– Yritämme Jarmon kanssa säästää aikaa, askelia ja kilometrejä sillä tavalla, että Jarmon työkenttänä on Kuhmoisten pohjoispuoli ja minulla eteläpuoli. Uunilla on elämänsä Työ alkaa uunien ja peltien suojauksella. Laakso kävi 3.1.2012 nuohoamassa rakennuksen hormit ja tulisijat niin kuin kahdeksana vuonna tätäkin ennen. – Mutta asiakkaiden toiveitten mukaan mennään, sinne mennään, minne kutsutaan. Kamarin puolen Porin-Matti on vaihdettu uuteen pariin otteeseen. Lämmityksen aikana on paikallaan myös kohentaa tulta ja säätää luukkuja muutamaan kertaan. Branderin jälkeen nuohoojana toimi Karevesi, joka kiersi 1950-luvulla pitäjää mopolla. Iltapäivisin joutuu jo toppuuttelemaan. Laakson touhutessa hellan kanssa Ilmari Kaitanen kertoi, että maaseudulla ei ennen sotia ollut lainkaan nuohoojia. Laaksollakin riittää töitä jokaiselle päivälle. – Kuulumisia vaihdetaan, säät ja maailman asiat puhutaan, jos tarpeen. – Aloitin vuoden alusta ja halusin päästä samaan kuvaan Ilmari Kaitasen kanssa, Laakso tunnusti. – Tämä on mielenkiintoinen ammatti ja hieno ja vaihteleva työ. Kuivat, hyvät puut ovat helpoin tapa parantaa uunin toimintaa. Siistiä jälkeä pyrimme tekemään. Laakso pääsi syksyllä 2003 oppisopimuksella töihin Jarmo Salosen Nuohousja ilmastointipalveluun. Opintojaksot Kuopion pelastusopistossa olivat täynnä teoriaa, oli ilmastoinnin teoriaa, paloturvallisuutta ja kursseja yrittäjänä toimimisesta. Tuttuja ovat niin kirkonkylän kerrostalojen kattilat kuin omakotitalojen liedet ja leivinuunit. – Kanervalla ei ollut rahaa, millä ostaa hevonen takaisin. Samalla hän tarkistaa rakenteiden kunnon. – Kiva, että se kävi päinsä! Eläkkeellä oleva suutari Ilmari Kaitanen asuu Patavedellä Säynätjärven rannalla. Talouteen kuuluvat myös koira ja hevonen. Vesa T. Laakso nuohoaa hormit katolta käsin alipaineistajaa apuna käyttäen, että noki ei leviä asuintiloihin. Talvisesongin jälkeen Kaitanen halusi myydä hevosen takaisin Kanervalle, sillä hevonen oli lonkkavikainen. Brander ontui kulkiessaan, hän oli pudonnut katolta, eikä jalka koskaan parannut ennalleen. – Antti Brander oli ensimmäinen nuohooja täällä, hän liikkui polkupyörällä. – Olen Jarmon apuna esimerkiksi ilmastoinnin puhdistuksissa ja säädöissä isoimmissa kohteissa. Nuohouspalvelujen lisäksi Laakso toimittaa tarvittaessa tikkaat, käyntisillat, piipunhatut ja muut. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 2 2012 62. Neuvomme ja opastamme, jos paloturvallisuudessa on puutteita. Kuhmoisten molemmilla nuohoojilla on kädet täynnä töitä. Siitä alkoi kahden ja puolen vuoden tiivis työja opiskelujakso. – Alkuun kuljin Jarmon kanssa, hän näytti minulle paikkoja ja neuvoi, ja pian pääsin työskentelemään yksin. Nuohoojan täytyy osata olla ihmisten kanssa, kun työ vaatii, että mennään sisälle ihmisten kotiin. Kussakin kohteessa on tavallisesti 2–4 tulisijaa. – Edelleen tehdään hommia hyvässä yhteisymmärryksessä Jarmon kanssa, Laakso kertoi. Talviaikaan usein on lähtökahvit pöydässä, kun urakka on valmis. Nuohoojalla on kädet täynnä työtä Ilmari Kaitanen asuu taloaan Patavedellä Säynätjärven rannalla, ja Vesa T. Hellan ja uunin rautaosat hommasin Osuuskaupan kautta, ne ovat Högforsin. Ma, ke, pe 10-17, la 10-13 Ilmoilantie 1, Padasjoki 050 525 1592 / Arja. Laakso on muuttanut työn perässä Kuhmoisiin vuonna 1992. Talo valmistui sotien jälkeen vuonna 1946, ja se lämpiää edelleen alkuperäisen muurin ja uunin avulla. Laakso vahvisti. Nyt Laakso asuu Puukkoisten tien varrella Kylmällälähteellä, ja perheeseen kuuluu vaimo ja poika. vsk Keskiviikkona 11. Laakso näkee jo noen väristä ja koostumuksesta, mitä polttoainetta on käytetty ja miten uunia on poltettu. Nuohoojan ainoa toivomus on, että tikkaat ja kulku piipulle ovat turvalliset. – Asiakkaat pitävät siitä, että emme sotke paikkoja. Mutta kauppa saatiin tehtyä, kun hyväksyin korvaukseksi hevosesta 300 sementtitiiltä. Tämä toteutui viikko sitten tiistaina 3.1.2012. Laakso suunnitteli oman toiminimen perustamista, hänelle oli selvää, että hän haluaa aloittaa yrittäjäuransa komeasti käymällä Ilmari Kaitasen savupiipulla. – Ikäisekseen uunit ja hormit ovat hyvässä kunnossa, Vesa T. Ilmari Kaitanen oli metsätöitä varten ostanut hevosen Päijälän raitin varrella asuneelta Reino Kanervalta. Opiskelu tapahtui työn lomassa viikon jaksoissa, ja osa kursseista järjestettiin myös Tampereella. Vesa T. Kyllä uuniin tarvittiin myös punatiiliä ja tulitiiliä, ei sitä pelkästään sementtitiilistä tehty. Laakso ehti olla Salosella töissä kahdeksan vuotta, ja nyt hän on perustanut oman toiminimen Nuohousja kiinteistöpalvelu Vesa T. Minä ja veljeni Niilo Kaitanen olimme siinä hanslankarina. Tarvikkeista oli sodan jälkeen kova pula. Ammattimaisesti toimivat nuohoojat tulivat vasta sotien jälkeen, kun laki määräsi. Oppisopimuksella ammattiin Padasjoen Arrakoskelta kotoisin oleva Vesa T. Laakso, jonka lukuun hän työskentelee. tammikuuta 2012 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Vesa Koivu Kun nuohooja Vesa T. – Siitä sain muuraustarpeet. – Pauli Niemi teki minulle uunit ja piipun, ne ovat kestäneet tähän päivään asti, Niemi oli hyvä muurari. Ensimmäinen työnantaja oli Kuhmoisten venepalvelukeskus. – Jokaisella uunilla on oma sielunelämänsä, ja sen oppii tuntemaan, kun kiertää piiriä vuodesta toiseen
Täällä Keski-Walesissa käydään vastasotaa kovasti, kun voimalaitos haluaisi tuoda tuulivoimaloita ja Tuulivoimaloitako. Mä en ole mitään. Ei tarttis enää olla... En tätä paskaa. tammikuuta 2012 2 KOLUMNI Henna Siponen LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 11.1.2012 Päivi Hotokka Myrskyisän joulun jälkeen pakkaslumen alle hävinnyt tienoo tuntuu uneliaalta. Sivut loppuu kohta. Asukkaita on paljon enemmän, mutta palveluja varten pitää matkustaa kauas. Vaikeutena ovat vain nämä tammikuut ja lokakuut, jolloin niin kyläläiset kuin muuallakin asuvat viettävät hiljaiseloa. Viikot ovat tuttua rutiinia, kun työt ja harrastusryhmät alkavat. Tuulivoimala voi saada tulipalonkin alkuun. Purevat leuat osuivat aina, jäljet ovat vieläkin ihossa. Walesin hallitus on vastaan, mutta Britannian hallitus aikoo pilata Walesin seudut saadakseen sähköä tuotettavaksi Englannin käyttöön. En mä. Ne voivat olla vaarallisia, lintujen surma ja jos asutusta on kuuloetäisyydellä, maaseudun rauhallisuus on mennyttä. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 11. Tammikuussa kaikki on raiteillaan, ja ihmiset häviävät kuka minnekin omiin koloihinsa. Sen tiedän, että en olisi tällainen kuin olen nyt. Minä tuomitsen. Onnettomuuksien kauttahan tasoristeyksiinkin on saatu puomeja. Useita vuosia sitten paikassa oli kaiteet, jotka poistettiin niiden heikkokuntoisuuden takia. Erikoisliikkeet, kuten kangaskauppa, kelloliike ja Alko ovat harvinaista herkkua pienillä paikkakunnilla. Ehkä olin liian kiltti, ehkä puhuin liian lujaa tai ehkä en vain ollut kuin muut. Näin talvisaikaan tienkohta on entistä vaarallisempi. Äänestäjiä oli paljon myös Kuhmoisista! Suuri fanijoukko Jättäkää jalkakäytävien reunaan siivu hiekoittamatta. Paikalliset ja kesäasukkaat tuntevat paikan ja osaavat vaVaaran vyöhykkeellä Kylämäntiellä roa sitä, mutta muun muassa Isojärven kansallispuistosta johtuen Kylämäntiellä on paljon sellaisia liikkujia, joille tuo vaarallinen kohta tulee täytenä yllätyksenä etenkin silloin, jos Kylämän suunnasta tulee toinen auto vastaan. Esimerkiksi Kuhmalahdella ei ole markettia tai Padasjoella ratsastuskoulua. Kiusaaminen on helppo lopettaa, mutta kiusatuksi tulleen ei ole helppo unohtaa. ollenkaan. Uuden vuoden vaiheilla vieraisilla piipahtaneet muutamat venäläisturistit häviävät katukuvasta. Minua kiusattiin, mutta minulla oli myös ystäviä. Mäen päältä ja sen keskiosasta puuttuvat kaiteet tien oikealta puolelta, mitä pidän erittäin vaarallisena, koska tien reuna on kallistunut alla olevan jyrkänteen suuntaan. Miksi minua kiusattiin, en tiedä. Myrsky kaataa puita metsästä. Meistä, jotka tunnemme Matin, oli hienoa, että hän Kiitos vitsiniekalle voitti valtakunnallisen kilpailun. Musta tuntuu, etten mä saa henkeä enää. On jopa valinnanvaraa siinä, mistä hankkii taloustavaransa. Pitkästyttävinä tunteina yrittäjä joutuu miettimään, mistä lompakkoon tulee täytettä, kun liikkeen ovi ei lainkaan kolahda. Vaikka tuntuu siltä, että paikkakunta nukkuu ja herää vasta talvilomien aikaan, sydäntalvellakin voi iloita siitä, että palvelut toimivat. Elisa ei ole poikkeus. Taimi Wells Wales, Great Britain Jamsanseutu.fi 10.1.2012 MUUT MEDIAT ”Mökki tärähti tiistain ja keskiviikon välisenä yönä” Jämsän lähistöllä maahan syöksyneen meteoriitin maahansyöksypaikka alkanee täsmentyä. Me voimme jokainen antaa tilaa toiselle. Ei jaksa. Kun nää oliskin viimeiset sivut. Jokainen voi omalla käytöksellään hyväksyä tai tuomita kiusaamisen. Näillä meidän aikuisten toteamuksilla, vaikka niitä heiteltäisiinkin ilmaan vailla sen syvempää tarkoitusta, voi olla suuri vaikutus. Lihavat ovat kömpelöitä ja epäonnistujia, ei niitä voi valita joukkueeseen. Elisan vanhemmat puhuvat tunteistaan blogissa enkelielisa.vuodatus.net. Minä tuomitsen myös ne, jotka huutelevat mielipiteitään niistä ”sellaisista”, joista heillä ei ole kokemuksia. Tyttö, jonka ainoa pakotie oli itsemurha. Käsitykseni mukaan on vain ajan kysymys, milloin kohdassa tapahtuu onnettomuus, jonka seurauksena auto ajautuu tieltä pudoten useita metrejä alaspäin. Omasta kouluajasta muistan elävästi ne hetket, kun olin kiusaajien hampaissa. Puukotettu tyttö on tehohoidossa ja puukottaja ilmeisesti kuoli ajaessaan rekan alle. Voimme tahattomastikin luoda lapsillemme ja nuorillemme vääriä kuvia. Elisa kuoli helmikuussa. Samoin se kaataa tuulivoimaloita. Loppuuko elämä samalla. Arvajanreitintiellä asuva Jämsän Seudun lukija nimittäin kertoo seuraavaa. Älkää ihmeessä antako periksi, viekää ne merelle. Sitä, mitä minulle olisi tapahtunut ilman ihania ystäviä, on vaikea ennustaa. Suurten keskustojen liepeillä asiat eivät välttämättä ole yhtään paremmin, vaan ne voivat olla huonomminkin. Tätä kirjoittaessani uutistenlukija kertoo, kuinka Alahärmässä koulukiusattu 18-vuotias poika puukotti luokkatoveriaan. Kiitos! Iloinen potkukelkkailija Potkukelkkailijan toive Länkipohjantien ja Kylämäntien risteyksestä muutama kilometri Kylämän suuntaan tie nousee Kangastakusenmäelle laskeutuen jyrkähkösti ja mutkitellen kahden järven väliselle kannakselle. Tuosta noin 100 metrin pituisesta vaarallisesta kohdasta ei varoiteta edes varoitusmerkillä. Yhtenä päivänä mä tulin kotiin ja Elisa makasi sängyssä kääriytyneenä , kirjoittaa vuonna 1996 syntyneen ja viime vuonna kuolleen tytön isä. (Elisan oma päiväkirja 22.1.) Lapsi syntyy avoimin mielin Kiitokset Matti Mattilalle hienosta esiintymisestä Jokeri-pelin Vitsiniekkakilpailussa. Toisten mielestä ollaan keskellä eimitään, mutta todellisuudessa keskustan kupeessa asuvilla asiat ovat oikein hyvin. Kunhan he vain esitellään meille meinä, aivan tavallisina tallaajina. Markku Tuomola Tuulivoimaloita Kuhmoisten kauniiseen maisemaan. Blogissa, jota lukiessa ei kyyneleitä säästellä. Ei liene mahdotonta kehittää lisää tällaista usean kunnan asukkaita houkuttelevaa liiketoimintaa. Se on liian vaikeeta. Lapsi ei syntyessään omaa asenteita, lapsella ei ole mielipiteitä ”normaalista” poikkeavista. Voimme hyväksyä jokaisen ihmisen omana itsenään, ilman naamioita. Ei pysty. Vaikka keskustoissa palveluja on enemmän kuin tarpeeksi, edullisemmilta asuinalueilta sinne on niin pitkä matka, että nopea piipahtaminen on mahdotonta. Vuoden takainen sähköpostini ely-keskukseen Heikki Parviaiselle ei ole aiheuttanut toimenpiteitä. En jaksa hengittää. Lähiöiden palvelut ovat harvoin oikeasti viihtyisiä, koska monet kuitenkin asioivat keskustassa. Enkeli-Elisa oli tyttö, jota kiusattiin koulussa. Onko tieltä suistuminen henkilövahinkoineen ainoa tapa saada tuo vaarallinen tienkohta asianmukaiseen kuntoon. Lapselle kaikki on normaalia, kaikki ovat meitä. En kiinnittänyt asiaan silloin huomiota, mutta meteoriittijuttuja luettuani tajusin, mistä on kyse.. Kyllä varmasti se harvahampainen ja vähän rikkinäisissä vaatteissa liikkuva nuori on jotenkin vajaamielinen, tai ainakin perheensä on kummallinen. Mä en vaan jaksa. No pylons , No wind turbines, mainostetaan melkein joka mailin jälkeen. Kiusaaminen on helppoa, kiusatuksi joutuminen on vieläkin helpompaa. Helsingin lähiöistä kaikkoavat muun muassa asiamiespostit sen jälkeen, kun postin omat liikkeet on jo vuosia sitten suljettu. Kesken kireiden pakkaspäivien. Jos vapaa-aikana talviurheilu ei huvita, on mukava sulkeutua oman kodin lämpöön. voimalinjan kauniin vuoristoisen metsämaiseman läpi ja asumusten läheisyyteen. Kuhmoisissa palvelut ovat sitä luokkaa, että niitä tullaan käyttämään naapurikunnistakin. Ihmiset ovat julmia. Mä voin kirjoittaa loputtomiin, mutta mitkään sanat ei kuvaa sitä miltä musta tuntuu. Puristaa, tukehduttaa. – Mökki tärähti tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Hän ei ole tilastokummajainen eikä outolintu. Hän on yksi monista, jotka tavalla tai toisella yrittävät ratkaista elämän solmuja. Joku haukkuu venäläisiä, toisen mielestä homot ovat sairaita ja kolmas pelkää mustaa miestä. Palvelut paikallaan Ei tarvitse paljonkaan liikkua, kun saa hoidettua päivittäistavaraostokset, posti-, pankkija kirjastoasiat
alussa ambulanssitoiminnan järjestämisvastuu siirtyy Jämsän kaupungilta sairaanhoitopiirille, ja ambulanssit kilpailutetaan uudelleen. Kääpä muistuttaa, että Päijänteen jäälle ei pitäisi mennä lainkaan niin kauan kuin suuret selät ovat sulia. Esimerkiksi Päijänteen Kirkonkylänlahdella jäätä on 3–7 senttiä. Kuhmoisten ambulanssitoimintaa aikaisemmin hoitaneella SPR:n Kuhmoisten osastolla ei ollut mahdollisuutta osallistua tarjouskilpailuun, koska sen olisi pitänyt hankkia kaksi autoa lisää. Kalastaja Jorma Kääpä kuitenkin varoittaa, että jää ei vielä kanna. Henkilökunta totuttelee autoon Kuhmoisten ambulanssi on välittömässä lähtövalmiudessa arkisin kello 8–15. Liehu uskoo sen menevän kaupaksi, koska auto on uusi. Halutessaan lammaspaimenet saavat osallistua myös muihin kansallispuiston hoitotöihin. Metsähallitus aloittaa lammaspaimenviikkojen myynnin 18. Siellä lammaspaimenviikosta on muodostunut suosittu matkailutuote. Kuhmoisten ambulanssin sairaankuljetusesimies Timo Kirvesmäki ja sairaankuljettaja Mari Turve vakuuttavat, että asukkaiden näkökulmasta mikään ei ole muuttunut. Luutsaaren laidunnuskausi alkaa kesäkuun puolivälissä ja kestää elokuun loppuun. Luonnonhoidon ja elämysmatkailun yhdistämistä on aiemmin kokeiltu Kolin kansallispuistossa. Luutsaareen tuodaan kesäksi lampaita, jotka hoitavat alueen niittyjä pitämällä ne avoimina. Kolilla lammaspaimeniksi on hakeutunut esimerkiksi isovanhempia, jotka ovat halunneet jakaa lastenlastensa kanssa kokemuksia entisajan elämästä. Autoon esimerkiksi saadaan uudet merkinnät vasta tällä viikolla. – Se on aina ollut Kuhmoisissa SPR:n toimintaa, vuosikausia. Tällä kertaa kilpailutus koski kahden Jämsän ambulanssin lisäksi Kuhmoisten toimintaa. ja 5. Jorma Kääpä arvioi, että se jäätyy tammikuun aikana, mikäli pakkaset kiristyvät – ei kuitenkaan vielä tällä viikolla. Se hankittiin vuonna 2010, kun edellinen auto tuhoutui tulipalossa. – Firmallamme on autoja varalla, joten meidän ei kannattanut lunastaa SPR:n autoa, kertoo sairaankuljetusesimies Kalle Aalto, joka työskentelee Jämsässä Med Groupin toimipistevastaavana. tammikuuta. 2000-luvulla Tehinselkä on useimmiten jäätynyt vasta tammikuussa, vain muutaman kerran joulukuussa. Nyt voimme käyttää voimavaroja SPR:n perustoimintoihin, pohtii SPR:n Kuhmoisten osaston puheenjohtaja Johanna Liehu. Varaukset tehdään Seitsemisen luontokeskukseen. Murtautujat ottivat mukaansa jonkin verran kodin irtaimistoa ja elektroniikkaa. päivän välillä. – Jäät ovat vaarallisen ohuet. – kuva Metsähallitus. Maanantaiaamuna paikalla olivat Maija Laurikainen, Mari Turve ja sairaankuljetusesimies Timo Kirvesmäki. Vahvuuteen kuuluu myös Ilkka Nieminen. Ensi kesänä muutama halukas voi viettää mökkiloman Luutsaaressa lampaista huolehtien. Kuhmoinen ja Jämsä kuuluvat tuolloin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. SPR:n ambulanssi jäi historiaan Jämsän kaupunki kilpailutti viime vuonna ambulanssitoiminnan, koska Med Group irtisanoi aikaisemman sopimuksensa. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 11. Sopimuksen vaihtuminen pyhien keskellä tuotti kuitenkin jonkin verran kiirettä. – Ambulanssitoiminnan loppuminen vähentää työtä. – Vaihto sujui hyvässä yhteistyössä edellisen toimijan kanssa. Ohuen jään päälle satanut lumikerros on petollinen, sillä se saa maiseman näyttämään siltä, että olisi täysi talvi. Päivi Hotokka Jääpeitteen uuden vuoden tienoilla saaneet pikkujärvet ja Päijänteen lahdet ovat houkutelleet ihmisiä hiihtämään ja pilkille. Kuhmoisten Sanomat Sarvajärventien varrella Isojärven eteläpuolella sijaitsevaan kiinteistöön tunkeuMurtautujat veivät elektroniikkaa duttiin luvatta tammikuun 3. Kuhmoisten Sanomat Metsähallitus tarjoaa ensi kesänä mahdollisuuden viettää viikon lammaspaimenena Isojärven kansallispuistoon kuuluvassa Luutsaaressa. Kuhmoisissa ei ole turvallista jäätä ollenkaan. Käävän mukaan jääkeli on nyt pahimmillaan, sillä näköharhan lisäksi lumi aiKaikki jäät vielä vaarallisia heuttaa sen, että alle jäänyt jää ei vahvistu, vaikka olisi pakkasta. Aallon mukaan uuden auton toiminta on lähtenyt Kuhmoisissa hyvin käyntiin. SPR:n ambulanssi on nyt myynnissä. Nyt toimintavalmiutemme on parempi. Auton huolto hoituu Jämsässä Kalle Aallon mielestä on eduksi, että Jämsän ja Kuhmoisten ambulanssit kuuluvat samalle yritykselle. Lampaiden laskemisen lisäksi paimenilta odotetaan rajattomasti hellimistä ja rapsuttelua. Kuhmoisten ambulanssi nousi samalla astetta parempaan luokkaan, perustason autosta hoitotasolle. Med Group on hoitanut Jämsän ambulansseja jo usean vuoden ajan. Aalto perustelee parannusta sillä, että lainmuutosten myötä perustason ambulanssin lääkevalikoima olisi kaventunut. – Meillä on ollut vähän totuttelemista, koska auto on pienempi ja välineistö vaihtui. – Vaikutusmahdollisuutemme kentällä olisivat pienentyneet. Nykyinen sopimus on voimassa tämän vuoden loppuun asti. Lammaspaimeneksi Luutsaareen Paimenet saavat käyttöönsä Luutsaaren tilan päärakennuksen sekä puulämmitteisen rantasaunan ja soutuveneen Isojärven rannalla. Paimenten tehtävänä on seurata lampaiden yleiskuntoa ja huolehtia, että eläimet pysyvät aitauksessaan. Jäätyminen on voinut mennä myös helmikuun puolelle. tammikuuta 2012 Päivi Hotokka Kuhmoisten ambulanssista on vuoden alusta lähtien vastannut valtakunnallinen yritys Med Group Ensihoitopalvelu Oy. Samaa mieltä on Med Groupin aluepäällikkö Laura Purtsi. Muina aikoina valmiusaika on 15 minuuttia, mutta AalMed Groupin ambulanssi aloitti Kuhmoisissa lon mukaan auto on yleensä liikkeellä nopeammin. Kaikki autot piti saada samalta palveluntuottajalta. Hänen mielestään on kuitenkin harmi, ettei SPR enää voi jatkaa ambulanssin ylläpitoa. Meillä on itsellämme vara-autoja, jotka saadaan heti käyttöön, jos auto menee rikki. Vuoden 2013 Vaikka auto vaihtui, Kuhmoisten ambulanssin työntekijät ovat samat kuin ennenkin. Kilpailussa edullisimman tarjouksen teki Med Group, vaikka aikaisemman sopimuksen irtisanomisen syynä olivat syksyllä 2010 liian pieniksi jääneet korvaukset kuljetuksista. Mutta kyllä se siitä, Kirvesmäki sanoo. Jämsän kahdesta ambulanssista toinen on välittömässä lähtövalmiudessa ympäri vuorokauden, joten jos lähellä Jämsän rajaa tapahtuu illalla, yöllä tai viikonloppuna jotakin vakavaa, voi Jämsän auto olla paikalla nopeimmin. Kyseessä on oikeastaan maksullinen loma-asunnon vuokraus, johon sisältyy eläintenhoitotehtäviä. Päijänteen Tehinselkä on vielä avoin. Ambulanssin henkilökunta pysyy samana kuin aiemmin SPR:n aikana, mutta auto vaihtui. Yhteistyö ja kommunikointi sujuvat hyvin. – Aika itsenäisesti varmaan jatketaan myös tästä lähtien. – On näppärää, että Kuhmoinen voi tukeutua meidän asemaamme, jossa hoituvat esimerkiksi huollot. Jään muodostuminen on ollut tänä talvena pakkasista huolimatta hidasta, joten vesien on täytynyt olla melko lämpimiä
klo 18.30. Se kuuluu suomalaiseen perinteeseen ja herättää kaikissa meissä tunteita. klo 18. Niinpä seurakunta järjestää nimikilpailun, jossa voi ehdottaa ryijylle sopivaa nimeä. Sisarukset kertovat, että olisi ilahduttavaa nähdä konserttiyleisön joukossa myös vanhoja ja tulevia oppilaita. Jokainen elämä on Jumalan rakastama. Ryijyteoksen valinnassa apuna oli työryhmä, johon kuuluivat kirkkoherra Jukka Erola, Maila Kaiterlahti, Vuokko Karakorpi, Paula Jokela, Hannele Erola ja Arja Lehtinen. Ryijyn värit on valittu sointumaan Maria-salin muuhun sisustukseen. Miesten kotailta Pihlajakoskella, Virolahden Pappalassa, os. Kyytivaraukset Tarjalle 13.1. Ohjelma 10 e , lapset ja opiskelijat 3 e . Konsertoiminen on molemmille opettajille tärkeää Kamarimusiikkia ja gospel-metallia ammattitaidon ylläpitoa, ja kamarimusiikki on heille läheisin musiikkilaji. – Tein niin pitkälle abstrahoidun kuin mahdollista ja käytin omia tekniikoitani sekä värivalintojani. – Ryijy on pörröinen, kolmiulotteinen, positiivinen esine. klo 19. ”On”, vastasi lentoemäntä. Nimiehdotuslomakkeita on kirkon eteisessä, srk-kodissa ja kirkkoherranvirastossa. Haahti ei käytä teoksissaan kuvia lainkaan. Myös Katri Haahdin mielestä ryijyt sopivat hyvin julkisiin tiloihin esimerkiksi siksi, että ne ovat tehokkaita akustisia elementtejä. Nuorten konsertti srk-kodissa pe 13.1. Lounaan hinta 6 e . Ryijy on myös vahvasti kuhmoislaista perinnettä. Carl Ludwig Lithander edustaa klassismia, Heino Kaski romantiikkaa ja Lasse Eerola on nykysäveltäjä. Sanotaan, että elämä on rikas, että se on suuri lahja. Tarina kertoo pienestä tytöstä, jonka isä oli lentäjä. Lounastuokio srk-kodissa ti 17.1. Anna myös yhteystietosi, sillä kaikkien nimiehdotuksen jättäneiden kesken arvotaan Kuhmoisten ryijy -kirja. Raati valitsee mielestään parhaimman ehdotuksen ryijyteoksen nimeksi. Rikkautta ei liene kaikki vaikea ja ahdistava, jota matkalla kohdataan. Kaisalla on sekä lastentarhanopettajan että huilunsoitonopettajan tutkinnot ja Lauralla luokanopettajan sekä pianonsoitonopettajan tutkinnot. Jokainen ihminen on arvokas omana itsenään. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 11. Kuhmoisten Martat antoivat lahjoituksen ryijyn hankintaan. Se alkaa pienen lapsen kirkkaista silmistä ja useimmin päättyy Isä on ohjaamossa pitkän elämänkaaren päässä vähän hämärään, hapuilevaan katseeseen, ei aina niin iloiseen ilmeeseen. Tekstiilitaiteilija Katri Haahdin suunnittelema teos koostuu kolmesta erillisestä ryijystä, jotka edustavat eri elementtejä: maa, ilma ja vesi. klo 13.00. Perhekahvila srk-kodissa ke 11. Laura Viljakainen ja Kaisa Palva toivovat näkevänsä konserttiyleisössä entisiä ja tulevia oppilaita.. Lentoemäntä kysyi tytöltä, pelottiko häntä. Tyttö nukahti levollisena. seurakunta@evl.fi. Konsertti srk-kodissa su 15.1. Kirkkoherranvirasto suljetaan to 12.1. – Tilassa ei saa huutaa liian kovaa. Ryijyt on kutonut Maija Tuumi. Kirkkokuoro aloittaa toimintansa to 12.1. SEURAKUNTAKODIN RYIJYTEOKSELLE PYYDETÄÄN NIMIEHDOTUKSIA. Haahdin mielestä tarjouskilpailu oli sikäli harvinainen, että seurakunta ja seurakuntakodin suunnitellut arkkitehti olivat määritelleet teoksen suuntaviivat hyvin tarkasti. Soiton harjoittelu on hyvin yksinäistä puuhaa, mutta yhteismusisointi tuo siihen sosiaalista ulottuvuutta sekä tuiki tärkeää musiikillisten ajatusten vaihtoa. klo 10-12. Matkustajat olivat peloissaan, kun lennettiin suuren meren yllä. klo18 Marttasalissa. Työ ripustettiin Maria-saliin 8.12.2011. Siitä voi toki oppia kiittämään pienestäkin myönteisestä asiasta. Palva) esiintyvät Kuhmoisten seurakuntakodissa ensi sunnuntaina. Haahtia mietitytti, pystyykö hän miellyttämään Seurakuntakodin ryijy etsii nimeä tilaajaa, muun muassa siksi, että tilauksessa oli ehdotettu kuva-aiheita. Elämä sinänsä on hyvin monivaiheinen. Nuorten iltatilaisuus srk-kodissa pe 13.1. Konsertissa kuullaan suomalaista musiikkia kolmelta säveltäjältä ja kolmelta eri aikakaudelta. ”Onko isä ohjaamossa”, kysyi tyttö. Päivätuokio Päijälässä Esa ja Elvi Hartikaisella ke 18.1. klo 10. Ehdota nimeä kuun loppuun mennessä Haahti ei antanut teokselleen nimeä, vaan jätti tehtävän seurakuntakodin käyttäjille. Jälleen kerran on vietetty joulua ja siirrytty uudelle vuodelle. Tyttö oli kerran mukana, kun nousi kova myrsky. Ehdotuksen voit tehdä myös sähköpostilla kuhmoisten.seurakunta@ evl.fi. klo 12. Katri Haahdin suunnittelemassa ryijyteoksessa tärkeä elementti on valo, joka teoksessa lankeaa ylhäältä päin. Tunnin kestävät konsertit ovat seurakuntien järjestämiä. Torstaituvan seurakuntahetkessä Kuhmolassa to 12.1. Lähtö srk-kodilta klo 18. Miten mones se sitten itse kullekin lienee. Aikaa on tammikuun 2012 loppuun. Ehdotuksia voi jättää tammikuun loppuun asti seurakuntakodin ja kirkon eteisessä oleviin laatikoihin tai esimerkiksi sähköpostiosoitteeseen kuhmoisten. mennessä 040 5238503. Perjantaina seurakuntakodilla esiintyy gospelmetalliyhtye Katse, joka nähtiin Kuhmoisissa myös vuosi sitten. Aina ei siltä tunnu. klo 11.30 diakoni Tarja Vesikallio. – Olen tehnyt paljon kirkkotekstiilejä ja yritän rakentaa ne siten, että jokainen voi nähdä teokset oman aatemaailmansa mukaisesti. tammikuuta 2012 4 HARTAUSKIRJOITUS Eila Carlson Olet lämpimästi tervetullut Kuhmoisten seurakunnan tilaisuuksiin! www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 2. Teoksen pitää sointua siihen, mitä siellä jo ennestään on. Tietoa seurakunnan kotisivuilla www.kuhmoistenseurakunta.fi/ Ajankohtaista. Teosta varten pyydettiin ehdotuksia useilta valmistajilta, ja seurakunnan työryhmä päätyi yksimielisesti tilaamaan sen Haahdilta Suomen Käsityön Ystävät Oy:n kautta. Ryijy on paikallista perinnettä Seurakunnan talouspäällikön Arja Lehtisen mukaan seurakuntakodin suunnitellut arkkitehti Aulis Jääskeläinen esitti jo talon valmistuttua, ettei seinille ripustettaisi juurikaan tauluja, mutta ryijy voisi olla paikallaan. Kaisa Palva, huilu ja Laura Viljakainen, piano. Kenellä joulu on ollut elämänsä ensimmäinen, kuka on jo ehtinyt vuosikymmenien päähän. Kuhmoisista kotoisin olevat sisarukset ovat soittaneet yhdessä parikymmentä vuotta. Palva ja Viljakainen aloittavat Kuhmoisista pienimuotoisen kiertueen, jonka aikana he esiintyvät myös nykyisillä asuinpaikkakunnillaan Jämsässä ja Ähtärissä. su loppiaisesta 15.1. Kuhmoisten Sanomat Huilisti Kaisa Palva ja pianisti Laura Viljakainen (o.s. Haahti koki, että tila on hajanainen, joten hän pyrki tekemään ryijyn sellaiseksi, että se yhdistää salin kevyitä ja raskaita elementtejä. Hän otti huomioon, kuinka valo lankeaa saliin. Turvallista matkaa alkaneeseen vuoteen Isän ohjatessa elämää! Päivi Hotokka Kuhmoisten seurakuntakodin Maria-salin seinälle ripustettiin joulukuussa uusi ryijyteos. Tekstiilitaiteilija Katri Haahti on jättänyt teoksen nimeämisen srk-kodin käyttäjien tehtäväksi. Virolahdentie 487, pe 13.1. klo 20. Sitä voi oppia arvostamaan jokaisen päivän lahjana, sen arkisemmankin päivän. klo 13. ja 18.1. Loppiaisena seurakuntakodissa juotiin kirkkokahvit ryijyn kunniaksi, ja paikalle saapui yli 30 seurakuntalaista ihailemaan teosta
Kerran Ievan kasvattama pässi oli saatu myyntikuntoon. Huone oli noin neljä kertaa neljä metriä. Kun tauti ei talttunut, ja voimat vähenivät, Ieva käveli pappilaan kertomaan, että kuolema lähestyy poikaa. Heidän pikkusiskonsa kuoli vauvaiässä. Hoidokki Kustaava Ryppylän elämä päättyi 6.3.1931. Köyhyydestä ylemmäs nousemisesta ei ollut mitään toivoa. Sairas otti vastaan ehtoollisen viimeisenä kesänään ja talven pakkasilla hänet kätkettiin mustaan arkkuun ja saateltiin Papinsaareen. Illalla kotiin palatessaan hän tapasi äitinsä kuolleena, ja siihen päättyi 80-vuotiaan Ieva Antintyttären elonkaari, jossa työtä oli joka päivälle ja huolta leivästä ja särpimestä. Tutun Rypynojan varrella oli Peltolakin. Isänsä Pietari oli Lahden talon poikia, äiti oli Poikkijärven Varismäestä, isovanhemmat Unnaslahdesta ja Kauppilasta ja niin edelleen. Nyt on tilaisuus kertoa unohdetun, maan hiljaisiin kuuluneen ihmisen ja hänen perheensä lyhyt tarina. Suuret puut peittävät nykyisin entisen asuinsijan. Kun maitomäärä oli kerran mitattu, kaatoi Kustaava sen seuraavilla kerroilla suoraan sammioon. Ryppylästä Peltolaan Ryppylän torppari kuoli keväällä 1882. Entistä kovemmaksi elämä kääntyi, kun perheenisä sairastui kehkotautiin. Siitä lähtien Ieva oli leski, jolla oli huollettavanaan Kustaava ja Joonas. Peltola jäi asumattomaksi, kun yksin jäänyt Kustaava meni piiaksi Mattilaan. Isänsä tauti iski poika-Joonaaseenkin alun kolmannella kymmenellä. Huoneessa oli kivestä tehty muuri ja pirtin alla kellari. Oli kaksi pientä lastakin, 1862 syntynyt Kustaava ja neljä vuotta nuorempi Joonas. Näillä kolmella ei ollut mukaan otettavaa juuri mitään, mutta sukunimekseen he saivat eliniäkseen Ryppylän, vaikka uusi asuinpaikka olikin Peltola. Ievan puheenparresta on muutama lause muistissa, ja se on puhdasta naapuripitäjän murretta. Joonas Pietarinpoika halusi kuitenkin omilleen, ja jätti Ylä-Huhtlahden vuonna 1864, kun Visala otti hänet takamaalleen itselliseksi. Isä Antti Santerinpoika tuli perheineen Kuhmoisten Keulaimenniemeen vuonna 1839. Lapsi syntyi tähän maailmaan joulun edellä 1827 padasjokelaiseen torppariperheeseen Kellosalmen kylässä. Ostaja huomasi köyhät olot, ja lupasi pässistä tavallista enemmän. Harmoisiin oli perustettu meijeri, jonne pieneläjätkin alkoivat maitotilkkojaan toimitella. Ryppylän tapauskin osoittaa, että kaikki hyvät torpanpaikat Harmoisissa olivat jo ennestään käytössä, ja uusia löytyi yhä etäämmältä metsistä. Iso kivimuuri vei helposti lattia-alasta neljänneksen. Moni torppari joutui Joonas Pietarinpojan tavoin jättämään kirveensä ja kuokkansa jo alle 50-vuotiaana, vaikka työmaata olisi ollut mittaamattomasti, sillä laajat metsämaat alkoivat tarjota hakkuita ja ajoja rahaansioineen myös köyhille pieneläjille. Mutta tämä köyhä itsellisleski ei huolinutkaan muuta kuin itse määrittelemänsä hinnan. Tämä tauti oli kaikissa kansankerroksissa jatkuvana huolena ja varjona elämässä. – En min ota synninrahaa, oli yllättävä vastaus. Nykyisin vielä tiedetään Ryppylän torppa, jonka nimi muuttui Ojalaksi. Nykyisen kuusikon paikalla oli noin 10 aarin pelto, Savii, ja loitompana peltoa pienempi Papumaa. Muutaman aarin pellot olivat antaneet mökille nimen. Kuudesta lapsesta neljä jatkoi torpparielämää eri tahoilla Kuhmoisten pitäjää. Torpan vävyksi tullut Joonas Pietarinpoika oli paikkakuntalaista sukua ja syntyä. Siitä jäi Harmoisiin käyttölauseeksi moneen tilanteeseen sopiva sanonta: Arviost vaan, sano Peltolan Taava. Rakennuksen eteläseinä kulki linjalla vasemmanpuoleisesta suuresta kuusesta katsojaan päin. Ahoja alettiin kuokkia pysyvään viljelyyn ja pieniä torppia perustaa mitättömiltäkin näyttäviin mäensyrjiin, missä kiveä on enemmän kuin multaa. Vanheneva leskivaimo oli pitänyt poikaa tulevaisuuden turvanaan, mutta elämä jatkui silti kahdestaan tyttären kanssa. Tämän kertomuksen Eeva Antintytär asui Ylä-Huhtlahdessa vanhempiensa kanssa, kunnes torppaan tuli vävy Sappeen Vuohilahdesta talvella 1858. Entisille löytyi läheltä uusi paikka, entistä paljon pienempi ja vielä vaatimattomampi. Ympärysmetsät oli kaadettu matalaksi, joten aurinko paistoi mäelle kaiken päivää. Siitä keskemmälle näkyy kellarin painauma ja oikealla muurin tähteistä jäänyt kohouma maastossa. Kuinka pienessä uudistorpassa selviydyttiin täydellisen kadon kohdatessa vuonna 1867. Pihapellon toisella laidalla oli sauna ja pieni ometta, jossain yksi heinälato. Vedenkantomatkaa Rypynojasta oli pari sataa metriä. Naapurista kainaloon sujautettu ruisleipä oli ihmisten välistä lähimmäisyyttä karussa arjessa. Samanlaisia asuinpaikkoja on Kuhmoisissa monta sataa. Pieniä peltotilkkuja oli joitakin, muhevin multa oli Papumaassa. Muuttomatka ei ollut pitkä, ei täyttä kilometriäkään. Vastaus oli: – Arviost vaan. Kaikki nämä olivat padasjokelaisia Ievan kanssa, joten puheet kävivät luontevasti. Heistä ei ollut torpan pitäjiksi eikä taksvärkintekijöiksi, ja Visala otti uuden torpparin Padasjoelta. Perillä hän näki suuren seurakuntansa yhden köyhimmistä asumuksista ja kaitsemansa lauman kaikkein vaatimattomimmat ihmiset. Heissä asui nöyryys, eikä mitään ylimääräistä ollut. Voimakas väestönkasvu 1800-luvulla johti tähän. Niituilla ja kivikoluissa mutkitteleva uoma on Rypynoja, ja uudistorpan nimeksi tuli Ryppylä, missä kahtaalta päin kohoavat kalliot rypistävät viljeltävän maan kapeaksi varjoisaksi notkoksi. Keuhkotaudin parannuskeinoksi neuvottiin virtaavaa vettä. Perheen muutto Visalan takamaalle sattui juuri kuolettavien nälkävuosien edelle. Torpasta torppaan Eeva Loviisa oli oikea nimi, mutta kutsumanimi Ieva. Hän sai asuttavakseen Lemojärven maalla olleen Ylä-Huhtlahden torpan. Toukokuussa 1908 oli Kustaava naapuritalossa kuoreita puhkomassa. Peltola, Ieva Antintytättären pirtin paikka ahon reunalla. Kustaava kantoi selässään 15 litran tonkaa; olihan hänellä ja äidillään vain yksi lehmä. Pieniä olivat Joonas Pietarinpojan kuokkimat tarhat, kallioisuus esti isommat kaskenkaadot, vetinen maa kävi vain kerran kesässä heinäntekoon, karjaa ei voinut paljon pitää, vaikka kuinka ahkerana olisi kerpunteossa ollut. Nähdessään vetiset niitut vuorten välissä ja kiviset ahomaat nykyisten kuusikoiden pimennossa, tulee kunnioittavia ajatuksia mieleen saloseutujen tilattomista asukkaista. Paikka, johon savupirtti rakennettiin oli Harmoisten kylältä kolmisen kilometriä itään päin Linkovehmaan maahan, sen ojan varteen, missä Haapalammista lähtevät ylävedet lurittavat Nopan kautta Päijänteeseen. Peltolasta oli neljän kilometrin matka kinttupolkuja pitkin kylälle. Silloin oli Peltolasta jo kaikki rakennukset ajettu polttopuiksi ja peltotilkut jääneet karjanlaitumiksi. Siellä perheettömänä pysyen hän jatkoi töitä mitä osasi ja jaksoi, kunnes vanhuuden heikentämänä siirrettiin kirkolle kunnalliskotiin. Silloin elettiin vuotta 1893. Naapurin emännän käydessä siellä Kustaavan luona, tämä oli kiitellyt onnellisena ja tyytyväisenä, että kunta antoi ruokaa, lämpöä ja hoitoa. Isäntä vaihtui Aatami Visalasta Malakias Mattilaksi. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 11. Pieniä peltotilkkuja oli kuokittava, naapureissa tilapäistöitä toimitellen ja ympäröivästä maastosta vähimmäistarpeet keräten mentiin päivästä toiseen. Joonas veisti suuresta puusta kaukalon, johon hän asettui makuulleen, ja kylmä Rypynojan vesi virtasi hänen ylitseen. Visalan, kuten kaikkien talojen metsissä oli kaskiviljelyllä tärkeä merkitys vuosisadat. tammikuuta 2012 Seppo Unnaslahti Puheet kaiken viljelykelpoisen maan käyttöön otosta ovat totisinta totta, kun tutustuu paikan päällä Eeva Antintyttären asuinpaikkoihin. – kuva Vesa Koivu Ihmisiä ajan virrassa osa VI Ieva – itsellisvaimo Harmoisista Kuhmoisten Sanomien juhlavuoden kirjoituksia. Sen naapurina on ollut Peltola, josta hyvin harva tietää mitään, eikä Ievaa muista kukaan. Joskus kannattaa omistaa kunnioittava hetki heille, joista ei jäänyt mitään muuta merkkiä kuin maatunut tulisija. Joku huomautti, että Kustaavan maito jäi mittaamatta. Ja niin tuli kirkkoherra Nyholm sairaan luo kapeita polkuja kävellen. Ainakin loppuvaiheessa uuni oli uloslämpiävä
Ehkäisevässä hoidossa noudatettiin lisäksi kuun kiertoa, ja esimerkiksi sen ajan almanakoissa neuvottiin suoneniskentään soveliaita Suonirauta eli näppäri aikoja. Lönnrot varoitti, että hoito ei sovi lapsille tai heikkokuntoisille potilaille. Vesa Koivu Viime viikon kysymykseen saapui toistakymmentä vastausta eri puolilta Suomea. Tilanne syntyi, kun Lahden-toimiston edellinen omistaja ei pystynyt enää jatkamaan, ja Huoneistomedian johto tiesi Silénin olevan kotoisin Lahdesta ja tuntevan sieltä paljon ihmisiä. Taimi Unnaslahti kertoo, että hänen äitinsä isän isäpuolella Juho Daavidinpojalla oli tällainen näppäri. Kotelon hän jätti, se oli koverrettu yhdestä puusta ja päästä avattava. Kysymyksessä on suonirauta eli näppäri, se tunnetaan myös nimellä nälläri. Hoito perustui käsitykseen, jonka mukaan tauti aiheutui pahasta verestä, jota kuppaamalla tai suonta iskemällä poistettiin kehosta. Silén on huomannut, että suuriin ikäluokkiin kuuluvat omistajat eivät välttämättä enää jaksa ylläpitää mökkiä. Mökkikauppa työllistää keväällä Kari Silén iloitsee, että sai juuri asiakkaakseen suuren päijäthämäläisen säätiön, jonka kaikki vuokra-asunnot Kiinteistökauppaa koko Päijät-Hämeessä välitetään tästä lähtien hänen toimistonsa kautta. Helmikuun alusta lähtien Silénin Lahden-toimisto sijaitsee Aleksanterinkadun varrella. Jos oli kyse ehkäisevästä hoidosta tai yleissairaudesta, valittiin jokin suoneniskennälle muuten sopiva kohta, tavallisesti kyynärtaipeen laskimo. Silén kertoo, että viime syksyyn asti hintakehitys on ollut nouseva, ja sen vuoksi ihmisillä on jopa ylisuuria odotuksia etenkin vapaa-ajanasuntojen myyntihinnoista. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 11. Sillä iskettiin suonta ja valutettiin pahaa verta ulos. Paljon myöhemmin Taimi Unnaslahti näki samanlaisen suoniraudan Hörhän myllyn huutokaupassa. Vastauksissa laitetta nimitettiin iskuraudaksi, haavaiskuriksi, suoneniskuriksi, suonenherättäjäksi, suoneniskentälaitteeksi, kuppaVastaukset rin kirveeksi ja kupparin veitseksi. Vaikka Päijänteen rantatontteja ei tule myyntiin niin paljon, että kaikille halukkaille riittäisi, mökkitarjontaa Kuhmoisissa on silti. Laite on entisten parantajien työkalu. – Nyt minun ei tarvitse yksin juosta kymmeniä kohteita, vaan on muitakin, jotka auttavat. YmpäristökunKari Silén välittää nyt asuntoja ja kiinteistöjä myös Huoneistomedian Lahden-toimiston kautta. – Edes venäläiset eivät maksa mökeistä mitä tahansa, hän muistuttaa. Aiemmin Silénin toimiston toimialueena oli Kuhmoinen, Jämsä ja Padasjoki, mutta nyt siihen kuuluu myös koko Päijät-Häme. Kupparit olivat yleensä naisia, suoneniskijöinä puolestaan oli enemmän miehiä. Kessuleikkurista ei ollut kysymys. Kuppareita oli 1800-luvulla lähes joka kylässä, suoneniskijöitä paljon vähemmän. Vesa Koivu Viime viikolla kysyimme, mikä oli tuo kuvan esittämä pieni metallinen koje. – Laajentaminen luo ihan toiset mahdollisuudet. Tämän vuoden alku näyttää kuitenkin lupaavammalta, sillä ensimmäisten päivien aikana yritys on jo ehtinyt tehdä yhden kaupan, ja myyntitoimeksiantoja on tulossa. Uuden toimiston myötä hänen alaisuuteensa tuli viisi työntekijää Lahdesta. Jos taudin katsottiin olevan pintaveressä, kupattiin, jos taas tauti oli syvemmällä, iskettiin suonta. Kun vaivaa parannettiin, iskentäpaikka valittiin antiikin Hippokrateen ja Aristoteleen neuvon mukaan läheltä kipeätä paikkaa. Toimistojen yhdistetyllä listalla on pian noin 60 myytävää kohdetta. Myös lääkäri Elias Lönnrot tunsi suoneniskennän ja esitteli sen hoitokeinona kirjassaan Suomalaisen Talonpojan kotilääkäri, 1856. – Nyt on lehdistössä ollut myönteisiä asioita. – Sieltä huusin tämän kuvassa olevan näppärin, halusin sen talon muistojen joukkoon. Työttömyys on pienentynyt, korot ovat alhaalla ja kiinteistöjen hinnat ovat laskeneet jonkin verran. On melko harvinaista, että kaupungin toimisto siirtyy pienemmän yrityksen alaisuuteen. Niinpä Siléninkin yritys myy tällä hetkellä muun muassa luksusomakotitaloa Helsingistä ja uutta vapaaajanhuvilaa Rukalta. Vuonna 1911 kuollut Juho Daavidinpoika osasi iskeä suonta ja hänellä oli myös veren pysäyttämisen taito. Ketjuun kuuluvien toimistojen on mahdollista välittää asuntoja myös ydinalueidensa ulkopuolelta, kunhan eivät aktiivisesti hanki kohteita toisten toimistojen alueella. Lahdessa sen sijaan eniten myydään kerrostaloasuntoja, jonkin verran myös rivitalohuoneistoja. Parantajat käyttivät näppäriä muun muassa verenpaineen, sydäntautien ja halvausten hoitamisessa.. Silén on viiden vuoden ajan pyörittänyt Kuhmoisissa samaan ketjuun kuuluvaa Asuntoklubi Oy:tä. Suoneniskennän kerrotaan auttaneen muun muassa verenpaineen hoidossa, sydäntaudeissa, keuhkoja vesipöhön hoidossa sekä halvauksissa. Uusista työntekijöistä puolestaan on iloa, kun mökkisesonki käynnistyy Kuhmoisten seudulla maaliskuun tienoilla. nista, kuten Orimattilasta tai Hollolasta, myyntiin tulee omakotitaloja. – Vuoden 2011 lopulla ihmiset olivat selvästi hämmentyneitä, eivätkä tienneet, mitä pitäisi tehdä. – Sitten kun hän tuli vanhaksi, hän hukkasi sen näppärin, ettei kukaan enää pääsisi sillä kokeilemaan. Kuhmoisissa ei vuodessakaan myydä 60:tä kohdetta, Silén kuvaa muutoksen merkitystä. tammikuuta 2012 6 Päivi Hotokka Kuhmoislaisen kiinteistönvälittäjän Kari Silénin toiminta-alue laajeni vuodenvaihteessa, kun hänen vastuulleen siirtyi Huoneistomedia LKV -ketjun Lahden-toimisto. Kuhmoisissa erittäin suuri osa kiinteistönvälittäjän kohteista on vapaa-ajanasuntoja tai mökkitontteja. Hänen itsensä ei kuitenkaan tarvitse lähteä päivittäin Lahteen, koska edellisen yrittäjän palkkaama konttorinjohtaja jatkaa työssään. Ja kaikki tiesivät kertoa laitteen käyttötarkoituksen. Museoviraston mukaan suoneniskentä ja kuppaus ovat kaksi eri asiaa. Lisäksi hänen yrityksensä Asuntoklubi Oy välittää Turkissa sijaitsevia asuntoja. Kun lapsetkin ovat maailmalla, se menee myyntiin. Yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat oikein. Harvakseltaan myytäväksi tulee maatiloja, kerrostai rivitaloasuntoja. Lehden lahtelainen lukija kirjoittaa, että hän on nähnyt vastaavan laitteen Velisjärven leirikeskuksessa 1970luvulla.Helsinkiläinen lukija kertoo, että hänellä itsellään on samanlainen laite, jonka hän on ostanut huutokaupasta Ouninpohjassa. Ylisuuria hintaodotuksia Maailmantalouden myllerrykset ovat Kari Silénin mukaan näkyneet kiinteistökaupassa myös näillä seuduilla
TIETORUUSU Kirkkotie 8, p. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 METALLIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 mpkoneistus@gmail.com OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. (sis. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Tapiola-ryhmä Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. Lämpimästi tervetuloa! (Vetäjät mukaan) Zumba jatkuu koululla la 14.1., 4.2., 10.3. klo 14 (viime lehdessä kelloaika väärin). (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. alv 9%) 12 kk/kestotilaus 58 e 12 kk / määräaik. 040 541 3823 www.ilmalampo.fi __________________________ Sähkötyö J. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa (03) 5445100 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. klo 10–14 Kuhmoisten Kokoomus ry KOHTAAMISIA Lemmikki karkuteillä. 050 913 6226 www.juhansahko.net __________________________ Tapiolan Lämpöpumppu p. Tavataan siis Kuhmolassa ma 16.1.2012 klo 13–15. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 3,85 e . Tilaushinnat 2012 (kotimaa) (sis. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. 0400 852 532 __________________________ LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. 040 536 5663, 0400 350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. 050 331 5833 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 __________________________ LVI-Saarinen Oy Ville Saarinen 044 500 8889 Salmijärventie 54, Kuhmoinen PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. 050 331 5833 Sertifioitu märkätila-asentaja Laatoitusym. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. Peltonen p. Ark. 050 526 4475 RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunoita ja ovia mittatilaustyönä Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. Esityskieli saksa. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 11. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. klo 14.00. alv 23%) Etusivulla 1,55 e /pmm Tekstissä 1,35 e /pmm Takasivulla 1,43 e /pmm Seurapalsta 1,94 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 92,e ja 6,50e/lisärivi (alv 0%) LIIKEHAKEMISTO PITOPALVELU yms. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen p. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. Jäljitä lehti-ilmoituksella! Kutsu kaveriporukka koolle lehti-ilmoituksella!. Irma Kallio p. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. 0400 477 809 www.tietoruusu.fi FYSIKAALISET HOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,20 e /ilmoitus. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 __________________________ Kuhmolan Torstaitupa aloittaa kevätkauden 12.1. Seurakuntahetkessä klo 11.30 vieraana diakoni Tarja Vesikallio. Taiteilijatarvikkeita ja täyden palvelun kehystämö.Edullisesti (24h). KNV Sydänkerho aloittaa v:n 2012 kinkkua sulattavalla sydänjumpalla Päivi Sorrin ohjaamana. 020 638 3109. erikoiskuljetukset/kotim. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kartano Roosa juomat Kotikalja, kotisima valm. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. 0400 798143 p. tammikuuta 2012 Kunta tiedottaa KOKOUKSET SEURAT TORIMYYJÄT Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2933 (LT-2010) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Tmi Markku Kaakko p. Tervetuloa ! Tarinatalossa lauantaina 14.1. tapahtumat OPASOL OY p. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset p. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. klo 10–13. Tervetuloa! ELOKUVAT Le Havre Esitys Kuhmolassa su 15.1.2012 klo 16.00 Liput 4,50 e – S – Oopperamatka Tampereelle su 4.3.2012. Tervetuloa! Sivistystoimi Kuhmoisten Erämiehet ry:n sääntömääräinen TALVIKOKOUS Lehdesmäessä su 22.01. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 3,85 e . kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. 040 587 7830 __________________________________ Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiuspuoti p. Richard Wagner: Tannhäuser Musiikinjohto Hannu Lintu ja ohjaus Vilppu Kiljunen. Esityksen kesto 3h 40min, sis. kaksi väliaikaa. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi __________________________ T:mi Suvi Söderholm p. remonttityöt suvi.soderholm@suomi24.fi __________________________ SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 10-12, 42100 Jämsä p. (03) 5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p. 040 824 9371 elina.wikman@gmail.com __________________________ Siivousja Kotipalvelu AR-MI Clean Ay 045 120 9378 /Arja ja Mia KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset sivistystoimistoon viimeistään 23.1.12 puh. Vääksy p. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 __________________________ KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. 555 6090 Veikko Mattila p. 0400 425 708 Yhteyspäälliikkö, VTS Ermo Piispanen, p. 0400 852 532 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. 0400 779 632 / 040 504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. (014) 718 688, 0400 647 931 __________________________ Lasimestari ky. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. Kuhmoisten Kotijuomat 040 819 0867 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KOTIAPU Elinan apu p. Rooleissa mm. 020 730 4040 Fax 014 712 951 Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ T:mi Sähköasennus Tapio Halttunen A-ryhmä Kirkkotie 18, Kuhmoinen 0400 742 310 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Richard Decker, Elisabet Strid, Johanna Rusanen-Kartano, Gabriel Suovanen. (03) 555 1680 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 __________________________ Pitopalvelu Hopeaharju 040 7070 488 __________________________ T:mi Suvi Söderholm p. Matkan ja lipun hinta 125-110 e (paikat: takapermanto A21). ja 31.3. 040 5080 349 www.tapiolanlampopumppu.fi JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Ikkunat, ovet, pleksit, lasit suurvarastosta. ja 21.1. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. 044 337 0779 Toritie 64, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Lähtö linja-autoasemalta klo 13.15. (03) 5512 177, 040 5415 723 Keskustie 6, Padasjoki HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. (03) 766 0099 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. Hintoihin sisältyy alv 23%. tilaus 63 e 6 kk:n tilaus 38 e 3 kk:n tilaus 30 e Ilmoitushinnat 1.1.2012 alk. tyhj. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 11.30 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä
Äänestyspaikka on avoinna kirjaston aukioloaikoina ja lisäksi sunnuntaina kello 10–15. Uuden presidentin toimikausi alkaa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. TUHDIT EVÄÄT K-MARKETISTA! Ilman K-Plussa-korttia 0,89 ps (3,18-3,79/kg) KLEMENTIINI VOIMASSA 12.-15.1.12 VOIMASSA 12.-15.1.12 VOIMASSA PE-LA 13.-14.1.12 99 kg 9 95 kg HK SININEN LENKKI 310-580 g Suomalainen KOKONAINEN BROILERI Ilman K-Plussa-korttia ja yks. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 11. Toisella kierroksella valittu presidentti aloittaa maaliskuun alussa. Toiseksi tullut pirkkalalainen Pekka Hildén sai 25 prosenttia äänistä. Mattilan esitys on nähtävillä internetissä Veikkauksen sivuilla. lus VOIMASSA PE-LA 13.-14.1.12 Kuhmoisten Sanomat Presidentinvaalin ennakkoäänestys alkaa tänään ja jatkuu ensi viikon tiistaihin asti. Jokeriarvonnan yhteydessä esitetyssä kilpailussa osallistujat kertoivat kukin kaksi vitsiä, ja yleisö sai äänestää Matti Mattila voitti Vitsiniekka-äänestyksen mielestään parasta vitsinkertojaa. tammikuuta. Mikäli jokin ehdokas saa ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, hän aloittaa toimessa helmikuun alussa. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisessä vaalissa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen Presidenttiä saa äänestää jo tänään vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. helmikuuta. alv 9%) TILAAN KUHMOISTEN SANOMAT vuodeksi 2012 Lehden saaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Maksajan nimi (jos on eri henkilö) Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Vastauslähetys Tunnus 5004639 17800 Kuhmoinen Kuhmoisten Sanomat entinen tilaaja uusi tilaaja HInnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. tänään Kari, Karri to Toini pe Nuutti la Sakari, Saku su Solja ma Ilmari, Ilmo ti Tonia, Anton, Anttoni, Antto ke Laura tänään nakkikeitto, juusto, vihannes to kalapihvit, perunat, salaatti pe pinaattiohukaiset, kinkkusalaatti, hillo ma lihakastike, perunat, salaatti ti puuro, tuore leipä, leikkele ke kala, perunat, salaatti Keskiviikon kohokohta KUHMOISTEN SANOMAT. Kuhmoisissa ennakkoäänestys järjestetään kirjastossa. KIPPARI Toritie 53, Kuhmoinen Puh. alv 9%) (sis. Toisen vaalin ennakkoäänestys järjestetään 25.–31. Presidentinvaalin ehdokkaat Paavo Arhinmäki (vas.) Eva Biaudet (rkp.) Sari Essayah (kd.) Pekka Haavisto (vihr.) Paavo Lipponen (sd.) Sauli Niinistö (kok.) Timo Soini (ps.) Paavo Väyrynen (kesk.) Kuntalan nurkalla olevasta julistetelineestä puuttui tiistaina päivällä vielä muutaman presidenttiehdokkaan kasvot. Ulkomaantilaukset asiakaspalvelukonttorista p. Voittaja julkistettiin viime lauantaina. tammikuuta 2012 8 PUULAAKILENTOPALLOA Kuhmoisten Sanomat maksaa postimaksun kestotilauksena 58 e 12 kk määräaik. Kierroksen varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 22. (03) 555 6061 kalle.uimonen@k-market.com Palvelemme: ma-pe 7-21, la 7-18 ja su 12-18 KAUPPIAS HOITAA HOMMAN Tarjoukset voimassa to-la 12.-14.1.2012, ellei toisin mainita. Hän ei voi olla ehdolla kahden perättäisen kuuden vuoden toimikauden jälkeen. Silloin äänestyspaikkana on Kuhmola. (03) 555 1437. Ottelutulokset: Tuottajat–Peikot 2–0 (25–15, 25–20) Joustavat–Kelkka 0–2 (24–25, 18–25) Moottorikerho–Kingit 0–2 (9–25, 24–25) Sarjatilanne: Kelkka 8 8 16–2 16 Tuottajat 8 7 1 15–3 15 Peikot 8 5 3 12–7 12 Joustavat 8 2 6 5–12 5 Kingit 8 2 6 4–12 4 Moottorikerho 8 8 0–16 Seuraavat ottelut Tänään 11.1: Moottorikerho–Joustavat (Kelkka) Sali 1 Kelkka–Tuottajat (Joustavat) Sali 1 Kingit–Peikot (Moottorikerho) Sali 2 Ensi viikolla 18.1: Peikot–Kelkka (Kingit) Sali 1 Joustavat–Kingit (Kelkka) Sali 1 Tuottajat–Moottorikerho (Peikot) Sali 2 VIIKON NIMET KOULURUOKA Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisista kotoisin oleva, Vantaalla asuva Matti Mattila voitti Veikkauksen järjestämän Vuoden Vitsiniekka 2011 -äänestyksen. Toinen varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 5. KLEMENTIINI Espanja ellei toisin mainita. 1,99 tlk (1,99/kg) -12% 3 50 2 tlk (1,75/kg) 2 tlk! Valio MARJAKEITOT 1 kg, ei Ge. 63 e (sis. Nykyinen tasavallan presidentti Tarja Halonen on toiminut tehtävässään vuodesta 2000 alkaen. Äänestyksessä oli kuusi ehdokasta, ja Matti Mattila sai äänistä 29,1 prosenttia. tammikuuta. 2,65 pkt (4,57-8,55/kg) -33% 3 50 2 pkt (3,02-5,65/kg) 5 95 kg 2 pkt! Lihapalvelus ta! Grillistä! Lihapalvelu palvelee pe 7-19 ja la 7-16 Suomalainen NAUDAN KULMAPAISTI VOIMASSA 12.-15.1.12 VOIMASSA 12.-15.1.12 69 ps (2,46-2,94/kg) Oululainen REISSUMIES ja REISSUMIES 100% TÄYSJYVÄ 235-280 g -22% Ilman K-Plussa-korttia ja yks. Kyseessä on suoran presidentinvaalin ensimmäinen kierros