Kotiseudun Sanomat 25.09.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

53. 2013 puh. Kun tuuli kääntyy, Niemenhäikän kärki muuttaa muotoaan. Pihtipudas ja pihtiputaalaisuus ovat kuin Niemenhäikkä: taipuvat tarvittaessa, mutta säilyttävät omaleimaisuutensa.. vsk TÄLLÄ VIIKOLLA: Pasasten sukuseuran viiri oli esillä sukututkimuspäivässä. Sukujuuret ovat alkaneet taas kiinnostaa Sivut 8 ja 9 Presidentti Sauli Niinistö nautti Pihtiputaalla aurinkoisesta säästä. Presidentin vierailu oli huippuhetki Keskiaukeama Jari Lappalainen on uusi seurakuntapastori. Juhlavuosi toi Pihtiputaalle uuden papin Sivu 19 irtonumero 1,50 e Niemenhäikkä on osa Pihtiputaan upeaa luontoa. 9. 0207 931 620 www.kotiseudunsanomat.fi n:o 39?. PIHTIPUTAAN JA KINNULAN PAIKALLISLEHTI keskiviikkona 25
Kipsin kanssa ei kannata yrittää juosta eikä muutenkaan hikoilla. Tämän päivän kotitaloudessa puoliso nakkaa pyykit vuorollaan koneeseen, lisää pesuaineen ja käynnistää oikean ohjelman. Pyykit pestiin Päästä vedettyä käsin padassa ja huuhdeltiin järvessä. Pesuaineena oli lipeä. Terttu toivoo nimiä luokkatovereilleen numeroon 040 734 1061. Lukijan kuvia voi lähettää sähköisesti osoitteeseen toimitus@kotiseudunsanomat.fi tai postissa osoitteella Kotiseudun Sanomat, Keskustie 8, 44800 Pihtipudas. Sen sijaan se oikea hiekkakakku leivotaan hiekkakasalla sopivan kosteasta hiekasta ja oikeanlaiseen formuun taputeltuna ja vaatii vielä oikeanlaisen loitsunkin kyytipojaksi. Tiedättehän tämän rytmikkään älä tule paha kakku ja niin edelleen. Auringonpalvojat vaeltavat hiekkarannoilla tai hiekkadyyneillä. Jos luulee, ettei se onnistu, kyse on vain mielikuvituksen puutteesta. Ja siellä pikkuihmisvinkkelistä valtavan suuren hiekkakasan juurella on mukava rakentaa traktoreille teitä, kaivaa pieniä monttuja ja piilottaa käpyjä. Kuka muistaa vielä Lotta-kioskin keskellä kirkonkylää tai tienviitat etäisyyksineen maailman metropoleihin. Kuvat kertovat elämää helpottavista teknisistä edistysaskelista ja ihmisten ilon hetkistä, mutta karulla tavalla myös kansakunnan synkistä vuosista. Historiaan jäivät sodan ja menetysten vuoksi vuodet 1918, 1939-40 ja 1941-45. Vanhat valokuvat auttavat ymmärtämään vuosikymmenten aikana tapahtuneen kehityksen vaikutuksia ihmisten arkeen. Suorastaan hätkähdyttävä on kuva pyykkäreistä Koliman rannalla. Taisi olla vähän liikaa enteet edellä, kun elokuussa kehuskelin Alvajärven ympäri tekemilläni pyörälenkeillä. Heti seuraavana viikonloppuna menin kaatumaan mukkelis makkelis polkupyörällä, mutta en sentään Alvajärven kierroksella. Auennut kengännauha tarttui sateessa polkimeen ja sehän oli menoa ennen kuin ehdin edes Pössi-kissamme nimeä sanoa. Ranne meni muusiksi ja sai tukevan kipsipötkön turvakseen. Todennäköisesti hän ei osaa sanoa, mihin vuodet hujahtivat. Sadassaviidessäkymmenessä vuodessa ehtii tapahtua paljon. Kiitokset vain Pihtiputaan sairaalaan Mielityisen Laurille ja hoitajille pätevästä operaatiosta. Sitä toimittajan ihmeellistä kipsiviritystä joutuivat puttaalaiset siunailemaan viiden viikon ajan kauppareissuillani, kunnes viimein koitti vapaus ja aloin taas sulautua harmaaseen massaan. Eikä taida juolahtaa ihan heti uudestaankaan. Onneksi tässä tulee talvikelit sopivasti väliin. En päässyt myöskään lenkille, mikä on risonut vietävästi. Rattaisiin sitä on helppo laittaa ja vaikutus on usein tehokas, kuten monet tietävät. syyskuuta 2013 Pääkirjoitus 25. päivänä. Lojautin paistinpannulta kuumaa vettä jalkapöytäni päälle pari päivää ennen kipsin poistamista, joten odotellaan nyt vielä palovammankin parantumista ennen kuin tungen lenkkikenkiä jalkaani. Kunto alkaa olla pahasti luokkaa rapa, mutta nyt on vain edettävä kirjaimellisesti pienin askelin, niin eivätköhän ne siitä vielä pitenekin pikkuhiljaa. Juha Kivinen Pihtiputaan vanhan kirjaston edessä on otettu Pihtiputaalla asuneen, nykyisin jämsäläisen Terttu Toivosen os. Haringin lähettämä kuva. 25. Hetken päästä puhtaat vaatteet odottavat kuivumaan ripustamista tai koneella kuivausta. Sataviisikymmentä vuotta on pitkä aika . Kuvia voi tuoda myös suoraan toimitukseen. Hiekkaa K uukkelointi koneellisessa tiedonkeskittymässä kertoo, että hiekka eli santa on maalaji, joka muodostuu mineraaleista ja kivennäisrakeista ja jonka yksittäistä raetta kutsutaan hiekanjyväseksi. Omasta tietopankista löytyvä yleistieto puoles- taan väittää, että kauniit ja aidot simpukassa kasvaneet helmet ovat hiekanjyvän tai vastaavan aiheuttamia. Hiekka on monikäyttöinen materiaali. ja kuitenkin niin lyhyt. Silmissä se aiheuttaa uneliaisuutta. Siitä voi leipoa hiekkakakkuja, niitä oikeita. Unohdetaan tässä se emäntien keittiöpuuhissa laatima mauton ja kuivakka kahvikakku. Ei tarvinnut kuudettakymmenettä kertaa selittää jollekin, missä ihmeessä olin mennyt käteni telomaan. O li totta vie vapauttavaa henkisesti ja ruumiillisesti päästä eroon siitä kirotusta painolastista. Ei ihminen tule ajatelleeksikaan, kuinka paljon arkipäiväiset rutiinit voivat häiriintyä, kun toinen käsi on aivan avuton. Vaikka ei kai sitä tietysti pidäkään. syyskuuta 2013 Aika ei pysähdy edes 150 vuoden jälkeen Jos pohjoismainen hyvinvointi joskus saattelee ensimmäisen ihmisen sataviisikymmentävuotiaaksi, tuo juhlittu sankari ihmettelee paikallislehden haastattelussa, että jopas elämä meni ohi äkkiä. Seuraavaksi täytyy keksiä juustohöylä, jonka terä ei jätä kaupungin talouteen niin karvasta makua. Aapo Siippainen Viitasaaren Seutu Lukijan kuva Ympäriajo osa II O lisikohan pitänyt valita joku toinen aihe edelliseen pakinaani, josta onkin ehtinyt vierähtää jokunen tovi. Tarvitsemme toisiamme, toistemme läheisyyttä, hyväksyntää ja lämpöä. ? Isojen kaupunkien ulkopuolella tulisi muistaa, että keksintö voi olla muutakin kuin maa- ja metsätalouteen liittyviä kapistuksia tai teollisuuden ratkaisuja. Elintason nousu on mullistanut elämämme ja asenteemme, mutta perustarpeiltamme olemme pysyneet aika lailla samanlaisina. 2. Romantikko etsii kyliltä hiekkateitä ja vielä pahempi romantikko kuvittelee rakentavansa meren kohinassa ja tummuvan tähtitaivaan alla hiekkalinnan rakkaalleen. Tai ainakin kaivaa varpaat hiekkaan ja antaa unelmien viedä. M utta - kaikkein mielenkiintoisinta on työstää hiekkaa aivan pienillä työkaluilla ja pienten ihmisten perspektiivistä katsella edessä kohoavaa huikean suurta hiekkakasaa, joka näyttäytyy silmissä haasteena, jonka nimi on pakko kiivetä ylös. Odotellessa voi istua tietokoneella, tsättäillä somessa, lueskella tai hoidella kotitöitä kutakin tehtävää varten kehitettyä tekniikkaa käyttäen. Ja jotta draaman kaari olisi täydellinen, onnistuin viivyttämään lenkkipolulle paluutani vielä sopivasti perjantaina 13. PihtipudasSeuran arkiston vanhimmat valokuvat todistavat muutoksesta. Kuvista näkyy, miten liikenne sujui höyrykäyttöisellä Kolima-laivalla, miltä näytti Heikki Kinnusen hankkima Alvajärven ensimmäinen auto, höyryveturin kiskoman junan tulo Pihtiputaan asemalle tai varhaiset puimakoneet. Kuvat paljastavat, miten kylät ja kir- konkylä ovat muuttuneet. Keksintö voi olla myös sosiaalista elämää parantava palvelu. Niin tietysti. Tottakai. Mutta hiekkaa voi myös laittaa kenkään, sitä voi maistaa, sitä voi myös laittaa kainaloon, joskin se vähän hihityttää, mutta koska isiihminen laittaa joka aamu kainaloon jotain suhisevaa, voi hiekkaakin varmasti käyttää samaan asiaan kunhan muistaa suhista. Ja voi sitä äidin ja muiden ihmettelevien aikuisten iloksi laittaa päähänkin. Miksei voisi? Sivullinen. KOTISEUDUN SANOMAT. Ja kuka on sanonut, etteikö hiekkakasaan saa myös oivallista liukumäkeä. Mitäpä suotta murehtimaan sellaistakaan, mitä ei ole sattunut. Huomasin, että ihan hyvin ehti nytkin. Luojan kiitos kaaduin vasemman käteni päälle. En halua kuvitellakaan, kuinka sekaisin kaikki olisi mennyt, jos oikea käsi olisi ollut pelistä pois. Tuskinpa olisin vieläkään töissä. Kotsarissa onkin ollut tänä syksynä käsittämätöntä epäonnea, sillä olimme Heikin kanssa yhtä aikaa sairauslomalla. Me teräsvaarit, joiden sairauspoissaolot voi laskea yhden käden sormin vuosikymmenien ajalta! Y ksikätisenä ei voi ajaa autoa, ei pestä toista kättä, ei leikata juustoa, ei puristaa partavaahtoa, ei taputtaa Plokin pelissä eikä varsinkaan pyöräillä, mutta voitte kuvitella, ettei se juolahtanut mieleenkään. Pyykkivesi otettiin järvestä ja kuumennettiin muuripadan alla. Lainsäädännössäkin voidaan tehdä keksintöjä. Käpyjen kätkeminen on yksinkertaisen aikuisen mielestä vain niiden peittämistä hiekkaan, mutta lisäselvitys räpätädiltä valaisee käpyjen menevänkin sinne nukkumaan
On ollut mielenkiintoista päästä näkemään, miten julkishallintoa johdetaan käytännössä. Myös Viitasaari on lähdössä takaukseen yhtiön noin 4 miljoonan euron lainojen osalta. Valtuusto käsittelee takausta kokouksessaan 30. 3? Kunta lähdössä takaamaan Kuuskaistan 2 miljoonan euron lainat Phtipudas on lähdössä takaamaan verkkoyhtiö Kuuskaistan vähän yli kahden miljoonan euron lainat. Asioita saa eteenpäin puheenvuoroilla ja aloitteilla ja niitä kuunnellaan ja ne käsitellään, kuten demokratiaan kuuluu. Tarkoitus oli kuulla kuntien kantoja kuntarakennelain mukaisen selvityksen tekemisestä ja sosiaali- ja terveystoimen järjestämisestä tulevaisuudessa. Kunnat joutuvat vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän raportissa esitettyihin kysymyksiin 11. Uutiset 25. syyskuuta 2013. Jos kaksi pienehkön asukasmäärän ison pinta-alan kuntaa liitetään toisiinsa, siitä ei säästöjä synny. Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa, mutta kukaan ei tee päätöksiä yksin. Jos Juuso Lahtiselta kysytään, Pihtipudas säilyy. ??Pihtiputaan tyyppisen kunnan kannalta ei liitoksilla ole mitään lisäarvoa, pakkoliitokset ovat posketon ajatus. Nyt puhutaan harvaanasutuista alueista, joissa välimatkat ovat pitkiä. Olemme oppineet käsittelemään asioita, vaikka olemme välillä eri mieltä. syyskuuta. Pihtiputaalla laajakaistayhteyden on varannut noin 250 asiakasta. KOTISEUDUN SANOMAT. lokakuuta mennessä. Sosiaali- ja terveystoimen osalta laajimman yhteisen kannatuksen sai maakunnallinen kuntayhtymämalli. Äänekosken kaupunki toi yhteiseen pöytään myös mietittäväksi ajatuksen Äänekosken uuden terveyskeskuksen päivystysroolista pohjoisen Keski-Suomen osalta. Saarikan alueen kunnat sekä Wiitaunioni pohtivat omien toimivien tuottajaorganisaatioiden roolia mahdollisessa maakunnallisessa organisaatiossa. Kuntarakennelaki edellyttää, että kunnat antavat marraskuun loppuun mennessä valtiovarainministeriölle vastauksen siitä, minkä kunnan tai kuntien kanssa kunta aikoo tehdä kuntajakoselvityksen. Valmiita linjauksia selvityskumppaneista ei missään seutukunnan kunnassa ole vielä tehty. Kumppaneita, ja yleensä selvitykseen asennoitumista, mietitään parhaillaan. Lastut-messut herätetään vuosien unesta Pihtiputaan Yrittäjät, Lions-klubi ja LC Emmit herättävät Lastutmessut henkiin. Jos kokonaisvastuu sote-palveluista siirtyy maakunnalliseksi, toivomme että saamme rahoituksen sitä kautta, mutta palvelutuotanto säilyisi täällä. Ari Kinnunen sanoo, että jos maakuntamalli syntyy, haussa on nimenomaan kuntayhtymäpohjainen malli. ?. Valtiovallankin pitäisi olla sillä asialla, eikä harjoittaa pelkästään keskittämispolitiikkaa etelän suuntaan. Kolmannen polven valtuutettu Juuso Lahtinen vastaa puhelimeen Vantaalta, jossa hän opiskelee liiketalouden tradenomiksi. ?. Nelikko kiittelee päätöksenteon ilmapiiriä. ??Meiltä löytyy tärkeissä asioissa yksituumaisuutta. Toki ollaan joissakin asioissa eri mieltä, mutta samaa mieltä ollaan siitä, että säilymme itsenäisinä ja haluamme, että täällä riittää ihmisiä, joilla on hyvä elää ja joilla on työpaikkoja, joukon ainoa toisen kauden kunnanvaltuutettu Tuula Kokkonen sanoo. ??Ehkä voisimme olla vähän kriittisempiäkin, että saisimme vielä lisää keskustelua aikaiseksi. Taustatyön tekeminen ja pelin hallitseminen on teettänyt uusille valtuutetuille työtä. ??Pitempään mukana olleille se on helpompaa ja he haluavat selvittää joskus asioita liikaakin. Jos pakkoa ei tule, kunta säilyy itsenäisenä. Kaikesta kyetään puhumaan Kinnulan kunnantalolla kuohuu, mutta kuohunta ei ole kulkeutunut Kinnulasta kotoisin olevan kunnanjohtaja Ari Kinnusen mukana Pihtiputaalle. ??Keskusteluyhteys toimii päättäjien kesken ja hankalistakin asioista pystytään puhumaan. Pahimmillaan meille jää vain maksajan osa. ?. Vaikka hallinto elää ympärillä, pihtiputaalaisuutta ei meiltä vie kukaan pois, Teppo Jämsén sanoo. Kunnat pohtivat rakennelain vaatimuksia Äänekoskella Saarijärven?Viitasaaren seutukunnan kunnat ja Äänekosken kaupunki neuvottelivat yhteisesti Äänekoskella tiistaina. Perussuomalaisten Marko Tiainen, sosiaalidemokraattien Tuula Kokkonen, keskustan Teppo Jämsén ja kokoomuksen Juuso Lahtinen luottavat siihen, että Pihtipudas ja pihtiputaalaisuus säilyvät. Edellytyksiä tulevalle antaa paikkakunnalla pitkään vallinnut päätöksentekotapa, jossa asioista keskustellaan, mutta erilaisia mielipiteitä arvostavasti. Ari Kinnunen, Marko Tiainen, Teppo Jämsén ja Tuula Kokkonen luottavat siihen, että Pihtiputaan kokoiselle uusiutumiskykyiselle, joustavalle kunnalle löytyy paikka Suomen kartalla tulevaisuudessakin. Pihtiputaalaiset voivat ryhtyä odottamaan 160-vuotisjuhlia Kunta ei aio luopua itsenäisyydestään HEIKKI JÄMSÉN Jos juhlivan Pihtiputaan päättäjät saavat päättää, pihtiputaalaiset voivat viettää kunnan ja seurakunnan 150-vuotisjuhlia iloisin mielin ja ryhtyä sen jälkeen odottelemaan vähitellen 160-vuotisjuhlia. Rauhallisuus huokuu myös kunnanjohtaja Ari Kinnusesta ja neljästä nuoremman polven päättäjästä. Messut on tarkoitus pitää koulukeskuksen alueella 3.-4. sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. ?. Paras malli meille on se, että saamme hoitaa tällä alueella soten palvelutuotannon yhdessä Pihtiputaan, Kinnulan ja Viitasaaren kanssa. On suuri uhka, että päätöksenteko menee vain harvoihin käsiin. Äskettäisessä Wiitaunionin seminaarissa puhuttiin naapureiden kanssa vaikeistakin asioista. Hanke on Pihtiputaan osalta vielä suunnitteluvaiheessa. Pihtipudas on elänyt itsenäisenä 150 vuotta. Välillä tekee mieli kysyä, että onko tämä nyt sitä politiikkaa, Teppo Jämsén nauraa. ?? Me pidämme oman päämme niin keskusteluissa oman puolueen sisällä kuin puolueiden välilläkin, Teppo Jämsén tulkitsee nuorempien mielipiteitä. Marko Tiainen kuvaa Pihtipudasta hyväksi paikaksi elää ja nuorison kasvaa. ?. Tuula Kokkosen mielestä pihtiputaalaisten on kyettävä vaikuttamaan tulevaisuuteensa. ?. Voimat ja usko loppuvat, jos jäämme vain katsomaan, mi- hin meidän halutaan valtakunnallisesti menevän. Siinä voimme saada hallintoon enemmän pihtiputaalaista edustusta kuin mallissa, jossa on yksi Jyväskylän organisaatioon kuuluva sote-palveluista vastaava lautakunta. Isäntäkuntamallin heikoimpia kohtia on, että kaikille kunnille ei tulisi edustusta lainkaan. ?. Meillä ei ole samanlaisia ongelmia kuin monella isommalla paikkakunnalla, mutta nuoria pitäisi saada jäämään tänne ja heille työpaikkoja. toukokuuta.. Lainaraha käytetään valokuituverkon rakentamisen rahoittamiseen Pihtiputaalla. Lainan takaisinmaksuaika on kuusi vuotta ja sen vakuudeksi tulee kiinnitys yhtiön rakentamaan valokuituverkkoon. Kunnanhallitus käsitteli asiaa viime viikon maanantaina yhtä aikaa Viitasaaren kaupunginhallituksen kanssa. Pääsemme eteenpäin, jos pidämme itse ratin kädessä ja painamme vähän kaasuakin. Päättäjät miettivät tulevaa pari viikkoa sitten Kuopiossa. Siellä linjattiin kanta mm. Isoista asioista on laaja yksimielisyys ja suunta selvillä, mihin olemme menossa. Mikä se suunta on
Tämä tapahtu puitte lehtie peittämällä pihapolulla, puusylleys käsissä. Kinnulalaine Aloittaessamme koulua nykyisen yläasteen puolella olimme viimeinen keskikoululuokka. Viimeisellä luokalla meitä oli 33 oppilasta, joista olemme saaneet yhteyden tai yhteystiedot muutamaa lukuun ottamatta kaikkiin oppilaisiin. Leila asuu Australiassa maapallon toisella puolel- la. Tarjolla oli voileipiä ja kakkukahvit. ?. Siinä on aihetta juhlaan! Aloittaessamme 1B luokalla oli luokallamme enemmän oppilaita kuin viimeisellä luokalla. Jos tiedät Pöyhösen Arjasta jotain, niin ilmoitatko. Pidämme luokkakokouksen Pihtiputaalla lauantaina 26. Ensimmäisellä ja viimeisellä luokalla tapahtui eniten henkilömuutoksia luokassa. Kutsun sinua Eevaksi, koska olet ensimmäiseni. Vaimo: ?. Aluetta pidetään yhtenä maakunnan parhaista. Vaikeimmin asuntopula koettelee nuoria lapsiperheitä. ULKOILUALUE MAAKUNNAN PARHAITA Kinnulan kirkonkylän tuntumaan on valmistunut uusi ulkoilupaikka. Emäntä anto 9 pistettä. Heti aamusta mentiin tekemään voileipiä, laittamaan liinat ja kattamaan pöydät. 590 4567 Virpi, 040-824 2503 Lehdessä 4.9. Käyttökelpoinen keksintö on murustin. Leivän murut pois KIITOS koskettavasta kirjoituksesta ?Enemmän kuin varjo?. Terttu ONNEA vaan yöpyövelit, olette oikealla asialla, toivottavasti saatte myös yörallaajat kuriin! Yörauha SUURKIITOS juhlivalle seurakunnalle ja kunnalle ja muille järjestäjille, kun olitte touhuamassa Seurakuntakeskus Sallilassa 12.9. Kymppi ois tullu, mutta tempo ol liian noppea. Ongelman laajuutta kuvastaa se, että kunnan aravavuokrataloihin jonottaa 40-50 perhettä. pidettyjä yhteisiä synttäreitä. Juhlavuosi kuitenkin, sillä Pihtipudas täyttää 150 vuotta tänä vuonna. Luokallamme oli 1959, 1960 ja 1961 syntyneitä. Keväällä 1977 keskikoulunsa päätti useampi luokka. Pääsykokeet olivat kesäkuun alussa ja toiset loppukesällä. Pääsykokeissa testattiin matematiikan ja äidinkielen taitoja. Kuntalaiva on lähtenyt kääntymään oikeaan suuntaan. Kulkija. lokakuuta. Tarkemmat tiedot ilmoitamme kutsussa, joka lähetetään luokkamme oppilaille ja luokanvalvojalle. Näkemisiin. Satu, 040 777 5854 Jouni, 040 . Osa yleisöstä oli niin iäkkäitä, että piti tarjoilla pöytiin, Maija Tiainen muistaa. Jukola oli ääriään myöten täynnä, eivätkä jo huonokuntoisiksi päässeet tilat helpottaneet emäntien työtä. Käytössä oli iso puuhella. Polttopuut olivat huonoja ja ne kannettiin Jukolasta Alankoon päin sijainneesta rakennuksesta. Vesi tuotiin sangoilla ulkokaivosta ja likavedet vedet vietiin sangoilla pois. Vadeissa (soikoissa) tiskattiin, kun tiskialtaita ei ollut. Kupit emännät lainasivat saatiin maa- ja kotitalousnaisilta, mutta niitä ei ollut tarpeeksi, vaan niitä oli välillä pestävä. ?. 4. Keskikouluun päässeiden nimet olivat koulun oveen laitetussa lapussa kesäkuussa nähtävillä. Loppukesästä sai käydä myös tenttimässä ja kokeilemassa onneaan. Keskikouluun sai pyrkiä neljänneltä, viidenneltä ja kuudennelta kansakoulun luokalta. Mutta se muisti, se muisti! Kukaan meistä ei tainnut muistaa kiittää teitä. Mukana ollut MITÄ hyötyä on äänentoistolaitteista Muurasjärven kirkossa kun ei kuitenkaan kuule. Anja Auer SAAT joka vuosi uuden ON hyvä kun nuhteettomat kuntalaiset rupeavat järjestyksen valvontaan. Marimekko kuulemma sponsoroi työasuja tällaiseen hyvään asiaan. PA Minä sitä ossoan nyt quickstep-tanssin askeleet. Minä kutsun sinua Peugeotiksi. Seitsemän hehtaarin alueella on latu- ja patikointiuraa kolmisen kilometriä. Itse olimme 9 B luokalla ja nyt olemme järjestämässä luokkakokousta tänne Pihtiputaalle, vaikka ei mikään tasalukuvuosi olekaan. Tasoa riittää suuremmillekin maastojuoksu- tai hiihtokilpailuille. Ajatellen Lapset kasvavat suuriksi ilman vanhempiakin. Japanilainen sanonta Että semmosta Kukka-Maijana pihtiputaalaisten tuntema Maija Tiainen toi kuvan tilanteesta, jossa vapaaehtoiset emännät valmistautuvat kunnan satavuotisjuhlatarjoiluun Jukolassa. Kuvan otti paikallinen valokuvaaja Aaro Savinainen. Emännät lujilla kunnan satavuotisjuhlassa Jukolassa Entinen kukka- ja kemikaliokauppias ja yhdistysaktiivi Maija Tiainen toi toimitukseen kuvan vapaaehtoisista naisista, jotka valmistautuivat Jukolassa kunnan ja seurakunnan satavuotisjuhliin liittyvien kirkkokahvien tarjoiluun. Kuvan otti valokuvaaja Aaro Savinainen. ??Savinainen sanoi, että ja nyt emännistä kuva. Hän kuvasi varmaan juhlaa muutenkin, Maija Tiainen kertoo. Kuvassa vasemmalta ovat Eine Nurmivaara, Marjatta Paananen, Lyyli Paananen, Pirkko Vesterinen, Maija Paananen, Hilkka Nurmivaara, Maire Jääskeläinen, Kaisa Varis, Martta Varis, Eila Kumpulainen, Taimi Korhonen, Eila Luomala, Riikka Kinnunen, Maija Tiainen, Elma Hämäläinen ja Hilda Blomqvist. Ainakin osaksi piilossa ovat Linda Spets, Siiri Kananen ja Saima Kinnunen. Kyse oli vapaaehtoisesta ryhmästä, joka hoiti kahvituksen alusta loppuun. ?. Soatto uskoa, että otti henkee tanssimine. Mutta ihmiset odottivat kiltisti, kun kahvia piti saada, Maija Tiainen sanoo. Keskikoulun 9 B luokka 1976 - 1977 Tekstarit Ota kantaa! Kerro mielipiteesi tekstiviestillä. Lähetä viesti numeroon 0400 741 747. muovikortin esim. Olet minulle 308:s. 25 vuoden takaa ASUNTOJEN KYSYNTÄ YLITTÄÄ TARJONNAN Asuntopula on tuttu tilanne myös Pihtiputaalla. Kinnunen tunnisti kuvassa eturivistä vasemmasta reunasta Hilta Blonqvistin ja oikealta setänsä Arvi Kinnusen vaimon Riikka Kinnusen. Kippariko ylitse laidan? Karille menee isokin laiva, jos luotseina ovat perusvihamieliset ja kaunaiset toimijat! Monipuolinen mielipideilmasto on kuntakehityksen merkittävä osatekijä. Yksipuolisuus on peruutusvaihde niin kuin on nähtävissä. Pentti Peltonen Ryteikön rämpijöillä oli oma lehti Kinnulassa toimi aikoinaan Ryteikön rämpijät -niminen seura, jossa oli kymmeniä jäseniä. Ryteikön rämpijät julkaisi muun muassa omaa lehteä, ennen kuin Kotsari alkoi ilmestyä Kinnulassa. Lehden päätoimittajana toimi Jukka Pekkarinen (Mäkelä), vuosi oli 1960. Mukana olivat myös ainakin Teuvo Pekkarinen, Mikko Ihanti, Simo Urpilainen (Männikkö), Veikko Kinnunen (Rauhala), Kalevi Kinnunen (Eikkala) ja Jorma Salonen. Lemme Kuntalaiva kääntymässä reitilleen Marja Lehtonen, Manu Toikkanen, Esko Pelkonen ja Henrik Kiviniemi ovat tehneet kovan työn Kinnulassa. Viitosja kuutosluokan käyminen antoi myös miettimisaikaa siihen, lähteäkö keskikouluun vai käydäkö kansalaiskoulu. Tämä vaikutti siihen, että meidänkin luokalla oli oppilaita kolmesta eri ikäryhmästä. Pihtiputaalla meitä asuu kahdeksan ja loput ovat Pihtiputaan eteläpuolella Viitasaarelta Helsinkiin välillä. Luokanvalvojamme oli ensimmäisellä luokalla Iris Hacklin, myöhemmin kansanedustaja ja toisella luokalla Ritva Inkiläinen, joka taisi olla Pihtiputaalla opettajana vain tuon vuoden. Kolme seuraavaa vuotta meitä kaitsi kaidalle tielle Leena Salmela. Tämän keskikoululuokan oppilaiden etsiminen on ollut salapoliisityötä. Suurin osa tytöistä on vaihtanut sukunimeä ja sen vuoksi kaipaamme vielä Arjan yhteystietoja. Meille esitettiin toive, että niillä joilla on kansallispuku, pukevat sen päälle. ?. 25. julkaistiin Salme Korhosen valokuva kunnan vuosijuhlilta Jukolasta. Tarja Tuhkala Mietoisista tunnisti kuvasta mummunsa Riikka Kinnusen, eturivissä kolmas vasemmalta, lyhyin kaikista ja kirjava leninki päällä. Hän ei kuulunut koulun henkilökuntaan, vaan oli varmaankin vapaaehtoisena auttamassa. Marja Stenroos o.s. Seitsemäs ja kahdeksas luokka olivat jo kansalaiskoululuokkia. syyskuuta 2013 Keskellä viikkoa Lukijalta Lähetä kirjoituksesi osoitteeseen toimitus@ kotiseudunsanomat.fi tai postitse osoitteeseen Kotiseudun Sanomat, Keskustie 8, 44800 Pihtipudas Onnea! Keskiviikkona Kullervo, torstaina Kuisma, perjantaina Vesa, lauantaina Arja, Lenni, sunnuntaina mikkelinpäivä, Mikko, Mika, Mikael, Miika, Miikka, Miska, Miko, Mikaela, maanantaina Siru, Sirja, Sorja, tiistaina Rauno, Rainer, Raine, Raino. Kuvasta tunnistettu Virnettä viikkoon Tuore aviomies sanoi hääyönä vaimolleen: ?. Meidän jälkeemme tulivat peruskoululaiset ja ne, jotka eivät lähteneet keskikouluun kävivät vielä kansalaiskoulun. Kansalaiskoulu jäi peruskoulun myötä historiaan ja keskikoulu meidän keväällä 1977 päättäneiden keskikoululaisten myötä. Moniko nykykoululaisista tietää, että keskikouluun piti pyrkiä. KOTISEUDUN SANOMAT. liitolta. Jäi mieluisat muistot
Edelleen haluttiin kohennusta oman asuinseudun seurakuntaelämään. Viitasaaren papit huolehtivat edelleen seurakuntatyöstä Pihtiputaalla. Kirkkorakennus vaati kipeästi korjausta 90 vuoden kuluttua. 1900-luvun remonteissa kirkkoon on tuotu kunnostuksen lisäksi uutta ja ajanmukaista tekniikkaa. Nykyisin 230-vuotias kirkkomme on vanhin jatkuvassa käytössä oleva puinen ristikirkko Keski-Suomessa. Se palvelee tarkoitustaan edelleen erinomaisesti. P ihtipudas anoi pääsyä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1.5.1862. Verotulot ja talkootyö haluttiin suunnata omalle paikkakunnalle. Näin tapahtui ilmeisesti adventtina 1783. 1866 Keisarilliselta Ylivallalta kunniamerkkiä kahdelle isäntämiehelle. Kymmeniä muurasjärveläisiä on haudattu Reisjärvelle. Palkakseen Reisjärven pappi sai korjata sadon Kojolassa olevalta Lusikkanevan niityltä. Ei auttanut, vaikka Viitasaaren papit huomauttivat, että muurasjärveläisiä koskevat kirkolliset ja valtiolliset kuulutukset luetaan nimenomaan Viitasaarella. Vuonna 1731Viitasaaren kirkonkirjoihin on merkitty ensikerran, että Viitasaaren syrjäisimmät kylät haluaisivat oman kirkon ja hautausmaan. Rakentamisen alettua muurasjärveläiset tulivat hankkeeseen mukaan. Viitasaaren kirkkoherra Johan Porthán hoiti tarpeellisen kirjeenvaihdon Porvoon tuomiokapitulin kanssa. Tuomiokapituli suositteli, että Pihtiputaalle rakennettaisiin kivikirkko. Sitä pidettiin liian kalliina, ja putaalaiset ilmoittivat tyytyvänsä puiseen rukoushuoneeseen, kunhan saadaan hautausmaa lähemmäksi omaa asuinseutua. Tuomiokapituli antoi tarvittavat luvat 12.4.1780. Pihtiputaalaiset saivat oikeuden rakentaa rukoushuoneen oman harkintansa mukaan. Rakennusmestariksi tuli nuori (33 v.) kalajokelainen Simo Jylkkä (Simo Silvén). Hän oli toisen polven kirkonrakentaja ja oli rakennuttanut aiemmin jo Sievin ja Kallankarin kirkot. Kaikki oppivelvolliset saavat edelleen koulupalvelunsa. Edessämme lienee uusia rakennemuutoksia. Kokousten nimi muuttui kuntakokouksiksi. Sitä mukaa kun pihtiputaalaiset saivat järjestettyä palkkauksen ja asunnon, paikkakunnalle saatiin omia työntekijöitä. Veronkanto alkoi. Luonnonkivistä ladottu seinämä ohjasi kalaparvet kapeaan sumppuun. Vuosi 1867 oli pahin. KOTISEUDUN SANOMAT. Kunnan puolestaan piti muodostaa koulupiirit ja rakentaa koulut niin ettei lasten koulumatka ylitä viittä kilometriä. Vielä 1950-luvulla Pihtiputaalle rakennettiin 10 uutta kyläkoulua. Piirustuksia ei ollut. Niinpä kruununnimismies Jacob Ticcander antoi ilmi Vaasan maaherralle pihtiputaalaisten luvattoman kirkonrakennuksen. Valitus raukesi, koska tuomiokapituli oli alunperin antanut rakentajille luvan menetellä oman harkintansa mukaan. syyskuuta 2013. Aluksi lasten koulunkäynti oli epäsäännöllistä. Useampi keskeytti sen kuin kävi kansakoululuokat loppuun. Vuoden 1921 oppivelvollisuuslaki määräsi, että kaikkien 7-13-vuotiaiden piti käydä koulua. Enemmistö halusi kirkon Putaan kylään hiekkakankaalle, joka soveltuu hyvin hautausmaaksi. Muurasjärveläiset vetäy- tyivät aluksi hankkeesta. Muiden kylien 20 talollista otti talkoorakentamisen vastuulleen. 1879 nousi Aleksander Gummerus toimittuaan jo sitä ennen Pihtiputaalla kappalaisena. Kirkollisen työnsä ohessa hän edisti monin tavoin Pihtiputaan yhteiskunnallista kehitystä. Hautausmaallamme on heidän joukkohautansa. Sillä ei ole muistomerkkiä. Heidän muistonsa pysähdyttää. Näin siitäkin huolimatta, että itsenäistyminen merkitsi verotaakan nelinkertaistumista. 25. Kouluja toimi enimmillään kaikkiaan 22. Miten paljosta hyvinvoinnista meillä onkaan näinä päivinä aihetta kiittää. Lisää tilaa saatiin lehtereillä. Hän oli tietääkseni mukana perustamassa ainakin maamiesseuraa, pankkitoimintaa, urheiluseuraa, raittiusyhdistystä ja työväenyhdistystä. Aleksander Gummerus teki yhdessä apupappinsa Gyllenbögelin ja nimismies Savanderin kanssa aloitteen kansakoulun saamisesta Pihtiputaalle. Sellaisesta ?pihdistä? kivikautinen kolkkaus ja rysäpyynti tuottivat tulosta. 1600-luvulla talletettu kansanruno tiesi, että karhukin kalasteli Koliman koskilla! Suomenselän maankohouma muutti luonnonoloja. Meri väistyi kauemmaksi, ja Muurasjärveltä alkaen vesien virtaus kääntyi kohti Suomenlahtea. Pihtipudas sijaitsee Hämeen, Savon ja Pohjanmaan rajamailla, kaukana keskuksista. Mainittujen maakuntien vaikutus näkyy putaalaisissa murresanoissa ja paikannimissä. Suomen senaatti myönsi 2.2.1877 sille perustamisluvan ja valtionavun. yhtyi. Paanalan talossa Alvajärvellä on merkitty muistiin, että toukokuun lopulla, 25 päivänä toukokuuta 1867 lumi oli vielä katolla ja ?aito hanki aian tasalla?. Koulumaailmassa Pihtiputaalla on eletty eräs kehityskaari rakentamisesta purkamiseen. Rillankivellä sovittiin v. 1415 Hämeen ja Savon heimojen kesken luonnon antimien nautintarajasta ja heimorauhasta. Pihtiputaan vaakunassakin on lepoasennossa olevat keihäänkärjet. Teemme yhteistyötä hyvien naapureidemme kanssa. Vuonna 1939 Pihtipudas liitettiin Kuopion hiippakuntaan ja vuonna 1956 taas Lapuan hiippakuntaan. 1500-luvulta alkaen valtiollinen ja kirkollinen yhtenäiskulttuuri totuttivat kansalaiset säännölliseen seurakuntaelämään. Toinen heistä oli pitänyt huolta vaikeuksissa olevista. Vuonna 1635 Pihtipudas yhdistyi Viitasaaren, Kinnulan, Kivijärven, Kannonkosken ja Konginkankaan kanssa Viitasaaren seurakunnaksi. Tällaisena yhteisönä toimittiin noin 100 vuotta. M atka vesireittejä pitkin Pihtiputaalta Viitasaarelle kirkkoon tuntui edelleen hankalalta, varsinkin silloin kun vietiin vainajia haudattavaksi siunattuun maahan. Hän oli innolla ja vireydellä viljellyt maata, raivannut viisikymmentä latoalaa korpia ja suota niityiksi ja kivikkomaita pelloiksi. Hän oli hyvästi rakentanut kartanonsa ja ollut kaikin puolin, maanviljelyksessä ja muissa seurakunnan asioissa, hyvä esimerkki tämän seurakunnan asukkaille. Samat haasteet, vaikeuksissa olevien tukeminen ja yhteisvastuu seudun elinvoimaisuudesta, ovat voimassa vieläkin. 1860-luvulla tuli voimaan laki, joka eriytti kunnan ja seurakunnan tehtävät. Kävi ilmi, että ensimmäiset kirkon rakentajat olivat olleet kaukokatseisia. Aikana jolloin naapuriseu- rakunnissa rakennettiin uusia entistä suurempia kirkkoja Pihtiputaalla todettiin, että oma kirkko oli edelleen riittävän tilava seurakunnan käyttöön. Seurakunnan piirissä harjaannuttiin demokraattiseen päätöksentekoon ja yhteisvastuuseen asioiden hoitamisessa. Tuomiokapitulin ehdotuksesta Suomen senaatti myönsi Pihtiputaalle itsenäisyyden 1.10.1863. Juuri itsenäistynyt Pihtipudas joutui koviin koettelemuksiin. Asia lykkääntyi ?kunnes kolimalaiset tulisivat yksimielisiksi?. R atkaiseva päätös Pihtiputaan kirkon rakentamisesta on tehty 7.10.1779. Kirkon paikasta tosin nousi vielä silloinkin ?suuri melu?. Jäät lähtivät Alvajärvestä kesäkuun 18 pv. Syksyllä kovat hallayöt tulivat heti syyskuun alussa 3.9. Se on ollut hallittu rakennemuutos. Aika muuttuu. Elämä jatkuu. Irja Tiainen. Yhteisvoimin talkootyönä rakennettiin taloja, teitä jne. Itsenäinen Pihtipudas on meille rakas, josta emme millään haluaisi luopua. Ensimmäinen oma kappalainen aloitti vuonna 1800. Itsenäistyminen Viitasaaresta tapahtui vasta kun ensimmäiseksi omaksi kirkkoherraksi v. Peruskoulun tullessa 1973 kouluja oli 13. Siitä on kulunut 40 vuotta. Nyt on jäljellä kaksi suurta alakoulua, toinen kirkonkylässä ja toinen Muurasjärvellä. 1860-luvulla Suomessa oli useita pahoja katovuosia ja todellista nälänhätää. Kirkko aloitti kansanopetuksen. Isonnetut ikkunat ja katon ikkunalyhty, lanterniini, tekivät sen valoisaksi. Muinaiset kalastajat nimesivät Putaanvirralla noin 7000 vuotta sitten hyvän kalapaikkansa Pihtiputaaksi. Muinaisen Päijänteen ja Saimaan vedet juoksivat jokea pitkin päinvastaiseen suuntaan kuin nykyisin. Muinaisen Hiidenniemen, Hämeen murteella Hiirenniemen vaiheilla joki kiersi kaksihaaraisena saaren. Kahden joen muodostama ?pihti. On hyvä muistaa, että se ei ole itsestäänselvyys. Pitäjänkokousten pöytäkirjoista nähdään, että putaalaiset joutuivat 1860-luvulla lainaamaan jatkuvasti sekä siemenviljaa että syömäviljaa valtiolta. Syntyi vuolaana virtaava pudas. Merenranta oli silloin Haapajärven tienoilla. Lohet nousivat ylävirtaan kutemaan. Oulun, Savon ja Länsi-Suomen läänien rajat yhtyvät edelleen Rillankivellä. V uonna 1561 Pihtipudas nimettiin osaksi Rautalammin kirkkopitäjää ja Porvoon hiippakuntaa. Vielä paljon myöhemmin hiippakuntahallinnossa näkyy asemamme maakuntarajoilla. Hän oli toiminut lautamiehenä kolmekymmentä vuotta ja valvonut aina seurakunnan oikeutta, etua ja parasta. Vaivaishoitokunnan jäsenenä hän oli yöt ja päivät jakanut vaivaisapua tuhansille nälkään nääntyville ihmisille. Toinen taas oli tehnyt työtä seudun elinvoimaisuuden eteen. Kirkon hirret olivat säilyneet vahvoina. Vuonna 1874 kirkko uusittiin siihen hahmoonsa, jollaisena me sen tunnemme. 1960-luvulla paikkakunnan väkimäärä kääntyi laskuun. Pihtiputaalle alkoi kohota edellisten kanssa samaa mallia oleva puinen ristikirkko eikä pelkkä rukoushuone. Kun tämä tuli vuonna 1783 tuomiokapitulin tietoon, se vaati rakennuspiirustuksia, että asianmukaiset luvat ja mahdollinen valtionavustus saadaan haettua Tukholman yli-intendentin virastolta. Tuomiokapituli kehotti lopulta kirkkoherra Johan Porthánia vihkimään uuden kirkon käyttöönsä, kuitenkin ilman seremonioita, koska se oli rakennettu ilman virallista lupaa. He joutuivat useita kertoja anomaan lykkäystä velkojensa maksuun. 1870-luvulla tilanne helpottui. Uudeksi vaurauden lähteeksi tulivat tukkikaupat sitä mukaa kun sahateollisuus Suomessa virisi. A lkuaikojen yhteistoiminnan henki ja paikkakunnan arvomaailma tulevat ilmi, kun pitäjänkokous anoi v. ?Kirkon köyhiä? autettiin Pihtiputaalla kolehtilippailla kerätyillä varoilla. Kun haluttiin parempia palveluita ja helpotusta matkan kulkuun, ja kun varat sen sallivat, seurakunnan keskus tuotiin lähemmäksi omia asuinseutuja. Muurasjärveläiset kävivät lyhyemmän matkan vuoksi Reisjärvellä kirkossa ja kirkollisia toimituksia saamassa. Siirtymävaihe kesti Pihtiputaalla useita vuosikymmeniä, 1900-luvun alkuun. ?Voi surkia hätä kuin oli ihmisillä eläinten ja ihmisten ruuasta ja rahasta.? Seudun asukkaat olivat noina aikoina 90-prosenttisesti riippuvaisia viljasadosta. Kun satoa ei saatu, pihtiputaalaisista 11,6 prosenttia kuoli nälkään. Vuoden 1868 alusta elokuun loppuun mennessä kuoli 300 henkeä, puolet heistä suoranaisesti nälkään. Sitä ennen putaalaisia oli vähän moitiskeltu laiskasta kirkossa käymisestä. 5 Pihtiputaan 1783 valmistunut kirkko on Keski-Suomen vanhin jatkuvassa käytössä oleva puukirkko. Pihtipudas syntyi kalavesiensä ympärille P ihtipudas syntyi kalavesiensä ympärille. Meillä on Liitonmäki, Liitonjoki ja Liitonjärvet. Kaikella on aikansa
Kirkkoon ja Sallilaan tuli 90 henkeä. Seurakunnan ja kunnan kutsu kuultiin HEIKKI JÄMSÉN Seurakunta ja kunta kutsuivat pihtiputaalaisia viettämään yhteisiä syntymäpäiviä. KOTISEUDUN SANOMAT. Moni paikallinen hyvinvointijärjestö oli paikalla esittelemässä toimintaansa. Isto Tiainen (80), yli kahdeksankymppinen Arttu Toivainen ja Martti Turunen (75) juhlivat muiden mukana. SINÄ PÄÄTÄT MILLAISEN METSÄN HALUAT Nyt on puukaupan aika. Maatilayrittäjien OPINTOMATKA BIOKAASULAITOKSIIN 8.10.2013 Pohjois-Pohjanmaalle Lähtö: 7.00 Saarijärvi, 8.00 Viitasaari, 8.30 Pihtipudas, paluu noin klo 18.30. 6. Tiainen teki koneasennustöitä vuodesta 1955 vuoteen 1980, jolloin hän jäi eläkkeelle. Tiainen rakensi talon kotikylälleen Alvajärven Lehtoperälle ja palasi juurilleen. ??Eläke kun pätkähti päälle, tulivat juuret mieleen. 25. Olen havainnut, että mitä arvokkaammassa iässä onniteltava on, sitä nöyremmäksi itsensä tuntee. Täällä minä elän loppuun asti. ??Palvelu on Pihtiputaalla parasta. Huolehdi taimikkosi elinvoimasta ja käytä hyväksi myös lannoitusmahdollisuudet. Kerro meille, mitä metsältäsi toivot. Kun on mennyt ympäri maata Rovaniemi-Hanko -välillä, niin eipä ole tullut osallistuttua. syyskuuta 2013 Seurakunnan ja kunnan kutsun saivat kaikki tänä vuonna 70, 75 ja 80 vuotta täyttävät pihtiputaalaiset. Tällä kertaa kutsun saivat tänä vuonna 70, 75 ja 80 vuotta täyttävät. ?. 0204 16 0731 Pihtipudas, Kinnula, Kivijärvi TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ. www.metsämaailma.fi UPM METSÄ. Pienelläniemellä syntynyt Arttu viihtyy Pihtiputaalla. ??Välillä koetin lähteä muualle, mutta ikävä toi takaisin. Kirkossakin kysyttiin, tarvitsenko apua. Juhlapäivänä oli jaossa muutakin kuin hengen ja ruumiin ravintoa. Tarkemmat tiedot: www.hinkalo.fi Tutustumiskohteet: · Maaseutuoppilaitoksen biokaasulaitos, Haapajärvi · Vuorenmaan maatilan biokaasulaitos, Haapajärvi · Junttilan maatilan biokaasulaitos, Nivala Opintomatkan järjestävät VOIMAKAS- ja MAISA -hankkeet. Autamme Sinua huolehtimaan metsäsi kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. a SEPPO SALMI p. Nuorempien on hyvä sisäistää se, että yhteiskunta, jossa elämme, on vanhempien ihmisten aikaansaannosta, seurakuntapastori Jari Lappalainen sanoi. Isto Tiainen (80) Alvajärveltä noudatti kutsua, osallistui muiden juhlijoiden kanssa messuun, ruokaili Sallilassa ja nautti lopuksi kakkukahvit. Isto Tiainen on osallistunut seurakunnan tilaisuuksiin harvakseltaan. ?. Matkan hinta on 40 ?/hlö (kerätään bussissa). Kysy lisää metsäasiakasvastaavaltasi: Tervetulo Ilmoittautumiset 1.10.2013 mennessä: markku.toikkanen@witas.fi / 040 867 3456 tai tarja.stenman@jamk.fi / 040 585 2197 Puukaupan yhteydessä on hyvä varmistaa laadukas metsän uudistamisketju UPM:n ammattilaisten avulla. Mistään muualta ei saa kunnon ruisleipää. ??Päivät sujuvat liiankin nopeasti, Alvajärvessä kaikilla välineillä kalastava Tiainen sanoo. Lehtoperän miehiä on myös Arttu Toivainen, jonka vaimo Annikki sai juhlaan kutsun. Kaupunkiasuminen ei houkuttanut. ??Olen ollut Pihtiputaalla asumiseen tyytyväinen
Sillä taisi puhjeta silmä jollain puukepillä. Kirkkoherra Arja Huuskonen arvelee, että Raamattu tulee nuorille kunnolla tutuksi vasta rippikoulussa. Nuorisotyönohjaaja Tauno Mattolan mukaan Raamattu on mukana seurakunnan nuorten kerhoissa. Kerhot aloitetaan yleensä yhteisellä hartaushetkellä. Mikko Suominen laski Matkusjokeen yli neljäsataa rapua. Haitan aiheuttajien varoilla rapuja Matkusjokeenrapuja Matkusjokeen istutettiin perjantaina hien yli 500 rapua. Ravut istutettiin Vapo Oy:n Vehkanevan ja Turvepudas Oy:n Petäikkönevan turvetuotantoalueiden kalatalousmaksuvaroilla. Vapo on aluehallintoviraston päätöksen mukaan maksettava vuosittain 1. ja 5. KOTISEUDUN SANOMAT. 25. Seurakunta lahjoitti koululaisten käyttöön kolmekymmentä Raamattua. Koulun puolesta lahjoituksen ottivat vastaan Viola Saari, Heikki Marin, Joonatan Kemppainen, Marja Saukkonen ja Anu Kortesalmi. Putaanvirran koululle lukemista Putaanvirran koulukirjaston uudeksi aluksi saatiin kirjalahjoitus Pihtiputaan Kirjakaupalta ja kirjankustantajilta. Jonkin verran puhut- tiin ainakin Goljatista. 000 euroa kalatalousmaksua Keski-Suomen ELYkeskukselle käytettäväksi päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Turvepudas Oy:n on maksettava vuosittain 75 euroa kalatalousmaksua käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. Kalatalousmaksuja on aikaisempina vuosina käytetty mm. luokan tytöt Ohjaus Sirke Paukku Päätössanat Tuija Jämsén Koulunjohtaja, Putaanvirran koulu Keski-Suomen kotiseutulaulu Pääjuhlan juontaa lukion rehtori Pentti Räisänen Ei tervehdyksiä, mahdolliset muistamiset tilille FI 61 5345 0820 0437 95 paikkakunnan lapsi- ja nuorisotyön hyväksi. Pihtiputaan seurakunta Pihtiputaan kunta. Jäppäjärvien kuhaistutuksiin ja vesikasvien niittoon. Matkusjokeen istutettuun kotimaisia jokirapuja, jotka ovat peräisin Petäjävedeltä. Istutusta valvoi ELY-keskuksen kalatalousasiantuntija Veli-Matti Paananen ja istutusta olivat vastaanottamassa Kinnulan osakaskunnan hoitokunnan puheenjohtaja Mikko Suominen sekä Timo Urpilainen. Rapujen istutus vaatii aina ELY-keskuksen luvan. Vapo Oy:llä ja Turvepudas Oy:llä on myös velvoite kalataloudelliseen tarkkailuun turvetuotantoalueiden alapuolisilla vesialueilla Matkusjoessa ja Jäppäjärvissä. Tarkkailuun kuuluu neljän vuoden välein tehtävää kalastustiedustelua, koekalastukset virtavesi- ja järvialueilla sekä koeravustukset. Tarkkailun tulokset toimitetaan tiedoksi muun muassa Kinnulan kunnalle. Tervetuloa Pihtiputaan seurakunnan ja Pihtiputaan kunnan 150-vuotisjuhlapäivän tapahtumiin Juhlamessu Pihtiputaan kirkossa klo 16.00 Saarna piispa Simo Peura Kahvitus Tahkonpolun koululla klo 17.30?18.30 Pääjuhla Putaanvirran koulun juhlasalissa klo 18.30 Ohjelma Musiikkia Koulutie Laulu Anni Ruuska Säestys Juha Huuskonen Tervehdyssanat Jani Ylälehto Kunnanhallituksen puheenjohtaja Musiikkia Soi kiitos, soi Milja Inkeroinen, huilu Nelli Inkeroinen, baritonitorvi Altti Inkeroinen, sello Hannu Inkeroinen, piano Puhe Simo Peura Piispa, Lapuan hiippakunta Musiikkia Pikkulintu riemuissaan Milja Inkeroinen, huilu Nelli Inkeroinen, baritonitorvi Altti Inkeroinen, sello Hannu Inkeroinen, piano Kuvaelma ?Omaksi kunnaksi? Lukion oppilaita Ohjaus Minna Salminen ja Paula Siippainen Juhlapuhe Timo Kietäväinen Varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Musiikkia Ainutlaatuinen Laulu Anni Ruuska Säestys Juha Huuskonen Liikuntaesitys Nukketanssi Putaanvirran koulun 4. Virpi Piippo Pihtiputaan Kirjakaupasta toi lasten aj nuorten kirjoja. Lahjoitukset helpottavat koulukirjaston tilannetta, koska vanhasta koulusta ei uuteen rakennukseen saanut kirjoja tuoda. Luokanopettaja ja koulukirjastosta vastaava Anu Kortesalmi kertoi, että Raamatusta käydään aluksi sen kertomuksia, mutta vasta kolmannesta luokasta lähtien opetellaan varsinaisesti Raamatun käyttöä. Viola Saari tutustui Raamattuun ihan vähän aikaa sitten tehdessään kaverinsa kanssa läksyjä. Joonatan Kemppainen etsi ristikkoon tietoja Raamatusta ja sen henkilöistä. ?. 7 Raamatut lahjoittivat seurkunnan puolesta Arja Huuskonen ja Tauno Mattola. syyskuuta 2013
25. Jotakin olen löytänyt vanhoista kirkonkirjoista, mutta kun ne on kirjoitettu ruotsiksi. ??Eräästä sain selville, että hän oli muuttanut jostakin jonnekin, ja sitten siinä oli muutakin selostusta siitä, mitä pahaa hän oli tehnyt, mutta enpä minä sitä ymmärtänyt. kone, maakaapeli, kaasuletku, MIG-poltin, puikkokaapeli, 5 kg 0,8 mm MIG-lanka, automaattimaski) Hitsausvarusteet kerralla kuntoon! Woikosken edustajat paikalla tarjouksien kera perjantaina 27. Matti Nykänen toimi Pihtiputaan kanttorina vuosina 1873-1898. Siitä Irma sai kipinän tutkia juuriaan tarkemminkin. Pihtipudas-Seura järjesti sukututkimuspäivän omistamassaan Pihtiputaan Wanhassa Pappilassa. UUTUUS! 89 9 ?? (sis. alv) MOST Fanmig 175i MIG/MAG-, puikko- ja TIG-hitsauskone & tarvikkeet (sis. 8. Silloin syntyi lukkari Matti Nykäsen vaari, joka muutti Kivijärvelle Rautalammilta. ?? Nykäset ovat vielä idempää kuin Tenhuset ja Jauhiaiset, ja kun rajaa on siirretty, paperit ovat joutuneet välillä hukkaan. On vaikeaa yhdistää, mistä suku on alun perin lähtöisin. Hankaluutta lisää samojen etunimien käyttö. ?. KOTISEUDUN SANOMAT. Kummankin suvun historiaa on jäljitetty 1500-luvulle asti. Myös Nykäset ovat itäsuomalaista sukua, mutta Irma ei ole päässyt tutki- Sukututkimus on kivaa, todistavat Juha Jauhiainen Jauhiaisten sukuseurasta, omia juuriaan tutkinut Irma Nykänen sekä Terttu Paananen Pasasten sukuseurasta. Jos kaikkien etunimi oli Paavo, niin ota siitä sitten selvää mikä Paavo. Niistäkin kahdeksasta lapsesta vain kolme eli niin vanhaksi, että kerkisivät mennä naimisiin ja saada lapsia.. Ehkä sen voisi kopioida kirkonkirjasta ja kysyä joltakin asiantuntijalta. Nykästen historiaa vaikeampi löytää Äidin puolelta Irma Nykäsen sukua on tutkittu laajasti savolaistaustaisten Tenhusen ja Jauhiaisten sukuseuroissa, ja paksuja sukukirjoja on julkaistu. 9. 6,50 /tuubi 4,90 /tuubi Tarjoukset voimassa 26.?27.9.2013. ssä! Pian saatavilla odotetut AWOcyl- kestovuokrapullot! Kysy tarkempia tietoja edustajiltamme. -50?% ovh:sta Uudet kaasupullojen vuokrasopimukset www.woikoski.fi Esittely muksissaan vuotta 1781 pitemmälle. Nykäsistä eli Kivijärvelläkin yhtä aikaa neljä Paavoa, Paulia tai Paavalia. Irma Nykänen naurahtaa, että on hänellä hienompikin esi-isä, komission maanmittari Per Kjellman. Lukkari Matti Nykänen oli naimisissa Kivijärven riikinruotsalaisen lukkarin Konstantin Kjellmanin tyttären kanssa. ??Siitä haarasta pääsisin Ruotsin kirkonkirjoihin 1700-luvun alkupuolelle, mutta ei ne minua niin kauheasti kiinnosta. ??Mutta ihan jännää, että lukkari meni naimisiin säätyläisnaisen kanssa, vaikka ei siitä suurta siunausta syntynyt, koska vaimo kuoli 41-vuotiaan keuhkotautiin kanttorilassa ja hän jäi leskeksi monen lapsen kanssa. Hän kävi hakemassa työhönsä lisäpotkua Pihtipudas-Seuran järjestämästä sukututkimuspäivästä. ??On hankalaa selvittää, millaisia esi-isät ovat olleet ihmisinä. syyskuuta 2013 Kanttorina toimineen isovaarin vaiheet innostivat Irmaa tutkimaan juuriaan JUHA KIVINEN Pihtiputaalainen Irma Nykänen laati maaliskuussa Kotiseudun Sanomiin pitkän kirjoituksen isovaaristaan Matti Nykäsestä Pihtiputaan 150-vuotisjuhliin liittyen
0400 829 887 ma-pe 9-17 . Vastasin, että äitihän se aina varmempi on kuin isä. www.pihtiputaankirjakauppa.fi myynti@pihtiputaankirjakauppa.fi Maija-Liisa Turpeinen toi näytteille oman sukurunkonsa. ALE OPISKELIJATYÖT hyviä tarjouksia Tervetuloa! -10% tuotteista / Syksyn uutuuksia syksyn upeissa väreissä! . housut Tule tutustumaan! Piia Keisanen . kengät . Tunikoita . käsipainot . paidat . liikkeessäni työskentelee myös parturi-kampaajaopiskelija Marjo Skantz ALE . kahvakuulat . syyskuuta 2013. Huiveja Tervetuloa tutustumaan uudistettuun myymälään. Hanna-Liisa Leinonen, Pihtipudas P. KOTISEUDUN SANOMAT. 040 593 4505 INVENTAARIOALE!!! Tule tekemään LÖYTÖJÄ ALE-KOREISTA!! Kaikki jo alennetut kirjat PIHTIPUTAAN LISÄALE Tarjous voimassa syyskuun loppuun. KIRJAKAUPPA -20% Avoinna: Asematie 7 . la 10-13 Asematie 7, 0400 829 887 myynti@pihtiputaankirjakauppa.fi . Yhtenä syynä kasvuun on ollut jäsenmaksusysteemin muuttaminen edullisemmaksi. Sukuseurojen Keskusliitto tarjoaa jäsenilleen neuvontaa ja koulutusta. Keskusliitto valvoo myös sukuseurojen etuja, tuoreimpana esimerkkinä pyrkimys verotuksen yhtenäistämiseen ja sukuseurojen saattaminen yleishyödyllisten yhteisöjen piiriin. Pihtipudas-Seuran puheenjohtaja Virpi Pihlaja on ahkera sukututkija sekä Kokko-Kokkosen sukuseuran ja Wianderin sukuseuran puheenjohtaja. Farkkuja . 9? Sukututkimus nousi ylös notkosta JUHA KIVINEN Pihtipudas-Seuran järjestämää sukututkimuspäivää vietettiin lauantaina hyvillä mielin, sillä sukututkimuksen suosio on lähtenyt uuteen nousuun muutaman vuoden takaisen notkahduksen jälkeen. Sukuseurojen Keskusliiton pääsihteeri Eine Kuismin kertoi, että internet on tuonut nuoria mukaan sukututkimuksen pariin. Omat nettisivut alkavatkin olla jo lähes välttämättömiä, jotta sukuseurat pystyvät toimimaan tehokkaasti. Seurojen hallintotehtävät tahtovat kuitenkin jäädä yhä vanhemman väen kontolle eikä vapaaehtoisia löydy ainakaan puheenjohtajiksi ihan helpolla. Uutta puhtia toimintaansa saaneen keuruulaisen Väärisen sukuseuran puheenjohtaja Heini Matilainen myönsi, että kyllä hänkin olisi parikymppisenä pitänyt sukuseuraa ?ei voisi vähempää kiinnostaa? -juttuna. ?. Sen jälkeen asiasta ei tarvinnut puhua. Sukuseurojen jäsenmäärä on ollut tasaisessa kasvussa. 25. Nyt jäsenseuroja on 105 ja henkilöjäseniä niiden kautta noin 25 000. neuleet Myös isoja kokoja . Ponchoja . Laukkuja . Sain heti kuulla, ettei kannata sitten tutkia muuta kuin isän puolen sukua. Alan vaikeuksista kertoo se, että edellinen puheenjohtaja joutui hommaan vahingossa. 0207 931 620 toimitus@kotiseudunsanomat.fi Julkaisija: Pihtipudas-Seura ry Keskustie 8, 44800 Pihtipudas Ilmestyy keskiviikkoisin Puh. (014) 561 081 Päätoimittaja Heikki Jämsén 0400-741 747 Levikki 4 942 Tarkastettu 22.3.2013 Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki. Hänen kanssaan sukupuita tutkivat Mauri Koljonen (oik.) ja Kari Tullila. SYKSYN UUTUUKSIA SAAPUNUT MYYMÄLÄÄN . Täytyy olla tietynikäinen, että nämä asiat alkavat kiinnostaa. Puheenjohtajaksi välillä vahingossa Väärisen sukuseura alkoi olemaan jo jossakin vaiheessa vanhojen ja arvovaltaisten herrojen seura. housut . 045-638 4045 Keskustie 13, Pihtipudas KS TALOUSHALLINTOPALVELUT - Meiltä saat kattavat taloushallinnon palvelut kokonai suudessaan tai voit ulkoistaa meille taloushallinnon eri osa-alueita. - Toimimme luotettavasti, ammattitaitoisesti ja asiakkaan omat yksilölliset tarpeet huomioiden yrityksen koosta, yritysmuodosta ja toimialasta riippumatta. - Mahdollisuus myös sähköiseen taloushallintoon! Kaija Saastamoinen, puh. Hän luuli, että tuli valituksi vain kokouksen puheenjohtajaksi. Pihtipudas-Seuran puheenjohtaja Virpi Pihlaja aloitti sukututkimuksen päälle parikymppisenä. ??Sukuseuran vanhat miehet ihmettelivät, mitä minä siellä tein. P. 040 669 4178 Keskitie 4, Viitasaari ks.taloushallintopalvelut@gmail.com www.kstaloushallintopalvelut.fi PUDASPORT OY PIHTIPUDAS Puh. Savolaislähtöisen Påhl-Paanasen suvun yksi haara asettui muurasjärveläiseen Uddin taloon, joka tunnetaan nykyisin Niemelänä. Kaikki Piiabellikseen saamanne LAHJAKORTIT on käytettävä marraskuun loppuun mennessä. H Ole ajoissa ajanvarauksen kanssa, KIITOS! O! UOMI Ajalla 23.9.?8.11. tunikat . Toiminta oli pysähdyksissä, ja uutta verta kaivattiin. takit Kuntoiluun...
Jos Viitaunionin sotemallia ei voi jatkaa, vähiten huono seuraava vaihtoehto on maakuntamalli, jossa saisimme tuottaa edes joitakin sote-palveluja. ??En usko, että tällä hallituskaudella tulee liitoksia, Jani Ylälehto sanoo. ??Kunnan tehtävä on elinvoiman ja identiteetin säilyttäminen täällä. Seuraavaksi on tehtävä kuntarakennelain edellyttävä selvityspäätös. Selvityskumppaneita lienevät Pihtipudas, Kinnula ja Viitasaari. Toimialueena on koko maa. ??Yritykselle kuntarajoilla ei ole enää merkitystä. Työ löytyy Keski-Suomen Kuljetuksen ja vakiintuneiden asiakassuhteiden kautta. Jani Ylälehto johtaa Keski-Suomen Kuljetuksen ja Kuljetuskeskusten Liiton hallituksia ja istuu SKAL:n hallituksessa. Me teemme sen parhaiten itse, eivät jyväskyläläiset. Elämäjärven koulu myytiin, mutta kauppa peruttiin. Harjulan koulu on varastona. Ilosjoen koulu siirtyi yksityiselle, mutta on tyhjillään. Alvajärven koulua asuu sen nykyinen omistaja. Honkarannan koulu on asuinkäytössä. Kojolan koulullakin asutaan.. Siihen liittyvät menot tapahtuvat lähinnä omalla paikkakunnalla. KOTISEUDUN SANOMAT. syyskuuta 2013 Iltapäivän syysaurinko kultaa Lehtoperän entisen koulun seinän. Lisänä on kunnanhallituksen puheenjohtajuus. ?. Virpi ja Jani Ylälehto asuvat Janin isän ostamassa ja kunnostamassa koulurakennuksessa lastensa Venlan, Riinan, Veeran ja Veetin kanssa. Ne hakenevat poikkeuslupaa, että saisivat muodostaa alle 20?000 asukkaan yhteistyöalueen, Jani Ylälehto selostaa. ?. Entinen Nokian insinööri muutti Oulusta vuonna 1999 takaisin Pihtiputaalle jatkamaan isänsä kuljetusalan yritystä. Tah- konpolun koulun biologian ja maantiedon lehtorina työskentelevä Virpi seurasi vuotta myöhemmin. Ylälehdot asuvat Lehtoperän vanhalla koululla, jonka Janin isä kunnosti nykyiseen asuun 1980-luvulla. Perheeseen kuuluvat lapset Venla, Riina, Veera ja Veeti ja Onni-kissa. Jani Ylälehdon kasvuhakuinen yritys työllistää tällä hetkellä yhdeksän autonkuljettajaa, heistä kuusi pihtiputaalaista Kuljetusliike Jani Ylälehto Oy ajaa yhdellä yhdistelmällä energiapuuta, kahdella yhdistelmällä Kastellin taloja, kahdella autolla asvalttia ja pakettiautolla ruoka-annoksia. Nyt hän on paljon enemmän henkisestikin läsnä, Virpi Ylälehto sanoo. Kunnan puolella työtä teettävät kunta- ja soteuudistus. Perheen lemmikkikissa Onni hyppäsi hetkeksi Riinan syliin. 25. 1950-luvulla tehty rakennus ehti toimia kouluna vain muutaman vuoden. Lehtoperällä asuu päättäjien toiveperhe HEIKKI JÄMSÉN Pihtiputaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Jani Ylälehto on kunnan muiden päättäjien kanssa samaa mieltä siitä, että Pihtiputaalle tarvitaan uusia asukkaita ja työpaikkoja. Jani Ylälehto elää kuten puhuu. Villeimpänä aikana asvaltinajossa lähdin sunnuntaina iltapäivällä ja tulin perjantaina illan kähmässä. ??Viikonloput kotona oli rattiväsynyt mies. 10
Päättäjien vuosia sitten utopistisena pidetty linjaus kahden alakoulun kunnasta on toteutunut. Muurasjärven syntyvyys ja koulun oppilasmäärä pysyttelevät jatkossakin tasolla, joka takaa kyläkoulun toiminnan ja samalla kylän elinvoiman säilymisen. Kahden alakoulun kunta Pihtiputaasta tuli tänä syksynä, kun Peningin oppilaat aloittivat syyslukukautensa kirkolla Putaanvirran koulun uusissa tiloissa. Sodan jälkeen riitti lapsia Pihtiputaan kyläkoulujen suuri määrä selittyy sodanjälkeisellä asutustoiminnalla ja suurella syntyvyydellä. Pihtiputaalle muodostettiin asutuksen yhteydessä yli kolmesataa asutustilaa. Perhekoko oli suuri ja kouluja piti rakentaa kävely- ja polkupyörämatkan päähän. Sodan jälkeen tehtiin mm. ovat merkkinä siitä, että koulunpito Muurasjärvellä jatkuu. Kyläseura hallinnoi Korppisen koulua. Kunnan omistama Kärväskylän koulu on tyhjillään. Liitonjoen koulu on myyty, mutta ei vakituisesti asuttu. Liitonmäen koulu on yksityisomistuksessa. Peningin koulu loppui Pihtiputaan juhlavuonna. Pohjan koulusta on tehty viihtyisä asunto. Rekosrannan koulussa on puusepänverstas. Rönnyn koulu on asuntona ja yritystilana. Saanin koulussa kokoontuu Rauhanyhdistys. Särkiharjun koulu siirtyi yksityiselle ja siellä asutaan. Untisen koulusta on tehty koti. Putaanvirran uusi koulu on juhlivan Pihtiputaan näyttö.. 25. KOTISEUDUN SANOMAT. Lapset, vanhemmat ja opettajat ovat joutuneet monta kertaa tekemisiin rakennemuutoksen kanssa. Kunnan kahdestakymmenestä alakoulusta toimii enää kaksi. 11? Kahdestakymmenestä alakoulusta jäi jäljelle kaksi HEIKKI JÄMSÉN Pihtipudas voi näyttää leppoisalta maaseutupitäjältä, jossa ei juuri muutoksia tapahdu. Huomio on väärä. Hyvänä esimerkkinä käy kunnan koululaitos. syyskuuta 2013. Kärväskylän, Liitonjoen, Kojolan, Särkiharjun, Ilosjoen, Peningin, Rönnyn, Alvajärven ja Muurasjärven kiviset koulurakennukset. Portinpieliksi terotetut ?lyijykynät
12. syyskuuta 2013 KOTISEUDUN Presidentin vierailu kruunasi juhlavuoden ja oli tunnustus Keihäskarnevaaleille HEIKKI JÄMSÉN Pihtiputaan juhlavuoden yksi huipennuksista koettiin Keihäskarnevaalien yhteydessä, kun yleisön joukkoon ilmaantui tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Presidentti marssitettiin keihäskoululaisten keihäistä muodostaman kunniakujan läpi kentälle. Vierailu varmistui vasta ihan viimeisellä viikolla, kunnanjohtaja Ari Kinnunen kertoo. Niinistö sai Pihtiputaan kunnalta nipun toiveita ja Pihtiputaan Mummolta Kaija Aikioniemeltä ruisleivän. Paitansa rinnuksissa presidentti vei mukanaan Liisankankaan jäätelöä, joka näytti hänelle maistuvan. Kunnanjohtaja Ari Kinnunen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pekka Sutinen ja kunnanhallit Presidentti Niinistön toivottaminen tervetulleeksi kruunasi Alpo Kokkosen ja Seppo Spetsin pitkän työn Keihäskarnevaalien hyväksi. Tasavallan presidentin vierailut suunnitellaan niin että mitään ei jää sattuman varaan. Perusteluina olivat Keihäskarnevaalien ja keihäänheiton merkitys suomalaiselle yleisurheilulle ja Pihtiputaan juhlavuosi. ??Kevään kuluessa alkoi tulla ensimmäisiä viestejä, että vierailu voisi olla mahdollista. Kunta ja keihäskarnevaalitoimikunta laati yhdessä presidentin kanslialle kirjeen, jolla Niinistö kutsuttiin Pihtiputaalle. Tulospaljastus sai Pekka Sutisen, Jorma Kinnusen ja Seppo Spetsin mie. Päinvastoin Niinistölle luvattiin vapaalippu ensi kesän keihäskouluun ja karnevaaleille. Hiki virtasi Keihäsmuseossa, mutta ennakkosuunnitelmat viidentoista käynnistä pettivät paha vanha keihäänheittäjä. Hetkeen puristui iso annos suuren urheilujuhlan tuntua. Juhlivan Pihtiputaan 150-vuotiseen historiaan mahtuu kaksi presidenttivierailua. 25. Hän vieraili muun muassa Putaanvirran koululla. Poliisin nan edustajat odottelivat lukion nurkalla varjossa Niinistön ilmaantumista. Presidentin seurueelta ei kyselty pääsylippua. Niinistö seurueineen sai ihailla vielä keskeneräistä uutta koulua kävellessään lukion ja koulun välistä urheilukentälle. Vierailun valmistelu alkoi jo edellisenä talven aikana. Tarja Halonen kävi maakuntamatkallaan Pihtiputaalla kymmenen vuotta sitten
13 N SANOMAT tuksen puheenjohtaja Jani Ylälehto johdattivat presidentti Sauli Niinistön lukion ja Putaanvirran koulun välistä kohti urheilukenttää. ja kun- Sauli Niinistö tervehti yleisöä kädenheilautuksella. Presidentti Niinistö viipyi museossa melkein tunnin. Samalla selvisi, että hän on etteliäiksi. syyskuuta 2013. Keskusurheilukentän katsomo täyttyi sadoista keihäänheiton ystävistä. an kerran. Kolmikosta Niinistöä paremmin on heittänyt vain Jorma Kinnunen. Presidentti pääsi urheilukentällä hetkeksi entisten ja nykyisten pihtiputaalaisten ympäröimäksi. Juttelemassa Jorma Kinnunen, Jani Ylälehto, Marja Puustinen ja Lauri Ihalainen.. Niinistön yksi haave toteutui, kun hän pääsi seuraamaan karnevaalikilpailua. Pihtiputaan juhlavuoteen osui historiallisen upea kesä. 25
Reissumiehille oli töitä. Pihtiputaalla maita kuitenkin lunastettiin moninkertaisesti yli oman tarpeen. Laihialta ympäristöineen tuli pohjalaisia ja savolaisetkin olivat melko hyvin edustettuina. Lisäksi pieniä asutustilaryhmittymiä muodostettiin mm. Kanalanmäen perukoille ja Seläntaukseen. Varsinkin Pohjanmaan suunnalta puuttuivat yhtiöiden ja valtion maat, joista olisi voinut lohkaista maata maattomille. Pitäjästä ei ilmei- sesti kuitenkaan löytynyt alkuperäisessä asussa olleita rakennuskokonaisuuksia. Toiseksi Lapinlahden Karjalaisten aktiivinen toiminta palkittiin ja museo saatiin Suuren Karjalaisen, Veikko Vennamon vaalipiiriin. Alkuun kuokalla ja lapiolla Pahanen tieverkosto oli asutusalueilla osin valmiina kuin tiloja ryhdyttiin jakamaan. Suomen ainoa Asutusmuseo avattiin Kanto-ja kivikasat olivat vuosikaudet asutustilojen tavaramerkki. vuonna 2000 Alapitkälle. Tilan olivat rakentaneet karjalaiset Mureen sisarukset 1940-50 vaihteessa ja se edustaa alkuperäistä asutuskulttuuria. Helsingissä syntyi päätös avata Pihtiputaan tarjonta julkiseen hakuun kunnanrajoista välittämättä. Asukkaita ympäri Suomea Pihtiputaan asutustilat saivat asukkaansa 58 eri kunnasta. Asutusaluekeskittymät olivat: Kortteinen, AlaLiitonjoki, Ylä-Liitonjoki, Kärväsjärvi, Junganjärvi, Lusikkaneva-Rimmi, Seikka, Savijärvi, Yrjönpuro, Koivujoki, Hujakko ja Hongonjoki. KOTISEUDUN SANOMAT. Työnjohtajalta kuokka, lapio ja viila ja ei kun ?kuokulle?. Suuremmat kuivatukset, kuten järvikuivioiden kanavat, joet, purot ja laskuviemärit kaivettiin koneilla maanviljelysinsinööripiirin toimesta. Tyypillinen alku asutustiloilla lähti valtion rakentaman saunan tai hirsinavetan ympäriltä. Sauna tai karjakeittiö tarjosi alkuun majoitustilan ja valtion tekemä kaivo vettä. Valtion omista-. Tosin vähäisiä määriä maata asutukseen pakkolunastettiin yksityistenkin maista, mutta ne korvattiin myöhemmin vastikemailla. Pihtiputaalle oli tarjolla maan suurimmankin asutuspitäjän titteli muodostettujen tilojen määrällä mitattuna, mutta Vieremä ja Salla kamppailivat niin lähellä, että kärkisijat virallisesti ovat vielä jakamatta. Varmaa on, että mitali siitä hommasta Putaalle olisi tullut. Vilkas asutustoiminta erämaassa toi vieraita ja ihmettelijöitä. Erilaiset raivauspalkkiot ja edulliset lainat valtion taholta auttoivat elämisen alkuun. Tilapäisnavetta tarjosi suojaa lehmälle tai kahdelle, muutamalle kanalle sekä lampaalle. Vennamo hoiti tehtävää aina vuoteen 1959 saakka. Maita lunastettiin rintamasotilaille jaettavaksi ja karjalaiselle siirtoväelle pääosin korvaukseksi rajan taakse jääneistä maista. Ajatus oli, että jokainen kunta huolehtisi omista rintamasotilaistaan. Joukossa oli luonnollisesti oman pitäjän rintamasotilaat sekä vahva edustus pohjoisesta KeskiSuomesta. Alun perin rantaan rakennettu sauna oli asukkaiden mielestä huonolla paikalla, joten he siirsivät saunan pihapiirin yhteyteen. Asutusmuseolle etsittiin paikkaa aikoinaan myös Pihtiputaalta, joka itseoikeutetusti olisi museon ansainnut. Hevonenkin hankittiin alkuvaiheessa lähes jokaiselle tilalle. Pellonraivauksia tekivät niin asukkaat kuin maanviljelysseuran hankkimat työntekijät. Asialle oli helppo ratkaisu. Rantapaikoilla ei silloin ollut vähäisimmässäkään määrin nykyisin ajateltavia arvoja. Kiinnostus liittyi pelkästään elinkeinoon. Esimerkki ranta-asutuksen merkityksestä Lapinlahdelta. Korven keskelle piti saada pian peltotilkku kuokalla ja lapiolla. Viitasaarella oli jaossa muutamia Keiteleen rantapaikkoja, joissa karjaisten perillisiä asustaa ja kalastelee muutamia vieläkin. Valtakunnan ykkösasuttaja Maatalousministeriön Asutusasiainosaston, ASO:n , pääjohtaja Veikko Vennamokin vieraili usein pitäjässä. Olihan pitäjän maista noin puolet yhtiöiden ja valtion omistuksessa. Maanlunastuslautakunnalla oli mistä ottaa. Navetta oli aikoinaan rakennettu aivan järvenrantatörmälle, joten lehmillä oli ikkunasta erinomainen näköala järvelle. Asuinrakennuksen ikkunoista sen sijaan näkymä oli pelloille päin. Kantatilojen vastikeja lisämaat vielä päälle. Pihtiputaan asutusalueita suunniteltiin karjalaisille enemmänkin, mutta heillä ei ollut halua muuttaa asumattomaan korpeen. Laatokan rantamilla asuneille kalastajille etsittiin maata muualta. Mm. Niinpä painopiste siirtyi rintamasotilaiden suuntaan. 25. Karja- laiset olivat lähinnä Sortavalan alueen evakkoja. syyskuuta 2013 Järeät Pellonraivauksen Caterpillarit tulivat avuksi raivaus-ja kuivatustöihin 1950-luvulla. Pihtiputaan sodanjälkeinen asutustoiminta yllätti laajuudessaan Pitäjän väkiluku kasvoi kolmanneksella V iime sotien jälkeinen asutustoiminta käynnistyi Pihtiputaalla vauhdilla. Pitäjässä koettiin melkoinen murteiden sekamelska, kasvoihan kunnan asukasluku hetkessä kolmanneksella. Muuttovirta toteutui pääosin vuosina 1949-55. Pihtiputaalle muodostettiin lähes 300 asutustilaa. 14. Muuten heitä tuli ympäri keskistä ja eteläistä Suomea
He luovuttivatkin jo varsin varhaisessa vaiheessa. Entä ilman halloja ja maatalouden rakennemuutosta . 15 ?Hevonen oli korvaamaton asutustiloilla ma Pellonraivaus tuli pillareineen apuun 1950-luvun alkupuolella. Pihtiputaan alkuperäistä raivaaja- Uskoa ja takaiskuja maataloudessa Lehmälukua lisättiin sitä mukaa kun rehua riitti. Kanada ja moni muukin paikka tarjosi heille työtä ja toimeentuloa. Kuitenkin moni on Pihtiputaalla jatkamassa raivaajasukupolven työtä. Urakka hakee vertaistaan Aikaa on kulunut. Pihtiputaalta ei sellaiselle määrälle nuorisoa löytynyt töitä. 25. Kun kannot puskettiin nurin, saatiin niitä paremmin miesvoimin kasaan. Tilamaksut tuntuivat 1950-luvulla suurilta, mutta sitten inflaatio tuli avuksi ja myöhemmässä vaiheessa valtiokin antoi velkoja anteeksi. Hallojen, rakennemuutosten ja koneellistamisen myötä nuorten työmahdollisuuden hupenivat. Soiden raivaaminen ei koneillakaan ollut helppoa. Kaupan jälkeen alkoivat tilanmaksut ja jokainen alaikäinen tiesi maksussa yhtä vapaavuotta. Kuivatusojiakin ryhdyttiin vetämään pillariauroilla. Hevonen oli korvaamaton asutustiloilla niin pelto- kuin metsätöissä aina 1960-luvun puolelle saakka. Suomelle rintamasotilaiden ja karjalaisten asuttaminen oli suuri urakka, joka hakee vertaistaan maailmalta. On myönnettävä, että Pihtiputaan asutustilallisten joukossa oli niitäkin, joista maanviljelijöitä ei olisi tullut hyvissäkään olosuhteissa. Hän muutti vanhempiensa Lilja ja Niilo Pirttisen sekä kahden sisaruksensa kanssa Liitonjoelle muodostetulle asutustilalle vuonna 1951. Työuransa Kari Pirttinen aloitti metsäharjoittelijana 1960-luvun alussa kiertäen Pihtiputaan metsiä leimuilla, raivuilla ja kulotuksilla. Hän kävi vuosina 19651966 Evon metsäopiston ja teki koko työuransa ensin Viitsaaren metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilönä ja toiminnanjohtajana vuodet 1986-2004. Eläkkeelle Kari Pirttinen siirtyi vuonna 2006 Sinun metsäsi -lehden päätoimittajan ja Metsänhoitoyhdistys KeskiSuomen tiedottajan tehtävistä.. Varsinainen kiinteistökauppa tilasta tehtiin usean vuoden kuluttua hallintasopimuksesta. Puun hinta silloin moninkertaistui hetkessä. Oli pyöritettävää pesukonetta, heinänsiemenen kylvökonetta, jyrää, lajittelijaa, kuivaajaa... Pian seurasivat lehmien tapporahat, kesantokorvaukset ja peltojen metsitykset. Pienimuotoisen maatilatalouden lähtölaskenta oli alkanut. Metsän merkitys keskeinen Metsitykset jäivät vähiin. Raivaajasukupolvi koki metsitykset epäoikeudenmukaisiksi. Kekseliäimmät käyttivät hevosiakin kantojen kasauksissa. mikä olisi tilanne nyt? Joka tapauksessa Pihtiputaan asutusalueet eivät näytä tänä päivänä läheskään niin alakuloisilta kuin 1970-luvulla pakettipeltojen aikaan. Maanhankintalaki ja siirtoväen asuttamislaki tulivat tarpeeseen ja Pihtipudas kirjoitettiin pysyvästi maamme asutushistoriaan. Vuonna 2010 paljastettiin Lapinlahden Alapitkällä Suomen Asutusmuseon läheisyydessä tullineuvos Veikko Vennamon patsas. Karjalaisena hän johti tarmolla Suomen sodanjälkeistä asuttamista ja ansaitsi tämän huomionosoituksen. Kari Pirttinen Kirjoittaja on syntynyt Karstulassa 1943 ja asuu Viitasaarella. Sisäsivulla oli huomautuksia, jos joku ei ollut vuorollaan postia hakenut; ?Sen talon postia ei tuoda enää?. Tupailtakulttuuri kukoisti. KOTISEUDUN SANOMAT. Järvikuivioalueilla, joista Kortteinen oli suurin, saatiin lähes valmista peltoa pelkällä kuivatuksella. Pitkään viittä lehmää pidettiin jo isona karjana. Separaattori oli useimpien asutustilojen työväline. Jo 1950-luvun puolessavälissä maitoautot alkoivat kerätä tonkat maitolaitureilta meijeriin. Omassa kunnassa ei ollut meijeriä. Perustettiin pienviljelijäyhdistyksiä ja maamiesseuroja. Talkoilla valettiin kivijalat, tehtiin pärekatot ja puitiin viljat. Vuoronperään kannettiin monilla alueilla posti. Ala-Liitonjoella postivuorokirja kulki talosta toiseen. Postivuorokirjan pahvikannessa oli teksti ?Lähtevä posti ja tämä postivuorokirja jättäkää aina seuraavalle hakijalle?. Liitonjoen asutusalueella perheissä oli keskimäärin viisi lasta. Pääosin ne edustivat sodanjälkeisiä suuria ikäluokkia, mutta lapsiluku kasvoi vielä 1960-luvullakin. Tehtiin korkea kivijalka, harjakatto, pitkät räystäät ja kumpareitakin etsittiin rakennuspaikoiksi. Tulihan niitä pikku mokiakin, joskus rakennusmestari merkkasi talon paikan niin, että naapurin lantala levittäytyi ikkunanäköalaan. Nuorissa voimavara Nuoria oli runsaasti. Niihin asioihin ei yksittäinen asutustilallinen voinut vaikuttaa. Sen ajan rakennustapa oli hupa sahatavaralle, paksua parrua hupeni paljon. Rakennustapa oli kuitenkin esimerkillinen nykyajankin rakentajille. hallintasopimuksella ja sillä hetkellä vähintään kolme alaikäistä lasta merkitsi aikanaan vapaavuosia tilanmaksussa. Yhteisiä tavaroita oli naapureiden ja yhdistysten nimissä. Kun vuonna 1957 tuontisäännöstely loppui ja markka devalvoitiin, päästiin maataloutta koneellistamaan. Sarkaojien lapiokaivu jatkui 1960-luvun alkuun saakka. Traktorikaivureiden tulo markkinoille koneellisti raskaan työmuodon lopullisesti. Yhteistyö korpeen nousevilla tiloilla oli välttämätöntä. Työllä ja vaival- la korpeen raivatut pellot haluttiin nähdä peltoina. Metsän merkitys asutustiloilla oli keskeinen, koska se tarjosi työtä talvikausina ja loi mahdollisuuden investointeihin. Puun hintataso ei kuitenkaan asutuksen alkuaikoina ollut hääppönen. Pyöriin tarvittiin ketjuja aina puoliteloja myöten. Hetkessä tuli myös pudotus, joten tuskin kukaan asutustilallinen pystyi suhdannetta hyödyntämään. Oman metsän merkitys tarvepuuna oli keskeinen. Lämmitykset hoidettiin puilla. Karjakeittiön padan alla paloivat puut ja saunaakin piti lämmittää tuntikausia. Kynnöissä naapurit lyöttäytyivät yhteen ja laittoivat vetojuhdat kahden hevosen Fiskars-10 -kyntöauran eteen. 1950-luvun lopulla pellonraivaus oli koneellistettu traktoreilla ja kantokoukuilla. Eikä metsänomistajien puollella tuohon aikaan ollut vahvaa organisaatiota puolustamaan hintakehitystä. Puun myytiluvat olivat asutusviranomaisten kontrollissa. syyskuuta 2013. Kävipä paikalliset kauppaliikkeetkin teurastamassa kotona ja veivät sitten lihat myymälään myyntiin kirkolle. Vaikka asukkailla oli uskoa tulevaisuuteen, niin halla murensi vuodesta toiseen haluja jatkaa. Moni asutustilallinen kyllästyi yrittämiseen ja muutti muualle ja tila siirtyi maatilahallituksen kautta lisämaaksi naapurille. Asutusalueille muodostettiin jo 1950-luvun alussa koneyhtymiä, jotka hankkivat pieniä traktoreita yhteiskäyttöön. Säännöstely vaikeutti koneiden hankintaa. Talvella kaikkia teitä ei saatu heti tuiskun jälkeen auki, mutta olihan kaiken korvaava hevonen aina valmiina kuljetuksiin. Kotiteurastukset olivat alkuaikoina yleisiä. Rautatie ja 4-tiekin tuli jo rakennettua. Nuorten muuttovirta asutustiloilta alkoi jo 1950-luvulla lähinnä Ruotsiin. Sitten seurasi Etelä-Suomi lähinnä Helsinki-KarjaaHyvinkää alue. Lapset olivat voimavara asutustiloilla. Työtä riitti kaikenikäisille. Ei siinä monellekaan tullut mieleen koulun jatkaminen. Monellakohan Pihtiputaan asutustilojen noin 1300 nuoresta on takanaan yliopistotutkinto? Lapsilla oli työpanosten ja lapsilisien lisäksi vielä yksi taloudellinen merkitys. Asutustila saatiin valtiolta haltuun ns. Kaikkien aikojen suhdannehuippu saavutettiin puun hinnassa Korean sodan aikana. Maito matkasi Reisjärven, Haapajärven, Pyhäsalmen ja Keiteleen Tossavanlahden suuntaan. Olipa kyliä, joista kerät- Kari Pirttinen muutti perheensä mukana kahdeksanvuotiaana Liitonjoelle. Navetoita ryhdyttiin asutustiloille rakentamaan heti kun saatiin asunnot valmiiksi. sukupolvea on vielä elossa muutamia. Kun halla hieman helpotti, tulivat voi- ja viljavuoret. 1969 eduskunta sääti lain peltojen paketoinnista. Koneyhtymillä oli traktoreita. Myöhemmin yleistyivät 2-3 tilan yhteiset puimakoneet ja traktorit. Saunan ympäriltä se elämä alkoi monella asutustilalla. tiin maitoa kahteen eri meijeriin
Pysty- ja/tai hankintakaupat . Lisäk- arvostavalle. si lämmin ulkorakennus, jossa Kohdenumero 684813. Hinta: 80 000 ? kahden auton paikka tai suuri harrastustila. Kella- Kohdenumreo 650999 rikerroksessa sauna-, pesu- ja varastotilat. RENKAAT . Vapaa-ajan tontti Asematie 19 C 22, Pihtipudas Pirttilahdentie, Pihtipudas 2h, k, 57,0 m² Luonnonkaunis loma-asunnon Siisti kaksio 3.kerroksessa, ai- rakennuspaikka Kolima-järven van Pihtiputaan keskustan tun- rannalta. periaatteella . Omakotitalo Asematie 27, 354 m2 Pihtipudas Riihimäentie 1, Pihtipudas 5 huoneiston pienkerrostalo. Asfaltoitu pihatie, ui- navettarakennus. 100 m² Rauhallisella paikalla tilava allas, 242,0m²/286,0 m² Tilava ja hyväkuntoinen omako- koti. Kunnan kolmesta lääkärinvirasta on ollut täytettynä ainoastaan ylilääkärin virka. Puukauppaa ?avaimet käteen. Huoneet remontoitu, etelään/länteen. Parveke aurin- Kohdenumero 679886 koisen sisäpihan puolelle. Hinta: 52.000 ? Hyvin hoidettu taloyhtiö. Laaksojen OP-KiinteistöAsunto on vuokrattu. keskuksen myyntineuvotKannattaa tutustua! telija Pihtiputaan OsuusKohdenumero 683502 pankilla keskiviikkoisin. Hinta: 61 000 ? Soita ja sovitaan esittelyistä! Laaksojen OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Puistokatu 35, Raimo Aho Mirella Huhtala 85800 Haapajärvi Myyntineuvottelija Myyntineuvottelija Puh. 014-561 606 040-416 4957 . Tehtävää hoitava Hannu Hämäläinen siirtyy ensi vuoden alusta hoitamaan virkaa puolipäiväisesti. Perusturvajaos esitti aluksi kahden viran täyttämistä, mutta sosiaalijohtaja muutti esitystä niin että kunnanhallitus sai esityksen . Rantaviivaa n. Harvoin tarjolla. peruskorjattu. (08) 764 420 0440 385 366 0440 385 364 Nämä ja muut kohteemme löydät myös internetissä: Henkilökohtaista palvelua ?Autofit-huoltokorjaamo kaikille merkeille Kysy huoltotarjous autollesi! Kysy myös rengastarjous! n e n i ä r e p Alku ! y y l i ä s u taku ä Autofit- , ett Tiesitköorjaamolla voit n? huoltok uudenkin auto a een huollatta uollon jälk sa. h is a ik a ä r s ä Autofit?mä astakuut ovat voima d h kaikki te p. Autofit hyödyntää uusinta tekniikkaa, testaus- ja muu laitteisto on ajanmukaista. Myyntihinta: 107.000 ? Velaton hinta 166.000 ? puolta työaikaa tekevän ylilääkärin työpanoksella. Psykologin sijaisuutta ei täytetä, koska valmisteilla on psykologin viran muuttaminen psykiatrisen erikoissairaanhoitajan viraksi. . 014-561 606, 040-416 4957, 0400-829 226 www.rengasjaoljy.fi . 0400-829 226 Autofit-huoltokorjaamoketju on edullinen, luotettava ja ammattitaitoinen. Si- 4h,k,s,khh, 110,0m²/161,0 m² joittajat huomio! Myydään omalla Upea ja käytännöllinen omako1627 m2:n tontilla oleva kiinteistö, titalo monine kuisteineen ja jolla kaksikerroksinen betoniraken- kauniine pihoineen järvimaiseteinen asuinrakennus ja varastora- missa, aivan keskustan palvekennus. Teemme yhteismyyntejä, jotta saat ison kaupan edut käyttöösi . 25. 16. Avustamme puukauppa-asioissa valtakirjalla . Kaukolämpö. Ketju toimii tehokkaasti ja joustavasti, palvelee ystävällisesti ja yksilöllisesti. KORJAUKSET e! s Huoltaa www.autofit.fi. Henkilöstö on koulutettua ja asiantuntevaa. HUOLLOT . Tie tontin rajalle. pesuhuone laatoitettu, kaapis- Kaavan mukainen rakennustot ja keittiökoneita uusittu. oikeus 150 k-m2. Kaukolämpö. Kerrostalo Laurilantie 9, Pihtipudas Elämäjärventie 69, Pihtipudas 7h,khh,k, aula, s, uima5h,k,s, n. info@rengasjaoljy.fi . -84 rakennettu tumassa. Viisi huoneistoa, kolme lujen äärellä. Peruskuntoinen talo ja titalo Pihtiputaan keskustan tun- pihapiirissä v. Sen hallitus hyväksyi. Jos virkaan saadaan työntekijä, kinnulalaiset joutuvat tulemaan toimeen kolmen sijasta yhdellä kokoaikaisella lääkärillä ja Kysy lisää ainutlaatuisesta bonusjärjestelmästä ? OP-bonuksilla voit maksaa OPKK:n palkkioita! . Sopii isommallekin perheelle! Kannattaa tutustua! Kohdenumero 662971 Hinta: 219 000 ? Kaikki rahoitus- ja vakuutuspalvelut saman katon alta! (014) 561 601 www.op.fi www.metsakeskus.?/metsapalvelut vain yhden viran täyttämisestä. Korjuupalvelu . Uudistamispalvelut muokkauksesta taimiin ja taimikonhoitoon Ilmainen hakkuutarvekartoitus! Yhteyshenkilösi Jarkko Koskela, puh. Kahdesta muusta Kannattaa tutustua. Pienkerrostalo . Kohdenumero 665907. Kolme huo- Hinta 198 200 ? neistoa on vuokrattu. Teemme puunmyyntisuunnitelmat ja kilpailutamme puolestasi . KOTISEUDUN SANOMAT. Hyvä kokoma-allas, hyvin hoidettu piha ja naisuus maaseudun rauhaa kaksipaikkainen autotalli. syyskuuta 2013 Kotini on siellä missä lehteni. Puukauppaosaaja palveluksessasi Puolueettoman ja asiantuntevan puukaupan palvelut saat helposti Metsäkeskuksen Metsäpalveluilta . Käytössä on vain laadukkaita alkuperäisvaraosia. PIHTIPUTAAN RENGAS JA ÖLJY Mainlahdentie 2, 44800 Pihtipudas p. 150 m tumassa. Soita ja remontoimalla näppärästi liiketilat sovi oma esittelyaikasi! tai yksi iso yhdistämällä ne. 050 314 0476 Kinnulan toimisto Osaamiskeskus Bitti, Keskustie 49 43900 Kinnula Kinnula laittaa hakuun yhden lääkärinviran Kinnula säästää jatkossa lääkäripalveluista. Autofit tekee määräaikaishuoltoja kaikille automerkeille
On nurinkurista, että rakennusalalla on korkea työttömyys ja samaan aikaan alalla työskentelee kymmeniätuhansia ulkomaalaisia työntekijöitä. Viime vuonna KeskiSuomen Betonirakenne Oy:n liikevaihto oli 15 miljoonaa euroa ja työntekijämäärä keskimäärin kuusikymmentä. ??Kesällä tuli hetkiä, jolloin työntekijöitä oli alihankkijat mukaanlukien toistasataa. Tuomas Skantzia ja Keski-Suomen betonirakennetta on yllytetty jo kohta kymmenen vuotta siirtämään osa toiminnoistaan Viroon. ??Olemme toimineet koko ajan käytännössä suomalaisin voimin. Kuka tahansa heistä olisi voinut voittaa, kilpailun järjestäjä Jukka Filander sanoi. Anni sai esiintymisestään hyvän palautteen. ?. Kaikenlaista piti koettaa. Tuomas Skantz on ehtinyt kokea hyviä vuosia, mutta myös kaksi suhdannenotkahdusta. Vuodet 2005-2008 olivat todella hyviä, mutta sitten tuli pudotus. KOTISEUDUN SANOMAT. Karhu kaadettiin lähellä Salmenrannantietä muutaman sadan metrin päässä lähimmästä talosta. Karhu ammuttiin lähelle paikallista kesämökkiä. ??Karhu oli pyörinyt samoilla seuduilla jo edellisen yön, karhun kaadossa mukana ollut Pekka Närhi kertoo. ?. Lupa ehti olla voimassa vain kuusi tuntia ennen kaatoa. Muurasjärvellä on ihmetelty, miksi useampi ei päässyt jahtiin. Äänite ilmestyy sopivasti joulumarkkinoille. Anni lauloi loppukilpailussa Maarit ja Sami Hurmerinnan ikivihreän kappaleen Jäätelökesä. Finaalissa valittiin kummassakin sarjassa vain voittaja. ??Voittajan valinta oli kuin hiuskarvan halkomista, mukana oli niin hy- viä laulajia. Kun lupahakemus oli sisässä, karhu kävi melkein joka yö jonkun rakennuksen lähellä. Työttömiä tulee liikaa, jos kaikki ulkoistetaan. Saamelaisilla on pysyvä yhteys Salmenrannantielle HEIKKI JÄMSÉN Monelle on uusi tieto, että Muurasjärven Salmenrannantien osoitteekseen ilmoittava Keski-Suomen Betonirakenne Oy on urakoinut Inarissa Saamelaisten kulttuurikeskusta, Kuopiossa Puijon sairaalaa, Töölönlahdenpuiston uusia rakennuksia, Joensuun tiedepuistoa, Stora Enson Uimaharjun puunkäsittelylaitosta, Pasilan poliisitaloa ja merkittävää osaa viime vuosien aikana Suomeen rakennetuista parkkitaloista Tampereen Hämppiparkkia myöten. Pekka Närhi muistuttaa, että kyse oli poikkeusluvalla tehdystä häirikkökarhun poistamisesta, ei normaalista metsästyksestä. Anni Ruuska lauloi Nuori Tähti kisan finaalissa Pihtiputaalaisen nuoren laulajan Anni Ruuskan meriittilista pitenee. Kuorosodassakin mukana ollut Anni Ruuska lauloi lauantaina Peurungassa koululaisten valtakunnallisen Nuori Tähti -laulukilpailun finaalissa. Voitosta kilpaili kahdessa sarjassa kuusi alakoululaista ja kuusi yläkoululaista. Finalististit pääsevät laulamaan levylle esittämänsä kappaleet. Siitä lähtien olemme palkanneet lisää toimihenkilöitä ja koettaneet kasvattaa sillä tavalla projek- tikokoa. ?. syyskuuta 2013 Muurasjärven häirikkökarhu ammuttiin HEIKKI JÄMSÉN Muurasjärvellä asutuksen lähellä liikkunut häirikkökarhu ammuttiin viikko sitten maanantaina Pekka Närhin nimissä haetulla luvalla. Eduskunnan lisärakennuksen betoniu- rakointi johti vaikeuksiin, kun Tuomas Skantzia kutsui armeija. ?. 25. Keski-Suomen Betonilattiat meni nurin, mutta asepalveluksen jälkeen syntyi Keski-Suomen Betonirakenne. ??Tähän on mahtunut monenlaista vastoinkäymistä ja mutkaa. Hän perusti Betonirakenteen vuonna 2004, mutta on toiminut yrittäjänä 19-vuotiaasta. Ura alkoi rakennusurakoinnista ja suuntautui pian betoniin. Keski-Suomen Betonirakenne suunnitteli ja toteutti tuolloin maan suurimpien kahdeksan voimalan jalustat. ??Olemme hyvänkokoinen yritys tuulivoimaloiden rakentamiseen. Nyt suunnilleen puolet liikevaihdosta tulee pääurakoinnista ja puolet tuoteosamallisesta kaupasta. Teemme muille esimerkiksi valmiita runkokokonaisuuksia. Sitä yritettiin hätyyttää useampaan kertaan pois asutuksen läheltä, mutta Salmenrannantiellä perheineen asuva Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Skantz toivoo, että yritykset miettisivät, mihin raaka kilpailuttaminen, ulkoistaminen ja ulkomaisten työntekijöiden ja yritysten käyttäminen johtaa. Hallikainen oli kisan juontaja.. Meidät tunnetaan, tietyntyyppiset hankkeet tulevat meille kyselyyn ja pystymme valikoimaan aika hyvin tarjottavaa kohdetyyppiä. Pudotus hyvän vuoden jälkeen Rakennusalalla eletään taas hiljaisempia aikoja. ??Viime vuosi oli liikevaihdollisesti yrityksen paras eikä tuloskaan huono ollut, mutta tänä vuonna tulee raju pudotus. ?? Suuri ongelma on halu säästää ja ulkoistaa. Yhtään ei mietitä sitä mistä maasta työ otetaan. En ole viitsinyt laskea, montako kertaa on joutunut työn takia lähtemään, mutta on koti on täällä, Tuomas Skantz sanoo ja lähtee Oulun kautta Helsinkiin neuvottelemaan yhden toimistorungon ja tuulipuiston urakoista. Betonista bisnestä Betonirakenteiden teko on ollut alusta asti Tuomas Skantzin ominta aluetta. Homma paisui niin, että Tuomas siirtyi kymmenisen vuotta sitten varsinaisesta fyysisestä työstä urakoiden hankintaan ja yrityksen vetämiseen. ?. Tuulivoimaloita voisi olla tännekin tulossa. Anni Ruuska kuvassa vuoden 2008 tangokuninkaan Jukka Hallikaisen kanssa. Tuomas Skanz on kiinnostunut erityisesti voimaloiden rakentamisesta. ??Sillä pääsee vähän kauemmas Helsingistä, Tuomas Skantz lohkaisee ja kertoo muutama vuosi sitten Tornioon toteutetusta tuulipuistosta. Lauluna oli Diandra Floresin ja Johanna Kurkelan tunnetuksi tekemä kappale Prinsessalle, jonka on säveltänyt Tuomas Kantelinen. Alakoulun sarjan voittaja oli Anette Bollström Porista Suvi Teräsniskan laululla Minä tiedän mitä sinä teit. Kilpailua voi seurata tänä iltana kello 18 Järviradion kanavalta. Kisaa voi katsoa myös nettiteeveen kautta. Tuulivoimalla pääsee maalle Tuulivoimaan asetetaan paljon odotuksia. Koulun jälkeen ei ollut oikein muuta suuntaa. Tuli lähdettyä pääkaupunkiseudulle rakennustöihin. Touhusin aluksi muutaman vuoden muiden töissä. Yrityksen yhtenä erikoisalana ovat tuulivoimaloiden perustusja betonirunkotyöt. Keski-Suomen Betonirakennetta johtaa 35-vuotias Tuomas Skantz. 17. Lähtökohta on se, että pyrimme pärjäämään suomalaisina. Tuomas Skantzille on tärkeää sekin, että yrityksen osoite ja koti säilyy Salmenrannantiellä. ??Parikymmentä vuotta reissutöissä, viisitoista vuotta yrittäjänä ja parisataa reissupäivää vuodessa. Aivan loistava esitys, päätuomari Juhani Markola kehui. Yläasteen sarjan voitti tamperelainen Pinja Kallela. Keskitymme vahvasti toimistojen runkoihin ja pysäköintilaitoksiin. Tuomas Skantz arvioi, ettei mikään toinen yritys ole tehnyt viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa enemmän parkkitaloja kuin Keski-Suomen Betonirakenne. eipä tuo halunnut lähteä. Härikkökarhu oli noin satakiloinen, todennäköisesti toissa talvena syntynyt niin sanottu erauspentu. Pekka Närhi haki kaatolupaa viikko ennen kaatoa. ?. Voin sanoa, että löytyy montakin päivää, jonka voisi vaihtaa pois. On ollut ihan riittävästi hankalia kohteita ja asiakkaita, mutta nyt on hyvä tilanne. ?. Yrittäjyys oli luonteva ratkaisu. ?. Olemme joustava ja pystymme palvelemaan asiakkaita paremmin kuin isommat yhtiöt. ??Tuulivoimaan investoidaan, ja investointeja tarvittaisiin myös Pihtiputaalle
Messun jälkeen ruokailu sekä juhla Sallilassa. Mukana Dr. Sitoutuminen on myös seurakuntayhteyden olennaisimpia asioita. Mikäli lapsena ja nuorena pääsee sisälle seurakuntaan ja löytää sieltä paikkansa, kantaa se todennäköisesti aika pitkälle aikuisuuteen saakka. 2013 Sipoo Hiljeni askel elontiellä, uuvuit kun sairaus voimasi vei. Ryhmien esittelyä varten ajanvaraus puh. klo 12 ja 18. Kotikuuntelunumero 0600392970. Päiväkerho Päiväkerhot jatkuvat normaalin viikko-ohjelman mukaisesti Pyhäkoulu ja varhaisnuoret Ke 25.9. Lauri ja Eero Tuomo muut sukulaiset ja ystävät Sunnuntaiksi Muutos Tänä päivänä yhteiskunnan puolella avainsana tuntuu olevan rakenneuudistus, joka tarkoittanee tuttujen palvelujen ja etujen leikkaamista. Klo 18.30 seurat ry:llä. Ti 1.10. 6. Lähetysuhri. Ti 1.10. klo 16.30 raamattupiiri virastossa, klo 18.30 Diakonian ja lähetyksen Pihtiputaan helluntaiseurakunta vapaaehtoisten KIITOSJUHLA su 6.10. syyskuuta 2013 Rakkaamme Toivo NUUTINEN * 15. Erik Tirkkonen. Su 6.10. klo 15.30 sählykerho 2-4.-luokat Pihtipudassalissa. klo 10 Mikkelinpäivän perhemessu ja 10-synttärit. klo 16 150-vuotisjuhlamessu pääkirkossa. Saarnaa piispa Simo Peura, liturgina A. 26. A. klo 12 seurakuntakerho. Vierailijoina Martti ja Hilkka Leppisaari. Leena Pasanen, joka kertoo kuulumisia Tanzaniasta. Kiitollisin mielin muistamme sinua. Muistosi säilyy aina. Rakkaudella kaivaten Jarmo, Reima ja Anne perheineen sisarukset perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. A. Seurakunnan tulisi muuttua ja kehittyä paikaksi, jossa jokaisella jäsenellä olisi mahdollisuus kasvaa ja palvella. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tulee lisätä kaikella tavalla. 8. Lämmin kiitos osanotosta. Kivijärven varaosa Kainulainen&Kainulainen, M-Mainos ja Mason Matti. Kinnulan Kimmot/pesäpallojaosto EN JUHLI ??merkkipäivääni. Martta Alku Esineitä tapulin ja sakastin kätköistä - Rakkaamme Olympiamitalisti Kauko Antero HÄNNINEN * 28. Pihtiputaan seurakunnan 150-vuotisjuhlanäyt- ääni kutsuu kylissä ja kaupungeissa . klo 10 messu pääkirkossa. Huuskonen, H. Kahlos. Ke 2.10. klo 9-15.45). Erilaiset toimitukset, rippikoulut ja hengelliset juhlat vetävät väkeä ainakin suurten pyhien aikaan. KOTISEUDUN SANOMAT. Missä ja milloin julistetaan evankeliumin ilosanomaa? Jumala ei tarkoittanut seurakuntaa valintamyymäläksi, josta voi keräillä hyödykkeitä omiin tarpeisiinsa. Aivan liian helposti tyydymme kotiseurakunnissa vallitseviin olosuhteisiin ja unohdamme, että seurakunta olemme me, kaikki seurakunnan jäsenet. Haluammeko ja tahdommeko me tuoda lahjamme ja osaamisemme kotiseurakunnan käyttöön. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. Klo 16.20 sählykerho 5-6.-luokat Pihtipudas-salissa Ke 2.10. 18. 014 579 1121, klo 9-12. naiskuoron harjoitus kirkossa. Pe 27.9. 9. messun jälkeen kirkon vanhojen esineiden esittely Sallilassa. klo 13 Kälviän ry:n syysmyyjäiset ry:llä. Su 29.9. Arvorak Oy, K-Market Kinuski, Kotiseudun Sanomat, Viitasaaren apteekki, ?. klo 17.30 rc-kerho seurakuntakeskuksen nuorisotiloissa Su 29.9. 014 579 1121 klo 9- 12 välillä, viim. 30.9. Avalon kuoro johtajanaan Hannu Inkeroinen, Kirkkokuoro, Kahlos ja Hertteli. Erityiset tilaisuudet Esineitä tapulin ja sakastin kätköistä. silmissä kyyneleitä. Meillä on ikävä Anna Liisa Hannele ja Urpo . 9. Kirkkoon tulijoita pyydetään tulemaan Sopukan kautta ja tuomaan samalla kirkkoon joku sinne haluava. Eri ryhmien toimintaa Ke 25.9. Samalla vietämme myös vanhusten viikon kirkkopyhää. 1930 Kinnula . klo 10 alkaa messulla diakonian ja lähetyksen vapaaehtoisten kiitosjuhla pääkirkossa. Klo 13.30 hartaus Eevakodissa. Klo 18 siioninvirsiseurat seurakuntakodissa, Osmo Kangas, Pekkonen. Su 29.9. 014579 1121. Su 29.9. Manu ja Satu ?Ville Hannu ja Ritva . Mikkola. Puhelinkuunteluseuroja Helsingistä Rukoushuoneella Kirkkotie 10; la 28.9. 25. Lämmin kiitos osanotosta. Kun ei ole penkis- sä istuva sivusta seurailija, saa seurakunnasta paljon enemmän. klo 11 päiväkokous. 4. klo 9-15.45. Su 29.9. klo 11.45 hartaus Pappilanrannassa, klo 12.30 Kotipihassa, klo 13.15 Pihlajakodissa. To 3.10. Meillä jokaisella on Jumalan antamia, meille sopivia lahjoja toisten palvelemiseksi. On aika yhdessä kehittää ja muuttaa kotiseurakuntaa, jotta jumalanpalveluksessa penkit täyttyisivät, jotta seurakuntalaiset (jokainen meistä) löytäisivät lahjoilleen käyttöä ja voisivat palvella toisiaan ja seurakuntaa. Muutoksen on tultava seurakuntiin, jotta emme vaikenemisen kautta kuihduta seurakuntaa olemattomiin. Huuskonen. Sallilassa, alkaen klo 10 messulla pääkirkossa. Ruokailu, vieraana DR.Leena Pasanen. Ilmoittautumiset p. 1. klo 12 ja 18 sekä ma 30.9. Saara ja Joel Leo ja Marja . 2013 Pihtipudas Ota hänet vastaan suuri, pyhä Jumala. Ota hänet vastaan, kaipaavia lohduta. Ota hänet vastaan taivaan kotiin avaraan. Ota hänet vastaan iloon loppumattomaan. Pihtiputaan seurakunta Jumalanpalvelukset Su 29.9. Aaltonen * 5. Muutos ei juuri koskaan ole kivuton, mutta sen kautta voidaan korjata ja rakentaa uutta. Kuitenkaan emme saa unohtaa pääasiaa: Seurakuntansa kautta Jeesus itse jatkaa työtään maailmassa, jotta jokainen ihminen kuulisi sanoman syntiensä sovituksesta ja tarttuisi siihen. tely Sallilassa su 29.9.-pe 4.10. klo 18.30 opistoilta Rauhanyhdistyksellä, Reisjärventie 420. lähdetään Reisjärvelle seurakuntaretkelle, ajoreitti: klo 9.45 Sallilan yläpiha, klo 10.20 Muurasjärven kauppa. klo 17 lapsikuoron harjoitukset seurakuntasalissa. To 26.9. Uurnanlasku 5.10.2013 Kinnulan hautausmaalla. Pihtiputaan seurakunnan 150-VUOTISJUHLANÄYTTELY Sallilassa su 29.9.?pe 4.10. kaikkina muina päivinä klo 9-15, paitsi ke 2.10. 16. Lisätiedot tarvittaessa Tanelta. Kuollut: Toivo Nuutinen 91 v. Tauno Mattola ????Anna-Mari Kaskinen Rakkaudella kiittäen ja kaivaten Esko perheineen Sven perheineen siskot ja veli perheineen ystävät Siunaus on toimitettu 22.9.2013 Muurasjärven kirkossa läheisten läsnä ollessa. klo 12 ja 18, su 29.9. 9. Milloin ja missä työntekijät kohtaavat seurakuntalaiset iloineen ja suruineen. klo 12 varttuneiden kerho ry:llä. La 28.9. messun jälkeen esineiden esittely Sallilassa, Erik Tirkkonen Kinnulan seurakunta Kastettu: Antti Eino Juhani Typpö ja Rianna Miisa Maria Kinnunen. Avioliittoon kuulutettu: Joni Tapani Teini ja Enni Lotta Karoliina Palo. Ke 25.9. Kinnulan MP-sähkö, Kinnulan Rakennus ja Sisustus Oy, K-rauta Kipakka Ky, ??. 2013 Pihtiputaalla Voimasi uupui, olit väsynyt niin. Me katsoimme silmiisi sammuviin. Saimme silittää päätä ja puristaa kättä, edessä hyvästit väistämättä. Toivomme sinulle hyvää matkaa, sinun täytyy tästä yksin jatkaa. Mut seurana sulla on enkeleitä, me hyvästelemme . Niko ja Carla . Lämmin kiitos terveyskeskuksen vuodeosastolle ja kotisairaanhoitajille Götan hyvästä hoidosta. Onnea! Pitkän iän saavuttavat veteraanit. Teitä on paljon lokakuulla, teille kaikille ajatuksin HALAUS, RUUSUT JA PARHAAT ONNITTELUT samaa myös nuoremmille sankareille. Kaarina ja Kaino KIITOS PESÄPALLOKAUDESTA 2013 kaikille kannustajille, sponsoreille, tuomareille ja talkoolaisille! Toimintaamme ovat kaudella 2013 tukeneet: Kinnulan kunta, Kinnulan Par. Klo 16.30 kirkkokuoron harjoitukset seurakuntasalissa. Ti 1.10. klo 18.30 rukouskokous. Keskustelupuhelin 040- 549 7683. Srk:n kotisivu www.vapaus.fi Rukoushuoneen vuokraus 040-842 4936. Kirpputori avoinna ti, ke ja pe klo 10?16.. ei ole rc-kerhoa Nuoret To 26.9. 1922 Pihtiputaalla . Marjo, Sami ja Minja . (kaikkina muina päivinä klo 9-15 paitsi ke 2.10. klo 8.30-9.30 kaiken kansan aamupuuro Sallilassa, tervetuloa! Klo 12 lähetyksen touhupiiri Sallilassa. Seurat Pe 27.9. klo 13 pyhäkoulu Lahtisella (ry). Ti 1.10. Niina ja Joni . 1929 Kemiö . klo 9 aamupuuro seurakuntakodissa. Ke 2.10. Nukkuos rauhassa kauneinta unta, muistoasi koskaan unhoita en. Kaarina Kera syksyn lehtien, lähdit isä kultainen. mutta kuuleeko kukaan? Seurakuntalaisten määrä vähenee, ihmiset eroavat kirkosta entistä herkemmin ja aina oudoimmista syistä. Jumalanpalveluksiin kokoontuu muutamia kymmeniä sanankuulijoita, entisajan kinkereitä tai työseuroja ei enää pidetä. Vanhoja tuttuja toimintamuotoja lopetetaan, mutta mitä tulee tilalle vai tuleeko mitään. Olemmeko valmiit keskusteluun, päätöksentekoon ja vastuunkantoon. Toisinaan kuulee myös epäilyjä seurakunnan työntekijöiden työmoraalista. Tärkeiksi ovat nousseet kokouksissa istuminen, yhteistyöpalaverit eri sidosryhmien kanssa, verkostoituminen, työn organisointi, suunnittelu, erilaiset vuosiaiheet jne. lamentti Oy, Reisjärven Osuuspankki, Kaakkolammen lohi, Rakennusliike ?. Kirkon asema suomalaisessa yhteiskunnassa on yhä merkittävä. Myös seurakuntien puolella on tapahtumassa muutoksia. Kirkkohallituksen puolella mietitään seurakuntarakenteen muuttamista ja tämänkin takana on heikkenevä taloudellinen tilanne. Mihinkähän seurakuntaan kotiseurakuntamme mahtanee kuulua viiden vuoden kuluttua? Kirkot kuitenkin seisovat keskellä kylää ja niissä vietetään jumalanpalveluksia. Kirkonkellojen Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Pihtiputaan kirkossa lauantaina 28.9.2013 kello 12.00, jonka jälkeen muistotilaisuus Seurakuntakeskus Sallilassa. Kiitos Sopukan henkilökunnalle isämme hyvästä hoidosta Poimulehdessä sekä kiitos myös Pihtiputaan kotisairaanhoidolle huolenpidosta. Rakkaamme Göta Irene JONNINEN o.s. klo 18 alkaa jatkoisoiskoulutus seurakuntakeskuksen nuorisotiloissa. Kaikki toiminnasta kiinnostuneet lukio ja ammattikouluikäiset mukaan. Muutama paikka vielä vapaana, soittele Kumpulaisen Katille 040 765 2453
Pappeus ei ollut aina aktiivisesti pinnalla, mutta koko ajan alitajunnassa, Jari Lappalainen kertoo. ??Moni arveli, että sopisin seurakunnan työntekijäksi ja kehotti seuraamaan kutsumustani. On kirkon vahvuus, että sinne voi tulla eri tavalla ajattelevia ihmisiä, jotka pystyvät kunnioittamaan toisiaan ja toistensa mielipiteitä. Avoimuus kannustaa Jari Lappalainen aloitti pappina Pihtiputaalla kesken seurakunnan 150-vuotisjuhlavuoden. ??Voin sanoa, että mi- nut on otettu avosylin vastaan. Suuri vaikutus on sillä, että ihmiset ovat ottaneet minut täällä hienosti vastaan. Lappalainen uskoo, että monipuolinen ja pitkä työura on helpottanut uuteen tehtävään sisällepääsyssä ja heijastuu myös siihen, minkälainen pappi hän haluaa olla. ?? Olen ehkä saanut työelämästä annoksen realismia. Sinun aikasi ei kulunut siellä, joten palasit kotiin Kivikankaalle ja aloit maanviljeliksi. Jäämme kaipaamaan sinua, Salme, Rauni ja Aulis perheineen ja muut sukulaiset ja tutut. Kiitos kaikille, jotka otitte osaa suruumme ja kiitos siitä, että ehdit olla minun syntymäpäivilläni. Sisko, veljet MYYNTIESITTELY la 28.9. Juttusilla 25. soita ja tilaa! puh. Ravintola-ala oli ehkä ammatillinen sivujuonne, mutta siitä sai yleistietämystä ja kokemusta, josta on hyötyä tänäänkin. Jari Lappalainen mietti tulevia opintoja jo ravintolakoulussa. ??Halusin käydä sen loppuun ja hakeutua sen jälkeen kauppaopistoon saadakseni tutkinnon, jolla voi hakeutua toimistotöihin. Nuori yo-merkonomi Lappalainen aloitti toimistotyöntekijänä Sosiaali- ja terveyshallituksessa, joka muutti nimensä myöhemmin Stakesiksi. Ajatuksia vaihdetaan siellä missä nähdään. Klassinen hieronta . Mietin tänne tullessani, että kun Pihtipudas on pieni paikka, tarkoittaako se sitä, että on vähän töitä. Asia on ollut päinvastoin. Kun aloitin kesäkuun alussa, työtoverit lähtivät lomille ja jäin lähes yksin. Kirkosta eroamisesta on puhuttu viime vuosina paljon, mutta Jari Lappalainen on elävä esimerkki siitä, että ratkaisuja tehdään toisinkin päin. ??Ehkä eroamista liioitellaan. 0400 597 043 Sirpa Huikari, Luomalanrannantie 207, 44800 Pihtipudas Tilaa verkkokaupasta . tuotteet ilman toimituskuluja ?nouto PudaSport. klo 19 Pihtiputaan terveyskeskuksen odotusaulassa. Tervetuloa!. Synnyit Ylituvalla sotien jälkeen, vuosi oli 1947. Aika oli silloin köyhää ja kaikesta oli puutetta. Kasvoit ja vartuit meidän sisarusten, serkkujen ja naapurien kanssa yhdessä leikkien. Isä vei meidät joskus ongelle Jatkolle, olit niin nuori, että et jaksanut kävellä, vaan isä joutui kantamaan sinua. Sitten kun ikää tuli ja vartuit nuorukaiseksi, jouduit tarttumaan työntekoon. Ehkä oli hyvä, että tein ratkaisun vasta kun todella tunsin itseni valmiiksi. Teologisessa tiedekunnassa Jari Lappalainen tunsi olevansa oikeassa paikassa. Silti hän mietti vielä pappisopintoihin suuntautumista. ??Pappeus on elämänikäinen ja voimakas kutsumus, joka tuntuu hieman pelottavalta, koska siihen sisältyy suuri vastuu. Valmiit vastaukset tuntuvat vierailta Jari Lappalainen vihittiin papiksi Lapualla 9. Kirkkoon on myös tulijoita. Työkokemuksesta muualla on pelkästään hyötyä. Jari Lappalainen vierastaa ajatusta, että teologeilla olisi valmiit vastaukset ihmisille. ??Luterilaiseen kirkkoon mahtuu erilaisia mielipiteitä ja erilaista väkeä. 70 m2, sauna/mökkirakennus 30 m2, savusauna, grillikatos. Upea paikka Kivijärven rannalla, omaa rantaviivaa n. kesäkuuta. Ei ole ryhdytty kyräilemään, että mikäs etelän eläjä sieltä tulee, vaan on tultu reilusti tervehtimään ja juttelemaan. klo 12?14 . Hän aloitti suorittamalla restanttilinjan kuulussa ravintolakoulu Perhossa. Malmin kauppaoppilaitoksessa Lappalainen hankkiutui yo-merkonomiksi ja myöhemmin ammattikorkeakouluopintojen kautta tradenomiksi. Ravintolaura jäi lyhyeksi ehkä siksi, että ala ei tuntunut omalta. ??Tein opiskeluaikana viikonlopputöitä Café Ekbergillä. Tervetuloa! Seurakuntapastori Jari Lappalainen vaihtoi toimistotyöt Helsingissä hengellisen paimenen pestiin Pihtiputaalla. Pitkän kypsyttelyn jälkeen papiksi ja töihin Pihtiputaalle Pihtiputaan seurakuntapastorina kesäkuussa aloittanut Jari Lappalainen päätyi papiksi perusteellisen harkinnan ja virkamiesuran jälkeen. Jari Lappalainen ehti hankkia ennen teologian maisterin opintoja kolme ammatillista tutkintoa. Laadukkaat ravintolisät ja rohdosvalmisteet Ota yhteyttä . Hivenaineanalyysit . Pihtiputaan seurakuntapapin virka on Lappalaisen ensimmäinen kirkon työpaikka. ??Neljän kuukauden jälkeen tunnen olevani oikeassa tehtävässä. 160 m, iso tontti 7,9 ha. On ihan sama tapahtuuko se kirkon eteisessä vai S-marketissa. ??Vastaanotto on kannustanut työhön ja tuntuu hyvältä. ?. Siellä hän kävi osas- tosihteerinä läpi valtakunnallisiin hankkeisiin myönnettäviä valtionapuja. Pappeus kävi usein mielessä Kuopiossa syntynyt ja Minna Canthin perustaman Kuopion yhteiskoulun kasvatti kirjoitti ylioppilaaksi Mäkelänrinteen lukiosta. ??Kun lukiossa kyseltiin, joko tulevaisuuden suunnitelmat ovat selvinneet, muistan todenneeni, että teologinen tiedekunta kiinnostaa. Me veljekset teimme yhdessä metsätöitä ja muuta mitä oli tarjolla. Asuit vähän aikaa Ruotsissa tehden metsätöitä. Tradenomiksi valmistumisen jälkeen Lappalainen siirtyi Sosiaali- ja terveysministeriöön. Ja kuitenkin kirkon arki on toistaiseksi pyörinyt. ??Tietty perusjoukko osallistuu seurakunnan toimintaan ja käy kirkossa, eivät heitä pienet tuulet hetkauta. Jari Lappalainen halusi töihin palvelualalle ja päätyi sinne. ??Mitä muuta pappeus on kuin palvelemista? Lappalainen tunnustaa, että hänen toimissaan näkyy savolainen pohjavire. ??Aina kun pappi puhuu, vastuu jää kuulijan omaan tulkintaan. Heikki Jämsén Kivitaskuntie, Kinnula (Kivijärven ranta) Ympärivuotiseen käyttöön soveltuva vapaa-ajan kokonaisuus. Mutta minun kohdallani päätöksen kypsyttely vei hyvän aikaa. Jari Lappalainen (48) hakeutui opiskelemaan Helsingin yliopistoon teologiaa vuonna 2007. ??Odotin varmuutta ja hankin elämänkokemusta. Keskustelin seurakuntatyöntekijöiden ja pappien kanssa toiveistani. Päärakennus n. www.kuntositi.? Taidenäyttelytilan sekä Taina Ihalaisen näyttelyn AVAJAISET to 3.10. Tervetuloa tutustumaan vapaa-ajankohteeseen ja samalla nauttimaan syyssäästä! Jokivarren OP-kiinteistökeskus Oy LKV Valtakatu 1, 69100 Kannus Jukka Toikkanen 0440-561 560 Marjaana Jylhä 0400-151 488 Hyvää Oloa! . Lymfaterapia . syyskuuta 2013. -painikkeella ja tuotteet toimitetaan joka arkipäivä klo 15-15.30 mennessä noudettavaksi PudasSportista, Asematie 22, Pihtipudas . KOTISEUDUN SANOMAT. 19? Muistoksi Veljemme Arvo Kauppisen muistolle Olit meistä sisaruksista kolmaneksi nuorin. Hintapyyntö NYT 198.000 ? Esittelyn aikana mahdollisuus omatoimiseen makkaranpaistoon grillikatoksessa. Kalevalainen, perinteinen jäsenkorjaus . Seuraava työpaikka löytyi Lääkelaitokselta. Opinnot jatkuivat
Hän työskennellyt muun muassa Kansan Tahdossa, Ahjossa, Uudessa Suomessa ja Suomen Insinööriliitossa tiedotuspäällikkönä. Luomalanrannalla 75 vuotta sitten syntyneen Ismo Parkkosen intohimo on historia. Nälkäkatastrofin uhrimäärä suurempi kuin talvisodan Rahaa ei löytynyt viljan ostoon E niten nälkä ja taudit tekivät tuhojaan maalis-, huhti-, touko- ja kesäkuussa. syyskuuta 2013 Seurakunta täyttää 150 vuotta, kunnalla ikää vasta 145 vuotta Pihtiputaan kummallisuuksia O n mielenkiintoista, että Pihtiputaalla juhlitaan kunnan itsenäistymisen 150 -vuotista taivalta. Pahimmat ilman muuta olivat maaliskuu (14 500 kuollutta), huhtikuu 1868 (20 600 vainajaa) ja toukokuu, jolloin koko maassa kuoli 25 200 ihmistä. Yhteensä kolmessa kuukaudessa menetettiin 60 300 ihmistä. Vertailun vuoksi talvisodassa runsaassa kolmessa kuukaudessa kaatui ?vain? 26 662 suomalaista eli 33 638 ihmistä vähemmän. Katastrofi oli siten hirvittävä, ja jokainen kuoli ilman kuulan hipaisuakaan nälkään ja tauteihin. Koko maassa menehtyi 1868 tammi-elokuussa 117? 200 suomalaista, ja koko vuonna peräti 137 700 henkeä. Pihtiputaalla väkiluku väheni 11,6 prosenttia. Paikalla oli Iivarin mukaan vallinnut tavaton surkeus: itku ja vollotus olivat käyneet niin suureksi, ettei siunausta tahdottu päästä aloittamaan. Ja kun pappi aloitti siunaustilaisuuden, päreliisteitten välistä nousi miehen jalka kohti taivasta. Toteutunutta tuhoa voidaan nimittää Snellmanin aiheuttamaksi katastrofiksi. Hautajaiset keskeytettiin ja pidettiin tunnin tauko. 25. Siis yksi kansalainen menehtyi melkein jokaisena päivänä. Tarvetta olisi ollut enempäänkin, ja niinpä vaivaishoitohallitus päätti, että talollisilta on kerättävä lisää elintarvikkeita köyhäinmajaan. Se sai isännät kiihtymään, ja lukkari Samuel August Paldanin johdolla noustiin puuhaa vastaan. Koolle kutsutun kuntakokouksen enemmistö lakkautti köyhäinmajan jo viidentoista päivän kuluttua. Näin sinetöitiin pitäjän köyhän väestön kohtalo: ennen kuin vuosi oli lopussa, 340 pitäjäläistä oli menettänyt henkensä, joukossa toki muutama talollinenkin. Ei köyhien kohtalo näytä liikuttaneen tätä ?jumalan miestä?, joka Mauri Mönkkösen kirjoittaman Pihtiputaan kirja II:n mukaan oli melkoinen kelmi: juoppo, tappelija ja salakapakoitsija. pidetyssä kokouksessa käsiteltiin sitä, miten lapset estettäisiin kuolemasta nälkään ja kuinka köyhän väen ruumiit saataisiin hautaan. Mutta miten köyhyyttä torjuttiin? Kuvaavaa on Saunamäen köyhäinmajan surkea kohtalo. Nälkä ja taudit tuhosivat muutamassa vuodessa enemmän kuin neljännesmiljoona suomalaista. Vain vuodet 1696-97 vetävät vertoja tälle kauheudelle. Suruliputus olisi enemmän kuin paikallaan. Pihtiputaallakin kuoli 1868 nälkään ja tauteihin 340 ihmistä. KOTISEUDUN SANOMAT. Sen hän tavallaan itsekin myönsi, koska hän katuen menettelyään myöhemmin totesi, että kuolemaan saakka tämä tapahtuma painaa mieltäni. Muut senaattorit eivät edes katuneet. Tosiasiahan on, että 1863 itsenäistyi vasta seurakunta. Kunnan vuoro tuli vasta viisi vuotta myöhemmin eli 1868. tai ?loisilla. On selvää, että viikatemies piipahti miltei jokaisessa huushollissa. Lisäksi monista taloista karjan rehu oli jo pitkänä keväänä 1867 tyystin loppunut, mikä johti lampaiden ja sikojen teurastamiseen tai kuolemaan. Lehmistä ja hevosista yritettiin pitää viimeiseen asti huolta. Ismo Parkkonen Savonranta, Savonlinna Kirjoittaja on eläkkeellä oleva toimittaja ja tiedottaja. asioiden erottamista toisistaan; tosin ei niitä kunnissa osattu tai haluttu kovin terävästi rajata, koska kumpienkin johdossa olivat samat miehet. T ärkein homma kunnalla oli tai piti olla1868 nälänhädän torjuminen, mutta siinähän epäonnistuttiin oman pitäjän miesten asenteen vuoksi. Toki Etelä-Pohjanmaa oli ylivertainen viinan viljelyssä, murhissa, tapoissa, ryöstelyissä ja muissa väkivallanteoissa, mutta näyttävät ne puttaalaisetkin osanneet samat hommat. Toki nälkä- ja tautikatastrofin siemenet oli kylvetty jo aikaisemmin. Sanomalehtimiesten mukaan viinaa sai miltei jokaisesta talosta ja torpasta. Ilmiantajia pahoinpideltiin ja 1869 pitäjään lähetettiin 20 kasakkaa ylläpitämään jonkinlaista järjestystä. Mutta viinan tiristämiseen erämaita ja korpia riitti, salapolttoa ei saatu silloin eikä myöhemminkään kuriin. K asakat saivat ?lukuisia salapolttajia kiinni. Yksi pääsi karkaamaan. Hän meni suoraan ilmiantajaksi luulemansa torpparin kotiin ja iski tämän päähän kuusi verihaavaa ja katkaisi vaimolta käden pistäen tätä vielä veitsellä?, kirjoittaa Mönkkönen. Viinan kotipoltto kiellettiin 1866, koska sen pelättiin vievän viljaa leivän tekemiseltä. Samalla se merkitsi ?maallisten. ja ?taivaallisten. Ja 1850-luvulta alkaen toistuvat katovuodet antoivat tähän pelkoon riittävästi katetta. Muuan paikkakuntalainen kyseli sanomalehdessä: ?Onko toista samanlaista verrattava Suomen raukoilla rajoilla, poloisella Pohjan mailla.. Jos on, hyvä, mutta jos ei ole, sellainen pitäisi tehdä. Se on selvää, etteivät nämä ihmiset vapaaehtoisesti kuolleet. Kirkonkirjoista sentään päästiin eroon dramaattisemmin: ne tuhoutuivat pappilan tulipalossa 1881. Ei silloinkaan kaikkialla esivaltaa kiitetty tästä kunta-asetuksesta. Monet pitäjät oli pakotettava tekemään asetuksen mukaiset toimet. Niskuroijia oli melko paljon. Heidän elämänsä oli täysin riippuvaista niistä vähistä työtilaisuuksista, viljasta ja lihasta, joita talolliset tai yhteiskunta pystyivät tarjoamaan. Kun työt ja tulot loppuivat, edessä oli kerjäläisen kurja tie Helmikuussa 1868 pitäjän 200 talosta vain 20 selvisi syksyyn, 50 kevääseen ja 130 talosta vilja oli jo tuossa vaiheessa lopussa. 20. Tietysti Paldan saattoi myös noudattaa yleistä kirkollista kantaa: papit näet kautta maan selittivät, että kato ja nälänhätä olivat jumalan langettama rangaistus kansan tekemistä synneistä. Myös Paldan sai rangaistuksensa. Ilosjoen Läheahossa tapahtuneen tappelun jälkiseuraamuksensa oikeus tuomitsi hänet menettämään kunniansa, ja kappalainen kielsi Paldania toimittamasta virkaansa. Ei Paldan sentään kovasti poikennut muista pihtiputaalaisista: viinan keitto ja julkijuopottelu oli varsin yleistä. Tapauksesta ei ollut riviäkään Kotiseudun Sanomissa enkä havainnut, että kunnanvaltuusto tai kunnanhallitus olisi asiaa muistanut. Ei tuo ensimmäinen pitäjänkokous herättänyt niin suuria intohimoja kuin nykyinen kuntauudistus. Mies rimpuili vielä viimeisillä voimillaan kuolemaa vastaan. Tämä säikäytti koko valtavan hautajaisväen. Silloinhan uskottiin vielä kummituksiin, enteisiin ja muuhun taikuuteen. Sinä aikana sitkeästi jalkaansa heiluttanut oli lopullisesti uinahtanut ja hautajaisia jatkettiin normaalisti. En ole tutustunut Pihtiputaan hautausmaahan, joten en tiedä onko tästä joukkohaudasta olemassa mitään muistomerkkiä. Se johtui pääasiassa siitä, että isännät pelkäsivät verorasituksensa nousevan, koska uusien kuntien tuli huolehtia opetuksen, ?huoltotyön?, teiden ja siltain kunnossapidon, järjestyksen ylläpidon ja pa- loturvallisuuden järjestämisestä. Haudankaivajilla riitti töitä, yksi ei hommaa kyennyt hoitamaan. Iivari Kokkonen, ke- väällä 1868 vasta 12-vuotias poikanen, muisteli myöhemmin, että Pihtiputaan kirkkomaalla yhteishautaan pantiin yhdellä kertaa 64 ruumista. Luokkajako tässä montussa oli sama kuin ympäröivässä yhteisössä: neljä ns. ?paremman väen. Sen tekemisistä päätöksistäkään ei tiedetä juuri mitään: pöytäkirjat ovat pihtiputaalaiseen tapaan näet hävinneet tai hävitetty. Helmikuun 15. Pitäjän historian mukaan vasta lokakuun 28. ruumista oli pantu vasta sahatuista laudoista tehtyihin arkkuihin, muut 60 ?päreliisteihen väliin?. Tälle herraeliitille oli samantekevää kuoliko köyhäläisiä sata vai satatuhatta. Kun Snellman sai vihdoin syyskuussa Saksan Rotshildeilta 5 300 000 markan lainan, viljan hinta oli ehtinyt kohota Luomalanrannalta maailmalle lähteneen Ismo Parkkosen eläkepäiviin kuuluvat luonto, lukeminen, historian tutkiminen ja kirjoittaminen.. Siinä ruokittiin ruisjauhovellillä lyhyenä aikana 250 henkeä. pieni jääkausi jatkoi kulkuaan, ilmaston rajut heilahdukset koko 1860-luvun aikana (1867 kesä tuli vasta juhannuksena ja hallat elo- ja syyskuussa), Suomen veltto ja saamaton senaatti (ennen kaikkea J.V.Snellmannin tuhoisa rahapolitiikka: 1865 revalvaatio, markan vakaan arvon vaaliminen ja lainanoton lykkääminen syyskuulle) ja Pihtiputaan talollisten julma ja kylmä asenne. V arsin hiljaisesti Pihtiputaalla huomioitiin ensimmäisen kunnallislautakunnan valinta 145 vuotta sitten. Siihen oli kolme selkeää syytä: ns. Viitasaareen puolelta on tieto, että samasta taloudesta kuolivat perä perän jälkeen kaikki kuusi lasta ja molemmat vanhemmat. Maaherrat vaativat pitkin kesää 1867 viljaa tai rahaa sen ostamiseen, mutta pienikokoinen uhmakka ?kansallisfilosofi. Se taas perustui vuonna 1865 annettuun asetukseen ?kunnallishallinnosta maalla?. Tietysti on samantekevää, kumpaa vuotta pidetään kunnan syntymävuotena, sillä sekä seurakunnan että kunnallislautakunnan johdossa istuivat samat isojen talojen isännät. Myöhemmin toki tukkiyhtiöiden edustajat (mm. Blomqvist) vaikuttivat merkittävästi kunnan asioihin. Siihen aikaan äänet näet jakautuivat manttaalin, eli maatilan verolukuun perustuvan äyrimäärän, mukaan. Akoilla, torppareilla, mäkitupalaisilla ja ?löysillä. 1868, keskellä kauheaa kuolonvuotta, pidettiin uuden kunnallisasetuksen mukainen pitäjänkokous, joka valitsi seitsenhenkisen kunnallislautakunnan, jonka puheenjohtajaksi valittiin ?makasiinin puukhollari? K.G.Sirén. Maja avattiin 23. tammikuuta 1868. Maatalous oli alkeellista, peltoa oli vähän, ja sekin usein hallanaroilla mailla, torppareita, mäkitupalaisia, loisia ja itsellisiä oli reilu kolmannes Pihtiputaan pitäjän väkiluvusta eli noin 1100. ei ollut äänioikeutta, koska heille ei voitu asettaa äyrejäkään. T odellisuudessa juhlintaan ei olisi mitään syytä. oli järkkymätön: kärsimättömänä hän ilmoitti että rahaa ei ole eikä niin muodoin viljaakaan saada. 1860-luku oli eräs tämän maankolkan karmeimmista
Ryhmät: alkavat/ pennut, sekä jatkavat/ tokoon tähtäävät. Jäsenelle jäsenetu. 0400 540 598 y äs pä Järj. Junnut sekä miehet/ naiset. Salivuoroille siirrytään lokakuun toisella viikolla. klo 11-16 Putaanvirran koululla. Pihtiputaan Sydänyhdistys, Viitaseudun opisto, kunnan liikuntatoimi. Ma 30.9. Hallituksen kokous to 3.10. klo 18.30. Turvesauna to 26.9. klo 19. KENNELKERHO. Pihtiputaan kunnan nuoriso- ja kulttuuritoimi sekä Pihtipudas-Seura. Kinnula La 28.9. K-S Energiatoimisto, Metsäkeskus, Suomen Nuorisoseurat sekä paikalliset seurat ja yhdistykset AUTOKOULUUN KINNULA . Lähtö klo 11.15, paluu samaan paikkaan klo 14.40. Keski-Suomen Energiatoimisto, Metsäkeskus, Palvelutuuli, tietokirjailija Jussi Laitinen, paikalliset yhdistykset. Su-pe 29.9.-4.10. harppujen ja virkkuukoukkujen käytön ja kokeilulangat, monisteet. Vetäjänä Timo Paananen. Lisät. Järj. Juontajana Jouni Pappinen. Rovaniemen fanimatkalle lasu 26.-27.10. Kirkonkylä (7 v-) to klo 17-18.30 lukio. Around the World-kerho tiistaisin klo 16-17.30 lukiolla. Tarkoitettu 13-15-vuotiaille. joita kiinnostaa kansainvälisyys, kulttuurien kohtaaminen ja matkustaminen. Kerho to 26.9. mennessä. Karaokekurssi Kahvila-Ravintola Mantassa sunnuntaisin 29.9.-1.12 (40 h, 38 e). lähtijät, ilmoittautuminen Onni Nykäselle puh. p. 045-139 3100/ Paavo. ELÄKELÄISET. Materiaalit (5 e) maksetaan opettajalle, sis. Sanna Kopsalla. Yhteydenotot Erja KemellSkantzille p. Messu kirkossa klo 16. klo 18. Tikanheittoa, arvontaa, makkaraa, kahvia. klo 16.15 B-KURSSI Ilmoittautumiset Pihtiputaan Autokoulu Oy Haku S-Marketilta klo 16.10. Puh. su 29.9. Koliman syysuistelu klo 10-17 Ilosjoen kalasatamassa. Muurasjärvi isot: ma 1718.30. Suunnitellaan tulevaa. KENNELKERHO. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitetaan ensimmäisen kerran kokoontumispaikka. Urheiluseurat 25. Mukana Mikko Vaismaa, Olli Siiki ja Miika Pettersson. Järj. Korppinen: ke 17-18.30. Peninki ti 17-18.30. Kerhot: Alvajärvi: maamiesseurantalo to klo 17-18.30. Saani: ti klo 16-17.30. klo 10.30-12.30. Koko perheen retki Kokkolaan Touhutaloon la 5.10. Linja-autokuljetus lähtee Parlamentin pihasta klo 9 ja paluu n. Yleisö voi seurata avoimia harjoituksia, joiden jälkeen klo 19.15 joukkue saapuu uuden valmentajansa johdolla esittelyyn yläkatsomoon. Kokeillaan, onko kiinnostusta. 040-8210 190 . Kurssilla harjoitellaan mikrofonin käyttöä, äänialoja ja eri kappaleita. Rohkeutta esiintymiseen ym. Kurssi on tarkoitettu kaikille karaoken harrastajille. Ryhmien ajanvaraus puh. 014-479 1121. Ke 2.10. Ennen pääjuhlaa piispa Simo Peura siunaa Putaanvirran koulun klo 12. Tulethan tutustumaan koulun uusiin liikuntatiloihin ja liikkumaan. SOTIEMMEVETERAANIT, PUOLISOT, LESKET, ORVOT JA KANNATTAJAJÄSENET. Kuukausitapaaminen Op:n kokoushuoneessa (huom!) to 3.10. Järj. Pääpuhujana Kuntaliiton varatj. näyttely on avoinna klo 9-15.45. Ikäihmisten virkistyspäivä Kotipihassa klo 9-15. mennessä Jonna Kuivaniemi, puh. Kaikki mukaan, myös ei-jäsenet. syyskuuta 2013. Muholan kerho ti klo 16.30-18 Muholan koululla. Iltaperhekahvila srkkodilla ke 25.9. klo 17.30 urheilukentällä. Sahinniementie 70 . Energiaehtoo Muurasjärven Harjulinnassa klo 19-21. 040-567 5452. Järj. Kerho Valorinteen kerhohuoneella keskiviikkoisin klo 10. E L Ä K K E E N S A A J AT. Kerho Kuvapirtillä ma klo 12. Ma 30.9. Retkiasiaa. Entiset ja uudet kerholaiset mukaan! TUISKU Jalkapalloharjoitukset päättyneet nurmikentällä. Pihtiputaan seurakunnan 150-vuotisjuhlanäyttely Sallilassa klo 9-15. Kaikenikäisten liikuntapäivä Putaanvirran koululla klo 11-16. Tervetuloa! AUTOKOULUUN VIITASAAREN AUTOKOULU M. Kahvia ja arvontaa. LC PIHTIPUDAS. klo 15.00 MOPOKURSSI PIHTIPUDAS ma 30.9. Omiin töihin omat langat. Järj. Kerho ti 1.10. klo 12 Korsulla. MEIDÄN KERHO kokoontuu to 26.9. Palloraj. ja LA 28.9. MUSAMAGIAN KARAOKE a pa Va KahvilaRavintola . Vesijumpat keskiviikkoisin klo 16. 4H. 040-533 0817. Kaikille avoin ja maksuton alle kouluikäisten ja eskarien peuhavuoro liikuntasalissa sunnuntaisin klo 17-18. G-, F- ja E-junnut ja klo 18-19.30 D- ja C-junnut sekä miehet/ naiset. Treenit kirkonkylällä perjantaisin klo 18. Ryhmä kokoontuu klo 18-21. Mika Siekkinen, p. Raija Kanninen. Kausikortti ei käy tälle kurssille. Sauvat mukaan. RYHTI Pyöräilyvihkot Lehtoniemen ja Särkilahden tienhaaroissa. PLOKI Tiikerikerho F-ikäisille ma klo 15-15.45 Putaanvirran koulun salissa. Lentisharkat E-ikäisille ma ja to klo 15.45-17.15 sekä D-ja C-ikäisille ma, ke ja pe klo 15.4517.15 Pihtipudas-salissa. Ruokailu ABC:lla. Touhutalo ja ruokailu omalla kustannuksella. Tied. riviltä 5 X 80 ?, 1 x 170 ? 1000,00 . Vaihtori kunnantalon alakerrassa ma-pe klo 10-14. Perhekahvila avoinna joka tiistai klo 9-12.30. MUURASJÄRVEN MLL. Perhekahvila parillisten viikkojen perjantaisin klo 10.3012.30. Pihtiputaan Urheilukalastajat. Su-ma 6.-7.10. mennessä marika_hamalainen@ hotmail.com. Neulotaan kuviohuivi tai pyöreällä neuleharpulla ranteenlämmittimet tai säärystimet. klo 14 osuuspankin kokoushuoneessa. 0405756 397 mahdollisimman pian. KIMMOT Juoksun perusteet -kurssi al- Toni ja Noora mitaleille P 11, kuula: 1) Jesse Lahti Maaningan Mahti 8,80, 2) Pietari Porthan Siilinjärven Ponnistus 7,92, 3) Toni Haapapuro Tuisku 7,49. P 11, kiekko: 1) Jesse Lahti 25,53, 2) Toni Haapapuro 24,22, 3) Pietari Porthan 18,47. P 11, moukari: 1) Jesse Lahti 19,98, 2) Toni Haapapuro 19,80, 3) Joonas Kekäläinen MaanMa 15,88. T 11, kuula: 1) Iida Lehtonen MaanMa 8,42, 2) Noora Hakonen Tuisku 8,28, 3) Anni Vartiainen MaanMa 6,24. Pihtiputaan Tuiskun Toni Haapapuro ja Noora Hakonen heittivät mitaleille aluekilpailuissa Maaningalla. Opistot Pihtipudas Toimisto 040-860 0767. https://www.opistopalvelut.fi/ viitaseutu/ Uusi kurssi! Rönnynkylän käsityöt Rönnyn koululla Kyläkammarissa torstaisin klo 17.45-20, alkaa 3.10. 21 Kinnula 4H. Ilmoittautuminen pikaisesti. kaa to 26.9. Eläinkerho ma klo 1617.30 Kangashoivan tiloissa. Kirkonkylän kerho ma klo 15.30-17 Kinnula-talolla. Juhlapäivänä ke 2.10. lukio r Te vetuloa to 26.9. klo 12. Retkipäivä Vitikkamäen luontopolulle la 28.9. Kokkikerho ti klo 15.30-17 Keskuskoulun kotitalousluokassa. Maksu 2 e/ kerta. Sarjat: miehet, naiset, nuoret. Ilta aloitetaan yritysvierailulla Täsmähoito Oy:ssä, jonne kokoontuminen suoraan klo 18.30 (os. klo 18.30 Mantassa. Kokous ja klubi-ilta pe 11.10. Asematie 5). Pihtiputaan perinteiset syysmarkkinat torialueella klo 9-16. Lehtoranta Ky www.viitasaarenautokoulu.fi P. Pyhäjärven Pohti PE 27.9. 2x160e Irtolehti 1190e pr 52. Meillä voi maksaa pankkikortilla! Tervetuloa! Järj. Koirakoulu alkaa to 10.10. Pihtiputaan kunta. To 3.10. Pihtiputaan 150-vuotisjuhla Putaanvirran koulun salissa klo 18.30-21. klo 19:00 Muurasjärven Harjulinna BINGO su 29.9. Vierailun jälkeen jatketaan Kahvila-Ravintola Mantassa. JHL 463 järjestää lipun ja kuljetuksen Viitasaarelle Tuure Kilpeläisen konserttiin pe 18.10. klo 18.00 Pyhäsalmen Urheilutalolla. Palkinnot mm. Ohjaajana Jonna Laulumaa. MJK Treenit Muholassa maanantaisin klo 17-18. Järj. Tied. Ilmoittautumiset ma 30.9. Laitteita voi testailla vapaasti myöhemminkin päivällä, ilman opastusta. Putaanvirran koulun sisäliikuntasali: 12-12.45 Isovanhempien ja lastenlasten jumppa, lohko 1 (Paula) Mammajumppa odottaville äideille, lohko 2 (Tiitus) 12.50-13.35 Sykettä sydämelle -jumppa (intervalli, Paula) 13.40-14.25 Humppa-jumppa (Pirjo) 14.30-15.15 Ukkojumppa, miehet rohkeasti mukaan! (Kati) 15.15-16 Kehonhuolto, aktiivinen kohdevenyttely (Kati) 11-12 Vapaa pääsy! Tervetuloa! Tarjolla esitteitä, pientä purtavaa. Sydänyhdistys esittelee toimintaansa. Mukana: Pihtiputaan Sydänyhdistys, Viitaseudun opisto, Parkour-Akatemia/Jyväskylä ja Pihtiputaan kunnan liikuntatoimi. TORSTAISIN klo 19.00 KAHVITARJOILU 9 x 20 ?, 9 x 30 ?, JÄTTI-SUPER 3. klo 9.30-14 (12 h, 19 e), vetäjä Teija Paananen. Harjoitellaan kuvioita, kavennus ja levennys. www.PihtiputaanAutokoulu.?. KOTISEUDUN SANOMAT. Vuoden 2013 jäsenmaksu on 10 e ja nuorisojäsenmaksu 5 e. Ainaisjäsenmaksu on 100 e. Maksu syyskuun aikana tilille FI25 4753 0010 0124 83 BIC HELSFIHH. MLL. klo 12. klo 11?16 Putaanvirran koululla Putaanvirran koulun ulkoliikuntapaikkojen avajaiset, vapaata laitteiden kokeilua, testausta ja tutustumista. Puuhapaikkoja löytyy lapsille, nuorille ja senioreille. Opastamassa Paula Kallatsa ja Kati Laine-Rissanen. 11-11.45 Parkour-näytös /Jyväskylän Parkour-Akatemia 12-13.30 Parkour-työpaja (ennakkoilmoittautuneille, vapaita aikoja voi kysellä paikan päällä). / ok 1 x 120 ?, 1 x 200 ? Liput: 10 ?, 14 . Kerho to 26.9. klo 12 seurakuntatalolla. VAPAAT ELÄKELÄISET. Järj. ja 19 . Menoja ja tapahtumia Seurat ja yhdistykset ELÄKELIITTO. Kerho OP:n kokoushuoneessa ke 25.9. Kuoroharjoitukset klo 18.30 Muurasjärven koululla. VIIHDELAULAJAT MELODIES. Vetäjänä tekstiilityön ja kotitalouden opettaja Pauliina Koivisto (63 t, 58 e). Taidenäyttelytilan sekä Taina Ihalaisen näyttelyn avajaiset terveyskeskuksen odotusaulassa klo 19. La 5.10. Timo Kietäväinen ja piispa Simo Peura. Kahvitarjoilu. Stand up -ilta Pihtipudas-salissa klo 18. Muurasjärvi pienet: (1-2 lk) ke 1718.30. Esineitä tapulin ja sakastin kätköistä. Pe 4.10. 45 Pelilippu 3,50 ? Tervetuloa! BINGO Tuisku ma 30.9. klo 18 teoriaosuudella. Patikointimatka 8 km, omat eväät mukaan. Ilmoittautumiset ja lisätiedot p. 040-544 7710/ Aira. SENIORITYÖRYHMÄ. Kaiken kansan uimahallikyyti Sallilan pihasta pe 4.10. Kinnulan seurakunta ja kunta. Kaikenikäisten LIIKUNTAPÄIVÄ SU 29.9. Lisätiedot: www.ploki.com. LIIGAPLOKI Avoimet harjoitukset to 3.10. ?Teemu ja tytöt tutuksi?-tapahtuma alkaa klo 17 Pihtipudassalissa. klo 11 Sompatalolla. Valvoja mukaan. ELÄKELIITTO. Ilmoittautuminen pikaisesti. Harppuneulonnan jatkokurssi Muurasjärven koululla la-su 12.-13.10. Muurasjärven neuvolan avoimet ovet klo 14-18 eläketalolla (Toukolantie 7, Muurasjärvi). Su 29.9. Järj. Kahvio on avoinna ja uusia fanituotteita on myynnissä.Aiemmin tilatut fanikortit saa tapahtumapaikalta ja uusia korttitilauksia otetaan vastaan. Kertamaksu 5 e. Ikonilaudan pohjustus, piirroksen tekeminen ja ikonin maalaaminen perinteisellä munatemperatekniikalla. Sydänyhdistys mukana järjestelyissä. Kurssi aloitetaan alkeista. Ilm. Tutustutaan ikonien merkitykseen, historiaan ja teologiaan. Kaikki jalkapallokerholaiset: käykää rekisteröitymässä http://pihtiputaantuiskury.nimenhuuto.com/ public_join ja salasana kaikkipelaa. Naisten kuntonyrkkeily keskiviikkoisin klo 19 ja sunnuntaisin klo 18 Jukolan kuntosalissa. MURTO Kahvakuulailua tiistaisin klo 19.30 koulun pihalla tai punttisalilla. Hiihtokoulut kaikenikäisille torstaisin klo 19-20 pururadalla. Aloitamme 3.10. Kokoontuminen osuuspankin pihassa klo 10 ja Elämäjärvellä klo 10.15. HYS. La 19.10. Ilm. pe 4.10. Järj. ja 21.-22.3. Pe klo 17-21 ja la klo 9-16. Sanni p. 040-753 0361. DIABETESYHDISTYS. Kokoontuminen su 29.9. Harjoitukset tiistaisin klo 19.30 Putaanvirran koulun luokassa Koukku. MLL. Tarkoitettu kaikille kiinnostuneille. Kokoontumiset pe-la 4.-5.10., 15.-16.11., 17.-18.1. 044-996 1603. REUMAYHDISTYS. klo 17.30-19.30. Perhekahvila srk-kodilla ke 2.10. kerhossa laulutuokio. Säestää Hannu Viitala. KYLIEN KUORO. www. muholanjalkapallokerho.com. Jääkiekkovuoro junnuille ja aikuisille Piispalan jäähallissa keskiviikkoisin klo 17.30-18.50. Kuljetaan kimppakyydein. T 11, kiekko: 1) Viivi Raatikainen Viitasaaren Viesti 20,68, 2) Noora Hakonen 20,66, 3) Iida Lehtonen 18,75. T 11, moukari: 1) Anni Vartiainen 18,67, 2) Noora Hakonen 15,23, 3) Iida Lehtonen 14,96. Menot Rientoja ja tilaisuuksia Pihtipudas Pe 27.9. Helena, Elvi, Antti, Kalervo ja Mikko. SOTAVETERAANIT JA NAISJAOSTO. klo 18 Ariharjulla, Jääjoentie 7. Kyydin hinta 5 e/ hlö, 15 e/ perhe. Saaren kyläseura. Ke 9.10. Tule ideoimaan ja tekemään kaikenlaisia käsitöitä oman mielenkiinnon mukaan. Ikonimaalaus Tahkonpolun koulun kuvaamataidon luokassa, op. Näytelmäkerho ke klo 15.30-17 Kinnula-talolla. Askartelukerho to klo 15.3017 Kinnula-talolla. MAA- JA KOTITALOUSNAISET. Teemailtoja, kutsutaan kansainvälisiä vieraita, tehdään ruokaa, askarrellaan, pelataan pelejä jne. SYDÄNYHDISTYS. su 6.10. Vesi- jumppa Simmarissa maanantaisin klo 13-13.30. Maailman sydänpäivänä ?Kaikenikäisten liikuntapäivä. Rantaongintakilpailu Saarenkylän venesatamassa klo 13-16
leivät, pullat, kakut, leivonnaiset Pitopalvelu . Vikakoodinluku ja vianmääritykset Pihtiputaan Yrittäjät Syyskokous ti 15.10.2013 klo 18.00 Osuuspankin kokoustiloissa.??????????????. kodin kaikkiin juhliin, pieniin ja suuriin ILMANVAIHTOHUOLTO EL-Point Oy Puhdistukset, säädöt, suodattimet, desinfiointi. MYYNNISSÄ: . Sarjat: miehet, naiset, nuoret. TRAKTORIURAKOINTIA LIIKENNETRAKTORILLA . 040-749 2696 kotisivut: ak-kotipalvelu.com Torilla SARIN PESULA Tervetuloa tutustumaan Pihtiputaan koulukeskuksen kouluihin juhlapäivänä ke 2.10.2013. Ovet ovat avoinna klo 15?17. Viitaseudun Parkinson-kerho juhli viisivuotista taivaltaan Putaanvirran koulun, Tahkonpolun koulun ja Pihtiputaan lukion henkilökunta P. Hän sai 11,5 pistettä kahdestatoista mahdollisesta. syyskuuta 2013 Ostetaan Puhdistettua PUOLUKKAA ja TYRNIÄ HUOM! AIKA Pihtipudas tori: to 26.9. Laulurastas oli ainoa lintu, jota hän ei tunnistanut. Luontoveikkaukseen osallistuneiden kesken arvottiin palkintoja. huolto Kiitos asiakkaille, jään äitiyslomalle 1.12. KOTISEUDUN SANOMAT. Voittajat olivat Pirkko Vuoma, Ulla Siippainen, Maija Nerg ja Eila Turunen. Kylät SAAREN KYLÄSEURA. 0400-918 286 Saelahdentie 50, Pihtipudas Leivon tilauksesta . P. klo 15.30. Hämäläinen 040-588 6455 Arja-Kertun Kotipalvelu p. MYÖS PAARIKULJETUKSET Mika 040-545 1959 Veikko 0400-607 733 www.haapa-line.com. 50+1TURISTIBUSSI . 35 tkm, seur.kats. 4/2014. ?Tervetuloa TeamProg IT-koulutukset, kotisivut, internet-markkinointi www.teamprog.fi . 0207 931 620 toimitus@kotiseudunsanomat.fi ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi ma, ke 10?18 ti, to, pe 10?17 muulloin sopimuksen mukaan Keskustie 13, Pihtipudas Käynti Jukolan p-alueelta Mari Varis Avoinna: ma 10?17, ti-ke 10?18, to-pe 10?17 Muulloin sopimuksen mukaan. Asematie 15, Pihtipudas p. www.ilmanvaihtohuolto.com HINAUSPALVELUA 24 H myös vaihtolavakuljetukset Purkaamo Auto-Osix Oy p. 040-845 9444 /Reijo myös viikonloppuisin T:mi Soisalo Tuomo, Pihtipudas Puh. HENKILÖTAKSI . alk., jatketaan myöhemmin! Piia Keisanen 045-638 4045 Avoinna: P. 040-700 8226 Vuokrattavana Kinnulan keskustasta, saunallinen 52 m2 , rivitalonpääty KAKSIO Tied. Hydrauliletkut ja liittimet . p. klo 13?16 ha, vm-94, moottori 1.3 55 kW, aj. 040-567 0145 /Jari . Nelipyöräsuuntaukset . polttopuuta . 25. lumityöt MYYNNISSÄ: . Tikanheittoa, arvontaa, makkaraa, kahvia. tielanaukset . P. Kokouksen tarkistettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kunnantalolla 4. 0400-687 364 www.auto-osix.fi Kaikenlaiset LVI-alan työt LVI- TRIM Oy Pihtipudas 0400 707 464 Jarmo Kumpulainen . Pihtiputaalla 5.9.2013 Sivistyslautakunta Kokouskutsu Pihtiputaan kunnanvaltuuston kokoukseen, joka pidetään kunnanviraston valtuustosalissa maanantaina 30.9.2013 klo 19.00. 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Pöytäkirjantarkastajien valinta 3. Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi / Rakennus järjestysehdotuksen hyväksyminen 4. Omavelkaisen takauksen myöntäminen perustettavalle yhtiölle Keski-Suomen laajakaistahankkeen rahoittami seksi . asennus . Tervetuloa! . Ilmastoinninhuollot ja korjaukset . p. ilmastointiputket . Johtokunta klo 13.00. ?Tervetuloa????. Tarvittaessa kuljetus kotiin ja työpaikalle. 040-841 2182 . 040-704 2844 Soita ilmaiseksi: 0800 - 160259 . etukuormaintyöt . 16+1 LUXUSBUSSI . klo 13-16. osat ja tarvikkeet Sähköasennukset ja tarvikemyynti p. Kerho järjesti messuvieraille muistiharjoitusta arvuuttamalla lintuja ja kasveja. Lintujen tunnistaminen oli ihmisillä hyvin hallussa. Parhaan tuloksen teki Pentti Pasanen. syyskuuta 2013 Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pekka Sutinen ATK-PALVELUA . ruokamultaa RAIMO HÄMÄLÄINEN . Määräaikaishuollot ja korjaukset . Jarkko Muhonen 044-5962 025 Viitaseudun Parkinson-kerhon viisivuotisjuhlaa vietettiin torstaina palvelukeskus Sopukassa Pihtiputaalla. Keski-Suomen Parkinson-piirin puheenjohtaja Risto Makkonen toi terveiset piiristä. Puh. 0400-711 978 . Katsastustarkastukset ja näyttö . Arja Varis . Puheenjohtaja Aulis Hämäläinen Koulukuljetukset Liikennöitsijöille suunnattu koulukuljetuspalaveri, jossa asioina mm. 8+1 TAKSI INVAVARUSTEIN . ja to 3.10. Pihtiputaalla 24. (Joka toinen torstai). Myyntiauto Pihtiputaan tori Hyväkuntoinen 4-ov. SKODA FAVORIT to 26.9. koulukuljetuskilpailutus kevättalvella 2014, pidetään keskiviikkona 2.10.2013 Pihtiputaan kunnanviraston valtuustosalissa klo 10.00 alkaen. Pihtiputaan Mummo Kaija Aikioniemi lauloi ja laulatti yleisöä. Kerhon perustajana toiminut Virpi Paananen kertoi alkuajoista ja Teuvo Toikkanen sekä Hilkka Jämsen kertoivat elämästään sairauden kanssa. Tiia Jämsen esitti laulua ja fysioterapeutti Tiitus Lehtinen kertoi liikunnan tärkeydestä. Lauantaina järjestetyillä Hyvän Tuulen messuil- la Viitaseudun Parkisonkerho oli mukana omalla osastollaan. päivänä lokakuuta 2013. . 040-750 0247 Myytävänä VILJAPOSSUA Suoraan tilalta, tuoreena, palvina, hyytelönä, täyslihasäilykkeenä ja jauhelihana. Pihtipudas Tmi Tervosen Koti- ja Pitopalvelu Lounaskahvila EVÄSREPPU (Kunnantalolla) Avoinna: ma-pe 8-14.30. Lounas: 11-13. Kalakukkoja, kuhafilettä ja kylmäsavulohta. Torstaina Pihtiputaan torilla. Pielaveden Kala (pyyntivaraus) Löydetty Elämäjärven rannasta löytynyt tulvan tuoma KUMIVENE Veneen voi lunastaa tuntomerkit kertomalla ja ilmoituskulut maksamalla. myynti . P. Rantaongintakilpailut Saarenkylän venesatamassa la 28.9. Pihtiputaan kunta 5. Pihtiputaan kunnan takaaman lainan lyhennyssuunnitel man muutos, Pihtiputaan Vanhustenkotiyhdistys ry 6. Pihtiputaan hallintosäännön muuttaminen 7. Valtuustoaloite sotaan lähteneiden muistomerkin hoita misesta 8. Muut esille tulevat asiat . 0207 181 340 . Rakennuspellitykset myös muut traktorimerkit Oy Pihtipudas . Pentti sai puoli pistettä plussaa vanamon lisänimestä. 0400-242 428 TALVIPERUNAA useita lajikkeita, kotiin toimitettuna. 0400-371 356 CASE ja NEW HOLLAND HUOLTO / VARAOSAT Huolto/ varaosat . 459 6842, 040-574 2599 Käy tutustumassa: www.kotiseudunsanomat.fi Putaanportintie 5, Pihtipudas . maa-aineskuljetukset . 040-717 2370 MUIKKUJA Voilla paistettuna, savustettuna ja Hyvälaatuista Laakamäen Kotiliha Taimi 0400 836 600 tuoreena (perattuna). 040-767 0182 Kinnulan KinuSki Team Sääntömääräinen vuosikokous su 29.9.2013 klo 14.00 Sompatalolla. Puh. p. 22
nopea haku ja maksu . 014-5776 200 (vaihde) RAKENNUSURAKOINTI Jorma 0400-244 705 T:mi Jorma Toikkanen jorma.toikkanen@co.inet.fi Lomakoti, jonka voit VUOKRATA . ostolaskujen vastaanotto ja maksatus . 040 580 8274 Home- ja kosteusvauriokorjaukset Lämpökuvaukset . Tuomo Ilvesvuori Ajanvaraus 08-782 100 HAMMASPROTEESIT Korjaukset ja tiivistykset suoraan asiakkaille ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO B. e-mail: eero.hilpinen@asianajotoimisto.inet.fi RSNOTARIAATTI . renkaat . LINJAT TAKSI p. Laillistettu kiinteistönKU R O N E N O Y välitys . 014-561 658 . rekisteristä poistot MAKSUTTA /romutustodistukset KUUSAKOSKI OY:N VALTUUTETTU VASTAANOTTOPISTE Auto-Osix Oy . vahinkotarkastukset . Kirjanpidot ja tilinpäätökset sekä veroilmoitukset: kaikki yhtiömuodot. Seudullinen Kehittämisyhtiö 040 -702 6777 AUTOPELTI HÄKKINEN HAMMASLÄÄKÄRI PYHÄSALMESSA . metsätyöt . ym. risto@jarvansalo.fi Tavattavissa Pihtiputaalla sopimuksen mukaan. Ö NN INTI PA LV Julkinen kaupanvahvistaja Panu Kuronen E IS A U LKV L . www.auto-osix.fi Ruponkuja 2, 44800 Pihtipudas Puh. sähköinen arkisto Kaikki taloushallinnon palvelut ystävällisesti, ammattitaitoisesti, luotettavasti ja täsmällisesti. PL 20 (Ruukintie 2), 44801 Pihtipudas Avoinna klo 9.00?15.00 puh. 0400-547 457 Kaikki vakuutuspalvelut myös ajoneuvojen rekisteröintipalvelut Kurottaja-nostotyöt Kuormaustyöt Seka-hyöty- ja ongelmajätteidenvastaanotto Tarvikemyynti Jätekuljetukset Likakaivojen tyhjennykset Viemäri - ja vesikaivohuolto Nosturi- ja vaihtopalvelut www.jatehuolto.net sertifioitu 040-727 6781 0400-645 653 ROMUT KIERTOON JA EUROIKSI . hierovia porekylpyjä Frantsilan kylpyöljyillä Fysioterapia, hieronta, akupunktio, erilaiset erikoiskäsittelyt ja ohjaukset. Asematie 5, Pihtipudas . www.uranetti.fi Pihtipudas Puh. romuautot . 040-487 1830 PERUSTAVAAN RAKENTAMISEEN Maarakennusurakointia Rahtikuljetuksia Hiekkaa Soraa Mursketta Salaojasoraa Multaa Maansiirtokuljetuksia Kiviaineskauppaa Myynti ja urakointi Ajojärjestely Tommi Pakarinen p. Arvioinnit . 040 700 0090 MEILTÄ APU NOPEASTI JA LUOTETTAVASTI! Puh. kaikenlaista MÖKKIPALVELUA Ota yhteyttä, palvelemme mielellämme. auton sisäpesu www.autopelti.com Edustus Kinnulassa: Parlamentin kukka 050-329 9774 ASIANAJOTOIMISTO Varatuomari Eero Hilpinen, Hakkarilantie 9, 44500 Viitasaari. Julkinen kaupanvahvistaja. 0440 128 944 LOMAKOTI TUULENSUOJA www.maaselanmaatalous.fi Timo Saastamoinen . perinteistä verikuppausta . 014-571 254 0400-640 938 HAMPAANKOLO Pyhäsalmen hammashoitola Laguksentie 4 Kaikkien yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien yhteistyökumppani! . 040-758 3761 Myyntipäällikkö Tuija Siltanen tavattavissa Kinnulassa kuukauden 1. Puh. P. Kivijärvi . Pihtipudas . kolarikorjaus . Kauppakirjat, lahjakirjat, perukirjat . kaivinkonetyöt tela-alustaiset 21 tn ja 14 tn, kumitelaalustainen 5 tn . Fax 014-561 659 Tilitoimisto V. Viitasaari Puh. vaihtolavapalvelu metalliromulle . 020 728 9600, fax 014 562 508 info@taloushallinta.com www.taloushallinta.com Ammattitaidolla ja luottamuksella. Keskustie 2, Pihtipudas 045-201 8104,www.aulisloukusa.fi Laskutukset, perinnät ym. klassista hierontaa . 044-745 4501 Pihtipudas Myös viikonloppupäivystys. Jukka Tikanmäki . P. . fysikaaliset hoidot . 0400-647 010 Turvallinen kumppani yrityksellesi jo yli 20 vuotta SYDÄN-SUOMEN TALOUSHALLINTA OY Ajankohtaiset sähköiset ratkaisut liiketoimintaasi: . 040 552 2179 Taina Sorri p. 0500-716 178, sp. Tra?n rekisteröintipalvelut VAKUUTUSMYYNTI P PAULUS KY 050 394 9710 pekka.paulus@pohjola.fi JT. majoitusta myös ryhmille 10-15 heng. Varaukset: www.mökkihaku.. kissanristiäisiin . putkiasennustyöt ja huollot . kauppa- ja lahjakirjat, kaupanvahvistukset, perhe- ja perintöoikeudelliset toimeksiannot. Pankkilakimies, varatuomari Hanna Kuha puh. Lainhuudonhakemiset . arvometallit . KONEYRITTÄJÄT Kun tarvitset vakuutuksia . automaalaus . ostamme ja noudamme kaikki metalliromut, romuautot ym. Maksutta romutustodistukset. Pihtiputaan Jätehuolto Oy 040-727 6781, 0400-645 653 SEULOTUT SORAT TEEMME TÖITÄ LAIDASTA LAITAAN Tilaa meiltä työntekijä: . Hyödynnä kauttamme kotitaloustyön verovähennys PIHTIPUTAAN TYÖOSUUSKUNTA OK-TEAM Asematie 17, 44800 Pihtipudas . . myyntilaskutus ja reskontra . ojankaivut ja pellonraivaus ym. . . ruostesuojaus . 0400-534 406 040-484 9255 /varaosat RAKENNUSLIIKE Mika Kumpulainen Oy . 050-461 6055 FYSIOTERAPEUTTI Mari Pekkarinen Jääjoentie 5 C, KINNULA VUOKRATAAN RAKENNUSKONEITA NIEMENHARJU * Hirsitalot * Hirsihuvilat * Saunat * Höylähirret * Lamellihirret * Sahatavarat * Listat * Paneelit * Kutterinpurua kuivikkeeksi LVI-ASIOISSA . pellonreunojen ja tienvarsien raivaus (energiapuukoura) . pihojen ja teiden auraukset 0400-448 463, Alvajärvi rehut, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, tarvikkeet, työkoneet, varaosat, meiltä myös sisustustarvikkeet MAATILAT . 044-525 6428 Palolahdentie 11, Kärväsjärvi . traktorityöt . ÖSTBERG Viitasaari, puh. JULKINEN KAUPANVAHVISTAJA RAIMO SILTANEN, Virastotie 5 A 1, 43800 Kivijärvi 0400-547 257 . infrapunasauna . LVI-tarvikkeiden myynti . öljypoltinhuollot Julkinen kaupanvahvistaja VESA ISOSALO Lakiasioissa kannattaa luottaa asiantuntijaan. Kauttamme mm. P. akut . 040-745 0964 OSTAMME/NOUDAMME ROMURAUTAA . 571 456, fax 571 455, 0400-667 946. pesu ja vahaus . 23 . toimistopalvelut. perjantai klo 9?12, muulloin sopimuksen mukaan. Isännöinti . Kokous- ja saunatilan vuokraus Ä Keskustie 14, PIHTIPUDAS . illanistujaisiin . LAKIASIAPALVELUT . hieronta (myös ilman lähetettä) - hieronta puh. 0400 570 553 . p. 040-725 7702 Uranetti Oy / Anne Heikkilä . P. lavettikuljetukset max 18 tn . kaivinkonetyöt 13 tn telakoneella . 040-508 7280 HAMMASPROTEESIT erikoishammasteknikko Jorma Pekkala Ollintie 25, Pyhäsalmi P. Tikkanen Ky Keskustie 46 (Kinnuskeskus), Kinnula. 040-557 3644, Timo Back . e-mail: rsnotariaatti@yritysnet.com Varaathan soittamalla oman palveluaikasi. TILINTARKASTUKSIA HTM-tilintarkastaja Risto Jarvansalo puh. maatalousromut ym. Vastaanotto tarvittaessa Pihtiputaalla perjantaisin klo 9?10 kunnantalon ltk-huoneessa. 040-573 3371 ja MURSKEET Myös rakennuskoneiden vuokrausta Pihtiputaalla Pyhäjärven Pitkältäkankaalta. Rupontie 2 Pihtipudas Tenhusen Maansiirto ja Kuljetus Oy 0400-581 315 . 014-561 641 014-561 601 tai 0400-405 652 Fysioterapeutti Anne puh. ID 14784 Lisätiedot Uranetti Oy /Anne Heikkilä 044-525 6428 KONEURAKOINTI Juha Jämsén . ja 3. yksityiset - ja yrityssiivoukset . Kosteusmittaukset p. Puh. 014-562 089 Matti 0400-241 965 Ruukintie 1, Pihtipudas . syyskuuta 2013. hydrauliletkut ja liittimet KONEURAKOINTI ILPO MALINEN P. ota yhteyttä! Asiakaskäynnit . (014) 562 320 FYSIKAALINEN HOITOLAITOS - fysikaalinen hoito Valkeismäentie 71, 44970 Korppinen, Pihtipudas - Kauppakirjat - Lahjakirjat - Perukirjat - Testamentit www.witas.fi Kinnula . www.tasmahoito.fi Keittiökalusteita p. KOTISEUDUN SANOMAT. 25. jäsenkorjausta kaustislaisin opein . 040 504 8275 Asematie 11, PIHTIPUDAS
tummaväri . Perjantai: kaalilaatikko, puolukkahillo, perunasalaatti. 7?21, la 7?18 ja su 12?18 Kouluruoka kaikki tuotteet kaikki erä tuotteita jopa tuotteita alk. -25% -20% -70% 10? kaikki tuotteet -20% Voimassa su 29.9. Tiistai: uunimakkara, perunasose, kaali-ananassalaatti. Tiistai: lihapyörykät, perunat, kastike, kaalimaan salaatti. Keskiviikko: kalalaatikko, punajuuriviipale. Kinnula Torstai: ohrasuurimopuuro, ruusunmarjakeitto, tuore leipä, leikkele. Valokuvassa voi esiintyä mm. ihmisiä, juhlavuoden tapahtumia, luontoa ja rakennuksia. Lähetä meille valokuvasi syyskuun loppuun mennessä sähköpostilla toimitus@kotiseudunsanomat.fi tai käy tuomassa se meille toimitukseen. Liitä mukaan nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi ja lyhyt selostus valokuvasta. Kuvan on oltava itse ottamasi ja ennen julkaisematon. Parhaat kuvat palkitaan ja julkaisemme valokuvia Kotiseudun Sanomissa kilpailun päätyttyä sekä Kotiseutulehti Pihtiputaan Joulu 2013-lehdessä. Lisätietoja: Kotiseudun Sanomat p. 750 ml . 7 mm . 0207 345 220 Puutarhan syksyyn! Syyslannoite parantaa kasvien talvenkestoa, tulevaa kukintaa ja satoa. Nyt myös veteen liukenevana! Kekkilän Syyslannoite . pantit 0,80 KPL Ilman korttia 7,09 kg Ilman korttia 7,49 kpl (7,49 kg) PKT Ilman korttia 1,39 pkt (4,96 kg) 595 595 3 HK Rypsiporsas herkkupaisti -28 % Banaani Kolumbia PLO KG Shampion omena Puola Ilman korttia tai yksittäin 2,69-2,85 plo (1,53-1,63 l) sis. 5) Tiisa Paukku Tuisku 15,36. T 11, keihäs: 1) Silja Kosonen RaisKu 26,70... North . MX-Flex Pääpalkintona DIGIKAMERA - myös muita palkintoja. 5,90 pll Kotiseutuni Pihtipudas VALOKUVAKILPAILU Pihtipudas-Seura ja Kotiseudun Sanomat järjestävät Pihtipudas-aiheisen valokuvakilpailun. 4) Aapo Varis Tuisku 37,98. T 11, kiekko: 1) Silja Kosonen RaisKu 28,23... 20 mm/150 cm . KL 31 7,90 AURAUSVIITTA 1,10 m2 kpl . 6) Elli Varis Tuisku 16,97. T 13, kiekko: 1) Laura Sadeharju SeinäjSU 32,31... 7) Sara Paukku Tuisku 24,35 T 13, keihäs: 1) Laura Sadeharju SeinäjSU 38,28... 6) Julia Kemppainen Tuisku 26,89, 7) Sara Paukku 25,69.. pantin 0,40 KG Asematie 1, 44800 PIHTIPUDAS P. Shellin yhteydessä! Aukioloajat ma-la 10?18 PALVELEMME MYÖS SUNNUNTAISIN 12?18 Tiisalle keihään piirinennätys Pihtiputaan Tuiskun Tiisa Paukku heitti Jämsänkosken Syysheitoissa 400 gramman keihäässä T 9-sarjan uuden piirinennätyksen 23.48 metriä. Maanantai: nakkikeitto, juusto, kasvislisäke. 0207 931 620 SYYSMARKKINAT! palvelemme ark. syyskuuta 2013 Tavallista parempi Ruokakauppa -27 % 300 HK takuumurea naudan sisä- ja paahtopaisti Hinnat voimassa to-su 26.-29.9. -43 % Atria hunajamarinoitu broilerin paistisuikale 300 g (5,00 kg) 1295 1 n. Keskiviikko: kalapihvit, perunat, kermaviilikastike, punajuuri-purjo-omenasalaatti. P 13, kuula: 1) Lasse Hämelahti LängelmU 11,37... 5) Aapo Varis Tuisku 7,42. P 13, keihäs: 1) Lauri Koivisto KaipVi 39,08... asti! Putaanportintie 11 B, 44800 Pihtipudas. Perjantai: jauhelihakasviskeitto, ruisleipä, juusto, vihannes. Maanantai: broilerpyörykät, riisi, salaatti. 1 kg, Suomi KG Ilman korttia tai yksittäin 2,65 rs (8,83 kg) RS -45 % Saarioinen pienet riisipiirakat 6 kpl/240 g (4,17 kg) 00 Ilman korttia 17,90 kg 2 PS Ilman korttia 1,85 ps (7,71 kg) 100 100 2 50 100 Atria kevyt snack kuoreton nakki -16 % -41-44 % -20 % 280 g (3,57 kg) rajoitus: 3 pkt/talous Fanta ja Sprite virvoitusjuomat n. 24. 25 kg 8,90 PISTOOLIVAAHTO . 3) Tiisa Paukku 23,48... tammi . 800 g 8,90 Kalkki estää maan happamoitumisen ja edesauttaa ravinteiden liukenemista. Kekkilän Puutarhakalkki LAMINAATTI (MZ95) . 1,2 kg Arla Natura kermajuustot 1 kg (5,95 kg) ei pidempään kypsytetyt rajoitus: 2 kpl/talous KG 1,5 l (0,90 l) sis. KOTISEUDUN SANOMAT. 25. Entinen ennätys oli kolmentoista vuoden takaa Konneveden Urheilijoiden Elina Uustalon heittämä 23.38. Tiisalla on ollut koko kesän ajan T 9-sarjan Suomen kärkitulos 400 gramman keihäässä ja 350 gramman junnukeihäässä. Tuiskun Joonatan Kemppainen otti kolme hopeasijaa Jämsänkoskelta kuulantyönnöstä sekä kiekon- ja keihäänheitosta. P 11, kuula: 1) Saku Laine TampPy 11,38, 2) Joonatan Kemppainen Tuisku 8,43, 3) Miro Kuusjärvi JKU 7,39. P 11, kiekko: 1) Saku Laine 35,25, 2) Joonatan Kemppainen 26,44, 3) Miro Kuusjärvi 21,14. P 11, keihäs: 1) Saku Laine 35,60, 2) Joonatan Kemppainen 30,60, 3) Tuomas Kotalahti KaipVi 29,24. Pihtipudas Torstai: broilerrisotto, punakaali-ananassalaatti, mustaherukkahillo