Kotiseudun Sanomat 5.7.2023

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Remontti rasittaa seurakuntaa Nelostien ilme kohenee Vanha pappila 110 vuotta Alavieskan Virin Jere Murto kiskaisi huipputuloksen Pihtiputaan Keihäskarnevaaleilla, kun hän voitti alle 15-vuotiaiden poikien kilpailun tuloksella 72,88. Tulos on epävirallinen 13-vuotiaiden maailmanennätys. Murto heitti tuloksen 600 gramman keihäällä eli samanpainoisella, jolla naiset heittävät. Keihäskarnevaaleilla nuorten ME-tehtailua 9 3 6 IR TO N U M ER O 3, 00 € JUHA KIVINEN PIHTIPUTAAN JA KINNULAN PAIKALLISLEHTI KESKIVIIKKONA 5.7.2023 WWW.KOTISEUDUNSANOMAT.FI N:O 27 ILMESTYNYT VUODESTA 1960 5
Lukijan kuvia voi lähettää osoitteisiin toimitus@kotiseudunsanomat.fi tai Keskustie 8, 44800 Pihtipudas. Toivoisi vain, että tähän erinomaiseen tapahtumaan saataisiin enemmän katsojia. ASIAKASPALVELU Reija Kärkkäinen, puh. Tai tuoreita mansikoita. Katselin hieman ihmeissäni sitä valtaisaa värivalikoimaa, jota lasi-ikkunan takana oli tarjolla. Osuin ylisukupolvisen nuorison kanssa muuan urheilupuiston jäätelökioskille. Tuossa kohdassa mieleen juolahti villi ajatus. Paitsi pikitien päässä. 020 793 1620 ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi ILMOITUSHINNAT 1.1.2023 Tekstisivu 1 € / pmm Tekstin jälkeen 0,94 € / pmm Kiitosilmoitukset 20,16 € / (25 pmm) Hintoihin lisätään alv 24 %. 1 Kotiseudun sanomat xx.xx.2022 Kovia tuloksia karnevaaleilla, mutta kuinka saataisiin väkeä katsomoon. TILAUKSET 1.1.2023 Kestotilaus 79,90 € / vuosi Määräaikainen 12 kk 83,90 € / vuosi Pohjoismaat 12 kk 116,90 € / vuosi Hinnat sis. Mutta silti, jos jotain saisi toivoa, toivoisin pinnalle ehdottomasti suolapähkinöitä ja kinuskikastiketta. Aivan pakko. 0400 345 852 juha.kivinen@kotiseudunsanomat.fi Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Minä olen, eikä sen jälkeen ole sitä jäätelöä tehnyt mieli. Lienevätkö varsinkin kotimaisten heittäjien vaatimattomat tulokset vaikuttaneet viime vuosina siihen, että ihmiset eivät löydä enää tietään Jorma Kinnusen kentälle entiseen malliin. Vielä maanantaiaamunakin oli hienoa kuulla, kuinka urheiluselostajien kunnianarvoisa nestori Bubi Wallenius ylisti Pihtiputaan Keihäskarnevaaleja erinomaisena kesätapahtumana Ylen Jälkihiessä. 020 793 1620 tiia.paananen@kotiseudunsanomat.fi ILMOITUKSET Puh. Yritin olla ajattelematta nuorison nuoleskellessa tötteröitään, mitä kaikkea siinä samalla sisuksiinsa saivatkaan. Paitsi ei se välttämättä tarvitse mitään. Tänä vuonna Pihtiputaalta päästiin hehkuttamaan pitkästä aikaa ykkösuutisia sekä Ylellä että MTV3:lla, kun sekä naisten että miesten kilpailuissa nähtiin kovimmat kotimaiset voittotulokset vuosikausiin. O letteko arv. Oikein hyvä jäätelö ei kaipaa päälleen lisukkeita. Kokonaislevikki 3 951 (LT 2019) www.kotiseudunsanomat.fi TOIMITUS Osoite: Keskustie 8, 44800 Pihtipudas Avoinna ma–pe klo 8.30–15.30 Puh. Silti sitä on pakko saada. Siis sitä oikeaa jäätelöä. Leualle ja rynnyksille S inne sitä valuu. Siinä oli aikaa tutkailla tarjontaa nuorison suorittaessa tarkkaa ja tiukkaa harkintaa vaativaa valintaa. Toivoa sopii, että keihäänheiton ystävien muisti kantaa vuoden päähän, ja ensi kesänä karnevaalikatsomoon tullaan sillä mielellä, että Pihtiputaallakin voi vielä rävähtää. 020 793 1621 reija.karkkainen@kotiseudunsanomat.fi Tiia Paananen, puh. Mitäpä jos jäätelöksi saisikin kutsua vain lähellä valmistettua ja kioskeista tötteröön tai kippoon myytävää irtojäätelöä. Puhelinvastaajaan tai tekstiviestillä ei voi jättää maksullisia ilmoituksia. Juha Kivinen Viikon kuva Pihtiputaan Rotayklubin satelliittiklubi Silta on järjestänyt jälleen taidenäyttelyn Koliman Rantaraitille. Osa menee käsivartta pitkin hihaan. Erityisen pakko sitä on saada, jos tietää tai luulee tietävänsä tekoainesten tulevan aivan läheltä, naapuripellon ämmylien maidosta ja toisen naapurin mansikkapellolta ja kolmannen sokerijuurikaspellolta. P ihtipudas toki tunnetaan Keihäskarnevaaleistaan, mutta viime vuosina karnevaalien tulostaso on ollut sen verran vaisu, että pääkilpailujen saama huomio on jäänyt vähäiseksi sunnuntai-illan tv-urheilulähetyksissä. Tai vadelmia ja lakkoja. En onnistunut. Siellä lokit kuulemma kuittaavat alvit ja muut saatavansa hetimiten sen ilmestyessä ihmisen käteen. No eihän se sentään aivan niin yksioikoista ole, mutta liki tehty on aina liki tehty. 0400 741 747 hanna.kankaanpaa@kotiseudunsanomat.fi TOIMITTAJA Juha Kivinen Puh. Kuten keihäskoulun rehtori Ilpo Hanhisalo totesi, sydän sykkii karnevaaleille Pihtiputaalla. Sille voisi antaa nimeksi vaikka maidon kaltaiseen pohjaan tehtyä sokeroitua jäätelön korviketta. Jos sitä kaupan pakastealtaista saatavaa tiiliskiveksi jäädytettyä lisäainesotkua ei saisi sanoa ollenkaan jäätelöksi. Ilmoitusten sisäänjättö maanantaihin klo 10 mennessä. Ymmärtäähän sen, että monenlaista koossa pitävää, värittävää, maustavaa, säilyttävää ja sitten kaikeksi lopuksi äärettömän paljon sitä ynnämuuta tarvitaan, jotta jäätelöpaketti pysyy kuosissaan vielä kaupan pakastealtaasta kotiin kannettuna. Karnevaalien järjestelyt sujuivat pihtiputaalaisilta muuten taas niin upeasti, että tapahtuman ei soisi näivettyvän yleisökadon takia. Tänä kesänä polun varrelta löytyy päivähoitokeskus Onnimannin, Tenavatuvan, Riihituvan ja perhepäivähoidon lasten sekä Nurmelan ja Variskylän palvelukotien asukkaiden taidetta. Siitä olen varma, jos lähijäätelöä on tarjolla, sen rinnalla jokainen pahvipakaste kalpenee. alv 10 % #meidänkotsari KOTISEUDUN SANOMAT Pääkirjoitus JUHA KIVINEN. Sivullinen Sivullinen 5.7.2023 2 Kotiseudun Sanomat 5.7.2023 JULKAISIJA: Pihtipudas-Seura ry Lehti ilmestyy joka keskiviikko. Kyllä sitä suuhunkin riittää. 020 793 1620 toimitus@kotiseudunsanomat.fi PÄÄTOIMITTAJA Hanna Kankaanpää Puh. Yritin miettiä, mistä luonnon aineksista värit olivat peräisin, mutta tulin siihen tulokseen, etteivät taatusti mistään. lukija koskaan tutkineet halvimpien jäätelöiden tuoeteselosteita. V oi sitä ihminen myös irtojäätelön edessä ihmetellä ja vaikka pöyristyäkin
Seurakunnan talouspäällikkö Sinikka Niemonen myönsi kuitenkin kirkkovaltuustossa, että henkilöstö on mitoitettu jo niin tiukalle, että siltä puolelta on aika mahdotonta enää karsia Kinnulan kaltaisessa pienessä seurakunnassa. Sinikka Niemonen kuvasi heikkoa taloustilannetta huomauttamalla, että vaikka seurakunta sai puunmyyntituloja yli 80 000 euroa, tilinpäätös jäi silti selvästi miinukselle. Hänen perheeseensä kuuluu vaimo ja kymmenen lasta. Sama periaate koskee myös tukipalveluita. Hakuaika päättyi viime perjantaina. Kirkkovaltuustot päättävät elokuussa kirkkoherrasta Pihtiputaalaisten ja kinnulalaisten kaksi ja puoli vuotta jatkunut odotus vakinaisen kirkkoherran saamiseksi on vihdoin päättymässä. Valtuusto on nyt puolivälissä kauttaan, josta vaikeuksia ei ole puuttunut. Hakijat ovat kauppatieteiden maisteri Raisa Kinnunen, liikuntatieteiden maisteri ja yhteiskuntatieteiden maisteri Joni Putkinen, Master of Business Administration ja tradenomi Päivi Sorvisto, Terveystieteiden maisteri ja eMBA Heli Tunturi-Kemppainen sekä tietokoneasentaja Atte Yliniemi. Lyhyet 3 Kotiseudun Sanomat 5.7.2023 Kinnulan seurakunnan taloustilanne heikentyi yhä Kinnulan seurakunnan taloudellinen tilanne heikentyi entisestään viime vuoden aikana. Virkaatekevänä kirkkoherrana on toiminut Jukka Kemppainen. OTTO RISSANEN. Yhteisen keittiön perustamista lähikuntien kanssa on myös mietitty, mutta sen osalta läpimurtoa ei ole tehty. Janne Isomaa asuu Haapajärvellä. Valtuustossa kuulutettiinkin tiukan talouskurin perään tulevina vuosina, sillä kunnan kassavarat eivät riitä tällä hetkellä kattamaan suuria mullistuksia. Tulos jäi miinukselle, koska loppuvuodesta toteutuneet yli 38 700 euron suuruiset puukaupat tuloutuvat vasta tämän vuoden puolella. Talous ei olennaisesti heikkene Pihtiputaalla Pihtiputaan seurakunnan talouden suunta ei ole ennusteiden mukaan olennaisesti heikkenemässä lähivuosina. Myös työntekijät saavat pitää työpaikkansa. Kirkkoherrapalvelut seurakunta ostaa Pihtiputaan seurakunnalta. Kinnulan seurakunnan talous heikkenee olennaisesti lähitulevaisuudessa, mikäli korjaavia toimenpiteitä ei löydetä riittävästi. Kinnulan kunnanjohtajan virka täytetään viiden vuoden määräajaksi. Kinnulan seurakunnassa täyttyivät kriisiytyvän seurakunnan mittareista viime vuonna alijäämäinen tilikauden tulos ilman kertaluonteisia eriä ja kasvava henkilöstökulujen osuus toimintakuluista. Kinnulan kunnanvaltuusto kokoontui torstaina. SOTE-UUDISTUKSEN myötä kunnat eivät voi itse tuottaa sosiaalija terveyspalveluita hyvinvointialueille, vaan ne on yhtiöitettävä. Seurakunnan talouspäällikkö Anna-Maija Ojala kertoi kirkkovaltuuston kokouksessa kesäkuun tuoreet tilastot, joista selvisi, että seurakuntaan oli kertynyt kirkollisveroa vuoden kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta 450 195 euroa, jossa on nousua vuodentakaiseen tilanteeseen 5,8 prosenttia. Pyörää ei kuitenkaan tarvitse lähteä keksimään uudestaan, koska Kinnulassa on jo ennestään toimiva ja taloudellisestikin tehokas keskuskeittiö. Tilinpäätöksessä on alijäämää 13 204 euroa, mikä on 46 282 euroa vähemmän kuin talousarviossa arvioitiin. Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli antoi jo Isomaalle virkamääräyksen toimia virkaatekevänä kirkkoherrana syyskuun alusta vuoden loppuun saakka. Perustamisja osakassopimusluonnokset ovat jo hyvässä vaiheessa, vaikkei ne ole vielä julkisia. Myös hallintosäädön uudistaminen sen nykyaikaistamiseksi ja joustavuuden lisäämiseksi oli kokouksessa tapetilla. Kinnulan seurakunnassa on nyt 1 375 jäsentä, mutta kymmenen vuoden päästä jäsenmäärän ennustetaan pudonneen 1 133:een. Pihtiputaan ja Kinnulan kirkkovaltuustot kokoontuvat 23. Kinnulan Ruokapalvelu Oy:n perustamiseen valtuutettiin Kinnulan elinvoimaja kehittämispäällikkö Aki Suhonen, ja valtuusto myönsi perustamiseen 50 000 euron osakepääoman. Pihtiputaan seurakunnalla ei ole tarvetta toimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi. Janne Isomaa JUHA KIVINEN Kinnulan kunnanvaltuusto kuuluttaa talouskurin perään Kunnanjohtajan virkaan neljä uutta hakemusta Kinnulan kunnanjohtajan virkaan tuli hakuajan jatkamisen jälkeen vielä neljä uutta hakemusta. Lapsista osa on jo muuttanut pois kotoa. Niemonen sanoi niiden olevan isoja rahoja 300 000 euron talousarviossa. Pihtiputaalla ja Kinnulassa ei ole ollut vakituista kirkkoherraa sen jälkeen, kun Arja Huuskonen siirtyi Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraksi alkuvuodesta 2021. Niemonen kertoi kirkon remontin kasvattavan poistoja jatkossa hurjasti. On mahdollista, että seurakunta käyttää jatkossa pitopalveluyrittäjien palveluita, sillä Pihtiputaalla on sillä puolella paljon valinnanvaraa. Tilikauden tulos oli puolivuotiskatsauksessa plussalla yli 37 000 euroa, ja siitä puuttuivat vielä kesäkuun kirkollisverotulot. Myös tuulivoimalat saivat maininnan, kahdeksan toiminnassa olevaa tuulivoimalaa kerryttävät jonkin verran tuloja Kinnulan kunnalle. Henkilöstökulut olivat viime vuonna 219 316 euroa. SEURAKUNNAN verotulot laskivat edellisvuoteen verrattuna yli 15 000 eurolla ja sitä edelliseen vuoteen verrattuna lähes 26 000 euroa. Kunnan vuoden 2022 tilikauden tulos jäi 306 476 euroa alijäämäiseksi. Koronavirus, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, maakuntauudistus sekä valtuuston puheenjohtajan vaihtuminen ovat kaikki asettaneet haasteensa. Hallinnon ja toiminnan kriisimittareista täyttyivät laskeva jäsenmäärä, henkilöstön työssäjaksamisja rekrytointiongelmat sekä se, ettei hautapaikkojen hallinta-aikoja ole selvitetty. Vuosikatteen osuus poistoista oli vain 92,25, kun sen pitäisi yltää täyteen sataan prosenttiin. Seurakunnassa työskenteli vuodenvaihteessa kymmenen henkilöä, mutta nyt on nuorisotyöntekijä lähtenyt eikä uutta ole saatu tilalle. Lisäksi vaarallisiksi koetut teiden liittymät nousivat puheenaiheeksi. Seurakuntapastori (95 %) ja kanttori (85 %) ovat osa-aikaisia. Myös heidät otetaan yhä huomioon valintaa tehtäessä. Virkaan on tulossa Ylivieskan seurakunnan Merijärven kappeliseurakunnan kappalainen Janne Isomaa. Myös emännän paikka on auki, eikä ole varmaa, palkataanko seurakuntaan enää uutta emäntää. elokuuta Pihtiputaalle päättämään, valitaanko Isomaa vakinaiseen kirkkoherran virkaan. Kunnanjohtajan virkaan oli tullut aiemmin viisi hakemusta. Seurakunnan tilikauden tulos jäi 4 566 euroa alijäämäiseksi. Hän pitää silloin alkuhartauden ja esittäytyy kirkkovaltuutetuille. Seurakunnan kokoaikaisia työntekijöitä ovat diakoni, seurakuntamestari ja talouspäällikkö. Suurimpia huolenaiheita seurakunnassa on henkilöstön vaihtuvuus jo valmiiksi ohuessa työntekijäkaartissa. Kotiseudun sanomat xx.xx.2022 1 Uutiset Janne Isomaa oli ainoa hakija kirkkoherran viran neljännellä hakukierroksella. Siitä syystä Kinnulassa on määrä aloittaa seuraavan vuoden alusta Kinnulan Ruokapalvelu Oy. Uudet hakijat ovat energiatekniikan diplomi-insinööri Kirsi Kinnunen, rakennustekniikan insinööri Juha-Matti Näykki, kauppatieteieen maisteri Kai Pouttu ja filosofian maisteri Ville Rautiainen. Tämän vuoden taloustilanne näyttää hyvältä
Uskon, että mahdollisten uusien yrittäjienkään ratkaisuihin myllyt eivät vaikuta positiivisesti. Nyt ollaan työntämässä kalkkaroa kossupulloon, ja ehkä suuret voimat siinä onnistuvatkin. Myllytuloja ovat heti nakertamassa myös muut seurausilmiöt, mahdollisten paluumuuttajien uudet ratkaisut, myllyjen alta pois muuttajat, hupenevat kesän viettäjät vieraineen, luontomatkailun tyrehtyminen (ei kukaan halua mennä luontoon myllyjä katselemaan). Nyt ehdotan, että kohdistetaan jatkossa kaikki myllytaisteloihin kohdistetut voimavarat järjestämällä kaikille kuntalaisille (ja vähän muillekin) suunnattu ideointikilpailu, jolla pyrittäisiin löytämään hyvillä kulkuyhteyksillä olevaan kauniiseen kuntaan uusia yrittäjiä ja sitä kautta lisää työpaikkoja. Tuulimyllyjen tekniikan tekeminen on isoa bisnestä. Aurinkoenergian valjastaminen näyttää olevan nyt tämän päivän teema. . Tulimme Saksan ja Tanskan rannikkoa ylöspäin Ruotsiin, ja sitten lautalla Suomeen. MINÄKIN OLEN KAATUNUT JOSKUS METSÄSSÄ Luojan kiitos, onneksi Pihtiputaalla sentään on ammatillisesti taitavat, osaavat ja empaattiset eläinlääkärit Laura Liimatta ja Anu Back. Totta on, että lapojen huiskiessa euroja tulee kuntaan kiinteistöverojen muodossa ja maanomistajille vuokratuloina, mutta tarkastellaan sitten vaakakupin toista puolta. Ensi vuonna kivisilta täyttää 100 v, jonka ympärille olisi mahdollisuus kehittää konsertteja ym. Pihtipudasta on mainostettu luonnonkauniina pitäjänä, ja sitä kautta houkuteltu uutta väkeä pitäjään. Oli mielenkiinnostavaa kuunnella, mitä Pihtiputaalla tapahtuu. Pihtipudas on todella kaunis pitäjä mäkineen, metsineen, ja monipuolisine vesistöineen. Tässä olisi pieni kotitehtävä matematiikan harrastajalle. Myllytuloja vähentäväksi ilmiöksi voidaan lukea myös myllyjen läheisyydessä olevien kiinteistöjen arvon laskeminen. Tsemppiä Silja Kinnunen! oli hyvä kirjoitus. On selvää, että myllyviidakon kasvaessa luonto on menetetty ja halukkuus paluumuuttoon ja pihtiputaalaiseen loman viettoon on mennyt saman tien. Kun aurinkoenergian talteenotto on tätä päivää ja järjestelmien asennusmäärät voimakkaassa kasvussa, niin väkisinkin tulee mieleen myllyjen valmistajien hätä, vähenevätkö ostajat, hiipuuko bisnes. Julkaisun edellytyksenä on, että viestin lähettäjän nimi ja yhteystiedot ovat toimituksen tiedossa. Rohkenen epäillä, että kaikista hienoista sopimuksista huolimatta valmistaja/myyjä ”luiskahtaa” välistä erilaisten yrityssaneerausten kautta (konkurssit) ja maksajaksi jää kunta tai viime kädessä maanomistajan jälkeläiset. jätehuollosta, joka mielestäni on retuperällä. Voitaisiinko keskittyä olennaiseen, mitä täällä on tarjottavaa ja sen kehittämiseen. Suomessakin monissa kunnissa on huomattu aurinkoenergian edut ja ryhdytty tuumasta toimeen. Kun vielä valtakunnan yksi pääväylistä, nelostie, halkoo pitäjää, niin hyvät edellytykset pitäjän kasvulle ovat avoinna, kunhan vain yritysten ideanikkarit pääsisivät vielä vauhtiin. Keskustelua esim. Minäkin tarjoan heti 15 hehtaarin neva-alueen aurinkoenergian talteen ottoon. Olisin tarjoamassa heti pari ideaa. KIITOS ANU JA LAURA #meidänkotsari 4 Kotiseudun Sanomat 5.7.2023 Tuulimyllyjen sijoituspaikoiksi voitaisiin käyttää myös jo valmiiksi rakennettuja teollisuusalueita, kuten esimerkiksi satama-alueita. Mutta tältä haaveelta puuttuu jalatkin. Myllyn kohdalla tulot voidaan helposti laskea, mutta olisi mielenkiintoista tietää, paljonko kesän liikenne tuo luontomatkailun, kesäasukkaiden ja heidän vieraidensa kautta euroja kuntaan. Myllyjen puolustajat hehkuttavat myllyistä saatavilla suurilla tuloilla. Myllyjen kohdalla pissi on pitkä, mutta jäätymisvaihekin tulee varmasti. Minä jäin kaipaamaan keskustelua uusista projekteista, työllisyyden lisäämisestä ym. Joel Hallikainen on sanonut: jolla ei ole haaveita, se on kuin lintu ilman siipiä. Kesäputtaalainen Kiitos lomalaiskahveista Että semmosta.... Kuka purkaa, ja mistä löytyy purkutyön maksaja. Olen syntynyt Keskustie 30:ssa Kantola-nimisessä talossa. Se ensin lämmittää mukavasti, mutta sitten tulee se jäätymisvaihe, joka jäykistää ympäristön. Yhden myllyn purkutyön hinnaksi oli eräässä tietolähteessä arvioitu 400 000 euroa. Löytyy jo ainakin yksi kunta, joka ottaa kaiken sähkönsä auringosta. Myllyjen pystyttäminen tuo hetkellisesti paikkakunnalle työtä, mutta kaikilla teknisillä laitteilla on elinkaarensa, ja purkutyö odottaa. Valmistajien lobbaajille saattaa tulla kiire, ja keinotkin härskiintyä. Minä matkailijana käyn aina katsomassa, mitä kyltin takana tarjotaan. Mielipiteesi julkaistaan lukijan sivuilla! Ota rohkeasti kantaa, muistele, runoile ja lähetä meille kuvia! Lyhennämme tekstejä tarvittaessa. Raimo Kinnunen autotekniikan lehtori Saloinen Kiitos kunnalle taas lomalaisten kahvitilaisuudesta. Mikäli se näköetäisyys 4-tieltä ei ole mahdollista, niin eikö voitaisi tien poskeen laittaa kylttiä nähtävyydestä. Ei kukaan halua uhrata lomaansa katselemalla välkehtiviä myllyn lapoja. Tästä syystä rohkenen vedota kaikkiin päättäjiin: Älkää antako rahan viedä meiltä luontoa! Älkää jättäkö jälkipolville kohtuutonta kuormaa! Teillä on suuret ja kauaskantoiset päätökset tehtävänä, harkitkaa tarkoin. Tuulivoimatilaisuudessa taidettiin kerätä vain vastustajien nimiä listaan. Olin 1995 Suomen ampumajoukkueen mukana Etelä-Saksassa kilpailemassa. Tekstiviesteissä voit käyttää nimimerkkiä. Toivotan kunnalle kaikkea hyvää ja toivon, että asukasluku lähtisi kasvuun ja töitä riittäisi kaikille. Tässä on yhden perusputtaalaisen mielipide, mutta olen ympäristöä tutkaillessani tullut vakuuttuneeksi, että kanssani samaa mieltä on hyvin suuri joukko perusja kesäputtaalaisista. Mikä on euroissa summa summarum. Energiaa tietenkin tarvitaan, ja tuulimyllyt sitä yhtenä tapana tuottavat. He auttoivat kauniisti rakkaat koiravanhuksemme koirien taivaaseen. Pitkin meren rantaa oli rakennettu runsaasti tuulimyllyjä, ja ne sopivat jotenkin hyvin aavaa ulappaa vasten. Nekin rahat käytettäisiin tärkeämpään. Kirjoituksia voi lähettää osoitteisiin toimitus@ kotiseudunsanomat.fi tai Keskustie 8, 44800 Pihtipudas. Esa, Esaias PERJANTAI Klaus, Launo LAUANTAI Turo, Turkka SUNNUNTAI Jasmin, Jade, Nanna, Jasmiina, Ilta MAANANTAI Saimi, Saima TIISTAI Noora, Elli, Nelli, Eleonoora Tekstarit Hätähuuto luonnon puolesta Tuulivoimakaavoitus ja myllyhuuma on edennyt sitä vauhtia, että en voinut syntyperäisenä puttaalaisena katsella pelkästään sivusta. Aurinkokennot eivät pilaa luontonäkymää, eivät melua, eivät vilkuttele häiritsevästi, eivätkä ole eläimille vaarallisia. Ideointikanavia voitaisiin rakentaa someen nuoremmille, ja ihan postilaatikkotyyppiset keräilypisteet kauppaliikkeisiin meille vanhemmille. Suomessakin on pitkästi meren rantaa, niin miksi`ei matkita vähän eurooppalaisia Nato-kavereita. Varhaisemmat kouluni kävin Peningin ja Kärväskylän kouluilla. Jos ulko-oven avatessasi näkymää hallitsevat joka puolella luontoon kuulumattomat suuret huiskivat rakennelmat, voidaan heti sanoa hyvästit kauniille luonnolle, asuinympäristön viihtyisyydelle ja maalle muutolle. Tässä voitaneen palauttaa mieliin se vanha juttu, pissi pakkasella. Kun olin 6vuotias, muutimme Elämäjärven Siirtolan maisemiin. Mielestäni oleellisesti asiat jäivät kuitenkin sivuun. Olemme puolisoni kanssa molemmat syntyperäisiä puttaalaisia, ja paluumuuttokin on koko ajan ollut harkinnassa. Lisäksi Suomesta löytyy tuottamattomia maa-alueita, jotka saataisiin näin hyötykäyttöön. Täällä on mukavaa viettää lomaa, ihmiset ovat ystävällisiä ja auttavaisia. Eläimetkin pysyttelevät yleensä näiltä alueilta pois. Pihtiputaan kylänraitit tulivat jo lapsena tutuiksi, limsa haettiin omiin pulloihin Jukolan alakerrassa olevasta limsatehtaasta, luontoa pääsin ensimmäisen kerran ihastelemaan lentokoneesta, kun Karhumäen veljekset suorittivat yleisölennätyksiä Kammolan lahdella. Tuloja kunta ja kuntalaiset tarvitsevat. Suuret suunnitelmat matkailusta led-valoineen ovat utopiaa. Kuka ostaa viimeiset myllyt. Varsinaisesta työurastani olen viettänyt Pihtiputaalla kuusi vuotta. Ensimmäinen jäykkä osio on purkukustannus. Lukijoilta Nimipäivät KESKIVIIKKO Unto, Untamo TORSTAI Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä. Ideoitsijoita muistettaisiin palkita määräajoin. Siellä melu häipyisi jo vallitsevaan meluun, ja irtautuva mikromuovi sekoittuisi sopivasti jo syntyneeseen teollisuuspölyyn
Hankkeen avulla on mahdollista muuttaa aluetaloutta paljon monipuolisemmaksi sekä lisätä huomattavasti matkailijoiden viipymisaikaa matkailualueella. LIITTYMÄ VT4 KOHTI NIEMENHARJUN LAVAA LAMMENVALAISU JA SIISTIMINEN PUIDEN VALAISU RINTEESSÄ KEVYEN LIIKENTEEN VALAISU ISTUIMET NÄKÖALATASANNE ( PÄÄSY MYÖS NIEMENHARJUNTIELTÄ ) VIITAT JA KYLTIT 5. TÄLLÄ hetkellä Nelostien varren alue on rikkonainen ja se ikään kuin katkeaa useita kertoja ajettaessa Pihtiputaan läpi. Tapahtuma-alueen ”sisäänkäynnin luominen” pohjoisessa Reisjärventien ja Keiteleentien risteykseen. INTERVENTIO ALUE ALKAA VALO JA LUONNONKIVI-INSTALLAATIO Yhtenäinen matkailualue tulossa Putaanportilta Rupon alueelle mahdollista koota pihtiputaalaista identiteettiä ja luontoa korostava kokonaisuus, joka vahvistaa koko matkailualueen brändiä ja vetovoimaa. Hankkeen tuloksia on helppo mitata kasvaneiden pysähdysten, matkailijoiden ja uusien tapahtumien määrällä. Niemenharjuntien kehittäminen. Alueelle on myös 1. 8. Kaikki hankkeen toimenpiteet ovat pysyviä ja ne voidaan toteuttaa kohde kerrallaan. Rupon alueen kehittäminen. 3. 5 Kotiseudun Sanomat 5.7.2023 JUHA KIVINEN Pihtiputaan kunta aloittaa syksyllä kaksivuotisen Nelostien matkailuympäristön investointihankkeen, joka pyrkii yhdistämään Putaanportin, Niemenharjun ja Rupon alueet yhtenäiseksi matkailualueeksi, josta syntyy matkailijalle selvästi tunnistettava elämyksellinen kokonaisuus. MAISEMAPELTO 4. Alueella ei ole yhtenäistä tunnistettavaa teemaa tai identiteettiä, vaikka se pitää sisällään merkittävää potentiaalia isojenkin tapahtumien järjestämiseen sekä tienvarsimatkailun lisääntymiseen. RUPPON TEOLLISUUS ALUE TAKKATUVAN JA AJOKONEEN PIHA-ALUE PIHAN MAISEMOINTI KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLIEN JA KÄVELYREITTIEN PÄÄLLYSTÄMINEN GRAFFITISEINÄ KIERRÄTETYISTÄ BETONIELEMENTEISTÄ VALAISTUS ISTUIMET, PÖYDÄT, RIIPPUMATOT / SÄNGYT VIHERISTUKSTUKSET VIITAT JA KYLTIT KARTTA JA INFOTAULUT 7. Valaisinpylväät. Kaikissa hankkeen vaiheissa on huomioitu kokonaiskestävyys, joka korostuu rakennusmateriaaleista sekä jo olemassa olevien paikkojen ja rakenteiden hyödyntämisellä. Hankkeen toimenpiteitä ovat: 1. Niemenharjun liittymän ympäristön kehittäminen. 6. 7. Pihtipudas pääsee toteuttamaan hanketta halvalla, sillä kunnalle on näytetty vihreää valoa peräti 70 prosentin rahoitusosuuden myöntämiseksi Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta JTF:stä. 2. Hankkeen kustannukset ovat lähes miljoona euroa, josta EU:n ja valtion rahoitusosuus on 699 843 euroa. Kunnanvaltuusto hyväksyi hankkeen aloittamisen. INTERVENTIO ALUE ALKAA VALO JA LUONNONKIVI-INSTALLAATIO 2. Ilman tämänkaltaisia hankkeita tehtävä on todella vaativa, koska infran kehittäminen on niin oleellisessa osassa matkailuympäristöissä. 5. Lammen valaistus ja siistiminen, rinteen valaistus ja näköalatasanne, pergola ja istuimet. Niemenharjun alueen kehittäminen. Kentän maisemointi, asfaltin väritys, valaisimet, oleskelualue, istutukset, graffitiseinä. Maisemapelto, meluvallin maisemointi, hedelmäpuut, harjun portaat, valaisimet, istutukset. Maisemapellon tekeminen. Nelostien varren näkymät uudistuvat huomattavasti, jos investointihankkeen kaikki suunnitelmat toteutuvat.. NIEMENHARJUNTIE PUNAISET VALAISINPYLVÄÄT KORKEAT LAVAN KOHDALLA VIITAT JA KYLTIT KARTTA JA INFOTAULUT 8. NIEMENHARJUNALUE MAJOITUKSEEN KESKITTYVÄ ALUE JA SIIHEN LIITTYVIEN OHEISPALVELUJEN KEHITTÄMINEN MAISEMAPELTO, JOSSA METALLISTA TEHDYT ELÄIMET (LEHMÄ, LAMMAS, HEVONEN) MELUVALLIN MAISEMOINTI KIVIN JA ISTUTUKSIN HEDELMÄPUIDEN ISTUTUS, OMENA, KIRSIKKA, PÄÄRYNÄ POLUN TEKEMINEN JA VIITOITUS JA VALAISU SUON MAISEMA KATSELUPAIKKA, PITKOKSET JA ISTUIN MONUMENTAALISET PORTAAT NIEMENHARJUNTIELLE, BETONI JA LIUKEKIVI PUTAAN MUMMON RUUSUT ALUEEN PUUSTON VALAISU KEVYEN LIIKENTEEN VALAISU VIITAT JA KYLTIT KARTTA JA INFOTAULUT 6. Lisäksi kynnys madaltuu uuden mikrotai pk-yrityksen aloittamiseen, jolloin oman tuotteen tai konseptin kehittäminen voi olla mahdollista laajemmassakin mittakaavassa. Hankkeen toteuttamisen jälkeen alueella voidaan järjestää isojakin tapahtumia, jotka vahvistavat yritysten kilpailukykyä ja elinvoimaa. 4. Tapahtuma-aluee ”sisäänkäynti” etelässä. Merkittävänä tekijänä suunnittelussa pidetään myös sitä, että alueen pk-yritysten on kyettävä uudistamaan kilpailukykyään ja elinvoimaisuuttaan. Tapahtumapuisto Putaanportin yhteyteen. PUTAANPORTIN ALUE JA TAPAHTUMAPUISTO KAAKKURINLAVA MARKIISI ALUEEN YMPÄRISTÖTYÖT PERGOLAT/ KÄVELYSILLAT METALLI JA PUU VENE EUSSAARET SÄHKÖPYÖRÄT JA LATAUSPISTEET ISTUIMET LEIKKIPUISTOMAISET RAKENTEET METALLISTA KEVYEN LIIKENTEEN VALAISU VÄLILLÄ PUTAANPORTTI JA NIEMENHARJUN MATKAILUKESKUS VIITAT JA KYLTIT KARTTA JA INFOTAULUT 3. Tapahtumateltta ja -markiisi, Kaakkurin lavan ympäristön kehittäminen (pergolat, kävelysillat, kyltit, istuimet, myyntikojut, latauspisteet, sähköpyörät, soutuvene, leikkipuistoalue, valaisimet)
Alosen teos kuvaa Kinnulan sijaintia Suomenselän vedenjakajalla ja kivikkoista luontoa. Vanhaan pappilaan oli pantu pystyyn pop up -ravintola, ja kylpemäänkin päästiin sekä Vanhan pappilan riihisaunassa että uuden pappilan savusaunassa. Lisäksi teollisuusalueelle päin tehdään kivipuro, joka päättyy isoon kivielementtiin. Sen kävi toteamassa myös Matti Huhtala Kirkkonummelta, joka on kesäkivijärveläinen. Sekä Vedenjakajaan että Pirunpeltojen kivisammioihin tulee myös valot ja sammioita verhotaan ajastetulla usvaefektillä. – Itse en tee muuta kuin pop up -juttuja, mutta Anni laittelee myös rippijuhlia ja muita tilaisuuksia lähinnä Kinnulaan, Jonna sanoi. JUHA KIVINEN. JUHA KIVINEN Anni Tillgren (vas.) ja Jonna Kinnunen emännöivät pop up -ravintolaa. JUHA KIVINEN JUHA KIVINEN Taideteos saatiin vihdoin Kinnulan kiertoliittymään Vuosikausia vireillä ollut taideteoksen pystyttäminen Kinnulan kiertoliittymään kantatie 58:lle on viimein toteutunut. Kunta sai noin 30 000 euron hankkeeseen opetusja kulttuuriministeriöltä 25 000 euron tuen. Meillä on ollut pop up -kahviloita Café DreaMessa ystävänpäivänä ja äitienpäivänä, ja Kaisan Löylyjä ja lohisoppaa Vanhassa pappilassa Kaisa ja Ville Huhtaniemi järjestivät lauantaina Kinnulan Vanhan pappilan 110-vuotisjuhlat, ja samalla yleisölle tarjoutui tilaisuus tutustua Huhtaniemien kolme vuotta sitten teettämään rakennuksen täydelliseen remonttiin. – MTK:lla on lähiruokahankkeita ja heiltä saimme avustuksen. Kunnan kiertoliittymätoimikunta valitsi voittajaksi Kinnulasta kotoisin olevan kuvanveistäjän Kari Alosen ja työt ”Vedenjakaja” ja ”Pirunpeltoja”. Pop up -ravintolassa häärivät työkaverit kunnan keskuskeittiöltä, Jonna Kinnunen ja Anni Tillgren. Naisilla riittäisi pitopalvelutöitä niin paljon kuin he vain ehtisivät tekemään, mutta päivätyö rajoittaa ehtimistä. Kinnulan kiertoliittymä pysäyttää nyt ohikulkijan aivan eri tavoin kuin ennen. Siellä saa jotenkin kokonaisvaltaisemmat löylyt. – Me harrastetaan kokkailua vielä vapaaajallakin ja molemmilla on myös pitopalvelutoiminimet, joten nyt ollaan yhdistetty voimamme. 6 Kotiseudun Sanomat 5.7.2023 Remonttia tekemässä ollut Kaisa Huhtaniemen isä Ilkka Leppänen lämmitti saunat priimakuntoon. – Kävin molemmissa saunoissa, ja kyllä täytyy sanoa, että savusauna vei nyt voiton. Tänään meillä on Kaakkolammen lohesta tehtyä kermaista lohikeittoa ja kahvipöydässä on jokaisessa tuotteessa Korpelan tilan kaurahiutaleita, joita on ollut myynnissä Kinnulan Parlamentissakin, Jonna Kinnunen selosti. kanssa juteltiin, että pitäisikö kehittää jotakin näin kesäksi. Kokonaisuuden täydentää kuntalaisten ehdotuksen pohjalta haettu kivi, jossa lukee ”Kinnula”. Matti Huhtala kävi vilvoittelemassa Vanhan pappilan riihisaunassa löylyjen välissä
Salmen tilayhtymä on tilan neljäs omistaja. – Syystä tai toisesta karhu oli päätynyt aitauksen sisälle, eikä ollut löytänyt sieltä heti pois pääsyä. JUHA KIVINEN Juha Matinniemi kuvasi karhun käynnin jälkiä tontillaan. Talkoovoimia on kiittäminen siitä, että sitä saadaan viettää niin komeissa puitteissa. Kokoontumisen syynä on talkoot, jossa Salmen tilayhtymän rakennuksien olisi tarkoitus saada uusi maalipinta. 7 Kotiseudun Sanomat 5.7.2023 Karhu temmelsi koira-aitauksessa Karhu oli mellastanut viikonloppuna hirviverkosta rakennetussa koirien juoksutusaitauksessa Pihtiputaan Pohjoisniementiellä. Kotsari oli tuolloinkin ja Taina Paananen kertoo. Isostakin urakasta selvitään talkoovoimin Pihtiputaan Muurasjärvellä kokoontui pieni joukko ihmisiä. Tilalla on järjestetty talkoita aiemminkin, omistaTilalla on järjestetty talkoita aiemminkin, omistaja Taina Paananen kertoo. Lopulta perilliset päätyivät perustamaan tilayhtymän, jossa omistajuuden osuudet vaihtelevat. Alun perin omistajia oli 92, tällä hetkellä heitä on alle 50. Taukoa viettämässä ovat omistajat Veli-Pekka Kinnunen (vas.) ja Jouko NiemeTaukoa viettämässä ovat omistajat Veli-Pekka Kinnunen (vas.) ja Jouko Niemelä sekä talkoolainen Usko Paananen (keskellä). Paikallishistoriallisesti merkittävä tila saatiin kuitenkin tuolloin pelastettua. Salmen tila saa uuden maalipinnan talkoolaisten käsittelyssä.. En tiedä mitä koirille olisi käynyt jos karhu olisi ollut vielä aitauksen sisällä, eikä olisi päässyt karkuun. paikalla. Talkootyö on tilan kunnossapidon kannalta merkittävässä roolissa. maalia itseensä. Kunnostustyö tehtiin silloinkin talkoovoimin. Vanha puupinta imee paljon punamultamaalia itseensä. Karhun etutassun jäljen leveydeksi hän mittasi 14 senttiä ja takatassun jäljen pituudeksi 22,5 senttiä. lä sekä talkoolainen Usko Paananen (keskellä). Onneksi se OTTO RISSANEN OTTO RISSANEN JUHA MATINNIEMI kuitenkin lopulta löysi ulos. Paananen toivoo, että tekijöitä löytyisi jatkossakin, jotta tilan tulevaisuus olisi turvattu. Juha Matinniemi tutki paikkoja tarkemmin ja löysi karhun jälkiä myöhemmin vähän joka puolelta. Se ei olisi pelkästään omistajien ilo, koska tilalla on järjestetty erilaisia tapahtumia. Työ etenee hitaasti, mutta varmasti. –Edellisen kerran kun tila maalattiin vuonna 2005, talkoisiin osallistui parikymmentä henkeä. Tilan kohtalo näytti tuolloin synkältä, sillä huonoon kuntoon ränsistynyt päärakennus oli purku-uhan alla. Ihmisten into osallistua talkoisiin on laskemaan päin, näkee talkoisiin osallistuva Usko Paananen. 30 vuoden aikana talkoita on ehditty pitää jo jokunen kerta, mutta väki on ollut vähenemään päin. Kun tila siirtyi perittäväksi 90-luvulla, asiaa oli ratkomassa muun muassa neljä tuomaria ja useita juristeja. Tänä vuonna tilalle saapuu kulttuuritapahtuma Tanssiva elokuu. Vanha puupinta imee paljon punamultaTyö etenee hitaasti, mutta varmasti. Mistään pienestä hommasta ei suinkaan ole kyse, sillä punamultamaalia olisi tarkoitus keittää yhteensä noin 250 litraa. Työsarkaakin riittää, kun paikalla on vain kolme käsiparia maalaamassa. Lisäksi aitaverkko oli parista kohdasta maan tasalla, ja yhteen kohtaan oli revitty reikä keskelle. Juha Matinniemi oli päästänyt koiransa juoksutusaitaukseen sunnuntai-iltana kello seitsemän jälkeen, kun hän huomasi pian, että jotakin erikoisempaa on tapahtunut, koska koirat käyttäytyivät erikoisesti. Edellisen kerran Matinniemi kävi aitauksessa koirien kanssa lauantai-iltana, jolloin kaikki oli kunnossa. – Ensimmäisenä huomasin lepän, jonka kuori oli rikkoutunut ja karsittu 4-5 metrin korkeuteen. Kotsari oli tuolloinkin paikalla. Myös pienempiä mäntyjä oli revitty juurineen maasta sieltä täältä, Matinniemi kertoo
Oli kuitenkin fiilis, että jos tämä tästä nasahtaa, voi tulla hyvä heitto, mutta en noin pitkää ajatellut tänään. – Totta kai lähden kultaa hakemaan Espoosta. – Vähän hakemista oli alkuunsa. Alasen tulos oli kaiken lisäksi viidenneksi kovin naisten keihästulos Suomessa nykyisellä keihäsmallilla. Siellä on kyllä erittäin kova taso. 8 Kotiseudun Sanomat 5.7.2023 Naisten keihäskarnevaalikisassa oli ylletty edellisen kerran parempaan kotimaisen kilpailijan voittotulokseen vuonna 2004, kun Paula Tarvainen heitti 62,63. Ei tarvitse olla kipsi jalassa, kun heittää. Tuntuu ihan huipulta. – En ole herkistellyt ollenkaan tähän kisaan, vaan tänne tultiin enemmänkin tekemään heittotreenejä. – Tosi erikoiselta kuulostaa, eikä sitä vielä oikein osaa ajatella, että olen siellä omien idoleitteni joukossa. OIen terveimmillään seitsemään vuoteen. elokuuta. Pikkuisen ehkä väsynyt olo on ollut tänään ja eilen. Koko ajan menee tekeminen eteenpäin, joten mikäs tässä muuta kuin pitää ja päästä! Yleisurheilun MM-kisat alkavat Budapestissa 19. Treeneissä ei ole lentänyt ihan näin pitkälle. ANNI-LINNEA ALANEN sai karnevaaleilla heti alkuun hyvän, lähes 59-metrisen heiton, joka heitti häneltä paineita pois. JUHA KIVINEN Toni Kuusela näytti, että hän alkaa olla valmiina MM-kisoihin. Mietin, että lentääköhän tänään, mutta sain tuohon yhteen heittoon semmoista, mitä sen pitäisi olla. TONI KUUSELA tempaisi Pihtiputaalla uransa toiseksi pisimmän heiton ja nousi kauden maailmantilastossa yhdeksänneksi, mutta ei ollut siitä juuri moksiskaan. Hän odottaa vielä pitempiä kaaria. Mukana on esimerkiksi viime vuoden Euroopan mestari Elina Tzengko, joka on heittänyt 65 metriä, eli kyllä pitää hyvin heittää, jos meinaa mitalin saada. JUHA KIVINEN Pihtiputaan 52. Niissäkin oli ainesta, mutta ei teknisesti mitään parasta. 20-vuotias Alanen sai Pihtiputaalta vauhtia Espoossa ensi viikon lopulla järjestettäviin alle 23-vuotiaiden EM-kisoihin. Keihäskarnevaaleilla nähtiin pitkän tauon jälkeen kovat kotimaiset voittotulokset naisten ja miesten A-kilpailuissa. Anni-Linnea Alanen kiskaisi 62,45 ja Toni Kuusela 84,37. – Lähdin vähän riskillä hakemaan seuraavia heittoja, mutta ne eivät osuneet oikein kohdalleen. Yuta Sakiyama heitti toiseksi ja päihitti viimevuotisen karnevaalivoittajan, maanmiehensä Genki Deanin.. Naisten A-kilpailu: 1) Anni-Linnea Alanen Oulun Pyrintö 62,45, 2) Jatta-Mari Jääskeläinen Turun Urheiluliitto 58,26, 3) Emilia Karell Sjundeå IF 54,52, 4) Sanne Erkkola Turun Urheiluliitto 53,49, 5) Yuka Sato Japani 53,47, 6) Heidi Nokelainen Joensuun Kataja 51,14, 7) Siiri Elomaa Tampereen Pyrintö 50,45, 8) Vivian Suominen Helsingfors IFK 50,08, 9) Jenni Kangas Lahden Ahkera 49,48. Hyvä tietää, että tällainenkin valmistautuminen toimii. Miesten A-kilpailu: 1) Toni Kuusela Vimpelin Veto 84,37, 2) Yuta Sakiyama Japani 79,61, 3) Genki Dean Japani 78,68, 4) Aleksi Yli-Mannila Alajärven Ankkurit 77,78, 5) Eemeli Aarnio Naantalin Löyly 73,26, 6) Onni Ruokangas Janakkalan Jana 73,04, 7) Eemil PorvariHartolan Voima 72,92, 8) Aku Parviainen Tuupovaaran Urheilijat 69,69, 9) Eetu Peltokangas Toholammin Urheilijat 65,88, 10) Juho Järvinen Karstulan Kiva 62,91. Olen treenaillut kovaa ja katse on ollut alusta asti MM-kisoissa, että olen siellä huippukunnossa. Vihdoinkin kovia karnevaaliheittoja Anni-Linnea Alanen paransi Pihtiputaalla ennätystään lähes kolme metriä. Anni-Linnea Alasen viimeisellä kierroksella heittämä voittotulos on kymmenenneksi paras koko maailman tilastossa tänä vuonna ja sillä olisi voitettu hopeaa viimevuotisissa EM-kisoissa. – On ollut nousujohteinen alkukausi. Miesten kisassa Tero Pitkämäki voitti tuloksella 85,12 vuonna 2014. 29-vuotias Kuusela iloitsi siitä, että nyt on selvästi hänen paras vuotensa keihäänheittäjänä. Harjoituksissa on lentänyt jo yli 85 metriä. Itsevarmuutta on tullut, kun treenikausi on mennyt sen verran hyvin, että olen tiennyt, että pankissa on metrejä. Sain ammuttua keihään asennon eteenpäin
Enemmän hän harjoitteleekin juoksua kuin keihäänheittoa. Tulos 37,43 ei ole kuitenkaan 9-vuotiaiden epävirallinen maailmanennätys. Pitkämäki kuvaili poikiaan erityyppisiksi heittäjiksi. Myös aikuisten ryhmä on kaikkien aikojen suurin keihäskoulussa. JUHA KIVINEN Maailmanmestari Tero Pitkämäen pojat ovat yltyneet tehtailemaan epävirallisia maailmanennätyksiä. Mukana kisassa olivat myös keihäskoulun kouluttajien, kunnan ja LiigaPlokin joukkueet. Täällä on kuitenkin aika paljon heittäjiä, mutta arvokisamitalisteja joudutaan odottamaan vähän vähäisemmästä määrästä. Elias Siekkinen kilpaili voitokkaassa keihäskoululaisten vinkukeihäsjoukkueessa. – Jooa heitti kaikki heittonsa yli vanhan ennätyksensä.Pojat ovat paljon edellä minua. Jimi kertoikin saaneensa heittoasentoonsa parempaa ryhtiä. He ovat harrastaneet monia yleisurheilulajeja, painia, hiihtoa ja suunnistusta. Mutta on mukavaa nähdä, että kaikki, jotka tänne tulevat, ovat tosi innokasta porukkaa. Tarkimmin vinkukeihäällä osui saaviin keihäskoululaisten joukkue Anton Löfgren, Siiri Ikäläinen ja Elias Siekkinen. Jooa Pitkämäki oli maailmanennätysvireessä. JUHA KIVINEN Pitkämäen pojilla tuloshurjastelua Tero Pitkämäki kuvaa taustalla poikansa Jimin voittoisia heittoja 9-vuotiaiden karnevaalikilpailussa. Ehkä huippu-urheilijoiden valmentaminen voi olla haasteellista, kun touhua tehdään omien töiden ohella. – Ympäri Suomen on saatavilla paljon osaavaa valmennusta, mutta toki monet valmentajat alkavat olla aika iäkkäitä. Parempi keihäänheiton tilanne on Suomessa kuitenkin verrattuna kaikkiin muihin maihin. Nuorta sukupolvea ei ole valmennuksessa ihan niin hirveästi, mutta kyllä sielläkin on leveyttä kohtuullisen hyvin. Jimillä on 40 metrin matkalla ikäluokkansa kaikkien aikojen kahdeksanneksi paras aika Suomessa. Karnevaalitorin tohinaa keihäskoululaisten kanssa Keihäskoululaisten perinteinen marssitapahtuma ja esittäytyminen Pihtiputaan torilla sisälsi kunnan liikuntaneuvojan Maria Töllin vetämän yhteisjumpan, yhteislaulutempauksen sekä vinkukeihään tarkkuusheittokilpailun. Hyvin marginaalista laskua on nähtävissä, mutta mikä parasta, niissä ikäryhmissä, joissa ollaan normaalisti lopettelemassa, kuten miehet 17 vuotta -ikäryhmässä, on tänä vuonna kaikkien aikojen isoin ryhmä, 22 keihäskoululaista. Keihäskoululaisia on kaikkiaan vähän yli 120. – Kovaa kilpailuahan se on lähinnä muiden palloilulajien kanssa, mutta sitkutellaan. JUHA KIVINEN. – Toivottavasti karnevaalit säilyvät näissä mittasuhteissa, mutta vaikeaa on saada lisää harrastajia, kun joukkuelajit vetävät. TERO PITKÄMÄKI myönsi, että viime vuodet ovat olleet vähän alamäkeä keihäskarnevaaleilla, mutta nyt näyttäisi alamäki tasoittuvan. Kotimaisesta keihäsvalmennuksesta Pitkämäki ei ollut kovinkaan huolissaan. KEIHÄSKOULUN rehtori Ilpo Hanhisalo kertoi opetuksen kulkevan melko tuttuja latuja. Se ei kerro lopputulosta aikuisena, paljonko tässä vaiheessa heittää, vaan kertoo vain sen, että tässä vaiheessa osaa heittää, Tero Pitkämäki puntaroi. Jooan entinen ennätys oli 22,16. Aloitin kilpailemisen yhdeksänvuotiaana ja heitin näitä Jimin tuloksia vasta 11-12-vuotiaana. Jooa Pitkämäki heitti keihäskarnevaaleilla 6-vuotiaiden ME:n 26,13 ja hänen veljensä Jimi oli tehnyt saman toukokuussa 8-vuotiaiden ikäluokassa tuloksella 35,97. 9 Kotiseudun Sanomat 5.7.2023 Jimi Pitkämäki voitti karnevaaleilla 9-vuotiaiden sarjan parannettuaan ennätystään. Viime vuoteen verrattuna kotimaisten keihäskoululaisten määrä on pysynyt ennallaan, mutta brittien ryhmä on jäänyt pois. Jumppa sujui kepeästi, kuten tältä porukalta voi odottaakin. Pitkämäki korosti keihään olevan pojille vain yksi laji muiden joukossa. Kunnan ja plokilaisten osumatarkkuudessa olisi ollut paljon parantamisen varaa. Heitä oli viime vuonna noin kolmekymmentä. Toisaalta Jimi osaa analysoida omaa heittoaan, harva yhdeksänvuotias siihen pystyy. – Todennäköisesti syy on inhmillinen, eli pääorganisaattori on ollut polvileikkauksessa, eikä siellä ole ollut ketään muuta ajamassa asiaa, Hanhisalo kertoi. – Jimi heittää juoksuvauhdilla ja enemmän jaloillaan, kun taas Jooalla on hyvä käsi ja hän on vantterampi
11.7.1933 Kinnula k. Järjestää: Pihtipudas-Seura ry ja Pihtiputaan seurakunta LUONTOKIRKKO Peltoa paloi Noin 100 neliömetriä puskoitunutta peltoa paloi Pihtiputaalla Ilosjoentiellä lauantaina kello 16:n aikaan. Muistotilaisuus Kinnulan Rauhanyhdistyksellä. Seurakuntamestari Esko Lindholm 0400 688 124. kirkkoherra Jukka Kemppainen 044 784 4422, seurakuntapastori Johanna Piirola 040 734 0088, kanttori Martti Hertteli 040 352 5524. kirkkoherra Jukka Kemppainen 044 7844422, seurakuntapastori Tuomas Hurme 0400 931986, kanttori Janne Peltokorpi 040 5203388. Rakkauden ja anteeksiannon sanoma kuului Kauhavan suviseuroissa netinkin kautta urbi et orbi Lakeuden kutsuna: ”Näin minä uskon, totisesti uskon!”. 044 509 0598. Palosta ei aiheutunut vaaraa ihmisille tai rakennuksille. Keihäskarnevaalit kiittää kaikkia hienosti läpiviedystä viikonlopusta. KIRPPUTORI avoinna ti, ke ja pe klo 10-16Puh. Hyvinvointialue järjestää nettikyselyitä Keski-Suomen hyvinvointialueen asukkailla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä hyvinvointialueen sosiaalija terveyspalveluista vastaamalla kahteen kyselyyn heinäkuun loppuun mennessä. lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset Siunaus toimitettu 16.6. klo 10 Sanajumalanpalvelus, Kemppainen, Lehmuskero, pääkirkko SEURAT Su 9.7 klo 12 Rukoushuoneella Seurakunnat Seurakunnan kotisivut: www. Ristinmäentie 9, Muurasjärvi Huom! Säävaraus, huonolla kelillä tapahtuma järjestetään Harjulinnassa. Rakkaamme Maire PUURULA o.s Karsikas s. kinnulanseurakunta.fi Sähköposti: kinnulan.seurakunta@evl.fi Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto auki ma-ti 10-14 ja ke 10-12. Olette lämpimästi tervetulleita! Rakkaamme Martti Rauno PEKKARINEN s. klo 19 Kesäillan musiikkia Karkausmäen kammarilla; Hertteli, srk:n kvartetti esiintyy ja lauletaan yhteislauluja, myynnissä mm. Kyselyihin voi käydä vastaamassa nimettömästi osoitteessa www.hyvaks. Lämmin kiitos osanotosta. KESKUSTELUPUHELIN 040 549 7683. Talouspäällikkö Anna-Maija Ojala 044 7844420. Talouspäällikkö Sinikka Niemonen 040 669 1996, vt. Rakkaudella kaivaten Juha Jari perheineen Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kirkkoherranvirasto avoinna ma-ke klo 9–12, 044 7844421. Keihäskarnevaalit ry Kimmo Kinnunen Seppo Spets SUNNUNTAINA 23.7.2023 klo 13.00 Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Muurasjärven koulun piha-alueella os. Seurakuntamestari Vilho Luokkanen 0400 915398. Diakoniatyö 040 7652453. klo 13 Kesäkirkko Kotiseutumuseolla; Piirola ja Hertteli, Keskustie 82, kirkkokahvit ja klo 19 Seurat Ry:llä KINNULAN SEURAKUNTA PIHTIPUTAAN HELLUNTAISEURAKUNTA Seurakunnan kotisivut: www. Mut´lepopäivään heräämisen hetki on koko Herran kansan yhteinen. Rakkaudella muistaen Anja, lapset ja lapsenlapset perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitetaan Kinnulan hautausmaalla 15.7.2023 klo 12. Rakkaamme, isämme, isäpuolemme, pappamme, isopappamme Sulo Sakari NIEMONEN s. Vastaavaa episodia en kohdannut koskaan koti-Kinnulassa. KUOLLUT Mirja Salminen 86 v. Se on vieläkin meidän heikkojen keskellä ja sen voisi tiivistää Väinö Havaksen virren 344 sanoihin: Vaikk’ on korkealla, Herra, istuimes, sielut tuskan alla saavat autuutes. KASTETTU Reetta Tuulia Järvenpää JUMALANPALVELUKSET Su 9.7. 30.5.2023 Kinnula Ei syki enää sydän lämpöinen, on poissa rakas, läheinen. Lapsityö Katja Kokkonen 040 8415626. Kiitos Lepolan ja Poimunlehden sekä Pihtiputaan vuodeosaston henkilökunnalle äidin hyvästä hoidosta. Heittäkää hiljaa arkulle multaa, siellä on mummu, siellä on kultaa. Kiitos yhteistyökumppaneille sekä talkoolaisille, yhteistyö on voimaa. 11.7.1939 Kinnula k. Kuvasi kultaisen suljemme kätköihin sydämen. Siunaavin ajatuksin teitä muistaen Heikki-pappi Järvinen PIHTIPUTAAN SEURAKUNTA 10 Kotiseudun Sanomat 5.7.2023 Seurakunnan kotisivut: www.pihtiputaanseurakunta.fi Vt. On sanottu, että tämän ajan ihminen ei etsi ensisijaisesti armahtavaa Jumalaa vaan armollista kanssaihmistä, evankeliumin sanomaa: ”Poikani, tyttäreni, ole turvalliseslla mielellä, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.” Jeesuksen lähetyskäskyn mukaan parannus ja syntien anteeksiantaminen kuuluvat yhteen. 2.6.2023 Pihtipudas Rakkaudella kaivaten Jorma Sirpa Sanna, Jani, Miska, Jade ja Josefiina Kalle Sara Seppo ja Terttu Roosa ja Sami Ville, Tuulia ja Tatu Jarmo ja Ulla Ronja Mikko Saimi -sisko sukulaiset ja ystävät En ole poissa, vaan luoksenne saavun, mukana jokaisen nousevan aamun, ja jokaisen tummuvan illan myötä toivotan teille hyvää yötä. Huomenna to 6.7. Kesätauko, ei sunnuntaikokouksia eikä tiistain rukouskokouksia. läheisten läsnä ollessa. Alkuseurakunnan kristittyjen kovasydäminen vainooja, Saulus (sittemmin apostoli Paavali), johdatettiin etsimään armoistuinta juuri heidän keskeltään. T ätä väkijoukko ihmetteli, voiko muu kuin Jumala antaa syntejä anteeksi, sillä heidän pappinsa olivat luovuttaneet tehtävänsä Jumalan hoidettavaksi, ”vain Jumala taivaassa voi antaa syntejä anteeksi”. 6.7. HAUTAAN SIUNATTU Hannu Juhani Kotilainen 84 v. Kyselyissä kartoitetaan sosiaalija terveyspalveluiden järjestämistä sekä etäja lähipalveluita. Tulipalo syttyi risujen polton seurauksena. Kiitos, Herra taivaan, kun tuot lastes vaivaan lahjas runsahimmat. Otamme vastaan tavaroita myyntiin. Ananiaksen siunaavien kätten alla hän sai kuulla, että Taivaan Isä antaa tässä ja nyt synnit anteeksi: evankeliumin synninpäästö sanottiin ihmiseltä ihmiselle kuten Jeesus oli opettannut. fi/kyselyt.. 26.12.1937 Haapajärvi k. Muistoissamme Sunnuntaiksi Apostolien tehtävä Lue Apt 17:22-32 A rmahtakaa! Huutomerkki suviseurasunnuntain teemassa kertoo hätääntyneen ihmisen armon anomisesta. ruoanjako alkaen klo 10:30, jako kestää niin kauan kuin ruokaa riittää. Valmistuneita Jaakko Kokko Pihtiputaalta on suorittanut koneja tuotantotekniikan perustutkinnon Gradia Jyväskylässä ja valmistunut koneistajaksi. Sauluksesta tuli kristitty Paavali. Epäilemättä he myös miettivät, mihin pappeja ja heillekin rakasta kirkkoa sitten tarvitaan ja joutaako Mooseksen kirkkoon asettama armoistuinkin museoon, jos asiansa voi sopia kahdenkesken Jumalansa kanssa. kahvia 9.7. T aivaassa ei tarvita erillistä armonistuinta, koska Jeesuksen antamalla valtuutuksella maanpäällä anteeksi annetut synnit on annettu anteeksi myös taivaassa. 26.6.2023 Viitasaaren sairaala Soi iltakellot vuorotellen meille, se järjestys on suuren mestarin. Lämmin kiitos osanotosta. vapaus.fi Sähköposti: vanhemmisto@ vapaus.fi Ukraina-keräys Poliisihallinnon keräysnumero RA/2023/722 Tili: Ukraina-keräys, FI 29 5345 0820 0479 60. ja Petri Myllynen 40 v
HaltiOutlet_Putaanportti_kesäale_Kotiseudunsanomat_125x175mm.indd 1 HaltiOutlet_Putaanportti_kesäale_Kotiseudunsanomat_125x175mm.indd 1 29.6.2023 13.36.35 29.6.2023 13.36.35 Idea kahvilaan ei syntynyt hetkessä, vaan ideaa kypsyteltiin pitkin kevättä. – Työmäärä, mikä tällaisen pienenkin yrityksen perustamiseen vaaditaan, yllätti kyllä hieman, eikä kaikki ollutkaan ihan niin yksinkertaista. OTTO RISSANEN Jemina Kinnunen (vas.) ja Matleena Heinonen valmistavat kaikki tarjoiltavat herkut itse. Ajatus muuttui vitsistä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi ja lopulta todellisuudeksi. – Se oli ihan ensimmäisiä viikonloppuja, kun olin täällä. Sitten joku heitti puoliksi vitsillä, että perustakaa kahvila, Heinonen kertoo. ALUKSI kesäkahvilan pärjäämiselle pienellä paikkakunnalla löytyi epäilijöitä, mutta alku on ollut lupaava. – Mutta eihän sitä tiedä, vaikka yrittäjyydestä innostuisi nyt kahvilan myötä! Kinnunen lopettaa. Hakemus tärppäsi, ja niin LähiTapiolan markkinointikoordinaattori Ilona Olkkonen toi pelastusrenkaan Saarensalmen satamaan viime viikolla. Kivijärven vesillä liikkuvat kinnulalaisten lisäksi monet vierasveneilijät. – Ihan kivasti on ollut kävijöitä, enemmän mitä uskalsi olettaa, nuoret yrittäjät kertovat. Heinonen sanoo, että Tiimiakatemiasta oli paljon hyötyä perustamisvaiheessa, koska esimerkiksi Y-tunnukset oli jo valmiina ja laskutus onnistui sitä kautta. Heinonen puolestaan opiskelee Jyväskylässä Tiimiakatemiassa ja seurustelee Kinnusen veljen kanssa. He liikkuvat mieluummin pienempiä teitä pitkin kuin ajavat Nelostiellä, Niinijärvi kertoi. Opiskelijat Matleena Heinonen, 21 sekä Jemina Kinnunen, 20 perustivat yhdessä kesäkahvilan Kinnulan Kulttuurikulmaan. Tiimiakatemia on vuonna 1993 perustettu Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketalouden alan yrittäjyyden erikoiskoulutusyksikkö. Heinonen kertoo, että hän on halunnut olla yrittäjä pienestä pitäen. Puhuttiin Jeminan kanssa, ettei kummallakaan ole vielä kesäksi töitä. Onneksi kaikkea ei olla jouduttu tekemään kaksin. Pian puheeksi tuli se, ettei kummallakaan ollut vielä kesäksi töitä. – Moottoripyöräilijöitä pysähtyy tässä myös usein. Kahvilan nimi Tunnelmakulma tulee paikan historiasta, jota haluttiin kunnioittaa ja ylläpitää sisällyttämällä kulma-sana nimeen. Lähes kaikki kalusteet on lainassa tuttavilta, ja Kukkuu Ry, joka on vuokralla kiinteistössä on auttanut paljon kaikessa, Kinnunen sanoo. 11 Kotiseudun Sanomat 5.7.2023 JUHA KIVINEN Pelastusrengas Saarensalmelle LähiTapiolalta Lassi Niinijärvi (vas.) ja Pekka Suutari Saaren kyläseurasta ottivat vastaan pelastusrenkaan LähiTapiolan markkinointikoordinaattorilta Ilona Olkkoselta. Yhtiö lahjoitti pelastusrenkaita myös Jämsään, Saarijärvelle sekä neljä kappaletta Jyväskylän seudulle. Nykyisin paikalla on Kulttuuri-Kulma, jossa Kukkuu Ry on järjestää erilaisia tapahtumia, ja jonka tiloissa Tunnelmakulma toimii. Niinijärvi oli nähnyt juhannuksen aikaankin satamassa yli kymmenen venetraileria. Lassi Niinijärvi kertoi, että pelastusrengas on tarpeellinen Saarensalmella, sillä satama on kesäisin hyvin vilkas. Kinnunen opiskelee Kokkolassa ja kotoisin Kinnulasta. Kahvilan aukioloajat löytyvät netistä Facebookin ja Instagramin somekanavilta nimellä Tunnelmakulma. Lassi Niinijärvi Saaren kyläseurasta oli huomannut, että LähiTapiola lahjoittaa pelastusrenkaita sellaisia tarvitseville asiakkailleen, ja niinpä hän lähetti asiasta hakemuksen. Kinnula sai uuden kahvilan kesäksi. OTTO RISSANEN KESÄALE! Sandaaleita, shortseja, t-paitoja, kuoritakkeja lisäalessa! Tarjoukset voimassa 16.7.2023 saakka. Aikojen saatossa samassa paikassa on toimineet esimerkiksi Kaisun kulma ja Kulmabaari. Oman kahvilan perustaminen on hänen mukaansa ollut opettavainen kokemus. Molemmat halusivat viettää kesän maaseudulla. Tunnelmakulma on auki tämän kuun puoliväliin saakka. Kinnunen puolestaan ei ollut aiemmin ajatellut tulevansa yrittäjäksi. Mistään valmiista paketista ei suinkaan ollut kyse, vaan töitä saatiin paiskia olan takaa
Tämä ei ole tietenkään ainoa tapa oppia musiikin tekoa, mutta Janille tämä on ollut se oikea tie, “jota minun ei ole ollut pakko tehdä, mutta jokin selittämätön pakottava tarve on ajanut minua eteenpäin musiikin saralla” toteaa Jani. Kyseisen biisin piti olla vain veljen häitä varten tehty kertaluontoinen esitys, mutta lopulta se tulikin levytettyä ja kappale päätyikin yllättäen myös radiosoittoon muutamille kanaville. Musiikkiuransa Sisäinen palo teki Jani Jeulosesta muusikon Kinnulalaissyntyinen Jani Jeulonen on kulkenut hyvin omannäköisen polun muusikoksi. Näillä opeilla Jani on sittemmin päässyt keikkailemaan ammattimuusikoiden kanssa, ja ovat he pyytäneet uudestaankin mukaan, Jani naurahtaa. JANI onkin opetellut soittamaan kaikkia niitä soittimia, joita hän on halunnut kappaleidensa taustalle. Musiikkivideoita tehtiin Varkauden Teatterin tiloissa ja luonnon helmassa teatterin ohjaajan, kampaaja-maskeeraajan ja valomiehen kanssa. Uuteen kirjaan tuleva runo, Näinä aikoina, pääsi tänä keväänä Kansanradion erikoislähetykseen Runoradioon ja sitä on tällä hetkellä kuunneltu yli 10 000 kertaa. Seuraavina levytyksinä Jani teki Rospuuton tieja Japani -kappaleet ja tällöin mukaan tuli myös jyväskyläläinen Inverse Records -levy-yhtiö. Seuraava etappi, mistä Jani haaveilee, on bändin kanssa kiertäminen keikoilla. – 15-vuotiaana sitten sain kitaran joululahjaksi ja lähdin opettelemaan kitaran soittoa kirjojen ja YouTube-videoiden avulla. Esimerkiksi internetissä oleva nimettömänä kirjoittelu ja vihapuhe ylipäätään ovat asioita, joille Janin oli vaikea löytää perusteluja, että miksi joku valitsee niin tehdä. Runokirja syntyi kuten kappaleetkin, ei pakosta, vaan pakottavasta luomisen näkyväksi tekemisen tarpeesta. Tässä vaiheessa alkoi myös yhteistyö kinnulalaisen musiikintekijän Harri Pekkarisen kanssa, jonka studiolla biisejä hiottiin ja äänitettiin. Crowley yhä uudelleen kuunnellessaan se iski: “Nyt tiedän mitä teen isona”, tunsi Jani sisimmässään. 12 Kotiseudun Sanomat 5.7.2023 Eniten Janiin kolahti Ozzy Osbourne, jota hän kuunteli viidenneltä luokalta asti. HEIDI PASANEN alkuvuosien jälkeen Jani keskittyi enemmän kirjoittamiseen ja hänellä oli vahvana ajatus, että solisti on se, joka tekee omat biisinsä. Janin tarinaa kuunnellessa tulee tunne, että näin määrätietoiselle ja omasta sisäisestä palosta taidetta tekevälle muusikolle tuo askel voi olla hyvinkin lähellä. UUSIN Janin kappale Nykyihminen julkaistiin viime torstaina digitaalisena julkaisuna ja siitäkin tullaan tekemään musiikkivideo. Jani kaivoi esille vanhoja tekstejään, joita oli syntynyt biisien kirjoittamisen ohella. – Oivalsin, että juuri tuota minä tulen tekemään jonain päivänä, tarkoitukseni on olla lavalla rokkitähtenä. Nämä olivat ensimmäisiä levytyksiä, joista tehtiin myös musiikkivideot, jotka löytyvät YouTubesta. Inspiroijina toimivat Janin paljon lukema Bukowski ja kirpputorilta löytynyt Seija Viitaniemen runoteos. Kappale oli nimeltään Sotamies ja se oli melko synkkä tarina vanhemmuudesta. Tämä lisää uskoa runotaiteen tekemiselle. Kolmen vuoden päivittäisen työstämisen jälkeen syntyi runoteos Antropologia minä – antropologia sinä vuonna 2020. Kappaleessa on vahva humaani sanoma ja toive inhimillisyyden ja läsnäolon uudelleen löytämisestä. Nykyihminen kertoo toisaalta siitä, miten älykäs ihminen kehityskaarensa teknologisella huipulla juuri nyt on, mutta meillä on myös puutteemme, emmekä osaa korjata toisiamme, vaikka meillä on huikea määrä tietoa, digilaitteita ja huippunopeita verkkoyhteyksiä. ENSIMMÄISEN kerran Jani meni studioon myös YouTubesta löytyvän Keijunmekko-biisinsä kanssa. Jani kävi Kinnulassa peruskoulun ja lukion ja on jo pienestä kuunnellut erityyppistä musiikkia. Kappaleen ensimmäinen live-esitys tullaan kuulemaan lauantaina Kinnulassa Miesmarkkinoilla, jolloin Jani esittää tunnin ajan omia kappaleitaan. Janin kappaleiden tekstit ovat olleet pitkälti tarinankerrontaan pohjaavia. Heidi Pasanen Jani Jeulonen esiintyy Kinnulan Miesmarkkinoilla lauantaina. Erityisesti biisiä Mr. Jani Jeulonen on itseoppinut muusikko.. Olin tuolloin 13-vuotias ja teinkin ensimmäisen biisini jo neljäntoista vanhana. Osa niistä on julkaistu suoratoistopalveluissa ja osa on materiaalia, jota ei ole vielä julkaistu missään. En ole tähän päivään mennessä käynyt mitään musiikkialan kursseja tai opintoja, vaan olen opetellut kaiken itse, oman motivaation innoittamana, kertoo Jani musiikillisen uransa lähtökohdista. Esikuvina olleet Leevi & the Leavings ja Samuli Putro nostivatkin kirjoittajan riman melko korkealle, josta syystä Jani halusi kehittyä myös kirjoittajana. Seuraavana isompana projektina Janilla oli runokirjan tekeminen. Musiikkivideoilla on haluttu tuoda kappaleisiin jotakin sellaista, mitä sanoitus ei suoraan kerro, ja videon avulla on mahdollista laajentaa kappaleiden tarinaa ja ajan kuvausta. Tähän ovat johtaneet myös korona-aikana Janilla heränneet ajatukset ja ihmettelyt kaikesta siitä mitä hän ei ymmärtänyt. Vasta nyt uusimmissa biiseissään Jani on ottanut enemmän vapauksia ja tehnyt enemmän sanomaan keskittyviä sanoituksia. – Olisihan siitä voinut olla apua, jos olisin saanut oppia musiikin teoriassa, mutta toisaalta, kun olen itse hakenut kaiken tiedon, niin olen saanut kokea hienoja oivaltamisen ja oppimisen ilon hetkiä, pohtii Jani. – Kirja kuvaa sitä aikaa ja hetkeä ja nyt kun minulla on uusi runoteos työn alla, huomaan että tästä on tulossa hyvin erilainen, kertoo Jani
Su 23.7. Hengellistä musiikkia Kotiseutumuseolla klo 13. La 29.7. PIHTIPUTAAN KULTTUURI. Pyhäjärven Pohti Hakkaraisen maalauksia näyttelyissä Kinnulassa pitkään opettajana työskennelleen taitelija Anna-Liisa Hakkaraisen maalauksia on esillä tänä kesänä kahdessa näyttelyssä. mennessä Katriinalle, p. Niemenharju Rock Niemenharjun tanssilavalla. Pesäpallon naisten suomensarjaa: Toholammin Urheilijat – Ylihärmän Pesis-Junkkarit Lylynmäen kentällä klo 18. Pe 21.7. 040 575 0330. Kesäkirkko Kotiseutumuseolla klo 13. Kesäkirppari keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 10-14 Seläntauksen Kyläseurantalolla (ent. Pihtiputaalaisten eri ikäisten taidetta. Kiertoajelu Kinnulan maisemissa vol 2. Järj. La 5.8. klo 18.15 ja 18.40. Pojat 9 v: 1) Eetu Karsikas 1.19, 2) Niilo Koljonen 1.47, 3) Väinö Kinnunen 1.48. Tarjoilua. Merkkiammunnat la 15.7. mennessä. pudissalibady@gmail.com. Myllykylän kyläyhdistys. klo 13 alkavaan näytökseen. Reitti kirkonkylä – Niemenkylä – Kangaskylä – rajakivi Kinnulan ja Lestijärven rajalla – Vihtori Storckin taidehalli – Myllykylän kota (jossa kahvitarjoilu) – kirkon parkkialue. Tytöt 7 v: 1) Mila Pala 9,62, 2) Elli Holm 6,88, 3) Helmi Körkkö 5,82, 4) Helka Koljonen 4,10, 5) Alisa Pasanen 3,99. Pojat 11 v: 1) Elmeri Marin 1.18, 2) Wilhelmi Marin 1.29. Järj. asti Taidenäyttely Kumpulassa Rantaraitilla. Metalliromun keräys la 30.9. Ke 12.7. Lähtö Kinnuskeskuksesta klo 11. Katusählyturnaus Putaan Pizzerian pihalla. Anssi Tikanmäen Orkesteri Niemenharjun lavalla klo 19. Lähtö Valorinteeltä kimppakyydeillä klo 12. klo 22. Urheiluseurat TUISKU. Vaihtori avoinna kunnantalon alakerrassa ma-to klo 9-14 ja pe klo 8.30-13.30. Lähdemme Löytänän Kesäteatteriin ke 12.7. SYDÄNYHDISTYS. Pe 14.7. Romanilauluryhmä Tuliveljet Kurikasta. Pojat 7 v: 1) Viljo Back 9,80, 2) Aapo Saaranen 7,59, 3)Antton Tenhunen 5,68, 4) Max Kumpulainen 5,18. Kiertoajelu Kinnulan maisemissa vol 1. Järj. La 8.7. Retki on tarkoitettu syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen. Vapaa pääsy. Kilpaja harrastesarjat, ei lisenssipelaajia. Lisätietoja Irmeli Kuronen p. Tuotteita voi tuoda myyntiin. Jalkapallon miesten Kutonen: Muholan Jalkapallokerho – Kampuksen Dynamo (Jyväskylä) Muholan jalkapallokentällä klo 19. Tommi Läntinen Duo ja Vibravox. 040 506 4968. Anna-Liisa Hakkarainen osallistuu 65 naivistin näyttelyyn Varkaudessa Taidekeskus Väinölässä. Järj. Lähtö Ajomatkojen autolla Tahkon aukiolta klo 11.30.Matka on maksuton sairastuneelle ja hänen läheiselleen, mutta lipun hinnasta peritään 10 e omavastuuosuus/ henkilö matMenot kan alkaessa. Kyläseurantie 16. Pojat 11 v: Elmeri Marin 25,75, Wilhelmi Marin 19,93. Tapahtumakalenteri Seuratoiminta PIHTIPUDAS ELÄKELÄISET. Tytöt 13 v: 1) Mimi Kumpulainen 1.45. asti. Hevosenkengänheiton pitäjänmestaruuskilpailut Suvannonlahden leirikeskuksessa klo 11-14. Metsästäjätutkinto ampumaradalla ke 12.7. Pihtiputaan kerhon teatteriretki Löytänän kesäteatteriin ke 19.7. Perhekahvila avoinna Kotiseudun Sanomien talossa tiistaisin klo 10-13. Ritvalle su 9.7. Kahvitarjoilu. Järj. Muut esitykset ti 11.7., to 13.7., la 15.7. La 15.7. Lähtö Kinnuskeskuksen pihasta klo 11. Paluu esityksen ja ruokailun jälkeen. Leivo ruisleipää ja tuo leipäsi raadin ja yleisön arvioitavaksi. Metsästäjätutkintoon valmentava koulutus Takkatuvalla ke-to 5.-6.7. Pihtipudas-Seura ja seurakunta. Huom! Keräykseen ei oteta jääkaappeja tai pakastimia! SYÖPÄYHDISTYS. Suomenselän kansalaisopisto. LIIGAPLOKI. Tuisku jatkoi juniorien seurakisoja Kihubingo su 9.7. La 8.7. Päivän aikana myytävät tuotteet jokainen hinnoittelee, tuo torille ja myy itsenäisesti! Puffetissa makkaraa, kahvia ja arpoja. Pihtiputaan kulttuuri. kunta ja K-Market Kinuski. La 29.7. Ilm. Ilmainen bussikuljetus Anssi Tikanmäen Orkesterin konserttiin Niemenharjun lavalle ke 5.7. Myös muut kuin sairastuneet ja heidän läheisensä voivat päästä mukaan, jos autoon jää tilaa. Dex Viihde. Jäsenille maksuton. mennessä p. Tervetulo bingoilemaa Pyhäjärvell ! Kahvio palvelee, Info 0400 845 741 Järj. Järj. Ke 26.7. Pojat 7 v: 1) Antton Tenhunen 2.13, 2) Viljo Back 2.52, 3) Aapo Saaranen 2.59, 4) Max Kumpulainen 3.02. Yleisurheilukoulu kesällä maanantaisin klo 17-18 urheilukentällä. Pojat 5 v: 1) Jaakko Kauppi 3,26. 040 537 2186. Jäsenille matka 30 e ja muilta 50 e. Esiintyjinä Neon 2, S.P.L.I.T, Daze Dolls, Kopiokone ja Error 2121. kyläkoulu), os. klo 19 sekä la 22.7. Lähtö Kallioniityntie 4 ja linja-autoasema Tahkon aukiolla, paluu konsertin jälkeen noin klo 21. klo 20 ja ke 9.8. Pe 28.7. Hintaan kuuluu matka, laivaristeily ja kahvit laivalla. Kylätoiminta SELÄNTAUKSEN KYLÄSEURA. Lavalla puffetti ja viiniym -ravintola. Järj. Jäsenmaksun voi suorittaa Ryhdin tilille FI97 5345 0840 016029. Su 9.7. Lähtö ent. Kesäillan musiikkia Karkausmäen Kammarilla klo 19. KINNULA To 6.7. ke 5.7. RYHTI. Muurasjärven Urheilutalosäätiö sunnuntaisin klo 18 PIHTIPUDAS Ke 5.7. RIISTANHOITOYHDISTYS. Myllykylän kesäkahvila Myllykylän kodan maisemissa alkaen klo 12 iltaan saakka. Ke 12.7. Teatterimatka Löytänän kesäteatteriin ti 11.7. Mukaan leipojan nimi (joka julkaistaan vasta katselmuksessa), sekä leivän raaka-aineet. klo 17. Kinnulan HYS. Tanssiva Elokuu 2023 esittää: Talon Tarinoita -tanssiteos Salmen talossa klo 20. Hakkaraisen töitä on myös Vaalassa Galleria Villa Väinölässä.. asti ” Hetkiä”-näyttely. Matka on jäsenille ilmainen. Keihäs (ei sijoituksia, koska heitettiin erilaisilla keihäillä): Tytöt 9 v: Vilma Keinonen 5,90. Ennakkoilmoittautumiset viimeistään la 22.7. La 22.7. klo 18. Hirviammuntaharjoitukset tiistaisin klo 18. Kaija Kärkinen & Ile Kallio, Screaming Thunders, Osmo Ikonen, Kuningasidea, Laura Moisio, Marko Haavisto & Poutahaukat. Järj. Lähtö teatterimatkalle Ränssin Kievariin su 16.7. Lisätiedot pirkko.kauppinen@ kinnula.fi Lisäksi kansallispukujen ulkoiluttamishetki – pukeudu omaan, perimääsi tai lainattuun kansallispukuun. Leipä meijät tiellä pittää torilla klo 10. Lasten olympialaiset urheilukentällä klo 11. Otetaan vastaan ehjää ja puhdasta tavaraa sekä vaatetta myös lahjoituksena. Sitovat ilm. PUTAAN ERÄMIEHET. Vinkukeihäs: Tytöt 5 v: 1) Sema Pala 5,14, 2) Linnea Pasanen 2,31, 3) Lilja Körkkö 2,06, 4) Olka Koljonen 1,83. Järj. helluntaiseurakunta. Hetki Hevoselle Hiilingin harjoitusradalla klo 12-15. seurakunta. Järj. Kirkonkylä – Urpila – Saarensalmi (kahvitarjoilu ja omakustanteinen ruokailu) – Markokylä – Hiilinki – Kinnuskeskus. Lähtö entiseltä kaupalta klo 8.30. 040 841 0272/ Helena tai kerhon Facebook-sivulla. 040 833 9979. Esiintyjinä mm. 400 m juoksu eli minimaraton: Tytöt 5 v: 1) Sema Pala 2.27, 2) Linnea Pasanen 3.20, 3) Lilja Körkkö 3.28, 4) Olka Koljonen 3.59. La 29.7. Valvojat Pasi Kumpulainen ja Janne Kumpulainen. La 5.8. Pe 7.7. kunta. Tytöt 7 v: 1) Elli Holm 1.59, 2) Helmi Körkkö 2.00, 3) Mila Pala 2.14, 4) Helka Koljonen 2.15, 5) Alisa Pasanen 2.25. Ritva 040 833 9979 ma 31.7. Kaakkuri Blues & Jazz Kaakkurin lavalla klo 17. Musiikkia tukee kuvakavalkadi. Hevosajelutusta, talutusratsastusta, hevosenkengänheittokilpailu, arpoja. Su 16.7. kaupalta klo 17. 1 km nelostieltä, paikalle opasteet. Miesmarkkinat koulukeskuksen pihalla klo 10 alkaen. Sitovat ilmoittautumiset ja tiedustelut la 8.7. Näyttely jatkuu 19. Järj. Jalkapalloa koulukeskuksen kentillä torstaisin klo 17.30-18.45 0-3 lk sekä klo 18.4520 neljäsluokkalaiset ja isommat. Vastaanotamme lahjoitustavaraa (huonekalut, kodinkoneet, astiat, kirjat, LP-levyt, auton akut, koristelasi ym.). klo 12 Muurasjärveltä, ja klo 12.30 Pihtiputaalta matkahuollosta. 13 Kotiseudun Sanomat 5.7.2023 OSTO KORTTI BING Pihtiputaan Kuvapirtillä 2 x120 e, 2 x 160 e +muutvoitotyht.väh.760e BINGO Muurasjärven Harjulinnassa Voitot lahjakortteina. Saaren kyläpäivä Saarensalmen satama-alueella klo 10-14. klo 13 ”Myöhästynyt Hääyö” -näytökseen. PUDIS. Kesäkinnusten ja kuntalaisten tapaaminen Seurojentalolla klo 14. MLL. Merja Luukkosen keramiikkaa ja Tuija Jämsénin akvarelleja Kahvi & Kuppi -kahvilassa. klo 18 esitykseen Myöhästynyt hääyö. Järj. Vesilintujen poikuelaskenta to 20.7. Yleinen haulikkoammuntavuoro sunnuntaisin klo 12, tiedustelut p. Käytä viitettä 3311. Musiikkia ja ohjelmaa. Matka on heillekin maksuton, mutta lippu maksaa 26 e (4 euron ryhmäalennus verrattuna normaaliin hintaan). Järj. Luontokirkko Muurasjärven koulun pihalla klo 13. Tutustumismatka Etelä-Konneveden kansallispuistoon la 5.8. Totoravit Hiekan Hippoksella klo 18. elokuuta saakka. Su 9.7. Saaren kyläseura. Esittelyssä kerrotaan pukujen historiaa. Totoravit Hiekan Hippoksella klo 18. Ilm. Tytöt 13 v: Mimi Kumpulainen 14,95, Unna Koljonen 13,94. Arvontaa, ruletti, ohjelmaa koko perheelle. Järj. Su 6.8. Tytöt 9 v: 1) Vilma Keinonen 1.47,5. Pojat 9 v: Eetu Karsikas 19,85, Niilo Koljonen 11,57, Väinö Kinnunen 10,90. Muttiteatterin näytelmän ”Reinikainen” ensi-ilta Muholan kylätalon kesäkatsomossa klo 19. Muut esitykset su 6.8. saakka Keiteleentien varressa n. Katselmukseen tarkoitetut leivät tuodaan perjantaina klo 12-15välisenä aikana Pirkolle Koiravuorentie 10. klo 17.00 Pyhäsalmen Suurlavalla Palkinnot: 9x20€ OK 9x40€ OK 4x80€ OK 2x100€ OK 2x160€ OK Irtolehdellä 400€ OK ilman pallorajoitusta Liput alkaen 14€ koko illan. Ke 12.7. Kilpailuihin pieni maksu. Pe 8.7. PIHTIPUTAAN AMPUJAT. mennessä p. seurakunta. Kirppari avoinna maanantaina, perjantaina ja lauantaina klo 10-15. Voimautus. Pihtiputaan Diabetesyhdistys. Pojat 5 v: 1) Jaakko Kauppi 3.53. Pelejä, arvontaa ja kahvio. 4H. Pihtiputaan Tuisku järjesti kesän toiset seurakisansa viime viikon maanantaina Jorma Kinnusen kentällä. ja to 20.7. klo 17 alkaen. Pe 28.7
Päivystykset järjestetään seuraavasti: Tilapalvelun kiinteistöpäivystys päivystys 24h/vrk numerossa 044 459 6890 Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy päivystys numerossa 044 459 6888 Maaseutuhallinnossa puhelut kääntyvät automaattisesti tuuraajalle sulun aikana, puhelin 044 459 6835 Ympäristösuojelussa, ympäristöterveysvalvonnassa sekä rakennusvalvonnassa puhelut kääntyvät automaattisesti tuuraajalle sulun aikana. 044 459 6815, ympäristöterveysvalvonta; terveydensuojelu, uimaja talousvesi puh. 040 626 6209 Tied. • Sähkölaitteet ja metalli vastaanotetaan maksutta. pihtipudas.fi Kunnanviraston sulkuaikana ovat julkiset kuulutukset ja niihin liittyvät muut asiakirjat nähtävänä kunnan kotisivuilla sekä kirjastossa sen auki ollessa. 044 459 6816. Esim. Asema sijaitsee osoitteessa Katajaharjuntie 1 (rekkaparkki) ja on auki torstaisin klo klo 14 – 17. • Väliaikaiselle asemalle voi viedä pienkuormia max 3m3. pintoihin hyvin kiinnittyvä, rengasystävällinen 0-16 mm • sepelit 8-16, 16-32 mm • kivituhka 0-4 mm Erkki 0400 261 848 KS-Mursketeam Oy Maanrakentamiseen AHO-KURKELAN • soramurskeet • hiekat, sorat ja kivet koneseulottuna • tai edullisesti täyttöihin ym. 040 626 6209 pihtiputaanmansikka.fi pihtiputaanmansikka.fi Myös itsepoimintaa. 2023, kotimaan tilaukset) 45€ 45€ Tarjous voimassa 15.7.2023 saakka. Toppavaatteita, tyynyjä, peittoja, mattoja, kenkiä, alusvaatteita, sukkia, likaista, homeista tai tuholaisten pilaamaa tekstiiliä ei saa keräykseen toimittaa! Haluaisitko kirjoittaa Kotiseutulehti Pihtiputaan Joulu 2023 -lehteen. Ympäristösuojelu puh. Voit lähettää aineistosi joko sähköpostitse osoitteeseen reija.karkkainen@pihtipudas-seura.fi tai kirjeitse osoitteeseen: Pihtipudas-Seura ry Keskustie 8 44800 Pihtipudas Lisätietoja p. 14 Kotiseudun Sanomat 5.7.2023 MYYDÄÄN • Perukirjoitukset • Sähköiset kauppakirjat • Avioerot • Testamentit • Perintöasiat • Lakiasiapalvelut • Toiminta: Kinnula-Pihtipudas-Kivijärvi RSNotariaatti RAIMO SILTANEN p. Myös itsepoimintaa. Hylkylän tila, Rönnynkylä p. 0207 931 621 HANNULAN PERUNA HANNULAN PERUNA Keitele • 040 569 4254 Pihtiputaalla Tahkon aukiolla MA-LA Tervetuloa Tervetuloa ja tuoreita vihanneksia! Nostamme joka aamu uudet perunat, näin varmistamme laadun ja tuoreuden. Kesätarjous! Kesätarjous! Loppuvuoden lehdet Loppuvuoden lehdet (v. 0207 931 621 verkkokauppa: www.pihtipudaskoru.fi Rannekoru 135€ Pihtiputaan jätteiden vastaanottopalvelut laajenevat 13.7.2023 alkaen väliaikainen lajitteluasema palvelu laajenee. Asemalla vastaanotetaan sähkölaitteita, metallia, kestopuuta, rakennusja suursiivousjätteitä. Poistotekstiiliksi kelpaa puhtaat vaatteet ja kodintekstiilit. • Kestopuusta, rakennusja suursiivousjätteestä menee vastaanottomaksu. Voit hakea kaikki rakennusvalvonnan luvat sähköisesti www. 2023, kotimaan tilaukset) (v. Arkisin klo 16:00 – 8:00 ja viikonloppuisin; suureläimet 0600 17861 ja pieneläimet 0600 306 084 Keski-Suomen hyvinvointialueen puhelinvaihde puh. suoraan penkasta URPILAN KYTÄNKANKAAN louhokseltamme CE-merkityt • kalliomurskelajikkeet 0-16, 0-32, 0-56, 0-100 • esim. klo 10-16 pihamyynnissä laadukasta MANSIKKAA (myös laatikoittain), maukasta SIIKLI varhaisperunaa, palkoherneitä, ternimaitoa ym. Hannulan Perunan kesätori! VARHAISPERUNAA VARHAISPERUNAA kesätorille! kesätorille! MANSIKKASESONKI ON MANSIKKASESONKI ON NYT KÄYNNISSÄ! NYT KÄYNNISSÄ! myös 5kg:n laatikoissa! Pihtiputaan K-Supermarketilla PE 7.7. URPILAN KYTÄNKANKAAN louhokseltamme CE-merkityt • kalliomurskelajikkeet 0-16, 0-32, 0-56, 0-100 • esim. Poistotekstiiliä voi toimittaa kirppiksen aukioloaikoina. max 1m3: 12€, max 2m3: 18€, max 3m3: 24€, hinnat sis alv 24 % • Asemalla ei vastaanoteta vaarallisia jätteitä (ongelmajätteitä), tiiliä, betonia, haravointijätettä tai risuja. P. pintoihin hyvin kiinnittyvä, rengasystävällinen 0-16 mm • sepelit 8-16, 16-32 mm • kivituhka 0-4 mm 0400 261 848 KS-Mursketeam Oy Annetaan uudenveroisia 200l peltitynnyreitä! Kunnanvirastot ovat kiinni 3.-30.7.2023 Kunnanviraston neuvonta, puhelinvaihde sekä asiointipiste (Kela ja TE-toimisto) ovat kiinni. Hylkylän tila, Rönnyntie 53 Hylkylän tila, Rönnyntie 53 Tied. Pihtiputaan kunta PIHTIPUTAAN KUNTA Keskustie 9, 44800 Pihtipudas Puh. 044 459 7507, rakennusvalvonta puh. 014-459 6800 Ostaisin yksityishenkilönä METSÄTILAN 10-100 ha Pihtiputaan pohjoistai Pyhäjärven eteläosasta. Muuta hyödyllistä tietoa löytyy kunnan kotisivuilta www. 014 269 1811 palvelee arkisin klo 7:00 -18:00 ja viikonloppuisin klo 8:00 – 16:00. Kotiseutulehteä kootaan ja siihen otetaan vastaan aiheeseen sopivia kirjoituksia, kuten tarinoita, runoja ja valokuvia. Puh. 050 307 5439 Maanrakentamiseen AHO-KURKELAN • soramurskeet • hiekat, sorat ja kivet koneseulottuna • tai edullisesti täyttöihin ym. lupapiste.fi/ Eläinlääkärin ajanvaraus arkisin klo 8:00 9:30 numerossa tuotantoeläimet /044 709 1838 ja pieneläimet /044 459 6745. ja varaukset p. 0207 931 620 • tilaukset@kotiseudunsanomat.fi. suoraan penkasta URPILAN KYTÄNKANKAAN louhokseltamme CE-merkityt • kalliomurskelajikkeet 0-16, 0-32, 0-56, 0-100 • esim. 040 626 6209 pihtiputaanmansikka.fi PIAN! PIAN! Kaulakorut 110€ iso 195€, pieni 125€ Korvakorut Myynti: Kotiseudun Sanomat avoinna ma-pe klo 8.30-15.30 p. 044 459 7489 ja elintarvikeasiat puh. pintoihin hyvin kiinnittyvä, rengasystävällinen 0-16 mm • sepelit 8-16, 16-32 mm • kivituhka 0-4 mm Erkki 0400 261 848 KS-Mursketeam Oy Maanrakentamiseen AHO-KURKELAN • soramurskeet • hiekat, sorat ja kivet koneseulottuna • tai edullisesti täyttöihin ym. ja varaukset p. 0400 547 257 • rsnotariaatti@outlook.com Markkinapaikka TORILLA OSTETAAN Ostetaan ENERGIAPUUTA HAKETUKSEEN Myös tienja pellonvarsien raivaukset sekä Kemera-tukikohteet Terho 0400 545 805 myllynmies.fi MYYNTIAUTO PERJANTAISIN KLO 13.00-15.00 PIHTIPUTAAN TAHKONAUKIOLLA puh. 0400 305 310 Jari Stenberg MANSIKKAA MANSIKKAA Myös itsepoimintaa. Lähin paikka, johon näitä jätteitä voi toimittaa sijaitsee Viitasaarella osoitteessa Vaarinvuorentie 77 (auki ma ja ti klo 10-16, ke klo 10-18) • Lisätietoa www.sammakkokangas.fi Poistotekstiili • Sammakkokangas on sopinut yhteistyöstä KippisAsema Oy:n kanssa (Keskustie 4)
Ota yhteyttä: Kuljetukset myös kevyellä kalustolla asiakkaan toiveet huomioiden. 014-571 456, 0400-667 946, eero.hilpinen@asianajotoimisto.inet.fi ASIANAJOTOIMISTO HAMPAANKOLO Pyhäsalmen hammashoitola Laguksentie 4 HAMMASLÄÄKÄRI PYHÄSALMESSA • Jukka Tikanmäki Ajanvaraus 08-782 100 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET VAIHTOLAVAKULJETUKSET P. Avoinna klo 9-15. 044 579 1420 anne.viander@gmail.com Pihtipudas Kansallinen Mediatutkimus (KMT 2020). 15 Kotiseudun Sanomat 5.7.2023 Meiltä kaikki asumisen palvelut! • Isännöintipalvelut • Kiinteistönvälitys LKV Katso kaikki kohteemme saaninkoski.fi • Kaupanvahvistaja • Kokousja saunatilojen vuokraus isannointi@saaninkoski.fi 045 212 1331 Asiakirjapalvelu Hautauspalveluedustus Kinnulassa: Kinnulan Parlamentti 050-576 9995 Kukka-Pibea ja Monosen Hautauspalvelu Ay Asematie 7 Pihtipudas puh. P. 0207 931 620 Keskustie 8, 44800 Pihtipudas RAKENTAMINEN Ovet ja ikkunat Kattopellit Puutavara Lämpöelementit Rakoliiterit RENKAAT Rengasmyynti Renkaanvaihdot MONIPUOLISESTA VALIKOIMASTAMME: Teollisuustie 16 Viitasaari ma-pe 8-16 0400 911 981 myllynmies.fi ovikauppa.com PUUN OSTO Energiapuu Kuitupuu Tukit METSÄSTYS Koiratutkat Radiopuhelimet Riistaja valvontakamerat Vaatteet. Puhelun hinta matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min ja lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min. Keskitie 10 (kaupungintalo), Viitasaari. 014 561 165 Juhani 0400 246 154 w ww ww w..ppiibbeeaa--m moonnoonneenn..ffii Varatuomari Eero Hilpinen, Hakkarilantie 9, 44500 Viitasaari. • automaalaus • kolarikorjaus • ruostesuojaus • vahinkotarkastukset • pesu ja vahaus • auton sisäpesu www.autopelti.com 040 -702 6777 AUTOPELTI HÄKKINEN 040 502 9452 (myös ilta-aikoja) • klassinenja urheiluhieronta • intialainen päähieronta • koulutettu hieroja • bambuhieronta Hierontapiste Anita Karvonen Asematie 5 (Täsmähoito), Pihtipudas • Halmeniementie 163, Muurasjärvi Onni Mäkinen 040 413 9278 onni.makinen@hotmail.fi Pihtipudas OM Ky lm äSä hk ö Oy Onni Mäkinen 040 413 9278 onni.makinen@hotmail.fi Pihtipudas OM Ky lm äSä hk ö Oy Onni Mäkinen 040 413 9278 onni.makinen@hotmail.fi Pihtipudas OM Ky lm äSä hk ö Oy Sähköurakointi ja kylmäalan palvelut Niemenharjun RAKENNUS OY Hiirenniemi 5 050 461 7280 • www.nhr.fi • rakentaminen • remontointi • puutavara • lauteet Tmi Tervosen Kotija Pitopalvelu • kaikki kodin juhlat, niin pienet kuin suuretkin • tilausleivontaa • tilausruokaa, myös kotiin toimitettuna Maija Tervonen 040 574 2599 SARIN PALVELUTAKSI KELA-taksi tilaukset 0800 02183 Sari 0400 188 333 ( auto F 8868) Juha 040 197 2499 ( auto F 4988) Kunnon Syke on nyt Terveystalo! *Avoinna 24/7. Perjantaisin tarvittaessa Pihtiputaalla (kunnantoimisto) Ajanvaraus p. KALLIOMURSKETTA Tiekunnan apuna tieisännöitsijä! • tieyksiköinnin laadinta ja ylläpito • tiekuntien hallinto • tiemaksujen laskutus • kirjanpito • tiekokoukset • avustusten haku • perusparannushankkeet Tieisännöitsijä Anne Viander p. Vastaanotto tarvittaessa Pihtiputaalla perjantaisin klo 9–10 kunnantalon ltk-huoneessa. SVT Talouspalvelut 040-161 5139 • Junganjärventie 7, Muurasjärvi Toimistopalvelut, kirjanpidot ja tilinpäätökset sekä veroilmoitukset: kaikki yhtiömuodot ja yhdistykset. ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi • maksulliset ilmoitukset tilaukset@kotiseudunsanomat.fi • tilauksiin liittyvät asiat toimitus@kotiseudunsanomat.fi • jutut, seurapalstat, menot ja vinkit P. Julkinen kaupanvahvistaja. Viitasaaren toimipaikka Rupontie 2 Pihtipudas www.maaselanmaatalous.fi rehut, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, tarvikkeet, työkoneet ja varaosat Timo Saastamoinen • 040-557 3644, Timo Back • 040-725 7702 Ammattitaidolla ja luottamuksella. Jonotus on maksullista Ajanvaraus24/7 numerosta 030 6000* LVI-ASIOISSA Puh. 040 507 7637 Henri Lehtinen Julkinen kaupanvahvistaja JUKKA TAVASTSTJERNA 0400-317 119 • kauppakirjat • lahjakirjat • perukirjat • testamentit • edunvalvontavaltakirjat • metsätalouden veroilmoitukset KESKI-SUOMEN OIKEUSAPUTOIMISTO Varatuomari Tuula Kiili. 029 566 0830. Mainostaja, 70 prosenttia lukijoista valitsee ostopaikan ja tekee ostopäätöksensä tämän lehden perusteella. 014-562 089 Joona 0400-241 965 MEILTÄ APU NOPEASTI JA LUOTETTAVASTI! Ruukintie 1, Pihtipudas • putkiasennustyöt ja huollot • LVI-tarvikkeiden myynti • öljypoltinhuollot ma-pe 8-16 KALLIOMURSKETTA KALLIOMURSKETTA toimitettuna Alvajärven Karihautakankaalta CE merkittyä Jorma Pasanen 0400 706 133 Jarkko Pasanen 0400 269 787 Useita murskelajikkeita moneen tarpeeseen • soraja metsäautotiet • pihat ja pihatiet • rakennusten perustukset • suodatuskentät ym
Lisäksi hän voitti ulkoradoilta 18-vuotiaiden SM-hopeaa. Soininen on neljällä kävelymatkalla aikuisten Suomi-tilastossa 76 parhaan joukossa. Myös Jaana Paananen siirtyi PU:sta Turun Weikkoihin 1990. Miia Tenhunen oli toinen 14-vuotiaiassa ja kolmas 16ja 18-vuotiaiden hallikisoissa. Leppänen oli kymmenen kertaa kymmenen parhaan joukossa Kalevan kisojen moukarinheitossa. Arviointiin on otettu suoritushetkellä Pihtiputaan Urheilijoita edustaneiden henkilöiden tuloksia tavallisimmista ulkoratojen yleisurheilulajeista. Marko Rauha voitti 16-vuotiaiden SM-pronssia ja Juha Laitinen saavutti hopeaa 13-vuotiaissa ja pronssia vuotta vanhemmissa. Sami Tapanainen Pihtiputaan Urheilijat voitti Työväen Urheiluliiton parhaan seuran pokaalin vuonna 1974. PIHTIPUTAAN URHEILIJOIDEN kävelijät ovat menestyneet erinomaisesti ja seuraavassa luetellaan ainoastaan tilastoista löytyneet SM-mitalistit. Pihtiputaan Urheilijoista tuli useita Suomen huipulla kilpailleita Kinnulan ja Pihtiputaan yleisurheilua esittelevässä juttusarjassa tutustutaan seuraavaksi Pihtiputaan Urheilijoiden kovatasoisiin ennätyksiin. Kilpailu oli tasainen, sillä vain kaksi senttimetriä pidempi hyppy olisi riittänyt nostamaan hänet kahden ruotsalaisen ohi neljänneksi. 16 Kotiseudun Sanomat 5.7.2023 Yleisurheilun taso on ollut korkea Pihtiputaan Urheilijoissa 70ja 80-luvuilla. Tiedot on kerätty Tilastopajan tietokannasta toukokuussa 2023. Kävelymitalit ajoittuvat vuosiin 1983-1991. Taina Siekkinen voitti kaksi 16-vuotiaiden hopeaa ja yhden aikuisten pronssin. Nelikko Auvo Salminen, Kari Parkkonen, Esa Tiainen ja Erkki Kananen voitti 18-vuotiaiden SM-pronssin 4x100 metriltä 1972. Heistä ensimmäinen – Ari Kettunen – oli seitsemän kertaa Kalevan kisojen pistesijoilla, mutta ei aivan yltänyt mitaleille. Monien huippu-urheilijoiden valmentajana toiminut Leppänen mainitsee eräässä haastattelussa yhdeksi kovimmista urheilusuorituksistaan Pihtiputaalla tehdyn saappaanheiton maailmanennätyksen 52,10 metriä. Kumpulainen voitti uudessa seurassa myös 4x1500 metrin viestin sekä maas-tojuoksun joukkuekilpailun Suomen mestaruudet. Erityisesti rinkilajit (kuula, kiekko ja moukari) ovat olleet vahvoja, kuten taulukon tuloksista nähdään. Mauri Siekkinen voitti sisäratojen Suomen mestaruuden 400 metrillä vuonna 1984. Tiaisen valmentaja Markku Leppänen on monipuolinen urheilija, sillä hän on peräti seitsemässä lajissa Suomen kaikkien aikojen 700 parhaan joukossa. Halli-SM-kisoissa hän oli kolmesti neljäs. Ei siis liene yllätys, että yksi niistä on yleisurheilun kuninkuuslajina pidetty kymmenottelu. Vuotta aiemmin Tiainen oli samojen kilpailujen kolmas. Hannu Manninen edusti Pihtiputaan Urheilijoita vain vuoden 1983, mutta hän ehti tehdä seuralle sarjan kovia kestävyysjuoksutuloksia. Kalevan kisoissa hän oli 11 kertaa pistesijoilla, mutta jäi niukasti mitalien ulkopuolelle. Hän oli maan kolmanneksi nopein 1 500 metrin juoksija vuonna 1989, mutta jäi Kalevan kisoissa neljänneksi kuten myös vuotta aiemmin. Kaksi vuotta aiemmin hän oli jo saanut hopeaa samalta matkalta Kalevan kisoista. Viereisessä taulukossa ovat 15 Suomen kaikkien aikojen tilastossa korkeimmalle sijoittuvaa tulosta. Vuoden 1978 Suomi-Ruotsi -maaottelun kolmiloikassa hän sijoittui kuudenneksi. Maantiejuoksuista on huomioitu puolimaraton ja maraton ja parhaat kävelijät esitellään kirjoituksessa erikseen. Monilla heistä on myös maaotteluedustuksia. Hänellä oli edellisiltä vuosilta jo useita nuorten sarjojen SM-mitaleita, kuten 18-vuotiaiden Suomen mestaruus maastojuoksusta. Paananen voitti nuorten sarjoista neljä Suomen mestaruutta sekä useita muita SM-mitaleita. Anne Honkosella on yksi pronssi 16-vuotiaista ja kaksi 18-vuotiaista. Peräti kuusi seuran urheilijaa on lajeissaan Suomen historian 68 parhaan joukossa. Manninen voitti samana vuonna 20-vuotiaiden Suomen mestaruuden 5 000 metrillä ja oli SM-maastojen toinen tässä ikäluokassa. EDELLÄ mainittujen lisäksi PU:n yleisurheilijoista SM-mitaleita ovat voittaneet 18-vuotiaiden tai vanhempien sarjoissa ainakin Kari Parkkonen (18-v 300 m aitojen pronssi 1972 ja 20-v 400 m aitojen hopea 1974), Mauno Niskanen (18-v 100 m pronssi 1976) ja Esko Huttu (halli-SMpronssi aikuisten 800 metriltä 1987). Seuran joukkueet ovat saavuttaneet paljon hyviä sijoituksia SM-viesteissä. Hän juoksi vuonna 1987 maratonin ja puolimaratonin ajat, jotka ovat tätä kirjoitettaessa sijoilla 158 ja 364 Suomen kaikkien aikojen tilastoissa. Tuloksia on monipuolisesti eri lajiryhmistä ja tällä kertaa keihäänheittäjiä on mukana vain yksi. Silja Soininen on 16-vuotiaiden Suomen mestari ulkoradoilta ja 18-vuotiaiden sisäradoilta. SIJOILLA neljä ja viisi ovat kolmiloikkaajat, joiden ulkorataennätyksillä on eroa vain viisi senttimetriä. Mari Laitinen on 14-vuotiaiden Suomen mestari vuodelta 1984, ja seuraavana vuonna tämän ikäluokan voiton vei Ritva Terva-aho, joka saavutti myös 16-vuotiaiden halli-SM-pronssia 1987. Taulukon kärkipaikalla on keskimatkojen juoksijana parhaiten menestynyt Keijo Kumpulainen. Esa Tiainen voitti sisäratojen SM-kisojen hopeaa 1979 tuloksella 16,08 metriä, jolla hän sijoittuu Suomen hallitilastossa sijalle 16. Marja-Leena Rekkilä vastaa seuran naisten kovimmista kestävyysjuoksusuorituksista. Siekkinen kuului kolmesti Turun Toverien joukkueeseen, joka voitti SM-kultaa 4 x 400 metrin viestissä. Maaotteluedustuksia löytyy tilastoista 11 kappaletta. Seuran mitalisaalista esitteli Seppo Kahilainen.. Herrat kamppailevat tasaisesti myös pituushypyn tilastossa, sillä Tiainen (ennätys 710 cm) on ponkaissut vain neljä senttimetriä pidemmälle kuin Kettunen. Hän saavutti myös Kalevan kisoista kaksi kolmostilaa. Tämän kirjoituksen ulkopuolelle jäi suuri joukko upeasti menestyneitä urheilijoita, jotka ansaitsisivat tulla esitellyiksi. Naisten kävelyjoukkueet voittivat 3x3000 metrin SM-hopeaa 1984 ja SM-pronssia 1985 ja 1989. Pihtiputaan Urheilijoiden yleisurheilun taso oli monessa lajissa korkea, mutta myös leveä 70ja 80-luvuilla. Kumpulainen saavutti samalta matkalta SM-pronssia 1990, jolloin hän edusti jo Turun Weikkoja. Esimerkiksi vuonna 1991 Paananen sijoittui kovassa seurassa neljänneksi, sillä edellä olivat tuleva olympiavoittaja Heli Rantanen, Euroopan mestari Päivi Alafrantti ja maailmanmestari Tiina Lillak. 800 metrin halli-SM-pronssia hän voitti PU:lle 1986. PU:n edustajina pokaalia pitelivät Tapani Siekkinen (vas.) ja Kari Parkkonen