Aluevaalihaasteen letut vetivät väkeä Kinnulassa 12 5 16 IR TO N U M ER O 2, 00 € 8 JUHA KIVINEN PIHTIPUTAAN JA KINNULAN PAIKALLISLEHTI KESKIVIIKKONA 30.3.2022 WWW.KOTISEUDUNSANOMAT.FI N:O 13 ILMESTYNYT VUODESTA 1960. Siitä hyvästä Kinnulassa päästiin herkuttelemaan lettukahveilla, jotka tarjottiin kaikille maakunnan asukkaille Keski-Suomen saavuttamasta aluevaalien äänestysprosenttihaasteen voitosta. Auttajaryhmät opissa Kinnulalaiset olivat ahkerimpia äänestäjiä jälleen kerran – nyt aluevaaleissa Keski-Suomen kuntien vertailussa. Koulutusta saattohoitoon Miten menee maalla
Ananastakinko. Molemmilla jauhopeukalo töröttää joltisenkin oikealla paikalla. Minua naurattaisi, jos ei olisi niin säälittävää. Puhelinvastaajaan tai tekstiviestillä ei voi jättää maksullisia ilmoituksia. 020 793 1621 reija.karkkainen@kotiseudunsanomat.fi ILMOITUKSET Puh. Sama laulu kuului Kinnulassakin, joka ei tarvinnut erimielistä naapuria saadakseen aikaan parikin äänestystä. alv 10 % Muurasjärven Murron hiihtokausi päätettiin kuutamohiihtoon ja Vuohtojärven laavulla makkaranpaistoon. Suun myötäisemmältä kyllä tuntuu ananaksella. Minkä ihmeen kesäajan. Jos keskustelu meinaa tyrehtyä, voi sitä elvyttää kysymällä, kumpi leivänpäällisistä tulee päällimmäiseksi, juusto vai kinkku. 0400 345 852 juha.kivinen@kotiseudunsanomat.fi Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. TILAUKSET Kestotilaus 75 € / vuosi Määräaikainen 12 kk 79 € / vuosi Pohjoismaat 12 kk 112 € / vuosi Hinnat sis. Pitäisi kuulemma Euroopassa vallita yksimielisyys asiasta ja päätös roikkuu jossain ministerineuvostossa vai mikä pannahinen se lienee. Talven viikoittaisissa harjoituksissa on käynyt keskimäärin 15 lasta. Ymmärrystä sopimuskumppanin aivoituksia kohtaan löytyy, mutta ei tahtoa taipua isomman painostukseen. Niin nytkin, eikä johtanut edes harhaan. Ilmoitusten sisäänjättö maanantaihin klo 10 mennessä. ASIAKASPALVELU Anne Viander Puh. 0400 741 747 hanna.kankaanpaa@kotiseudunsanomat.fi TOIMITTAJA Juha Kivinen Puh. Toinen heistä tekee juuri sitä mitä haluaa poiketen suuresti heistä tai meistä, jotka teemme vain mitä osaamme. Tiedän, nyt siellä virnuilette, miten joku etsii pitsataikinareseptiä, maailman helpointa taikinaa, mutta se ei nyt ollutkaan se pointti, vaan gluteenittomuus, yksinkertaisuus ja nopeus. Valtuustosalista poistuttiin hymyssä suin ja hyvillä mielin. Toisaalla käydään vilkasta keskustelua Wiitaunionin tulevaisuudesta, mutta samaan aikaan mietitään myös sitä, miten elinkeinopalvelut tulevaisuudessa järjestetään. Harjoitusten vetäjät kiittävät innokkaita ja aktiivisia hiihtokoululaisia. Oikaisen sen verran, että lopputulos oli jäätävän hyvä, eikä muihin pitsapohjiin ole tämän jälkeen paluuta. 1 Kotiseudun sanomat xx.xx.2022 Pääkirjoitus Naapurillista köydenvetoa molempiin suuntiin N aapurisopua on koeteltu viimeaikoina päätöksenteossa. Kokonaislevikki 3 951 (LT 2019) www.kotiseudunsanomat.fi TOIMITUS Osoite: Keskustie 8, 44800 Pihtipudas Avoinna ma–pe klo 8.30–15.30 Puh. Muutama aines kulhoon, nopea sekoitus ja levitys pellille. Lopputulos oli sielläkin hyvä, sillä uusi kunnanjohtaja on valittu. Sivullinen Sivullinen #meidänkotsari 30.3.2022 KOTISEUDUN SANOMAT 2 Kotiseudun Sanomat 30.3.2022 MARTTI MÄKELÄ Viikon kuva. Kivuttomasti ei kokous kuitenkaan edennyt, sillä viitasaarelaiset olivat rinta rinnan omalla kannallaan. 020 793 1620 anne.viander@kotiseudunsanomat.fi Reija Kärkkäinen Puh. Tämä on aihe, josta saa loppumattoman keskustelun, jankkaamisen, riidan tai jopa tappelun, vastapuolten temperamentista riippuen. Perusturvalautakunnassa äänestettiin Pihtiputaan röntgenlaitteiston puolesta hyvin tuloksin, kun pihtiputaalaiset saivat taustatukea äänestykseen Kinnulasta. Muutamasta liian kuumasta päivästä päätellen se alkoi jo tovi sitten. 020 793 1620 ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi ILMOITUSHINNAT 1.1.2021 Tekstisivu 1 € / pmm Tekstin jälkeen 0,94 € / pmm Kiitosilmoitukset 20,16 € / (25 pmm) Hintoihin lisätään alv 24 %. Laitetaanko pitsaan ananasta. K alenteri sanoi kesäajan alkavan. Eikähän ihmettely siihen pääty, jos päätös tulisikin, onhan vielä jankattava siitä, mihin asentoon ne viisarit sitten lopullisesti väännetään. Kehittämisyhtiö Witaksen ympärillä alkoi äkkiarvaamatta kuohua, kun Viitasaari ehdotti sopimukseen omaa etuaan ajavia muutoksia. Kyse oli pitsataikinasta. Sanokaa te mitä haluatte. Henkilökohtaisesti on tasan se ja sama, onko sitä siinä vai ei. R iippumatta siitä kumpaa aikaa eletään, lähipiiristä löytyy kaksi keittiöihmettä. Hankinta etenee, mutta perusturvan toimialajohtaja jätti eriävän mielipiteen ja totesi, että yhteistyösopimukset käydään vielä läpi tiheällä kammalla. Jonkin hetkellisen mielenhäiriön osuessa kohdalle aloin minäkin kahlata reseptejä läpi, tällä kertaa en suinkaan mappejani, vaan ihan helpoimman kautta netin viidakosta tietyllä otsikolla. JULKAISIJA: Pihtipudas-Seura ry Lehti ilmestyy joka keskiviikko. Voi hyvä päivä sanon minä. Jos sekin meinaa päätyä sopuun, voi jatkaa aiheesta, kanako se oli ensin vai muna. 020 793 1620 toimitus@kotiseudunsanomat.fi PÄÄTOIMITTAJA Hanna Kankaanpää Puh. Tämä se on kuulkaa yksi niitä mystisiä asioita, tämäpähän kellon viisareiden veivaaminen sinne ja tänne. Etsimäni löytyi ja sana helppo ohjeen etuliitteenä on aina houkutteleva. Toinen taas harrastaa äärimmäisen uhkarohkeaa seikkailua reseptiviidakossa ja mitä suuremmasta ja tärkeämmästä tilaisuudesta on kyse, sitä varmemmin hän lähtee tuntemattomille vesille ja nimeää keittiönsä kokeilevaksi keittiöksi. N yt päästään aiheeseen. Eikö vähän naurata. Lukijan kuvia voi lähettää osoitteisiin toimitus@kotiseudunsanomat.fi tai Keskustie 8, 44800 Pihtipudas. Tunteet käyvät joskus kuumina, mutta onneksi nyt riitelevät vain asiat, eivät ihmiset
– Opiskelu on tavallaan harrastus, jolle olen uhrannut iltoja ja viikonloppuja. Minulla on paljon ideoita, mitä voisimme parantaa kentällä. Hänen fysioterapeutin ammattitaidostaan on hyötyä fysiikkavalmennuksessa, kun harjoitusohjelmissa pystytään ottamaan paremmin huomioon pelaajien yksilölliset ominaisuudet. Oma toiveeni olisi ollut, että tässä vaiheessa olisi voitu tehdä päätös vain aluekuvantamisesta, ja ottaa vielä aikalisä laitteiston suhteen. Kotiseudun sanomat xx.xx.2022 1 Uutiset Perusturvalautakunnan kokouksessa päätettiin, että Viitasaari ja Pihtipudas liittyvät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin aluekuvantamiseen kuluvan vuoden aikana. Hakijalta edellytetään hyväksyttävä selvitys terveydentilastaan ennen viran vastaanottamista. Pihtiputaalle on tarjottu vaihtoehtona myös Hankasalmella käytössä olevaa mobiiliröntgenlaitteistoa, mutta sitä ei ole nähty ratkaisuna ongelmaan. Tietoa eri vaihtoehdoista ei ollut päätöksentekoon mielestäni riittävästi. Röntgenlaitteen puolesta äänensä antoivat Pihtiputaan ja Kinnulan edustajat. Seutu on hänelle ennestään tuttua, sillä hän on kotoisin Viitasaarelta. Kirsi Kellokangas sai yhdeksän ääntä ja Samaletdin kuusi ääntä. Autossa voidaan toteuttaa useimmat tavalliset kuvaukset, mutta päiviä olisi todennäköisesti vähemmän kuin nykyisessä järjestelyssä. Työn ohessa opiskeleminen on Kellokankaalle pitkäaikainen harrastus. Mobiililaitteistoa voidaan käyttää kiertävästi pienillä paikkakunnilla. – Kyllä tässä ensin täytyy päästä asettumaan aloilleen, ja sitten Kirsi Kellokangas Kinnulan uudeksi kunnanjohtajaksi Kirsi Kellokangas äänestettiin Kinnulan uudeksi kunnanjohtajaksi. – En malta odottaa! Sanotaan, ettei missään ole niin hyvä kuin tässä maailmassa ja Kinnulassa, ja kinnulalaisethan sen jo tietävätkin, Kellokangas kertoo tunnelmistaan. Joukkue tulee olemaan jännittävä sekoitus nuoria kykyjä ja kokeneita pelaajia, joten uskon, että voimme saavuttaa suuria asioita. HANNA KANKAANPÄÄ Kim Buchwald LiigaPlokin päävalmentajaksi 39-vuotias tanskalainen Kim Buchwald on LiigaPlokin uusi päävalmentaja. Keskustelussa Eija Kiljala esitti Tomi Sutisen kannattamana, että samassa kokouksessa päätetään myös uuden röntgenlaitteiston hankinnasta Pihtiputaalle. Viime kaudella saatiin hyvää palautetta järjestelmän toimivuudesta. LIIGAPLOKIN fysiikkavalmennuksesta vastaa tulevalla kaudella Arto-Pekka Saukkonen. Erityisen tärkeää on myös vammojen ennaltaehkäiseminen. Perusturvan toimialajohtaja Marja Laurila jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. Lukion hän on aikanaan käynyt Pihtiputaalla. Mikä onkaan siis parempi vaihtoehto, kuin tehdä se rakkaalla kotiseudulla, Kellokangas kertoo. Pihtipudas saa uuden röntgenin HANNA KANKAANPÄÄ KIRSI KELLOKANKAAN KOTIALBUMI. Eija Kiljala ihmetteli Laurilan ratkaisua ja huomautti, että perusturvan isäntäkuntana Viitasaarella on vielä mahdollisuus vaikuttaa lopulliseen päätökseen. Seutu on tulevalle kinnulalaiselle jo entuudestaan tuttua. Keskustelussa esiin nousivat henkilökohtaisesti haastatellut Kirsi Kellokangas ja Sabah Samaletdin. Etätyökeskuksen kautta on järjestetty myös koulutuksia ja hanke on mahdollistanut avoimien korkeakouluopintojen suorittamisen yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Kunnanjohtajan työnkuva on kiinnostanut häntä jo pidempään. MIKSI Viitasaari vastusti röntgenlaitteiston hankintaa yhdessä rintamassa. Kuuden kuukauden koeaika alkaa, kun kunnanjohtaja tosiasiallisesti ottaa viran vastaan. Jatkan läheisen yhteyden rakentamista joukkueen, seuran ja kannattajien välille. Kesäkuun alussa 2020 toimintansa aloittaneen Pihtiputaan etätyökeskus Hubteekin hanke on päättynyt helmikuun lopussa. Asia on ollut esillä useita kertoja, Kiljala kertoo. – Tavoitteeni on luoda vahva harjoitteluympäristö, jossa keskitymme aina kehittymiseen ja oppimiseen. Seuratoiminnassa Buchwald on ollut vuodesta 1999 alkaen Vestsjaellandin organisaatiossa. Kinnulan kunnanvaltuusto valitsi torstai-illan kokouksessaan tradenomi (YAMK) Kirsi Kellokankaan Kinnulan uudeksi kunnanjohtajaksi. Meillähän on uusi strategia, joten pitää tutkia mitkä ovat tärkeimmät painopistealueet ja mihin kehitystoimenpiteitä aletaan kohdistamaan. – Pihtiputaan röntgenlaitteisto alkaa olla iäkäs ja valtuustossa on pidetty erittäin tärkeänä, että laitteiston hankintaan edistetään. Valmistelua tarkennetaan palkkaja vuokrakustannusten osalta. Kinnula tuntuu tavallaan paluulta kotiseudulle. Suljettu lippuäänestys ratkaisi Kellokankaan hyväksi kolmen äänen erolla. Asunto Kinnulasta on jo etsinnässä. Kun onnistumme harjoittelemaan todella hyvin, pärjäämme myös otteluissa. – Olisin kaivannut tässä kohtaa lisää tietoa, en ollut valmistautunut tekemään laitehankintapäätöstä, perusturvalautakunnan puheenjohtaja Anu Paananen vastaa. Ne pitää vielä selvittää ja tarkistaa sopimukset tarkalla kammalla, Laurila kertoo. – Onko kuvantamisten määrä riittävä, että hankinta on kannattava. Päätös Hubteekin toiminnan jatkamisesta tehdään myöhemmissä kunnanhallituksen kokouksissa. Alustavasti on sovittu, että kunnanjohtajan palkka on 6500 euroa kuukaudessa. Buchwald toimii nyt Tanskan lentopalloliiton tyttöjen valmennuskeskuksen ja lentopallokoulun päävalmentajana. Samalla selvinnee aikatauluja etenpäin. – Odotan innolla pääseväni osaksi LiigaPlokia ja paikallista yhteisöä. KIRSI Kellokangas on tuoreeltaan ilahtunut valinnasta. Työkokemusta on kertynyt myös laaja-alaisten kehittämishankkeiden johtamisesta kahdentoista vuoden ajalta. Kim Buchwald on pitkällä lentopallourallaan toiminut muun muassa yhdeksän vuotta tyttöjen maajoukkueen valmentajana ja niistä kuusi vuotta päävalmentajana. LiigaPlokin joukkueen kokoaminen on hyvässä vauhdissa ja pelaajasopimuksia julkaistaan lähipäivinä. Äänestyksestä muodostui mielenkiintoinen, kun viitasaarelaiset Anu Paananen, Mika Heinonen, Veikko Lindlöf ja Tuija Siltanen äänestivät ehdotusta vastaan. Kellokangas on Kinnulan ensimmäinen naisjohtaja. KELLOKANGAS toimii parhaillaan projektipäällikkönä ely-keskusten ja te-toimistojen kehittämisja hallintokeskuksessa. Nyt haluan tutkia sitä, että kun kaikki alat kohtaavat digitalisaation, tulee uusia teknologioita ja tekoälyä, niin miten uusia teknologioita voidaan hyödyntää myös julkishallinnossa ja kuinka muutoksesta tekoälyn maailmaan voidaan saada kaikki irti ja selvitä siitä parhain päin, hän kuvailee. – Siihen liittyy vielä epäselviä asioita liittyen Wiitaunionin ja perusturvan yhteistyösopimuksiin. Olen kuullut Pihtiputaan faneista hienoja asioita. Hubteekille jatkoaikaa. Takana on jo useammat opinnot työn ohessa, ja tälläkin hetkellä meneillään on väitöskirjatutkimus Lappeenrannan yliopistossa. Aiheena on julkisen hallinnon transformaatio digitalisaatiosta kohti kybernisaatiota. – Olen jo jonkin aikaa miettinyt seuraavaa askelmaa urallani, mihin suuntaisin ja missä pääsisin käyttämään osaamistani entistä laaja-alaisemmin. Kirsi Kellokangas. Hänellä on myös pelaajataustaa Tanskan pääsarjasta, jossa hän on pelannut yleispelaajan, passarin ja liberon rooleissa. Kellokangas toteaa, että työ on luonteeltaan sellaista, ettei sitä tehdä pelkästään etätyönä. – Ensimmäiset keskustelut sairaanhoitopiirin kanssa käydään jo tällä viikolla. Markku Toikkanen kertoi, että haastattelun yhteydessä on johtajasopimuksen luonnosta käyty yksityiskohtaisesti läpi. Saavutuksina hänellä on muun muassa U17 Nevza-mestaruus 2017. Järjestelyllä varmistetaan säteilylain edellyttämät fyysikkopalvelut, radiologien konsultaatiot, säteilyturvallisuusvastaavan ja lääkintätekniikan palvelut. Kim Buchwald Lyhyet 3 Kotiseudun Sanomat 30.3.2022 tekemään tarkempaa kartoitusta ja pohtimaan tavoitteita. Kiljala on aiemminkin puolustanut Pihtiputaan röntgenhankintaa aktiivisesti
Ota kantaa tekstiviestillä! Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata viestejä tarvittaessa. Trangia tai jokin muu kätevä tentulla tai bensalla toimiva keittolaite kannattaa hankkia peltialustoineen, jotta ruoan lämmitys onnistuu sähköttömänäkin aikana sisällä tai ulkona. Tukea on hyvin saatavilla, kunhan sen käyttöön ja nuorten metsien hoitoon aktivoidutaan. Kuntaan pitäisi vain palkata oikea agentti, joka osaisi mainostaa ja hankkia uusia yrityksiä kuntaan. Ja mikä parasta metsänomistajalle: metsä kasvaa todella hyvin (keskimäärin 7,1 kuutiota joka hehtaarille, joka vuosi). Teollisuuden ja energiantuotannon tarvitsema puu löytyy tässäkin tilanteessa markkinoilta normaalin oston kautta. Julkaisun edellytyksenä on, että viestin lähettäjän nimi ja yhteystiedot ovat toimituksen tiedossa. Teollisuus teki viime vuonna ennätystuloksia ja teollisuuden maksukyky on erinomainen. Metsänomistajien kannattaa nyt teettää tai tehdä omatoimisesti ajankohtaiset taimikonhoitotyöt. Juuri nyt on hyvä aika sijoittaa metsään ja hankkia oma metsätila. Mutta palopäällikkö saattaa moittia sisällä olevia kaasupulloja, eikä kaasun saaminen todellisen kriisin oloissa onnistu kuin sattumalta ja harvoille. Jos hybridivaikuttaminen kiihtyy, sama voi toistua tahallisen vahingonteon seurauksena. Keski-Suomi on erinomainen paikka metsän kasvua ajatellen: Luonnonvarakeskuksen (Luke) tietojen mukaan: metsää on paljon (83 prosenttia pinta-alasta) ja se on varsin puustoista (keskitilavuus 143 kuutiota hehtaarille). Yrjö Uitamo, hallituksen puheenjohtaja, Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi Eero Poikonen, johtaja, Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi Mitäpä aiot tehdä, jos sähköt katkeavat moneksi päiväksi…. Otsalamput täyteen ladatuin varaparistoin ja kynttilätkin ovat hyvään tarpeeseen. Eniten puunmyyntipäätökseen vaikuttaa se, että metsäsuunnitelma esittää hakkuita, mutta toiseksi eniten puunmyyntipäätökseen vaikuttaa hintataso. Tätä kaasua käytetään lämpölaitoksissa, autoissa ja jopa sähköntuotannossa. Avaanpa hieman ajatteluani koskien Suomessa asuvien tilannetta Ukrainan sodan kestäessä ja sen jälkeen. Onko Kinnulan kunnanvaltuuston kokouksien striimatuista lähetyksistä tarkoitus saada myös jotain selvää osanottajien puheenvuoroista. Vähintä, mitä jokaisen talouden kannattaa tehdä, on hankkia vähintään kolmen vuorokauden vesija muonavarat kiertävään varastoon, jossa vararavinto ei vanhene. Saisimme elää rauhan maailmassa. Äänentoisto on surkeaa, mölinää ja möngerrystä. Maakunnan metsien suurin kestävästi hyödynnettävissä oleva hakkuumäärä on 7,4 miljoonaa kuutiota ja metsien kasvu 9,7 miljoonaa kuutiota. Siksi Suomi ei Natoon. Esimerkiksi viime vuonna tarjolla olleesta tuesta neljännes jäi koko maassa käyttämättä. Viime vuonna Venäjän tuontipuun määrä oli hakkeen sisältäen noin yhdeksän miljoonaa kuutiota. Metsänhoidolliset ensiharvennukset ja energiapuuhakkuut toivat Keski-Suomessa metsänomistajalle vain kolme prosenttia kantorahatuloista. Kaikkialla tiedetään, että Suomessa on satoja tuhansia pelkällä suoralla sähköllä lämpiäviä asuntoja, myös omakotitaloja. Olen henkilökohtaisesti ollut yhteydessä erilaisiin biokaasutuottajiin. Pihtiputaalla ja Kinnulassa hiilidioksidipäästömme ennen tuulivoiman rakentamista ovat 14 tonnia per asukas. Biokaasulaitos on tulevaisuus. Tuontipuun määrästä karkeasti puolet oli koivukuitua ja puolet haketta. Professorimme Osmo Apunen muistutti meille, että saatuamme yhteiskunnalta miljoonasatsauksen opintoihimme meillä on myös velvollisuus julkiseen ajatteluun. Leimikoiden kilpailuttaminen parhaan markkinahinnan hakemiseksi vahvistuvassa kysyntätilanteessa on erityisen tärkeää. Jotta kotimaista puuta riittää korvamaan kasvanutta kysyntää, on taimikonhoitomääriä lisättävä ja pidemmällä aikavälillä koivun osuutta. Oma metsäasiantuntijasi kertoo mielellään eri vaihtoehdoista. Laittakaa nyt hyvänen aika äänet kuntoon ja vähän ryhtiä siihen valtuuston istuntoon. Kasvava puunkäyttömäärä edellyttää myös riittävästi kuljettajia ja kalustoa. Tuoreen Metsätutka-kyselyn mukaan metsänomistajien puunmyyntiaikeet ovat vielä epävarmoja, mutta hintaodotukset ovat korkealla. Yksityismetsien myyntimäärä Keski-Suomessa oli 5,0 miljoonaa kuutiota. Pihtipudas on onneksi sen verran syrjäinen ja pieni paikkakunta, että riski joutua massiivisen hyökkäyksen kohteeksi on täällä hyvin pieni. Tämä tuo kunnan kassaan euroja. Tämä kannattaa tehdä yhteiskunnan kriisinkestävyyden ja oman mukavuuden vuoksi. Valtio tukee yksityisiä metsänomistajia nuorten metsien hoidossa tarjoamalla Kemera-tukea (Kestävän metsänhoidon rahoituslaki) 160-430 euroa hehtaarille työlajista riippuen. Nuorten metsien hoitomäärä jäikin odottamattoman alhaiselle tasolle, mikä lisää hoitorästejä entisestään. Kasvava metsä sitoo hiiltä, joten aktiivinen metsänhoito on erinomainen ilmastoteko. Tuonnin pysähtyminen lisää erityisesti energiapuun kysyntää. Otan vastaan niin risuja kuin ruusujakin. Se on todella paljon. RAUHA MAAILMAAN Kiitos Harri ja Kumppanit mukavasta hiihtotapahtumasta sunnuntaina! Toivottavasti järjestetään jatkossakin!. Venäjän uhkaakin suurempi uhka koko maapallon kansoille on kuitenkin ilmastonmuutos, joka uhkaa pallomme elinkelpoisuutta, ellemme pysty kiireesti muuttamaan koko teollistuneiden maiden ihmisten elämäntapaa perin pohjin. Sitä saadaan niin nuorista metsistä kuin hakkuutähteinä päätehakkuilta. Kerrostaloasukkaiden pitänee vähintään kysellä uunilämmitystaloissa asuvilta tutuilta mahdollisuutta tulla pakojaisiin heidän luokseen tarpeen tullen. Myyntimäärät jäivät siis näitä alhaisemmalle tasolle ja maakunnan metsien puuvaranto ja hiilivarasto kasvoivat viime vuonna. Kotimaisen puun kasvava kysyntä on metsänomistajille erittäin positiivinen asia, joka tukee samalla alueen taloutta ja työllisyyttä. Epävarmoina aikoina korostuu se, että metsä on vakaa ja turvallinen sijoituskohde. Tämä ei ole uutta, vaan esimerkiksi Ruotsissa yleistä. Tänään rauha, huomenna sota. Lähettäjää ei julkaista lehdessä. Jonain talvena kiusaus hakkeroida Suomen sähkönjakelujärjestelmiä vaikkapa viikoksi pois toiminnasta käy luultavasti liian suureksi vastustaa. Raaka-aineet ovat meillä vieressä. Emme halua asioiden menevän näin. MARTTI SÄÄKSJÄRVI Kinnulan valtuuston kokous netistä katsottuna on kuin mullilaumaa seuraisi. Missä kunnossa lienevät väestönsuojamme. Jos äänentoistoa ei saada kuntoon, niin silloin on parempi lopettaa koko lähetykset, jotta toiveikkaat seuraajat eivät turhaan hukkaa aikaansa. Kotimaassa käytetystä puuenergiasta noin viidennes on katettu tuontipuulla. Keski-Suomessa myytiin puuta 6,8 miljoonaa kiintokuutiometriä vuonna 2021. Jotta maapallo pelastuisi elinkelpoiseksi, luvun pitäisi olla kaksi tonnia per maapallon asukas. Kyselyn mukaan reilulla neljänneksellä metsänomistajista on puunmyyntiaikeita vielä tämän vuoden aikana. Nyt kunnan pitäisi osata sijoittaa tulot oikealla tavalla tulevaisuuteen ja tulla omavaraiseksi ener#meidänkotsari 4 Kotiseudun Sanomat 30.3.2022 Taidan olla Puttaalla yksi harvoista, joka on suorittanut tiedotusopin cum lauden radioja televisiolinjalla, ollut vuosia lehtitoimittajana ja suorittanut hyvin tiedoin myös kansainvälisen politiikan laudaturin kirjatentit. Valtiolta tarvitaan ripeitä tukitoimia, kun rajusti noussut polttoaineen hinta kurittaa yrittäjien kannattavuutta. gian suhteen. Meidän sähkölämmityksen varassa olevien kansalaisten pitää siis alkaa kysellä muurareita tekemään meille varaavia takkoja tai ainakin ostaa kamiina per huone. Keskimääräisen 30 hehtaarin metsätilan puusto kasvaa siten noin 2 100 kuutiota kymmenessä vuodessa. PUOLIKUURO On todella hieno asia, että saadaan tuulivoimaloita kuntaan. Rauhan aikanakin esimerkiksi osa Jyväskylää jäi kylmäksi pariksi päiväksi kaukolämpölaitoksen laiterikon vuoksi. Kokouksen 24.3. Ota kantaa tekstiviestillä! Kirjoituksia voi lähettää osoitteisiin toimitus@ kotiseudunsanomat.fi tai Keskustie 8, 44800 Pihtipudas. Lukijoilta Nimipäivät KESKIVIIKKO Usko TORSTAI Irma, Irmeli PERJANTAI Peppi, Raita, Pulmu LAUANTAI Pellervo SUNNUNTAI Veeti, Sampo MAANANTAI Ukko TIISTAI Irene, Ira, Irina Tekstarit Kotimaiselle puulle on kysyntää – metsänomistajien pitää aktivoitua nuorten metsien hoitoon Nopeasti loppunut Venäjän puun tuonti kasvattaa kotimaisen puun ja hakkeen kysyntää. Metsien aktiivinen hoito onkin suoraa hyötyä metsänomistajalle: ensi vaiheessa kertyy energiapuuta ja myöhemmin arvokkainta tukkipuuta. Ilman mikkiä puhe kuuluisi paremmin, mutta siinä samassa kuuluu myös isompiäänisten vitsin möläytyksetkin. Kunnanvaltuusto ei ole mikään tupailta. Sain erittäin hyvää palautetta. Nato-keskustelun kiihtyessä Suomessa veli venäläinen alkaa varmaankin pikkuhiljaa tehdä kaikenlaista pientä ja ehkä isompaakin kiusaa maallemme. äänentoisto oli laadultaan taas oikea riman alitus. Kaasulaitoksen sopiva koko tietysti on laskettavissa. Sota aivan turhaa. Paljon on siis vielä tehtävää meillä tämänkin lehden päälevikkiauleella… Aloitetaanko syömällä kasvisruokaa aamiaisella ja lounaalla. Puun myyjinä yksityiset metsänomistajat ovat ratkaisevassa roolissa, sillä Eteläja Keski-Suomessa yksityiset henkilöt omistavat noin 3/4 metsistä. Kunnanihmettelijä II, Pentti Ruotsalainen Että semmosta... Myös talousmetsässä voidaan kasvattaa luonnon monimuotoisuutta. Erittäin edullinen tapa pärjätä muutama päivä sähkökatkoksen aikana on ostaa kaasulämmitin pulloineen Ilmaston ääriolot voivat aiheuttaa riskejä, mutta riskit ovat pienet verrattuna vaikka osakesijoittamiseen. jokaista huonetta varten. Toisaalta olisi se mukavaa, että ne hiljaisemmatkin avasivat joskus suunsa
– Miesten on helpompi puhua miehelle, Mirja Lamberg tuumaa. Kunnanvirasto, Keskustie 9 p. Tapaamisia pidetään kerran kahdessa kuukaudessa. Pitkäaikaisin ystävättäreni sairastaa syöpää, ja se on tuonut syövän elämääni. Torstai 31.3. Saattohoitohuoneiden eteen on tehty myös töitä. Neuvontahoitaja Marika Raitio Keski-Suomen Syöpäyhdistyksestä kertoo, että syöpäjärjestöjen yksi merkittävimmistä tavoitteesta on mahdollistaa syöpään sairastuneelle ja hänen läheisilleen hyvä elämä syövästä huolimatta. Asuntoja on vapaana parikymmentä ja yhteen on saatu jo ukrainalainen perhe asumaan. KESKI-SUOMEN Syöpäyhdistyksen Pihtiputaan kerho perustettiin vuonna 2016. – Aika monet tulevat kertomaan omasta tilanteestaan, kun he tietävät, että minulla on omakohtaisia kokemuksia. – Mutta toivotaan tietysti mahdollisimman vähän keikkoja, Keijo Luukkonen tuumaa. – Tukihenkilö voi tuoda hengähdystaukoja sairastuneen ja läheisen vaikeaan elämäntilanteeSyöpäyhdistys koulutti lisää saattohoidon tukihenkilöitä Pihtiputaalla 5 Kotiseudun Sanomat 30.3.2022 seen ja osaa pysähtyä sen äärelle, mikä on sairastuneelle tärkeää. Osallistutaan Roosa-nauhojen myyntiin ja lipaskeräyksiin. Sairastuneen lisäksi myös syöpään sairastuneen läheiset saavat halutessaan apua kauttamme, jotta he jaksavat tukea sairastunutta ja säilyttävät omat voimavarat muuttuneessa elämäntilanteessa, Raitio huomauttaa. Tukihenkilöt tarjoavat tukea ja kiireetöntä läsnäoloa parantumatonta syöpää sairastaville ja saattohoidossa oleville. 040 552 2701 Torstai 31.3. Maa-artisokkakeitto (L,G) Perjantai 1.4. Tukihenkilö tukee myös jäljellä olevaa elämää. Elämä tuntuu mielekkäältä, jos tässä ja tulevissa hetkissä pystyy näkemään jotain hyvää, olipa aikaa kuinka vähän tahansa. Tukihenkilöt ilmoittavat sitten syöpäyhdistykseen, että täällä olisi tukea kaipaava. – Toiminta voi olla mitä vain tuettava haluaa. Tapaamisia tuettavan kanssa voi olla harvoin tai tiheästi, myös lyhyellä varoitusajalla. Saattohoidon tukihenkilökoulutukseen osallistui kuusi pihtiputaalaista. Kesäisin on ollut hyvinvointipäivä sairastuneille ja läheisille. 014 562 663 Tervetuloa! Leskenlehti rikkoi ennätyksen Ennätys on rikottu, kukkiva leskenlehti 24.3. Seikeitto/ keisarinkeitto (L,G) Maanantai 4.4. Kunnan omistaman Kiinteistö Oy Pihtiputaan Vuokra-asuntojen asuntoja käytetään tarvittaessa pakolaisten majoittamiseen. Voinnin mukaan voidaan käydä ulkoilemassa, tai jos pöydällä on vaikka kirja, tuettavalta voidaan kysyä, luetaanko siitä jotakin pätkää. Myös perusturvan puolelle on varattu henkilöstöä pakolaisten tarpeita varten. Koulutukseen osallistunut ainoa mies Keijo Luukkonen on sairastanut syövän, ja hän on toiminut sen jälkeen tukihenkilönä muutamille. He tukevat arjen sujumista ja kunnioittavat jäljellä olevan elämän merkityksellisyyttä. 050 5914 180) tai yhdistyksen nettisivuilta www.keski-suomensyopayhdistys.fi. Chili-porkkanasosekeitto (L,G) Maanantai 4.4. Makkarakastike (L) Tiistai 5.4. 040 574 2599 Asematie 11 • p. Kerhon kokouksissa on käynyt kymmenkunta jäsentä. – Tällä hetkellä Pihtiputaalla ei ole kuin kaksi aiemmin saattohoidon tukihenkilön koulutuksen käynyttä henkilöä. Markku Pärnänen Pihtipudas varautunut hyvin pakolaisiin Pihtiputaan Parhaaksi -ryhmän Onni Nykänen kysyi kunnanvaltuustossa, millä lailla kunta on varautunut Ukrainasta sotaa pakenevien vastaanottoon. Punainen lohikeitto (L,G) Joka päivä salaattipuffa. Hän haluaa auttaa ja tukea kuolevaa ihmistä sekä hänen läheisiään elämän vaativimpina hetkinä. Saattohoidon tukihenkilö ei korvaa ammatti-ihmisen tai omaisen tekemää työtä vaan täydentää sitä. Ari Kinnunen kertoi, että perheen äiti on päässyt töihin ja lapset aloittavat koulunkäynnin lähipäivinä. Elämä on elämistä loppuun asti, Marika Raitio korostaa. Tapaamiset voivat olla joko sairastuneen kotona, vuodeosastolla tai palveluasunnossa. – Vapaaehtoiset ovat aina tervetulleita, eikä itsellä tarvitse olla välttämättä syöpätaustaa. Saattohoidon luonteesta johtuen saattohoidon tukihenkilöiltä vaaditaan vahvaa sitoutumista. Kotisairaalasta on keskusteltu yhdistyksen kutsumana ja kuntapäättäjiäkin oli mukana. Lohikeitto/ jauhelihakeitto (L,G) Puttaan parhaimman lounaan syöt meillä! Herkkupöytä arkisin klo 11-17.30 pe-su klo 11-18.30 Ryhmäruokailut, kokoukset ja juhlat tilauksesta 8(9)-23 Pääsiäisen herkut buffasta 17,20 € /8 € /0 € Rupontie 1 • p. Majoneesibroileri (L,G) Perjantai 1.4. Olemme niin vanhat ystävät, että puhumme kaikesta mahdollisesta, Mirja Lamberg kertoo. Koulutuksessa oli kuusi osallistujaa. SAATTOHOIDON tukihenkilö on Syöpäjärjestöjen koulutuksen saanut henkilö, joka ymmärtää ja hyväksyy elämän rajallisuuden. Mirja Lamberg kertoo, että yhteyttä voi ottaa myös suoraan tukihenkilöihin, jos joku tutumpi henkilö tuntuu sopivammalta. MIRJA LAMBERG on osallistunut Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen Pihtiputaan kerhon kokouksiin, ja hän päätti JUHA KIVINEN lähteä myös tukihenkilökoulutukseen. Muut Pihtiputaalle odotetut pakolaiset ovat jääneet toistaiseksi asumaan etelämpään osaan Suomea.. Mitä enemmän meitä on reservissä, sen parempi. meluvallin eteläpäässä vastapäätä Putaanportin Shell-asemaa. Lambergin mielestä saattohoidon tukihenkilön sanasta pitäisi saada pois negatiivinen leima. Vuodeosastolla on kolme huonetta, Mirja Lamberg selostaa. Juustokeitto (L,G) Tiistai 5.4. TUKIHENKILÖT korostavat, että he eivät ole mitään kuolemaan saattajia, vaan rinnalla kulkijoita. Paahdettu kasvissosekeitto (L,G) Keskiviikko 6.4. Facebookissa on kerhon sivu, jossa voi pyytää jäsenyyttä. Munakasrulla ja muusi (L) Keskiviikko 6.4. – Tukihenkilötoiminta ja muu syöpäjärjestöjen järjestämä vapaaehtoistyö ovat tärkeä osa tätä työtä. Kunnanjohtaja Ari Kinnunen vastasi, että koululle on perustettu valmistavan opetuksen ryhmä ja sitä varten on tehty henkilövaraus. Keski-Suomen Syöpäyhdistys koulutti saattohoidon tukihenkilöitä Pihtiputaalle. Tukihenkilöä voi hakea ottamalla yhteyttä Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvontahoitajaan (p. Syöpäyhdistyksen neuvontahoitajat Marika Raitio tai Riitta-Liisa Sallinen kertovat tukihenkilöille, milloin heitä tarvittaisiin
Witaksen perustoiminnan rahoitus tulee kuntarahasta. – Viestini on, että keskustelua käydään osakkaiden kesken. ISTUVA puheenjohtaja Manu Toikkanen ei halua tässä vaiheessa tuoda omaa kantaansa julkisesti esiin. Hänen mukaansa jatkossa pitää pystyä entistä enemmän ennakoimaan, sillä tulossa on lisää muutoksia, kuten TE-palvelurakenneuudistus parin vuoden kuluttua. 100 000 euroa on varattu aluekehittämishankkeisiin, joilla tuodaan alueelle toiset 750 000 euroa osallistumalla ja hakemalla hankkeita, joissa on 80 prosentin tuki. – Tavallaan kuitenkin ymmärrän, että puheenjohtajuus keskusteluttaa muissa kunnissa, kun aiemmin tasavertaista systeemiä halutaan muuttaa. Ehdotus otettiin tyrmistyneenä vastaan kehittämisyhtiön pienemmissä osakaskunnissa. Panoksen ja tuotoksen suhde on voitollinen ja kunnossa, ja Laitisen mukaan historian pienimmällä kuntarahalla on saatu aikaan erittäin hyvä tulos. KESKUSTELU jatkuu kehittämisyhtiön koollekutsumassa osakaskokouksessa, jossa kuntien lausunnot osakassopimusluonnokseen käydään läpi. Jokainen kunta maksaa 60 euroa asukasta kohden. Kun tiimi toimii, niin työ on ihan eri tavalla hedelmällistä. Se taas johtui koronaan liittyvistä hankkeista, joihin meidänkin oli lähdettävä mukaan, Laitinen kertoo. Miten yhtiö voisi auttaa myös kuntien elinvoimaan liittyvissä asioissa, vaikka elinkeinot ja yrittäjyys tulevat säilymään aina keskiössä, Laitinen pohtii. – En usko, että ehdotus menee tuollaisenaan läpi. Sinänsä hän pitää keskustelua hallituksen kokoonpanosta asiallisena ja ajankohtaa hyvänä, sillä kysymyksiä kunnissa on herättänyt myös se, onko kunnanjohtajien osallistuminen hallitustyöskentelyyn tarkoituksenmukaista. – Voi kysyä, että kumpi on parempi, yksi henkilö yhdessä kunnassa vai seitsemäntoista alueella. Laitinen näkee perinteisessä elinkeinoasiamiesmallissa myös hyviä puolia, mutta toisaalta myös yhtiön yrityskehittäjillä on myös kuntavastuu. Omistajakunnat päättävät miten jatkossa toimitaan. 750 000 on siis kuntarahaa, jolla rahoitetaan työntekijöiden palkat ja kiinteät kulut. Herkällä korvalla pitää kuunnella, miten yhtiön rooli jatkossa muuttuu. Se on kaiken A ja O, Laitinen sanoo. – Yhtiön tarkoitus ei ole tehdä voittoa, mutta nyt suunnitelmallisesti haettiin korjausliikettä, koska edellisen vuoden tilinpäätös oli noin 70 000 euroa tappiollinen. Witaksen lähtökohta on aina ollut se, että mukana ollaan tasavertaisina kumppaneina, ja mikäli ehdotuksen mukaan mennään, niin sehän ei toteudu. Toki rahoitus tulee isolta osin kuntien ulkopuolelta, mutta itse hankkeista kuntiin ja seuduille jää aika vähän mitään konkreettista. Lisäksi Viitasaaren kaupunginhallitus haluaisi sitoa kuntarahoituksen aina valtuustokaudeksi kerrallaan. Voisiko saman työn tehdä kunnan oma elinkeinoasiamies, hän kysyy. Jos puheenjohtajuus on pysyvästi Viitasaarella, tulee toiminnasta helposti Viitasaari-keskeistä. Laitinen muistuttaa, että kehittämisyhtiöllä on keskustelussa koollekutsujan rooli, mutta omistajat päättävät miten jatkossa toimitaan. Tärkeintä arjen kannalta on hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan välinen kemia ja työnjako. – Ymmärrän Viitasaaren näkökulman siinä mielessä, että asukasluvun mukaan he ovat suurin maksaja. TOIMITUSJOHTAJAN näkökulmasta kehittämisyhtiö on toimiva ja hyvässä kunnossa. – Mitä se tarkoittaa meille, kun työllisyyden hoitaminen tulee kunnille. Pitää pohtia myös sitä, onko nyt alkavassa sotessa kehittämisyhtiöllä esimerkiksi jotain tutkivaa tai selvittävää roolia, että meidän kunnat voisivat pärjätä paremmin. Varapuheenjohtajuus sen sijaan kiertäisi kunnissa entiseen tapaan. Tavallista on sekin, että hallituspaikkoja on muita enemmän. Yhtiökokous pidetään todennäköisesti huhtikuussa, mutta viimeistään toukokuun loppuun mennessä, Laitinen kertoo. Olemme siihenkin valmiina. Viitasaaren esitys puheenjohtajuudesta sai muut osakaskunnat takajaloilleen. Perustoiminnan rahoitus on noin puolet yhtiön liikevaihdosta. Kun asiat alkavat pyöriä pääasiassa yhden kaupungin ympärillä, niin sehän tarkoittaa sitä, että koko Witas hajoaa, Witaksen hallituksessa mukana oleva Juha Urpilainen toteaa ykskantaan. – Yhtiökokous on sitten se foorumi, joka tämän muutoksen mahdollisesti hyväksyy. KEHITTÄMISYHTIÖ Witaksen toimitusjohtaja Tapani Laitinen on yllättynyt siitä, että Viitasaaren esitys on herättänyt niin paljon keskustelua. – Esimerkiksi koronatukia yrityksille alueelle saatiin kolmanneksi eniten. Liikevaihto viime vuonna oli 1,5 miljoonaa euroa, viivan alle jäi noin 100 000 euroa. – Joillekin yrityksille tietysti on ollut konkreettistakin apua, mutta onko näistä kehittämisyhtiöistä nyt jo aika ajanut ohi. Siinä valossa kehittämisyhtiön tulevaisuus on nyt varmasti vakavassa puntarissa, hän sanoo. Laitinen tuo esiin, ettei hänen näkemyksensä mukaan ole millään tavalla ihmeellistä, että osakeyhtiön hallitus määräytyy siten, että suurimmalla omistajalla on puheenjohViitasaaren esitys puheenjohtajuudesta ei saa kannatusta Witas-kumppaneilta Pihtipudas, Kinnula, Kivijärvi ja Viitasaari päättävät pian Witaksen osakassopimuksen luonnoksesta. Eihän hän yksin pysty laivaa ohjaamaan, kun mukana on seitsemän muutakin hallituksen jäsentä. Jopa Witaksen loppua on väläytelty keskustelussa. ” Kehittämisyhtiö Witaksen osakassopimusluonnoksesta käyty keskustelu sai tuulta purjeisiin, kun Viitasaaren kaupunginhallitus päätti esittää lausunnossaan, että kunnissa kaksi vuotta kerrallaan ollut kehittämisyhtiön hallituksen puheenjohtajuus olisi jatkossa pysyvästi Viitasaaren hallussa. Pihtiputaalla kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuomo Jääskeläinen ihmettelee, missä ehdotusta on valmisteltu. HANNA KANKAANPÄÄ HANNA KANKAANPÄÄ. – Mitä hallituksen puheenjohtaja voi osakeyhtiössä tehdä. – Väkisin tästä nyt jää sellainen pullistelun maku, vaikka yrittää kuinka objektiivisesti asiaa katsoa, hän sanoo. Kinnulasta katsoen ehdotus ei kuitenkaan näytä hyvältä. Kaikista tärkeintä tässä myllytyksessä on, että toimivasta kehitysyhtiöstä pidetään huolta, Laitinen tiivistää. – Nyt kun alueella on jo erittäin hyvin toimiva kehittämisyhtiö, niin kunnathan ovat jo etumatkalla tässä moniin muihin verrattuna. Viitasaari näkee itsensä keskuskaupunkina ja haluaisi tietysti kehittää omaa elinkeinotoimintaansa. Vaikea kuitenkaan nähdä, että ehdotus menisi sellaisenaan läpi, hän sanoo. Ilman hankkeita liikevaihto olisi aina alle miljoona euroa ja toiminta tappiollista, Laitinen perustelee. Hän kuitenkin toivoo, että kunnat jatkossakin näkisivät elinkeinojen ja elinkeinoelämän kehittämisen yhtenä tärkeimmistä asioista, koska se jää jatkossakin kuntien tehtäväksi. Hän ei kuitenkaan näe nyt esillä olevan lausunnon mukaista järjestelyä kovin suurena riskinä tai kriittisenä asiana. tajuus. – Tämä asia on mielestäni sellainen, joka pitää keskustella omistajien kesken, hän sanoo. Kehittämisyhtiössä etua saadaan tiimityöllä ja kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä. – Kuntarahaa siis monistetaan ja raha tuodaan viisintai kuusinkertaisena takaisin alueelle. – Kokoukset ovat tulossa ja keskustelut nyt alkavat. – Kehittämisyhtiöt ovat nyt muodostuneet sellaisiksi, että hankkeita pyöritellään pyörittämisen ilosta. 6 Kotiseudun Sanomat 30.3.2022 Kun asiat alkavat pyöriä pääasiassa yhden kaupungin ympärillä, niin sehän tarkoittaa sitä, että koko Witas hajoaa. Kehittämisyhtiö Witaksen toimitusjohtaja Tapani Laitinen ei koe, että keskustelu puheenjohtajuuden pysyvyydestä olisi neuvotteluiden kynnyskysymys. Normaaliaikana maaseudun yritystukia alueelle saadaan ylivoimaisesti eniten Keski-Suomessa, hän huomauttaa
KAKSI vanhempaa poikaa Vjatseslav ja Aleksandr Rodonits, sekä Oksanan puoliso Ruslan jäivät Ukrainan armeijan riveihin taistelemaan kotimaan puolesta. 7 Kotiseudun Sanomat 30.3.2022 Vielä muutama viikko sitten ukrainalainen Oksana Zadoroznij, 41, ajatteli, ettei jätä kotiaan. Pihtiputaalla asuva sisko Anastasiia Shkura rukoili puhelimessa lähettämään edes lapset, mutta Zadoroznij piti matkaa vaarallisempana kuin kaupunkiin jäämistä. Omista varastoista, yritysten lahjoittamana ja LiigaPlokin kirpputorilta löydettiin kaikki tarvittava asumisen aloittamiseen. Myös isoäiti Svetlana, 62, jäi asumaan Dniproon. Kaikki ovat lähteneet mukaan, paikallista apua koordinoinut Mauri Savolainen sanoo. On vaikea ajatella mitään muuta, Oksana kertoo. Asunnon kalustamisessa paikalliset tekivät lujaa yhteistyötä. Matka oli raskas, ja pelottava, huokaisin helpotuksesta, kun tapasin viimein siskoni puolassa, Oksana Zadoroznij kertoo. – Nuorin lapsemme Katerina nukkui junassa hattuhyllyllä, sillä muualla ei ollut tilaa. Hän on asunut kauan samassa paikassa, ja jos raketti osuu kohdalle, niin silloin on hänen aikansa kuolla. Vain passi ja syntymätodistus taskussaan saapuneille järjestyi myös rahallista hätäapua järjestöjen kautta, sillä vastaanottokeskuksen palveluihin pääseminen ei tapahdu hetkessä. Matka oli raskas. Ravintola-alan päällikkötehtävässä työskennellyt Zadoroznij arvelee, että vielä puuttuvan kielitaidon vuoksi hän voisi helpoimmin työllistyä Suomessa ravintolakokkina. Mieli kuitenkin muuttui, kun aamuöiset raketti-iskut lähenivät omaa kotia. Lapsilla on kova halu päästä suomalaiseen kouluun, mutta sitä ennen edessä on pieni loma. Vaihtoehtoja ei enää ollut. – Nuorin lapsemme Katerina nukkui junassa hattuhyllyllä, sillä muualla ei ollut tilaa. Kukaan ei tiedä kauanko sota kestää, ja kuinka paljon Ukrainassa on jälleenrakentamista sodan päätyttyä. luvattiin myös merkittävä alennus ostoksistaan. Myös Pihtiputaan Rotaryklubi ry:n jäsenet Markku Niemelä ja Mauri Savolainen toivat rotarien tervetuliaislahjana ainakin parin viikon ruokaostoksiin riittävän ostokortin K-Supermarkettiin, josta tulijoille ”Pihtiputaalla turvassa, mutta pää ja sydän vielä Ukrainassa” Anastasia Shkura (takana) haki sisarensa Oksana Zadoroznij’n ja lapset Olegin, Katerinan ja Kyrylon Pihtiputaalle. S-Market lahjoitti kaappiin ruokaa. JO hyvissä ajoin ennen pakolaisten saapumista LC Emmien naiset valmistelivat ja sisustivat kunnan tarjoamaan rivitaloasuntoon kodin tulijoille. ” HANNA KANKAANPÄÄ. – Apua pitää antaa silloin, kun sitä tarvitaan. Kolme nuorinta lasta mukanaan alkoi Oksana Zadoroznij’n vuorokauden mittainen junamatka suunkaupunki Dniprosta kohti Puolan rajaa. Kyrylo, 15 sekä Oleg, 14 ovat kouluiässä, mutta Katerina on vasta neljän. Ensimmäiset sodan jaloista paenneet ukrainalaiset kotiutuivat Pihtiputaalle maaliskuun puolivälissä. Zadoroznij kertoo ymmärtävänsä äitinsä ajatusta. Sovittiin, että sisko ajaa Pihtiputaalta Puolaan ja noutaa perheen kyytiin. Edellä mennyt juna pääsi perille, mutta perillä kerrottiin, että perässä tullut juna tuhottiin, eikä kukaan kyydissä olleista selvinnyt. Juna oli ihan täysi. – Perheen miehet ja mummo pystyvät soittamaan meille joka päivä, välillä kuuluvuus on hyvä, välillä ei, Oksana Zadoroznij kertoo. – Hän itki kaksi päivää pelkkää kiitollisuutta, sisko Anastasia Shkura kertoo hymyillen. Kuljetusta hoitivat Mauri Savolainen, Seppo Spets, Pekka Sorri ja Kaija Spets. Junamatka seisahtui neljäksi tunniksi ikkunat peitettyinä metsään odottamaan, että rakettituli lakkaa. Työlupa ja mahdollisuus koulunkäyntiin edellyttää, että ruuhkautuneet maahanmuuttoviranomaiset ovat saaneet työnsä tehtyä. Oksana Zadoroznij kertoo hänen todenneen, että vaikka raketteja putoilee Dniproon, niin hän ei pelkää. Mahdollinen harjoittelupaikka on jo tiedossa, mikäli byrokratian puolesta asiat järjestyvät. Vapaaehtoisten apu ja paikallisten hyväntahtoisuus häkellytti tulijat. Ei kukaan lähde kotoaan vapaaehtoisesti vain päällään olevat vaatteet ja taskuun mahtuvat tavarat. – Pää ja sydän ovat vielä Ukrainassa läheisten luona, vaikka itse olemme täällä turvassa. Oksana Zadoroznij kertoo häkeltyneensä kaikesta avusta ja hyväsydämisyydestä, jota hänelle on osoitettu. Hän kertoo itse lähteneensä vain sen vuoksi, että halusi saada nuorimmat lapsensa turvaan. TULEVAISUUDEN suunnitelmat ovat vielä auki. Myös Oksana haluaisi työpaikan, jos Suomessa ollaan pidempään
– Varsinkin huoltovarmuusja ruokakriisikeskustelussa on noussut esiin se, ettei maataloutta ja alkutuotantoa kaikilla tahoilla juuri arvosteta. MONELLA tilalla eletään epävarmoja aikoja. Tehdään jokainen oma osamme ja ostetaan kotimaista ruokaa. Pihtiputaalla maidontuotannosta tulee 84 prosenttia kaikesta maatalouden myyntitulosta. Pasaset pohtivat, että maatalous on ajettu niin ahtaalle, ettei tehostamisen varaa enää juurikaan ole. 24-vuotias Lauri Vasalampi osti Kinnulasta maitotilan ja alkoi yrittäjäksi. Lannoitteiden hinta on puolestaan kolminkertaistunut. – Tärkeintä on, että Pihtiputaalla ja Kinnulassa uskotaan maatalouteen, Herranen tiivistää. Asta Herranen korostaa, että maataloudella elinkeinona on suuri merkitys myös koko kunnan kannalta, niin Pihtiputaalla kuin Kinnulassakin. Tilakoon kasvaessa myös kulut kasvavat, ja nyt ne ovat pompanneet pilviin. Myös lehmien rehuun tuli tuntuva hinnankorotus. Maidontuotanto ei ole vähentynyt, vaan työtä jatkavat uudet nuoret yrittäjät. Vuonna 2012 valmistui navettaan uusi osa, jossa 70 naudan lypsystä huolehtii robotti. Alun perin Riitan kotitila oli pieni, kolmetoista lypsävää lehmää ja peltoalaa noin kolmekymmentä hehtaaria. Tilat tien varrelta ovat yksi kerrallaan lopettaneet, mutta Pasasen tilan koko on kasvanut huomattavasti niistä ajoista. – Tilan kallein investointi näkyy keittiön ikkunasta, Markus Pasanen vitsailee. Pitkällä tähtäimellä Puupon tilalla on pyritty siihen, että ostokset harkitaan tarkkaan ja myös tulevaisuutta silmällä pitäen. Jonkin verran muutoksia on tullut myös viljelysuunnitelmaan, joillekin lohkoille on valittu varmempia viljelykasveja ja viljelyala on hieman kasvanut. Kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta se ei tänä päivänä ole ihan niin yksinkertaista. Jos siinä lähdetään säästämään, ollaan äkkiä pitkässä kierteessä, jonka katkaiseminen on vaikeaa. Tarvittavaa määrä tulisi liian kalliiksi. Viljelty peltoala tai tuotettu maitomäärä ei kuitenkaan ole vähentynyt, Herranen kertoo. Se tarkoitti vuonna 2020 yli 19 miljoonaa litraa ja lähes kahdeksaa miljoonaa euroa. Hän nostaa esiin myös huoltovarmuuden. Kinnulassa lähes neljänneksellä tiloista on jokin liitännäiselinkeino, Pihtiputaalla noin 14 prosentilla. Maatalous työllistää ihmisiä myös välillisesti ja ylläpitää kuntiemme elinvoimaisuutta. Konekantaa on uudistettu, peltoalaa kasvatettu ja lohkoja kunnostettu. Tarina on tuttu muuallakin, sillä Pihtiputaalla ja Kinnulassa tilamäärä pienenee, mutta tuotettavan maidon määrä kasvaa. Lypsävien lisäksi nuorta karjaa on suunnilleen saman verran. Kevään peltotyöt nielaisevat melkoisen määrän polttoainetta, jonka hinta on tuplaantunut viime syksystä. Nyt hinta kuitenkin laahaa perässä ja kauppa haukkaa kuluttajahinnasta leijonanosan. – Hyvä kysymys, Pasaset toteavat yhteen ääneen. – On tärkeää, että meillä on ruokaa omasta takaa. MTK Keski-Suomen tekemän tilaston mukaan Kinnulan maatalouden rahavirrassa maidontuotannon osuus myynnistä on 69 prosenttia, eli 2,2 miljoonaa euroa. Kun tarvittavat määrät ovat isoja, jo pienikin lisämaksu tuntuu lompakossa. Kustannukset nousevat, joten viljelijöillä ei ole helppoa. Esimerkiksi viimeisin tuottajahinnan korotus maitolitraa kohden kattoi vain rehun hinnankorotuksen osuuden. Silloin joutuisi jokainen kohtaamaan kotimaisen ruuantuotannon tarpeellisuuden. Avainasemassa on paljon puhuttu tuottajahinta. Maatalouden ympärillä pyörii paljon rahaa, josta päätyy iso osa alueemme kauppoihin. Maaseutupäällikkö Asta Herranen kertoo, että vaikka 90-luvun alussa peltopinta-ala pienentyi, on se jälleen kasvanut lähes edeltäviin lukemiin. – Nykyinen navetta on tämän päivän mittapuussa pienehkö. Se on myös syy siihen, että monet tilat laittavat oven säppiin. MISTÄ sitten voi säästää. – Ensin tingitään omasta palkasta, sillä eläimet on hoidettava ja ruokittava asianmukaisesti. Kulut karkaavat jo nyt käsistä. Oikaisen mielelläni tätä asiaa. Jos ennestään jo vyötä kiristäneen maatalouden kulut jopa kolminkertaistuvat, on rahaa laskujen maksamiseen löydettävä jostain. Vanhoja viljelystä poistuneita peltoja on kunnostettu takaisin viljelyyn ja uutta peltoalaa on raivattu. Lukemat ovat huomattavia, sillä tukea hakevia tiloja on Pihtiputaalla 147 kappaletta ja Kinnulassa 85. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen tilaa on kehitetty tulevaisuutta silmällä pitäen ja kestäviin ratkaisuihin pyrkien. Riitta ja Markus Pasanen suunnittelevat tilalleen isoja laajennuksia. Suunnitelmat uuden navetan rakentamisesta ovat jo pitkällä. 8 Kotiseudun Sanomat 30.3.2022 Riitta ja Markus Pasasen tila on nykyään ainoa maitotila Korppisen Kolkuntiellä. Kinnulassa suunta on sama. Kriisi on aina myös mahdollisuus Maataloudella on kannattavuuskriisi, kun kulut kiipeävät tuloja nopeammin. Tämän kevään kylvöihin lannoitteita on tilattu tarvittua vähemmän, ja tilan lietteenlevitystä pyritään tehostamaan. PASASTEN tavoitteena on pitää tila kannattavana ja elinkelpoisena. Viljaa joudutaan ostamaan ulkopuolelta, mikäli oma tuotanto ei riitä. Vanhasta parsinavetasta on remontoitu tilat nuorkarjalle ja vasikoille. Se skenaario on tässä tilanteessa ihan mahdollinen, Riitta Pasanen toteaa. Tuotantoon pitäisi panostaa nyt, mutta ei ole varmuutta siitä, nouseeko tuottajalle maksettava korvaus sellaiseksi, että panostaminen kannattaa. Tuotetusta maidosta pitäisi saada korvaus, jolla kulut voidaan kattaa ja maksaa yrittäjälle palkka. Nousisikohan arvostus sillä, että kaupan hyllyt kävisivät tyhjänä. – Tällä hetkellä ehkä pahin tilanne olisi, jos polttoainetta ei saisi tai saatavuus esimerkiksi lehmien valkuaisrehulle katkeaisi kokonaan. – Sosiaalisessa mediassa kirjoitetaan, kuinka ennen oli aktiivista Pihtiputaan maataloussaralla. Harmitellaan, kuinka nyt peltoja on laitettu ”pakettiin”, ja että tiloja ei kehitetä. PASASTEN omistamalla Puupon tilalla sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2008. On totta, että tilojen lukumäärä on vähentynyt. Riitan lapsuudessa lähes joka talossa oli maataloutta ja lypsylehmiä. Riitta ja Markus Pasanen päätyi monen muun tilan tavoin kevyempään lannoitukseen. HANNA KANKAANPÄÄ. Kehittäminen on tälläkin alalla välttämätöntä, Markus Pasanen kertoo. Eläinten terveys heikkenee ja esimerkiksi tiinehtyminen voi olla jatkossa haastavaa. PIHTIPUDAS on Keski-Suomen johtava maidontuottaja. Lumipalloefekti vyöryy eteenpäin ja korjausliikkeen tekeminen voi kestää vuosia, Markus Pasanen selittää. Lannoitteiden hinta on kivunnut kipupisteeseen, ja saatavuus on rajallinen. Puhumattakaan siitä, että hinnat moninkertaistuvat. Silti tuottajat uskovat tulevaisuuteen ja kotimaiseen ruuantuotantoon
Investointeja on suunniteltu jo vuosia, mutta Valion siirtyminen sopimustuotantoon laittoi investoinnit jäihin. Ilman sitä luottamusta tämä ei olisi mahdollistunut, hän toteaa. Reipas neljännesvuosi maitotilallisena. Kotitilalle on matkaa navetan ovelta vain kivenheiton verran. – Ratkaiseva tekijä oli, että uskon maatalouteen. Yhteistyötä tilojen välillä tehdään varmasti jatkossakin, esimerkiksi peltotöiden urakoinnissa. – Toivoisin kaikkien ymmärtävän, ettei nyt ole meneillään vain maatalouden kriisi. Pasasten kohdalla se tarkoittaa investointeja. Yleisimmin alalle päädytään sukupolvenvaihdoksen kautta ja tiloille on jopa haasteellista löytää jatkajia. Saavuthan paikalle terveenä ja huolehdit turvaväleistä . Tilakauppaa on suunniteltu pitkään ja kaikin tavoin on pyritty yhteistyössä järjestämään mahdollisimman sujuva siirtyminen. LAURI Vasalammen tie yrittäjänä on vasta alkumetreillään, mutta hän on kasvanut kinnulalaisen maatalouden keskellä. – Näen isona vahvuutena, että tuki on tarvittaessa lähellä. Pihtipudas, S-market, Asematie 18 keskiviikkona 6.4. Nyt investoinneille on näytetty taas vihreää valoa, mutta rakennuskustannukset ovat nousseet niin korkeiksi, ettei rakentaminen näytä vielä ajankohtaiselta. LAURI Vasalammen rohkea ratkaisu ei ole jäänyt Kinnulassa huomaamatta. Pasasia kiinnostaa myös oma biokaasulaitos. Ruoka ei tule kaupan hyllyyn itsestään, joten ajattele maitopurkin taakse. – Pitää varautua kaikkeen ja vahvistaa omavaraisuutta. Yleinen asenneilmapiiri sen sijaan on Vasalammen mielestä huolestuttava. – Kuluttajilta haluaisin hyvällä pyytää, että maataloutta ajateltaisiin positiivisessa valossa. VASALAMMEN tarina on poikkeuksellinen, sillä tällä seudulla vain hyvin harvoin nuori yrittäjä aloittaa ostamalla toimivan tilan. Ihmetystä aiheuttaa myös kunnan tapa kilpailuttaa peltojen vuokraajat, sillä se aiheuttaa turhaa kilpailua ja vastakkainasettelua, sekä nostaa peltojen vuokrahintaa joillakin alueilla kohtuuttomasti. Opintojen ohessa hän teki töitä erilaisilla maatiloilla ja muodosti käsityksen siitä, mitä haluaa itse tulevaisuudessa tehdä. Itselle ja kaikille muille. – Ei tässä mitään miljoonabisnestä tehdä, vaan yritetään saada elanto ja ruokaa pöytään. Vasalammen mielestä asiaa pitäisi kaikkien osapuolten ajatella kokonaisvaltaisemmin, sillä maaseudulla viihtyminen ja kunnan kehittäminen yhdessä on joskus pienestä kiinni. 4 . TOIMISTO AVOINNA MA-KE 8.30-15.30 MA-KE 8.30-15.30 • p. Varmaa silti on, että jossain vaiheessa rakentaminen alkaa. Ruokaa tuotetaan niin kauan kuin joku on sitä syömässä. Siinä riittää työtä moneksi vuodeksi. Kiitosta heruu myös muille yhteistyökumppaneille. Yhteishenki yrittäjien kesken on hyvä. Kriisi on kuitenkin aina myös mahdollisuus kehittyä ja muuttaa vakiintuneita toimintatapoja, Vasalampi jatkaa pohdintaansa. Kulut ovat nyt liian kovat, Riitta Pasanen toteaa. Esi-isät ovat tehneet täällä niin paljon, että sitä perinnettä haluan jatkaa. Vasalampi kertoo, että ensimmäinen askel on saada tila pyörimään omin voimin, ja sitten maksimoida tuotto olemassa olevien seinien sisällä. Tila on moneen muuhun verrattuna pieni, mutta Vasalampi näkee siinä paljon mahdollisuuksia. Nuorella yrittäjällä kuitenkin riittää uskoa tulevaisuuteen, siitä huolimatta, että ajat ovat maataloudelle kovat. Nykytilanne koskee jokaista, joka haluaa ruokaa syödäkseen. Pelkkä maitotila ei enää isommassa mittakaavassa riitä, vaan tulovirtoja pitää olla useampia. Kyseessä ei ollut hetken mielijohde, vaan tilan jatkamista mietittiin perusteellisesti ennen päätöksentekoa. Naapurukset ovat tehneet yhteistyötä pitkään, ja tila oli Vasalammelle entuudestaan tuttu. Tilakaupat tehtiin vuodenvaihteessa. Ja senkin tiedän, että kaupunkiin minua ei saa, Vasalampi toteaa. MUREHTIMINEN ei tiukassakaan tilanteessa auta, vaan ajatukset on suunnattava eteenpäin. Jo nyt on ollut valtavasti apua siitä, että on voinut kysyä, keskustella ja pohtia ratkaisuja ennen päätöksentekoa, hän kertoo. 0207 931 620 • toimitus@kotiseudunsanomat.fi • ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi • tilaukset@kotiseudunsanomat.fi TO-PE työskentelemme etänä tavoitat meidät :. Tukipaketit eivät pidemmän päälle auta, vaan rahavirta tuottajille pitäisi ohjautua suoraan markkinoilta. – Arvostan, että minuun on luotettu ja olen esimerkiksi saanut vuokrattua tarvittavat pellot. Tilaa ei voi säästää hengiltä, vaan lopulta tullaan pisteeseen, jossa tarvitaan isompia ratkaisuja. – Tietenkin se pistää miettimään, että laskelmat tehtiin viime syksynä, ja nyt kulut ovat kolminkertaistuneet. – Vähän lisää ymmärrystä ja työrauhaa tilallisille, sitä toivoisin Kinnulaankin lisää, Vasalampi sanoo vakavana. klo 9-15. k l o 1 1 2 A L V A J Ä R V E N E L Ä K E T A L O ( K o k k o r a n t a 9 ) k l o 1 3 1 5 P E R I N N E T A L O K A I T A L A ( R e i s j ä r v e n t i e 2 8 9 5 ) T O R S T A I N A 2 1 . – Vielä pitää odottaa. 4 . – Sen tuottamalla energialla voitaisiin kattaa tilan tarpeita ja lisäksi se toisi lisätuloja, Markus kertoo. Lauri Vasalammen mielestä suomalaiseen ruuantuotantoon pitää luottaa. Jo pelkästään navettaan uppoaa pari miljoonaa euroa. Lauri Vasalampi toteaa, että elämässä pitää pysyä tasapaino kaikilla osa-alueilla. Maataloutta pitäisi kuitenkin ajatella yhteiskunnallisesti positiivisemmassa valossa. Uskon kuitenkin suomalaiseen ruuantuotantoon. k l o 1 2 1 4 E L Ä M Ä J Ä R V E N M Ä N T Y P I R T T I ( E l ä m ä j ä r v e n t i e 3 3 9 ) RUUANTUOTANNON huoltovarmuus on yksi asia, mutta myös yrittäjät joutuvat miettimään miten tulevaisuudessa tilat saadaan pysymään kannattavina. – Maatalouteen kohdistuu ikäviä ilmiöitä, kuten perättömiä ilmoituksia ja jopa satunnaista vihapuhetta, hän luonnehtii. Isompi navetta, useampia robotteja ja biokaasulaitos. HANNA KANKAANPÄÄ TERVETULOA SAMMUTINTARKASTUKSEEN! Me LähiTapiolassa haluamme pitää huolta turvallisuudestasi, siksi tarjoamme omistaja-asiakkaillemme ilmaisen käsisammutintarkastuksen. 9 Kotiseudun Sanomat 30.3.2022 S Y D Ä N T Y K K Ä Ä T E E M A P Ä I V Ä ! TERVETULOA MUKAAN! Maksuttomia terveysmittauksia ja -neuvontaa Sydänterveys -luento Ravitsemusnäyttely Ravintoneuvoja Pauliina Koivisto mukana Maistiaisia keittiöltä ja kahvitarjoilu Järjestäjät: Sydämen asialla -hanke, Pihtiputaan kunnan ravitsemuspalvelut ja päivätoiminta sekä Pihtiputaan Sydänyhdistys ry T I I S T A I N A 5 . 24-vuotias agrologi osti maitotilan Jääjoentien varresta, aivan kotitilansa naapurista
KESKUSTELUPUHELIN 040 549 7683 . Siitä saa herkkuja, kuten ritareita, tai se voi olla superfoodia, kuten täysjyväspelttileipä. klo 18 gospeltanssi Putaanvirran koulun ruokalan aulassa Ti 5.4. RUKOUSHUONEEN VUOKRAUS 040 842 4936. 0207 931 620 ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi Kun on aika kiitoksen... Yhteisvastuumyyjäiset, myytävää ja arpajaispalkintoja kiitollisuudella vastaanotetaan viraston aukioloaikoina. 5.1951 Kinnula k. KINNULAN SEURAKUNTA PIHTIPUTAAN HELLUNTAISEURAKUNTA Seurakunnan kotisivut: www. Lämmin kiitos osanotosta. Samoin kuin Mooseksenkin opetuksessa, Jeesuksen esimerkissäkin nöyrtyminen Jumalan edessä toi ihmeen, ihmiset saivat ravintonsa, ja pelastuivat nälkiintymiseltä. Vanhimmisto. kinnulanseurakunta.fi Sähköposti: kinnulan.seurakunta@evl.fi Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto auki ma-ti 10-14 ja ke 10-12. Lämmin kiitos muistamisesta. Rakkaamme Pekka VOUTI s. Olen ollut gluteenittomalla ruokavaliolla nyt vuoden, siirryin kokeilemaan sitä vatsavaivojen vuoksi, ja koska oloni parani, se jäi käyttöön. Talouspäällikkö Anna-Maija Ojala 044 784 4420. naisten käsityöpiiri. 23.2.2022 Vehmaa Hyvä on aina lähtevän mennä Suru on lahja jäljelle jäävän Muistosi elää, hyvästi jää (Tuure Kilpeläinen) Veljeämme kaivaten Sisarukset perheineen Rakkaamme Markku Johannes LAHENTAUS s. kirkkoherra Jukka Kemppainen 044 784 4422, seurakuntapastori Johanna Piirola 040 734 0088, kanttori Martti Hertteli 040 352 5524, vt. Tuija ja Mervi perheineen † Koneopin lehtori, tietoliikenneinsinööri Tuomo Juhani URPI s. MUUT TILAISUUDET Ke 6.4. Voit halutessasi sytyttää kynttilän hiljaisen rukouksen taustaksi . 23). Tervetuloa! Lasten pyhäkoulu kokouksen aikana. KIRPPUTORI avoinna ti, ke ja pe klo 10 16. klo 18 Raamattupiiri Sallila, Kemppainen MUSIIKKI To 31.3. Ti 5.4. Vuokraus ja näyttö • p. Seurakuntamestari: Mirjami Huttunen 0400 915 398. Viidellä ohraleivällä ja kahdella kalalla Jeesus ruokki viisituhatta ihmistä ja tämän ihmeen hän teki evankelista Johanneksen mukaan vain kiittämällä Jumalaa (Joh 5.11). Muistoissamme Sunnuntaiksi Elämän leipä L eipä on perusruokaa, niin tavallista, että sitä ei edes usein tulla ajatelleeksi. klo 10 12 Perhekaffila seurakuntakodissa 3.4. KIITOS Lämpimät kiitokset teille hyvät sukulaiset ja ystävät. Puh. Aloitin ruisleivällä. Vaikka se on vain leipä, on Jeesus itse siinä mukana. Mukana kirkkokuoro . Päiväkerho: Katja Kokkonen 040 841 5626. 29.9.1956 Pihtipudas k. Teitte syntymäpäiväjuhlistani ikimuistoisen. Viisaan Paavalin ajatuksista löysin tähänkin samastumiskohdan: ”Kaikki on luvallista – mutta kaikki ei ole hyödyksi. Seurakuntamestari Esko Lindholm 0400 688 124. Nyt keksin kokeilla, joko kestäisin suomalaisia viljoja. klo 18 rukouskokous. Ja mikä parasta, ehtoollisleivän saa pyydettäessä myös gluteenittomana! Diakonissa Maarit Vesterinen 10 Kotiseudun Sanomat 30.3.2022 PIHTIPUTAAN SEURAKUNTA Seurakunnan kotisivut: www.pihtiputaanseurakunta.fi Kirkkoherranviraston ja taloustoimiston osoite: Sallilantie 4. Ma 4.4. 20.2.2022 Lohja Ei riittänyt taito ihmisten, ei rakkaus, rukous läheisten, ei toiveesi, halusi elämään. KASTETTU Ellen Amelia Särkiniemi JUMALANPALVELUKSET Su 3.4. Paavali kirjoittaa: ”Leipä on yksi, ja niin mekin olemme yksi ruumis, vaikka meitä on monta, sillä tulemme kaikki osallisiksi tuosta yhdestä leivästä.” (1.Kor. Se tieto meitä vain lohduttaa, on olosi nyt helpompaa. Jumala koetteli israelilaisia autiomaassa pitämällä heitä nälässä, että oppisivat nöyriksi, ja sitten antoi parasta syötävää, mitä olla voi: mannaa. diakoni Teija Nissinen 040 352 7757. Vt. Siunattu läheisten ja ystävien läsnä ollessa 26.2. klo 12 Seurakuntakerho srk-kodissa Tulossa: 12.4. klo 10 messu pääkirkossa, Vuohtoniemi, Peltokorpi. 17). Kivut olivat kovat, en saanut nukutuksi. Siitä saa myös ongelman, minkä itse muutama viikko sitten huomasin. LÄMMIN KIITOS kaikille Teille, jotka muistitte meitä ja otitte osaa suureen suruumme äitimme Martta Tuikan poismenon johdosta. klo 13.15 virsihartaus vuodeosastolla, Peltokorpi Ke 6.4. 20.1.2022 Pihtipudas Kaivaten Eila Jaana ja Make Jukka ja Marianne Kirsi ja Jorma sukulaiset ja ystävät Lähti lentoon enkeli taivaan, tuli luokse väsyneen. klo 15.30 Sallilan alakerta Pihtiputaan kirkon torstaiaukiolot klo 15–17 jatkuvat maaliskuun loppuun! Tule hiljentymään yksin, tai jos haluat jutella, diakonissa Maarit on paikalla. Kuule siellä taivaassa pappa, sua rakastamme. Ilman leipää ei olisi elämää. klo 10 Messu kirkossa; Kemppainen ja Hertteli 5.4. klo 17 kirkkokuoro Sallila Ke 6.4. Talouspäällikkö Sinikka Niemonen 040 669 1996, vt. 2-3). klo 10 Diakonian tukiryhmän kokoontuminen srk-kodissa 6.4. Kosketti hiljaa posken nukkaa, silitti hellästi hopeista tukkaa. L eipä on läsnä myös ehtoollisessa, jossa Jeesus on itse asettanut sen vertauskuvaksi omasta ruumiistaan. 31.3. klo 16.30 lapsikuoro Sallila ERI RYHMIEN TOIMINTAA To 31.3. klo 12 Rukoushuoneella LAPSET JA NUORET Vauhtivarpaat to 31.3. Näin Jeesus otti meidät kaikki yhteyteensä. klo 17 Tahkoniemessä Puuhakerho ma 4.4. L eipä on Raamatussa vertauskuva elämälle. Marjatta Wanha Pappila Wanha Pappila • perhejuhliin • kokouksiin ym. kirkkoherra Jukka Kemppainen 044 784 4422, seurakuntapastori Tuomas Hurme 0400 931 986, kanttori Janne Peltokorpi 040 520 3388, kirkkoherranvirasto 044 784 4421. Siitä seuraavana päivänä kokeilin vehnäsämpylöitä. Diakoniatyö: Maarit Vesterinen 040 765 2453. Otamme vastaan tavaraa myyntiin. 21.4.1940 Äänekoski k. 6. klo 12 . Avoinna ma, ti, ke klo 9-12. klo 14 ehtoolliskokous. Kaivaten Sidney Alicia, Saku Kim, Sami Kotiseudun Sanomat p. Kiitos lahjoituksestasi! Su 3.4. Sitten mysliä. Korona-ajan keräyksemme jatkuu: Pihtiputaan helluntaisrk/keräys, FI29 5345 0820 0479 60. 0207 931 621. vapaus.fi Sähköposti: vanhemmisto@ vapaus.fi Noudatamme edelleen koronavarovaisuutta. Mooses selittää Herran halunneen opettaa ihmisille, etteivät he elä pelkästään leivästä, vaan kaikesta, mitä Herra sanoo (5.Moos. klo 16.30 Muurasjärvellä Perhekerho ke 6.4. Kaivaten Jaana Äiti Lapset perheineen Siskot perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Pappa kulta, tähtiin sulle vilkutamme. Lopetin. Osallistuessamme ehtoolliselle saamme luottaa siihen, että tuo leipä, jonka nautimme, ravitsee meitä Jeesuksen lupauksen mukaisesti joka kerta uudelleen. klo 17 Sallilan alakerta Kokkikerho ti 5.4. klo 13 Touhupiiri Sallilassa HUOM! Kellonaika SEURAT Su 3.4. Kestin kokeiluani neljä päivää. 044 509 0598 . Kaikki on luvallista – mutta kaikki ei ole rakentavaa” (1.Kor. Konkreettinen esimerkki vertautuu myös siihen, että jos ihmisen ruumis pelastuu nälältä nöyrtymällä Jumalan edessä, niin samoin ihmisen sielu pelastuu kadotukselta nöyrtymällä Jumalan tahtoon: kiittämällä ja kuuntelemalla Hänen tahtoaan. klo 8.30–9.30 maksuton aamupuuro Sallilassa Ke 6.4. Nosti siivilleen vaarin rakkaan, vei turvaan tähtien taa, luo isän armaan. klo 9.30– 11 Sallilan alakerrassa Junnuklubi ke 6.4. Lastenlapset ja lapsenlapsenlapsi Helmi Siunaus toimitettu 12.3. läheisten läsnä ollessa. Seurakunnat Seurakunnan kotisivut: www. Leipä murrettiin, ja jokainen sai siitä palan. Nuorisotyö: Maria Pirttinen 044 784 4425
VIITASAAREN vapaa-aikatoimenjohtaja Jorma Rihto kaipasi poliittisilta päättäjiltä isoja aluepoliittisia toimia ennen kuin maallemuutosta voitaisiin toden teolla haaveilla. Koronalla lienee myös osuutta asiaan. Hän sanoi kuntien suhtautumisen vaihtelevan kovasti kesämökkien muuttamiseen ympärivuotisiksi asunnoiksi. – Polttoaineen hinnallekin voisi tehdä jotain, jotta koko maa voitaisiin pitää asuttuna, Jorma Rihto tuumasi. Niilivuo kertoi, että vuosina 2015-19 Suomessa oli 40 kuntaa, joissa kirjattiin maansisäistä muuttovoittoa, mutta viime vuonna luku oli jo kolminkertaistunut lähes 130:een. Pihtiputaalle etätyökeskus Hubteekkiin kokoontuneet Juhani Krook ja Miia Hiironen löysivät helposti sekä miinuksia että plussia. Osanottajat saivat listata oman kuntansa hyviä ja huonoja puolia tulevaisuuteen katsoen. Suomessa on jo nyt 1,2 miljoonaa yksin asuvaa, ja siihen kysyntään hän toivoi maaseudulta vastausta esimerkiksi miettimällä uudenlaisten, 20-30 neliömetrin miniasuntojen rakentamista. Lähes miljoona suomalaista on kertonut tutkimuksissa miettivänsä maallemuuttoa. Viitasaarella koulutustasoindeksi oli 283 ja Kinnulassa 256. Hän evästi maaseudun eri yhteisöjä panemaan ihan ensimmäiseksi nettija somesivustonsa ajan tasalle ja ennen kaikkea kunnollisen karttakuvan näkyville, jotta ihmiset tietävät heti, minnepäin maata heitä houkutellaan. Krook suhtautui hyvin varauksellisesti Suomen Kylät ry:n maallemuuton asiantuntijan Johanna Niilivuon toiveikkaaseen alustukseen maallemuuton näkymistä. Siinä ero koko maakuntaan on Kinnulassa -13,4 prosenttia ja Pihtiputaalla -14,8 prosenttia. Pihtipudas häviää kuitenkin Kinnulalle korkeakoulutettujen määrässä. HUBITTAAKO-HANKKEEN projektipäällikkö Miia Hiironen oli eniten huolissaan kuntien heikosta koulutustasosta. Hänen mielestään Pihtiputaalla olisi myös piilotyöpaikkoja, jotka pitäisi saada paremmin tietoon. Krookin mielestä pitäisi korostaa enemmän luonnossa tapahtuvaa hyötyliikuntaa. Suomen kärkiluku on kirjattu pääkaupunkiseudulla Kauniaisissa – 594. Krook oli sitä mieltä, etteivät ihmisten ilmaisemat halut maallemuutosta auta mitään, jos heille ei ole tarjolla töitä. Kivijärven indeksi oli vain 222. Niilivuon mukaan vuokralla asuminen yleistyy ja omistusasuminen vähenee. Krook mainitsi kolme valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Kärväskylällä, Ylä-Liitonjoella ja Muurasjärvellä sekä Pihtiputaan kuulumisen niin Suomenselän kuin Järvi-Suomenkin maisemamaakuntaan. Kaikenlaisen maaseutuun liittyvän positiivisen puheen merkitys on Niilivuon mielestä kullanarvoista. JUHA KIVINEN. 11 Kotiseudun Sanomat 30.3.2022 Jokaisessa kunnassa oli väkeä koolla esimerkiksi kylätaloissa tai etätyöpisteissä, mutta mukaan tuli myös yksittäisiä kuntalaisia kotikoneensa välityksellä. Virolaista mustikkaakin on mainostettu Pihtiputaan mustikkana, Juhani Krook sanoi. Illan tavoitteena oli kerätä vielä viimeisiä aineistoja Viisarin uuteen kehittämisstrategiaan. – Pihtipudas on laatukäsite. Miia Hiironen asetti toiveensa sivuelinkeinoihin ja kevytyrittäjyyteen. Terveyttä voi ylläpitää esimerkiksi marjametsissä ja vesillä. KOTISEUTUAKTIIVI ja luontoharrastaja Juhani Krook oli eniten huolissaan siitä, mistä Pihtiputaalle saataisiin työpaikkoja. Kyläkummeista Niilivuo oli hyvin innoissaan. Niilivuo peräsikin kuntia olemaan aktiivisia asiassa. He voivat tukea maallemuuttajia toimimalla sisäänheittäjinä ja alkuaikojen tukijoina esimerkiksi lupien hakemisessa ja muissa käytännön asioissa. Hän pelkäsi sen vaikuttaneen esimerkiksi siihen, Kuntien alhainen koulutustaso huolestutti pohjoisen Keski-Suomen tulevaisuusillassa JUHA KIVINEN Maaseudun kehittämisryhmä Leader Viisari järjesti ensimmäisen kerran tulevaisuusillan kaikille Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kunnille yhtä aikaa nettiyhteyden kautta. Osallistujia oli nettiyhteydellä yli viisikymmentä. PIHTIPUTAAN Harmaalanrannalta kotoisin oleva, nykyisin Korpilahdella asuva Johanna Niilivuo valotti maallemuuttoa koskevia tutkimuksia ja arvioi, että liikehdintää on selvästi siihen suuntaan, että ihmiset haluavat muuttaa kaupungeista väljemmille vesille. miksi toimintansa lopettaneen hoivakoti Kasken tiloihin ei tullutkaan nuorten palvelukotia, vaikka sellaiseen haettiin vetäjää vielä viime vuonna. Leader Viisarin tulevaisuusilta järjestettiin yhtä aikaa jokaisessa Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kunnassa. Hänen mielestään positiiviisia tuloksia voi näkyä nyt vain yksittäisissä kylissä. Miia Hiironen oli katsellut huolestuneena Sitran kolmen vuoden takaisia tilastoja kuntien koulutustasosta. Rihto arvioi, ettei maaseututoimijoiden vaikuttamistyö ole riittävää, ja aluepolitiikassa vaadittaisiin paljon järeämpiä toimia. Seutukunnalta löytyy koko maan huonoin koulutustaso. Pihtiputaan koulutustasoindeksi oli 261, eli 30 prosenttia huonompi kuin koko Keski-Suomessa ja myös viisi prosenttia heikompi kuin seutukunnalla. Toiset kunnat ottavat suoraan yhteyttä mökkiläisiin, kun taas toiset vastustavat ajatusta vetoamalla vaikka koulukyytiongelmiin. Pihtiputaalta ei ilmeisesti löytynyt tarpeeksi pätevää ihmistä toiminnan aloittamiseksi eikä muualtakaan ollut tulijoita. Juhani Krook halusi nostaa alan asiantuntijana esille Pihtiputaan luontoarvot, vaikka luontoa mainostetaan laajasti muuallakin
Keski-Suomen hyvinvointialuestrategiaa valmistellaan niin, että aluevaltuusto hyväksyisi sen 14. – Mutta tietysti palvelut toimivat koko ajan täällä arjessa silloinkin. Kunnan keskuskeittiöllä tehdystä sadan litran lettutaikinasta paistettiin 800-900 lettua. Aluevaaleissa valittiin aluevaltuustot ja ne valitsivat aluehallitukset. JUHA KIVINEN JUHA KIVINEN tustahan on odotettu vuositolkulla. Laura Suominen tarjoili tuhteja lettuannoksia. – Ja tätä sote-uudisKinnulan aluevaalihaasteen lettukahveilla 400-500 kävijää Kinnulalaisten saavuttamaa aluevaalihaasteen voittoa juhlittiin ilmaisilla lettukahveilla Kinnulan torilla. – Jämsäläisen ja hankasalmelaisen aluevaltuutetun pitää osata katsoa myös Kinnulaan päin, kun palvelutuotannosta tehdään päätöksiä. Eivät he tule oikeastaan välittämään asiantuntijoiden mielipiteistä. Heimo Lajunen kannatti lämpimästi omalääkärijärjestelmään perustuvaa Norjan mallia. Tietyt asiat lähtevät liikkeelle vasta sitten, kun ollaan yhden yhteisen hallinnon alla. Kysely on avoinna vielä perjantaihin saakka osoitteessa hyvaks. Tämä on ennen kaikkea tulevien vuosien kehitystyö. Paikalle saapui 400-500 kahvittelijaa, joista suurin osa oli oman pitäjän väkeä. Ei sellaisia, joissa on tehty niinsanottu tutkimus tai josta on näyttöä vain pieneltä ajalta. Edellisen kerran olenkin käynyt Kinnulassa Sipilän hallituskaudella, kun pidettiin kuntalaisiltoja samasta asiasta. Lajunen ei antanut paljon arvoa sille, että poliitikot ovat päättämässä sote-asioista. JUHA KIVINEN JUHA KIVINEN. – Nyt on rakennettu yksi ylimääräinen organisaatio tähän päälle. Kallimo korostikin 69 aluevaltuutetun vastuuta tasapuolisuuden vaalimisessa. – He ovat mielellään itse niitä kaiken tietäviä. Lettukahvit tarjosivat tilaisuuden tavata tuttuja ja vähän tuntemattomampiakin. Ryhmissä voi olla vaikka viisitoista naista ja yksi mies. Kati Kallimo myönsi, että aikataulu on tiukka, kun yli 11 000 työntekijää siirtyy kunnista hyvinvointialueelle vuodenvaihteessa. Alueiden luottamusväki ja viranhaltijat alkavat valmistella ensi vuoden alussa aloittavien hyvinvointialueiden toimintaa. KINNULAN terveysaseman ylilääkäri Heimo Lajunen nautiskeli lettukahveja mietteliäänä. fi/strategia. Nyt ollaan vihdoin menossa aikatauluissa lakien puitteissa, Kallimo huomautti. hyvinvointialuejohtaja Kati Kallimo kuuli kinnulalaisten olevan huolissaan siitä, ettei kunnasta saatu läpi omaa aluevaltuutettua. Aikoinaan pantiin lääninhallinto pois, jotta säästettäisiin, mutta nyt tuli vielä vähän isompi. Hän ei ole ottamassa hyvinvointialuetta vastaan aivan varauksetta. – Valmistellaanko tässä asioita parhaalla tavalla, koska he, jotka ryhmissä valmistelevat, ovat satunnaisia valintoja, eivätkä he ole missään tapauksessa ainakaan sukupuoleltaan tasa-arvoisesti valittuja. Keskisuomalaisille on avattu nettikysely siitä, miten sosiaali-, terveysja pelastuspalvelut toimivat nykyisin ja miten niitä pitäisi parantaa. – Onhan siinä aina se toivo, että voidaan valita hyviä ratkaisuja. kesäkuuta. Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Kymenlaakso tarjosivat lettukahvit keskisuomalaisille Kinnulassa, koska siellä saavutettiin Keski-Suomen korkein äänestysprosentti 59,4. Ylilääkäri Heimo Lajunen ei purematta niele uutta hyvinvointialuetta. – Se on aivan erinomainen, jos meitä kiinnostaa taloudellisesti hyvä ratkaisu, joka tuottaa vähemmän sairaalahoitoa ja kuolleisuutta ja joka vähentää runsaasti ensiapupoliklinikalle hakeutumista – jopa 30 prosenttia, jos suhde samaan hoitavaan lääkäriin on kestänyt yli viisitoista vuotta. 12 Kotiseudun Sanomat 30.3.2022 Keski-Suomi voitti kilpailun aluevaalien korkeimmasta äänestysprosentista neljän hyvinvointialueen vertailussa. Sellaista ei ollenkaan hyväksyttäisi vaikka jossakin seurakunnan aluetoimikunnan varahenkilöstössä, Lajunen naurahti. Mieluiten tietysti koeteltuja ja tieteellisestikin todistettuja. LETTUKAHVEILLE osallistunut vt
Kerho to 31.3. asti Tiina Tainion öljyväritöitä myyntinäyttelyssä Koto Hotelli Pihtiputaassa. Ti 5.4. klo 18. Naistenilta seurakuntakodilla klo 18. Ilmoittautumiset viimeistään ke 30.3. Ilmoittautumiset viimeistään ke 8.6. Op. Sarjat 4-14. Jäsenmaksut tilille FI44 5345 0850 0755 92. Kutsu kuulemaan ja keskustelemaan Kinnulan alueella käynnistettävästä valuma-aluekunnostukseen tähtäävästä esiselvitys hankkeesta. ke 20.4. Tapahtumakalenteri PIHTIPUDAS To 31.3. ELÄKKEENSAAJAT. klo 18.30 ja klubitapaaminen pe 8.4. Osallistujien kesken arvontaa, kahvitarjoilu. Kouluikäisten yleisurheilukerhossa juostaan, hypitään Pihtipudas-salissa perjantaisin klo 16.45-18. viimeistään ke 4.5. Kerhon kokoontuminen ti 12.4. Sydän tykkää -teemapäivä Muurasjärvellä Kaitalassa klo 13-15. 5 km: M/N 17. viimeistään ke 1.6. Ota mukaan jumppa-alusta, viltti, tyyny, vesipullo, muistiinpanovälineet sekä rento ja lämmin vaatetus. Mynnissä mannapuuroa ja aurinkokiisseliä, pupusämpylöitä, rahkapiirakkaa, mämmiä ja muttia sekä pääsiäistaidetta. KINNULA To 7.4. Jokeri Pokeri Box -show ”Ihan Simona” Jukolassa klo 11. Viitaseudun opisto. Vapaasäestyksen kesäkurssi 6.17.6. Keskiviikko: riistakäristys, perunamuusi, kurkkusuikale, puolukkahillo. Ti 5.4. La 23.4. Kahvitarjoilu alkaa klo 16.40. IKIS-luento ”Yksilöllinen syövän ehkäisy ja hoito sekä täsmälääketieteen menetelmät” ke 13.4. Kurssi alkaa su 3.4. Keskiviikko: kalkkuna-kasvispata, ohra, salaattibuffa (salaatti, tomaatti, ananas, raejuusto).. Voit kokeilla oman bookface-kuvan ottamista. Kokoontumiskertoja on neljä. Esiintymässä musiikkiyhdistys PoPin bändejä. Villiinny villiyrteistä la-su 11.12.6. viimeistään ti 5.4. MUISTIYHDISTYS. Ilm. HENGITYSYHDISTYS. Ilmoittautumiset viimeistään ke 20.4. Illan päätteeksi disko. Pilkki-ammuntakilpailut la 2.4. Ilm. SYÖPÄYHDISTYS. SYDÄNYHDISTYS. Perjantai: hävikkipäivä. Ilmoittautumiset viimeistään ma 2.5. Katso tarkempi ohjelma www.pihtipudas.fi/kansalaisopisto. Hiihtokilpailuja torstaisin klo 18 maaliskuun ajan. La 9.4. Perjantai: jauhelihakastike, pasta, raita-vihersalaatti. Pääsymaksu 5 euroa, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi. Huopanan/ Keihärinkosken kesätreeni tiistaisin 3.5.-28.6. fi/calendar/HYVINVOINT/. Muista kokous ke 6.4. Järj. tuettu loma, joka toteutetaan yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa sosiaalija terveysministeriön veikkausvoittovaroista myöntämällä avustuksella. Toimintapisteitä Sallilan torin ympäristössä, mukana myös Pihtiputaan apteekki. Lintuharrastusta aloittamaan lasu 23.-24.4. A-tyttöjen lentopallon SM-välieräturnaus Pihtipudassalissa alkaen klo 11. Noora Nyberg. Hallitus to 31.3. Aprillirock Muurasjärven Harjulinnassa klo 19-22. La 2.4. Kirppari avoinna pe klo 10-15 ja la klo 10-14. ELÄKELIITTO. Järj. Keskustie 12, Kinnula. Päivät 31.3., 14.4., 28.4. Sydän tykkää -teemapäivä Alvajärven eläketalolla klo 10-12. Vapaa pääsy IKIS-luento ”Dna-sukututkimus” ke 4.5. Mahdollisuus osallistua pääsiäiskoristetyöpajaan. Kerho Valorinteellä keskiviikkoisin klo 10. Urheiluseurat TUISKU. klo 18-20. Pesäpallon harjoitusotteluita Lylynmäen kentällä. p. Ilmoittautumiset viimeistään pe 13.5. Äidin oma aika -lyhytkurssi keskiviikkoisin 27.4., 4.5. Päivätoiminnan ryhmä Kojolan koululla klo 12. 6-7-vuotiaille 7.-16.6. 040 745 0303) pitää lähipalvelua Valorinteellä ma 2.5. mennessä p. Konsertti elokuva-ja musikaalisävelmistä Muurasjärven Harjulinnassa klo 13. Perustietoa metsänomistajan oikeuksista ja velvollisuuksista, metsän ja metsäluonnon hoidosta sekä puukaupasta.Perehdytään metsänhoitoon metsän kehityksen eri vaiheissa. Tiistai: kasvispyörykät, perunat, kylmä kastike, salaattibuffa. klo 12 Voimautuksen (ent. Luennoitsijana syöpätutkimuksen professori (tenure track) Toni Seppälä, Tampereen yliopisto. Kerho työväentalolla maanantaisin klo 12. Hakulinkki ryhmäloman sähköiseen hakuun: https://lotu.lomajarjestot. Käden taitojen avoimet ovet Putaanvirran koulun ja Haapaniemen koulun luokissa pe-su 22.-24.4. ELÄKELIITTO. Jäsenmaksut vuonna 2022: 8 e/v, 4 e alle 18-vuotiailta, 60 e/10v. Ilmoittautumiset viimeistään to 2.6. Kouluruokailu PIHTIPUDAS. Uusi os. Haettavana Lomakeskus Huhmariin ma-la 8.-13.8. LC PIHTIPUDAS. Kylätoiminta SELÄNTAUKSEN KYLÄSEURA. Kesätreeni tiistaisin 3.5.-28.6. klo 13.30 kunnantalolla kunnanhallituksen huoneessa. klo 12 KINNULA HEVOSYSTÄVÄINSEURA. Jäsenmaksuja kerätään kerhossa maaliskuun aikana. Maanantai: jauhelihakeitto, juusto, kasvislisäke, hedelmät. Alle 16-vuotiaiden lähtö klo 12, muut klo 13. asti Marilyn Monroe kissed Me@44800 -esinenäyttely Kahvissa & Kupissa. NÄKOVAMMAISET. viimeistään ti 31.5. saakka! ERÄMIEHET. Turnauksessa pelaavat Ploki A1, Kalevan Lentopallo, Nurmon Jymy ja Puijo Wolley. Kokous Suvannonlahdessa ke 6.4. Rentoutuminen ja stressinhallinta – tie hyvään oloon -kurssi Lestijärven Vanhassa pappilassa. Ilmoittaudu viimeistään pe 22.4. Lähipalveluhenkilö Ella Paananen (p. Pe 29.4. Ilm. Järj. Järj. seurakunta. Valokuvauskurssi lauantaisin 23.4.-14.5. Kylien kuoro ja lapsikuoro esiintyvät bändin säestämänä. Yhteisvastuumyyjäiset seurakuntakodilla klo 11-13. Tilaisuuden järjestävät: Kinnulan kunta, Keski-Suomen Ely-keskus ja Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry KINNULAN LÄHIJÄRVET -hanke, sidosryhmätilaisuus INFO-TILAISUUS YKSITYISTIEASIOISTA Tiekuntien osakkaille ke 13.4.2022 klo 17–19 Kinnula-talolla os. Viitasaari: Mosaiikkikurssi pe-la 8.4.-4.6. Vaihtori avoinna kunnantalon alakerrassa ma-pe klo 8.30-14.30. Ilmoittautumiset viimeistään 29.4. Lukuviikon kahvitarjoilu kirjastossa klo 10-15. Salibandya pelataan Pihtipudas-salissa maanantaisin. 044 459 6261 tai netin kautta. Luennoitsijana FT, MBA Marja Pirttivaara, Sitra. KINUSKI TEAM. Retki Torniovuoren jääputouksille la 2.4. Kilpailukeskus Harjulinnassa. Järj. 13 Kotiseudun Sanomat 30.3.2022 OSTO KORTTI BING Pihtiputaan Kuvapirtillä 2 x120 e, 2 x 160 e +muutvoitotyht.väh.760e Menot Seuratoiminta PIHTIPUDAS ELÄKELÄISET. saakka. Junganjärven Ympärijuoksu Muurasjärvellä. Loman hakeminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Ke 6.4. Ruokatarjoilu. 1.4. Järj. Kesätreeni tiistaisin 3.5.-28.6. Liput 2,50 euroa. to 28.4. 1 km: T/P 11, 9, 7. 10 km: N, M50, M60. 2,5 km: T/P 15, 13. klo 14. 0-3-lk klo 18-19.15, 4-lk ja sitä vanhemmat klo 19.15-20.30. p. Naisten kuntonyrkkeily Jukolan salilla keskiviikkosin klo 18. Muurasjärven Murto. Opiston musiikinopiskelijoiden konsertti Sallilassa ke 4.5. Asematie 11 (entinen Siwa). Kahvitarjoilun vuoksi tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan 10.4.2022 mennessä www.tieyhdistys.fi/tapahtumat tai 0400 720 336. La 30.4. Seuraava tapaaminen on ensi sunnuntaina 3. Kukkakauppa) tiloissa, Keskustie 51. omilla kyydeillä. Kuntosarjat: 12,3 km, 10 km ja 5 km. 0400 610 971. Tilaisuuden järjestää Suomen Tieyhdistys ry. Edestakainen matka maastossa n. ja 11.5. Ilm. klo 18.30 Mantassa. Paikallisosastojen kuulumiskierros. Torstai: ohrasuurimopuuro, ruusunmarjakeitto, leipä, leikkele, hedelmät. Ma 4.4. MLL Pihtipudas. 040 417 6682 ja Raija Haapaniemeltä p. Omat pienet retkieväät. ja 12.5. Vatsa-peppu & venyttely torstaisin 5.5.-30.6. La 30.4. Tuotto menee PoPin toiminnan tukemiseen. Ilm. Myynnissä mm. Ilmaisia liikuntatunteja 19.-29.4. Kesän soittomuskari n. 3 km joko lumikengillä tai metsäsuksilla. Muurasjärven kesätreeni torstaisin 5.5.-30.6. Lähtö Kinnuskeskuksen pihasta klo 8 ja paluu klo 13. Ikiliikkujien päivä keskustassa klo 12-13.30. Ilmoittaudu pe. Tiistai: italianpata, porkkanaraaste. Kurssimaksu 15 euroa. Tapahtumaviikot viikoilla 16-18. Aika: 12.4.2022 klo 16.00-18.00 Paikka: Keskuskoulun valtuustosali, Keskustie 27 Ohjelma: • Tilaisuuden avaus, Marja Lehtonen kunnansihteeri • Hankkeen tausta ja tilaajan puheenvuoro, Jouni Kivinen KS ELY • Hankkeen toteutus, toimenpiteet ja aikataulu Tuomo Laitinen KSVY ry • Keskustelua TERVETULOA! Osallistuthan terveenä ja huolehdit koronaturvallisuudesta. Ti 12.4. Sydän tykkää -teemapäivä ti 5.4. To 21.4. Ma 4.4. Taidepiiri. Hakuaikaa ti 10.5. Osanottomaksut 14 e (jk 12 e), alle 16-v 12 e (jk 10 e) ti 19.4 mennessä tilille FI5753450820030966. Tutustu laitesukellukseen la 14.5. huhtikuuta kello 11 Pihtiputaalla Hubteekissa, osoite Keskustie 14. Ensimmäisellä kerralla sovitaan muut kokoontumiskerrat, jotta löydetään kaikille paras ajankohta rentoutumiseen. Muistikahvila Valorinteen kerhohuoneella joka toinen torstai, pariton viikko klo 14. Yhteislaulutilaisuus kunnantalon valtuustosalissa klo 13. Superpesisottelun aikana esittäytyvät kaikki Kinnulan joukkueet. Kokoonnutaan Kinnulanlahden venesatamaan klo 9. Järj. klo 18 Hubteekissa. seurakunta. Kukkasidontatyöpaja, myyntiesittelyjä, kahvitus, arvontaa ja hartaus. Laulattajana Helena Lehmuskero. klo 14 kunnantalolla. klo 14 kunnantalolla. KENNELKERHO. VIITASEUDUN KUULO. Vapaa pääsy. KINNULA. Kukin osallistuu omalla vastuulla. Ilmoittautumisaikaa jatkettu to 31.3. viim. Ilmoittautumiset viimeistään pe 29.4. 040 585 9213 (seitsemän ensimmäistä ilmoittautujaa mahtuu mukaan). Kuninkuusravimatka Forssaan pe-su 29.-31.7. Muista kokous to 31.3. Vapaa pääsy. Lomaa voi hakea loman alkamisajankohdan, lomakohteen, lomateeman mukaan tai yhdistyksen nimellä. 0440 351 466. Ilmoittautuminen klo 17.30 hiihtokopilla. klo 19 Kyläseurantalolla. Matkat: 12,3 km: M, M40. Digiopastusta. Seniorityöryhmä. Järj. PINkoodin käyttöönotto. LIIGAPLOKI. Tervetuloa! Puraset virittelevät sukutoimintaa Purasen sukuun kuuluvat ovat alkaneet pitää kokoontumisia, joissa on puhuttu sukulaisuudesta ja sukututkimuksesta. klo 10.15-11.45 Seurojentalolla. Alvajärvellä eläketalolla klo 10 ja Muurasjärvellä Kaitalassa klo 13. Kokoontumisiin toivotaan lisää sukujuuriltaan Purasiksi itseään tuntevia. 044 459 6261. Hotellimajoitus ja kuljetus kuuluvat hintaan. Kokoontuminen Hubteekissa pe 8.4. viim. PUDIS. hernekeittoa, kahvia ja kahvileipää, leivonnaisia, käsitöitä ja arpoja. Pääsiäismyyjäiset Kulttuuri-Kulmassa (Keskustie 38) klo 11-16. Vapaa pääsy. Kansalaisopistot PIHTIPUDAS Kakkuja kevään juhliin 2.-10.4. Ilm. Jälki-ilmoittautumiset kilpailupaikalla tunti ennen kilpailun alkua 16 e (jk 14 e) ja 14 e (jk 12 e). To 7.4. Pe 1.4. Tiedustelut ja Ilmoittautumiset Jennille p. Ilm. Ploki. Päivätoiminnan ryhmä Mäntypirtillä klo 13. Sisältöön otetaan asioita osallistujien toiveiden mukaan. Hulavanteesta on moneksi keskiviikkoisin 18.5.-6.7. Paikalla kioski. Vaihtelevat treenipaikat ma 2.5.27.6. Perustana on sukukirja ”Mulkaisista Purasiin”. ma 2.5. viim. Ilm. Torstai: uunikala, perunat, porkkanaraaste. Paperisia hakulomakkeita saa Meeri Jauhiaiselta p. Superpesiksen joukkueet Koskenkorva ja Pattijoki klo 13 sekä naisten suomensarjan joukkueet Kinnulan Kimmot ja Kannuksen Ura klo 16. KINNULA Metsäkoulutusta järjestetään yhteistyössä JEDU:n Haapajärven yksikön kanssa. viimeistään pe 29.4. Maanantai: broileripyörykät, riisi, currykastike, jäävuori-kurkku-persikkasalaatti. Sanat sinisen valon hetkellä make 6.-8.6. Ma 18.4. Ilm. Bookface kuva -näyttely ja parhaan äänestys. Omat saunajuomat ja nuotiomakkarat mukaan! MLL
??Puheenjohtaja. Mahdollisuus myös Teamsin kautta osallistua, ilm. 040 569 4255 Koutajärvi, Keitele PERUNAA ja porkkanaa porkkanaa Tahkon Aukiolla (Pihtipudas) MA 4.4. Toimintamme kasvaessa ja asiakastoimitusten lisääntyessä Haemme Keitele Timber Keiteleen sahalle kaksivuorotyöhön SAHATAVARAN JA PUUTUOTTEIDEN LÄHETTÄJÄÄ Odotamme sinulta Logistiikan tai puualan koulutusta Työkokemusta toimialalta, mielellään tilaustoimitusketjun saralta Kykyä käyttää tietojärjestelmiä Työtä pelkäämätöntä asennetta ja paineensietokykyä Tarjoamme Tavoitteellista työtä tilaustoimitusketjussa lähettäjänä Kehittyvän ja modernin työympäristön Pyydämme lähettämään hakemuksen sähköpostilla jukka.lindsberg@keitelegroup.fi tai matti.alanen@keitelegroup.fi 29.4.2022 mennessä. 0400 175 298 KESÄTÖITÄ PIHTIPUTAAN KOTISEUTUMUSEOLLA KOKOUKSET Hiilingin Jahti ry Vuosikokous perjantaina 8.4.2022 klo 19.00 Tervapesällä. klo 12-14. Karkausmäen Eräpojat ry Vuosikokous 2022 Seurojentalolla to 7.4.2022 klo 18, johtokunta klo 17. ??Tiehoitokunta??????????. Hallituksen kokous tuntia ennen.. ?Tervetuloa ????????????Hallitus Viitaseudun Hengitysyhdistys ry Sääntömääräinen kevätkokous Pihtiputaan kunnanhallituksen huoneessa ti 5.4.2022 klo 17.00. 0400 934 177 TARJOUSPYYNTÖ KINNULAN KUNNAN PESULAPALVELUIDEN OSTOSTA Kinnulan kunta pyytää tarjouksia Kinnulan kunnan eri hallintokuntien pesulapalveluiden ostosta alkaen 1.8.2022 – 31.7.2025 + (mahdolliset optiovuodet 1+1). Keskustellaan yhteishankinnoista/hankintarenkaasta. Esillä liittovaltuustovaaliasiat sekä sääntömääräiset kevätkokousasiat. puualan osaajaa HANNULAN PERUNA HANNULAN PERUNA P. ?Tervetuloa! ????????Hallitus www.keitelegroup.fi Keitele Group on vakavarainen puutuotealan yksityinen yritys, joka jalostaa korkealaatuisesta suomalaisesta tukkiraaka-aineesta asiakaslähtöistä sahatavaraa ja jatkojalosteita. Tarjoaja vastaa tarjouksen saapumisesta perille määräaikaan mennessä. Etäyhteys Viitasaarelta, vastuuhenkilö Pihtiputaalla Heli Matilainen. Tiedustelut: tuotantojohtaja Jukka Lindsberg 040 765 3853 tai s-postilla jukka.lindsberg@keitelegroup.fi tai toimitusketjun johtaja Matti Alanen 0500 896 538 tai s-postilla matti.alanen@keitelegroup.fi 1 000 000 m 3 400 000 m 3 Tuotamme vuodessa sahatavaraa Tuotamme vuodessa jatkojalosteita 500 356 Meur Työllistämme yli Liikevaihto tilikaudella 2021 n. Kinnulan 4h-yhdistys Sääntömääräinen vuosikokous Parlamentissa maanantaina 11.4.2022 klo 16.30. kunta@kinnula.fi otsikkotekstillä ”pesulapalveluiden ostotarjous”. Liiketoimintamme on vahvalla kasvu-uralla. SPR Kinnulan osasto Kevätkokous ke 6.4.2022 klo 19.00 Lestijärventie 221. klo 8–12 MÖKKI Alvajärven rannalla p. Esillä sääntömääräiset asiat. 044 4596 256 Sitova tarjous on toimitettava 19.4.2022 kello 15.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kinnulan. Tervetuloa! Elinkeinolautakunta Witas Oy KINNULAN KUNTA Keskustie 47, 43900 Kinnula Puh. 044-459 6211. tapio.pekkarinen83@gmail.com pe 1.4 mennessä. 040 520 3334 tai sihteeri Reija Kärkkäinen p. Ukonniemen yksityistien vuosikokous pidetään Tahkontuvalla su 10.4.2022 klo 18. pe 29.4.2022: Pihtipudas-Seura ry / Hallitus Keskustie 8 44800 PIHTIPUDAS tai reija.karkkainen@pihtipudas-seura.fi Tiedustelut: puheenjohtaja Raimo Pärnänen p. Uudet Keiteleellä, Kemijärvellä ja Alajärvellä sijaitsevat tuotantolaitoksemme edustavat alan huippua Euroopassa. 14 Kotiseudun Sanomat 30.3.2022 VUOKRATTAVANA TORILLA OSTETAAN Ostetaan ENERGIAPUUTA HAKETUKSEEN Myös tienja pellonvarsien raivaukset sekä Kemera-tukikohteet Terho 0400 545 805 myllynmies.fi MYYNTIAUTO PERJANTAISIN KLO 13.00-15.00 PIHTIPUTAAN TAHKONAUKIOLLA puh. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. . Hankintailmoitus on julkaistu lisäksi Kinnulan kunnan kotisivuilla osoitteessa www.kinnula.fi sekä Hilmassa, osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi Tekninen lautakunta Kinnulan viljelijöiden iltapäiväkahvit seurojentalolla torstaina 31.3. Tarjousasiakirjat toimitetaan pyynnöstä osoitteesta jonna.kinnunen@kinnula.fi., josta myös lisätiedot p. 050 307 5439 Markkinapaikka Pihtipudas-Seura hakee kahta pihtiputaalaista kielitaitoista nuorta museonhoitajaksi kesäksi 2022 Kirjalliset hakemukset viim
Julkinen kaupanvahvistaja. 0400-777 757 • www.ehtpiiponniemi.fi YLEISLÄÄKÄRIN VASTAANOTTO LL Risto Laitila 040-716 5841 /Anne Korpela Asematie 12 terveyskeskus Pihtipudas FYSIOTERAPEUTTI Mari Pekkarinen Kirkkotie 5, KINNULA FYSIKAALINEN HOITOLAITOS puh. Turvallinen kumppani yrityksellesi. Vastaanotto tarvittaessa Pihtiputaalla perjantaisin klo 9–10 kunnantalon ltk-huoneessa. 040-149 4005 Anne Vuorenmaa-Huuskonen FYS. LOMAKOTI TUULENSUOJA LOMAKOTI TUULENSUOJA Meillä myös sähköauton latauspiste 11 Kw. 040 158 9850 Pauliina Koivisto ravintoneuvoja 040 134 1878. Viitasaaren toimipaikka Rupontie 2 Pihtipudas www.maaselanmaatalous.fi rehut, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, tarvikkeet, työkoneet ja varaosat Timo Saastamoinen • 040-557 3644, Timo Back • 040-725 7702 Ammattitaidolla ja luottamuksella. Mainostaja, 89 prosenttia lukijoista pitää mainontaa tässä lehdessä hyvänä asiana. Seuraa tarkemmin aiheita FB-sivuiltamme. 040-574 2599 Avoinna: ma-pe 8-14.30. Keskustie 14 Pihtipudas p. • automaalaus • kolarikorjaus • ruostesuojaus • vahinkotarkastukset • pesu ja vahaus • auton sisäpesu www.autopelti.com 040 -702 6777 AUTOPELTI HÄKKINEN Pehkosenkuja 4, 85800 HAAPAJÄRVI Puh. 014 561 165 Juhani 0400 246 154 HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Jorma Pekkala Ollintie 25, Pyhäsalmi 040 700 0090 Varatuomari Eero Hilpinen, Hakkarilantie 9, 44500 Viitasaari. Lounas: 11-13. Perjantaisin tarvittaessa Pihtiputaalla (kunnantoimisto) Ajanvaraus p. P. www.facebook.com/witasoy Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Meiltä kaikki asumisen palvelut! • Isännöintipalvelut • Kiinteistönvälitys LKV Katso kaikki kohteemme saaninkoski.fi • Kaupanvahvistaja • Kokousja saunatilojen vuokraus isannointi@saaninkoski.fi 045 212 1331 Asiakirjapalvelu Hautauspalveluedustus Kinnulassa: Kinnulan Parlamentti 050-576 9995 Kukka-Pibea ja Monosen Hautauspalvelu Ay Asematie 7 Pihtipudas puh. 040 507 7637 Henri Lehtinen Julkinen kaupanvahvistaja JUKKA TAVASTSTJERNA 0400-317 119 • kauppakirjat • lahjakirjat • perukirjat • testamentit • edunvalvontavaltakirjat • metsätalouden veroilmoitukset KESKI-SUOMEN OIKEUSAPUTOIMISTO Varatuomari Tuula Kiili. 029 566 0880. 020 728 9600 info@taloushallinta.com Kinnulan toimisto Ammestie 9, 43900 Kinnula Avoinna ma-pe klo 9.00-15.00 Puh. • Fysioterapia • Hieronta • Kuntoutuspalvelut www.kunnonsyke.. Meiltä MAJOITUSTA lomaan, työhön ja yöhön. Kansallinen Mediatutkimus (KMT 2020). 040 149 4005 Janne Niskakangas OMT-FYS. 050-461 6055 fysikaalinen hoito hieronta 040 502 9452 (myös ilta-aikoja) • klassinenja urheiluhieronta • intialainen päähieronta • koulutettu hieroja • bambuhieronta Hierontapiste Anita Karvonen Asematie 5 (Täsmähoito), Pihtipudas • Halmeniementie 163, Muurasjärvi LVI-ASIOISSA Puh. 014-562 089 Matti 0400-241 965 MEILTÄ APU NOPEASTI JA LUOTETTAVASTI! Ruukintie 1, Pihtipudas • putkiasennustyöt ja huollot • LVI-tarvikkeiden myynti • öljypoltinhuollot Vuokrattavana rakennuskoneita! RAKENNUSURAKOINTI T:mi Jorma Toikkanen • 0400 244 705 jorma.toikkanen@co.inet.fi OSTAMME KUNTTAA / METSÄPOHJAA Suomen Kunttamestarit Oy Hyvä tuotto metsälle, ennen päätehakkuuta. Keskitie 10 (kaupungintalo), Viitasaari. Avoinna klo 9-15. P. Tarvittaessa kuljetus kotiin ja työpaikalle. Uranetti Oy /Anne Heikkilä 044 525 6428 Palolahdentie 11, Kärväsjärvi www.uranetti. 1989-2019 30 VUOTTA Palveluksessasi Pihtiputaan toimisto PL 20, (Ruukintie 2) 44801 Pitipudas Avoinna klo 9.00-15.00 Puh. SYDÄN-SUOMEN TALOUSHALLINTA Oy VISUAALINEN OHJEISTO LOGO Logo valkoisena, yrityksen päävärin (sininen) taustalla: Käännetty logoväritys tilanteisiin, joissa pohjaväri on valkoinen, tällöin logo on sininen: VÄRIPALETTI TYPOGRAFIA Logofontti on: GRAVITY Materiaaleissa käytettävä otsikkofontti on: GRAVITY Materiaaleissa käytettävä leipätekstin fontti on: garamond Peruskirjanpidosta yrityksen taloudenhallintaan Sujuvaa tilitoimistopalvelua omalla alueellasi. 014-571 456, 0400-667 946, eero.hilpinen@asianajotoimisto.inet.fi ASIANAJOTOIMISTO HAMPAANKOLO Pyhäsalmen hammashoitola Laguksentie 4 HAMMASLÄÄKÄRI PYHÄSALMESSA • Jukka Tikanmäki • Matias Toivonen Ajanvaraus 08-782 100 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET VAIHTOLAVAKULJETUKSET P. SVT Talouspalvelut 040-161 5139 • Junganjärventie 7, Muurasjärvi Toimistopalvelut, kirjanpidot ja tilinpäätökset sekä veroilmoitukset: kaikki yhtiömuodot ja yhdistykset. 15 Kotiseudun Sanomat 30.3.2022 Yrittäjien ja yrittäjäksi aikovien kumppani Vaihde (014) 577 6200 www.witas.. 020 728 9607 www.taloushallinta.com Auktorisoitu tilitoimisto Avoinna ma-pe klo 8.30-10.30 Kinnulassa TEEMA-aamukahveja. Kuntannosto: männikkökankailta • mieluiten 2-3 vuotta ennen päätehakkuuta 0400 387 888 Lestijärvi Rakennustuotteet ovet ja ikkunat kattopellit puutavara lämpöelementit rakoliiterit Autohuolto huollot ja korjaukset renkaat Monipuolisesta valikoimastamme Teollisuustie 16 Viitasaari ma-pe 8-16 0400 911 981 myllynmies.fi ovikauppa.com Puun osto energiapuu kuitupuu tukit Metsästystuotteet Tracker-koiratutkat Genzoradiopuhelimet Tmi Tervosen Kotija Pitopalvelu Lounaskahvila EVÄSREPPU (Kunnantalolla)
AUTTAVAT KYLÄT -hankkeessa laajennetaan auttajatoimintaa sydäniskuriryhmän lisäksi organisoituun naapuriapuun. Ryhmiä valmennettiin paineluelvytykseen ja sydäniskurin käyttöön sekä alkusammutukseen sammutuspeitteellä ja sammuttimella. Maksuttoman valmennuksen järjestivät Keski-Suomen pelastuslaitos, Keski-Suomen Sydänpiirin ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Auttavat kylät -hanke sekä Muurasjärven kyläseura. Toisessa erässä Tero Kallatsa siirsi kahdella maalillaan Pudiksen 2-1 -johtoon ja nyt ei käynyt kuten monesti aiemmin, vaan Ilkka Parviainen lisäsi johdoksi 3-1 kolme minuuttia ennen loppua. Sydäniskuriryhmän toimintamalli rakennettiin Nopean Avun Apurit -hankkeessa yhdessä Keski-Suomen pelastuslaitoksen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Santtu Raitala JUHO HÄMÄLÄINEN. jatketaan Laukaassa samoja vastustajia vastaan. divisioonassa Pudiksen lohkossa pelattiin täysi kierros lauantaina. Päivystysvelvoitetta heillä ei kuitenkaan ole. Hankkeesta ryhmä saa hieman varusteita ja mahdollisuuksien mukaan kännykän, jolla kyläläiset saavat apua yhdestä numerosta, Raatikainen jatkaa. Normaalisti kausi olisi päättynyt tähän, mutta talvella kaksi turnausta siirrettiin koronan takia ja näin ollen 9.4. Evartille taas tehtiin kiireellinen leikkaus puristuksissa olleen ohutsuolen takia. Naapuriapuryhmä antaa apua kertaluontoisissa ja satunnaisissa avuntarpeissa silloin, kun julkiset tai yksityiset palvelut eivät ehdi avuksi tai sellaisia ei ole. Peli lähti kulkemaan aivan mallikkaasti, mutta ensimmäisen erän ainoan maalin teki Kuukka. Lisäksi Raitala pokkasi Vuoden voitokkaimman ohjastajan palkinnon. JUHA KIVINEN Santtu Raitala Vuoden ohjastajaksi kolmannen kerran peräkkäin Pihtiputaalainen Santtu Raitala sai Vuoden ohjastajan palkinnon jo kolmannen kerran peräkkäin vuosittaisessa Ravigaalassa, joka järjestettiin lauantaina Tampereella. NB tasoitti toisen erän alussa, mutta Matias Laakkonen ja Marko Siekkinen siirsivät maaleillaan Pudiksen jälleen 3-1 -johtoon. 16 Kotiseudun Sanomat 30.3.2022 Valmennukseen osallistuivat jo aiemmin toimineet Alvajärven, Elämäjärven, Korppisen ja Seläntauksen sydäniskuriryhmät kertausvalmennuksena sekä uudet Muurasjärven, Kojolan ja Alvajärven naapuriapuryhmät. Lähtökohdat peleihin olivat kokoonpanon osalta taas hyvin mielenkiintoiset, koska sairastelut, armeija ja työt jättivät osan pelaajista pois matkasta. Sen ansaitsivat Antti Ojanperä ja hänen valmentamansa Evartti, jotka molemmat kuntoutuivat jopa hengenvaarallisten koettelemusten jälkeen hakemaan ravikuninkuuden Seinäjoelta. Ottelu alkoi hyvin ja Pudis siirtyi jo reilun minuutin pelin jälkeen johtoon Joel Pennasen maalilla. KESKI-SUOMEN maaseudulla elottoman ihmisen ensimmäiseksi avuksi voi tulla vapaaehtoinen auttaja. Lisäksi hankkeessa autetaan kyliä muun muassa kyläturvallisuussuunnitelmien tekemisessä. Se ei korvaa vaan täydentää viranomaisten, yritysten, sukulaisten, ystävien ja naapurien tarjoamaa apua. Poikkeuksellisella kokoonpanolla taistelemalla saatuihin kolmeen sarjapisteeseen oltiin hyvin tyytyväisiä. Kiinnostuneet kylät voivat ilmoittautua mukaan. Viimeisen kuuden minuutin aikana kävi kuitenkin sama kuin muutamassa aiemmassa ottelussa, ja NB nousi tasapeliin vajaat kaksi minuuttia ennen loppusummeria. Se luo turvaa ja turvallisuuden tunnetta – Naapuriapurit ovat ihan tavallisia kyläläisiä, Ryhmä ei tarjoa ammattiapua, mutta ryhmässä on monenlaisia arjen taitoja puutarhanhoidosta tietokoneosaajiin, halonhakkuusta lastenhoitoon, kokkauksesta kielitaitoon, kertoo projektipäällikkö Outi Raatikainen. Antero Halmetoja (vas.) ja Erkki Korpelin harjoittelivat elottoman potilaan elvyttämistä. Antti Ojanperä joutui pahaan onnettomuuteen ajaessaan hevoskärryillä ja samalla hänellä havaittiin vakavia sydänongelmia. Ryhmien kanssa käytiin läpi myös auttajaryhmien toimintaa, toiveita ja tarpeita. Keski-Suomen pelastuslaitoksen palomies Veli-Matti Klemola Kinnulasta pani auttajaryhmäläiset sammuttamaan tulta sammuttimella sekä sammutuspeitteellä. Keski-Suomen Ely-keskus on rahoittanut hankkeen EU:n maaseuturahastosta, joten hankkeen palvelut kylille ovat maksuttomia. – Naapuriapuryhmän taustalle on hyvä saada yhdistys, jonka kautta voidaan hoitaa muun muassa vakuutusasiat. Pihtiputaalle tuli myös Vuoden sykähdyttävimmän ravihetken palkinto. Santtu Raitala voitti viime vuoden aikana 357 ykkössijaa ja keräsi ensimmäisenä ohjaajana kautta aikain yli kaksi miljoonaa euroa palkintorahoja. Edellytyksenä on, että kylällä on sydäniskuri. Sydäniskuriryhmän Viiden kylän auttajat saivat valmennusta Muurasjärven Harjulinnassa pidettiin lauantaina Pihtiputaan auttajaryhmien valmennuspäivä. Oppia saatiin elottoman potilaan elvytykseen ja tulipalon alkusammutukseen. Valmennuksen ja kirjallisen vaitiolositoumuksen jälkeen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri liittää auttajat hälytysryhmään, jolloin oman kylän elottomuushälytyksistä tulee tieto myös heidän kännyköihinsä. Keski-Suomessa on käynnissä valtakunnallisesti ainutlaatuinen toimintamalli. Toisessa ottelussa vastassa oli Kuukka Gunners 2.0 Uuraisilta. Auttavat kylät -hankkeessa tuetaan keskisuomalaisia kyliä auttajaryhmien perustamisessa ja valmentautumisessa. JUHA KIVINEN Pudiksella kaksi ottelua salibandyssa Miesten 5. #11 voi perustaa esimerkiksi kyläyhdistys. Kuukka yritti vielä kavennusta kuudella kenttäpelaajalla ilman maalivahtia, mutta Tero Kallatsa viimeisteli hattutemppunsa lyöden loppulukemiksi 4-1 ja Pudis lähti kotimatkalle voittajana. Ylivoimaisesti haastavinta oli molempien maalivahtien estyminen, mutta onneksi porukassa on sen verran monipuolisuutta, että maaliin vapaaehtoisena ilmoittautui luottopuolustaja ja kapteeni Teemu Hämäläinen. Toimintaan sitoutui yli sata kyläläistä, joista kolmekymmentä oli Pihtiputaalta. Ensimmäisessä ottelussa vastaan asettui Saarijärven NB. Ambulanssin matka saattaa kestää ja elvyttämisellä on kiire. Vapaaehtoiset saavat Keski-Suomen pelastuslaitokselta valmennuksen