Kotiseudun Sanomat 9.8.2023

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kuusivuotias Heta on odottanut koko kuluneen kesän syksyä ja koulun alkamista. Kantavuusmittaus auttaa suunnittelijaa Lukiossa aloitetaan uusi lukuvuosi Isomaasta kirkkoherra. Heta Hämäläinen aloittaa ekaluokan tällä viikolla 6-7 3 11 IR TO N U M ER O 3, 00 € 7 OTTO RISSANEN PIHTIPUTAAN JA KINNULAN PAIKALLISLEHTI KESKIVIIKKONA 9.8.2023 WWW.KOTISEUDUNSANOMAT.FI N:O 32 ILMESTYNYT VUODESTA 1960
Se toinen olikin. Pohjoisessa Keski-Suomessa ei toistaiseksi ole raportoitu laajoja lintukuolemia tai tautitapauksia, mutta toki luonnonvaraiset linnut lentävät ja liikkuvat tietämättä tuon taivaallista maakuntarajoista. Jatkoa toivottiin ja luvattiin ensi kesälle. 020 793 1620 toimitus@kotiseudunsanomat.fi PÄÄTOIMITTAJA Hanna Kankaanpää Puh. 1 Kotiseudun sanomat xx.xx.2022 Lintuinfluenssa huolestuttaa monia H itaasti leviävä lintuinfluenssan rintama on saanut aikaan huolestuneita yhteydenottoja paikallislehteen. Luonnonvaraistenkaan lintujen ruokkiminen ei enää ole suositeltavaa. Puhelinvastaajaan tai tekstiviestillä ei voi jättää maksullisia ilmoituksia. P aitsi puukkoa, sama oppi koski tietysti kaikkia muitakin teräviä esineitä, veitsiä, saksia, ruuvimeisseleitä ja muita, joiden kohti sojottava terä olisi kovin ikävä näky vastaanottavan lajitoverin kannalta katsottuna. Se antava osapuoli lukea posotti tekstinsä paperista ja tökkäsi sen suoraan vastaanottajan käteen. 0400 345 852 juha.kivinen@kotiseudunsanomat.fi Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. alv 10 % #meidänkotsari KOTISEUDUN SANOMAT Pääkirjoitus JOUNI ARVOLA. 020 793 1620 ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi ILMOITUSHINNAT 1.1.2023 Tekstisivu 1 € / pmm Tekstin jälkeen 0,94 € / pmm Kiitosilmoitukset 20,16 € / (25 pmm) Hintoihin lisätään alv 24 %. Tai ehkä katselin kahtakin. Sivullinen Sivullinen 9.8.2023 2 Kotiseudun Sanomat 9.8.2023 JULKAISIJA: Pihtipudas-Seura ry Lehti ilmestyy joka keskiviikko. Toinen antoi, toinen otti. Ei näin L apsena minulle opetettiin, ettei puukkoa saa koskaan ojentaa toiselle terä edellä. 0400 741 747 hanna.kankaanpaa@kotiseudunsanomat.fi TOIMITTAJA Juha Kivinen Puh. Jos löytyy kuollut tai sairaalloinen lintu, siitä kannattaa ehdottomasti ilmoittaa eteenpäin, vaikka kunnaneläinlääkärille, joka varmasti osaa ohjeistaa eteenpäin. L ievempi uhka, jos kohta ei uhka laisinkaan, vaan enemmänkin merkki jonkin asteisesta käytöstapojen vajauksesta, on tapa, joka on silmiin osuessaan suorastaan raivostuttava junttiudessaan. Marjastajan ja sienestäjänkin kannattaa pitää silmät auki ja tarkkailla ympäristöään. Tilaisuudessa paperi, tai olisiko ollut muistio tai muu arvovaltainen pumaska, vaihtoi omistajaa. Kokonaislevikki 3 951 (LT 2019) www.kotiseudunsanomat.fi TOIMITUS Osoite: Keskustie 8, 44800 Pihtipudas Avoinna ma–pe klo 8.30–15.30 Puh. Nyt tietysti kysytte mitä se pahainen kakara puukon kanssa touhusi, mutta siihen on maalla asuneella rihvelolla monta monituista hyvää syytä, joita en ala tässä nyt luettelemaan, syystä, ettei monikaan niitä välttämättä ymmärrä. Myös koiran kanssa metsästäviä kehotetaan varovaisuuteen, eikä lokkeja tai varislintuja suositella metsästettäväksi koirien koulutustarkoituksiin. Ruokavirasto suosittelee koko maan alueelle, ettei vesilintuja metsästettäisi alueilla, joilla on todettu lintujen joukkokuolemia tai lintuinfluenssaa. Tai olisi pitänyt olla. Ilmoitusten sisäänjättö maanantaihin klo 10 mennessä. J otenkin niin itsestään selvä tapa siirtää kyseinen asia toiselle aiheutti tahattoman henkäisyn. Lukijan kuvia voi lähettää osoitteisiin toimitus@kotiseudunsanomat.fi tai Keskustie 8, 44800 Pihtipudas. V astaanottaja käänsi sitten paperin itselleen oikein päin. K atselin taannoin kuvaviestimestä muuatta tärkeää seremoniaa. Tiiviissä yhteisössä taudit leviävät. Lemmikkilintuja, kuten kanoja, ei täällä meilläkään suositella pidettäväksi vapaana, vaan katetuissa häkeissä. ASIAKASPALVELU Reija Kärkkäinen, puh. Sekä antaja että ottaja olivat asemaltaan käytöstavat omaavia ja sivistyneitä ihmisiä. 020 793 1621 reija.karkkainen@kotiseudunsanomat.fi Tiia Paananen, puh. Minä olin, että mitä ihmettä. Eihän tuo nyt elämää suurempi kömmähdys ole, mutta kyllä se silti jätti suumontun rakoselleen ihmettelemään. TILAUKSET 1.1.2023 Kestotilaus 79,90 € / vuosi Määräaikainen 12 kk 83,90 € / vuosi Pohjoismaat 12 kk 116,90 € / vuosi Hinnat sis. 45 vuoden kokemuksella soittanut Dj Rautsi ei jättänyt ketään kylmäksi Niemenharjun lavalla, kun K40 discossa soivat parhaat 80-90-luvun bilebiisit. Hysteriaan ei ole syytä, mutta terve varovaisuus on aina paikallaan. Mitä ihmettä tuossa juuri tapahtui. Hanna Kankaanpää Viikon kuva Aikuisten discoa oli kaivattu. Kyseinen näky voisi viitata jopa jonkin asteiseen väkivallan uhkaan. S iitä toisesta mainitsemastani, ei vaan vihjaamastani tilanteesta en siis ole varma, tapahtuiko siinä vielä korkeatasoisemmassa seurassa sama moka, mutta jotenkin niin kuvittelin käyneen. 020 793 1620 tiia.paananen@kotiseudunsanomat.fi ILMOITUKSET Puh. Virus voi säilyä tartuntakykyisenä pakastamisesta huolimatta, ja vaikka koirien tartunnat ovat maailman mittakaavassakin harvinaisia, ei vara venettä kaada. Sittemmin suumonttu on sulkeutunut. Niin, tökkäsi sen käteen, kääntämättä paperia vastaanottajalle lukuasentoon. Mielestäni kohteliasuuteen tai normaaliin fiksuun käytökseen kuuluisi kääntää paperi, muistio, lehtiö, lehti, kirja tai mikä muu tahansa ojennettaessa toiselle niin päin, että se on saajalle oikein päin. Sen toisen tapahtumien kulusta en mene vannomaan, mutta sen toisen kyllä. Kyllä, niin siinä kävi. On mahdollista, että olisin jotenkin vanhanaikainen tai mistään mitään tietämätön, mutta en silti anna periksi oikeassa olemisestani
Syksyllä on vielä mahdollista jatkaa mittauksia. Tien osakkaiden velvollisuus on pitää tie liikennöitävässä kunnossa. Jos epäilet antaneesi tietosi väärään paikkaan, ilmoita pankkisi tai luottokorttiyhtiösi sulkupalveluun, jolloin tunnukset kuoletetaan ja väärinkäyttö voidaan estää. Kinnulan vt. PERUSPARANNUKSET ovat juuri nyt ajankohtaisia, sillä Ely-keskus myöntää 70-prosenttista tukea 2025 vuoden loppuun asti. KYNTÖLÄISENTIELLÄ osakkaita on parikymmentä. – Ilman ammattilaisen apua emme olisi tätä saaneet alkuun. Tieisännöitsijä Anne Viander, yrittäjä Juha-Matti Vainio, tiekunnan osakkaat Matti Tenhunen ja Timo Paananen, sekä puheenjohtaja Jaana Manninen Kyntöläisentien kantavuusmittauksen aloituspisteessä. Huonokuntoisella tai vaihtelevalla tiellä mittauspisteitä voi olla tiheämmässäkin. Syksyllä 2023 saadulla seulontakutsulla voi käydä näytteenotossa tammikuun 2024 loppuun asti. Seulonnassa otetaan HPV-näyte. Kinnulassa seulonnat tehdään Kinnulan terveysasemalla sen oman henkilökunnan voimin, joten Fimlabin toimipisteet eivät tässä ole Kinnulan asukkaiden käytettävissä. Älä koskaan luovuta henkilötietoja tai muita hyödynnettäviä tietoja puhelimitse tai sähköpostitse, äläkä klikkaa viesteissä olevia linkkejä. Mittauksen perusteella tiedetään paljonko mursketta tosiasiassa tarviKantavuusmittaus antaa tärkeää tietoa tien kunnosta Juha-Matti Vainion liikkuva toimisto kulkee pyörien päällä vuosittain noin 100 000 kilometriä. Samalla vältytään ylimääräiseltä murskeenajolta siellä, missä tarvetta on vähemmän. Teiden kantavuusmittauksia lähes neljäkymmentä vuotta tehnyt Vainio tuntee Suomen tiet, pahimmillaan ja parhaimmillaan. West Coast Road Masters Oy tekee kantavuusmittauksia Suomessa, Ruotsissa ja Virossa kaikenlaisille teille yksityisja metsäautoteistä moottoriteihin. Fimlabin kirjeen saanut voi varata näytteenottoajan Keski-Suomen alueella myös muihin Fimlabin toimipisteisiin. Omaa pihatai peltotietä ei voi tukirahoilla kunnostaa, vaan edellytyksenä on, että tielle on perustettu tiekunta, jonka tiedot ovat ajantasaiset sekä yksityistierekisterissä, että tieja katuverkon tietojärjestelmässä. Toisaalta on myös tapauksia, joissa on todettu kantavuuden riittävän, mutta pintamateriaalin olevan vääränlaista ja siksi liejuuntuvan sateessa. elokuuta. Kinnulan kunnanjohtajan rekrytointi etenee. Yleisimmin teitä mitataan keväisin ja syksyisin nimenomaan siksi, ettei tie ole liian kuiva, toimitusjohtaja Juha-Matti Vainio kertoo. Puolueeton tieto myös vähentää kädenvääntöä tiekunnissa. Älä lähetä rahaa tekstiviestin perusteella. elokuuta, ja todennäköisesti vielä elokuun aikana kunnanvaltuustoon. Se oli ihan kynnyskysymys. – Seulonnan tuloksesta tulee kirjevastaus kotiin noin kahden kuukauden kuluessa näytteenotosta, Fimlabista kerrotaan. Kirje tulee Fimlabilta, joka tuottaa seulontapalvelun Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Siihen on suoraan vaikuttanut Venäjän rajan sulkeutuminen ja kotimaisen puun kasvanut tarve. – Esimerkiksi Kemera-tukea maksetaan metsäteille vain 50-prosenttisena, ja sen takia metsänomistajienkin on monissa tapauksessa kannattavaa hyödyntää Ely-keskuksen tukimallia siitäkin huolimatta, että Elyn tukema hanke ei ole alv-vähennyskelpoinen, kertoo Tiko-tieisännöitsijä Anne Viander. Tiekunnalle jää perusparannuksesta maksettavaa vain 30 prosenttia kokonaiskustannuksesta. Kyntöläisentien ensimmäisellä mittauspisteellä vaadittu 80 tonnia jäi reippaasti vajaaksi. Valinta etenee kunnanhallituksen käsittelyyn 14. Myönteisen päätöksen jälkeen tuen ensimmäinen erä voidaan hakea jo ennen kuin lapio on isketty maahan. HANNA KANKAANPÄÄ Kinnunen ja Pouttu haastatteluun Kinnulan kunnanhallitus päätti maanantaina kutsua kaksi hakijaa rekrytointihaastatteluun. Mittauksen hinta laskelmineen on noin 300 euroa kilometriltä ja sekin on tukikelpoinen kustannus. Viestit voivat näyttää aidoilta ja tulla ”oikean” lähettäjän nimissä. Lasten nimissä on lähetetty rahanlähetyspyyntöjä. Tuloksista tehdään karttaan merkitty laskelma, josta tiekunnat saavat tietoa kunnostussuunnitelman ja hakemuksen laatimista varten. Pudotuspainolaite jysähtää tiehen raskaasti kaksi kertaa, ensin tiivistäen ja toisen kerran mittausta varten. Mittauksessa on tiekohtaisia erojakapealla tiellä riittää yhteen kertaan ajaminen, leveämpi mitataan kahteen suuntaan. Anturit keräävät tietoa noin 1,5 metrin alueelta kerrallaan, keskimäärin 50 metrin välein. – Toisaalta vesi myös vaurioittaa teitä, ja kovalla sateella tien pinnasta saattavat huuhtoutua pois viimeisetkin sorat. Kantavuustieto kertoo tien nykyisestä kunnosta, ja mittaustuloksen perusteella voidaan laskea esimerkiksi paljonko tien pintaan tulee lisätä mursketta, jotta tien kantavuus saadaan nostettua Ely-keskuksen vaatimuksen mukaiseksi. – Päätös avustuksen hakemisesta tehdään tiekunnan kokouksessa omassa, ennalta ilmoitetussa pykälässään, Viander muistuttaa. On hyvä myös huomioida, että perusparannukseen valtionapua saavan tien käyttöä ei voi kokonaan kieltää liikenteeltä. Kantavuusmittauksen antamien tietojen pohjalta tiekunta teettää kunnostussuunnitelman ja avustushakemuksen tieisännöitsijä Anne Vianderilla. Kunnanhallitus kutsuu haastatteluun kaksi kauppatieteiden maisteria, Vesannon talousja hallintojohtajana toimivan Raisa Kinnusen ja perusturvatoimialan talouspäällikkönä toimineen Kai Poutun. Tiekunnalle mittauksesta on myös rahanarvoista hyötyä, sillä se paljastaa tien heikot paikat, joihin kunnostustyötä voidaan tarvittaessa keskittää. Asiakas kutsutaan seulontaan joko kirjeitse tai puhelimitse. Lyhyet HANNA KANKAANPÄÄ 3 Kotiseudun Sanomat 9.8.2023 taan, ja urakka voidaan kilpailuttaa tarkemmin. Kokouksessa katsotaan kustannusarvio ja päätetään jatkotoimet sen mukaisesti. Vuonna 2023 kutsuttuja ovat vuosina 1958, 1963, 1968, 1973, 1978, 1983, 1988 ja 1993 syntyneet henkilöt. Kokonaiskustannusten hahmottuessa voidaan hakea tien kunnostamiseen riittävää määrää Ely-keskuksen tukea. Hankkeeseen haetaan rahoitusta, ja Ely-keskuksen vaatimuksesta tielle on ensin tehtävä kantavuusmittaus. Myös metsätieverkoston kunnostamiseen on herätty. Laitteellesi voi asentua haittaohjelma, joka voi varastaa tietojasi tai lukita tiedostot. fi:n ja jopa lasten nimissä Suomi.fi -palvelun, pankkien ja jopa lasten nimissä on lähetetty huijausviestejä tekstiviestitse. Huijauksia pankkien, suomi. Tiekunta suunnittelee tielle perusparannusta, sillä 80-luvun alussa rakennettu tie kaipaa kipeästi kunnostusta. Linkki saattaa ohjata sinut väärennetylle verkkosivulle, jossa pyydetään antamaan henkilökohtaisia tietojasi tai muita rikolliselle hyödyllisiä tietoja. Kutsukirjeet lähetetään elo-syyskuussa seulontaikäisille kotiosoitteeseen. Seulonta on helppo tapa löytää solumuutokset ennen kuin niistä kehittyy syöpää. Kinnulassa palvelun tuottaa ja kutsumisen hoitaa Suomen Terveystalo. Katso video kotiseuduns anomat.fi! Pohjoisen Keski-Suomen kunnissa – Kannonkoskella, Karstulassa, Kivijärvellä, Kyyjärvellä, Pihtiputaalla, Saarijärvellä ja Viitasaarella – asuvien maksuttomat kohdunkaulan syövän joukkoseulonnat käynnistyvät syksyllä. – Mittausten kannalta nyt on ollut hyvä kesä, kun on satanut tarpeeksi. Jos hakemukseen saadaan myöntävä päätös, voisivat työt alkaa aikaisintaan seuraavana keväänä, Manninen toteaa. Seulontatutkimukseen kohdunkaulan syövän havaitsemiseksi kutsutaan vuosittain seulonta-asetuksen mukaisesti kaikki 30–65-vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Tiekunnan puheenjohtaja Jaana Manninen kertoo, että ylläpito on pitkään ollut vain pientareiden raivausta ja lanausta, tosin enää pinnassa ei ole mitä lanata. KANTAVUUSMITTAUKSET eivät ole uusi asia, sillä teiden kantavuuksia on mitattu jo 80-luvun lopulta alkaen. Osa tiekuntien hakemasta tuesta voidaan maksaa huoltovarmuusrahastosta, mikäli metsätilojen osuus on yli 30 prosenttia tieyksiköistä. kunnanjohtaja ja hallintojohtaja Marja Lehtonen kertoo, että haastattelut pyritään pitämään 10. Nyt mittauksia tehdään kuitenkin huomattavasti enemmän aiempaan verrattuna. Kohdunkaulan syövän seulonta alkaa. Kotiseudun sanomat xx.xx.2022 1 Uutiset Viime viikolla porilaisen West Coast Road Masters Oy:n toimitusjohtaja mittasi Kyntöläisentien kantavuutta Korppisella
Hän ajaa kovaa vauhtia keskitietä ja tuumaa itsekseen: – Totta ne näkevät, kun valot vilkkuvat, että täältä tullaan. Uusi kirjani kertoo edelleen 60-luvun elämästä tältä samaiselta kylältä ja on nimeltään. Kirjoituksia voi lähettää osoitteisiin toimitus@ kotiseudunsanomat.fi tai Keskustie 8, 44800 Pihtipudas. Julkaisun edellytyksenä on, että viestin lähettäjän nimi ja yhteystiedot ovat toimituksen tiedossa. Kyytiin lähti äidin, ukin ja minun lisäksi kylän toiselta reunalta jo keski-iän ylittänyt mies, Haataisen Matti. Lähetä viestisi numeroon 0400 741 747. Jyväskylässä Sällinen ajaa auton linja-autoaseman parkkipaikalle ja sanoo: – Kävelkää tästä minne menettekin, tuonne ruuhkaan minä en lähde ajamaan. Kuulen selvästi Matin sanovan. Se oli yksi muistorikkaista matkoista minkä koin Sällisen kyydissä. Saisikohan historian havinaa huokuvasta Kankaan talosta talonpoikaismuseota ja kesäkahvilaa. Ota kantaa tekstiviestillä. Heti alkumatkasta on Haatainen ottanut ”Pillilupin” hampaittensa väliin tarkoituksena sytyttää tupakki. Jos tästä liikkuu, ne vievät heti parkkipaikan, tuumaa Sällinen ja yskäisee kimakasti. Hänen katseensa seuraa edelleen lähestyvää mutkaa ja hän joutuu tuomaan tikkua summassa kohti ”Pillilupia” ja se menee ohi. Suomalaiset naiset ja miehet pelastivat 1938 —45 urhoollisuudellaan suurimman osan maastamme aggressiivisen naapurimme kynsistä. Siellä lukija pääsee seuraamaan suomalaisten siirtolaisten työelämää ja sitä, kuinka he viettävät vapaa-aikaansa, hukuttamalla Suomi-ikävänsä alkoholiin. Nyt näyttää siltä, että ulkomaiset rahasijoittajat miinoittavat maamme siipimiinoilla, jotka laukeavat 30 vuoden kuluessa. Minäkin kuulin jo puhuttavan kylillä, että Varsovan huippunopeus olisi peräti 100 km tunnissa ja Sällinen kyllä ajaa jatkuvasti kaasu pohjassa. On aika pitkä suoran tapainen, kun Matti jälleen raapaisee tulitikun. Etuistuin jäi Haataiselle ja me muut kolme istuimme takana. Kirjaa on jo myynnissä K-kaupoissa. Mutkiin tultaessa Sällinen ei vähentänyt vauhtia, vaan varoitteli vastaantulijoita painamalla jalalla lattian nurkassa olevaa nappia, joka vaihtoi valoja pitkille ja puolille valoille. TUUKKA KINNUNEN ALPO KOKKONEN Kesän kuumimman päivän ilta Hiekassa 07.08.2023 klo 21.45, lämmintä 26 astetta.. Viidentoista kilometrin kävely polkuja pitkin oli hyvin normaali matka. Hän heittääkin tikun kiroten auton lattialle katseen seuratessa edelleen tietä. RAIMO Kiitos järjestävälle taholle upeasta Puttaalaiset-näyttelystä sekä erityiskiitokset Ollille asiantuntevasta esittelystä ja mielenkiinnosta Pihtipudasta ja sen kehittämistä kohtaan! Ps. Vihollinen hyökkäsi aseja miesylivoimallaan, ja aiheutti suuret inhimilliset kärsimykset sekä materiaaliset menetykset. Alho Rautio Mielipiteesi julkaistaan lukijan sivuilla! Ota rohkeasti kantaa, muistele, runoile ja lähetä meille kuvia! Lyhennämme tekstejä tarvittaessa. Tie sitä kautta oli tosi mutkainen, luminen ja lisäksi oli vielä pimeä joulunalusaamu. KUIVAN MAAN MÖKKILÄINEN Erittäin hyvä ja asiallinen kirjoitus Lauri Mielityiseltä tuulivoimarakentamisesta. Halusin pois tältä syrjäiseltä kylältä ja niinpä kolmen vuoden päästä otin ja lähdin alaikäisenä Ruotsiin, missä vierähti useita vuosia. KESÄ/LOMA/VKL -PUTTAALAINEN Onneksi Pyhäjärven myllyt tarjosivat taas ”bensaa liekkeihin”, niin ei keskustelu pääse tyrehtymään! PÄÄSTÖTÖN 4-TIE #meidänkotsari 4 Kotiseudun Sanomat 9.8.2023 Että semmosta... Sama on asia myös Alvajärven kylässä. Ihan kylän tuntumaan on suunniteltu parikymmentä myllyä. Hänhän on tottunut kovaan kyytiin 5 vuotta kestäneellä Amerikan reissulla. Toivottavasti kuntien valtuutetuilla on rohkeutta ja aseita taistella näkymätöntä vihollista vastaan. Hän harjoitteli alkuun ajamista hyvin hiljaa kylätiellä. Kokkomäki jo tuhottiin ja nyt näkyy olevan muun maiseman vuoro. Parilla lyhyehköllä suoralla on Haatainen jo raapaissut tulitikun, mutta mutka ehtii tulla ja tuli polttaa jo Matin sormia. Jees-Topi juoksuttaa poliiseja pontikkatehtaita etsiessä. Lukijoilta Nimipäivät KESKIVIIKKO Erja, Eira, Nadja, Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivä TORSTAI Lauri, Lasse, Lassi PERJANTAI Sanna, Susanna, Sanni, Susanne LAUANTAI Kiira, Klaara SUNNUNTAI Jesse, Okko MAANANTAI Onerva, Kanerva TIISTAI Marja, Jaana, Marjo, Marita, Marjatta, Marjut, Marianne, Maritta, Marjaana, Marianna, Marjukka, Jatta Muistomerkillä Tekstarit Kylälle tulee ensimmäinen taksi Kun kirjoitin toisen kirjani valmiiksi ja myyntiin nimellä ”Eihän pyörivään pölkkyyn naula osu” muistui mieleeni monia vanhoja, mutta todella hauskoja muistoja. Suomalaiset rakensivat lyödystä maasta hyvinvointivaltion. Itse tehty kotkahavainto on kuulemma harhanäky. Tulitikkuaski on kädessä ja katse seuraa tiukasti auton kulkua juuri mutkissa. Vain polut kulkivat pientä maataloutta harjoittaville tiloille kauniin Kivijärven rannoille. Nyt Haatainen puree sytyttämätöntä pillilupin vartta vieläkin kovempaa ja odottaa pitempää suoraa. Olimme muuttaneet tälle kylälle asumaan 50-luvun lopulla. Vasta palatessani vuosien jälkeen oman perheen kanssa pitkältä reissulta, huomasin Kivijärven todellisen kauneuden ja mikä paratiisi kylä oli ollut luonnon puolesta asukkailleen. Ukkini on sytyttänyt jo toisen työmiestupakkinsa takapenkillä, eikä seuraa liikennettä. – Ptruuu perhanan Varsoppi! Älä karkaa. Tässä kirjassa on vielä kaunis rakkaustarina, jossa sininen huivi seuraa yhtä kirjan henkilöä ja huivi muodostuu lopuksi hänen kohtalokseen. Minä en näe yhtään autoa suurella parkkipaikalla Sällisen auton lisäksi. Ihmisten muuttoon 60 luvun alussa Ruotsiin vaikutti paljon tämä kylän syrjäinen sijainti. Mutta siitä huolimatta Ruotsiin muuttajia tuli kylältä paljon. Minä muutin vanhempieni ja sisarteni matkassa silloin hyvin vastehakoisesti, sillä jäihän kaikki kaverit vanhalle asumapaikalle Pyhäjokivarteen. Kauan eivät pojat ohitelleet Sällisen autoa juoksemalla, kun alettiin puhumaan, että kuinka tämä hurjastelee maantiellä. Minua alkaa naurattamaan, kun katson taas Haataisen ”Pillilupin” sytyttämistä. Tekstiviesteissä voit käyttää nimimerkkiä. Koulupojat juoksivat kilpaa Sällisen auton rinnalla, välillä spurtaten ohi. Lassi Urpilaisen muistomerkki Kinnulan Kangaskylällä 2.8.2023. Minäkin koin sen monta kertaa muuttoa edeltävinä kesinä, kävellessäni kesälomalla äitini matkassa Saarenkylältä mummolaan, kun tultiin mummolle ja ukille heinäntekoon. Voit halutessasi myös tilata kirjan suoraan kirjoittajalta. Ruotsin reissusta en tässä ala kertomaan sen enempää, sillä siitä reissusta ja suomalaisten elämästä siellä kerron uudessa kirjassani. Surullista, jos tämän annetaan tapahtua. – Tulee se vielä Vehniän pitkä suora, pitää siinä vielä yrittää. Ensimmäinen taksi tuli kylälle juuri samana kesänä, kun muutimme kylälle asumaan. Vanhana hevosmiehenä hän hyppää pystyyn ja huutaa: – Varsa karkaa ptruuu! Sällinen huomaa saman ja juoksee ovelle huutaen kovalla äänellä matkien Haataista. Metsätyönjohtaja Kultanen ja Karvapää-Heikki kilpailevat edelleen kesämökeillä lomaa viettävien kesäleskien suosiosta. Etuistuimella istunut Matti Haatainen pelkää selvästi eniten Sällisen kyydissä, varsinkin mutkissa. Vielä kirja vie lukijan voimakkaan muuttoliikkeen matkassa Ruotsiin, moneen suureen kaupunkiin. Kylällä keitetään edelleen pontikkaa ja ammutaan luvattomia hirviä. Varsova merkkisen auton omistajana oli nuori Sällinen, joka oli juuri saanut ajokortin. Minä sain kokea ensimmäistä kertaa Sällisen taksikyydin samana syksynä vähän ennen joulua, kun ukkini lähti hakemaan kuulolaitetta Jyväskylästä. Onneksi auto pysähtyi läheiseen lumipenkkaan, josta porukalla työnnettiin auto takaisin tielle ja niin matka jatkui. Siinä Sällinen jättää autonsa seisomaan lievään myötämäkeen ja käsijarru on jäänyt vetämättä päälle. Kiitoksen paikka kunnanhallitukselle Saarenkylän uimarannan kunnostamisesta. Sällinen teki heti matkan alussa selväksi, että hän ei lähde nelostien ruuhkiin ajamaan, vaan hän ajaa pieniä teitä Kannonkosken ja Uuraisten kautta. ”Eihän pyörivään pölkkyyn naula osu”. Kunnollinen pukeutumistila kun vielä saataisiin uimareille. Paluumatkalla ajetaan kahville vasta Uuraisista löydetylle tarpeeksi hiljaiselle kahvilan pihalle. Tuli polttaa jälleen Haataisen sormet ja hän heittää tikun taas kiroillen maahan. Mutkia on paljon ja suorat lyhyitä. Olimme jo kahvilan sisällä, kun Haataisen Matti näkee ikkunasta auton karkaavan
Hauskat (Marjo Logren, Kielo Janhunen, Irmeli Kuronen), 168 pistettä 4. Ole mukana Ole mukana näkymässä! näkymässä! Kotiseudun Sanomat • p. Hevosenkengänheitto: 1. Hutelot (Tapio Paananen, Juhani Sorri ja Kauko Laitinen), 218 pistettä 2. Irmeli Kuronen, 7 pistettä 2. Seppo Silvenius, 6 pistettä Yksilökilpailuissa mitalisijoille selvisivät: Ketjunheitossa kahdelle kilpailijalle tuli tasapisteet, joten voittaja ratkottiin vuoroheittoperiaatteella. Seppo Silvenius, 30 pistettä 3. Kalle Juutinen, 130 pistettä 2. Pisteitä kirjaamassa on Marjo Logren. 0207 931 620 • ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi Aineisto viim. 21.8. Voittajaksi kruunattiin se, kumpi onnistui ensimmäisenä heittämään ketjun reiästä laatikkoon. Joukkuekisan järjestys: 1. hevosenkengänheiton pitäjänmestaruuskisat. Joukkuekisaan, johon kuuluivat kaikki kolme lajia, saatiin kasaan viisi kolmen hengen joukkuetta. OTTO RISSANEN 5 Kotiseudun Sanomat 9.8.2023 Hevosenkenkää heitettiin jälleen launantaina Tänä vuonna osallistujia kilpailuun saatiin parisen kymmentä. Tapio Paananen, 7 pistettä 3. Kysy ilmoituskokoja ja -tarjouksia!. Tapio Paananen, 120 pistettä 3. Herranjestas (Helka Lohtander, Kristiina Lonka, Jussi Tenhunen) 103 pistettä Hevosenkengänheitto on ennenkaikkea tarkkuuslaji. Kisojen lisäksi Pihtiputaan Diabetesyhdistys oli järjestänyt Suvannonlahteen kahvion, keittoruokailun sekä arpajaiset. Myös muutama Pihtiputaalle muuttanut ukrainalainen saapui paikalle Pihtiputaan Diabetesyhdistyksen kutsumana. Vaikka keli oli alkuun tuulinen ja taivaalla näkyi pahaenteisiä pilviä, saatiin Suvannonlahden leirikeskuksella kokoonnuttiin lauantaina kisailemaan, kun Pihtiputaan Diabetesyhdistys järjesti 24. Kolopojat (Aimo Lohtander, Mauri Paananen, Panu Kuronen) 135 pistettä 5. auringonpaisteestakin nauttia. klo 15 mennessä. Tapio Paananen, 38 pistettä 2. Matti Paananen, 20 pistettä ja Eija-Liisa Erkkilä, 20 pistettä Ketjunheitto: 1. Kilpailujen loputtua paikalle saapuneilla oli mahdollisuus päästä nauttimaan myös rantasaunan löylyistä. Juhani Sorri, 105 pistettä Tikanheitto: 1. Aurinkoiset (Seppo Silvenius, Kalle Juutinen, Irmeli Kuronen), 177 pistettä 3. Hevosenkengänheiton lisäksi kisailijat ottivat toisistaan mittaa perinteiseen tapaan myös tikanja ketjunheitossa. OTTO RISSANEN Kotiseudun Sanomien Yrittäjänumero ilmestyy ke 30.8
Vaikka koulun alkaessa edessä on paljon uutta, ei se Hetan mukaan häntä juurikaan jännitä. Äiti Anne kuitenkin uskoo, että reipas ja sosiaalinen tyttö saa nopeasti uusiakin kavereita. Hetan tuleva luokka Ensimmäisen luokan aloittava Heta odottaa koulun alkamista, mutta ei jännitä sitä Kuusivuotias Heta Hämäläinen aloittaa keskiviikkona peruskoulutaipaleensa. Hetalle on hankittu myös omaan huoneeseen pulpetti työpöydäksi läksyjä varten. Yksin sinne ei tarvitse mennä, sillä ainakin yhden tytön hän tuntee jo entuudestaan. Uudet koulutarvikkeet asetettiin pöydälle esiteltäväksi. OTTO RISSANEN. Esikoulu sijaitsi alakoulun tapaan PihtiHeta Hämäläinen aloittaa ensimmäisen luokan tänä keskiviikkona. Kuvaamataidosta kiinnostunut tyttö esittelee esikoulussa tekemäänsä pusukalaa. muodostuu sekä ekaettä tokaluokkalaisista. Koulua varten on hankittu muun muassa uusi penaali. Tulevan luokanopettajansa hän on tavannut kerran kouluun tutustumisen yhteydessä, hän vaikutti Hetan mielestä mukavalta. Pulpetti on tarkoitus maalata vielä jollain värillä, ehkä pinkillä. 6 Kotiseudun Sanomat 9.8.2023 On uutta penaalia, viivoitinta, teroitinta, vihkoa ja kyniä, joita Heta esittelee. Läksyt pitää kuitenkin tehdä, eikä olla puhelimella, hän tiivistää. Reppua ei tarvinnut hommata, koska sellainen hankittiin jo edellisenä vuona esikoulua varten. –En tykkää läksyistä kuin ehkä vähän, kun ne ovat aika tylsiä. Läksyistä Hetalla on jo tässä vaiheessa selvä näkemys. Heta odottaakin jo innolla koulun alkua. Siihen on valmistauduttu hankkimalla kaikenlaista tarviketta. Hetan tapaan äitiäkään koulun alkaminen ei paljoa jännitä
Ajattelumaailma on muuttunut ja nuoret ihmiset haluavat jäädä kaupunkeihin, Piippo sanoo. –Asiat ovat muuttuneet siitä, mitä ne olivat ennen koronaa. Esimerkiksi aiemmin rehtorin palkasta molemmat maksoivat puolet, nyt kunnan on maksettava se kokonaan. Piippo näkee, että muuallakin valtakunnassa tähän on herätty. Pienten paikkakuntien vetovoima on vähenemään päin, eikä Pihtipudas ole poikkeus. Inhokkeja aineista ei ainakaan vielä löydy. Myös yhteisiä hankintoja tai koulutuksia ei pystytä enää järjestämään, vaan nekin on maksettava kokonaan itse, Piippo kertoo. Piippo kuitenkin painottaa, että Pihtiputaan lukio on ennen kaikkea yleislukio. Pihtiputaan lukion vetovoimaa lisäävät linjatoiminnat. Emme saa kuitenkaan jäädä paikalleen makaamaan, vaan meidän tulee kehittää toimintaamme jatkuvasti, Piippo kertoo. Kasvavat kulut eivät ole ainoa asia, joka asettaa haasteita. Linjat ovat tuomassa vastapainoa muuten aika akateemiselle opiskelulle. Ja miten voisikaan tietää, sillä kuten hän itse totesi, eihän siellä ole käyty vielä kuin kerran. Piippo haluaa lähettää vielä koteihin terveisiä lukuvuoden alkaessa. Vaikka opiskelijoita tulee laajalta alueelta kunnankin alueelta, ei Piippo ole kuullut suurehkojen välimatkojen tuottaneen opiskelijoille haittaa. Kilpailu alkaa olemaan todella kovaa opiskelijoista. Uusi lukuvuosi tuo mukanaan muutoksia. Jotain tietoa kuitenkin löytyy. Sisko syntyi kesäloman ensimmäisenä päivänä, joten reissaamaan perheen kanssa ei kesän aikana ole oikein päästy. Yleissivistyksestä on merkitystä koko elämälle, eikä sitä tulisi väheksyä, Piippo sanoo. Stressiä siitä ei kuitenkaan oteta, eikä loman jälkeen kouluun herääminenkään kuulemma tuota ongelmia, vaikka vanhemmat ei olisikaan herättämässä. –Syyskuun alussa ollaan viisaampia tämän asian suhteen, hän sanoo. Yli kolmannes meidänkin opiskelijoistamme on ulkopaikkakuntalaisia. Tällä hetkellä Pihtiputaalla toimii lentopallo-, partio-, hiihtoja musiikkilinjat sekä heittolajien linja. –En tiedä koulusta oikein muuta, kuin että syksyisin on välillä vapaata ja talvisin myös, Heta osaa kertoa. Kouluaineista intoa herättää etenkin kuvaamataito, jota Heta itsekseenkin harrastaa. PIHTIPUTAAN LUKION vahvuutena Piippo näkee sen, että opiskeluryhmät ovat huomattavasti pienempiä kuin suurissa kaupunkilukioissa. Lukion opiskelijoilla on kuitenkin etuoikeus soluasuntoihin. Siksikin koulun aloittamista on saanut odottaa toden teolla. –Opettajilla on pienessä lukiossa merkittävästi enemmän aikaa yhtä opiskelijaa kohtaan. –Kyllähän lisää kuluja merkittävästi. Tarkkoja määriä Piippo ei osaa vielä sanoa, sillä tilanne elää edelleen. Tämä ei koske pelkästään Pihtipudasta, vaan koko seutukunnalla on sama tilanne. Linjojen toiminta näyttää tällä hetkellä hyvältä, vaikka koronan jäljet näkyvät edelleen. Ikäluokat pienenevät ja opiskelijamäärät vähenevät. Esimerkiksi Wiitaunionin yhteisestä aluelukiosta on luovuttu. Pihtiputaan lukion opiskelijoista noin 40 prosenttia on jollain linjalla. Lukeminen onnistuu jo jotenkin tavujen avulla, ja oman nimenkin kirjoittaminen onnistuu. –Toivon, että kotona mietittäisiin nuoren koulupolkua ja sen tukemista. Opiskelijoiden asuntoasiat ovat kuitenkin kodin ja vuokrataloyhtiön välinen asia, eikä lukio puutu siihen. Myös opiskelijoiden kohdalla tilanne on saman kaltainen. Pihtiputaan lukiossa saa aivan saman opin kuin kaikissa muissakin Suomen lukioissa. Heta näyttää polkupyöräänsä, jolla aikoo kulkea koulumatkat alkavana lukuvuotena. Aluelukio tarkoitti sitä, että Pihtiputaalla ja Viitasaarella oli itsenäiset lukiot, joiden hallinto oli sulautettu yhteen. Yhä useampi syrjemmällä asuva haluaa muuttaa lukiota lähemmäs kirkonkylälle. Koulumatka taittuu polkupyörällä, ja sen voi kulkea kavereiden kanssa. 7 Kotiseudun Sanomat 9.8.2023 putaan koulukeskuksessa, joten matkakin on valmiiksi tuttu. –Meidän pitää olla hereillä tämän asian kanssa. Aluelukiosta luopuminen ei muuta lukion rahoitusta, mutta kuluja se tuo lisää. Vaikka Keski-Suomessa järjestetään opettajakoulutusta Jyväskylän yliopistossa, ei sen hyödyt kanna Pihtiputaalle saakka. OTTO RISSANEN. –Lukio-opintojen takia Pihtiputaalta ei siis tarvitse muuttaa suurempaan kaupunkiin. OTTO RISSANEN Pihtiputaan lukiolta vaaditaan sopeutumista muutosten tuulten keskellä Markku Piippo ehti olla 4,5 vuotta Wiitaunionin aluelukion rehtorina. Alkuun kouluun kuitenkin kuljetaan äidin saattelemana Koulusta Heta ei vielä tiedä, mitä odottaa. Henkilöstön rekrytointi on ollut muutaman vuoden ajan erityisen hankalaa. – Osaan kyllä herätä ihan itsekin! Heta toteaa nohevasti. Kuluneen kesän Heta on viettänyt syksyä odotellen ja pikkusiskoa hoitaen. Alkavana lukuvuotena Pihtiputaan lukiossa opiskelijoita on vajaa 90, uusia opiskelijoita tulee vajaa 30 kappaletta. – Jokaisen tänne tulevan kohdalla päätavoite on saada lukion päättötodistus sekä ylioppilastutkinto. OTTO RISSANEN Pihtiputaan lukiossa odotetaan innokkain mielin alkavaa lukuvuotta. Tämä on marssijärjestys, ja teemme sen selväksi kaikille tänne tuleville. Täällä tunnetaan toisemme nimeltä, ja aikuisuutta kohti kasvamista ohjataan monella tavalla, ihmisläheisesti, Piippo tiivistää. Pihtiputaalle 1997 muuttanut Piippo toimi opettajana, ennen kuin siirtyi vuonna 2005 alakoulun rehtoiksi. Aluelukion rehtorina 4,5 vuotta toiminut Markku Piippo jatkaa nyt Pihtiputaan lukion rehtorina. Lukiolaisten osuus kyydityksistä on Piipon mukaan kuitenkin pienentynyt takavuosista. Pihtiputaan lukion opiskelijat saavat kulkea kunnan alueella peruskoulukyydityksen mukana veloituksetta. – Ammattitaitoisten ihmisten saaminen näille leveysasteille on koko ajan vaikeampaa
Työryhmä: Koreografit: Elisa Keisanen Kirsi Nuutinen Äänisuunnittelu ja musiikki: Helena Lehmuskero Pukusuunnittelu: Siiri Ahonen Äidit: Anita Kantola Kirsi Nuutinen Auli Tuominen Tanssikuoro: Aliisa Asiala Arja Drexler Lilia Haapa-aho Sylvi Hytönen Aimo Keisanen Hertta Lokkila Sari Virkkala-Turpeinen Opas: Elisa Keisanen Huone, jossa ryöstetty tyttö perheineen asui sodan jälkeen. Talon Tarinoita -teoksen voi nähdä vielä tänään Muurasjärvellä Niemen tilalla. Tanssiteos kertoo inkeriläisen tytön ryöväämisestä sodan jälkeisten pakkopalautusten yhteydessä ja sen aiheuttamista traumoista äidin näkökulmasta. Aihe on noussut uudelleen ajankohtaiseksi Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa, ja teoksen alussa kuultava äänimaisema kietoo nykypäivän ja menneisyyden yhteen. Talon Tarinoita-teoksen työryhmä hymyilevissä tunnelmissa ennen toista ensi-iltaa. Perhe ja ryöstetty tyttö asuivat samaisen talon yläkerrassa, jossa teosta nyt esitetään. Teoksen musiikissa kuullaan vaikutteita inkeriläisestä runolauluperinteestä itkuvirsien ja arkea Talon tarinoita sai toisen ensi-iltansa kuvaavien vuorolaulujen muodossa. OTTO RISSANEN OTTO RISSANEN. Esityksen ajan yleisö kulkee oppaan mukana talon läpi. 8 Kotiseudun Sanomat 9.8.2023 Edellisestä vuodesta poiketen teosta esitetään tällä kertaa Muurasjärvellä Niemen tilalla, johon tarinan tapahtumat sijoittuvat. Rajallinen tila ei tuottanut ongelmia, sillä yleisö jaettiin hetken ajaksi puoliksi ensimmäisen kohtauksen jälkeen. Esitys tuli lähelle katsojaa, ja oli osittain interaktiivinen yleisön kanssa. Edellisen kerran teos esitettiin viime vuoden marraskuussa Muurasjärvellä Harjulinnassa. Talon Tarinoita on osa Tanssiva Elokuu-tanssitapahtumaa, joka järjestetään nyt kolmatta kertaa Muurasjärvellä. Tapahtumaan kuuluu esitettävän teoksen lisäksi tanssitunteja sekä iltamat. Teos kertoo äidin maailmaa järisyttävästä tragediasta. Musiikkiin on yhdistetty äänimaisemaa, ja ne muodostavat yhdessä vaikuttavan kokonaisuuden
Etänä voidaan hyvin hoitaa muistutukset näppärästi ilman ajelua, Paananen sanoo. Piispanen toivoo, että yritysten ja oppilaitosten yhteistyö tiivistyisi entisestään. Hankkeen aikana 71 yritystä kehitti toimintaansa ja oli mukana toimenpiteissä, 13 yritystä aloitti yhteistyön ammattikorkeakoulun kanssa sekä kehitettiin tai pilotoitiin yhteensä 22 tuotetta tai palvelua. Aina näistä ei ole helppo puhua omien läheisten tai ystävien kanssa. Uudella innolla ne varmasti saataisiin uuteen nousuun. Toimitusjohtaja Mika Paananen, Suomen Kotihoitotekniikka Oy (vas.) ja yrityskehittäjä Marko Piispanen, Kehittämisyhtiö Witas Oy (oik.) Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoimintaan keskittyvä kaksivuotinen Revanssi-hanke osoitti, että yrittäjät tarvitsevat rinnalleen asioihin perehtyneitä ihmisiä sekä tietoa ja apua ideoiden kirkastamiseen ja kaupallistamiseen. Idea simppeliin etäliittymään tuli aidosta tarpeesta. Witaksen yrityskehittäjä Marko Piispanen näkee päivittäin työssään, kuinka maaseutualueiden yrityksiä tukemalla voi paitsi saada ideoita lentoon, myös puhaltaa vauhtia jo kauemmin aikaa toimineisiin yrityksiin. Lisäksi pohditaan yhdessä esimerkiksi omia voimavaroja ja keinoja niiden ylläpitämiseen. – Onhan se vähän vanhanaikaista ajattelua. Se voisi auttaa maaseutualueita riivaavaan ongelmaan, kun yrittäjät ikääntyvät eikä hyvillekään yrityksille tahdo löytyä jatkajaa. – Tuotteemme ja palvelumme ovat kyllä sinänsä ihan kunnossa, mutta ulkopuolinen näkemys ja raikkaat ideat ovat aina hyödyksi, hän toteaa. Meilläkään ei ole ollut omaa toimistoa koskaan, vaan olemme jo ennen koronaakin toimineet täysin etänä ja paikkariippumattomasti. 9 Kotiseudun Sanomat 9.8.2023 PIHTIPUTAALAISEN Suomen Kotihoitotekniikka Oy:n toimitusjohtaja Mika Paananen päätti lähteä mukaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijayhteistyöhön, sillä hän ajatteli, ettei uusista ideoista koskaan ainakaan haittaa ole. Luottamuksellisessa ryhmässä keskustellaan mielenterveysja päihdehäiriöisten henkilöiden läheisenä olemisesta ja omien rajojen tunnistamisesta. – Työmme jatkuu tästä eteenpäin Keski-Suomen ELY-keskuksen kätilöimällä, laajemmin koko Keski-Suomen alueen kattavalla TKI-verkostolla. Nyt Mumoa käytetään myös kotona tehtyjen dialyysihoitojen tukemiseen. Mika Paanasella on pitkä kokemus hoivakotija kotipalvelutyöstä, ja aluksi hänen tavoitteenaan oli löytää jo olemassa olevia palveluita etäyhteyden kehittämiseen. Sitä käytetään myös Keski-Suomen keskussairaalassa Novassa. Kymmenisen vuotta sitten perustetun yrityksen päätuote on Mumo, jonka kautta voidaan esimerkiksi muistuttaa kotihoidon asiakkaita lääkkeiden ottamisesta tai syömisestä tai tarkistaa tilanne kotona. Suomen Kotihoitotekniikka Oy sai uusia ideoita Innoflash-opiskelijayhteistyöstä. – Mumo on alusta, johon voidaan liittää melkein mitä tahansa, esimerkiksi lääkinnällisiä laitteita tai sensoreita, Paananen kertoo. Vertaistukiryhmä ikääntyneille mielenterveysomaisille alkaa syksyllä. Syksyllä alkava maksuton ja avoin vertaistukiryhmä on suunnattu ikääntyneille keskisuomalaisille, joiden läheisellä on mielenterveyden tai päihteiden käytön haasteita. Tämä näkyy varmasti yrityksille yhä sujuvampana palveluna, hän sanoo. Ryhmän järjestää Keski-Suomen hyvinvointialue yhteistyössä Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFamin kanssa. – Mumosta on apua myös hoitajapulaan, sillä varsinkin täällä maaseutualueilla välimatkat ovat pitkiä. Luottamuksella ja yhteistyöllä saadaan ideat lentoon. NELJÄ vuotta sitten amerikkalainen lääkeja terveydenhuoltoyritys Baxter otti Paanaseen yhteyttä ja ehdotti yhteistyötä. – Meillä on lukuisia TKI-verkostoja, niin oppilaitoksilla kuin eri toimialoillakin. Tämän vuoksi ikääntyneille mielenterveysomaisille pilotoidaan vertaistukiryhmää, jossa tavoitteena on tarjota luottamuksellinen keskustelumahdollisuus samassa tilanteessa oleville ikääntyneille ja edistää näin ikääntyneiden mielen hyvinvointia, kertoo projektityöntekijä Maria Pynnönen Tulevaisuuden sosiaalija terveyskeskus -ohjelmasta. Kotihoidon puolella Mumoa ei kuitenkaan Keski-Suomessa hyödynnetä, vaikka se on käytössä esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Myös Keski-Suomen ELY-keskuksen elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Pirkko Melville uskoo, että TKI-toiminta vahvistuu maakunnassamme lähivuosina, kunhan vain pääsemme yhteisestä puhumisesta askeleen eteenpäin eli yhteiseen tekemiseen. Kehittämisyhtiö Witakselta saamaansa tukeen ja neuvontaan. – Pyrimme tekemään sellaiset ratkaisut, että myös Pihtiputaan mummo osaa niitä käyttää. – Tänne valittiin ulkopuolinen, isompi toimija. – Se piti sitten kehittää itse. – Pienten paikkakuntien etuna on se, että yrittäjät ovat meille tuttuja. – Meillä on paljon potentiaalisia yrityksiä myynnissä. Revanssi-TKI -osaamisverkostoa vahvistamassa Pääsemme heti avoimeen keskusteluun ja paneutumaan hyvinkin syvällisesti yritysten toimintaan, hän kertoo. Pankeista on nykyisin vaikea saada lainaa, hän sanoo. – Usein läheinen on tilanteesta huolissaan ja mieleen voi nousta monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Mumo on käytössä dialyysipotilailla useissa yliopistollisissa sairaaloissa ja keskussairaaloissa Suomessa ja Pohjoismaissa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR; Keski-Suomen liitto) sekä hankkeen hallinnoija Jamk Oy ja osallistujaorganisaatiot: Witas Oy, Karstulanseutu Oy, Keulink Oy, Oulun yliopiston mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE®. Tärkeää on se, että laitetta on lähes mahdoton saada sekaisin. Innoflashissa innovoidut uudet ideat saivat Paanasen pohtimaan, josko Mumoa alettaisiin seuraavaksi hyödyntää esimerkiksi opiskelijoiden tukemiseen tai ikäihmisten yksinäisyyden taklaamiseen. Hankkeen projektipäällikkö Johanna Teräväinen kertoo, että hankkeen myötä on koottu yhteen TKI-palveluja seitsemässä kunnassa Keski-Suomessa, ja verkoston kesken on tehty tiiviisti yhteistyötä. Johanna Lahtinen Yhä useampaa ikääntynyttä koskettaa läheisen mielenterveyden tai päihteiden käytön haasteet, joita voi olla esimerkiksi puolisolla, aikuisella lapsella tai lapsenlapsella. – Nyt arvioimme yhtiökumppaneideni Jyrki Suomisen, Lari Tirkkosen ja Tuomas Saarisen kanssa, mitä uusista ideoista on mahdollista viedä eteenpäin. – Tai miksei vaikkapa virtuaalisen hologrammihoitajan kehittämiseen, hän naurahtaa. Helppokäyttöisen ja tietoturvallisen, tabletin kautta toimivan liittymän kautta asiakas voi myös vaikkapa lukea lehtiä, katsoa televisiota tai ottaa yhteyttä läheisiinsä. – Ilman sitä olisi vaikea tietää hankkeista tai rahoitusmahdollisuuksista. Sopivalta tuntuvaa ei kuitenkaan löytynyt. On tärkeää, että nämä verkostot tietävät toinen toisistaan ja löytävät yhteisiä tekemisen paikkoja. Hän näkee, että maaseutualueilla olisi paljon potentiaalia jopa kansainväliseen yritystoimintaan, mutta investoinnit keskittyvät harmittavasti pääkaupunkiseudulle. Pelkään, että hyvinvointialueiden myötä päätöksenteko menee entistä kauemmas, ja pienet paikalliset yritykset pelataan pois, hän miettii. APUA kehittämisyhtiöiltä Mika Paananen kertoo olevansa tyytyväinen TKI-verkostoista puhtia yrittäjyyteen Yrittäjyyden haasteisiin on helpompi vastata, kun ei jää yksin, vaan verkostoituu ja pyytää tarvittaessa apua
klo 10 Perhekirkko, Kemppainen, Mäkinen ja Lehmuskero, pääkirkko. P aavalille Herra Jeesus merkitsi paljon, merkitsi kaikkea ja siksi hän vastoinkäymisiäkin uhmaten jaksoi perille asti. MESSUT 12.8. JUMALANPALVELUKSET Su 13.8. 044 509 0598. Millaisia suunnitelmia olemme matkan varrelle laatineet. Otamme vastaan tavaroita myyntiin. Asiantuntijat ja valmennuksesta vastaavat ovat olleet valintoja tekemässä ja sen tähden luottakaamme siihen, että he tuntevat urheilijansa. KESKUSTELUPUHELIN 040 549 7683. Ajattelevainen ja elät seikkaillen, kiharoillasi muut hurmaten. La 12.8. Vk.404:1 Kisaja kesäterveisin Matti Vuohtoniemi PIHTIPUTAAN SEURAKUNTA 10 Kotiseudun Sanomat 9.8.2023 Seurakunnan kotisivut: www.pihtiputaanseurakunta.fi Vt. M illaista on meidän niin usein arvostelijoiden paikalle asettuneiden oma valmentautumisemme elämän kilpaan. Vain isompia uuniruokia laitettaessa on syytä tehdä ruoat valmiiksi muualla ja lämmittää ne Wanhassa Pappilassa. Rukoilemme: Älä heitä meitä toivottomuuteen. Voittaja, suo voitto meille, taisteluusi meidät vie. klo 10 Sanajumalanpalvelus; Kemppainen, Yrjänä ja Kinnunen SEURAT 13.8. Pääsalissa on piano, cd-soitin ja äänentoistolaitteisto. Keskustaan on kaksi kilometriä ja nelostieltä on helppo neuvoa reitti kauempaa tuleville vieraille. Talouspäällikkö Anna-Maija Ojala 044 7844420. kerhonohjaajalle 11.8. 7 vuotta täyteen saatiin, nythän tässä vasta päästiin vauhtiin! Olet niin kaunis ja kaikkeen aina valmis. KIRPPUTORI avoinna ti, ke ja pe klo 10-16. Uusia juttuja arki täynnä, tää vaihe tarvii jokaisen läpi käydä. Kenen ohjeita kuuntelemme. Autoille on tilaa Väentuvan takana sijaitsevalla pysäkointipaikalla, jonne on opasteet Wanhan Pappilan risteyksestä. Voimme kuvitella hänet joissakin urheilukilpailuissa kannustamassa suosikkejaan. Sijainti Wanha Pappila sijaitsee lähellä kirkonkylää osoitteessa Laurilantie 20. ja Pekkarinen Toivo Johannes 81v. Väentupa sopii tanssien, pienten näytelmien, konserttien tai iltamien pitopaikaksi. Väentupa ja Tahkon Maja Samassa pihapiirissä Wanhan Pappilan päärakennuksen kanssa sijaitsevat Väentupa ja Tahkon Maja. 0207 931 620 ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi Koulutaival häämöttää, esikoulu taakse jää. M eille omaa kilpailuamme, elämänkilpaa käyville Vapahtaja on valmis tulemaan valmentajaksi, kannustajaksi, neuvojaksi, että osaisimme kilpailla viisaasti emmekä menettäisi mahdollisuuttamme voittopalkintoon. HAUTAAN SIUNATTU Voutila Arvi Matias 89v. ei ole seurakunnan kokousta. Seurakuntamestari Esko Lindholm 0400 688 124. KINNULAN SEURAKUNTA PIHTIPUTAAN HELLUNTAISEURAKUNTA Seurakunnan kotisivut: www. kirkkoherra Jukka Kemppainen 044 7844422, seurakuntapastori lomalla, kanttori lomalla. Ainakin kirjeistään päätellen hän on ollut innokas penkkiurheilija. klo 11-14 Ukrainan tukitori -tapahtuma Sallilan torilla. UPEA JUHLAHUONEISTO MONEEN TILAISUUTEEN – kokoukset – häät – kastetilaisuudet – syntymäpäivät – muistotilaisuudet – Tiedustelut ja vuokraus Pihtipudas-Seura ry, Kotiseudun Sanomien toimitus Keskustie 8, 44800 PIHTIPUDAS • Puh. Esikoulun ja päiväkerhon aloittavien siunaaminen. Lapset ja lastenlapset perheineen Onnittelut Wanhassa Pappilassa mahtuu pitämään isojakin juhlia. LÄMMIN KIITOS Teille kaikille, jotka olette muistaneet meitä surussamme Sulo Niemosen poispääsyn jälkeen. Ti 15.8. Seurakuntamestari Vilho Luokkanen 0400 915398. Voit hankkia haluamasi pitopalvelun järjestämään juhlia tai hoitaa juhlien järjestämisen kokonaan itse. Maailma avautuu uudella tavalla, kohta alkaa koulu, koko kesä yritetty akkuja latailla. Lastenohjaaja Jenna Mäkinen 040 8415626. MESSUT Su 13.8. klo 13 ja 19 Ry:n seurat, srk-kodissa 15.8. vapaus.fi Sähköposti: vanhimmisto@ vapaus.fi Ukraina-keräys Poliisihallinnon keräysnumero RA/2023/722. Ruokaja kahviastiastot sekä istumapaikat löytyvät runsaalle kahdeksallekymmenelle hengelle. Väentupa on käytössä ainoastaan kesäaikaan. Sunnuntaiksi Elämän MM-kilpailuissa P uolentoista viikon kuluttua alkavat Budapestissa Unkarissa yleisurheilun maailmanmestaruuskisat. Johda Herra Jeesus meitä, anna rauha sydämeen. Urheilutermit vilahtelevat hänen kirjeissään tuon tuostakin. Puh. Kerho pidetään, mikäli tarpeeksi osallistujia. Kuka saa olla valmentajamme. Saman Vapahtajan kautta ja ansiosta meilläkin on mahdollisuus jaloon kilpaan ja voiton saavuttamiseen. (1.Kor.9:24,26). Tahkon Maja on grillimaja, jossa voi paistaa makkaraa. Varusteet Wanhassa Pappilassa on hyvät varusteet kokouksien ja musiikkitilaisuuksien viettoon. Onnea Sohville toivottaa äiti, iskä, Siina ja Liinus. E mme tiedä tarkoin, millainen urheilija apostoli Paavali lienee ollut. Diakoniatyö Maarit Vesterinen 040 7652453. Hän tietää, hän osaa neuvoa, hän osaa kannustaa ja rohkaista, silloinkin kun väsymys yllättää. Tervetuloa! Su 13.8. rukouskokous. Y leisurheilijamme ovat antaneet näyttöjään kunnostaan ja kisajoukkue on lähes kokonaisuudessaan valittu. klo 18 Siioninvirsiseurat; Tuura ja Kemppainen, Mikonkuja 5 A 1 Kinnulan seurakunnan pienkeräys tulipalon uhrien auttamiseksi POP pankissa FI70 4786 0010 2531 38 Olisiko kiinnostusta 3 vuotiaiden kerholle. klo 12 ja 17, nuortenilta iltaseurojen jälkeen Su 13.8. Käytettävissä ovat myös valkoiset kangasliinat. Esim. Anja ja lapset perheineen † Seurakunta Lämpimät onnittelut kultahääpäivänä 11.8.2023! T. klo 18.30 Viikkomessu srk-kodissa; Isomaa ja Kinnunen JUMALANPALVELUKSET 13.8. Kuitenkaan valinnat eivät ole kaikkien mielestä osuneet oikeaan, vaan kritiikkiä esiintyy ja ”asiantuntijoita” löytyy lähes joka kylästä. LAPSET JA NUORET Päiväkerhot alkavat Sallilassa maanantaina 14.8. mennessä: jenna.makinen@evl.fi tai 0408415626. Paavali tiesi hyvin, ettei voittopalkintoa, laakeriseppelettä saavuteta ilman etukäteissunnitelmia, vaan hyvin harjoitelleena, pätevän valmentajan ohjauksessa. Talouspäällikkö Sinikka Niemonen 040 669 1996, vt. ”Tiedättehän, että vaikka juoksukilpailussa kaikki juoksevat, vain yksi saa palkinnon ja vähän myöhemmin: ”Minä en siis juokse päämäärättömästi enkä nyrkkeilessäni huido ilmaan”. Tili: Ukraina-keräsy, FI29 5345 0820 0479 60. klo 18 Messu, Kemppainen, Lehmuskero, Muurasjärven kirkko SEURAT Rukoushuoneella, Kirkkotie 10 La 12.8. Kirkkokahvit ja -mehut juodaan kirkossa. Seurakunnan kotisivut: www. Opastava tienviitta on Laurilantien ja Reisjärventien risteyksessä. K uinka moni penkkiurheilija ja kisoja seuraaja tulee ajatelleeksi sitä harjoitustuntien määrää, kieltäytymistä ja vaivannäköä, jotka ovat edellytyksenä kisajoukkueeseen valitsemiselle. Pelkääville, uupuneille neuvo kestävyyden tie. Kunnon ruokapidot onnistuvat, koska väljässä keittiössä on kaksi jääviileäkaappia, pakastin, laitoskeittiöhella, kiertoilmauuni, kahvinkeitin ja astianpesukone. Muistakaamme, meillä on mahdollisuus silloinkin, kun väsyttää ja maali tuntuu olevan toivottoman kaukana eikä omat voimat tunnu ollenkaan riittävän. kinnulanseurakunta.fi Sähköposti: kinnulan.seurakunta@evl.fi Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto auki ma-ti 10-14 ja ke 10-12. Koululaisen hampaista tunnistaa, koloista voi suuhun kurkistaa. Pääkuistille on tehty invaluiska ja talossa on inva-WC. Ryhmä kokoontuisi tiistaisin klo 1011.30, ilm. J okainen urheilija käsittää, ettei nykyajan kiivaassa kilparytmissä oma viisaus ja oma taito ollenkaan riitä, vaan tulee toimia valmentajan tarkkojen ohjeiden mukaan. klo 12 ja 17 Puhujina Tuomo Liuksiala ja Ilkka Salomaa. Kirkkoherranvirasto avoinna ma-ke klo 9–12, 044 7844421. kirkkoherra Jukka Kemppainen 044 784 4422, seurakuntapastori Johanna Piirola 040 734 0088, kanttori Martti Hertteli 040 352 5524
mat, jotka vaikeuttivat työskentelyä. Isomaa kertoo, että työssä Ylivieskan ja Merijärven seurakunnan kappalaisena oli kuitenkin vielä niin paljon imua, että vain hieman ennen kalkkiviivoja hän veti paperinsa takaisin. – Tarvitsin sen harkinta-ajan itselleni, sillä on myös haikeaa luopua hyvistä työkavereista ja seurakuntalaisista. Pihtiputaan ja Kinnulan seurakuntien kirkkoherran virka tuntuu oikealta askeleelta. – Olen ollut erilaisissa rooleissa työyhteisöissä. Olen etsinyt itsestäni sitoutumista tähän tehtävään, ja nyt koen, että tämä on minun paikkani. Halusin varmistaa, etten pääse sinne, koska silloin koin, että minusta ei ole papiksi, vaikka toisaalta halusin sitä. – Toivon, että tämä prosessi etenee nyt maaliin asti ja Isomaa valitaan, toteaa Pihtiputaan seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Lauri Mielityinen ykskantaan. kirkkoherrana syyskuun alusta vuoden loppuun asti. Se edistää myös työhyvinvointia. Pappius on hänelle kutsumusammatti, ja työn myötä hän kertoo tulleensa sinuiksi myös itsensä kanssa. Päätös oli kuitenkin jo syntynyt. Tulevat haasteet eivät myöskään pelota Isomaata. Pitkän pohdinnan jälkeen hän päätti hakea vielä uudelleen. – Luin pääsykoekirjan kannesta kanteen kolmetoista kertaa, ja sillä lukemisella pääsin sisään. Lajeja on monia, mutta niille yhteistä on, etteivät ne ole sidottuina aikaan tai paikkaan. Vaimo työskentelee psykologina Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen, Pohteen leivissä. Olin ollut viisi vuotta opettajana, kun päätin, että nyt haen vielä yhden kerran, Isomaa kertoo. Vaihtoehtona viranhoitomääräykselle on, että seurakunnat vaativat lausunnossaan prosessin keskeyttämistä ja viran avaamista uudelleen hakuun. Kinnulan seurakunnan päätös pyytää selvitysmiestä on iso askel seurakuntien kannalta. HANNA KANKAANPÄÄ. Hyvä perehtyminen ja avoin suhtautuminen auttavat. Valitettavasti hakemuksensa peruutti myös toinen hakija, ja niin kirkkoherran viran haku avattiin vielä kerran uudelleen. Isomaa toimii joka tapauksessa seurakuntien vt. JANNE Isomaa asuu perheensä kanssa Haapajärvellä. Nyt se on jo melkein virallista. Isomaa toteaa, että hänelle on luonteenomaista sinnikkyys ja pitkän linjan ajattelu. – Lukion jälkeen hain kolme kertaa teologiseen tiedekuntaan, mutta en kertaakaan mennyt pääsykokeeseen. Päädyin sosiaalialalle ja sitten kasvatustieteiden maisteriksi. Tämä kypsyttelyaika on mielestäni sekä minun, että seurakuntien etu. JANNE Isomaa on tahollaan pohtinut päätöstään pitkään. – En tietysti voi valtuutettujen puolesta puhua, mutta minulla on sellainen tuntuma, että valinta tehdään. Spekuloinnit ja jossittelut on jo hoidettu. – Tiesin, että nyt otan paikan vastaan, mikäli tulen valituksi, Isomaa kertoo. Kymmenlapsisen perheen kolme vanhinta ovat jo lentäneet pesästä. Vaikeassakin tilanteessa on tärkeää pysyä rauhallisena ja punnita vaihtoehtoja. elokuuta. Isomaa seurasi Pihtiputaan ja Kinnulan seurakuntien päätöksentekoa ja keskusteli työntekijöiden kanssa. Kirkkoherran löytämisen vaikeutta on seurakunnissa kipuiltu ja makusteltu niin kauan, että Isomaan valinta näyttää kuitenkin hyvin todennäköiseltä. Seutu jäi kuitenkin mieleen, ja kun haku seuraavan kerran aukesi, myös hänen hakemuksensa sujahti mukaan valintaprosessiin. Hiihtäessä, pyöräillessä ja juostessa asiat saavat oikeat mittasuhteet ja ajatukset tuulettuvat. Ainakin uskon ja toivon niin, Kinnunen kertoo. Tulevat vuodet näyttävät mihin suuntaan edetään, mutta sitä ennen on kirkkoherran tehtävänä kuunnella ja kuulla, mitä mieltä tulevaisuudesta ovat seurakuntien työntekijät, luottamushenkilöt ja seurakuntalaiset. Edessä on kirkkoneuvostojen kokoukset Pihtiputaalla ja Kinnulassa, ja sen jälkeen molempien seurakuntien kirkkovaltuustot kokoontuvat yhdessä päättämään, pyytävätkö ne tuomiokapitulia virallistamaan Janne Isomaan valinnan seurakuntien yhteiseksi kirkkoherraksi. TYÖN vastapainoksi Janne Isomaa liikkuu vapaa-ajallaan paljon. Vaakakupissa painoivat lisäksi silloisen työpaikan sisäilmaongelTuleeko Isomaasta uusi kirkkoherra. Työtä on varmasti paljon, mutta hän kokee sen ensisijaisesti seurakunnan ja seurakuntalaisten palveluna. – Ei ole tarvetta sokeasti rynnistää mihinkään suuntaan, hän kuvailee. Ainoan hakijan kohdalla kyse on vain siitä, löytävätkö valtuustot yhteisen sävelen. 11 Kotiseudun Sanomat 9.8.2023 HANNA KANKAANPÄÄ Kirkkoherran virkaa hakenut Janne Isomaa suhtautuu kirkkovaltuustojen päätökseen nöyrällä mielellä. Tavoitteisiin voi edetä maltillisesti, ja silti edistää päätöksentekoa. Kirkkovaltuustot tekevät päätöksen valinnasta 23. Ja se, ennen kaikkea muuta, on tämän homman ydin. Se voi tarkoittaa myös muutoksia, mikäli niille koetaan tarvetta. – Yleensä aina pärjää, kun on oma itsensä ja tekee parhaansa. Samaa mieltä on myös Kinnulan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Raija Liisa Kinnunen. Se on aihe, josta Isomaalla olisi paljonkin sanottavaa. Siinä lienee johdatustakin, että asiat ovat järjestyneet näin. Janne Isomaa on pohtinut päätöstä pitkään. JÄLKEENPÄIN oma päätös harmitti. Kun Erkki Lavanti pari vuotta sitten vinkkasi hänelle avautuvasta virasta, se ei vielä tuntunut ajankohtaiselta. Isomaa puolestaan on työskennellyt pappina vuodesta 2007 lähtien. Sellaisissakin, joissa olisin halutessani voinut päästä vähemmälläkin, hän kuvailee. Hyvinvoivat työntekijät ovat seurakuntien tärkeä voimavara, josta tulee pitää huolta. ISOMAALLA ei ole harhakuvia tulevaisuudesta. Vastuun ottaminen tuntuu luontevalta, sillä vastuuta hänellä on ollut koko työuransa ajan. Kun kaikkia osapuolia kuunnellaan ja näkemykset otetaan huomioon, ovat päätökset yleensä sellaisia, että kaikilla on omassa kotiseurakunnassaan hyvä ja turvallinen olo riippumatta siitä, miten maailma ympärillä myllertää
–Eihän monesta kunnasta löydy samanlaista. Voitto matkasi Raaheen Markku Lumiahon omistaman ja äänekoskelaisen Harri Kotilaisen valmentaman ohjastaman Lumi-Oosan mukana. Parvelan Retun omistaa ja valmentaa Petri Laine Orivedeltä. –Reitistölle tulee noin kaksi kilometriä uusia pitkospuita, uudet reittimerkinnät ja uusia opasteita. Vennelmon Varma hyvä neljäs 0,4 sekuntia voittajasta. – Kaksi matkaa meni hyvin. Viime vuonna Lakan Leija hävisi tittelin 0,1 sekunnilla ja nyt 0,2 sekuntia. Saimme hyvän juoksun toisten takana ja kirissä ruuti oli kuivaa. Olisi voinut käydä pahemminkin.Ei urheilijoillakaan kaikki päivä ole hyviä. Molemmat voitot kartuttivat tilipussia 17 000 eurolla. Viime vuoden kuningatar Suven Sametti hävisi vaivaiset 0,1 sekuntia. Yölammilla on nyt mahdollisuus pulahtaa uimaan laiturilta. Kahden osamatkan jälkeen kahdella voitolla johtanut kolminvertainen kunigas Evartti oli toisena loppusuoralle saakka 3100 metrin ratkaisevalla päätösmatkalla. Alue tunnetaan myös Vara-Lappina tai Lapin Sormena, eli meiltä löytyy lappimaista maisemaa Keski-Suomessa. Suurijärven reitistölle tulee hankkeen myötä yhteensä kymmenkunta uutta rakennelmaa. Rahoituspäätös hankkeeseen tuli viime vuoden puolella alkusyksyn aikoihin, ja urakoitsija valittiin loppuvuodesta. – Parvelan Retu ei ollut ihan parhaimmilaan lauantaina. Hankkeen kokonaisbudjetti on 320 000 euroa, josta ELY-keskuksen osuus on 134 000 euroa. HANKKEESSA urakoitsijana toimii Loimaalainen KivettynytPuu, joka vastaa hankkeen kaikesta rakennustyöstä Kuivajärven uutta vuokraja autiotupaa lukuun ottamatta. Parvelan Retu oli tänä vuonna ylivoimaisesti paras ja ansaitsi kuninkuuden. Suurijärven reitistöä kunnostetaan alkusyksyn ajan Suurijärven vaellusreittiä kunnostetaan eloja syyskuun ajan. Ne kun iskivät lopussa oli taistelu ohi. Reitistön sijainti on keskeinen muidenkin reitistöjen, kuten Salamajärven ja Peuranpolun suhteen, Turpeinen kertoo. Myös kuningatarkilpailussa osalähtöjen yhteisaika ratkaisi voittajan. Santtu Raitala satutti rytäkässä sen verran itseään että joutui jättämään ravien viimeisen lähdön ajamatta. – Onneksi hevoset selvisivät kolarista pienillä pintahaavoilla. Sen takana juossut Vixeli törmäsi Evartin kärryihin ja sen jalka jäi hetkeksi kiinni kärryihin. Nuoraselle rakennettaan uusi laavu ja WC sekä vanha puuvaja korvataan, KivettynytPuun toimitusjohtaja Juha Laine kertoo. Vahvimpana vastustajana pidetty Parvelan Retu paineli kaukana edellä voittoon ja samalla kuninkuuteen yhtenä kaikkien aikojen ylivoimaisemmista kuninkaista. Tämän jälkeen puolivalmiit rakennelmat lennätettiin helikopterilla paikoilleen reitin varteen, jossa loput rakentamisesta hoidetaan. Santtu Raitala ohjasti viime vuoden tapaan Lakan-Leijaa, joka oli jokaisen matkan jälkeen kolmantena. Laineen mukaan hanke on edennyt hyvin, ja aikataulussa on pysytty, vaikka sen alku venähti suunniteltua pidemmälle. Yritin säästellä oriin voimia vaativalle päätösmatkalle 3100 metrille, Santtu kertoi. Tällä hetkellä Suurijärven reitistöltä on suora kulkuyhteys Peuran polkuun. OTTO RISSANEN Suurijärven vaellusreitistön yksi aloituspaikoista sijaitsee Yölammilla, jonne on jo valmistunut nuotiopaikka. Laine kertoo, että suuri osa rakentamisesta on tapahtunut Loimaalla, josta ne on kuljetettu Pihtiputaalle. Jyväskylän kuninkuusraveihin. Tänään se oli valtavan hyvä maililla laukan jälkeen ja osoitti luokkansa päätösmatkalla. Evartti on toiseksi eniten rahaa juossut suomenhevonen 958 000 euron ansioilla. Evartti on myös kaikkien aikojen nopein suomenhevonen ravattuaan Mikkelissä kolme viikkoa sitten SE tuloksen 18,4. Hankkeessa reitistöllä uusitaan muun muassa pitkospuita, parannetaan taukopaikkoja sekä Kuivajärvelle rakennetaan uusi vuokraja autiotupa edellisen, palaneen tuvan paikalle. Myös uudet pitkospuut tuotiin Loimaalta, mutta alustukit saatiin Pihtiputaalta. Loppusuoran alussa tiesin, että nyt on voitto karannut liian kauas. Ruudikas kiri oli voiton avain myös sunnuntain avauksessa 1609 metrin, eli mailin matkalla. Itse hankeaika alkoi tämän vuoden alusta ja loppuu syyskuun viimeinen päivä. OTTO RISSANEN. 12 Kotiseudun Sanomat 9.8.2023 ERKKI HIIRONEN Ravivuoden kohokohta Kuninkuusravit Kouvolassa tarjosi 20 000 katsojalle todellisen trillerin. Hienosti Evartti täälläkin juoksi, kun voitti 2100 metriä ja mailin, Santtu Raitala kertoo. Kahden avausmatkan jälkeen se oli vasta seitsemäs. Loput rahoituksesta tulee kunnalta. Eikä ollut Evartillakaan nyt paras päivä. Harri Kotilainen iloitsi. Ensi vuonna kuninkaalliset hevoset ja katsojat suuntaavat 27. Viimeinen satanen oli kuitenkin tällä kertaa liikaa. Retu meni menojaan. Nyt sinne tehdään perusparannus, jolla nostetaan alueen profiilia niin, että puitteet vastaavat modernin matkailijan vaatimuksia. Yölammille on rakennettu grillipaikka laituri, WC ja Puukatos, Harjuntakaseen tulee katettu nuotiopaikka ja sen lähelle näköalapaikka. Suurijärven reitistölle on toteutettu hankkeita aiemminkin. Hankkeessa pääsuunnittelijana toimii arkkitehti Siiri Turpeinen, jonka mukaan reitistö sijaitsee ainutlaatuisella alueella. Jokaisen hevosihmisen unelma on voitto näissä kisoissa. – 28.7. Se todellakin ansaisti kuninkaan tittelin, Hannu Torvinen riemuitsi sunnuntaina. Kaksi komeaa voittoa ei tällä kertaa riittänyt ravikuninkaan titteliin, kun Evartti joutui keskeyttämään viimeisen matkan. Ilman törmäystäkään voittoa ei olisi tullut, sillä Evartin veto loppui. TYHJIN taskuin ei kolmena viime vuonna ravikuninkuuden voittanut Evartti lähtenyt Kouvolasta kotiin. –Pientä säätöä lukuun ottamatta kaikki on mennyt suunnitellusti, mutta sellainen kuuluu aina tällaisiin hommiin, Laine sanoo. Hannu Torvinen ohjasti voiton, mutta takana tapahtui.Santtu Raitalan ajama Evertti kangistui loppusuoran puolivälissä ja lähes pysähtyi. TAMMOJEN kuningatarkisa oli kaikkien aikojen jännittävin ja tasaisin. 3100 metrin matkan voittaja Tutun Impi oli kokonaiskilpailun viides. Tähän mennessä valmiiksi on saatu Yölammin taukopaikka uusine nuotiopaikkoineen ja laitureineen. – Kauan olen kuninkaallista titteliä tavoitellut. – Retu juoksi niin kovaa, että Evartti meni loppusuoralla pahasti maitohapoille. Evartti puolestaan joutui keskeyttämään kisan kolarin takia. Se oli niin hyvä, että turha on jossitella mitään, Santtu totesi rehtiin tyyliinsä. Rahatilastossa edellä on vain legendaarinen Viesker, joka vuosina 1996-2000 ravasi ennätykselliset viisi peräkkäistä kuninkaan titteliä. Lauantaina avausmatkalla 2100 metrillä tuli Kuninkuuskisa oli trilleri: Evartti väsähti Retu voitti komea kirivoitto toisesta parista ulkoa kirien. Alueella oli edellisen viikon ajan maastossaliikkumiskielto, kun tavaraa lennätettiin helikopterilla reitin varrelle. Helikopteriin päädyttiin maaston haastavuuden takia sekä siksi, että se jättää suuriin työkoneisiin verrattuna huomattavasti vähemmän jälkiä luontoon. Tammakisa oli todellinen trilleri sekä hevosten omistajille, että katsojille. Samanlaista yhteyttä toivottaisiin toteutettavaksi myös Salamanjärven kansallispuistoon. Nyt minun unelmani toteutui
Risto Rasi, Elämäjärven Eräm. p. klo 19. Jalkapallon miesten Kutonen: Muholan Jalkapallokerho – Konneveden Urheilijat Muholan jalkapallokentällä klo 19. Pihtiputaalta lähtee seuraava hätäapukuorma Ukrainaan 3. klo 19 järjestetään kuljetus, jos on riittävästi lähtijöitä. Mukana myös PoPi ry. Paikka: Toukolan kerhotila Kaikille avoin työpaja ti 8.8 klo 10-12 Harjulinna, ti 15.8 klo 10-12 Esteetön luontopolun laavu (huonolla säällä Harjulinna). 13, 6. Juhani Logrén, Elämäjärven Eräm. Jarno Siekkinen, Elämäjärven Eräm. Ukrainalaiset myyvät ukrainan hyväksi hotdogeja ja popcorneja. 43, 12. Hippo-kisat Jorma Kinnusen kentällä. Jarmo Kokkonen, Muurasjärven Mets. PUTAAN ERÄMIEHET. Puuhommia, raivausta ja siivousta. klo 17. Piirikuvernööri Panu Kurosen esitelmä. Kyläseurantie 16. Jarmo Halla-aho, Muurasjärven Mets. Valokuvia ihmisistä ja työstä 1900-1970. Lähdön voitti Antti Ojanperän ohjastama 3-vuotias Taivartti, toiseksi tuli Pirtin Hurja ohjastajanaan Victor Björkroth ja kolmanneksi Ville Välähdys ja Hannu Hietanen. Sopen Metsästäjät, 141 p. Su 13.8. Hirvi joukkuekilpailu: (3:n parhaan tulos) 1. 040 506 4968. Arttu Mielityinen, Sopen Mets. Elämäjärven Mäntypirtillä kokoontuu klo 13-15 21.8., 18.9., 16.10., 13.11. Tilaisuuden suojelija Pihtiputaan kunta. 2. Metsästäjätutkinto ke 16.8. PopUp -taidenäyttely Harjulinnassa 11-20.8. 52 4. PUDIS. saakka Keiteleentien varressa noin 1 km nelostieltä, paikalle opasteet. La 12.8. Liput 10€. Kilpailuihin pieni maksu. Kari Parkkonen, Elämäjärven Eräm. Vaihtori avoinna kunnantalon alakerrassa ma-to klo 9-14 ja pe klo 8.30-13.30. Kisoissa juostaan pikamatkat 40m ja 60m Sarjat: Tytöt/Pojat 5, 7, 9 -vuotiaat, 40m Tytöt /Pojat 11 ja 13 vuotiaat, 60m. Vapaa pääsy. Esillä paikallisten tai Muurasjärveltä kotoisin olevien taideteoksia. Tarkoitettu kaikille Pihtiputaan lukion lentopallolinjan käyneille, entisille lentopallolinjan valmentajille, Antin läheisille sekä lentopalloystäville ja -tuttaville. Antti Heikkisen muistoturnaus Pihtipudas-salissa. Lapset voivat tutustua Päivärannan kotieläimiin, tehdä oman eläinpinssin ja ratsastaa ponilla. klo 17. klo 8.30 entiseltä kaupalta. Varaa käteistä matkan maksua varten. Mauno Mielityinen, Sopen Mets. Huom! Keräykseen ei oteta jääkaappeja tai pakastimia! RIISTANHOITOYHDISTYS. 43, 13. asti (maanantaisin suljettu). Kesäkirppari keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 10-14 Seläntauksen Kyläseurantalolla (ent. 49, 5. Hotdogeja ja popcornia. Talon Tarinoita kuvataiteilija Virpi Lehdon kanssa su 13.8. Talkoot lauantaina 19.8. 55, 3. Pasi Koivunen, Muurasjärven Mets. klo 17:00 Tahkonpolku 11, 44800 Pihtipudas Kisat gramofoni.. Ryhmälippu 32 euroa, Ilm. Muurasjärven Urheilutalosäätiö sunnuntaisin klo 18 Ilmoittautumiset paikan päällä klo 16:15-16:45. 56 pst, 2. Hirvi-ja karhumerkkiammunnat + jousikoe la 12.8. Tapahtuman suojelijana toimii Pihtiputaan kunta ja kunnanjohtaja Ari Kinnunen pitää kunnan puheenvuoron. Kunnanvirastolla Eväsreppu-ravintolaa piti Maija Tervonen, ei Maija Tervo, kuten juttuun oli kirjoitettu. Torilla on myös lahjoituspiste, johon voi tuoda tavaralahjoituksia seuraavaan Ukrainan kuormaan. 48, 9. Jarno Siekkinen, Elämäjärven Eräm. PIHTIPUTAAN AMPUJAT. Kaikki palkitaan! Kisat järjestävät yhteistyössä Pihtiputaan Tuisku ja OP Keski-Suomi Pihtiputaan urheilukentällä ma 14.8. klo 9.00 alkaen. Perhekahvila avoinna Kotiseudun Sanomien talossa tiistaisin klo 10-13. 48, 8. TERVETULOA MUURASJÄRVELLE! TANSSIVA ELOKUU 2023 WWW.TANSSIVAELOKUU.FI Oikaisuja. Klubitapaaminen la 19.8. klo 13-15. Jalkapallon miesten Kutonen: Muholan Jalkapallokerho – Inter Jyväskylä Muholan jalkapallokentällä klo 19. Kylätoiminta SELÄNTAUKSEN KYLÄSEURA. 044-3589262 Iltamat ja lavatanssit la 12.8. KINNULA KINNULAN ERÄMIEHET. 12 Ukrainan Tukitori lauantaina LC PIHTIPUDAS EMMIT. Karhupalaveri Jukolassa 11.8. ja 11.12.2023. Lisätietoja Irmeli Kuronen p. 11.-20.8. Jalkapalloa koulukeskuksen kentillä torstaisin klo 17.30-18.45 0-3 lk sekä klo 18.4520 neljäsluokkalaiset ja isommat. Tapahtumakalenteri Seuratoiminta PIHTIPUDAS MLL. ja 15.8. Torilla on Varkauden ukrainalaisten esittämää ukrainalaista musiikkia, soppatykki/jälkiruokaa, toimintapisteitä ja monipuolista ohjelmaa kaiken ikäisille. ILMAISET työpajat Muurasjärvellä: Päivätoiminta Ti 8.8. KINNULA Pe 11.8. lukion lentopallolinja, Ploki ja LiigaPloki. Vapaa pääsy. La 26.8. Heikki Hämäläinen, Putaan Eräm. 48, 10. 040 575 0330. Järj. 4H. 41, 16. Seurakunnat, yhdistykset, Pihtiputaan ja Varkauden ukrainalaiset sekä paikalliset yritykset järjestävät tukitorin Ukrainan hyväksi. Liput 12€/10€. Valorinteellä muistikahvila klo 14-16 31.8., 14.9., 28.9., 12.10., 26.10., 9.11., 23.11. Jarmo Kokkonen, Muurasjärven Mets. Markus Parkkonen, Elämäjärven Eräm. 15, 5. Yleinen haulikkoammuntavuoro sunnuntaisin klo 12, tiedustelut p. 25.8. asti Puttaalaiset-valokuvanäyttely Jukolassa 13.8. 49, 6. 13 Kotiseudun Sanomat 9.8.2023 OSTO KORTTI BING Pihtiputaan Kuvapirtillä 2 x120 e, 2 x 160 e +muutvoitotyht.väh.760e BINGO Muurasjärven Harjulinnassa Voitot lahjakortteina. kyläkoulu), os. Elämäjärven Erämiehet 153 p. La 12.8. Tarinoita, liikettä, tanssia, musiikkia ja mukavaa yhdessäoloa. 39, 17. Hirvija haulikkoammunnan pitäjänmestaruuskilpailut Pyssylässä 5.8. Teuvo Kokkonen, Muurasjärven Mets. Peräkamarimuusikot, tenori Marko Nuutinen, trio Ahojäkkärä sekä Pihtiputaan Mieskuoro. mennessä Kaarina / 040 7413 144. klo 18:30 Mantassa. Lasten ja nuorten Disco/ iltamat la 19.8. KINNULA SAARENKYLÄN PIENVILJELIJÄYHDISTYS kutsuu jäsenet perheineen, kyläläiset sekä naapuriseurojen jäsenet, yhdistyksen 70-vuotisjuhlaan lauantaina 26.8.-23 klo 15.00 yhdistyksen laavulle Salonpääntie 1. LIIGAPLOKI. 32, 19. Ruokalistat KINNULA Päiväkodit ja koulut: Keskiviikko: härkä-juureskäristystä, perunamuusia, porkkanaraastetta, puolukkahilloa Torstai: pinaattiohukkaat, kuoripäälliset perunat, pastasalaattia perunasalaattia, puolukkahilloa Perjantai: järvikalapyörykät, pinaattiperunamuusia, remouladekastiketta, punajuuri-porkkanasalaattia. 18 4. Lähtö Etelä-Konneveden kansallispuistoon lauantaina 5.8. 2.8. Putaan Erämiehet, 122 p. MUISTIKAHVILA. Tuotteita voi tuoda myyntiin. asti Reijo Vilppolan erätaidetta ja maisemamaalauksia Kahvi & Kupissa. syyskuuta. Seurojen karhuvastaavat paikalle. Timo Kananen, Putaan Eräm. Ohjelmaa kaikenikäisille. 23, 3. Lapsille on paljon omaa ohjelmaa. 43, 14. Aimo Piispanen, Putaan Eräm. Rönnyn kyläseuran 20-vuotisjuhlissa puhui Hannu Aho, ei Ahonen, kuten jutussa virheellisesti luki. Tanssiva Elokuu 2023 esittää: Iltamat lapsille Harjulinnassa. Katso tarpeet verkkosivuiltamme ukrainankansalle.fi. klo 18.00. Erilaisia pelija toimintapisteitä lapsille ja lapsenmielisille. 49 7. Lajina 40-60 m juoksu. 37, 18. klo 18 ampumaradalla, valvojat Jorma Toikkanen ja Erkki Hämäläinen. klo 10-12 ampumaradalla, valvojat Kärväskylän Erä ja Valkeismäen Jahti. KULTTUURIKYNTÄMÖ. Markus Kinnunen, Korpisen Eräv. Tanssiva Elokuu 2023 esittää: Yhteislauluja tanssi-iltamat Harjulinnassa klo 19. klo 19.30. Salmen Talo, Salmenrantatie 112, Muurasjärvi. ja 7.12.2023. Petrus Schroderuksen konserttiin Viitasaaren kirkossa la 19.8. Harjulinna, Reisjärventie 2882. Jorma Mielityinen, Sopen Mets. Hirvi (3+3 laukausta) 1. 3. Ukrainalaista elävää musiikkia, musiikkiryhmä Varkaudesta. Klubitapaaminen pe 11.8. Ylijäävät polkupyörät myydään ukrainan hyväksi. 32 Kilpailun kuusi parasta edustavat Pihtipudasta HTA -kisoissa Kannonkoskella 1.10.2023. Otetaan vastaan ehjää ja puhdasta tavaraa sekä vaatetta myös lahjoituksena. ELÄKELIITTO. Mika Tiainen, Tervasuon Jahti, 42, 15. Heikki Kananen, Elämäjärven Eräm. Lapsille poniratsastusta, kotieläinpiste, nallesairaala, kasvomaalausta, lappupiste: askartele terveiset Ukrainalaisille lapsille. Heikki Hämäläinen, Putaan Eräm. Metsästyshaulikko: 1. 44, 11. Ukrainan Tukitori Sallilan torilla. Jarmo Halla-aho Muurasjärven Mets. Ilpo Kananen, Sopen Mets. Ilmoittautumiset paikan päällä klo 16.15-16.45. Vastaanotamme lahjoitustavaraa (huonekalut, kodinkoneet, astiat, kirjat, LP-levyt, auton akut, koristelasi ym.). Muurasjärven Metsästäjät, 149 p.. Pyöräklinikalle voi lahjoittaa polkupyöriä paikallisille ukrainalaisille. 4. Hippo-kisat Jorma Kinnusen kentällä ma 14.8. PIHTIPUDAS Ke 9.8. Hiekan Hippoksen raveista kertovassa jutussa oli virheellisesti ensimmäisen lähdön lähtöjärjestys. Lisätiedot: 044 3589262, järjestäjänä Tanssiva Elokuu. Harjulinna. klo 12 Särkilahdessa, Särkilahdentie 102. SPR:n pisteessä toimii nallesairaala, jossa lapset voivat yhdessä osaavan henkilökunnan kanssa hoitaa sairastavaa nallea, nukkea tai vaikkapa lelulemmikkiä. Hirviammuntaharjoitukset tiistaisin klo 18. Talon Tarinoita tanssiteos kuvataiteilija Virpi Lehdon kanssa Salmen Talossa Ma 14.8. 24, 2. Su 13.8. Lettukestit to Menot 27.7. PopUp -taidenäyttely Harjulinnassa. Myös Herkkuvakan avaamisesta kertovassa jutussa oli nimivirhe. Markus Kinnunen, Korpisen Mets.s. klo 17 Suvannonlahdessa. Vapaa pääsy. SYDÄNYHDISTYS. Kirppari avoinna maanantaina, perjantaina ja lauantaina klo 10-15. Lisäksi lastenpisteestä voi ostaa ilmapalloja ja osallistua kasvomaalaukseen. Ma 14.8. Metalliromun keräys la 30.9. Urheiluseurat TUISKU. Sarjoja 5-13 -vuotiaille. Ilmoittautumiset Mikolle 15.8.-23 mennessä. La 19.8. RYHTI. Liput 3€. Talon tarinoita tanssiteos Salmen Talossa. Mika Hytönen, Elämäjärven Eräm. LC PIHTIPUDAS
Lisätietoja, hankkeesta vastaava Myrsky Energia Oy, Ville Suorsa, p. ?Tervetuloa!??????????. Johtokunta Sopen Metsästäjät ry:n sääntömääräinen kesäkokous pe 18.8.2023 klo 19.30 Juttulassa. Pihtipudas Tahkon aukio klo 12-13 Kinnulan tori klo 14.30-15.30. TO 10.8. Erä tuoretta käsinpuhdistettua MUSTIKKAA, aitoa kainuulaista LAKKAA (myös isommat erät), kotimaista pensasmustikkaa (myös laatikoittain), VADELMAA, MANSIKKAA, hunajamarjaa, kanttarelleja, uutta siikliä, ternimaitoa ym. Alueen pinta-ala on 2 860 ha. Luvat mukaan. Kinnulan kuntaan suuntautuva sähkösiirto sijoittuu osin Reisjärven kunnan puolelle olemassa olevaan johtokäytävään. SÄÄVARAUS! SÄILÖREHUN PYÖRÖPAALAUSTA Maaselän Maatalouspalvelu Oy Oriniementie 98, Pihtipudas • p. ?Tervetuloa!??????????. 0207 931 621 verkkokauppa: www.pihtipudaskoru.fi Rannekoru 135€ Solmioneula Kaulakorut 110€ iso 195€, pieni 125€ 195€ Korvakorut Myynti: Kotiseudun Sanomat, avoinna ma-pe klo 8.30-15.30 p. 2023) 40€ 40€ p. Pyhäjärven kaupungin alueelle suuntautuva sähkönsiirto päättyy Murtoperän sähköasemalla joko Pyhäjärven kaupungin tai Kiuruveden kaupungin puolelle. 040 753 1524, tuomo.jarvinen@fcg.fi HANKKEESTA VASTAAVA: Myrsky Energia Oy, Ville Suorsa, p. Kinnulan Erämiehet ry Kesäkokous la 19.8.2023 klo 13.00 Eräkolussa. Kuulutus ja arviointiohjelma ovat nähtävillä 7.8.2023 – 6.9.2023 www.ely-keskus.fi/kuulutukset/keski-suomi ja ympäristöhallinnon verkkosivulla www.ymparisto.fi/uusimontuulivoimahankeYVA. ?Tervetuloa!??????????. Johtokunta Alvajärven Metsästäjät ry Kesäkokous pe 18.8.2023 klo 19.00 Alvajärven eläketalolla. 0207 931 620 tilaukset@kotiseudunsanomat.fi Tarjous voimassa 15.8.2023 saakka. Osallistumislinkki tilaisuuteen tulee ennen tilaisuutta edellä mainitulle ympäristöhallinnon verkkosivulle. 040 683 4224, etunimi@myrsky.fi, yhteysviranomainen Keski-Suomen ELY-keskus, Arja Koistinen, p. Hirvikokous heti kesäkokouksen jälkeen. ?Tervetuloa!??????????. . Aineisto on nähtävillä myös Pihtiputaan kunnanvirastossa osoitteessa Keskustie 9. Johtokunta KUOPION PERINNETUOTTEEN kalakukot ja savukalat sekä lihat, makkarat, juustot, mausteet ym. Johtokunta Kotkatjoen Eräpojat ry Kesäkokous la 12.8.2023 klo 14.00 Eräkämpällä. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja lisäksi Eräkämpän syyskauden vuokran hinnoittelu. Lähimmät järvet ovat Muurasjärvi, Alvajärvi, Saanijärvi ja Elämäjärvi. Yleisötilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etäyhteyden välityksellä, ohjeet tilaisuuteen osallistumiseksi tulevat kunnan verkkosivujen ajankohtaista-osioon osoitteeseen https://www.pihtipudas.fi/ uutiset/. 014-459 6800 Markkinapaikka Ilmoitus Uusimon tuulivoimahankkeen YVA-ohjelman nähtävilläolosta (Pihtipudas, Kinnula, Reisjärvi, Pyhäjärvi, Kiuruvesi) Myrsky Energia Oy on toimittanut Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA-ohjelma) Uusimon tuulivoimahankkeesta ja sen sähkönsiirrosta. Käsitellään sääntömääräiset asiat. 0207 931 621 verkkokauppa: www.pihtipudaskoru.fi Uusimon Erä-Kuukkelit ry Kesäkokous la 19.8.2023 klo 11.00 Uusimon kodalla. Kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa Uusimon tuulivoimapuiston alueelle enimmillään 21 tuulivoimalan ja niihin liittyvien huoltoteiden, ilmajohtojen, maakaapeleiden ja sähköasemien rakentaminen laatimalla MRL 77 a §:n mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava, jota voidaan käyttää suoraan tuulivoimalan rakennusluvan myöntämisen perusteena. Johtokunta Suoraan kylmäautosta TO 10.8. Myrsky Energia Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Pihtiputaan kuntaan, Uusimon alueelle, 8 km keskustaajamasta pohjoiseen. Sähkönsiirtovaihtoehdot yhteistyössä lähihankkeiden kanssa ovat joko lounaaseen Kinnulan sähköasemalle, koilliseen Murtoperän sähköasemalle tai kaakkoon Elenian 110 kV linjaan. Tieto kuulutuksesta julkaistaan Pihtiputaan, Kinnulan ja Reisjärven kuntien sekä Kiuruveden ja Pyhäjärven kaupunkien verkkosivuilla. 040 683 4224, ville@myrsky.fi KUNNANHALLITUS PIHTIPUTAAN KUNTA Keskustie 9, 44800 Pihtipudas Puh. Hirvimetsälle mukaan lähtijät oltava paikalla. 2023) (Kotimaan tilaukset v. ?Tervetuloa!??????????. Hirvikokous kesäkokouksen jälkeen. Osallistumisja arviointisuunnitelmaa koskevat lausunnot ja mielipiteet tulee jättää 6.9.2023 mennessä joko sähköisesti osoitteeseen pihtiputaan.kunta@pihtipudas. ?Tervetuloa!??????????. Tuulivoima-alue sijoittuu Pihtiputaan kuntaan ja sähkönsiirto pääosin joko Pyhäjärven kaupungin tai Kinnulan kunnan alueelle. Johtokunta Kaulakorut 110€ iso 195€, pieni 125€ Korvakorut Myynti: Kotiseudun Sanomat avoinna ma-pe klo 8.30-15.30 p. Hankkeen yleisötilaisuus pidetään Pihtiputaalla 16.8.2023 klo 17.30 – 19.30 Pihtiputaan kunnanviraston valtuustosalissa (Keskustie 9). Johtokunta 10.30. Johtokunta kokontuu klo 19. Kesäkokouksen jälkeen pidetään hirvikokous. Johtokunta klo 18.00. 044 459 7389, helena.raatikainen@pihtipudas.fi KAAVAKONSULTTI: FCG Finland Oy, Tuomo Järvinen, p. Tarjous! Tarjous! Loppuvuoden lehdet Loppuvuoden lehdet (Kotimaan tilaukset v. Suunniteltujen voimaloiden yksikköteho on 6-10 MW ja kokonaiskorkeus enintään 300 metriä. 14 Kotiseudun Sanomat 9.8.2023 SUORITETAAN KOKOUKSET TORILLA OSTETAAN Ostetaan ENERGIAPUUTA HAKETUKSEEN Myös tienja pellonvarsien raivaukset sekä Kemera-tukikohteet Terho 0400 545 805 myllynmies.fi MYYNTIAUTO PERJANTAISIN KLO 13.00-15.00 PIHTIPUTAAN TAHKONAUKIOLLA puh. 050 307 5439 KUULUTUS PIHTIPUTAAN UUSIMON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN OSALLISTUMISJA ARVIOINTISUUNNITELMAN (OAS) NÄHTÄVILLE ASETTAMISESTA Pihtiputaan kunnanhallitus on päättänyt 12.6.2023 § 155 Pihtiputaan kuntaan sijoittuvan Uusimon tuuli-voimapuiston osayleiskaavoituksen vireilletulosta sekä osallistumisja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville asettamisesta. Kaavoitushankkeen yleisötilaisuus järjestetään ke 16.8.2023 klo 17.30-19.30 Pihtiputaan kunnanviraston valtuustosalissa osoitteessa Keskustie 9. fi tai postitse osoitteeseen Pihtiputaan kunta / Kunnanhallitus, Uusimon tuulivoimahanke, Keskustie 9, 44800 Pihtipudas. klo 9-10 Tahkon aukio klo 11-12 Kinnulan tori katso • ykkosherkku.fi Pöykiön Erä ry:n sääntömääräinen kesäkokous pe 18.8.2023 klo 19.00 Eräkämpällä. 0295 024 760, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi. Tilaisuuteen voi osallistua etäyhteydellä. YVA-ohjelmaa koskevat mielipiteet ja lausunnot tulee toimittaa viimeistään 6.9.2023 osoitteeseen kirjaamo.keski-suomi@ely-keskus.fi tai Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, PL 250, 40101 Jyväskylä (viitteenä KESELY/653/2022). Uusimon tuulivoimapuiston osayleiskaavan osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS) on nähtävillä 7.8.-6.9.2023 välisen ajan kunnan verkkosivuilla osoitteessa https:// pihtipudas.fi/kuulutukset/. Kahvitarjoilu klo 17 alkaen. Tilaisuudessa esitellään kaavoituksen osallistumisja arviointisuunnitelma sekä tuulivoima-aluetta ja 400 kV:n ja 110 kV voimajohtoa (sähkönsiirto) koskeva YVA-ohjelma. Kaava-asiakirjoihin voi tutustua osoitteessa: https://pihtipudas.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavat-ja-tontit/vireilla-olevat-kaavat/yleiskaavat-vireilla-olevat/. Hirvikokous kesäkokouksen jälkeen. Samaan aikaan kaavoituksen kanssa laadittavan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aineisto löytyy ELYkeskuksen internetsivuilta osoitteesta https://www.ymparisto.fi/fi/osallistu-ja-vaikuta/ymparistovaikutusten-arviointi/uusimon-tuulivoimapuisto-pihtipudas LISÄTIETOJA ANTAVAT: PIHTIPUTAAN KUNTA: Aluearkkitehti Helena Raatikainen, p. Hirvimetsälle lähtijät paikalle. 040 562 6884 Lue verkosta joka päivä! Lue verkosta joka päivä! www.kotiseudunsanomat.fi 12 kk 59,90 € 12 kk 59,90 € 6 kk 39,90 € 6 kk 39,90 € 3 kk 19,90 € 3 kk 19,90 € 1 kk 7,90 € 1 kk 7,90 €
Avoinna klo 9-15. Julkinen kaupanvahvistaja. Keskitie 10 (kaupungintalo), Viitasaari. Puhelun hinta matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min ja lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min. 014 561 165 Juhani 0400 246 154 w ww ww w..ppiibbeeaa--m moonnoonneenn..ffii Varatuomari Eero Hilpinen, Hakkarilantie 9, 44500 Viitasaari. Jonotus on maksullista Ajanvaraus24/7 numerosta 030 6000* LVI-ASIOISSA Puh. Mainostaja, 70 prosenttia lukijoista valitsee ostopaikan ja tekee ostopäätöksensä tämän lehden perusteella. Perjantaisin tarvittaessa Pihtiputaalla (kunnantoimisto) Ajanvaraus p. 044 579 1420 anne.viander@gmail.com Pihtipudas Kansallinen Mediatutkimus (KMT 2020). 014-562 089 Joona 0400-241 965 MEILTÄ APU NOPEASTI JA LUOTETTAVASTI! Ruukintie 1, Pihtipudas • putkiasennustyöt ja huollot • LVI-tarvikkeiden myynti • öljypoltinhuollot ma-pe 8-16 KALLIOMURSKETTA KALLIOMURSKETTA toimitettuna Alvajärven Karihautakankaalta CE merkittyä Jorma Pasanen 0400 706 133 Jarkko Pasanen 0400 269 787 Useita murskelajikkeita moneen tarpeeseen • soraja metsäautotiet • pihat ja pihatiet • rakennusten perustukset • suodatuskentät ym. 0400-777 757 • www.ehtpiiponniemi.fi 040 502 9452 (myös ilta-aikoja) • klassinenja urheiluhieronta • intialainen päähieronta • koulutettu hieroja • bambuhieronta Hierontapiste Anita Karvonen Asematie 5 (Täsmähoito), Pihtipudas • Halmeniementie 163, Muurasjärvi Onni Mäkinen 040 413 9278 onni.makinen@hotmail.fi Pihtipudas OM Ky lm äSä hk ö Oy Onni Mäkinen 040 413 9278 onni.makinen@hotmail.fi Pihtipudas OM Ky lm äSä hk ö Oy Onni Mäkinen 040 413 9278 onni.makinen@hotmail.fi Pihtipudas OM Ky lm äSä hk ö Oy Sähköurakointi ja kylmäalan palvelut Niemenharjun RAKENNUS OY Hiirenniemi 5 050 461 7280 • www.nhr.fi • rakentaminen • remontointi • puutavara • lauteet Tmi Tervosen Kotija Pitopalvelu • kaikki kodin juhlat, niin pienet kuin suuretkin • tilausleivontaa • tilausruokaa, myös kotiin toimitettuna Maija Tervonen 040 574 2599 Kunnon Syke on nyt Terveystalo! *Avoinna 24/7. Viitasaaren toimipaikka Rupontie 2 Pihtipudas www.maaselanmaatalous.fi rehut, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, tarvikkeet, työkoneet ja varaosat Timo Saastamoinen • 040-557 3644, Timo Back • 040-725 7702 Ammattitaidolla ja luottamuksella. • automaalaus • kolarikorjaus • ruostesuojaus • vahinkotarkastukset • pesu ja vahaus • auton sisäpesu www.autopelti.com 040 -702 6777 AUTOPELTI HÄKKINEN Pehkosenkuja 4, 85800 HAAPAJÄRVI Puh. 040 507 7637 Henri Lehtinen Julkinen kaupanvahvistaja JUKKA TAVASTSTJERNA 0400-317 119 • kauppakirjat • lahjakirjat • perukirjat • testamentit • edunvalvontavaltakirjat • metsätalouden veroilmoitukset KESKI-SUOMEN OIKEUSAPUTOIMISTO Varatuomari Tuula Kiili. P. ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi • maksulliset ilmoitukset tilaukset@kotiseudunsanomat.fi • tilauksiin liittyvät asiat toimitus@kotiseudunsanomat.fi • jutut, seurapalstat, menot ja vinkit P. 029 566 0830. 014-571 456, 0400-667 946, eero.hilpinen@asianajotoimisto.inet.fi ASIANAJOTOIMISTO HAMPAANKOLO Pyhäsalmen hammashoitola Laguksentie 4 HAMMASLÄÄKÄRI PYHÄSALMESSA • Jukka Tikanmäki Ajanvaraus 08-782 100 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET VAIHTOLAVAKULJETUKSET P. KALLIOMURSKETTA Tiekunnan apuna tieisännöitsijä! • tieyksiköinnin laadinta ja ylläpito • tiekuntien hallinto • tiemaksujen laskutus • kirjanpito • tiekokoukset • avustusten haku • perusparannushankkeet Tieisännöitsijä Anne Viander p. SVT Talouspalvelut 040-161 5139 • Junganjärventie 7, Muurasjärvi Toimistopalvelut, kirjanpidot ja tilinpäätökset sekä veroilmoitukset: kaikki yhtiömuodot ja yhdistykset. 15 Kotiseudun Sanomat 9.8.2023 Meiltä kaikki asumisen palvelut! • Isännöintipalvelut • Kiinteistönvälitys LKV Katso kaikki kohteemme saaninkoski.fi • Kaupanvahvistaja • Kokousja saunatilojen vuokraus isannointi@saaninkoski.fi 045 212 1331 Asiakirjapalvelu Hautauspalveluedustus Kinnulassa: Kinnulan Parlamentti 050-576 9995 Kukka-Pibea ja Monosen Hautauspalvelu Ay Asematie 7 Pihtipudas puh. Vastaanotto tarvittaessa Pihtiputaalla perjantaisin klo 9–10 kunnantalon ltk-huoneessa. Ota yhteyttä: Kuljetukset myös kevyellä kalustolla asiakkaan toiveet huomioiden. 0207 931 620 Keskustie 8, 44800 Pihtipudas RAKENTAMINEN Ovet ja ikkunat Kattopellit Puutavara Lämpöelementit Rakoliiterit RENKAAT Rengasmyynti Renkaanvaihdot MONIPUOLISESTA VALIKOIMASTAMME: Teollisuustie 16 Viitasaari ma-pe 8-16 0400 911 981 myllynmies.fi ovikauppa.com PUUN OSTO Energiapuu Kuitupuu Tukit METSÄSTYS Koiratutkat Radiopuhelimet Riistaja valvontakamerat Vaatteet
Tammikuulla oli kiirinyt tieto savotan avaamisesta Virkasydänmaalle. Kunnon tietä ei kämpälle silloin ollut. Vaatteet ja hevosvaljaat kuivatettiin samassa majoitustilassa. Ihalainen arveli, että ruokatarpeet emännälle tulivat Metsätyömaiden Muonitustoimistolta. Laki ei syntynyt hetkessä, sitä valmisteltiin 20 vuotta. Pyhänseutuna käytiin kotona. Alue lunastettiin sodanjälkeiseen asutukseen. Latvatavara parkattiin (kuorittiin) kuivumaan ja jätettiin odottamaan seuraavan kevään uittoa. Hevoselle oli varattu kauroja sekä kauraja ohrajauhoja. Vieno-emäntä valmisti väelle papusoppaa, hernesoppaa, läskisoosia ja perunoita. Kämppään kuuluu miehistötilojen lisäksi keittiö, emännän huone ja teräväpää (työnjohtajan huone). Kämpän käytöstä vastasi vuodesta 1947 lähtien Lahti Oy, joka tunnettiin muun muassa monista sahoistaan. Syksyllä 1941 porukka hakkasi ja ajoi savotan kotikulmilla, yöksi tultiin kotiin. Kämppien taso koheni, pihapiireihin rakennettiin kunnon talleja hevosille ja miehille saunoja. Metsähallitus rakensi Virkalammin kämpän vuonna 1938. Muut rakennukset Väljänpököstä purettiin jo 1960-luvulla. Näillä korkeuksilla kämpillä oltiin yleensä viikkokunnissa. Se jakoi raskaassa metsätyössä toimiville miehille ja hevosille lisämuonaa vuosina 1940 48. Kämppälain myötä tilanne parani. Säätiön yli 300-sivuinen 50-vuotishistoriikki nimettiin osuvasti – LÄSKINJAKAJASTA METSÄSEKTORIN MESENAATIKSI. Lisäksi ruukkilaisia (metsätyömiehiä, metsämiehiä) majoittui paljon sivukylien taloissa. Laaja Virkasydänmaan metsäalue oli pääosin valtion omistuksessa. Kämpät ovat hävinneet metsiin nurkkakiviä myöten. Kämppä oli pieni, kaksoisritseillä oli vain 24 makuupaikkaa. Ruokalistalle kuului aamuin illoin korviketta, kahvia ei ollut. Se purettiin pois reilun kymmenen vuoden käytön jälkeen. Viitasaaren Kotiseutuyhdistyksen toimesta kämppä siirrettiin Savivuoren museoalueelle vuonna 1964. Lopuilla varoilla perustettiin Metsämiesten Säätiö vaalimaan metsätyön ja koko metsäsektorin perinteitä. MUONITUSTOIMISTOSTA perinnesäätiötä Esa Ihalainen muistelee kirjassa, että ruokaa kämpälle tuli Metsätyömaiden Muonitustoimiston kautta. Olot paranivat ja Muonitustoimisto lakkautettiin vuonna 1948. Tukit lähtivät heti keväällä uittoon. Ihalaisen setä vaihtoi riskimmän hevosen ja ajoi neljää reissua. Todettakoon, että metsäyhtiöiden fuusiot ovat viime vuosikymmeninä olleet mittavia. työnantajan piti palkata kämpälle emäntä. Hirsikämppä oli pieni, siinä oli ovensuussa laudoista tehty koppi emännälle nukkumapaikaksi ja ruuan jakelua varten. Hän viipyi matkalla kaksi vuorokautta. Savotan varmistumisen jälkeen setä oli lähtenyt yötä myöten hevosella Haapajärvelle ostamaan mustasta pörssistä muonaa kämpällä asumista varten. METSÄ on ottanut omansa. Lahti Oy laajensi kämpän toisella miehistöhuoneella. Nykyisin Metsämiesten Säätiö jakaa metsäkulttuurin tukemiseen vuosittain noin 1,7 miljoonaa euroa. Lain mukaan mm. Kämpän historia jäi lyhyeksi. Niitä rakensivat Metsähallitus valtion ja puutavarayhtiöt omille mailleen. Hevostenkin talliolosteitaparanneltiin. PÄÄOSIN savotalta ajettiin kolmea reissua päivässä, mutta riskimmät miehet ja hevoset venyttivät päivän neljään reissuun. Perinteiden kunnioittaminen niissä on jäänyt taka-alalle. Jaossa oli tietyin rajoituksin TEHOPAKKAUSKIN, joka sisälsi kahvia, sokeria ja tupakkaa. Kämppä edusti perinteistä kämppäkulttuuria. Se lohkottiin pääasiassa Liitonjoen, Kortteisen ja Kärväskylän asutustilojen metsäpalstoiksi. Korttiannokset eivät olisi riittäneet raskaassa työssä. Nykyisin Savivuoren Metsätyömuseona tunnettu alue on Viitasaaren kaupungin omistuksessa ja sisältää useita vanhoja rakennuksia. Seläntauksen takamailla, lähellä Kinnulan rajaa. KARI PIRTTINEN. Kevättalvella varsitien (päätie varastopaikalle) raiteet alkoivat pettää ja hevosmiehet ryhtyivät vaatimaan toista ”tieinsinööriä” (tienkunnostaja, tiemies) kunnostamaan tietä. Kämppiä on hävinnyt lopullisesti jatkuvissa metsäyhtiöiden välisissä fuusioissakin. 1960-luvun alun kartassa Väljänpökön kämpän kaikki rakennukset olivat vielä paikoillaan. 16 Kotiseudun Sanomat 9.8.2023 Erämaiden kadonneet kämpät Pohjoisen Keski-Suomen erämaissa oli aikoinaan paljon metsäkämppiä. Poikkeuksen tekee Pihtiputaan Väljänpökön kämppä. Syksyllä kämpille ja seuraavan kerran saatettiin tulla vasta jouluksi kotiin. Lapissa rytmi oli toinen, välimatkat olivat pitkiä. Myönteinen yllätys porukalle oli, että Metsähallitus oli palkannut kämpälle emännän. Makuupaikoille lavereilla määrättiin minimileveys ja vetoisan ikkunan alle ei saanut laittaa petipaikkaa. Ottaa vastaan lahjoituksiakin. Kuormassa tuli miehille sianlihaa, voita ja leipomista varten ruisjauhoja. Nuoruuden savottatöiden jälkeen hän teki pitkän uran metsätyöntekijäin järjestötehtävissä ja toimi viimeksi Maaseututyöväen Liiton puheenjohtajana. Kirjassa on tallennettu laajasti sanoin ja kuvin maamme metsätyöperinnettä. Elettiin sotatalvea 1942, Ihalainen oli silloin 15 vuotias. Se sijaitsi reilun kaksi kilometriä Pihtipudas-Kinnula tien pohjoispuolella. Väljänpökön kämppää hallinnoinut Lahti Oy fuusioitui vuonna 1952 Rauma-Repolaan, Rauma-Repola vuonna 1990 Yhtyneet Paperitehtaisiin ja Yhtyneet Paperitehtaan vuonna 1996 UPM Kymmeneen. Historian kirjat kertovat Virkasydänmaan keskivaiheilla olleen kauan sitten asumuksiakin. Ainakin lähde vedensaantiin löytyi läheltä. Alueella risteilivät entisajan kulkureitit, pyörätiet, Pitkästäpohjasta Haapakylälle ja Peninkiin. Peninginrannalla asuva porukka varasi ennakkoon Virkalammin kämpältä majoituksen miehille ja hevoselle. Sijainti oli yleensä vesistön lähettyvillä. Jotkut kulkivat kotoa käsin. Osa savottalaisista löysi kortteerin rantalaanin (puutavaran varastopaikka rannassa) läheisistä torpista. Edesmennyt Esa Ihalainen muistelee Metsämiesten Säätiön kirjassa nuoruutensa savottaa Virkasydänmaalla. Kämppäkulttuuri oli voimissaan 1900-luvun alkupuolelta aina 1950-luvulle saakka. Erillisiä kuivatushuoneita ei ollut. Virkalammin arvioitu kämpänseutu ympyröity 1960-luvun alun karttaan. Ihalainen palkattiinkin toiseksi päivämieheksi kuokkimaan tien raiteita. Vuonna 1982 valmistunut metsäautotie kulkee alueen ohitse, ehkä osin ylikin. Savotta eteni vauhdilla. Savotan puut saatiin Saanin rantaan maaliskuun loppuun mennessä, vaikka Ihalaisen mukaan porukka koostui sodasta sodasta vapautetuista, vanhuksista ja alaikäisistä. Esa Ihalainen oli Säätiön hallituksessa mukana yli 10 vuotta. Maakuopat ilmestyivät ruokien säilytystä varten ja varastot tavaroille. Kämppää pidettiin lämpimänä hellakamiinalla, muuratulla piisillä ja avotakalla. Laajennuksen jälkeen siihen mahtui majoittumaan noin 50 miestä, ilman kaksoisritsejä (kaksikerrospetejä). Yksiosainen kämppä oli valtion maalla ja alunperin Metsähallituksen vuonna 1940 rakentama. Muutamia myöhemmän ajan kämppiä on siirtynyt yksityisomistukseen tai hirviporukoiden tukikohdiksi. Kämppiä on purettu ja osa lahonnut käyttämättömänä paikalleen. Kämpät tai työpirtit, joiksi niitä joskus kutsuttiin, olivat savotan tukikohtia työmiehille, hevosille, emännälle ja työjohtajalle. VIRKALAMMIN metsäkämppä sijaitsi Pihtiputaan Virkasydänmaalla Virkalammin koillispuolella, reilut kolme kilometriä Pitkästäpohjasta itään. 1.11.1928 astui voimaan ”Laki metsäja lauttaustyöväen asumuksista” (lauttaus tarkoittaa uittoa). Pihtiputaan Väljänpökön metsäkämppä siirrettiin Viitasaaren Savivuorelle vuonna 1964. Säätiö kartuttaa metsäomaisuuttaan ja sijoituksiaan eri aloille. Savivuorella toinen pää kämpästä on miehistötilan asussa ja toisessa on kalustonäyttely. Vuoden 1928 kämppälaki puuttui kämppien alkeellisiin oloihin. Joitakin palstoja vanhatkin tilat saivat vastiketai lisämaiksi. Työporukassa oli lisäksi hänen kaksi veljeä, isä ja setä, Setä ajoi, muu porukka hakkasi. KARI PIRTTINEN Reilut 100 vuotta sitten olot kämpillä olivat alkeelliset. Teräväpää oli työnjohtajan tilana