Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 1,50 € N:o 32 2011 61. – Suomen kesä on sellainen, että marjoihin tulee erilaiset aromit kuin muualla. – Mustikka kestää hyvin sadetta, koska se ei mene maahan, ja marja on pinnaltaan kova. Nykyisin maatilan tulot tulevat useista puroista. – Miehet tykkäävät isoista ja naiset pitävät pienemmistä. Mustikkaviljelmän perustamista suunniteltiin huolellisesti, mutta taimien ostoreissulla Juha innostui tyrnistä, ja sitäkin lähti mukaan samalla kertaa. Pensasmustikan sato on tänä kesänä hyvä. Järvenpään perhe halusi jatkaa maanviljelyä ja pitää pellot käytössä vielä senkin jälkeen, kun karjatalous lopetettiin. Hän käyttää tyrniä esimerkiksi tuoremarjakiisseliin omenan ja mansikan kanssa, mutta suurin osa ihmisistä syö marjat sellaisenaan. Uutta käyttöä tilan pelloille Virolahden tilalla Pihlajakoskella on viljelty pensasmustikkaa ja tyrniä vuodesta 2002 lähtien. Pensasmustikan satokausi kestänee Virolahden tilalla elokuun loppupuolelle.. Tyrniä on noin 120 pensasta. Pensasmustikka kypsyy hitaammin kuin metsämustikka, ja kärsimättömät asiakkaat kyselevät satoa jo heinäkuussa. Siitä näyttää tulevan selvästi runsaampi kuin aikaisempina vuosina. Tyrnistä tulossa suuri sato Suurin osa Virolahden tilan marjoista myydään suoramyyntinä. – He oikein pureskelevat, että siemenet menevät rikki ja öljyt tulevat esiin. – Tyrnillä on oma fanaattinen kannattajakuntansa. Ei lannoitteita tai myrkkyjä Viljelmän alkuinvestointi oli kallis, mutta sen jälkeen kuluja ei tule paljon, kun ulkopuolisia poimijoita ei palkata. Siksi kypsiä marjoja ei tarvitse poimia aivan heti eikä niitä ole kiire kiikuttaa myytäväksi. Silloin pystyy laskemaan menekkiä etukäteen, Juha Järvenpää sanoo. – Tulee surku, kun Elina lähtee kouluun, Taina Järvenpää harmittelee ahkeran mustikanpoimijan arkikiireiden alkamista. Pensasmustikka on jalostettu juolukasta. Tilalla on neljänneshehtaari pensasmustikkaa, noin 1 400 pensasta. Moni sanoo, että on päässyt flunssista, kun ottaa pakkasesta muutaman marjan päivittäin, Taina Järvenpää kertoo. Se on sisältä vaalea, joten marja ei sotke vaatteita tai huulia. Ainoa hoitotoimenpide on kuivien oksien leikkaaminen keväisin. vsk Keskiviikkona 10. – Monet kesäasukkaat koukkaavat tätä kautta sunnuntai-iltana ja vievät marjoja mukanaan kaupunkiin. Mustikkaa on jonkin verran myynnissä myös KMarket Kipparissa ja Kädentaitajien myymälässä. – Helpottaa paljon, että meillä on vakiintunut asiakaskunta. elokuuta 2011 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Päivi Hotokka North Blue on pullea ja pyöreä, Aino ja Alvar pienempiä mutta ehkä hiukan makeampia. Virolahdessa kaukana liikenteestä kasvaa puhtaita marjoja, joita ei keinolannoiteta eikä myrkytetä. – Marjoja saa tulla hakemaan. Tyrnisadon odotetaan kypsyvän elokuun lopussa. Virolahden tilan naiset Taina ja Elina Järvenpää kiistelevät usein, kumpi pensasmustikan lajikkeista on maukkaampi, Aino vai Alvar. Jos asiakkaat haluavat kakkujen päälle koristeita, he ostavat North Blueta, ja pelkiltään syötäväksi ostetaan Ainoa ja Alvaria, Elina kertoo havainnoistaan. Se varmaankin liittyy terveysbuumiin. Siihen ei tule tuholaisia tai tauteja, Taina Järvenpää sanoo. Poimimisessa täytyy olla tarkkana, sillä yhdessä pensasmustikkatertussa voi olla kypsiä, puolikypsiä ja täysin raakoja marjoja. Marjat ovat nauttineet lämpimistä säistä ja sopivasta kosteudesta. Mustikoiden poiminta alkoi pari viikkoa sitten ja jatkuu elokuun, mikäli halla tai raekuurot eivät vahingoiHellekesä paisutti pensasmustikan ta marjoja. On kuitenkin syytä soittaa ja sopia aika, Järvenpäät kehottavat. Pelloilla viljellään yhä kauraa ja heinää, ja myös metsätalous tuo tienestiä. Talvi pelastaa paljon, koska osa pöpöistä kuolee, Taina arvioi. Jokaisella on oma arominsa. Järvenpäille on tärkeää, että mustikka säilyy hyvin sekä pensaassa että kerättynä. Juha Järvenpää tekee koneurakointia, huoltaa veneitä ja järjestää niille talvisäilytystä
Kosket synnyttivät teollisuuden, Päijänne oli kulkemiseen ja uittoon mainio reitti, rautatie toi uudet mahdollisuudet, ja kaupankäynti kukoisti, kun asukasluku oli suuri. Ajoneuvo pysähtyi alikulkutunnelin suulle ja syttyi palamaan. Nämä asiat tulevat julkisuudessa esille vain harvoin, koska jokaisella on oikeus surra yksityisesti. – Ainoastaan siitä on tullut kritiikkiä, että tie Kuhmoisten kirkonkylästä on huonossa kunnossa. Suuret lukiot kasvavat, mutta pienet leikkautuvat. Autojen turvalaitteet ovat kehittyneet ja tiet ovat parempia. Ylinopeuksia valvotaan entistä tarkemmin muun muassa automaattikameroilla. Asutus levittäytyi ja mahtipitäjä kasvoi tunnetuksi, koska siellä oli runsaasti kivetöntä savimaata. Matkailu, sen kärjessä Himos, yrittää paikata menetyksiä, mutta. Puolueet sopivat hallitusohjelmassa, että lukioiden määrärahoja leikataan 32 miljoonaa euroa. Tuntuman siihen saa heti Olkkolan ja Alhojärven vainioilla. Päivi Hotokka Riihigalleriassa Osmo Rauhalan näyttelyssä on elokuun ensimmäiseen viikonloppuun mennessä vieraillut jo yli 2 000 ihmistä. Niissä kuoli nuorukaisia vuonna 1982, viime vuonna ja tänä vuonna. Ja sitten 1920-luvulla teollisuuspaikkakunta Jämsänkoski irtosi maatalous-Jämsästä, ja pohjoisin osa itsenäistyi Koskenpääksi. Syöksyessään auto murskasi myös sähkökaapin. Muut nuoret eivät ajattele, että heille voisi tapahtua samaa. Näin siis naapurissa, Jämsässä, vanhassa hämäläisessä pitäjässä, jonne kuhmalaisetkin ovat kaiken aikaa tähyilleet. Vauraista kartanoista on enää muistot jäljellä, mutta maatalouden lisäksi teollisuuden rakennemuutos on häivyttänyt huikean määrän työpaikkoja ja tekee asukaslukutilastosta miinusmerkkisen. Saarijärvi kertoo, että tyrvääläiset ovat olleet kiinnostuneita galleriassa myytävänä olevista teoksista. Vaikka tilasto on kaunistunut, sen takana jokaisessa yksittäisessä onnettomuudessa totuus on ruma. Ainoa, mikä on pysyvää, on muutos, lausui kaupunginhallituksen puheenjohtaja Voitto Suosaari. Ehkä ajotavatkin ovat jonkin verran siistiytyneet. Riihigalleriassa ennätysyleisö Kuhmoisten Sanomat Kuhmoislainen vuonna 1991 syntynyt mies menehtyi rajussa liikenneonnettomuudessa lauantaina aamuyöllä. Silloin mentiin ja vuokrattiin tiloja ja paljon uusia torppia perustettiin Jämsään, kun Kuhmoissa pellonraivausmahdollisuudet olivat varsin rajalliset. Kaikkein suurin muuttoliike Kuhmoisista Jämsään johtuu tilattoman väestön siirtymisestä kartanoitten ja suurten talojen rengeiksi, piioiksi tai muonamiehiksi. Tästä syntyvä kakku on tyystin erilainen kuin näistä kahdesta aikaisemmasta elinkeinosta, vehnäleivästä ja paperirullasta. Lähimenneisyydessä Jämsää on jälleen koottu kokoon, eikä kuntarakenteen lopullista muotoa tiedä Hennakaan. Lippuja on myyty noin 1 800, ja sen lisäksi kävijöihin lasketaan lapset ja kutsuvieraat, jotka pääsevät liputta. Sieltä päin moni on saanut työpaikan teollisuuden tai palveluiden parista, mutta yllättävän raskas muuttoliike Kuhmoisista pohjoisiin päin oli jo 1700ja 1800-luvuilla. Mies ajoi valtatie 24:ää etelän suunnasta, kun hänen henkilöautonsa ajautui ulos tieltä vähän ennen Smarketin rakennusta. Esimerkiksi kesällä 1982 Kuhmoisten liikenteessä kuoli Kuhmoisten Sanomien mukaan kolme henkilöä: mopoilija, pakettiauton matkustaja ja henkilöauton matkustaja. Keskisuomalainen 5.8.2011 MUUT MEDIAT Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen arvioi, että hallitusohjelmassa päätetyt määrärahojen leikkaukset karsivat lukioverkkoa kovalla kädellä. Kun päähänpisto on tarpeeksi vahva, onnettomuus voi tapahtua, vaikka sitä olisi yritetty estää. Samoin väkeä on saapunut Tyrväältä, koska Riihigalleriassa esillä olevat työt liittyvät Tyrvään kirkon sisämaalauksiin. Jämsä on vanha hämäläinen pitäjä, jonka laajat alueet pirstoutuivat aikanaan pienemmiksi kappeliseurakunniksi, joista myöhemmin tuli itsenäisiä kuntia. Kolmannes lukioista lakkautusuhan alla Valaisinpylväs katsesi rajussa ulosajossa Kuhmoisten keskustan kohdalla 24-tien reunalla.. Tiistaina onnettomuuden tutkinta oli yhä kesken. Onnettomuuksista yksi oli mopon ja henkilöauton törmäys ja kaksi muuta ojaanajoja. Jämsänkoski virtaa uomassaan kuten se on tuhansia vuosi virrannut. Työt ovat käyneet kaupaksi. Mikään kieltäminen ei silti aina riitä. Kuhmoisissa sanotaan Jämpsä, ja jämpsäläisten kanssa olemme samaa murreperhettä. Tästä sukuselvitykset kertovat omaa tarinaansa, ja niitä tarinoita muisteltiin sunnuntaina. Auto törmäsi valaisinpylvääseen ja pyöri katon kautta ympäri. Eilenkin oli Mennalan leikkuupuimuri liikkeellä. Ulosajo tapahtui kohdassa, jossa 80 kilometrin Nuori mies kuoli ulosajossa nopeusrajoitus muuttuu 60 kilometriin tunnissa. Se on hyvin, koska kunnan läpi koko pituudelta kulkee vilkas valtatie ja kesäaikaan pitäjä on lähes ruuhkainen lomanviettäjistä, jotka kurvailevat pienilläkin kyläteillä. Matkailuteollisuus taas perustuu siihen, että ihmisillä on runsaasti rahaa matkusteluun ja kuluttamiseen yli maiden rajojen. – Kävijöitä on huomattavasti enemmän kuin 40 vuoteen sen jälkeen, kun Riihigalleria avattiin, sanoo galleriassa työskentelevä Maija Saarijärvi. Laskujeni mukaan Kuhmoisissa ei ainakaan kahteen vuoteen tapahtunut kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Ei riitä, että se sanotaan autokoulussa ja mediassa, vaan ilmapiirin pitäisi muuttua kokonaan ja kaikkialla. Oli hyvä kerrata entistä, katsoa maisemien muuttumista ja kuulla nykyisyydestä. Kuolonkolari muuttaa lukuisten ihmisten elämän pysyvästi. Hälytys onnettomuuspaikalle tehtiin kello 3.44. Viime sunnuntai vei minut ja lähes 200 muuta Jämsän Vieraana naapurissa Jokilaaksoon, kun oli vuotuinen Virmailan suvun päivä kokouksineen ja kiertoajeluineen. Liikenneturvallisuus on parantunut paljon 30 vuodessa. Noihin aikoihin koko maassa tapahtui vuosittain reilu 500 liikennekuolemaa. Riihigallerian näyttely on avoinna vielä tämän viikon sunnuntaihin asti. Poliisi on puhuttanut asiasta mahdollisesti tietäviä ihmisiä saadakseen selville auton liikkeitä ennen ulosajoa. Viime vuonna Suomen liikenneTilastojen takana onnettomuuksissa kuoli 272 henkilöä. elokuuta 2011 2 KOLUMNI Seppo Unnaslahti PÄÄKIRJOITUS 10.8.2011 Päivi Hotokka Vaikka Jämsä on varsin tuttu lähinaapuri, on aina hyvä tutustua vielä entistä perusteellisemmin paikkakuntaan. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 10. Määrä on Helsingin Sanomien mukaan pienin vuoden 1940 jälkeen. Jämsää on sanottu KeskiSuomen vilja-aitaksi. Kuljettajan epäillään käyttäneen alkoholia, mutta varmuutta asiasta ei toistaiseksi ole saatu. Poliisi epäilee onnettomuuden syyksi liian suurta ajonopeutta. – Melkein puolet on myyty niistä, jotka ovat olleet myytävänä. Summa on sama, jolla on vuosittain tuettu pienten, alle sadan opiskelijan lukioiden toimintaa. Huoli on kaikkien yhteinen, ja se pitäisi sanoa ääneen, ilmaista jyrkkä ei kilvanajolle ja rattijuopumukselle. Pimeällä tyhjällä tiellä vilkkaan illan jälkeen turvallisuus ei käy mielessä. – Joka kolmas lukio on uhattuna. Kenelläkään ei ole syytä kannustaa kaahailuun. Onnettomuus pysähdyttää kuitenkin vain lähipiirin. Kuhmoislaiset ovat muistaneet onnettomuuden uhria viemällä tapahtumapaikalle useita kynttilöitä. Tämä vanhin elinkeino, maanviljely varmasti säilyy muodossa tai toisessa, tosin supistuneena ja keskitettynä, mutta paperiteollisuuden päälle on myös kerääntynyt pilviä. Saarijärven mukaan vierailijoiden palaute galleriasta ja sen ympäristöstä on ollut myönteistä. Kiertoajelun oppaalta kuulimme, että huolestuneina seurataan, mitä vaikutuksia Jokikaasoon aiheuttaa tuore UPM/Myllykoski -kauppa. Vieraita on tullut paljon ulkomailta asti. Surullinen uutinen viikonlopulta kertoo, että nuorten miesten kesäöiset kaahailut ovat ja pysyvät
Lisäksi Kela-kyytejä varten on tarvinnut asentaa oma näyttöpääte. Hieman nuorempien kuhmoislaisten seurana oli sen sijaan Pinja Sinivaara. Laite kustansi Vaskisalolle asennuksineen ja veroineen noin 1 500 euroa. – Kyllä se on melkoinen kustannuserä. Valtiolta tukea laitteen hankkimiseen ei saa. Nuorista kymmenen työskenteli viheralueiden hoitajina, yksi toimi ohjaajana Kuhnun päiväleireillä ja loput kuusi tekivät hommia Päijännekodissa. Taksiliiton mukaan auto ei käynnisty, jos uloshengitysilmassa on yli 0,2 promillea alkoholia. – Olemme saaneet todella hyvää palautetta, ja porukkakin on ollut reipas ja tehokas, Hynninen kiittelee. Hän kertoo, että viheralueiden hoitajat saavat ohikulkijoilta huomiota, ja huomio on ollut pelkästään positiivista. Yhdistys että vanhukset olivat tyytyväisiä, kun heidän kanssa vietti aikaa ja jutteli. Laite myös tallentaa puhalluksia, joten nähtäväksi jää, onko tästä ominaisuudesta haittaa tai hyötyä tulevaisuudessa. – Kyllä varmasti epärehellinen voi alkolukon kiertää. Nyt vuotta vanhempana Kotajärven työvälineenä oli trimmeri, myös myrkytyksiä tuli hoidettua. Ylärivissä Maija Ahola, Janne Kotajärvi, Anna Joutsimatka, Ekaterina Järvinen, Kiia Mikkola (takimmainen) ja Petra Laakso.. On monia yrittäjiä, joiden palkkalistoilla työskentelee useita kuskeja ja vuoroja vaihdetaan lennossa. Ilman raikasta puhallusta ei ratin taakse ole asiaa, tai ainakaan auto ei käynnisty. Lisäksi hän aloittaa syksyllä Jämsän ammattiopistossa lähihoitajan opintoja. Väärinkäytön mahdollisuus Vaskisalo kertoo, että teknisen vian kohdatessa hänellä on maahantuojan päivystysnumero, jonne soittamalla saa ohjeet laitteen ohitukseen. elokuuta 2011 Henna Siponen Elokuun alussa astui voimaan laki, joka määrää koululaisia kuljettaviin takseihin alkolukon. Halpaa alkolukon asentaminen ei ole. – Aion suuntautua lasten ja nuorten hoitoon ja kasvatukseen, Topi-nallenakin Kiepsaus-tapahtumassa esiintynyt Sinivaara kertoo tulevaisuuden suunnitelmistaan. – Oli kivaa. Ei tarvitse katsoa montaa vuotta taaksepäin, kun takseihin jouduttiin hommaamaan maksupäätteet, jotka nekin maksoivat lähes 2 000 euroa. – Pelattiin, oltiin ulkona ja leikittiin, 16-vuotias nuori luettelee. Henna Siponen Joukko nuoria kuhmoislaisia on tänä kesänä päässyt mukaan työelämään 4Hyhdistyksen kautta. – Kun auto seisoo yli 45 minuuttia, puhaltamaan joutuu aina ennen käynnistystä, Jouni Vaskisalo kertoo. Taksiyrittäjälle on viime vuosina tullut useita uusia laitehankintoja. Kahden viikon jatko työsopimukseen sopi Janne Kotajärvelle. Sadekelejä ei pahemmin sattunut omalle kohdalle, ja työ on rentoa, Kotajärvi toteaa. Jos itse aloitti puheen vaikka marjanpoiminnasta, niin sitten lähti juttu liikkeelle. – Juttelimme vähän kaikesta. – Työsopimukset olivat eri pituisia, keskimäärin yksi nuori oli töissä kuukauden, kertoo 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Jenni Hynninen. Vanhusten ulkoilutusta ja viheralueiden hoitoa, sitä on 4H-nuoren kesätyö palkkasi 14–19-vuotiaita kesätyöntekijöitä yhteensä 17, ja viimeiset työpäivät ahkeroitiin perjantaina. Tämän voi tehdä ainoastaan kerran, sillä häiriön hoitamisen jälkeen on laite kalibroitava uudelleen. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 10. Lasten ja nuorten kanssa toimiminen ei ollut entuudestaan 4H-nuorelle tuntematonta, sillä Sinivaara on hoitanut serkun lapsia ja ollut työharjoittelussa iltapäiväkerhossa. – Kehuvat hyvää jälkeä, ja myrkytyksiä tehdessä etenkin vanhemmat ihmiset kyselevät, mitä ainetta käytämme, että voivat hankkia samaa itselleen. Ensi kesästä Kotajärvi ei osaa vielä sanoa juuta ei jaata, mutta vastaavan työntekijän työt kiinnostaisivat, ja ensi kesänä täysi-ikäisellä nuorukaisella siihen pestiin riittäisi ikäkin. Jouni Vaskisalo puhaltaa kolmen sekunnin ajan laitteeseen, jonka tuloksena näytölle ilmestyvät kirjaimet o ja k, ajo voi siis alkaa. Nuori 17vuotias työntekijä oli 4H:n palkkalistoilla jo viime kesänä, mutta työtehtävät olivat nuoren iän takia hieman erilaiset. Eli ei liköörikohvehteja tai punssinameja kuskeille enää jatkossa. Noin 50-vuotiaan miehen alkolukolla varustellusta ajokista löytyi avattu viinapullo, Miehen kyydissä oli tapahtumahetkellä neljä alaikäistä lasta. Kaikkien taksiyrittäjien ei kuitenkaan tarvitse autojaan näillä alkolukoilla varustaa, vain niiden yrittäjien, joiden autot tai linja-autot tilataan kunnilta nimenomaan koululaisja päiväkotiliikenteeseen. Lisäksi auto pitää käynnistää kymmenen minuutin sisällä hönkäisystä, tai puhaltaa uudelleen. Lisää kustannuksia taksiyrittäjille tulee nyt aina 10 kuukauden välein, sillä vasta-asennettua laitetta pitää kalibroida säännöllisesti. Vanhuksille ja lapsille seuraa Krista Lindsten vietti kesästä neljä viikkoa auttamassa Päijännekodissa ja sen alueella. – On kyllä ollut kivaa. Näin ollen tuntuisi mahdolliselta, että uusi kuski hyppää puikkoihin alkoholin vaikutuksen alaisena. Tämä estää varmasti joitain mahdollisia väärinkäytöksiä, mutta muitakin mahdollisuuksia on. Esimerkiksi paikkakunnilla, joiden taksiyrittäjillä ei ole erillistä sopiEi liköörikonvehteja koululaiskuskeille musta kyydeistä, joudutaan varmistamaan, että alkolukollisia autoja on riittävästi koululaiskyydityksiin. Kesätyöt menivät jopa niin hyvin, että kunnalta, joka ostopalveluna hankkii viheralueiden hoitajat 4H:lta, saatiin kahdeksi viikoksi lisärahoitusta, jotta kaikki alueet tulisivat hoidettua kuntoon. Esimerkiksi toukokuussa Iltasanomat uutisoi, kuinka poliisi pysäytti koulubussin kuljettajan, joka puhalsi yli kolme promillea. – Laite kyllä reagoi karamelleihin, joissa on alkoholiesanssia. Hänen työkuvaansa 4H:lla kuului Kuhnun päiväleirillä vierailevien 6–10-vuotiaiden lasten kanssa seurustelu. – Promilleraja on säädetty, mutta se on niin marginaalisen pieni, ettei se anna paljon pelivaraa kenellekään, Vaskisalo kertoo. 15-vuotias nuori kertoo, Alarivissä Joona Hypén, Kati Liivenkorkee, Pinja Sinivaara, Krista Lindsten, 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Jenni Hynninen sekä Teemu Aittolahti. – Viime kesä meni pääasiassa kitkemisessä, kun en saanut vielä koskea koneisiin, sillä niihin on 17 vuoden ikäraja. Työtehtäviini kuului vanhusten ulkoiluttaminen, auttaminen ruokailussa ja tiskien korjaamisessa
Monet pysyvämmät valinnat on nähty ihmisen valinnanvapautta vaarantaviksi asioiksi. taivaassa ti 16.8. Kopsalantie 66 ke 10.8. klo 19. Apt. Palaisikohan keskuuteemme jollakin tapaa lempivirsien ja perinnevirsien käytön aika. – Keskustelimme luottamushenkilöiden kanssa ja päädyimme siihen, että pitäydymme vanhassa värisävyssä, kertoo seurakunnan talouspäällikkö Arja Lehtinen. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 10. Museo maalataan samalla sävyllä kuin kirkko. Yhteiskristillinen sanan, sävelen ja rukouksen päivä Päijälän rukoushuoneessa la 13.8. klo 18. Samaan aikaan tapulista noin puolet oli maalattu ensimmäiseen kertaan. Ei pakosta vaan halukkuudesta. Todennäköisesti ovi maalataan tällä kertaa mustaksi, mikäli se osoittautuu alkuperäiseksi väriksi. Valapäivää vietetään torstaina 18.8. Toimin vuosituhannen vaihteen tienoilla Ilmavoimien Teknillisen Koulun sivutoimisena ja osa-aikaisena sotilaspappina. Kirkon seinät ovat nyt saaneet yhden kerroksen maalia, ja tapulin maalaaminen on parhaillaan käynnissä. klo 10. Raamattupiiri Päijälän rukoushuoneessa su 14.8. Kun museorakennusta raaputettiin puhtaaksi vanhasta maalista, oven vihertävän värin alta löytyi mustaa maalia. su helluntaista 14.8. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Salli Kyllikki Korpela Jämsän seurakunnasta 75 v. Sekaannus saattoi johtua siitä, että arkkitehti Marja Rauhalan mukaan Kuhmoisten kirkon väri on harvinainen verrattuna muihin samanikäisiin kirkkoihin. On tietenkin hienoa kun näin tunnetaan. Tuntui hyvältä veisata perinnevirttä, jolla on myös vahva hengellinen sanoma. Myös sankarihautausmaan portti maalataan. Järjestelyissä mukana Kuhmoisten Martat. Valatilaisuuksissa veisattiin aina ja poikkeuksetta tuttua virttä Perinneja mielivirret Totuuden Henki (VK 484). Virsi, jonka osaa tai tuntee, lohduttaa. Eihän mielivirren valinta ole mikään itsetarkoitus. Tapaan jatkuvasti pappina ihmisiä, jotka ovat kiitollisia isän tai äidin mielivirrestä. Tuntemus todistaa sitä, kuinka hyvä kirja virsikirja on laajasti ottaen. Enemmän ongelmia aiheuttaa kuuma auringonpaiste, joka kuivattaa maalin nopeasti. Siitä huolehtii Laatua perinnerakentamisen ja ympäristönhoitoon -työryhmä. Silénin mukaan loppukesän kosteus ei haittaa maalaustyötä. Avioliittoon vihitty: Juho Tuomas Kustaa Lehtinen ja Laura Kaarina Lindsten molemmat Kuhmoisten seurakunnasta sekä Matti Valtteri Inkiläinen Kuhmoisten seurakunnasta ja Kaisa Hanna Maria Anttila Euran seurakunnasta. elokuuta 2011 4 KUTSUT HARTAUSKIRJOITUS Jukka Erola VIIKON NIMET tänään Lauri, Lasse, Lassi to Sanna, Susanna, Sanni, Susanne pe Klaara la Jesse su Onerva, Kanerva ma Marja, Jaana, Marjatta, Marjo, Marita, Marjut, Marianne, Maritta, Marjaana, Marjukka, Marianna, Jatta ti Aulis ke Verneri Olet lämpimästi tervetullut Kuhmoisten seurakunnan tilaisuuksiin! www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 9. – Sen jälkeen siirrymme Valtteri Matikainen viimeisteli tiistaina kirkon nurkkalautoja vaaleanvihreällä värillä. Se on koulun perinnevirsi. Kuitenkin aika ajoin tunnen, että mielivirren tai perinnevirren valinta ja käyttö on ollut ehkä liikaakin pois ”muodista”. taivaassa ti 16.8. Kyllä tietyt pysyvämmät valinnat, jäsentävät ja tukevat elämäämme, myös uskonelämämme hoitamista. Nykyinen ja ansaitusti kritisoitu, vallitseva globaali kertakäyttökulttuuri kun ei ole suosinut sitoutumista. Tällainen mielivirsi ilahduttaa sydäntä ja sielua. klo 17. klo 9. 28. Toivottavasti kuhmoislaiset saapuvat sankoin joukoin seuraamaan seppeleenlaskua sankarihaudoilla, sotilasvalaa ja sitä seuraavaa ohimarssia. Maalin väri näytti epäsopivalta siitä huolimatta, Kirkon maalaus viivästyi vähän että sävy oli arkkitehdin laatiman työselostuksen mukainen. Päivi Hotokka Kuhmoisten kirkon maalausurakka jatkuu vielä ainakin elokuun puoliväliin. Iltahartaus Pekka Lehmussaarella os. Laperyhmän työnjohtaja Ilkka Silén iloitsee, että kirkon maalaustyöt ovat helpottaneet urakkaa museolla. Työn tekee jämsäläinen Maalaustyö Kari Pohja Oy. Moni ihminen lausuu, että lempivirttä on vaikea valita, kun on niin paljon hyviä virsiä. Tuttu virsi on kuin uskollinen ystävä. Kuhmolaan ja aloitamme maalaamisen julkisivusta. Sotilasvala Kuhmoisten urheilukentällä klo 11. Seppeleen lasku sankarihaudoille to 18.8. Maalaustyö viivästyi alkuvaiheessa noin viikon verran, koska tilattu maali osoittautui keltaisemmaksi kuin kirkon alkuperäinen väri. 040 5228745 Riitta tai sähköpostilla riitta@lahnalahti.fi HENGELLISET KIITOKSET Käden ojentaminen verenluovutusta varten on arvokas suoritus toisen ihmisen auttamiseksi. Kirkon maalauksen kanssa samaan aikaan on käynnissä kotiseutumuseon maalaus. Sotilasvalojen yhteydessä olin toteuttamassa valakenttäjumalanpalveluksia. verenluovuttajia ilmoittautui 58, veripusseja kertyi 51, ensikertalaisia mukana 5 – SUUR’ KIITOS! Kahvitarjoilun kustansi Veripalvelu tutun emäntäporukan voimalla, KIITOS KAIKILLE! VERIPALVELU SPR Kuhmoisten osasto Ilmavoimien Teknillisen Koulun sotilasvala Kuhmoisissa lähestyy. Mielivirsien ja perinnevirsien valinta tuntuu olevan vähentynyt nykyaikana. Virsi antaa voimaa ja se voi antaa sanat rukoukselle, silloin kun omia rukoussanoja ei löydy. – Saimme seurakunnalta apua värin kanssa. Museolla pian valmista Silén uskoo, että työ on hyvällä mallilla jo ensi viikon lopulla. NUORISOTYÖ Isoskoulutus 7. Ma 1.8. klo 14-18. Tosin sateen kastelemalle seinälle pellavaöljymaalia ei voi levittää.. Nuortenilta 7. Teemme niin pitkään kuin syksy antaa myöten. klo 18. Ensimmäisen kierroksen jälkeen kaikki pinnat maalataan vielä toiseen kertaan. Iloitsen, että saamani tiedon mukaan koulun perinnevirttä veisataan nytkin tulevassa valakenttähartaudessa. Maalaustyön lopullinen kesto riippuu elokuun sateista. Ilosanoman illat To 11.8.-11 klo 19.00 Seppo Ottman To 18.8.-11 klo 19.00 Riikka Miettinen Helluntaiseurakunta Toritie 44 TERVETULOA Tervetuloa Kirsti Lahnalahden 80-vuotissynttäreille Kuhmolaan la 3.9.2011 klo 14 Ilmoitathan tulostasi pe 26.8.2011 mennessä p. Hyvät perinteet kasvattavat sotilasyhteisössä yhteishenkeä ja luovat siltaa sukupolvien välille
– Joka ei tunne vanhaa, ei oikein ymmärrä uuttakaan, Vilppala lausuu vanhan paikkaansa pitävän sanonnan. – Esineitä olisi ollut paljon enemmän kuin mitä mahtui. Laaksosen pojanpoika, opetusneuvos Eino Laaksonen saapui Kuhmoisiin Oulusta kertomaan kokoelmasta ja isoisästään. – Ilmari kertoi, että August oli tarkka urakoitsija. Järjestys oli oikea, ensin naiset, sitten miehet, sanoi Kuhmoisten kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Heinämäki avajaispuheessaan viime viikon keskiviikkona. Ovenkarmit ja työkalut tehtiin talvipuhteina, ja kesällä sitten päästiin hommiin. Tässä on nyt jonkinlainen näyte siitä, mitä miehet ovat harrastuksenaan saaneet aikaan Kuhmoisissa, Heinämäki kertoo. – Idean äitinä oli Eila Lius, joka patisti meitä, eikä siinä ollut vastaansanomista, Heikki Vilppala hymyilee. Jo edesmenneen Taisto Puukilan taidonnäytteitä. Vilppala antoi kehuja näyttelytilalle, johon on nyt saatu videovalvonta takaamaan esineiden tallessa pysymistä. elokuuta 2011 Henna Siponen Miesten kädentaitonäyttely Pääkirjaston galleriassa Toritie 42 3.-31.8.2011 Kirjaston näyttelytila on saanut taas uusia asukkaita. Eino Laaksosen isoisä August Laaksonen oli kätevä käsistään, josta esimerkkinä miehen tekemät höylät, joita hän käytti rakennustöihin tarvittavien ovien ja ikkunoiden karmien valmistukseen. Ja kun näyttelytilaan astuu, voi helposti todeta miesten olleen väärässä. Kirjaston galleriassa vietettiin miesten kädentaitonäyttelyn avajaisia viime viikon keskiviikkona.. Suomalaiset miehet ovat tehneet itse lähes kaikki työkalut, Vilppala jatkaa. Kun hän suuttui, lippalakki lensi maahan ja sen päällä hypittiin, eikä kirosanoilta säästytty. August Laaksosen 41 erilaista esinettä sisältävä kokoelma on lahjoitettu Seppo Unnaslahden kotimuseoon, jonne pääosin erilaisista höylistä koostuva kokoelma tullaan sijoittamaan kokonaisuudessaan. Eino Laaksonen kertoi, että Laaksonmäen pirtissä olevilla orsilla ei kieppunutkaan reikäleipiä, vaan siellä kuivatettiin ruoan sijasta lankkuja, joista ovien ja ikkunoiden pokat aikoinaan tehtiin. – Pirtti oli niin täynnä, että ikkunan alareunaan asti oli sahanpurua. Kädentaitoja riittää Pöydät notkuvat erilaisia käyttöesineitä. – Hyvät kädentaidot on kulkenut verenperintönä. – Tämä on jatkoa muutama vuosi sitten pidetylle naisten näyttelylle. Hyvä todiste siitä, että kyllä miehilläkin kutimet kädessä pysyvät. August Laaksonen oli Kuhmoisissa tunnettu rakentaja, joka käsialaa on muun muassa Seurahuone. Kirjasto on täyttynyt erilaista käyttöesineistä aina soittimista ruokailuvälineisiin. Eino Laaksonen nauratti vieraita kertomalla, kuinka sukulaismies Ilmari Simola kertoi aina Augustista tarinoita. Kädentaitajat ry ja Kotiseutuyhdistys kokosivat voimansa ja järjestivät näyttelyn, joka hämmästyttää taidokkuudellaan ja kauneudellaan. Sahanpurua ikkunalautaan asti Kirjaston näyttelyyn on saatu osa harmoislaisen August Laaksosen höyläkokoelmasta. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 10. Monet, joilta esineitä näyttelyyn pyydettiin, totesivat ujosti, että eihän niitä nyt tohdi, eiväthän ne ole minkään arvoisia. Esille on saatu myös ristipistotöitä ja villasukat. On työkaluja, jalkapallo, soitin, jalkajousi, puinen kehto, lamppu, veitMiesten käsissä syntyy taidokkaita esineitä siä, tauluja ja monenlaista muuta. August oli temperamenttinen mies. Hän kertoo hämäläisyyden tulleen miehissä esille tavaroita haeskeltaessa. Kuhmoislaisten ja kesäkuhmoislaisten miesten taidonnäytteitä on koottu yhteen tilaan, ja iso osa jäi vielä odottamaan seuraavaa tulemista
– Suurin osa ravuista on ollut kuitenkin kovakuorisia jo alkukaudesta, Elina Kääpä toteaa. Rapurosvot liikkeellä Merrat käydään ravustuskaudella kokemassa joka päivä. Ravustusseurueesta kuuluu välillä iloisia huudahduksia, kun Inkiläinen nostaa saaliin vedestä. Tällöin merran nieluun on kulkeutunut mörköjä, joiksi ravustajat kutsuvat todella isoja saksiniekkoja. Viime vuonna oli vielä paljon pienempää, Kääpä kertoo. Ravut laitetaan sumppuun, josta ne lähtevät nälkäisille. Kysyntää Päijänteen ravuille löytyy. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 10. – Enemmän menee kyllä tuoretta rapua, ehkä se keittäminen itsessään kuuluu jo rapujuhlaan, Kääpä arvelee. Aina saaliiksi ei saada pelkkiä saksellisia otuksia. Rapurosvoja on liikkeellä liiankin paljon, Kääpä harmittelee. Elina Kääpä toteaa, että ihanne olisi, jos rapuja tulisi kokemiskerralla yksi per merta, mutta saalismäärä vaihtelee. Pehmeäkuorisuus kertoo siitä, että rapu on juuri vaihtanut vaatteensa. Mertojen kokemiskierroksen jälkeen saadut ravut laitetaan sumppuun, josta osa sitten nostetaan myöhemmin ja keitetään, loput myydään sellaisenaan. – Kun rapukanta on vahva, ne taistelevat paljon ja sen vuoksi saksia voi puuttua. Välillä kun äyriäistä nostaa, voi käteen tuntea pehmeän ulkokuoren. – Viime kesänä pieneen mertaan oli uinut iso ankerias. Tässä veneessä Elina on se ylipäällikkö, Inkiläinen hymyilee. – Mutta kun syö kymmeniä, niin sitten saa tarpeeksi. elokuuta 2011 6 Henna Siponen Kun Elina Kääpä ja Janne Inkiläinen lähtevät kokemaan mertoja, on työnjako selvä. – Tällä kaudella rapu on ollut keskimäärin aika hyvän kokoista. Kolme kautta yhdessä ravustanut pariskunta on heittänyt Päijänteeseen viitisenkymmentä mertaa. Muuten Elina ajaa, kun hän on siinä niin hyvä. Paljon on myös kiinni siitä, onko joku muu käynyt kokemassa merrat. Itse ravussahan ei ole paljon syötävää. Rapu myös kasvattaa tilalle uuden saksen, Kääpä tietää. Saksettomia yksilöitä näkyy sen sijaan useammin. Ennen veneen käynnistämistä tehdään syötit valmiiksi. Elina Kääpä ohjaa venettä ammattitaidolla merralta toiselle, laivakoira Elmo seuraa tarkkana vierestä. Putkija laatikkomertoja on sijoiteltu hyväksi havaittuihin paikkoihin, ja Ahti on jo mukavasti antanutkin saalista. Saksiniekat hyvän kokoisia Rapumerroista ilmoittavat polat kelluvat Päijänteen pinnalla noin neljän kilometrin säteellä Kääpien kotisatamasta Papinsaaresta. – Isä on ollut todella isona apuna meille. – Nytkin oli viisi varmaa havaintoa, että merrat oli jo koettu, Kääpä toteaa juuri päättyneen saalistusreissun jälkimainingeissa. – Käytämme särkeä, mutta jos sitä ei satu olemaan, niin kyllä muikkukin pyytää, Kääpä sanoo. Kaikki merroista ylösnostetut äyriäiset ovat tällä kertaa täplärapuja. Pyydysmäärää he aikovat tarkistaa, jos saalismäärä hiipuu kauden mittaan. Saksiniekkoja myydään sekä keitettynä että elävinä, ja niitä ostavat sekä paikalliset että mökkiläiset. – Ainoa miinus ravustuksessa on, että touhu on aika villiä. Lenkki vie pari tuntia, ja tunnin verran pitää varata valmisteluihin. Elina Kääpän isä Jorma saa tyttäreltään vuolaat kiitokset veneen huoltamisesta ja muusta auttamisesta. Ammattilaisen mielestä rapujuhlissa tärkeintä on tunnelma. Kiireisintä myyntiaikaa on viikonloppu, jolloin ihmisiä on liikenteessä. Elina Kääpä kertoo, että täplärapu on rotuna ärhäkkä, sakset viuhuvatkin siihen tyyliin, että varoa kannattaa. – Keräämme ravustuksella rahaa ulkomaanreissua varten, Roomaan olisi tarkoitus lähteä, Kääpä kertoo. Ravuilla täytettä matkakassaan – Silloin tulee paha mieli kun oma työ menee hukkaan, hän jatkaa. Liha löytyy saksista ja pyrstöstä, ja rapuvoita leivälle selkäpanssarin alta. Jokirapuja sattuu joukkoon harvoin, mutta on niitäkin näkynyt. – Hyvät kekkerit, joita vietetään perheen ja ystävien kesken, nainen hymyilee ja lähtee keittiöön ravun kokkaukseen. Janne Inkiläisen hommana on nostaa merta veneeseen, ottaa saalis talteen ja vaihtaa syötti. Kuvan merta on nimeltään laatikkomerta.. – Kun on tyyni keli, niin minäkin voin ajaa venettä. – Se oli ihanaa, nainen hymyilee. Ankerias tapettiin suolaan ja savustettiin. Rapumerrasta voi joskus tulla yllätyksiäkin. Elina ohjaa venettä, ja Janne nappaa keksillä polat kiinni ja nostaa saaliin ylös vedestä. Kaksikko Kääpä ja Inkiläinen aikovat ravustaa koko kauden, joka kestää lokakuun loppuun
Kylälle he eivät kaivanneet. -Viikko sitten perjantaina puhaltanut tuuli oli ensimmäinen karmutuuli. Se alkaa rajusti niin kuin puolitoista viikkoa sitten ja laantuu loppua kohti. Mika Rantalalle hengenpelastusmitali Kuhmoisten Sanomat 1982 N:o 42 Kuhmoinen on yksi niistä harvoista kunnista, jotka saivat luvan perustaa ylimääräisen luokan, 10-luokan peruskoulun yläasteelle. Kolmella nuorella ei ole tiedossa mitään, mitä tehdä syksyn tultua. Olemme lomaamme tyytyväisiä, joskin yöt teltassa ovat olleet kylmiä. -Sääennusteita muistelee myös Erkki S y v ä n e n ja hänen käsityksensä karmutuulista muistuttaa paljolti Yrjö Niemisen kertomaa. Kesäkuu oli Kuhmoisten leirintäalueella pikkuvilkasta yöpymispaikkojen kysyntää. Karmutuuleksi sanotaan tuulta, joka käy luoteesta aivan selkeästä taivaasta, kertoo sääennusteisiin perehtynyt Niemisen pappa, Yrjö N i e m i n e n. Viime perjantaina kokoontuivat 10-luokasta kiinnostuneet koululle, vaadittavaa vähimmäismäärää, 10 oppilasta ei luokalle ole ilmoittautunut. Karmutuuli kestää kerrallaan noin kolme vuorokautta. – Täällä on kivaa ja rauhallista. Suomi on lomalla ja sen huomaa liikenteestä, katuvilinästä, palvelusten kysynnästä. Heistä kolmella on tiedossa jatko-opiskelupaikka, mutta he olisivat mieluummin käyneet vielä peruskoulua. Kalpion perhe vietti aikaansa leirintäalueella ruokaa laitellen ja auringosta iloiten. Perjantaina saapui koulukeskukseen kuusi ylimääräiselle luokalle ilmoittautunutta. Tästä varmaankin se on saanut aiheen ennustaa järvien aukeamisen, tuumailee Yrjö Nieminen. Villisioista on tehty havaintoja viime aikoina runsaasti, mutta ilmeisesti nyt tehty havainto on ensimmäinen Kuhmoisissa. Tällöin poikkesivat Kuhmoisten Tehin laivalaiturissa ensin m/s Suometar, joka halkoi vettä Lahdesta Jyväskylään ja noin tuntia myöhemmin s/s Suomi matkallaan Jyväskylästä Lahteen. Kuhmoisten Sanomat 1982 N:o 24 Päijänteen säännöllinen reittilaivaliikenne alkoi maanantaina. Yksi villisioista alkoi jo suunnistaa autotallin nurkalta kohti kasvimaata, mutta kun Pekka meni ulos ottamaan valokuvaa laumasta, villisiat säikähtivät ja pötkivät kiireesti pakoon, kertoo Pirkko aamullisesta varsin epätavallisesta näystä. Tytön äitikin saapui jo rannalle ja kaikki päättyi onnellisesti. Tulimme torstaina ja lähdemme lauantaina kohti itäistä Suomea, kertoi Pekka Kalpio nauttiessaan päiväkahvista teltta-aitauksessa. Matkan varrella tuiskusi paikoitellen jopa räntää ja luntakin. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 10. Yksi tytöistä oli joutunut veden varaan. Matkustajia ei ensimmäisenä päivänä Suomettareen noussut Tehin laiturilta, sen sijaan runsas yleisöjoukko seurasi laivan tuloa laituriin ja kävi pikaisesti luomassa silmäyksen tähän Päijänteen laivojen uuteen tulokkaaseen. Kuhmoisten Sanomat 1982 N:o 4 Karmutuuli puhalsi Karmutuulet on eräs niistä merkeistä, josta kesäntuloa ennustetaan. Kuhmoisten Sanomat 1982 N:o 2 Presidentti Mauno Koivisto myönsi viime perjantaisessa esittelyssään hengenpelastusmitalit 26 henkilölle. Kuhmoisten Sanomat 1982 N:o 31 10-luokka jäänee toteutumatta. Yleensä karmutuulia käy kolme ja kolmannesta lasketaan olevan yhdeksän viikkoa sulaan veteen. Yksi mitalin saajista on kuhmoislainen Mika Olavi Rantala, 14, joka keväällä puolisentoista vuotta sitten pelasti naapurin tytön hukkumasta järveen. Se ravistaa puista irtoimet kuoret ja naavat, taittaa oksia, jotka leviävät hangelle ja samalla saa hangen aukeilla laineille. Mutta kyllä heti villisiat nähtyämme tämä ajatus kaikkosi. Mika oli kotitalonsa pihassa kun läheisen leirintäalueen rantaan leikkimään menneistä neljästä tytöstä kolme hälytti Mikaa apuun. Ilmeisesti tyttö osasi vähän kellua, koska hän oli vielä osittain pinnalla kun saavuin rantaan, arveli Mika, joka sitten epäröimättä hyppäsi hyiseen Ala-Karkjärveen ja onnistui vetämään pienen tytön rannalle. Tuolloin kirjattiin 700 yöpymistä. Viime perjantaina purjehti m/s Suometar hyytävän kylmässä säässä neitsytmatkansa Jyväskylästä Lahteen. elokuuta 2011 Leirintäalue elää kesän parasta sesonkia. Matka sujui kuitenkin onnistuneesti. Aluksi, kun lapset tulivat kertomaan, että villisiat ovat autotallimme nurkalla syömässä siihen jätettyjä kalanpäitä ja -perkuita, ajattelimme, että kysymyksessä olisi ollut tavallinen metsäsika, joita tässä lähistölläkin on runsaasti, kertoo Pirkko Urpunen. -Kuhmoisten Sanomat 1982 N:o 27 Leirintäalueen kesää Kesäkuussa yöpyjiä hätisteli koleus Perjantaina oli ainoana telttamatkailijana leirintäalueella Pekka K a l p i o perheineen Turusta. Kuhmoisten Sanomat 1982 N:o 11 Kuhmoisten Sanomat 1982 N:o 40 Villisikalauma havaittu Päijälässä Varhain tiistaiaamuna havaitsivat Pekka ja Pirkko U r p u n e n useamman villisian lauman autotallinsa nurkalla vain 10 metrin päässä asuinrakennuksesta aivan Päijälän keskustassa. – Ei kesälomalla enempää palveluksia tarvitsekaan kuin mitä täällä on saatavana. Laumassa oli kolme tai neljä isompaa villisikaa ja poikasia useampia. Yhteensä laumassa oli kymmenkunta villisikaa. Karmutuuli on Tapion riihenpuintia, joka tavallaan puhdistaa metsän
Puukkoisilla Jokelan tilalla asuvan Heleniuksen karja on itäsuomalaisia kyyttöjä ja pohjoissuomalaisia lapinlehmiä. Maitotilat ovat suureksi osaksi luopuneet suomenkarjasta, koska eurooppalaiset rodut tuottavat enemmän. Helenius on kuitenkin tyytyväinen omiinsa. Molemmat ovat ystävällisiä ja uteliaita.. Sitten lehmiä alettiin siementää vain itäsuomenkarjan ja pohjoissuomenkarjan sonneilla. Laumassa on erilaisia luonteita. Itäsuomalaiset kyytöt ovat ruskea-valkoisia ja lapinlehmät lähes valkoisia, joillakin on mustia merkkejä. Lehmien kosteat turvat haistelevat minut lähes päästä varpaisiin ja nuolaisevat housujani. Isäntä rapsuttelee eläimiään selästä ja kyljistä, nostaa leukaa ja paijaa päästä. Silloin karjanpito saa jäädä. Laumassa ujoja ja innokkaita Heleniuksen karja ulkoilee lumen tuloon asti ja välillä talvellakin. Monet sanovat, että alkuperäisrodut pysyvät hyvin terveinä. Nämä alkuperäiset suomalaiset nautarodut ovat käyneet harvinaisiksi, molempien rotujen yksilöitä on nykyisin alle tuhat. Kesällä Puukkoistentiellä kulkevat ihmiset ihastelevat lehmiä, kun ne laiduntavat tiehen rajoittuvalla pellolla. Pelkkiä lemmikkejä lehmät eivät silti ole, vaan ne tuottavat isännälleen elannon. Lehmät seurailevat kiinnostuneena kaikkea, mitä ihmiset tekevät. On kimokin tuo yksi eläväinen. Hän saa suosituksen siitä, minkä sonnin siementä lehmille kannattaa käyttää, ja yleensä sitä järjestyy. Kalastaja totesi, ettei ollut sellaistakaan tilannetta ennen kokenut. Erityistä huomiota on saanut mustakorvainen ja -turpainen lapinlehmän vasikka, josta on hyvää vauhtia kasvamassa aikuinen lehmä. Hän kertoo siitä kerrasta, jolloin lehmät päättivät lähteä jäälle ja ympäröivät pilkkimiehen. – Kohtalaisia. Heleniuksen suku tuli Kuhmoisiin 95 vuotta sitten Kuorevedeltä ja toi lehmät mukanaan. Isäntä on vaatimaton, kun hänen eläimiään kehuu kauniiksi. Vähitellen länsisuomalaiset poistuivat karjasta kokonaan. Muistan, että meiltä käytiin tuossa Kaakolla. – Vuosi pari vielä, sen jälkeen lehmät lähtevät tilalta. – Keinosiementäjistäkin osa on innostunut näistä. elokuuta 2011 8 Päivi Hotokka Kumarrun aidan ali, ja jo hetken päästä Omeli, Mielikki, Retiisi, Luumu, Omena ja muut piirittävät minut. – Kyllä ne uteliaita ovat, myöntää isäntä Matti Helenius. Onneksi alkuperäiskarjan säilyttämisen merkitys ymmärretään Suomessa nykyisin, ja kannat ovat jonkin verran kasvaneet. Tankkiauto käy hakemassa maidon ja vie sen Tuottajain Maidon meijeriin Riihimäelle. – Jotkut ovat kauhean innokkaita, niitä pitää hyssyttää ja kupsuttaa. Matti Helenius uskoo, että hänen nykyisissäkin lehmissään on pieni määrä samaa sukua kuin niissä, jotka muuttivat hänen sukunsa mukana Kuorevedeltä 95 vuotta sitten. Kun paljon maitoa tuottaSuomenkarja laiduntaa Puukkoisilla vien lehmien suuret utareet sairastuvat, ne ovat hankalampia hoitaa kuin suomenkarjan pienet utareet. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 10. – Mutta kyllä nämäkin tarvitsevat joskus eläinlääkäriä. Toiset eivät välitä, vaan työntävät pois nenällään. – Jossakin talossa oli osuuskunnan sonni, ja sinne mentiin lehmän kanssa. Yksi talutti ja toinen tuli piiskan kanssa perässä. Ei lemmikkejä, vaan tuotantoeläimiä Matti Heleniuksen laitumella kulkee noin kymmenen aikuista lypsylehmää sekä hiehoja ja vasikoita. Heleniuksen mukaan etenkin Pohjanmaalla on innostuttu suomenkarjasta. – Itäsuomalainen lypsää varmasti saman kuin länsisuomalainen, ja Lapin eläimet ovat vähintään yhtä isoja kuin Länsi-Suomen, joten saa lihatiliäkin. Hän jatkaa, että kyytöt ovat olleet hyviä tiinehtymään. Helenius on periaatteessa samaa mieltä. – Ei se pelkkä rotu maitoa tuo, vaan pitää olla rehutalous kunnossa. Lähellä alkaa olla se aika, jolloin Matti Helenius pääsee viettämään eläkepäiviä. Kun niistä puhutaan, ne nostavat päänsä ja tulevat luokse. Aluksi naudat olivat ruskeaa länsisuomenkarjaa, jota on nykyisinkin enemmän kuin kahta muuta alkuperäisrotua. – Kun ajattelimme vaihtaa rotua, huomasimme, että nämähän tarvitsevat suojelua. Nykyisin lehmät eivät edes näe sulhastaan, mutta ennen ne vietiin vuosittain heilastelemaan. Siemennys käy sujuvasti Vaikka kyytöt ja lapinlehmät ovat harvinaisia, Matti Helenius kokee niiden kasvattamisen helpoksi. Heleniuksella ei ole koskaan ollut lypsykarjan nykyisiä valtarotuja, ayrshirea tai friisiläistä
– Haikailtiin, että tässä olisi hyvä mökin paikka, kun vain saataisiin se. Haarukka on kuitenkin todella leveä. Myös kaupunkikodista Tampereelta Kuhmoisiin tuotu iso pasuunakukka (vasemmalla ruukussa) virkistyy maalaisilmasta. Haanperä rohkaisee kiinnostuneita, sillä miehen mielestä luvan hankkiminen ja tekniikan opettelu ei ole mahdotonta. Sen Haanperä toteaa, että pääsääntöisesti auringonpilkkujen runsaus parantaa kuuluvuutta. – Kun on riittävästi kiinnostunut aiheesta, niin varmasti oppii, mies kannustaa. – Niinhän siinä sitten kävi, että myös 10-vuotias poika suoritti tutkinnon, mutta hänellä taas ei riittänyt harrastus pidempään. Vastaanottimesta kuuluu heti keskustelua. Haanperä kertoo, että hän on ollut yhteydessä kaukaisimmillaan Chathamsaarille. No minä yllytin perheemme tekijän eli vaimoni poikkeamaan Ala-Nuorajärven talolle kysymään, saisimmeko ostaa mökkitontin niemenkärjestä. Yli 50 vuotta naimisissa olleet Kalevi ja Terttu Haanperä nauttivat olostaan mökillä. Aina kaikesta ei ole voinut keskustella, sillä joskus aikoinaan aalloilla oli myös kiellettyjä aiheita kuten politiikka ja uskonto. On päiviä, jolloin en käy ollenkaan, mutta kyllähän tässä saa koko päivän menemään, Haanperä hymyilee. Jo ennen oman maan ostamista vuonna 1975 he viettivät aikaa Hämeen metsänhoitajien metsästysmajalla Kuhmoisissa. Useasta saaresta koostuva saariryhmä kuuluu Uudelle-Seelannille, ja sinne on matkaa Suomesta lähes 20 000 kilometriä. Ainoa on, että ukkosella radioamatööri sulkee laitteet. – Minä olen myöhäsyntyinen radioamatööri, mies toteaa. Haanperä tutustui radioamatööritoimintaan käydessään koulua Riihimäellä. Affe sen sijaan nimeää QTH:ksi eli sen hetkiseksi sijainnikseen Forssan. Mies kertoo, että on aivan mahdoton sanoa varmaksi mikä vaikuttaa radiokeleihin. Oma rauha on siis taattu jatkossakin, retkeilijöitä lukuunottamatta. Raivaukset tehtiin ja mökki saatiin rakennettua. No niin kaupat tehtiin, ja kova urakka aloitettiin. Affe on Haanperän vanhoja tuttuja, joten he vaihtavat hetkeksi taajuutta rauhallisimmille aalloille. Mielenkiinto virisi uudelleen keskimmäisen lapsen Juhan kautta. Amatöörien yhteydet toimivat nopeasti, sillä radioamatöörejä löytyy joka kolkasta, ja tieto heidän välillään kulkee ripeästi. – Keskustellaan kaikesta mahdollisesta, Haanperä kertoo. Mies kertoo aloitelleensa lomaa ja suuntaavansa pian Jyväskylään. Henna Siponen Kalevi ja Terttu Haanperä ovat olleet Kuhmoisten kesäasukkaita jo pitkän aikaa. Hädässä apu amatööreiltä Suomessa radioamatöörin luvan omaavia on noin 4 400 henkilöä, mutta läheskään kaikki eivät ole aktiivisia. Poika meni kurssille, ja isä innostui vanhasta muistista aiheeseen uudelleen. Saaresjärven rannalla Isojärven kansallispuiston kupeessa sijaitsee vapaaajan mökki, jonka pihaa koristaa 22-metrinen monialueantenni. – Tänne ei silloin vielä ollut tietä, joten kaikki kuljetettiin veneellä, 55 vuotta Oma rauhallinen niemi naimisissa ollut pariskunta kertoo. Harrastuksen pariin on löytynyt mukavasti nuoria, mutta lisääkin aalloille mahtuu. – Kiinnostus meni kuitenkin ohi, sillä asuin siihen aikaan Lopen puolella sellaisessa kylässä, jossa ei ollut sähköä, joten radiotoiminta ei siellä onnistunut. – Ostakaa koko niemi, Terttu Haanperä nauraa saaneensa vastaukseksi. – Minä vanha kääpä olen sitten jatkanut hommia näihin päiviin asti, Haanperä velmuilee. Tajuus, jolle nuppi käännetään on 3.699.00 kilojaksoa. Keskipäivä on myös yleisesti huonoa aikaa, aamulla ja illalla kuulee parhaiten. Haanperä, kutsumerkiltään OH3FW, on saanut radioamatöörilupansa vuonna 1974. elokuuta 2011 Henna Siponen Radioamatööritoimintaa harjoitetaan joka puolella maailmaa, myös Kuhmoisissa. Säiden vaihtelun vaikutukset eivät kulje tiettyä kaavaa. – Merkittävimmät avunannot tulevat esille suuremmissa luonnonkatastrofeissa, jolloin julkisen vallan yhteydenpito ei toimi. Pariskunta olisi halunnut rakentaa lapsillekin oman paikan, kun tilaa olisi, mutta siihen ei ole saatu lupaa. – On lukuisia tapauksia, joissa amatöörit toimivat Kuhmoisissa hyvät aallot radioamatööreille yhteydenpitäjinä katastrofin iskiessä, Haanperä toteaa. – Radiokelit vaikuttavat suuresti. Juttukavereita voi löytyä Suomen ulkopuolelta lähes mistä tahansa. Kutsu tavoittaa aaltoalueella Kalevi Haanperällä on kesämökin pöydällään laitteet, joiden avulla yhteys muihin amatööreihin otetaan. Tilanteista keskustellaan usein heti tuoreeltaan ja tieto leviää nopeasti laajalle. OH3FW latelee kutsumerkkinsä aalloille ja heti tulee vastaus. Koulupoikaporukkaan iski innostus harrastusta kohtaan, ja Haanperä tutustui alaan muiden mukana. – Kotimaan yhteyksiä ajatellen tällainen keskeinen sijainti on hyvä. – Lähetän määrätyllä aaltoalueella yleisen kutsun, jotkut vastaavat ja jotkut eivät, mies juttelee ja kääntää lähetin-vastaanottimen päälle. Näillä kaikilla laitteilla on oma merkityksensä, kun tamperelainen Kalevi Haanperä ottaa yhteyttä kollegoihinsa. Heidän kolme lastaan, Ari, Juha ja Leena, olivat vielä nuoria, kun vanhemmat katselivat nykyistä paikkaansa haaveillen. Pöydällä oikeassa reunassa oleva hopeinen masiina on lineaarivahvistin, jonka avulla mustasta lähetin-vastaanoottimesta saatava 100 watin lähetysteho voidaan nostaa jopa 1,5 kilowattiin.. – Kyllä tämä koukuttaa. Häiriötaso nousee kuitenkin korkealle, joten Heikki ei enää kopita eli kuule Haanperän ääntä, joten yhteys suljetaan. Riippuen siitä, tahtooko mies jutella vaiko vain sähköttää, hän joko huutelee mikrofoniin tai käyttää sähkötysavainta. Kuuntelemme, kun Pulkkilanharjulta jutellaan toiselle amatöörille johonkin päin Suomea. Mökin sisältä löytyy muun muassa lähetin-vastaanotin sekä sähkötysavain ja lineaarivahvistin. Mitä hienompi ja monimutkaisempi laite, sitä kalliimmaksi sen hankkiminen tulee. – Siellä kuljettiin useampi vuosi, mies kertoo. Maisema on mahtava ja Haanperät kertovat, että jollain aikataululla mökin vastapäätä oleva Kytöniemikin aiotaan liittää kansallispuiston alueisiin. Silloin kun radiokeli on hyvä, koko Suomi kuuluu kuin tyhjää vain, Haanperä jatkaa. Radioamatöörit toimivat siis maailmanlaajuisesti. Radiokeli haittaa yhteyttä Poriin, mutta Vantaalta Kuhmoisiin juttelevan Heikin ääni kantaa perille kirkkaana. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 10. Harrastuksen levinneisyydestä ja harrastajien aktiivisuudesta on ollut monta kertaa apua erilaisissa hätätilanteissa. – Lähetin-vastaanottimen pystyy rakentamaan alle tuhannella eurolla, mies kertoo harrastuksensa kustannuksista. – Oman kesäpaikan rakentaminen tänne ei ole kyllä kaduttanut hetkeäkään, Terttu Haanperä hymyilee
Metsästyskausi alkaa sepelkyyhkyllä, joka onkin noussut sinisorsan ohella yhdeksi suosituimmista riisMetsästyskausi alkaa sepelkyyhkyllä talinnuista. Moni helpottui, kun sai ammattilaisen arvion luomistaan. Rauhalahden mielestä Method Putkisto perustuu eniten ajatustyölle. Täällä on välittömiä ja ihania ihmisiä, tämä on helppo suunta lähteä. Myös noutavan koiran käyttöä suositellaan, sillä koira löytää linnut tehokkaasti ja paremmin peitteisestäkin maastosta. Kentällä on nyt sellainen tilanne, että ilman kenkiä ei Ilkivaltaa urheilukentällä nurmelle parane mennä, ja sirpeiden määrä pituushyppypaikallakin on toistaiseksi arvoitus. Pilates ja Method Putkisto saavat ihmisissä aikaan pieniä muutoksia, joilla voi kuitenkin olla suuri merkitys elämässä. elokuuta 2011 10 Kunta tiedottaa Maankäyttöja rakennusasetuksen 93 §:n mukainen KUULUTUS KESKI-SUOMEN 2. – Ei paljon järki päätä pakota, mies tuhahtaa vihaisena. MP Pilates -tunnilla on enintään 10–12 liikkujaa. Alkukaudesta osalla sepelkyyhkyjä voi vielä olla poikaset, joten metsästys tulisikin suunnata jo parveutuneisiin yksilöihin. Kun uusi peruskurssi alkoi viime syksynä, tulijoita olisi ollut kaksi kertaa se määrä, joka mahtui mukaan. Torstain ja perjantain välisenä yönä urheilukentän laitamilla oli riekuttu todella ikävissä merkeissä. elokuuta. Keskivartalo kuntoon -kurssi järjestetään huomenna torstaina ja pilateksen peruskurssi torstaina 8. Ympäristöministeriön päätös ja vahvistetut asiakirjat ovat nähtävillä 15.8.–16.9.2011 Keski-Suomen liiton virastossa, os. Myös säännöllisillä viikkotunneilla saattaa olla vapaana muutama paikka. kello 10–12. Hänellä on oma sali Pohjassa, mutta hän käy ohjaamassa tunteja myös Kangasalla, Tampereella ja Orivedellä. Päätös on nähtävissä myös ympäristöministeriön internet-sivustoilla osoitteessa www. Ohjaaja Pia Rauhalahti toivoo, että ihmiset löytäisivät pilateksen kaltaiset lajit, joissa tärkeää on ajatus, rauhassa tekeminen ja hengittäminen. ymparisto.fi. Vanhin Rauhalahden oppilaista on ollut 80-vuotias. Välineet auttavat löytämään ne lihakset, joita halutaan vahvistaa. Jotta keho muuttuu, on mielen oltava mukana, Pia Rauhalahti sanoo. OLLIN MURINAT Henna Siponen Olli Vainio käväisi toimituksessa murisemassa, ja aivan aiheesta murisikin. Kuhmolassa järjestettävään luomitarkastukseen varataan aika ennakkoon puhelinnumerosta 040 843 7423. Suomen riistakeskuksesta muistutetaan kyyhkyn metsästäjiä, että pelloille, jonka satoa ei ole vielä korjattu, ei ole asiaa ilman viljelijän lupaa. Liikuntapalveluja myös maaseudulle Pia Rauhalahti asuu Kuhmalahdella. Sorsan metsästys alkaa 20.8. Sepänkatu 4, Jyväskylä sekä liiton jäsenkunnissa kunkin viraston aukioloaikoina. – Kuhmoisissa on ollut mukava käydä. Osa ulkopuolelle jääneistä pääsi tunneille joulun jälkeen. Pelastusrenkaalla on leikitty, ja mikä pahinta, rengas on jätetty kelluttelemaan järveen. Osa ohjattiin hakeutumaan lääkärin vastaanotolle tarkempia tutkimuksia varten. Tänä syksynä uudet aloittajat voivat osallistua yhden illan mittaisille kursseille, joista toinen keskittyy keskivartaloon ja toinen on pilateksen perusja kertauskurssi. Hoitaja myös neuvoo luomiasioissa. syyskuuta. vaihemaakuntakaava. Siinähän leikitään hengellä. – Joillekin sanon suoraan, joitakin ohjaan käsin ja joskus sanon asian koko ryhmälle. Nyt Uimalaan on hankittu uusi pelastusrengas, jossa on kiinni liina, jolla pulassa oleva henkilö voidaan vetää rantaan hädän hetkellä. – Tämä on kokonaisvaltainen laji. MP Pilates käyttää hyväksi Putkiston ajatusmalleja. – Ei siitä renkaasta ole siellä naapurin rannassa mitään hyötyä, jos apua tarvitaan. Viime vuonna sepelkyyhkyjä saatiin saaliiksi noin 230 000 kappaletta. keskisuomi.fi/2.vmk. Päätöksessään ympäristöministeriö on maankäyttöja rakennuslain 201 §:n perusteella määrännyt, että maakuntakaava tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Kesäkuussa terveydenhoitajan juttusilla kävi kaiken ikäisiä kuhmoislaisia, sekä miehiä että naisia. Kehonhallintaa, notkeutta ja voimaa lisäävä rauhallinen liikuntalaji on osoittautunut suosituksi paikkakunnalla. Sen vuoksi samanlainen tilaisuus pidetään jälleen torstaina 25. Pilateksessa tutustutaan lihasten toimintajärjestykseen ja etsitään syvien lihasten tukea keskivartaloon. Luomi kannattaa näyttää terveydenhoitajalle, jos siinä havaitsee muutoksia, kuten kasvua, värimuutoksia, kutinaa tai kirvelyä tai jos luomi vuotaa verta. Kuhmoisten Sanomat Tästä päivästä lähtien alkaa metsästäjien kauan odotettu aika. Vainio on viettänyt tunteja keräillessään sirpaleita kentältä, ruohoimurikin on ollut kovassa käytössä. – Tämä on laji, jota on vaikea tehdä yksin etenkin alussa. päivänä toukokuuta 2011 KESKI-SUOMEN LIITTO MAAKUNTAHALLITUS Päivi Hotokka Kuhmalahtelainen Pia Rauhalahti ohjaa jo kolmatta syksyä MP Pilates -ryhmiä Kuhmoisissa. Vahvistetusta maakuntakaavasta saa tietoa Keski-Suomen liitosta ja liiton internet-sivustoilta www. Luomihuoli-päivän aikana Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen terveydenhoitaja antaa asiakkaille arvionsa luomista, jotka ovat aiheuttaneet päänvaivaa. Kuntokeskuksissa laji on lähempänä jumppaa. – Kun koulun alku lähestyy, niin aina se tyhmyys tiivistyy. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 10. Varauksia otetaan vastaan perjantaina 19.8. Arviolta korillinen pulloja oli särjetty pitkin ja poikin siten, että kentän nurmikaan ei säästynyt lasinsiruilta. Myöskään uimala ei ole säästynyt ilkitöiltä. MP Pilates -tunneilla käytetään apuvälineenä muun muassa vannetta. Liikkeet ovat näissä samantyyppisiä, mutta painotukset erilaisia. – Jyrkin ero on Method Putkiston ja kuntokeskusten kouluttamien ohjaajien välillä. Ainoaksi liikuntaharrastukseksi pilates ei kuitenkaan ole hyvä, sillä välillä pitäisi tehdä jotain, jossa hikoilee ja hengästyy. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAHIVSTAMISESTA Maa-ainesten ottovyöhykkeet (sora, hiekka) Arvokkaat kallio-, harjuja moreenimuodostumat Pohjavesialueiden sekä kallioja rakennuskiviaineisten ottovyöhykkeiden tarkistus Malmipotentiaaliset vyöhykkeet Ympäristöministeriö on 11.5.2011 antamallaan päätöksellä YM5/5222/2010 vahvistanut maakuntavaltuuston 15.11.2010 tekemän päätöksen, jolla on hyväksytty KeskiSuomen 2. Siinä pyritään tuntemaan, mitä kehossa tapahtuu. Laji helpottaa myös hartiaseudun vaivoja, kun oikeita lihaksia Pilatesohjaaja tuntee oppilaidensa kehot otetaan käyttöön ja ylikuormittuneet lihakset saavat levätä. On välttämätöntä, että ohjaaja katsoo, että liikkeet tehdään oikein ja lihaksia käytetään oikeassa järjestyksessä. – Mutta tykkään maaseudun arvoista ja haluan, että sielläkin on palveluja saatavilla. Keho saa tietoa kuulemalla, näkemällä ja tuntemalla. heti puolilta päivin. Suomen riistakeskuksen mukaan Suomen kyyhkykanta on runsas ja kestää hyvin metsästystä. Maksu luomitarkastuksesta on vapaaehtoinen, ja se menee Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen hyväksi Luomitarkastus uusitaan. Päivi Hotokka Kesäkuussa Kuhmolassa järjestetty luomitarkastuspäivä osoittautui niin suosituksi, että kaikki halukkaat eivät päässeet näyttämään luomiaan terveydenhoitajalle. Rauhalahti pohtii, että yrityksen sijainti pienessä kylässä ei välttämättä ole edullinen, jos hakee viimeisen päälle taloudellista hyötyä. Ohjaus on välttämätöntä Pilates sopii kaikille, toipilas ja urheilija voivat olla samalla tunnilla. – Tunnen ihmisten kehot ja voin ohjata sen mukaan, mitä kukin pystyy tekemään. On tärkeää, että pilateksen harrastaja keskittyy liikkeisiin ja hengittämiseen. Pienikin muutos on hyväksi Fysioterapeuttina työskennellyt Pia Rauhalahti alkoi opiskella Marja Putkiston kehittämää Method Putkistoa vuonna 2006 ja kouluttautui MP Pilates -ohjaajaksi pari vuotta myöhemmin. Jyväskylässä 19. Rauhalahti toteaa, että vaikka aina voi tulla paremmaksi, vähäisempikin riittää. Rauhalahti huomauttaa, että pilateksesta on useita versioita, ja pilatestunnille lähtijän onkin hyvä ottaa selvää, mitä koulukuntaa tunnin ohjaaja on. – Se ei ole kaavamaista tai toistoihin perustuvaa
0400 852 532 __________________________ __________________________ Lasimestari ky. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. 0400 852 532 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 3,50 e /ilmoitus. elokuuta 2011 KOKOUKSET TORILLA TAVATAAN Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2933 (LT-2010) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. (014) 718 688, 0400 647 931 __________________________ __________________________ Kartano Roosa juomat Kotikalja, kotisima valm. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. Tied. 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. 0400-779 632 / 040-504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. 040-746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net __________________________ Tapiolan Lämpöpumppu p. 555 1066, 040-708 7647 __________________________ Tili Salo 040-508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Tapiola-ryhmä Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. (03) 555 6607 __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. 014-821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. tilaus 56 e 6 kk:n tilaus 35 e 3 kk:n tilaus 29e Ilmoitushinnat 1.1.2011 alk. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 11.30 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Ark. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. tapahtumat OPASOL OY p. klo 13. (03) 555 1202, 040 5517540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 __________________________ Pitopalvelu Hopeaharju 040 7070 488 __________________________ T:mi Suvi Söderholm p. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa (03) 5445100 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PITOPALVELU yms. Sanan, sävelten ja rukouksen päivä Päijälän Rukoushuoneella la 13.8.11 klo 14-18 Raamattuopetusta ja tietoa Israelista, IHA ry:n toiminnanjoht. 0400-425 708 Yhteyspäälliikkö, VTS Ermo Piispanen, p. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 3,30 e . TIETORUUSU Kirkkotie 8,0400477 809 www.tietoruusu.fi FYSIKAALISET HOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. P. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. Yhteislaulua ja ylistystä. 03-555 1680 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 040 351 8025 Edullinen järvenrantatontti. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Esa Suojala. 020 730 4040 Fax 014-712 951 Lindroos Esa 0400-344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040-700 1165 __________________________ T:mi Sähköasennus Tapio Halttunen A-ryhmä Kirkkotie 18 Puh/fax 555 6310 Kuhmoinen 0400-742310 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050-9136226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. tyhj. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. alv 23%) Etusivulla 1,43 e /pmm Tekstissä 1,25 e /pmm Takasivulla 1,33 e /pmm Seurapalsta 1,85 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. klo 12. Esimies ja Hoitokunta SEURAT Muistathan! Liikuntapäivän Kuhmolassa 13.8. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. Panostaja Ari Rajala 0400-711492 METALLIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 mpkoneistus@gmail.com OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. Väliajalla kahvitarjoilua. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. Peltonen p. asti Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 89,e ja 5,90e/lisärivi (alv 0%) LIIKEHAKEMISTO __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. 040 541 3823 www.ilmalampo.fi __________________________ Sähkötyö J. Ikkunat, ovet, pleksit, lasit suurvarastosta. Musiikissa ja esilaulannassa Ensio ja Pertti. Tervetuloa! P. (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. Kirppistavaraa saa tuoda. (sis. klo 10-15 miesten reisitaskuhousuja, myös isoja, naisten stretch-farkkuja, kotimekkoja, T-paitoja, kiristämätöntä sukkaa, kumisaappaita, puukoreja. 050 526 4475 RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunoita ja ovia mittatilaustyönä Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400-593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. 040-536 5663, 0400-350 483 Närvän Kalastuskunnan ja Osakaskunnan vuosikokous pidetään 18.8.2011 klo 16.30 AlaNärvässä Närväntie 706. Irma Kallio p. 040 5080 349 www.tapiolanlampopumppu.fi JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 10. Kokouksissa käsitellään vuosikokousasiat, sekä kalastuskunnan lakkauttaminen ja sen toiminnan siirtäminen kokonaisuudessaan osakaskunnalle. Tapahtumia sisällä ja ulkona. Tilaushinnat 2011 (kotimaa) 12 kk/kestotilaus 51 e 12 kk / määräaik. Tervetuloa! Johan on markkinat vuokrattavana Uudehko 3h+k+s järvinäköalalla. 040 824 9371 elina.wikman@gmail.com __________________________ Siivousja Kotipalvelu AR-MI Clean Ay 045 120 9378 /Arja ja Mia KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, puh. Asiakaspalvelu, ilmoitusvalm. (03) 766 0099 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. Olette kaikki sydämellisesti tervetulleita! Järj. Taiteilijatarvikkeita ja täyden palvelun kehystämö.Edullisesti (24h). ja Eurooppa OPASOL OY p. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Tuomaala. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi __________________________ T:mi Suvi Söderholm p. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 3,30 e . 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 __________________________ KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400-779 632 / 040-504 7374 KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen p. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. 040 587 7830 __________________________________ Toritien Hiushuone Toritie 52, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ T:mi Laura Lindsten 044 2827 165 Toritie 44, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. Kuhmoisten Kotijuomat 040 819 0867 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KOTIAPU Elinan apu p. Rukouspalvelu. 0400-122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Tmi Markku Kaakko p. remonttityöt suvi.soderholm@suomi24.fi SIIVOUSPALVELUT Siivouspalvelu Valkjärvi kaikki siivousalan palvelut p. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT JämSec Security Vartiointija turvallisuuspalvelut P. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. erikoiskuljetukset/kotim. 555 6090 Veikko Mattila p. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. 050 346 1875 ostetaan/vuokrataan KOULUT/KURSSIT Jämsänjokilaakson musiikkiopiston Kuhmoisten sivutoimipisteen opiskelijoiden soittotuntien sopimiset pe 12.8.2011 klo 16.00 osoitteessa Jämsänjokilaakson musiikkiopisto, Kelhänkatu 8, Jämsä. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. 040-555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. 050 331 5833 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 __________________________ LVI-Saarinen Oy Ville Saarinen 044 500 8889 Salmijärventie 54, Kuhmoinen PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. 050 331 5833 Sertifioitu märkätila-asentaja Laatoitusym. (03) 5512 177, 040 5415 723 Keskustie 6, Padasjoki HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050-5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 Kesätoimittaja Henna Siponen 040 769 4777 Päätoimittaja Vesa Koivu Lomalla 20.8. Vääksy p. 10-12, 42100 Jämsä p. IHA ry ja Kristityt ystävät yhdessä TAPAHTUMAT Kuhmoisten torilla to 11.8. Hintoihin sisältyy alv 23%. 5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p. 020 755 1810 www.jamsasecurity.com __________________________ Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset p. – Menemme Päijännekodille laulamaan 16.8. 0400 798143 p
JÄMSEKIN ASIOINTIPÄIVÄ VUODEN LOPPUUN SAAKKA TIISTAISIN KUHMOISTEN KUNNANTALOLLA KLO 9-15 JA TARVITTAESSA MUINAKIN PÄIVINÄ PALVELEMME MYÖS JÄMSÄSSÄ ARKISIN KLO 9-16 OTA YHTEYTTÄ, SUUNNITELLAAN PARHAAT RATKAISUT YHDESSÄ! www.jamsek.fi yrityspalvelut@jamsek.fi puh. Tassilattialla pyörähdeltiin Aki Sääskilahden rytmittäessä haitarillaan niin polkka-, jenkkakuin valssintaitajiakin. Sataman valot Sahanranta Pe 26.8. Miehen ajokielto jatkuu 1.5.2012 saakka. Jenkkaa letkassa, ja kaikilla oli mukavaa. ERÄ! Tuore LOHIFILEE Norja, raj. Ulkopaikkakuntalainen mies tuomittiin neljäksi kuukaudeksi vankeuteen törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Viitisenkymmentä jalkaparia löysi tiensä Harmoisten seurantalolle, kertoo Kaunistoinen perjantain väkimäärästä. Mies ajoi viime vuoden marraskuussa toisen henkilön omistamalla henkilöautolla vaarallisen suurta nopeutta Kuhmoisten keskustan tuntumassa. klo 10-18 Kahvitarjoilu Tervetuloa! Kuhmoisten Sanomat Keski-Suomen käräjäoikeus on langettanut tuomioita kuhmoislaisten tekemistä ja Kuhmoisissa tapahtuneista liikennerikkomuksista. Harkitsetko yrityksen • ostoa tai myyntiä. Ilmavoimien Teknillisen Koulun valatilaisuus La 20.8. Illan suurimmat hymyt nousivat takuuvarmasti letkajenkkaan osallistuvien Harmoisissa elotanssahdeltiin kasvoille, jono kiemurteli tanssilattialla ja kaikilla oli hauskaa. Elokuu La 13.8. Hetken ujostelun jälkeen alkoi jonoa kerääntyä karaokelaulantaan, jota jatkettiinkin sitten pitkälle yön tunneille. Iltarastit Harmoisissa La 17.9. (03) 555 6061 kalle.uimonen@k-market.com Palvelemme: ma-pe 7-21, la 7-18 ja su 12-18 KAUPPIAS HOITAA HOMMAN TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 11.-14.8., ELLEI TOISIN MAINITA. Auto suistui tieltä törmäten talon seinään. Seija Laukkasen öljyvärimaalauksia, Salla Salon puuveistoksia kirjastossa Ti 6.9. Haitarin soiton tauottua oli vieraiden vuoro viihdyttää. Mies ajoi mönkijällään kapealla tiellä vasemmalle kaartuvaan mutkaan liian kovalla tilannenopeudella ja oikaisten mutkassa, jossa oli huono näkyvyys. – Kaikki meni hyvin ja meillä oli mukavaa, mutta enemmänkin olisi mukaan mahtunut, summaa nuorisoseuran puheenjohtaja Anne Kaunistoinen. Tarvitsetko apua • kehittämisavustusten hakemisessa. SPR:n muotinäytös Kuhmolassa. 1,86 kpl (9,30/kg) -21% -19% kesäntekijä! VOIMASSA TO-LA 11.-13.8.2011 VOIMASSA 4.-31.8.2011 VOIMASSA 11.-18.8.2011 III-OLUT 0,33 l/ tlk 24-pack 19 99 24-pack (2,07/l) sis. Yhteiskristillinen sanan, sävelen ja rukouksen päivä Päijälän rukoushuoneessa To 18.8. pantit 3,60 24-pack! Ilman K-Plussa-korttia 23,52 24-pack (2,52/l) sis. Vuosi sitten elokuussa kaksi kuhmoislaista miestä ajoneuvoineen törmäsivät toisiinsa Ryytjärventiellä. – 30.9. Törkeän rattijuopumuksen takana oli miehen käyttämä huumausaine amfetamiini sekä erilaiset lääkeaineet, jotka vaikuttivat heikentävästi ajokykyyn. Syystori Päijälän Pirtillä Lokakuu Aleksandra Ionowan taidetta kirjastossa Su 30.10. Muistohetki vuoden varrella kuolleille siunauskappelissa. Elävän valon juhla Pihlajakoskella Su 28.8. 020 638 2470 Menestystarinoiden taustalla. Vankeusrangaistus muunnettiin 120 tunniksi yhdyskuntapalvelua. Marraskuu Pekka Lehtosen Kuikkajärvi-valokuvanäyttely kirjastossa La 5.11. 2 . Arpajaisten lisäksi nuorisoseuralaiset tarjosivat vähän suolaista ja makeaa nautittavaa, ja mukavaa yhdessä oloa. elokuuta 2011 12 TAPAHTUMAT Onko mielessäsi • yrityksen perustaminen. Nuorempi mies sai tuoTuomioita liikennerikkomuksista mion kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, ja hän sai maksettavakseen 20 päiväsakkoa, joista kertyi yhteensä 120 euroa. Maastoliikennemönkijällä ajanut vuonna 1977 syntynyt mies sai liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sekä ajoneuvorikkomuksesta 15 päiväsakkoa, yhteensä 315 euroa. KIPPARI Toritie 53, Kuhmoinen Puh. Mutkan takaa tuli vastaan henkilöauto, jota ajoi vuonna 1992 syntynyt paikkakuntalainen. Kotakirkko Ahti Liivenkorkeen kodalla Syyskuu La 3.9. Hunajatalon Hunajaiset Hulinat lauantaina 13.8. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 10. pantit 3,60 -17% VOIMASSA 1.9.2010 ALKAEN Henna Siponen Harmoisten nuorisoseurantalon ovet avattiin perjantaina elotanssijoille ja karaoken ystäville. Vehkajärven näytelmäpiiri Touhulassa: Veikko Huovisen Ihmisten puheita La 27.8. lettä /talous 5 99 kg Fazer MAITOSUKLAALEVY 200 g NAUDAN PAISTIJAUHELIHA 400 g 2 59 rs (6,48/kg) KESÄKAALI Suomi 49 kg 3 00 2 kpl (7,50/kg) 2 kpl! Ilman K-Plussa-korttia 3,29 rs (8,23/kg) Ilman K-Plussa-korttia yks. Rantakalaja toripäivä Pihlajakoskella La 13.8. Ajoneuvot törmäsivät toisiinsa