– Osta pulla! Osta mokkapala, Hinskala maanittelee. maaliskuuta 2015 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Anna teki kyläkaupasta itselleen kodin Kuhmoislaisen Anna Juurikan työmaa Kylämän vanhalla kyläkaupalla on vielä kesken. Rakennusrestauroinnin koulutus osui Juurikan silmiin sattumalta. Täältä ei tekeminen lopu koskaan. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,20 € N:o 102015 65. Vanhan talon remontointi on ollut jo itsessään iso oppimisprosessi. Nyt talo katsoo Kylämäntietä hieman erilaisin silmin. Jossain vaiheessa hänelle kuitenkin tuli tunne, että hän haluaisi opiskella vielä jotain muuta. Talon henki pitää säilyttää Juurikka uskoo rakennusrestauroijien työllistymismahdollisuuksiin. Sisällä silmää miellyttivät alkuperäiset lattiat ja paneelikatto. vsk Keskiviikkona 11. Asuintilat ovat jo valmiit, mutta entinen kaupan puoli on vielä kesken. – Ei kun minä otan vain nämä kaksi kahvia ja makkaraa, asiakas vastaa. Juurikan mukaan talon remontointi muuttaa aina sen historiaa jollain tavalla. Viimeiset neljä vuotta hän on tehnyt 1940-luvun lopulla valmistuneessa hirsirakennuksessa remonttia. Kuolemaantuomittujen ikkunoiden henkiin herättämisessä on jotain mielenkiintoista. – Opinnoista on ollut hyötyä myös oman talon kunnostamisen kannalta. Ajan tuomat kuprut viehättivät Juurikkaa niin paljon, että hän päätti ostaa talon itselleen. Koska uudisrakentaminen on viime vuosina ollut vähenemään päin, on korjausrakentamiselle aiempaa enemmän kysyntää. Puhumattakaan yläkertaan johtavista jyrkistä portaista. Ja opiskelustahan on aina hyötyä. Yleinen virhe on esimerkiksi se, että vanhaa taloa lähdetään korjaamaan samalla tavalla kuin uutta ja tehdään ratkaisuja, jotka myöhemmin aiheuttavat ongelmia. – Päivällä myllertänyt huono ilma varmaan karkotti ihmisiä. Juurikan mielestä tietoutta vanhojen talojen korjaamisesta tarvitaan nykyistä enemmän. Vanhoja ikkunoita hän on haalinut huomaansa muun muassa nettikirpputori Tori.fi:stä. Talon tulee kuitenkin myös ilmentää uutta asujaansa. Ikkunoiden korjaus kiehtoo Aivan uudenlaisen näkökulman vanhan talon kunnostamiseen on tuonut Juurikan oma koulutusala. 044 306 5769, Keskusaukio 2, Kangasala Ota 3 maksa 2: Kasvoja jalkahoidon varanneille hemmotteleva käsihoito!. Viime vuonna Juurikka aloitti Ikaalisten Käsija taideteollisuusoppilaitoksessa rakennusrestauroijan opinnot. Ensimmäinen lukuvuosi rakennusrestauroijan opintoja on pian takana eikä Juurikka voisi olla tyytyväisempi valintaansa. Mikäli leivän syrjään ei pääse kiinni rakennustöiden parissa, voivat rakennusrestauroijat sijoittua myös opetusja neuvontatehtäviin. Pihkalasta ei kuitenkaan mutrusuita löytynyt. – Usein täysin korjauskelpoisia ikkunoita heitetään menemään, vaikka niitä voitaisiin vielä käyttää. Ikkunat ovat talon silmät ja oleellinen osa talon ilmettä. Makkaraa ja mokkapaloja nautittiin kuunvalossa Tuomo Hyttinen Onni Hinskalalla on myyntimiehen ominaisuuksia. Loppujen lopuksi asiakas poistuu tiskiltä myös jälkiruokien kera. Ensimmäisen vuoden aikana Juurikka on päässyt tekemään esimerkiksi hirsisaunan vauriokartoitusta ja tutustunut koristemaalauksen ja pinkopahvituksen saloihin. – Isolta osalta ihmisistä puuttuu tietoa rakennuksista, joissa he asuvat. Juurikka valmistui Satakunnan ammattikorkeakoulusta kuvataiteilijaksi vuonna 2010. Niina Huuhtanen Kylämän vanhan kyläkaupan jättiläismäinen näyteikkuna kiinnitti 27-vuotiaan Anna Juurikan huomion. Mökkimme sijaitsee tuossa kilometrin päässä, joten kävelymatka ei ole mahdoton. Tästä syystä korjaustöissä on syytä olla maltillinen. Leirikoululaisten ja huoltojoukkojen kera osallistujien pääluku nousi reilusti yli kolmeenkymmeneen. Kotitaloustunnilla valmistetut leivonnaiset kelpasivat kuutamossa liikkuneille viime viikon perjantaina. – Suhtaudumme yhtä suurella vakavuudella hirsiaittaan kuin isoon kartanoon. – Viime kerralla tulimme hiihtäen, mutta nyt se ei ollut mahdollista. Papinsaaresta Maltainlahden ja Ansiossaaren kautta Pihkalaan kulkeneen kuuden kilometrin mittaisen reitin kulki yli kaksikymmentä osanottajaa. Ennen opintojensa alkua Juurikka muun muassa teetti olohuoneeseensa kolme ikkunaa. – En halua jämähtää yhteen, vaan hankkia tietoa ja taitoja monista erilaisista jutuista. Vapaaajan asukas Juha Niemi lähti lastensa Ennan ja Lukaksen kanssa viettämään iltaa nuotion äärelle. Ihan yhtälailla ne on korjattava. Tarkka korjaustyö vie helposti mukanaan jopa tuntien ajaksi. Erityisen kiinnostunut Juurikka kertoo olevansa ikkunoiden korjaamisesta perinnemaaleista. Jopa olohuoneen vino ovenkarmi tuntui Juurikasta kotoisalta. Portaatkin ovat niin jyrkät, ettei sellaisia enää nykyaikana saisi edes rakentaa. Juurikka kuitenkin korostaa, ettei rakennusrestauroijien työnkuvaan kuulu ainoastaan vanhojen arvokiinteistöjen kunnostaminen. Ekologisen ja kestävän kehityksen näkökulmasta vanhan korjaaminen on kuitenkin monesti parempi kuin se, että pistettäisiin kaikki matalaksi. – Talosta ei varmaan löydy yhtäkään täysin suoraa seinää. Käsillä tekeminen on ollut osa elämääni jo lapsesta lähtien, joten rakennusrestauroijan työ vaikutti siitäkin syystä luontevalta valinnalta. – Alimmissa hirsissä on ollut lahottajasieniongelmaa, joten tästä syystä koko lattia jouduttiin repimään auki. Valmistumisen jälkeen Juurikka on työllistänyt itsensä erilaisissa opetustöissä muun muassa työväenopiston kuvataidepiirissä. Ulla Elina JALKAJA KAUNEUSHOITOLA Ulla Kauhanen, jalkojen hoidon AT, SKY-kosmetologi, p. Niiden mukana taloon tuli uutta ilmettä, joka ei kuitenkaan ole ristiriidassa rakennuksen luonteen kanssa. Niiden valinnassa kannattaa käyttää harkintaa. Oman talon kunnostamisessa Juurikalle on tärkeää se, että talon henki säilyy. Pihkalan leirikoululaisten ylläpitämässä huoltopisteessä kauppa kävi ja nuotiot paloivat, vaikka kuutamohiihdon osanottajamäärä jäi laihaksi edellisiin vuosiin verrattuna. – Välillä näkee, miten johonkin vanhaan taloon on vaihdettu uudet, sen ulkonäköön sopimattomat ikkunat. Siinä pystyy selvästi näkemään tekemänsä työn jäljen. Se on sääli, sillä illalla sää oli mitä parhain, Kuhmoisten kunnan liikuntapaikkojen hoitaja Harri Pihkala harmittelee. Sitä osaa miettiä askeleita vähän pidemmälle
On siinä, kun määrittelee sen järkeväksi. Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys ry Onko tuulivoima kallista vai edullista. Vanhojen talojen muuttaminen nykystandardien mukaisiksi syö liikaa rahaa. Voisiko ne laittaa vaakakuppiin ja punnita niitä tuulivoiman tukeen kuluvaa rahasummaa vastaan. Vanha Savotta Rautajärvellä on jo toistakymmentä vuotta esitellyt metsätyöperinnettä. Halvemmaksi tulee rakentaa uutta kuin korjata vanhaa. Suomessa vanhoja ennen vuotta 1921 valmistuneita rakennuksia on Tilastokeskuksen mukaan noin 77 000. Tutkija Antti Säynätjoen mukaan vanhoihin rakennuksiin satsaaminen olisikin huomattavasti ilmastoystävällisempää. Näin tuntuu sanovan jokainen, joka on joskus remontoinut iäkkäämpää rakennusta. Tämä on viisi prosenttia koko maan rakennuskannasta. Suuren ylispuun suunnattu kaato onnistuneesti myötätuulen auttamana tuo hyvän mielen ja työn jälki nousevassa taimistossa hivelee silmää ja kartuttaa metsän tulevaisuuden tuottoa. Kaivosbuumi on tullut Talvivaara-aktivisti pääkirjastossa koko Pohjolaan ja Suomessa jo noin 15 prosenttia maaalasta on varattu kansainvälisille kaivosyhtiöille. Ettei yhtenä päivänä herätä huomaamaan, että ajan tuomat kuprut ja kulumat, joihin talossa alun perin on ihastuttu, on pyyhitty pois. Sekin löytö tehtiin suunniteltua tuulipuistoa varten tehtävissä merenpohjan kuvauksissa. Monille nuoren polven kävijöille tai asutuskeskuksissa asuville tukkireki ja ronkkelit, lenkkivitsan vääntö haudutetusta pikkunäreestä tai kattopäreiden teko miesvoimalla ovat ihmeellisiä asioita.Yleisöä katsellessa huomasi, että varttunut miesväki oli enemmistönä. Kuhmoisten Sanomat Stop Talvivaara -kansanliikkeen perustajajäsen ja dokumentaristi Hannu Hyvönen vierailee yleisötilaisuudessa Kuhmoisten pääkirjastossa tämän viikon perjantaina 13. Potentiaalisia kohteita löytyisi varmasti Kuhmoisistakin muutamia.. Sumuinen vesikeli antoi näytöksille leppeät puitteet tällä kertaa. Ankarinakin talvina oli halot, rullakoivut ja tukit saatava vesistöjen ja teiden varsiin. Mutta entä sitten, kun tarkastellaan tuulivoiman tuomia hyötyjä. Tyhjillään tai vajaalla käyÄlä anna vanhalle talolle kenkää töllä olevia rakennuksia on runsaasti etenkin maaseudulla. Yhtenä kuumana kysymyksenä on ylitsepääsemättömien jätevesiongelmien lisäksi myös uraani. Taloa yritetään kunnostaa niin, että säilytettäisiin mahdollisimman paljon vanhaa. Vanhan talon korjaaminen on pitkäpinnaisen hommaa. Teemana on Talvivaaran kaivos ja suolainen kaivospolitiikka. Samaan tapaan sää suosi tai sorsi heinäntekijöitä kesällä. Niin tekijät, ajurit kuin pomotkin olivat kuin tulisilla hiilillä. Joskus käy niin, että talo jää kokonaan vaille huoltoa ja hoitoa. Tuulivoimassa on myös paljon hyötyjä, joita ei voi mitata suoraan rahassa. Lehdistötiedote sai mukavasti näkyvyyttä, mutta valitettavasti vain hyvin harva lehti kiinnitti huomiota tiedotteen loppuun, jossa tuotiin esille tuulivoiman sähkön markkinahintaa laskeva vaikutus. Se on hetkittäin tuntunut voimien jännittämiseltä äärimmilleen. Hyvätuulisena päivänä tuulivoimalle maksettavan tuen määrä oli arviolta noin 500 000 euroa päivässä. Kyllähän tuulivoiman tuki voi kalliilta kuulostaakin, jos katsoo vain euroja, joita tuulivoimalle on maksettu. Jo tällä hetkellä komponenttiteollisuudessa työskentelee 2 000–3 000 henkilöä (Energiateollisuus ry 2014), hankekehityksessä 2 200 henkilöä (Sweco Ympäristö Oy 2014). Sen työn ja metsän tuotteiden turvin saatiin ansiotulot, joita sitkeästi kartuttamalla alettiin vähitellen kohottaa elintasoa ja koulutustasoa. Tämän kirjoittamisen aikaan uutisoitiin Perämereltä löytyneestä uudesta sammaleläinlajista, jota ei ollut aikaisemmin tavattu Suomen alueelta. Kun virkistystä antava hankintahakkuu muuttuu kamppailulajiksi, onko siinä enää järkeä. Siinä vaiheessa, kun meillä on 2 500 megawatin tuulivoimakapasiteetti (2020 tavoite), voi tuulivoima työllistää Suomessa jopa 11 000 henkilöä. Saatiinko Kuhmoisten salomailta sahatukit Poriin tai Kotkaan suunnitelmien mukaisesti. – Talvivaaraa mainostettiin käännepisteenä koko kaivosteollisuudelle. maaliskuuta. Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 11. Aiempaa enemmän pitäisi kuitenkin ottaa selvää siitä, voiko tyhjillään olevia rakennuksia tai alkuperäisestä käytöstä pois jäänyttä rakennuskantaa hyödyntää edes jossain määrin. Näin ollen hyvätuulisena päivänä yhteiskunta nettosi tuulisähköä tukemalla yli 400 000 euroa. Niin meni että rojahti ”poikkilastuun” kuusikon sekaan. Tuulivoimatuotanto ei kuluta vettä, eikä siitä tule päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään. Vanhojen talojen sijainti ei välttämättä sekään houkuttele nykyajan urbaania ihmistyyppiä. Tuulivoimahankkeiden ansiosta Suomessa on käynnissä valtavat luontoinventoinnit, joilla saadaan runsaasti tietoa alueiden luontotyypeistä ja niiden eläinja kasvilajeista. Se, mikä sunnuntaisissa näytöksissä ei tänä vuonna tullut esiin, oli talven ankaruus paksuine hankineen ja pitkäaikaisine paukkupakkasineen. Talvivaara oli lippulaiva uudelle ryntäykselle. Syksystä 2014 alkaen tuulivoimaa on ollut Suomessa jo niin paljon tarjolla, että sen vaikutus sähkön hintaan näkyy selvästi. Välttämättä talosta ei edes haluta luopua, vaan sen annetaan olla mieluummin tyhjillään kuin myydään jollekin vieraalle. Aina vanhan kunnostaminen ei kuitenkaan onnistu. Euro on ainakin verrattavissa suoraan euroon. – Suomessa on ainoa merkittävästi uraania rikastava kaivos koko Euroopan alueella. Suurinta osaa vanhoissa taloissa asuvista ihmisistä yhdistää tietynlainen kunnioitus historiaa kohtaan. Kunnia heille, jotka ovat hikensä Suomen hankiin vuodattaneet! Vuoden alun poliittista ja lehtikeskustelua ovat värittäneet populistiset väitteet tuulivoiman tuen kalleudesta. Hyvönen on seurannut videokameran kanssa Talvivaaran vaiheita kolmen vuoden ajan ja pitää videoesitelmän kaivoksen tilanteesta. Uudella bioliuotustekniikalla luvattiin päästävän ympäristöystävällisesti hyödyntämään myös heikkoja malmiesiintymiä, Hyvönen kertoo hankkeen lähtökohdista. Kun lepopäivä valkeni, otin suunnan Vanhaan Savottaan Rautajärvelle. Uraani kuitenkin salattiin sekä viranomaisilta että kansalaisilta kaivosta perustettaessa. maaliskuuta 2015 KOLUMNI Seppo Unnaslahti PÄÄKIRJOITUS 11.3.2015 Niina Huuhtanen LUKIJAPOSTIA Näinä päivinä olen painiskellut ylisuurten ylispuiden kanssa. Tämä ei ole kuitenkaan ainoa syy. Tuulivoima muun muassa vähentää sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä syrjäyttämällä fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä markkinoilta. Vanhaa rakennuskantaa ei kuitenkaan tehokkaasti osata tai haluta hyödyntää. Ympäristön kannalta asuinrakennusten korjaamatta jättäminen ei ole kuitenkaan yhdentekevää. Lauantaina valtavan ison vanerikoivun suunnattu kaato epäonnistui myrskypuuskan takia. Ympäröivässä metsikössä hevoset ja ikivanhat traktorit sekä miehet monenlaisissa työnäytöksissä tarjoavat tuulahduksen menneisyydestä. Energiakolmio julkaisi tammikuun puolivälissä lehdistötiedotteen, jossa kerrottiin tuulisähkön tuotannon ylittäneen lauhdetuotannon. Jos lähiviikkojen säitä kuvittelee hevosmiesten aikakaudelle edellisellä vuosisadalla, tässä olisi vitsit vähissä, kun lumet häipyvät, suot ovat sulia, niputusjäät huonoja ja paljon puutavaraa ajamatta. Toinen tuulivoiman positiivinen puoli on sen työllistävä vaikutus. Ilahduttavasti oli nuortakin väkeä katsomassa ja oppimassa ja tämän jälkeen ymmärtämässä entisen maaseudun valtaväestön ansiotöiden luonteen ja ankarat kehykset. Monta kertaa olen siellä käynyt, mutta aina uudelleen kiehtoo jykevän kuusikon helmaan rakennettu kämppä nuotiotulineen ja maistuvine tarjoomuksineen. Silloin otettiin savottamiehestä mittaa ja miesten rinnalla hevosista. Noinkohan olisimme koskaan kuulleet kyseisestä lajista ilman tuulipuistosuunnitelmaa. Väki muuttaa lähemmäs keskusta-alueita ja talot jäävät tönöttämään itsekseen maaseudun rauhaan. Heillä ja minulla oli henkilökohtaisia kokemuksia näistä töistä ja muistelemista kuutiojalkakaupalla. Monesti tätä perustellaan energiatehokkuudella. Ja tämä tapahtuu tänä päivänä, näillä meidän matalilla sähkön hinnoillamme. Hyvätuulisina päivinä joulukuun 2014 ja tammikuun 2015 välisenä aikana, maksoi koko sähkömarkkinoilta ostettu sähkö noin 950 000 euroa vähemmän kuin vähätuulisina päivinä. Talvikauden sää oli metsätöiden ja ajojen tekijöille ratkaiseva niin ansioiden kuin töiden sujumisenkin kannalta. Se tapaus oli otettava Kamppailua metsissä sellaisena tapauksena ja myönnettävä, että kamppailulajissa saa joskus epäonnistuakin. Sähkön markkinahinnan laskusta hyötyvät suoraan ainakin raskas teollisuus ja vientiteollisuus, välillisesti myös kuluttajat heidän sähkösopimuksistaan riippuen. Kamppailulajihan se on ampumahiihtokin ja siinäkin tulee epäonnistumisia. Marraskuussa Aalto-yliopistossa julkaistussa väitöstutkimuksessa selvisi, että uusien energiatehokkaiden talojen rakentaminen vaikuttaa ympäristöön moninkertaisesti verrattuna vanhan kunnostamiseen. Tuli niin täydellinen epäonnistuminen ettei yhtään niin pahaa koko talvena eikä edellisenäkään. Eurooppaan verrattuna Suomen rakennuskanta on nuorta
– Aurinkorinteen maasto on sen verran jyrkkä, että hyvällä suunnitelulla paikalle rakennettaviin kohteisiin avautuu hieno maisema. Valittajat hakevat muutosta sillä perusteella, ettei kaupunginhallituksella ollut toimivaltaa ulkoistuspäätöksen tekemisestä. Helsinki-Vantaan lentoasemalta Jyväskylään matkalla ollut linja-auto ajautui poliisiraportin mukaan 80 kilometrin tuntivauhdissa sohjopatjan päälle ja alkoi heittelehtiä. Oikaisuvaatimuksen jättivät valtuutetut Arja Paakkanen (vas), Tommi Tapiainen (vihr) ja Erkki Mäntylä (kok). Hän on vapaa hallinnollisesta vastuusta, mutta toisaalta Kuisma hoitaa Kuhmoisten asioita vain yhtenä päivänä viikossa. Kuten tiedämme, perusrakenteeltaan hyväkin talo rapistuu ilman asukkaita muutamassa vuodessa. Toisaalta tiedämme kokemuksesta, että jo muutaman viikon asuminen vuodessa jatkaa talon ikää. Kuhmoisissa on kymmeniä vielä asumiskelpoisia taloja, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet tyhjilleen. Jämsän kaupunginvaltuusto päätti aiemmin joulukuussa antaa päätösvallan ulkoistuksesta kaupunginhallitukselle. Linja-autossa matkusti tapahtumahetkellä kuljettajan lisäksi yksi henkilö. Kysymyksessä on mittavia pääomaja kulttuuriarvoja, jotka menetetään, ellei asiaan puututa. Pitäjässä on myös runsaasti tyhjille jääneitä taloja aina suuriin maatilan päärakennuksiin asti. – Pyrimme valmistelemaan kaavat avoimin kortein. Yleiskaavassa suunnitellaan kunnan maankäyttöä ja se ohjaa pienempien asemakaavojen laadintaa. Kuhmoisten paloaseman ja Toritien välinen pöheikkö aiotaankin elävöittää kaavoittamalla sinne erikseen asumiseen ja toiminnallisuuteen keskittyvät vyöhykkeet. Myös yrittäjien ajatuksia on huomioitu. Kuhmoisten Sanomat Jämsän kaupunginhallituksen 16. Käynnissä on kaikkiaan viisi erilaista kaavoitushanketta, jotka etenevät tämän vuoden aikana. Oikaisuvaatimuksen tehnyt kolmikko on valittanut myös valtuuston tekemistä kilpailuttamispäätöksistä hallinto-oikeuteen. Sote-päätöksestä oikaisuvaatimus Pikavuoro poikittain tiellä Tuomo Hyttinen Valtatie 24:llä sattui viime viikon tiistain ja keskiviikon välisenä yönä uhkaava tilanne. Valitettavasti osa kiinteistöistä on jo laskettu siihen kuntoon, etteivät ne enää ole asumiskelpoisia ilman mittavia korjauksia. Marja Kuisman takana sijaitsevalle Satamarinteen kaava-alueelle suunnitellaan muun muassa leikkipuistoa. Vakituisia asukkaita ei taloihin saada. Kaupunginvaltuusto päätti hallintosäännön muuttamisesta joitakin tunteja ennen kaupunginhallituksen kokousta. Koskenpartaan asemakaava on näistä pisimmällä. Onnettomuudessa ei syntynyt henkilövahinkoja. Myös Aurinkorinteen asemakaavan muutos etenee tänä vuonna. – On kuljettajan tehtävä arvioida keliin sopiva nopeus. Kuhmoisissa pitäisikin selvittää omistajien joukko, joka on halukas vuokraamaan jo asumattoman tai lähiaikoina tyhjilleen jäävän kiinteistönsä. – Lisäksi suunnittelemme kunnan kaavoituspäivän järjestämistä. Kuhmoinen tunnetaan mittavasta vapaa-ajan asutuksestaan ja vahvuuksistaan. Uudet vapaa-ajanasukkaat elävöittäisivät kylien elämää puhumattakaan taloudellisista hyödyistä. Kuhmoisten keskustan edellinen osayleiskaava on peräisin vuodelta 1991. Jaakko Heinämäki Tyhjät talot hyötykäyttöön Kaavahankkeissa draivia Tuomo Hyttinen Kuhmoisten vuosi 2015 on varsinaista kaavailua. Joukossa on muutama vapaa-ajan asuntokin. Kuhmoisissa vietetyt työpäivät tuppaavat olemaan melkoista matalalentoa. Vain linja-auto kärsi tapahtumassa lieviä vaurioita. Kuisma kertoo kaavan olevan melko yksinkertainen, vaikka se sijaitseen Satamarinteen välittömässä läheisyydessä. Keskustelimme tapahtuman jälkeen kuljettajan kanssa tapahtumaan vaikuttaneista syistä ja hän jatkaa töitään normaalisti.. Niihin on syytä paneutua huolella, koska ne ohjaavat kaavasuunnitelman kulkua, Kuhmoisten kunnan aluearkkitehti Marja Kuisma kertoo. Pitäjän sijainti lähellä suuria asutuskeskuksia ja kaunis luonto järvineen ovat vahvuuksia, jotka monelta alueelta puuttuvat. Paikalle on nyt kaavoitettu rivitaloja, mutta uudessa kaavassa ne aiotaan muuttaa pientaloiksi. Kuisma kertoo, että kaavamuutosten valmistelussa asukkaita pyritään kuulemaan niin paljon kuin mahdollista. Ajovuoroa liikennöivän Koiviston Auto Oy:n toimitusjohtaja Mikko Markkula kertoo, että läheltä-piti-tilanteen synnyttivät sohjoinen tienpinta ja pimeys. Kuisman mukaan ne eivät useimmiten muutu hyväksymismenettelyyn mennessä. – Asiat etenevät ajallaan. Palautteen perusteella luonnoksesta luodaan kaavaehdotus, joka pyritään tekemään mahdollisimman valmiiksi. Pelkästään niiden tavoitteiden asettamisessa kuluu aikaa. Tämän jälkeen tehdään kaavaluonnos, josta kysytään mielipiteitä niin asukkailta kuin viranomaisiltakin. Tämä ehkäisee mahdollista valituskierrettä ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa. – Satamarinteen kaavaluonnoksen suunnitelmaa käsiteltiin maanantaina maankäytön ohjausryhmässä. Kaikista kaavahankkeista suunnitellaan järjestettäväksi yleisötilaisuuksia. Valmistelua avoimin kortein Marja Kuisma toimii eräänlaisena ohjaajana kunnan ja kaavoja suunnittelevien konsulttien välillä. Riistayhdyshenkilö lopetti törmäyksessä loukkaantuneen hirven tapahtumapaikalla. Kello oli tapahtumaaikaan noin kaksi aamuyöllä. Kuljettaja luokkasi tilanteessa lonkkansa ja selkänsä ja hänet toimitettiin ambulanssilla Taysiin Tampereelle. Onneksi sekä luottamushenkilöiden että viranhaltijoiden keskuudessa on positiivinen draivi kaavamuutosten toteuttamiseksi. maaliskuuta 2015 LUKIJAPOSTIA Kuhmoisten Sanomat Valtatie 24:llä Kuhmoisissa sattui viime keskiviikkona hirvikolari. – Varsinkin yleiskaavat ovat työläitä. Sen sijaan uusia vapaa-ajan asukkaita voitaisiin houkutella tarjoamalla pitkiä tai lyhyitä vuokrasopimuksia. Kosteusvauriot ja home asettuvat taloksi. Kuntalain mukaan päätösvallan siirto pitää osoittaa hallintosäännössä, eikä yksittäisessä päätöksessä. – Asemakaavoja tulisi päivittää noin kymmenen vuoden välein, mutta Kuhmoisissa ei vielä tällä vuosituhannella ole hyväksytty yhtään kaavaa. Kuisman mukaan viime vuonna pidettyä yleisötilaisuutta on hyödynnetty Satamarinteen asemakaavan suunnittelussa. helmikuuta tekemästä sosiaalija terveyspalveluiden ulkoistuspäätöksestä on jätetty oikaisuvaatimus Jämsän kaupunginvaltuustolle. Koskenpartaan ja Aurinkorinteen asemakaavat saattavat valmistua tänä vuonna. Kaavahankkeet etenevät kolmiportaisen mallin mukaisesti. Lopulta bussi ajautui poikittain valtatielle. Satamarinteen ja Toritien asemakaavojen sekä Kuhmoisten keskustan osayleiskaavojen muutokset valmistuvat vasta myöhemmin. Tehtävä saattaisi myös sopia kohtuullista korvausta vastaan jollekin kiinteistöjen myyntiä harjoittavalle yrittäjälle. Emme vielä tiedä milloin tai missä muodossa se järjestetään. Onnettomuus sattui kello seitsemän aikaan illalla. Kolmannessa vaiheessa kaava käsitellään kunnan toimielimissä. Aurinkorinteestä avautuu maisema Kaavoitushankkeista kolmelle suunnitellaan rakennettavaksi merkittävästi asuinrakennuksia. Ainakin Koskenpartaan ja Satamarinteen asemakaavat saavat kumpikin oman kuulemistilaisuuden tämä vuoden aikana. Tulisijat ja savuhormit rapautuvat. Jämsän suunnasta kohti Kuhmoista matkalla ollut henkilöauto törmäsi hirveen väistöyrityksestä Hirvikolari valtatie 24:llä huolimatta noin 500 metriä ennen Pihlajakosken risteystä. Asian käsittely hallinto-oikeudessa on edelleen kesken. Nykyisten suunnitelmien mukaan Ala-Karkjärven eteläpuolisen rannan läheisyyteen rakennettaisiin 11 pientaloa. Onnettomuus sattui vanhan motellin lähellä Kesäkiventien ja Kaiterlahdentien välisellä tienpätkällä. Idea mielessä ei kannata jäädä kotiin istumaan, vaan jakaa se. Päätöspöytäkirja jäi kuitenkin tarkistamatta ennen hallituksen kokousta. Taloja voitaisiin palauttaa hyötykäyttöön organisoimalla niiden systemaattinen ja vastuullisen vuokraustarjonta. Jokainen omistaja itse vastaisi vuokrasopimuksesta, mutta yhteismarkkinointi voitaisiin koordinoida esimerkiksi samalla tavalla kuin kunta nyt jo tekee infopalvelua. Tehtävä sopisi kunnan organisoimaksi. Kuljettaja ajoi nopeusrajoitusten mukaan. Uuden osayleiskaavan laadinta käynnistyy syksyllä. Ensin konsultti tekee osallisuusja arviointisuunnitelman, jossa määritellään kaavamuutosten suuret linjat. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 11
Vietämme Talvisodan päättymisen 75-vuotisjuhlaa. Omaiset ”Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!” Ps 34:4 www.kuhmoistenseurakunta.fi Sanajumalanpalvelus kirkossa 4. Diakonin työssään Vesikallio on tottunut käyttämään paljon runoja, joten messuun sopivien runojen valitseminen kävi loppujen lopuksi melko helposti. Elokuva Late Lammas Kuhmolassa To 19.3. klo 13. Tarkoituksena on tarjota ihmisille jotain uutta ja erilaista. Torstaitupa Kuhmolassa La 28.3. Messua ei ole Kuhmoisissa koskaan aiemmin toteutettu runomuodossa, Tarja Vesikallio sanoo. – Ensimmäiselle kokoontumiskerralla luettiin kaikki runot läpi, jonka jälkeen sai esittää toiveita runoista, jotka tuntuivat omaan suuhun sopivilta, Tarja Vesikallio kertoo. Meilläkin voi olla haavoitettu mieli ja ylpeä sydän esteenä sille, että me emme pysty pyytämään emmekä antamaan anteeksi ja unohtamaan ja olemaan iloisia toisen puolesta. Lämmin kiitos Teille kaikille rakkaamme Lempi Hypénin muistoa kunnioittaneille. – Mut hymyillen, Tarja Vesikallio auttaa. klo 18. Valituissa runoissa kuvataan ihmisen elämää lapsesta vanhuuteen. Neule & Novelli -kerho Kuhmoisten pääkirjastossa La 21.3. klo 10 ja sanajumalanpalvelus Päijälän rukoushuoneessa klo 13. Kuhmoisten 4H-yhdistyksen 80-vuotisjuhlat Su 29.3. – Viime pääsiäisenä järjestettiin öinen Tuomasmessu, josta tykättiin kovasti. Palmusunnuntaina 29. Runomessun musiikista vastaavat kanttori Hannele Erola yhdessä kirkkokuoron, laulajien ja soittajien kanssa – Hannele löysi runomessun idean netistä. Se, mikä pitäisi tehdä rakkaudesta Jeesukselle ja ihmiselle, onkin lakihenkistä ja kylmää kohtelua syntistä kohtaan. maaliskuuta järjestettävän runomessun esiintyjät aloittivat harjoittelun helmikuun alkupuolella. maaliskuuta 2015 HARTAUSKIRJOITUS Jouni Saarikoski SURUKIITOKSET Kutsu ja kiitä lehtiilmoituksella! VIIKON NIMET KOULURUOKA Tervetuloa EVANKELIUMIN-ILLAT Torstaisin klo 19 12.3. Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 11. Naisten hetki kutomolla, os. Yhteisvastuukeräyksen merkeissä. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 €. Aterian hinta 6 €. Konevitsa-Kvartetin konsertti kirkossa ke 25.3. Vapaaehtoisia ei Vesikallion mukaan ole sen kummemmin tarvinnut suostutella palmusunnuntain tapahtumaan mukaan. Kunniakäynti ja seppeleenlasku sankarihaudoille jumalanpalveluksen jälkeen. – Tätä on ollut kiva tehdä, kun kaikki ovat olleet innokkaasti mukana heti alusta lähtien. paastonajan su. klo 10. Elokuva Late Lammas Kuhmolassa La 14.3. Marttojen juustoilta Sarin Kotikahvilassa To 26.3. Petäjämäentie 128, ma 23.3. 15.3. Minä itte oli tärkein. Tuhlaajapojan vanhempi veli ei tykästynyt (Luuk. Perhekahvila srk-kodissa ke 18.3. klo 18. Pauli Rahkonen Helluntaisrk. Käytöksemme paljastaa sydämen tilan, se paljasti vanhemmankin veljen rakkaudettomuuden. Erilaisen runomessusta tekee myös se, että siinä ei ole yhteisvirsiä, vaan kaikki musiikki on esittäjien tuomaa. Vanhempi veli kadotti oikeanlaisen yhteyden isäänsä omavanhurskauden ja ahdasmielisen suorittamisen tiellä. Jos hengellisestä elämästämme haihtuu armollinen Jumala, siitä tulee hengetöntä, rutikuivaa suorittamista, ilman inhimillisyyttä toista kohtaan. Aiheena ”Vähemmän on enemmän” Raamattupiiri Päijälän rukoushuoneessa to 12.3. Hänellä oli hulttioveljensä asenne, isä ei ollut enää isä, eikä koti ollut enää koti, ne olivat muuttuneet kylmiksi perintökohteiksi. Lounastuokio srk-kodissa ti 17.3. Omaishoitajien ja hoidettavien päiväkahvihetki srk-kodissa ke 25.3. klo 9-16. Väärät odotukset, lakihenkinen suorittaminen ja ymmärtämyksen puute ajaa ihmiset yhä enemmän epätoivoon. Pajatie 3, ke 11.3. Toivottavasti messu kerää ihmisiä kirkkoon myös tällä kertaa. mutta on avoinna ke 11.3. Runonlausujia messussa esiintyy yhteensä viisi, joista jokaisella on keskimäärin kolme runoa esitettävään. Kirjapiiri Päijälän lähikirjastossa Su 22.3 Elokuva Big Game Kuhmolassa Ke 25.3. Runomessu on erilainen jumalanpalvelus Paula Jokela (vas.) ja Tiina Uotila harjoittelivat Tuhlaajapoika-runoa Kuhmoisten kirkossa viime viikolla. Kiiskisen jälkeen runonlausuntaan ryhtyy Merja Peltola Mika Waltarin Kristus-pää -runon muodossa. Messussa kuullaan useita runoja esimerkiksi Anni Korpelalta ja Anna-Mari Kaskiselta. Torstaitupa Kuhmolassa Pe 13.3. Messu kirkossa Marian ilmestyspäivänä 22.3. Saarnaa rovasti Juha Palva. Hulttiopoikien ja -tyttöjen katumus ja Jumalan anteeksianto on se sormus, joka laittaa meidät kaikki samalle penkkiriville erottelematta. Kuhmoisten Pelimannien kevätkonsertti Kuhmolassa TAPAHTUMAT. – Merjan jälkeen tulee musiikkia ja Urho jatkaa runolla Vain yhden sinapinsiemenen, Tarja Vesikallio ohjeistaa. Runomessu toteutetaan vapaaehtoisten seurakuntalaisten voimin. Hulttiopoikavertauksen tähtiajatuksena on se, että Jumalan periksi antamaton tahto on rakastaa ihminen takaisin yhteyteensä, ei ulkopuolelle eristäminen. Toritie 44 Tänään Kalervo To Reijo, Reko Pe Erno, Tarvo, Ernesti La Matilda, Mette, Tilda Su Risto Ma Ilkka Ti Kerttu, Kerttuli Ke Eetu, Edvard Tänään Ruispaneroitu lohipala, kermaviilikastike, perunat, salaatti To Broilerikeitto, vihannes, juusto Pe Jauheliha-perunasoselaatikko / maksalaatikko, salaatti Ma Makaronilaatikko, salaatti Ti Uunimakkara. klo 18. Hannu Hyvönen kertoo Kuhmoisten pääkirjastossa Talvivaaran kaivoksesta Pe 13.3. klo 10-12. klo 12. Seppo Virtanen ym. Vapaaehtoiset mukana innokkaasti Tarja Vesikallio on valinnut messussa esitettävät runot pääsiäisen hiljaista viikkoa silmällä pitäen. 15:22–32), kun nuorempi veli palasi takaisin kotiin hulttioreissultaan. Ruolahden-Pihlajakosken päivätuokio Timo ja Kaarina Hakalalla, os. Omaiset Lämmin kiitos Taisto Laihon muistoa kunnioittaneille. Isän antama sormus osoitti pojalle, että hän on saman arvoinen perheessä kuin vanhempikin veli. Ristin juurelle polvistuneelle ja anteeksiantoa pyytävälle Hän antaa varmasti anteeksi. perunasose, salaatti Ke Possukastike, perunat, salaatti Niina Huuhtanen Kuhmoisten kirkossa on käynnissä hieman tavallisesta poikkeavan messun harjoitukset. klo 10. Ei, vaikka tämä olisi tullut hengissä takaisin rajuiltakin reissuiltaan. Katusählyturnaus Sahanrannan alapihalla Su 15.3. 19.3. Keskenään aletaan laskea pisteitä, että olen tehnyt sitä, tätä, siellä Anteeksi annan, unohda en koskaan ja tuolla ja todellakaan me emme ole niin kuin tuo hulttioveljemme. Ohjaaja Tarja Vesikallio kertoo messun olevan erilainen jumalanpalvelus, jossa rukoukset ja saarna toteutetaan runoilla normaalin messukaavan mukaan. Vesikallion mukaan erikoismessut vetävät porukkaa yleensä hyvin. Talvisodan päättymisen muistojuhla Kuhmoisten kirkonmäellä Su 15.3. Lasten pääsiäistapahtuma srk-kodissa klo 9.30 – 11.00. Olemmepa millä reissuilla tahansa, niin Jeesus kutsuu ja odottaa meitä takaisin luokseen. Torstaitupa Kuhmolassa To 19.3. Runomessu esitetään palmusunnuntaina. Kirkkoherranvirasto on suljettuna poikkeuksellisesti to 12.3. Maaliskuu To 12.3. Kyytivaraukset Marko Aarroskari 0400 240 081. – Mut hymyillen moni katseli merkkejä piirrosten, Urho Kiiskinen jatkaa Vilho Rantasen runoa Seppä Filemo. Hän alkoi moittia isäänsä ja kehua itseään, kuinka hyvä hän on. Isoveli suuttui, kun tätä piti oikein vaatettaa, syöttää ja laitettiinpa vielä sormuskin sormeen. Eikö se ole pääasia kun tuli
– Veneen kyydissä menee lomat, jos niitä on. – Hyvä, että heitä on täällä paljon. Liivenkorkee muistaa 1990-luvun, jolloin kesämökkejä rakennettiin buumin lailla ympäri Kuhmoista. – Jos työntekijän palkkaaminen ei olisi niin mahdottoman kallista, niin ihmisiä työllistyisi enemmän. Veijo Liivenkorkee ottaa akkunaulaimen käteensä ja kiinnittää kappaleen kattopaneelia paikalleen. Perussuomalaiset piipahtivat torilla – Perussuomalaiset ovat mielestäni ainoa puolue, joka puolustaa köyhien asemaa, ehdokas Sirpa Rintala (toinen oik.) kertoi.. Vanhanajan mökin rakentamiseen menee noin puoli vuotta, kun taas sähköllä ja muilla mukavuuksilla varustettu talo nousee käyttökuntoon noin kymmenessä kuukaudessa. Hyvä asiakaspalvelu palkitaan Kuten monet muutkin kuhmoislaiset, myös Liivenkorkee saa pääosan elannostaan vapaa-ajan asukkaiden tilauksista. Nykyään kaikki ovat akkutoimisia, Liivenkorkee sanoo. Vanhala näkee soten olevan keskeisessä asemassa Suomen talousongelmien ratkaisemisessa. Pk-yrityksiä halutaan tukea Kolmas Kuhmolan eteen jalkautunut perussuomalainen ehdokas Meiris Suominen kertoo pienten ja keskisuurten yritysten tukemisen olevan yksi seuraavan eduskunnan suurista haasteista. Siispä rakentajan kannattaa huonojen ulkokelien aikaan siirtyä ehostamaan sisätiloja. Rakennustietous on lisääntynyt Tavallisesti Liivenkorkeen rakentamat mökit ovat kooltaan lähemmäs sadan neliömetrin kokoisia. – Vähän säälittää, ettei pitkän tavaran rakennuksia enää tehdä niin paljon. Kylmien kelien aikana kattohuovan asentaminen on likipitäen mahdotonta. Liivenkorkeen tämänhetkinenkin työmaa koottiin lamellihirsistä. Ehdokkaat eivät usko palveluelinkeinoihin, vaan vientiteollisuuteen. – Kunnan ääni kuuluisi paremmin kuntayhtymässä, Sirpa Rintala sanoi. – Ihmiset ymmärtävät mikä on toteutettavissa ja mikä ei. Lauantaina tulee kymmenen vuotta siitä, kun hän siirtyi rakennusliikkeestä oman toiminimensä alle. Päivääkään ei ole tarvinnut olla toimettomana siksi, ettei olisi ollut hommia. Ajankäyttö palkitsee yrittäjän pitkillä asiakassuhteilla. Enää ei toivota kuuta taivaalta. Sirpa Rintala ja Mauno Vanhala eivät päässeet täyteen selvyyteen siitä, mikä hallintomalli sopisi sotepalveluiden järjestämiseen. Sirpa Rintala sanoi, että jostain olisi saatava lisää verotuloja. Vanhat asiakkaat soittavat tenkkapoon edessä Liivenkorkeelle ja kysyvät tältä neuvoa. Liivenkorkeen mökkeily keskittyy lähinnä työajalle. Rakennustahti on noista päivistä hiipunut, mutta tasaantunut. Veijo Liivenkorkee on työskennellyt rakennusalalla noin 30 vuotta. maaliskuuta 2015 Mökit pitävät rakentajan leivässä Rakentaja Veijo Liivenkorkee kertoo, että koneiden määrä on huomattavasti lisääntynyt viimeisen 30 vuoden aikana. – Tutkimus ja tuotekehittely erityisesti bioteknologian alalla. Kysynnästä huolimatta Liivenkorkee pyrkii tekemään yhtä työmaata kerrallaan. – Tämä on sellainen vanhanajan mökki, jossa ei ole juoksevaa vettä tai sähköä. – Asiakaspalveluahan tämäkin homma on ja rakennukset vaativat aina pientä huoltamista. Rakennuksen koko ja ominaisuudet vaikuttavat suoraan rakennusajan pituuteen. Kun on kolmekymmentä vuotta rakentanut, niin yllätyksiä ei juurikaan tule enää vastaan. Harvemmin tulee vastaan kuivan maan paikkoja. Ehdokkaita puhutti erityisesti viime viikolla kaatunut sosiaalija terveyspalvelu-uudistus. Vapaa-ajallaan mies rentoutuu Päijänteellä itse rakennetulla 11 metrisellä teräsveneellä seilaillen. Yksi piirre sentään yhdistää Liivenkorkeen tämänhetkisen työmaan suomalaiseen perusmökkiin. Viime viikon lauantaina kolme perussuomalaista kansanedustajaehdokasta kävi Kuhmoisten torilla tapaamassa äänestäjiä. Sotesta selvää säästöä Varmaa sote-uudistuksessa on vain se, että ratkaisut tehdään seuraavalla vaalikaudella. Tuomo Hyttinen Eduskuntavaaleihin on aikaa 39 päivää, ja puolueet kiertävät vimmatusti vaalikenttiä. Yleensä nämä ovat varustelutasoltaan kuin kakkosasuntoja. Niin sanottuja pitkän tavaran taloja ei juurikaan tehdä, vaan rakennukset kasataan joko elementeistä tai hirsistä. Mitoiltaan 65 neliömetriä kattava vapaa-ajan asunto ei Liivenkorkeen mukaan edusta nykysuuntausta. Tuomo Hyttinen Konivuorella Isojärven rannassa nököttävän uutukaisen kesämökin hirsikehikko ja vesikatto laitettiin paikalleen marras–joulukuussa. – En kadu pätkääkään. Asuinpintaalaa on suurin piirtein saman verran, sillä kesäasuntojen tilaa yleensä vievät sellaiset mukavuudet kuin esimerkiksi pesutilat ja wc. – Vapaa-ajan asunnot rakennetaan useimmiten järven äärelle. Sieltä niitä mahdollisuuksia löytyy, Rintala sanoi. Tapoja tukea yrittäjiä olisivat Suomisen mukaan byrokratian karsiminen ja työehtosopimusten yleissitovuudesta poikkeaminen. – Suorilla vaaleilla valitussa maakuntamallissa demokratia toteutuisi parhaiten, Mauno Vanhala muistutti. – Ne ovat myös kehittyneet. Liivenkorkeen mukaan toimeentulo-ongelmia ei ole ollut. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 11. Tällöin rakentaja pystyy hallitsemaan aikatauluaan paremmin ja hoitamaan pyydetyt tehtävät kunnolla. Ajan saatossa Liivenkorkeen työkohteet ovat muuttuneet. Kesäasukkaat pitävät rakentajan leivässä ja tuovat euroja kuntaan. – Aalto-yliopisto arvioi, että onnistunut terveydenhuollon uudistus säästäisi kahdesta kolmeen miljardia euroa vuodessa, Vanhala kertoi. Liivenkorkeen asiakaskunta on nykyään valistuneempaa kuin hänen aloittaessaan alalla, sillä tietoa on nykyään paljon helpommin saatavilla
Ne olivat kyllä palossa vähän pehmenneet ja niillä naulaaminen vaati erityistä taitoa. Palon syttymissyyksi arveltiin satunnaisten yöpyjien huolimatonta tulenkäsittelyä – tällaisten kulkijoiden jälkiä oli rannalla nähty. Tontille tuli niin sanottu tilustie Tehin kylätieltä. Aalto oli myös mestarina myöhemmin hirsikehikkoa nostettaessa. Isäni kysyi öljyä ostaakseen ja sai vastaukseksi että ” vie pois vaikka ilmaiseksi.” Niin tynnyreistä kaadettiin varovasti kirkas öljy astioihin ja Kotalahdessa siihen sekoitettiin punamulta. Paloraunioista kerättiin sitten melkoinen määrä isompia rautanauloja, jotka oiottiin ja käytettiin uudelleen. Rakennuksen rannanpuoleinen pää – pirtti, keittiö ja ruokakomero – tehtiin Kotalahti ennen rakentamisen aloittamista. Sitten syttyi talvisota ja sen jälkeen vielä jatkosota, jotka siirsivät rakennussuunnitelmat toistaiseksi. Isäni jäätyä eläkkeelle vuonna 1965 vanhempani muuttivat sinne asumaan. Elettiin vielä sitä sotien jälkeistä pula-aikaa. Rakennuksen perustustyöt saatiin siis tehdyksi, kiilakiviä betonivaluun ja suurempia lohkareita palomuurin perustukseen löytyi kyllä tontilta riittävästi. Tontin ala oli 0,8 hehtaaria ja kauppahinta 5 000 sen aikaista markkaa. Huomattava osa rakennustyöstä tehtiin sitten omin voimin ja vielä keskeneräisenäkin mökki oli muutamana kesänä osan kesästä vuokrattuna parille helsinkiläiselle perheelle. Uusi sauna rakennettiin vanhan perustuksen päälle ja siitä tuli näin ollen kooltaan ja muodoltaan jotakuinkin entisen kaltainen. Pinta oli parina ensimmäisenä kesänä sormella pyyhkäistessä vähän rasvainen, mutta myöhemmin se kuivui ja maali on kestänyt näihin päiviin saakka. Se paloi sitten eräänä kevättalven yönä päärakennuksen rakennustyön aikoihin. Alun perin paksua mustaa kuraa muistuttavasta öljystä oli sakka aikaa myöten laskeutunut pohjalle ja öljy oli muuttunut jälleen kirkkaaksi, joskin jotenkin ohuemmaksi. Ulkomaali uuteen saunaan saatiin seuraavalla tavalla: Isäni oli kirkonkylässä käydessään poikennut Jokisen autokorjaamolla ja nähnyt siellä nurkassa tynnyreitä, joissa oli huollettavista moottoreista päästettyä pohjaöljyä, toisin sanoen voitelukykynsä menettänyttä käytettyä moottoriöljyä. Sauna maalattiin sitten tällä patenttimaalilla. Sitä käytettiin päärakennuksen rakennustyön aikana myös rakennustarvikkeiden varastotilana. Sama lamppu toimitti sitten sisäja ulkovalaisimen virkaa – mitään ulkovalaisimiahan ei ollut vielä saatavana. Puutavaraa kertyi niin paljon, että rakennustyön jälkeen sitä jäi vielä ylikin. Nimensä se lienee saanut siitä että sen pohjukassa on aikaisemmin ollut kahden sisämaassa sijaitsevan talon, Uuden-Tehin ja Koivuniemen, pyykinpesupaikka ja kota. Sauna maalattiin patenttimaalilla Uuden saunan rakennuspuiden hankkimiseksi paikkakunnan isännät ehdottivat hirsitalkoita jotka sitten pidettiinkin. Palomuuri, joka jäi pystyyn, kelpuutettiin pienten korjausten jälkeen uudenkin saunan palomuuriksi. Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 11. Kun rakennustyö sotien jälkeen aloitettiin, niin saunarakennus, jossa oli löylyhuone, pukuhuone ja saunakamari, rakennettiin vanhaan tapaan ensiksi. Puutavaran sahaus toimitettiin Harjun sirkkelisahalla. Se olisi hyödyllistäkin rakennusten jatkuvan kunnossapidon kannalta ja jäisi sitten myös jälkipolvien iloksi. Rakennus oli suunnilleen samankokoinen ja -muotoinen ja lautarakenteinen. Sähkö ja puhelin saatiin taloon vasta vuonna 1965. Kun päärakennus oli vielä keskentekoinen, niin talkootarjoomiset järjestettiin Koivuniemessä. Tästä ensimmäisestä saunasta ei ollut varsinaisia piirustuksia, mutta se sijaitsi nykyisen saunan paikalla. Tontilla oli pääasiassa sekametsää, länsireunassa oli noin 8 aarin peltokaistale. Hirsiä veisteli sota-aikana puhtaaksi vanha kirvesmies Niklas Aalto, vanhan riihen hirret kun olivat paksussa noessa ja muutoinkin uudisrakennuksen tarpeiksi sellaisenaan sopimattomat. Vuonna 1969 tontin länsireunasta ensin vuokrattiin ja sitten lohkottiin kaistale veljeni Erkin kesämökkiä varten. Isäni Esko kuoli vuonna 1989 ja äitini Oili vuonna 1997. Koivuniemen Jalmari teki talkoosahdin tunnetulla taidollansa ja kerrottiin, että muutamilta talkoomiehiltä meni tässä reissussa useampikin päivä. Samalla tehtiin sen sivuun pieni avokuisti. Vanhempani Esko ja Oili Heimala ostivat tontin äitini kotitalon Vanhan-Tehin maista syksyllä 1939. Kotalahden rakentajat. Lautapinojen välissä pesi kuhankeittäjä Kun päärakennuksen rakennustyöt aloitettiin, oli rakennustarvikkeista edelleen huutava pula ja paitsi rakentamiseen, myös kaikkien tarvikkeiden hankkimiseen tarvittiin viranomaisen lupa. Vaikka rakennuksesta tässä vaiheessa ei ollut kunnon piirustuksiakaan, kunnan rakennusmestari Veikko Heinosen kanssa asiat hoituivat luovaa mielikuvitusta käyttäen. Itse lahti on pieni hiekkapohjainen poukama noin puoli kilometriä Tehin laivasillalta pohjoiseen. Ensimmäinen sauna.. Kun sähkö oli jo saatu, mutta saunatiellä ei syyspimeällä ollut mitään valaistusta, isäni siirsi saunan eteisessä olevan lampun ulko-oven yläpuolelle, sahasi sen kohdalle laudoitukseen pyöreän reiän ja laittoi siihen lasin. maaliskuuta 2015 Kun Kotalahtea rakennettiin Heikki Heimala Tämän jutun taka-ajatuksena on, että se innostaisi Kuhmoisten suurta kesäasukasjoukkoa panemaan muistiin mökkiensä historiaa, niiden rakennusja myöhäisempiä vaiheita. Vain muuripata säilyi tulipalosta Päärakennusta varten ostettiin vuonna 1939 VanhastaTehistä vanha riihirakennus, joka purettiin ja hirret ajettiin tontille. Kotalahti sijaitsee Päijänteen länsirannalla Kuhmoisten kunnan Tehin kylässä. Vain valurautainen muuripata säilyi. Seppo laajensi saunakamaria vuonna 1978 lisä-majoitustilaksi. He ehtivät vielä loppusammutustöihin, mutta muuten sauna paloi perustuksiaan myöten. Vanhempani olivat Vanhassa-Tehissä käymässä ja näkivät sinne palon loimotuksen. Kiinteistö jäi perikunnalle, jonka hoidossa ja käytössä se on edelleen. Rantaviivaa oli noin 110 metriä ja kauppaan kuului manttaalinmukainen kalastusoikeus Tehin kalastuskunnan vesillä. Vuonna 1999 tonttiin hankittiin Vanhalta-Tehiltä lisämaata Kotalahden–Ruorannan välistä noin 0,5 hehtaaria 20 000 markalla
Ohentuneen hiekkakerroksen alla oli sitkeä savikerros. Nippujen alapäät kastettiin punamultaliemeen, jotta päreet sitten katettaessa tulivat oikein päin. Muurausjälkeä paikattiin maalilla Palomuuria ja takkaa varten ostettiin erä punatiiliä joltakin Jyväskylän seudun tiilitehtaalta. Sitä ei jostain syystä pantu takaisin paikoilleen ja sittenhän Törmäläkin paloi. Sammaleesta tehtiin myös ullakon lämpöeristys. Kiven räjäyttäminen niin lähellä rakennusta ei oikein käynyt, ja niin isäni päätti käyttää vanhaa vyöräytysmenetelmää. Niinpä sitten hevonen riisuttiin valjaista ja vietiin maihin, kuorma purettiin ja laudat kannettiin syvempään veteen, missä ne niputettiin sopivankokoisiin nippuihin ja hinattiin soutaen niemen ympäri Kotalahteen. Takan suuluukut tehtiin Pernasaaren pajalla paksusta rautapellistä ja vetimet niihin vanhoista vesihanan nupeista. Hiekkapohjahan on veden alla kovaa kuin tie. Isäni kesäloma loppui, ja kun mies jäi yksin muuraamaan niin hän sortui taas ryyppäämään. Vedin ulko-oveen tuli Pernasaaren päärakennuksen Törmälän ulko-ovesta, mistä kauppias Hattunen sen kerran juovuspäissään oli riuhtaissut irti. Tukimiesten ote kuitenkin piti ja kivi vyöräytettin sitten monttuun, jolloin se siirtyi noin metrin sivummalle ja noin puoli metriä syvemmälle. Rantahan on hiekkapohjainen ja matala, joten venemiehet pääsivät likomärkinä kahlaten maihin. Ne tuotiin kuorma-autolla Jyväsjärven satamaan, missä ne lastattiin puutavaraproomun kannelle Tehiin tuotavaksi. Vesijohto asennettiin vasta kun sähkö oli saatu, siihen saakka vesi nostettiin kaivosta. Itse kattaminen lienee tehty talkoilla mikä siihen aikaan oli paikkakunnalla tapana. Äitini lappoi vettä minkä kerkesi ja onnellisesti he selvisivätkin lahden poikki, mutta muutaman kymmenen metrin päässä rannasta vene upposi. Vanhan-Tehin Lasse ja Katajiston Arvi estivät tukiparrujen avulla kiveä vyörähtämästä ennenaikaisesti, kun isäni kaivoi maata sen alta noin puoliväliin saakka – ja minä pelkäsin vieressä. Sen kohdalla oli kuitenkin iso, noin kuution kokoinen maakivi joka nousi maan pinnasta lattiarakenteiden korkeuteen. Myöhemmin jonkin verran puutavaraa sahattiin myös Vanhan-Tehin sirkkelisahalla. Ensimmäiset satakunta metriä menikin hyvin, mutta sitten vankkurien pyörät yhtäkkiä vajosivat akselia myöten. Niinpä hevosvetoiset nelipyörävankkurit ajettiin Tehintieltä alas Syyslahteen, josta kuorma piti ajettaman lahden hiekkapohjaa myöten Kotalahden puoleiseen rantaan ja sieltä ylös tontille. Tiilet purettiin Tehin laivalaiturille, joka silloin vielä oli vanhalla tuulisella paikallaan Tehinniemen kärjessä, ja siitä ne sitten soudettiin veneellä Kotalahteen. Kiven ulkosivulle kaivettiin noin metrin levyinen monttu, joka oli puolisen metriä kiveä syvempi. Myös tämä runko katettiin ja se laudoitettiin ulkopuolelta puoliksi. Keittiöön hankittiin Högforsin valmisrakenteinen puuhella, joka oli varustettu keskuslämmityskattilalla. Keittiönkalusteet tehtiin vuonna 1950 piirustusteni mukaan osina ja koottiin paikalla. Pääosa tarvittavasta sahatavarasta saatiin omalta tontilta, puut kaadettiin, karsittiin ja ajettiin Ruolahdelle Rannan sirkkelisahalle sahattavaksi. Se on nyt ulkoeteisen sivulla ja kohoaa vieläkin parikymmentä senttiä maanpinnasta. Viemäröinti johdettiin kahteen sakokaivoon. Tyhjät vankkurit seisoivat jonkin aikaa rantavedessä kyläläisten ihmeteltävinä ennen kuin ne saatiin miesvoimin irrotetuksi. Vesikatossa. Rakennus varustettiin vesikeskuslämmityksellä. Isäni istui sahan syöttöpöydällä sirkkelinterä kainalossa sitä teroittamassa, kun Lasse-isäntä sen enempää ajattelematta pyöräytti sirkkeliä pyörittävän remmin käynnissä olevan traktorin remmisiivan päälle. Myöhemmin isäni sai ostetuksi halvalla erän värivirheellisiä kattotiiliä Pernasaaren kasvatuslaitoksen sementtivalimolta. Isäni, äitini ja veljeni Erkki olivat viimeistä kuormaa hakemassa, kun tuuli alkoi nousta, ja kun kaikki loput tiilet lastattiin veneeseen, se painui niin syvään, että vain laudan verran laitaa oli vedenpinnan yläpuolella. Kaikki irrotusyritykset olivat turhia, pyörät painuivat vain kerta kerralta syvemmälle. Ne tuotiin paikalle laitoksen kuorma-autolla ja pärekaton päälle tehtiin tiilikatto, pääasiassa paloturvallisuuden takia. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 11. maaliskuuta 2015 Kun Kotalahtea rakennettiin hirsirakenteiseksi ja pihanpuoleiseen päähän runko lautarakenteista osaa varten. Tiilet olivat imeneet niin paljon vettä, että veneen varalaita ei riittänyt. Rakennuksen ikkunat teki isäni käsityönä työpaikkansa Pernasaaren puutyöverstaalla, peiliovet hankittiin valmiina. Hirsiseinät tilkittiin sammaleella, kun oikeaa rivettä ei ollut saatavana. Palomuurin ja varaavan takan muurasi Vaarakiven Uuno Ruolahdelta. Kesämökin historian viimeinen osa julkaistaan ensi viikon lehdessä. Maakivi aiheutti päänvaivaa Rakennukseen tehtiin aluksi pärekatto, johon päreet höylättiin Koivuniemessä Tehin kylän yhteisellä pärehöylällä. Hän oli kyllä huippuluokan ammattimies, mutta hänelle tuppasi joskus jäämään ”ryyppy päälle” viikkotolkuksi. Päärakennuksen hirsikehikko. Rakennukseen tehtiin myös lautarakenteinen ulkoeteinen. Minä katselin rannalla, kun isäni souti raskasta venettä kovassa tuulessa keula vinosti vastatuuleen, suoraan laitasessa se varmasti olisi täyttynyt heti. Se toimi pitkään varastotilana, ja lautapinojen välissä pesi kuhankeittäjä. Työ viivästyi, ja kun takka viimein valmistui, niin työn jälki oli sellaista, ettei sitä selvin päin olisi kehdannut katsellakaan. Miten työn maksusta sitten sovittiin, en tiedä. Lasse-isäntä taisi säikähtää tapahtunutta enemmän kuin isäni. Terä lähti pyörimään ja repäisi mennessään hihan isäni tuulitakista mutta muuta vahinkoa ei ehtinyt tapahtua. Päätyosa varastona.. Minä istuin höylän alla ja keräsin päreet nipuiksi joissa suomuksen piti olla samaan suuntaan. Takka kuitenkin veti hyvin ja niinpä epätasaista muurausjälkeä paikkailtiin maalaamalla. Sirkkeli repi hihan tuulitakista Ensimmäistä lautakuormaa sieltä tuotaessa sattui seuraavanlainen tapaus: Vanha tilus tie, jota myöten Kotalahteen muutoin kuljettiin, oli siinä kunnossa, ettei se olisi kestänyt raskasta lautakuormaa. Tiilet pelastettiin sitten kuivumaan tuulen tyynnyttyä
Talvikuukausina leipä on tiukassa, mikäli yrittäjä ei taivu monen alan taitajaksi. Suurin osa kuhmoislaisista pienyrittäjistä käyttää toiminimenään etuja sukunimeä. CountryHelp-niminen yritys täyttää vappuaattona viisi vuotta. – Kun Tanja pyysi minua tekemään pihasaunan, lupasin, että koitan tehdä jonkinlaisen. – Isäukko on ammatiltaan kaivinkoneenkuljettaja ja olen ollut pienestä pitäen mukana niissä hommissa. Saunasta tuli kuulemma aivan odotusten mukainen. – Hirret veistettiin moottorisahoilla ja kehikko saatiin tehtyä parissa viikossa. Nelisen vuotta sitten kaadetut haapapuut sahattiin Kiuruvedellä pelkaksi ja kuljetettiin Ruolahteen Kuhmoisiin. Janhosen kaivinkoneen näkee useimmiten tienpohjia tai vesiputkien kaivantoja myllertämässä. Tästä huolimatta veistotyöt valmistuivat nopeasti. Heinäkuussa kehikko siirrettiin kotipihaan. Esimerkiksi kirkonkylän Puuhapuiston läpi kulkeva käytävä valmistui CountryHelpin koneen kauhasta. Ei tullut edes mieleen, että olisin ostanut koko paketin valmiina. Lumisena aikana Janhosta työllistää eniten auraus. – Tanja ottaa hoitaakseen saunan ympäryksen, eli istutukset sun muut. Pihasaunasta saa mieleisen, kun tekee kaiken itse. Veistotöissä ensimmäistä kertaa Oli huhtikuu, kun Pohjoisvirta alkoi veistää hirsiä Ruolahdella Teppo Anttilan kanssa. Niin siitä sai varmasti mieleisen. Kesäaikaan vapaa-ajan asukkaat työllistävät Janhosta riittämiin. Listaa on mitä täytyisi tehdä. Hänen aurauskierrokseensa sisältyy teitä ja pihoja niin paljon, että mikäli mies päättäisi ajaa kaiken yhdellä kertaa, menisi kierrokseen noin 15 tuntia. Pohjoisvirran uusin projekti on kuistia vaille valmis. Kiinnostus kaivinkonetöihin syntyi jo lapsena. Muuten kaikki on valmista. Lumien sulettua Pohjoisvirta on suunnitellut aloittavansa terassin tekemisen. Kotona Janhosen seuraa odottaa Nemo-niminen koira Tuomo Hyttinen Jyri Janhonen pohti huhtikuussa 2010 toiminimeä yritykselleen. – Se oli sellainen päivän homma, että saatiin sauna kasattua. – Tanja ja lapset tykkäsivät ja saunan valmistumista oli odotettu kovasti. Yhdet mökkiläiset toivovat, että tiet pidetään auki koko ajan. – Keväällä ilmojen lämmetessä kysyntä lisääntyy, kun esimerkiksi mökkityömaat käynnistyvät. – Kaikkia lumia ei kuitenkaan poisteta tuoreeltaan, vaan asiakkaan toiveiden mukaisesti mennään. Opiskelin vuosina 1995– 1996 metsäoppilaitoksessa metsäkoneen kuljettajaksi, mutta sitten huomasin, että maanrakennustyö on minulle se oma juttu. Omakotitalon takapihalle rakentuneen saunan kertalämmitteinen aitokiuas lämpesi ensimmäisen kerran viikko sitten sunnuntaina. – Joka viikko kalustosta löytyy jotain rempattavaa, Janhonen kertoo. Esko Pohjoisvirran rakentama pihasauna on ehtinyt lämmetä tähän mennessä jo muutaman kerran. – Kaikki riippui hirsistä, joten mentiin ihan niiden mukaan. Työt luonnistuivat hyvin eikä koko aikana ollut minkäänlaisia hankaluuksia. Veistäminen meni jopa aavistuksen nopeammin, mitä olin aiemmin ajatellut. Ja nyt kun sauna on valmis, on grillikatoksen ja puuliiterin vuoro. Toivottavasti värit tuosta vielä tasaantuisivat ja puun pinta harmaantuisi entisestään. Yrittäjän täytyy olla monitaituri Vuonna 2012 Janhosen toimiala laajeni maanrakennustöihin, kun hän hankki 18,5 tonnisen pyöräalustaisen kaivuukoneen. Sitten alkoi varsinainen työ. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Mielessä itää myös aivan uusia suunnitelmia. – Suuren lumimäärän auraaminen on työläämpää, koska auraukseen kuluu aikaa huomattavasti enemmän Keikat sovittiin jo viime vuonna Janhosen mukaan CountryHelpin palveluiden kysyntä lisääntyy hieman joka vuosi. – Kyllä kuhmoislaisen yrittäjän täytyy olla monialainen elättääkseen itsensä ympäri vuoden. Toiset taas haluavat, että lumet ajetaan pois, kun asukkaat ovat tulossa mökille. Pohjoisvirta luonnehtii pihasaunan rakentamista mukavaksi puuhaksi, johon voisi ryhtyä mielellään uudemmankin kerran. Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 11. maaliskuuta 2015 Niina Huuhtanen Kuhmoislaisella Esko Pohjoisvirralla on joka vuosi jonkinlainen projekti menneillään. Suomeksi maalaisapua tarjoava Janhonen alkoi ensin tehdä talviaurauksia ja mökkitalkkarin hommia. Anttilalla oli jo ennestään kokemusta hirsien veistämisestä, mutta Esko Pohjoisvirta oli tekijänä ensikertalainen. Pohjoisvirta aloitti saunan pohjatyöt juhannuksena. Maanrakennusta ja maalaisapua Jyri Janhosen mukaan aurauskalusto on kovilla läpi talven. Hirret ovat peräisin Kiuruvedeltä, Pohjoisvirran puolison Tanja Långin kotipaikalta. Seuraavaksi grillikatos ja liiteri Pohjoisvirta kertoo pihasaunan saaneen varsinaisen muotonsa vasta tekovaihteessa. Pohjoisvirran sauna on rakennettu alusta alkaen itse. CountryHelpin repertuaariin kuuluvat edelleen muun muassa pihapuunkaadot, auraus ja kiinteistönhoitopalvelut. Janhonen halusi kuitenkin erottua muista nimellä, joka kuvaisi maalaisyrittäjän toimintaa. Saunan sisäänajo suoritettiin viikko sitten sunnuntaina. – On pihanlaittoa, leikkimökin rakentamista ja vaikka mitä muuta. Minulle oli tärkeää saada tehdä sauna alusta alkaen itse. Hän kertoo, että töitä saisi olla enemmänkin ja tasaisemmin. Kokonaisuudessaan saunan on tarkoitus valmistua vielä tämän kevään aikana. Ruolahti valittiin paikaksi siksi, että siellä saimme tehdä työt kaikessa rauhassa. Tässä keväässä on se hyvä puoli, että ensimmäiset keikat sovittiin jo viime vuoden puolella. Hyvistä ja pehmeistä löylyistä nautittiin koko perheen voimin. Tulihan siitä sitten sellainen, että siihen voi olla oikein tyytyväinen. Tarkkoja suunnitelmia saunasta ei etukäteen tehty. Janhosen mukaan asiakkaat ajattelevat jälkimmäisen vaihtoehdon tulevan halvemmaksi, koska aurauskertoja on vain yksi
– Saman päivän iltana lähdimme äidin kanssa evakkoon. Vanhin sisko ja isä jäivät kotiin ajaakseen perässämme karjan asemalle. Olimme Kortelahdessa ainakin kesän ja talven. Meillä oli sotasaalishevonen Valkonen, jolla oli kaksipyöräiset kärryt. Ensimmäiset evakkokuormat tulivat rajalta meidän kylälle, Ahola kertoo. – Meitä pentuja pelotti, Saimi muistaa. – Pommitus kesti koko päivän. Junaan eivät pommit osuneet. Suontaan kylän Korpiojan pysäkillä meidät lastattiin umpinaisiin härkävaunuihin, joissa meidät vietiin Viipuriin juuri sinä päivänä, kun venäläinen pommitti sitä. Niin pahaa vihamiestä ei ole ollut, että toivoisin sitä hänelle. Isä sanoi, etteivät tähkät olleet lainkaan varisseet. Kodistamme oli jäljellä vain suuri kellari, jossa oli katos. Kouluille majoitettiin rintamalle meneviä komennusmiehiä ja sodan jaloista pakenevia evakkoja. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 11. Lapsetkin joutuivat opettelemaan neulomista heti, kun siihen suinkin kykeni. Härkävaunujono oli ratapihan reunalla ja veturi suojassa Papulan sillan alla. Lähtö Kuhmoisiin koitti Lauritsalassa asuva eno otti 1944 yhteyttä perheeseen. Illan pimennyttyä Viipuri oli yhtä tulimerta. Sodan alettua meidän käskettiin pakata tavaramme evakkomatkalle lähtöä varten. Hän pääsi eläkkeelle 60-vuotiaana. – Koululta meidät ohjattiin Hilja ja Toivo Kortelahden muonamiehen taloon. Lauri kävi virkamieskurssin ja pääsi Ylämaalle postinhoitajaksi. Et sie siellä korvessa ruppee olemaan, eno sanoi. Muhlit muuttivat 33 vuotta sitten Kuhmoisiin, jonne Lauri Muhli pääsi postinhoitajaksi ja Saimi Muhli postinkantajaksi. Yövyimme katoksen alla pahnoissa ja puruissa. Sinä aikana sisareni Toini meni naimisiin Lauri Jokisen kanssa. maaliskuuta 2015 Valkjärveltä kävellen Kuhmoisiin Risto Ojala Talvisodan syttyessä Saimi Muhli oli 12-vuotias. – Neuloimme sukkia ja lapasia sotilaille omien lampaiden villoista, joista Pommikoneet ja tykit pelottivat Risto Ojala 86-vuotias Anna-Liisa Ahola asui talvisodan syttyessä Valkjärvellä, joka oli rajapitäjä ja sodan alkuvaiheen tulisimpia paikkoja. Heinäkuussa tulimme Kuhmoisiin keskuskansakoululle, jossa saimme ensimmäisen lämpimän aterian, lottien keittämää ohrajauhovelliä. 87-vuotias Saimi Muhli viettää lesken elämää viihtyisässä kerrostaloasunnossaan. Kävin postimieskurssin ja pääsin postinkantajaksi Lappeenrantaan, Saimi Muhli muistelee. – Kuva SA-Arkisto. – Meninkin 17-ikäisenä hänen luokseen Lauritsalaan. Hänen kotinsa oli Neuvostoliiton rajan tuntumassa Oravisalon saaressa Rääkkylässä. – Tuuppas tänne. Mutta sille meidän ei tarvinnut onneksi lähteä edes jatkosodan aikana. Anna-Liisa Ahola oli terveyskeskuksessa 24 vuotta sairaalaapulaisena. Saimme ottaa kirkkorekeen viikon eväät ja yhdet vaihtovaatteet. Härkävaunuissa Ypäjälle Seuraavana yönä matka jatkui. Olin 11-vuotias, nuorin siskoni 4-vuotias. Aholan perhe asui talvisodan ajan Mattilan muonamiehen talon alakerrassa, jossa oli iso tupa ja pieni keittiö. Rakensimme omakotitalon ja kolme aittaa sekä korjasimme navetan. Samassa postissa oli Lauri Muhli, jonka kanssa Saimi Muhli avioitui. Se oli minun elämäni hirvein päivä. Sodan aikana saaren yli lensi venäläisiä pommikoneita joskus noin 150 koneen parvina Suomeen. Niillä vietiin 8-henkisen perheen omaisuus. Valkjärven osuuskassa tuli valkjärveläisten mukana Kuhmoisiin ja liittyi myöhemmin Kuhmoisten Osuuspankkiin. Hänen miehensä Aimo Ahola toimi tielaitoksen palveluksessa. hakivat evakkoperheitä niin sanotusta ”huutokaupasta”. – Sota on hirveätä. Venäläispommittajia taivaalla Rääkkylän itäpuolella oli Kitee, josta osa jäi jatkosodan jälkeen rajan taa. Myös Anna-Liisa Ahola meni Kuhmoisissa naimisiin. – Heti sodan ensimmäisenä päivänä alkoi tulla tykinammuksia ja rajakylät alkoivat palaa. Valtio otti kaikki viljat – Palasimme keväällä 1942 takaisin Valkjärvelle, kun kannas oli vallattu takaisin. Äiti työskenteli koulun talonmiehenä. Lotat keittivät ohrajauhovelliä – Matka Valkjärveltä Kuhmoisiin kesti kaksi ja puoli viikkoa. äiti kehräsi lankaa. Joskus nuorin lapsi pääsi kärryn kyytiin, me muut kävelimme. – Lähdimme uudelleen evakkoon kesäkuussa 1944, kun linjat olivat murtuneet. – Nyt tuli lähtö: lähdemme Kuhmoisiin. – Frans Mattila tuli luokan ovelle iso turkki päällä ja sanoi: Mä viesin semmosen perheen, missä on lapsiakin. – Venäläiset olivat jättäneet ruispellot korjaamatta, ja vilja leikattiin marraskuussa. Juna näytti tyhjältä, vaikka kaikki vaunut olivat täynnä ihmisiä, evakoita rajapitäjistä ja inkeriläisiä. Viikon kuluttua he päätyivät Ypäjälle Mannisten kylään, josta isännät Anna-Liisa Ahola taustanaan kutomansa Eva-jugendryijy, jonka suunnitteli 1908 Eva Mannerheim-Sparre. Äidit keräsivät lapset ympärilleen ajatellen, että yhdessä kuollaan jos kuollaan. Valtio otti kaikki viljat. Tykkien jyly kuului rintamalta. Lehmät ja lampaat sidottiin kärryn perään kiinni. Isäni oli kuollut ollessani pieni. Veturi Valkjärvellä elokuussa 1941. – Saimme hyvän kohtelun joka paikassa. Kerran töistä tullessaan Laurilla oli asiaa vaimolleen. – Perheessämme oli viisi lasta, joista kaksi poikaa. Aholan isä ja vanhin sisko tulivat sinne perässä
Jätskiauto vie kylmiä terveisiä pitkin Kuhmoista yhtenä päivänä kuukaudessa lauantaina 28. Jätskiauto kiertää jälleen. Työn ajankohta on sovittavissa aikavälille 15.4.– 15.10.2015, myös lyhempi työsuhde esim. – Asiakaspalaute on ainakin aluksi ollut myönteistä. Harmoisilta Jätskiauto ajaa Kissankulmalle ja sieltä Myllykylän, Sappeen ja Päijälän kautta Kuhmoisten kirkonkylän alueelle. Kirkonkylää Jätskiauto kiertää aikataulun mukaan miltei kahden tunnin ajan. maaliskuuta 2015 liivenkorkee Kunta tiedottaa Kuhmoisten kunta hakee palvelukseensa kolmea työntekijää metsurin tehtäviin. PUUTAVARAA : PANEELIA, KYLLÄSTETTYÄ, LISTOJA … TARJOUS! 15 x 95 STV/TL 0,65 €/m PUUTAVARALIIKE PELTOLA OY TAULUMÄENTIE 29 , 17500 PADASJOKI 03 – 551 2176 , 040 502 1945 Tuomo Hyttinen Suomen Jätskiauto Oy laajentaa maaliskuussa toimintaansa Keski-Suomeen ja Kuhmoisiin. Työtehtäviin kuuluu taimikonhoitoja maisemanhoitotyöt. Jätskiauto päättää kierroksensa Puukkoisiin. opiskelujen takia on mahdollista. Reitti alkaa Auttoisilta ja kulkee Toritun kautta Harmoisiin. Tämän jälkeen kylmällä herkulla varustettu kaara suuntaa kokkansa kohti Hietalaa ja Kylämää. Hakijan eduksi katsotaan alan työkokemus tai opinnot. klo 12.00 mennessä osoitteeseen Kuhmoisten Kunta/ Työnsuunnittelija Toritie 34 A 17800 Kuhmoinen tai sähköpostitse kirjaamo@kuhmoinen.fi. Näillä näkymin viimeinen Jätskiautokierros tehdään Kuhmoisissa syyskuussa. Lisätiedot: tyonsuunnittelija@kuhmoinen.fi tai 040 139 5398. Hakemukset tulee lähettää 23.3. maaliskuuta lähtien. Kuhmoisten Sanomat 10 Keskiviikkona 11. Yrittäjä Toni Mäkelä kertoo, että Jyväskylän seudulla on kaikkiaan 48 reittiä, joita pitkin huristelee kolme Jätskiautoa. Menee tietysti hetki, ennen kuin asiakkaat löytävät tiensä jäätelön ääreen
555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi SIIVOUSPALVELUT AR-MI Clean ay 045 120 9378 / Arja ja Mia armiclean@luukku.com __________________________ Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. Kokouksessa päätetään siirtymisestä Keski-Suomen piiristä Hämeen piiriin. Kirjoita omalla nimelläsi, nimmerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. 040 587 7830 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 __________________________ MN-Putkiasennus Oy 050 461 7575 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. Lähtö linja-autoasemalta klo 11.30, ajetaan Toritien kautta. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. 040 129 2386 mikko.sulanto@msu-metsapalvelu.fi OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. 050-3455932. Paikalla sauvajumppaa, kävelyä, makkaranpaistoa, mehua, pelejä, ym. Tervetuloa! Kuhmoisten Seniorit ry:n kevätkokous to 19.3.2015 klo 13.00 Linja-autoaseman yläkerran kokoushuoneessa. Ilmoittautumiset 24.3. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautaus-palvelu, Koskentie 11, Jämsä p. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. Vuokra 330 €/kk + sähkö ja vesi. Ilmoitustilavaraukset, tilaukset ym. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. maaliskuuta 2015 Torstaitupa Kuhmolassa 12.3. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 11. 7€, sisältää vesijumpan. Käsiteltävänä sääntöjen määräämät asiat. Hinta 13€ ja yli 75 v. Tilaushinnat 2015 (kotimaa) (sis. tyhj. asiakaspalvelu Taija Kuivalainen 040 515 2345 TOIMITUS Toimittaja Niina Huuhtanen 040 769 4777 Kuhmoisten Sanomat Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä Päivi Malin Kulttuuri ja vapaa-aika Rauno Riihimäki Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2792 (LT-2013) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi palaute@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan toimittajien kanssa erikseen. Hartiahuivien neulojat, ottakaa yhteys Tyttiin puh. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. Paluu lähtee uimahallilta klo 14.30 Kuhmoisiin. 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________________ Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. iloista meininkiä. Esillä sääntömääräiset asiat. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. 0400 425 708 Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen p. SEURAT KOKOUKSET Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. tilaus 70 e Ilmoitushinnat 1.1.2015 alk. klo 10–13. Ilmoitus Railille 045 1141 785. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Kattomestarit Oy Katot kuntoon, pesuja maalaustyöt kaikki pinnat, asennus pelti ja huopa. Irma Kallio p. klo 17 Sarin kotikahvilaan. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen 010 257 1201 __________________________ LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Ulkoilupäivä pe 13.3. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1210 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PESULAPALVELUT JEC PESULA PALVELU OY Nuutinrinteentie 35, Kuhmoinen p. alkaen klo 10 Kuhmoisten Neste-huoltamon kokoushuoneessa. Ark. Hintoihin sisältyy alv 24%. Pilkkikisa klo 9–11. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. Tervetuloa! PÄIJÄLÄN SEUDUN METSÄSTYSSEURA RY talvikokous la 21.3. Tervetuloa! Tervetuloa Kuhmoisten Marttojen juustoiltaan ke 25.3. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e /ilmoitus. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. mennessä, puh.040-5652198. Kokouksesta laadittu pöytäkirja on nähtävänä kunnanviraston ilmoitustaululla 7–21.4. 0400 798143 p. (sis. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. klo 13 laulut Päijännekodilla. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi __________________________ Mikan mökkija kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, Kysy lisää! 040 185 2727 METSÄPALVELUT MSU-Metsäpalvelu ky Pihapuiden kaadot, raivaus, istutus ja hakkuu Mikko Sulanto p. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 4,e/rivi. Ohjelmassa klo 11.30 Tarjan tuokio. 0400 852 532 __________________________ KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. klo 10. Ruokailu. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri 040 586 7729 www.countryhelp.nettisivu.org KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________ SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin P. 0400 121 997 __________________________________ PITOPALVELU yms. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. Lukijapostiapalstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________________ __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. Päiväretki Jämsänkosken UIMAHALLIIN to 19.3.15. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. 24 t. klo 14.00 Kalevalassa Tervetuloa! Johtokunta Kuhmoisten Naisvoimistelijat ry VUOSIKOKOUS Ma 30.3.2015 klo 19.00 Kuhmoisten yhtenäiskoulun liikuntasalissa. alv 24%) Etusivulla 1,79 e /pmm Tekstissä 1,55 e /pmm Takasivulla 1,62 e /pmm Seurapalsta 2,23 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. Kuhmoisten Sotainvalidit ry:n Naisjaoston PÄIVÄKAHVIT 18.3.2015 klo 13.00 Rauha Taposella, Papinsaarentie 92. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. 046 544 9230 __________________________ Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. p. Pienlaskutuslisä alle 25,e:n ilmoituksista on 4,e. 040 136 3013, 045 636 3889 __________________________ Johan on markkinat vuokrattavana Rivitaloasunto 2h+k+s 56 m 2 + autotalli Pääskykujalla. tapahtumat OPASOL OY p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Hintoihin sisältyy alv 24%. Pe 27.3 klo 12 yhdistyksen kevätkokous Kuhmolassa Kahvitarjoilu. Päijäläntie 365, 17930 Päijälä KOKOUKSET. 040 584 6211 Päijälän osakaskunnan yleinen kokous ma 30.3. Tervetuloa! Hallitus Leppäkosken kalastusyhdistyksen vuosikokous 4.4.2015 klo 12.00 os. ja Eurooppa OPASOL OY p. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Tervetuloa! Kuhmoisten Naisvoimistelijat ry Kuhmoisten OAJ:n paikallisyhdistyksen KEVÄTKOKOUS Sahanrannassa to 26.03.2015 klo 16.00. Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30–15, ti, ke ja pe 9.30–13, to sulj. 040 547 1511 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. Kokoont. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi _________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. P. Ilmainen kustannusarvio. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. Jatkamme klo 13 laulaen ja pelaamalla 2 bingoa 2e/ peli. 045 636 3889 / Eija __________________________________ LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 65 e 12 kk / määräaik. Toimittaja Päivi Hotokka opintovapaalla 1.9.-14–31.5.-15 sijaisuutta hoitaa: Toimittaja Tuomo Hyttinen 040 358 1888 LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 115,e ja 10,e/lisärivi (alv 0%) ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. Tervetuloa! Hallitus Pihlajakosken Kyläyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous la 21.3.2015 klo 14.00 Pihlajakosken kirjastolla. Alle 25,e:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. Papinsaaren paik.alueelle n. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Kahviraha 2€. erikoiskuljetukset/kotim. Tervetuloa! Ke 25.3. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. Tilaisuudessa mukana kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo Jyväskylästä. Peltonen p
Hynninen on toiminut myös muun muassa Savonlinnan oopperajuhlien sekä Suomen Kansallisoopperan taiteellisena johtajana. Kuhmoisten yhtenäiskoulu Kumu-TMS 1-2 (25-23 21-25 17-25) TMS-KorPy 0-3 (16-25 13-25 22-25) KorPy-Kumu 3-0 (25-15 25-18 25-22) Jatkosarja Joukkue O V H E EP P KorPy 2 2 6-0 150-106 6 TMS 2 1 1 2-4 124-138 2 Kumu 2 2 1-5 118-148 1 ToiRi 0-0 0-0 ÄU 0-0 0-0 TULOKSET TORILLA Kurpitsan kasvatus -kisa alkaa! Saatko kasvatettua Kuhmoisten mahtavimman kurpitsan. Kansainvälisten arvioiden mukaan Kiviniemi kuuluu aikamme merkittävimpiin muusikoihin. sinfonian materiaalista ystävänsä Akseli GallenKallelan hautajaisiin. Hän oli kansalaisaktivisti ja tärkeimpiä suomalaisuuden esitaistelijoita Akseli Gallen-Kallelan ohella. Kts. 30 400,-, vh. A 7: 2h+k+kh, 61 m 2 , lasitettu parveke. maaliskuuta 2015 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA Kuhmoinen klo 9-10 KARJALANPAISTIA 10 , 95 € /kg ! 0400 872 461 Kuhmoisten Sanomat Suomalaisen säveltaiteen kärkeen kuuluvien baritoni Jorma Hynnisen ja urkutaiteilija Kalevi Kiviniemen Sibelius-juhlakonsertti kuullaan Padasjoen kirkossa perjantaina 20. Hyvin hoidettu, rauhallinen taloyhtiö, putkiremontti ym. 35 000,LÄNSI-PÄIJÄNTEEN KIINTEISTÖTSTO OY LKV Veikko Mattila, lkv, 0400-634924 LENTOPALLO KESKI-SUOMI N4 JATKOSARJA Tulokset la 7.3. Vuokrattu, sijoitusasunnoksi sopiva. Etuovi b22378 ja sovi esittely. Kuhmoisten kova kaksikko ampaisi suden raivolla matkaan. Rakennus edustaa merkittävää 1950luvun arkkitehtuuria. Mh. Asuntosiipi n. Heti vapaa. Kiviniemi soittaa konsertissa myös Intradan sekä Finlandian. Etuovi 978337 ja sovi esittely. Kolmanneksi jäi useiden kymmenien minuuttien päähän Wiljam Simula Lynxillään. Avarat huonetilat, 2. Mh. Ph ja keittiön kalustus uusittu 2005, käyttövesiputkisto 2014. Etuovi a93823 ja sovi esittely. Hänen kansainvälisen uransa merkittävimpiä näyttämöitä ovat olleet muun muassa New Yorkin Metropolitan, Milanon La Scala ja Wienin valtionooppera. Tervetuloa! Esitys Kuhmolassa pe 13.3. Länsirinteinen rantatontti 6692 m 2 , rantaa n. 230 m 2 , jonka isoista ikkunoista upea näkymä järvelle. Heti vapaa. Mh. kerros. Kiviniemi tulkitsee lisäksi Sibeliuksen urkusooloja. Järjestäjänä Kuhmoisten Martat ja 4H Ari Ampuja Talven suurin kelkkaenduro kilpailu käytiin jälleen Kemijärven tutuilla jängillä ja kairoissa. 38 000,KT-HUONEISTOJA Kuhmoinen Puistotie 6, keskustan läheisyydessä edullisia kerrostalohuoneistoja: As. Hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa Barbara Hendricksin, Liana Isakadzen, Moskovan sinfoniaorkesterin ja Moskovan kamariorkesterin kanssa. 90 sekä dramaattiset Verandan vid havet, Svarta rosor ja Under strandens graner kuin myös Shakespearen tekstiin sävelletty Kom nu hit död. Toimistosiiven virastotilat noin 100 m 2 , jossa tietoliikenneyhteydet. 37 500,KT-HUONEISTO Kuhmoinen Puistotie 4 C 30, keskustan läheisyydessä 2h+k+ph, 58 m 2 , lasitettu parveke. 50 m. Kansainvälinen ura on vienyt Kiviniemeä ympäri maailmaa ja levytyksiä hänellä on kertynyt yli 150. Padasjoen kirkon konsertissa kuullaan sekä tutuimpia että vähän tuntemattomampia Sibeliuksen lauluja, kuten Norden viimeisestä lauluopuksesta, op. Suurimman kurpitsan kasvattanut palkitaan syyskuussa. Etuovi a77983 ja sovi esittely. asuinkerros, Päijännenäkymä. MUITA ASUNTOKOHTEITAMME: KT-HUONEISTO Kuhmoinen Martintie 4 B 16. läheisyydessä Ala-Karkjärven rannalla. Näistä ehkä mielenkiintoisimpana Surusoitto, jonka Sibelius on kirjoittanut polttamansa 8. Kts. Jari Lehtonen kävi ilmoittamassa kilpailun tuomaristolle että hänen seitsemän minuutin aikasakkonsa on jäänyt huomioimatta tuloksissa. Kuhmoisten Sanomat 12 Keskiviikkona 11. Mh. Mh. Vuonna 1990 Jorma Hynninen nimitettiin taiteilijaprofessoriksi. Juuri Japanin konserttimatkaltaan palannut urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi lukeutuu maailman huippuurkureiden terävimpään kärkeen. 37 000,As. tehty. Kts. Kilpailu oli heti armotonta luonnon kovista haasteista johtuen. B 20: Tilava 3h+k+kh, 73 m 2 , lasitettu parveke. klo 18 Dokumentaristi HANNU HYVÖNEN Aiheena Talvivaarasta käännepiste Suomen kaivospolitiikassa mutta mihin suuntaan. Konsertti kuuluu Hynnisen ja Kiviniemen Sibelius-juhlakonserttikiertueen seitsemän konsertin sarjaan ja on sen avauskonsertti. Heti vapaana. Jorma Hynninen ja Kalevi Kiviniemi ovat esiintyneet yhdessä jo vuosikymmeniä Suomen lisäksi muun muassa Japanissa, Saksassa ja Ruotsissa sekä julkaisseet useita yhteisiä levyjä. Pääkirjastossa pe 13.3. Kts. Etuovi b23443 ja sovi esittely. klo 17.00 Liput 6€ – K7/4 – Late Lammas elokuva ASUNTO-/TOIMITILAKSI KUHMOISTEN VANHA PAPPILA 7 h + k + kh-virastotilat, 330/405 m 2 Täystiilinen rakennus vlta -52 sijaitsee Kuhmoisten keskustan välitt. Teos on siis se kaikki, mitä tuosta poltetusta sinfoniasta on jäljellä. Tätä asiaa kilpailuneuvosto piti niin suurena ja rehellisenä asiana, että Lehtonen sai tästä syystä tämän rehdin Giantin sarjavoitto Kuhmoisiin Giant 5.–7.3.2015 Kemijärvi P800-luokka 1) 102 Jari Lehtonen, Kuhmoisten MK, 7.11.37,9 2) 86 Jukka Järvenpää, Kuhmoisten MK, 7.16.06,1 3) 114 Wiljam Simula, LaMK, 7.51.14,5 urheilijan palkinnon. Konserttiin voi ostaa lippuja Padasjoen kirkon ovelta tuntia ennen konsertin alkamista. 35 000,As. Keskustan lähellä Päijänteen tuntumassa edullinen peruskuntoinen 2h+k, 55 m 2 , 2. Osa tuotosta menee seurakunnan musiikkityölle. Kyllä rekkakuskit jyrää.. Hp. Lisäksi Hynninen on laulanut useiden suomalaisten oopperoiden kantaesityksissä, joista monen päärooli on sävelletty nimenomaan Sibelius-juhlakonsertin kiertue alkaa Padasjoelta häntä varten. maaliskuuta Baritoni Jorma Hynnistä pidetään suomalaisen laulutaiteen historian suurimpana tulkkina kautta aikojen sekä poikkeuksellisen mittavan uran tehneenä ooppera-, liedja konserttilaulajana. Kts. Jean Sibelius syntyi Hämeenlinnassa Venäjän vallan aikana. B 18: Siisti 2h+k+kh, 61 m 2 , lasitettu parveke. 360 000,-. Kiviniemen saamista tunnustuksista mainittakoon vuonna 2009 säveltaiteen valtionpalkinto sekä kuluvana vuonna Pro Cultura Tavastica et Fennica -mitali. Kts. Etuovi a49439 ja sovi esittely. Ulvomalla läpi jänkien Kuhmoisten nuoret kilpakaverit ajoivat vuoroin pohjaaikoja erikoiskokeilla, mutta lopussa Jari Lehtosen ulvottama Lynx oli nopeampi kuin Jukka Järvenpään ärjyttämä Ski-Doo. Sopii sijoitusasunnoksi, vuokralainen valmiina. Kilpailussa jaettiin epätavallinen rehdin kilpailijan palkinto erikoisesta tapahtumasta