vsk Keskiviikkona 13. Laskiaisen viettäjät malttoivat pysähtyä nauttimaan välipalaa kiihkeän mäenlaskun lomassa. Lasten sarja: 1) Eemeli Salminen 60 pistettä; 2) Atte Ojala 40; Anna-Sofia Koli 40; 3) Päivi Leppänen Eemeli Salminen voitti alppicurlingin lasten kisan tuloksella 60 pistettä. Ohjelmassa oli alppi-curlingia, tehtävärasteja, hiljaisuuden polku, ongintaa, talutusratsastusta poneilla ja paljon muuta hauskaa. – Töyssyt ovat tarpeeksi hyvät, lumilaudalla tottuneesti laskeva Atte Ojala kertoi hyppyjen ja temppujen välissä. Tasapainon hallintaa auttaa se, että hän pelaa jääkiekkoa.. 4 henkilöä sai 20 pistettä ja 2 henkilöä sai10 pistettä. 5 henkilöä sai 40 pistettä, 4 henkilöä sai 30 pistettä ja 3 henkilöä sai 20 pistettä. TULOKSET Yleinen sarja: 1) Petri Laakso 90 pistettä; 2) Petra Laakso 70; Anja Vyyryläinen 70; 3) Eila Kirstinä 50; Raimo Laakso 50; Pirjo Leppänen 50; Vesa Koivu 50; Pasi Salminen 50; Tapani Strandman 50. 30; Antti Laatikainen 30; Katri Johansson 30; Mikael Koli 30. koulukeskuksella. helmikuuta 2013 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Lumi pöllysi laskiaisena Paljumäessä Vesa Koivu Kuhmoisten kunta, seurakunta, 4H-yhdistys, Mannerheimin lastensuojeluliiton osasto, partiolaiset ja Eläkeliiton Kuhmoisten osasto järjestivät lapsiperheille laskiaistapahtuman viime lauantaina 9.2. Lukion seniorien puffettia hoiti Senni Vesikallio, Eeva Markkanen 4H:sta odotteli ensimmäisiä onkijoita ja vaihtoi kuulumisia kunnan nuoriso-ohjaaja Satu Aleniuksen kanssa. Valvojana toimi Eläkeliiton Kuhmoisten yhdistys maa alusta asti. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 7 2013 63. Pulkkamäessä riitti vilskettä, ja edellisenä yönä satanut lumi pehmensi rinnettä ja sai sen pölisemään. Toimitsijan tehtävissä Eläkeliiton Anja Vyyryläinen punaisessa lakissaan. Edellisvuosiin verrattuna päivä käynnistyi tavallista hiljaisempana, mutta pulkkamäessä sentään oli tunnelAlppi-curling 9.2.2013, osallistujia oli yhteensä 37
Näissä uusissa piireissä puhutaan kymmenistä kilometreistä. Ravintolaja majoitusrakennuksen vuokra on kolmelta kesäkuukaudelta 1 500 euroa kuukaudessa ja muina kuukausina 433 euroa. Jämsässä Jämsänkosken terveysaseman lääkäritoiminnan siirtäminen Jämsän terveysasemalle nostatti rajusti vastalauseita, ja siinä yhteydessä vastaanottomatka piteni vain kuutisen kilometriä. Yrittäjän kanssa on sovittu, että rakennusten pääsuEnergiatehokkuutta Sahanrantaan lakkeet muutetaan pienemmiksi, yläpohjiin lisätään lämpöeristettä, ravintolaan asennetaan lämpöä talteen ottava ilmanvaihtojärjestelmä ja kabinetissa oleva aukko suljetaan ja muutetaan lattiaksi. Muilta yrittäjiltä kunta ei saanut tarjouksia. Satojen kilometrien levyisillä alueilla tulee ongelmaksi palvelun tasapuolinen järjestäminen alueen eri osissa. Tässä nettiä selaan, sen luetteloista nimet sivuilta tavaan, kas ystävä, tuttu! Ajan saatossa jäänyt on nimiä sinne, nimen käyttäjät poistuneet, milloin ja minne. Siinä missä parikymmentä vuotta sitten hiihdolla oli pakollisen pahan maine, nykyisin entiset koululiikunnan kammoksujat alkavat haluta takaisin laduille, nautiskelemaan kevätauKylien ladut kaikkien tietoon ringosta järven jäällä. Asia järjestyi, kun silloinen kuntayhtymä siirsi lääkärit Vilppulasta Mänttään. Kuntien vastuulla on näitä järjestää, oli budjettia jäljellä tai ei. Tässä teitä nyt muistan ja riimeissä ravaan, näin hoidan osani hommassa tässä. Jotkut asiaa esitelleet ovat väläytelleet niinkin suuria kuin yliopistosairaalapiirien kokoisia sote-alueita. Vauhdin hurmaa voi kokea alamäessä. Lännessä varmaan saataisiin jonkinlainen Itä-Hämeen suuralue, joka kattaisi alueen Tampereen rajalta Päijänteeseen ja toisessa suunnassa vielä pidemmän siivun Pälkäneeltä Virroille. Tilannetta on vaikea hahmottaa, kun tässä tehdään Sote sotketaan. Järjestettiinkin. Uusissa suuralueissa ei Kuhmoisilla ole paljoakaan valinnan varaa. Hyvät ystävät, muutamat, muistavat kyllä, muulloinkin, kuin vain joulukuussa. Pelkäävät varmaan, ja ihan aiheellisestikin, päätösvallan enemmistön menevän edustuksellisen demokratian sääntöjen mukaisesti keskuspaikalle. Tarvitaan koneet ja taito huoltaa niitä, reiteistä täytyy sopia ja ne pitää raivata sekä pohjustaa, ja lumisena talvena latuja saa ajaa tuon tuosta, jotta ne pysyvät auki. Toimituksen tiedossa olevat ladut on listattu lehden Talvikelipalstalla, mutta emme takaa, että tässäkään olisi vielä kaikki. Niinpähän niin, tässä tuumailen itse, teen rasteja ystäväin elämänkaareen. Maastohiihto on tekemässä paluuta trendikkäiden lajien joukkoon. Luultavasti läntinen vaihtoehto olisi selkeämpi, kun siihen liittymisen jälkeen olisi oman alueemme erikoissairaanhoito kokonaisuudessaan Tampereella. Työvoimareservin tämän vuoden tärkein kehittämiskohde on kierrätystoiminta, jonka avulla voidaan luoda uusia työmahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömille. Laduista jotkin ovat olleet olemassa vuosia, mutta viesti niistä ei välttämättä ole kiirinyt oman kylän ulkopuolelle. On tänään helmikuun neljästoista, mulla mielessä liikkuu monikin juttu. Kuntauudistus ja terveydenhuoltopalvelujen uudistaminen ovat sinänsä eri asioita, vaikka saattavat johtaa samaan lopputulokseen. Luultavasti joka vuosi on rationalisointisuunnitelmia, kun kustannuksia yritetään kaikin tavoin rajoittaa eikä se oikein onnistu kuin työn teettämistä vähentämällä, jolloin palvelujen määrä väistämättä vähenee. Ei tarvinnut lähteä kauempaa etsimään latuja, kun nyt voi sujutella ladulle suoraan omasta Pihlajajärven latu ilahdutti pihasta. Teille menneiden muistojen sivuja avaan, mikä viehätys lieneekään ystävässä. Jäljellä oleva peliaika huomioiden asia on harvinaisen sekava ja epäselvä. Heiltä joskus sain viestin myös puhelimitse, moni sitten jo saatettu Papinsaareen; tämä ystävä tästä, – ja tuokin tuolta, heistä enää ei tarvitse pitää huolta. Tämän vuoksi kunta maksaa rakennuksen energialaskut tämän vuoden heinäkuun loppuun asti. Jostain syystä Vilppulalaiset eivät kuitenkaan tykänneet, vaikka esitetty toive toteutui hyvinkin. He ansaitsevat vähintään ison kiitoksen, sillä latujen kunnossapito on vaativaa työtä. On todella jännittävää ajatella, miten paljon hallintokulut kevenisivät, kun tuon kokoisille alueille järjestettäisiin tasapuolista hallintoa. Summa käytetään muun muassa vaikeasti työllistettävien työllistämiseen. Jyväskylään päin ei ole varmaankaan tässä mielessä paluuta, joten suuntina ovat länsi tai etelä. Miltei kaikilla kolkilla tehdään latuja, ja naapurikunnissakin hiihtoreittejä tulee melkein rajalle. Näitä tulisi Suomeen siis viisi, ja omamme ulottuisi tästä sitten 300 kilometriä luoteeseen, Keskija Etelä-Pohjanmaan rajoille. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 13. Moni kuitenkin vaikenee kuin muuri; kynnys yhteyden ottoon kun on niin suuri. Tämä päivä on arvokas eläessämme, joskus muulloinkin muistakaa ystäviänne! Ystävänpäivän tervehdyksin Veikko Kilpanen Ystävänpäivänä 2013 Kiitos sille ystävälliselle henkilölle, joka oli ajanut Pihlajajärven ympäri koneella hiihtoladun. Latuja tekevät kyläyhdistykset talkoilla, yrittäjät asiakkailleen ja muille innostuneille ja yksityiset ihmiset silkan hyvän mielen tuottamiseksi lähiseudun asukkaille. Muistuu juttu mieleen Vilppulasta ennen sikäläistä kuntaliitosta. Selvitystyöryhmien jäsenet ovat jättäneet eriäviä mielipiteitä, ja asiaa käsitellessä tullaan tekemään paljon sekä kylä-, maakuntaettä valtakunnan politiikkaa. Moniko olisi arvannut, kuinka monessa paikassa ladulle pääsee pelkästään Kuhmoisten rajojen sisäpuolella. Päivi Hotokka Kuhmoisten Työvoimareservi ry saa yleisavustuksena 10 000 euroa. Olkaa ylpeitä laduistanne ja kertokaa niistä eteenpäin! Talvilomalaisistakin monet arvostavat hiihtoretkeilyä Kuhmoisten kauniissa luonnossa. Vilppulan kunnanisät jyrähtivät Mäntälle, että terveydenhuollon kustannuksia pitää saada pienemmiksi. Näistä menoista on lisäksi vaikea järjestellä säästöjä, kun kyseessä on yleensä koulutetulla työvoimalla tehtävät yksilölliset suoritteet, joiden riittävän saatavuuden katsotaan lähes yksimielisesti kuuluvan ihmisten perusoikeuksiin. Kyllä kannattaisi mainostaa, sillä moni varmasti laittaisi mielellään sukset autoon ja hurauttaisi kauemmaksikin nautiskelemaan uusista maisemista. Hiihtäjien puolestaan täytyy ymmärtää, että vapaaehtoisvoimin ylläpidetty ura ei ole auki heti lumisateen loputtua. Etelän suuntaan olen viime kuukausina tutustunut, ja siellä ovat Lahden ympärillä Oiva ja Aava -nimiset kuntayhtymät. Terveisin mökkiläiset järven itäpäästä, Arjo Rautio Salme Hanski Päivi Hotokka Kuhmoisten kunnanhallitus vahvisti maanantaina Leena Hattusen valinnan Sahanrannan ravintolaja majoituspalveluyrittäjäksi. Muutama vuosi sitten piti järjestää nämä vähintään 20 000 asukkaan sote-yhteistoiminta-alueet. Samaa asiaa käsitteli osittain myös Silmu Sarvala kolumnissaan viime viikolla. Lämmin tulee, vaikka vain työntelisi tasamaalla, sillä hiihto on kaikesta huolimatta rivakampaa kuin kävely. Kunnanhallitus päätti avustuksesta maanantaina. Uudenaikaiset sukset ja voiteet ovat vähentäneet voitelun aiheuttamaa tuskaa. Jotkin kunnat maksavat sivukylien laduntekijöille korvausta, kun he hoitavat sovitut hommat. Muodikas hiihto ei ole sekunneista taistelemista pururadan lenkillä, vaan omaan tahtiin luontoelämysten haeskelua. Sosiaalija terveysasiat ovat tärkeitä siksi, että niihin menee suurin osa kuntien rahoista. Ravintolarakennuksessa tehdään korjausja muutostöitä, joiden tarkoituksena on parantaa rakennuksen energiatehokkuutta ja alentaa tilojen lämmityskustannuksia. Kevään korvalla pitäisi julkistaa sosiaalija terveydenhuollon järjestämisen uudet reunaehdot. helmikuuta 2013 2 KOLUMNI Jyrki Järvinen LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 13.2.2013 Päivi Hotokka Kun ryhdyimme selvittämään, missä kaikkialla Kuhmoisten nurkilla pääsee hiihtämään valmista latua pitkin, yllätys oli iloinen. Nyt tekeillä olevassa uudistuksessa on ollut puhe 50 000–100 000 asukkaan alueista. Myös kirpputori, kahvila ja kylärenkitoiminta jatkavat. Työvoimareserville 10 000 euroa. Muistot kelataan elämän risteilyllä, usein muutkin mukavat maut on suussa. Latumiehet ja -naiset tekevät arvokasta työtä kunnan harrastusja matkailumahdollisuuksien eteen. Yhdistyksen tavoitteena on työllistää kuukausittain 10–15 henkilöä. Ellei energiatehokkuutta onnistuta parantamaan lokakuun loppuun mennessä, kunta sitoutuu maksamaan puolet sähkölaskusta marraskuun alusta alkaen siihen asti, kunnes sovitut työt on tehty. Niiden jäsenet tuntuvat Lahden kaupunkia liitoskumppanina vähän vierastavan. montaa uudistusta samaan aikaan
Tilaisuuden lopuksi yleisö tungeksi hakemaan ennalta varaamiaan kirjoja, ja toiset naapuripöytään, josta saattoi ostaa samaisen kirjan. Kirjan kuvituksen runko muodostuu Päiviö Haljalan laajan ja huolellisesti muistiin merkityn kuvakokoelman kuvista sekä tuoreen kuvaston osalta Veikko Konivuoren kuvista. – Olen iloinen, että se tulee Ilkan ja Muusan kotiin. Tilaisuuteen sopivasti ohjelmassa oli myös musiikkiesityksiä. Kuhmoisten mieskuoron Kvartset lauloi Paciuksen Suomen laulun , Genetzin Metsän hartauden ja Hannikaisen Kulkiessani vainiolla . Ilkka Savijärvellä oli vielä pitkä työrupeama, kun hän kirjoitti omistuskirjoituksia uunituoreeseen teokseen. Kirjan toimituskunta halusi kuitenkin erikseen kiittää seitsemää ihmistä, kirjahankkeen alulle panija Anja Salosta, Allan Flinckiä, joka on ollut mukana lähes kaikessa, mitä Puukkoisilla on tapahtunut, Kivikosken myllärin tytär Aili Liskiä, Lauri Salosta, joka on ollut tärkeä haastateltava Kassalan ja Partalanpohjan alueista, Jyrkyskulman kertoja Lea Mäkistä, maisemaa ja luontoa käsittävän artikkelin kirjoittaja maisemaarkkitehti Risto Kaakkoa ja tukinuittoa käsittelevän kirjoituksen laatija Antti Hassia. – Kirja pyrkii kuvaamaan elämää Puukkoisilla sellaisena kuin se on tapahtunut, ei kaunisteltuna eikä liioiteltuna mutta ei myöskään vähätellen. Kirjan kirjoittaja professori emeritus Ilkka Savijärvi esitteli teoksen ja kertoi, että kirja kuvaa kattavasti Puukkoisten asutuksen vaiheet, noin 150 entistä ja nykyistä asuinpiiriä ja koko Puukkoisten koulupiirin alueen. Ilkka Savijärvi kertoo, että haastateltuja henkilöitä on ollut hyvin paljon, enemmän, mutta palkitut ovat edistäneet työtä kaikkein eniten. Kuvasta puuttuvat kirjahankkeen alulle panija Anja Salonen, Antti Hassi sekä Kuhmoisten Sanomille luovutetun kirjan vastaanottanut päätoimittaja Vesa Koivu. – Se on luonnonväreillä värjätty, ja ajattelin, että laitan siihen kaikki värit, Terttu Hassi kertoi. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 13. Puukkoisten kyläkirjan Puukkoinen – kylä Isojärven koskireitillä julkistamistilaisuuden. Kirjassa Puukkoinen – Kylä Isojärven koskireitillä on 285 sivua ja noin 220 valokuvaa. Emma Kaakko, viulu, ja Anu Kaakko, sello, soittivat Schaumannin Die Lotosblumen ja Elgarin Salut d´ Amourin . Mustapään runosta. Ilkka Savijärvi kertoi, että hän on halunnut antaa tosiasioihin perustuvan kuvan tapahtumista ja etenkin silloin, kun on ollut kyse kylän kannalta vakavista tapahtumista. – Harmi vain, että kyselin häneltä ainoastaan Savijärveen liittyviä asioita. Edesmennyttä isäänsä Oiva Savijärveä hän haastatteli jo vuonna 1989, vaikka ei tuolloin tiennyt mitään tulevasta kyläkirjahankkeesta. Jotakin on jollekulle tapahtunut ennen kuin tarina saa siivet alleen. – Suullinen perimätieto on tärkeää, mutta sen muuntuminen pulmallista. Oikealla kirjan kirjoittaja Ilkka Savijärvi ja kirjan toimituskunnan puheenjohtaja Heikki Haljala. Nyt valmistuneella Puukkoisten kyläkirjalla on ollut yksittäisiä avustajia ja tukijoita niin paljon, että kaikkia oli mahdoton juhlassa edes luetella. Puukkoisten kyläkirja ilmestynyt Perttilää ja johti kirjan tekijöiden kukitusta. Riitta Äikäs Puukkoisten kyläyhdistyksestä toivotti yleisön tervetulleeksi. Viimeiset viisitoista saivat tyytyä seisomaan eteisen puolella Puukkoisten kyläkirjan julkistamistilaisuudessa Kuhmolassa viime lauantaina. helmikuuta 2013 Vesa Koivu Kuhmolan juhlasali oli ääriään myöten täynnä ja viimeiset viisitoista saivat tyytyä seisomaan eteisen puolella, kun Puukkoisten kyläyhdistys järjesti viime lauantaina 9.2. Puukkoisten kyläyhdistys on ottanut kirjasta 600 kpl painoksen, ja siitä oli varattu jo etukäteen 300 kpl. – Silti huomasin, etten ole ulkopuolinen havainnoitsija vaan myötätuntoinen näkijä ja kokija. Kyläkirjan kirjoittaja professori emeritus Ilkka Savijärvi halusi antaa tosiasioihin perustuvan kuvan tapahtumista etenkin silloin, kun on ollut kyse vakavista asioista.. Puukkoisten kyläyhdistys lahjoitti Ilkka ja Muusa Savijärvelle muistoksi tekstiilitaiteilija Terttu Hassin ryijyn, joka oli saanut innoituksensa P. Tällöin viranomaislähteet ja kirjalliset dokumentit ovat olleet kerronnan perustana. Sivistystoimenjohtaja Pertti Terho otti vastaan Kuhmoisten kunnalle, seurakuntapastori Mira Kivilahti seurakunnalle, ja puheenjohtaja Jaakko Heinämäki Kotiseutuyhdistykselle luovutetun kirjan. Kirjan toimituskunnan puheenjohtaja Heikki Haljala kiitti kirjasta Ilkka Savijärveä, hänen puolisoaan professori Muusa Savijärveä sekä taiteen maisteri Sami Puukkoisten kyläkirjan toimituskunta muisti erikseen Allan Flinckiä (vas), Risto Kaakkoa, Lea Mäkistä, Lauri Salosta, ja Aili Liskiä, jota edusti tilaisuudessa hänen sisarentyttärensä
Naistenpäivä seurakuntakodilla, puhujana Riitta Lemmetyinen Su 10.3. klo 18. Naisia Raamatussa –raamattupiiri 7. Muita konsertin musiikkinumeroita esittivät Tuure Lindén pianolla ja harmoSopraano kruunasi ystävänpäiväkonsertin nilla ja Ida Heickell kanteleella. Konsertin tuotto käytetään kokonaisuudessaan varttuneen väen virkistystoimintaan. Miten ystävyyttä voidaan mitata. SURUKIITOKSET Huomenna ympäri maailmaa vietetään ystävänpäivää. Ystävyydestä Raamattu puhuu ystävyydestä näin: Ystävän rakkaus ei koskaan petä, veli auttaa veljeä hädän hetkellä. BIC: NDEAFIHH. Kuhmoisten Harrastajateatterin ensi-ilta Kuhmolassa: Yksiöön en Äitee ota Ma 4.3. Vieraana Riitta Lemmetyinen. Ruolahden ja Pihlajakosken aamupäivätuokio Mirjam Kauppisella, os. klo 12. Kuutamohiihto Papinsaaresta Pihkalaan, säävaraus La 23.2. klo 10. Kuhmoisten kelkkakunkku -kilpailu Sahanrannassa La 9.3. paastonajan su 17.2. taivaassa ke 13.2. Perheiden laskiaistapahtuma nuorisotalolla, järj. Helsinkiläinen Ina Hukki hurmasi ystävänpäiväkonsertin yleisön äänellään ja esiintymisellään. Ystävänpäivän kunniaksi Raivio kehotti kaikkia pitämään huolta ystävistään. Torstaituvassa on varmasti syntynyt ja syventynyt monta ystävyyttä. Helsingin konservatoriossa laulua opiskeleva, kuhmoislaista sukua oleva Ina Hukki esiintyi sunnuntain konsertissa Päijännekodilla pianisti Sanna Iljinin kanssa. 5. klo 10-12. Lisäohjeita saat diakoni Tarja Vesikalliolta puh. klo 11 – 15.30. Talvilomaretki Nokian Edeniin, järj. Kopse Su 24.2. Kuhmoisten Harrastajateatteri esittää Kuhmolassa: Yksiöön en Äitee ota La 9.3. Kaikki esiintyjät mukaan. helmikuuta 2013 4 KIITOKSET VIIKON NIMET HARTAUSKIRJOITUS Markus Rantanen KOULURUOKA Ilosanoman ilta To 14.2.-13 klo 19.00 Eino ja Anneli Santala TERVETULOA Helluntai srk Toritie 44 Onnea Eero! 60 v. Lounastuokio srk-kodissa ti 19.2. Elokuva Hannu ja Kerttu: Noitajahti Kuhmolassa La 9.3. Kuhmoisten Harrastajateatteri esittää Kuhmolassa: Yksiöön en Äitee ota. tänään Sulo, Sulho to Voitto, Valentin, Tino pe Sipi, Sippo la Kai su Väinö, Karita, Rita, Väinämö ma Kaino ti Eija ke Heli, Heljä, Helinä, Hely tänään broilerikastike to silakkapihvit pe kebabkiusaus TAPAHTUMAT Helmikuu 8.2.–2.3 Sirpa Mettäsen tilkkutaidetta kirjaston galleriassa Ke 13.2. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 13. – Tämä ihana Kuhmoisten osasto tekee arvokasta työtä. Hän oli ilahtunut kuultuaan juuri Päijännekodilla toimivasta vanhusten ulkoilutusringistä. srk To 14.2. Päijälän päivätuokio Kaisa ja Matti Lahnajärvellä ke 20.2. Ilosanomapiiri 7. Lasketaanko Facebook-kavereiden määrää, vai onko ystävä jotain paljon enemmän. Ilmoittautumiset 25.2. Harjutie 8, ke 20.2. Naistenpäivä srk-kodissa la 9.3. Pääsiäisnäytelmän yhteisharjoitus kirkossa su 17.2. Mukana dosentti Ossi Viita, joka kirjoitti Kuhmoisten Historian toisen osan. Kyytivaraukset Marko Aarroskarille 0400 240081. ja 6. Hukki ja Iljin olivat valinneet esitettäväksi tuttuja ja hiukan tuntemattomampia suomalaisia lauluja, esimerkiksi Erkki Melartinilta, Oskar Merikannolta, Toivo Kuulalta ja Yrjö Kilpiseltä sekä tietenkin Jean Sibeliukselta – Suomalaista laulumusiikkia ei voi esittää ilman Sibeliusta, laulajatar perusteli. Elokuva Rölli ja kultainen avain Kuhmolassa Ke 20.2. Päijälän raamattupiiri rukoushuoneessa to 21.2. klo 15. Kuulijoita lähes sata Sosiaalitoiminnan suunnittelija Johanna Raivio toi tapahtumaan tervehdyksen SPR:n Hämeen piiristä. Tuure Lindénin puoliso Maria Lindén ei sairauden vuoksi päässyt osallistumaan konserttiin, joten viulunumeron sijaan yleisö sai kuulla Akselin ja Elinan häävalssin harmonilla esitettynä. Lippuja myytiin noin 60, ja yleisöä oli lähes sadan ihmisen verran, kun Päijännekodin asukkaat ja esiintyjät tukijoukkoineen lasketaan mukaan. klo 18. taivaassa to 21.2. luokan gaalailta Kuhmolassa Pe 15.2. Jokainen tarvitsee jonkun, jonka kanssa jakaa elämän tärkeitä asioita. Vellahdentie 1, pe 22.2. – Yhdessä olemme esiintyneet vain kerran aikaisemmin. 040 5238503. – Olemme pitkäaikaisia ystäviä, tutustuimme Kansallisoopperan lapsikuorossa, Hukki sanoi. klo 18. – En olisi koskaan tiennyt hänestä mitään, ellemme me mummot olisi keskenämme puhuneet lapsenlapsista, Sylvi Tuovinen kertoi. Paula Jokela lausui Maaria Leinosen runoja. Vanhojentanssit koulukeskuksella Su 17.2. klo 13. Penkkariajelu Toritiellä To 14.2. kunta ja srk Maaliskuu Su 3.3. Retki Tampereen Teatteriin, Kuin ensimmäistä päivää Pe 8.3. Ida Heickell esitti kanteleella muun muassa Yön kappaleen Rakkaus on lumivalkoinen. Päivi Hotokka SPR:n Kuhmoisten osaston ystävänpäiväkonsertin pääesiintyjä, sopraano Ina Hukki oli varsinainen löytö. Oikea ystävä osaa myös sanoa asioita, joita emme aina haluaisi kuulla. Oikeaa ystävyyttä ei ole se mitä sanotaan, vaan mitä näytetään teoissa. Koululaisten talviliikuntapäivä Pe 22.2. Keräykseen voi osallistua maksamalla lahjoituksen tilille IBAN: FI 16 2089 1800 0067 75. Miesten kotailta Paloasemalla, os. Laita Kuhmoisten seurakunnan viitenumero 302326. Ystävyydessä tärkeää on laatu. Kuhmoisten Harrastajateatteri esittää Kuhmolassa: Yksiöön en Äitee ota To 7.3. Häntä säesti pianisti Sanna Iljin. Talviset hevoslystit Kuhmolassa, järj. Yhteisvastuukeräys on käynnistynyt 3.2.2013. Joillekin se on muistutus siitä, mitä elämästä puuttuu. Ystävyys tuplaa ilot ja puolittaa surut. Lasten hiihtokilpailut Kissakulman Torpalla La 23.2. Perhekahvila srk-kodissa ke 20.2. Tänä vuonna koteihin ei lähetetä tilisiirtoja. Päiväretki Padasjoen uimahalliin To 21.2. Tulevista yhteisvastuutapahtumista tiedotetaan myöhemmin. mennessä Tarja Vesikalliolle 040 5238503. klo 10. Elokuva 21 tapaa pilata avioliitto Kuhmolassa Ma 25.2. klo 19. – On mieluinen tunne, kun joku lähettää kortin, soittaa tai tulee käymään. 9.2.13 Onnittelee sisko ja veljet! ONNITTELUT Kotiseurakuntasi kutsuu Sinua, olet sydämellisesti tervetullut mukaan tilaisuuksiin ja toimintaan! www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 1. Ystävä on myös se, joka ojentaa meitä silloin kun olemme valitsemassa väärin ja nostaa meitä silloin kun olemme maassa
– Päijänteellä pitää löytää oikea paikka ja oikea reikä. – Kun lähdetään Annelin kanssa kauniilla säällä, ollaan niin kuin retkellä. Kyllä se yleensä vähän jutkasee. Siinä tavalliseen pilkkiin on lisätty välisiiman – tapsin – avulla mormuska. Vasemmalla Hunkerit, oikealla Rekisalo ja taustalla häämöttää Virmaila. – Kun kala on syönnillään ja huomaa mormuskan, se iskee. Pilkkirepun voi levittää istuimeksi. Työelämän aikana talviset viikonloput kuluivat hyvinkin tarkkaan pilkkiretkillä, joita tehtiin työkavereiden kesken. Saalis kruunaa kalaretken. Usein olen sijoittunut sadan parhaan joukkoon, paras sijoitukseni on, kun olin 18. – Päijänteessä on syvänteen uomia, ja kala liikkuu niitä myöten, niissä voi olla hyvinkin paljon kalaa. Repun puolella kaikki on hyvässä järjestyksessä, saaliille on oma astiansa, ja eri tilanteita varten viritetyt pilkkionget odottavat valmiina kukin omassa lokerossaan.. Otetaan makkarat ja tehdään nuotio johonkin kiven koloon, juodaan kahvit, istuskellaan ja nautitaan päivästä. Yksi vetää kalaa, ja toiset eivät saa viereisestä avannosta mitään. – Pilkkionginnan SMkisoissa voi olla jopa 6 000–7 000 osanottajaa yhtä aikaa. Jostakin paikalle osui pieni parvi, ja Rujala nosti jäälle melKaloja narraten ja Päijännettä ihaillen kein peräkkäin viisi, kuusi ahventa. – Päijänteessä on mustaa ja vaaleaa ahventa, enimmäkseen mustaa, Tapio Rujala kertoo. Pilkki lasketaan ensin pohjaan ja kelataan sitten noin 30 senttiä ylöspäin. Ne kun innostuu, ottavat kiinni peräkanaa, ja kontti tulee täyteen, Tapio Rujala kertoi ja tunnusteli, oliko kala syönnillään lauantaina helmikuun 2. helmikuuta 2013 Vesa Koivu Jään paksuus kirkonkylänlahdella oli noin 50 senttiä, ja jäätie Papinsaaren sillan kupeesta kohti Tehinselkää oli erinomaisessa kunnossa lauantaina 2. Ammattiliitot ovat järjestäneet Pilkiltä kuntoa -kilpailuja pian 50 vuotta, ja Rujala on ottanut niihin osaa melkein alusta asti. Pilkkiretki on myös kuntoilua ja monipuolista liikuntaa. päivänä. Kallaveden SMkisoissa. Myös matalikkojen ja syvänteen reunat ovat hyviä kalapaikkoja, Rujala vinkkaa. Aurattua viittatietä oli helppo liikkua, ja tielinjan sivussakaan lunta ei ollut kymmentä senttiä enempää. – Tuntuu, että nyt on sellainen päivä, että nyt kala syö. Kalan huomion herättämiseksi on erilaisia onkimistyylejä, joku napauttaa vähän ongen vapaan, joku nykäisee. Välillä voi tulla isompaakin ahventa, kyrmyniskoja. – On kiva ihailla Päijänteen rantoja ja maisemia. Vähän loitompana istui toisia pilkkijöitä omia konstejaan kokeillen. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 13. helmikuuta. Tapio Rujala harrastaa paljon liikuntaa, esimerkiksi hiihtoa, ja squash oli mieluinen peli silloin, kun hän oli vielä mukana työelämässä. Kalastus on yksi harrastus muiden joukossa, siihen hän on oppinut pienestä pojasta asti. Päijänteen molemmat rannat ovat hänelle vuosikymmenten ajalta tuttuja aina Vesijärveltä asti. On suomalaista keksintöä yhdistää mormuska pilkkiin. Pilkkiongen tulee olla mahdollisimman herkkä, että onkija tietää, milloin kala syö ja käy pyydykseen. Saalis kruunaa kalaretken, mutta kyse ei ole vain saaliista. Tapio Rujala suosii Päijänteellä kirkasta kuparipilkkiä, kalat näkevät sen välkkeen. Mormuskan koukkuun tulee syötiksi punainen kärpäsentoukka. – Käytän nykyisin enimmäkseen tapsipilkkiä, se on varma. Jostakin paikalle osui pieni parvi, ja Tapio Rujala nosti jäälle melkein peräkkäin viisi, kuusi ahventa, ei kovin suuria mutta hyviä ahvenia kuitenkin. Keskitalvella syönti on yleensä heikkoa ja paranee, kun valo lisääntyy ja aurinko kohoaa korkealle. Sään puolesta pilvinen tai puolipilvinen ilma voi antaa hyvän saaliin. Ruotsalaiset taas käyttävät värikoukkua. Talvisin kala on aika pohjassa, siellä on lämmin. – Mormuska on alkujaan venäläinen. Tapio Rujala on siinä keskustellessamme tehnyt parikin avantoa
– Kun jäin eläkkeelle nelisen vuotta sitten, täytyi keksiä tekemistä, ja kävin kysymässä Kädentaitajista, voinko leipoa. Sinikka Hämäläiseltä karjalanpiirakoita Aamuvirkkuja ovat toisetkin Kädentaitajien leipurit. Jos haluaa olla varma, että saa toivomansa leivonnaiset, ne voi tilata etukäteen. – Äidiltä olen oppinut karjalanpiirakan teon. Valmis taikina pannaan jääkaappiin huilaamaan. Hän maustaa savulohen tillillä, lisää purjoa, sipulia, hiukan mustapippuria, munamaidon ja juustoraasteen. – Kiitos äidille siitä, silloin tehtiin leivät ja karjalanpiirakat kotona. Sieniaikaan hän tekee suosittua parsakaalisienipiirakkaa. Päivä saa rytminsä, kun hän herää leipomaan aamulla puoli viisi. Myös Meeri Vaskisalo leipoo oman äidin antamin opein. Täytteenä on riisi ja kuori on ruista, jossa on vähän vehnää, mutta tilauksesta teen pelkkään rukiiseen. Täytteenä on riisi. – Kun meitä on niin monta leipuria, kukin vuorollaan pääsee myös vapaalle ja omille matkoilleen.. Viime vuosina leivonnaisten suosio on vain kasvanut. Mirja Koivuselta sienipiirakkaa Mirja Koivusella oli Padasjoella oma kahvila, PataMuori. Pullat lähtevät helposti asiakkaan mukaan. – Ennen lapsuuskodissa leivottiin kerran viikossa iso satsi, leivoin myös omalle perheelleni. Jokaisella leipurilla on oma juttunsa, ja naiset ovat sopineet, että tuoreita ja monipuolisia leivonnaisia on jatkuvasti saatavilla. – Talvisin leivon kolmesti viikossa, kesällä melkein joka päivä. Jo siihen aikaan mökkiläiset haki hiivaleipää meiltä kotoa. Paistan +250 asteessa noin 20 minuuttia. Kasvispiirakassa on vaihtelevasti purjoa, porkkanaa, paprikaa ja parsakaalia. – Tykkään tehdä tätä. – Vapaa-ajan kuhmoislaiset ovat löytäneet niin hienosti myymälämme. Sinikka Hämäläinen tekee karjalanpiirakoita ja tuo lämpimät leipomukset tavallisesti torstaiaamuisin. Siihen kuuluu piimää, leseitä, vehnää, ruisjauhoa ja kauraryynejä. Eila Kilpinen tekee myös rapeaa näkkileipää, oman reseptinsä mukaan. Myöhemmin pääkaupunkiseudulla Sinikka Hämäläinen leipoi piirakoita myös ansiomielessä, hän toimitti seitsemän vuoden ajan karjalanpiirakoita Tikkurilan K-kauppaan, yleensä 200 kpl päivässä mutta joskus 400 kappalettakin. helmikuuta 2013 6 Vasemmalta Mirja Koivusella on kasvispiirakka ja makea piirakka, Eila Kilpisellä näkkileipiä ja piiras, Meeri Vaskisalolla monenlaista pullaa, Aili Helmisellä hiivaleipä ja pikkuleipiä, Raili Lehtisellä juustosarvia ja pullapitko ja Sinikka Hämäläisellä karjalanpiirakoita. Pohja on murotaikinan tapaista, ja omenalohkot on leivottu taikinan sisään. Kotona leivottua Kädentaitajien myymälästä Vesa Koivu Kuhmoisten Kädentaitajien myymälästä on pian 10 vuoden ajan voinut ostaa tuoretta, kotona leivottua leipää ja muita leivonnaisia. Olen aina tykännyt leipomisesta, en varmaan muuten olisi ruvennutkaan. – Juustosarvet ovat kesäisin suosittuja. – Laskiaiseksi leivoin laskiaispullia, täytteenä kermavaahtoa ja hillo. – Talvisin tarjottavaa riittää, mutta kesäisin mikään ei riitä, Riitta Nurmi Kädentaitajista kertoo. Aili Helmiseltä hiivaleipää Harmoisten Keulainjärvellä asuva Aili Helminen nousee varhain, panee uunin lämpiämään, lämmittää veden, alustaa hiivaleipätaikinan. – Teen voitaikinan ja täytteet itse. Sinikka Hämäläinen oppi karjalanpiirakan teon kotonaan Lieksan Egyptinkorvessa. – Tämä on harrastus. Kädentaitajien leipureista kuvasta puuttuvat Saara Nuuttila, Terttu Kopsala ja Riitta Nurmi. Meeri Vaskisalolta kanelipullia Leipomisen lisäksi Meeri Vaskisalon näkee usein päivystämässä Kädentaitajien myymälässä. – Kesää kohti mennään, ja silloin ei riitä mikään, Eila Kilpinen sanoo iloisesti. – Leipä on kahvin kanssa hyvää tuoreena, voita päälle, tai mitä kukin laittaa. Kilpisen ohjelmassa on myös gluteeniton pumpulikakku, jossa ei ole viljaa vaan perunajauhoa, voita ja kananmunaa. Lämpösenä se ei tarvii mitään. Mirja Koivunen on kehittänyt oman reseptin omenapiirakalle. Tavallisesti leivon kaksi kertaa viikossa ja kesällä joka päivä, joskus kahdestikin päivässä. Tämä on minulle ajankulua ja harrastus. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 13. Korppuja menisi kesällä vaikka kuinka paljon. – Lämpimiä ovat, kun tuon. Ensin Mirja Koivunen teki karjalanpiirakoita, siitä valikoima on laajentunut omenakakkuun ja kasvispiirakkaan. Kun tähän on alkanut, tarjottavaa pitää olla. Nyt Hämäläinen leipoo harrastuksekseen sen verran, että se pitää virkeänä. Raili Lehtiseltä juustosarvia Raili Lehtinen tekee juustosarvia, lohija kinkkupiirakoita ja reilun kokoista pullapitkoa. Aili Helminen tekee joulun edellä tilauksesta myös lanttu-, porkkanaja maksalaatikkoa ja imellettyä perunalaatikkoa ja pääsiäiseksi mämmiä. – Ruisleivän juuri on ainakin sata vuotta vanha, sain sen äidiltäni, joka on syntynyt vuonna 1902. Tosin, kun leipomukset ovat pieniä, myytävä saattaa iltapäivällä jo loppua, kun hyllyt on täydennetty aamulla. Hän paistaa kerrallaan ehkä 12–14 leipää, ja perjantaiaamuna klo 10 ne ovat vielä lämpimiä, kun hän asettelee leivät Kuhmoisten Kädentaitajien myymälän hyllyyn. Teen kierteisiä kanelipullia, voisilmäpullia ja pitkoja, ja kesällä kaikenlaista kahvipöytään sopivaa. Työ on tullut tutuksi, sillä aikoinaan kaikki leivottiin kotona, vallan kaikki, mitään ei ostettu. Eila Kilpiseltä myös gluteenitonta Eila Kilpinen tekee hapanleipää, kuivakakkuja, makeita ja suolaisia piirakoita. Monesti meille soitetaan, että olemme tulossa silloin ja silloin, varatkaa meille sitä ja sitä, Riitta Nurmi kuvailee. – Käytän Liperin Myllyn ruisjauhoja, ne ovat hyviä, karkeita ja maukkaita, siteeksi sitten vehnää. Olen aina tottunut tekemään ja ryhdyin tähän, kun jäin eläkkeelle, että on joku määränpää ja pysyy kunto. Kilpinen kaulitsee taikinapyörylät hyvin ohuiksi ja paiston jälkeen ne hajoavat hampaissa. Hän leipoo monenlaisia pullia ja kaneliässiä. Sitten kaulitsen sen, panen vuokiin ja lisään täytteen. – Lomalaiset ovat oppineet siihen hyvin. – Perjantaiaamuna tuon, kun kunnan asiointikyydin mukana pääsen tulemaan kirkonkylälle
Takaisin Kuhmoisiin palatessa teemme vielä lenkin Moottorikelkkailijoiden oman kodan kautta. En kuitenkaan ole, sillä takanani ajaa kaksi varmistajaa. Kaikissa reitin käänteissä ohjetta on vaikea pitää Rentoudu, älä purista kahvoista mielessä. helmikuuta 2013 Päivi Hotokka Pehmeä lumi heittää kelkan suksia sivulle. Paloaseman näkeminen saa minut huokaisemaan helpotuksesta. Reittejä pitkin pääsee ainakin Hahmajärvelle, Jämsään, Vehkajärvelle ja Padasjoelle. Järvenpää ja Liivenkorkee neuvovat minua kaasuttamaan alkuun varovasti ja varaamaan epätasaisissa kohdissa painoa jaloille. Mielenkiinto heräsi, ja se oli itsensä ja pelkonsa ylittämistä. Uuden lajin kokeilu kuitenkin kiinnostaa. Lain mukaan jäällä saisi ajaa 80 kilometriä tunnissa. – Kaikki tulivat ehjänä perille, Satu Järvenpää toteaa tyytyväisenä. Viime vuonna ensimmäistä kertaa Naistensafarilla olleet kuljettajat sanovat, että nyt tauolle tullessa olo on paljon helpompi. Vakaasti keskittyen saan kelkan kulkemaan hetken kuuttakymppiä, mutta se on ehdoton maksimi. Meno tuntuu olevan hallinnassa vain juuri ja juuri. Selvisin, takana on jopa 70 kilometriä noin neljässä tunnissa. Olen luvannut lähteä kokeilemaan, millaista on osallistua Kuhmoisten moottorikelkkailijoiden Naistensafarille – ja testaamaan, onnistuuko ensikertalainen ajamaan moottorikelkkaa Kylämälle ja takaisin. Vaikka olen jatkuvasti muista kuskeista jäljessä, perämiehet sanovat minun pärjänneen yllättävän hyvin. Itsensä ja pelkonsa ylittämistä Toinen safarin ensikertalainen Niina Liivenkorkee kertoo, että hänellä oli samanlaisia ajatuksia ennen kuin kokeili kelkkailua Satu Järvenpään opastuksella. Kun avarammalla paikalla yritän kiihdyttää nopeutta, jotta en jäisi muista niin paljon jälkeen, sukset ovat lipsahtaa penkan puolelle. Safarille lähtemistä epäröin, sillä matka on pitkä, kymmeniä kilometrejä, ja kelkan käyttäytyminen on minulle vierasta. Vaikea totella sitäkin, kun suksi on ollut kymmenen sentin päässä koivunrungosta. Eräässä ylämäessä luulen jo hetken, että kelkka jää sutimaan, mutta runsaan kaasun avulla se jaksaa kuin jaksaakin kiivetä ylös. On mahdotonta vilkaista vauhdissa taakse, jotta näkisin, että he ovat varmasti tallessa. Lähtee mielellään toistekin. Seuraavana päivänä etenkin yläkropan lihaksia kivistää huomattavasti, ei kuitenkaan sietämättömästi. – Mukavaa oli, ei tuntunut liian rankalta, Niina Liivenkorkee sanoo. Yritän rentoutua, ja hiljalleen matka alkaa tuntua sujuvammalta. – kuvat Jukka Järvenpää ja Antti Kankkunen Toimittaja sai retkeä varten moottorikelkkailijoilta lainaksi kelkan ja muut varusteet: ajopuvun, kypärän, suojalasit, kengät, hansikkaat ja kypärämyssyn. Olemme ajaneet noin kaksi tuntia, kun koneet saa vihdoin sammuttaa taukopaikalle, Kylämän Riistamiesten kodan pihaan. – Satu kysyi minua mukaan kolme vuotta. En lupaa lähteä ensi vuonna uudestaan, mutta kyllä tämä taito kannatti opetella, vaikkei pärinää rakastakaan. Suurin sallittu nopeus on kelkkareiteillä 60 ja jäällä 80 kilometriä tunnissa.. Olen ajanut kelkkaa kerran aikaisemmin, muutaman sadan metrin pätkän. Muut menevät edelleen menojaan, mutta kaasutan sen verran kuin uskallan. – Kun kokeilee, ajamiseen jää kiinni. – Kääntämistä helpottaa huomattavasti, kun siirtää painoa käännöksen suuntaan, Satu Järvenpää sanoo. Eräällä jääosuudella päätän vihdoin lisätä nopeutta yli 40 kilometriin tunnissa. Ennen ensimmäistä safariaan hänellä oli yhden kerran ajokokemus. – Silloin oli tosi paljon raskaampaa. Hallinnan opetteleminen ei ole alkuun vaikeaa, mutta huomaan pian, että kovemmassa vauhdissa se on hankalampaa. Pujottelu saa hikoilemaan – Tärkeintä on muistaa, että kahvoista ei saa puristaa, sanoo kymmenen naisen letkaa vetävä Matti Satukangas ennen lähtöä. Se lämmittää mieltä, ja kotaan tehty tuli kehoa, vaikka kylmä ei olekaan vaivannut koko matkan aikana. Olin ihan poikki illalla, Jenni Lahtinen sanoo. Vielä tämä kumpare, ja seuraava. Koska olen oppinut ajamaan autoa ja ratsastamaan hevosta, ei moottorikelkan kesyttäminen voi olla mahdoton tehtävä. Taukopaikan tuli lämmittää Kelkan hallintaan on pakko keskittyä, enkä juuri ehdi katsella maisemia. Edellä ajavan perävalot katoavat nopeasti mutkien taakse, ja vaikuttaa siltä, kuin olisin yksin metsässä. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 13. Haluaisin olla perillä. Tärkeintä kai on selvitä hengissä. Eteen tulee kelkkaa pompottavia möykkyjä, joita kelkkailijat kutsuvat pateiksi, tiukkoja kaarteita ja metsikössä pujottelua puiden välissä. Väsymys kadottaa ajamisen rytmin, ja nopeus hidastuu. – Älä yritä vastustaa ohjaustangon edestakaista liikettä, Satukangas neuvoo. Selkään alkaa sattua, ja kaasukäsi on puuduksissa. Vaihteita ei ole, koneen kierrokset vain nousevat sitä mukaa, kun vauhti kasvaa. Ajamme suosittua Kuhmoisten ja Jämsän välistä uraa, jolla on tässä kohtaa jyrkkiä yläja alamäkiä. Hän arasteli moottorikäyttöisiä koneita. Safarien välillä hän on ajanut muutaman kerran. Kelkkailureitit kulkevat osin metsissä, osin metsäautoteillä, osin järvien jäällä. Kun hän lakkasi kysymästä, sanoin, että voin lähteä. Moottorikelkka on yksinkertainen peli: siinä on kaasu ja jarru. Tuskanhiki meinaa nousta, kun puita on uran kummallakin puolella niin, että välissä on vain kelkan suksien levyinen rako. Jääosuuksilla viima voi kylmettää kelkkailijan, mutta Naistensafarin aikaan sää oli onneksi leuto
Ruokola lupailee, että ensi vuonna jatketaan samaan malliin. Esimerkiksi Godliken kaltainen bändi toimii paremmin väljemmässä ympäristössä. Ajatus Hernerokin järjestämisestä oli Hazardin muusikoiden Kimmo Ruokolan, Ilkka Niemisen ja Juha Salmisen. Kallion mukaan anniskelulupien hakeminen Kuhmolaan on mahdollista, kun tapahtuman suosio on nyt osoitettu. suorastaan ruuhkaantui. – Tällaista lisää. Catkin Lane tulkitsi suomalaisia ja englanninkielisiä rock-klassikoita niin vetävästi, että tanssilattia Catkin Lanen laulaja Jari Turtiainen tulkitsi suomenja englanninkielisiä rock-klassikoita. Jo sitä ennen joukon tunnelma oli hyvä. – Suurkiitokset mukanaolijoille. Yhtyeet onnistuivat täyttämään lattian riehakkailla tanssijoilla jo illan pääesiintyjää, juuriltaan kuhmoislaista Godlikea odotellessa. Ajattelimme, että keksitään jotakin aikamme kuluksi. Kaikki halukkaat rokkaajat eivät siis edes onnistuneet saamaan lippua. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 13. Bassoa yhtyeessä soittaa Mikko Heikkilä. Hazardin keikan loppupuolella Seurahuoneen yleisö oli jo hyvin lämmennyt hernerokkaamaan.. Saimme tuvan täyteen, se oli enemmän kuin osasimme odottaa, Ruokola sanoo. – Tarkoituksella sijoitimme konsertin juuri tähän väliin. Tampereelta asti mukaan rokkiin Illan kaksi ensimmäistä esiintyjää, Iivana Julma ja Hazardi, olivat kuhmoislaista alkuperää, Catkin Lane puolestaan Pirkanmaan puolelta. Rock! Satu Nieminen innostui. Joukkoon mahtui myös rokkiversio tutusta Joulupukki -laulusta. Tapahtuman menestys sai heidät hyvälle mielelle. – Ei todellakaan harmita, että lähdimme. Lippuja tapahtumaan myytiin noin 150, mutta väki vaihtui illan mittaan niin, että kerrallaan sisällä oli vähemmän ihmisiä. Laskiaisviikonloppuna ensimmäistä kertaa järjestetty Hernerokki täytti järjestäjien ja yleisön odotukset. helmikuuta 2013 8 Päivi Hotokka Ulkona sateli lunta, ja kylä oli hiljentynyt lauantai-illaksi, mutta Seurahuoneella raikasi rokki. Kuhmoislaisen Hazardi-yhtyeen muodostavat Ilkka Nieminen, Juha Salminen ja Kimmo Ruokola. – Lauantaina iltapäivällä Hernerokki maistui mahtavalta emme enää uskaltaneet myydä ennakkolippuja, mutta ovelta myytiin jonkin verran, kun näimme, että osa lähti ensimmäisten bändien jälkeen pois, Irma Kallio kertoo. Emmi Salminen tuli konserttiin Tampereelta asti ja toi mukanaan ystävänsä Anna Orslahden. Meno yltyi yötä kohti suorastaan villiksi, mutta pysyi silti siistinä ja hyväntuulisena. Hazardi versioi räyhäkästi suomalaisia rokkibiisejä, muun muassa tavallista rosoisempi versio Jenni Vartiaisen kappaleesta Missä muruseni on kuului yhtyeen settiin. Ensi vuonna isompaan tilaan Kimmo Ruokola uskoo, että suosio johtui osittain juuri siitä, että talvella joulun ja pääsiäisen välillä on niukasti tapahtumia. Vaihtoehtoheviä soittavaa Godlikea odottivat myös Emmi Salminen, Anna Orslahti ja Satu Nieminen. – Mahtavaa! Kuhmoisissa tapahtuu edes jotakin, ja näkee tuttuja ihmisiä. Irma Kallio sanoo, että seuraava Hernerokki vaatii Seurahuonetta suuremman tilan
Usko tulevaisuuteen on vahva Kuhmoisten elinvoimaisuus on tärkeä asia jokaiselle. Hänen mielestään vihreä oli yksitoikkoista. Kerrotaan, että ennen Kuhmoisiin tuloa taiteilija Pekka Halonen ei maalannut kesämaisemia. Meilläkin on tämä kaikki, mutta vielä enemmän, kertoo kehittämisasiamies Arto Kummala . – Uskomme Kuhmoisiin ja kuhmoislaisiin ja meidän valoisaan tulevaisuuteen, kiteyttää Osuuspankin toimitusjohtaja Teemu Sarhemaa . Toimivat peruspalvelut, jotka kaikki sijaitsevat lähes kävelymatkan päässä. Toimivat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat etätyöt, ja kun pistää työpaikan oven kiinni perässään, on jo lähellä harrastuspaikkoja. Jos jotain ei kunnan kaupoista löydy, sen hankkimisessa autetaan varmasti. Ja ne harrastusmahdollisuudet ovat edullisia, elleivät aivan ilmaisia. – Etäisyydet ovat todella lyhyitä joka paikkaan, toteaa yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Unto Sarvala . – Emme ole olleet kovin paljon mukana missään, mutta nyt pistetään tuulemaan. – Tämä on kaikkien yhteinen asia, ei kenenkään yksin. Sarhemaan mukaan paikallisten toimijoiden yhteistyö vahvistaa kuntaa, ja sen takia pankkikin haluaa olla aidosti mukana kehittämässä paikkakuntaa. Kunnan myynnissä olevat omakotitontit ovat edullisia, ja tällä hetkellä asemakaavaalueella on myynnissä vajaa kolmekymmentä tonttia, Kummala hymyilee. Kuhmoisten kunta ja yrittäjät ovat nyt pistäneetkin kunnolla tuulta purjeisiin uuden kampanjan voimin. Kunta on ollut näkyvästi esillä myös Helsingin Venemessuilla, syksyksikin on jo suunnitelmia. Kunnassa lellitään muuttajien lisäksi myös vakituisia asukkaita. Ja on pitäjässä muutakin kuin upeat maisemat. Koti Kuhmoisiin -kampanja 2013 – 2014. Yksi keino juurruttamiselle on oman talon rakentaminen, Kummala toteaa. Jos jotain ei löydy, soittoa meille ja etsitään yhdessä ratkaisu, Arto Kummala lupaa. Luotto siihen, että pienikin paikkakunta voi tarjota kaiken mahdollisen, on vahva. Kunta pisti verkot vesille ja lähti kalaan Unto Sarvala, Arto Kummala ja Teemu Sarhemaa ovat lähteneet puhaltamaan yhteen hiileen. Kuhmoisissa on nyt pistetty työrukkaset käteen, verkot vesille ja lähdetty hommiin. Tapaamme myös kunnan kesäasukkaat Helsingissä 21.3. Koti Kuhmoisiin -hanke on kunnan ja yrittäjien yhteinen kampanja, jolla halutaan tuoda esille paikkakunnan vahvuus ja elinvoimaisuus asuinpaikkana. Kuhmoinen esittäytyy lähiaikoina niin Lahden Rakennusmessuilla kuin Jämsän Hyvän tuulen messuilla. Kunta puolestaan tarjoaa ilmaisen laajakaistavalmiuden tai laituripaikan veneelle viideksi vuodeksi. Halonen ei ole ainoa, joka on ymmärtänyt tämän luonnonkauniin kunnan loiston. – Jokainen kunta mainostaa luontoa, turvallisuutta ja maisemia. Kunnan kotisivuja päivitetään ahkerasti, sieltä voi hakea lisätietoa kampanjasta tai kesäasukastapaamisesta. Kuhmoisten luonto muutti taidemaalarin mielen, ja kesänäkymät tallentuivat kankaalle niin Päijänteeltä kuin Kivikoskeltakin. Helsinkiin ajelee alle kahdessa tunnissa, Lahteen, Tampereelle ja Jyväskylään pääsee vieläkin nopeammin. – On tärkeää, että tänne muuttava asukas saadaan juurtumaan kuntaan ja viihtymään täällä. Yksi niistä on asuminen. Tontin ostajalle paljon etuja Rakentamista onkin lähdetty tukemaan monilta tahoilta. – Harrastusmahdollisuudet ovat todellakin aivan nenän edessä, Sarvala listaa pienen paikkakunnan etuja. Asuminen ja asuntotuotannon lisääminen tulee myös vahvasti esille kunnanvaltuuston 10.12.2012 hyväksymässä elinkeinoja työllisyysstrategiassa. Koti Kuhmoisiin -kampanja 2013 – 2014 Kuhmoisten kunta Kuhmoisten Yrittäjät ry Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten kunnanvaltuusto on linjannut vuoden 2013 elinkeinotoimen teemat. Vauvaraha, maksuttomat lukiokirjat sekä vielä ilmainen läppäri lukiolaisille. Sekä Kuhmoisten Osuuspankki että Kuhmoisten Yrittäjät ry ojentavat jokaiselle tämän vuoden aikana kunnalta uuden tontin ostaneelle ja siihen talon rakentamisen aloittaneelle 500 euron lahjakortin. – Nyt lellitään muuttajia
Tontit löytyvät alla olevasta Kuhmoisten taajaman opaskartasta oransseilla ympyröillä merkityiltä alueilta. Rakenna Oma Kotitalo Kuhmoisiin se kannattaa! HYRKKÖLÄ REKOLANVUORI KIRKONKYLÄ KOKONNIEMI 1 2 3 Kuhmoisten kunnalta laajakaistavalmiuden tontille tai venepaikan 5 vuodeksi Päijänteen rannalta Kuhmoisten Sahanrannan tai Papinsaaren satamasta Kuhmoisten Osuuspankilta ja Kuhmoisten Yrittäjiltä 500 euron suuruisen lahjakortin kummaltakin Kuhmoisten Yrittäjät ry:n jäsenyritykseen Kuhmoisten Sanomilta lehden vuosikerran Etuudet tulevat voimaan siinä vaiheessa, kun omakotitalon rakentaja on aloittanut rakennustyöt ja pohjan valutyöt on suoritettu. Koti Kuhmoisiin -kampanja 2013 – 2014. Kuhmoisten kunta, Kuhmoisten Osuuspankki, Kuhmoisten Yrittäjät ry Kuhmoisten Sanomat ovat yhteistuumin päättäneet tarjota näille tonteille rakentaville etuisuuksia: Kun aloitat tontille rakentamisen viimeistään joulukuussa 2014, saat Kuhmoisten kunnalla on myytävänä asemakaava-alueella liki 30 hyvää ja edullista omakotitalotonttia
Talvella tykkään hiihtää ja kesällä teen metsätöitä. Kunnanhallituksen puheenjohtajan palli on nyt Malinin käytössä jo toista kautta, joten tiukka ote Kuhmoisten asioista pysyy. – Hyvä ja turvallinen asuinympäristö. Yrittäjyydestä löytyy lisätietoa ja opastusta myös kunnan kotisivuilta www.kuhmoinen.fi Tietoa antaa mielellään myös oma vireä yrittäjäyhdistyksemme: Unto Sarvala, pj 0400 900 862 Taina Hinskala, siht. – Toimivat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat tämän yhtälön. Kahden, 3ja 6-vuotiaan, lapsen isänä Malin osaa arvostaa pienen paikkakunnan tarjontaa. Koti Kuhmoisiin -kampanja 2013 – 2014 Koti Kuhmoisiin -kampanja 2013 – 2014 Työpaikkana Itä-Suomen yliopisto ja asuinpaikkana KeskiSuomen Kuhmoinen. – Koulussa on pienet ryhmäkoot, päivähoidossa kodinomainen ympäristö ja asiakaslähtöiset maksukäytännöt, Kuhmoinen maksaa kotihoidon kuntalisää ja vauvarahaa on tarjolla vastasyntyneille. Näille harrastuksille on todella hyvät toimintaedellytykset, mutta kyllä täällä voi harrastaa paljon muutakin. Kuulostaa oudolta yhdistelmältä. MEILLÄ ON MYÖS 1000 euron vauvaraha laadukas päivähoito / kotihoidon kuntalisä eskarilaisille maksuton koulukyyti koulussa pienet ryhmäkoot lukiossa ilmaiset kirjat ja ”läppäri” toimivat terveyspalvelut maltillinen veroprosentti ilmaiset lähiliikuntapalvelut: kuntosali, urheilusali, urheilukenttä, uimarantoja, kuntorata, ladut, frisbeefgolf... Arto Kummalalta saa niistäkin tarkempaa tietoa – yhteystiedot viereisessä käyntikortissa. Kunnan tulevaisuus näyttää valoisalta, talous on hyvässä jamassa ja yhteisvastuu toimii. – Ikääntyvä väestö on haaste, joten uudet asukkaat ovat jo tämänkin puolesta tervetulleita. Toimivat peruspalHyvät yhteydet mahdollistavat ETÄTYÖN velut ja sijainti loistavien yhteyksien varrella, mies luettelee. Kunnallispolitiikkaan Malin lähti halusta vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Iso syy muuttoon oli vaimon työpaikka naapurikunnassa Padasjoella, mutta Kuhmoisten tarjoamilla puitteilla oli sanansa sanottavanaan. 040 740 6374 kuhmoisten@yrittajat.fi www.yrittajat.fi Kimmo Malin. Harrastusmahdollisuuksiakin on useita.– Oma vapaa-aika kuluu suurelta osin perheen kanssa. Eikä meillä ole turvallisuusuhkia, Malin kiittelee. Matkustan vähintään joka toinen viikko Joensuuhun, mutta muuten voin tehdä työni etänä, Kimmo Malin, 32, selventää.Kuhmoisista kotoisin oleva Malin muutti takaisin synnyinseudulleen vuonna 2007. ja paljon paljon muuta! Kuhmoisten Yrittäjät ry Uusille ideoille ja yrittäjille löytyy tilaa lämpimästi tervetuloa! Kuhmoisten kunnalla on myytävänä/ vuokrattavana myös teollisuustilaa ja -tontteja. Turvallisuutta ja viihtyvyyttä lisää myös se, että pitäjässä lähes kaikki ovat tuttuja toisilleen – naapurinkin lasta kaitsetaan tarvittaessa omien ohella
Palvelutkin pelaavat moitteetta, oli kysymys sitten terveystai asiointipalveluista. – Harrastetaan kaikkea sitä, mitä täältä löytyy, Johanna sanoo. – Tein myös uuden vuoden lupauksen, että lopetan työni päivittäin viideltä. Jopa niin paljon, että kunnassa olisi tilaa muillekin putkialan yrittäjille. Talo hiljenee vain silloin, kun ensimmäistä luokkaa käyvä Tuukka on koulussa ja 3-vuotias Minnea päivähoidossa. Harri tekee putkityöt, Johanna pyörittää arkea ja hoitaa firman laskutukset ja kirjanpidon. Tutustu osoitteessa op.?/bonus tai tule käymään! Pankki, josta saat bonusta. Päivittäispalvelut • Säästämisen ja sijoittamisen palvelut kattavasti: • OP-rahastot, rahastot Suomesta ja maailmalta o Sijoitusvakuutukset sekä eläkeratkaisut o Indeksilainat o OP-Private, yksilöllistä varainhoitoa o Rahoituspalvelut • Asuntoa, autoa, remonttia, matkaa, venettä tai melkein mitä vain o varten Yritysrahoitukset monipuolisesti o Korkosuojaukset o Pohjola rahoituksen palvelut o Pohjola-vahinkovakuutukset niin henkilö kuin yritysasiakkaille • Lainopillisetja notariaattipalvelut • kauppakirjat, lahjakirjat, testamentit, edunvalvontavaltuutukset o perukirjat ja perinnönjaot o kaupanvahvistukset, julkinen kaupanvahvistaja Teemu Sarhemaa o kiinteistörekisterin tulosteet kuten lainhuutoja rasitustodistukset o – Ei ole käynyt mielessänikään lähteä pois täältä, Harri Lehtonen , 38, toteaa tyytyväisenä omasta kotikunnastaan. – En pistä vastaan, jos tulee toinenkin tekemään. – Kuhmoisissa on loistavat moottorikelkkareitit, hän kehuu. Pankki, josta saat bonusta. Kesällä makkarat paistuvat ja vesi roiskuu naapurien kanssa yhteisesti hommatulla uimapaikalla Asilammen rannalla. (03) 5445 100, faksi (03) 5445 144 Avoinna: kassapalvelut ma–pe 10–16, asiantuntijapalvelut ma–to klo 9–17.30, pe 9–16 (ajanvarauksella) Op.fi -verkkopankki pankin eteisessä päivittäin klo 6–22 ja kotonasi 24 h/vrk Otto-piste pankin ulkopuolella Pankki, josta saat bonusta. Lapset tykkäävät luistella, laskea mäkeä ja pelata frisbeegolfia. Kuhmoisistahan löytyy Lehtosten mielestä vaikka mitä. Kuhmoinen on Lehtosen mielestä hyvä paikka asua ja työskennellä, asiakkaat ovat tuttuja ja muiden yrittäjien kanssa on helppoa tehdä yhteistyötä. Oman pihan kuopsutus tulee vuoroon sitten kun lumet sulavat. Kun keskität asiointisi meille, kertyneitä OP-bonuksiasi käytetään esimerkiksi Pohjolan vakuutusmaksuihin. Kaikkeen tähän kunta tarjoaa hyvät puitteet. Olemme aina olleet Kuhmoisten Osuuspankin asiakkaita, ja viime syksynä siirsimme kaikki vakuutuksetkin Pohjolaan. Kun keskität asiointisi meille, kertyneitä OP-bonuksiasi käytetään esimerkiksi Pohjolan vakuutusmaksuihin. En ole lipsunut kuin pari kertaa, Harri kertoo. Osuuspankista saat kaikki kodin ja perheen vakuutukset. – Ei kyllä ole moitteen sijaa, vanhemmat kiittelevät. Toritie 51, 17800 Kuhmoinen, puh. Osuuspankista saat kaikki kodin ja perheen vakuutukset. ” Ei ole käynyt mielessänikään lähteä pois täältä.” Lehtoset rakensivat oman talon Rekolanvuoreen reilu 10 vuotta sitten. Vakuutusten keskittäminen OP-Pohjolaan oli myös hintakysymys, Harri Lehtonen kiittelee. – Mutta kyllä hyvät puolet voittaa huonot, kirkkaasti.Perheen työnjako on selvä. – Olethan, Johanna naurahtaa. Lähes ainoa asia, mikä pitäjästä puuttuu on vaatekauppa. Tutustu osoitteessa op.fi/bonus tai tule käymään!. Perheen äiti käy jumppaamassa ja omassa marttakerhossa, jossa neljän naisen porukka loihtii kaikenlaisia käsitöitä. – Ei minua oteta putkihommiin, hän nauraa. – Perustarpeet löytyvät helposti kaupoista ja esimerkiksi pankkiasiointi on helppoa. Lyhyt matka kaupunkiin Yrittäjäperheen mielestä Kuhmoinen on myös turvallinen paikka lapsiperheelle. Omassa pihassa on tilaa pelata ja leikkiä, mutta kodin rauhasta pääsee myös nopeasti keskustaan asioille. Perheen yhteiseen aikaan kuuluu tärkeänä osana mökkeily Jämsän Koskenpäällä, mutta myös omille Kuhmoisissa on HYVÄ ASUA & YRITTÄÄ harrastuksille löytyy aikaa. Kiireinen isä onkin rauhoittanut viikonloppunsa töiltä, jotta ehtii viettää aikaa tärkeimpiensä kanssa. On hienoa, että saamme kaikki perheemme palvelut saman katon alta ystävälliseltä ja tutulta henkilökunnalta. – Kyllä minä ennemmin olen maalla lasten kanssa kuin kaupungissa, isä toteaa. Isä Harri puolestaan pelaa lentopalloa ja moottorikelkkailee. Ja jos jonkun tavaran perässä pitää lähteä pidemmälle, ei kaupunkeihin ole matka eikä mikään. Viikonloput yhdessäoloa Lehtosten perheeseen kuuluvat äidin ja isän lisäksi lapset Tuukka ja Minnea . Esimerkiksi kesät ovat välillä katastrofaalisia, mies naurahtaa. Kuhmoisissa syntynyt Lehtonen pyörittää vaimonsa Johannan , 35, kanssa Putkiasennus Lehtonen Oy:tä, ja töitä piisaa yllin kyllin. Kaikki mitä pankilta toivot ja vähän enemmänkin..
Hienoa, kun omalta paikkakunnalta saa apua yrityksen perustamisessa. Tämän jälkeen seurasivat vuodet Helsinki Median puhelinmyyjänä. Vähän myöhemmin hän lähti pääkaupunkiseudulle työnhakuun. Jos sain myytyä mainostilaa puhelimessa, niin entäs face to face ! Vuodet 2000–2006 hän toimi Talentum Mediassa, ensin myyntipäällikkönä pari, kolme vuotta ja sitten myyntiryhmän päällikkönä – Oli hyvä meininki, tehtiin kovasti töitä! Sain hyvää kokemusta esimiestehtävistä ja siitä, miten saa organisaation menestymään sitkeällä työllä. – Sitä paitsi tänä päivänä pystyy tekemään niin paljon kotoa ja netin kautta. – Siinä tuli jokunen työtarjouskin, ja otin vastaan tarjouksen, joka ei sitten vastannut odotuksiani eikä saamiani lupauksia. – Kyseessä oli Sanoma Digitalin kampanja, jolla haettiin myyjiä, joilla olisi samat arvot kuin minulla. Oli tullut aika pohtia, mitä tämä elämä on ja missä haluan elää ja olla. Ja Helsinkiin on vaan 2 tuntia. Joka ei pelkää tulevaisuutta, voi nauttia tästä hetkestä. – Kaikki lähtee aina yksilöstä – kun ihminen kasvaa, yritys kasvaa ja kaikki voittavat, Sikke tiivistää. Vuoden 2008 mediamyyjä Vuonna 2008 Sikke voitti Vuoden mediamyyjä -tittelin Happi Mindsharen järjestämässä kilpailussa. Olen kiitollinen Kuhmoisten kunnan kehittämisasiamies Arto Kummalalle, hän on rohkaissut minua ja auttanut perustamisilmoitusten ja starttirahahakemusten laatimisessa. Subtv:n myyntiorganisaatio oli mennessäni sinne 4–5 henkilön ”kioski”, ja lähtiessäni meitä oli jo 12. Opiskelu on sujunut hyvin täältä käsin, ja viime vuoden olen myös tehnyt täältä käsin etänä vanhoja hommiani. Sikke Mäkinen muutti vuonna 1977 äitinsä Kirsti Mäkisen mukana Kuhmoisiin ja kävi täällä koulunsa. – Saan tehdä työtä, jota todella rakastan, ja asua ihanassa ympäristössä. helmikuuta 2013 Huippumyyjä Sikke Mäkinen aloittaa uutta Vesa Koivu Sirkka-Liisa Mäkinen on palannut lapsuutensa ja nuoruutensa maisemiin Kuhmoisiin ja perustanut oman yrityksen Onnenportaat, joka on erikoistunut myynnin ja markkinoinnin konsultointiin ja yksilöja yritysvalmennuksiin. Sikke Mäkisen toivat Kuhmoisiin askeleet, joiden aikana ei auttanut pelätä tulevaisuutta. Hän ryhtyi opiskelemaan Mendo Oy:n Valmentamossa, josta hän valmistuu tänä vuonna sertifikoiduksi Life Coach -valmentajaksi. – Tulin Kuhmoisiin viettämään kesää, ja sillä tiellä ollaan, nyt olen ollut täällä 2 vuotta. Mäkisen yrityksen nimi Onnenportaat viittaa määrätietoiseen askel askeleelta etenemiseen. – Kuhmoisten sijainti on töitten kannalta loistava, täältä on lyhyt matka Lahteen, Tampereelle, Hämeenlinnaan ja Jyväskylään. Keväällä 2010 Sikke päätti vetää henkeä ja viettää sapattia, hän sanoi itsensä irti TV 4:stä. – Ole onnellinen, ole oma itsesi, onnellisuus on valinta – sinun valintasi. Ensimmäinen työpaikka oli autonrenkaita myyvä Continental Rengas Oy, jossa hän aloitti puhelinvaihteessa ja siirtyi sitten myyntiin. – Lopetin jo koeajalla ja siirryin TV 4:lle uusasiakasryhmän myyntiryhmän päälliköksi vuosiksi 2009–2010. Sikke tuntee Suomen mainosmarkkinat läpikotaisin ja neuvoo yrityksiä markkinoinnissa. Myyminen on kivaa! – Halusin eteenpäin ja halusin asiakastapaamisiin. Kun samaa life coachingia tehdään yrityksen henkilöstön suhteen, kyseessä on yritysvalmennus. – Olen aina tiennyt, että asiakaspalvelu on mun juttu, saa olla ihmisten kanssa tekemisissä. – Tulin Kuhmoisiin viettämään kesää, ja sillä tiellä ollaan, nyt olen ollut täällä kaksi vuotta, Sikke Mäkinen kertoo.. Vuosittain jaettava titteli on erittäin arvostettu, sillä se annetaan yleisöäänestyksen perusteella, johon osallistuivat mediamainonnan asiakkaat ja mainostoimistot. – Olin saavuttanut ne tavoitteet, joita olin asettanut itselleni. Oli kovaa työtä saada uusia asiakkaita koko ajan muuttuvassa markkinassa. Kuhmoisten Sanomat 13 Keskiviikkona 13. Kuhmoisista maan laajuisesti Sikke Mäkinen asuu rivitalossa, Päijänteen rannalla. Hän tietää, miten ja missä yrityksen kannattaa mainostaa, ja auttaa markkinointisuunnitelman teossa, budjetoinnissa ja toteutuksessa. – Mietin pitkään, uskallanko. Vuonna 1992 hän valmistui merkonomiksi Jämsänkosken kauppaopistosta, ja myyjän ura alkoi Pekka ja Irja Tervalan Kuhmoisten Radioja pyörä -liikkeestä. Valmentaja ei toimi asiakkaan puolesta, vaan auttaa tätä hahmottamaan tilanteen ja löytämään onnen portaat. Tärkeintä on nauttia tästä hetkestä. Sikke Mäkisen yrityksen nimi on Onnenportaat, ja liikeidea on myynnin ja markkinoinnin konsultointi. Nämä askeleet toivat minut Kuhmoisiin, Sikke kertoo. Hänen tittelinsä oli myyntipäällikkö. Olen sanonut, että hyvän myyjän arvoja ovat nöyryys, halu aidosti auttaa asiakasta ja halu toimia rehellisesti. – Kovalla työllä, nöyryydellä ja yhteen hiileen puhaltamalla pystyttiin kasvattamaan myyntiä. Paikalliset, kysykää rohkeasti minulta! Myynnin ja markkinoinnin lisäksi Sikke valmentaa ihmisiä ja yrityksiä Life Coach -koulutuksensa pohjalta. Oma yritys Onnenportaat Sikke Mäkinen oli aina tehnyt palkkatöitä, vaikka yrittäjyys kiinnostikin. Helsingin Sanomissa oli 1.6.2008 koko sivun ilmoitus, jossa luki: ”Me haluamme sinut Sikke Mäkinen”. Tavoite voi olla vaikka parempi ajanhallinta, tupakanpolton lopettaminen, uusi parisuhde tai uusi ammatti. Syksyllä 2006 Sikke Mäkinen aloitti Subtv:llä. Työpaikalla henkisen hyvinvoinnin merkitys korostuu koko ajan. – Konsultoin myös myyntiä, esimerkiksi, miten hankitaan uusia asiakkaita ja varmistetaan, että kauppa käy myös hiljaisina aikoina
Nämä kaksi lajia ovat Kuhmoisissa suosituimpia. Silloin salin pitäisi olla ainakin vähän isompi. Hän kertoo kokeilleensa myös koulukeskuksen frisbeegolfrataa, mutta säännöllistä harrastajaa hänestä ei ole tullut. – Tämä sali riittää meidän tarpeisiimme, mutta jos haluaisi pelata salibandya sarjassa, vaatimukset eivät ihan täyty. Toisaalta kuntosalin tila rajoittaa uusien laitteiden hankintaa. Koululaisille on sitten iltapäiväkerhot, ettei lasten tarvitse mennä tyhjään kotiin, jos vanhemmat ovat vielä töissä. helmikuuta 2013 14 Vesa Koivu Kuhmoisten nuorisotalon yläkerrassa oli vilskettä perjantaina 8. Koko ajan on sama tuttu neuvolatäti, jonka kanssa asioidaan. Vaikka vuorot ovat täynnä etenkin arki-iltaisin, sekä lentopalloilijat että sählynpelaajat ovat toistaiseksi mahtuneet saleihin. – Sali voisi olla aktiivisemminkin käytössä, tuumii Juhani Savijärvi, joka treenaa itse pari kertaa viikossa silloin, kun on paikkakunnalla. Talvisin Puukkoisten ladut saavat miehen suksille silloin tällöin. Sählyä hän on oppinut pelaamaan jo koulussa, ja sen harrastamiseen on aina ollut hyvä mahdollisuus. Vaikka avainjärjestelmää vastustettiin rajusti syksyllä, kun se otettiin käyttöön, käytäntö on nyt muotoutunut Savijärven mielestä hyväksi. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 13. Kuntosalilla kärsitään harvoin ruuhkasta ja innostus liikuntaan. Peruskoulun ja lukion hän kävi Kuhmoisissa. Minna Korppila-Kauppinen ja Jose Kauppinen seurasivat tilannetta taustalla. Toinen Savijärven liikuntaharrastuksista on sähly, jota hän pelaa koulukeskuksen liikuntasalissa perjantaisin ja sunnuntaisin. – Ja kyläläiset suhtautuvat kivasti lapsiin, Niina Saarinen kiittää. – Se alkaa jo siitä, kun odottaa vauvaa. – Pidän salia hyvänä, mielestäni täällä on kaikki tarpeellinen. Niina Saarinen on sitä mieltä, että Kuhmoinen on hyvä paikka kasvattaa lapsia. helmikuuta aamupäivällä. Tytöt oikein odottaa kerhopäiviä, ja on se tärkeää äideillekin, että pääsee näkemään toisia aikuisia. – Kesällä on uimakoulu ja Hippokisat. Kahden pienen lapsen äiti, Sappeessa asuva Niina Saarinen kertoo, että järjestely on kätevä. Koulu on mukavan pieni, ja lapset tuntevat jo toisensa, kun menevät kouluun. – Tosi moni kaverini käyttää rataa sulan maan aikana lähes päivittäin. Peetu Arrenius keskittyi aakkospalapelin kokoamiseen. Ja vauvatonni on lapsiperheelle iso raha. On muskaria ja liikuntakerhoa, joka päivälle Viime perjantaina 8. Harvemmin tosin iltaisinkaan on niin paljon ruuhkaa, että laitteisiin joutuisi odottelemaan vuoroaan. Päivi Hotokka Keskellä iltapäivää koulukeskuksen kuntosalilla on hyvin tilaa harjoitella. – Voi valita sellaisen ajankohdan, ettei ole ruuhkaa, Savijärvi kiittää. Juhani Savijärvi treenaa koulukeskuksen kuntosalilla pari kertaa viikossa silloin, kun on paikkakunnalla.. Päivähoidossa on vaihtoehtoja, on kodinomainen perhepäivähoito sekä ryhmäperhepäiväkoti, jossa vuorotöissä oleva voi saada lapsen hoitoon myös yövuoron ajaksi. helmikuuta Kuhmoisten nuorisotalon yläkerrassa oli koolla neljä nuorta äitiä ja kymmenen lasta. Ryhmän vastuuhenkilö varaa liikuntasaliin vuoron. Puukkoisilla asuva Juhani Savijärvi valmistuu tänä keväänä metsätalousinsinööriksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ähtärin toimipisteestä. Harvinaisen hyvä ilmainen sali Kaikki kunnan osa-aikaiset asukkaat eivät ehkä ole huomanneet, että kuntosalin käyttö on jokaiselle maksutonta. – Lasten perään katsotaan, vaikka ne eivät omia olisikaan, ja taksit ja bussikuskit huolehtivat, että lapset pääsevät perille. Nyt, kun saliharrastajille tarjotaan avainkortteja, joilla pääsee sisään haluamaansa aikaan, harrastaminen on entisestään helpottunut. Kuhmoinen – lapsiperheelle kiva paikka nuorisotalon alakerrassa leikkikoulussa, jota pitää seurakunnan lastenohjaaja Katri Mikkola, pienet lapset vanhempineen kokoontuvat vapaamuotoiseen perhekahvilaan. On myös lasten kotihoidon tuki ja siinä kunnan oma korotus. Samaan aikaan kun isommat lapset ovat Sappeelainen Niina Saarinen auttoi Peetu Arreniusta ja Viivi Saarista palapelin kokoamisessa. Avainkortista peritään pieni panttimaksu, ja kortteja voi varata liikuntatoimesta. Laitteita ja painoja ei nimittäin käytä kukaan. – Koululiikunnasta minulle jäi positiivinen kuva jotakin niin, ettei kaikissa ehdi käymäänkään. Kasperi Järvenpää kieritteli lattialla, Elmeri Järvenpää ja Niilo Stenholm ihailivat. Kyseessä oli Mannerheimin lastensuojeluliiton Kuhmoisten osaston järjestämä perhekahvila, jota hoitaa Elina Stenholm. Tietysti erilaisia laitteita voisi aina olla enemmän, ja käsipainoja voisi olla vielä laajempi valikoima. – Perhekahviloita on kahdesti viikossa. Porukassa on miehiä lukiolaisista kuusikymppisiin. – Käsittääkseni nyt kaikki, jotka ovat halunneet avaimen, ovat sen myös saaneet. Ohjelmassa oli vapaata seurustelua ja lasten leikkejä. – En usko, että Suomessa on kovin monta tämän tasoista ilmaista kuntosalia, Juhani Savijärvi arvelee
– Leirille on tulossa paljon ratsastaneita nuoria, joten varmaankin hyppäämme aika paljon, Miia Lahtinen kertoo. – Leiriläiset ovat mukana hevostenhoidossa, ja koska talvella ei pääse uimaan, iltaisin usein katsellaan heppafilmejä yhdessä sisällä, Miia Lahtinen kuvailee. – Kankkuun sattuu, mutta niin näissä hommissa voi aina käydä. Leireillä ratsastetaan kaksi kertaa päivässä, ja hintaan kuuluu täysihoito. – Meillä on käytetty minisuksia, mutta myös laskettelusuksilla voi mennä. Poninäytelmän valmistelut ovat käynnissä, ja tänä vuonna uutuutena ovat luvassa keppihevoskilpailut. Hiihtäjä pitää kiinni vetoliinoissa olevasta kapulasta. Miia Lahtinen harmittelee, että Kirjonurmen tallin rekihevoset ovat käymässä vähiin, ja ajeluun sopivia aurattuja reittejä ei juuri ole. Laajennukseen on syksyn aikana rakennettu seitsemän karsinaa ja satulahuone, tulossa on myös pesupaikka. Tallilaajennus palvelee täysihoitoasiakkaita Katri Saario nautti hiihtoratsastuksesta, vaikka muut talviset urheilulajit eivät häntä kiinnosta. Leirien lisäksi talleilla järjestetään lomaviikkojen aikana tavallisia ratsastustunteja, joille osallistuu muun muassa Kuhmoisissa lomaansa viettäviä vapaaajanasukkaita. Hetken päästä jo laukataan Hiihtoratsastukseen tarvitaan hevonen, ratsastaja ja hiihtäjä. Nyt yksityisten omistajien hevosia asuu tallissa 9–10. Kissakulman tallilla hiihtoratsastus kuuluu talvilomaleirien ohjelmaan, ja Saarion on tarkoitus kokeilla, kuinka hevosen kanssa hiihtäminen sujuu ensikertalaiselta. – Viikolla 9 meillä on myös kaksi ratsastuskurssia, istuntaja estekurssi, Lea Aittolahti sanoo. Kaksi kertaa käy niin, että Vinskityttö nykäisee äkisti laukkaa nostaessaan ja Saario pyllähtää kumoon. Välillä se tosin kuumenee, mutta se on sen henkilökohtainen luonteenpiirre. Kissakulman tallilla leirit pidetään molemmilla viikoilla. Kuhmoisten Sanomat 15 Keskiviikkona 13. Hän arvelee, että pehmeämmällä alustalla hiihtäminen olisi helpompaa. Onneksi tallinpitäjä Lea Aittolahdella on lajista ja siihen opastamisesta kokemusta, ja suomenhevonen Vinskityttö on kokenut vetohevonen. Oikeaoppisesti hän nojaa ensin taaksepäin ja päästää vetoliinasta irti. – Täytyy itse nojata taakse, että saa tasaisen vedon, Saario huomaa. Tästä syystä esimerkiksi matkailijaryhmille ei voida järjestää rekiajelua, vaikka pyyntöjä tulee vuosittain. Alamäkeen hiihtämisessä täytyy olla huolellinen, koska sukset pyrkivät kulkemaan hevosta lujempaa. Kirjonurmen tallilla leiri on viikolla 8, ja viikolla 9 järjestetään kouluja esteratsastuskurssit. Saario työskentelee Aittolahden tilalla lomittajana ja sanoo luottavansa Vinskityttöön. helmikuuta Kopseen hevoslystitapahtumassa Kuhmolassa. Hevoslysteissä keppihevosia Talvilomaleireihin kuuluu yleensä myös hiihtoratsastuksen ja rekiajelun kokeileminen. Talvilomaleirejä ja muuta lomaohjelmaa järjestetään viikoilla 8 ja 9, jolloin lomaa vietetään Eteläja Keski-Suomessa. Kissakulmalla ajelua tarjotaan myös tilauksesta ryhmille. EU:n tilatarvevaatimukset hevostalleille tulevat voimaan ensi vuoden alussa. Vinskitytölle on puettu satulan lisäksi y-rintaremmi, jollaista käytetään myös ravihevosen valjaissa. Testikerralla tie oli juuri lingottu, ja hiihtäjä joutui varomaan traktorin jälkiä ja lumipaakkuja.. Täysihoitopalvelu mahdollistaa hevosen omistamisen myös työssäkäyville ihmisille, sillä tallin työntekijät hoitavat hevosen, ja omistaja voi keskittyä ratsastamiseen. Kun vetoliina löystyy ja hevonen nykäisee sen jälkeen eteenpäin, hiihtäjä voi menettää tasapainonsa. Ratsastusta ja rekiajelua pääsee kuka tahansa kokeilemaan lauantaina 23. Ei aikaakaan, kun Aittolahti pyytää Vinskitytön laukkaan ja Saario tulee vauhdikkaasti perässä. Lea Aittolahti kertoo, että kokeneemmat leiriläiset voivat ohjastaa rekihevosta itse, ja ensikertalaisia avustaa taluttaja. Vinskityttö on aiemmin ollut ravihevonen. – Suomenhevoset ovat yleensä hoitaneet nämä hommat, mutta meillä on reki myös pienille poneille. – Tämä oli hirveän kivaa! Oikein jees, voin suositella, hiihtoa inhoava nainen hymyilee. – Hiihtoratsastuksessa on etua, jos hevonen on vetänyt rekeä aikaisemmin. – Samalla ajattelimme vähän laajentaa tallia, Miia Lahtinen kertoo. Nyt hänet kuitenkin aiotaan laittaa suksille hevosen vedettäväksi. Silloin monojen pitää olla hiihtäjälle sopivat, Aittolahti kertoo. Vetohommiin tottunutta Vinskityttöä ratsastaa Lea Aittolahti. Katri Saario aloittaa toEnsikertalainen suksilla hevosen perässä Päivi Hotokka Jos talvilomalta puuttuu eläinaiheista tekemistä, Kuhmoisten talleilta voi vielä kysyä paikkoja ratsastusleireille. Molempien tallien leireillä on tilaa, ja ilmoittautumisia otetaan vastaan vielä edellisellä viikollakin. Lomalaisille leirejä ja kursseja Päivi Hotokka Kirjonurmen tallin laajennusosa on viimeistä silausta vaille valmis. helmikuuta kenttäratsastuksen asiantuntija Seppo Laine, joka pitää valmennuksia ja luennoi ratsastusseura Kuhmoisten Kopseen kevätkokouksessa. Kirjonurmen tallilla vierailee keskiviikkona 27. Projektiin kuuluu myös majoitusrakennuksen ja tarhojen kunnostaminen sekä maneesin pohjan parannus. Ratsastaja ja hiihtäjä käyttävät turvavälineenä kypärää, ja hiihtäjälle suojalasit olisivat hyvät, sillä kasvoille käyvän viiman lisäksi hevosen kavioista voi lentää lumipaakkuja. tuttelun vetohiihtoon ensin käynnissä, sitten ravissa. Saariolla ei kuitenkaan ole vaikeuksia antaa hevosen mennä menojaan. Silloin se ei pelkää takaa kuuluvaa suksien suhinaa, Lea Aittolahti sanoo. Kirjonurmella vanhoista karsinoista muutama oli liian pieniä, joten muutoksia tarvittiin. Ennakkoluulottomasti hän ryhtyy kiinnittämään minisuksia saappaisiinsa, vaikka ei ole niitä koskaan aiemmin kokeillut ja kokemus hiihdosta, laskettelusta ja luistelusta on vähäinen. Lea Aittolahden mielestä vaikeinta on päästää kaatuessa irti, jotta ei jää raahautumaan hevosen perässä. helmikuuta 2013 Päivi Hotokka Katri Saario yrittää vastustella, sillä hän ei pidä hiihtämisestä. Laajennusosa palvelee etenkin niitä asiakkaita, jotka pitävät hevostaan tallilla täysihoidossa. – Meillä on hyvät mahdollisuudet pitää hevosta, sillä täällä on valaistut kenttä ja maneesi, seuraa muista harrastajista ja tallilla käy hyviä valmentajia. Liinojen toiset päät kiinnitetään hevosen rintaremmiin. Yritys sai rakentamiseen 35 prosenttia tukea MannerSuomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Täysihoitopaikkojen kysyntä on ollut hyvä. – Vinskitytön takana saa tulla mitä vain. Pikkulapset voivat talleilla kokeilla talutusratsastusta pienillä poneilla
Johtoja ja härpättimiä on siellä täällä. Ihohuokosetkin näkyvät kuvassa Kaiuttimia Kuhmolan seiniin ripustava Suutarinen laittaa saliin kolme pää-kaiutinta, joista keskikaiutin kulkee pyörillä. Kunnanhallitus päätti asiasta maanantaina.. Yksi basso tulee eteen, ja taustalle niitataan 12 kaiutinta, joissa ääni jakaantuu kahteen kanavaan. Uusi tekniikka näyttää kyllä hienolta ja varsin monimutkaiselta. Suomessa elokuvateattereiden digitalisointi alkoi Suutarisen mukaan toden teolla vuonna 2008, ja nyt 90 prosenttia on valmiina nykyaikaan. Hintoihin lisätään arvonlisävero. – Laatu paranee huomattavasti. – Nyt erottuvat ihohuokosetkin, ja kuva on vakaa. Jämsän Jätehuolto Oy:n yhtiökokouksessa Kuhmoisten kuntaa edustaa Henna Hellstén. Tämän isommista alueista hinta sovitaan tapauskohtaisesti. Yläkerran pieneen huoneeseen sijoitettu projektori ja vahvistinkeskus täyttävät kopin. Leffat voidaan ladata valmiiksi kovalevylle, mutta niitä ei saada toimimaan ennen kuin sähköpostiin tuleva avain on saapunut. Tietenkin leffa-ammattilaiselta täytyy kysyä, mikä pätkä Kuhmolassa pitäisi esittää Röllin jälkeen. Kuhmoisten seurakuntaa vanhusneuvostossa edustaa Tarja Vesikallio ja kuntaa kotihoidonohjaaja Irma Nyrhilä. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 13. Jämsän sosiaalija terveyslautakuntaan varajäseneksi tammikuussa valittu Niina Simola ei voi toimia lautakunnassa, koska hän työskentelee sen alaisuudessa. – Etu on se, että ensi-illat voidaan esittää kaikkialla samanaikaisesti. Kotkassa asuva leffaharrastaja uskoo, että Kuhmoisten uudet vempaimet tekevät kauppansa. PUULAAKILENTOPALLOA Tulokset: Venyttäjät–Moottorikerho 2–0 (25–11, 25–6) Peikot–Tuottajat 1–2 (25–21, 14–25, 13–15) Seuraavat pelit: Tänään Kelkka–Peikot (Tuottajat) Moottorikerho–Tuottajat (Kelkka) Ensi viikolla Kelkka–Peikot (Tuottajat) Moottorikerho–Tuottajat (Kelkka) Sarjatilanne: Tuottajat 11 10 1 20–3 20 Kelkka 10 7 3 15–6 15 Peikot 10 5 5 11–10 11 Moottorikerho 10 2 8 4–16 4 Venyttäjät 11 2 9 4–18 4 Päivi Hotokka Kuhmoisten vanhusneuvoston jäseniksi valtuustokaudelle 2013–2016 valittiin Eläkeliiton Kuhmoisten yhdistyksen edustajana Aino Hauskanen, Kuhmoisten Senioreista Hilkka Lintunen, Kuhmoisten Sotainvalideista Elli Saarinen, Kuhmoisten Sotainvalidien naisjaostosta Eila Puolitaival, Kuhmoisten Sotaveteraaneista Veikko Kilpanen ja Kuhmoisten Sotaveteraanien naisjaostosta Maila Kaiterlahti. Märkäpyykin ja mankeloinnin kilohinta on 1,80 euroa. Pesulassa pestiin liki 35 000 kiloa Pesulan kustannukset olivat viime vuonna vähän 90 162 euroa, mikä tarkoittaa 2,61 euroa pyykkikiloa kohti. Edessä näkyy vanha analoginen projektori, jonka takana on uusi laite. Ennen jokaisen esityksen jälkeen projektorin nauhat Rölli johdattaa Kuhmolan digiaikaan piti kelata takaisin, nyt Kuhmolaan tuotuun laitteeseen voidaan tallentaa jopa 20 elokuvaa kerralla. Avain tallennetaan sähköpostista muistitikulle, joka isketään kiinni projektoriin, ja näin on elokuva valmis esitettäväksi. Näillä tehoilla kunnan elokuvaillat ovat valmiita astumaan digiaikaan sunnuntaina, kun Rölli täyttää valkokankaan. Päivi Hotokka Kuhmoisten kunnan pesulassa pestiin viime vuonna lähes 35 000 kiloa pyykkiä. Yksi elokuva vie noin 200 gigaa tallennustilaa, ja kun kovalevyllä tilaa on kolme terabittiä, voidaan Kuhmoisissa järjestää vaikka parinkymmenen leffan maratoneja. Tämän vuoksi kunnanvaltuuston tulee valita uusi varajäsen lautakuntaan. Nykyään elokuvia ei enää tehdä vanhalle 35 millin filmille. Kuva ei enää hypi, ääni soi ja värit ovat hyvät, Kuhmolan uutta elokuvaprojektoria asentava Veli-Pekka Suutarinen kehuu. – Viime vuosi oli kotimaisten elokuvien vuosi. Kuhmoisten Vanhustentaloyhdistys ry:n hallitukseen valittiin kunnan edustajiksi Jouni Vaskisalo ja taloussihteeri Reetta Talja. – Tämän peruskäyttö on yksinkertaisempaa, mutta jos jotain vikaa tulee, niin huolto on vaikeampaa, kertoo puolestaan Kotkassa teatterinhoitajan hommia tekevä Teo Valtonen. Reilu 3 000 kiloa tuli muualta terveysasemalta. Veli-Pekka Suutarinen asentaa uutta kaiutinta kankaan viereen, kokoero vanhaan on huomattava. Veli-Pekka Suutarinen (takana) ja Teo Valtonen asensivat uuden elokuvaprojektorin Kuhmolan yläkertaan tällä viikolla. Vanhasta ajasta muistuttaa ainoastaan varalle jätetty vanha projektori. 21 tapaa pilata avioliitto on ainakin todella hyvä, sitä suosittelen. Jämsän Jätehuolto Oy pitää yhtiökokouksen vielä helmikuussa, vaikka jätehuolto muuttui Jämsän kaupungin liikelaitokseksi viime vuoden alussa. Pätkät voidaan ohjelmoida myös siten, että ne alkavat ajastetusti tiettyyn aikaan, toki jonkun täytyy olla paikan päällä säätämässä ääniä ja valoja. Filmikopiot loppuvat, ja arkistofilmejäkin siirretään kovaa vauhtia digitaaliseen muotoon. Yksityisten asiakkaiden pyykkejä pesulassa pestiin 4 200 kiloa. Eikä siinä paljon ole kyselty, että kelpaako digitaalinen aika kuhmoislaisille. Alle 500 neliömetrin alueen hinta on 30 euroa vuodessa ja 500–1 000 neliön alueen 60 euroa. – Ei ole tarkoitus, että ääntä huudatetaan, mutta tehoa tarvitaan, että ääni soi pehmeästi, 1980-luvun alusta näiden laitteiden kanssa pelannut Suutarinen mainitsee. Viime vuonna pyykistä laskutettiin 2,65 euroa kilolta. helmikuuta 2013 16 Henna Siponen 16 kaiutinta, 3600 wattia äänitehoa, 3 terabittiä tallennustilaa. Tämä sen takia, että valkokankaassa ei ole reikiä, joten ääni ei tule kankaan takaa. Kuvanlaadustakin voi mainita sen, että kun kodin Full HD-laite näyttää pikseleitä 1080, on tämä laite kaksi kertaa tarkempi 2K:n laadullaan. Vanhusneuvoston jäsenistä päätti kunnanhallitus maanantaina edellisen vanhusneuvoston koolleVanhusneuvoston jäsenet valittiin kutsujan Tarja Vesikallion esityksestä. Kunnanhallitus päätti maanantaina, että alkaneena vuonna pesula laskuttaa pyykistä 2,61 euroa kilolta. – On kyllä hyvä kuva ja ääni on mahtava, mies kehuu. Suurimman osan pyykistä, noin 18 000 kiloa, toimitti terveysaseman vuodeosasto. Yhteensä ääniteho on 3600 wattia, jota voi verrata kotilaitteiden noin 200 watin ääneen. Yhtenäiset vuokrat pienille kunnan alueille Päivi Hotokka Kunta on määritellyt vuokrat omistamilleen pienille maa-alueille, jotka ovat yksityisten omistamien tonttien sisällä tai vieressä. – Vielä on pienimmät jäljellä, lähinnä kunnat ja rinnekeskukset. Päijännekodilta pyykkiä toimitettiin noin 5 000 kiloa
Terapiatyö mukana sairaalassa Pisto-ryhmäläiset nimittävät työtään nykytilkkutaiteeksi. Syöpähoidot eivät kuitenkaan ole estäneet häntä suunnittelemasta näyttelyä ja valmistamasta uutta työtä sitä varten. Lisäksi Mettänen on hankkinut materiaaleja kirpputoreilta ja omasta vaatekaapistaan. Helsinkiläinen Sirpa Mettänen on tehnyt tilkkutöitä 16 vuotta. Nykyään hän osallistuu kilpailuihin ja näyttelyihin ulkomaita myöten. Vuonna 2005 perustettu Pisto-ryhmä tekee tunnetuksi modernia tilkkutaidetta muun muassa järjestämällä näyttelyjä. Teos palkittiin ensimmäisellä palkinnolla viime keväänä pohjoismaisilla tilkkupäivillä Tanskan Aalborgissa. Kuhmoisten Sanomat 17 Keskiviikkona 13. Sisältöä on muun muassa uusimmassa työssä, punaisista, kirjailluista huopapaloista valmistetussa teoksessa Sohvapöydän matto vanhaan malliin . Samaan aikaan kirjastossa avautui myös Metsän elämää lasten silmin -näyttely. Kaikista näyttelyssä esillä olevista töistä Sirpa Mettänen on kirjoittanut esittelyn ja syntytarinan kansioon vieraiden luettavaksi. – Hän on saanut voimaa näyttelystä, sillä tiesi sen ajankohdan jo vuosi sitten kertoo Tuula Mäkinen, Nykytilkkutaide kertoo tarinoita Pisto-ryhmän puheenjohtaja. helmikuuta 2013 Päivi Hotokka Villan lämpö, sametin pehmeys Sirpa Mettäsen tilkkutaidetta Kuhmoisten pääkirjaston galleria Toritie 42 8.2.–2.3.2013 Kirjaston tilkkutaidenäyttelyssä teoksista voi osin lukea taiteilija Sirpa Mettäsen elämäntarinaa. – Joskus jouduin lyhentämään käyttökelpoista villajakkuani saadakseni juuri oikean värisen punaisen kankaan villatyöhöni, hän muistelee kirjoittamassaan viestissä. Tähän työhön Mettänen on kirjaillut esivanhempiensa käsityöläisammatteja.. Isän matka 1920–2011 on koottu hänen isänsä muistoksi tämän villasukista. – Odotamme vielä Edinburghista saapuvaksi yhtä isoa työtä, kirjastonhoitaja Sohvi Koskinen kertoi avajaispäivänä. Toinen, pikkutarkasti kirjailtu seinävaate kuvaa Mettäsen esivanhempia ja heidän käsityöläisammattejaan jopa satojen vuosien takaa. Sitä hän on voinut tehdä sairautensa aikana, myös sairaalassa. – Materiaalit ovat toissijaisia, tärkeintä on työn sisältö, Tuula Mäkinen selventää. Pisto-ryhmän puheenjohtaja Tuula Mäkinen toi Sirpa Mettäsen terveiset näyttelyn avajaisiin viime perjantaina. Sohvapöydän matto vanhaan malliin on ollut Sirpa Mettäsen terapiatyö. Alkuinnostuksen harrastukseen Mettänen sai kesämökkipaikkakunnaltaan Virroilta, missä järjestetään vuosittain luovan tilkkutyön kesäkurssi. Kuhmoisten näyttelyn teokset on valmistettu pääosin sisustuskankaista, kuten sametista, plyysistä ja huonekaluvillasta. Sitä Mettänen on tehnyt sairautensa aikana, myös sairaalassa. Työuransa hän teki matematiikan, fysiikan ja kemian opettajana, ja matemaattinen tarkkuus näkyy myös hänen tilkkutöissään. Kyseessä on Mettäsen suurin yksityisnäyttely, mutta hän ei itse voinut sairauden takia olla paikalla pystyttämässä ja avaamassa sitä. Kirjaston gallerian helmikuut ovat jo vuosien ajan olleet varattuja tilkkutaiteilijoille, useimmiten Pistoryhmän jäsenille. Puhki kuluneet kantapäät isä on paikannut toisista sukista leikatuilla palasilla. Matka on jättänyt sukkiin jälkensä. – Työ on ollut hänelle tärkeä, terapiatyö, Mäkinen kertoo
Kuntoradalle voi siirtyä koululta perinteisen tyylin yhdyslatua pitkin. Vehkajärven jäällä on 6,5 kilometrin latu sekä lyhyempi lenkki, ja Mattilan kylään johtaa reitti, joka on 4 kilometrin mittainen yhteen suuntaan. 4) Kotiseutumuseon valvoja Työaika: 19.6.–4.8.2013. Ladut kunnostetaan, kunhan lumisade hellittää. 040 359 4542 (kirjastoapulainen). Kenttä on osoitteessa Takkulantie 55. Hyvä tilaajamme, muistathan että saat Kuhmoisten Sanomat tuoreeltaan myös kotimaan lomallasi, kun ilmoitat meille lomaosoitteesi viimeistään ao. Kentän ympäri kiertää lisäksi lasten latu. Toimet nro 1–4 osoitteella: sivistystoimenjohtaja Pertti Terho Toritie 34 A, 17800 Kuhmoinen ja toimi nro 5 osoitteella: kirjastonhoitaja Sohvi Koskinen Toritie 42 A, 17800 Kuhmoinen. Vaatimuksena 18 vuoden ikä. Ladut ovat perinteiselle tyylille ja niille opastetaan Koskelantieltä. Moottorikelkkailu Kelkkareitit Lummenneelta kirkonkylään ja Kuhmoisista Jämsään ovat ajokunnossa. 0400 344 582 (leiriohjaajat, kesäohjaajat ja liikuntapaikkojen hoitajan apulainen), Leena Lahti puh. Ajantasaiset tiedot kirkonkylän laduista nettisivulta www.kuhmoinen.fi/ vapaa-aika/liikuntapalvelut/hiihtolatutilanne Puukkoisilla on koneella ajettua latua noin 50 kilometriä. Muistutukset ja mielipiteet on toimitettava kirjallisena kuulutusaikana (13.3.2013 mennessä) Kuhmoisten kunnan tekniselle lautakunnalle osoitteeseen: Kuhmoisten kunta, Tekninen lautakunta, Toritie 34, 17800 Kuhmoinen. Kunta pidättää oikeuden hylätä tai hyväksyä saadun tarjouksen. Lisätietoa Puukkoisten latutilanteesta internetistä osoitteesta puukkoistenladut.nettisivu.org. Alin ostotarjous on 2 500 euroa. Lisätiedot: Pipsa Laakso puh. Latu löytyy Orivedentien varresta viitisen kilometriä Päijälästä Orivedelle päin Hutalantien kohdalta. Sunttilan lenkki on avattu uudella reitillä. Maa-aineslain 555/81 mukainen kunnan on varattava ottamisalueen sisältävään kiinteistöön rajoittuvien kiinteistöjen ja muiden alueiden omistajille ja haltijoille tulla kuulluksi. Keskiviikkoisin kaukalo varattu jääkiekkokerholle kello 16–17.30 Jäät Jäät kantavat hyvin. Sivistystoimisto, Toritie 34 A , 17800 Kuhmoinen tai sähköpostitse pertti.terho@kuhmoinen.fi. Tehtävään vaaditaan vähintään voimassa oleva traktorikortti. Vehkajärven ladut alkavat Kaupantieltä ja vievät kahteen suuntaan. Luistelu Koulukeskuksen kaukalo ja luistelurata ovat käyttökunnossa. Kuhmoinen 11.2.2013 Sivistystoimenjohtaja TALVIKELI Ladut Karkjärven kuntorata, 2,6 kilometriä, on kunnostettu sekä perinteisen että vapaan tyylin hiihtäjille. Harjunsalmella noin 10 kilometrin mittainen perinteisen tyylin latu lähtee 24-tieltä Saramäentien haarasta pellolle ja kiertää Saarijärven jäällä ja metsäautoteillä. Koululta Ryytjärven laavulle johtaa 2 kilometrin pituinen perinteisen tyylin latu. Ladut kiertelevät talojen lähistöllä ja peltoaukeilla kahdeksikon muodossa. Päijänteen Tehinselällä jää on noin 40 senttimetrin paksuista. helmikuuta 2013 18 KUULUTUS Lindroosin Sora Oy hakee maa-aineslain 4 § mukaista lupaa jatkaa maa-ainesten ottamista Kuhmoisten Pihlajalahden kylän Jolosora nimiseltä tilalta 291-408-3-94. Hakemukset, joihin tulee ansioluettelo, toimitettava viimeistään 8.3.2013 klo 15.00. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 13. Ala-Karkjärvellä on 4 kilometrin jäälatu. Sappeen kentältä lähtevät 4,5 ja 1,3 kilometrin lenkit. Latuja on tiettävästi myös Arvajalla ja Alhojärvellä. Puukkoisten latukarttoja on saatavana kirjastosta ja Kädentaitajien myymälästä. Kuhmoinen 13.2.2013 Sivistystoimi Kunta tiedottaa Kunta myy moottorikelkan Kuhmoisten kunta myy eniten tarjoavalle tarpeettomaksi jääneen 2-tahtisen moottorikelkan Lynx. Työaika 4–5 t/pv. 3) Liikuntapaikkojen hoitajan apulainen Työaika: kesä-heinäkuu (tarvittaessa sopimuksen mukaan pidempi aikaväli) Työnkuvaan kuuluu erilaisia viheralueiden hoitotöitä. Se myydään siinä kunnossa ja niillä varusteilla, kuin se tällä hetkellä on. Ladut alkavat Ruolahdentien ja Harjutien risteyksen tuntumasta kahteen suuntaan: metsässä sijaitsevalle laavulle ja mökkejä kohti. Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kuhmoinen.fi. 040 712 2547. Ruolahdella Lomamökit Ruolahti ylläpitää noin 10 kilometrin reittiä perinteisen ja vapaan tyylin hiihtäjille. Kuhmoisissa 6.2.2013 RAKENNUSMESTARI AVOIMET TYÖPAIKAT Kuhmoisten kunta hakee kesätyöntekijöitä 1) 5 leiriohjaajaa Työaika: leirit 24.6.–5.7.2013 ja 2–3 suunnittelupäivää 2) Kesäohjaaja Työaika: 3.6.–31.7.2013 Kesäohjaaja työskentelee apuna leireillä ja uimakoulussa sekä järjestää lapsille kesätoimintaa. Laduilla voi hiihtää parin kilometrin lenkkejä. Pihlajakoskella pääsee hiihtämään Koskelan pellolla noin 1 kilometrin latua ja Pihlajajärven jäällä noin 5 kilometrin lenkkiä Sikasaaren ympäri. Ladulle pääsee esimerkiksi Maamiespirtiltä, Haljalan metsätieltä, Lahnasillasta, Raatesalmesta ja Kalkkisilta. Jämsän puolella Hassissa ladulle pääsee parinsadan metrin päässä Lahnasillasta. Kelkkaa on käytetty latujen tekemiseen, käyttöönottovuosi 2000. Matkan varrella on laavu makkaranpaistoa varten. Paikoin jään päälle on voinut nousta vettä. 5) Kirjastoapulainen Työaika: 15.6.–17.8.2013 Vaatimuksena on kielitaito, 18 vuoden ikä, tietotekniikkaja asiakaspalvelutaidot sekä informatiikan opinnot eduksi. Mäkimaassa on noin 2,5 kilometrin mittainen latu. Asilammen metsätiellä on perinteisen tyylin hiihtäjille7 kilometrin edestakainen latu, jonne pääsee myös Ala-Karkjärveltä yhdyslatua pitkin. 040 712 2656 (kotiseutumuseon valvoja) ja Sohvi Koskinen puh. Hiihtämistä voi harjoitella koulukeskuksen lyhyillä latulenkeillä. Metsäosuuksilla käytössä on perinteinen ja tieosuuksilla vapaa tyyli. Kirkonkylän satamasta vie viehkatie Tehinselälle, ja Haukkasalon jäätie korvaa lossin. Myös reitti Kuhmoisista Padasjoelle on ajettavissa. Lyhyempi lenkki on reilu 2 kilometriä ja pidempi 4–5 kilometriä. Näytön voi sopia ja lisätietoja antaa liikuntapaikkojen hoitaja Harri Pihkala, puh. viikon maanantaina klo 12 mennessä.. Sunttilassa kelkkailevien on varottava reitillä olevia kantoja ja kaatuneita puita. Harjunsalmen ja Pihlajakosken ladut pidetään auki kelien mukaan ja ainakin viikonloppuisin. Kuoreen merkintä ”Kelkan ostotarjous”. Ostotarjoukset kirjallisena 22.2.2013 klo 12 mennessä os. Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä Kuhmoisten teknisessä toimistossa, Toritie 34, 13.1.2013-13.3.2013 arkisin klo 9-15
Torstaitupa Kuhmolassa 14.2. 0400 798143 p. klo 10-13. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. (014) 718 688, 0400 647 931 __________________________________ Lasimestari ky. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 __________________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. Kysy lisää! 040 185 2727 mikapiilonen@wippies.fi __________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. Tule mukaan! Päijälän Pirtillä su 24.2. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. 0400 425 708 Yhteyspäälliikkö, VTS Ermo Piispanen, p. Hintoihin sisältyy alv 24%. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 60 e 12 kk / määräaik. Lähtö linja-autoasemalta klo: 11.30, ajetaan Toritien kautta. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. Tervetuloa ystävänpäivän tunnelmaan! Uimahalliretki Padasjoelle ke 20.2. 045 636 3889 / Eija __________________________________ KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Mikan mökkija kiinteistöpalvelu *kiinteistönhoito*lumityöt käsikalustolla*puunkaato*polttopuid. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. Ohjelmassa yhteislaulua Veikko Rantasen johdolla klo 11.30. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Ilmoittautumiset Tuula 040 719 1836. Putuksen kampaamo). Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. 0400 779 632 / 040 504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,30 e /ilmoitus. Lisätietoja löydät www. 020 730 4040 Fax 014 712 951 Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ T:mi Sähköasennus Tapio Halttunen A-ryhmä Kirkkotie 18, Kuhmoinen 0400 742 310 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 69000 e. 040 587 7830 __________________________________ Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiuspuoti p. erikoiskuljetukset/kotim. Täysin remontoitu. Ikkunat, ovet, pleksit, lasit suurvarastosta. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. 040 541 3823 www.ilmalampo.fi __________________________ Sähkötyö J. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. Ohjelmassa keskustelua, musiikkia ja kahvia. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. Vääksy p. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 4,00 e . Taiteilijatarvikkeita ja täyden palvelun kehystämö.Edullisesti (24h). 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. (03) 555 1680 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. Tilaushinnat 2013 (kotimaa) (sis. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e . Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. 040 5625730 (klo 17-21). 0400 852 532 __________________________ PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa (03) 5445100 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PITOPALVELU yms. (03) 766 0099 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. klo 13 katsellaan Leo Lehdistön dokumenttielokuva ”Aseveljeydestä veljeyteen”. 040 5080 349 www.tapiolanlampopumppu.fi JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. P. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Tmi Markku Kaakko p. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. ja Eurooppa OPASOL OY p. 044 337 0779 Toritie 64, Kuhmoinen __________________________________ SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen (03) 5445 100 __________________________ Tapiola-ryhmä Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. Kuhmoisten Sanomat 19 Keskiviikkona 13. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. (sis. 0400 477 809 www.tietoruusu.fi HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. Ark. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 5e. Hallitus kokoontuu klo 17.30. alv 24%) Etusivulla 1,61 e /pmm Tekstissä 1,40 e /pmm Takasivulla 1,48 e /pmm Seurapalsta 2,02 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Tervetuloa! Hallitus Johan on markkinat myydään RT-asunto, 2h+kk+sauna, 42,5 m 2 Kokonniemestä. Irma Kallio p. 24 t. 040 5415 723 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. 10-12, 42100 Jämsä p. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. 040 536 5663, 0400 350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. Tervetuloa! Kirjasto/ Kyläyhdistys ELOKUVAT KUNTOTAPAHTUMA KUHMOISTEN ”KAKKOSNELONEN” Jälleen pitkänäperjantaina 29.3-30.3.2013 kierrämme Asilampea 24 tuntia. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 __________________________ Metsästysseura Hertun Erä ry:n VUOSIKOKOUS su 24.02.2013 klo 13.00 Alpo Hellsténillä (Ruolahdentie 624) Tervetuloa! Kuhmoisten Ammattiautoilijat ry:n VUOSIKOKOUS to 21.2.2013 klo 18.00, Toritie 63 C 16 (ent. TIETORUUSU Kirkkotie 8, p. teko *rak.työm.siivous*pienet remontit *laitureiden nostot/laskut ym. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. kuhmoinen.fi/tapahtumat ja soittamalla numeroon 0500 876 684 / Arthur tai 050 565 8861 / Kaisa Heickell Seuraa ilmoittelua Kuhmoisten Sanomissa! KAIKKI KUNTOILEMAAN! Kuhmoisten Kumu /lenkkikerho ja Liikuntatoimi RÖLLI ja kultainen avain Esitys Kuhmolassa su 17.2.2013 klo 17.00 Liput 5,e – S –. tilaus 65 e Ilmoitushinnat 1.1.2013 alk. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset Vast.otto ma-ti 9-14 , Keskustie 6, Padasjoki p. Peltonen p. (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. tapahtumat OPASOL OY p. helmikuuta 2013 KOKOUKSET SEURAT TORIMYYJÄT Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2872 (LT-2011) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. Kaikille sopivaa kevyttä kuntoliikuntaa 13.02.2013 klo 13 Kuhmolassa. tyhj. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. Hinta 10e, yli 75v. Hintoihin sisältyy alv 24%. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. Hp. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 95,e ja 6,70e/lisärivi (alv 0%) LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. 050 913 6226 www.juhansahko.net __________________________ Tapiolan Lämpöpumppu p. (03) 5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym
* Lauantaisin ja Sunnuntaisin................. Voimassa ??.?. . Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 13. kg www.foodie.fm Suomalainen Suomalainen S-market Kuhmoinen Toritie 54, 17800 Kuhmoinen Arkisin 7–21 Lauantaisin 7–18 Sunnuntaisin 12–18 Esimerkkejä pysyvästi edullisista hinnoistamme. Hyvää Ystävänpäivää!. * Lauantaisin ja Sunnuntaisin................. saakka. klo 6.30 21.00 klo 13.30 21.00 klo 12.00 18.00 UIMAHALLI KOSKIKARA Koskikarantie 1 42300 JÄMSÄNKOSKI puh. Hinta voimassa ??.?. klo 17.15-19.00 Nuokulla. % ??. kg . helmikuuta 2013 20 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA Kuhmoinen klo 9-10 PALVILEIKE 12 ,95 e /kg, 0400 872 461 MOPOKORTTIIN VAADITTAVA KOULUTUS alkaa 6.3. 020 638 2702 fax. mennessä, puh. Hinta 410 /440 , sisältäen teoriatunnit sekä käsittelyja ajo-opetuksen. . saakka. * Maanantaisin, Tiistaisin ja Torstaisin.. ?. Atria Jauheliha ?,. 040-548 9711. ?. Rainbow Norjalainen lohifile ???-???. g (?,??/kg) Rainbow Broilerin ohutleikkeet ???–??. g (?,??/kg) Navel Appelsiinit Egypti . * Maanantaisin, Tiistaisin ja Torstaisin.. Henkilötunnus oltava mukana ensimmäisellä kerralla. 4H-MOPOKOULU Padasjoella Kuntosali Ohjatut vesijumpat Lasten uimakoulut Aikuisten tekniikkauimakoulut Vauvaja perheuinnit KAIKILLE AVOIN: Kuntosali-ohjausvuoro Tiistaisin klo 17.30-18.20, Keskiviikkoisin klo 13.30-14.30 Katso myös: www.jamsa.fi/liikunta/uimahalli_koskikara/vesiliikuntaryhmät JÄMSÄN Koskikarantie 1, JÄMSÄNKOSKI AUKIOLOAJAT 1.1.2012 alkaen: * Keskiviikkoisin ja Perjantaisin............. g (??,??–?,??/kg) . ?. kg Rainbow Porsaan ulkofileepihvit 800 g (10,61/kg), alkuperämaa Saksa Hinta voimassa ??.?. (014) 718 753 www.jamsa.fi Terv etulo a! AUKIOLOAJAT: puh. g (??,??–?,??/kg) ?. klo 6.30 21.00 klo 13.30 21.00 klo 12.00 18.00 UIMAHALLI KOSKIKARA Koskikarantie 1 42300 JÄMSÄNKOSKI puh. klo 6.30 21.00 klo 13.30 21.00 klo 12.00 18.00 UIMAHALLI KOSKIKARA Koskikarantie 1 42300 JÄMSÄNKOSKI puh. saakka. g B–leikkuu Valio Polar-juusto ???-??. ?. Rainbow Kahvi suodatintai pannujauhatus ??. (014) 718 753 www.jamsa.fi Terv etulo a! Kuntosali Ohjatut vesijumpat Lasten uimakoulut Aikuisten tekniikkauimakoulut Vauvaja perheuinnit KAIKILLE AVOIN: Kuntosali-ohjausvuoro Tiistaisin klo 17.30-18.20, Keskiviikkoisin klo 13.30-14.30 Katso myös: www.jamsa.fi/liikunta/uimahalli_koskikara/vesiliikuntaryhmät JÄMSÄN Koskikarantie 1, JÄMSÄNKOSKI AUKIOLOAJAT 1.1.2012 alkaen: * Keskiviikkoisin ja Perjantaisin............. (014) 718 753 www.jamsa.fi Terv etulo a! Kuntosali Ohjatut vesijumpat Lasten uimakoulut Aikuisten tekniikkauimakoulut Vauvaja perheuinnit KAIKILLE AVOIN: Kuntosali-ohjausvuoro Tiistaisin klo 17.30-18.20, Keskiviikkoisin klo 13.30-14.30 Katso myös: www.jamsa.fi/liikunta/uimahalli_koskikara/vesiliikuntaryhmät JÄMSÄN Koskikarantie 1, JÄMSÄNKOSKI AUKIOLOAJAT 1.1.2012 alkaen: * Keskiviikkoisin ja Perjantaisin............. 020 638 2702 fax. ?. 040 712 2521 www.jamsa.fi www.talasniemi.com www.talasniemi.com Katso vinkit: foodie.fm . * Lauantaisin ja Sunnuntaisin................. 020 638 2702 fax. Sitovat ilmoittautumiset: Padasjoen 4H-yhdistykseen 22.2. * Maanantaisin, Tiistaisin ja Torstaisin.. ?. ?