23 s. 20 s. Viruksen aiheuttamasta tapahtumakadosta huolimatta Kotiseudun Sanomat on kolahtanut postilaatikkoon tai ilmaantunut nettiin normaalisti ja aikoo tehdä niin jatkossakin. Vaikka maailma muuttuu ja maskit muokkaavat kyläkuvaa, luotettavasti toimitetun paikallisen tiedon tarve korostuu. vsk www.kotiseudunsanomat.fi LiigaPlokilla neljä peräkkäistä häviötä Lapsillla riitti Kinnulassa tekemistä Piirroksen takana on goottiyrittäjä ja perheenäiti TÄLLÄ VIIKOLLA: irtonumero 2,00 e s. 0207 931 620 n:o 47 • 60. Koronan vuoksi varsinaisia juhlia ei vietetä. 2020 puh. PIHTIPUTAAN JA KINNULAN PAIKALLISLEHTI torstaina 19. 32 Maailma muuttuu, mutta Kotsari pysyy Kotiseudun Sanomat on ilmestynyt 60 vuotta. 11. Aiheesta lisää sisäsivuilla.
Myllerrysten keskellä tarvitaan luotettavaa tiedonvälitystä. Presidentti Vladimir Putin vakuutti piikin olevan turvallinen. Toinen valmistaja lupaa rokotteelle vuoden ajaksi 90-prosenttisen ja toinen vielä paremman suojan. Heikki Jämsén PÄÄSTÄ VEDETTYÄ VIIKON KUVA Paikallisen tiedon tarve korostuu muutoksen keskellä Pääkirjoitus 19. Kun pikkulehellä on ollut ilimoke, kaikki ovat sen lukeneet ja tienneet, missä kannattaa olla ja mihin aikaan tai mitä on myynnissä, mitä on tapahtunut ja minkälaisissa tunnelmissa ja mitä on milloinkin touhuttu. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Yhtä jalkaa lehden kanssa on saanut käydä myös Sivullinen kohta kolmen vuosikymmenen ajan. O dotetaanko koronarokotetta kiltisti ohjeita noudattaen. EU valmistelee pelkästään Pfizerin kanssa sopimusta 300 miljoonan rokoteannoksen tilaamisesta. Aina se ei onnistu, mutta se ei ole lehden vika. Lähimpänä meitä Haapajärvellä yli 60 vuotta ilmestynyt Maaselkä. Sporttipitäjän sporttiuutiset ovat hallinnoineet lehteä silloin kun aihetta on ollut ja koskapa sitä ei olisi ollut. Tehoavan rokotteen kehittäjälle on tiedossa maailmanlaajuinen kysyntä ja valtavat tuotot. Sinänsä paikallislehdellä ei ole mitään tarvettakaan esitellä tavallisten kansalaisten tulotietoja, vaikka ne julkisia olisivatkin Joutsan Seutu Onnea Kotsari! O nnittelut myös Sinulle arv. Lehti ei ole mikään turhake. Kommentti on taatusti puolueeton. Tai ehkä maltettaisiin, mutta pienten yritysten tekijöillä ei ole siihen mahdollisuutta. Käsiä on muistettava pestä säännöllisesti saippualla. Tässä kohdassa kannattaa lehden tekijöiden taputtaa toisiaan ja itseään napakasti hartioihin. Liian lähelle lähimmäistä ei saa tuppautua. L ääkevalmistajien mielenkiinto on suunnattu koronaan. Jos yskittää, rykiä pitää hihaan tai mieluummin puhtaaseen nenäliinaan. Oikein asiakseen tuo paikallislehtisurffailija soitti ja kertoi, ettei ole koskaan aiemmin tavannut yhtä selkeää ja helppolukuista lehteä kuin Kotsari. Ensimmäisiä koronarokotteita odotetaan markkinoille heti vuodenvaihteen jälkeen. Kädessäsi on laadukas ja virkeä keski-ikäinen. Tehotutkimusvaiheeseen ovat päässeet kymmenen lääkevalmistajan rokotteet. Nyt sanat sujahtavat jossain tuolla käsittämättömässä tyhjyydessä toimituksen koneelle. Kun se yllättää, nenäliinan kaivaminen taskusta jää lähtökuoppiin. Uskokaa tai älkää, häpeily ei ole mihinkään poistunut. Tapahtumat ja niistä kertovat ilmoitukset loppuivat kuin seinään, ihmiset siirtyivät etätöihin ja linnoittautuivat koteihinsa. Maski on kaivettava taskusta tai kassista kasvoille paikoissa, joissa turvavälejä ei pysty säilyttämään. Pitkälle on tultu siitä, kun paukutin ensimmäisiä jorinoita ja horinoita vanhalla rämisevällä kirjoituskoneella ja sujautin ne hieman häpeillen toimituksen postiluukusta sisään hieman ennen deadlinea. Vuosien saatossa se on noussut useammankin kerran kerran viikossa ilmestyvien paikallislehtien kilvassa kärkisijoille. marraskuuta 2020 ” Pihtiputaan entinen kunnanjohtaja Heikki Aurasmaa toimi aikoinaan Savon Median toimitusjohtajana. Sitä tarjoavat somea paremmin päiväja paikallislehdet sekä verovaroin kustannettava Yle. Uutismedian keskittyminen jatkuu. Nykyinen nimi mahdollisti kymmenisen vuotta myöhemmin lehden ilmestymisen myös rakkaitten kinnulalaisten kahvipöytiin. Jopa lehtien lopettamisia on nähty. Paikallisen tiedon tarve korostuu muutosvauhdin nopeutuessa. Lehti on vuosien saatossa kertonut kotiseudusta lähes kaiken kertomisen arvoisen. Eipä tietenkään. Viime maaliskuussa salaman tavoin iskenyt koronaepidemia toi sekavaan tilanteeseen oman lisänsä. marraskuuta 2020 Kotiseudun Sanomat on ilmestynyt 60 vuotta. Pyynnöstään toimitin hänelle nipun Kotiseudun Sanomia. Kustannuksia joudutaan karsimaan, väkeä vähentämään, sivumääriä supistamaan ja yhteistyötä lisäämään. Lehden nimeksi oli alussa myös toinen vaihtoehto, Pihtiputaan Sanomat, mutta se olisi typistänyt levikkialueen vain Pihtiputaaseen. Asia herätti huomiota näilläkin leveyksillä. Olet siis tehnyt hyvän valinnan. Ihmisten mieli vaan on sellainen. L ehti aloitti matkansa kuusi vuosikymmentä sitten ohuena ja suhteellisen vaatimattomana, joskin levikki oli jo tuolloin laskettavissa sadoissa. M uuan tuttava, ei mitenkään Pihtiputaaseen, saati Kinnulaan kytkeytyvä, lukee mielellään eri paikkakuntien paikallislehtiä. Jonkinlaista valoa tuovat tiedot rokotteiden valmistumisesta. Paikallislehdet ovat maineikas osa tiedonvälityksen historiaa ja pysyvä osa sen tulevaisuutta. Toimet eivät ole satavarmoja. Sittemmin pienen paikkakunnan verotietojen järkevä julkaiseminen on tehty erilaisten sovellussääntöjen vuoksi likimain mahdottomaksi. Kinnulan esikoululaisille ja ykkösluokkalaisille luovutettiin pyöräilykypärät, jotka olivat lahjoittaneet Kuntonäppi, Kinnulan Sairaankuljetus, SPR, Kinuski, Holm & Uusitalo Oy, RakSis Oy sekä Kinnulan Yrittäjät. R okotetta odotetaan kodeissa yhtä hartaasti kuin joulupukkia. Rokotteiden pitäisi tulla markkinoille ensi vuoden alkupuolella. Kukaan ei jaksanut uskoa, että Putin olisi antanut tyttärelleen vielä kokeiluasteella olevaa seosta. Kaikki tietävät, että pukki tuo lahjoja vain kilteille. lukija. Sivullinen Rokotetta odotetaan hartaasti kuin joulupukkia K ovin vaisuksi jäi vastaanotto, kun Venäjän johto kertoi elokuussa tiedemiestensä kehittämän Sputnik V -rokotteen olevan valmis auttamaan maailman eroon koronaviruksesta. Aurasmaa vastasi vanhan seurakuntatalon pihalla uteluihin uudesta työstään ja tunnelmistaan: – Mukava paikka. Vanha sanonta pätee edelleen: ”Jos aurinko nousee, niin Kotsari ilmestyy.” Vuosien mittaan paikallislehti on julkaissut välillä hyvinkin laajasti paikallisten verotietoja. Lisäksi RakSis ja IKH lahjoittivat turvaliivit molemmille luokille.. Paljon vähemmän epäluuloisesti asennoidutaan amerikkalaisten Pfizerin ja Modernan ilmoituksiin onnistumisista. Saman ajatus sisältyy rokotteeseen. Ennen kuin rokotteen saa, pitää totella välttyäkseen koronalta. Palaute oli mairittelevaa. 2 KOTISEUDUN SANOMAT 19. Ihan yksinkertaista ei rokotteen kehittäminen aids-viruksen tapaan muuntuvalle koronalle ole. Ainakin kahdessa tapauksessa kokeet on jouduttu keskeyttämään väliaikaisesti takaiskujen vuoksi. Omalla kohdalla tutuksi tullut reaktio on aivastaminen. Kaupoissa kuljeskellaan ilman maskia jotain sopivaa ostettavaa katsellen, turvavälit on unohdettu, eikä flunssaisena malteta pysyä kotona. Lehtien toimituksissa eletään toisenlaisissa mietteissä. Ja jos antoi, herää kysymys, ovatko Putinin välit tyttäriin kunnossa ja kummanko tyttären ronkkaan tai olkapäähän neula tökättiin. Toinen hänen tyttäristään oli kuulemma ottanut rokotteen. Milloin on kehuttu kuvia, milloin sivujen selkeyttä, ja jos ette kovin karsaasti katso hännän nostajaa, onpa ainakin kerran mainittu myös pakinat lehden positiiviseksi anniksi. Lehti on onnistunut tuomaan kunnista esille monia myönteisiä asioita, jotta negatiiviset tapahtumat ja niiden ylläpitämät mielikuvat pyyhkiytyisivät pois
Tämän vuoden talousarvio oli 1,18 miljoonaa euroa alijäämäinen. joulukuuta. Budjetoidut toimintatuotot laskevat hieman kuluvaan vuoteen verrattuna johtuen muun muassa metsänmyyntitulojen pienenemisestä. Olen itse ollut maanviljelijä ja minä maksoin aika lailla veroa Kinnulan kunnalle, ja meidän kaksi poikaa ovat maanviljelijöitä ja hekin maksavat veroa. Urpilainen myönsi, että kunnan taloustilanteen vuoksi ei ole oikein muita mahdollisuuksia kuin korottaa veroja. 70-80 prosenttia kaikista rahoistamme on ulkoistettu ja myös palvelut. Kalevi Kinnunen (kesk.) ihmetteli Juha Urpilaisen puheita veronmaksajista. Olen monta kertaa ehdottanut työllisyystoimikuntaa, mutta se ei lähde jostakin syystä eteenpäin. – Olemme maalanneet itsemme nurkkaan. Hänen ryhmätoverinsa Reijo Voutila kannatti esitystä, joten asiassa mentiin äänestykseen. Selvityksen teettämisestä päätettiin yhteisymmärryksessä sairaanhoitopiirin johdon kanssa. Pihtiputaalla kurottiin alijäämää Pihtiputaan kunnan ensi vuoden talousarvio jää miinukselle 755 317 euroa. – Nyt tämä kohdistuu niille, jotka ovat keskija hyvätuloisia. Työssä olevia ihmisiä pitäisi saada keinolla tai toisella lisää. Meillä on hirveän pieni popula, joka veroja maksaa. Kiinteistöveroprosenteista Markku Toikkanen totesi, että ne perustuvat yleisten alueiden kunnostuksiin ja huoltokuluihin, jotka ovat koko ajan kasvamaan päin. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnallisteknisten laitosten taksojen korotukset. Silloin ei ole muuta keinoa kuin nostaa veroja. Kinnulassa järjestetetään itsenäisyyspäivänä ainoastaan jumalanpalvelus ja seppeleenlasku sankarihaudoille. Kaikkien merkittävien kululajien budjetointi onnistui hyvin ja kasvua saatiin leikattua. Ulkopuolinen selvitys katsottiin välttämättömäksi, koska sairaanhoitopiirin ja Sairaala Novan rahoituksesta vastaavat kunnat sekä Sairaala Novan talousja tuottavuustavoitteiden ohjausryhmä. Verotulojen ja valtionosuuksien määrä ensi vuodelle voi vielä nousta ja ne tulevat kokonaisuudessaan ylittämään kuluvalle vuodelle budjetoidun määrän. Tarkastelun kohteena tulevat olemaan ylityksen syiden ohella muun muassa hankkeen päätöksentekoon, tiedottamiseen ja projektin johtamiskäytäntöihin liittyvät asiat. Urpilainen vastasi, että maanviljelijät ovat verotaulukon hännillä. Kunnanjohtaja Erkki Nikkilä kertoi, että kunnan ensi vuoden talousarviota laadittaessa joudutaan vielä kääntämään kaikkia kiviä. Kinnula nosti taas tuloveroa vain kahden vuoden jälkeen JUHA KIVINEN Kinnulan kunta joutui nostamaan jälleen tuloveroprosenttiaan. Toimintakate heikkenee 202 000 euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Toikkanen arvioi Kinnulan kiinteistöveroprosenttien asettuvan aika lailla puoleen väliin koko maan vertailussa. Kustannukset ylittivät kustannusarvion yli 50 miljoonalla eurolla. Jos sitä ei pysty ottamaan köyhältä, sitten rikkaalta, vaikka niitä ei Kinnulassa olekaan. Kinnulalla pieni pohja verojen keräämiseen Markku Toikkanen myönsi, ettei korotus ole ilouutinen kuntalaisille, mutta hän huomautti, että yhteiskunta nostaa koko ajan tuloverovähennyksiä. Olen ihan eri mieltä. Valtuustosalissa olivat paikalla vain kunnanjohtaja Erkki Nikkilä (vas.), valtuuston puheenjohtaja Manu Toikkanen, kunnanvaltuutettu Tapio Pekkarinen sekä kunnansihteeri Marja Lehtonen.. Ne nousevat kahden prosentin huitteilla joka vuosi. Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksia jatkettiin yhä etäkokouksina Teams-yhteyden kautta koronaviruksen takia. Kunnat ja ohjausryhmä saivat tiedon hankkeen kustannusten mittavasta ylittymisestä vasta sairaalan vastaanottohetkellä. Sairaanhoitopiiri valtuutettiin huolehtimaan hallinnollisesti selvityksen teettämisestä. – Verotus on vaikea taiteenlaji, että se saataisiin kohtelemaan kaikkia tasapuolisesti. Urpilainen harmitteli jälleen ulkoistamista Sosiaalidemokraattien Juha Urpilainen arveli kaikkien varmaan tietävän, että kunnan talous huonossa kunnossa ja työttömyystilanne on tosi huono. Pihtiputaan kunnanhallitus on linjannut, että jos epidemiatilanne sallii, jumalanpalvelus ja seppeleiden lasku sankarihaudoille hoidetaan tavalla, johon on mahdollista osallistua olemalla fyysisesti läsnä. Hakkarainen kaipasi tasapuolisuutta Anitta Hakkarainen (kok.) huomautti, että hyvin harvassa keskisuomalaisessa kunnassa on nostettu tuloveroprosenttia tänä vuonna. Juha Urpilainen laski, että 1 600 asukkaan Kinnulassa on 600 ihmisen työvoima ja heistä 550 maksaa veroja, kun työttömät otetaan laskuista pois. Tuloveroa lähdetään keräämään vasta, kun tulot ovat yli 12 000 euroa, ja niinpä Kinnulalla on aika pieni pohja, millä tuloveroa kerätään. – On paljon viljelijöitä, jotka eivät maksa tuloveroa, koska maanviljelys ei ole niin kovin hyvää tällä hetkellä. Juha Urpilainen uudisti valtuustossa vastaesityksensä, jonka hän oli tehnyt kannattamattomana jo kunnanhallituksessa. – Tuloveroa on hyvinvointiyhteiskunnan menojen kattamiseen jostakin kerättävä. – Sitä on perusteltu sillä, että kun muutenkin koronapandemian takia ollaan tiukoilla, niin ei lähdettäisi enää tuloveroprosenttia nostamaan. Häntä harmitti jälleen kerran kunnan sopimus Terveystalon kanssa. Eikö sitä voisi saada aikaiseksi joitakin palveluja karsimalla. Valtuusto korotti myös yleistä kiinteistöveroprosenttia 1,10:stä 1,20:een, muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia 1,20:stä 1,30:een, rakentamattomien asemakaavatonttien veroprosenttia 2,75:stä tasan kolmeen ja tuulivoimalan veroprosenttia tasan kahdesta 2,50:een. Kinnula oli nostanut edellisen kerran tuloveroprosenttia vain kaksi vuotta sitten, silloin 20,5:stä 21:een. Arvonlisävero kohdistuu kaikkiin yhtä suurena, eli pienituloiset maksavat sitä suhteessa kaikkein eniten ja suurituloiset vähiten omista varoistaan. marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 3 UUTISET Uuden Keski-Suomen keskussairaalan eli Sairaala Novan rakentamisen massiiviset kustannusylitykset selvitetään. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Markku Toikkanen (kesk.) kertoi tuloveroprosentin nostamisen tuovan kunnan kassaan 80 000 euron lisäkertymän. Ulkopuolinen selvittämään keskussairaalan kustannusylitykset Korona peruuttaa itsenäisyysjuhlat Perinteiset itsenäisyysjuhlat on peruutettu koronaviruksen takia. Yksi vaihtoehto on panostaa työllisyyteen. Se maksaa myös selvityksen kustannukset. Keski-Suomen kunnanjohtajakokous päätti, että Keski-Suomen uuden keskussairaalan, Sairaala Novan, kustannusten ylittymisestä laaditaan ulkopuolisen asiantuntijan selvitys. Menoja pitäisi saada vähennettyä 550 000 eurolla, jos aiotaan päästä valtuuston linjaamaan nollatulokseen. Kunnanjohtajakokous valtuutti talousja tuottavuustavoitteiden ohjausryhmän kunnanjohtajakokouksen nimeämät jäsenet valmistelemaan lopullisen tehtäväannon selvitystyöhön sekä toimimaan selvitystyön ohjaajana. – Oikein särähti korvassa, kun Juha mainitsi, etteivät maanviljelijät maksa veroja. – Työttömien lisäksi siihen porukkaan liittyy myös aika paljon eläkeläisiä, maanviljelijöitä ja yrittäjiä. Veroja ei pystytä enää kovin kauan nostamaan. Tämän vuoden Vaikuttajaputtaalainen julkistetaan podcastissa ja siihen liittyvä muistaminen luovutetaan myös kunnanvaltuuston kokouksessa. Onko se niin suuri tuloyksikkö, että se on pakko tehdä, kun nostaminen tuo meille 80 000 euroa. Tuet ja avustukset on arvioitu maltillisesti. Nikkilä varoitti, että siihen ei ehkä päästä, jos nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää. Epidemiatilanteen pahentuessa on varauduttu järjestämään myös jumalanpalvelus ja seppeleenlasku livestriimauksena. Kunnan kunniamerkit jaetaan kunnanvaltuuston kokouksen yhteydessä 14. Kokoomuksen Anitta Hakkarainen ja Leo Urpilainen äänestivät tyhjää. Meillä on paljon eläkeläisiä maanviljelijöitä ja työttömiä, jotka eivät tulojensa vuoksi kykene maksamaan veroa. Ne tuovat lisätuloja lähes 57 000 euroa, josta vesihuoltolaitoksen osuus on 48 000 euroa. Urpilaisen esityksen taakse ei tullut muita valtuutettuja, joten korotetut taksat hyväksyttiin äänin 11-2. Kunnanvaltuusto hyväksyi torstaina veroprosentin nostamisen tasan 21:stä 21,5:een. 19. Joku voi sanoa, että heillä on varaa maksaa, mutta olen sitä mieltä, että kun me kaikki käytämme kunnan palveluja, meidän kaikkien pitäisi myös osallistua palvelujen tuottamiseen. Ei tätä pysty ikinä Kinnulassa muuttamaan erilaiseksi kuin yleensä Suomen valtakunnassa, Toikkanen tuumasi. Siinä vaiheessa kunta ei ole enää kilpailukykyinen veronmaksajille, Urpilainen huolestui. Tämä oli tiedossa silloin, kun ulkoistamiseen lähdettiin. Perinteisen itsenäisyyspäivän juhlan tilalla esitetään podcast Pihtiputaan kunnan nettisivuilla sekä Facebookissa
Oletusarvona investointiavustuksen suuruuteen voidaan pitää kuitenkin 30 prosenttia. Tekniikka ja toiminta on tuttua. Eipä meidän muiden yhteisöjä juurikaan kysellä yhteistyösopimusten tai muiden piiriin, vaan yksi on aina läsnä. Moni miettii, että eihän tänne kukaan halua tulla. Suomen valtio on pyytänyt kaikilta Suomen kunnilta esityksiä alueellaan ansioistuneista äideistä. Tämä helpottaa laitoksen käyttöönottoa ja laitosmiesten toimintaa. Saastamoinen teki muitakin ennätyksiä: hän käsitteli väitöskirjassaan tietojärjestelmien poikkeuksia ensimmäisenä maailmassa. Äideistä parhaimman saimme. Olen eri mieltä. Tämä ei ole kohtuullista kinnulalaisille ja lestijärveläisille. Nyt pitäisi uhrata energia tulevaisuuteen, uusia yrityksiä ja työtä kuntalaisille. Energia tulevaisuuteen ja Kinnula kartalle Ei tälläisessä pienessä kunnassa ole varaa käyttää energiaa vanhojen asioitten selvittelyihin. Hädän ollessa suuri, äiti on aina lohduttanut. Pimmeitä ja utusia o kelit oamusi. Vesihuoltoon liittyjiltä perittävä ylimääräinen maksu on kipattu suoraan kunnan kassaan. Vesihuoltolaitos on tuottanut 10 viime vuoden aika joka vuosi 50 000 – 100 000 euroa voittoa. Olen varma, että tämä tuottaa tulosta. Perusturvajaos teki yksimielisen esityksen Kinnulan kunnanhallitukselle äitienpäiväkunniamitalin saajasta. Mitä pitäisi tehdä. Tämä perinne on ollut jo vuodesta 1946 lähtien. Kinnulalaine Kinnula – tietäjät tietää. Tämä tarkoittaa sitä, että jäteveden hinta nykyisestä 2, 37 /m3 + alv ei merkittävästi tule nousemaan, vaikka uusi puhdistamo rakennetaan. Peuhan perusmatematiikalla kinnulalaisten jäteveteen liittyneiden puhdistamoinvestoinnin kokonaismaksuosuus on 4 000 000 e*0.7 * 0,6 = 1 680 000 euroa ja lestijärveläisten puolestaan 1 120 000 euroa. Luulen että Pihtipudas noudattelee valtiontason tilastoja, joiden mukaan Suomen kansalaisista vajaa 70 prosenttia kuuluu ”kristittyihin” ja loput, lähes Kinnulan talous ei oikeen tahdo mennä yhteen. On oletettavaa, että Myllyjoen ja Kivijärven pohjoisosan veden laatuun on tulossa merkittävä parannus. Some on todella hyvä ja edullinen tapa informoida ja mainostaa kuntaamme. Uusi puhdistamo rakennetaan pääosin samalla tekniikalla toimivaksi kuin vanha puhdistamo. Hankkeeseen on haettu 80 prosentin investointiavustusta. ALA-ASTEEN JA KIRJASTON TYÖT ALKOIVAT Kinnulan kirkonkylän ala-asteen ja kirjaston kunnostusja laajennustyö aloitettiin työmaan valmistelulla. Suuret kiitokset siitä ja myös hienosta 70ja 75vuotisjuhlasta Sallilassa! Pihtiputaalla on hyviä asiakaspalvelijoita ja paljon ystävällisiä ihmisiä. Muutamille kymmenille äideille on vuosittain myönnetty tasavallan presidentin äitienpäiväkunniamitali. Jätevesilaitos on rakennettu 1970-luvun alussa ja se on tullut elinkaarensa päähän. Kunta ei ole toiminut vallitsevan lain mukaisesti. Kinnulalaisille jätevesiliittymien omistajille tuleva investointikustannus on 1 680 000 e/ 30 v = 56 000 e/vuosi + lainan korot eli maksimissaan 60 000 euroa vuodessa 30 vuoden ajan. Ilmassa on aitoa iloa ja rakkautta. Suomen tasavalta kunnioittaa äitejämme toukokuun toisena sunnuntaina virallisin menoin. Puhaltanut pipin pois ja rohkaissut. Jäin myös ihmettelemään, ettei kunnanjohtaja puuttunut äänestyspäätökseen. Paluumuuttaja KOULUKKAITTE vanhemmat hoi! Hommatkoa herraneaika niitte polokupyörii valolaitteet. Jokaisessa niemessä ja notkossa hulmuavat Suomen liput. Toki on tietenkin mahdollista, että kunnan johto on lintsannut koulussa matikantunneilta ja ei siksi hallitse investointilaskelmia tai ei ole edes niistä kuullutkaan. Meillä on kaikki, koulut, palvelut ja ennen kaikkea puhdas ja kaunis luonto. Palkitut äidit kutsutaan Helsinkiin, jossa tasavallan presidentti kukittaa äidit ja luovuttaa heille kunniamitalit. EI tiedolla vaan röyhkeydellä HYVÄ asia, että aamulla aikaisin pääsee uudella linja-autovuorolla Jyväskylään ja keskussairaalaan asti. 4 KOTISEUDUN SANOMAT 19. Nurmikot rullalla MUUTIN Pihtiputaalle asuttuani muualla noin 50 vuotta. Juha Urpilainen. Vesija jätevesitaksoja säätelevät todelliset käyttökustannukset, tasa-arvolaki ja vesihuoltolaki. Jopa neljännes valtuutetuista rajaisi kuntapaikat kristityille kolmannes kuuluu muihin uskontokuntiin tai ”ei mihinkään”. Hieno uudistus Ota kantaa tekstiviestillä. Sanoisin, että Kinnulan päättäjien pitäisi vetää samaa köyttä. Kinnulan perusturvajaos käsitteli kokouksessa valtiovallan pyyntöä esittää kinnulalaiselle äidille tasavallan presidentin kunniamitalia. –?Sydänkohtaus. Tätä voittoa ei voi pitää kuitenkaan vähäisenä, varsinkaan kun se on jatkuvaa. Oon kuullu monta läheltäpit tilannetta. puhtaan veden maksuja 0,03 e/m3 ja jäteveden maksuja 0,53 e/m3 (22 %) sekä jäteveden perusmaksua 60 e (67 %). Oletettavaa on, että Lestijärvi ei lähde investoimaan puhdistamoon, vaan maksaa investoinnista 40 prosenttia korotettuna käyttömaksuina. Ei siis puoliksi pyörätielle tai pientareelle... Kunnanvaltuusto korotti 12.11. Uskon että tämä jo alkuun tuo uteliaisuutta ja uusia yrityksiä ja elinvoimaa Kinnulaan. Tämän seurauksena vesihuoltolaitoksen voitto kasvaa noin 150 000 – 200 000 euroon vuodessa. Evankelisluterilaisen kirkon itsensä tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisista vain reilu neljännes uskoi jumalaan, kuten kirkko asiasta opettaa. Jää vain arvailujen varaan, miksi kunnanhallituksessa äänestettiin pitkää suomalaista perinnettä vastaan. Jokkaine onnettomuus on liikoa. Kansalliseepoksessamme Kalevalassa jo muistetaan äitejä maininnalla, ”monet yöt unetta vietti, monet atriat unohti, vaaliessaan pienoistansa”. HEIKKI SAASTAMOISESTA TOHTORI 26-VUOTIAANA Pihtiputaalaisesta Heikki Saastamoisesta tuli 26-vuotiaana Suomen nuorin tietojärjestelmätieteiden tohtori. Kunnan on rahoitettava investointi lainalla. Haluaisin kysyä, onko neljännes Puttaan valtuustosta samaa mieltä myös kansalaisuuden perusteella ”jaettavista kuntapaikoista”. Olen iloisesti yllättynyt kunnan ja seurakunnan muistamisesta. Lain mukaan pientä voittoa vesilaitos voi tuottaa. Puhdistamon kustannusarvio on noin 4 000 000 euroa ja sen poistoajaksi on asetettu 30 vuotta. Perusteluille ei kuitenkaan ole laskennallista pohjaa. Hän olisi voinut jättää eriävän mielipiteen, onhan kuitenkin kysymys valtakunnallisesta perinteestä. Lähetä viesti numeroon 0400 741 747 Nimipäivät Nimipäivät Virnettä Virnettä viikkoon viikkoon Ajatellen Ajatellen 25 vuoden takaa 25 vuoden takaa Torstai Liisa, Elisa, Elise, Eliisa, Liisi, Elisabeth Perjantai Lapsen oikeuksien päivä, Jari Jalmari Lauantai Hilma Sunnuntai Silja, Seela, Cecilia, Selja Maanantai Ismo Tiistai Lempi, Sivi, Lemmikki –?Tiedätkö, mitä yleensä seuraa, kun kaksi vanhaa ihmistä kohtaa toisensa ja rakastuu tulisesti ensi silmäyksellä. Ainostaan Juha Urpilainen äänesti kunnanjohtajan pohjaesityksen mukaisesti. Me muut, muutammeko pois. Uskon että tulijoita on! Jos myydään kuntaamme oikealla tavalla, nyt tarkoitan mainosta. Kaikille meille oma äiti on parhain. 5-henkiselle perheelle korotukset tietävät 250 – 300 euron lisälaskua vuodessa. Sille se joskus tuntuu – ei toivotulta. Sattumoisin nykyisen puhdistamon investointikustannukset/poistot ovat noin 56 000 euroa vuodessa. Työmaa on korkeasta työttömyydestä kärsivälle kunnalle merkittävä asia, kunnanjohtaja Kauko-Pekka Moilanen sanoo. Eikä syyttä. Kouluissa ja lastentarhoissa askarrellaan kortteja äideille. Ei maalaaminen ole tärkeää. En usko, että moiseen on maamme kuntahistoriassa päädytty aikaisemmin. Tyhjää äänesti Esko Pelkonen. Lapset saapuvat pitkienkin matkojen päästä tervehtimään rakasta äitiään. Kunnanhallituksen päätös on otettu Kinnulassa tyrmistyneenä vastaan. marraskuuta 2020 JOS on pakko pysäköidä auto kadun varteen, voisiko sen parkkeerata selkeästi kadun varteen. Tärkeää on pysyä toimeliaana. Kuormitus puhdistamon alapuolisissa vesistöissä laskee. Martti Sääksjärvi Äitienpäivä on odotettu juhla kevään kynnyksellä. Monissa murheissamme äiti on kautta historiamme aina antanut meille turvaa. Suoritetussa äänestyksessä Virpi Piispasen esitystä kannatti Arja Rekonen ja hallituksen puheenjohtaja Markku Toikkanen. Vesihuoltolain 18 §:n mukaan vedestä ja jätevedestä perittävät maksut saa käyttää vain vesihuollon tuottamiseen, kehittämiseen ja investointeihin. Lestijärvi hoitaa siis 40 prosenttia hankkeen kustannuksista tavalla tai toisella. Puhdistamolle on ympäristöviranomainen asettanut astetta tiukemmat päästöarvot. Tämä on pieni, mutta tärkeä askel kohti puhtaampaa ympäristöämme. Piiloveroa kunta ei voi vesihuoltolaitokseen liittyjiltä periä. Tämä on hyvä asia vesiympäristön, Kinnulan kunnalla laitonta piiloveroa vesija jätevesitaksoissa kalakannan, vesieliöiden ja matkailun kannalta. Tämä talous ei ole todella kestävä, no mitäpä se minulle kuuluu, näin kyllä monet kuntalaiset ajattelevat. Koulussaki pitäs vissii siittä puhua. Omasta komuksesta tiedän, että eivät ulkopaikkakuntalaiset tiedä mitään Kinnulasta. Onko Pihtipudas teidän mielestä vain kristityille. Tasa-arvoinen (yhteis)kunta. Kunnanhallituksen kokouksessa Virpi Piispanen esitti ja Arja Rekonen kannatti vastoin kunnanjohtajan esitystä, että tänä vuonna äitienpäiväkunniamitalia ei haeta. Perheen pienimmät häärivät aamutuimaan keittiössä ja laittamassa äidille aamukahvia sänkyyn. Ja iltapäivällä saman yhtiön autolla takaisin keskussairaalasta Pihtiputaalle. Korotuksilla pönkitetään laittomasti kunnan syöksykierteessä olevaa taloutta. Kunnalla ei ole kassassa vaadittavaa rahoitusta johtuen viime vuosien alijäämäisistä tilinpäätöksistä. Maksuilla ei siis saa kattaa muita kunnan menoja. Tilaisuus on juhlallinen ja se on kunnianosoitus Suomen kaikille äideille, ei yksistään palkituille. An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur. Grandma Moses Kirjoitukset: toimitus@kotiseudunsanomat.fi tai Kotiseudun Sanomat, Keskustie 8, 44800 Pihtipudas Lukijalta Että semmosta Että semmosta Tänäkin vuonna jopa neljännes valtuutetuista rajaisi migrin kuntapaikat vain kristityille, jos se heistä olisi kiinni. Kinnulalla on myös sopimus Lestijärven kunnan kanssa puhtaan veden toimituksesta Kinnulaan sekä Lestijärven likavesien toimituksesta Kinnulan jätevesilaitokselle. Kinnulan kunnanhallitus teki päätöksellään kyseenalaista historiaa, joka tullaan muistamaan. 5,5 miljoonan markan rakennushanke on valmis ensi vuoden syyskuussa. Ihan hämmentyneitä ovat, kun kertoo, mitä kaikkea Kinnulassa on. Kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen uuden jätevesilaitoksen rakentamisesta vuoden 2021 aikana nykyisen puhdistamon välittömään läheisyyteen. Lestijärven kanssa neuvottelut hankkeen rahoituksesta ovat kesken. Kinnulan historian suurinta taksakorotusta perustellaan jätevedenpuhdistamon investoinnilla. Olen vähän eri mieltä. Eli karkealla yksinkertaistamisella lähes puolet, tai ainakin kolmannes kristityistä kuuluu kirkkoon vain ”koska niin on ollut tapana toimia”. Marketta Rouvinen Äiti Perusturvajaoksen varajäsen Perusturvalautakunnan jäsen Kinnulan kunnanhallitus perinteiden murtajana Kinnulassa on kunnallinen pääosin vuosina 1976-2010 rakennettu hyvin toimiva vesija viemäriverkosto
Poliisi otti palopaikalta kiinni tekoon epäillyn nelikymppisen kinnulalaismiehen. Hautausmaan paikasta ei päästy yksimielisyyteen. Kunnan toiminnassa samat haasteet, vaikeuksissa olevien tukeminen ja yhteisvastuu seudun elinvoimaisuudesta, ovat olleet kestäviä arvoja jatkuvia tavoitteita nykyaikaan asti. Tulipalon huomasi läheisen hoitokodin työntekijä, joka teki palosta hälytyksen torstaiaamuna noin kello 6.30. Myös kaksi talossa asunutta vanhempaa miestä pääsi ulos palavasta talosta vammoitta. Kinnulassa on varauduttu nyt sattuneen kaltaisiin onnettomuuksiin. Sen kautta valtio lähestyi kansalaisia. Lasten koulumatka ei saanut ylittää viittä kilometriä. Aleksander Gummerus teki yhdessä apupappinsa Gyllenbögelin ja nimismies Savanderin kanssa aloitteen kansakoulun saamisesta Pihtiputaalle. Pihtiputaalla taloja myytiin noina vuosikymmeninä puutavaryhtiöille kymmeniä, yli 30 % silloisten putaalaisten maatilojen lukumäärästä. Satoa ei saatu. Näinä päivinä on aihetta kiittää hyvinvoinnista ja suojella ja varjella luonnon omaa kiertokulkua niin lähiympäristössä kuin maailmanlaajuisesti. Se anoi Keisarilliselta Ylivallalta heille kunniamerkkiä. Vuonna 1635 Keski-Suomen pohjoisimmat seudut Pihtiputaalta Kannonkoskelle asti erottuivat Viitasaaren seurakunnaksi. Kun he ostivat kruunulta maan sukutilakseen vuonna 1880, tuli seurakunnan kanssa neuvottelut alueen vuokrasta tai ostosta. Hän oli kirkkoväärti Eric Tianen, Paanalasta Alvajärveltä, seurakunnan kirkonkassan ja viinikassan hoitaja. Hoitokodeissa valmius lähteä Palaneen rivitalon lähellä toimii kaksi hoitokotia, Eevakoti ja Marjan Koti. Nämä elinkeinot ovat olleet vallitsevia näillä seuduilla ainakin 1950-luvulle. Niinpä kylille rakennettiin kaikkiaan 22 koulua 1950-luvulle mennessä. Nälkävuosien jälkeen 1870-luvulla tilanne Pihtiputaalla helpottui. Tämä vaihe ei Pihtiputaalla sujunut ongelmitta. Hän oli hyvin rakentanut kartanonsa ja ollut kaikin puolin, maanviljelyksessä ja muissa seurakunnan asioissa, hyvä esimerkki tämän seurakunan asukkaille. Mauri Mönkkönen Pihtiputaan kirja II:ssa nimittää 1800-luvun loppuvuosikymmeniä Pihtiputaalla Hädän ja ahneuden vuosikymmeniksi. Avuksi tulivat tukkikaupat sitä mukaa, kun sahateollisuus Suomessa virisi. Hautausmaan yhteyteen haluttiin kokoontumistilaksi rukoushuone. Lopulta alue päätyi seurakunnan hallintaan. Seurakunta oli silloin keskeinen kaiken paikallishallinnon yksikkö, jossa hoidettiin niin hengelliset kuin maalliset asiat. Tuli uutta vireää ja osallistuvaa väkeä paikkakunnalle. Vuosi 1867 oli pahin. Päättämättömyys hautausItsenäistyminen ja kehityksen käännekohtia Pihtiputaalla maan paikasta jatkui lähes viisikymmentä vuotta, kunnes vuonna 1779 syntyi päätös hautausmaasta Putaan kylään hiekkakankaalle, jonka maaperä sopi hyvin hautausmaaksi. Alvajärven Paanalassa on merkitty muistiin, että vuonna 1867 toukokuun lopulla, 25. Rakennettiin asuntoja ja karjasuojia, raivattiin peltoa, tehtiin teitä, avattiin kauppoja, pankkeja ja uusia kouluja. Jos ei ollut varaa maksaa lainaa takaisin, nämä yhtiöt, joita täällä toimi useita, olivat valmiita ostamaan velkaisen talon arvokkaine metsineen. Noin 80 vuotta Pihtipudas oli nimetty Rautalammin suurpitäjään. Ei ihme että muurasjärviset hakivat kirkollisia toimituksia, ja myös hautapaikkoja Reisjärveltä, jonne oli matkaa noin 20 kilometriä. Kaikella on aikansa. Koulu oli tärkeä paitsi lapsille myös eri kylillä monien harrastusten, juhlien ja kokousten paikkana. pnä kesäkuuta. Heidän nimensä tulee esiin todella yllättävän monissa yhteyksissä, kun lueskele Pihtiputaan vanhoja asiakirjoja. Pitäjänkokousten pöytäkirjoista nähdään, että pihtiputaalaiset joutuivat 1860-luvulla jatkuvasti lainaamaan sekä siemenviljaa että syömäviljaa valtiolta. Hautakivet muistuttavat henkilöistä, jotka ovat aikanaan täällä toimineet ja vaikuttaneet, kukin vuorollaan, käänteentekevinäkin aikoina. Viisi asuntoa tuhoutui täysin Tuli tuhosi täysin kunnan vuonna 1984 vuokra-asunnoiksi rakentaman viiden huoneiston rivitalon ns. Moni pyysi silloin lainaa puutavarayhtiöiltä. Sille saatiin lupa ja valtionapu vuonna 1877 . Puutetta ja ponnisteluja Heti Pihtiputaan itsenäistymisen jälkeen 1860-luvun lopulla järkyttävät katovuodet ja nälänhätä koettelivat seutukunnan asukkaita. Sato oli usein syöty jouluun mennessä. Samoin rakennuskanta alkoi rappeutua. Viljan viljely tuotti Pihtiputaan karuilla ja hallaisilla mailla huonosti. Asioita voidaan hoitaa puhelimella ja tietokoneella kotoakin käsin. pnä toukokuuta oli lumi katolla ja aito hanki aidan tasalla. He joutuivat useita kertoja anomaan lykkäystä velkojensa maksuun. Muurasjärviset vetäytyivät aluksi hankkeesta, mutta tulivat kuitenkin mukaan, kun rakentaminen alkoi. Seuraavana talvena vuoden alusta elokuun loppuun Pihtiputaalla kuoli 300 ihmistä, ja puolet heistä kuoli suoranisesti nälkään. Matkaa seurakunnan keskukseen Viitasaarelle oli Muurasjärveltä eelleen noin 70 kilometriä. Kunniamerkkejä ansioituneille Heinäkuun 22. Alkunsa saivat maamiesseura, pankki, raittiusyhdistys, työväenyhdistys, urheilukilpailut, hevosten hoito ja jalostus, ja vielä isona asiana kansakoulun perustaminen. Syntyi uusia vilkkaita kyläkuntia. Niin muuttui myös maatalous. ”Voi surkia hätä kuin oli ihmisillä ja eläimillä ruuasta ja rahasta”. Kotinsa menettäneille löydettiin nopeasti asunnot. Maapohja oli 1780-luvulla kruunun maata, jota ilmeisesti Turpeelan Hämäläiset hallitsivat vuokraviljelijöinä. Pihtiputaalaisille lähin hautausmaa lienee ollut Viitasaaren vanha kirkkosaari. Täysi itsenäisyys saatiin, kun ensimmäinen kirkkoherra Alexander Gummerus astui virkaansa vuonna 1879. Vaikka oli oma kirkko ja hautausmaa, Viitasaarelle maksettiin edelleen veroja ja tehtiin myös talkootyötä, kunnes vuonna 1863 saatiin jälleen monien vaiheiden jälkeen päätös itsenäisestä Pihtiputaan seurakunnasta, vaikka se merkitsi pihtiputaalaisille kirkollisveron nelinkertaistumista. marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 5 Sytyttäjäksi epäilty otettiin kiinni palopaikalla Kirjoitukset: toimitus@kotiseudunsanomat.fi tai Kotiseudun Sanomat, Keskustie 8, 44800 Pihtipudas Lukijalta Kun Pihtiputaan seudut asutettiin 1500-luvulla, ne liitettiin välittömästi Rautalammin seurakuntaan. Meidän aikanamme kehitys tuntuu kulkevan lähialueiden yhteistyön suuntaan. Nälkävuodet keskellä Pihtiputaan itsenäistymiskehitystä on jatkuvasti puhuttelevaa historiaa Se muistuttaa, että yltäkyläisyys ja hyvinvointi eivät ole itsestäänselvyyksiä. Kirkasna aina sielujen laulun taivainen sointu säilyy vaan.” Irja Tiainen Viiden asunnon rivitalo tuhoutui palossa täysin. Palvelut ovat paljolti siirtyneet verkkoon. Kunnan ja seurakunnan hallinto erkanivat Pihtiputaalla vasta 1900-luvun alussa Aleksander Gummeruksen kuoltua. päivänä 1866 pitäjänkokous päätti nostaa pari isäntämiestä hyviksi esikuviksi. Palon syttyessä asukkaita oli kolmessa asunnossa. Palokunnan ehtiessä paikalle talo oli jo ilmiliekeissä. Vanhimpina aikoina matkanteko sujui vesireittejä pitkin. Etenkin yksiöitä on kunnassa vapaana ja isomman joukon evakuointitilanteissa majoituspaikkoja löytyy tarvittessa seurakuntakodilta, Kotipihasta ja kouluilta. Metsävarat ovat tällä alueella suuria. Vainajien kuljetus oli hankalaa varsinkin kesällä. Hänen poikansa täydensivät tätä kehitystä. Yhtiöt asuttivat ostotiloilleen vuokraviljelijöitä, joiden ammattitaito ei aina oikein riittänyt. Kokosin kotiseutumme historian käännekohtia seurakunnassa heinäkuussa järjestettyä hautausmaakierrosta varten. Kuva: Jouni Arvola HEIKKI JÄMSÉN Kinnulan viikon takaista rivitalopaloa epäillään tahallaan sytytetyksi. Hän oli toiminut lautamiehenä kolmekymmentä vuotta ja valvonut aina seurakunan oikeutta, etua ja parasta. Tutun laulun sanoin: ”Miespolvet vaipuvat unholaan. Jäät lähtivät Alvajärvestä 18. Hän oli herastuomari Jacob Argillander ilmeisesti Nurmelasta. On lakkautettu kouluja, pankkeja, kauppoja, posteja. 1960-luvulta alkaen elinkeinorakenne muuttui rajusti. Tuhannet paikkakuntalaiset kävivät noin neljässä vuosikymmenessä vuosisadan vaihteen molemmin puolin muutaman vuoden kansakoulua, mutta ainoastaan 400 heistä sai päästötodistuksen opiskeltuaan täydet neljä vuotta. Yä vielä olemme riippuvaisia luonnonolosuhteista. Asukkaat menettivät palossa käytännössä kaiken irtaimistonsa. Aleksander Gummerus Pihtiputaan ensimmäinen kirkkoherra Aleksander Gummerus edisti kirkollisen työnsä ohessa yllättävän monitahoisesti paikkakunnan yhteiskunnallista kehitystä. Kinnulan sosiaalitoimen henkilöstö oli mukana tulipalon jälkihoidossa. Vaivaishoitokunnan jäsenenä hän oli yöt ja päivät jakanut vaivaisapua tuhansille nälkään nääntyvlle ihmisille. Valtiovallan viestit kansalaisille kuulutettiin saarnatuolista. Tilanteen etenemistä seurattiin, eikä evakuointiin tarvinnut ryhtyä. Viitasaaren yhteyteen Pihtipudas kuului yli 80 vuotta. Hän oli innolla ja vireydellä viljellyt maata, raivannut 50 latoalaa korpia ja suota niityiksi ja kivikkomaita pelloiksi. Vuonna 1731 on ensi kertaa Viitasaaren kirkonkirjoihin merkitty, että Viitasaaren syrjäisimmät kylät haluaisivat oman kirkon ja hautausmaan, mutta asia raukeni ”kunnes kolimalaiset tulisivat yksimielisiksi”. Hän oli seurakunnan vaivaiskassan hoitaja. Viitasaaren papisto tietysti paheksui ja vastusti tätä, sillä muun muassa muurasjärvisiä koskevat kuulutukset luettiin edelleen Viitasaarella. Heti syyskuun alussa tulivat kovat hallayöt. Joka kyläkunnalla säilyi silti sukuja ja juurevia maalaistaloja, joissa onnistuttiin hyvin niin maaja karjataloudessa kuin myös metsänhoidossa. Lopulta 20 taloa otti vastuun tarvittavasta puutavarasta ja talkootyöstä. Pitkien matkojen vaikutus Kirkollisen kulttuuriin liittyen vainajat haluttiin alusta alkaen haudata siunattuun maahan. Rivitalon toinen omistaja Jorma Linna kerto palon sytyttämisestä epäillyn henkilön ehtineen asua vasta kunnostetussa asunnossaan vain pari viikkoa.. Se oli voimakasta edistymisen aikaa. Slloinkin vielä näiden paikasta ”syntyi suuri melu”. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Reima Rossi kertoo tutkinnan jatkuvan rikosnimikkeellä tuhotyö. Lusikkanevan niitty Kojolassa annettiin Reisjärven papistolle palkaksi heidän palveluksistaan. Koulunkäynti vakiintui vuoden 1921 jälkeen, jolloin Suomeen säädettiin yleinen oppivelvollisuus. Toinen taas oli tehnyt työtä seudun elinvoimaisuuden eteen. 19. On oma lukunsa, miksi tuli kirkko eikä rukoushuone. Toinen heistä oli pitänyt huolta vaikeuksissa olevista. Kaikella on aikansa Pihtiputaan itsenäistymisen syvimpänä lähtökohtana voi nähdä ihmisen kuolevaisuuden. Rivitalo on siirtynyt myöhemmin yksityiseen omistukseen. Pihtiputaalle tuotiin heidän aikanaan kaikkea sitä, mikä silloin oli ajankohtaista muuallakin. Häkkilänkartanon alueella. Palon arvellaan saaneen alkunsa miehen asunnosta. Mikä elämässä on kestävää ja tärkeää. Kummassakin hoitokodissa henkilökunta herätti asukkaat ja heidät puettiin lähtövalmiiksi. Epäillyllä on ollut jo aikaisemmin ongelmia asumisensa hallinnassa ja tulenkäsittelyn kanssa. Pankkitoimintaa ei silloin ollut. Asutustoiminta kasvatti pitäjää Talvisodan ja jatkosodan jälkeen Pihtiputaalle asutettiin runsaasti rintamamiestilallisia. Näistä tyttöjä oli vain muutamia
Nuorille selvisi, että aarre olet sinä itse – ainutlaatuinen. Aika hiljaista porukkaa tulee ulos. Villimetsässä asui lauleleva orava, jonka luo lensi punatulkku. Rakennustyöt alkavat keväällä ja valmista pitäisi tulla helmikuun lopussa 2022. Punatulkku oli niin vihoissaan, että se söi ensin noidan nenän ja sitten koko noidan ja jäi asumaan hänen taloonsa. Villimetsään palattuaan punatulkku löysi noidan mökin ja noita suostui taikomaan muodonmuutoksen. Heidi Pasanen valmisteli työtä sadutusmenetelmällä. valtaisesta ja tasapainoisesta kehityksestä. Teoksesta löytyy sadun hahmoja ja paljon muutakin mielikuvituksellista. 6 KOTISEUDUN SANOMAT 19. Suuria tunteita heräteltiin Camera Obscura -radalla päivystivät ohjaajina viikon ajan vuorollaan seurakunnan diakonissa, nuorisotyöntekijä ja harjoittelija, kunnan nuorisotyöntekijä ja harjoittelija, etsivä nuorisotyöntekijä, koulukuraattori sekä tsemppari eli psykiatrinen sairaanhoitaja. Opettajat pitivät jokaiselle luokalle valmistelevan ennakkotunnin ja radan kiertämisen jälkeen purkutunnin, ettei kukaan jäänyt yksin ajatustensa kanssa. Villimetsä-teoksen taiteilijat ovat Olga (vas.), Iita ja Eevi Vasalampi, Eevertti Kinnunen ja Santra Muhonen. Satuja tuli lopulta kaksi, ja ne yhdistettiin. Yhdessä huoneessa tuli vastaan vuoden tärkein ottelu, jossa jokainen kohtasi itsensä. – Selvästi tämä on herättänyt ajatuksia ja suuria tunteita. Tämä on turvallinen ympäristö miettimiseen. Siitä odotetaan päätöstä vuoden loppuun mennessä.. Pihtiputaan jälkeen Camera Obscura viedään vielä Viitasaarelle. Heiltä ei tarvinnut kahdesti kysyä. Eevertti Kinnunen ehdotti kurssin pikkujouluissa, että oppilaat tekisivät yhdessä jonkun työn. He miettivät kirjastoa, päiväkotia, vanhainkotia ja Kinuskia, mutta lasten äänestyksessä terveyskeskus voitti ylivoimaisesti, koska siellä taulu piristää asiakkaita, ja jos on kovin kipeänä, se voi myös saada ajatuksia pois sairaudesta. Urpilaisen ryhmätoveri Anitta Hakkarainen kannatti esitystä, mutta äänestyksessä esitys ei saanut taakseen muita valtuutettuja, joten Kinnulan valtuustoon valitaan viisitoista jäsentä myös ensi huhtikuun kuntavaaleissa. Siinä vaiheessa kurssilla oli ehditty vasta jonkin verran polttelemaan savitöitä. – Se herätti miettimään omia vahvuuksia, mitä haasteita elämässä on ollut ja miten niistä on selvinnyt. Kunnan nuorisotyöntekijä Laura Puurula kertoi, että lähes jokaista jännitti mennä sisään. Radan kokoamisessa ja purkamisessa oli mukana Pihtiputaan lukion partionostaa. Kurssilaiset miettivät, missä olisi paras paikka, jonne työ voitaisiin sijoittaa. Punatulkku käväisi välillä uimassa Pohjoisnavalla, ja siellä lintu näki päiväunta noidasta, joka voisi taikoa hänestä karhuhirven. Leo Urpilainen perusteli esitystään sillä, että valtuuston pöytään mahtuu seitsemäntoista valtuutettuakin, eikä viidentoista valtuutetun valtuusto ole pitoja parantanut. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Markku Toikkanen kertoi, että hankkeeseen olisi saatavissa Kuntarahoituksen lainaa 30 vuoden maksuajalla. Camera Obscura -radan toi Pihtiputaalle valtakunnallinen nuorisojärjestö YMCA, joka saa tukea Veikkaukselta. YMCA on entinen Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys eli NMKY, jolla on yli 170 vuoden historia maailmanlaajuisesti. Keväällä on tulossa myös ehkäisevään päihdetyöhön liittyvä päihdefoorumi, jossa pohditaan päihteisiin liittyviä asioita yhdessä nuorten kanssa. Ei niitä tule hirveästi arkielämässä mietittyä. Sen tehtävänä on pitää huolta lasten ja nuorten kokonaisMielikuvarata sai nuoret ajattelemaan Pihtiputaan kunnan nuorisotyöntekijä Laura Puurula otti mielikuvaradan maalissa vastaan Pinja Kanasen. linjalaisia opettajansa kanssa. Punatulkusta jäi kuitenkin yksi punainen sulka, ja sillä noita muutti karhuhirven takaisin punatulkuksi. marraskuuta 2020 Lasten savityö ”Villimetsä” terveyskeskukseen JUHA KIVINEN Suomenselän kansalaisopiston ”Makkarasta mukiksi – Savityöt lapsille” -kurssin pienten taiteilijoiden teos ”Villimetsä” ripustettiin viikko sitten Kinnulan terveyskeskuksen aulaan. Tuntuu, että mietin näitä vielä pari päivää tämän jälkeenkin illalla ennen kuin menen nukkumaan. Ajatusten virta -tehtävässä kysyttiin lopuksi aika syvällisiäkin asioita, ja siihen oikeasti panostettiin eikä vain huitaistu. Liikkeelle päästiin tammikuussa, mutta kurssin vetäjä Heidi Pasanen joutui keskeyttämään urakan koronaviruksen takia maaliskuussa. Kokoomus olisi nostanut valtuutettujen määrän 17:ään Kokoomuksen Leo Urpilainen esitti Kinnulan kunnanvaltuustossa, että kunnanvaltuutettujen lukumäärä nostettaisiin seitsemääntoista nykyisestä viidestätoista. Valtioneuvosto on näyttänyt myös vihreää valoa kierrätyksen tehostamishankkeelle. Punatulkulle tuli kuitenkin lopulta ikävä oravaa ja villimetsää, joten se palasi sinne. Oppilaat kulkivat kuulokkeet päässä pimennetyissä huoneissa kuuntelemassa kysymyksiä ja ajatuksia elämään ja tunteisiin liittyvistä aiheista, kuten mielenterveydestä, itsetunnosta ja vahvuuksista. Nuorilta kysyttiin, mistä he haaveilevat, mistä ovat iloisia ja kuka on heidän tärkein ihmisensä. Lopussa piti etsiä aarrekarttaa sillan alta. Lapset saivat kuvailla teoksen tarinaa yksi lause kerrallaan ja Heidi kirjoitti ne pötköksi sadun muotoon. Kun kurssi alkoi uudestaan syksyllä, Heidi kysyi lapsilta, vieläkö yhteinen työ kiinJUHA KIVINEN Pihtiputaalaiset oppilaat kuudennelta luokalta lukion ykkösluokalle pääsivät viime viikolla kiertämään Camera Obscura -mielikuvaseikkailurataa, joka pystytettiin Pihtiputaalle edellisen kerran 1990-luvun loppupuolella. Rata on osa Wiitaunionin ehkäisevää mielenterveysja päihdetyötä. Lukion ykkösluokkalainen Pinja Kananen piti rataa mukavana toimintana koeviikon keskellä. Toiveita puhdistamon rahoituksesta Kinnulan kunnanvaltuusto hyväksyi Suomen Maastorakentajat Oy:n kunnan jätevedenpuhdistamon rakentajaksi
PIHTIPUTAAN JA KINNULAN PAIKALLISLEHTI 60 1960 2020
Paikallislehtiverkoston säilyminen on olennaista myös jatkossa . marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 60 11.1.1961 E lämä ei tapahdu virtuaalisesti tai globaalisti. Niillä on tärkeä rooli, kun lukijat hakevat käsitystä myös noiden ongelmien käsittelyyn omassa elämässään. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö juhlisti 150-vuotiaan Pihtiputaan juhlavuotta kesällä 2013. Tällöin voi syntyä tilanne, jossa peili ei kuvaakaan ympäristöään, vaan muodostuu huvipuiston peilitalon kaltaisia muotopuolia näkemyksiä. Tiedon ja ymmärryksen hankinta on siirtymässä kovaa vauhtia sähköisten välineiden suuntaan, mutta laadukas sisältö on laadukasta netissäkin. Paikallislehtien toimituksissa tämä tiedetään. Suomessa on noin 140 julkaistavaa paikallislehteä. Näinä aikoina tämän vahvuuden varaan voi laskea yhä harvempi. Se tapahtuu paikallisesti siellä missä elämme ja olemme. Omat lehteni luen aamukahvin kanssa. Tätä painostusta ei tule hyväksyä. J uhlakirjoituksissa on tapana mainita, että ajat ja asiat ovat kovemmassa muutoksessa kuin koskaan. Lehden kannalta olennaisia ovat myös tulot ja menot. Kuva: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia Hyvin toimitettu paikallislehti on läsnä lukijansa elämässä ten tiedonhankintatapojen muutoksen päälle on kasautunut lisäksi koronaviruksen vaikeuttama taloustilanne. Olen jo aiemmin ilmaissut huoleni työntekijöihin kohdistuvasta uhkailusta ja painostuksesta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö onnitteli kirjoituksellaan 30 vuotta täyttänyttä Paikallislehtien Päätoimittajayhdistystä. Uhkailu ja journalistinen painostus voi tulla lähelle. Ei ole oikein, jos työtään tekevä joutuu pelkäämään työssään. Luotettava sanomalehdistö on ollut keskeisessä asemassa Suomen kehityksessä. Tiedonvälityksen murroksen ja kansalaisElämä tapahtuu paikallisesti siellä missä elämme ja olemme, sanoo tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Yksi journalistisen riippumattomuuden tae on ollut julkaisun vahva talous. Ongelmia alkaa syntyä, jos sisältöä tehdään ilman totuuteen pyrkimiseen sitouttavaa ohjeistusta ja tästä johtuvaa velvoitetta palvella lukijoita. Tekijästä tulee tähti lukijan sijaan. Siitä saa selville lähiympäristön menemiset ja tulemiset. Ohjelmaan kuului Pihtiputaan Keihäskarnevaalien seuraaminen.. Jos paikkakunnalta katoavat yritykset tai yhteiskunnallinen vireys, mistä tulevat tilausmaksut ja mainostulot. Vääristynyt kuva luo vääristyneitä johtopäätöksiä. Hyvin toimitettu paikallislehti on läsnä lukijansa elämässä. Lehden lukeminen kuuluu edelleen aamukahvipöytään tai kotisohvalle. Tänään muodostamme kantaamme koronaviruksen luomaan tilanteeseen, lapsiperheissä puhuttaa koulukiusaaminen ja työelämässä huolena on työpaikkojen säilyminen. Uutisaiheet ja niiden kohteet ovat paikallislehdessä lähellä tekijäänsä. 8 KOTISEUDUN SANOMAT 19. Työtään ei pääse pakoon. Se on tuonut lukijoilleen olennaista yhteiskunnallista tilannekuvaa, kannustanut uudistuksiin, luonut kulttuurillista sivistystä, tuonut elämään viihdettä ja luonut kehyksiä arkielämälle. Laajennettaessa näkökulmaa valtakunnalliselle tasolle, voidaan ajatella että lehdistö – tiedotusvälineet yleensä – muodostavat peilin, josta ihminen näkee ympäröivän yhteiskunnan ja miten hän sijoittuu siihen
Kotsari ja Keskisuomalainen, siinäpä ne lehdet, mitä nykyään tulee luettua. Ihan hyvää asiaa. Pihtiputaalainen Maija Kolehmainen sanoi olevansa ihan tyytyväinen lehteen. Joku motkottaa jostakin aina silloin tällöin. Näen kannesta jo, mitä siinä on, ja sitten lähden toisesta suunnasta lukemaan. Ja onhan siellä sattunut vaikka mitä ja on niitä Kotiseudun Sanomissakin nähty. On siinä Muurasjärven asioitakin, aina ne parhaat asiat. – Ainahan se pitää lukea joka viikko, kun se tulee. Saisi olla vähän enempi, vai eikö täällä oikein tapahdu. Kaikki ilmoitukset kerhoista ja tämmöisistä luen ensimmäiseksi. – Porukoilla olen Kotsaria lukenut. Saisi niitä maatalousasioita olla enemmänkin lehdessä. Onko ne niin salaperäisiä, etteivät anna teille julki. Eilisessä lehdessäkään ei paljon ollut. Kyllä se minulle riittää, mitä sieltä näkyy. – Luen kaikkia kunnan asioita, seurakuntauutisia, onko konsertteja tulossa ja muita jokapäiväisiä. Kirkolliset tiedot ja Eläkeliiton tilaisuudet yleensä luen ensiksi. Melkein se kaikki tieto tulee Pihtiputaan tapahtumista, mitä tarvitaan. Ihmiset kyllä valittavat välillä ihan turhasta. Muurasjärveläinen Irja Paananen ilmoitti olevansa ihan tyytyväinen. Kirsti Rekonen Kinnulasta lukee joka viikko Kotiseudun Sanomat. Se vähän niin kuin kuuluu keskiviikkoon. Ohuemmaksi lehti on käynyt, mutta kyllä siinä ne tärkeimmät asiat on. Kinnulan asioita on jonkun verran. Urheiluhan siellä eniten kiinnostaa ja Plokin jutut tulee kaikkein tarkimmin katsottua. – Mutta ei sitä tule juuri enää edes ostettua. En osaa netistä hirveästi lukea lehtiä. – En ole kaivannut sen kummemmin enempää. Marja-Liisa Laukkanen Pihtiputaalta kiitteli Kotiseudun Sanomia hyväksi lehdeksi. Vähän paksumpi se saisi olla, mutta eihän täällä paljon tapahtumia ole. En nyt ainakaan näin äkkiä saa päähäni, mitä siihen pitäisi saada lisää. Minä en kyllä täällä paljon pyöri iltaisin. Otsikot yleensä luen, tekstiviestit ja kuolinilmoitukset. – Kaikki kokousilmoitukset ovat tärkeitä, kun itsekin olen MTK:ssa. – Kyllä se on muuten hyvä, mutta vähän on Kinnulan asioita. On ihan kiva välillä katsoa, mitä uutisia on tapahtunut, vaikka ei täällä paljon olekaan uutisoitavaa, kun on pieni kylä. – Luen sen kyllä joka kerta. – Etusivun luen ensimmäisenä ja siitä menen kirkollisiin ilmoituksiin, ja kunnanhallituksen asiat luen. Kari Grönlund osti pari vuotta sitten asunnokseen entisen matkustajakoti Warvikon Kinnulasta, mutta hänen vakinainen asuinpaikkansa on vielä Jyväskylässä. Jos Kinnulasta maatalous loppuisi, täällä ei olisi paljon mitään. 19. Pitäisi olla enemmän, mutta jos ei täällä oikein juttua ole. Jonkun kirjoituksen sisältö on aina vähän asiatontakin, kun ne mollaa toisia ihmisiä turhanpäin. Semmoista minä en lue, mistä en niin välitä, käännän vain lehteä. Mutta uskon sen, että Kinnulasta voisi tiedottaa enemmän jutunaiheista. Reijo Mielityinen esittäytyi Lamminmäen Onnin pojaksi Muurasjärveltä. Luen mieluummin paperista ja levitän pöydälle. Lehdestä en keksi mitään parantamisen varaa. Kinnulalainen Kyösti Muhonen liputti vahvasti Kotiseudun Sanomien puolesta. Kyllä te olette minun mielestäni ihan paikkanne ansainneet. Semmoisia en tykkää lukea. Eikös siellä ole nyt tapahtunut, eikä kaikki niin mukavaa. – Aina olen tilannut ja olen tilannut lapsillekin. – Kyllä tähän asti on ollut Muurasjärveltä tarpeeksi juttuja. Aloitan aina lehdet takaapäin, se on minulla tapana. – Se on tärkeä paikallislehti, ei siitä luovuta! Hesaristakin olen monesti miettinyt, että minä luovun. Lassi Urpi Kinnulasta kertoi, että Kotiseudun Sanomat on tullut hänelle joskus. Kyllä minä katson sen tarkemmin kuin Helsingin Sanomat. Kyllähän se on ihan hyvä lehti, hyvä kun on olemassa. Mutta kyllä meillä on siellä mukavaakin. Siinä on asiallisia kirjoituksia. Aina odotan keskiviikkoa. Kari Grönlund. Mutta kyllä se tulee joka viikko ostettua kaupasta. Pihtiputaalainen Heidi Paananen kertoi, ettei ole tilannut Kotiseudun Sanomia, mutta lehti on hyvin tuttu. Eihän sitä muuten tietäisi kylän asioista mitään, jos ei sitä tulisi. – Vaikka tietysti Kinnulan asioita toivoisi olevan enemmän, mutta ei aina voi olla niin jutun juurta. Sekin on jo tärkeää, että siinä on ilmoitukset. En minä osaa äkkiä sanoa, mitä toivoisin lisää. Täytyy sanoa, että he ovat niin yhteen hiileen puhaltavia ihmisiä, että kelpaa lehteen kirjoittaa. Siitä tietää paikkakunnan asioista. – Mukavaa lukea kylän uutisia ja tapahtumia. Se on jotenkin kodikkaampaa. – Minusta Kotiseudun Sanomat on ihan hyvä olemassa. Jos muutan kirjat tänne kokonaan, niin ilman muuta tilaan lehden. Kinnulalainen Vappu Kinnunen sanoi tykkäävänsä Kotsarista. Se tuli minulle jo silloin, kun asuin Porvoossa alkuajoista lähtien. – Luen ensimmäisenä takakannesta, mitä mainoksia on. Äkkiseltään ei tunnu siltä, että siinä olisi mitään parannettavaa. marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 9 KOTISEUDUN SANOMAT 60 Miko Siekkinen Pihtiputaalta sanoi heti, että ”kyllä minä siitä tykkään”. Aina mahdollisuuksien mukaan luen sen aika tarkkaan. Tai välillä ei ole, mutta aika usein on. – Se on tarpeellinen lehti, ei ole moittimista. Parlamentissa luen sitä. Juha Kivinen ”Se on tärkeä paikallislehti, ei siitä luovuta!” Lukijat kiittelivät 60-vuotiasta Kotsaria, mutta Kinnulasta toivottiin enemmän juttuja Kyösti Muhonen Lassi Urpi Miko Siekkinen Heidi Paananen Marja-Liisa Laukkanen Maija Kolehmainen Vappu Kinnunen Kirsti Rekonen Reijo Mielityinen ja Irja Paananen. Grönlund on saanut lukea paikallislehteä käydessään tutuilla kylässä
No, viimeisen vuoden olen sen kyllä lukenut jo tiistaisin nettilehtenä, vaikka en aiemmin uskonut taipuvani siihen, että lukisin sanomalehtiä netistä. Muutokseen sisältyy monia uhkakuvia erityisesti reuna-alueiden kuntien näkökulmasta, mutta talouden osalta muutos lienee helpotus. marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 60 Paljon onnea ja menestystä Kotiseudun Sanomille! O miin viikkorutiineihini 60 vuotta täyttävä Kotiseudun Sanomat on kuulunut kiinteästi noin 50 vuotta. Pienen kunnan on mahdoton hallita sotekustannusten kasvua ja täyttää lain alati kasvavat velvoitteet. Mikäpä on parempi väylä seurata Kinnulan ja Pihtiputaan tapahtumia kuin yhteinen lehtemme. Paikallislehdellä on vissi tehtävä paikallisena vaikuttajana: se välittää paikallisia uutisia lähelle ja kauas ja toimii tärkeänä paikallisen identiteetin rakentajana. T ämä vuosi on ollut koronan vuoksi hyvin poikkeuksellinen. On varmaa, että etäkokouksia jatketaan suurelta osin, vaikka virus voitetaan. Paljon onnea 60-vuotiaalle! Kiitokset ja onnittelut myös Heikki Jämsénille pitkästä ja menestyksekkäästä urasta lehden parissa! Toivotaan paljon rattoisia ja leppoisia vapaaherran vuosia. Mutta ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin. Koko maailma odottaa kiihkeästi rokotetta, jonka avulla voitaisiin palata takaisin normaaliin – tai ainakin enemmän sitä muistuttavaan – arkeen. Kaikki lehden jutut ovat tuntuneet ”omilta”. Nyt näyttää vahvasti siltä, että vuoden 2023 alussa sote siirtyy pois kuntien hartioilta. S anomalehdet ovat olleet monien muiden viestimien ja instituutioiden lailla isossa myllerryksessä viime vuosina. Toivotaan, että taival jatkuu vielä pitkään. Seuraava iso uudistus lienee vuosia valmisteltu ja paljon puhuttu sote-uudistus. Kotsari on pitänyt hienosti pintansa ja säilynyt ilonamme jo 60 vuotta. Kunnan toimiala muuttuu rajusti, mikäli näin tapahtuu. Kunnissakin tämä on huomattu, erityisesti viime vuosikymmeninä. Uudella päätoimittajalla on isot saappaat Auliksen ja Heikin jäljiltä. M aailma ja toimintaympäristö muuttuu koko ajan. Elämä on sisältänyt erilaisia vaiheita ja asumista usealla eri paikkakunnalla, mutta Kotsari on pysynyt matkassa koko ajan, ja joka viikko sitä on haettu postilaatikosta samalla innolla. Onnea hänellekin uuteen pestiin! Erkki Nikkilä Kinnulan kunnanjohtaja Kotiseudun Sanomat on kuulunut viikkorutiineihin jo 50 vuotta Kunnanjohtaja Erkki Nikkilän asuinpaikka on vaihdellyt työn vuoksi, mutta paikallislehti on seurannut aina mukana.. Monet henkilöt ja asiat olivat tulleet salakavalasti tutuksi lehden kautta. Muun muassa kokoukset muuttuivat nopeasti etäkokouksiksi, jolloin säästyy turhia aikaa ja rahaa vieviä tunteja tien päällä. 27.1.1961 10 KOTISEUDUN SANOMAT 19. Netti on tuonut haasteita, joista kaikki sanomalehdet eivät ole selvinneet. Itselläni ei ole ollut tuota ongelmaa sen jälkeen, kun muutimme 1999 Pihtiputaalle. Muutama päivä sitten joku sanoi Kinnulassa, että eipä ollut taaskaan Kotsarissa juttuja Kinnulasta: kaikki jutut taas Pihtiputaalta. Esimerkiksi digitalisaatio on edennyt isoja loikkia koronan aikana. Joku kuukausi sitten kuulin saman, mutta päin vastaisena Pihtiputaalla: eipä ollut juttuja kuin Kinnulasta. Sairaus ja sen monet kerrannaisvaikutukset ovat muuttaneet maailman menoa enemmän kuin kukaan olisi vielä vuosi sitten osannut ennustaa. Tuota Pihtiputaalle muuttoa ja viran hoidon aloittamista helpotti se, että oli tullut luettua paikallislehteä melko tarkasti myös Pihtiputaan osalta
K untatyö ja paikallisyhteisön kehittäminen on kestävyyslaji. 19. marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 11 KOTISEUDUN SANOMAT 60 • kotiompelukoneet • saumurit • peitetikkikoneet 040-843 6853 Jukka Esankuja 18, Elämäjärvi jukkapasanen@suomi24.. Kiitän kunnan ja koko paikallisyhteisön puolesta Heikki Jämséniä hyvästä ja pitkästä yhteistyöstä. Tulevien vuosien ja vuosikymmenien suuria muutostekijöitä ovat tuulivoima sekä nelostien kehittäminen rinnakkaisteineen ja eritasoramppeineen. Tämän vuoden korona-aika ei mahdollista samanlaista paikanpäällä pidettävää juhlaa, mutta haluan kuitenkin lausua onnittelut nuorekkaalle 60-vuotiaalle lehdellemme. Kotiseudun Sanomat on tuonut hienolla tavalle esille näitä paikkakunnan ylpeydenaiheita. Toivottavat Kinnulan kunta Pihtiputaan kunta A loitin oman kunnanjohtajataipaleeni Pihtiputaan kunnassa noin kymmenen vuotta sitten, vuoden 2011 alussa. Kansalaiskunnalla on tarkoitettu sitä demokratiatehtäväkenttää, jota ennen kaikkea kunnanhallitus ja valtuusto hoitavat. Toivon sen ulottuvan vielä pitkälle tulevaisuuteen. HUOLLAN JA KORJAAN HUOLLAN JA KORJAAN Juhlassa mukana ammattitaitoinen painokumppanisi lehtisepat.fi Lehtisepät onnittelee 60-vuotiasta Kotiseudun Sanomia! ONNEA KOTISEUDUN SANOMAT 60 VUOTTA! Kiitos yhteistyöstä vuosien varrelta! Onnea ja menestystä myös tulevaan. Paikallisdemokratia kytkeytyy vahvasti paikalliseen identiteettiin, jonka kulmakiviä ovat omassa katsannossani kunnan lisäksi paikkakunnalle työtä ja toimentuloa tuovat yritykset, harrastuksia ja vapaa-ajanpalveluita luovat yhdistykset sekä paikkakunnan yhteisöllisyyttä tiedonvälityksen kautta luova oma paikallismedia. Yksi kunnanjohtaja Ari Kinnuselle mieluisista paikoista on Putaanportin Rantaraitti.. Paikallisella identiteetillä ja yhteisellä päätöksenteolla on ihmisille suuri merkitys. Merkittävimmät haasteet viimeisen kymmenen vuoden ovat liittyneet valokuituverkkoon ja Niemenharjun matkailualueeseen. Uskon, että vaikeista taloustilanteista huolimatta nämäkin asiat tulevat olemaan vielä Pihtiputaan vahvuuksia. Ylimpien päätöksentekoelinten tehtävät nivoutuvat ennen kaikkea paikallisidentiteettiin, elinkeinopolitiikkaan sekä paikallisen kulttuurin ja harrastustoiminnan edistämiseen. Vaikka lehden tekeminen on monen henkilön yhteistyötä, on päätoimittaja lehdessä näkyvä ja vaikuttava henkilö. Samalla toivotan onnea ja menestystä päätoimittajan työn aloittavalle Hanna Kankaanpäälle. Kotiseudun Sanomat on kulkenut kunnan, alueen yrittäjien ja järjestöjen rinnalla hienon matkan. Suomalaisilla kunnilla on kaksi perustehtävää. Työn ja toimeentulon osalta uskon etätyön jättävän pieniin paikkakuntiin jälkensä senkin jälkeen kun pandemiaan liittyvä välttämättömyys etätyölle poistuu. Muutaman päivän tai kuukauden aikajänteellä paikkakunnalla ei välttämättä huomaa suuria muutoksia, mutta pidemOnnea ja menestystä paikallislehdellemme! Paikallisdemokratiasta ja palveluista huolehtiminen ovat kunnan perustehtäviä mällä aikavälillä kunnissa tehdyn työn merkityksellisyyden näkee. Oma paikallislehtemme on hienolla tavalla nostanut esille niitä asioita, jotka kuntalaisia ja päätöksentekijöitä milloinkin puhuttavat. Kotsarissa eletään tältä osin muutosten aikaa. Ari Kinnunen Pihtiputaan kunnanjohtaja KONEURAKOINTI LINNA OY Antti-Jussi 040 750 6554 • Traktorija kaivinkonetyöt • Metsäkonetyöt • Energiapuun teko • Peltojen ja tienvarsien niitto tai raivaus energiakouralla • Teiden kesäja talvihoito • Mursketoimitukset Luonto on aina lähellä Pihtiputaalla. Yksi ensimmäisistä Pihtiputaan tilaisuuksista, jossa sain olla mukana valintani jälkeen syksyllä 2010 oli Vanhassa Pappilassa järjestetty Kotiseudun Sanomien 50-vuotisjuhla. Ne ovat paikallisdemokratia sekä kansalaisten peruspalveluiden järjestäminen. Näiden kahden kunnan yhteisössä peruspalvelut on järjestetty yhteisten lautakuntien kautta, mutta paikalliselle demokratialle on haluttu jättää tilaa. Paljon myönteistä on saatu Pihtiputaalla aikaan, vaikka asukasluku onkin vähentynyt. Vireen taustalla on omalta osaltaan lehden omistajataho, joka on myös kotiseututyötä tekevä Pihtipudas Seura. Pihtiputaan kunta ja Viitasaaren kaupunki ovat järjestäneet jo kohtuullisen pitkän ajan palvelutuotantoaan yhteisesti. Vaikka lehdistön toimintaan liittyy ajoittain kriittinenkin ote, arvostan Kotiseudun Sanomien myönteistä perusvirettä, joka lehdessä on aina näkynyt. P aikkakunnan tunnettavuustekijöistä ovat viime vuosina erityisesti esillä olleet Pihtiputaan mummo, erilaiset tapahtumat, Liigaplokin lentopallotoiminta sekä raviurheilumenestys. Viimeisen 10 vuoden aikana merkittävimmät arkeamme muuttaneet asiat ovat olleet uuden Putaanvirran koulun rakentaminen, terveyskeskusremontti, keskustan tiestön parantaminen, kaupan palveluiden muutos keskustassa sekä uusien harrastuspaikkojen kehittäminen. Toki kunnan palvelutuotantokin on usein juttujen aiheena ja hyvä niin. Wiitaunionissa, joksi näiden kahden kunnan yhteistyötä kutsutaan, on puhuttu kansalaiskunnan ja palvelukunnan erillisistä tehtävistä
Kinnulan mukaantulo oli lehdelle onneksi. Paikallisen lehden tehtävä on kertoa lukijoilleen ilmestymispaikkakuntansa tai ilmestymiskuntiensa asioista. Vähitellen ajan hetkeksikään pysähtymätön riento alkoi näkyä Kinnusen olemuksessa. Kauko-Pekka Moilanen, yksi kolmesta Kinnulasta potkut saaneesta kunnanjohtajasta, jäi mieleen vahvana visionäärinä. Tiedonvälityksen painottumisesta länsimaihin ja Yhdysvaltoihin vihjaa se, että ikäihmiset osaavat palauttaa mieleensä, mitä tekivät, kun John F. Aikanaan voimaa uhkuva karskius pehmeni ja kyynel ilmaantui herkästi maailmaa nähneen ja kovia kokeneen miehen silmäkulmaan. Tiistaiaamuna painoon lähtivät yleensä Aulis ja minä. Kavereita olen saanut kylältä ja Jäppäjärven karuilta rantamailta. Niin on käynyt, enkä ole päivääkään katunut. K innula ja Pihtipudas ovat erilaisia paikkoja kuin 60 vuotta sitten Kotiseudun Sanomien aloittaessa. Aloitin hommat 4.9.1980 Tahkonpolun varrella rivitalon päätyhuoneistossa sijainneessa toimituksessa. Tuon tapauksen kuulin Pihtipudas-Seuran talkoissa Wanhan Pappilan pihalla. Kinnunen nähtiin kesän keihäskarnevaaleilla joka ikinen kesä. Olohuoneesta veivät ison osan kolme valtavaa taittopöytää. marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 60 ”Perhanan hyvä lehti tuo Kotiseudun Sanomat...” HEIKKI JÄMSÉN M oni muistaa, missä oli joidenkin maailmaa järisyttävien tapahtumien aikana. Myöhemmin levikkialue laajeni Kinnulaan. Jo tuolloin osa sivuista taitettiin käsin. Viimeistely tehtiin Kiuruveden Kirjapainossa. Paikallislehdessä ei kerrota kaikista maailman asioista. No, viimeisimpien tiedeuutisten mukaan maailmankaikkeudesta löytyy laskematon määrä paikkoja, jotka tarjoavat elämän mahdollisuudet. T yön parhaita puolia ovat vaihtelevat päivät ja se, että toimittajana pääsee tapaamaan hyvinkin originelleja persoonallisuuksia. Uudelle toimittajalle osoitettiin paikka tilasta, johon normaalisti olisi laitettu ruokapöytä tuoleineen. Toinen kahdesta makuuhuoneesta oli päätoimittaja Aulis Urpilaisen työhuone, toista hallitsi suvereenisti ilmoituskonttoristi Orvokki Väliharju. Sattuu sitä muuallakin. Kaikkein suurin ihme lienee se, että elämää on vain Maassa. Työ pihtiputaalaisten ja kinnulalaisten kanssa on mahtavaa. Kennedy ammuttiin, Apollo 11 moduli laskeutui Kuuhun tai kun matkustajakone ohjattiin World Trade Centerin pilvenpiirtäjiin. Nautin siitä niin pitkään kuin sitä kestää. Eikä tarvitse. En tullut 22-vuotiaana pojankloppina ajatelleeksi, että olen vielä runsaat 40 vuotta myöhemmin saman lehden palveluksessa ja huitelen pitkin Pihtipudasta ja Kinnulaa jututtamassa ihmisiä ja hakemassa uutisia. Aids-pelon vapisuttaessa maailmaa Thomé asteli puheilleni itsenäisyyspäivän kahvituksessa ritamus mitaleita täynnä ja totesi: – On se perhanan hyvä lehti tuo Kotiseudun Sanomat. Hanke sähkön saamiseksi noihin talouksiin oli kestänyt vuosia. Pihtipudas-Seura perusti Kotiseudun Sanomat raportoimaan Pihtiputaan tapahtumista. Edellisviikon perjantaina kello 12.00 KeskiSuomen Valon piiriteknikko Pauli Manninen yhdisti Koivujoen ja Yrjönpuron 39 taloon sähkövirran. Heikki Jämsén Georg Thomé Jorma Kinnunen Kauko-Pekka Moilanen Juhan af Grann. Sama taistelu kirkkaamman tulevaisuuden puolesta kesti pitkään muillakin kylillä. Entäpä kuvat Pekingin Taivaallisen rauhan aukiolta, kun yksinäinen mielenosoittaja pysäytti kiinalaisen panssarikolonnan. Pihtiputaalaisiin eivät Grannin puheet uponneet. Työpöydän takana oli iso ikkuna, josta avautui näkymä pihalle ja Metsänhoitoyhdistyksen ikkunaan. Tänäänkin syntyy uutisia, jotka muistetaan kymmenien vuosien päästä myös Jääjoella ja Liitonmäellä. Yksi heistä oli keihäslegenda Jorma Kinnunen, Ilosjoen ja Äänekosken pikkujättiläinen. Neuvostoliiton romahtaminen tuntui suorastaan uskomattomalta. Työvälineenä oli käsikäyttöinen Adler. Pihtiputaalta en lähde kulumallakaan ja Kinnulassa käyn anopin luona. Toimintaalue laajeni, tilaajien määrä kasvoi, uusia ilmoittajia saatiin ja kuntien välisen yhteistyön syventämiselle tarjoutui uusi väline. Siinä ei ole kirjoitettu sanaakaan aidsista. Vuonna 2040 kysymys voi kuulua, missä olit, kun vaalit omasta mielestään voittanut presidentti Trump kannettiin tuolilla ulos Valkoisesta talosta samaan tyyliin kuin Veikko Vennamo aikoinaan Eduskunnan täysistuntosalista. Kun nyt käy Yrjönpurolla, selviää, että tieto kodeista maailmalle ja maailmalta koteihin reitittyy valokuidun välityksellä. Puolan sotatila, Berliinin muurin murtuminen, Baltian maiden uudelleen itsenäistyminen laulavine virolaisineen ja käsi kädessä seisovine Viron, Latvian ja Liettuan vapautta janoavine ihmisineen. Yhteydet säilyvät kumpaankin kuntaan. Hänen toiveensa Kinnulan julistautumisesta kaupungiksi ja Suomen liittymistä Natoon odottavat toteutumistaan. Aika paljon on ehtinyt tapahtua näinä neljänäkymmenenä vuotena, jotka olen saanut naputella juttuja Kotsariin. Yksi erikoisimmista jututettavista oli Maan ulkopuolisten olentojen kanssa tuttavuutta tehnyt Juhan af Grann. 12 KOTISEUDUN SANOMAT 19. Ajatukselle sain tukea hienolta herrasmieheltä, Kumpulassa eläkepäiviään viettäneeltä metsäpomolta Georg Thomélta. P aikallislehdissä noista tapahtumista ei kirjoitettu. Joulukuun puolivälissä urakka loppuu. Kuusikymmentä vuotta sitten perustetun Kotiseudun Sanomien ensimmäisen numeron (23.11.1960) etusivun uutisessa kerrotaan, että Pihtiputaasta oli sähköistetty lähes 90 prosenttia. Keittiön toiseen nurkkaan sijoittui sininen, tilaan nähden iso valoladontakone, jota käytti valolatoja Eeva Virosta tuurannut Mikko Sääksjärvi
Kaikkien aikojen lama oli iskenyt Suomeen ja avoimet toimittajan työpaikat olivat loppuneet kuin seinään. Ilta jäi historiaan, koska se oli legendaarisen kitaristin Ritchie Blackmoren viimeinen konsertti Deep Purplessa. Lehden nimi oli myös enne: Pihtiputaasta ja myös Kinnulasta on tullut minulle toinen kotiseutu. Tuntuu jopa hassulta, kuinka paljon ennen on kulunut aikaa sellaisen tiedon hankintaan, joka on nyt yhden klikkauksen päässä. Yksi asia ei ole muuttunut miksikään. Kotoisaa elämää Kotiseudun Sanomissa Ensimmäinen ajatukseni Kotiseudun Sanomista oli, että onpas lehdellä söpö nimi. Vieläkin tuntuu suurelta ihmeeltä, että minua lykästi. Seuraavaksi saimme taloon digikamerat, jotka nopeuttivat kuvien käsittelyä ja paransivat myös laatua, kun Photoshopissa ei tarvinnut enää maalata peittoon negatiivien töhryjä, joita niihin tahtoi jäädä kehitteestä valokuvaamon jäljiltä. Etummainen taittopöytä on silti yhtä tallella vanhalla paikallaan muinaismuistona, ja onpa sitä pari kertaa tarvittukin vanhoja negatiiveja etsittäessä. Netistä löytyy heti apu pieniin juttuihin, jotka kaipaavat tarkistamista. Joskus on kipakassa palautteessa ihmetelty, että ihan itsekö me keksimme juttuja, mutta eihän nyt semmoista, hyvänen aika. Lehteä ei voi tehdä, ellei toimittaja lähde ovesta ulos kyselemään ihmisiltä kaikenlaista. Tuossa vaiheessa jutut ja ilmoitukset oli naputeltu jo muutamia vuosia tietokoneilla, mutta tietokonetaittoon Kotiseudun Sanomissa siirryttiin vasta seuraavana vuonna. Kotiseutu ei olisi enää entisensä. marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 13 KOTISEUDUN SANOMAT 60 Näin sitä lehteä tehtiin vuonna 1994. Näin toimittajan hakuilmoituksen ja panin paperit kiireesti vetämään kevättalvella 1992. Orvokki Väliharju on taittanut kuvassa maksullisia ilmoituksia ja minä toimituksellista aineistoa. Netin pyörteistä pitää osata erottaa oikea tieto väärästä. Ennen tuloani Kotsariin minut tunnettin Hevi Kivisenä. Siihen ovat myös paikkakuntalaiset tottuneet jo kuudenkymmenen vuoden ajan. Lähes kolmekymmentä vuotta on lyhyt tai pitkä aika. Kotiseudun Sanomissa on pidetty aina kirkkaana mielessä, että mitään soopaa ei saa päästää lehteen. 9.6.1976 19. Kaikkein mullistavin muutos toimittajan työssä on kuitenkin ollut internet ja sähköposti. Toki saamme muutenkin niukasti palautetta. Hyvillä mielin voin todeta, että aika harvoin on jouduttu panemaan oikaisuja lehteen, ja kyllä niitä haukkujakin vähänlaisesti tulee. Tietokoneilla kirjoitettiin toki Kotsarissa jo 90-luvun alussa, mutta alkuvuodet menivät myös käsitöissä taittoveitsen kanssa. Juttuja liimattiin mehiläisvahalla taittopohjille, jotka kiidätettiin firman autolla kirjapainoon Kiuruvedelle. Huoletta voi puhua eräänlaisesta lottovoitosta. Makasimme maanantaisin kuuman taittopöydän päällä ennen kuin tietokonetaittoon siirtyminen toi työhön ensimmäisen helpotuksen. Heistä tuntuisi varmasti todella omituiselta, jos Kotsaria ei voisi hakea postilaatikosta tai kaupan kassalta keskiviikkoisin. Jutun molemmat kuvat otti toimittajamme Tuija Siidorow. Olin valmistunut Tampereen yliopiston toimittajatutkinnosta edellisenä keväänä pahimpaan mahdolliseen saumaan. Ja niin vain olen ollut Kotsarissa jo 28 vuotta eli lähes puolet elämästäni. Myös täällä on naapuri heimoni verta, kuten toisella kotiseudullani Keuruulla. Mutkattomille ja leppoisille keskisuomalaisille on ollut ilo tehdä lehteä. Töissä pitikin esitellä paitaa, jonka ostin Deep Purplen Helsingin-keikalta marraskuussa 1993. Samalla toimittajan vastuu on kuitenkin kasvanut. Liekö vaikeneminen sitten myöntymisen merkki. Juha Kivinen. Maailma on todellakin pienentynyt valtavasti. Ennen olimme paljon enemmän puhelimessa, mutta nyt asiat hoidetaan hyvin usein viestittelemällä. Lehtimaailmassa se on valtavan pitkä
040 550 4500 Taksi puh. • Arvomme Led-lattiavalaisimen + 2 kpl super soft tyynyjä Erä alk. Keskustan piiri valitsi Keskustan Keski-Suomen piirin puheenjohtajaksi valittiin jatkokaudelle yksimielisesti Tahvo Anttila Jyväskylästä syyskokouksessa Muuramessa. 040 585 8245 Ota yhteyttä ja kysy lisää! ota yhteyttä ja varaa kotikäynti! Vakuutusedustaja Pekka Paulus p. Erä. BonoM 299 € 25 € 29 € 449 € 159 € Pyörii, selkänoja kallistuu Tule kokeilemaan! -20% -50% 49 € Tarjoushintaan musta tai konjakki nn/kn ryhdikäs ja hyvä istua tehdään käsityönä Lapualla toimitusmyyntinä Rauhaisaa Joulun odotusta! Torttukahvit pe 20.11. Piirihallitukseen valittiin ensi vuodeksi Pihtiputaalta Erkki Kananen (varajäsen Sirpa Närhi) ja Kinnulasta Kalevi Kinnunen (varajäsen Jaana Nyqvist-Pekkarinen). marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 60 Tarjoamme asiakkaillemme 24 h isännöintipäivystyksen! www.saaninkoski.fi isannointi@saaninkoski.fi 045 212 1331 Pyydä tarjous Miksi isännöitsijän valinnalla on väliä. PARHAAT APPELSIINI-SUKLAATUUTTI 73 g HK VILJAPORSAS-NAUTA JAUHELIHA 600 g ATRIA VILJAPORSAAN KASSLER Asematie 1, PIHTIPUDAS • Avoinna ma-la 7-21, su 11-18 KPL RS 25 99 2 kg 99 5 Tavallista parempi ruokakauppa Stemma Pihtipudas Viitasaarentie 213 014 561 790 ma-pe 10-17, la 10-13 www.stemma.fi Kysy meiltä joustavaa rahoitusta! 499 € 2190 € DivaaniSOHVAT BonoM lev. Isännöitsijän tehtäviin kuuluu mm: Nyt on oikea aika pyytää isännöintitarjous! • • • • taloyhtiön hallinto taloussuunnittelu ja rahaliikenne kiinteistönpidon organisointi olla hallituksen asiantuntijana isannointi@saaninkoski.fi 045 212 1331 Keskustie 14, 44800 Pihtipudas Lue lisää palveluistamme www.saaninkoski.fi Tarjoamme myös kiinteistönvälitystä. Tuscon TV-tuoli + rahi harmaa pu-keinonahka Erä Peite + tyynysetti STEMMA tai UNIVISION kotimainen setti 3 h SOHVAT alk. TV-taso 135 cm Varastossa valkoinen Kotimainen Karo-sarja Isabella 3 + 2 sohvat nahka C30 Merone-nahka Rullakollinen KÄYTÄVÄMATTOJA ovh:sta Aito LAMPAANTALJA MATOT ovh:sta (3185 €) (450€) EXTROJA! VAIN 20.11. Oikein valittu isännöitsijä parantaa yhtiön kuntoa ja nostaa sen arvoa. Taloyhtiön hallitus valitsee isännöitsijän Ota yhteyttä! MEILLÄ PALVELULLA ON KASVOT Vakuutusedustaja Pekka Paulus p. Meillä on Isännöinnin ammattilainen! • Laaja osaaminen • Monipuolinen yhteistyöverkosto • Tyytyväisiä asiakkaita usealla paikkakunnalla Hyvä isännöitsijä ylläpitää ja kehittää taloyhtiön teknistä ja taloudellista tasoa. 207 x 165 • Inari 96 kangas Esim. 040 585 8245 pekka.paulus@pohjantahti.fi UUDET VAKUUTUKSET VAKUUTUSYHTIÖN VAIHDOT Tillgren Lines Oy Kinnula Tavaraliikenne puh. 0400 242 953 Henkilöliikenne puh. 14 KOTISEUDUN SANOMAT 19. 040 757 8805 Viisi uutta ylioppilasta Pihtiputaalta Pihtiputaan lukio sta ovat kirjoittaneet ylioppilaiksi Elli Höykinpuro, Julia Kauppinen, Joni Kolehmainen, Lauri Murtomäki ja Reeta Rautiainen
Tilaa netistä ja nouda liikkeestä, säästät postituskuluissa. TARJOUS 240 litran jäteastia 45€ voimassa 11.12.2020 asti Reisjärventie 215 Pihtipudas 040 727 6781 , a tt o u v 6 n u d u e si t o k . . Myymme kattavasti peltituotteita asiakkaillemme myös myymälästämme. Teemme uudistuneen kalustomme ansiosta vesikateasennuksen yhteydessä myös kaikki kouruja listatyöt itse. 3,95 €/tilaus. Moisio Oy p. www.colorkolmio.. 0400 634 092 Joulukortit tarjoushintaan Muista joulukortilla! Hinnat alkaen 0,69 €/kpl Minimitilaus 10 kpl. Asematie 11, Pihtipudas Tilaa Varaa Tervetuloa kahville! Kahvila avoinna ma-pe 8.30-16 Keittolounas ja salaattipöytä klo 11-13 Tervetuloa kahville! Myynti ja tiedustelut: Kotiseudun Sanomat 0207 931 620 www.pihtipudas-koru.fi Nyt uutta RANNEKORU! Kaulakorut Korvakoru Solmioneula ”Korun keihäänkärkimäinen muoto viittaa muinaiseen pyyntikulttuuriin, seitsemän pistettä tummalla yötaivaalla tuikkivaan Otavaan.” Kalevala • Parturi-kampaamopalvelut • Ekokampaamopalvelut • Lash&brownlift • Ripsienpidennyspalvelut Kolimantie 32, Pihtipudas. • Monenlaista lahjatavaraa pukinkonttiin. Avoinna: ma-pe 7-17 la 8-14 Ammestie 3, Kinnula 044 554 3900 raksis@kotinet.com www.raksis.fi Kinnulan Rakennus ja Sisustus Oy PIRKON JOULUTORI Talo täynnä tavaraa. Sisältää kirjekuoret. 19. a ll a is a !t u l e tt i n n o t o sI i k ä v n e m o u S i k s e K P O , n is i e v r e T i m o u s i k s e k / . Aito valokuvakortti 9x18 cm, suomentai ruotsinkielisenä. • Ammattitaitoiset kirvesmiehet ja monipuoliset rakennuspalvelut. marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 15 KOTISEUDUN SANOMAT 60 p. TERVETULOA! 0400 957 525 7.–20.12. mennessä. Palvelumme laajenee Meidän kautta saat pian myös kaikki peltiseppätyöt. w w w UUTUUS! Palvelut bertil’s ImmuneBoost -vastustuskyvylle 30 tabl.! 8€ Vain • klassinen hieronta • lymfaterapia • jäsenkorjaus • ravintoainemittaus • ravintolisien myynti ja -verkkokauppa Onnittelen 60-vuotiasta Kotiseudun Sanomat -lehteä! sirpa.huikari@gmail.com • www.kuntositi.fi • 0400 597 043 Luomalanrannantie 207, Pihtipudas Valikoimamme laajenee jatkuvasti! Meiltä löydät • Tarvikkeet remontointiin ja sisustamiseen, niin kuluttajille kuin ammattilaisillekin. GLÖGIJA PIPARIPÄIVÄ 040 552 2701 Arja 040 841 2182 JOULULEIVONNAISET JA -LAATIKOT 14.12. Tämä nopeuttaa palveluamme ja olemme jatkossa myös entistä kilpailukykyisempi valinta kattoremonttisi tekijäksi. 0400 634 092 Muurasjärvi RAKENNUSPALVELU T. Herkulliset Maukas JOULURUOKAILU yritykselle, perheelle, ystäville. Tarjous voimassa 13.12.2020 saakka. Käsittelymaksu alk. p o . avoinna joka päivä MA 7.12. Moisio Oy Nyt olisi aika varata RAKENNUSMIEHET syksyn ja talven töihin! syksyn ja talven töihin! RAKENNUSPALVELU T
Elina Pekkarinen arvioi, että niissä on ollut monenlaista toivomisen varaa, ja se on tuonut lisäpainetta työhön. Aikataulutettu pakko arjesta on poistunut. Alkaa olla tiukat paikat, jos aikuisten voimat loppuvat, parisuhde kriisiytyy ja tulee taloudellisia tai terveyshuolia. Ei päästä enää vierailuille kuntiin, kouluihin tai päiväkoteihin. Olemme tosin edelleen käyneet tapaamassa lapsia, mutta maskit kasvoilla se jää aika etäiseksi ja tukalaksikin. Tuntuu, että kenttä jää aika etäälle. – Se vaikeuttaa vaikuttamistyön tekemistä. Ei saa tavata kavereita, harrastukset menevät pieleen, aina pitää pestä käsiä. Aikuisten on hyvä muistaa lasten vähän erilainen aikaperspektiivi. Kaksi kuukautta vastaa aikuisen vuotta. – Itseäni huolettaa ennen kaikkea talous. JUHA KIVINEN Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ei ehtinyt toimia tehtävässään vuottakaan, kun koronavirus mullisti hänen päivittäisen työnsä ja työkenttänsä. – Perheisiin pitäisi valaa toivoa, että myös aikuiset jaksaisivat. Kaikki sidosryhmätapaamiset ja esitykset pidetään digitaalisesti. Tämä voi olla hyvin raskassoutuista varsinkin lapsille, jotka ovat tottuneet siihen, että arjessa on hirveästi aikataulutettua meininkiä. Syksyllä lapsiasiavaltuutetun toimiston korkeakouluharjoittelijat kävivät pyytämässä jyväskyläläisiltä koululaisilta piirustuksia koronaan liittyen. Miten yhteiskunnan kantokyky kestää vaikutukset, jotka tulevat vaikuttamaan talouteen monella tavalla vielä pitkäänkin. – He ovat kokeneet, että nyt on aikaa olla kotona perheen kanssa. – Myös ihmisten sosiaalisten siteiden oheneminen huolettaa. Aika on todella pitkä. He ovat entistä riippuvaisempia kotiolosuhteista ja perheen kyvystä tukea heitä. Lapsiasiavaltuutettu antaa lausuntoja lainsäädäntöhankkeista. Kyselytutkimusten mukaan kokemukset etäkoulusta olivat siinä mielessä myönteisiä, että vähemmistö lapsista koki suuria vaikeuksia oppimisessa. Mitä pienemmistä lapsista on kyse, sen hankalampaa vuorovaikutus on, kun kasvot eivät näy. Harvaan asutussa maassa, jossa muutenkin on koko ajan riskinä eristäytyä ja syrjäytyä, korona syventää sitä prosessia entisestään. Elina Pekkarinen on huomannut, että osa lapsista pitää korona-ajan poikkeusoloja hyvinkin myönteisinä. Lapsille se on erityisen haitallista. Moni ei tahdo kuitenkaan jaksaa. Lapset, joilla oli keskittymisvaikeuksia, kokivat, että kotona oli helpompi opiskella, kun ympärillä ei ollut häiriötekijöitä. Syksyllä lapset 16 KOTISEUDUN SANOMAT 19. On ihan totta, että lapsena kesät olivat tosi pitkiä, koska lapsen kokemus ajasta on erilainen kuin aikuisen. marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 60 ”Lapset voivat voittopuolisesti erittäin hyvin” Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen huolina perheiden jaksaminen korona-aikana sekä kouluväkivalta Elina Pekkarisen toimiston aulassa huomaa heti, että on saavuttu lapsiasiavaltuutetun toimistoon.. Lapsiasiavaltuutetun työ siirtyi luentosaleista ja kokoushuoneista kokonaan verkkoon. Koronarajoitukset veivät oppilaat keväällä useiksi viikoiksi kotiin etäopetukseen. Erityisen haitallisena Pekkarinen pitää koronaaikaa pienelle joukolle lapsia, joiden kotona on vaikeita sosiaalisia ongelmia. Lapset eivät myöskään kokeneet keväällä ollenkaan koulukiusaamista, kun oltiin etäkoulussa. – Kyllä ne kuvat olivat aika turhautuneita ja jopa vihaisia. Se on aiheuttanut paljon kiirettä toimistossa, sillä koronalakeja on tehty tiukkaan tahtiin. – Lapsille tämä aikakausi on vielä pidemmän tuntuinen, kun siihen tulee vielä mahdollisesti tylsyyttä
Jukka Pekkarisen sisar Kirsi asuu edelleen Kinnulassa. – Lapsena olimme Kinnulassa joka vuosi. Syrjäytymisvaarassa olevien lasten joukko näyttäisi olevan jatkuvasti samansuuruinen ja siihen tiivistyy useita ongelmia – köyhyyttä, sairautta, mielenterveyden vaikeuksia, päihdeongelmia, rikollisuutta ja heikkoja asumisolosuhteita. ovat kuitenkin tuntuneet olevan tyytyväisiä, kun palattiin taas lähikouluun. – Nuuska koukuttaa nopeasti, eikä siitä tule välittömiä terveysvaikutuksia, niin että urheilijanuoret huomaisivat haittaa kunnon kannalta. Lapset ovat todella paljon sosiaalisessa mediassa ja he omaksuvat sieltä käytöstapoja. Mutta on aika huolestuttavaa, että siellä on se pieni osa, joka kokeilee, koska ei se tiedä hyvää tulevaisuuden kannalta. Ei ehkä tarvitse enää kapinoida ja hakea jännitystä hakeutumalla kodin ulkopuolelle porukoihin. – Se madaltaa kynnystä kokeilla huumeita, jos sen voi tehdä omassa kaveripiirissä ilman että tarvitsee olla tekemisissä joidenkin pelottavien aikuisten kanssa. – Oli tavallista, että joku tuli porstuan penkille istumaan ja väki vaihtui koko ajan. On ymmärretty, miten tuottavaa on investoida lapsiin myös talousmielessä, koska hyvinvoivat lapset kasvavat aikuisiksi, jotka huolehtivat itsestään ja toisistaan. Pekkarinen arvioi myös, että 2000-luvulla lapsellisuus on alkanut olla vähän sallitumpaa. – Lasten ja nuorten hyvinvointi on lisääntynyt 80-luvulta lähtien nousujohteisesti terveyden ja koulunkäynnin näkökulmasta. Kiikkatäti on yhä hyvin aktiivisesti mukana kyläyhteisössä. – Keskusteluyhteys on parantunut. Varmasti myös opettajia ja lapsia stressaa, jos tulee altistuksia, ja mitä sitten tapahtuu. Pekkarinen huomauttaa kuitenkin, että korona näyttää olevan edelleen verrattain vaaraton lapsille. – Kyllä meihinkin ottaa yhteyttä monia vanhempia, jotka ovat huolissaan lasten turvallisuudesta. Vielä on kuitenkin myös paljon töitä jäljellä. Hän nostaa esille myös koulunkäyntiin liittyviä muita oleellisia asioita, kuten äärimmäisen tärkeät vertaissuhteet, muiden aikuisten läsnäolo arjessa, kaikenlainen virkistäytyminen ja liikkuminen sekä kouluruoka. Myös aikuisten maailmassa olisi pysähtymisen paikka. – Kohortti-tutkimuksissa on tutkittu myös vanhempien taustoja ja siellä on todettu, että pahoinvointi ikään kuin periytyy. – Sieltä huomasin, että alle 15-vuotiaiden osallisuus pahoinpitelyrikoksissa on lisääntynyt merkittävästi viiden vuoden aikana. Ja se kertoo myös siitä, että aineita on saatavilla. Siihen liitän myös vanhempien ja lasten hyvät suhteet. 8-9-luokkalaiset väittävät kokeilleensa useammin kuin ammattikoululaiset ja lukiolaiset. – Mutta se tässä on surkeaa, että kun ne raittiit lapset täyttävät 18 vuotta, sitten he ryyppäävät ihan samalla tavalla. Ja nyt nuuskaa käyttävät myös tytöt. Minkälaiset ovat lasten ja aikuisten välit ja millainen on ylipäätään yhteiskunnallinen toimintakulttuuri. Lapsiasiavaltuutetun toimisto on sijoitettu Jyväskylään Vapaudenkadulle Sinetti-rakennukseen. Siinä onkin pysähtymisen paikka miettiä, mitä lasten maailmassa on sellaista, mikä lisää väkivaltaista käyttäytymistä. Elina Pekkarinen muistelee mielellään kinnulalaisia sukujuuriaan. Siinä voi olla kuitenkin pientä pätemisen tarvetta. Me tytöt emme päässeet. Se on noloa ja sitä pidetään vähän säälittävänä. Pekkarinen on huolissaan siitä, että kymmenen vuoden aikana on vahvistunut ilmiö, jossa päihteitä voi hankkia netistä ilman, että täytyy olla tekemisissä huumemaailman kanssa. Aikuiset voivat olla sinisilmäisiä eivätkä tajua, miten helppoa aineita on hankkia verkosta. – Puhutaan prosentista. Yhteiskunta, jossa valtaosa kasvavista ihmisistä voi hyvin, kykenee paljon paremmin pitämään huolta heistä, jotka eivät siihen pysty. – Puhetapa on aika aggressiivinen. Suomalaiset lapset voivat Elina Pekkarisen mielestä voittopuolisesti erittäin hyvin. Millaisia ovat lasten päivittäiset toimintaympäristöt – mediakuvasto, pelit, keskinäinen vuorovaikutus. Muuntohuumeet kulkevat ihan postissakin. Elina Pekkarinen naurahtaa kuulleensa kinnulalaisista niin monenlaisia juttuja, että hänen on vaikeaa sanoa, mikä niistä kuvaa parhaiten kinnulalaista luonteenlaatua. – Hän vei isoveljeni aina mukanaan kirkkoon, kun Tuomas oli niin rauhallinen ja pysyi penkissä paikoillaan. Myös joka viikko juovien osuus on kutistunut todella pieneksi. marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 17 KOTISEUDUN SANOMAT 60 puututaan hyvin vakaviin kiusaamisja väkivaltatapauksiin kouluissa. – On nuorisokulttuureita, jotka pitävät sisällään paljon leikkejä, fantasiaa ja pukeutumista. Pekkarinen muistuttaa myös, että alkoholia on nykyään paljon vaikeampaa hankkia, kun paperit kysytään kaikilta, jotka näyttävät alle 30-vuotiailta. Mäkelän porstuassa istuivat isän tädit sekä isänisän että isänäidin puolelta – ja heitä oli niin monta, etten todella tiedä, miltä puolilta kukin oli. Elina Pekkarinen kertoo Aili-mummillaan olleen tapana käydä kirkossa joka pyhä. He menestyvät koko ajan paremmin koulussa ja kokevat voivansa hyvin. – Tiedän, että siitä ei hirveästi tykätty, kun nostin esille, että viiden vuoden aikana myös aikuisten toimintakulttuuri on muuttunut väkivaltaisemmaksi, kun seuraa kansainvälistä valtamediaa. Myönteisiin muutoksiin nuorten elämässä Elina Pekkarinen listaa muun muassa alkoholin käytön vähenemisen ja ennen kaikkea raivoraittiiden osuuden kasvamisen todella paljon. On paljon vihapuhetta, jossa hyvinkin räikeästi kehotetaan käyttäytymään toisia kohtaan väkivaltaisesti. Kesällä mentiin lakkaan, syksyllä puolukkaan ja talvella hiihtämään. Kunta lunasti tontin, ja nyt tila on vähän kauempana kirkolta kävelymatkan päässä. Elina Pekkarinen haluaa kohdistaa katseen lasten arkeen. Itsenäistymistä ei edellytetä enää, ja ymmärretään, että 15-vuotiaskin kaipaa äitiä ja isää. – Valitettavasti meillä on koko ajan pieni joukko lapsia ja nuoria, jotka voivat hyvin huonosti. Hänen isänsä Jukan puolen suku tulee sekä Kinnulasta että Kivijärveltä. Kouluterveyskyselyt kertovat, että vahvojen huumeiden käyttö on nuorilla erittäin harvinaista. – Se johtuu maantieteestämme. Elina Pekkarinen on yrittänyt painottaa lapsen oikeuksien näkökulmasta sitä, että niin kauan kuin vain voidaan, olisi tärkeää päästää lapset kouluun. Elina Pekkarinen tuntee hyvin kinnulalaiset juurensa. Millaista käytöstä se vahvistaa tai heikentää. – Erityisen läheisiä olivat Aili-mummo ja Seppo, joka jäi pitämään Mäkelän tilaa koulun vieressä. Tupakointikin on yhä harvinaisempaa, mutta nuuskan käyttö ja sähkötupakointi lisääntynyt. Hän korostaa, että samaan aikaan täytyy myös kuunnella herkällä korvalla siihen liittyviä riskejä. Elina Pekkarinen toteaa, että vakavaakin väkivaltaa on kouluissa ollut aina. Menestymme kansainvälisessä vertailussa erinomaisesti. Kinnulassa on aina ollut kyläilykulttuuri tosi vahva, ja minusta tuntuu, että se on edelleen. Se on raskas taakka, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Fiksumman alkoholin käytön Elina Pekkarinen arvioi johtuvan osittain siitä, että kouluterveyskyselyjen mukaan nuorilla on aiempaa paremmat suhteet vanhempiinsa. ”Lapset voivat voittopuolisesti erittäin hyvin” Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen huolina perheiden jaksaminen korona-aikana sekä kouluväkivalta Elina Pekkarisen toimiston aulassa huomaa heti, että on saavuttu lapsiasiavaltuutetun toimistoon. Ne eivät vaadi välttämättä mitään kätköjä ja monimutkaista hankintaprosessia. Se liittyy edelleen jollakin tavalla itsenäistymisriittiin. Ei ole mitään hienoa, että joku törttöilee kännissä. Sosiaalinen media on myös yksi henkisen väkivallan väline. Italiassa ja Espanjassa asutaan kotona yli 30-vuotiaiksi, kun taas meillä muutetaan kaksikymppisenä ja jopa alle. – Olen ollut vetämässä tutkimushanketta, jossa 19. Niitä on noussut myös julkisuuteen aina, mutta tämä, että niitä tuli niin monta lyhyen ajan sisällä, sai minutkin katsomaan tilastoja vähän tarkemmin. Jos halutaan opiskella, se edellyttää muuttoa joillakin jo 16-vuotiaina maaseutupaikkakunnilla. Suhteet sinne olivat hyvinkin kiinteät, vaikka siihen aikaan välimatkat olivat pitempiä. – On oivallettu lasten tarve erityiselle huolenpidolle ja yhteiskunnalliselle panostukselle. Kouluväkivalta nousi taas syksyllä otsikoihin muutaman yllättävän rajun tapauksen takia. – Mutta minulla on ollut pienestä asti se kokemus, että kinnulalaiset ovat äärimmäisen ystävällisiä ja vieraanvaraisia. Se on iso yhdenvertaisuuteen liittyvä kysymys, joka on vielä meillä ratkaisematta. Elina Pekkarinen huomauttaa, että suomalainen yhteiskunta poikkeaa edelleen muista eurooppalaisista yhteiskunnista siinä, että lapset muuttavat todella nuorina pois kotoa. Hyvästä tilanteesta lapsiasiavaltuutetun kiitokset menevät osaltaan YK:n lapsen oikeuksien sopimukselle, jonka edistämistyötä hänkin tekee päätyökseen
Hän hoitaa sieltä Suomen Lähetysseuran lähettinä työtä Boliviassa, Kolumbiassa ja Venezuelassa. On ihanaa antaa kiireen ja liiallisen suorittamisen mennä menojaan ja nähdä luonnon hiljainen opetus. päivään saakka. Jumala puhuttelee epätoivon ja pimeyden keskellä. Kuollut: Sirpa Helena Salmismäki 54 v. Eteenpäin elämää Ole luonani – paina sydämeeni kuvasi. Kirpputori avoinna ti, ke ja pe klo 10 – 16. klo 14 sunnuntaikokous, aiheena Yhteyden voima, puhujana Markus Vehniäinen Viitasaarelta. 23.11. Jäi tyhjäksi polku tutulla tiellä, ei metsässä enää kulkijaa siellä. Kun askeleeni hidastuu tuskin kuuluvaksi ja kun tiedän, mennyt on mennyttä. Luomaton valo, ylösnousemuksen käsittämätön kirkkaus ja uusi elämä avataan meille kaikille. Puun oksille on ripustettu lappuja, joissa lukee alle 18-vuotiaan lapsen ikä ja sukupuoli. Puh. Kirkkomme on ylösnousemuksen julistuksen kirkko. Kirkkoherra Arja Huuskonen 040-524 4541, seurakuntapastori Tuomas Hurme 0400-931 986, kanttori Pertti Ruotanen 040-520 3388. Ilmoittautumislomake ja lisätietoja löytyy seurakunnan nettisivuilta.. Su 22.11. klo 9.30–11.30 Perhekaffila srk-kodissa. Tuossa samassa me koemme luopumisen, kärsimyksen ja käsittämättömän uuden elämän. Näin ainakin yritän saada vähän aikaa itselle kootakseni oman minuuteni sirpaleet edes jotenkin ehjäksi kuvaksi. Aikaa tarvitsen Jumalan kuuntelemiseen, rauhoittumiseen ja elämän kaikenlaiseen pohdintaan. Ke 25.11. klo 13 Pyhäkoulu Rauhanyhdistyksellä. klo 18 alkaen lähetysilta Sallilassa. mennessä. lk klo 1516 ja 4.-6. klo 10 messu pääkirkossa. klo 16.30-17.15 Vauhtivarpaat-liikuntakerho alle kouluikäisille lapsille ja perheille Putaanvirran salissa. Lämmin kiitos osanotosta ja myötäelämisestä. marraskuuta alkavasta joulupaastosta. Ikävöiden Tuulikki Heli, Ari ja Enni ?Hanna ja Markus Juha-Matti, Jane, Martta ja Toivo sisaret perheineen sukulaiset ja ystävät Rakkaamme on siunattu haudan lepoon 14.11.2020. Puu seisoo S-marketin aulan nurkassa joulukuun 18. Kaikki on huonosti, mikään ei toimi ja kukaan ei ymmärrä. 26. 044 983 6786, Maija. Tarjolla eteläamerikkalaista iltapalaa. Jaksaakseen ihmisenkin pitää levätä ja antaa aikaa minuudelle. Aika on Jumalan lahja. Hurme, M. Meille annetaan paljon aikaa valmistella mielissämme joulua ja pohtia sen suurta sanomaa. klo 10.30. Päiväkerho Ke 18.11. vapaus.fi Sähköposti: vanhimmisto@vapaus.fi LÄMMIN KIITOS osanotosta suruumme. Se kertoo meille joka vuosi syntymän, kesän hehkun, syksyn hiljaisen luopumisen ja lopulta talven kuoleman. Pihtiputaan Pihtiputaan helluntaiseurakunta helluntaiseurakunta Seurakunnan kotisivut: www. 18 KOTISEUDUN SANOMAT 19. Ke 25.11. klo 12 seurakuntakerho srk-kodissa, vieraana Muistiyhdistyksestä Pirkko ja Paula. klo 13 messu kirkossa; Piirola ja Hertteli ja klo 18.30 seurat Ry:llä. Toimistosihteeri Armi Siekkinen 044 784 4421. 7. T. Rippikoulu Rippikouluun ilmoittautuminen 22.11. Seurakuntamestari: Mirjami Huttunen 0400-915 398. Tämä päivä himmentää iloa. Koronakevään jälkeen olemme eläneet myös koronasyksyn. klo 14 Touhupiiri Sallilassa. Seurat To 19.11. klo 9.30 lasten adventtihartaus pääkirkossa. Pakettiin ei saa kirjoittaa lahjanantajan tietoja. Illan aikana on tarjolla eteläamerikkalaista iltapalaa, josta vapaaehtoinen kolehtimaksu menee lähetystyömme hyväksi. Rukoushuoneen vuokraus 040 842 4936. 044 784 4420. † SUNNUNTAIKSI Kinnulan seurakunta Kinnulan seurakunta Seurakunnan kotisivut: www. 10. Ylösnoussut Kristus puhuttelee meitä jatkuvasti. Toinen kokemus liittyy ymmärrykseen siitä, että saan joskus olla hieman epäsosiaalinen, vetäytyvä ja väsynyt. Hertteli. 26.11. 22.11. Talouspäällikkö Anna-Maija Ojala puh. Talouspäällikkö Sinikka Niemonen 040-669 1996, kirkkoherra Arja Huuskonen 040-524 4541, seurakuntapastori Johanna Piirola 040734 0088, kanttori Martti Hertteli 040-352 5524. Tule mukaan ja tuo kaverisikin. Eri ryhmien toimintaa Diakonian ja lähetyksen tukiryhmän kokous Sallilassa keskiviikkona 18.11. Kulje vierelläni, tämä päivä tuo tuskaa. joulukuuta mennessä ja se luovutetaan mieluiten jollekin myyjistä. Lahjapuun kanssa toimitaan entiseen tapaan. Jos perheissä halutaan vielä saada lapsille lahjoja lahjapuun avulla, lahjansaajia voi ilmoittaa Laura Puurulalle numeroon 040 962 5067. Pihtiputaan MLL toimittaa lahjat perille oikeisiin osoitteisiin. Diakoniatyöntekijä Minna Ventilä 040 352 7757. Ole lähelläni, kun tunnen kulkevani sumussa, josta en löydä tietäni toisten luo. 2020 Pihtipudas Järven rantoja laineet huuhtelee, puut metsän hiljaa kuuntelee. Hautaan siunattu: Toivo Jalmari Muhonen 87 v. Kirkkohetken jälkeen perhekerholaiset jatkavat Sallilan alakerrassa. Nuorisotyö: Maria Pirttinen 044 784 4425 Päiväkerho: Katja Kokkonen 040841 5626. kirkkoherranvirasto suljettu. klo 18 kirkkokuoron harjoitukset Sallilassa. Elämä on – elettyjä vuosia, muistoihin jääneitä, jo unohtuneita. Suopursujen ja kanervien kasvatti Lahjapuu odottaa taas kortin noutajia S-marketissa. Tervetuloa mukaan kaikki vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet! Ti 24.11. Uusi saa näin tilaa meissä ja jaksamme odottaa tulevaa. lk klo 16-17. Hoitavan hiljaisuuden ajatuksin isä Timo Mäkirinta Syksyn opetus Lähetysilta eteläamerikkalaiseen tapaan Sallilassa Pihtiputaan seurakunta järjestää lähetysillan ensi maanantaina kello 18 Sallilassa. Mukana nimikkolähettimme Arja Koskinen. Mukana illassa on seurakuntamme nimikkolähetti Arja Koskinen, jonka kotipaikka on Nicaragua. 1938 Pihtipudas k. Lapsille jouluiloa MLL:n lahjapuusta JUHA KIVINEN Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pihtiputaan yhdistys on pystyttänyt lahjapuun kolmannentoista kerran auttamaan vähävaraisten perheiden lasten joululahjojen hankinassa. klo 18.30 Julkaisuilta (ry) Sallilassa. Luonto on viisas opettaja. klo 18.30 rukouksen, yhteyden ja ylistyksen ilta. Varhaisnuoret Sählyt torstaisin Putaanvirransalissa 1.-3. Pe 20.11. Pimeys ja orastava kylmyys myös antavat suojaa ja mahdollisuuden pieneen pakoon maailmalta. Minulle tämä on osa syksyn synkkää kokemusta. Väsynyt on moni. Jumalanpalvelukset Su 22.11. Ke 25.11. klo 12 seurat Rukoushuoneella. Seurakuntamestari Esko Lindholm 0400 688 124. Seurakuntatalon salissa on valkokangas ja tietokoneen kautta saadaan Arja mukaan, vaikka hän ei paikalle itse pääsisikään. Yhteisadressista kertyneistä varoista hankitaan Kinnulan seurakuntatalolle viherkasveja sekä tuetaan paikallista nuorisotyötä. Lahja paketoidaan ja sen päälle liimataan puusta valittu lappu. Kulje kanssani hetken, jonka tahtoisin jatkuvan. Koko ihmisen elämä yhdessä vuodenkierrossa. Lahja on tuotava Smarkettiin 18. Su 22.11. 23.11. 25.11. Rakkaamme Erkki Matias TIAINEN s. Vapaapäivät ma ja ti. Herkkää mieltä vahvistaa myös tieto 15. Ti 24.11. Vaan – elämä on... klo 9.30 Lasten adventtihartaus pääkirkossa. klo 18 Raamattuluokka Rauhanyhdistyksellä. Mikäli Arja ei pääse paikalle ”livenä”, hän on luvannut olla mukana lähetysillassa Teamsin välityksellä. 7. klo 18 Saarenkylän kyläilta Riitta Lahtisella, Viitasaarentie 1639 A. Tervetuloa! Musiikki To 19.11. klo 8.45 aamupuuro Sallilassa. Onneksi marraskuu antaa meille luvan väsyä, olla vähän itsekäs ja hiljentää vauhtia. marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 60 Marraskuu on raskas kuukausi, jolloin maa makaa kuolleena, hohkaa kylmyyttä ja pimeys ympäröi niin mielen kuin ihmisenkin. kinnulanseurakunta.fi Sähköposti: kinnulan.seurakunta@evl.fi Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto auki ma 10-12, ti ja ke 10-14. Ja se jatkuu joskus harmaana, sitten taas taivaan kirkastuessa, auringonsäteiden, himmeittenkin kohdatessa matkalla eteenpäin. Pyhäkoulu Su 22.11. Lahjan antaja ottaa lapun ja hankkii lahjan, joka sopii lapussa kuvaillulle lapselle. Toivo Muhosen omaiset. Diakoniatyö: Maarit Vesterinen 040-765 2453. Pihtiputaan seurakunta Pihtiputaan seurakunta Seurakunnan kotisivut: www.pihtiputaanseurakunta.fi Kirkkoherranviraston ja taloustoimiston osoite: Sallilantie 4. Kirkon ajatuksiin liittyy myös talven kokemus uuden elämän odotuksena. Me olemme kuitenkin taipuvaisia masentumaan, luovuttamaan ja muutenkin ilmaisemaan itseämme negatiivisesti. Lahjan on oltava uusi ja käyttämätön. Keskustelupuhelin 040 549 7683. Nyt Arja on maailmalla vallitsevan koronatilanteen vuoksi pidemmän ajanjakson Suomessa, ja hän on luvannut tulla kertomaan työstään nimikkoseurakuntiinsa. Muut tilaisuudet Ma 23.11
T. – Siinä olivat lehteä kovasti masinoinut T. Taksi tuo ruoan autotallissa olevaan kylmälaukkuun. Kotiseutuyhdistys perustettiin 1958. Minusta on tullut pihtiputaalainen. Hän hakee torilta Seppo Muhoselta muikkuja ja apteekkiinkin tulee välillä asiaa. Esteristä tuli Veikolle puoliso ja Veikko jätti Lopen taakseen. Ensimmäinen juttuni taisi koskea linnunpönttöjen rakentamista, Veikko Kurki naurahtaa ja vilkaisee samalla ikkunasta, kuinka tikka käy nappaamassa nokkaansa palasen talipallosta. – Minäkin kirjoittelin juttuja siihen. Muita olivat Reino Varha, Ohtolan Heikki Paananen, Lauri Tolonen ja Onni Niskanen. Korona pakotti luopumaan Pääasiallisen työuransa Pihtiputaan verojohtajana tehnyt Veikko Kurki ymmärtää hyvin koronan aiheuttamat rajoitustoimet, mutta ei pidä niistä. Pyörätai kävelylenkki kuuluu jokaiseen päivään. Veikko Kurki syntyi Lopella 1.11.1930. Hän tuli Pihtiputaalle kunnallisharjoittelijaksi vuonna 1951. Matkat Veikko tekee polkupyörällä tai kävellen. Siivola siihen eniten kirjoitti ja muisteli etupäässä menneitä asioita. Veikko Kurki saa kotiin kerran viikossa sähköpostilla tilaamansa ruoat, mutta siitä huolimatta kylällä pitää välillä käydä. – Lähimmäisistä luopuminen ottaa hermoille, Kurki puuskahtaa. Veikko Kurki muistelee, että paikallisen Postin hoitajana toiminut Reino Varha ei saanut Postista sivutoimilupaa lehden tekemiseen virallisesti. Tämä on ollut lähes täydellistä eristäytymistä. Pari viikkoa sitten 90 vuotta täyttänyt Veikko Kurki on ainoa elossa oleva PihtipudasSeuran perustajajäsen. – En ole koskaan ollut erityisen seurallinen, mutta kaipaan ihmisten tapaamista. Korona on eristänyt ikäihmiset läheisistään. Kotiseudun Sanomien synnyttäjinä kunnostautui kaksi miestä. marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 19 KOTISEUDUN SANOMAT 60 Kotiseututyön veteraani arvostaa omaa paikallislehteä HEIKKI JÄMSÉN Kun ikää tulee, kavereiden joukko harvenee. Niinpä Kymi-yhtiön metsätyönjohtaja Siivola kantoi päätoimittajan vastuun, mutta aika pitkälle Reino Varha huolehti lehden uutissisällön hankinnasta. 21.12.1983 19. Ja kauppaan pitäisi mennä aamulla kuuden aikaan, että voisi asioida. Veikko Kurki oli mukana kaksi vuotta myöhemmin perustamassa Pihtiputaalle omaa paikallislehteä. Siivolan myötävaikutuksella Pihtipudas-Seura saatiin lehden kustantajaksi ja Siivola sen ensimmäiseksi päätoimittajaksi. Yhdeksänkymppisellä Veikko Kurjella on käyttöä hyvälle kauppakassille. Siivola oli Pihtipudas-Seuran perustaja ja sen ensimmäinen puheenjohtaja. Se harmittaa Veikko Kurkea.. T. W. Kurki kertoo, että aineistoa kasasi useamman miehen muodostama tuttavapiiri. Veikko juuttui Pihtiputaalle, kun hän tarjoutui siivoamaan Ester Paanasen poimimat puolukat. – Teimme lehteä vähän kuin vasemmalla kädellä. – Kyllä. Mutta oli hänellä tukijoukkojakin. W. W. Siivola ja hänen vävypoikansa Reino Varha, joka rupesi lehtityöhön siitä kiinnostuneena
Talvella oli pakko kokeilla kielellä jäistä rautapintaa, ja hyvä ettei kieli jäänyt kiinni siihen. Siihen aikaan terveydenhoito jalkautui ja terveyssisar saattoi tulla kotiin tekemään lapsille kausirokotukset. Lapsuuden kesät olivat parasta aikaa. Ja taas minua vietiin Kivijärven sairaalaan, röngattiin, olisikohan ollut sääriluun murtuma. Siellä sitten jollain puunlehdillä painelin otsassa olevaa reikää, että veren tulo loppuisi. K otini Eikkala oli sellainen paikka, että sinne oli helppo tulla. Oli riemastuttavaa, kun pääsi isän taksikyydissä joskus Jyväskylään. Terveyssisar oli kuitenkin, ja häntä pelättiin. Joka ei uskaltanut hankkia variksenvarpaita, oli vellihousu. Myöhemmin linja-auto muuttui pienempään autoon, kun hän osti taksiauton. Toisen kerran hypättiin velipoikien kanssa hevoskärryn päältä pituutta, ja loikka oli epäonninen, siihen jäin. Voin sanoa, että edelleen pidän tästä kalasta. Verta tuli aika lailla, mutta siihen ei jääty sitä itkemään, vaan juostiin metsään piiloon. L apset joutuivat pärjäämään paljon itsekseen. Kerran isäni tuumasi, että nyt lähetään juomaan sinne oikein kunnon viinerikahvit. Kesällä lehmien aitana oli sähkölankaa, eikä kukaan halunnut olla vellihousu, vaan laittoi kätensä kiinni aitalankaan ja sai pienen tärskyn. Oma lapsuuteni oli turvallinen puutteineen päivineen. Ja voihan sen arvata, että lapsen silmissä ne kumoset näyttivät tosi hienoilta. Yleensä nämä kyydit olivat sairaalakäyntejä, ja siinä asiakasta odotellessa käytiin isän kanssa jostain torilta hakemassa esimerkiksi savusilakoita. Pieni kateuden pistohan siitä tuli. Oma isäni ajoi nuorempana linjavuoroa ainakin Kinnula-Jyväskylä -välillä. Lapsilisät käytettiin elämiseen, eivät ne rahat joutaneet lapsen tilille korkoa kasvamaan. Illalla ne olivat jo kipeät ja pesunkin jälkeen näki, että jalat olivat sierettyneet. Syksymmällä kun kipsi otettiin pois, seiniä pitkin piti opetella kävelemään, kun tuntui, että kipsin pois ottamisen jälkeen minulla ei ole toista jalkaa ollenkaan. Apu oli tarpeen, isoissa perheissä riitti leivän leipomista, ruuan laittamista ja mitä kaikkea. Isäni oivalsi, että kun tyttö poti vähän matkapahoinvointia, niin silloin suola sopivassa määrin helpottaa oloa, ja helpottihan se. Monilapsisen perheen toimeentulo oli sitä mitä oli. Se mitä ei saanut tehdä, kiinnosti tietenkin kaikkein eniten. Jonkin matkaa se onnistui, mutta sitten veivi lipesi käsistä ja iski otsaani. Kyllähän sitä yritettiin mennä vaikka minkälaiseen piiloon, mutta 20 KOTISEUDUN SANOMAT 19. T erveydenhuolto toimi silloin jo ihan hyvin, vaikka lääkäri kävi harvakseltaan Kinnulassa. Voi sitä tunnetta, kun oli päästy Kivijärvelle, se tuntui jo melkein kaupungilta. Rajana oli vain mielikuvitus. Työmaat saattoivat olla sen verran kaukana, että kotona käytiin harvakseltaan. marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 60 Kaikille jää muistoja lapsuudesta Viisikymmentäluvun lapset eivät eläneet kylläisyydessä Arja Rekosen lapsuuden Kinnulassa riitti tekemistä. Tämän ajan yhteiskunta tukee perheitä eri tavoilla. Monet joutuivat talsimaan talven pakkasilla pitkänkin matkan pilkkopimeässä kouluun, eivät aikuiset joutaneet lähtemään saattajiksi. Variksenvarpaat sai kävelemällä avojaloin rapakossa niin kauan, että rapa kuivahti jalkoihin. Lisätienestiä saatiin, kun isät lähtivät valtion metsiin hakkuille ja saattoivat olla metsätöissä koko talven. No ei kai siinä sitten auttanut, minun oli tyytyminen maitoon ja siihen maukkaaseen viineriin. Kyllähän se vähän harmitti, kun olin oppinut kahvia juomaan, mutta isä tuumasi, että no juuvaan sitten kotona reilummin. Kinnulassakin oli pienehköjä karjatiloja, joista juuri ja juuri se välttämätön toimeentulo tuli. R uthin kahvila Jyväskylässä on jäänyt lähtemättömästi mieleeni. Talous oli varmaan tiukalla, mutta onneksi siihen aikaan vellikin oli ruokaa. En muista, millaista taksiyrittäjän arki oli kuusikymmentäluvulla, mutta ei ainakaan niin byrokraattista kuin nykyään. Ison pihlajapuun keinu oli kovassa käytössä. Toikkasen ranta ei ole enää käytössä. K aikille jää muistoja lapsuudesta, hyviä tai huonoja. Ennen ei ollut toimeentulotukia, ehkäisevää tai täydentävää, mutta ei ihmisiä kuitenkaan heitteille jätetty. Lukkarin ja Toikkasen rannassa käytiin uimassa. Kuusikymmen luvun alkupuolella ei ollut koulukyytejä, mutta kouluja oli kyllä tiuhempaan. Lapsuuskaverini meni istumaan lavan päälle ja minä tomerana vinssaamaan häntä ylös. Näin jälkeenpäin olen miettinyt, että miten se olikin niin suosittu paikka, ja kaiketi vielä yksityisen omistuksessa, mutta silti kaikki saivat siellä käydä uimassa. Viisikymmentäluvulla syntyneet lapset eivät eläneet yltäkylläisyydessä. Jotkut koululaiset saivat kunnan kustantamana uudet kumisaappaat. Myllyssä oli silta, jota pitkin jyväsäkit vinssattiin lavan päällä ylös, ja jauhot tulivat jauhettuina alakerrokseen. Leikkikavereita riitti, yksin ei tarvinnut olla koskaan. Muisti ei riitä siihen, mitä sitten tapahtui, mutta kotiin olin päässyt. Yhden kerran menimme lapsuuden kaverini kanssa Ollin myllyn lähettyville ja seurasimme, kun miehet lähtivät tupaan kahville. Lapsena tehtiin kaikenlaista, kokeiltiin vähän omia rajojakin. Perheet saivat kuitenkin kodinhoidollisista apua kunnalta, kodinhoitajat auttoivat lapsiperheen arkiaskareissa. Silloin Jyväskylään ajettiin Kivijärven kautta, koska Viitasaarelle menevää tietä ei ollut vielä rakennettu. Mutta kuinkas ollakaan, kahvilan neiti tuumasi napakasti meille, että lapset juovat vain maitoa. Ennen taloudellinen eriarvoisuus oli ihan eri luokkaa kuin nyt. Jalka kipsattiin ja vähän ajan päästä taas mentiin, melkein ihan samalla tavalla sitä rymyttiin muiden mukana pihaleikeissä. Jyväskylään oli siis vielä matkaa, mutta varmaan uni minut yllätti jo heti Kivijärven jälkeen. Taustalla näkyvä talo on Arjan lapsuusaikaan olennaisesti kuuluva Häkkilä.. Lapsilisiä maksettiin jo silloin, mutta siinäpä ne sitten melkein olivatkin. Ehkä siksi, että siellä oli sairaala, ja olisiko kylän yleisilme ollut isomman oloinen kuin pienen Kinnulan. Mutta isossa perheessä niitä vahinkoja tuli kullekin vuorollaan, ei niitä pystynyt estämään. Isämme joutuminen kolariin oli kuitenkin kaikkein pysäyttävin, omat muistoni siitä ovat niin hataria, että en pysty muistamaan siitä oikein mitään, mutta monesti tulee äitimme mieleen, että miten hän selvisi siitä ruljanssista kahdeksan alaikäisen lapsen kanssa. Kivijärvellä sairaalassa oli käyty, ja otsa paikattu, kuulemma tälli oli ollut aikamoinen. Nämä olivat kai suurimpia haavereita, mitä itselleni lapsuudessa sattui. Ihmeesti oksa, missä keinu oli, kesti kaikki lapsuusvuodet
Ennen pojat olivat poikia ja tytöt tyttöjä ja roolileikit sen mukaisia. Kirkkaammat valot saatiin sitten varmaan heti 1950-1960-luvun taitteessa, kun Kinnula liittyi Keskisuomen Valon osakaskuntiin. Lasten mielikuvituksella ei ollut rajoja ja teimme johtopäätöksen, että jonkun niistä isämme kolmesta veljestä, jotka sodassa kaatuivat, niin jollain heistä sen on täytynyt olla. Joulun lähestyminen alkoi olla kutkuttavan jännittävää, kun kaupat laittoivat jouluikkunat näytille. Muistan lukeneeni muutaman, kirjeissähän ei ollut muuta kuin lähettäjän etunimi. Tästä ei paljoa historiaa ole, joten joka siitä enempi tietää, olisi ihan paikallaan kertoa siitä enemmän. Alun perin sähköntuotanto oli lähtenyt Osuuskunta toimintana, joka tuotti sähköä myllyja sahaustoiminnan ohessa. Pääasia, että sai mehua ja pullaa, ja siellä oli joku esiintyjä, tai esitettiin joku kaupan mainoselokuva. Muistan kun kotini aitasta löysimme kypärän, josta oli ilmeisesti mennyt luoti läpi. Eihän siitä ollut kauan, kun olimme saaneet vasta kunnon valot taloihin. Osuuskauppa ja E-liike olivat siihen aikaan jotenkin poliittisesti merkityksellisiä. Muistan aina, kun naapurissa Häkkilässä istui väkeä television äärellä. En osannut edes ajaa koko pyörää, mutta se tunne, kun sitä sai taluttaa oli niin mahtavaa. Kenen se oli, se ei koskaan selvinnyt. Talvisin talolla oli kauppojen järjestämiä kahvitusiltamia. Vanhan osuuskaupan purkamisen yhteydessä velipoikani oli pelastanut jonkun laatikon, jossa oli ollut lasten kirjoittamia kirjeitä joulupukille. Leikin mieluummin autoilla kuin nukeilla. Joulupukille kirjoitettiin ahkeraan, ja toivottiin, että voi kun pukki toisi juuri sellaisia tavaroita, mitä siinä kaupan ikkunassa oli. No, kerran sitten seurasin veljeäni korsulle, ja kun ei minusta muuten olisi eroon päässyt, niin sain armollisesti kerran laskeutua sinne korsuun ja melkein sa”Aina se piikki onnistuttiin laittamaan” man tien minut työnnettiin sieltä ulos. Edellisenä päivänä kauppojen ikkunat peitettiin ja siitä tiesi, että huomenna pääsee näkemään mitä kauneimpia jouluikkunoita. Se kiinnosti, mutta sinne ei kersojen kuulemma tarvinnut tulla kuikuilemaan. Raililla oli mahtava leikkipaikka, astui vaan siitä ainoasta ikkunasta terassin katolle ja leikkipaikka oli siinä. 21 KOTISEUDUN SANOMAT 19. Kotiseudun Sanomissa oli sopivasti kummastakin paikkakunnasta juttuja, Pihtipudaskin tuli sitä kautta lähemmäksi. Jostain syystä se laatikko olikin päätynyt Osuuskaupan ullakolle. S ota-ajan jälkeen syntyneillä ei välttämättä ollut todellisuudentajua, mitä sota kaikessa kauheudessaan oli ollut. K otiseudun Sanomat alkoi ilmestymään Kinnulassa joskus 1960-luvun loppupuolella. Silloin oma perhe saattoi muuttua ”viholliseksi”, ja monessa perheessä lapset ja äiti joutuivat turvautumaan naapurin apuun hakiessaan turvaa perheenisän aggressiivisen käytöksen takia. Itse olin vähän poikatyttö. Muistan kun kotiini ilmaantui lukijoita aina lehden ilmestyessä keskiviikkona. Sen viimeiset kauppiaat olivat Kiviahon Voitto ja Margit. Kotiseudun Sanomista.. Jouluiltana tulivat sitten retupukit. Olihan se jännä paikka, varmaan lähes kopio niistä sota-ajan korsuista. Valitettavasti tämä perinne on hiipunut lähes kokonaan. Myöhemmin sitä oppi jo ajamaankin pyörällä. Siihen aikaan ei ollut ainakaan minun kotonani kuin yksi polkupyörä ja syksyyn mennessä se oli jo niin ajettu, että siinä ei ollut kuin runko jäljellä. Nykyaikaan tapahtumat ovat erilaisia, talkoohenki ei ole ehkä enää niin aktiivista ja harrastustoimintaa on niin monenlaista, että jokainen valitsee lähinnä vain sen oman lajinsa. Mutta vielä hienompaa, jos joku oli saanut nallipyssyn ja kun se paukahti melkein kuin oikea ase. Mutta sen korsun muistan aina. Väritelevisio yleistyi 1970-luvun loppupuolella. Pekan valot -nimi on jäänyt siitä, että toimintaa jatkoi osuuskunnan lopettamisen jälkeen Pekka Paananen. Eihän kukaan joutanut television ääreltä mihinkään, kun Teija Sopanen kuulutti aina mitä mielenkiintoisimpia ohjelmia, Heikki Kahila luki aikuisille uutisia ja Kauko Saarentaus kertoili piippu kädessä tulevat säät. Se oli kuin kurkistus satumaailmaan, varsinkin se ikkuna, missä oli leikkikaluja ja lasten tavaroita. Myllykoski pauhasi varmaan aikoinaan eri tavalla kuin nyt, mutta virtaa se ei jaksanut antaa niin reilusti taloihin. Terassin katto oli niin iso, ettei siellä oleminen pelottanut yhtään. Nuorisoseuran tanhuharjoituksia pidettiin siellä aina kesäisin, ja käytiinpä joskus esiintymässä muuallakin kuin Kinnulassa. marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 60 aina se piikki onnistuttiin jokaiselle laittamaan. No näin ei yleensä käynyt, mutta eipä se traumoja jättänyt, vaikka joutui tyytymään vähempään. Voihan olla, että pojat salaa polttivat siellä tupakkaa, ja minä tietysti olisin heti juossut kantelemaan siitä. Joskus tupa oli täynnä ja kaikki vaan tuijottivat töllötintä. Muistan aina, kun Tyynen Paavo ja Risto rakensivat kotinsa pihamaalle korsun. Katuvalot tulivat Kinnulan kirkonkylälle 1960-luvun alkupuolella, aluksi tuntui oudolta, kun kirkonkylän raitilla oli valot. Siihen aikaan tietyt ihmiset valikoivat kauppansa: oli E-liike, Osuuskauppa ja olikohan kotiani vastapäätä ollut kauppa T-kauppa. K innulan seurojentalo on onneksi edelleen samalla paikallaan, ja se on pysynyt ulkokuoreltaan samanlaisena ja sisätilatkin ovat lähes entisellään. Muistoissa on, että kun jossakin sivukylällä oli kaasuvalo, niin se oli kirkkaampi kuin nämä kirkonkylän alueen sähkövalot. Kerran sattui niin hyvä tuuri, että heräsin muita ennen, ja melkein välittömästi juoksin pihalle pyörän luokse. Arja Rekonen Arjan kätköistä löytyy leikekirja, johon hän on tallettanut juttuja mm. Elokuun pimeät illat peittivät sen, eikä edes korsun sisällä loistaneen lyhdyn valo näkynyt ulospäin, niin taidokkaasti pojat korsunsa naamioivat. Lasten ymmärrys ei riittänyt muuta kuin siihen, että sodassa on varmaan ollut jännää. Johan yletti polkemaan. Monesti kävi niin, että talon oma väki sai lehden luettavakseen vasta viimeisenä. Myöhemmin itse seurojentalo oli monien tapahtumien keskipiste. Se oli hauskaa. Sodassa olleet isät vaikenivat näistä asioista, niistä asioista ei vain puhuttu. J oulut olivat siihen aikaan lapsille yhtä jännittäviä kuin nykyäänkin. Kotiseudun ikävä helpotti aina lehden kolahtaessa postiluukusta. Pikkuhiljaa televisio alkoi yleistymään, mutta niinhän siinä sitten kävi, että kylässäkin alettiin käymään harvemmin. Monessa perheessä sotapainajaiset käytiin läpi ehkä sitten, kun perheen isä oli ottanut vähän miestä väkevämpää. Storkin Aili asui yläkerrassa poikansa ja tyttärensä kanssa. Nämä kaupat järjestivät aina syksyisin iltamia ja lapsillehan ei merkannut mitään, oliko kyseessä työväenliikkeen tai porvarien kauppa. O man varhaislapsuuteni alkuvaiheissa sähköä tuotettiin Kinnulan Ylämyllyn koskesta, silloin puhuttiin Pekan valoista. Ruotsin vuosien aikana Kotsaria odotti vielä innokkaammin. Siihen aikaan talletin hyvinkin paljon lehtileikkeitä Kotsarista, ja muutama albumi niitä tulikin täyteen. Tavaranpaljoutta ei ollut, mutta toki saatiin leluja ja karkkia. Tuon talon verannan katto oli mielestäni ennen tasainen, nyt harjakattoinen. Yhdessä kirjeessä oli toivomus, että velipoika saisi punaisen muovisen kuorma-auton ja itselleen kirjoittaja toivoi jonkun kirjan. Kirjeet oli saanut toimittaa Korvatuntunturille menevään laatikkoon. Niitä selatessa tulee mieleen, että Kinnula on ollut aikoinaan aika vireä paikkakunta. Ajan myötä, kun taloissa oli sähköä tarpeeksi, ilmestyivät ensimmäiset televisiot. Heitä odotettiin ja vähän pelättiinkin. Sinne sitä ampaistiin katsomaan koulun jälkeen Mustaa oria tai RinTin Tiniä. Kerran juoksin siskoni perässä, kun tiesin, että hän menee leikkimään Ailin Raili-tytön luokse. Se kerta jäi ainoaksi, en päässyt sitä enää katsomaan. Lehti kiinnosti, koska siihen aikaan ei juurikaan muita lehtiä tullut, sanomalehdistä lähinnä Keskisuomalainen tai Keskipohjanmaa. Nyt remontin jälkeen paikka on ikään kuin pessyt kasvonsa ja houkuttelee pitämään siellä vaikka minkälaista tapahtumaa. Joissakin paikoissa heitä vielä kulkee. Jos nyt menisin samalle pihamaalle, voisin melkein heti sanoa, missä se silloin oli. Pyörästä aina kilpailtiin, yön yli se sai vähän hengähtää. Mutta kun ei vielä ylettänyt istumaan ja polkemaan, niin keksittiin, että laitettiin narukiikun istuinlauta rungon väliin. Yksi kanava riitti, mutta pian tuli kakkonen jne. Pojat leikkivät mielellään sotaleikkejä. Hyvin olivat vaatimattomia nämä lahjatoiveet nykyiseen verrattuna. Ihailin poikien taidokkaita ritsoja, mutta en ihaillut kuitenkaan sitä, jos niillä ammuttiin pikkulintuja
Äänestysaika ti 8.12. Yleisöäänestys • Arvonta sukka nro Nimi: Osoite: Puh.nro Kaikkien äänestäneiden kesken arvomme Kotiseudun Sanomat -lehtitilauksen 12 kk.. 22 KOTISEUDUN SANOMAT 19. Kotiseudun Sanomissa. Voittaja julkaistaan ke 16.12. marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 60 Kuka teki syksyn parhaat kotiseutusukat. Lipukkeen voit viedä Sukkakisa-sankoon Pihtiputaalla: K-Supermarkettiin tai S-Markettiin. asti. Kinnulassa: K-Market Kinuskiin tai Saleen. Sukka 1 Sukka 2 • Sukassa teksti RATSIA Sukka 3 Sukka 4 Sukka 5 • Sukassa teksti PIHTIPUDAS Sukka 6 Sukka 7 • Sukassa teksti KAHVILA MANTA Sukka 8 Sukka 9 Sukka 10 Sukka 11 • Sukassa teksti PUTTAA Sukka 12 • Sukassa teksti POHJALTA PARANOO Sukka 13 • Sukassa teksti PIHTIPUDAS Sukka 14 Sukka 15 Sukka 16 Sukka 17 Valitse mielestäsi paras kotiseutusukka ja kirjoita lipukkeeseen sukan numero ja oma nimesi
Goottituotteiden ympärille yritys Kummastelu on vähentynyt, kun Ennin tuntevat ovat huomanneet, että goottituotteiden myynnillä voi tienata. Piirtäjä on Enni Salmenpohja. Enni nauttii piirtämisestä. Ajateltiin, että teineille tulee kaikenlaisia vaiheita, jotka menevät aikanaan ohi. Moni Kotsarin piirros on syntynyt tavaroiden hankintamatkojen aikana Suomen rajojen ulkopuolella. Enää ei nappeja Suomessa valmisteta. Ensimmäinen piirros julkaistiin jo kaksikymmentä vuotta sitten. On piirtämisessä toinenkin etu. – Mutta minulta ei mennyt, vaan siitä tuli elämäntapa. Ennille halusi lukion jälkeen taiteesta itselleen ammatin. Osa Enniä on rohkeus tarttua uusiin asioihin. Enni tapasi goottipiireissä Ilkka Salmenpohjan. Enni on ehtinyt valmistua myös tradenomiksi. Hakaniemessä Totentanz on toiminut pari kuukautta. Kannattaa vilkaista henkilökunnan hiuksia. Tyyli erotti muista nuorista Enni Salmenpohja, omaa sukuaan Aalto, on Pihtiputaan tyttöjä. Muuten se olisi hankalaa, koska käyn siellä aika harvoin. Ensimmäisen kivijalkakauppansa Enni avasi reilu vuosi sitten Kurvissa. Lukion jälkeen Helsinkiin Enni kirjoitti Pihtiputaan lukiosta ylioppilaaksi vuonna 2002. Hän alkoi erottautua pukeutumisellaan yläasteen lopulla. Nyt se selviää. kesäkuuta vuonna 2000. – Kotona tyyliini suhtauduttiin ehkä vähän ironisesti. Harva tulee miettineeksi, kuka luuraa Että semmosta -palstan piirroksen Enni Darling -signeerauksen takana. Jos Ennin haluaa tavata Porvoossa käydessään, kannattaa poiketa Alkossa. Enni Salmenpohjan Totentanz löytyy Hakaniemestä ja netistä www.totentanz.fi. Piirtäminen sopii hyvin Ennin elämänasenteeseen ja -tilanteeseen – Olen ihminen, jonka pitää saada itse päättää asioistaan ja tehdä sitä mitä haluan. 19. Hän ollut tekemässä lehteä kolmasosan sen ilmestymisajasta. Goottiudesta on tulossa Ennille elämänpituinen matka. Aihe liittyi kansalaisopiston veneenveistopiiriin ja siihen, että veneenveistäjille ei tahtonut löytyä tiloja. Enni on siellä osa-aikaisesti. Totentanzin Enni perusti vuonna 2015. Enni kuunteli tiiviisti The Sisters of Mercyn ja muiden alan osaajien levyjä. – Hiirulaisen kanssa luetaan pääosin Muumeja ja lauletaan perinteisiä lastenlauluja. Kuva: Stella Kajander. Enni viettää 20-vuotistaiteilijajuhlaansa samana vuonna, kun Kotsari täyttää kuusikymmentä. Myytävät tuotteet hän hankkii lähinnä Keski-Euroopasta ja Englannista. Korona on vaikuttanut Enninkin yritykseen. Sen jälkeen lähdin opiskelemaan vaatesuunnittelua. Porvoossa asuvalla pariskunnalla on kolmevuotias tytär, Ella, Hiirulainen. Kulttuurin virtauksia valppaasti seuraavan kirjaston levyhyllyyn oli hankittu myös goottigenreä edustavaa musiikkia. Goottitartunnan Enni sai 1980-luvun alussa Pihtiputaan kirjastossa. Suunta oli kirjoitusten jälkeen selvä: Helsinkiin ja pian. marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 23 KOTISEUDUN SANOMAT 60 Kotsarin Piirtäjä-Enni asuu Porvoossa ja myy goottivaatteita Helsingissä Piirtäminen pitää Ennin mukana Pihtiputaan tapahtumissa Enni Salmenpohjan ensimmäinen piirros julkaistiin Kotiseudun Sanomissa 7. Viikottainen piirros pitää taidon yllä. – Odotin muuttopäivää kuin kuuta nousevaa. – Tein lisäksi kaikenlaista muuta. Alkon työvaatteet voivat hämätä niin ettei Enniä tunnista. Sijoittumista pääkaupunkiseudulle helpotti osaaikainen työpaikka tädin yksityisessä lastentarhassa ja esikoulussa Tuusulassa. Nykytekniikalla se onnistuu. Teen itsenäisesti kaiken esimerkiksi liikkeen nettisivujen ja myymälän ulkoasun suunnittelusta kuvauksiin asti. Siivosin esimerkiksi nappitehdasta Herttoniemessä. – Asiakkaat ovat ympäri Suomea ja nyt ihmiset eivät liiku. Piirtäminen ja vaatekaupan lisäksi hänellä on niin sanottu porvarillinen ammatti. HEIKKI JÄMSÉN Helsingin Hakaniemessä toimivan Totentanz-kaupan yrittäjällä Enni Salmenpohjalla ja Kotiseudun Sanomilla on pitkään kestänyt yhteistyösuhde. Pukeutuminen oli musiikista seuraava askel kohti syvempää goottiutta. Kouluttautuminen antoi myös rohkeutta ryhtyä yrittäjäksi. Meillä on halloween joka päivä. – Hain kahdesti Taideteolliseen korkeakouluun, mutta en päässyt edes pääsykokeisiin. Yleensä gootit ovat taiteellisia ja visuaalisia, lukevat paljon ja katsovat elokuvia. – Pysyn sen avulla kiinni Pihtiputaan tapahtumissa. Enni sanoo, ettei goottiuteen liity sen kummempaa uskonnollista tai folosofista ideologiaa, vaan kyse on musiikkiin, pukeutumiseen ja sisustamiseen liittyvästä tyylisuunnasta. Toisaalta kyse on alakulttuurista, joka voi tietyllä tavalla hyvin kaikkina aikoina. Haluan säilyttää siteet Pihtiputaalle, kotiseutuihmiseksi itseään kuvaava Enni sanoo. Enni pääsi laitossiivoojana osaksi suomalaisten teollisuushistoriaa. – Olin se ainokainen gootti Pihtiputaalla. – Pidän sen esteettisyydestä ja tunnelmasta. Ennin erottaa violettimustasta väristä ja rastajatkoista. Kaupallisen alan koulutus antoi valmiuksia yrityksen perustamiseen. Vaatteet ovat aina kiinnostaneet Enniä. Hän kouluttautui modistiksi Helsingin palvelualojen oppilaitoksessa, oppi vaatteiden rakenteen, sai valmiudet toimia vaatealalla ja hakeutui vaatekauppaan töihin. Ilkka kääntää kirjoja englannista suomeksi ja tekstittää Netflixin tuotantoa. Ihmiset katsoivat kieroon, kun liikuin kylällä mustat pvchousut jalassa. Liikkeelle hän lähti nettikaupalla
Vuotta myöhemmin bändissä soittivat Jyrin kanssa kitaristi Juha Aunola, basisti Ari ”Rudi” Lukkarinen ja rumpali Jukka Viro. – SKDL:llä oli kunnassa näkyvä rooli ja useita vaikuttajahenkilöitä, kuten Gideon Kautiainen eli Kiite. Tiistaina 70 vuotta täyttänyt Mänttäri ehti koluta maakunnan kuntia neljäkymmentä vuotta. Kameran eteen asettuivat Jyri Honkavaara, Rudi Lukkarinen, Pasi Kuusjärvi ja Juha Aunola. Gideon Kautiainen oli pihtiputaalainen kunnallismiespersoona. Joku sanoi, että tuossa on se Ratsia. Puoluelehden uutisoinnissa Pihtipudas oli otettava huomioon. Lyseon poikien bändi Tetetermite oli saanut lämppärikeikan Pyhäsalmen tanssilavalta. Lontoon skidit soi vieläkin komeasti. 24 KOTISEUDUN SANOMAT 19. Pasi Kuusjärvi oli palannut puikkoihin, kun Ratsia voitti 1979 rockin SMkisoissa Seinäjoella uuden aallon sarjan. – Jyväskyläläisten nuorten mieleen Pihtipudas tuli tutuksi vuoden 1969 järkyttävistä poliisisurmista. Vuonna 1977 perustetussa Ratsiassa soittivat laulaja, lauluntekijä ja kitaristi Jyri Honkavaara, Seppo Hämäläinen (basso) ja Pasi Kuusjärvi (rummut). Tein heistä jutun ja sain bändiltä levynkin muistoksi. Kiiten jutut ja nauru jäivät Jarkko Mänttärin mieleen.. Toimittaja Mänttäri törmäsi kovassa nosteessa olleen Ratsian poikiin Äänekoskella ja sai bändistä jutun Kansan Uutisiin. Kaupunkilaispoika löysi Pihtiputaalta HEIKKI JÄMSÉN Aikanaan seitsemänä päivänä viikossa ilmestyneen Kansan Uutisten eläkkeellä oleva aluetoimittaja Jarkko Mänttäri julkaisi Facebookin Pihtipudas-sivustolla tukun muistoja herättäviä kuvia Pihtiputaalle tekemiltään juttumatkoilta. Mänttäri myöntää, että kaupunkilaispojan silmin Kiite vaikutti aika originellilta tyypiltä puheutumisensa ja olemuksensa vuoksi. Silloin huomattiin, että tuommoinenkin paikkakunta on olemassa. – Jyväskylässä puhuttiin, että kun Pihtiputaalta oli lähetystö matkalla HelJyväskylä on Jarkko Mänttärin kotikaupunki. – En edes tuntenut heitä. Jarkko Mänttäri tapasi Ratsian pojat Äänekoskella vähän sen jälkeen, kun bändi oli noussut pinnalle ja julkaissut ensimmäisen LP-levynsä. – Varsinaisesti Pihtiputaalla pysähdyin vasta sitten, kun olin jo toimittajan töissä. Kun Kiite tuli piirikokoukseen, hänen puheenvuorojaan ja kähisevää nauruaan oikein odotettiin. Perheellä ei ollut autoa, joten ensimmäisen kerran Mänttäri hujahti ohi Pihtiputaan 1966 lukiolaispoikana. Mänttäri on syntynyt Valmetin Tourulan traktorija kivääritehtaan naapurustossa. marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 60 Puttaalaisen punkkiporukan musiikki on kestänyt hyvin aikaa Pihtipudas saattaa ehkä joissakin asioissa seurata ajan muutoksia hitaahkosti, mutta punkissa Ratsia vei paikkakunnan etulinjaan
Jarkko Mänttäriin koskee, että ihmiset joutuvat jättämään kotiseutunsa, kun työtä ei ole. Ohjelmapuolen hoiti Seppo Kahilainen. – Juttuja tehtiin Pihtiputaalta aika paljon, koska sieltä löytyi pienviljelijöitä ja asutustilallisia, joista monet symppasivat SKDL:ää. Viitasaarella näkyivät aktiiviset naiset Siiri Lehmonen ja Tuovi Kemppainen. Puolet palvelusajasta vartioimme, että Kanavuori pysyy paikoillaan. Samaan aikaan varusmiespalvelustaan suoritti sotamies Kärkkäinen. Puttaalle ajelivat toimittaja Mänttäri ja professori Risto Sänkiaho lilanvärisellä jenkkiraudalla, jonka Sänkiaho oli tuonut palatessaan USA:sta. Jytke oli hirveä. Mänttäri yritti jututtaa tasapuolisuuden nimissä myös talon emäntää. Heikki Ruotanen oli yksi Jarkko Mänttärin jututettavista Pihtiputaalla. Paikallisista urheilijoista Mänttäri muistaa hyvin urheilukuvioista Kari Parkkosen, Martti Kuhan ja Tapani Siekkisen. Ilmiö alkoi jo 1960-luvulla massamuutolla Ruotsiin. Kerran seura järjesti seminaarin TUL:n liikuntapoliittisesta ohjelmasta. Hyvissä ajoin ennen Turisti-Hotellia miehet pysäköivät autonsa tienvarteen ja kävelivät loppumatkan seminaaripaikalle. – Hän oli hauska kaveri. – Ihmiset olivat Pihtiputaalla aina mukavia, ja vieraanvaraisia. Pihtiputaalla valta oli miehillä. Huomasin, että olen tullut ihan oikeaan paikkaan, kun palasin Helsingistä Keski-Suomeen, nurkkapatriootiksi itseään kuvaava Mänttäri sanoo. – Eivät ne aina niin onnellisia lähtöjä olleet, vaikka sieltä tultiinkin hienolla Volvolla lomille.. TUL:n mahtiseura Pihtiputaan Urheilijat vastasi Saapasjalkarockista. Päätoimituksessa Helsingissä toivottiin maaseudulta yleensä aina maatalouteen liittyviä juttuja. – Sielläkin tapasin Urpo Ihalaisen. Pihtiputaan SKDL:n vaikuttajiin kuuluivat Kiiten lisäksi Urpo Ihalainen, Matti Paananen, Toivo Nuutinen ja Aarne Jauhiainen. – Kun hän huomasi navetassa kamerani, hän otti minua molemmista olkapäistä kiinni ja sanoi, että minusta ei mitään juttuja tehdä. Heti rupesi viereisen pöydän isäntä kyselemään, että milläs asioilla sitä ollaan. Saapasjalkarockissa Jarkko Mänttäri näki Juicen, mutta missasi edellispäivänä soittaneen Metallican. Ihan kuin olisin käynyt oppitunneilla. 19. Pihtiputaalla pääsin sisälle maaseudun elämään. Ensimmäisen pihtiputaalaistuttavan Mänttäri sai Savon Prikaatissa. sinkiin, kansanedustaja Siiri Lehmonen tarkasti Viitasaarella, onko Kiiten vaatetus sen verran kohdillaan, että sillä voi mennä eduskuntaan tai ministeriöön. marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 25 KOTISEUDUN SANOMAT 60 Uskomatonta, että Metallica soitti Saapasjalkarockissa kokonaan uuden maailman Tetetermitessä bassoa soittanut Jarkko Mänttäri pääsi toimittajan ominaisuudessa myös Saapasjalkarockiin. Käynnit Pihtiputaalla tekivät kaupunkilaispojalle tosi hyvää. Mänttäri muistaa hyvin ensimmäisen juttukeikkansa Pihtiputaalle. En kysellyt jäsenkirjoja, mutta sen huomasin, että kaikki eivät halunneet vasemmistolehteen antaa haastattelua. Hän meni järjestysmiehenä ihan lavan eteen, otti kuulolaitteen pois korvasta ja sanoi, että nythän tässä pärjää hyvin. – Menin Matkahuollon baariin, otin kupin kahvia ja istuin pöytään. PU ehti muuhunkin. – Kun kerroin pojalleni, että Saapasjalkarockissa soitti Metallica, hän ei meinannut uskoa. Samalla hän työnsi minut navetasta pihalle. Tilaa sai hyvin haastatteluille ja aidonnäköisille valokuville. Sänkiaho arveli, että autosta olisi voinut tulla työläisurheiluväeltä kuittauksia
Sielläkin eletään tavallista arkea, mutta herranen aika missä maisemissa! Rapaisessa aitauksessa on mullikoilla meneillään keskustelu heinäkasan herruudesta, mutta sekin näyttäytyy ohikulkijalle liki jylhänä kuvaelmana, kun taustalla on henkeäsalpaava sumuinen järvimaisema. Nämä pari kauppaa ja parlamentti liikenneympyrässä, kuuluu vastaus, kun kyselen mihin minun kannattaisi suunnata. Se muuttaa nyt Pihtiputaan vanhaan pappilaan. Pikkuhilut siirtyvät kannattelemaan kansanterveyttä ja kuulumiset vaihtuvat sopivasti ohikulkiessa. Mutta se on hyvä se. Hanna Kankaanpää aloittaa Kotiseudun Sanomien päätoimittajana 2. – No eihän täällä ole mitään. Ja totta, niin on. Naurattaa. Kyltit kertovat turhia kaunistelematta palveluista, joita mainituilla kohdin tarjotaan. Tosin, en tiedä onko kunnassa ensimmäistäkään skeittaajaa. Jos ei ole naapuria nähty muutamaan päivään, niin kyllä sinne ovelle mennään kopistelemaan. Urheilualueella näyttää olevan pesäpalloilussa kunnostautuneille asianmukaiset puitteet, jotka on vielä aidattu tiukasti – en ole ihan varma miksi. Arvon risteyksessä, ja käännyn kohti Niemenkylää. Sen verran kuitenkin tiedän, että täällä asioita varmasti pohditaan monelta kantilta. marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 60 HANNA KANKAANPÄÄ R aittiina ja sumuisena aamupäivänä Kinnulan kirkonkylä ei välttämättä tunnu turistikohteelta, joka keikkuu matkailulistojen kärjessä. Skeittareiden puitteet puolestaan vaatisivat hieman hellää huolenpitoa. Kinnuskeskus on tavallaan sympaattinen, konstailematon monumentti kylänraitin varrella. – Noniin, ootko se Kotsarin uus tyttö. Olen ilahtunut, niin lämpimästä vastaanotosta kuin siitäkin, että kirpputorin hyllyillä on oikeasti aika kivan näköistä tavaraa. – Näin pienellä paikkakunnalla on vaikea palveluyrittäjän pärjätä. Kuivatulla järvenpohjalla kasvaneena olen hieman kateellinen, tästä olen osannut soramontuilla polskiessa vain haaveilla. En toki tyhjin käsin, joten kiitos hänelle, joka uhrasi kallista aikaansa virkkaamalla ehkä Suomen suurimman isoäidinneliön. Moni paikallinen toteaa minulle hieman tuhahtaen, että onhan siinä monenlaisEnsivaikutelmia ta röttelöä. Silti tulee tunne, ettei minua vielä ensitapaamisella ole täysin tyrmätty, vaikka varmaankin joudun oman paikkani ajan kanssa etsimään. Silti tapaamani kyläläiset ovat suhtautuneet minuun varsin avoimesti ja uteliaasti. Ei se ihan vikaan mene, löysinhän minäkin tieni kirpputorille.. Tulee vaikutelma rehdistä suomalaisesta, sellaisesta oikein stereotyyppisestä. joulukuuta. Tosin rivissä pöydän takana istuvat naisetkin ovat yhtä hymyä ja iloinen puheensorina käynnistyy ennen kuin ehdin kynnyksen yli. Ihmiset välittävät toisistaan ja heikommistakin huolehditaan. Palveluiden hankkiminen ja säilyttäminen voi pienessä kunnassa vaatia varsin yllättäviä, mielikuvituksellisiakin ratkaisuja. P aikannimet ovat kauniita, Silkkiperä, Jääjoki, Onnela. Kotiseutumuseo on kiinni, eikä varsinaisesti kukaan odotakaan, että sinne nyt joku tulisi marraskuisena aamupäivänä hortoilemaan. Suositellut turvavälit eivät ihan taida toteutua. Siitä onkin aikaa, kun minua on viimeksi tytötelty. Sillalla pysähdyn ottamaan kuvan – varttituntiin ei kukaan tule painamaan torvea ja jonottamaan, vaikka pysäköin auton keskelle tietä sillankaiteiden väliin. En ole varma viittaako Parlamentti rakennukseen, yritykseen vai päätöksentekoa ruotiviin parlamentaarikoihin, jotka näyttävät käyttävän polttoaineenaan vahvaa kahvia ja satunnaisia savukkeita. Keskustan läpi ajaessa ne muutamat liikkeellä olevat silmäparit seuraavat ohikulkijoita pitkin katsein, tai siis sitä ainoaa ohikulkijaa, jota ei vielä ole tunnistettu. Kaupan eteisessä seisova iloisenkirjava peliautomaatti on kovassa käytössä. Pakko on yhdistellä, että saa palvelut pidettyä omassa kunnassa ja vielä yrittäjälle leipää pöytään. S eurakuntatalo-uimahalli on rakennus, jonka kohdalla on pakko hetkeksi pysähtyä ihailemaan luovuutta ja ennakkoluulottomuutta, jolla se on kylän pintaan rakennettu. Vähän emokarhustakin, joka suojelee omiaan henkeen ja vereen. – Suoraan täällä sanotaan, eikä kierrellä. Sumuisesta päivästä huolimatta Kinnula on kaunis. K irpputorin ovella kilahtaa iloinen piipaus, ovikellosta siis. Kinnulan väestökäyrän kehitys on silmin havaittavissa kylätien kahden puolen. O vat ihan oikeita kommentteja jututtamieni ihmisten suusta nuo ylläolevat. Älkää ymmärtäkö väärin, ei minulle heti lämmetä – tarkkaillaan ja arvioidaan ennemminkin. Sumuisenakin vangitsevan kaunis järvimaisema on vailla vertaansa. Niin, tottahan se on. Ei isossa kaupungissa ymmärretä, miksi huoltamolla on kukkakauppa tai siellä seurakuntakodilla uimahalli… – Kyllä Kinnulassa on hyvä olla. On siinä seassa vähän rappioromantiikkaakin, mutta ei kevyt kohennuskaan pahaa tekisi. – Unta ja nälkää täällä on, kommentoi Kinnulan nähtävyyksiä toinen. Kapealla käytävällä ei liikennevaloille ole tarvetta, vaikka perimmäisessä nurkassa hymyilevän rouvan kanssa meitä hieman huvittaakin, kun joudumme venkslaamaan ohitusta. 26 KOTISEUDUN SANOMAT 19. Parlamentissa jo tiedetään, että minut on kylällä nähty kyselemässä. Olisin kernaasti kierrellyt pidempäänkin, mutta yhden hyllyn ympäri käveltyäni olen jo kassalla
Peningin vanhan tien kilometrien mutka olisi ollut liikaa uudelle tielinjalle, joten oli keksittävä muita vaihtoehtoja. – Tietyömaan mestari Jauhiainen piirsi meille ohjeen tientekoon. Kuva: Liikennevirasto, Mobilia Tässä Orirämeen suoralla on tien alla Veikko Paanasen siirtämiä kuusia. Tie tuli tarpeeseen – Kierros 60 vuoden takaisille työmaille osoittaa, että hiekkamontut ovat osittain metsittyneet. – Orirämeen pohjustuskin näyttää kestäneen, vaikka ajoneuvojen kantavuudet ovat reilusti tuplaantuneet tien rakentamisen ajoista, tiivistää Paananen tämän päivän näkymiä. Pisin urakka oli 17 kilometriä pitkän Seläntauksen tien ojien kaivu koko pituudelta. Tie on tullut paikallisellekin väestölle tarpeeseen. Nelostie on samalla paikalla, mihin se rakennettiin. – Elämäjärveltä matka kirkolle lyheni monta kilometriä. marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 27 KOTISEUDUN SANOMAT 60 Kun Kotiseudun Sanomien syntysanat lausuttiin vuonna 1960 oli Nelostien työmaa Pihtiputaan osalta täydessä vauhdissa. Puut ovat hapettomassa tilassa, joten ne säilyvät hyvin. Tien perustaksi ladottiin kuusipuita, jotka kestävät suomaastossa lahoamatta pitkään. Tievarsille on ilahduttavasti noussut uusia taloja. Varsinaisen elämäntyönsä Paananen teki myöhemmin Viitasaaren Tilausliikenteen toimitusjohtajana ja monien tilausmatkojen kuljettajana. Nykyisin soista poistetaan turve, jos sen vahvuus on neljästä viiteen metriä. Tien penkereitä on vähän levennetty ja pintamateriaalit vaihtuneet. Siitä valettiin sillat. Nelostien suunnittelu eteni etelästä. Pihtiputaalla Kortteisen takana vastassa oli hyllyvä suo. Parasta hiekkaa oli Hiidenkylässä. – Kuorma-autoja oli Pihtiputaan lisäksi lähikunnista. Tosin kukaan ei huomannut tarjota Paanaselle korvausta kuusien työnnöstä. Paananen siirtyi takaisin kuormaushommiin muiden jatkaessa kuusisavotassa. Kuva: Y. Kari Pirttinen Kirjoittaja asunut lapsuutensa Liitonjoella Viitasaaren metsänhoitoyhdistyksen eläkkeellä oleva toiminnanjohtaja. Eipä hän tätä pahalla muista, saihan hän korvauksen muista töistä. Mutta eipä sen ajan kuormia juurikaan ratsattu, kertoo Paananen. Autojen perään kauaksi asetettiin akselisto pankkoineen. Minulla oli kortteeripaikka maalaistalossa Rönnynkylällä. Oman järeän koneen siirto oli ongelmallista. Kokeiltiin kuusien työntöä suoraan pankoilta alas ja se onnistui. – Hiidenkylän hiekka oli hyvää valuhiekkaa. Samaa voi sanoa myös Orirämeestä. Hyvää betonia hiekasta on ilmeisesti syntynyt, koska sillat ovat kestäneet. Se oli hyvä majapaikka. – Työmaa osti suuria kuusia pitäjän pohjoisosista. Hän tarkensi ohjetta, että korkeimmista paikoista levitetään hiekkaa matalimpiin paikkoihin ja näin se tie syntyy. Ei kaikki väki ole muuttanut maalta asutuskeskuksiin. Nykymittapuun mukaan koneet olivat vaatimattomia. Käytössä oli vielä muutamia täysin mekaanisia kaivinkoneita. Sellainen Orirämeelläkin on. Talon kaksoistyttäret toivat meille Kökönmänikköön eväitä oikein keittoruuan kanssa, tarinoi Paananen. Kuva: Kari Pirttinen Paikallislehti ja Nelostie ovat kulkeneet yhtä matkaa eri hiekkamonttujen välillä. Viitasaarelainen yrittäjä Veikko Paananen oli nuorena miehenä tietyömaalla kymmenen tonnin telakuormaajansa kanssa useampana vuotena. Pirttinen (77) hoitaa vaimonsa Aila Pirttisen kanssa tiiviisti metsää Pihtiputaan Virkasydänmaalla ja Pillitkankaalla. Kaikissa montuissa Paananen oli kuormaamassa. Alemman luokan teillä on joitakin pohjia uusittu. Koneena Fiat FL 8 oli tiesavotan järeimmästä päästä. 1950-luvun Kuorma-autoilla hoidettiin kuljetukset. Puut kuljetettiin kuorma-autoilla täyspitkinä ja oksineen työmaalle. Etäisimmät aina Jyväskylästä saakka. 19. Metsät kasvaneet. Hiekkaa useista montuista Rönnynkylän ja Elämäjärven seuduille hiekka ajettiin lähinnä Kökönmänniköstä, Maaselänkankaasta ja Hiidenkylästä. Suota oli joka puolella. – Jos puuaines on asetettu tarpeeksi syvälle, niin menetelmä on kestänyt hyvin aikaa. Tiedettiin, että kuusi on lähes lahoamaton syvällä suossa ja siltä pohjalta suon ylitys suunniteltiin. Oriräme ylitettiin kuusimatolla Paanasen mieleen on jäänyt erityisesti työmaa, jolla ylitettiin Orirämeen suoalue Kortteisen lounaispuolella. Paananen kutsuttiin apuun purkamaan suuria kuusikuormia telakuormaajalla. Hirvonen, Liikennevirasto, Mobilia. Kotimaista valmistetta ollut Kontio-Sisu oli tuttu näky 1960-luvun tietyömailla, myös Nelostiellä. Tien pohjustamisessa käytettiin poikkeuksellista kuusimattoa. Aikoinaan menetelmää käytettiin vaativissakin kohteissa, toteaa siltainsinööri Jari Mikkonen KeskiNelostien rakentamisessa käytettiin Rantsilassa samanlaista menetelmää kuin Orirämeen ylityksessä. Valtateiden rakennustekniikka haki vielä uomiaan. Paananen urakoi vielä Pihtiputaan tieden kunnostuksia Nelostien valmistuttua. Risumatot ovat kestäneet hyvin liikenteen rasitukset Suomen ely-keskuksesta. Vetoauton päälle toinen pankko ja metsän mittaiset kuuset muodostivat pitkän puoliperävaunun rungon, muistelee Paananen. Kone siirrettiin kuormaautolla, jonka kantavuus ei riittänyt alkuunkaan. Autot olivat pääosin kaksiakselisia, tosin muutamia teliautojakin työmaalle ilmestyi. Vaakatason aaltoviiva paperille ja poikkiviiva aaltojen keskivaiheille. – Puhumme risumatoista, joita entisaikaan käytettiin. Siirtoja tarvittiin paljon työmaan ja – Soiden ylitys tierakennuksessa on muuttunut. Tarvittiin vielä lapiomiehiäkin, jotka kuljetettiin työmaille ja takaisin majapaikkaan auton lavalle nostetussa vanerikopissa. Myös sementtituentoja käytetään. Tienparannuksia jatkui aina vuoteen 1964 Tilausliikenteen perustamiseen saakka. – Kyse on toimivastatavasta rakentaa. Kökön hiekka oli vähän hiekan ja täytemaan sekoitusta. Tietyömaa eteni niin, että päällystämiseen öljysoralla päästiin vuosina 1961 ja 1962. – Työmaan konekanta oli kirjavaa. Silloin risut oli asetettu liian lähelle pintaa, sanoo Mikkonen
Suurimpana huolena oli 120 kilometriä pitkällä matkalla Jyväskylään polttopuiden riittävyys. Kevättalvella 1908 se tuotiin junalla Suolahteen ja sieltä edelleen hevosten vetämällä tarkoitukseen rakennetulla reellä jäitä pitkin Kymönkoskelle. Siellä se toimi puutavaran kuljetuksessa hinaajana. Ruustinna Alma oli työteliäs, raataja ja ankara kasvattaja lapsilleen. Tarkoitus oli poiketa Viitasaaren kirkonkylässä, mutta kovan tuulen vuoksi katsottiin parhaaksi jatkaa valoisan aikana määränpäähän. S atu tuotiin toistamiseen Kolimalle 24.7.1943. 28 KOTISEUDUN SANOMAT 19. Välillä poikettiin Korpilahdella muutamaksi tunniksi levähtämään ja puutäydennystä ottamaan. Jorma Luomala Höyry tuprusi Sadun piipusta myös Kolimalla Satu rantautui kesällä 2008 Putaanportin vierasvenelaituriin. H einäkuussa 1998 tuli kuluneeksi 75 vuotta suorastaan uhkarohkeasta matkasta, jonka Satu teki Tukholmaan kesällä 1923. Keskustelu isän kanssa oli teknisluonteista ja johti yhteiseen näkemykseen teollisuuden tarpeellisuudesta Pihtiputaalla. PS. Satu-laivalla tehty matka on oma tarinansa. Niinpä kerran kotona tiukassa tilanteessa hän sanoi äidilleen, ettei juuri hän voi maailman 1300 miljoonasta lapsesta olla se kaikkein huonoin. Loppumatka Ilosjoelle tehtiin jälleen helposti jäätä pitkin. Omat huvimatkat jäivät vähiin. Vuosina 1935-43 Satu risteili Päjänteellä asemapaikkana Heinola, missä Rollin Gummerus oli Heinolan Pahvitehtaan palveluksessa. Tepan Amerikan matkan tuliaisina se sai nimen Puritan. Mukana oli kaikkiaan 31 henkilöä. Satu-laivan kolmas ja todennäköisesti viimeinen matka Kolimalle toteutui, kun Jaakko Gummerus toi Satu-laivan järvelle kesällä 2008. K olimalla Puritan teki paitsi hinaustyötä, myös matkustajaliikenettä eri puolilla järveä. Satu haettiin Lökönkylästä Ilosjoelle vasta kesäkuussa autokyydillä. Tehtaan rakentaminen aloitettiin vuonna 1907. Matkan uusinnasta oli silloin ollut puhetta. Merkinnät Sadun päiväkirjassa ovat sekavia, päiväämättömiä ja tuntemattomien kirjoittamia. Padasjoelta tultiin Pihtiputaalle neljässä päivässä. Tampereen hiippakunnan emerituspiispa Juha Pihkala, joka kertomansa mukaan oli ensi kertaa käymässä Pihtiputaalla. Monien teknisten kokeilujen jälkeen Teppa pääsi Helsingin Teollisuuskouluun. Ajatus siitä kuitenkin raukesi alkuunsa Tepan muutettua Imatran seudulle perustamaan lahtelaiselle Tornator Oy:lle lankarullatehdasta, koska tälle tuotteelle oli silloin hyvät markkinat eri puolilla Eurooppaa. Sadun myöhemmistä vaiheista minulla ei ole tietoa, mutta se lienee varmaa, ettei tämä upea salonkilaiva tule enää koskaan halkomaan Koliman pintaa. S adun kolmas matka Koliman maisemiin toteutui kesällä 2008, kun Jaakko Gummerus päätti vaimonsa Vuokko Halmetin ja serkkunsa Jarkko Pihkalan kanssa tehdä vielä Sadulla matkan isänsä Rollinin jälkiä Pihtiputaalle. Perusteellisen korjauksen jälkeen laivalle annettiin jälleen uusi nimi Satu. Syynä oli saada Satu turvaan pommituksilta, koska venäläisten pelättiin pommittavan Heinolaa. Loppumatkan Viitasaarelta Ilosjoelle Satu kulki turvallisesti omalla kuljetusalustallaan Kyösti Kemppaisen vetäessä traktorillaan. Käytyään sen jälkeen vielä Teknillisen Opiston Göteborgissa, hän oli valmis insinööri. Kaunis teräsrunkoinen salonkityyppinen huvipursi, pituudeltaan 9,6 metriä, sai silloin nimekseen MARY. Kapteenina toimi Rollin Gummerus. Lauri Tahko Pihkalan syntymäkoti. Vuonna 1923 päätettiin tehdä matka Ruotsiin suureen Maailmannäyttelyyn. Matka Padasjoelta Jyväskylään kesti kaikkiaan 26 tuntia. Kuitenkin 23.6.1944 kello 6.10 illalla Sadun keula lopulta kosketti jälleen Koliman pintaa Rauhalan rannassa. Työhön tarvittiin hinaajaa, jollainen oli myytävänä Hiedan sahalla Orivedellä. Tämä johti lopulta siihen, että Tornatorin johtaja Eugen Wolff ehdotti Tepalle yhtiökumppanuutta alihankintatehtaan perustamiseksi Pihtiputaalle. Tällä todennäköisesti viimeisellä matkallaan Kolimalla Sadulla tehtiin perinteisiä huvimatkoja eri puolille järveä. Nyt kun Jaakko-kipparille on kertynyt ikävuosia yli 80, on hän luopunut Sadun omistuksesta. Matkan vaikein osuus oli viiden kilometrin matka huonoa tietä Kymönkoskelta Kolimaan. Jaakko, Sadun uusi kippari, oli jopa käynyt kesällä 1996 tutustumassa reittiin Tampereen Reserviläiset ry:n meriosaston aluksen m/s Pirkanmaan mukana. Isä toivoi Tepasta apteekkaria, mutta aloittelevan apteekkiharjoittelijan työ ei häntä miellyttänyt. Kirkkomatkalle osallistui ensimmäisen kerran Pihtiputaalla käynyt Tampereen emerituspiispa Juha Pihkala. Ison laivan kuljettaminen syrjäseudulle oli vaativa tehtävä. Tässä ollaan matkalla kirkkoon.. Juhani Valanto kertoo kirjassaan Satu-laiva, että Aleksanteri oli toisaalta kirkkoruhtinas, mutta toisaalta sovinnollinen kansanmies, luonteeltaan isänsä tavoin monipuolinen kehittäjä ja kansanmies. Vuosina 1944-48 kuljetettiin matkustajia erilaisiin tapahtumiin Koliman ympäristössä ja väliin kerättiin tukkeja. Muutaman toimintavuoden jälkeen tehdas joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja ensimmäisenä säästötoimena lopetettiin Ilosjoen tehdas. Sen koki Alarik, myöhemmin Teppa, kouluvuosinaan kotopiirissä. Tarkoituksena oli valmistaa lankarulla-aihioita yhtiön Tainionkoskella sijaitsevalle tehtaalle. P uuraaka-aineen runsaasta tarjonnasta johtui ajatus puunjalostusteollisuuden kannattavuudesta paikkakunnalla, niinpä rovasti ehdotteli huonekaluteollisuutta. Rakennettiin kapearaiteinen raiteisto, jolla miesvoimin voitiin siirtää koivupöllit rannasta tehtaalle. Puritan vedettiin telakalle ja pian sen jälkeen Tornator alkoi kuljettaa sitä kohti Lahtea. Tuona vuotena Hiekanpään Mummu, ruustinna Alma Gummerus valmisteli ajasta ikuisuuteen lähtöään Hiekanpäässä, jossa hän oli viettänyt kesiään katkeamattomasti miehensä Aleksanderin 1915 tapahtuneen kuoleman jälkeen. Jos joku haluaa saada pienen välähdyksen Hiekanpään elämään kesällä 1931, niin siihen on mahdollisuus, kun etsii käsiinsä Pihtiputaan Joulu -lehden vuodelta 2004. Lähtösatamana oli Padasjoen Hietaranta ja päätepisteenä Lökön laituri Keitelepohjassa. Harventuneet ovat niidenkin rivit, jotka vuosikymmenten aikana saivat nauttia hitaasta, mutta varmasta ja turvallisesta kyydistä. Tästä innostuneena Teppakin alkoi rakentaa omaa leikkilaivaa, jossa oli taotusta levystä tehty höyrypannu ja pieni höyrykone. Tämä on jälleen oma tarinansa. Raaka-ainetta oli runsaasti saatavilla eri puolilta Kolima-järven vaikutusalueelta. Sadun tarpeellisuus niissä oloissa kuitenkin todettiin. Pihtiputaan köyhä seurakunta sai ensimmäiseksi kirkkoherraksi, sittemmin rovastiksi, Aleksanteri Gummeruksen vuonna 1879 mukanaan 31-vuotias puolisonsa Alma Maria ja kuusi lastaan 8-vuotiaasta Jaakosta kuusikuukautiseen vauvaan. Yritteliäisyydestään tunnettu kappalainen Vilhelm Leonard Gyllenbögel oli laittanut soutuveneeseen potkurin, jota kaksi pappilan piikaa hihnavälityksellä veivasi kolmannen äyskäröidessä vettä veneestä. Perinteitä vaalittiin siinäkin, kun tehtiin kirkkomatka Ilosjoelta Kumpulan rantaan Kirkonkylälle. Illalla Satu kellui jo Keiteleen aalloilla ja matkan viimeinen vesietappi Lökön laituriin Keitelepohjassa alkoi seuraavana päivänä. Innokkaana hanslankarina toimi pikkuveli Lauri. Noin vuoden ajan kestäneen perusteellisen saneerauksen jälkeen se oli jälleen valmiina vesille. Neljän vuoden kuluttua 1905 MARYN uudeksi omistajaksi tuli Hiedan Höyrysaha Orivedellä. Tällä matkalla oli mukana mm. He ajoivat jälleen Päijännettä pitkin Jyväskylään, josta he nyt saattoivat jatkaa matkaa Keiteleeseen kanavaa pitkin. Kun Jyväskylään saavuttiin sunnuntaina, niin vasta monenlaisten valmistelujen jälkeen laiva saatiin junavaunuun ja kuljetettua Suolahteen. K aikkialla Suomessa oli sotien jälkeen puutteen aika. Niinpä Satu-laiva, joka silloin oli nimeltään Mary, ostettiin 5 000 markan hinnasta vapaasti junan vaunussa Oriveden asemalla. Kevättalvella Teppa kunnosti laivaa. Vielä saman iltana tehtiin kuin tervehdysmatka kirkonkylälle. Paikaksi valittiin Ukonniemiemi Ilosjoelta. marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 60 K olimallakin seilannut SS Satu valmistettiin Osakeyhtiö Sommers af Hällström & Waldensin konepajassa Tampereella vuonna 1901. Niinpä apteekkarin lausahdus, ”ei sinusta Teppa apteekkaria tule, vaan konemies sinusta tulee”, oli hänelle mieleen. Juhani Valamo kertoo kirjassaan, että 6.10.1946 tehtiin matka iltamien pitoon Selänrannalle. Lökön satamassa Satu nostettiin syksyn kuluessa maalle ja odottamaan seuraavaa kesää. Lähes kymmenen vuotta kestäneen oikeusjutun päätyttyä Gummeruksen hyväksi hän saattoi kuljettaa laivan Tampereelle. Kirjasta ei selviä, miten Sadun onnistui kulkea Heinäjokea ylös Alvajärveen. Kuljetus pysähtyi Viitasaaren Taimonlahteen, jossa laiva lojui vuosikausia. Matkalaiset osallistuivat messuun Pihtiputaan kirkossa ja tekivät tervehdyskäynnin Wanhassa Myllyahon Pappilassa, joka oli Gummerus-suvun kotitalona vuosina 1879-1930 ja mm. Ensimmäinen matkan se teki Kolimalla Ilosjoelta kirkonkylälle jälleen uuden nimisenä. Huonojen teiden ja hataran kärryrakennelman johdosta kuljetus oli jännittävä, välillä suorastaan kiusallinen
Harjoitukset yli 10-vuotiaille tiistaisin ja torstaisin klo 18-20 ja alle 10-vuotiaille tiistaisin klo 18-19. mennessä Kaijalle, p. To 31.12. mennessä p. Muistikahvila Valorinteen kerhohuoneella parittoman viikon torstaina 19.11., 3.12. Näyttää siltä, että tämän vuoden talousarvio toteutuu budjetoidusti, eli alijäämää on 355 000 euroa, vaikka talouteen on kohdistunut uhkatekijöitä ja tulosta heikentäviä satunnaiserien kirjaustarpeita. Vapaa pääsy. 050 400 8035 tai Mika Paananen p. Irmeli Kuronen p. ja 3.5. Kentällä ja vaihdossa fiilis oli kohdillaan ja peli-ilo näkyi siten myös suorituksissa. Viitaseudun opisto laulattaa yhteislauluja Jukolassa klo 13. klo 12 seurakuntatalolla. Ilmoittautumiset Seijalle kerhossa tai pe 20.11. Ruokailu 30 euroa/ henkilö. ELÄKKEENSAAJAT. Peli vain yksinkertaisesti oli takkuista ja teimme liikaa omia vieheitä silloin, kun olisi pitänyt tehdä varmoja suorituksia. Perjantai: slaavilainen broileri, täysjyväohra, kaali-kurkku-ananassalaatti. Kojeiden käytön opastusta, puhdistuksen ja letkun vaihdon avustamista, paristojen myyntiä ja paristojen vaihtoa, neuvontaa kuulonhuoltoon liittyvissä asioissa, ohjaamista palvelujen piiriin ja vertaistuen antamista. 0400 927 693. Laulattajana Salla ja liikuttajana Saara. lähipalvelua Valorinteellä tammi-, maalisja toukokuussa kuukauden ensimmäisenä maanantaina eli 5.1., 1.3. Neljäs erä lähti erittäin hyvin käyntiin. Ilmoittautumiset Irjalle pe 27.11. ELÄKELIITTO. 0400-345 852 juha.kivinen@kotiseudunsanomat.fi Tilaushinnat 1.1.2020 Kestotilaus 71 /vuosi Määräaikainen 12 kk 75 Pohjoismaat 12 kk 108 Hinnat sis. Kerho keskiviikkoisin klo 10 Valorinteellä. Maanantai: lihapyörykät, perunat, kastike, vihreä salaatti. Viimeisessä erässä vastaanoton kanssa oli taas ongelmia ja vastustaja sai hyvän etumatkan. 0207 931 621 pia.painokallio@kotiseudunsanomat.fi Puhelinvastaajaan tai tekstiviestillä ei voi jättää maksullisia ilmoituksia. 040 575 0330. Viitaseudun Kuulon lähipalveluhenkilö Ella Paananen käy pitämässä kuulon TUISKU Hiihdon toinen etävalmennusprojektikausi kestää helmikuun loppuun asti. Sisätiloja ei ole käytettävissä. Otamme vastaan ehjää tavaraa lahjoituksina (ei tekstiiliä). Vihkoon merkitään päivä, nimi ja kuntoilulaji. Jokainen myyjä vastaa itse pöydistä, katoksista ym. 3-6 luokat tiistaisin klo 15-16 Pihtipudas-salissa. SELÄNTAUKSEN KYLÄSEURA. Leppoisa illanvietto perinteisen jouluruokailun merkeissä Karkausmäen Kammarissa la 28.11. alv 10 % Ilmoitushinnat 1.1.2020 Tekstisivu 1,00 /pmm Tekstin jälkeen 0,94 /pmm Takasivu 1,03 /pmm Kuolinilmoitukset 1,00 /pmm Kiitosilmoitukset 20,16 (25 pmm) Hintoihin lisätään alv 24 % Ilmoitusten sisäänjättö Maanantaihin kello 10:een mennessä. Joulunavaus Kinnulassa. Maanantai: curry-broilerikiusaus, aurinkosalaatti, mustaherukkahillo. KYLÄTOIMINTA Kinnula Laulu liikuttaa -tuokio Meijän tilassa pe 20.11. Joulunavaus klo 15-17. Jokainen maksaan uintimaksunsa ja sydänyhdistys maksaa jäsenten osallistumismaksun. Metalliromun keräyslava vanhan Tielaitoksen pihalla on lopetettu. Toisessa erässä pelaamisemme taso laski ja vastaanoton kanssa oli erityisesti ongelmia. Erä oli jo selkeästi meidän, kunnes tuli taas pieni notkahdus. Neljännessä erässä hyvä fiilis säilyi ja oli paljon pitkiä palloja, mutta vastustaja sai päätettyä palloja tänään paremmin kuin me. klo 12 Koto Hotellissa. ”Karkkipukki” lähtee liikkeelle Kinnuskeskuksen pihalla klo 18, Tiernapojat esiintyvät, mahdollisesti muuta ohjelmaa. Tiistai: kasvissosekeitto, leikkele, tuore vihannes, pehmeä leipä. PUDIS Salibandyä pelataan Pihtipudas-salissa maanantaisin: 0-3-luokkalaiset klo 18-19.15, 4-luokkalaiset ja vanhemmat klo 19.15-20.30. 19. to 19.11. Lautakunnat kokoontuvat tarkastelemaan tarkennettuja budjettiesityksiään ensi viikolla ja kunnanhallituksen talousarviokokous on sovittu alustavasti pidettäväksi maanantaina 7. Lentopallon naisten Mestaruusliigaa: LiigaPloki – Nurmon Jymy Pihtipudas-salissa klo 17. Vastaanotot koronan salliessa Viitasaaren puulukiolla pe 20.11. Kerho maanantaisin klo 12 työväentalolla viranomaissuositusten mukaan. 0400-741 747 heikki.jamsen@kotiseudunsanomat.fi Toimittaja Juha Kivinen puh. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET puh. MURTO Kuntosuorituslaatikot Särkiharjussa linja-autokatoksessa Kolehmaisen luona, Meijän Kaupan seinällä ja Untisperällä Lepistön tienhaarassa. ja 11.12. Ensi vuoden talousarvio on vielä laskentavaiheessa. SPORTTIKERHO Putaanvirran koulun kerhot: 0-2 luokat tiistaisin klo 15-16 Putaanvirran salissa. Jouluruokailu ke 25.11. joulukuuta.. Palvelu on maksutonta eikä edellytä jäsenyyttä. SYDÄNYHDISTYS. tekemistä, mutta se ei kuitenkaan riittänyt, vastustaja vei erän 22-25. Maksuton opintosetelikurssi. valmentaja Miikka Kinnunen p. Vastustaja pääsi melkein jo rinnalle. Paikalle toivotaan yhdistysten, yritysten, koululuokkien, muiden yhteisöjen ja yksityisten toimijoiden myyntipisteitä. Ma 30.11. Lentopallon naisten 2-sarjaa: Ploki – Nurmon Jymy Pihtipudas-salissa klo 13. Tiistai: härkä-juureskäristys, perunamuusi, coleslaw-salaatti. Lentopallon naisten 1-sarjaa: Ploki – Turun Toverit Pihtipudas-salissa klo 15. La 19.12. Ilmoittaudu pe 20.11. Ensimmäinen erä oli tiukka ja veimme sen lukemin 25-23. Kinnula Torstai: hernekeitto, tuore leipä, juusto, juurespala. kyläkoulu), os. Pitkän erätauon jälkeen kolmannessa erässä peli parani huomattavasti. noudettavaksi Eväsrepusta tai halutessa kotiin toimitettuna. Joukkueessa oli vastassa vanhoja tuttuja vuosien takaa. Lentopallon naisten Mestaruusliigaa: LiigaPloki – LP-Vampula Pihtipudas-salissa klo 17. Tarjolla eteläamerikkalaista iltapalaa. kunnanjohtaja. Arpajaiset. klo 18-19. Saimme kuitenkin viikonlopusta itsellemme yhden sarjapisteen ja paikoitellen pelin omalle tasolla. Kyläseurantie 16. saakka Kaija Solismaan öljyväritöitä esillä Kahvissa ja Kupissa. Pe 27.11. Pihtipudas Torstai: järvikalapuikko, perunasose, vihersalaatti. Peli ei ollu vielä päässyt edes alkamaan, kun kohtasimme ensimmäisen ongelman. Jokainen osallistuja on velvollinen huolehtimaan käsihygieniasta ja suojamaskeista sekä noudattamaan annettuja ohjeita turvaväleistä! RIENTOJA JA TILAISUUKSIA KOULURUOKAILU Pihtipudas MLL. saakka tekstiilitaiteilija Aino Kajaniemen näyttely ”Perille” Koto Hotelli Pihtiputaassa. Kunnanvaltuusto on asettanut tavoitteekseen nollatuloksen saavuttamisen, joten karsintatarvetta on yhä runsaasti sekä käyttötalouden puolella että investointija rakentamisohjelmassa. Jouluvalot syttyvät klo 17. Peli siis päättyi Vaasan Kiiston voittoon 3-1 (25-15, 25-11, 23-25, 25-17). 7-9 luokat torstaisin klo 15-16 Pihtipudas-salissa. klo 10-12. Pelaamisemme oli hyvin vaihtelevaa. klo 14 ja pikkujoulu heti kokouksen päätyttyä Eväsrepussa. KINNULA Pe 27.11. Yrittäjien kinkkuarvonta klo 19.30. ELÄKELIITTO. Kokoontuminen urheilukentällä. Erä päättyi vastustajalle 17-25. 050 307 2874. Eräs pelaajistamme oli niin innokas pallottelemaan, että sai katosta lampunkin puoliksi irti. Ma 23.11. Saimme oman pelaamisen kulkemaan todella hyvin. Kerho to 19.11. Su 22.11. mennessä Markolle 050 517 5035 tai Jennille 0400 610 971. klo 12-14. Tähän liittyvät suunnittelut veivät hieman aikaa. klo 19-22. Joulupuurotarjoilu kunnanviraston pihalla klo 17-19, kauhan varressa yläasteen oppilaita, apunaan mm. Ilm. Ensimmäisessä erässä emme olleet vielä hereillä, emmekä saaneet kunnon peliä aikaan. klo 18. #9 Leinonen #29 Hietalahti Kinnulan talousarviossa vielä paljon karsittavaa Kinnulan kunnanhallitus tarkasteli taas maanantaina kunnan talousarvion toteutumista. URHEILUSEURAT Naisten kuntonyrkkeily Jukolan salilla keskiviikkoisin klo 19 ja sunnuntaisin klo 18. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lentopallon naisten 1-sarjaa: Ploki – Oulun Kisko Pihtipudas-salissa klo 15. 0400 615 497. D I A B E T E S Y H D I S TYS. LIIGAPLOKI Kirppari auki marrasjoulukuun perjantaisin klo 10-18. Saimme lopussa kirittyä ihan hyvin, mutta se ei tällä kertaa riittänyt. Vaihtori suljettu remontin vuoksi. mennessä p. marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 29 MENOT MENOT JA TAPAHTUMAT PIHTIPUDAS La 21.11. Lisät. 0207 931 620 Keskustie 8, 44800 Pihtipudas www.kotiseudunsanomat.fi Avoinna ma-pe klo 8.30–15.30 Kokonaislevikki 3 951 (LT 2019) TOIMITUS toimitus@kotiseudunsanomat.fi Päätoimittaja Heikki Jämsén puh. klo 12-14 HUBteekin tiloissa. Keskiviikko: jauhelihalasagnette, porkkanaraaste. OPISTOT Plokille piste 1-sarjassa Kotisaliimme vastaan tuli Joensuusta Joen Juju. Su 20.12. Mukana nimikkolähetti Arja Koskinen. Jouluvalot syttyvät klo 17. Muista kokous su 29.11. Hyvinvointia laulamalla ja kevyesti liikkumalla. 040 824 2509. 0207 931 620 ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi Anne Viander puh. Perjantai: jauhelihakeitto, juustoviipale, tuore vihannes, pehmeä leipä. Kolmanteen erään saimme hieman parannettua Julkaisija: Pihtipudas-Seura ry Ilmestyy keskiviikkoisin Puh. Vuoden Resupukin julkistaminen ja yrittäjäyhdistyksen muistamiset klo 19. ”Ken lahjan antaa, hän lahjan saa.” Riisipuuro + soppa ja torttukahvit. ja 17.12. Lisät. Su 29.11. klo 14-16. Pikkujoulun sijasta tarjoamme jäsenillemme jouluaterian la 5.12. Vastustaja sai erän lukemin 12-15. Sinitta Mennala Vaasan Kiisto vei pisteet 2-sarjassa Plokin 2-sarjan joukkueella oli pelireissu Vaasaan. La 5.12. Huomaa muuttuneet ajat! On tärkeää noudattaa kaikissa tiloissa turvavälejä. Toistaiseksi ei kuulon lähipalvelua Pihtiputaalla. Pe 4.12. Muurasjärven kerho 1-3luokkalaisille maanantaisin klo 12.45-13.30. Saimme kuitenkin alun hyvän johdon myötä erän itsellemme lukemin 25-20. Lentopallon naisten Mestaruusliigaa: LiigaPloki – Oriveden Ponnistus Pihtipudas-salissa klo 17. Kinnula HYS. Kirppari ja Joulumyyjäiset sekä kahvio lauantaisin klo 10-14 Seläntauksen Kyläseurantalolla (ent. VIITASEUDUN KUULO. MUISTIYHDISTYS. 0207 931 620 anne.viander@kotiseudunsanomat.fi Pia Painokallio puh. ELÄKELÄISET. Lähetysilta Seurakuntakeskus Sallilassa alkaen klo 18. Toinen erä meni lähes samalla tavalla. Vesijumpat Simmarissa tiistaisin klo 13.30-14 ja torstaisin klo 18.30-19. Keskiviikko: kasvis-nuudelivuoka, kinkku-juustosalaatti. Tulethan terveenä! NÄKÖVAMMAISTEN KERHO kokoontuu ke 25.11. Jouluruokailu Mantassa pe 27.11
Kuntannosto: • männikkökankailta• mieluiten 2-3 vuotta ennen päätehakkuuta 0400 387 888 Lestijärvi Tmi Tervosen Kotija Pitopalvelu Lounaskahvila EVÄSREPPU (Kunnantalolla). ilmoitukset pe 11.12. Tervetuloa! Johtokunta KOKOUKSIA MYYTÄVÄNÄ TORILLA MYYNTIAUTO PERJANTAISIN KLO 13.00-15.00 PIHTIPUTAAN TAHKONAUKIOLLA puh. Esillä sääntömääräiset asiat. tieyksiköinnin laadinta ja ylläpito • tiemaksujen laskutus • kirjanpito • tiekokoukset Tieisännöitsijä Anne Viander anne.viander@gmail.com p. Tied. mennessä KE 23.12. makeiset • Naisten talvihousuja, villatakkeja, pitkähihaisia puseroita, miesten verkkareita ja huppareita ym. Puh. Keskustie 12. 0400 342 816 SPR:n Kinnulan osaston syyskokous pidetään maanantaina 30.11.2020 klo 20.00 paloasemalla. mattoja • Vääräkankaan perusja makuhunajat, luomutuotteita ym. klo 9–17 Tule mukaan vaikuttamaan – lähde ehdolle kuntavaaleissa! Sinua ja ajatuksiasi tarvitaan Pihtiputaan päätöksenteossa. Lounas: 11-13. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tarjolla kahvia ja pientä purtavaa. Otamme sinut mieluusti mukaan kuntapäättäjien joukkoon. Tervetuloa raikkaaseen ulkoilmaan ostoksille toivottaa KAUPPIAAT • P. • Korpelan lihajalosteen vanhan ajan palvilihat, maalaishyytelö, makkaraa, erikoisjuustot, hevospaistia ym. 2020) KOTISEUDUN SANOMAT KAUPAN PÄÄLLE Yksityisten ja yritysten JOULUTERVEHDYKSET KE 16.12. 040 567 0168 (klo 17 jälkeen) tai 0400 317 119 Kuolinpesän selvittämiseksi kirjallisten tarjousten perusteella METSÄMAATA 13,6 ha Pihtipudas, Elämäjärvi (Sillankorva 601-402-2-291) Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. • Nimimukit, ihmeveitset • Kotimaista kylmäsavuja lämminsavu-graavikirjolohta sekä graavija kylmäsavusiikaa, silakkamarinadeja. Poppanamyynti 0500 336 437 TILAA Erkki Jämsén • 050 520 0978, 045 632 7004 Alvajärven Ryhti ry:n syyskokous pidetään tiistaina 1.12.2020 klo 19.00 entisellä kaupalla. Tied. 0207 931 620 ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi. 040 701 0759 www.kiviteos. Pihtipudas A se m at ie 11 www.juhlapalvelukranssi.fi • 040 841 2182 040 552 2701 Pihtiputaan Kiviteos Oy Keskustie 14, 44800 Pihtipudas kiviteos@kiviteos. Hallituksen kokous klo 19.00 Hallitus Pihtiputaan Sydänyhdistys Kevätkokous ke 25.11.2020 klo 18.00 ja syyskokous heti kevätkokouksen jälkeen Hubteekissa, os. suoraan penkasta URPILAN KYTÄNKANKAAN louhokseltamme CE-merkityt • kalliomurskelajikkeet 0-16, 0-32, 0-56, 0-100 • esim. Esillä sääntömääräiset asiat. mennessä KESTOTILAUS 12 kk 71€ p. 044 579 1420 iltaisin Kaikille uusille kestotilaajille LOPPUVUODEN (v. P. • Metrilakut, hattarat, ym. 050 307 5439 PARASTA PALVELUA KALLIOMURSKETTA toimitettuna Alvajärven Karihautakankaalta Jorma Pasanen 0400 706 133 Jarkko Pasanen 0400 269 787 Useita murskelajikkeita moneen tarpeeseen • soraja metsäautotiet • pihat ja pihatiet • rakennusten perustukset • suodatuskentät ym. LOMAKOTI TUULENSUOJA LOMAKOTI TUULENSUOJA Myynnissä: • Viipurinrinkelit, kukot, lörtsyt, kalasäilykkeet (9 prk/ 20,-) ym. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Syyskokousasiat. Ota yhteyttä: Kuljetukset myös kevyellä kalustolla asiakkaan toiveet huomioiden. 040 567 0168 (klo 17 jälkeen) tai 0400 317 119 4 kk:n ikäisiä AJOKOIRAN PENTUJA P. Tervetuloa! JHL Wiitaunioni ry os. 264 Syyskokous ma 30.11.2020 Viitasaaren kaupungintalolla klo 18.30 alkaen. Tervetuloa Uranetti Oy /Anne Heikkilä 044 525 6428 Palolahdentie 11, Kärväsjärvi www.uranetti.fi T v l ! Koulutettu hieroja ja jalkojenhoitaja • riskiryhmäläisille myös kotija laitoskäyntejä Meiltä myös majoitusta lomaan, työhön ja yöhön. 0400 262 786 TORIKAUPPIAAT PIHTIPUTAAN TORILLA MA 23.11. Tarvittaessa kuljetus kotiin ja työpaikalle. • Puuvilla-, viskoosi-, muovi/puuvillaym. KALLIOMURSKETTA Maanrakentamiseen AHO-KURKELAN • soramurskeet • hiekat, sorat ja kivet koneseulottuna • tai edullisesti täyttöihin ym. kivituotteet pihasuunnitelmat PE 20.11. pintoihin hyvin kiinnittyvä, rengasystävällinen 0-16 mm • sepelit 8-16, 16-32 mm • kivituhka 0-4 mm Erkki 0400 261 848 KS-Mursketeam Oy OSTAMME KUNTTAA / METSÄPOHJAA Suomen Kunttamestarit Oy Hyvä tuotto metsälle, ennen päätehakkuuta. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa Johtokunta Elämäjärven kyläseura ry:n yleinen syyskokous to 26.11.2020 klo 18.00 Mäntypirtillä. ilmoitukset pe 18.12. marraskuuta 2020 Kuolinpesän selvittämiseksi kirjallisten tarjousten perusteella As Oy Peninginmäntyrivi -nimisen yhtiön RT-HUONEISTO 45 m 2 keittokomero, oma sauna Liitonjoentie, Peninki Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. 0207 931 620 • tilaukset@kotiseudunsanomat.fi p. • Muurikkaletut suolaisella ja makealla täytteellä, kahvia, grillimakkaraa • Päreja pajukorit, taljat, rottinkituotteet ym. Ota yhteyttä Keskustan ryhmän valtuutettuihin tai yhteyshenkilöihin: Markku Kananen 040 481 4940 Taina Kangasluoma 050 432 5164 www.keskusta.fi/kuntavaalit MYYTÄVÄNÄ Tieasioissa ota yhteys tieisännöitsijään! • mm. 040-574 2599 Avoinna: ma-pe 8-14.30. klo 13-15 Tahkon aukiolla POPPANAja MATONKUTEITA, LOIMIA ym. Glögitarjoilu Tervetuloa Johtokunta LiigaPloki ry Vuosikokous torstaina 26.11.2020 klo 18.00 Putaanportin kokoustila, Putaanportintie 5, 44800 Pihtipudas. 30 KOTISEUDUN SANOMAT 19. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Pihtiputaan Demarit ry Syyskokous su 29.11.2020 klo 16.00 Pihtiputaan Työväentalolla. Suomen Keskusta tarjoaa hyvän kanavan Pihtiputaan palvelujen kehittämiseen sekä kansanedustajien kautta yhteyden myös eduskuntaan ja maan hallitukseen. Tervetuloa! Hallitus Maatiaismartat ry:n kevätja syyskokous to 26.11.2020 klo 18.30 Myllykylän kodalla
Auktorisoitu t1l1to1m1sto Peruskirjanpidosta yrityksen taloudenhallintaan Pihtiputaan toimisto PL 20, (Ruukintie 2) 44801 Pihtipudas Avoinna klo 9.00-15.00 Puh. Kaikki hoidot myös ilman lääkärin lähetettä. 0440 128 944 Keittiökalusteita Keittiökalusteita • automaalaus • kolarikorjaus • ruostesuojaus • vahinkotarkastukset • pesu ja vahaus • auton sisäpesu www.autopelti.com AUTOPELTI HÄKKINEN 040 -702 6777 Yrittäjien ja yrittäjäksi aikovien kumppani Vaihde (014) 577 6200 www.witas.. Julkinen kaupanvahvistaja. 050-461 6055 Kirkkotie 5, KINNULA SEULOTUT SORAT ja MURSKEET Pyhäjärven Pitkältäkankaalta. marraskuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 31 Varatuomari Eero Hilpinen, Hakkarilantie 9, 44500 Viitasaari. 0400 678 753 erkki.korpelin@gmail.com erkkikorpelin.fi LVI-asennukset ja tarvikemyynti @ Tur?allinen kumppani yrityksellesi. 040-149 4005 Anne Vuorenmaa-Huuskonen 040 149 4005 Oskari Ojaniemi 0400 548 104 Janne Niskakangas OMT-FYS. 020 728 9607 www.taloushallinta.com Sujuvaa tilitoimistopalvelua omalla alueellasi Sähköasennukset ja tarvikemyynti Myymälä • P. Tenhusen Maansiirto ja Kuljetus Oy 040-743 9816 • 0400-581 315 LVI-ASIOISSA Puh. 014-562 089 Matti 0400-241 965 MEILTÄ APU NOPEASTI JA LUOTETTAVASTI! Ruukintie 1, Pihtipudas • putkiasennustyöt ja huollot • LVI-tarvikkeiden myynti • öljypoltinhuollot Homeja kosteusvauriokorjaukset Lämpökuvaukset • Kosteusmittaukset p. Puh. Vuokrattavana rakennuskoneita! RAKENNUSURAKOINTI T:mi Jorma Toikkanen • 0400 244 705 jorma.toikkanen@co.inet.fi • putkityöt • tarvikemyynti • maalämpöpumput • ilmalämpöpumput • navetoiden putkityöt • kodinkonemyynti • trailerija rakennustelinevuokraus 040-664 7787 kehaykkonen@gmail.com Putaanportintie 3, Pihtipudas Julkinen kaupanvahvistaja JUKKA TAVASTSTJERNA 0400-317 119 • kauppakirjat • lahjakirjat • perukirjat • testamentit • edunvalvontavaltakirjat • metsätalouden veroilmoitukset Rupontie 2 Pihtipudas www.maaselanmaatalous.fi rehut, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, tarvikkeet, työkoneet ja varaosat Timo Saastamoinen • 040-557 3644, Timo Back • 040-725 7702 Katso kaikki kohteemme www.saaninkoski.fi Isännöintipalvelu Kaupanvahvistaja 24h isännöintipäivystys! Pyydä tarjous Meiltä kaikki asumiseen liittyvät palvelut! Keskustie 14, Pihtipudas isannointi@saaninkoski.fi 045 212 1331 Kiinteistönvälitys LKV Kokousja saunatilojen vuokraus Asiakirjapalvelu Ammattitaidolla ja luottamuksella. 19. Mika 040 545 1959 www.haapa-line.com • 50+1 turistibussi • 16+1 luxusbussi • henkilötaksi • 8+1 taksi invavarustein • myös paarikuljetukset Muurasjärvi 48+1 BUSSI invavarustein uutta ASIANAJOTOIMISTO Rakennus-ja LVI-urakointi Erkki Korpelin putkistosaneeraukset lämmitysjärjestelmätmaalämpö p. Vastaanotto tarvittaessa Pihtiputaalla perjantaisin klo 9–10 kunnantalon ltk-huoneessa. w w w .t as m ah o it o. Perjantaisin tarvittaessa Pihtiputaalla (kunnantoimisto) Ajanvaraus p. Avoinna klo 9-15. Simon Auto Oy Simon Auto Oy • Määräaikaishuollot ja korjaukset • Ilmastointihuollot • Katsastustarkastukset • Perämoottorien huollot • Vikakoodinluku • Nelipyöräsuuntaukset • Matkahuollon pakettipalvelut • Tuulilasien korjaukset ja vaihdot AD-Autokorjaamo Simon Auto Oy Viitasaarentie 93, Pihtipudas (014) 561 154 Kysy rengastarjousta! VARAOSAT kaikkiin automerkkeihin nopealla aikataululla • Fysioterapia • Hieronta • Kuntoutuspalvelut www.kunnonsyke.. 020 728 9600 info@taloushallinta.com 1989-2019 30 VUOTTA Palveluksessasi Kinnulan toimisto Ammestie 9, 43900 Kinnula Avoinna ma-pe klo 9.00-15.00 Puh. 0400-777 757 • www.ehtpiiponniemi.fi YLEISLÄÄKÄRIN VASTAANOTTO LL Risto Laitila 040-716 5841 /Anne Korpela Asematie 12 terveyskeskus Pihtipudas JÄTEHUOLTO JA KIERRÄTYSPALVELUT VAIHTOLAVAPALVELUT KAIVOJEN TYHJENNYKSET VIEMÄREIDEN AVAUKSET JA KUVAUKSET JÄTTEEN KERÄYSVÄLINEIDEN MYYNTI JÄTEASEMA AVOINNA: ma-ke 9.00–15.00 to 9.00–17.00 pe 9.00–15.00 ARKISTOJEN TUHOAMINEN Ota yhteyttä ja kysy lisää! Yritykset 010 636 7000 Yksityiset 010 636 5000 Toimisto 040 727 6781 www.lassila-tikanoja.?/asioi Reisjärventie 215, Pihtipudas MEILLÄ TEHDÄÄN KESTÄVÄÄ TYÖTÄ. 029 566 0880. 014-571 456, 0400-667 946, fax 014-571 455, eero.hilpinen@asianajotoimisto.inet.fi FYSIKAALINEN HOITOLAITOS fysikaalinen hoito hieronta FYSIOTERAPEUTTI Mari Pekkarinen puh. SYDAN-SUOMEN TALOUSHALLINTA ?. Keskustie 14 Pihtipudas p. www.facebook.com/witasoy Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Keski-Suomen Oikeusaputoimisto Viitasaaren toimipaikka • Varatuomari Tuula Kiili Keskitie 10 (kaupungintalo), Viitasaari. SVT Talouspalvelut 040-161 5139 • Junganjärventie 7, Muurasjärvi Toimistopalvelut, kirjanpidot ja tilinpäätökset sekä veroilmoitukset: kaikki yhtiömuodot ja yhdistykset. . A se m at ie 5 , P ih ti p u d as. 040 486 1511 SÄHK ÖTYÖ T EL-Point Oy HAMPAANKOLO Pyhäsalmen hammashoitola Laguksentie 4 HAMMASLÄÄKÄRI PYHÄSALMESSA • Jukka Tikanmäki • Tuomo Ilvesvuori Ajanvaraus 08-782 100 PARASTA PALVELUA Hautauspalveluedustus Kinnulassa: Parlamentin kukka 050-329 9774 Kukka-Pibea ja Monosen Hautauspalvelu Ay Asematie 7 Pihtipudas puh. 040 158 9850 040 502 9452 (ma-ke, myös ilta-aikoja) • klassinenja urheiluhieronta • intialainen päähieronta • koulutettu hieroja • Hierontapiste Anita Karvonen Fysioterapeutit Jalkojenhoitaja Erja Laukkanen • Elina Niemi • Eero Viitikko Ritva Leppänen Ajanvaraus 0400 540 666 Fysioterapia, työfysioterapia, hieronta, jalkaterapia, akupunktio lymfaterapia, erilaiset erikoiskäsittelyt ja ohjaukset. 014 561 165 Juhani 0400 246 154 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET VAIHTOLAVAKULJETUKSET P. 040 507 7637 Henri Lehtinen Pehkosenkuja 4, 85800 HAAPAJÄRVI Puh
Ratkaisupaikoissa työnnetään epävarmaan paikkaan. Eilen oli vielä vaikeuksia saada yhteyttä passarin kanssa, mutta nyt sujui jo paremmin. Fokus ei ole vielä ihan satasessa. Kuvien autot erikoisvarustein. – Puolustuspaikoissa oli sekoilua. Pesonen myönsi, että hakkuripeli on aika surkeaa tällä hetkellä. Liberosta takaisin yleispelaajaksi siirretty Jayden Blanchfield otti tonttinsa komeasti haltuun kuittaamalla OrPopelissä kovat tehot 28/+18. WINTER PACK Sis. Meillä oli pari kappaletta ratkaisijoita, jotka pystyivät tekemään jotakin. Pitää miettiä, mitä sille tehtäisiin, kun niitä satasia tulee kuitenkin jatkossakin. – Eikä oikein tullut puolustuksiakaan, torjunnan paikka oli hukassa. Pelaajat vasemmalta: Taija Kaukoranta, Lauren Matias, Ingrid Kiisk, Jayden Blanchfield, Anniina Kastarinen ja Lindsey Calvin.. Jostakin pitäisi löytää se viimeinen rutistus, ettei tarvitsisi arpoa, missä minun pitää olla ja mitä pitää tehdä. – Suomen liiga on ehdottomasti paljon vaativampi kuin USA:n yliopistosarjat. Kuvassa Blanchfield yrittää torjua OrPon Kaisa Nyman iskua. – En tiedä, mistä sen pitäisi löytyä. Taas tullaan siihen, mitä olen jankuttanut koko ajan, että pikkuisen on vaille. – Jos on pelaajia, jotka ovat siihen mennessä takoneet jo lähes 30 pinnaa, niin kyllähän se ratkaisu sieltä löytyy. toimituskulut 600 €. RAV4 Hybrid -malliston CO2-päästöt 22-131 g/km ja yhdistetty kulutus 1,0-5,8 l/100 km. logo, aukioloajat ja yhteystiedot tähän tilaan Ukontie 24, Viitasaari (014) 5771 135 www.autoliikekoskinen.fi JUHA KIVINEN Pisteet ovat LiigaPlokille tiukassa lentopallon naisten Mestaruusliigassa. LiigaPlokin päävalmentaja Mikko Pesonen tuumasi, että peli oli kovatasoinen ja palloa lyötiin. talvirenkaat kevytmetallivantein ja kumimatot. Vastaanotossa takkuilee. Lindsey Calvin teki vähiten pisteitä tehoilla 6/ +3, kun vastustajan hakkurin tehot olivat 22/+15. En näe siinä mitään järkeä. Pitäisi tsempata vielä vähän kovempaa. Winter Pack -tarjous koskee vain uusia asiakastilauksia (vain yksityistilauksia) ja on voimassa toistaiseksi, tarjous ei koske RAV4 Plug-in Hybrid -mallia. WLTP CO2-päästöt 127 g/km ja EU-yhd.kulutus 5,6 l/100 km, TAKUU 3 vuotta/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta, hybridijärjestelmän takuu 5 vuotta/100 000 km. – Oltiin selkeästi kakkosia tänään. Plokilaiset joutuivat harmittelemaan heikkoja ratkaisuja varsinkin OrPo-pelissä. 990 € JM-liikkeen oma ilme esim. Kuuma pelaaja unohdettiin Pesonen kehui liberosta yleispelaajaksi vaihdetun Jayden Blanchfieldin peliä, mutta lopulta hänkin jäi melko yksin. En lähtisi ratkaisupalloissa hakemaan jotakin hasardia, varsinkaan jatkopallopateria. Liigan kärki on nähty ja kaikki varmaan näkivät, että jotakin pitää varmaan vielä tehdä. Pesonen kertoi Blanchfieldin pelipaikan vaihdossa olleen kyse nimenomaan laitatehojen hakemisesta. Suomen liiga on näyttänyt tasonsa Lauren Matias myönsi LP Kangasalan pelanneen todella hyvin. Minulla on tosi hauskaa pelata täällä, ja siksi tulinkin tänne, Matias kehui. marraskuuta 2020 LiigaPlokille vain piste viikonlopun tuplapeleistä CASE ja NEW HOLLAND HUOLTO / VARAOSAT • p. Se oli ollut hänen suunnitelmissa jo pitemmän aikaa. Keskitorjuja Sanni Rantanen harmitteli OrPo-pelin jälkeen, ettei joukkueella ole sitä viimeistä voimaa voittaa. Seuraavaksi LiigaPloki pelaa Pihtipudas-salissa lauantaina, jolloin vastaan asettuu Nurmon Jymy. 040-845 9444 /Reijo myös viikonloppuisin Pihtipudas • Hydrauliletkut ja liittimet • Rakennuspellitykset myös muut traktorimerkit Oy Huolto/ varaosat myös televisiot • auringonkukansiementä • kauraa • pähkinöitä • TINTTI-talipötköt • kuoritut auringonkukansiemenet (014) 562 666 Kolimantie 2, Pihtipudas info@rautajavari.fi www.rautajavari.fi Linnuille laaja valikoima: KODINKONEET MEILTÄ! ERÄ uutta laminaattia ja vinyyliä lattiaan! ERÄ uutta laminaattia ja vinyyliä lattiaan! Ja laajasti perus Rautakauppatuotteet! Avoinna: Ma–Pe 8–17 La 9–13 Kangasala 11 1 35-5 34 Kuusamo 8 1 1 2 30-14 27 H-linna 8 1 1 3 30-18 27 LP Viesti 8 1 3 27-14 26 OrPo 3 2 5 19-21 13 LiigaPloki 3 2 5 15-23 11 WoVo 2 1 1 6 13-25 9 Jymy 1 2 7 13-26 7 PuWo 1 2 6 10-24 5 Vampula 1 9 5-27 3 RAV4 2.5 Hybrid Active Edition kokonaishinta 41 991,76 €, sis. 040-567 0145 /Jari • p. Oltiin ongelmissa varsinkin satasten kanssa. – Kaveri otti neljätoista puolustusta enemmän kuin me. Peliin täytyy saada tasaisuutta, mutta on siellä näkyvissä hyviäkin merkkejä. Oriveden Ponnistus haki ensin sunnuntaina kaksi pistettä Pihtipudas-salista erin 2-3 (21-25, 30-28, 25-17, 21-25, 11-15) ja sarjajohtaja LP Kangasala jatkoi maanantaina odotetusti täydellä pistepotilla erin 0-3 (21-25, 15-25, 21-25). Ei saatu sitten minkäänlaista kosketusta siihen. 32 KOTISEUDUN SANOMAT 19. Ei ollut oikein selvää, missä ollaan. – On selvää, että meillä on paljon töitä tehtävänä. En ole siihen osastoon ollenkaan tyytyväinen. Mikko Pesonen ei selitellyt Kangasala-tappiota. Toyota Hybridiakkuturva 10 vuotta/350 000 km. Erän alut pysyttiin mukana, mutta sitten Kangasalalta tuli laajalta rintamalta ratkaisijoita. – Viidennessä erässä saa passaritkin ottaa sen verran syytä niskoilleen, että kuuma pelaaja unohtui ihan täysin. Tunne teho, nauti hybridivoimasta ja sano ei kompromisseille – mutta sano kyllä huippuedulle! Kysy lisää meiltä. TOYOTA RAV4 HYBRID RATKAISEVAA VOIMAA VAIKUTTAVASTI VARUSTELTU, ITSELATAAVA RAV4 HYBRID ACTIVE EDITION