntapaikkoihin, ne ovat helposti saavutettavia ja niiden käyttäminen on edullisia. Sen sijaan yläkoululaiset ja lukiolaiset kokevat tulleensa piharakentamisessa unohdetuiksi. Selvitys osoitti myös, että Kinnulassa on aktiivista kulttuuritoimintaa, vaikkakin sykleittäin. parkour-telineet ja pienpallokenttä. Ehkä tärkeimmiksi kehittämisehdotuksiksi nousivat keskusurheilukentän uuden huoltorakennuksen tarve sekä hiihtoja ulkoilualueen yhdistäminen keskuskenttään. Käynnistämishankkeelle on kesäkuun erityishaussa hyvät mahdollisuudet saada 70 prosenttia EU-tukirahaa. Vastaajat ovat aika tyytyväisiä liikuntatarjontaan ja liikuntapaikkoihin. Mitä nuorempia vastaajat olivat, sitä tyytyväisempiä he olivat
Alkoi ongelmien piilottelu ja lainvastaisten päätösten teko, joista tein kolme valitusta. Timo Rusasen vuoden 2014 mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa herätti laskemaan hankkeen onnistumisen mahdollisuutta ja jouduin jo tuolloin toteamaan, että hankkeessa tulee käymään huonosti. Kyseessä ovat tuolloin Jyväskylässä toiminut virkamies Timo Rusanen sekä Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen. Kesällä 2014 sain paikalliselta maanviljelijältä närkästyneen yhteydenoton, jossa hän valitteli kehnoa nettiyhteyttään. Tämä kunnanhallituksista käsin ohjattu sijoitustoiminta vei verkkoyhtiön valtiontuet. Hän kehoitti ottamaan asioista selvää. Niinpä maaherra Kalevi Kivistökin jätti Pihtiputaan häntäpäähän kuntien tarkastuskierroksella. Lähetä viesti numeroon 0400 741 747. Minulle se tuli aikanaan, kun tämä selvisi. Metsänviljelytieteellä on tähän jo ratkaisu. Kansanedustaja hätääntyi kysymyksestä ja myönsi että hänenkin talon ohi ne kuitukaapelit kulkevat. Luku saattaa tuntua hurjalta. Vaikeudet alkoivat kasaantua kulisseissa. Tämän kertoo kirjallinen aineistoni kuin myös eräs kaapelinnäyttäjänä toiminut henkilö. Tulevista ongelmista varoitti tuolloin Kyyjärven kunnanjohtajana toiminut Matti Muukkonen. Kysyin häneltä äänestäjien läsnäollessa, miksi laajakaistahankeessa verkkoja rakennetaan kahteen kertaan. Siittä huolimata kesä o mukavin aika vuojesta. Marilyn Monroe ACHTUNG! Kinnulassa on muutaman kerran asetettu puistonpenkkejä vaarallisesti kevyen liikenteen väylän puolelle. Kansanedustaja pakeni sen jälkeen paikalta varsin tuohtuneena. Heitän esimerkin. Pihtiputaalta ja koko pohjoisesta Keski-Suomesta löytyi aiemman laajakaistahankkeen jäljiltä kyläkeskukset kattava valokuituverkko, loppuyhteydet kiinteistöihin oli hoidettu tavallisella puhelinkaapelilla. Arvoisat valtuutetut ymmärtävät varmasti, että verkkoja on rakenneltu ainakin kymmenen kunnan alueelle. Hanke on aiheuttanut Keski-Suomessa aiheellista kritiikkiä yli puoluerajojen, mitä eivät kaikki oman kuntamme valtuutetut tunnu käsittävän tai tietävän ja mainospuheitakin on ollut jo riittämiin. Luottamushenkilönä tiesin, että tieto ei pidä paikkaansa ja soitin kyseisen jutun tehneelle toimittajalle, joka myönsi että puheissa taisi olla mainoslisää. Puolitotuuksiin liittyen on vaarallista, että valtamedia kompastuu virheellisten tietojen julkistamiseen faktana. Kinnulalaine Varmaankin RC-rata on Puttaalle tärkeä ellei välttämätön, moni muukin kunnan rahoittama tai avustama asia tarpeellinen, mutta mitäpä kuntosalista; vaikka siellä voi aktiivisesti (ikäihminenkin) vaikuttaa omaan kuntoon, terveyteen ja jaksamiseen! Keskellä viikkoa Että semmosta Lukijalta Tekstarit Kevään eduskuntavaalien metsäkiistelyissä nousi esiin metsiemme tuleva mahdollinen kasvuluku 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Hakkuiden ylärajan määrittämiseksi olemme saaneet ohjeen jo vuonna 1713. Tapasin tuolloin Petäjävedellä kilpailevan puolueen istuvan kansanedustajan ja esittelin tottakai itseni. Luonnonvarakeskuksen antama viimeisin kasvulukema on 107 miljoonaa kuutiota vuodessa. Lisää pitkäkuituista havupuuta tarvitsevat uudet biotuotetehtaamme, kuten Kemin Metsä Group, Kuopion Finnpulp, Kainuun (Paltamon) Kaicell Fibers ja Kemijärven Boreal Bioref. 25 vuoden takaa PIHTIPUDAS SELVISI HELPOSTI MAAHERRAN TARKASTUKSESTA Pihtipudas on hyvässä maineessa Keski-Suomen lääninhallituksessa. Kolmas valituksista, joka ei ole ollut julkisuudessa, koskee Valokuituverkoille myönnettyjen lainojen muuttamista sijoitukseksi. Kotimaisen männyn ja kuusen kasvut eivät kaikille tehtaille enää riittäne. Vastineessaan Keskusta sekä viisi demariedustajaa syyllistävät Perussuomalaisia hankkeen ongelmista. Kaksi valituksista koski osakeanteja, joilla Pihtiputaan kunnan rahoilla olisi rakennettu verkkoja myös muualle Keski-Suomeen. Talousmetsämme odottavat uuden ajan viljelyä. Vuoden 2014 loppupuolella nykyisestä kymmenestä omistajakunnasta vasta kuusi oli liittynyt verkkoyhtiöön. Kestävän metsätalouden oppi-isä, saksalainen Hans Carl von Carlowitz opetti klassiseksi jääneessä ohjekirjassaan: ”Puuta ei saa hakata enempää kuin metsät kasvavat.” 1900-luvun alkupuolella ja vielä sotien jälkeen emme pystyneet noudattamaan Lisää puuta – lisää metsänviljelyä von Carlowitzin oppia. Nehä meinoa het minut hättyyteä sisätilloihi. 1900-luvun jälkipuoliskolla kehitetyllä metsänviljelyllä olemme päässeet jo pitkälle. Ymmärrän, jos sijoitus tehdään menestyvään yhtiöön, mutta verkkoyhtiö ei sellainen ollut. Mikä olisi sopiva houkutin saada lisää kuntia mukaan. Miksi. Keski-Suomen hankkeeseen liittyvistä talousongelmista on varoitettu ensimmäisen kerran viranhaltija taholta vuonna 2010. Verkot ovat käyttökelpoisia. Von Carlowitzin oppiin nojaten voimme nostaa hakkuut tasolle 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Sen jälkeen metsämme ovat kasvaneet poistumaa enemmän, ja vieläpä hivenen kiihtyvällä vauhdilla. Seuraavat hankkeeseen kriittisesti suhtautuvat viranhaltijatason kirjoitukset ovat vuoden 2014 alusta. Mietimme asiallisen keskustelun lomassa ongelmaan ratkaisua ja hänelläkin oli tietoa, että paikalliselle kyläkoululle tulee valokuitu. Löydät sieltä kahdet toimivat valokuitukaapelit. Nämä verkot ovat tiedossa ainakin kolmessa KeskiSuomen kunnassa. Pieni vilkaisu oman valtuustosalimme ulkopuolelle kertoo että kolmannes laajakaistatukea saaneista yhtiöistä on talousvaikeuksissa ympäri Suomea, kalliita hankkeita ilman riittävää asiakaspohjaa on siis toteutettu muuallakin maassa. Juhannuskaraoke järjestetään lauantaina 22.6. Mahdollisiin kuulusteluihin voin itse mennä helpottunein mielin. Vuoden 2015 eduskuntavaalien aikaan olin ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Luontaiset havupuumme tarvitsevat rinnalleen muita, ulkomailta valittuja ja edelleen jalostettuja kovemman kasvun havupuita. Muutokset johtuvat uudesta jätelaista. Toimitus pahoittelee sekaannusta.. – Molemmat — minulla on puujalka. Voi vain kuvitella seuraukset, jos vaikka pyöräilijä täydessä vauhdissa törmäisi penkkiin! Tapsa taas Kinnulan kahden kalmiston välistä Voi herrane aika, että nytton palijo itikoita ja kaikimmolima topparia. Marko Tiainen Perussuomalaiset Oikaisu Viime lehdessä oli virhe Kinnulan kesätapahtumalistassa. Laskennallisesti voimme päästä 150 miljoonan kuution tasolle 2030-luvun puolivälissä. Jokainen tietää nyt, mihin tämä vaikenemisen kulttuuri johti. Metsänkasvumme lisääminen tarvitsee myös uusia lyhyen kierron lehtipuiden viljelymetsiä. Veli Pohjonen Maatalousja metsätieteiden tohtori Metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa Metsätieteiden emeritusprofessori Joensuun yliopistossa Puolitotuudet jatkuvat laajakaistan puuhahenkilöillä Keskustan sekä vajaaksi jääneen demariryhmän vastine laajakaistakirjoitukseeni on lähinnä mainoskirjoitus jo karille menneestä kuituhankkeesta. Voitteko kuvitella. Laajakaistahankkeesta on keväällä 2019 jätetty Keskusrikospoliisille tutkintapyyntö jonka allekirjoittajina on kahdeksan eri paikkakunnilta ja eri poliittisista taustoista peräisin olevaa henkilöä. Positiivinen uutisointi poistaa ongelman. Lukija voi nyt miettiä, mitä seuraisi, jos esimerkiksi kuvitteellisen ison pörssiyhtiön edustaja antaisi yhtiöstään julkisuuteen vääristeltyä tietoa houkutellakseen yhtiöön lisää sijoittajia. Kyseinen viljelijä asuu noin 20 kilometrin päässä Pihtiputaan kirkonkylästä. Yle julkaisi marraskuussa 2014 uutisen, jonka mukaan verkkoyhtiöllä olisi jo tuhansia asiakkaita ja Pihtiputaallakin myynti olisi sujunut yli odotusten. Eri puolilla maatamme, napapiiriä myöten on koekasvatettu 50-70 vuoden ajan pohjoiselta pallonpuoliskolta kerättyjä havupuita. Hanketta eteenpäin vievissä poliittisissa piireissä Rusasen ulostuloa paheksuttiin, ongelmista olisi ollut parempi vaieta. Puuta hakattiin enemmän kuin metsät kasvoivat. – Henkivai palovakuutuksen. Onnea! Keskiviikkona Esko, torstaina Raili, Raila, perjantaina Pihla, Kielo, lauantaina Moona, Viena, Veino, sunnuntaina Päivi, Päivikki, Päivä, maanantaina Urho, tiistaina Tapio. 4 KOTISEUDUN SANOMAT 12. Tuliko yllätyksenä. Yksi kunta hyödyntää verkkoa täysimääräisesti omassa laajakaistahankkeessaan, yksi päätyi salaamaan verkot ja kolmannessa tapauksessa pöytäkirjatasoinen näyttö oli julkisesti saatavilla. Voimme sitä edelleen kehittää. Mutta uusien biotuotetehtaiden puun tarve on jo niin suuri, että tarvitsemme lisää metsänviljelyä välittömästi. Samoihin aikoihin myös Pihtiputaan kunnan entinen viranhaltija kävi puheillani ja kysyi miksi näitä verkkoja rakennetaan kahteen kertaan. Niiden viljelylle on nyt uusien biotuotetehtaiden tarve. Vuoden 2014 liittymisvalituksen poisvedon jälkeen jäin seuraamaan hiljaa vierestä, miten hanke etenee ja patistelin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa hanketta puolustaneita ostamaan itselleen liittymän. Tutkintapyyntö on mennyt tiedoksi myös valtakunnansyyttäjälle. Tämä on ajalta ennen Perussuomalaisten tuloa Pihtiputaan kuntapolitiikkaan. Vastineessa oli mainittu myös sähköverkkojen rakentaminen 1950-60 lukujen vaihteessa. Maataloudessa tilannetta sanottaisiin ylituotannoksi. Ottamalla monipuoliset, pitkään kehitetyt metsänviljelyn tutkimustuloksemme käyttöön voimme jatkaa kohenevan metsänkasvun tiellä. Ruska Bar & Bistrossa kello 17-20 eikä Myllykylällä. Tai pitäisikö meidän äärimmäisessä tapauksessa vähentää hakkuita 60 miljoonaan kuutioon vuodessa. Kunnan taloudenpidosta ei ole tarvinnut kantaa huolta. Timo Rusanen toimii nykyään laajakaistahankkeesta pois jättäytyneen Saarijärven kaupunginjohtajana. Kiistely kun käytiin etupäässä siitä, voimmeko jatkaa hakkuita nykyisellä tasolla (72,4 miljoona kuutiota vuonna 2017) vai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Ajatellen Nainen tietää, että mies on rakastunut häneen ennen kuin mies edes aavistaa sitä. JÄTEKERÄYS PAKOLLISEKSI JOKA KOLKASSA Jätteenkuljetus laajenee pakolliseksi kaikkiin Pihtiputaan talouksiin ensi kuun alusta alkaen. Lupaavimmat, kotimaista mäntyämme ja kuustamme nopeammin kasvavat havupuut ovat kanadalainen kontortamänty ja siperianlehtikuusi. Tuhansia liittyjiä ja Persut vastustaa edelleen. Tämä olkoon pienenä piikkinä koskien puolitotuuksia. Jäniksekäpälällä pittää sivellä illotiiniä kalavosii ja muihi palijaisii paikkoihi, ettei tarvi koko yötä nahkoa kartata. Kesällä 2014 laajakaistakiistan ollessa tapetilla valtuustosalissa mainittiin kommentti seutuverkon käyttöönotto. Kyseinen perusteeton uutisointi aiheutti odotetusti supinaa kuntalaisten keskuudessa. Kun laskemme hakkuiden päälle puuston vuotuisen luontaisen lahoaman, noin 15 miljoonaa kuutiota, koko poistuma nousisi tasolle 95 miljoonaa kuutiota vuodessa. Vastineessa oli mainittu myös laaturakentaminen ja paikkakunta Pihtipudas. Tasapainotilaan pääsimme vuonna 1960. Virnettä viikkoon – Haluan vakuutuksen. Jos kyseinen viljelijä sattuu lukemaan tätä, niin kouhaisepa kaivurilla siitä talosi vierestä kulkevan maantien penkat auki. kesäkuuta 2019 Lähetä kirjoituksesi osoitteeseen toimitus@kotiseudunsanomat.fi tai postitse osoitteeseen Kotiseudun Sanomat, Keskustie 8, 44800 Pihtipudas Ota kantaa! Kerro mielipiteesi tekstiviestillä. Hyvin pikaiseen selvisi, että liittymät eivät menekään kaupaksi kuin kuumille kiville, ja lainanhoitokulutkin kolkuttelevat oven takana. Metsäntutkimuslaitos teki niiden perustutkimuksen, bioenergian kannalta, 1970-luvun öljykriisien jälkeen
Hurskainen sanoi, että likakaivossa on hyvin tärkeänä osana T-haara, joka pidättää pintalietteen. Jätevesijärjestelmän rakentaminen vaatii aina jätevesisuunnitelman ja rakentamisluvan kunnan rakennusvalvonnsta. Mirja Hurskainen sanoi, ettei vähäisiäkään jätevesiä saa johtaa koskaan suoraan vesistöön, mutta pienet harmaat vedet, eli muut kuin vessavedet, saa johtaa suoraan maahan esimerkiksi saunasta. Jos olosuhteisiin tulee muutoksia, lykkäyslupa raukeaa. Vaikka jätevesijärjestelmä ei olisikaan ajan tasalla, sillä voidaan mennä eteenpäin niin kauan, kunnes rakennukselle haetaan lupaa johonkin toimenpiteeseen, kuten rakennuslupaa. Jätevesiselvityksen voi tehdä vapaamuotoisesti paperille tai lomakkeelle, jollainen löytyy nettisivulta www.jamk.fi. Joillakin saattaa olla pihassa likakaivo, mutta sen perästä puuttuu puhdistusosa. Tilan nykyinen isäntä on Aulis Kinnusen poika Timo Kinnunen. Kinnunen kertoi, että maatilan jätevesijärjestelmällä on Sammakkokankaan lupa ensi vuoden loppuun asti. Tila ei sijaitse pohjavesialueella, ja Jäppäjärven rantaan on matkaa riittävän paljon, lähes 200 metriä. Uusittavien määrää vaikeaa arvioida Mirja Hurskainen totesi, että on vaikeaa arvioida, kuinka monella kiinteistöllä on tarvetta uusia jätevesijärjestelmä. Lykkäystäkin voi remonttiin saada enintään viideksi vuodeksi, jos uuden järjestelmän rakentaminen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tai jätevesikuormitus on vähäistä. Lisäksi vanhimmalle väestölle on annettu ikävapautus. Jätevesineuvojilta apua selvittelyyn Mirja Hurskainen kertoi, että jätevesineuvojat ja kuntien viranomaiset auttavat selvittämään, riittääkö kiinteistön nykyinen jätevesien käsittely, vai pitääkö tehdä remontti. Jätevesiselvitys vaaditaan Uusi laki edellyttää, että kaikilla viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsevilla kiinteistöillä on oltava kirjallinen jätevesiselvitys tämänhetkisestä jätevesitilanteesta. Hän korosti kuitenkin, että jos jätevesijärjestelmä täyttää määräykset, kiinteistön omistajan ei tarvitse tehdä mitään. Jos jätevesijärjestelmä ei ole kunnossa, kunnan rakennustarkastaja kirjoittaa järjestelmän uudistamisvaatimuksen ennen luvan myöntämistä. Ennen 9.3.1943 syntyneiden vakituisten asuntojen omistaja-asukkaiden ei tarvitse ryhtyä jätevesiremontiin missään tapauksessa. Hurskainen kertoi Keski-Suomesta löytyvät kymmeniä jätevesisuunnittelijoita. Hän huomautti, ettei betoni ole ikuista, vaan se murenee vuosien mittaan. Sakokaivon on kyettävä sitomaan liete kunnolla. Mirja Hurskainen korosti kuitenkin, että viranomaisten pitää ruveta jotenkin valvomaan vesistöjen ja pohjavesialueiden lähellä olevia kiinteistöjä sen jälkeen, kun lokakuun lopun määräaika on mennyt umpeen. Jätevesiremontille ei ole kuitenkaan asetettu enää määräaikaa, jos rakennus sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella tai yli sadan metrin päässä vesistöstä. Hurskainen arvioi, että lopulta voidaan langettaa uhkasakko ja viimeisessä vaiheessa mennään jopa käräjille, jos ei muu auta. Jätevesiselvityksestä pitää käydä ilmi taloudessa asuvien henkilöiden määrä, veden käyttökuukaudet, kiinteistön varustelutaso (esimerkiksi vesivessa, pesukone ja astianpesukone) sekä tiedot siitä, mistä käyttövesi tulee ja minne jätevedet johdetaan. Lakiin on merkitty puhdistustehot, joihin jätevesijärjestelmän on yllettävä. Kinnulassakin on yksi, LVI-Insinööritoimisto Jorma Niemonen.. – Kunnan valvova viranomainen ei kulje varmaankaan joka paikkaan, vaan tekee otantakäyntejä herkillä alueilla sekä pyytää nähtäväksi jätevesiselvityksen ja -suunnitelman, Hurskainen kertoi. Ympäristöviranomainen tai jätevesineuvoja voi tarvittaessa auttaa selvityksen laatimisessa. Tarjouksia ei pidä pyytää ennen kuin rakennuslupa on myönnetty. Mirja Hurskainen korosti sitä, että töissä pitää käyttää ammattitaitoista jätevesisuunnittelijaa, joka selvittää jätevesien käsittelylle asetetut vaatimukse sekä käy tontilla tekemässä mittaukset. Kunnissa on järjestetty jätevesi-iltoja, joissa jätevesimääräyksiä on selvitetty. Kalleimmillaan töihin voi upota kymppitonnikin, jos hankkii laitepuhdistamon. Tavallisilla perusmökeillä ei ole useinkaan tarvetta jätevesiremontille. Hurskainen otti esimerkiksi monilla kiinteistöillä olevat sakokaivot, jotka voivat olla hyvinkin vanhoja. Ne ovat paras vaihtoehto silloin, jos tontilla on vähän tilaa. Hyvä suunnittelija esittelee myös sopivat vaihtoehdot jätevesijärjestelmäksi. Hurskainen myönsi tilanteen olevan myös sikäli hankala, että ympäristönsuojelulakiin ei ole asetettu mitään rangaistusta siitä, jos joku lyö laimin jätevesijärjestelmänsä uusimisen. Kinnulassa tietoiskun kävi pitämässä Jyväskylän ammattikorkeakoulun biotalousinstituutin projektiasiantuntija Mirja Hurskainen. 12. Kaksi vuotta sitten voimaan tullut ympäristösuojelulain muutos koskee omakotitaloja, mökkejä, saunoja, kylätaloja, pieniä maitotiloja, joilla ei ole ympäristölupaa, sekä mitä tahansa rakennuksia, joista syntyy talousjätevesiä. Siellä on jätevesiä varten kaivettu monttu, johon on kipattu kuorma-autolla hiekkaa päälle. Perusmökeillä ei useinkaan tarvetta Hurskainen kertoi, kuinka monissa puheissa on toitotettu, miten kauhea urakka jätevesiremontista on tulossa kansantaloudelle. Päärakennuksen vieressä on kaksi kaivoa, joista lähtee putki metsään. JUHA KIVINEN Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen velvotteita on lievennetty, mutta pohjavesialueella tai enintään sadan metrin etäisyydellä vesistöstä olevien rakennusten jätevesijärjestelmät on yhä kunnostettava lokakuun loppuun mennessä, mikäli ne eivät toimi eivätkä täytä vaatimuksia. kesäkuuta 2019 KOTISEUDUN SANOMAT 5 Jätevesiremontti on tehtävä osalla kiinteistöistä viiden kuukauden aikana Jätevesijärjestelmän selvitys on kiireellisimpinä edessä, jos rakennus sijaitsee pohjavesialueella tai enintään sadan metrin etäisyydellä rannasta Jäpänrannalla asuva Aulis Kinnunen kävi hakemassa Kinnulan jätevesi-illasta vahvistusta näkemykselleen, jonka mukaan heidän tilallaan ei tarvitse ryhtyä uusimaan jätevesijärjestelmää. Mikäli järjestelmässä näyttää olevan puutteita, viranomainen antaa määräajan sen kunnostamiseen. Sitä ei tarvitse toimittaa minnekään, mutta se on oltava tarvittaessa nähtävillä, jos viranomainen sitä kysyy. Ei myöskään silloin, jos kiinteistö liitetään lähivuosina viemäriverkostoon
Esille nousi heti kysymys, kenellä on sijoittaa sellaisia rahoja. Yölammille aiotaan perustaa reitistön toinen aloituspiste kylän keskustassa sijaitsevan Kaitalan perinnetalon lisäksi. Sekin tuli todettua, että maantien toisella puolella Harjulinnassa on vielä pitkälti kapasiteettia, jos isoa kokoontumistilaa tarvitaan. Hän halusi kunnostaa Tarmolan sellaiseksi. Viereen suunnitellaan myös pientä esiintymispaikkaa. Sen yli ei saa esimerkiksi lentää ilmavoimien koneilla. Siiri Turpeinen hahmotti lintutornin Niitto-Karangalle. Siiri Turpeisen mielestä Harjuntakasen alue on varsinainen kultasuoni niinkin lähellä Muurasjärven kylää. Teppo Jämsén veti kyläiltaa perinnetalo Kaitalassa. Ainoana vaihtoehtona pidettiin sitä, että joku lähtisi liikkeelle yrittäjäpohjalta. Harjuntakasen alueella on jo nyt joitakin yöpymiseen tarkoitettuja rakennuksia ja laavuja, mutta lisääkin voidaan rakentaa luontoarvoja kunnioittaen. Harjuntakasen alue on yksi viidestä hiljaisesta alueesta Keski-Suomessa. Kylän yleinen uimaranta on nyt Muurasjärven puolella Salmenrannassa. Yhdeksi reitistön lähtöpaikaksi väläytettiin niinsanotun Olavinpolun päätä. Säilytyskunnostus voisi ainakin tulla kyseeseen, jos ei täysimittaiseen remonttiin ole varaa. Hän huomautti, että terveysmetsäajattelu on lisääntymässä ja sitä pitäisi Harjuntakasen hankkeessakin korostaa. Muurasjärvellä on herännyt toive palauttaa samalla uimaranta Vuohtojärven pohjoisrannalle venevalkaman luokse. Kyläseura aikoi jatkaa hankkeen suunnittelua. Muurasjärven Työväenyhdistyksen omistama 800 neliömetrin kokoinen rakennus on ollut vuosia tyhjillään ja se alkaa olla siinä kunnossa, että jotain pitäisi tehdä kiireesti. Luontopolku raivattaisiin Kelkkämä-järven tuntumasta kylän keskustan toiseen päähän Vuohtojärven pohjoisrantaa kulkien. Kymmentä vuotta ei voi enää odottaa. Vaikka talo näyttää ulkoapäin siltä, että katto olisi romahtamaisillaan, sisällä käyneet yllättyivät rakennuksen kohtalaisesta kunnosta. Illan päätteeksi päädyttiin siihen, että kyläseura kutsuu kyläläisiä lähiaikoina käymään sisällä Tarmolassa, jotta talon kohtalosta voidaan päättää tarkemmin. Joissakin kommenteissa korostettiin, ettei Tarmola kilpailisi Harjulinnan kanssa, vaan ne tukisivat toisiaan. Reitin varrelle olisi tulossa uusia pysähdysja nuotiopaikkoja, lintutorneja ja myös venyttelyyn sopiva jooga-alue. Selvää on, että Tarmola vaatisi mittavan remontin. Luontopolkuhankkeeseen liittyen nousi esille Muurasjärven keskustan kevyen liikenteen väylän jatkaminen molempiin suuntiin vaikka edes sorapintaisena, jotta uudelle luontopolulle olisi turvallisempaa päästä kulkemaan. Keskusteluissa mietittiin, onko Kaitala liian kaukana luontoreitistöstä. Home ei haise ja seinät sekä katto olisivat vielä pelastettavissa, jos kunnostustöihin päästäisiin lähitulevaisuudessa. Luontopolun ja kevytväylän rakentamiseen olisi mahdollisuus hakea 75 prosentin edestä ulkopuolista rahoitusta. Kunta tilasi Siiri Turpeiselta jatkohanketta varten suunnitelmia luontoreitistön varrelle tehtävistä rakennelmista.Teppo Jämsén korosti, että kaiken sen mitä kunta alueelle rakentaa, sen se tulee myös itse pitämään yllä. Kyläillan vetäjä Teppo Jämsén kertoi ajatuksena olevan saada keskustan vieressä oleva Vuohtojärvi paremmin näkyville, kun sen rantaan pääsisi kulkemaan helpommin. Mitä tehdä Tarmolalle. Samalla kylän keskustaan kaavailtiin lyhyempää luontopolkua. Vahvasti kuitenkin epäiltiin, mistä sellainen rahamies löytyisi. Väkeä tuli talon täydeltä. Sitä ajateltiin majoituspaikaksi Harjuntakasen luontoreitistölle meneville matkailijoille. Epäilyä herätti kuitenkin se, ettei edes tuhat matkailijaa vuodessa riittäisi pitämään yllä taloa. Muurasjärven keskustassa sijaitseva Vuohtojärvi halutaan paremmin näkyville luontopolun ja uimarannan avulla. Matkailukäyttö, baari ja kulttuurisauna olivat päällimmäisenä mielessä Tarmolan tulevaisuutta mietittäessä. Mielipiteet jakautuivat, kun esille otettiin kylän ydinkeskustassa sijaitsevan Tarmolan kohtalo. Siiri Turpeisen mielestä Muurasjärveltä puuttuu yhteinen tapahtumapaikka. Pihtiputaan kunnalla on vireillä toimenpiteisiin keskittyvä jatkohanke viimevuotiselle luontoreittien esiselvityshankkeelle. Se palveli aikoinaan Kelkkämäjoen Koskelassa sijainneessa myllyssä. Kyläläiset myönsivät, että siihen uppoaisi satoja tuhansia euroja. Keskusteluissa todettiin, että myös nykyinen ranta voitaisiin säilyttää Vuohtojärven uimarannan rinnalla. Tarmolassa on iso juhlasali, jossa pelattiin aikoinaan myös muun muassa lentopalloa. Höyrykone on sijoitettu Meijän Kaupan pihaan, ja sille aiotaan rakentaa jalusta sekä kaarikatto. Siiri Turpeinen kertoi, että tarkoituksena on laajentaa luontoreitistöä nykyisestä jonkin verran. Muurasjärven oma kasvatti, maisterivaiheen arkkitehtiopiskelija Siiri Turpeinen esitteli suunnitelmiaan Harjuntakasen luontoreitin rakennelmiksi. Työväenyhdistyksen talo Tarmola haluttaisiin pelastaa ennen kuin on liian myöhäistä.. Teppo Jämsén kertoi, että hanketta voidaan lähteä viemään eteenpäin, kun anottu ulkopuolinen avustusraha on varmistunut ja Metsähallitukselta saatu lupa rakennustöihin. Vielä ehdittiin puhua höyrylokomobiilistä, joka ostettiin takaisin Muurasjärvelle kyläläisten yhteisvoimin. 6 KOTISEUDUN SANOMAT 12. Harjuntakasen terveysmetsä Uudelta luontopolulta olisi varsin vaivatonta tehdä yhteys Pihtiputaan ja Reisjärven rajalla sijaitsevan Harjuntakasen erämaaalueen luontoreitistölle. kesäkuuta 2019 Luontopolku Kelkkämältä Vuohtojärvelle Monia suunnitelmia viriteltiin kyläillassa Muurasjärvellä JUHA KIVINEN Muurasjärven kyläseuran järjestämässä kyläseurassa kuultiin paljon uusia ideoita ja todella vilkasta keskustelua. Teppo Jämsén myönsi, että kyllä sitäkin sitten itketään pitkään jälkeenpäin, jos rakennus vedetään caterpillarilla matalaksi
Rata saisi myös suurta näkyvyyttä Nelostien varrella. Isä on mukana neuvomassa säädöissä sun muissa, ja kisamatkoja tehdään koko perheen voimin. – Kävin Pihtiputaan Urheiluautoilijoiden puheenjohtajan kanssa Haapavuoressa, ja hän totesi, ettei sinne mahdu, kun heillä on siellä itselläänkin tila vähissä. – Jokainen meistä kuvasi viikon aikana noin viisikymmentätuhatta ruutua. – Onhan se kieltämättä hämmentävää ja absurdia, millaiset mittasuhteet asia on Pihtiputaalla saanut. Kuitenkin eniten kiinnostusta tuntui herättävän radio-ohjattavien autojen näytösajot, jotka ajettiin kirjaston vieressä olevalla suljetulla alueella Firewheels racing teamin ja Dream team Rc:n toimesta. Toivottavasti nämä kuvat ovat voimaannuttavia tällaisessa miljöössä! Valokuvanäyttely on esillä TK-Galleriassa heinäkuun loppuun saakka. Maaseudun matkailuyritykset majoittivat kuvaajia, ja heille esiteltiin useita paikkoja. Janhunen on siitä hieman häkeltynyt. Yksi näyttelyn valokuvista on nimeltään Kekkonen. Siinä on jo aika paljon. JASMIINA KUMPULAINEN Markkinakeli oli viime lauantaina mitä mainioin, mutta kojujen määrä ei tarjonnut juurikaan valinnan varaa. Uudella radalla kova kysyntä Nelostien varrelle Niemenharjun Matkailukeskusta vastapäätä kaavailtu RCja kartingrata on herättänyt paljon vastustusta kuntalaisten keskuudessa. 12. Haapavuori sula mahdottomuus Ilmoille on muutamaan otteeseen heitetty kysymys Haapavuoren hyödyntämisestä ratahankkeessa. – Uudelle radalle on kova kysyntä Suomessa. Kuuden valokuvaajan yhteistyöstä syntyneeseen näyttelyyn on valikoitunut kaksikymmentäneljä kuvaa viime kesäkuussa toteutetulta viikon kestäneeltä kuvausreissulta. – Haljala oli pääkunta, missä kuvasimme. – Pihtipudas on äärimmäisen keskeisellä paikalla, ja radalla voitaisiin ajaa montaa eri luokkaa. – Kuvasimme siellä ihan hillittömästi. RC-autot kiinnostivat markkinoilla Uteliaita ihmisiä riitti RC-autoteltalla. Janhusen mukaan se ei kuitenkaan ole mahdollista. Yhteistyöhanke sekä näyttely toteutettiin osana täydennyskoulutusta yhdessä EU-rahoitteisten Leader Sepra ja Seic –hankkeiden kanssa. Kyllähän he siellä vähän ehkä olivat alkuun peloissaan, kun kuusi kuvaajaa räpsi ympärillä minkä kerkesi, Lehtinen toteaa. Taianomainen valokuva Hallayön jälkeen on yksi Hannu Lehtisen reissuotoksista. Lähestymistapa kaikkiin kohteisiin kuvausreissulla oli Lehtisen mukaan utelias. Toteamus ei voi olla kovinkaan väärä, sillä radan ympärille kerääntyi kaiken ikäistä porukkaa katsomaan RC-autojen hurjaa menoa. Soitin teidän kulttuurisihteerillenne, ja hänkin hämmästeli tietoa, Lehtinen naurahtaa. Matkailuyrityksille toimitimme kaksisataaviisikymmentä kuvaa. Sen lisäksi kuvaajat kävivät itse kiertelemässä lähialueita löytäen toinen toistaan mielenkiintoisempia asioita. Päädyimme Viroon, ja kuvasimme siellä pääosin pohjoisessa ja Pärnun lähellä, yksi projektin valokuvaajista Hannu Lehtinen kertoo. – Siitä ajelee ohi miljoonia autoja, eikä varmasti yhdelläkään jäisi kyseinen rata huomaamatta. Selvästikin suurin osa kirjoituksista on pelkästään epätietoisuutta siitä, mitä tämä laji todellisuudessa on, Janhunen huokaisee. Näyttely Putaalle yllättävästä syystä Näyttely on kiertänyt jo hyvän tovin Virossa sekä Suomessa päätyen lopulta Pihtiputaalle. Kojut eivät enää laskeutuneet lainkaan Asematielle päin, vaan alue pysytteli melko visusti torin tuntumassa. Väitteet paljon puhutusta meluhaitasta Janhunen tyrmää kokonaan. Siitä huolimatta porukkaa riitti markkinoilla kiitettävästi, ja varmasti se oli osittain aurinkoisen kelin ansiota. Kaikki kuusi valokuvaajaa asuvat eri puolilla Suomea, ja monella heistä on taustalla pitkä työkokemus viestinnän alan ammattilaisena. Nämä kaikki löytyvät jo Niemenharjulta. Kuvaajat tapasivat toisensa täydennyskoulutuksessa. – Jos puhutaan kustannuksista, niin Haapavuoressa pitäisi räjäyttää kallioita, sinne pitäisi saada vedet ja sähköt, eikä siellä ole mitään mahdollisuuksia ruokailulle tai majoitukselle. – Lajin Euroopan kattojärjestö EFRA säätelee tätä tiukasti, ja suurin sallittu melu on kahdeksankymmentä desibeliä. kesäkuuta 2019 KOTISEUDUN SANOMAT 7 Katse valoon TK-Galleriassa JASMIINA KUMPULAINEN TK-Galleriassa on taas uutta ihmeteltävää, kun Viron maaseutuun keskittyvä valokuvanäyttely Katse valoon on saapunut ihailtavaksi Pihtiputaan terveyskeskukseen. Ratahanke tuntui olevan monien huulilla. Pihtiputaalle suunnitellaan Euroopan mittakaavassa huippuluokan rataa. Se tulisi Janhusen mukaan näyttämään miltä tahansa kansainväliseltä ratakokonaisuudelta, mutta vain pienemmässä koossa. On paljon ratoja, jotka ovat jo ehtoopuolella, ja tällä hetkellä käytössä on vain kaksi tai kolme asvalttirataa, Janhunen kertoo. – Haljala on todella hieno kunta, siellä kannattaa käydä. – Kuitenkin pääasiassa lapset aloittavat moottoriurheiluharrastuksen radio-ohjattavista autoista. Ystävyyskuntia Pihtipudas ja Haljala ovat olleet jo vuodesta 1990. Katselin, löytyykö listalta muitakin ystävyyskuntia kuin Pyhtää, ja huomasin Pihtiputaan olevan yksi. – Suoritamme valokuvaajan erikoisammattitutkintoa Jyväskylässä Gradiassa, ja meidän piti toteuttaa jokin projekti. Teoksen nimi osuu naulan kantaan, ja hämmästyttävää yhdennäköisyyttä kannattaa käydä ihmettelemässä omin silmin. Lisäksi puitteet Nelostien varrella olisi suotuisammat rataa ajatellen. Kaudessa täällä majoittuisi viidestäsadasta kuuteensataan henkeä viikonlopun yli tuoden rahaa ulkopaikkakunnilta Pihtiputaalle. Silloin Nelostiellä tasan kukaan ei kuule, että radalla on ajo menossa. RC-autojen näytösajot keräsivät kaiken ikäisiä katsojia pienen radan viereen. Syy sille on yllättävä. Ensimmäisenä kuvauspaikkana toimi hevosfarmi, josta myös näyttelyn yksi kuvista, Villihevonen, on napattu. – Tämä laji yhdistää ja on koko perheen yhteinen harrastus, Harmaalanrannalla sijaitsevan Fire wheels RC Centerin pitäjä Ari Janhunen toteaa. Ja kun puhutaan paljon siitä, että radalla pistetään pilalle hienot maalaismaisemat, niin siellä taustallahan on teollisuusalue, Janhunen tuhahtaa.
Pihtiputaan Kauppa osakeyhtiö sai näin alkunsa. Suojeluskunta, Nuorisoseura, Hevoystäväinseura, Alttaritaulun Ompeluseura, Sankaripatsashanke ja VPK:n Paloruiskuhanke saivat avustusta toimintaansa. Muita ensimmäisen johtokunnan jäseniä olivat Johan Pasanen, Juho Hämäläinen, Jalmari Johanson ja E.V. Yhtiön toimitusjohtajan Eemil Tiaisen saavutettua eläkeiän jo edellisellä vuosikymmenellä yhtiön osake-enemmistön osti Heimo Kupsu vuonna 1973. I loisen 20-luvun alun taloudelllinen nousukausi loi suotuisat edellytykset yhtiön kannattavuudelle ja voitolliset tilinpäätökset seurasivat toisiaan. Kauppakiinteistö saneerattiin muuttamalla sisääntuloja ja rakentamalla uusia osastoja sekä laajentamalla varastotiloja. Marraskuussa 1919 päätetiin yhtiölle ostaa hevonen rahtiliikenteeseen. Vuosittaisista voittovaroista maksettiin korkoa 12 % osakepääomalle. Kilpailun kiristyminen osuuskauppojen uudistumisen myötä ja muiden elintarvikekauppojen aktiivinen markkinointi, johon ei kyetty vastaamaan, veivät edellytyksiä myynnin kasvattamiselta. Ensimmäisenä toimintavuotena osakkaita oli 21 ja kolmantena toimintavuotena jo lähes 100. Vuonna 1943 sotalainaa maksettiin 28 300 markkaa. Pääasialliset tavarantoimittajat olivat Saastamoinen Oy, Pohjanmaa Oy, Lassila-Tikanoja Oy ja Teräs Oy. L iikkeen alkuaikoja sävyttivät ensimmäisen maailmansodan jälkimainingit: säännöstely ja laskusuuntaus. Rakennusrahastoon siirrettiin 100 000 markkaa vuonna 1946. Jyväskylän yliopiston kannatusyhdistykselle lahjoitettiin 200 markkaa vuodessa viiden vuoden ajan. Merkittävimmät osakkeen omistajat olivat aluksi Anton Forsell, Julius Mustonen ja kirjakauppaa yhdessä Forsellin kanssa pitänyt Matti Blomqvist. Vuonna 1940 avustettiin hävittäjälentokoneiden hankintaa Ilmavoimille 2 000 markalla. Akordin jälkeiset 1930-luvun vuodet olivat hiljaisen nousukehityksen vuosia aina talvisodan alkuun saakka. Y htiön perustaja ja pitkäaikainen toimitusjohtaja Anton Forsell siirtyi eläkkeelle 1950-luvun alussa. Rakennuksen pohjoispäätyyn tehtiin kylmävarasto jäähdytyskoneineen. K-Marketin henkilökuntaan kuuluivat 80-luvulla hallipäällikkö Esa Kainulainen, Hannele Liimatainen, Jenny Pulkkinen, Sari Liimatainen, Irma Kinnunen, Raija Jäsen, Hilkka Ahonen, Raili Huuskonen, Sirpa Matikainen, Ritva Ihalainen, Päivi Marjoniemi ja Meeri Tavaststjerna.. Osakepääomaa korotettiin pian 100 000 markkaan ja myöhemmin 150 000 markkaan. Perustava kokous pidettiin 31.1.1919 kauppias Forsellin talossa. Osakaskauppa helpotti tavaran hankintaa ja vahvisti liikkeen asemaa ratkaisevasti paikallisessa kilpailussa. Lisäksi rintamamiesten ja Karjalan siirtolaisten asustustoiminta kaksinkertaisti kunnan asukasluvun ja loi siten runsaasti ostovoimaa. Paikalliset yhdistykset, mm. Tavarat oli haettava joko Sievistä tai Keitelepohjan satamalaiturilta hevoskyydillä. Sehrveder. Julkaisemme Kauppa Oy:n pitkäaikaisen toimitusjohtajan Heimo Kupsun tyttären Liisa Kupsun laatiman yhtiön historiikin. Lisäksi sisäpihan puolelle remontoitiin konttoritilat. Työntekijöistä naiset saivat jouluksi leninkikankaat ja miehet pukukankaan. Perustajajäseniä olivat lisäksi Matti Kahilainen ja Onni Kananen. Yläkertaan tuli asuinhuoneita ja hirsinen ulkokuori paneloitiin vastaamaan paremmin ajan rakennustyyliä. Wallinin edustajana ja kauppiaan kirkonkylässä toiminut Anton Forsell (1882-1952) oivalsi koota silloin eri aloilla toimivia yrittäjiä yhteen ja haastaa mukaan myös paikallisia talollisia, johtavia virkamiehiä ja metsäyhtiöiden esimiehiä osakkeenomistajiksi pitäjän ensimmäiseen kaupalliseen osakeyhtiöön. Keitelepohjasta ostettiin Otto Heinoselta tavaravarasto ja rakennukset sekä kauppias Eirolalta makasiini Lököstä. Hintojen lasku ja rahan niukkuus lisäsivät korkomenojen kasvua ja yhtiö tuotti tappiota. Myynti polki kannattavuuden rajoilla. Nahkaosaston miehet palkittiin ylimääräisellä kuukausipalkalla. 8 12. Kokkolalaisen kauppahuoneen Fr. Vain erikoisjärjestelyin kauppatoiminta pystyi jatkamaan. Myöskään kauppakiinteistön myyntitilat eivät enää vastanneet ajan vaatimuksia. Vuonna 1969 yhtiö täytti 50 vuotta, jota juhlittiin henkilökunnan ja johtokunnan kanssa näyttävästi. Vuosikymmenen viimeisenä vuonna yhtiö juhli 40-vuotistaivaltaan. Myymälä uudistettiin valintamyymäläksi ja siirryttiin keskitettyyn rahasSatavuotias Pihtiputaan Kauppa Oy juhlii Pihtiputaan vanhimpiin yhä toiminnassa oleviin liikeyrityksiin kuuluva Pihtiputaan Kauppa Oy viettää satavuotisjuhliaan ilmaisessa juhlakonsertissa Pihtipudas-salissa huomenna torstaina. Mustosen nahkatehdas ja Forssellin liiketoiminta liitettiin yhtiöön. Kuva otettu todennäköisesti uuden hallin avajaisia seuranneena kesänä. Vuotuisista tilinpäätöksistä oli siirretty varoja rakennusrahastoon ja kauppakartanon saneerauskorjaus toteutettiin vuonna 1927. kesäkuuta 2019 KOTISEUDUN SANOMAT V iime vuosisadan toisella vuosikymmenellä nuoret vähittäiskauppiaat Pihtiputaalla ja kirkonkylän keskustassa ajautuivat vaikeuksiin liiketoimissaan ja joutuivat lopettamaan toimintansa konkurssin kautta. Ylhäältä otetussa Kauppa Oy pihakuvassa näkyy vielä uuden K-hallin takana oleva vanha puinen kauppakiinteistö, jonka katolla on kyltti Kauppa Oy. Muurasjärven Osuuskaupalta ostettu liiketoiminta siirrettiin Alvajärvelle vuonna 1925 sattuneiden varkaustapausten takia. Tenhuselle. S euraava vuosikymmen oli uudistumisen aikaa. M yynti alkoi kasvaa tavarapulasta huolimatta 1940-luvulla. Yhtiön palveluksessa oli parhaimmillaan 28 henkilöä. P örssiromahdus Amerikassa 30-luvun taitteessa heijastui viiveellä Pihtiputaalle saakka. Kauppapaikaksi ostettiin Koivulan tontti ja Forsellilta Harjun Kauppakartano palstatiloineen 57 000 markalla. Alvajärvi myytiin Väinö Kinnuselle 1926 ja samana vuonna luovuttiin myös nahkojen jalostustoiminnasta ja nahkaliike myyntiin M.H. Yhteistyötä tehtiin edellisellä vuosikymmenellä perustetun Keskon kanssa. Voitollisista tilinpäätöksistä oli varaa jakaa joka vuosi runsaasti lahjoituksia muun muassa Suojeluskunnalle, Kansanavulle, Kaatuneitten Sankarivainajien avustusrahastoon ja Hevosystäväinseuralle. Eemil Tiainen osti Forsellin omistamat osakkeet ja hänestä tuli toimitusjohtaja. Kiristynyt kilpailutilanne ja taloudellinen laskusuhdanne pakotti siirtomaaja kangastavaroissa tyytymään hinnoittelussa 5 prosentin palkkioon. Alvajärven haaramyymälän hoidosta vastasi Aarne Kankainen. Vuosi 1932 oli muodostua kohtalokkaaksi. Arkkitehti Oksmanilta tilattiin kaupparakennuksen piirustukset sovittuun 1 500 markan hintaan, mutta Oksman vaatikin jälkikäteen 4 000:tta markkaa, jolloin piirustukset palautettiin arkkitehdille muille myytäviksi. Kahden kuormaauton talli oli rakennettu kauppakiinteistön alapuolelle jo 40-luvulla. Myyntiartikkelit olivat liikkeen alkuaikoina lähinnä siirtomaatavaroita. Se siirrettiin vararahastoihin, osakkeiden takaisinostorahastoon, voittoja tappiotilille sekä lahjoituksiin ja palkkioihin. Sodan jälkeinen inflaatiokehitys siivitti myynnin nousua, niin että vuodesta 1944 lähes tuplaantui vuosittain aina vuoteen 1947 saakka. Konsertissa on täytekakkutarjoilu. Alvajärvi tuotti viidenneksen vuosituotosta. Jo 20-luvun lopulla oli havaittavissa lamakauden lähestyminen ostokyvyn vähenemisenä ja maksukyvyn heikentymisenä. Varsinainen kauppatoiminta alkoi toukokuun alussa 1919, jolloin oli saatu luvat elinkeinon harjoittamiseen. Osakepääoma oli 80 000 markkaa, joka oli jaettu kahdeksaansataan sadan markan suuruiseen osakkeeseen. Liikesuhteet K-ryhmään lakkasivat kokonaan ja tavaraa oli hankittava monilta ei tahoilta. Tilanne helpottui jonkin verran, kun vuonna 1925 valmistui Iisalmi-Sievi -ratayhteys ja Pyhäsalmesta tuli myös rahtiasema, jonne saatiin makasiini. Tavaroiden saamisen varmistamiseksi ostettiin osakkeita seuraavista yhtiöistä: Kauppiaitten Oy (Vaasa), Keski-Suomen Tukkukauppa Oy, Vaasan Rihkama Oy, Savo-Karjalan Tukkukauppa Oy (Viipuri), Jyväskylän Rauta Oy, Suomen Nahkatehtaat Oy ja Kirjanvälitys Oy. Pihtiputaan syrjäinen sijainti vaikeutti tavaran rahtausta. Ensimmäisen toimintavuoden lopulla myynnissä oli myös nahkatavaroita, kun nahkaosasto aloitti toimintansa. Yhtiöjärjestyksen toiminta-ajatus oli: yhtiö harjoittaa nahkurija kirjakauppaliikettä sekä kauppaa siirtomaa-, talous-, kangasja rautatavaroilla
Hallipäällikkönä aloitti Raimo Koskela. Käyttötavaraosasto ja kodin pienrauta saivat siten lisätilaa päivittäistavaraosaston yhteyteen. Arvonnassa voittaneet lapset pääsivät joulupukin kanssa helikopteriajelulle. V uonna 1988 toteutettiin kolmas ja viimeinen vaihe lähes kymmenen vuotta sitten aloitetun Kauppa Oy:n liikekorttelin rakennusprojektin vaiheista. Paikkakunnan paras kangasvalikoima syntyi Kaisan asiantuntemuksella. Yhtiön palveluksessa oli parhaimmillaan 28 henkilöä. Jenny Pulkkinen Jenny loi iloisen ja palvelevan tuoretavarakeitaan keskelle myymälää, josta sai juustoja, tuoreita leivonnaisia, hedelmiä ja vihanneksia. Dynaaminen markkinointi TOPS-ryhmässä nosti välittömästi myynnin kasvun ja kannattavuuden nousuun. Hän myi lihan yleensä paloiteltuina tai puolikasruhoina varsinkin syksyllä ja joulun alusviikoilla. Erilaisia markkinatapahtumia järjestettiin 1980-luvulla. Laskukonetta hän tarvitsi vain muodon vuoksi. Markku Niemelä teki siitä menestyksen yhdessä myyntijoukkueensa kanssa. Sittemmin K-marketin kauppiaina 2000-luvulla ovat toimineet Timo Oksman, Mikko Pöntiö, Helka ja Aimo Lohtander sekä Katja ja Juha-Matti Lias. Rakennusinvestointien kustannukset maksettiin ennen vuosikymmenen loppua ja seuraava vuosikymmen voitiin aloittaa velattomana. Sijoituskohteena ovat yli kahden vuosikymmen ajan olleet pörssinoteeratut osakkeet, asunto-osakkeet, pörssinoteeratut velkakirjat ja rahastot sekä liiketilojen vuokraus. Rauta-Maatalouden myynti ylsi 30 miljoonaan markkaan ja koko yhtiön myynti 50 miljonaan markkaan. Vanha kaupparakennus jäi kokonaan rautaja maataloustavaroille. Kaisa Heinonen Kaisa oli kangastavarakaupan osaaja. Jennyn palvelupisteessä otettiin ensimmäisenä käyttöön itsepalveluvaaka Pihtiputaalla. Kauppa Oy:stä tuli osa TOPS-markkinointiryhmää, johon kuului kymmenkunta elintarvikekauppana Keski-Suomessa. Henkilökunta tauolla varastomakasiinin lastauslaiturilla kauppakartanon pihalla. joulukuuta 1980. Iloinen ja ystävällinen palvelu täydensi ammattitaitoa. Yhteistyö tavarantoimituksessa käynnistyi T-ryhmään kuuluvan Saastamoinen Oy:n (Jyväskylä) kanssa. Kauppa Oy:n vuosisadan kauppiaspersoonat Heikki Hämäläinen Heikki oli myymälänhoitaja, jolla oli prokuraoikeudet. Koko kaupan sektorille lama tarkoitti myynnin laskua sekä luottotappioita, joilta Kauppa Oy:kään ei välttynyt. K-Marketin henkilökuntaan kuuluivat 80-luvulla hallipäällikkö Esa Kainulainen, Hannele Liimatainen, Jenny Pulkkinen, Sari Liimatainen, Irma Kinnunen, Raija Jäsen, Hilkka Ahonen, Raili Huuskonen, Sirpa Matikainen, Ritva Ihalainen, Päivi Marjoniemi ja Meeri Tavaststjerna. Vanha, lähes 70 vuotta palvellut kauppakiinteistö purettiin. Liikerakennuksen maapohjatutkimuksen teki insinööri Pentti Paananen. Rakennustyön toteutti Matti Toikkasen työryhmä Kinnulasta. Maanlunastustoimituksella saatiin asia ratkaistua. 12. Ostopäätöksen tekemisessä keskusliike käytti Markkua myös muiden kauppojen henkilökunnan innostamisessa. Uudisrakennuksen toteutus kilpistyi kuitenkin moneksi vuodeksi liikekortteliksi kaavoitetun korttelin alapuolisten tonttien omistajien haluttomuuteen myydä kortteliin kuuluvaa rakennusalaa. Hän tiesi jo tavaraa tilatessaan kenelle se tullaan myymään. Laskiaisena lapsille järjestettiin pulkkamäkitapahtuma. Rauta-Maatalous -liiketila on ollut vuokrattuna Maaselän Maatalous Oy:lle ja marketin tilat Alemakasiini Oy:lle, jossa Tokmanni Oy nykyisin toimii. 1982 Keski-Suomen K-ryhmässä.. kesäkuuta 2019 9 KOTISEUDUN SANOMAT tukseen. Ensimmäisen kuukauden myynti oli lähes miljoona markkaa. Hän suunnitteli, osti ja markkinoi osaston tavaravalikoiman. Uudet rakenteilla olevat toimitilat herättivät eri keskusliikkeiden (Pohjanmaa Oy, Saastamoinen Oy, Tuko Oy, Kesko) mielenkiinnon kauppapaikkaa kohtaan. Osaston kaupallinen kehittäminen palkittiin v. Rakennuselementit toimitti Makrotalo Oy ja rakennepiirustukset insinööritoimisto Ville Mönkkönen. Vuoden 1984 aikana K-hallin tilaa laajennettiin kokonaissuunnitelman pohjalta 200 neliömetriin. Simo oli ystävällinen ja tasapuolinen asiakaspalvelija. K-Raudan markkinatapahtumissa pihtiputaalaiset pääsivät kuuntelemaan Jaakko Tepon esityksiä. Satavuotias Pihtiputaan Kauppa Oy juhlii Yhtiön palveluksessa oli parhaimmillaan 28 henkilöä. Hän osasi motivoida niin myyjiä kuin asiakkaitakin. Vuosikymmenen alussa tapahtunut devalvaatio ja sen mukana lama ajoi myös monia pihtiputaalaisia yrittäjiä ja elinkeinonharjoittaja vaikeuksiin ja jopa lopettamaan toimintansa. Keskon tarjous yhteistyöstä oli ylivoimaisesti houkuttelevin ja niin K-halli avasi ovensa 1. K-Rauta Maatalous sai omat toimitilat. Sirpa Matikainen Sirpa toimi käyttötavaraja vaateosaston hoitajana. Miesten tarvitsi vain hakea paketti, joka valmiina odotti. Viiden vuoden aikana joulupukki saapui Kauppa Oy:n pihaan helikopterilla. Markkinapäivinä kauppa täyttyi innostuneesta yleisöstä. K auppa Oy muuttui sijoitusyhtiöksi 1990-luvulla. Simo Huikari Simo oli lihakaupan mestari. Heikki-Kauppaheikki oli elävä tietokone. Toimitusjohtaja Heimo Kupsun eläkkeelle siirtymisen yhteydessä vuosikymmenen puolivälissä osoittautui, ettei osakkeenomistajien joukosta löytynyt liiketoiminnalle jatkajaa. Hän tunsi tavaravaraston läpikotaisin. Vuosikymmenen alku oli ripeää kasvun aikaa. Pihtiputaan KRauta-Maatalous saattoi aloittaa kauppatoimintansa koko konseptin laajuudessa asianmukaisissa tiloissa. Esimerkiksi vuonna 1990 myytiin miljoona kiloa rehuja lähialueen karjatiloille ja miljoona kiloa lannotteita. Kyyjärven Betonituote Oy toimitti rakennuselementit ja Veijo Kumpulainen Oy toteuttti rakentamisen. Hän piti osaston moitteettomassa kunnossa sekä teki ostosmatkoja Helsinkiin ja valitsi lajitelman pihtiputaalaisille sopivaksi. Pihtiputaalla Rautakauppa Renlund ajautui laman seurauksena Keskolle ja Kauppa Oy osti sen. Toimitilojen uudistamisen suunnittelu käynnistyi vuosikymmenen puolivälissä. Pihtiputaan Kauppa Oy:n ensimmäinen myymälärakennus. Tapahtumassa oli mahdollisuus päästä myös rekiajelulle tunnetun pihtiputaalaisen hevosmiehen Veijo Kokon kanssa. K-marketin elintarvikeliiketoiminta myytiin ja toimitila vuokrattiin Timo ja Ritva Suokkaalle vuonna 1995 ja Rauta Maatalouskauppa Ossi Leskinen Ky:lle kolme vuotta myöhemmin. Joulun alla emäntien lahjatoiveet toteutuivat täydellisesti. Paavo ja Anneli Siekkinen yhdessä Heikki Hämäläisen kanssa vastasivat raskastavarakauppatoiminnasta ja Pekka Laitinen kuljetuksesta. Matti Laahasen työryhmä suoritti rakennustyön. Siirtomaaja sekatavarakauppaliikkeenä 100 vuotta sitten aloittanut Pihtiputaan Kauppa Osakeyhtiö kehittyi värikkäiden vaiheiden jälkeen tavarataloluokan kauppaliikkeeksi muuntuen ajan mukana sijoitusyhtiöksi ja jatkaa sellaisena seuraavalle vuosisadalleen. Vuonna 2000 Kauppa Yhtiön yhtiöjärjestystä on muutettu niin, että yhtiö voi toimia myös sijoitusyhtiönä. Y hteistyö Keskon kanssa alkoi taas 1980-luvulla. Uuden 2 400 neliömetriä käsittävän liikekiinteistön suunnitteli juuri arkkitehdiksi valmistunut pihtiputaalainen Matti Onkalo. Markku Niemelä Osastopäällikkö Markku oli intohimoinen kaupantekijä. Seuraavana vuonna Markkinasihti Oy:n tutkimus osoitti yhtiön saavuttaneen markkinajohtajan aseman päivittäistavarakaupassa Pihtiputaalla
pihtiputaanseurakunta.fi Kirkkoherranviraston ja taloustoimiston osoite: Sallilantie 4. Kaikki osallistujat palkitaan. Rovastikunnallinen Seurakuntamatka Tukholmaan 20.10.–23.10. 2019 Me tiesimme lähtösi lähenevän ja näimme voimasi vähenevän. Ohjattua osuutta on kello 14-16. Venla Kulmala LÄMMIN KIITOS kaikille, jotka muistitte minua lakkiaispäivänäni. 10.7. Nuorisotyö: Sanna Kettunen 044-784 4425. 044 509 0598. Liikkeelle lähdetään kunnanviraston pihasta kello 14. Lavanti, J. Kinnulan väkiluku oli tuolloin 3 062, mutta se alkoi sitten voimakkaasti laskea lähinnä Ruotsiin muuton vuoksi. E. Mahdollisuus kimppakyytiin väillä PihtipudasSaarijärvi, tarvittaessa ota yhteyttä Merja Koskelaan p. Klo 19 kirkkovaltuuston kokous seurakuntakodissa. 050 582 7853, marja. Kirkkoherra Arja Huuskonen 040-524 4541, seurakuntapastori Erkki Lavanti 0400-931 986, kanttori Johanna Kinnunen 040520 3388. Keskustelupuhelin 040 549 7683 Rukoushuoneen vuokraus 040 842 4936. Kiinnitä huomiota hiilihydraattien laatuun: täysjyväviljavalmisteiden, kasvisten, marjojen ja hedelmien suosiminen hiilihydraattien lähteenä. Puh. Pihtiputaan seurakunta Wanha Pappila Pihtipudas-Seura ry vuokraa Wanhaa Pappilaa • perhejuhliin • kokouksiin ym. Retken kesto n. Tapaamiseen ilmoittaudutaan Arja Rekoselle p. Hautaan siunattu: Aulis Antero Kuivaniemi 79 v. 1930 k. Torjuntatyötä kohdistetaan talkoissa ensisijaisesti lupiiniin, joka on tällä hetkellä kukassa. Käynti päätyovesta. Lähtö Saarijärven srk:sta su 20.10. Diakoniatoimisto ti klo 10-12, diakoniatyöntekijä Erja Hautajoki 040-352 7757. Vapaapäivät ma ja ti. 040 824 1358, arja.rekonen@ kinnula.fi tai Marja Hylkilälle p. kesäkuuta 2019 Rakkaamme Niilo Olavi PULKKINEN s. KIITTÄEN! Saku Kuukauden ravitsemusvinkki/kesäkuu 2019 Kastettu: Aarni Iisakki Lindholm. Ke 19.6. Omat eväät mukaan ja säänmukainen varustus. Klo 14 kesänaloittajaiskokous vapaamuotoisemmalla tavalla. Rippikoululaiset 50 vuoden takaa koolle Kinnulassa Kinnulassa 50 vuotta sitten ripille päässeet Heikki Järvisen ensimmäiset rippikoululaiset kokoontuvat sunnuntaina 14. 370€-429€. 2 km. Seurakuntamestari Esko Lindholm 0400-688 124. klo 12 seurat Rukoushuoneella. 27. 5. Muistosi kaunis vie eteenpäin meitä, vaik’ sydän on täynnä kyyneleitä. 044-784 4421. klo 10 messu pääkirkossa. Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset Saarijärven srk viim. Kiireellisissä asioissa ole yhteydessä kirkkoherranvirastoon p. Vuokraus ja näyttö Kotiseudun Sanomat p. KIITOS Emilla Senioriolympialaiset pillerin pyörityksessä Huomenna torstaina kisaillaan jälleen Senioriolympialaisissa Pihtiputaan urheilukentällä kello 12-15. Kaupunkikierros oppaan johdolla linja-autolla. Kunnan hankkimat jätesäkit otetaan mukaan. 20. Sisältäen matkan linja-autolla edestakaisin (auto on mukana myös Tukholmassa), laivamatkat, illallisbuffetit ja aamiaiset laivalla ja yhden lounaan. tai 22.7. Kriisikeskus Mobile 24 h/vrk p. Diakoniatoimisto on kiinni 20.6.–19.7. seurakuntaan. Kahvitarjoilu. Pannu on kuumana ja kahvia tarjoillaan. Seniorityöryhmän järjestämissä kisoissa keksitään joka vuosi uusia lajeja vanhojen rinnalle. Matkan hinta n. 2 h. Seurakuntamestari: Mirjami Huttunen 0400-915 398. kinnulanseurakunta.fi Sähköposti: kinnulan.seurakunta@evl.fi Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto ma-ti klo 9–12 ja ke-to 10–14 , talouspäällikkö Sinikka Niemonen 040-669 1996, kirkkoherra Arja Huuskonen 040-524 4541, seurakuntapastori Elina Pekkonen 040-734 0088, kanttori Martti Hertteli 040-352 5524. Tarjoilua. Oma kassi mukaan. Vieraskasveja torjutaan huomenna Pihtiputaan kunta järjestää vieraskasvien torjuntatalkoot huomenna torstaina. 0400 221 180 joka ilta klo 18-01, pe ja la 18-03. Päiväkerho: Katja Montonen 040841 5626. Kirpputori avoinna ti, ke ja pe klo 10–16. Puolisoa, isää ja ukkia kaivaten Kirsti Vesa, Eija, Iko, Kare ja Jere Virpi, Juha, Konsta ja Okko Vilja, Tuomo, Aada ja Laila Martti ja Tuulikki perheineen Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Rippikouluja pidettiin vuonna 1969 kaksi: päiväkoulu, jossa oli 24 oppilasta ja kaksiviikkoinen leirikoulu Saarenkylän koululla 58 oppilaalle. Ravintokuitua tulisi saada 25-35 g/vrk. Täydet jätesäkit jätetään torjuntapaikoille ja niiden sijainti ilmoitetaan talkoiden päättyessä. Kinnunen. Kaikki tervetulleita! Ti 18.6. Su 16.6. Seurat Su 16.6. Klo 13 Seurat Rauhanyhdistyksellä. Osa talkooväestä voi kirjata havaintoja mobiililla https:// viekas.laji.fi/ -sivustolle. Diakoniatoimisto ti klo 13-15, Merja Koskela 040-765 2453. Jokainen voi osallistua haluamaansa lajiin tai olla kannustusjoukoissa. 040-765 2453 (12.6.–19.6. klo 11 ruoka-avun jako tarvitseville. Jättiputket jätetään kuitenkin ammattilaisille. Kuollut: Niilo Olavi Pulkkinen 88 v. Matka n. Oppaina: Juhani Krook ja Juha Siekkinen. p. Tutustuminen Santa Claran seurakuntaan ja Tukholman suomal. Palveleva Puhelin p. Lisättyjen sokereiden saanti pitäisi olla alle 10 % päivittäisestä energiansaannista. hylkila@toholampi.evl. Kinnulan seurakunta Seurakunnan kotisivut: www. Makkaraja mehutarjoilu on kello 16, jonka jälkeen talkooväen toivotaan jatkavan työtä mahdollisuuksiensa mukaan.. heinäkuuta Kinnulan kirkkoon messuun kello 10 sekä seurakuntakodille ruokailuun ja tapaamaan toisiaan muisteluiden merkeissä. Taloustoimisto ma-pe klo 9–12, talouspäällikkö Anna-Maija Ojala puh. Erityiset tilaisuudet Ke 26.6. 12. jälkeen). Ehtoollishartaudet: klo 12.30 Kotipiha, klo 13 Eevakoti ja klo 13.30 Pihlajakoti. Kirkkoherranvirasto ma-pe klo 9–12, toimistosihteeri Armi Siekkinen 014-579 1121. Jumalanpalvelukset Su 16.6. 0207 931 621 www.pihtipudas-seura.fi LUONNONKUKKIEN PÄIVÄN RETKI sunnuntaina 16.6.2019 klo 12 Mäntypirtiltä Elämäjärven uimarannalle. 040-153 4736. Viitaseudun Kumppanuus noutaa säkit seuraavana päivänä. Tärkeää on kirjata lajihavainnot. klo 10 Konfirmaatiomessu kirkossa ja klo 19 seurat Ry:llä. KIITOKSET muistamisesta lakkiaispäivänäni. 044 784 4420. Mukaan on tulossa kisailijoita myös muilta paikkakunnilta. Osallistujia ei ole vakuutettu seuran toimesta. Osallistujien kesken arvotaan yllätyspalkintoja. klo 18 kirkkovaltuuston kokous Sallilassa. vapaus.fi Sähköposti: vanhimmisto@vapaus.fi Seurakunnan kotisivut: www. Lähtö klo 11.30 rukoushuoneelta. Myös mahdollisuus vierailla museoissa ja tehdä ostoksia. Kuidun saantiin liittyvät terveyshyödyt • Edesauttaa suolen toimintaa (ummetus vähenee) • Vähentää paksusuolen syöpää • Ylläpitää kylläisyyttä • Tasaa verensokerin nousua • Laskee veren kolesterolipitoisuutta Tee sokerija kuitutesti: https://www.leipatiedotus.fi/materiaalit/testit.html 10 KOTISEUDUN SANOMAT 12. HIILIHYDRAATIT ENERGIANLÄHTEENÄ Aikuisen tulisi saada päivittäisestä energiastaan 45-60 % hiilihydraateista. Lämmin kiitos osanotosta. klo 12 kastetilaisuus Erkki ja Kaarina Kemppaisen keämökillä. Glukoosi on aivojen ja punasolujen ensisijainen energianlähde. Järjestää: Pihtipudas-Seura ry Huomioithan, että jokainen on mukana retkellä omalla vastuulla. Sami Häkkinen KIITOS muistamisesta lakkiaispäivänäni. Olet ansainnut levon rauhaisan ja kiitoksen kaikkein kauneimman. Mukaan on syytä varata säänmukainen varustus, suojakäsineet sekä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi talikko tai terävä lapio. Su 16.6. Rippikoululaisia konfirmaation jälkeen Kinnulan kirkon portailla kesällä 1969. klo 18.30 rukouksen, ylistyksen ja yhteyden ilta. Rita Kinnunen Huomenna to 13.6. 014-266 7150. Pihtiputaan helluntaiseurakunta Seurakunnan kotisivut: www. Myös muita vieraskasveja saa torjua
Koulutuskeskus Jedusta ovat valmistuneet: Haapajärvi: Liiketalouden perustutkinto, merkonomi, talousja toimistopalvelujen osaamisala: Maarit Pasanen Pihtiputaalta. Oulainen: Sosiaalija terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, ensihoidon osaamisala: Marketta Paananen Pihtiputaalta. Kotityöja puhdistuspalvelujen perustutkinto, kodinhuoltaja: Anne-Mari Hämäläinen, Nea Kumpulainen ja Noora Paananen Pihtiputaalta. Lahjoituksia otetaan vastaan 4H-yhdistyksen toimistolla (Asematie 7) tämän viikon perjantaina kello 9-16. Kunta suosittaa lisäksi järjestelemään opiskelijaasumista siten, että jatkossa opiskelijoiden asunnot sijoittuisivat lähelle lukiota. Kotiväellä on huoli nuoren pärjäämisestä täällä. Hotelli-, ravintolaja catering-alan perustutkinto, kokki: Janina Hautasuo ja Essi Metso Kinnulasta Koneja metallialan perustutkinto, koneenasentaja: Joonas Vainio Pihtiputaalta. Huono kunto toi painorajoituksia rautatielle Pihtiputaan läpi kulkeva Haapajärvi-Saarijärvi -rautatie on niin huonossa kunnossa, että Väylävirasto on päättänyt rajoittaa junien akselikohtaista maksimipainoa rataosuudella. Jos jollakin on jotain mikroa isompaa lahjoitettavaa, siitä pyydetään ottamaan kuva ja lähettämään tavaran tiedot ja mitat sekä lahjoittajan tiedot joko viestillä tai sähköpostilla koulukuraattori Kati Kumpulaiselle, 044 733 5869 kati. Lukiolle on esitetty toive, että asuntoja löytyisi lähempää koulua. Toinen jako on samassa paikassa torstaina 8. Palautteen mukaan 290 euroa kuukaudessa kaksiossa ja 260 euroa kolmiossa on hiukan yläkanttiin, varsinkin kun hinta on sama riippumatta asunnon sijainnista ja koosta. Akselikohtainen paino saa olla enintään 18 tonnia nykyisen 20 tonnin sijaan. 12. Asumiskuviot pitää saada hoitumaan, jotta meille olisi jatkossakin tulossa ulkopaikkakuntalaisia opiskelijoita, Piippo korosti.. Sp-sarjan raakapuuvaunuston suurin sallittu kuorma saa olla näillä kuormauspaikoilla 49,5 tonnia vaunua kohden. fi, tai Asta Paanaselle, 040 734 1882 pihtipudas@4h.fi. Rajoitus on voimassa toistaiseksi. kumpulainen@pihtipudas. Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja: Eelis Lindholm Kinnulasta. Puh. Asuntojen sijaintia pidetään myös kaukaisena. Ensimmäinen työpajailtapäivä pidetään ensi viikon tiistaina kello 14-16 Nuorisotila Kulmalla ja toinen ensi viikon keskiviikkona kello 14-16 4H:n toimistolla. Piippola: Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, media-assistentti: Kasperi Järvelin Pihtiputaalta. Pihtiputaan lukion rehtori Markku Piippo kertoi kunnanhallitukselle, että Koulutien rivitaloissa ilmeni sisäilmaongelmia. Metsäalan perustutkinto, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja, metsätalouden osaamisala: Marko Nurmesniemi Pihtiputaalta. Nuorille järjestetään myös kaksi työpajailtapäivää, joissa saa apua asunnon hankintaan, Kelan tukien hakemiseen tai tilanteeseen, jossa nuori jää kokonaan ilman kesätöitä. Hiusja kauneudenhoitoalan perustutkinto, kosmetologi, ihon hoidon osaamisala: Johanna Juusola Pihtiputaalta. Logistiikan perustutkinto, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja: Pertti Hämäläinen Pihtiputaalta ja Aleksi Lahti Kinnulasta. Koneja metallialan perustutkinto, levyseppähitsaaja: Matti Paananen Ammattiopistoista valmistuneita ja Perttu Ruuska Pihtiputaalta. – Kysymys on pääosin 16-18-vuotiaista tytöistä, jotka tulevat Pihtiputaalle jopa yli 400 kilometrin päästä. Nuoret ottavat itse yhteyttä tavaroista tarpeen tullen. Ennen huoneistojen käyttöönottoa niissä suoritetaan kuntoarvio ja tehdään tarOpiskelija-asunnot huolestuttavat vittavat kunnostukset. Kalajoki: Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja, talonrakennuksen osaamisala: Jere Hyvönen Pihtiputaalta. Sosiaalija terveysalan perustutkinto, lähihoitaja: Lahjoitustavaroita otetaan vastaan opiskelijoille Kotoa pois opiskelemaan lähteville pihtiputaalaisille nuorille toivotaan uuteen kotiin lahjoituksia, kuten ehjiä ja puhtaita lautasia, aterimia, kattiloita, lakanoita, pyyhkeitä ja muita pieniä kodintarvikkeita. Asumisen hintaa pidetään hiukan liian korkeana. Tekstiilija vaatetusalan perustutkinto, vaatetusompelija, vaatetuksen osaamisala: Anu Timonen Kinnulasta. kesäkuuta 2019 KOTISEUDUN SANOMAT 11 Opiskelijan maailmasta Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistosta ovat valmistuneet seuraavat opiskelijat: Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja: Juho Heikkilä, Miska Kumpulainen ja Tony Tavaststjerna Pihtiputaalta sekä Matti Kinnunen ja Emma Parkkila Kinnulasta. Jälkimmäisenä päivänä jaetaan nuorille myös lahjoitettuja tavaroita. Maatalouskoneasentajan ammattitutkinto: Pauli Orava Pihtiputaalta. Sähköja automaatiotekniikan perustutkinto, sähköasentaja: Jani-Antti Tenhunen Pihtiputaalta. Nivala: Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja, autotekniikan osaamisala: Markku Leppänen Pihtiputaalta. elokuuta kello 15-17. Sähköja automaatiotekniikan perustutkinto, sähköasentaja: Niko Turunen Pihtiputaalta. Ylijääneet tavarat lahjoitetaan sosiaalitoimen kautta tarvitseville. Tarkempien tulosten jälkeen selvisi, ettei opiskelijoita voi sijoittaa asumaan Koulutielle enää ensi syksynä. Puhtausja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto, laitoshuoltaja: Hanna Pyöriä Pihtiputaalta. Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä, maatilatalouden osaamisala: Jan-Erik Autio, Niko Heikkilä ja Aatu Mäkelä Pihtiputaalta. (014) 562 666 Kolimantie 2, Pihtipudas Avoinna: ma-pe 8–17 • la 9–13 info@rautajavari.fi www.rautajavari.fi Netta Kumpulainen ja Eetu Rauhala Pihtiputaalta. Puhtausja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto, toimitilahuoltaja: Sirpa Nurmesniemi Pihtiputaalta. Rajoitus vaikuttaa Pihtiputaalla, Keitelepohjassa sekä Kannonkoskella kuormattaviin vaunuihin. Pihtiputaan kunnanhallitus suosittaa Pihtiputaan Vuokratalo Oy:lle, että hajautettujen opiskelija-asuntojen vuokrataso yhtenäistetään mahdollisimman alhaiseksi. Nuoret pelkäävät kulkea myöhään illalla tai yöllä Nelostien varresta linja-autopysäkiltä Pääkköläntielle tai Kallioniityntielle. Vanhemmilta tulleen palautteen määrä huolestutti rehtoria
MLL (toiset huomioon ottava oppilas): Tekla Lindholm. Putaanvirran koulu: Putaanvirran koulun stipendirahasto: Milla Hakala, Anni Heikkilä, Aada Närhi, Otto Aho ja Nita Rasi. Vastaan siellä konsernin markkinoinnista, tuotekehityksestä ja innovaatioista. Hän sanoi nuorten ikäluokkien pienentyneen pikkuhiljaa, kuten koko maassakin. Ruotsin kirjastipendi: Aada Närhi ja Otto Aho. Kinnulan Yrittäjät ja kädentaito: Miro Toikkanen. Kirsi Puntila valmistui ekonomiksi Vaasan Kauppakorkeakoulusta ja asui sen jälkeen ulkomailla 11,5 vuotta Sveitsissä, Ranskassa, USA:ssa, Englannissa ja Ruotsissa. – Jos minä jotain voin suositella, niin lähtemistä. Nurmelan koulu: Hymytyttö: Viivi Aarrekangas. Ruotsi (Pohjola-Norden): Kiia Verronen. vapaaehtoistoimintaan: 1 AB Roalbin Reyes, Carolina Kempas, Amy LehtinenSharp, Nea Havasara, Santeri Järveläinen ja Heidi Rinne. Käsityön taitaja: Erkki Vasalampi. – Erikoistumalla, tarjoamalla nuorille houkuttelevaa ja heidän elämänsä kannalta merkityksellistä toimintaa lukio-opintojen täydentämiseksi, koetamme saavuttaa omien nuorten lisäksi myös ulkopaikkakuntalaisia nuoria. Yleislinja on toimintamme kulmakivi. Maatiaismartat (hyvälle kotitalouden taitajalle): Henna Kinnunen. Leppänen, joka oli pitänyt ylioppilaan puheen jo vuonna 1989. Kasvukumppanit ry: Milja Parkkonen, Onni Hakonen, Miia Huikari, Miska Kumpulainen, Unna Koljonen, Matti Laakkonen, Emmiina Huikari, Jaakko Hytönen, Peppi Pasanen, Roni Kärkkäinen, Janessa Kananen, Väinö Rinne, Linda Hiironen, Eino Auhtola, Milla Myllynen, Aleksi Siekkinen, Katariina Haapasalo, Vili Hytönen, Alina Närhi, Miika Olkkonen, Albin Laitinen, Miro Sutinen, Riina Varis ja Jenni Riitamo. K-Market Kinuski: Julius Jauhiainen. Pihtiputaan Yrittäjät: Milla Hakala. kesäkuuta 2019 Stipendejä jaettiin kouluilla Käsityöaiheisen lehden vuosikerta: Milla Hakala ja Elsi Paananen. Metsäkolmio Oy (matematiikka): Samueli Aho. Parasta markkinointia on johdonmukainen ja opiskelijalähtöinen, joka päivä tapahtuva oppimisen ohjaaminen. Kirjapalkinnot hyville ruotsin kielen osaajille: Ella Sneck ja Aaro Vasalampi. Ruotsi (Sverige kontakt i Finland): Juuli Ritvanen. Hymypoika: Verneri Kinnunen. Markku Piippo nosti esille myös lukion erikoislinjat. – Itse vaikutan 350 miljoonaa euroa vaihtavan pörssiyrityksen johtoryhmässä. Osallistumisesta kulttuuritoimen ym. Unelmoikaa siis. luokan Hymypatsas: Riina Varis ja Aatu Hakkarainen. OP Pihtipudas: Aada Närhi ja Lassi Hakonen. Eniten keskiarvoa nostanut: Maaria Kinnunen. LC Pihtipudas (Reino Varhan stipendirahasto): Otto Aho, Laura Paananen. Keski-Suomen Kemistiseura: Vuokko Kulmala. 12 KOTISEUDUN SANOMAT 12. Kirsi Puntila pääsi järjestämään lumigolf-kisoja Chileen, purjehdusmatkoja Kreikkaan ja lanseeraustilaisuuksia New Yorkiin ja Lontooseen. Piippo pelkäsi, etteivät lukion haasteet ainakaan vähene lähivuosina. Pihtiputaan Yrittäjät (yrittäjyys): Veikka Kumpulainen. Pihtipudas-Seura: Ari Saastamoinen. Liikunnallinen oppilas: Eerika Pekkarinen. Lisäksi istun eräässä valtionomisteisen yhtiön hallituksessa. Mutta toisaalta kuitenkin, maailma on myös ihan eri tavalla avoin ja mahdollisuuksia täynnä. Reisjärven OP: Venla Kulmala. Toisten opiskelijoiden oppimisen tukemisesta: Sonja Kananen. Pihtiputaan OP, ryhtipalkinto: Hanna Mäntylä. Pihtiputaan OP (ryhtipalkinto): Saku Kinnunen. Kinnulan lukio: Kinnulan kunta: Atte Niemi. 3 AB: Arttu Jääskeläinen. Pienentyvät ikäluokat huolena Pihtiputaan lukion uusi rehtori Markku Piippo piti ensimmäisen puheensa ylioppilaille. Liikuntastipendi ja kirjapalkinto hyvästä ruotsin kielen taidosta: Emmi Tuikkanen. Reisjärven OP (hyvin menestynyt oppilas): Fanny Sneck. Viidennen jakson stipendi ja kirjapalkinto hyvästä ruotsin kielen taidosta: Sanna Häkkinen ja Liisa Lindbom. Pieni lukiomme pystyy tarjoamaan yksilöllisempää opetusta kuin kaupunkien suuret lukiot. Liisa Nikkilän stipendirahasto: Lyydia Kinnunen. Kaikki on siis mahdollista, kun Kinnulan lukiosta ponnistaa! Lopuksi Kirsi Puntila antoi ylioppilaille muutaman elämänohjeen: olkaa sisukkaita, kyseenalaistakaa, muistakaa empatia ja pitäkää hauskaa. K-Market Kinuski: Helmiina Kinnunen. Hän on saanut hengata Hollywood-starojen ja Monacon ruhtinas Albertin kanssa. Päättötodistus ja ylioppilastutkintotodistus ovat täältä ihan yhtä arvokkaita kuin mistä tahansa muualtakin.. 2 AB: Lauri Murtomäki, Veera Ylälehto ja Henriikka Skantz. Kuvataiteen taitaja: Olivia Pekkarinen. Olemme tehneet monia kehittämistoimia opiskelijamäärän säilyttämiseksi. Kinnulan keskuskoulu: Koulun stipendirahasto ja liikunta: Viivi Syrjä. Koulun stipendirahasto ja Pohjola-Nordenin kirjapalkinto hyvälle ruotsin kielen taitajalle: Joanna Aarrekangas. Lukioon tullaan suorittamaan lukion oppimäärää ja ylioppilastutkintoa. Reisjärven OP ja liikunta: Oona Kinnunen. – Tänä päivänä ei enää mikään koulutus takaa turvallista urapolkua. 2 AB Alisa Koivisto. Musiikkiyhdistys (musiikin harrastuneisuus) ja liikunta: Roni Kinnunen. MLL:n Kinnulan paikallisyhdistys (”kiva kaveri”): Kim Tarvainen. Irja ja Pentti Lahnalammen rahasto (esimerkillinen ja hyvä käytös): Elisa Mäntylä. Gideon Paanasen testamentista: Robert Svart. Lions Club Kinnula: Väinö Karisto. Musiikkilinja: Roni Pasanen. Lääkäripalvelu A&R Medics (luonnontieteet): Juuli Ritvanen. Englannin kirjastipendi: Milla Hakala ja Laura Paananen. LC Pihtipudas Emmit: Veka Kinnunen ja Elsi Piispanen. Koulun stipendirahasto: Oona Huhtaniemi, Aleksi Pigg, Joonatan Kinnunen ja Ukko Pasanen. Matemaattisten aineiden opettajien liitto MAOL: Jussi Asikainen, Riikka Kinnunen ja Riina Ylälehto. Herkkuravintola Takkatupa Leijona-taulun vuokrasta: Lassi Hakonen. Ja asettakaa rima korkealle. S-Market Pihtipudas: Ida Rauhala ja Aleksi Huikari. Etenkin, jos niiden eteen on valmis tekemään kovasti työtä. Lukion opintorahasto: 1 AB Kiia Verronen. 6. Sen lisäksi teen hyväntekeväisyystyötä Lastenklinikoiden Kummeissa. – Toivomme notkahduksen hakijamäärässä jäävän väliaikaiseksi. Pihtiputaan OP: Petri Baldissara Karhu. – Lukiokoulutuksesta uhkaa tulla alueellinen palvelu. Yläkuvassa Kinnulan lukion ja alakuvassa Pihtiputaan lukion ylioppilaat. Rehtori kertoi, että syksyllä lukioon tulee hiukan aiempia vuosia pienempi ensimmäinen vuosikurssi. Lehtori Aino-Kaisa Yrjänän stipendi menestyksestä matematiikan opiskelussa: Samuel DeMarco, Väinö Karisto ja Leevi Leppänen. Pihtiputaan lukion stipendirahastosta: Riikka Hakulinen ja Jennika Vartiainen. Pihtipudas-Seura: Otto Ruuska. Musiikkiyhdistys: Rasmus Rekonen. Joka kerta, kun joudut lähtemään mukavuusalueeltasi ja rakentamaan elämäsi alusta, opit itsestäsi ja ympäristöstäsi ja kasvat ihmisenä, Kirsi Puntila evästi nuoria. K-Market Kinuski (sosiaalinen, yritteliäs ja palvelualalle sopiva): Reko Tikkanen. Lions Club Kinnula: Paavo Hänninen. ”Jos jotain voin suositella, niin lähtemistä” JUHA KIVINEN Kinnulan keskuskoulun ja lukion kevätjuhlaan kutsuttiin lukion ensimmäisiä ylioppilaita 30 vuoden takaa. Pudasport: Aada Närhi ja Santeri Turpeinen. Puntila muistutti, etteivät uraputket ole niin suoraviivaisia kuin vielä 30 vuotta sitten. Niiden vuosien aikana opin elämästä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Pihtiputaan lukio: Pihtiputaan Osuuspankki: Minttu Varis. Keskisuomalaisen Osakunnan abistipendi: Hanna Kokko. Lions Club Pihtipudas, Reino Varhan stipendirahastosta: Tomi Luukkonen. Nestori Hämäläisen stipendit (paras tyttö ja poika): Ira Pekkarinen ja Tatu Syrjä. Jos minulle olisi joku 30 vuotta sitten piirtänyt tällaisen urapolun, en olisi uskonut. Elämällä kun on vinha taipumus lähteä viemään niitä unelmia kohden. Jyväskyläläisen Schildtin lukion stipendi hyvästä opintomenestyksestä: Rita Kinnunen. Keskisuomalaisen Osakunnan abistipendi: Roope Rekonen. Juhlapuheen piti Kirsi Puntila, o.s
0400-615 497. Palauttakaa tiedot Lukeen la 15.6. klo 19, to 11.7. LC Pihtipudas Emmit. Ti 2.7. D-pojat. To 4.7. Maraton klo 11, puolimaraton ja hölkkäsarja klo 12 Järj. Lajiryhmät, 9-15v: heitot tiistaisin klo 18-19.30, juoksut/ hypyt torstaisin klo 18-19.30. Iltakahvit. kuula, junnukeihäs, 8.7. kunta. E-pojat. kunta, Kimmot ja K-Market Kinuski. Päivystys puh. Miesten kotiottelu MJK – Äänekosken Huima pe 14.6. Järj. Muinaisnuorison Kinkerit Muurasjärven Harjulinnassa klo 19-2. riviltä 880,00 €/ ok TORSTAISIN klo 19 TORSTAISIN klo 19 Rientoja ja tilaisuuksia PIHTIPUDAS Ke 12.6. Kuntosuorituslaatikot Särkiharjussa linja-autokatoksessa Kolehmaisen luona, Meijän kaupan seinällä ja Untisperällä Lepistön tienhaarassa. Ykköspalkinto Pyry Leppäselle ja kakkospalkinto Oskari Pekkariselle. Järj. › Hauskoja lajeja kaikenkuntoisille › Kaikki osallistujat palkitaan › Osallistujien kesken arvotaan palkintoja Kahvitarjoilu! Järj. Silja Line -kisat 6-9-vuotiaille maanantaisin klo 18: 24.6. Järjestämme syysretken Wanhaan Valamoon ma-ke 2.-4.9. To 13.6. klo 18. klo 18 Työväentalolla. Myllykylän kyläyhdistys. Lähtö Kinnulasta klo 10.15, Kinnuskeskus – Parlamentti. Ke 3.7. Su 30.6. Kimmojen pesäpallojaosto ja Ruska Bar & Bistro. Miesten aluesarja. Vieraskasvien torjuntatalkoot kyläkunnilla klo 14-18. kiekko, korkeus, 22.7. mennessä Seijalle, p. 9-15-v. Hankkeen aikana arvioidaan ja valitaan Ahvenanmaata lukuun ottamatta Suomen arkeologista kohteista valikoima, joka antaa ajallisesti ja alueellisesti edustavan kokonaiskuvan muinaisuudestamme yli 10 000 vuoden ajalta. 040 824 1358, arja.rekonen@kinnula.fi tai 050 582 7853, marja.hylkila@toholampi.evl. Kinnulassa 50 v. klo 19. La 6.7. Hiilinki-Tiimi. 5-9-v. Ilmoittautumiset su 30.6. SELÄNTAUKSEN KYLÄSEURA. Su 16.6. La 13.7. MLL. 5.8. Ota mukaan rennot vaatteet ja juomapullo. Reisjärvi kutsuu viettämään Kesäistä päivää ma 15.7. LIIGAPLOKI Kirpputori avoinna perjantaisin klo 10-15 entisen K-Raudan tiloissa Keskustiellä. 4H. Sulle laulan Neiti Kesäheinä. Pienille huoltaja mukaan. RHY. Pihtipudas-Seura. 12. Voimamies-kisa urheilukentällä klo 18. Tangomusikaali Onnen maa Keiteleen Kesäteatterissa su 14.7. klo 16. 040 515?6759. K E N N E L K E R H O . MURTO Yleisurheilukerhot maanantaisin: 6-9-vuotiaat klo 12-13 ja 10-13-vuotiaat klo 13-14. Kyläseurantie 16. 045 277 2435. Teuvo Oinas. Ykköspalkinto Hilda Jauhiaiselle ja kakkospalkinto Miina Aholalle. Jos haluat ostaa Seläntaus T-paidan, ota yhteyttä, lisätietoja Irmeli Kuronen p. Messu kirkossa klo 10. Tehdään kartta tapahtumapaikoista. Ykköspalkinto Elisa Mäntylälle ja kakkospalkinto Viivi Aarrekankaalle. Ohjelmaa, puffetti. Ykköspalkinto Oona Kinnuselle ja kakkospalkinto Viivi Syrjälle. Järj. Järj. Juhannustanssit Niemenharjun lavalla klo 20. Myllykylän kyläyhdistys. 860 € Pelilippu 3,50€ Pr. mennessä. Kesäillan hartaus Myllykylän kodalla. Järj. Hinta 50 e, sisältää kahvin ennen esitystä, pääsylipun, ruokailun esityksen jälkeen Urheiluseurat TUISKU Keskimaan urheilukoulu. Lasten olympialaiset urheilukentällä klo 1114. Kesäkirppis, kirjojen ja lehtien vaihtotori sekä kahvio lauantaisin klo 10-14 Kyläseurantalolla (ent. Kimmot. Senioriolympialaiset urh.kentällä klo 12-15. E-tytöt. klo 22. Mehutarjoilu. Järj. 040-5750330 iltaisin. Niemen Veturi. Hevosen hetki Hiilingin harjoitusradalla klo 12-15. Halsua-KiKi 2-0 (15-1, 21-0). Ykköspalkinto Melina Hiekkaselle ja kakkospalkinto Saana Pekkariselle. klo 11. Naisten maakuntasarja. Puttaan toritohinat klo 10-14. Muholan kyläkirkko monitoimitalolla klo 10. Kaikki mukaan, joilla ei ole ylitsepääsemättömiä esteitä. Sekakisa miehet meloissa ja nainen soutaa. Kylät Kimmojen pesistuloksia G-junnut. Su 7.7. Pe-la 5.-6.7. Järj. Aikuisten leikkimieliset olympialaiset urheilukentällä klo 19. VAPAAT ELÄKELÄISET. KiKiNivala su 16.6. Laula kanssain -laulajaiset ke 19.6. Lahjana mahdollisuus -hyväntekeväisyysshow Pihtipudas-salissa klo 17. Järj. Vain metallijätettä. Järj. mennessä Lasse Krögerille 040 5156 759. Lentopallon haasteturnaus Ruuhiniemessä klo 18. Ruokailu ja ohjelmaa srk-kodilla. Tanssit Niemenharjun lavalla klo 19. Hankkeen on tarkoitus valmistua vuonna 2021. Ennakkoilmoittautumiset Lasse Kröger p. Hirvi ja haulikko. pe 21.6. To 4.7. Ke 10.7. kesäkuuta 2019 KOTISEUDUN SANOMAT 13 Menoja ja tapahtumia Menot OSTO KORTTI BING Pihtiputaan Kuvapirtillä 2 x120 e, 2 x 160 e +muutvoitotyht.väh.760e 2 x 100 €• 2 x 170 € muut voitot yht. Leif Lindeman & Amore. O R T O D O K S I N E N TIISTAISEURA. Hiilinki-historiapäivä Tervapesällä klo 12. Puffetti. Kimmojen pesäpallojaosto. maanantaisin klo 17-18. La 6.7. Haapajärvi-KiKi 0-2 (4-7, 7-10). Ilm. Johanna Mäkinen 040 592 9323. Luonnonkukkien päivän retki. Naisten maakuntasarja. 0400 646 266. klo 19. Koirapuiston aitatolppien valutalkoot la 15.6. Vapaa pääsy. 54 5 7 JUKOLAN BINGO JUKOLAN BINGO JÄTTI-SUPER 3. Pe 5.7. Naiset klo 13.30, miehet klo 15.30. klo 12–15 SENIORIOLYMPIALAISET SENIORIOLYMPIALAISET Museovirasto selvittää merkittävät arkeologiset kohteet Museovirasto on aloittanut kolmivuotisen hankkeen, jossa inventoidaan ja tarkastellaan valtakunnallisesti merkittäviä arkeologisia kohteita. ELÄKELÄISET. Tiedustelut Henriikka, p. KINNULA La 29.6. Ilm. klo 18. mennessä maatiaismartat@gmail.com. 040 705 2434. Tuotteita voi tuoda myyntiin. KiKi-Haapajärvi to 13.6. Tanssit Niemenharjun lavalla klo 19. Ohjelmaa, tarjoilua. Powerpark-retki ma 17.6. Ilmoita siitä ti 25.6. NAPPAA KESÄKUVA NAPPAA KESÄKUVA Kotiseudun Sanomat järjestää kesäisen valokuvauskilpailun. Parhaimmat julkaisemme kilpailun päätyttyä Kotiseudun Sanomissa. Metalliromun keräyslava vanhan TVH:n pihalla. Kuvan on oltava itse ottamasi ja ennen julkaisematon. Järj. Rokkiralli Haapavuoren moottoriradalla Superit, Kardaanit, Leidit, Vetarit, Junnut. Kinnulan Hevosystäväinseura. Pihtiputaan Urheiluautoilijat. Su 14.7. Oulainen-PiKi 0-2 (5-9, 6-10). sitten ripille päässeiden tapaaminen. Muhola-Seuran 40-vuotisjuhla Muholan monitoimitalolla klo 18. Akat airoissa ja miehet meloissa klo 19. D E M A R I N A I S E T. Ennakkoilm. Kannus-KiKi 0-2 (6-17, 2-12). Lähtö Härmään pe 14.6. KiKi-Haapajärvi to 20.6. Soutukisa 2 hengen naisjoukkuein. MJK Junnuharjoitukset kaikilla ikäryhmillä Muholan kentällä perjantaisin klo 17. Harjoitusammunnat tiistaisin klo 18 ampumaradalla. Maatiaismartat ja kunnan Kotinurkat kuntoon -projekti Seurat ja yhdistykset Pihtipudas EA-RYHMÄ. Eino Leinon sekä runon ja suven päivän etkot kirjastossa klo 13. Ilmoittaudu Arja Piilo 0500 779 534 tai Leena 0400 641 769. PUDIS Aikuisten höntsäpesistä keskiviikkoisin klo 18. Mukaan mahtuu, tiedustelut p. Maalaismaraton. Järj. La 13.7. Ke 3.7. To 13.6. Lähtö klo 19.30 Harjulinnasta. PiKi-Veteli 2-0 (12-6, 10-3). Lähtö Mäntypirtiltä klo 12. Niemen Veturi. VARK-inventointi perustuu pääasiassa Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä olevaan tietoon. Kahden päivän kahvila Myllykylällä pe klo 12-20 ja la klo 12-17. sekä kuljetuksen. La 22.6. väh. Lisäksi tehdään maastotarkastuksia kohteissa, joiden tiedot ovat vanhentuneet tai epätarkat. To 13.6. Muut esitykset ma 8.7. Yli 5 kilometrin retki. Kahvitarjoilu klo 18-19. KiKi-Nivala 2 185. Järj. KiKi-Nivala keltainen ke 19.6. Vesilintulaskennan toinen parilaskenta alkaa. D-pojat. Liitä mukaan nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Enn.ilm. Vihkoon merkitään päivä, nimi ja kuntoilulaji. Ke 3.7. Lisätietoja ja ilmoita viemäsi säkit p. klo 11 Syrjälän asemalta, ajetaan sovittua reittiä. Järj. Sählyvuoro kaikille keskiviikkoisin klo 20-21.15. puoli tuntia ennen. Kentän parhaaksi valittiin Jatta Pekkarinen. La 29.6. Järj. Weranta Ruska Bar & Bistron pihalla klo 18-4. Niemen Veturi. Ykköspalkinto Tino Kinnuselle ja kakkospalkinto Netta Särkiselle. Yhteislaulua ja buffetti. Haitarimusiikkia.Järj. Järj. Hirvijaoksen talkoot ampumaradalla to 13.6. aidat 40 m, 3-loikka. Maastotarkastuksia tehdään kesällä eri puolilla Suomea.. klo 18. mennessä sähköpostilla toimitus@kotiseudunsanomat.fi tai käy tuomassa se meille toimitukseen (Keskustie 8, Pihtipudas). La-su 13.-14.7. KIMMOT F-junnut. Pihtiputaalaisesiintyjiä: Pete Parkkonen, Arto Ihalainen Trio, Laura Rosilla, Melodies. Voi tuoda Yaran suursäkit, pienet säkit ja lannoitelavojen suojahuput, metsälannoitesäkit (myös Kemira GrowHow, Kemira Agro tai Kemira), siemensäkit: Hankkija, Lantmännen Agro, Lantmännen Feedin, Raisioagro ja Tilasiemen, Hankkijan rehusuursäkit. klo 19, pe 12.7. klo 13. K A R K A U S M Ä E N ERÄPOJAT. Koko kylän kirppistapahtuma kotona tai torilla tai pop up -kahvila tai -ravintola. Otetaan vastaan ehjää ja puhdasta tavaraa myös lahjoituksena. La-su 20.-21.7. Vaihtori avoinna ma-pe klo 10-15 kunnantalon alakerrassa. Puffetti. PUTAAN ERÄMIEHET. Kitaraduo Anton Paananen ja Risto Turpeinen, Face The Legacy (Jyväskylä) ja Feenix Band. 80-luvulla syntyneet ja nuoremmat urheilukentällä klo 13. Kinnula ELÄKELIITTO. La 15.6. Myynnissä makkaraa, lohikeittoa, kahvia, lettuja, kakkuarpajaiset. Lähtö Muurasjärven urheilukentältä. Järj. Muttiteatterin näytelmä Ulvova mylläri Muholan monitoimitalon pihakatsomossa klo 20. Poistokirjamyynti kirjaston pihassa klo 1016. Pihtiputaan Kauppa Oy 100 vuotta -juhlakonsertti Pihtipudas-salissa klo 19. La 29.6. Pihtiputaan Keihäskarnevaalit urheilukentällä. Puffetti. Juoksu 4-14-v., pituus ja juoksu 10-14 v. Pesisottelu 60-70-luvulla syntyneet legendat vs. klo 14 ja to 18.7. Keräys päättyy to 15.8. Seniorityöryhmä Pihtiputaan urheilukentällä (Tahkonpolku 11) Tervetuloa osallistumaan – kannustamaan! TO 13.6. Ykköspalkinto Pyry Leppäselle ja kakkospalkinto Oskari Pekkariselle. Lähetä paras valokuvasi pe 16.8. maanantaisin klo 18-19.30. Muurasjärven Murto ja retkioppaat. kyläkoulu), os. 400 m. Pe 5.7. Järj. Komiat. Kahvitarjoilu. Pääpalkintona on digikamera, lisäksi muita palkintoja. Lannoitesäkkien keräys Korppisen vanhalla murskeasemalla Keiteleentien varressa, Alvajärven kuivurilla ja Muurasjärven yhteismontulla Urpilantiellä. La 6.7. klo 8 alkaen. Ma 1.7. Kirjastotoimi. klo 21, su 14.7. D-tytöt. seurakunta ja Muhola-Seura. klo 17. Vetäjinä Juhani Krook ja Juha Siekkinen. Kohteena Elämäjärven uimaranta. Oma kisa naisille, mikäli on osallistujia. Vapaa pääsy. Pirjo Lahdenperä kertoo kirjoistaan. KiKi-Nivala 1 14-7. Muurasjärven Murto. Lähtö matkahuolto klo 10, Muurasjärvi Harjulinna klo 10,30, paluu n. Ke 3.7. 040 734 1882. Yöretki Imarrekiven Kivikuninkaan vieraaksi
Emäntänä toimii Riikka Kananen. P. 0207 931 620 • ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi voimassa 26.6.2019 saakka. ?Pihtiputaalla 4.6.2019 Sivistystoimen toimialajohtaja ROMUT KIERTOON • Noudamme/vastaanotamme kaikenlaiset metalliromut, romuautot, akut • Maksutta romutustodistukset • Kotitaloudet saavat tuoda maksutta renkaat, SER, ongelmajätteet, paperi, pahvi, lasi, metalli Reisjärventie 215 • 040-7276 781 Lassila-Tikanoja Oyj Tmi Tervosen Kotija Pitopalvelu Lounaskahvila EVÄSREPPU (Kunnantalolla). 19.6. Hp. Hp. Tilalliset haluavat näyttää, miten ja mistä ruoka tulee. Koirasalmen esteetön reitti on noin 300 metriä pitkä ja alkaa Koirasalmen luontotuvalta. 26.6. Avajaistapahtumassa voi tutustua myös KeskiPohjanmaan omaishoitajat ry:n ”Hetkiä arjen yläpuolella” -valokuvanäyttelyyn tekijöidensä esittelemänä. Esteetön ulkoilureitti avataan Koirasalmen luontotuvalla Vanhantalon Herefordin tila Pihtiputaalla on mukana MTK:n Avoimet ovettapahtumien sarjassa ensi lauantaina kello 12-15. pintoihin hyvin kiinnittyvä, rengasystävällinen 0-16 mm • sepelit 8-16, 16-32 mm • kivituhka 0-4 mm Erkki 0400 261 848 KS-Mursketeam Oy Työsuorituksia PYÖRÖPAALAUSTA Kinnulan keskustassa Kellokujalla rt-päätyhuoneisto valoisa, saunallinen YKSIÖ täysin remontoitu v. 14 KOTISEUDUN SANOMAT 12. jussi.petaja@gmail.com p. Tapahtumassa avataan Koirasalmen uusi esteetön reitti, jota pitkin pääsee suolle ja järven rantaan myös pyörätuolilla avustajan kanssa. Tarvittaessa kuljetus kotiin ja työpaikalle. Avoimet ovet -tapahtumissa isäntäväki kertoo tilan päivittäisistä askareista ja vastailee mieltä askarruttaviin kysymyksiin maataloudesta ja ruoantuotannosta. Joka toinen torstai. 040 701 0759 www.kiviteos. 150 e Tied. Koiravuorentien varrella oleva hoidettu metsätila. kivituotteet pihasuunnitelmat LIHA-AUTO Pihtiputaan Tahkon Aukiolla TO 13.6. 69,• ma 12 kk ............. Vanhantalon Herefordin tilalla Korppisen Kolkuntiellä pääsee tutustumaan laiduntaviin Hereford-rotuisiin emolehmiin, sonneihin sekä vasikoihin. klo 15 mennessä. suoraan penkasta URPILAN KYTÄNKANKAAN louhokseltamme CE-merkityt • kalliomurskelajikkeet 0-16, 0-32, 0-56, 0-100 • esim. METSÄTILAT Pihtipudas, Virkasydänmaa 34,7 ha. Paanasen Liikenne Oy 014-571 040 KESÄMÖKKI n. lokakuuta asti. Jussi Miekkavaara 0400-345 212 Kts. Kinnulalainen Satu Pekkarinen on suorittanut Vuokatin Urheiluopistolla liikunnan ammattitutkinnon kuntosalivalmennuksen peruskoulutuksen ja personal trainer -todistuksen mukaanlukien. Kalevalainen jäsenkorjaaja ja luonto-ohjaajaopiskelija Noora Lappi vetää päivän aikana kehonhuoltotuokioita. 2019. Draakon • hinta 210 € /hlö KYLPYLÄMATKA SAARENMAALLE 19.–26.10. Esittely järjestyy sopimuksen mukaan. 55 000 e . Luontotuvan yrittäjä Maarit Kirvesmäki esittelee Koirasalmen esteettömiä palveluja ja asiakaspalvelupäällikkö Sari Airas kertoo laajemmin Metsähallituksen esteettömistä palveluista. Paras tapa vastata kuluttajien maataloutta koskevaan tiedonnälkään on näyttää ruohonjuuritasolla sitä, mitä maatilalla tapahtuu. Hp. 014-459 6800 Torilla TARJOUSPYYNTÖ OPPILASKULJETUKSISTA Sivistyslautakunta pyytää tarjouksia Viitasaaren kaupungin oppilaskuljetuksista välille Keitele-Viitasaari-Keitele/ reitit 38 ja 39 ajalle 1.8.2019–31.7.2020. 73,KESÄTARJOUS puh. Reisjärventie 421 Pihtipudas www.juhlapalvelukranssi.fi 040 841 2182 YLEISLÄÄKÄRIN VASTAANOTTO LL Risto Laitila 040-716 5841 /Anne Korpela Asematie 12 terveyskeskus Pihtipudas Pihtiputaan Kiviteos Oy Keskustie 14, 44800 Pihtipudas kiviteos@kiviteos. esitetiedot: www.metsatilat.fi/jarvisuomi Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV Keskustie 20 C 40100 Jyväskylä p. Tarjousten jättöaika päättyy perjantaina 14.6.2019 klo 12.00. Tarj. Hyvän kokoinen, hoidettu metsämääräala. Laakamäen Kotiliha, 0400-577 433 /Heikki. Täyslihasäilyke 5 € /prk. 040 515 6245 KESÄMÖKKI Ala-Jäpän rannalta. 68.000 € . 61,7 ha. Lapa 5,90 e /kg. 400 e ÖLJYPOLTIN Oilon, hp. 190.000 € . ÖLJYSÄILIÖ 1500 l, hp. Jauheliha 6,90 e /kg. • Hot. P.S. Tapahtumaan on vapaa pääsy ja ohjelmassa on myös haitarimusiikkia, ketjunheittokisa sekä mato-ongintaa. Tarjolla on perinnekulttuurielämyksiä ja riihen kahviossa myydään nokipannukahvia, pitkopullaa, jäätelöä sekä nuotiomakkaraa. klo 15 mennessä. Valmistuneita. Puh. 040 551 0622 /Erkki Pihtiputaan ja Kinnulan kylien uutiset, kesän tapahtumat, kauppojen ja yrittäjien tarjoukset ja paljon muuta luet Kotiseudun Sanomista. kesäkuuta 2019 Myytävänä PIHTIPUTAAN KUNTA Keskustie 9, 44800 Pihtipudas Puh. Näyttely on syntynyt Salamajärvellä voimauttava valokuva -työpajoissa ja se on esillä Koirasalmen luontotuvalla 20. 66 m 2 , tontti 2000 m 2 , tie ja sähkö. P. Kivijärven rannalla, Muholassa. • Hot. Tilaa lehti, saat kesästä enemmän irti. Pihtipudas, Korppinen n. 050 322 8447 TARTON MATKA 26.–28.7. Pielaveden KALAA tiistaisin Pihtiputaan torilla. Maanrakentamiseen AHO-KURKELAN • soramurskeet • hiekat, sorat ja kivet koneseulottuna • tai edullisesti täyttöihin ym. Puusto 1800 m 3 . Puusto 4900 m 3 . Ryytli • hinta 585 € /hlö J. Kilpailutusasiakirjat saa pyytämällä ilona.korjus@viitasaari.fi. Tarj. Tilamyymälästä voi käydä ostamassa kotiin tilan lihatuotteita ja makkaraa. klo 13-16 Viljapossua suoraan tilalta etuselkä, kylki 5,50e/kg. Lounas: 11-13. Tilalla asustaa myös kukkoja sekä Avoimet ovat Vanhallatalolla kanoja. 020 413 3788 Koirasalmen luontotuvalla Kinnulan ja Kivijärven rajalla Salamajärven kansallispuistossa vietetään ensi maanantaina kello 11-16 esteetöntä ulkoilupäivää teemalla ”Luonto kuuluu kaikille”. Reitti on osittain sorapintainen ja osittain leveää pitkospuuta. 040-574 2599 Avoinna: ma-pe 8-14.30. Tervetuloa paikallislehtemme lukijaksi! 5 kuukautta 40€ • kesto 12 kk ........
Perjantaisin tarvittaessa Pihtiputaalla (kunnantoimisto) Ajanvaraus p. 040-149 4005 Anne Vuorenmaa-Huuskonen 040 149 4005 Joni-Pekka Puranen 0400 548 104 Jari Pekkanen 0400 406 370 naprapaatti Meri Räsänen 050 491 5145 SORA-ALUE Alvajärvi, Lamminmäki • nouto • toimitus 0500 782 908 • 040 582 9608 Ammattitaidolla ja luottamuksella. Tenhusen Maansiirto ja Kuljetus Oy 040-743 9816 • 0400-581 315 Edustus Kinnulassa: Parlamentin kukka 050-329 9774 Kukkia, sidontaa Inter ora välitys Lahjatavaraa LVI-ASIOISSA Puh. Mika 040 545 1959 www.haapa-line.com • 50+1 turistibussi • 16+1 luxusbussi • henkilötaksi • 8+1 taksi invavarustein • myös paarikuljetukset Muurasjärvi 48+1 BUSSI invavarustein uutta ASIANAJOTOIMISTO Fysioterapia Hieronta (myös ilman lääkärin lähetettä) Akupunktio Naprapaatti Meri Räsänen p. 0440 128 944 Keittiökalusteita Keittiökalusteita • automaalaus • kolarikorjaus • ruostesuojaus • vahinkotarkastukset • pesu ja vahaus • auton sisäpesu www.autopelti.com AUTOPELTI HÄKKINEN 040 -702 6777 Yrittäjien ja yrittäjäksi aikovien kumppani Vaihde (014) 577 6200 www.witas.. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO B. 050-461 6055 Kirkkotie 5, KINNULA HAMMASLÄÄKÄRI PYHÄSALMESSA • Jukka Tikanmäki • Tuomo Ilvesvuori Ajanvaraus 08-782 100 HAMPAANKOLO Pyhäsalmen hammashoitola Laguksentie 4 SEULOTUT SORAT ja MURSKEET Pyhäjärven Pitkältäkankaalta. 014-571 254 0400-640 938 Rakennus-ja LVI-urakointi Erkki Korpelin putkistosaneeraukset lämmitysjärjestelmätmaalämpö p. 029 566 0880. T:mi KONEURAKOINTI Ilpo Malinen Pihtipudas • 040 508 7280 • maaja pohjarakentaminen • jätevesijärjestelmät • • Tela-alustaiset 21 tn ja 13 tn • Kumitela-alustainen 5 tn • Traktorityöt • pienkaivinkonepalvelut • pihatyöt • salaojat rakennuksille 0400-226 495 Mikon Maanrakennus Tmi Mikon Maanrakennus Tmi Mikko Heikkilä Mikko Heikkilä Lisätiedot ja varaukset: Uranetti Oy /Anne Heikkilä 045 871 5880 T v l ! www.mokkihaku. Pehkosenkuja 4, 85800 HAAPAJÄRVI Puh. 050 491 5145 HAMMASPROTEESIT Korjaukset ja tiivistykset suoraan asiakkaille ammattitaidolla. Avoinna klo 9-15. kesäkuuta 2019 KOTISEUDUN SANOMAT 15 Varatuomari Eero Hilpinen, Hakkarilantie 9, 44500 Viitasaari. Keskustie 14 Pihtipudas p. Hoitoja hierontapuoli lomalla 3.6.-5.8. fi/ID14785 Varaus myös booking.com -sivuston kautta • majoitusta lomaan ym. ÖSTBERG Viitasaari, puh. Majoituspuoli pyörii täysillä koko kesän ajan. Vuokrattavana rakennuskoneita! RAKENNUSURAKOINTI T:mi Jorma Toikkanen • 0400 244 705 jorma.toikkanen@co.inet.fi • putkityöt • tarvikemyynti • maalämpöpumput • ilmalämpöpumput • navetoiden putkityöt • kodinkonemyynti • trailerija rakennustelinevuokraus 040-664 7787 kehaykkonen@gmail.com Putaanportintie 3, Pihtipudas Tilitoimisto juuri Sinun yritystäsi tai maatilaasi varten JP Tilipalvelu Oy Salmenrantatie 288, 44880 Muurasjärvi 040-867 4966 jp.tilipalvelu@gmail.com Julkinen kaupanvahvistaja JUKKA TAVASTSTJERNA 0400-317 119 • kauppakirjat • lahjakirjat • perukirjat • testamentit • edunvalvontavaltakirjat • metsätalouden veroilmoitukset Rupontie 2 Pihtipudas www.maaselanmaatalous.fi rehut, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, tarvikkeet, työkoneet ja varaosat Timo Saastamoinen • 040-557 3644, Timo Back • 040-725 7702 Katso kaikki kohteemme www.saaninkoski.fi Isännöintipalvelu Kaupanvahvistaja 24h isännöintipäivystys! Pyydä tarjous Meiltä kaikki asumiseen liittyvät palvelut! Keskustie 14, Pihtipudas isannointi@saaninkoski.fi 045 212 1331 Kiinteistönvälitys LKV Kokousja saunatilojen vuokraus Asiakirjapalvelu Sähköasennukset ja tarvikemyynti Myymälä • P. Julkinen kaupanvahvistaja. • myös kotija laitoskäynnit! • klassinenja urheiluhieronta • intialainen päähieronta • koulutettu hieroja • Jalkaterapia Juha-Matti Konttinen Hierontapiste Anita Karvonen Elina Niemi 0400 570 553 Jussi Van Rijt 0400 578 370 Fysioterapia, hieronta, akupunktio, lymfaterapia, erilaiset erikoiskäsittelyt ja ohjaukset. LOMAKOTI TUULENSUOJA LOMAKOTI TUULENSUOJA Anne Heikkilä /Uranetti Oy 044 525 6428 Palolahdentie 11, Kärväsjärvi www.uranetti.. Puh. 0400-777 757 • www.ehtpiiponniemi.fi • Määräaikaishuollot ja korjaukset • Matkahuollon rahtipalvelut • Katsastustarkastukset ja näyttö • Ilmastointihuollot ja korjaukset • Nelipyöräsuuntaukset • Vikakoodinluku ja vianmääritykset JULKINEN KAUPANVAHVISTAJA Kivijärventie 1110 43900 KINNULA 0400 889 530 markku.toikkanen@kinnula.fi kauppakirjat lahjakirjat testamentit perukirjat • Fysioterapia • Hieronta • Kuntoutuspalvelut www.kunnonsyke.. 0400 678 753 erkki.korpelin@gmail.com erkkikorpelin.fi LVI-asennukset ja tarvikemyynti 045-273 3765 040 502 9452 (ma-ke, myös ilta-aikoja) • jalkojen perushoidot • ihoja kynsiongelmat • tutkimukset ym. 040 700 0090 Homeja kosteusvauriokorjaukset Lämpökuvaukset • Kosteusmittaukset p. JÄTEHUOLTO JA KIERRÄTYSPALVELUT VAIHTOLAVAPALVELUT KAIVOJEN TYHJENNYKSET VIEMÄREIDEN AVAUKSET JA KUVAUKSET JÄTTEEN KERÄYSVÄLINEIDEN MYYNTI ARKISTOJEN TUHOAMINEN Ota yhteyttä ja kysy lisää! Yritykset 010 636 7000 Yksityiset 010 636 5000 Toimisto 040 727 6781 www.lassila-tikanoja.?/asioi MEILLÄ TEHDÄÄN KESTÄVÄÄ TYÖTÄ. . 040 486 1163 Lauri Kinnunen SÄHK ÖTYÖ T EL-Point Oy Saat Pihtiputaalla L&T:ltä kaikki palvelut, joita ympäristösi ylläpitoon tarvitset. 12. Vastaanotto tarvittaessa Pihtiputaalla perjantaisin klo 9–10 kunnantalon ltk-huoneessa. 014-562 089 Matti 0400-241 965 MEILTÄ APU NOPEASTI JA LUOTETTAVASTI! Ruukintie 1, Pihtipudas • putkiasennustyöt ja huollot • LVI-tarvikkeiden myynti • öljypoltinhuollot HAMMASPROTEESIT erikoishammasteknikko Jorma Pekkala Ollintie 25, Pyhäsalmi P. SVT Talouspalvelut 040-161 5139 • Junganjärventie 7, Muurasjärvi Toimistopalvelut, kirjanpidot ja tilinpäätökset sekä veroilmoitukset: kaikki yhtiömuodot ja yhdistykset. A se m at ie 5 , P ih ti p u d as • w w w .t as m ah o it o. 014-571 456, 0400-667 946, fax 014-571 455, eero.hilpinen@asianajotoimisto.inet.fi FYSIKAALINEN HOITOLAITOS fysikaalinen hoito hieronta FYSIOTERAPEUTTI Mari Pekkarinen puh. Kaikki hoidot myös ilman lääkärin lähetettä. 040 580 8274 p. www.facebook.com/witasoy Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Keski-Suomen Oikeusaputoimisto Viitasaaren toimipaikka • Varatuomari Tuula Kiili Keskitie 10 (kaupungintalo), Viitasaari
– Monet keskustaajamien liikehuoneistot ovat suoraan 60-70 –luvuilta. Kynnykset ja muut tasoerot tulisi madaltaa, mutta turvallisuuden kannalta niitä voi tehdä havainnoitaviksi esimerkiksi kontrastimaalilla, Lämsä luettelee. – Myös automaattiovia kannattaa miettiä. Esteettömyys palvelee kaikkia. alv 10 % Ilmoitushinnat 1.1.2019 Tekstisivu 1,00 /pmm Tekstin jälkeen 0,94 /pmm Takasivu 1,03 /pmm Kuolinilmoitukset 1,00 /pmm Kiitosilmoitukset 20,16 (25 pmm) Hintoihin lisätään alv 24 % Ilmoitusten sisäänjättö Maanantaihin kello 10:een mennessä. Jorma Toikkanen (vas.) ja Mika Paananen pohtivat yhdessä esteettömyyskartoittaja Elina Lämsän kanssa terveyskeskuksen liian korkeaa kynnystä ja hankalaa väliovea. Tällä kaikella pyritään saavuttamaan tasa-arvo ihmisten välillä. – Meidän ympäristömme tulisi olla rakennettu niin, että kaikkien on helppo toimia rajoitteista huolimatta. Se toki vaatii tämän asian esillä pitämistä jatkuvasti, mutta se on tärkeää ja se kannattaa kyllä.. saakka. toimintoihin, käyttää palveluita, työskennellä, valita asuinpaikkansa ja asua kotonaan. Onhan se myös tietysti turvallisuuskysymys, sillä esteetön kulku vähentää turvallisuusriskiä, Paananen sanoo. Paljon on kartoituksia aiemmin kiinteistöjen osalta tehty, mutta tuli tässä uusiakin juttuja, kunnan kiinteistörakennusmestari ja kiinteistöpäällikön viransijainen Salla Kumpulainen toteaa. Asetuksen takana on YK:n vammaissopimus. ”Me kaikki olemme yhdenvertaisia” Viime vuonna on päivitetty valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä. Isompiin asioihin vaaditaan sitten erillinen määräraha, joka täytyy katsoa talousarviokäytänteiden yhteydessä, Kumpulainen kertoo. Kartoituksia tehty, ratkaisut tuloillaan Pihtiputaalla on jo aiempien kartoitusten avulla havaittu ongelmia esteettömyydessä, ja niihin on hiljalleen alettu tarttua. Yrityksen toimitusjohtaja Mika Paanasen mukaan Pihtiputaalla on parannettavaa. Myös katukiveykset ja kynnykset ovat monin paikoin liian korkeita ylitettäviksi yksin pyörätuolilla tai esimerkiksi rollaattorilla. Puhelinvastaajaan tai tekstiviestillä ei voi jättää maksullisia ilmoituksia. Hänen mukaansa asian kanssa on kuitenkin oltava sinnikäs. kesäkuuta 2019 Julkaisija: Pihtipudas-Seura ry Ilmestyy keskiviikkoisin Puh. Sen tarkoitus on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti kaikki ihmisoikeudet ja suojella niitä. Lämsä oli tyytyväinen siihen, että Pihtiputaalla ongelmiin on hiljalleen alettu tarttua. Asetus velvoittaa ottamaan esteettömyyden huomioon julkisia rakennuksia sekä esimerkiksi kerrostaloja rakentaessa. Laki koskee esimerkiksi niin työnantajia kuin tavaran ja palveluiden tuottajia. – On tärkeää ajatella, että me kaikki olemme yhdenvertaisia, ja meitä tulisi kohdella niin, Lämsä toteaa. Esteettömyysasetuksen tarkoituksena on edistää kaikkien mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan Kävelyn aikana myös pankkiautomaatti todettiin hieman haasteelliseksi esimerkiksi pyörätuolilla kulkevalle. Se on hyvä markkinointivaltti. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Pihtiputaan esteettömyys työn alla JASMIINA KUMPULAINEN Viime viikon tiistaina aurinko porotti lämpimästi, kun viitisentoista ihmistä tutkiskeli Pihtiputaan keskustaa. 0207 931 620 ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi tilaukset@kotiseudunsanomat.fi Anne Viander puh. Vajaan kahden tunnin aikana tutkailtiin sekä kulkureittejä että rakennusten sisäänkäyntejä. saakka. Esteettömyysasetukseen liittyy myös Yhdenvertaisuuslaki, jonka mukaan ketään ei saa syrjiä muun muassa vammaisuuden ja iän perusteella. 0207 931 620 Keskustie 8, 44800 Pihtipudas www.kotiseudunsanomat.fi Avoinna ma-pe klo 8.30–15.30 Kokonaislevikki 4 181 (LT 2018) TOIMITUS toimitus@kotiseudunsanomat.fi Päätoimittaja Heikki Jämsén lomalla 6.7. – Olemme tehneet kartoituksia hyvin laajasti, ja kunta on lähtenyt hyvin huomioimaan esteettömyyttä. – Toivon, että kunnan vanhusja vammaisneuvostot ovat aktiivisia ja saavat tästä työkalun edistääkseen esteettömyyttä. Toimittaja Juha Kivinen, puh. Kaikissa ovissa vastus oli paljon suurempi. Esteettömyys jäi toteutumatta monessa paikassa: esimerkiksi apteekkiin meneminen pyörätuolilla on melko mahdotonta, eikä kunnantalollekaan ole helppo päästä. Jokainen yritys voi melko pienilläkin huomioilla tehdä toimitiloistaan esteettömämmät. Ajattelen sen olevan yrittäjällekin ja palveluntarjoajalle tietynlainen bonus, kun on esteettömät pihaja kulkuratkaisut. 16 KOTISEUDUN SANOMAT 12. Kävelyllä asiantuntijana toimi Ramboll Finland Oy:n esteettömyyskartoittaja Elina Lämsä. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0400-345 852 juha.kivinen@kotiseudunsanomat.fi Kesätoimittaja Jasmiina Kumpulainen 0400-741 747 Tilaushinnat 1.1.2019 Kestotilaus 69 /vuosi Määräaikainen 12 kk 73 Pohjoismaat 12 kk 106 Hinnat sis. – Kävely vahvisti käsitystä siitä, että haasteita on, ja niitä ei tule ajateltua, kun oma jalka vielä nousee. – Selkeät opasteet, ovikellot, näkyvästi merkitty invapaikka, palvelualttius tulla avustamaan tai palvelemaan mahdollisesti autolle saakka. Kartoituksia kunnan toimeksiannosta on toteuttanut Suomen Kotihoitotekniikka Oy. Yhdyskuntatekniikalle ja tilapalveluille on myönnetty 10 000 euron määräraha, millä pystytään kattamaan esimerkiksi invapaikkojen merkintää ja kontrastierojen tekoa. – Nyt syksyn aikana katutöiden ja maalausten yhteydessä pyritään merkitsemään parkkipaikoituksia. 0207 931 620 anne.viander@kotiseudunsanomat.fi Reija Kärkkäinen, lomalla 6.7. Ongelmakohtiin ollaan tarttumassa. Kyseessä oli esteettömyyskävely, joka järjestettiin osana Pihtiputaan kunnan liikenneturvallisuusryhmän aloittamaa esteettömyyskartoitusten sarjaa. Ongelma ei siis ole vain Pihtiputaalla, vaan samoja asioita on ympäri Suomen, esteettömyyskartoittaja Elina Lämsä kertoo. Esteetön ympäristö on tavallaan huomaamaton ja kaikille miellyttävä. Lämsä testasi monen yleisen rakennuksen ovia vaa’an avulla. – On tärkeää, että jokainen voi asioida kaikkialla mahdollisimman omatoimisesti. Pienillä asioilla esteettömämmäksi Palvelut tulisivat olla kaikkien saavutettavissa. Suurin sallittu vastus on kymmenen newtonia eli yksi kilo