Kotiseudun Sanomat 21.07.2015

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vsk. 55. PIHTIPUTAAN JA KINNULAN PAIKALLISLEHTI keskiviikkona 22. 0207 931 620 www.kotiseudunsanomat.fi TÄLLÄ VIIKOLLA: Elämäjärvellä uiskenneltiin viileässä säässä. Kylmä kesä ei ole karkottanut uimakoululaisia Sivu 3 Sirpa Sallanko ja Kyllikki Varha lauloivat Putaanportissa. Yhteislaulu veti väkeä Kaakkurin lavalle Sivu 6 Viivi Syrjä lämmitteli muiden mukana ennen juoksun alkua. Village-Run melkein täynnä naisenergiaa Sivu 6 irtonumero 1,50 e Maalaismaratonilla kannustettiin kaikkia Musiikki soi, rummut pärisivät ja kädet paukkuivat, kun M45-sarjan maratonin voittaja, oman kylän poika, Martti Mäkelä paineli Savijärventietä kohti maalia. 7. Lisää Maalaismaratonista keskiaukeamalla. n:o 30?. 2015 puh
Suosittelen katsastamaan. Mediaa haukutaan usein rankasti, aivan syystäkin. Tähän kun lisätään maantieteellinen sijaintimme Pohjanmaan ja Savon rajamaastossa, höysteenä Karjalasta tulleet evakot, on tämä kaikki kasvattanut meistä suvaitsevaisia. Kiuruvesi Lukijan kuva Klikkaukset eivät takaa laatua J ournalismin opiskelijana ja alalla työskentelevänä seuraan runsaasti eri medioita. Suurinta osaa liikunnan harrastajista kiinnostavat totista kilpailua enemmän tapahtuman tarjoamat elämykset. Muurasjärven Maalaismaratonissa juoksureitti on sijoitettu taitavasti kansallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman ytimeen. Saavutus on hieno, kun tiedetään, kuinka vaikea urheilutapahtumiin on saada osallistujia ja yleisöä. Muutoin asiat eivät muutu. Krista Kajuutti Inisevä ilmahyökkäys T aas muutaman kerran on palautunut mieleen, miksi jotkut vuodenajat ovat selvästi parempia kuin toiset. 2. Kylän urheilukentälle rakennetussa kilpailukeskuksessa leijaili lettukahvin tuoksu, mutta samalla suuren urheilujuhlan tuntu. Maalaismaratonin järjestäjät ovat aistineet ajan hengen. Tässä esimerkki menneeltä viikolta: ?Näillä keinoilla elimistön vanhenemista voi hidastaa?. Loppujen lopuksi media tekee kuitenkin sisältöjä ihmisille. Koulusta on jäänyt mieleen myös se, että itikat lisääntyvät vesilätäköissä. Jos vanhaan muistikuvaani on uskominen, miksi ihmeessä ne otukset tunkevat sisälle. Jutussa kerrottiin siitä, miten Unkarissa, Romaniassa ja Suomessa eläimiin sekaantumista ei ole vielä kriminalisoitu, mutta laki on valmisteluvaiheessa. H uolestuttavinta on, että nykyisin iltapäivälehdistön ja naistenlehtien ohella myös Ylen ja Helsingin Sanomien kaltaiset valtakunnallisesti arvostetut mediat sortuvat klikkausten tavoitteluun. Edellä mainittu eläinotsikko löytyi Yle Uutisten ja Ajankohtaisen kakko- sen verkkosivuilta. Mitäkö väliä tällaisella toiminnalla sitten on? Klikkiotsikot vievät tilaa, aikaa ja vaivaa niin sanotuilta oikeilta uutisilta. Viihteen ja asiasisältöjen raja hämärtyy. Toimittajien mielipiteet asiaan ovat jakautuneet. Osan mielestä media on pilalla eikä noudata enää tärkeää puolueettoman tiedonvälityksen tehtäväänsä. Eikä nyt ole kyse siitä ihanan höperöstä heppa-Histamiinista, vaan ihmisen sairastuttavasta keljusta ympärillämme piileskelevästä mömmöstä. Yksi asia itikoiden käyttäytymisessä kummastuttaa kovasti. Enkä niitä parempia ala tässä luettelemaan. Mutta muutamaa napakkaa pakkasyötä olisin kaivannut juhannuksen seutuun ja jokusen sen jälkeenkin. Ne nämäpähän inisevät ja ihmistä raatelevat ystävämme ovat saaneet veren kuohahtamaan. On kokeiltu hyvät ja pahat hajut, vaaleat ja tummat vaatteet, kaupan koko myrkkyarsenaali ja syötetty itseä alkukesästä joidenkin hörhöjen ohjeen mukaan. Jotkut ovat sitä mieltä, että kesän ensimmäisten itikoiden pitää antaa kupata itsensä, siten saa olla loppukesän rauhassa. Kuvia voi tuoda myös suoraan toimitukseen. K oko soppaan voi vielä lisätä sosiaalisen median palvelut, jotka usein suosivat klikkijournalismia. Niin ja jos herraskaisia halutaan olla, niin kysehän oli hyttysistä, ei lehmistä. Sivullinen. Aikoinaan suuresti ihailemani opettaja kertoi, että vain naarasitikat imevät verta ja tarvitsevat sitä lisääntyäkseen. Kesäkukin koristellut pihateiden risteykset ja kaikille riittänyt kannustus loivat tunteen siitä, että jokainen oli tapahtumaan tervetullut. ? Kiuruvedellä ovat jyllänneet voimakkaat aatteet, kuten kommunismi, äärioikeistolaisuus ja herännäisyys. Niille kaikille on löytynyt sijansa, rinnakkaiselonsa. Kyllä, tirpuset tarvitsevat ruokansa ja siksi niitä on vain kestettävä. Näitähän ei kukaan ennalta tiennytkään. Toinen esimerkki: ?Kyllä, Suomessa saa harrastaa seksiä lemmikkinsä kanssa.. Reipas tuuli karkottaa ympärillä ilakoivat verenimijät, joten se on aina tervetullut ilmiö. Minkäänlainen linimentti ei niitä häädä eikä pelottele. Muurasjärvellä onnistuttiin kummassakin. Päivittäisessä tarkastelussa ovat useat sanomalehdet, verkkosivustot ja niiden mobiiliversiot. Nykyisen journalismin tasosta voidaan olla montaa mieltä. Ne tunkeutuvat korviin ja suuhun, piiloutuvat hiuksiin ja tunkevat silmiinkin, jos mitään muuta paikkaa ei ole paljaana. Eikä viinirypäleen kokoiset paukamat silmien ympärillä ole mitenkään miellyttäviä kesälahjoja. A ntihistamiinitkaan eivät auta. Kyse oli aivan toisesta opettajasta kuin siitä, yhtä syvästi palvomastani herrahenkilöstä, joka toistuvasti muisti kysellä ansiokkaan herbaarioni perään. Itse uutisen sisältö on usein täysin eri mitä otsikko antaa ymmärtää. Jokainen verkkouutisia lukenut on varmasti törmännyt ilmiöön. -otsikoita. Jos olet kyllästynyt Nykäsen Matin kaljatoilailuihin ja juhannuksen sääennusteisiin, muista vaatia enemmän laadukkaampaa sisältöä. Äläkä klikkaa niitä ?tässä on X-julkkiksen uusi kesäheila. Kuvassa ovat Niemenkylän tytöt istahtaneet huilaamaan kirkkoreissulla Salmensillan kaiteelle kauan sitten. Kun ovat saaneet kuppauksensa tehtyä, niillä pitäisi periaatteessa olla kiire ulos ja vesilätäköihin. Mutta ei niitä eteisessä näy. Nousevat seinille itsensä ähkyyn syötyään. Onneksi kalenterin mukaan ollaan menossa riuskaa vauhtia kohti, sanotaan nyt rauhan toivossa, että seuraavaa kesää. Tai pysyteltävä sisätiloissa, joka ratkaisu on muutenkin paras paahteisina, mutta sellaisina onneksi harvalukuisiksi jääneinä päivinä. KOTISEUDUN SANOMAT. Ja höpöhöpö. Jos ne tyytyisivätkin kiltisti istumaan kämmenselällä, nauttimaan eineensä ja lähtemään pois, niitä voisi vielä jotenkin ymmärtää. Vaan ei. Ryppyotsainen kilpailu ja tulostehtailu ei houkuta Kaikki maratonin maaliintulijat eivät sentään saaneet suukkoa, mutta Marko Haapa-aho sai. Päästä vedettyä suuria massoja. heinäkuuta 2015 Pääkirjoitus 22. Ikävien talousuutisten maassa moinen temppu on harvinaista. Ensimmäisessä Maalaismaratonissa juoksijoita oli 120, nyt jo yli kaksisataa. Vielä pari vuotta sitten nykyisen kaltainen klikkijournalismi ei ollut läheskään yhtä yleistä kuin tänä päivänä. Siihen syyllistyi lähinnä iltapäivälehdistö. Klikkijournalismin pyrkimys on houkutella klikkaamaan verkkouutista raflaavan otsikon avulla. Se paljastaa mitä uutisotsikoissa ajetaan takaa ilman, että itse tarvitsee avata koko uutista. Miksi ne päivystävät parvena ulko-oven ympärillä tervehtimässä tulijaa ja odottamassa oven avautumista. ?. Toisten mielestä olennaista on tarjota sitä, mitä lukijat haluavat ja tehdä kannattavaa bisnestä. Anja Tillgren muisteli menneitä aikoja lähettämänsä kuvan innoittamana. Kävisiköhän sama vielä laatuun, olemmehan kaikki jo yli 80-vuotiaita, Anja kysyy ja lähettää kuvan tytöille terveiset Kokkolasta. Lukijan kuvia voi lähettää sähköisesti osoitteeseen toimitus@kotiseudunsanomat.fi tai postissa osoitteella Kotiseudun Sanomat, Keskustie 8, 44800 Pihtipudas. Jutussa esitetyt vastaukset olivat terveellinen ruokavalio, tupakoimattomuus ja liikunta. Juoksija voi kuvitella askeltavansa kohti maalia elämyspuistossa, jonka vetonauloja ovat hyvin hoidettu elävä maaseutu eläimineen, asvaltilta varjeltuneet hiekkatiet, maastoon vuosisatojen aikana muodostuneet polut ja luontoäänet, jotka eivät sekoitu liikenteen meluun. Toisaalta sosiaalisessa mediassa on myös kehittynyt vastarintaa klikkiotsikoita vastaan. Facebookissa suosioon noussut Klikinsäästäjä on tästä hauska esimerkki. Luulisi saman ilmiön toistuvan myös sisäpuolella. Kai se itikan syljessä oleva histamiini on sen verran topakkaa eliksiiriä, ettei minkäänlainen antiaine sitä päihitä. Yleisesti kuitenkin ajatellaan, että sen laatu on laskenut. 22. heinäkuuta 2015 Urheilutapahtumista haetaan tulosten lisäksi elämyksiä Jos Muurasjärven Maalaismaraton olisi yritys, se voisi kehua tuplanneensa liikevaihtonsa ensimmäisenä toimintavuotenaan
Viime vuonna ei Elämäjärvessä ravustettu, mutta toissa vuonna puolenkymmentä ravustajaa osti lupia. Säkkärämäen kalastuskuntaa vetävä Timo Pasanen kertoo, että Kinturissa, Kolkussa ja Kolimassa saa ravustaa. ??Mutta rapuja ei ainakaan Kolimassa ole. Osa on tosi hyviä uimareita ja osa ei uskalla mennä veteen ollenkaan. Saanikin on tyhjä, Laitinen arvioi. Muurasjärven kalastuskunnan alueella ravustus on sallittu. Jokunen rapu on katiskoissa ollut. Huonoista säistä huolimatta Honkalat ovat olleet tyytyväisiä uimakoulujen osanottoon. ?. Ilkka Honkala painottaa, että jo naaman kastaminen veteen on iso edistysaskel. ??Uimakoulut kestävät kullakin rannalla viisi päivää. Siinä ajassa on melko mahdotonta opettaa kaikkia osallistu- Uimakoulut pidettiin kuudessa paikassa, joista Elämäjärvi oli yksi. jia uimaan täydellisesti. Pihtiputaan ja Kinnulan vesillä voi ravustaa. Sieltä saatavalla todistusta näyttämällä voi Kinnulan Parlamentista ostaa enintään kymmenen pyydysmerkkiä. Kinnulassa täplärapu ei ole ainakaan vielä syrjäyttänyt jokirapukantaa. Pihtiputaan Kalastuskunnan puheenjohtaja Mikko Laitinen sanoo, ettei ravustamaan ole kiirettä. ?. Pin- taveden lämpötila on liikkunut 15?19 celsiusasteen tuntumassa. Viime vuonna myytiin noin 70 rapumerkkiä. Muurasjärvellä kokeiltiin ravustaa viime kesänä huonolla menestyksellä, Pihtiputaan kalastusalueen isännöitsijä ja Muurasjärven kalastuskunnan puheenjohtaja Paavo Pennanen myöntää. Alvajärven kalastuskunnan puheenjohtaja Arttu Häkkinen tilasi viime kesäksi 500 pyydysmerkkiä. Kaupaksi meni neljä. ?. Uutiset 22. Rapuja on istutettu ja istutetaan tänäkin vuonna. Vakituinen ravustajajoukko käsittää kymmenkunta henkeä. Kinnulan rapujokia ovat Myllyjoki, Matkusjoki ja Pappilanjoki. Mä tykkään muutenkin eniten sukeltaa, kertoo Aapo. Honkaloiden mukaan parasta työssä ovat lasten saamat onnistumisen kokemukset. ?. Kyllä lapset menevät vähän täristen veteen. Tässä on hyvin eri tasoista porukkaa. Pyydykset voi käydä desinfioimassa Raksiksessa. Jos joku haluaa kokeilla, lupia saa ostaa puheenjohtajalta.. Tuntuu, että Kolkustakin rapu on kadonnut. Pienempien kanssa harjoitellaan muun muassa liukumisia ja potkuja, kertoo Tuija Honkala. Vanhempien lasten kanssa mukaan tulevat sukeltaminen ja erilaiset uintitekniikat. Rapuja ei ole. Itse kukin joutuu ostamaan rapuja lisää, jos niitä meinaa enemmän syödä, Suominen kertoo. Rapujahtiin lähtevä Mikko Suominen oli perjantaina menossa desinfioimaan mertansa. Jokaisessa ryhmässä on ollut aina päälle viisi lasta. Ihmiset tietävät, että rapuja ei ole. Reino Rasi Elämäjärven osakaskunnasta kertoo, että ravustaa saa ja lupia on saatavissa. ?. Uintitaito on tärkeä kaikille ihmisille. Vanhempien ryhmässä uinut Aapo Siekkinen muistelee oppimiaan asioita iloisin mielin. ??Ainakin ollaan uitu selkäkroolia ja sukellettu. 3? Saanista nousi toissa kesänä näin komeita saksiniekkoja. Ravustaa saa, mutta ravut ja ravustajat käyvät vähiin HEIKKI JÄMSÉN Kylmähkö järvivesi ei estänyt kymmenpäisen uimakouluryhmän pulikointia Elämäjärvellä. Uimakoulut ovat suosittuja viileästä kesästä huolimatta KRISTA KAJUUTTI Pihtiputaan kunnan liikuntatoimen pitämät uimakoulut ovat olleet tykättyjä tänäkin kesänä. Kuudella eri rannalla järjestettyihin uimakouluihin osallistui parin viikon aikana kymmeniä lapsia. Uimakoulujen opettajien Tuija ja Ilkka Honkalan mukaan vesien viileys on ollut haaste, mutta lasten oppimisen halu on voittanut kylmyyden. . KOTISEUDUN SANOMAT. Aikaisemmin he ovat molemmat työskennelleet muun muassa uimahallissa. ?? Onhan tämä erilaista kuin uimahallin uimakoulu. Tässä mennään pienin askelin. Leikitään rannalla, mennään järveen ja leikitään välillä vähän lisää, jotta tulisi lämmin, tiivistää Tuija Honkala. Keski-Suomessa järvivedet ovat pysyneet tänä kesänä keskivertoa viileämpinä. Eri asia on, uiko niissä rapuja. ?. Yllättävän paljon on ollut osallistujia. Kannat eivät ole viime vuosina olleet kummoisia. ?. Päivän kilpailuun starttasi noin 1400 osallistujaa. Kaiken kaikkiaan viikonlopun aikana kilpailuihin osallisui lähes 2000 kilpailijaa. Vain muutama viikko sitten Paukku voitti Alajärven Rokulitriathlonissa naisten pitkän triathlonin, ja voittoputki sen kuin jatkuu. Ravustus alkoi tiistaina puolenpäivän aikaan. On mukavaa tehdä merkityksellistä työtä, tiivistää Ilkka Honkala. Paukun menoa ei voi pysäyttää Pihtiputaan Tuiskun Emmi Paukku voitti puolimatkan triathlonin SM-kultaa N1819-sarjassa Joroisten Finntriathlonissa. Emmi käytti 1,9 kilometrin uintiin, 90 kilometrin pyöräilyyn ja 21,1 kilometrin juoksuun aikaa 5.34,46. Toiseksi tullut Valkealan Kajon Rita Lakka jäi Emmistä yli kolmekymmentäviisi minuut- tia. Emmi paransi viime vuoden aikaansa seitsemällä minuuttia ja olisi voittanut myös N2024-sarjan. Aurinkoinen ja tyyni keli siivitti ennätysmäisen osanottajajoukon lauantain triathlonreitille. Nuorimmille erityisesti veden pelon karkottaminen on tärkeää. Uimatunneilla Honkalat jakavat lapset nuorempien ja vanhempien ryhmään, joissa jokainen lapsi voi toimia oman uintikykynsä mukaan. ?. Toinen ongelma on, että ravustajat loppuvat, Kinnulan kalastuskunnan puheenjohtaja Mikko Suominen kertoo. ?. Täällä Elämäjärvelläkin porukka on lisääntynyt viikon mittaan, eilen oli jo kymmen- kunta uimaria, hymyilee Tuija Honkala. Honkaloiden mukaan ryhmiin mahtuu monen tasoisia uijia. heinäkuuta 2015. Meidän on tärkeintä ottaa lapsen lähtötaso huomioon. He ovat kuitenkin niin innokkaita, että äkkiä se kylmä unohtuu, kertoo Tuija Honkala. Honkaloille tämä on ensimmäinen kesä rantauimakoulun opettajina
Hakepaju on silti edelleen ehdolla muun muassa uusien bioetanolin tehtaiden lisäraaka-aineeksi. Hyötypajun merkittävin tarina on kuitenkin aspiriini. KOTISEUDUN SANOMAT. 22. Liikapeltomme palasivat ruoka- ja nurmikasveille. Koripaju oli ennen muovin aikaa Euroopan yleisin viljelypuu. Vannepajulla 1800-luvun saksalaiset jämäköivät oluttynnyreitä. Lyhytkiertopuun alkuperäinen tarve poistui, mutta menetelmästä poiki energiapaju. Viime vuosisadalla biotalous hävisi vielä fossiilitaloudelle. Tällä vuosisadalla biotalous laskee löytävänsä niin monipuolisen tuotepaletin, että ehtyvä ja kallistuva fossiiliöljy ei voi enää korvata uusiutuvaa puuta. Veli Pohjonen Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen dosentti Kuusamo Kirjaston sulkeminen kesäksi oli uskomaton päätös Olipa kunnan päättäjiltä uskomaton päätös sulkea kirjasto kesällä viideksi viikoksi juuri yleisen lomakuukauden ajaksi. Pihtiputaan ja Kinnu- Lähetä kirjoituksesi osoitteeseen toimitus@kotiseudunsanomat.fi tai postitse osoitteeseen Kotiseudun Sanomat, Keskustie 8, 44800 Pihtipudas Kumppanuuden kautta löytyi töitä Tarmo Pennaselle ja Pasi Niemelle. Hinta oli mukiinmenevä, nykyrahassa noin 300 euroa kuivaaineen tonnilta. Vuonna 1953 teollisuusmies Ralph Erik Serlachius ja metsäprofessori Risto Sarvas toivat Tanskasta 5000 pistokasta sellupajua. Korean sodan jälkeen sellua uhkasi raaka-aineen pula. Uusi kasvatusmenetelmä sai nimen metsäpuiden lyhytkiertoviljely. Sellun kysyntä maailmalla notkahti 1970-luvun öljykriisin myötä. Tehdään työtä, joka hyödyttää meitä kaikkia ja on ilo silmälle. Viitaseudun Kumppanuus ry Raija Pekkarinen, Merja Hämäläinen, Orvokki Väliharju Pajun hyötykäytön historiassa oppia biotaloudelle Tekstarit Ota kantaa! Kerro mielipiteesi tekstiviestillä. Lähetä viesti numeroon 0400 741 747. OLIPAS Putaanportin rantaraitti mukava välilaskupaikka. Lehdestä olin lukenut ja nyt Lapista etelään tullessa sai jalat ja selkä sopivaa rentoutusta. Putaalaissyntyinen MITÄHÄN liikkui mökinomistajan ja paikallisen traktorikuskin mielessä, kun tyhjensitte likakaivonne peurakuoppaan peukaloisenkankaalla Alvajärvellä. Liekö sallittua vai onko ympäristörikos? Kuka tietää? MIKÄ siinä on että teeveekanavat ei Kinnulassa kun- nolla näy. Jännitys tiivistyy. 25 vuoden takaa ARCTIC-FOX POISTI TYÖTTÖMYYDEN Vaatetusalan lamakausi Pihtiputaalla ja Kinnulassa on toistaiseksi historiaa. 4. Oppisopimuskoulutus on vaikeutunut ja työkokeilupaikkojenkin saaminen on tänä päivänä haasteellista. Pihtiputaalla ja Kinnulassa Viitaseudun Kumppanuus ry on kuntien hyvällä avustuksella ja yhteistyöllä voinut tarjota palkkatuki-, työkokeilu- ja kuntouttavan työtoiminnan työllistymismahdollisuuksia. Työtehtävät ovat vaihtelevia kuntien kiinteistöjen piha-alueiden, liikunta- ja vapaa-ajan paikkojen yleisen siisteyden ylläpitoa sekä pienehköjä korjauksia, taajama-alueilla tienvarsien siistimistä ym. A tulee sanasta asetyylisalisyylihappo ja spirin sanasta Spiraea. Apteekkeihin aspiriini tuli 1899. Aspiriinia käytettiin aluksi kuumeeseen ja tulehduskipuihin. Parkituspajun kuorta kiskoivat 1900-luvun alkupuoliskolla Pohjanlahden talonpojat. avustavia tehtäviä, tarpeeseen tai vuodenaikoihin sidottuja tehtäviä. Molemmissa kunnissa seurat ja yhdistykset tarjoavat kauttamme toimintaalansa työtehtäviä pitkäaikaistyöttömille. Pitkittynyt työttömyys tuo mukanaan itsetunto-ongelmia, ammattiosaaminen rappeutuu, on osaamattomuuden ja riittämättömyyden tunnetta. Talousvaikeudet ruokkivat elämänhallinnan ongelmia. Jauhe oli suolaa, jonka emoaine salisyylihappo löytyi pian. Se kävi kiniiniä korvaavaksi kuumelääkkeeksi. Sen jälkeen on tiedetty, että päivittäinen aspiriini ehkäisee veritulppia. Salisiinin löytyminen pajusta käynnisti teollisuudessa tapahtumaketjun, mikä hakee vertaistaan. Havainnot varmistuivat 1970-luvun alussa. Mutta minusta tuntuu nyt että ei ole, tullaan tosi vihaisina, uhkaavin tivaamaan miksi et käy meiän puotissa asioimassa. Pelästynyt eläkeläinen NYKYISESSÄ hyvinvointi-Suomessa meillä jokaisella on kotonaan tai autossaan omat soittovehkeet. muuttuu pysyviksi käytännöksi myös tulevina vuosina. Kunnan palvelut Pu- taalla vähenee sitä vauhtia, että kai tässä täytyy alkaa miettimään vaihtoehtoisia lomanviettotapoja puhumattakaan siitä, että harkitsisi tänne muuttamista eläkepäivien joskus koittaessa. Lomaputtaalainen Kirjasto on kiinni.. Juuri sinä aikana, kun olisi ollut aikaa käyttää kirjaston palveluja, se pannaan kiinni. Selitykset eivät oikein vakuuttaneet, eikä varmaan olisi ollut vaikeaa pitää kirjasto avoinna edes muutamana päivänä viikossa. Veikkaanpa että tämä ?poikkeusjärjestely. Myöhemmin samaa happoa löytyi myös pensasangervon (Spiraea) kukista. Puhtaan salisyylihapon maku oli vastenmielinen, ja se aiheutti mahavaivoja. Saksalaisessa Bayerin väritehtaassa työskennellyt Felix Hoffmann keksi 1897 asetyloida salisyylihapon. Reaktion lopputulos oli lääkärien nykyisin tuntema asetyylisalisyylihappo. Myyntiin Bayer yhtiö antoi iskevämmän nimen, ?Aspirin?. Nykyään aspiriinia ja sen johdannai- sia syödään maailman lääkkeistä eniten, 100 miljoonaa tablettia päivässä. Aspiriinin opettava tarina näyttää, mitä biotalous voi luonnosta hyödyntää. Kaikkea puista ei ole vielä löydetty, ei ehkä osattu etsiäkään. Toinen opetus liittyy tuotteen teollistamiseen. Aspiriinia ei tehdä enää pajun kuoresta. Teknologia harppasi yksin puin korjuusta massojen puintihaketukseen. Energiapajun viljely kuitenkin uupui 1990-luvun puolivälissä, kun liityimme Euroopan unioniin. Pajun viljely pelloilla yhdisti puimurin ja hakkurin. Ruokapeltomme olivat tuolloin ylituotannossa. Yhtenä kohteena oli Pihtiputaan toria reunustavien istutusten siistiminen. lan kuntien mahdollistama Viitaseudun Kumppanuus ry:n valmennustyö on ensiarvoisen tärkeää, kun palkkatukilinjausten vuoksi yhdistysten ja järjestöjen työllistämistoiminta on uhattuna. Viitaseudun Kumppanuus ry pyrkii saaman vaikuttavuutta työllistämistoimintaansa tukemalla työhakijaa oman elämän hallinnan ongelmatilanteissa, parantamalla työnhakuval- miuksia sekä antamalla valmennusta ja ohjausta, niin jatkotyöllistymiseen kuin ammatillisen osaamisen lisäämiseen joko työn kautta tai kannustamalla hakeutumaan koulutukseen. Yhdistys toteuttaa oppisopimuskoulutus hanketta molemmissa kunnissa mikä antaa mahdollisuuden suorittaa ammattitutkintoja tai niiden osia. Kenenkään arvoa ei laske se mitä työtä tekee, mut- ta arvo on sillä miten työnsä tekee. Kerätään oksia pystyssä päin, koska jos ne jäävät keräämättä se voi olla turvallisuusriski tai ainakin epäsiistin näköistä. Kyllä verojen kautta raha kelpaa, mutta palvelun tarjonta on vajavaista! Ei singnaalia EIKÖS Suomi ole vapaa maa kansalaisille käydä asioimassa missä haluavat. heinäkuuta 2015 Keskellä viikkoa Lukijalta Onnea! Keskiviikkona Leena, Matleena, Lenita, Leeni, torstaina Olga, Oili, perjantaina Tiina, Kirsi, Krista, Kristiina, Kiia, Kirsti, Tinja, lauantaina Jaakko, Jimi, Jaakob, Jaakoppi, sunnuntaina Martta, maanantaina unikeonpäivä, Heidi, tiistaina Atso. Palkkatukiuudistus vaikeutti työllistämistä Virnettä viikkoon ?. Miksi yhden pihtiputaalaisen vihreän mopoauton täytyy häiritä jumputuksellaan koko kylää. Korvat lukossa Paju on puistamme monikäyttöisimpiä. Oletko koskaan miettinyt, mitä tapahtuu, kun norsu istuu dekkarin päälle. ??No. ?. EU ei tunne maatalouden ylituotantoa. Kemistit selvittivät jo 1900-luvun alussa, miten asetyylisalisyylihapon voi helpommin valmistaa kivihiilen tisleestä tai raakaöljystä. He myivät kuoren Ouluun, Åströmin nahkatehtaalle. Vuonna 1828 saksalainen Johann Andreas Buchner eristi pajun kuoresta valkoisen jauheen, minkä hän nimesi salisiiniksi, pajun nimen (Salix) mukaan. Väliaikaisen työttömyyden lopetti Pihtiputaalle laajentanut Arctic-Fox Carments Oy, jonka tehtaalla on 30 työntekijää. PU JA TUISKU YHTEISTYÖHÖN Pihtiputaan Urheilijat ja Tuisku tiivistävät yhteistyötään. Lähtölaukaus yleisurheilujaostojen yhteistyölle ammutaan ensi tiistaina, jolloin pidetään nappuloiden ensimmäiset Pihtipudas-kisat. Ajatellen Siellä missä poltetaan kirjoja, poltetaan kohta ihmisiä. Heinrich Heine Että semmosta Vuodenvaihteen palkkatukiuudistus on lisännyt työllistämisen haasteita merkittävästi. Tukirahojen kohdennus pisimpään työttömänä olleille on rajannut suuren joukon ihmisiä pois palkkatuen piiristä. Vuonna 1954 aspiriinin todettiin estävän verihiutaleiden takertumista ja vähentävän verihyytymiä
Suuri kiitos kuuluu myös huoltojoukoille ja kaikille Teille jotka olette mahdollistaneet esityksemme. Me muttiteatterilaiset olemme viettäneet useita tunteja harjoitellen kesänäytelmää Teidän iloksenne. Viime syksynä kävimme ohjaaja Matleenan kanssa läpi muutaman käsikirjoituksen joista valikoitui kesän teatteriesitykseksi ?Jo vain herra ministeri.? Voitte arvata, että monet naurut ovat harjoituksissa raikuneet ja kyllä se pokka meinaa vieläkin pettää, jo- ten Te hyvät katsojat nauru on sallittua esityksissä. Matleena on osoittanut taitavuutensa ohjatessaan meitä sekalaista sortin sakkia ja hän ansaitsee isot halit! Kesän säille emme mahda mitään, mutta kuitenkin uhkaavat sadepilvet ovat väistyneet taivaalta ennen esityksiä ja kylmän varalta kannattaa pukea reilusti vaatetta päälle jotta voi täysipainoisesti keskittyä teatteriesitykseen. Meillä on vielä elokuun 8 päivä yönäytös kello 22, toivomme silloin Teitä runsaslukuisesti paikalle. KOTISEUDUN SANOMAT. 9?18, LA 9-14, p. 1,99 Naisten kumisaappaat Nilkkurimalli Koot 36-41 1595. Kuva: Aarni Veikko Tuisku Rippikoululaisia 50 vuoden takaa Sunnuntaina 12.7. kokoontui viisitoista rippikoululaista 50 vuoden takaa kotikirkkoon Kinnulaan. Kirkkoherra Arja Huuskonen toimitti messun, jonka jälkeen juhlamme jatkui seurakuntakodilla. Ruokailun ja kahvin lomassa vaihdettiin kuulumisia ja muisteltiin menneitä. Kiitoksemme kotiseurakunnalle ja kirkkoherra Arja Huuskoselle, sekä- NESTEKAASU 11 KG TÄYTTÖ Marja-Liisalle mieliinpainuvan päivän järjestelyistä. Tuttuun virteen Ystävä sä lapsien päättyi muistorikas tapaamisemme. Helena Tuisku 1895 2 PKT 400 4x5 m 295 KOIRAN TÄYSRAVINTO 15 KG 1395 HILLOSOKERI 1 KG 169 norm. 22. 044 785 2737 KLIKKAA HYVIIN TARJOUKSIIMME OSOITTEESSA www.alemakasiini.fi ALEALEALEALEALEALEALEA VIELÄ EHDIT TEKEMÄÄN LÖYTÖJÄ TEKSTIILIN KESÄALESTA! oko teita k t o u t Paljon heelle jopa per KAIKKI NORMAALIHINTAISET PIHARUUKUT KAIKKI NORMAALIHINTAISET UIMALELUT KAIKKI NORMAALIHINTAISET -50% PIHAPELIT -30% TULE PENKOMAAN! ALEALEALEALEALEALEALEA GASTROMAX PAKASTUSRASIAT 0,3L 6KPL/PKT, 0,5L 5KPL/PKT, 0,75L 4KPL/PKT, 1L 3KPL/PKT RASTASVERKKO Kinnulassa 50 vuotta sitten ripille päässeitä kokoontui yhteen. Sitten kävi niin, että jäin sinne, kaivoksessa, rakennuksilla ja viimeksi metsätyönjohtajana toiminut Erkki Pigg kertoi. Ihan vasta 85 vuotta täyttänyt Erkki Pigg on ehtinyt viettää eläkepäiviä parikymmentä vuotta. ?. Tosi romanttista, tukevasti kyläläisten tilaisuutta varten tekemillä penkeillä istuneen yleisön joukosta kuului. Risto Pekkarinen ja Jussi Pekkarinen sekä Raimo Väisänen urakoivat penkit paksuista, tuppeen sahatuista mäntylankuista. Tarjoukset voimassa KE-TI 15.?21.7. Erkki Pigg on asunut Vänern-järven ympäröimässä Torsön saaressa 64 vuotta. Erkki Pigg lähti Ruotsiin Kinnulan ja Kivijärven rajalla sijaitsevasta Ristiniemestä. ??Sitä halusi nuorena seikkailla ja muuta. heinäkuuta 2015. Yönäytös on kovasti odotettu ja se tietysti asettaa paineita niin ohjaajalle kuin näyttelijöillekin, mutta Te hyvä yleisö olette paras kiitos ja kannustus, joten teemme parhaamme jotta viihtyisitte. Toini Hämäläinen (Aune Lötjönen) Erkki ja Pia Pigg matkustivat Ruotsista Kinnulaan sukulaisia tapaamaan ja osallistuivat Hiilingin kyläkirkkoon. Tervapesä täyttyi kirkkoväestä HEIKKI JÄMSÉN Vaikka vettä satoi isoilla pisaroilla, Hiilingin Tervapesä täyttyi sunnuntai-iltana Kinnulan seurakunnan ja kyläläisten yhdessä järjestämän kyläkirkon kuulijoista. Jumalanpalveluksen ohella tilaisuus antoi mahdollisuuden tavata tuttuja. Väkeä tuli Espanjasta ja Ruotsista saakka. Yhdessä taas Ruotsista läheltä Mariestadia matkasivat Kinnulaan isä ja tytär Erkki ja Pia Pigg. Olen viihtynyt oikein hyvin Ruotsissa ja asettunut sinne. Asumista Torsössä hel- potti lossin korvaaminen sillalla 21 vuotta sitten. ??Täällähän on kuin kirkossa ainakin. 5 Lukijalta Kiitokset Muttiteatterin yleisölle ja ohjaajalle Muttiteatteri vauhdissa Muholassa. Muttiteatterin saamasta hyvästä palautteesta rohkaistuna haluan kiittää omasta ja teatterilaisten puolesta ohjaaja Matleenaa ja kaikkia Teitä hyvä yleisö jotka olette iloksemme viettäneet parituntisen seurassamme teatteriesitystä seuraten ja Teitä jotka vielä suunnittelette tulevanne katsomaan esitystämme. niin kauan kuin tavaraa tarjousaikana riittää PIHTIPUDAS, ARK
Mira Pekkarinen oli toinen. 13 kilometrin kärjen muodostivat Miikka Kinnunen, Kari Kinnunen ja Henri Vornanen. Ryhmässä laulavat Sanna Kananen, Pirjo Järvelin, Hannun puoliso Ilona Puurula ja Sari Turpeinen. Naisten nopein oli Eija Ruuska. Hannu Viitala ja Onnentytöt laulattivat ihmisiä Kaakkurin lavalla. Kahden viikon päästä koittaviin kuninkuusraveihin hevonen lähtee ennakkosuosikina. Raveihin oli tulossa 230 valjakkoa Hiekan lauantai-illan totoraveihin ilmoittautui 230 valjakkoa. Järjestäjä, Pihtiputaan Hevosystäväinseura, vastasi kysyntään nostamalla lähtöjen määrän kahteentoista. Tiistaina yhtyeen solistina lauloi Kauko Simonen Pyhäjärven Suurlavalla. Hannu Viitala opetteli nuotit viitisen vuotta sitten. Jos jollakin on valokuvamuisti, Hannu omaa kappalemuistin. ??Kun kuulen kappaleen pari kertaa, pystyn soittamaan sen. Yhtyeessä soittivat tuolloin Pekka Kainulainen (rummut) ja Erkki (kitara) ja Hannu (basso) Paananen. Jäljistä päätellen paikalla oli liikkunut kaksi karhua. Toisen havainnon teki ratsastamassa ollut tyttö aiemmin samana päivänä Hiekkakankaalla. Karhu oli tullut tyttöä vastaan radan takana Hovintien vierestä lähtevällä lenkkipolulla. Soitto on niin ammattimaisen varmaa ja esiintyjiä kunnioittavaa, että laulajia saumattomasti tukevan säestyksen välttämättömyyden huomaa vasta sitten, kun harmonikan ääni vaikenee hetkeksi. Ensimmäisen kerran Hannu esiintyi Muurasjärvellä Osuuskauppa Tarmon juhlissa kuuden tai seitsemän ikäisenä. ?. Kahtasataa kilometriä kauemmaksi tarvinnut lähteä. Yksi uran mieleenjäävimpiä vaiheita osuu 1990-luvulle. ??Soitimme niin kiin- teästi Pietarsaaren ja Ruotsin -väliä kulkeneella Wasa Kingillä, että meidät pestattiin merimiehiksi. Ratsastaja ehti huomata, ettei karhu lähtenyt seuraamaan ratsukkoa. Jokivarren Kunkku huimassa vireessä Pihtiputaan ylpeys Jokivarren Kunkku rikkoi lauantaina suomenhevosten mailin Suomen ennätyksen ajalla 19,5 Mikkelin St Michelajoissa. Legendaarisen Vieskerin 13 vuotta vanha Suomen ennätys parani lähes puolella sekunnilla. Siitä huolimatta ilmoittautuneista jouduttiin karsimaan. Seuraavan viikonlopun kuninkuusravien ennakkosuosikkia Jokivarren Kunkkua ei Hiekan Hippoksella ymmärrettävästi nähdä. Yleisöllä riittää silti jän- nitettävää siinä, kuka voittaa lämminveristen 3?000 metrin maratonmatkan ja jaossa olevan 4?000 euron pääpalkinnon. Lähdössä ovat mukana Antti Ojanperän valmennettava ja Jutta Ihalaisen ohjastama Tir du Caux ja Tomorrowland Henri Bollström ohjaksissaan. Raveja on tulossa seuraamaan tunnettu raviammattilainen ja Suomen Hippoksen hallituksen jäsen Kari Lähdekorpi. Hannu Viitala sai ensimmäisen harmonikkansa velipoikansa tuliaisina Ruotsista. Harmonikkaa soitti Hannu Viitala.. Uuden ennätyksen kovuutta koros- taa se, että ravuri laukkasi ensimmäisessä kaarteessa. Viimeisen puolikkaan hevonen joutui täten ravaamaan kolmatta rataa. Suurmestaruusajojen voitosta Jokivarren Kunkku sai 15 000 euroa. Irwinhän nyt jäi mieleen ihan erikoisesti. Harmonikan lisäksi Hannu soittaa rumpuja, kitaraa ja bassoa. Hannu Viitalan ura alkoi Susisaaressa 40 vuotta sitten HEIKKI JÄMSÉN Yhteislaulu on mukavaa ja ihmiset pitävät siitä. heinäkuuta 2015 Kaksi karhua nähtiin Pihtiputaalla Pihtiputaalla tehtiin perjantai-iltana kaksi karhuhavaintoa. 6. Reisjärventietä kevytmoottoripyörällä ajanut tyttö näki karhun ylittävän tien lähellä Kivikon taloa ja jatkavan matkaa Kokkomäen suuntaan. Se oli kova paikka. Pari vuotta myöhemmin Wasa King seilasi Itämerta Estonia-nimisenä tunnetuin seurauksin. Säestettävien joukosta löytyy monta tähtisolistia. ?. Se tuli todistettua taas, kun laulava naiskvartetti Onnentytöt johdatteli väkeä yhteislauluun Putaanportin Kaakkurin lavalla. Naisten taustalla soitti harmonikkaa tuttu hahmo, Hannu Viitala (58) Muurasjärveltä. Soitin Metsäkukkia. Esiintymistä edelsi lyhyt harjoittelu pianoharmonikalla, joka asetettiin pöydälle ja joku muu veti palkeisiin ilmaa. KOTISEUDUN SANOMAT. Hevonen kääntyi ympäri ja pakeni karhua polkua pitkin raviradan suuntaan. Pojat olivat ala-ikäisiä, mutta pääsivät sisään, koska tulivat Susisaareen töihin eikä juhlimaan. Soittamisesta tuli Hannulle pääasiallinen työ. Yhtye kiinnitettiin aina pitemmäksi aikaa Turistiin, Motelliin ja lukemattomiin lähiseutujen ravintoloihin. Työtilaisuuksia tarjosivat myös tanssipaikat. ??Keikkoja riitti. Muistissa voi olla vähintään tuhat kappaletta. Soittaja saa työstään palautteen heti. ??Parasta on huomata, että yleisö tanssii ja nauttii musiikista. Vaikka miehet ryntäsivät lähdössä kärkeen, naiset voittivat osallistumisaktiivisuuskisan 6-0. Village-Runissa naisenemmistö Kinnulan Yrittäjien juoksutapahtuma Village-Run kokosi parikymmentä liikkujaa, heistä ylivoimainen enemmistö naisia. 5,7 kilometrin lenkillä nopein oli vasta 11-vuotias Viivi Syrjä. Bändi kävi 150 kertaa Ruotsin puolella. Pisin urakka oli soittaa 42 päivää kolme tuntia kerrallaan ympäri vuorokauden. Soittosessioiden väliin jäi kolmen tunnin tauko. ?. Hannu viihtyy tähtien takana. Hannu oli liian pieni pitämään raskasta soitinta sylissään. Hannu Viitalan ura tanssi- ja ravintolamuusikkona alkoi kesällä 1975. 22. Tärinä oli niin kova, ettei kitara tahtonut pysyä käsissä. Nimisolisteihin kuuluvat myös Erkki Junkkarinen, Annikki Tähti, Helinä Ilkka, Kike Elomaa, Tarja Ylitalo ja Kari Piironen ??Parhaillaan meillä oli 230 keikkaa vuodessa. Elävää musiikkia esitettiin ennen joka paikassa. Tulevina viikkoina Hannu soittaa Sateenkaari-yhtyeensä kanssa uudelleen avatussa Rokuanhovissa. Keikkoja osuu myös arkipäiviin. Tyttö oli ratsastanut hevosella polulla ja hevonen oli säikähtänyt jotain. Tyttö oli palannut takaisin ja huomannut karhun parinkymmenen metrin päässä. Veroa meni 15 prosenttia, vaikka tienasi kuinka paljon. Kahtena vuotena Hannu Viitala viihdytti Tarja Raivion ja hänen veljensä Sorri Raivion kanssa laivamatkustajia
Itäsuomenkarja kuluttaa vähemmän väkirehua, mutta pienempi kulutus näkyy maidontuotannossa. Paananen arvelee kyyttöjen keskimääräisen tuotoksen olevan alle 4000 maitokiloa vuodessa. KOTISEUDUN SANOMAT. Pekkalan ohrapellosta huomaa nopeasti, että joissain kohdin vilja ei ole kasvanut juuri ollenkaan. Peltojen alavammat koh- dat ovat kärsineet eniten jatkuvasta sateesta. Luonnollisesti pientä vääntöä on välillä tullut. ??Järjestyksessään toinen kyyttö oli kooltaan pienikokoinen. Hän viljelee ohraa ja kauraa Pekkalan tilalla Hiilingillä. Pekkarisen mukaan tämän hetken viljatilanteesta löytyy hyviä ja huonoja puolia. Aina kun minä kutsuin lehmiä, se tuli kuin koira luokse. Muista lehmistä voi mainita ainakin valkoisen Lumikin sekä pohjoissuomenkarjaan kuuluvan Ainun, joka on ainoa lajiaan. Paanasen kertoessa lehmien nimistä on helppo huomata uhanalaisten kyyttöjen löytäneen sopivan kodin itselleen. Mäkäräinen on muun karjan tavoin päivisin pihalla. Kyllä ne haastaa yrittivät, mutta se pieni kyyttö veti aina pidemmän korren. Risto Paanasen mielestä kyyttöjen hoitaminen on mielekkäämpää kuin normaalien lehmien. Täytyy toivoa parempia kelejä, Varis pohdiskelee. Ylimääräistä päänvaivaa viljanviljelijöille tuottaa tulevana talvena nouseva viljan siemenen hinta. Pekkalan pellolla erottaa selkeästi märät kohdat, jossa vilja ei ole päässyt kasvamaan.. Loput ovat joko puhtaita kyyttöjä tai sekarotuisia kyyttöjen ja ayrshirejen sekoituksia. Eri rodut ovat pärjänneet hyvin keskenään, vaikka sarvellisten ayrshireiden luulisi kiusaavan sarvettomia kyyttöjä. Pieni kyyttövasikka ei ole jäänyt muiden elikoiden jalkoihin, sillä se kerkeää vikkelien kinttujensa avulla tarvittaessa helposti karkuun. Viljanviljelijöillä tiedossa vaikea vuosi HENRI PELKONEN Kuumien kesäpäivien puute ja korkeat sademäärät ovat hidastaneet viljan kypsymistä. Maataloustuottajain keskusjärjestön (MTK) Kinnulan yhdistyksen sihteeri Risto Pekkarinen on päässyt seuraamaan aitiopaikalta viljan kasvua. 22. Tilanne on nyt hyvin vaihteleva. Nykyään esimerkiksi kyyttöjä on jäljellä enää noin 800 yksilöä. Pitkäaikainen haave toteutui Paanalasta näitä harvinaisuuksia vielä siis löytyy. Siellä kyyttöjä on ollut reilun kymmenen vuoden ajan. Ensimmäinen saapui tilalle keväällä 2004. Tilan isäntä Risto Paananen osti Sanniksi nimetyn lehmän Pihtiputaan Elämäjärveltä Tuomo Kanaselta. ??Kyyttöjen saaminen oli ollut jo kauan haaveena. Viimein rupesi tuntumaan, että pakkohan tässä on jotakin tehdä. Vuosikymmenen aikana Paanalan navetan nelijalkaisten ulkonäössä on tapahtunut iso muutos, sillä nykyään suurin osa lypsävistä lehmistä on itäsuomenkarjaa. Aiemmin tilan karja koostui perinteisistä ayrshireista, mutta enää niitä ei ole jäljellä kuin yksi. Ayrshireihin tuottama maitomäärä on yli puolet suurempi. Vaihto kyyttölehmiin ei perustukaan Paanasen mukaan korkeampiin tuotan- Jäkälä ja Ihana poseeraavat mielellään kameran edessä. totavoitteisiin. Hän yrittää toimia tarkoituksella hieman eri tavalla kuin muut viljelijät. Tästä syystä Paananen on saanut liikanimen ?Elämäntapaintiaani?, josta hän kertoo olevansa ylpeä. Nimi kuvaa lehmän luonnetta Lehmien nimeäminen on jokaisen maidontuottajan omalla vastuulla. Nimen ensimmäinen kirjain pysyy vuoden ajan samana, mutta muuten viljelijällä on vapaat kädet. Vesinotkelmat ja savimaat ovat huonossa kunnossa. Kyytön erottaa Suomen nykyisestä valtarodusta ayrshiresta helpoiten siitä, että niillä ei ole sarvia. Itäsuomenkarja kuuluu Suomen alkuperäisiin karjarotuihin yhdessä länsi- ja pohjoissuomalaisen lehmän kanssa. 1900-luvun puoleen väliin asti kolme edellä mainittua rotua olivat yleisimmät Suomessa. Vettä ei saisi tosin enää paljoa tulla. 7 Paanalasta ei tavallisia mansikkeja löydy HENRI PELKONEN Eläinmaailman harvinaisuuksia mietittäessä mieleen juolahtavat usein gorillat, tiikerit ja kotimaiset saimaannorpat. Uhanalaisia eläimiä ei tarvitse lähteä silti Kinnulaa kauempaa etsimään. Muholassa Paanalan tilalla laiduntaa harvinaista itäsuomenkarjarotua, jota kutsutaan tuttavallisemmin kyytöksi. Nimitys tulee karjan värityksestä. Eino Leinon runossa Nocturne on säe, joka kuuluu seuraavasti: ?Tuoksut vanamon ja varjot veen, niistä sydämeni laulun teen?. Hippu-lehmän nimi tulee kultahipusta. Se karkasi ketasta ja oli aivain kuin esikuvansa, yhtä monitaitoinen. Kyytöillä on tyypillisesti punaiset kyljet, mutta valkoinen selkä ja vatsa. heinäkuuta 2015. Tulevan kuukauden sää ratkaisee paljon, Pekkarinen toteaa ripaus toivekkuutta äänessään. Yleensä viljaa on päästy puimaan Pekkalalassa elokuun puolen välin tienoilla. Tänä vuonna aloitus menee luultavasti noin kaksi viik- koa myöhäisempään ajankohtaan. Pihtiputaalainen Tommi Varis kertoo heillä tilanteen olevan samankaltainen. Ohraa, kauraa ja ruista kasvattava viljelijä ei ole kovin optimistinen tämän kesän sadon suhteen. Verrattuna viiime vuoden helteiseen kesään mahdollisuudet hyvään satoon ovat huomattavasti heikommat. ?. Se on reipas ja myönteinen, kuten ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen. Eräs sonni nimettiin Elmoksi Juhani Peltosen kirjassa esiintyvän superlahjakkaan urheilijahahmon mukaan. ?. Peltojen kosteus on viivästyttänyt peltotöiden aloittamista. Toisaalta korkeammilla ja kuivemmilla kohdilla vilja on kasvanut paikoitellen todella hyvin. ??Huippusatoa ei ole menetetty. Se on väritykseltään hieman kullanvärinen ja todella pienikokoinen. Urheilijatkin ovat vaikuttaneet nimien syntyyn. ??Yksi kyyttövasikka on Mäkäräinen. Se oli silti todella vahva, eikä noilla sarvipäillä ollut mitään jakoja tappelussa. Usein lehmien nimiä kuunnellessa huomaa, että niiden keksimiseen ei ole paljon mielikuvitusta käytetty. Sen sijaan Paanalassa lehmien nimien kehittelyynkin on otettu oma linja. Risto Paananen kertoo lehmän luonteen vaikuttavan keksimisprosessiin. Suurin osa nimistä saa innoituksen luonnosta tai kirjallisuudesta. Navetasta löytyvät muun muassa Juolukka ja Apila. Paanalaan toisena saapuneen Vanamo-kyytön nimi perustuu runoihin
Juoksijoiden askellusta siivittävät iskelmät soivat ja Eeli ja Aaron Haapa-aho tahdittivat etenemista rummuilla. Miesten maratonia johti melkein maaliin asti Pihtiputaalta pääkaupunkiseudulle muuttanut Marko Kahilainen. Hän kuuluu tapahtuman kantaviin voimiin. Hengenluonti näkyi siinäkin, että kaikkia kannustettiin. Näkyvimmin niin tapahtui Haapa-ahon suvun voimin Savijärven tien varressa. heinäkuuta 2015 KOTISEUDU . 8. Tähän mennessä hän on juossut Soulissa, Ammanissa, Bermudalla, Caymansaarilla, Bostonissa ja pari kertaa Dubaissa. Juoksu on kohta koko suvun harrastus. 22. Tästä on haluttu tehdä tapahtuma, jossa tärkeintä on rento ja reilu meininki, 45-vuotiaiden maratonin ajalla 3.46.27 voittanut Martti Mäkelä sanoi. Noutaja tuli. ??Aika harvoin olen näin täysin sipannut, lähes neljäkymmentä maratonia juossut Marko sanoi. Marko Kahilainen juoksi ensimmäisen maratoninsa isänsä Sepon innostamana Helsingissä 2004 ja jäi koukkuun. Markon poika, vasta 16-vuotias Otto oli hölkkäsarjassa kolmas. Naisten nopeimman ajan, 3.57.19, teki 55-vuotiaissa juossut 58-vuotias Päivi Takala. Me taidetaan olla kärjessä, kun ei täällä muita näy, Jorma Kurittu ja Harri Toivonen veistelivät ensimmäisellä huoltopaikalla. ?. Näin voi maratonilla käydä.. Suunnistukseen enemmän keskittyvä jyväskyläläinen Harri Lamminsivu paineli ohi vähän ennen maalia, kun Marko simahti lopun nousuissa. ??Muuten hyvä reissu, mutta ratamestari oli kyllä tehnyt toisesta lenkistä ensimmäistä mäkisemmän, Marko naureskeli maalissa. ??Kaksi-kolme kilsaa ennen maalia jalat kramppasivat täysin. Tuiskun Markus Mattola oli kolmas miesten Päivi Takala oli nopein nainen. Matka alkoi seipäillä kuivuvan heinän tuoksussa. Juoksijat ihailivat maalaismaisemaa. Lopun simahdus ei harmittanut Marko Kahilaista. Hän juoksee 6-7 maratonia vuodessa, parhaana vuonna maratoneja kertyi yhdeksän. ?? Lenkki oli raskas. Täällä vain nautiskellaan maisemista, mutta aikoja ei kyllä oteta, Takala totesi. ??Aattelin välillä, että onko tätä pakko tehdä, mutta tilanne palautui, juoksemalla, hiihtämällä ja spinningillä kuntoileva supernainen sanoi ja antoi palautetta, että tapahtuman tarkka osoite pitää laittaa näkyvästi esille. ??Meinasimme myöhästyä. Niina nopein puolimaratonilla Oman kylän juoksijoita oli mukana paljon. Miehet tulivat 55-vuotiaiden sarjassa maaliin kuudent ? sa Jaana Pajarinen ja Isto Paananen. Maraton keskellä kulttuurim HEIKKI JÄMSÉN Muurasjärven Maalaismaratonin ainutlaatuinen tunnelma on huomattu. Murron Niina Jämsén voitti naisten puolimaratonin ajalla 1.39,42. Ensimmäisellä kerralla juoksijoita oli 120, nyt yli kaksisataa. ?
Johanna Aho, Leenala Oy, 36.15, 32, Milla Mielityinen, 36.16, 33. Mikko Soiluaho, 36.45, 34. Eetu Kolehmainen, Neste Pihtipudas, 37.14, 35. Laura Parkkila, Murto, 41.16, 47. Tarja Huru, Haukiputaan Heitto, 2.05.38, 2. Kim Karhulahti, 1.35.28, 5. Juoksijat jakoivat kiitosta huollon herkuista. Margit Gara, 4.11.01, 2. Taneli Hylkilä, Pilke, 1.36.50, 6. Ronja Rietveld, Alankomaat, 42.03, 50, Niina Hollanti, 42.32, 51. Raisa Rietveld, Alankomaat, 1.08.48, 96. Jenniina Salmela, Kiilat, 38.27, 40. Alpo Sääksjärvi, Viesti, 1.41.08, 3. Teemu Leppälä, Pilke, 27.13, 6. Joona Siukonen, Tampere, 27.23, 7. heinäkuuta 2015. Tarja Viertorinne, Kiuruveden Urheilijat, 1.37.09, 2. Marianne Kauppinen, Pilke, 1.54.10, 3. Juha Haapala, Laihian Isoot Nuukat, 3.48.53, 3. Nina Leppänen, Stamina TC, 2.27.29. 1/2 Maraton M45: 1. Jari Siukonen, Tampereen Pyrintö, 1.34.35, 2. Heli Vainio, 38.24, 39. Anne Niskanen, 2.31.54, 20. Anssi Kuha, 32.33, 18. Waleri Turunen, Savon Mailerit, 32.36, 19. Arja Niskanen, 2.16.26, 5. Netta Leppänen, Stamina TC, 1.09.26, 100. Olli Timlin, 34.39, 28. Marko Toi- Päivi Bertucci Melbournesta ylitti maalilinjan käsi kädessä yhdessä Leila Kopolan ja Mervi Hollannin kanssa. vonen, Murto, 2.25.16, 24. Lauri Mielityinen, 2.25.36, 25. Ossi Väisänen, 4.10.14, 5. Tiia Jämsén, Murto, 34.09, 25. Anna-Mari Paldanius, 1.49.11, 3. Kari Kirstinä, 42.43, 54. Minna Pekkarinen, 45.51, 55. Kaisa Siukonen, Pyrintö, 29.55, 11. NeaEmilia Kivelä, 1.08.43, 93. Mari Jämsén, Pieksämäen Veikot, 1.08.45, 94. Vesa Leskelä, Kiilat, 33.59, 23. Piia Leppälä, Pilke, 29.50, 10. Jenna Rutanen, Tuisku, 48.11, 62. Tapani Leppänen, 2.01.56, 18. Vesa Vornanen, Untisperän Urhot, 54.19, 77. Mikko Kananen, Murto, 34.33, 26. Janne Lapakko, Vantaa, 4.08.58, 4. Regis Rouge-Oikarinen, Oulu, 1.41.14, 6. Jouni Leppänen, Stamina TC, 2.28.00. 1/2 Maraton N55: 1. Erja KemellSkantz, Murto, 2.20.17, 16. Päivi Bertucci, Melbourne, Australia, 2.21.41, 16. Edvin Hepokangas, Oulu, 4.14.05, 5. Marita Siika-aho, Alankomaat, 1.06.36, 92. Espen Svärd, 45.51, 56. Emma Maaranen, Pieksämäen, Veikot, 46.12, 57. Jaana Hyppönen, 46.48, 58. Eija Pesonen, 47.19, 59. Riitta Pasanen, 50.08, 73. Marjukka Akkanen, Salo, 2.45.09, 24. Janne Anttila, 2.27.24, 7. Kehuista saivat osan- maisemaa puolikkaalla. ??Totta kai tänne lähdetään, kun kerran järjestetään, hoippuen mutta hymy huulilla maaliin tullut Lauri Mielityinen totesi. Mieluisimman maaliintulon koki Marko Haapaaho. Mari Sipola, Kemi, 4.30.16. Maraton M: 1. Jarkko Pakarinen, Lakeuden Kipinä, 2.00.09, 16. Tarmo Möykkymäki, Ylivieskan Kuula, 2.05.45, 5. Juhani Aho, Häjyt, 5.48.51. 1/2 Maraton N: 1. Aino Asplund, Peltolan Pamaus, 1.06.21, 88. Janne Liimatainen, Koiki, 1.31.52, 3. Leena Leinonen, 1.19.30, 101. Martti Mäkelä, Muurasjärven Murto, 3.46.27, 2. Erkki Kinnunen, Murto, 54.27, 78. Joonas Kinnunen, 2.03.23, 20. Akusti Toivonen, Murto, 37.20, 36. Katja Montonen, 37.21, 37. Juuso Kolehmainen, Murto, 37.34, 38. Tapio Suontakanen, Helsinki, 5.50.36. Maraton M45: 1. Elja Kumpulainen, Seinäjoki, 2.46.01, 6. Niilo Härkönen, Teku-Kaj, 3.13.05 Hölkkä 7 km: 1. Aino-Kaisa Anttila, 57.06, 82. Wilma Heikkinen, 33.56, 22. Tuula Tiainen, 47.52, 61. Taina Jaskari, 2.41.39, 23. Veli-Pekka Kähkönen, Murto, 1.48.17, 10. Mika Kanerva, 1.54.12, 11. Antti Pennala, 1.56.05, 12. Janne Paananen, 1.58.04, 13. Tahvo Anttila, JPS, 49.49, 72. Pia Rauhala, Murto, 2.08.31, 9. Merja Tuoriniemi, 49.15, 68. Jorma Kurittu, 100mc / Häjyt, 5.29.22, 6. Harri Toivonen, 100mc / Häjyt, 5.29.22, 8. Mervi Hollanti, Lakeuden Kipinä, 2.21.41, 18. Jarmo Honkala, Lakeuden Kipinä, 1.41.14, 8. Jussi Reini, Kuoreveden Kärki, 2.10.14, 23. Jenni Leppänen, 1.09.26, 99. Heikki Kivelä, Kälviän Tarmo, 4.36.52, 6. Niina Jyllilä, 2.46.11, 25. Hannu Pesonen, Untisperän Urhot, 48.11, 63. Potinoja Miika, NesteHukat, 2.46.19. 1/2 Maraton N45: 1. Markku Vauhkonen, 2.17.59, 4. Esa Painokallio, Vaasa, 1.06.18, 87. Venla Höykinpuro, Murto, 48.36, 67. Jukka Timlin, 1.58.40, 14. Eveliina Jarkko, 32.42, 20. Sari Korpela, Untisperän Urhot, 47.23, 60. Eeva Honkaperä, Pilke, 51.45, 75. Kirsi Sarhemaa, 1.04.39, 86. Eetu Marin, Tuisku, 30.45, 13. Noora Kivelä, 42.01, 49. Sari Kirstinä, 1.06.26, 90. Maarit Savolainen, 1.06.36, 91. Suvi Kinnunen, 2.16.26, 14. Markus Mattola, Pihtiputaan Tuisku, 1.34.03, 4. Tiina Leppänen, 2.10.12, 10. Sari Finnilä, 2.05.36, 4. Lauri Kananen, Murto, 1.59.52, 15. Veteraaniurheilijat, 2.46.13. 1/2 Maraton M55: 1. Jouko Hanhela, Ylikiimingin Nuijamiehet, 1.38.40, 2. Erkki Lavanti, 1.50.42, 4. Veikko Nurmi, Helsingin Jyry, 2.11.48, 3. Todella miellyttävä tapahtuma, viime vuonna Muurasjärven Maalaismaratonissa ensimmäisen puolikkaansa juossut Suvi kiitteli. Kovin kaksikko Marko Kahilainen ja Harri Lamminsivu. Pia Rauhala sai maalissa halaukset tyttäreltään Hildalta. Maraton N: 1. Teija Paananen, Viesti, 41.14, 46. Hilkka Jämsén, Murto, 1.19.30, 102. Timo Pajunpää, 1.21.38, 103, Elise Hakala, 1.21.38, 104. A-M Paananen, 1.09.21, 97. Sari Laakso, TU, 2.33.56, 21. Nina Karvonen, Murto, 2.41.00, 22. Niina Oravakangas, Leenala Oy, 41.02, 44. Peppi Leppälä, Pilke, 41.14, 45. Alpo Vornanen, Kiuruveden Urheilijat, 4.06.03, 4. Seppo Pesonen, Untisperän Urhot, 49.21, 69. Jukka Rahkonen, Polvijärven Urheilijat, 1.20.24, 2. Maija-Riitta Anttila, 49.49, 71. Jarmo Haapa-aho, 2.23.17, 6. Jouni Komu, Pohti, 24.09, 2. 9 N SANOMAT Kulttuurimaisemasta nautti 205 juoksijaa tena samalla ajalla 5.29,22. Juho Salmela, Kiilat, 24.16, 3. Otto Kahilainen, KU-58, 26.58, 4. Mikko Pesonen, 2.09.55, 22. Mikko Mielityinen, Haukipudas, 51.46, 76. Timo Tollola, 100mc / Häjyt, 4.36.58. Maraton N55: 1. Jaakko Tiitinen, 35.08, 30. Ritva Björkbacka, Toholammin Urheilijat, 4.49.34. Maraton M55: 1. Niina Jämsén, Murto, 1.39.42, 2. Eero Tuorilainen, Kiuru, 30.30,12. Ringa Torvi, 28.23, 8. Heikki Brandt, Viesti, 35.53, 31. Siiri Turpeinen, Murto, 2.18.05, 15. 22. Lea Jämsén, 1.08.45, 95. Katri Hautakangas, 1.51.52, 6. Arja Palonen, Pori, 2.06.17, 7. Arttu Siukonen, Tampere, 27.01, 5. Jami Reino, Kuoreveden Kärki, 38.49, 41. Satu Pekkarinen, Viesti, 40.02, 42, Jutta Soininen, 40.30, 43. Valtteri Leskelä, Kiilat, 24. Johanna Soiluaho, Tahdonvoiman Timpani, 2.27.26, 19. Pauliina Siekkinen, Murto, 2.10.19, 11. Mari Mielityinen, 2.10.20, 12. Atte Leppälä, Stamina TC, 1.02.59, 83. Jari Leppänen, 1.02.59, 84. Teemu Sarhemaa, 1.04.39, 85. Hän sai suukon vaimoltaan Pialta. Suvi Kinnunen Viitasaarelta huudahti maaliviivan ylittäessään, että ihanaa! ?. Maija-Liisa Turpeinen, Tuulenpesän Tykki, 1.06.22, 89. Noora Mäkelä, Murto, 42.32, 52. Alisa Hautakangas, 42.36, 53. Yleisö kannusti kaikkia ja juoksijat kannustivat toisiaan. Jari Änäkkäla, Reisjärven Yrittäjät, 2.03.07, 19. Werneri Turunen, Savon Mailerit, 33.48, 21. Eeva-Liisa Leppänen, 1.09.21, 98. Petri Niemi, 2.00.43, 17. Kaarina Hyvönen, Ryhti, 70. Tarja Rasi, 50.17, 74. Anni Toivonen, Murto, 8. Waltteri Turunen, 1.44.39, 9. Päivi Takala, Kuortaneen Kunto 3.57.19, 2. Harri Lamminsivu, Huhtasuon Hiihto 2000, 3.32.07, 2. Marko Kahilainen, Ku-58, 3.36.35, 3. Esa Tiainen, 41.46, 48. Jari Pekkarinen, Viesti, 34.52, 29. Leo Sevon, Kirkkonummi, 54.27, 79. Tiina Kivelä, Hyvän olon hoitola Valo, 1.21.38.. Kaisa Tiainen, 2.12.54, 13. Parasta ovat maisemat ja kannustus. Keijo Kähärä, Tuisku, 31.02, 14. Roope Mikkonen, Tuisku, 31.54, 15, Markku Karhu, Suolahden Urho, 31.57, 16. Tarja Marin, Tuisku, 32.24, 17. Kosti Salmela, Tuisku, 34.33, 27. Jarmo Jäntti, 55.16, 80. Aku-Pekka Mölsä, 2.03.27, 21. Julia Mietola, Vä-Va, 2.46.19. 1/2 Maraton M: 1. Markus Hast, Keminmaa, 3.47.31, 2. Seppo Komulainen, Sukeva, 3.53.54, 3. Taavi Erkkola, Neydens, Ranska, 29.40, 9. Henna Paananen, Viesti, 48.15, 64. Timo Paananen, Viesti, 48.15, 65. Alina Toivonen, Murto, 48.15, 66. Leila Kopola, Lakeuden Kipinä, 2.21.41, 3. Seija Piispanen, VarsinaisSuom. Tiina Heikkinen, 55.33, 81. Anssi Hautala, 4.29.09, 6. Reitti on oikeasti aivan ihana. Tiia Huuskonen, Pyhäjärven Pohti, 1.51.43, 3. Enna Huuskonen, Viitasaaren Viesti, 1.51.43, 5
Vapaapäivät ma ja ti. pe ja la klo 18?03. Sanan kuuntelijan ja oppijan osa on hyvä, eikä sitä oteta pois. Raamatun sanoma on maassamme jokaisen ulottuvilla. Seurakuntamestari Mirjami Huttunen lomalla 28.7. klo 13.00 Salmelan talo os. Kirkkoherra Arja Huuskonen Rakkaamme Arttu TOIVAINEN s. Kesäisin meillä on mahdollisuus jopa kokoontua päiväkausiksi sitä kuulemaan. 6. 2015 Pihtipudas Kun pitkän elämän elää saa, voi rauhassa nukahtaa. Kun kaikki on valmista, tehty työ, on edessä rauhaisa yö. Kaivaten lapset lastenlapset lastenlastenlapset lapsenlapsenlapsenlapsi siskot ja veljet perheineen muut sukulaiset Sunnuntaiksi Totuus ja harha Kukapa ei arvostaisi totuutta ja kaikkea oikeata. Heinonen, klo 19.00 seurat r.y:llä. Su 26.7. seurakuntavierailu Pyhäjärven helluntaisrk:aan, jossa kokous klo 11. heinäkuuta 2015 Rakkaamme Aune KORPIKOSKI s. Vapaa pääsy. Su 26.7. Saamme rukoilla elämäämme Jumalan johdatusta. ?Kristus on tiemme, valo sydäntemme, toivomme ainut, pyhä totuutemme. 15. Omaa koti-Raamattuakin on lupa tutkia. Raamattu kertoo Jumalan hyvästä tahdosta. klo 12 Rukous- Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kinnulan seurakunta Seurakunnan kotisivut: www. kinnulanseurakunta.fi Sähköposti: kinnulan.seurakunta@evl.fi Rakkaamme Helvi Annikki KINNUNEN o.s. 1121. Puh. saakka, sijaisena toimii Erkki Lavanti. 5. 10. klo 18.30 lähetysilta. Jumalan ja Kristuksen tunteminen, Jumalan lapseksi pääseminen ja siinä pysyminen ovat elämämme kalleimpia asioita. 2015 Kinnula On kotipiha tyhjä ja hiljainen, ei kuulu askelees poluilta sen. Sinä aina autoit ja ahersit ja paljosta huolta kannoit. Sua kiitämme kaikesta ja siunaamme muistoas kaunista. Kiittäen ja kaivaten Pekka perheineen Päivi perheineen Tuija perheineen Timo perheineen Vuokko-sisko perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Sallilantie 1 AVOINNA ti-pe 12-16 la 10-14 Pihtipudas-Seura ry. 014-562 196 . Salmenrantatie 112, Muurasjärvi Muurasjärven Murto KIITTÄÄ 040-524 4541, seurakuntapastori Erkki Lavanti 0400-931 986, seurakuntapastori Elina Pekkonen 040-734 0088, kanttori Harri Kahlos 040-520 3388. Taloustoimisto ma-pe klo 9?12, talouspäällikkö Anna-Maija Ojala puh. Siinä valossa synti paljastuu synniksi. Vain yksi on tarpeen.. saakka, sijaisena Pauli Salonpää (sama puh.num.). Apua tarvittaessa yhteystietoja: . Fax 014-562 631. Diakoniatoimisto ti klo 9?11, Merja Koskela 040-765 2453. Kirkkokahvit. Kuljetus luontokirkkoon: klo 12.00 Matkahuolto, Pihtipudas klo 12.15 Entinen kauppa, Alvajärvi Kuljetus Haapa-Line Oy Järjestää: Pihtipudas-Seura ry ja Pihtiputaan seurakunta PIHTIPUTAAN FYSIOTERAPIA . 1923 Pihtipudas k. Media välittää sitä koteihin asti. 8. Kotikäynnit . Tarjolla kakkukahvit! 25.7. A. Lääkinnälliset tuet . 3. Leinonen huoneella, Kirkkotie 10. 1931 Pihtipudas k. Raamatun mukaan ihminen löytää elämän valintatilanteissa nämä aidosti ja kestävästi vain Jumalan tuntemisen ja hänen tahtonsa kyselemisen kautta. Jeesus sanoi vuorisaarnassaan: ?Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle.? Jumalan sanan mukaan ohjautuva elämä on par- hainta ja vie hyvään päätökseen. Sanaan juurtuneen sydämen uskosta versoo Jumalan tahdon mukainen elämä. Päivittäin ja hetkittäin on lupa uskoa kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Sitäkin voimakkaampana Raamatun teksteistä välittyy sanoma pelastavasta evankeliumista. 20. Lähtö rukoushuoneelta klo 10. Ti 28.7. 10. 044509 0598. Onnea! Valkeismäen Koira-ahosta Lauri Lahentaus 22.7.2015 80 v. Ajatuksin ruusut, kädenpuristus ja parhaimmat onnittelut. Kaino ja Kaarina Asematie 5 Pihtipudas RISTO LAITILAN VASTAANOTTO MA-TI Ajanvaraus ma-ti 9-15 040-716 5841 /Anne Korpela FYSIKAALINEN HOITOLAITOS LUONTOKIRKKO sunnuntai 26.7. Fysik.hoidot . Lämmin kiitos kaikille suuressa surussamme myötäeläneille. EN JUHLI vanhuuttani. Unto Kautiainen Pihtiputaan helluntaiseurakunta Seurakunnan kotisivut: www. vapaus.fi Sähköposti: vanhimmisto@vapaus.fi Muurasjärven 2. Armosi, Jeesus, anna voimaksemme. KOTISEUDUN SANOMAT. klo 19.00 ke- säillan musiikkia kirkossa, Seppo ja Marko Pekkarinen, Markku Leppänen ja Erika s. 6. Hieronta . klo 13 Luontokirkko Salmelan talossa, Salmenrantatie 112, Muurasjärvi. Kristus on sanonut: ?Minä olen tie, totuus ja elämä.. Huuskonen ja L. Logren. Seurat Su 26.7. Lääk.voim. Palveleva Puhelin 010 190 071, su- to klo 18?01 ja Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto ma-pe klo 9?12, talouspäällikkö Sinikka Niemonen 040-669 1996, kirkkoherra Arja Huuskonen 040-524 4541, seurakuntapastori Elina Pekkonen 040-734 0088, Nuorisotoimisto: Nuorisotyönohjaaja Tauno Mattola 0400-940 632, nuorisotyönohjaaja Päivi Kananen 040-524 6664. Päiväkerho: Katja Montonen 040841 5626. Seurakuntamestari: Mirjami Huttunen 0400-915 398. klo 19.30 Harjulinnassa. Kirkon perheneuvonta Suhdeklinikka vastaa City. fi:n palveluissa parisuhteiden ja ihmissuhteiden kysymyksiin. kanttori Martti Hertteli 040-352 5524. Diakoniatoimisto ti klo 10-12, diakoniatyöntekijä Jutta Hiltunen 040352 7757. Seurakuntamestari Esko Lindholm 0400-688 124. Räihä. Uudista meidät.? Irja Tiainen Siunattu läheisten läsnä ollessa. Joudumme asettamaan tekemisiämme arvojärjestykseen. 3. Klo 18.30 Rauhanyhdistyksellä, Reisjärventie 420, Mikko Kinnunen. Kirkkoherranvirasto on suljettu heinäkuussa perjantaisin. Diakoniatoimisto on suljettu 24.7 saakka. Se tie kantaa kulkijansa elävässä uskossa perille asti taivaan kotiin. 014-579 1131. 30. 26. Maalaismaratonin talkoolaisia, sponsoreita, juoksijoita ja yleisöä. Saitte mahdolliseksi upean tapahtuman! Talkoolaisten jälkipalaveri ti 28.7. Kahvit lähetykselle. Keskustelupuhelin 040- 549 7683. Srk:n kotisivu www.vapaus.fi. Rukoushuoneen vuokraus 040-842 4936. Kirpputori avoinna ti, ke ja pe klo 10?16. 2015 Pihtipudas Ehti iltaan elonpäivät, tuli rauha sydämeen. Taivaan isä otti vastaan matkalaisen väsyneen. Kiitäen ja kaivaten Annikki Alpo perheineen Ari perheineen Irja perheineen Toini-sisko Kuollut: Elli Anja Kananen 92 v. Jumalanpalvelukset Su 26.7. Puh. Virastopappi 014-562 622. Lämmin kiitos terveyskeskuksen henkilökunnalle Aunen hyvästä hoidosta. Pihtiputaan seurakunta Seurakunnan kotisivut: www. pihtiputaanseurakunta.fi Kirkkoherranviraston ja taloustoimiston osoite: Sallilantie 4. Kirkkoherranvirasto ma-pe klo 9?12, toimistosihteeri Armi Siekkinen 014-579. (Paikallistai matkapuhelin maksu). . 22. 6. Keijo Paavola PIHTIPUTAAN KOTISEUTUMUSEO os. sanan kuuloon. Sanallaan Jumala kutsuu ja ohjaa meitä maallisissa murheissa ja synneissä harhailevia, jos vain ?lainaamme korviamme. Kirkkoherra Arja Huuskonen lomalla Haudattu: Helvi Annikki Kinnunen 79 v. Ke 22.7. Sitä pidetään viikoittain esillä seurakunnan toiminnassa. Betanian Martalle Jeesus huomautti: ?Sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. Ohi Jumalan sanan rakentuva elämäntapa taas vieroittaa sydämen eroon Jumalasta. Raamattu on pelastuksen oppikirja. klo 10.00 sanajumalanpalvelus kirkossa; A. Huuskonen ja R. 1935 Ristiina k
Päätös oli ehkä myös vastareaktio silloiseen EU- ja kansainvälistymishurmokseen, joka Suomessa vallitsi. MJK-Petäjäveden Petäjäiset 1-2. Inarinsaame on yksi Suomen alueen kolmesta saamen kielestä.Sitä puhutaan vain Inarin kunnan alueella. ?. Kielellä ei ollut enää alle kouluikäisiä puhujia ja nuoria kielen käyttäjiä vain muutama. Suomessa ei ole ollut niin tietoista pyrkimystä sulauttaa saamelaisia kuin Norjassa, jossa se oli kirjattu tavoite. Yleinen havainto on, että kielen vaihto lähtee keskuksista. Alkuperäiskielen asema heikkenee, kun elämänmuoto muuttuu ja ihmiset muuttavat kuntakeskuksiin tai kyliin ja lapset viedään asuntolakouluihin. 11? Eerikan keihäskaari maan toiseksi paras Ritovuori kuuluu Annika Pasasen lapsuuden maisemiin ja leikkipaikkoihin. Näin saamelaisalueen koulutuskeskuksen ilmoituksen saamen kielen opiskelusta. kesäkuuta. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueilla puhutaan yhdeksää saamen kieltä. MJK-JJK 0-6. MJK-Keuruun Pallo 1-4. MJK-Petäjävden Petäjäiset 0-4. MJK:n D12-junnut osallistuivat Keuruulla pelattuun junioreiden kansainväliseen jalkapalloturnaus MegaCu- Kaikki mitä tarvitset elämää kestävään pihaan! Maarakennustyöt - Kiviainekset - Kuljetuspalvelut Myynti 040 5048 275 Annika Pasasen on kiinnostunut vähemmistökielistä ja niitä puhuvista kansoista. www.ksk.?. Eikä ehkä heti lähdekään, koska yhteiskunnalliset olot ovat niin vaikeat ja ahtaat. Annika Pasanen aikoo pysyä Inarissa ja jatkaa kieliin liittyvää tutkimus-, opetus- ja elvytystyötä. Tuiskun nuoria osallistui pohjosen reissun yhteydessä yleisurheilukilpailuihin Saarenkylän kentällä Rovaniemellä. Yhdeksänvuotias Eerika Siekkinen voitti 11-vuotiaiden keihäänheiton ylivoimaisesti ennätyksellään 23.17. Keihäs lensi 29,92 ja pituudessa Kalle hyppäsi 3,65. 13-vuotiaissa kilpailevan Joonatan Kemppaisen aika 60 metrin aidoissa oli 11,29 ja pituustulos 4,34. Keihäänheiton hän voitti tuloksella 36.15. Paluumatkalla nuoret tekivät Ranualla hyviä tuloksia neli- ja kolmiottelussa, vaikka kirittäjät puuttuivat, koska he kilpailivat sarjojensa ainoina osanottajina. Kalle toinen Saarijärvellä Piirinmestaruusotteluissa Saarijärvellä tuiskulaisilla oli jo vastusta. Kalle Siekkinen ylsi toiseksi 11-vuotiaiden kolmiottelussa. Kuula kaartoi tulokseen 6,83. Eerika Siekkinen oli yhdeksänvuotiaiden sarjassa kolmas tuloksella 7.21, 3,34, 5,36. Samana vuonna Annika Pasanen kirjoitti Pihtiputaan lukiossa ylioppilaaksi ja lähti pohjoiseen. ?. MJK-Oriveden Tuisku 1-0. Koulu voi tappaa kielen, mutta se voi myös toimia kielen pelastajana. Kieli palasi lasten kautta Vuonna 1997 perustettujen kielipesien eli päiväkotien kielikylpytoiminnan ansiosta myös aikuiset ottivat kielen takaisin ja ryhtyivät käyttämään sitä. Yhdeksänvuotiailla lajit olivat 40 metrin juoksu, pituushyppy ja kuulantyöntö. Yhdeksänvuotiaiden sarjassa Tuiskun Henri Hiironen sijoittui viidenneksi sarjalla 7.62, 3.02, 5.64. Rantaonginnassa ei ollut kalasta puutetta Kinnulapäivien perinteinen rantaongintakilpailu järjestettiin Salmensillalla. Ritovuorella heittelee fresbeetä Annikan poika Sammeli, jonka silmissä Pihtiputaan maisemat ja luonto näyttävät uusilta. Uhanalaiseksi riutunut inarinsaame saatiin elpymään HEIKKI JÄMSÉN Inarinsaamea pidettiin 1990-luvulla menetettynä kielenä. Yksi pääsyyllinen on koulu ja koulutus, se antaa ja vie. Osaksi syynä oli sattuma. KOTISEUDUN SANOMAT. Pituuden voittotulos oli 3,42. 600 metrin juoksussa Eerika sijoittui kakkoseksi ajalla 2.14,97. Poikien puolella Eerikan veli Kalle Siekkinen voitti 11-vuotiaiden tuhannen metrin juoksun ajalla 3.57,83. 60 metrin aidoissa Kalle teki ajan 12,17. Keihäänheitossa ja pituudessa hän oli toinen. Tiettävästi ennen Annika Pasasen tutkimusta inarinsaamesta on tehty yksi väitöskirja, joka liittyi inarinsaamen sienten ja lintujen nimityksiin. ??Minunkin tutkimukseni liittyy kieleen, mutta pidän itseäni enemmän kieliyhteisön tutkijana kuin kielen tutkijana, Annika Pasanen sanoo. Suomi meni EU:hun ja Annika Lappiin Suomi liittyi EU:n jäseneksi vuonna 1995. Inari edusti hänelle eksotiikkaa. Muut ovat eteläsaame, luulajansaame, piitimensaame, akkalansaame, kildininsaame ja turjansaame. ??Yleinen käsitys on, että on vain yksi saamen kansa ja yksi saamen kieli. Harva tietää, että on useita saamen kieliä ja että ne ovat oikeasti eri kieliä. Vähemmistökansojen ja niiden kielten asema vaihtelee maittain. ?. heinäkuuta 2015. Kieli säilyy parhaiten syrjässä, siellä minne yhteiskunnan koura ei ulotu, tuore tohtori Annika Pasanen sanoo. ?. Niissä vallitsee enemmistökieli. ?. Tulos on Eerikan ikäisten kauden toiseksi paras Suomessa. Eerikan keihäskunnosta kertoo jotain se, että erokakkoseksi sijoittuneeseen Viivi Raudasojaan venähti melkein kahdeksaan metriin. Omassa yhdeksänvuotiaiden sarjassa Eerika voitti 60 metrin juoksun ajalla 10,13. Juttusilla 22. Inarissa tilanne on kääntynyt niin, että 70 prosenttia Inarin yhtenäiskoulun oppilaista on joko saamenkielisessä opetuksessa tai opiskelee saamea, Annika Pasanen kertoo. ?. Sarastus ja päivänvalo. Suomessa puhutaan pohjoisaamea, koltansaamea ja inarinsaamea. Alla junnujen tulokset. MJK-Toivalan Urheilijat 0-8. Inarinsaamen kielen revitalisaatio.. Ruotsissa taas saamelaiset haluttiin pitää erillään muusta yhteiskunnasta, Annika Pasanen sanoo. Kielentutkimus on yksi tapa kohottaa kielen arvostusta. Koin vouhotuksen ärsyttävänä ja lähdin pakoon sitä. Annika Pasanen on kiinnostunut kaikista suomen sukukielistä. Toisaalta koulu voi myös edesauttaa kielen elpymistä. Työ tarkastettiin Inarissa 8. Lähdin suoraan lukiosta opiskelemaan Inariin pohjoissaamea. Kisassa saadut kalasaaliit olivat keskimäärin edellisvuosia paremmat. Kisan tulokset, nuoret tytöt: 1) Enni Salmi, 230 grammaa. Tytöt: 1) Essi Salmi, 230 grammaa. Naiset: 1) Aulikki Känsälä, 2 670 grammaa, 2) Ensi Aikio, 2 535 grammaa, 3) Kaarina Kalliokoski, 2 105 grammaa, 4) Sirkka Tamminen, 820 grammaa, 5) Nokki Hicbacka, 565 grammaa. Veteraanit: 1) Simo Olkkola, 3 190 grammaa, 2) Heikki Rutanen, 2 670 grammaa, 3) Antero Tolppila, 1 495 grammaa, 4) Tuomo Rautio, 1 385 grammaa, 5) Tauno Kalliokoski 1 190, grammaa, 6) Valto Leppänen, 940 grammaa, 7) Erkki Karhukoski, 575 grammaa, 8) Reijo Kurki, 100 grammaa. Miehet: 1) Rauno Leppänen, 4 205 grammaa, 2) Hannu Känsälä, 2 535 grammaa, 3) Tuomo Karppi, 2 600 grammaa, 4) Simo Kinnunen, 1 155 g, 5) Mikko Lauri, 505 grammaa, 6) Tuure Jäneskari, 465 grammaa. Junnut MegaCupissa piin. Hän on toimi- nut suomenkielen opettajana Marinmaalla JoshkarOlassa ja kokoaa kollegansa kanssa kirjaa uralilaisten kielten nykytilanteesta. Vähemmistökielten asemaa on onnistuttu parantamaan Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, mutta Venäjällä suunta on alaspäin. ??Vastareaktio vähemmistökielten aseman puolesta ei ole vielä lähtenyt Venäjällä käyntiin. 60 metriä kulki aikaan 9.80 ja pituustulos oli 3,77. Nyt paikallisen saamen kielen puhujia on Inarissa nelisensataa. Siitä tuli koulun opetuskieli. Kielen aseman vahvistumisen seurauksena sen arvostus on noussut. Tänään voidaan puhua kielen elpymisestä. Annika Pasanen tutkii elpymisen syitä ja seurauksia väitöskirjassaan ?Kuávsui já peeivicuovâ. MJK-FC Helios Viro 0-4
Tiistaisin heitot klo 18-20. Lähtö matkahuollosta klo 17, kokoontuminen Korppisen kylätalolle noin klo 17.30. Eläinlääkäri ja avustaja: Kaija Solismaa, avustaja, Raimo Kinnunen. Lähdön järjestäjä: Mikko Hakkarainen, Pentti Paananen. pe 31.7. Puffetti. PihtipudasSeura. La 1.8. ke 29.7. Päivystys Pihtiputaalla 040-705 2434. ELÄKKEENSAAJAT. Kemijärven aikataulu ma 10.8. Totoravit Hiekan Hippoksella klo 18. Järj. 040-843 1844. Matka Kuntorantaan Eloriehaan ke-su 19.-23.8. Tied. Järj. menn. klo 14 toimitsijat (sektorivastaavat). Sitovat ilmoittautumiset ja lisätiedot Maija-Liisa Turpeinen p. 040-5257 241. E L Ä M Ä J Ä RV E N ERÄMIEHET. Selostus: Antti Pylkkänen. klo 18-20. HYS. Kilpailukeskus Alvajärven Maamiesseurantalolla. Muholan monitoimitalon kesäkatsomossa klo 22. Kuninkuusraveihin 1.-2.8. 044 365 5612 Pihtipudas AA-RYHMÄ kokoontuu perjantaisin klo 18 Seurakuntakeskus Sallilassa. EA-RYHMÄ. Sihteeristö: Markku Niemelä, Antti Urpi, Pentti Ruotsalainen. Maalikamera: Janne Jääskeläinen. Handikaappari/lehdistö: Martti Kuha. KOTISEUDUN SANOMAT. klo 18.00 Pyhäsalmen Urheilutalolla. Palkinnot mm. Järj. Matkat, kahvitarjoilu, näytelmä Akka vaikka väkisin ja ruokailu 44 euroa. Kinnulan kunta. La 8.8. 040 664 1133 Viihtyisä tapaamis& seurusteluravintola. Pe 24.7. Keski-Pohjanmaan piirin E,- F- ja G-junioreiden jalkapalloturnaus Muholan jalkapallokentällä klo 10-17. Näyttäjät Liitonmäenseudun Erä ja Putaan Erämiehet. HUOM! 1.8.2015 alkaen uusi metsästyskortti mukaan! Ampumakokeen suoritusmaksu 20 euroa peritään suorituksen yhteydessä. Metsästäjätutkinnot 4.8. klo 18. Pihtiputaan Hevosystäväinseura. Su 26.7. Ampumaharjoitukset tiistaisin klo 18 ampumaradalla. Lehtorannantie 11. Kahvitarjoilu. Kaarrevalvonta/ajotarkkailija: Juha Kinnunen, Jari Kinnunen. Pihtiputaan HYS. KINNULA Heinäkuussa kirjastossa taidenäyttely ?Kesäisiä maalauksia?, Risto Purasen akryyli- ja öljyväritöitä, sekä näyttely ?Kuvien Kinnula?. Kinnulan juhlavuodesta kootut leikekirjat, valokuvakirjat ja valokuva-albumeja. Ma-la 27.7.-1.8. Koiranäyttely Kinnulan teollisuusalueella. Talkoot nylkyvajalla to 23.7. Reitin varrella voi halutessaan uida, illan lopuksi kylätalolla sauna lämpimänä kaikille. seurakunta ja Pihtipudas-Seura. Ti 28.7. Wanhat Wehkeet -areenalla su 9.8. Pyhäjärven Pohti ry Meidät löydät myös Facebookista: Pyhäjärven Pohdin Bingo urheilukentällä. Näyttelyharjoitukset torstaina 23.7. klo 19 uudella torilla linjaautoaseman vieressä. 040-843 1844. K Ä RV Ä S K Y L Ä N ERÄ. Järj. MJK. Ma-ke 3.-5.8. Keräykseen kelpaavat muoviset Yaran (painatus Yara, Kemira GrowHow, Kemira Agro tai Kemira) 40 kg lannoitesäkit, lannoitelavojen suojahuput, Yaran suursäkit sekä Agrimarketin, Peltosiemenen, Tilasiemenen, K-Maatalouden ja Raisioagron siemeniä sisältäneet suursäkit. Asta on lomalla heinäkuun. Säkkikeräys ma 10.8. asti: Alvajärven kuivuri, Muurasjärvellä yhteismonttu Urpilantiellä ja Elämäjärven kuivuri. Hyvien miesten ilta Korppisilla. Videointi: Juha Koskela. Varikko: Arto Tiainen. Sisäänkirjoitus: Hanna Pasanen. Teatterimatka Kyyjärvelle su 26.07.2015 Heikki Luoma Areenalle. Keski-Suomen Sotaveteraanipiirin kesäleiri Urpilan Kartanossa. ilmaiseksi. Lähtö matkahuollosta klo 12. Liput 10 e, alle 12-v. 22. Kinnuskeskuksessa Hurpakan edessä Erä- ja vapaa-ajan markkinat. Menoja ja tapahtumia 12. Paikkoja on vielä, varaa omasi! P. Perhekahvila leikkipuistossa vanhainkodin vieressä tiistaisin klo 10.3012.30. Irroitellaan levymusan kera. Valvojat Leo Sorri, Markku Sorri, Pauli Kananen, Timo Kananen. Harri Kinnunen 044-459 6226 tai harri.kinnunen@kinnula.fi. Järj. Valvoja: Pertti Salonen. heinäkuuta 2015 Seurat ja yhdistykset Rientoja ja tilaisuuksia Eija Karvosen näyttely terveyskeskuksen taidenäyttelytiloissa heinäkuun ajan. La 25.7. 040-762 7178. La 1.8. Kansallinen maantiepyöräkilpailu Alvajärven ympäriajo alkaen klo 11. Sarjat: Elite, kilpa, M-35, naiset ja N/M 10-16 + Keski-Suomen Cupin kuntosarjat. Reisjärven Pitokartanossa, os. klo 13-19 kalasatamassa. Kinnula MLL. 040734 1882. PUTAAN ERÄMIEHET. mennessä puh. klo 18. MLL. ja to 30.7. 2x100e ja 2x160e Irtolehti 990e pr 48. Kirjat: 10, 14 ja 19 ,, irtolehti 3,50. Tervetuloa! Järj. Ilmoittaudu, niin haemme kotoa. TORSTAISIN klo 19 JÄTTI-SUPER 3. Ensiapu: Kinsaku. Ravintolat: Eila Niskanen, Kirsi Ahola, Emilia Hämäläinen. / ok Pelilippu 3,50 ? 5 1 x 170 . Järj. Vapaa pääsy. La 8.8. ja lisät. Kaikki rokotetut koirat tervetulleita. Omat eväät! ELÄKELIITTO. 040-5047835 / Sointu. 4H. Järj. Kinnulan Kennelkerho. La 1.8. klo 14. Seura-ja kossucupin viimeinen osakilpailu su 26.7. Tuotto LiigaPlokin hyväksi. PUDIS Jalkapalloa keskiviikkoisin 17.30-19 ja perjantaisin 18-19.30. MJK Miehet palaavat nurmelle to 23.7 ja pikkujunnujen treenit jatkuvat ma 27.7. To 23.7 miehet ottelu MJK-PEFF II Muholassa klo 19. To 23.7 D-junnut ottelu Jaro-MJK Pietarsaaressa. Ma 27.7 D-junnut ottelu MJK-PEFF Muholassa klo 19. Ti 28.7 miehet ottelu MJK-Is Söderby/HBK Muholassa klo 19. KIMMOT F-junioreiden tulevia pelejä: ti 28.7 Kimmot-Reisjärven Pilke klo 18.´. . mennessä puh. Lipunmyynti: Anne Simonen. Taloustoimisto: Tuula Kok- konen. 1 x 120 . Soita, jos haluat päästä säkeistäsi eroon tai ilmoita viemäsi säkit p. Ratamestari: Matti Ryymin, Juha Partanen. Lähtö klo 12 Kinnulan tori ja näytös klo 14. Matkan järjestäjä Raimo Urpilainen 040-5524918. HYS. Harjoitushirviammunnat ampumaradalla pe 24.7. klo 12. Järj. Torstaisin hypyt ja loikat klo 18-20. Kuntonyrkkeily alkaa Tuiskun kuntosalilla ke 12.8. klo 19. 1010 . riviltä Pr. Kirkkokahvit. Tied. Ravien 25.7. klo 19. Urheiluseurat TUISKU Yleisurheilukoulut maanantaisin: klo 17-18 alle 9-vuotiaiden yleisurheilukoulu ja klo 18-19.30 yli 9-vuotiaiden yleisurheilukoulu. väh. Kinnulan seurakunta. Keskustie 46, Kinnula P. 6-9-vuotiaat klo 17 ja 10-13-vuotiaat klo 18. Naisten kuntosalivuoro maanantaisin klo 18.30-20. Kuntosalin avaimen saa tarvittaessa Muurasmarketista. Kahvakuulailua tiistaisin klo 19 koulun pihalla. RYHTI Pyöräkilpailu palaveri maanantaina 27.7. klo 12 alk. seisovasta pöydästä. Hinta 20,- /hlö Paikkavaraus 040-595 1475 Häkkisenkorventie 60 Elämäjärvi Tervetuloa viihtymään Hurpakkaan! JUKOLAN BINGO Puh. ke 29.7. Jollet pääse, järjestä tilallesi toinen! PIHTIPUTAAN KENNELKERHO. Ilm. Heikki Dahlbcka p. Joensuuhun linja-autossa vapaita paikkoja. Lähtö pe 31.7. MuholaSeura. Su 16.8. Äänentoisto: Roni Simonen. 50 950,00 . Järj. Vastaanottajat Juha Siekkinen ja Ismo Turpeinen. BINGO su 26.7. ja to 30.7. . 1 x 200 ? muut voitot yht. Hirvi ja haulikko. RHY. Iloiset KARAOKETANSSIT. Pihtiputaan Tuisku. To 30.7. Muttiteatterin näytelmä ?Jo vain, Herra Ministeri. Luontokirkko Muurasjärvellä Salmelassa klo 13. Vaihtori avoinna ma-pe klo 10-14 kunnantalon alakerrassa. MUISTIYHDISTYS. Muistikahvila lomailee. Toiminta palailee viikolla 33. NÄKÖVAMMAISET. Näkövammaiset ystävineen Luontokirkkoon Muurasjärvelle su 26.7. klo 19.00 entisellä kaupalla. Talkoot torstaina 30.7. alkaen klo 18.00 Maamies- seuralla. PLOKI Metalliromun keräys Kärväskylän Rantamajalla. Myös vanhat akut. ja ilm. 040 7081767. PUK. Jatkossa kuntonyrkkeillään keskiviikkoisin klo 19 ja sunnuntaisin klo 18. MURTO Urheilukoulut tiistaisin Menot Rajalan Riihen LOUNASPÖYTÄ su 26.7. Pihtiputaan TOTO-ravit-II klo 17.30 Hiekan Hippoksella, järj. Sieltä lähtö Kivimäen kierrokselle, mahdollisuus eri pituisiin reitteihin. Laavulla paistellaan makkarat ja keitellään kahvit, omat eväät mukaan. Arvostelu alkaa klo 10. Lähetys: Mikko Suontakanen, Esa Hakkarainen, Tuomo Häkkinen. Tulostaulu: Paavo Heinonen. Muurasjärvi klo 6.45, Alvajärvi klo 7, Ohtolantie, Ruukintie, Asematie Pudasport klo 7.22, Kirkkotie, Takapellontie, Rajatie, Puistotie klo 7.32, Niittytie, Tahkonpolku, Matkahuolto klo 7.40, 4-tie, Peningintie klo 7.50. ELÄKELÄISET. Teatterimatka Karstulaan: ?Mielensäpahoittaja ja poika. 0400-244705. Su 16.8. Vapaa pääsy. La 25.7. Käsikirjoitus Markku Hyvönen, ohjaus Matleena Väisänen. Lastenleiri Ahvenlammella. Ilm. Tiedustelut ja ilm. Yhteislauluilta Wanhan Pappilan väentuvassa klo 18. Hirvikoeammunnat la 25.7. Koiranilmalla sisätiloissa kylätalolla. Lisätietoja Jormalta, puh. Soita Mikko 0400-645 943. KENNELKERHO. Harjoitellaan koirien kanssa Kinnulan teollisuusalueella Sompatalon lähistöllä to 23.7. Urpilan kotakirkko klo 16 alkaen. Järj. Alvajärven Ryhti. To 6.8. 4H-toimisto on suljettu ma-pe 20.-24.7. Yleisurheilun Vattenfall-cupin II osakilpailu keskusurheilukentällä klo 18. 7 Metsästyskokeen suorittamismaksu 20 euroa peritään kokeen yhteydessä. PÅHL PAANASEN SUKUSEURA. Sukutapaaminen la 1.8
Kuoreen merkintä ?Kanslistin toimi?. Grillattavaksi ulkofile, kyljys, grillipihvi kinkusta 8,90e/kg. Täyslihasäilyke 5 prk/20e. Myyntiauto Tahkon aukio to 23.7. 0400-198 878 Kaihtimet ja markiisit Heinäsuon Eränkävijät ry Ostetaan ?Se Putaan lasimies? GLASSAFETYX Lasit ja lasitukset . kuukautta ennen matkaa. Nappaa talteen kesän parhaimmat muistot ja ikuista kesän hauskat hetket. NAPPAA KESÄKUVA Kotiseudun Sanomat järjestää kesäisen valokuvauskilpailun. Lähetä paras valokuvasi pe 14.8. lämpölasit . lankalasit . (014) 573 575 Parturikampaamo - kivituotteet - pihasuunnitelmat www.kiviteos.fi Marjaana Kinnunen Kolimantie 32 Pihtipudas 0400 225 278 Parturi- ja kampaamopalvelut, ripsipidennykset, rakennekynnet Asematie 11, PIHTIPUDAS . Palkkaus ja työsopimuksen ehdot KVTES:n mukaan (01TOI060). . tilataksi 1+8 . MYÖS PAARIKULJETUKSET Lounaskahvila EVÄSREPPU (Kunnantalolla). Avoinna: ma-pe 8-14.30. Lounas: 11-13. Tarvittaessa kuljetus kotiin ja työpaikalle. P. 044-459 6805 ja talousjohtaja Ari-Jukka Käsmä puh. 459 6842, 040-574 2599 Pihtiputaan Kiviteos Oy Laurilantie 73, 44800 Pihtipudas kiviteos@kiviteos.fi Puh. myös tilausajot sy Ky 040 580 8361 Lasse 0400-644 631 Kimmo tar jou s! & TILAUSAJOT Pihtiputaan alueelta p. 8+1 TAKSI INVAVARUSTEIN . 13 Myytävänä Vuokrattavana YKSIÖ MANSIKKAA Ketolan tilalta Muholasta os. 014-459 6800 Osallistu kesäkuvakisaan! Tmi Tervosen Kotija Pitopalvelu KELATAKSIT Pihtiputaan TAKSIASEMA ympärivuorokautinen päivystys TAKSIPALVELU Lasse Hakkarainen 040-580 8361 p. 040-758 3761 Myyntipäällikkö Tuija Siltanen tavattavissa Kinnulassa kuukauden 1. Valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan ennen valinnan vahvistamista. Lisätietoja tehtävästä antavat ma 27.7.2015 alkaen kunnansihteeri Mauri Jouppi (ma-ke) puh. 010 2323 117 tai jyvaskyla@matkapojat.fi Vastuullinen matkanjärjestäjä: Matkapojat Oy Ohjelmamuutokset mahdollisia. Varaus ja peruutusehdot: Varauksen jälkeen laskutetaan 50 . Lappeenranta 28.?30.8. Matkan hinta: 275,- sis. Tehtävien hoito edellyttää monipuolista atk-osaamista, palvelualttiutta sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn. klo 10 alk. Kinnulan tori Pe 24.7. mennessä sähköpostilla toimitus@kotiseudunsanomat.fi tai käy tuomassa se meille toimitukseen. 014-106 469 . heinäkuuta 2015. 050-520 0978 045-632 7004 suoraan tehtaalta edullisesti. PP Kaihdin Nivala 045 156 8446 www.ppkaihdin.fi Kauppakelpoista OHRAA Peninkiin tuotuna (vko 30-32) P. klo 8-17 Pihtiputaan tori Kotiseudun Sanomien LUKIJAMATKA Imatra . poimittuna . Lapa, etuselkä, kylki 4,90e/kg. Poimittuna Hyvönen Juha ja Riitta P. Tikkanen Ky Keskustie 46 (Kinnuskeskus), Kinnula. Tiistaisin Pihtiputaan torilla. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kesäkokoukselle määräämät asiat. ?Tervetuloa?????????????Johtokunta Torilla Alvajärveltä. Valmiiksi poimittuna tai itsepoimien. 050-505 0466 MUIKKUJA Voilla paistettuna, tuoreena (perattuna), filekalaa, kalakukkoja, lohituotteita. Ketolanlahdentie 18. 044-344 8922 Paikkoja vielä jäljellä, varaa matkasi pian! Ilmoittautumiset Matkapojat Oy p. 0100 876 50 Mika 040-545 1959 Veikko 0400-607 733 www.haapa-line.com . klo 14-16 Laakamäen Kotiliha, Irja 0400-697 254 KORPELAN PALVIAUTO To 23.7. P. Tehtäviin kuuluu keskushallinnon toimistotehtävät sekä yhteispalvelupisteen asiakaspalvelutehtävät (myös Kela ja TE-toimisto). . 014-574 3014 Tilitoimisto V. P. 040 868 4335 MANSIKKAA . 8-18, la 8-16, su 9-16 HUOM! Maksut käteisellä. Heinonen, Reisjärvi Tiedustelut Tyvelän Mansikkatila Sirkka ja Kalevi Kauppinen Vietsaarentie 131, Kivijärvi P. 16+1 LUXUSBUSSI . Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen pyydetään toimittamaan pe 7.8.2015 klo 12.00 mennessä osoitteeseen Pihtiputaan kunta, kunnanjohtaja, Keskustie 9 (PL 36), 44801 Pihtipudas. tavalliset float-lasit . pleksit p. ja 3. itsepoimien 5 kg:n laatikoissa. Tiedustelut ja varaukset Arto 0400-832 785 Itsepoiminta alkanee ensi viikolla (vko 31). Tiedustelut ja varaukset Tiina 040-581 7622 Itsepoiminta-ajat ark. 22. laminoidut lasit . ja loppumaksu n. Pielaveden kala Paikalliset Puheenaiheet ja torimyyjän tarjoukset LIHA-AUTO Viljapossua suoraan tilalta. P. 24 h . Grillikylki, jauheliha 6,90 e/kg. 50+1TURISTIBUSSI . 044-459 6820. Pihtiputaalla 1.7.2015 Kunnanjohtaja kesäkokous Korppisten kyläseuran talolla su 2.8.2015 klo 18.00. Työ alkaa sopimuksen mukaan ja työ jatkuu toistaiseksi. Toimeen edellytetään kaupallista koulutusta (vähintään ent. 040-508 2753 ja 040-506 4012 Alvajärven MANSIKKAA Kymppitonnilla saat MUMMON PIILOPIRTIN . HENKILÖTAKSI . Liitä mukaan nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Kuvan on oltava itse ottamasi ja ennen julkaisematon. Pääpalkintona on digikamera, lisäksi muita palkintoja. Valokuvista parhaimmat julkaisemme kilpailun päätyttyä Kotiseudun Sanomissa. PIHTIPUTAAN KUNTA Keskustie 9, 44800 Pihtipudas Puh. P. 040-700 0282, 040-700 0283 TILAA KESKISUOMALAINEN Erkki Jämsén Puh. peilit . inva- ja paarivarustus . kuljetukset, majoittuminen Imatran Valtionhotellissa (2 hh), illallinen (Linnabuffet), 2 x aamiainen, kylpylän käyttö, opastetut kiertoajelut Imatralla ja Lappeenrannassa, pääsymaksu Etelä-Karjalan museoon, kanavaristeily, säräateria Lemillä. Huom! Matkalle voi lähteä mukaan Kinnulasta, Pihtiputaalta, Viitasaarelta, Hirvaskankaan ABC:ltä ja Laukaasta. Erä kaalikääryleitä. Pihtiputaan kunta julistaa haettavaksi KANSLISTIN TYÖSOPIMUSSUHTEISEN TOIMEN Alkusijoituspaikka on keskustoimisto. kauppakoulu), minkä lisäksi edellytetään kokemusta toimistotehtävien hoidosta. KOTISEUDUN SANOMAT. 0400-547 457 Kaikki vakuutuspalvelut myös ajoneuvojen rekisteröintipalvelut.. perjantai klo 9?12, muulloin sopimuksen mukaan. 045 348 7773 tai 044 048 8865 MANSIKOITA Pihtiputaan keskustassa. P. Tee varaus! P
vahinkotarkastukset . 0400-647 010 Julkinen kaupanvahvistaja VESA ISOSALO 0400-405 652 - Kauppakirjat - Lahjakirjat - Perukirjat - Testamentit . heinäkuuta 2015 . KOTISEUDUN SANOMAT. 14. kolarikorjaus . Vastaanotto tarvittaessa Pihtiputaalla perjantaisin klo 9?10 kunnantalon ltk-huoneessa. Lainhuudonhakemiset . öljypoltinhuollot RSNOTARIAATTI NÖ INTI PA LV . Arvioinnit . Puh. auton sisäpesu www.autopelti.com Edustus Kinnulassa: Parlamentin kukka 050-329 9774 ASIANAJOTOIMISTO Varatuomari Eero Hilpinen, Hakkarilantie 9, 44500 Viitasaari. Julkinen kaupanvahvistaja. Laillistettu kiinteistönR O N E N O Y välitys . Jukka Tikanmäki . Kauppakirjat, lahjakirjat, perukirjat . pesu ja vahaus . Kokous- ja saunatilan vuokraus A LKV KU . 22. Isännöinti . LVI-tarvikkeiden myynti . ruostesuojaus . Puh. putkiasennustyöt ja huollot . 014-571 456, 0400-667 946, fax 014-571 455, eero.hilpinen@asianajotoimisto.inet.fi 040 -702 6777 RAKENNUSURAKOINTI Jorma 0400-244 705 T:mi Jorma Toikkanen jorma.toikkanen@co.inet.fi Valkeismäentie 71, 44970 Korppinen, Pihtipudas Vuokrataan rakennuskoneita . automaalaus . Tuomo Ilvesvuori Ajanvaraus 08-782 100 Keskustie 14, PIHTIPUDAS . 014-562 089 Matti 0400-241 965 Ruukintie 1, Pihtipudas . Rakennusurakointia LVI-ASIOISSA AUTOPELTI HÄKKINEN MEILTÄ APU NOPEASTI JA LUOTETTAVASTI! Puh
P. nopea haku ja maksu . kaksi eri huoneistoa . alkaen koulutettu hieroja / fysioterapiaopiskelija Jussi-Akseli Körkkö Uranetti Oy / Anne Heikkilä Julkinen kaupanvahvistaja Panu Kuronen E U ÄN L IS . kaikenlaista MÖKKIPALVELUA Ota yhteyttä, palvelemme mielellämme. ostolaskujen vastaanotto ja maksatus . 040-725 7702 rehut, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, tarvikkeet, työkoneet ja varaosat Fysioterapia, hieronta, akupunktio, erilaiset erikoiskäsittelyt ja ohjaukset. Kaikki hoidot myös ilman lääkärin lähetettä. Asematie 5, Pihtipudas . lomasi ajaksi . lauteet . 040 551 5063 . arvometallit . e-mail: rsnotariaatti@yritysnet.com Varaathan soittamalla oman palveluaikasi. HAMMASLÄÄKÄRI PYHÄSALMESSA HAMPAANKOLO Pyhäsalmen hammashoitola Laguksentie 4 Ollintie 25, Pyhäsalmi P. juhlatila, omalla keittiöllä . Verkkokauppa 0400-597 043 www.kuntositi.fi - hieronta TeamProg www.teamprog.fi . www.auto-osix.fi 040 484 9255 / varaosat ROMUT KIERTOON JA EUROIKSI Kinnulan Kartano Oy Kahvila ma-pe 9-13 . Vikakoodinluku ja vianmääritykset . Jarkko Muhonen 044-5962 025 Sähköasennukset ja tarvikemyynti Risto Korpi, Lauri Kinnunen . liukuovet ja komerot . 0440 128 944 Niemenharjun RAKENNUS . Viitasaari Puh. Katsastustarkastukset ja näyttö . ja varaukset p. KOTIOMPELUKONEET PROTEESIT TUULENSUOJA HUOLLAN JA KORJAAN YÖT EL-Point ÖT ÄHK puh. metsätyöt . Kivijärvi . Lymfaterapia . Marko 0400 578 370 www.tasmahoito.? JALKATERAPEUTTI KAISA KANTANEN p. 050-461 6055 FYSIOTERAPEUTTI Mari Pekkarinen SEULOTUT SORAT ja MURSKEET Pyhäjärven Pitkältäkankaalta. Tenhusen Maansiirto ja Kuljetus Oy 0400-581 315 Jääjoentie 5 C, KINNULA Mikon Maanrakennus Tmi Jätekuljetukset Likakaivojen tyhjennykset Viemärihuolto ja -kuvaukset Nosturi- ja vaihtopalvelut Nostokori ja nostotyöt . sähköinen arkisto Kaikki taloushallinnon palvelut ystävällisesti, ammattitaitoisesti, luotettavasti ja täsmällisesti. PL 20 (Ruukintie 2), 44801 Pihtipudas Avoinna klo 9.00?15.00 puh. Ateriapalvelut . 0400-371 356 RAKENNUSLIIKE Mika Kumpulainen Oy . 014-5776 200 (vaihde) Kaikkien yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien yhteistyökumppani! ATK-PALVELUA 1.6. Määräaikaishuollot ja korjaukset . JULKINEN KAUPANVAHVISTAJA RAIMO SILTANEN, Virastotie 5 A 1, 43800 Kivijärvi 0400-547 257 . romuautot . 040-557 3644, Timo Back . Turvallinen kumppani yrityksellesi jo yli 25 vuotta SYDÄN-SUOMEN TALOUSHALLINTA OY Ajankohtaiset sähköiset ratkaisut liiketoimintaasi: . Luontaistuotteet . LAKIASIAPALVELUT . ym. 0500-900 207 (toimisto) . vaihtolavapalvelu metalliromulle . . Hyödynnä kauttamme kotitaloustyön verovähennys OSUUSKUNTA OK-TEAM Asematie 17, 44800 Pihtipudas . sirpa.huikari@gmail.com FYSIKAALINEN HOITOLAITOS - fysikaalinen hoito IT-koulutukset, kotisivut, internet-markkinointi Oy Palolahdentie 11, Kärväsjärvi www.uranetti.fi . puu- ja rakennustavaraa Hiirenniemi 5, Pihtipudas ? 040-503 6174 TEEMME TÖITÄ LAIDASTA LAITAAN Tilaa meiltä työntekijä: . 040-745 0964 Luomalanrannantie 207, Pihtipudas . pieniin tilaisuuksiin . 040 580 8274 Home- ja kosteusvauriokorjaukset Lämpökuvaukset . 0400 687 364 PURKAAMO AUTO-OSIX OY Pihtipudas . Juhla- ja kokouspalvelut Keskustie 42, 43900 KINNULA 044-517 2506 (ravintola) . . pienkaivinkonepalvelut . piikkaukset Kone- ja perävaunukuljetukset Maanrakennus- ja kaivurityöt Hyötyjäteasema Tarvikemyynti 0400-226 495 OSTAMME/NOUDAMME ROMURAUTAA www.jatehuolto.net 040-727 6781 0400-645 653 Rupontie 2 Pihtipudas www.maaselanmaatalous.fi Timo Saastamoinen . Ilmastoinninhuollot ja korjaukset . remontointi . maatalousromut ym. Tied. saumurit S 044 525 6428 HUOLLAN JA KORJAAN HAMMASLOMAKOTI . Klassinen hieronta . rekisteristä poistot MAKSUTTA Metalliromun keräys p. Nelipyöräsuuntaukset . myyntilaskutus ja reskontra . 040 700 0090 040-843 6853 Jukka Esankuja 18, Elämäjärvi . . Pihtipudas . yksityiset - ja yrityssiivoukset . akut . SAUMURIT erikoishammasteknikko Jorma Pekkala 040-843 6853 Jukka Esankuja 18, Elämäjärvi . Kalevalainen ja perinteinen jäsenkorjaus . kylpyhuonekalusteet . Kosteusmittaukset p. p. keittiökalusteet . 040-700 8226 Koulutettu hieroja ja jäsenkorjaaja . ostamme ja noudamme kaikki metalliromut, romuautot ym. Maksutta romutustodistukset. Pihtiputaan Jätehuolto Oy 040-727 6781, 0400-645 653. asennus ja remonttipalvelut Keittiökalusteita p. tilapäiseksi asunnoksi Lisätiedot ja varaukset: Uranetti Oy /Anne Heikkilä 045 871 5880 www.mokkihaku.fi/ID14785 Vuokrattavana Kinnulan Sompatalolla edullista LIIKE- ja KERHOTILAA . pihatyöt . kokoukset ym. kotiompelukoneet . renkaat . 040-573 3371 Myös rakennuskoneiden vuokrausta Pihtiputaalla 050 461 7630 ?www.khkrakennus.? Satamatie 5, Viitasaari . Elina 0400 570 553 . 020 728 9600, fax 014 562 508 info@taloushallinta.com www.taloushallinta.com Ammattitaidolla ja luottamuksella. SVT Talouspalvelut 040-161 5139 Putikontie 19, Pihtipudas (käynti Ohtolantieltä) Toimistopalvelut, kirjanpidot ja tilinpäätökset sekä veroilmoitukset: kaikki yhtiömuodot. 045-201 8104, www.aulisloukusa.fi Seudullinen Kehittämisyhtiö www.witas.fi Kinnula . 0400 534 406 / Tero HINAUSPALVELU 24h p. rakentaminen . Lounasravintola ma-pe 11-13