Tällöin Mäntynen yleensä muistuttaa, että mikäli koko elämä on sujunut ilKomisario Juha Mäntynen haastaa kuhmoislaiset kehittämään liikenneturvallisuutta yhdessä. Mitä tehdä, jos pyöräilijät, koululaisporukat tai koiranulkoiluttajat tukkivat tien. – Aina, kun tunnette tarvitsevanne apua. marraskuuta 2012 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Päivi Hotokka Kadun ylittäminen on kaikkein suurin vaara, sanoi komisario Juha Mäntynen, joka puhui ikäihmisten turvallisuudesta Torstaituvassa viime viikolla. Eniten turvallisuutta uhkaa liikenne kaikissa muodoissaan. – Me otamme tosi paljon kortteja pois siellä, tunnemme paikan, Mäntynen vastasi. Tämä kysymys tulee meille jokaiselle eteen. Lyhyen matkan takia ei kuitenkaan kannata ylittää tietä, koska tien ylittäminen on aina vaarallista. Huonoin paikka on kynnysmaton alla man onnettomuuksia, olisi kohtuutonta, jos vanhalla iällä sattuisi jotakin vakavaa, jossa joku vammautuu tai kuolee. Mäntysen vinkkejä ja vastauksia kysymyksiin oven edessä. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 46 2012 62. Milloin voi soittaa hätänumeroon 112. Kun auto hiljentää antaakseen tietä, on hyvä ottaa kuljettajaan katsekontakti ja varmistaa, että hän on huomannut tienylittäjän. Täällä ihmiset tuntevat toisensa ja sen vuoksi myös pitävät toisistaan huolta. Mäntynen vinkkaa, että hyvä konsti on hankkia kevyt, edullinen otsalamppu. Kun jokainen ajattelee omaa käyttäytymistään ja huomauttaa niille, jotka eivät esimerkiksi pysähdy suojatien eteen, liikennekulttuuri voi muuttua. Aina ihminen ei itse huomaa terveydentilan muuttumista. Päijänteentie on poliisille tuttu Juha Mäntynen totesi Torstaituvan yleisölle, että piittaamattomuus liikenteessä on yleistynyt. Poliisi pyrkii valvomaan liikennettä ja puuttumaan rikkeisiin siellä, missä onnettomuusriskejä on eniten, kuten kauppojen läheisyydessä, risteyksissä ja suojateillä. Sen vuoksi pimeällä on aina syytä käyttää heijastinta, jotta erottuu mustasta tiestä. Pankit, poliisi tai muut viranomaiset eivät koskaan kysy tunnuslukuja tai tilitietoja ovella, puhelimessa tai sähköpostilla. Kun lampun joustavan hihnan kietoo pari kertaa käsivarren ympäri, lamppu näkyy autoilijoille ja antaa valoa kävelijälle. Onnettomuuksia aiheuttavat myös liukkaat kulkuväylät. Pitäisi pysähtyä miettimään, voiko tien ylittää turvallisesti. – Kuhmoisissa saadaan turvallisuusasioista niin pitävä ote kuin halutaan. – Silloin syntyy riski jäädä auton alle. – Samalla tavalla kuin jalkaisin, vasemmalla puolella autoliikennettä vastaan. Nopeudet kasvavat ja jarrutukset viivästyvät. Millä puolella tietä kuljetaan potkukelkan tai -pyörän kanssa. Mäntynen painotti useaan kertaan, että Kuhmoisissa on erittäin turvallista, se on turvallisimpia paikkoja Jämsän poliisin toimialueella. Jättäkää avuntarpeen arvioiminen viranomaisen huoleksi. Miten pitää toimia, jos tietää jonkun kaahailevan kortitta, kenties humalassa. Päivi Hotokka Mitä jos joku tiedustelee pankkikortin tunnuslukua. – Polkupyörän soittokelloa kannattaa käyttää, samoin auton äänimerkkiä. Onnettomuuksia tapahtuu silloin, kun ei ole havainnoitu riittävästi. vsk Keskiviikkona 14. Ajokortista täytyy joskus luopua Juha Mäntynen joutuu työssään selvittämään tilanteita, joissa iäkkään ihmisen täytyy luopua ajo-oikeudestaan. Monesti soitetaan liian arasti. – Käyttäkää ystäviä hyväksenne ja antakaa varaavaimia heille. Hänen mukaansa etenkin miespuolisten kuljettajien on vaikea myöntää, että autolla ajaminen ei enää suju. – Kannattaa kysyä itseltään, kärsiikö ympäristö, jos minä olen auton ratissa. Tarvitsemme ihmisten apua, että saamme vaarallisia autoilijoita kiinni.. Mikä on oikea paikka vara-avaimelle omakotitalossa. – Ota yhteyttä poliisiin, vaikka se vaatii vähän rohkeutta. Yleisön joukosta toivottiin liikenteenvalvontaa Päijänteentielle, koska siellä ajetaan usein liian kovaa. – Vaatikaa kohteliaasti, että auraus ja liukkauden torjunta hoidetaan, komisario kehotti. – Älä kerro lukua. Tällöin lähipiirin on syytä olla valppaana. Liikenteessä piilevät suurimmat riskit – Rooliini kuitenkin kuuluu muistuttaa uhkista
Raivonen sai kukan äitienpäivälahjaksi kolme vuotta sitten, ja siitä lähtien kukka on kukkinut hyvin. Esimerkiksi Kuhmoisten Kädentaitajat voisi järjestää toiminnan. Väkiluku pienenee Ryhdytäänkö hommiin, vai imetäänkö peukaloita. Se on aikamoista palvelua, kun Suomessa kunnat huolehtivat äänestyksen laitoksiin ja niiden äänioikeutettujen koteihin, jotka eivät kykene itse menemään äänestyspaikoille. Majoittajan ja kokin lisäksi tarvitaan siis ohjelmapalveluja ja hyväsuisia oppaita. Jos mitään ei tehdä, pitäjä kuihtuu olemattomiin. Kuhmoisissa on 200 ympärivuotista vuodepaikkaa ja kesäisin 300. Samaan aikaan kuntaan muutti 22 henkilöä ja kunnasta pois muutti 35 henkilöä. Mutta opastettuna niin, että vieras pääsee mukaan: sieniretkiä, hiihtoretkiä, frisbee-golfia, kelkkailua, Päijänne-risteilyjä ja tähtikirkasta yötaivasta. Riistaja kalatalouden tutkimuskeskus arvioi, että Pohjois-Hämeessä voisi ilveskannan säilymisen vuoksi metsästää 24 eläintä, mutta lupia myönnettiin enemmän, koska tihentymäalueilla kantaa halutaan pienentää. Pohjois-Hämeen alueella Kolmelle ilvekselle pyyntilupa arvioitiin vuonna 2011 liikkuneen 33–36 ilvespentuetta. Yhdeksi osaksi tätä isoa ratasta tunsin kuuluvani viimeistään syksyn kuntavaalien jälkeen. Silloin Kuhmoisissa voisi järjestää jo isojakin tapahtumia. Silti yhden yön vuodepaikkojakin on useita kymmeniä. Kukkavarressa oli yhtä aikaa auki 11 kukkaa, ja kukinta kesti reilun kuukauden verran. 13 prosenttia hakijoista ei saanut yhtäkään lupaa. Jämsän seudun riistanhoitoyhdistyksen alueella on lupa metsästää neljä ilvestä, Kuhmalahden ja Sahalahden alueella kaksi. Omakotitalon omistaja voisi saada kivaa lisää talousraMaaseutumatkailun puolesta hoihinsa, jos hän vuokraisi matkustajalle sitä yläkerran käyttämätöntä huonetta. joulukuuta ja päättyy 28. Ei tämä ole mitään haaveilua, naapurissa töitä tehdään jo hartiavoimin. Onneksi ympärillä oli monet vaalit nähneitä kollegoita, jotka ottivat omatoimisesti tehtäviä hoidettavakseen. Luvat myönsi Suomen riistakeskuksen PohjoisHämeen aluetoimisto, jonne tuli hakemuksia yhteensä 66 ilveksen kaatamiseksi Pohjois-Hämeessä. Yhteensä Kuhmoisten väkiluku väheni tuona ajanjaksona 26 henkilöllä. Ruuan ja lämpimän vuoteen lisäksi maaseutumatkailija kaipaa tekemistä. Orkidea on ollut paikoillaan Helvi Raivosen työpöydän nurkalla, ja se on saanut tavallista kukkiville kukille tarkoitettua lannoitusta. Palkka ei ole porkkana, sillä se jää yksityissektoria alhaisemmaksi. Metsästyksellä pyritään lisäämään ilveksen ihmisarkuutta, joten lupia myönnetään erityisesti niille alueille, missä ilveksiä liikkuu asutuksen läheisyydessä. helmikuuta. Suurta osaa näistä majoituspaikoista vuokrataan viikoksi tai pitemmäksi aikaa. Ilveksenmetsästyksen tarkoituksena on pienentää kantaa siellä, missä ilveksiä on tiheässä. Tai mitä sanotte siitä, että Mikkelin takana, keskellä peltoja, pitää varata pöytä, että mahtuu syömään Tertissä?. Jämsek ei tiedä niistä mitään, eikä moni kuhmoislainenkaan. Vesa Koivu Kädentaitajista tutun Helvi Raivosen perhosorkidea kukkii aina sopivasti juhlapäiväksi Mäki-Aholan talossa Rauhamäenkylällä. Päivi Hotokka Kuhmoisten riistanhoitoyhdistyksen alueelle on myönnetty poikkeusluvat kolmen ilveksen metsästämiseen tänä talvena. Pälkäneelle ja Luopioisiin lupia myönnettiin kolme ja Padasjoelle yksi. Eivät tienneet, että majoitusta olisi ollut lähempänä. Toimisto myönsi 30 lupaa. Yhdistys haki lupaa kolmelle ilvekselle ja sai kaikki hakemansa luvat. Eero huolehti yhdessä muun vaalitoimikunnan kanssa todella hienolla tavalla kotija laitosäänestyksistä. Ilveksen levittäytyminen uusille alueille jatkuu Suomessa. Kuhmoisissa havaintoja pentueista tehtiin noin 15 kertaa. Lupia haettiin lähes tuhannelle eläimelle. Meille syntyi heti hyvä yhteys, kun keskustelun aiheista ei ainakaan ollut pulaa. Päivi Hotokka Kuhmoisissa syntyi heinä–syyskuussa kaksi lasta. Tukea antoivat myös luottamushenkilöt, joista erityisesti jäi mieleen vahvoja kuhmalaisia kytköksiä omaava Eero Lehtipuu. Kollegoiden ansiosta ensikertalainenkin pärjäsi vaativassa tehtävässä. Ilveksen metsästys alkaa 1. Ilvesnaaraat, joita seuraa alle vuoden ikäinen pentu, ovat rauhoitettuja. marraskuuta 2012 2 KOLUMNI Ossi Viita PÄÄKIRJOITUS 14.11.2012 Vesa Koivu Olen nyt kohta vuoden päivät toiminut asiakirjoista ja arkistoista vastaavana viranhaltijana Nurmijärven kunnassa. Hämmentävää oli päivä toisensa jälkeen nähdä, miten vaalitoimikunnan jäsenet, keski-ikä reippaasti yli 70, jaksoivat puurtaa pitkiä päiviä. Olen edelleen sitä mieltä, että kunnallisen demokratian pyörittäminen on työlästä. Tänä vuonna perhosorkidea kukki kahteen kertaan, Orkidea kukkii ensin äitienpäiväksi ja nyt syksyllä uudelleen niin, että Helvin päivänä se oli parhaassa loistossaan. Siispä diktatuuria vastaan kunnallisen demokratian puolesta! Alaisuudessani oli kaksikymmentä vaalilautakuntaa ja yksi vaalitoimikunta, mikä tiesi yhteydenpitoa yli 200 luottamushenkilöön. Naapurissa oli rakennustyömaa, jonka keikkamiehet majoittuivat Jämsässä. Ja Kuhmoisten tarina on vielä kerrottava maailmalle, että ihmiset osaavat tänne tulla. Riistaja kalatalouden tutkimuskeskuksen mukaan Suomessa on 2 300–2 600 yli vuoden ikäistä ilvestä. Monessa kunnassa ollaan kovien haasteiden edessä, kun kokeneita viranhaltijoita jää tulevina vuosina runsaasti eläkkeelle. Moni kuhmoislainen ruokapalvelu sen osaa ja voisi pärjätäkin sillä. Mitenkähän omasta ja seuraavasta sukupolvesta löytyy samanlaisia vastuunkantajia. Ei mitään ihmeellistä, vaan sitä tavallista, mitä maalla muutenkin tehdään. Hyppäys viidentoista työntekijän säätiöstä lähes 200 kertaa suurempaan kuntaorganisaatioon osoittautui raskaaksi mutta uudistavaksi kokemukseksi. Jo ehdokasasettelun jälkeen, 242 ehdokasta, totesin kunnallisen demokratian toteutumisen työlääksi. Yösijan lisäksi matkailija kaipaa ateriaa. Orivesi ja entinen Längelmäki kuuluvat Längelmäveden riistanhoitoyhdistykseen, joka sai kolme lupaa. Eeron isä Pentti Lehtinen toimi Kuhmoisten kappalaisena vuosina 1929–1945 ja veli Hannu Lehtinen, myöhempi Lehtipuu, 1965–1972. Ilman opasta äkkinäinen vieras ei ymmärrä uudesta mitään. Toisaalta myös neljä sellaista liittoa päättyi eroon, jossa nainen oli kuhmoislainen. Kukaan ei sitä tarjoa, eikä kukaan sillä kehuskele, mutta kuhmoislainen ruokapöytä on olemassa. Maaseutumatkailu on yksi hyvä tapa saada elämää ja toimeentuloa pitäjään. Kolmannen vuosineljänneksen aikana solmittiin neljä sellaista avioliittoa, jossa naisen kotipaikka oli Kuhmoinen. Se on kuin seuraisi hiihtokilpailuja ilman selostusta. Kokenut kunnallispoliitikko kuunteli rauhallisesti valitusvirttäni ja huomautti ykskantaan, että kunnallinen demokratia on joka tapauksessa diktatuuria Häivähdys Kuhmoista Nurmijärven kunnallisvaaleissa parempi. Heinä-syyskuussa kuoli 13 kuhmoislaista. Koko Suomessa myönnettiin poikkeusluvat 400 ilveksen metsästämiseen. Ei tarvitse mennä kauemmaksi kuin Pälkäneen Laitikkalaan niin näkee, mitä yhteistyöllä saadaan aikaan. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 14. Sellaisia kohteita, jotka tuovat vieraita kaukaakin – jos ne vain oikein esitellään – ovat esimerkiksi Luutsaaren kalapirtti, Pylväläisen erakkomaja, Linnavuori, Pyhänpään kalliomaalaukset, Puolamäen tupa, Rosellin puukkopaja, Kuhmoisten kirkko, Tehinselkä ja monet muut. Miten rekrytoinnissa onnistutaan saamaan tilalle päteviä ja ennen kaikkea työhönsä sitoutuvia viranhaltijoita. Oli hienoa nähdä, miten kunnassa on lukuisia sitoutuneita työntekijöitä, jotka eivät vain käy töissä, vaan tekemisessä on syvempi merkitys – kuntalaisten palveleminen – mikä on toki kovin kliseemäinen ilmaisu, mutta totta ainakin Nurmijärvellä. Huoneistohotelliksi taas kutsutaan järjestelyä, jossa matkailija vuokraa asunnon kokonaan itselleen. Majoituspaikkojen määrä olisi helppo tuplata ilman hotelliinvestointeja ja suurta riskiä. Toimin keskusvaalilautakunnan sihteerinä. Syyskuun lopussa Kuhmoisten väkiluku oli 2 453 asukasta. Tilastokeskuksen mukaan syyskuun loppuun mennessä syntyi tänä vuonna yhteensä kuusi lasta
Ensimmäinen elementtirakenteinen vesitorni valmistui vuonna 1972 Nurmijärvelle. Yhteistyöstä täytyy laatia uusi sopimus, koska sekä Kuhmoinen että Jämsä lopettivat nykyisen sopimuksen maanantaisilla päätöksillään. – Se on vastaavanlainen maamerkki kuin kirkontorni. Virolainen pitää todennäköisenä, että syyn löydyttyä kaikki samantapaiset vesitornit pitää tutkia. Kuhmoisten rakennusperintöä tänä vuonna tarkastellut projektitutkija Virpi Myllykoski piti vesitornia arkkitehtuurin kannalta ainutlaatuisena. Kuhmoisten valtuutetut pitivät kolmen kunnan sotealuetta hyvänä suunnitelmana muun muassa siksi, että koko alueen yöja viikonloppupäivystys olisi keskitetty Jämsään. Siten Kuhmoinen jatkaa näillä näkymin sote-yhteistyötä Jämsän kanssa kuten tähänkin asti. Samankaltainen, elementtirakenteinen torni romahti Jyväskylässä puolitoista viikkoa sitten. Päijänteen puolelle ei rakenneta lainkaan kevyen liikenteen väylää, vaan autoilta kielletty kävelyalue liikerakennusten edustalle. Myös Markus Virolaisen mielestä se on tärkeä osa Kuhmoisten keskustan profiilia. Valtuuston puheenjohtaja Silmu Sarvala pitää alueen sijaintia kunnan keskustaajamassa erittäin hyvänä. Tuloveroprosentti on 19,75. Suurimpia vaikeuksia suunnitelman purkautuminen aiheuttanee Mänttä-Vilppulalle, sillä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ei enää ensi vuonna järjestä kunnan terveydenMänttä-Vilppula hylkäsi sote-yhteistyön huoltopalveluja. Kunnanvaltuusto vahvisti ensi vuodelle samat veroprosentit, jotka ovat käytössä tänä vuonna. Valtuutettujen mielestä kauppa on yksiselitteisesti toivottu ja odotettu, koska alueelle voidaan kaavoittaa tontteja rivi-, kerrosja omakotitaloille. Kiinteistöveroprosentit ovat vakinaisille asunnoille 0,50, muille asunnoille 1,10 ja yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00. Metsästäjät jäljittivät peuraa koira apunaan.. Kiinteistöveron tuotoksi ensi vuodelta arvioidaan 1 162 000 euroa. – Paineita asuinrakentamiseen on. – Tornissa ei tarkastuksessa todettu mitään erityistä, kertoo Kuhmoisten kunnan rakennusmestari Markus Virolainen. Destia piirtää ehdotuksen pohjalta uuden suunnitelman. Ympäristösihteerin työhön kuluu 40 prosenttia hänen työajastaan, ja 60 prosenttia myydään Keuruun kaupungille uuden maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen käyttöön. marraskuuta 2012 Päivi Hotokka Kuhmoisten betonielementeistä valmistettu vesitorni on huollettu ja tarkastettu nelisen vuotta sitten. Jämsekin osakkeista 64 000 euroa Kuhmoisten kunnan omistamat Jämsek Oy:n osakkeet päätettiin myydä Jämsekille hintaan 201,65 euroa kappaleelta. Kuhmoisten Sanomat Henkilöauto ja peura törmäsivät Tampereentiellä maanantaina iltapäivällä. Kevyen liikenteen väylä säilyy 24-tien puolella. Vesitorni on tärkeä maamerkki Kuhmoisissa. Autoon tuli onnettomuudessa peltivaurioita, ja törmäyksessä vahingoittunut peura pakeni metsään. Maakauppa sinetöitiin Valtuusto hyväksyi kokouksessaan maakaupan, jossa Kuhmoisten kunta ostaa 100 000 eurolla reilun kahden hehtaarin alueen Toritien liikerakennusten ja sahan entisen lautatarhan väliltä. Henkilövahinkoja ei tapahtunut. Vastaavia suunnittelija Matti Janhusen mukaan nimettyjä MJ-torneja on Suomessa parikymmentä. Mikäli prosentti olisi nostettu tasan 20:een, kertymää olisi tullut 66 000 euroa enemmän. Virolaisen mukaan vesitorneja huolletaan normaalisti harvoin, Kuhmoisten 1980-luvun alussa rakennettu torni on käyty läpi yksi tai kaksi kertaa. Tämä olisi vahvistanut päivystyksen säilymistä suhteellisen lähellä Kuhmoista. Kunnanjohtaja Anne Heusala esitteli alustavaa suunnitelmaa valtuuston kokouksessa maanantai-iltana. Kuhmoisten vesitorni on toinen Suomeen rakennettu kartion mallinen MJ-torni. Samalla tavalla elementeistä valmistettu, mutta suurempi ja toisen mallinen torni romahti Jyväskylässä pyhäinpäivänä. Maaseutusihteerin virka lakkautetaan, ja hän toimii ensi vuoden alusta Kuhmoisten kunnan ympäristösihteerinä. Kolari tapahtui noin kello 16 Sipiläntien risteyksestä 200 metriä Kuhmalahden Peltiä ruttuun peurakolarissa suuntaan. Päätöksellä ei kuitenkaan ollut merkitystä, sillä samana iltana Mänttä-Vilppulan valtuusto kaatoi koko hankkeen äänin 22–13. Marja-Liisa Rajalan uuden viran. Se kertoo, että tässä asutaan ja ollaan, ja näkyy pitkälle 24-tielle. Ensi vuoden verokertymäksi arvioidaan tällä prosentilla 5 628 000 euroa. Päivi Hotokka Kuhmoisten valtuusto hyväksyi maanantai-iltana yksimielisesti sosiaalija terveystoimen yhteistoiminta-alueen laajenemisen Mänttä-Vilppulaan. Tänään keskiviikkona Kuntalassa pidettäväksi ilmoitettu sote-alueen esittelytilaisuus on peruutettu. Ensimmäinen rakennettiin samoihin aikoihin Äetsään. – Tornia ja vettä tarkkaillaan jatkuvasti. Valtuusto hyväksyi keskusteluitta maaseutusihteeri Päivi Hotokka Kuhmoisten kunta ja yrittäjät ovat tehneet Toritien kunnostussuunnitelmasta uuden ehdotuksen. Kari Launonen, Jouni Penttinen ja Ulla Salmi tutustuivat Toritien uuden kunnostusmallin alustaviin piirustuksiin kunnanvaltuuston kokouksessa maanantaina. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 14. Kuhmoisten torni on kuitenkin Jyväskylän romahtanutta tornia pienempi ja kartion mallinen, kun Jyväskylän tornin yläosa oli lieriön muotoinen. 318 osakkeen hinnaksi tulee yhteensä noin 64 000 euroa. Kiinteistöveroa ei peritä yleishyödyllisten yhteisöjen yhdistysja seurantaloilta ja ampumaradoilta. Pysäköintipaikkojen takana on tilaa, jotta parkista voi peruuttaa pois joutumatta ajoradalle. Nyt Kuhmoisissa odoteVesitorni tutkittiin jokin aika sitten taan, millaisia syitä onnettomuustutkintakeskuksen asettama tutkintaryhmä löytää tornin romahdukselle. Tätä ennen kaikki betoniset vesitornit oli valmistettu paikallaan valamalla. Ehdotuksessa Toritietä levennetään, jolloin niin Toritien kunnostuksesta tulossa uusi suunnitelma sanotulle kolmannelle kaistalle Päijänteen puoleiselle laidalle sijoitetaan pysäköintipaikat kohtisuoraan liikerakennuksia päin. Valtuutettu Veikko Mattila esitti, että uusi alue pitäisi ottaa erityistapauksena ensimmäiseksi käsittelyyn, kun taajaman kaavoitusta ryhdytään päivittämään. Uuden sote-alueen muodostamista valmisteltiin tiiviisti keväästä asti. – Käytännössä sopimus on varmaankin sama, josta on neuvoteltu kolmen kunnan kesken, mutta siitä poistetaan Mänttä-Vilppula, arveli Kuhmoisten hallintojohtaja Sanna Luukkanen tiistaiaamuna. Kunnanjohtaja Anne Heusalan mukaan summa on kompromissi, sillä Kuhmoinen pyrki neuvotteluissa saamaan osakkeista suuremman hinnan
Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK kampanjoi kiinnittääkseen huomiota maataloustuottajan ahdinkoon Suomen ruokamarkkinoilla. Lounastuokio srk-kodissa ti 20.11. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 14. Heikki Vilppala, naapuri seinän takaa, tuli käymään, ja Vilppala ja Vuorinen kehuivat toisiaan kilpaa. marraskuuta hän katseli olohuoneen ikkunasta nuorta koivikkoa ja sen läpi pilkottavaa Päijännettä. Näytin ikkunaa ja sanoin hänelle, tuossahan on taulu. Retki Tuomasmessuun Jämsään su 26.11. Viikonvaihteessa hänen 90vuotispäiviään juhlittiin useampana päivänä peräkkäin, kun sukulaiset saapuivat lauantaina ja naapurit sunnuntaina iltapäivällä. 20:14). marraskuuta, päivänsankari etualalla punaisessa mekossaan. Osa heistä on kuollut veritodistajina. Nyt Helka Vuorinen on ollut eläkkeellä 28 vuotta ja leskenä 25 vuotta. Raju tuuli humisi kuusten latvoissa. Seiminäyttely kirkkoherranviraston ikkunalla (uudessa osoitteessa Toritie 52) 30.11. Kenollaan oleva kelo nojasi suurempaa kuusta vasten valittaen halusta kaatua maahan. Meijerikkö Helka Vuorinen 90 vuotta tänään lohi ja kermaviilikastike, perunat to possunsuikalekastike, perunat pe pinaattikeitto, kananmuna, karjalanpiirakka, vihannes, juusto ma broilerinugetit ja currymajoneesi ti makkarakastike, perunat ke kalapyörykät, perunat tänään Iiris to Janina, Janika, Janita, Janette pe Aarne, Aarno, Aarni la Eino, Einari su Tenho, Max, Jousia ma Liisa, Elisa, Eliisa, Liisi, Elisabet, Elise ti Jari, Jalmari ke Hilma Kuhmoisten Sanomat Miesten kotailta järjestetään tämän viikon torstaina Puukkoisten Maamiespirtillä. Kaksivuotisten opiskelujen jälkeen hän valmistui meijeriköksi. – Kuhmoisten meijerissä oli kartiokirnut, joista valmistui kerralla sata kiloa voita. – Anselmi Vuorinen oli sotainvalidi. Helka Vuorinen on asunut Kokonniementiellä pian 30 vuotta. Kerma hapatettiin, ja illalla katsottiin, oliko se sopivan hapan. Viljelijöiden osuus kotimaisen ruuan hinnasta on elintarvikeketjun pienin, vaikka työmäärä on suurin. – Näkymä on kaunis, kun koivu tulee lehteen. Voin teossa sai hakata urakalla Helka Takkusen ensimmäinen työpaikka meijerikkönä oli Kaustisten Osuusmeijeri, jossa hän työskenteli kymmenkunta vuotta. Meitä oli kymmenen lasta, ja kaikki kynnelle kykenevät osallistuivat töihin. Miesten kotailta Puukkoisten Maamiesseuran pirtillä to 15.11. Metsätien varrella kuului voihkinaa. – Kun on tuo koivikko, lehtien haravoimista piisaa. Kesäisin Helka Vuorisen pihapiirissä on monenlaista kukkaa, ja marjapensaita on kymmenkunta. Kirkkoherranvirasto ja seurakunnan taloustoimisto ovat suljetut muuton takia 21. taivaassa to 15.11. Lähtö srk-kodilta klo 18. Päijälän päivätuokio Hilja Huokosella, os. Lähtö srkkodilta klo 16. Luomakunnan lisäksi nyt huokaavat pelastuneet. Toisinaan voi lähetettiin myös 25 kg:n kappaleina. Leipää, perunaa, naudan paistia, porsaan palapaistia ja kananmunia myydään melkein ilmaiseksi eli tuottajahinnalla. klo 10. Eikä ne tänä syksynä putoa kunnolla puusta, kun ei ole ollut pakkasia. Minä jäin isän avuksi peltotöihin. Pihlajakosken ja Ruolahden päivätuokio Timo ja Kaarina Hakalalla ke 14.11. mennessä Tarja Vesikalliolle 040 5238503. Jos voit antaa seimesi lainaksi, pyydämme ilmoituksen Tarja Vesikalliolle 22.11.mennessä 040 523 8503. Lähempänä se paljastui puun hankausääneksi. Toritie 38 B, ke 21.11. klo 10-12. Eläkevuosinaan hän touhusi ja kävi kalassa kunnes ihan yhtäkkiä kuoli. Kuolema ja Tuonela heitetään tuliseen järveen (Ilm. Kauppias sanoi, no, niinhän onkin. Raamattupiiri Päijälän rukoushuoneessa to 22.11. Kinnunen. Kaikki paha saa rangaistuksen. klo 18. marraskuuta 2012 4 KIITOKSET VIIKON NIMET HARTAUSKIRJOITUS Risto Ojala KOULURUOKA Ilosanoman ilta To 15.11.-12 klo 19.00 Pauli Rahkonen TERVETULOA Helluntai srk Toritie 44 Kotiseurakuntasi kutsuu Sinua, olet sydämellisesti tervetullut mukaan tilaisuuksiin ja toimintaan! www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa valvomisen su 18.11. Puhuuko puu, kuuleeko kukka. Ilmoittautumiset 19.11. – Ei sitä tiedä, milloin on lähdön hetki, ja hyvä ettei tiedä. klo 18.30. Avajaiskahvit tarjoamme 10.1.2013. Puhujana kirjailija Raimo J. Kerran tulee loppu. – Kun sota alkoi, vanhempi veljeni lähti sotaan. Suurella valkealla valtaistuimella Tuomari jakaa oikeutta. Helka Vuorinen pitää puutarhatöistä, ja terveyttäkin on riittänyt, tosin toisesta korvasta kuulo on mennyt. Jeesuksen sovitustyöhön turvautuneet pelastuvat. Tutkijat ovat havainneet maissintaimien naksahtelevan säännöllisesti 200 hertsin taajuudella, ja vedessä juuret kasvavat sitä äänenkorkeutta kohti. Pahanja synnintekijät, jotka eivät ole tehneet elämässään parannusta tuomitaan kadotukseen. klo 19. taivaassa ke 21.11. – Lähdetään tästä sataa vuotta kohti menemään, Vuorinen laski leikkiä ja vakavoitui sitten. Vesa Koivu Kokonniemessä asuvan Helka Vuorisen syntymäpäivä on 13. Aterian hinta 6 e. klo 13. Kyytivarauksen Marko Aarroskari 0400 240081. Tytär Sinikka Vuorisella on kesämökki Padasjoella, sielläkin Helka Vuorinen tekee puutarhatöitä. 8:23). Perhekahvila srk-kodissa ke 14. Sodan jälkeen Helka Takkunen meni harjoittelijaksi Kalajoen Tyngän Osuusmeijeriin ja sen jälkeen Vetelin Osuusmeijeriin. Helka Takkunen tapasi Anselmi Vuorisen Kuhmoisiin tultuaan, he menivät naimisiin ja saivat tyttären, Sinikan. Ilosanomapiiri 7. Kyllä siinä sai hakata melko paljon, harjoittelijat oli apuna. Matkan hinta 5 e. – 23.11.2012. ja 21.11. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Pentti Allan Nikkinen Kylämältä 84 v. – Kaustisilla voi meni kaikki Valiolle, Kuhmoisissa sitä vietiin muuallekin. Kinnunen. Kasvit viestivät keskenään. Sitten tuli vuoroon Kuhmoisten Osuusmeijeri. Paha saa palkkansa. Komiat ruusut ovat melkein samanväriset. Viereisellä vuoteella vanhus hengittää raskaasti – pahoinpidelty ihminen haluaisi hakkaamisen loppuvan. Hänellä oli kyllä sydänvaivoja. Maamiesseuran sihteeri Heikki Haljala kertoo pirtin historiasta, ja vierailijaksi on kutsuttu kirjailija Raimo J. Melkein ilmaista ruokaa. Helka Vuorinen, tyttönimeltään Helka Takkunen, on syntyisin Alavieskasta Pohjois-Pohjanmaalta, ja hän tottui jo pienestä pitäen tekemään työtä. Palvelemme uudessa osoitteessa Toritie 52 (entiset Nordea-Pankin tilat) maanantaista 26.11. Kun kahden vuoden harjoittelujakso oli koossa, hän pyrki Kuopion meijerikouluun. Lukemattomat heistä ovat kärsineet sorrosta ja vainoista. lähtien. Viime perjantaina 9. Sairaalan vuoteessa makaava ihminen valittaa tuskissaan. alkaen. klo 18. klo 12. Koko luomakunta yhä huokaa ja vaikeroi synnyHuokausten silta tystuskissa , Paavali toteaa, ja sitä ennen hän kirjoittaa: Luomakunnalla on kuitenkin toivo, että myös se pääsee kerran pois katoavaisuuden orjuudesta, Jumalan lasten vapauteen (Room. Vilppala valitteli, että Vuorinen on tehnyt kaikki pihatyöt Naapurit tulivat onnittelemaan Helka Vuorista sunnuntaina 11. Me, jotka olemme ensi lahjana saaneet omaksemme Hengen, huokailemme odottaessamme Jumalan lapseksi pääsemistä, ruumiimme lunastamista vapaaksi (Room. marraskuuta. Miesten kotailta Puukkoisilla Kuhmoisten Sanomat Maanviljelijät myyvät kotimaista ruokaa Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa tänään 14.11.2012. – Tein voita. Jos ei ollut, kermaa pidettiin yön yli lämpimässä, ja aamulla se oli valmis kirnuttavaksi. Juuri nyt on oikea hetki, juuri nyt on pelastuksen päivä. Tässä kävi kerran taulukauppias myymässä taulujaan. Ei sitä tiedä kuin Luoja. ennen kuin Vilppala on ehtinyt mukaan. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut . klo 10. kysyttiin Geo-lehden artikkelissa. 8:21–22). Jumala pyyhkii pelastuvien silmistä joka ainoan kyyneleen. Viimeinen tuomio ei ole pelon vaan pelastuksen päivä: Jumalan työtovereina me vetoamme teihin: ottakaa Jumalan armo vastaan niin, ettei se jää turhaksi! Hänhän sanoo: – Oikealla hetkellä olen kuulut sinua, pelastuksen päivänä olen tuonut sinulle avun. Kasvit siis reagoivat ääneen. Naisia Raamatussa –raamattupiiri 7. – Olen tehnyt mehuksi, ja sukulaisille annan. Viimeisen tuomion valoisa puoli on pelastus. Se tehtiin kilon ja kahden kilon paloiksi
Sateisen kesän ja harmaan syksyn jälkeen katseet kääntyvät jouluun ja tulevaan uuteen vuoteen 2013. Jämsänjoki Virtaa! -hanke palkittiin Vesa Koivu Nykyinen 24-tie on alkuperäiseltä numeroinniltaan valtatie 4. Valtuustomme päätti usean vuoden ajan valmisteilla olleesta kaukolämpöverkon rakentamisesta kunnan keskustaajamaan. Valtion hallinnasta pois jääneet tieosat on siirretty joko kunnan tai yksityisten tiekuntien hoitoon. Lisäksi se tuo paikkakunnalle uusia työmahdollisuuksia. Valtuuston hyväksymän vuoden 2012 talousarviomuutoksen mukaan kuntamme tilikauden tulos olisi tältä vuodelta 103 370 euroa alijäämäinen. Kuhmoisten Sanomat Jämsäläinen ArvenmäkiAsemamäki asukasyhdistys ry on palkittu kunniamaininnalla Leader – oiva paikallisteko viime torstaina 8.11. Tällä toimella kunta pyrkii omalta osaltaan parantamaan kuntamme alueen tonttitarjontaa kirkonkylän keskustassa. Palkintoraati kiittää asukasyhdistyksen hanketta siitä, että se on tarjonnut mahdollisuuden tutustua alueen paikalliskulttuuriin ja palveluihin. Jämsänjoki Virtaa! -hankkeen rahoitus on järjestynyt Vesuri-ryhmän kautta. Kuhmoisten Sanomat Metsäntutkimuslaitos Metla on avannut metsävarakarttansa julkisesti katseltaviksi, niitä voi tarkastella Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen paikkatietopalvelun kautta ja ladata omalle tietokoneelle Metlan tiedostopalvelun kautta. Tie jatkuu siitä Hassin kautta eteenpäin ja nousee Jämsän taajamaan Jämsän raviradan kohdalta. Tampereella järjestetyssä Maaseutugaalassa. Sairaanhoitopiirin valtuusto muutti myös ensihoidon kustannusjaon periaatetta. Asia meni äänestykseen, ja Liuhan esitys voitti äänin 238 kokonaista ääntä ja 22/25 ääni siihen päälle. Sama laki siirtää kuntien järjestämisvastuulla olevan sairaankuljetuksen sairaanhoitopiirien järjestettäväksi vuoteen 2013 mennessä. ponnen, jonka mukaan sairaanhoitopiiriin ensi vuonna liittyvän Jämsän kanssa voidaan tarkastella alueen ensihoitopalveluita vuotta 2014 ajatellen uudelleen. – Jos epäselvyyksiä ilmenee, maanmittauslaitos järjestää pyynnöstä tietoimituksen, jossa sovitaan kulkuoikeuksista ja hallinnosta, maanmittausinsinööri Jouko Harjula selvittää. Lisäksi Jämsänjoki Virtaa! -hanke on nostanut esille luonnonarvojen merkitystä. Talousarvio 2013 ei näyttäisi tuovan muutoksia kuntamme toimintaan, että pystyisimme säilyttämään kunnalliset lähipalvelut muun muassa sosiaalija terveystoimessa kuin sivistystoimessa samantasoisina kuin aikaisempinakin vuosina. valtuutettu Tuukka Liuha teki vastaesityksen, jonka mukaan jokaisessa kunnassa, johon on sijoitettu hoitotaPirkanmaan ambulanssit välittömään valmiuteen son ensihoitoyksikkö, pitää olla ainakin yksi hoitotason ambulanssi välittömässä lähtövalmiudessa vuosina 2013–2014. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto oli aiemmin vaatinut säästöjä ensihoidon budjettiin. Juuri tällä viikolla valtuustomme teki päätöksen merkittävästä maanhankinnasta kuntamme keskusta-alueella, kun kunta päätti ostaa B-Systems Oy:tä sekä Päijänteen Satamakiinteistöt Oy:tä yhteensä 2,2248 hehtaarin maa-alueen. Tien maapohja on kaava-alueella siirtynyt kunnan omistukseen, ja muualla sen enemmittä toimenpiteittä osaksi viereisiä kiinteistöjä. Tämä niin sanottu 50–50 -malli hyväksyttiin äänin 255 7/20 vastaan 168 10/87 ääntä. Silloin tien käyttäjät sopivat tapauskohtaisesti tien hoidosta ja ylläpidosta. Sairaanhoitopiirin hallituksen esitys sai 124 ääntä ja 21/85 äänen. Valtuutettu Esa Mikkolan teki vastaesityksen, jonka mukaan kunnan asukasluku ja tehtäväaika otettaisiin huomioon samalla painolla. Kaukolämpöverkon rakentaminen tukee erinomaisesti tätä hanketta. Osto mahdollistaa alueen uudelleen kaavoituksen entistä elinvoimaisemaksi ja yhtenäisemmäksi aluekokonaisuudeksi. Maaja metsätalousministeriön alaisen Maaseutuverkoston Parhaat käytännöt -kilpailuun Vuonna 2012 saattoivat osallistua hankkeet, jotka olivat saaneet rahoituspäätöksen EU:n Manner-Suomen maaseuduntai Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmasta tammikuun 2012 loppuun mennessä. Uusi valtuustomme aloittaa nelivuotiskauden alkuvuonna 2013, ja lähes puolet valtuustomme paikoista vaihtuu. marraskuuta 2012 KUNNANJOHTAJAN PUHEENVUORO Vuodenajan vaihtelut näkyvät kuntamme katukuvassa erityisesti näin syksyllä. Tämä palvelutasopäätös on vaikutuksiltaan noin 1,6 miljoonaa euroa kalliimpi kuin hallituksen esitys. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto lisäsi päätökseensä 13.11. Yksi merkittävimpiä asioita on ollut kaukolämpöverkon rakentamista koskeva päätös, joka on juuri saanut lainvoiman. Mukavaa loppusyksyä toivotellen, Anne Heusala kunnanjohtaja Kaukolämpöverkko rakenteille kunnan keskustaan Vesa Koivu Suurin osa Pirkanmaan ambulansseista on ensi vuonna välittömässä lähtövalmiudessa koko vuorokauden. Hanke on tehnyt aluetta tunnetuksi ja edistää matkailua, se on edistänyt yhteisöllisyyttä ja myös kuntarajojen yli tehtävää yhteistyötä. Toukokuussa 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki ei puhu enää sairaankuljetuksesta vaan ensihoidosta. Kuntamme on ollut mukana Hiilineutraali kunta -hankkeessa, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä EU:n asettamia tavoitteita enemmän ja sovittua aikataulua nopeammin. Vanha 4-tie jatkaa Kuhmoisten kirkonkylältä edelleen kohti pohjoista, ja se tunnetaan nykyisin Puukkoistentienä 3291. Toivotan onnea Teille kaikille kuntamme uusille ja paikkansa uusineille valtuutetuille! Nykyinen valtuustomme on tehnyt viimeisen kautensa aikana merkittäviä kuntaa kehittäviä päätöksiä, jotka vahvistavat kuntamme elinvoimaa. Lopullinen tämän vuoden taloustilanne selviää vasta alkuvuonna 2013, kun tilinpäätös vuodelta 2012 valmistuu. Kun Jämsällä ja Kuhmoisilla kuitenkin on voimassaolevat sopimukset sairaskuljetuksista, ne liittyvät Pirkanmaan kilpailuttamaan ensihoitopalveluun vasta 1.4.2014. Valtuustomme päätti kuluvan viikon maanantaina, että emme korota ensi vuodelle tuloveroja kiinteistöveroprosentteja. Kuluvaan syksyyn on kuulunut kunnassamme merkittäviä asioita kuten kuntavaalit. Jos tielinjasta tai sen leveydestä on epäselvyyttä, tietoimituksessa asiat selviävät. Jos entisen valtiontien osalla ei ole omaa hallintoa, mutta sitä edelleen käytetään, tietä kutsutaan niin sanotuksi sopimustieksi. Vuoden 2013 talousarvio on vielä viimeistelyä vailla valmis, ja kunnanhallitus tekee valtuustolle esityksensä vielä tämän kuun loppuun mennessä. Etelästä päin katsoen vanha tielinja tulee valtiontienä 3255 Harmoiskaivolta, ylittää nykyisen 24-tien ja nousee kohti kirkonkylää Välkkälänharjun ja Pälsilänharjun kautta. Kuhmoinen ja Jämsä liittyvät Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäseneksi vuoden 2013 alusta, tällöin myös alueen ensihoito siirtyy Pirkanmaan johdettavaksi. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 14. Verkon rakentaminen tuo keskustaajamassa sijaitseville rakennuksille mahdollisuuden liittyä kaukolämpöverkkoon ja vaihtoehdon öljyja sähkölämmitykselle. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on värikkäiden vaiheiden jälkeen päättänyt ensihoidon järjestelyistä vuosiksi 2013–2014. – Sama koskee tiekuntia, joiden hoitoon osia entisestä 4-tiestä on tullut. Sairaanhoitopiirin hallitus haki säästöjä niin, että yöaikaan sairasautojen lähtövalmiutta olisi heikennetty, lähtö olisi ollut 15 minuuttia hälytyksestä. Sairaanhoitopiirin hallitus oli esittänyt, että maksuperusteissa kunnan asukasluku otettaisiin huomioon 30 prosentin painoarvolla ja ensihoitotehtävään kulunut aika 70 prosentin osuudella, lyhyyden vuoksi esitystä on kutsuttu 30–70 -malliksi. Vesuri-ryhmä ry on vuonna 1997 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys. Kuhmoisten kunta tulee panostamaan asuntotuotannon viriämiseen kunnassa. Voittanut kanta keventää vähäväkisten maalaiskuntien maksuja. Metsävarakartat julkisesti saatavilla. Näitä ovat esimerkiksi puutavaralajien tilavuudet puulajeittain, kasvupaikkatiedot, puuston ikä, latvuspeitto ja biomassat puulajeittain ja ositteittain. Nyt tehty päätös sisältää myös sairaanhoitopiirin valtuuston kokousten välillä kuntien kanssa neuvotellut parannukset hoitotasoihin ja ambulanssien sijoituspaikkoihin. Keski-Suomen maanmittaustoimiston rekisteripäällikkö, maanmittausinsinööri Jouko Harjula kertoo, että vanha 4-tie jatkaa monin paikoin tarkoituksessaan valtion seututeinä ja yhdysEntiset valtiontiet osin sopimusteitä teinä. Kun sille 1950luvulla puhkaistiin uusi tieura, vanha nelostie jäi monin paikoin käyttöön. Uusimmassa, vuoden 2009 inventoinnissa on 43 karttateemaa. Meidän on yhdessä hyvä jatkaa kuntamme kehittämistä uuden valtuuston voimin. Valtuuston tiistaisessa kokouksessa 13.11. Vesuri voi myöntää Leader-rahoitusta yhteisöjen tai mikroyritysten kehittämiseen Jämsän, Kuhmoisten, Keuruun, Multian, Petäjäveden sekä Jyväskylään kuuluvan Korpilahden alueella
Sevan-järvi ja Ararat-vuori Vuorten lomassa, lähes 1900 metrin korkeudella, on suuri Sevan-järvi, johon laskee 28 jokea, mutta jolla on vain yksi laskujoki. Kun samalla yhteisliittolaiset markkinat katosivat, seurauksena oli korjaamattomia ja autioituneita tehtaita. Talvella järvi saa rannoilleen 30–40 cm jääpeitteen. Aikoinaan se kuuluikin Armenian alueeseen. Ennen neuvostoaikaa Georgiassa oli 500 rypälelajiketta, mutta määrää rajoitettiin, ja nykyisin niitä on noin 50. Samalla järven ainoasta saaresta tuli niemi. Georgian viinialue, Kakheti Kuhmoisten miehet Kaukasuksella, osa 4 Siellä oppaamme Nadja Ripatti bongasi tutun hahmon, Ville Haapasalon oppaana olleen nuoren miehen. Sinne suuntasimme, ja hyväkuntoinen tie ylitti Gomboris Kedin vuoret noin 1800 metrin korkeudessa. Aamulla herätessämme sää oli kaunis, mutta ainoan kerran matkan aikana todella kylmä. Matka jatkui kohti etelää ja Armenian korkein vuorenhuippu, 4 090 metriä, Aragac näkyi lumipeitteisenä lännessä. Vaikka se onkin nykyään Turkin puolella, armenialaiset pitävät sitä omana vuorenaan. Järvi on 100 metriä syvä, ja sen pintaa laskettiin neuvostoaikana 18 metriä vesivoimajärjestelyjen vuoksi. Hänen huvilansa joutui vuonna 1855 Venäjän valtiolle ja oli Romanovien kesäpaikkana. Vieraillessamme pienessä viinitehtaassa näimme vanhan 1600-luvulta peräisin olevan laitoksen, jonka viinisammiot olivat lattiassa, ne oli löydetty sattumalta rakennusta uudistettaessa. Kuuluisat Mikojan-veljekset, runoilija ja poliitikko Anastas (1895–1978) ja lentokonesuunnittelija Artjom (1905–1970), ovat kotoisin Sanahitin kylästä. Ararat Noan arkkeineen on kuvattu myös Armenian vaakunassa. Molemmat ovat Unescon maailmanperintökohteita. Lattiaan upotettuja viinisammioita ihmettelemässä Hannu Haavisto ja Jussi Hölttä. marraskuuta 2012 6 Eero Ikonen Tbilisin itäpuolella Kakhetin alueella on Georgian parhaat viinialueet. Luostarin kirjasto on peräisin vuodelta 1262, mutta mongolit tuhosivat sitä 1300-luvulla. – kuvat Eero Ikonen. Meillä oli onnea, sillä usein vuori on pilviverhossa. Vanhassa viinitehtassa Kakheti-alueella. Sevanin rannalla on hieno lomakylä hotelleineen, huviloineen, uimarantoineen ja vesipuistoineen. Siellä on myös kiviristi vuodelta 1237. Sesonki on kuitenkin lyhyt, vain heinäkuusta syyskuuhun. Vuorenhuipulla oleva muurien ympäröimä ikivanha, pieni 2 000 asukakkaan Signakhin kaupunki oli mielenkiintoinen nähtävyys. Myös asuintalot olivat aika ankean näköisiä, mutta lautasantenni oli lähes joka asumuksen katolla. Hän oli mies, joka yhdisti Kakhetin alueen persialaishallinnosta georgialaiseksi. Tsinondalissa poikkesimme paikallisen kansallissankarin ja aristokraatin, Alexander Chavchavadzen (1786-1846) kotimuseossa. Matkalla sinne Ararat-vuori näkyi komeana lumipeitteisenä. Majoittauduimme hienoon lomahotelliin, ja illalla vietettiin viereisen hotellin ravintolassa Heimon ja Hannun syntymäpäiviä. Kymmenisen kilometriä Haghpatista sijaitsee vuonna 971 perustettu Sanahit-luostari kirkkoineen. Armenia kärsi vuonna 1988 pahasta maanjäristyksestä, eikä sen kaikkia tuhoja keritty korjata ennen Neuvostoliiton hajoamista. Heikki Vilppala mittailee yli tuhat vuotta vanhan Aghpat-luostarin pihaa. Paikalliset yrittivät suojella harvinaisia lajikkeita istuttamalla viiniköynnöksiä metsään, ja hiljattain on löytynyt yksi harvinainen lajike. Georgiasta Armeniaan Pikkubussi vei meidät Tbilisistä Sadakhlo-Bagratashen raja-asemalle, jossa jätimme hyvästit Maijalle, ja uusi oppaamme Irina Astvatsaturyans oli jo vastassa autonkuljettaja Sergein kanssa. Vuonna 961 perustettu Aghpat-luostari sijaitsee korkealla mäellä, ja sen kirkon erikoisuutena ovat freskot, jotka eivät ole tavallisia armenialaisissa kirkoissa. Ennen Jeravania poikkesimme Garnissa. Näkymä Aghpat-luostarin mäeltä Allaverdyn kaupunkiin päin. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 14. Isompi huippu kohoaa 5 165 metriin, ja pienempikin on 3 925 metriä korkea. Rajamuodollisuudet sujuivat nopeasti, ja pian olimme matkalla Debet-joen laaksoa pitkin kohti Sevan-järveä 100 000 asukkaan Vanazorin ja 16 000 asukkaan Dilijanin kautta. Etualalla erikoiset tasangot, aivan kuin vuoret olisi katkaistu
marraskuuta. Marja Kuisma haluaa mahdollisimman paljon puhua ihmisten kanssa, kuunnella heidän ideoitaan ja antaa tarvittaessa neuvoja. – En halua suunnitella vain keskustaajamaa, vaan haluan edesauttaa, että kylät säilyvät elinvoimaisina. Hän on viimeksi tehnyt Asukkaat mukaan suunnittelemaan elinympäristöä vuorovaikutteista aluesuunnittelua Tyrnävällä. Kuisman mielestä myös loma-asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi pitäisi olla mahdollista, mutta harkiten. – Molemmissa kunnissa on samantapainen vanha arvokas ympäristö ja ne sijaitsevat isomman keskuksen liepeillä. Siellä päästiin niin pitkälle, että työpajojen tuloksena syntyi arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, joka ilmestyi Tyrnäväilmiö -nimisenä kirjana ja nettijulkaisuna, sekä esimerkiksi kaksi dokumenttielokuvaa. Lisäksi Kuisma toivoo, että kuhmoislaiset kyläja muut yhdistykset sekä yritykset ynnä muut kutsuisivat hänet tutustumaan toimintaansa ja kunnan eri paikkoihin. Hän pitääkin Kuhmoisten mahdollisuuksia loisteliaina. On paljon helpompaa, kun mukana ovat ne, kenelle suunnitellaan. Maaseudulla on harvemmin paineita tai kilpailua tonttien Päivi Hotokka Kuhmoisten maankäytön periaateohjelma on saanut nimekseen Katse Kuhmoisiin. Esimerkiksi kaukolämpö on edullinen lämmitysmuoto, mutta sitä ei voi saada kaukana keskustasta. ” Vesistö suorastaan pompsahtaa esille. Kuisman mielestä maaseutukunnassa aluesuunnittelu on hienovaraisempaa kuin kaupungissa. marraskuuta 2012 Päivi Hotokka Aluearkkitehti Marja Kuisma puhkuu intoa. Pälkäne on hänelle ennestään tuttu, mutta Kuhmoisten maantietoa täytyy opiskella enemmän. Maankäytön periaateohjelmassa hahmotellaan pääasiassa alueiden käytön yleislinjoja, mutta tilaisuudessa saa puhua siitäkin, jos toivoo jotakin asiaa tiettyyn paikkaan. Kysyntää vastaavia tontteja Kuhmoisissa ensimmäinen tärkeä tehtävä on käynnistää maankäytön periaateohjelman laatiminen. – Totta kai ihmiset saavat asua myös 15–20 kilometrin päässä taajamasta! Kuisma toteaa, että joissakin asioissa tiivis yhdyskuntarakenne on hyvä ja edullinen, mutta samaa mallia ei voi pakottaa koko Suomeen. Kuhmoisissa on edessä myös vanhentuneiden kaavojen päivittäminen. Tällöin hänen luonaan voi käydä ilman ajanvarausta esittämässä ideoita, tarpeita tai toiveita. – Tämä ei ole pelkkää kaavojen katsomista. Marja Kuisma on jo ehtinyt kuulla kuhmoislaisilta, että keskustasta toivotaan elävämpää, turvallisempaa ja viihtyisämpää. Jos asunto sopii sijainniltaan ja muilta edellytyksiltään vakituiseen asumiseen, estettä ei ole. – Kunta on hyvien yhteyksien päässä ja käsittämättömän kaunis järviltään ja vuoriltaan. Tätäkin hän toivoo voivansa jatkaa nykyisessä työssä. Hän aloitti työssään lokakuun alussa, ja haluaa nyt oppia tuntemaan paikat ja ihmiset. Sen alustava suunnittelu alkaa avoimessa yleisötilaisuudessa tiistaina 27. Sano sanasi yleisötilaisuudessa Tämä on aito vaikuttamismahdollisuus suunnittelun alkuvaiheessa, aluearkkitehti Marja Kuisma sanoo. käyttämisestä, joten niiden tulevaisuutta voi miettiä maltillisemmin. Kaikki paikat ja mökit eivät kuitenkaan tähän sovellu. – En osaa muulla tavalla suunnitellakaan. – Toivon mahdollisimman paljon asukkaita mukaan. – Olisi syytä luoda uudenlaisia tontteja, jotka vastaisivat kysyntää, Kuisma mainitsee yhtenä esimerkkinä. Yleisötilaisuuden jälkeen Marja Kuisma aikoo aloittaa aluearkkitehdin vastaanoton Kuntalassa joka toinen maanantai. Kuisma kutsuu kunnan asukkaita mukaan ohjelman suunnitteluun. Aluearkkitehdin työnä on suunnitella kaavoitusta ja muuta maankäyttöä. Tärkeitä ovat kuitenkin myös elinkeinot, matkailu ja virkistys. Hän lupaa, että kunhan tutustuu asioihin, voi auttaa esimerkiksi Toritien uudistuspulmien ratkaisussa. Suunnitteluapua maankäytössä saattavat tarvita esimerkiksi yrittäjät, jotka kehittävät toimintaansa, tai maanomistajat, jotka miettivät kiinteistönsä käyttöä. Päivi Hotokka Aluearkkitehti Marja Kuisma pitää Kuhmoisissa keskeisenä sitä, että kyliä ja niiden asukkaita ei unohdeta. – Liikun mielelläni siellä, missä ihmiset ovat. Sen hyödyntämistä virkistysja matkailukäytössä toivotaan, Kuisma kertoo ensivaikutelmastaan. Ohjelma antaa suuntaa sille, kuinka Kuhmoisissa tulevaisuudessa kaavoitetaan ja miltä ympäristö näyttää. Kuisma on Pälkäneen ja Kuhmoisten yhteinen aluearkkitehti ja työskentelee Kuhmoisissa yhden päivän viikosta. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 14. Kylien pitää säilyä Vuosi 2013 on Kuhmoisten kunnassa asumisen teemavuosi, ja tämä näkyy myös ohjelmassa. – Jos paineita on, nousuhuumassa on vaara lyhytnäköisestä suunnittelusta. Kuisma on aiemmin työskennellyt myös arkkitehtuurikasvatuksen parissa ja vetänyt esimerkiksi koululaisille työpajoja. Aluearkkitehti Marja Kuisma kierteli marraskuussa Kuhmoista, jotta kunnan eri kolkat tulisivat tutuiksi.. – Täällä vesistö suorastaan pompsahtaa esille puheissa. – Saan suunnitella sellaista aluetta, jota arvostan, hän iloitsee
Tänä aikana hän on voittanut jokkiksen naistenluokan EVK-sarjan kolmesti, ja tältäkin vuodelta ansioluetteloon kertyi 3. Suonenjoella Heidi Lehtonen kierteli varikkoa kyselemässä autoa lainaan, Lehtosten pitkän linjan jokkistalli kun yhteinen kilpuri Opel Manta oli hajonnut jo Henri Lehtosen kisassa. Henri Lehtonen on ammatiltaan ajoneuvoasentaja ja hän tekee töitä ja on osakkaana Kokonniementiellä Autokorjaamo ja hinauspalvelu H. Autona oli pikku-Volvo, 343. On siinä sekin, että tuntee vastustajat. Kouvolassa olin Isuzulla yhdeksäs, Anjalankoskella C-mallin Kadettilla kuudes ja Kukonkoivussa selvisin Ford Cortinalla palkinnoille. – Henrillä on se tyyli, että hän ajaa joka rakoon, Kaanaan Teiskon kisan jälkeenkin ainoa suora kohta Volvo 240:ssä oli katto. Sen tietää silloin, kun on luottamus omaan ajoon. – En juhli tätä mitenkään, ensi vuosi 2013 on samanlainen ajovuosi kuin muutkin. Henri ja Heidi Lehtonen ovat ajaneet kilpaa jo täydet kymmenen vuotta, he edustavat Päijät-Hämeen Urheiluautoilijoita. Uuden käynnistyksen yhteydessä Lehtosen auton moottori sai liikaa bensaa ja meni tukkoon. Niinkin aktiivisessa seurassa kuin Päijät-Hämeen Urheiluautoilijat on vain kaksi autonrakentajaa, joista Lehtonen on toinen. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 14. – Ajoin kolme lähtöä ja voitin ne kaikki. – Jatkan samalla tavalla ja rakentelen autoja, ensi talvena on ohjelmassa Lada Niva ja Fiat Marea farmari. Vesa Koivu Henri Lehtonen rakentaa oman jokkistiimin tarvitsemat kilpurit, ja tilauksesta hän tekee autoja myös muille jokkiskuljettajille. Lehtosen mainetta rakentajana lisää se, että tuttujen Opeleiden, Fiatien ja Fordien lisäksi hän on rakentanut kilpureiksi Volvo Duettin, Lada Samaran ja Isuzu Bellettin. – Finaalissa pääsin heti lähdössä kärkeen ja tiesin, ettei kukaan ajamalla tule ohi. Autourheilun Keskusliitto järjestää jokamiesluokan kisoja siksi, että mahdollisimman moni pääsisi ajamaan ja että kuljettajan taidot ratkaisevat. Autosta tehdään mahdollisimman kevyt ja luja. Pääsin siellä finaaliin, mutta lähdössä meni rengas puhki, ja toiset työnsi minut pois ajosuunnasta. Olin 7. Ensi vuonna tulee hänellä täyteen 10 vuotta jokkista. Matkalla sain kierreltyä kilpailijoita ja maalissa olin kolmas. – Yleisessä luokassa kesä meni yllättävän hyvin. – Sain lainaan 70-luvun Taunuksen, mutta en päässyt finaaliin enkä saanut pisteitäkään. – Kaikissa meidän autoissa on nykyään Volvo 200:n laatikko, se on hyvä ja kestävä ja kohtuuhintainenkin. Niitä, jotka haluavat ajaa kilpaa jokamiesluokassa, on paljon, mutta rakentajia vähän. Kukonkoivussa olin toisella sijalla, kun kilpailija painoi kylkeen ja pyörähdin. Jälkimmäisestä sarjasta puhutaan usein tuttavallisesti vain kardaanisarjana. maalissa. Heidi Lehtonen kommentoi sivusta veljensä ajotapaa. Tämä voi johtua Henrin hurjapäisestä ajosta tai siitä, että miestensarjoissa kilpailu on erittäin kovaa. Lehtosessa. Se loppui siihen. Vuonna 2012 EVK-sarjaan kuului neljä osakilpailua, joista kolmen pisteet otettiin huomioon. – Kardaanisarjassa oli vähän epäonneakin, ajon samat kisat kuin Heidi. – Huono lähtö, moottori vain räpätti. – Palkintona on pokaali ja S-lahjakortteja, eiköhän ne postissa tule, Heidi Lehtonen arvelee. Päijät-Hämeen Urheiluautoilijoita edustava Heidi Lehtonen ajaa niin kaikille autotyypeille avointa naisten sarjaa kuin naisten EVK-sarjaakin. Mulla on siisti ajotyyli, ja pyrin ajamaan jouhevasti. Hollolan Kukonkoivu on Päijät-Hämeen Urheiluautoilijoiden kotikisa. Ja on siinä sekin, että on mukava ajaa erikoisella autolla, Henri Lehtonen kertoo. – Ajoin kaikki neljä kisaa, Heidi Lehtonen kertoo. Marraskuussa on Jokkisristeily Suomenlahdella, siellä jaetaan palkinnot kuluneella kaudella menestyneille, mutta Lehtoset ovat aikoneet jättää risteilyn väliin. Pieksämäellä auto lakkasi käymästä, ja Suonenjoella katkesi kardaani. – Noo, kyllä välillä aina osumia tulee. – Sanovat, että mulla on ajosilmää ja omat ajolinjat. – Mielekkäämpää on rakentaa erimerkkisistä autoista, siinä on miettimistä, miten sen tekee. Porukkaan kuuluu myös Nina Paananen, hän ajaa kilpaa. Kaikki sisustus riisutaan pois ja tilalle asennetaan turvakaaIsuzu Bellet ja Lada Niva ret ja jäykistimiä. Hyvinkäällä ajoin Ford Cortinalla, olin kuudes, kun osanottajia oli 120. Pronssille kardaanisarjassa Jokamiesluokan EVK-sarja on tarkoitettu etuvetoisten ja kardaanivetoisten autojen kuljettajille. Sieltä tuli voitto, ja se nosti Heidi Lehtosen koko sarjassa kolmanneksi. Kun syyskuussa täytin 15, heti aloin ajaa kilpaa, Heidi Lehtonen kertoo syksystä 2003. – Kotkassa auto oli Volvo 142. Hän pääsi taas finaaliin, mutta helteinen päivä teki tepposet. Silloin tietää, missä ne hiljentää, ja silloin pitää olla valmiina oikeassa paikassa ohitusta varten. Kokemäellä pääsin ensimmäisen kerran ajamaan Volkkarilla, osanottajia oli 176, ja sijoituin. Nuorten luokassa tuli ajettua vähän reilummin. Edellisen lähdön jälkeen radalla oli hinattavia autoja, ja lähtöviivalla olleet autot määrättiin sammuttamaan moottorit. Hyviä pistesijoja yleisessä sarjassa Henri Lehtonen on ajanut jokkista jo yli kymmenen vuotta, ja menestys on ollut hyvää, vaikka sarjamestaruuksia ei ole tullutkaan. Autot ovat halpoja, ja rahalla pärjäämisen välttämiseksi on sääntö, että jokaisen kilpailun jälkeen mikä tahansa kilpailuun osallistuneista autoista voi mennä myyntiin, arpa ratkaisee. Nyt kun joutuu itte tekemään remontit, niin tulee kattottua, mihin väliin ajaa, Henri Lehtonen tasoittelee. Kotkassa tuli pisteitä, mutta karsiuduin finaalista. Jouset ja iskunvaimentimet vaihdetaan jäykempiin, ja auton painopistettä yritetään saada mahdollisimman alas. Pieksämäen osakilpailussa Heidi Lehtonen ajoi C-mallin Opel Kadettia. sija samaisessa sarjassa. – Tuntuu lyhyeltä tämä kulunut aika. Henri Lehtonen on rakentanut yli 30 jokkisluokan kilpa-autoa, niissä kaikissa on kestäväksi osoittautunut Volvo 200:n vaihdelaatikko.. marraskuuta 2012 8 Vesa Koivu Kuhmoislaiset Heidi, Henri ja Ari Lehtonen kiertävät ahkerasti urheiluautoilun jokamiesluokan kisoja vuodesta toiseen. Siinä ohessa on syntynyt yli 30 jokkisautoa, ja vuonna 2008 Autourheilijoiden jokamiesluokan nettiyhteisö Jokkis.Net Ry valitsi Henri Lehtosen Vuoden autonrakentajaksi. Heidi ja Henri ajavat, Henri myös rakentaa käytettävät autot ja isä Ari Lehtonen toimii huoltojoukoissa
Vaikka oppilaiden ajatusmaailma ja elinympäristö ovat muuttuneet, heidän kanssaan toimiminen on ollut Karakorvelle luontevaa. Kuukausi eläkkeelle jäämisen jälkeen Antti Karakorven tulevaisuudensuunnitelmat ovat auki. Ennen opiskeltiin koko vuosi saman lukujärjestyksen mukaan, eikä koulunkäynti ollut niin pirstaloitunutta kuin nyt. – Mutta tämäkin on hyvä, tarvitaan muutakin kuin opiskelua, Karakorpi täsmentää. Kun vielä tapahtumat ja projektit vievät aikaa opiskelulta, jatkuvasti tuntuu olevan kiire, miettii historian ja yhteiskuntaopin opettaja Antti Karakorpi, joka jäi lokakuun alussa eläkkeelle Kuhmoisten yhtenäiskoulusta. Kuhmoisiin hän tuli vuonna 1977, ensin sijaiseksi, ja myöhemmin hänet vakinaistettiin. – Se oli avartava paikka, jossa alkoi ymmärtää päätöksentekoprosessia. Rehtori vapautui välituntivalvonnasta Vuosina 2009–2011 Antti Karakorpi hoiti lukion rehtorin tehtävää. Luontevasti oppilaiden kanssa Kuhmoisissa on Antti Karakorven mielestä ollut hyvä työskennellä. Toimitilat ovat hyvät ja viihtyisät, tietty rauhallisuus vallitsee. – Se oli antoisa kokemus, koulusta sai laajemman kokonaiskuvan. – Ja vapautus välituntivalvonnasta oli hyvä juttu. Heti opintojen alussa oli varsin selvää, että tie johtaa opettajaksi. Matkustelusuunnitelmia hän ei voi talvikaudelle toistaiseksi tehdä, koska vaimo Vuokko Karakorpi on edelleen työelämässä. ” En aina ymmärrä, mistä he puhuvat.. Eläkkeellä on aikaa keskittyä muun muassa lukemiseen. Pienessä ryhmässä pystyy keskustelemaan enemmän ja seuraamaan yhtä oppilasta paremmin. Sen lisäksi Antti Karakorpi miettii, että kuntoakin pitäisi kohentaa. Oppilaiden määrä on kuitenkin vähentynyt selvästi. – Vielä olemme onneksi pystyneet pitämään pätevän opettajakunnan. Luottamustoimi avartaa näkemystä Antti Karakorpi on osallistunut myös kunnan päätöksentekoon valtuuston jäsenenä ja kahden vuoden ajan kunnanhallituksessa. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 14. marraskuuta 2012 Päivi Hotokka Kurssimuotoinen opiskelu lukiossa on karsinut pakollista opetusta. Arjen ja juhlan keskellä opettaja on saanut kohdata monenlaisia persoonallisuuksia. Ikäluokkien pieneneminen näkyy valinnaisten kurssien koossa, pienimmillään hän on opettanut kahden oppilaan ryhmää. Jos Karakorpi olisi vielä jatkanut työssä, hänkin olisi joutunut tulevaisuudessa ottamaan historian ja yhteiskuntaopin lisäksi ehkä vielä yhden oppiaineen tunteja sekä esimerkiksi luokanvalvojan tehtävän. Hän ei muista kohdanneensa tilanteita, joissa olisi ollut jäävi sen vuoksi, että on kunnan työntekijä. Monimutkaisten asioiden selvittäminen on maallikolle hankalaa, jolloin asiantuntijoihin täytyisi voida luottaa. Ei ole varmaa, olisiko se edes mahdollista. Raskasta päätöksenteko oli silloin, kun käsittelyssä oli suuria asioita, jotka vaikuttivat kunnan tulevaisuuteen. Koulussa on kotoinen tunnelma, työtoverit ja oppilaat ovat olleet mukavia. – Jos lukio häviää, se uhkaa myös yläkoulun olemassaoloa, koska yhteisiä opettajia on paljon. – Kiireen takia joutuu karsimaan siitä, mitä otetaan mukaan ja missä laajuudessa. – Kunta on pitänyt huolta siitä, että koululla on hyvät toimintaedellytykset. Tajusin, että ennen kuin lähtee arvostelemaan, pitäisi tietää paljon asioista. Jotta opettajille tulee tarpeeksi tunteja, he joutuvat opettamaan useaa eri ainetta. Karakorpi luki ylioppilaaksi Kuopion lyseossa ja opiskeli sen jälkeen TamOpettajan arki on juhlaa ja kiirettä pereella. Historian opiskelun Karakorpi valitsi, koska se kiinnosti eniten. – Suosittelen kaikille kokeilemista. Opettaminen kiinnosti Karakorpea enemmän kuin hallinnolliset työt, mutta rehtorin työssä mielenkiintoista oli lukuvuoden suunnittelu. Sekin on pieni, mutta siinä on jo ryhmän tuntua. – Mutta en välttämättä aina ymmärrä, mistä he puhuvat! – Oppilaat ovat täällä kivoja, perustaltaan kunnon kansalaisia. En ole joutunut vaikeisiin konflikteihin, ja olen pyrkinyt olemaan helposti lähestyttävä ja luotettava. – Mielelläni näkisin vähintään viiden oppilaan ryhmiä. Lukion tulevaisuudesta Karakorpi on huolissaan. Antti Karakorpi teki Kuhmoisissa 35 vuoden opettajanuran, josta kaksi vuotta hän toimi opetustyön ohella lukion rehtorina. Karakorpi kokee, että päättäjän rooli sopii opettajille hyvin. Karakorven mukaan Kuhmoisissa on koululaisia nyt vähemmän kuin koskaan ennen, vain yksi ryhmä jokaista ikäluokkaa. Loppuminen vaikuttaisi jopa koko kunnan liike-elämään ja talouteen. Kun oppilaita on vähän, opettajien on vaikea saada opetusvelvollisuuttaan täyteen. Aiemmin hän on pelannut lentopalloa, ja kaikenlainen ulkoilu on mieluista. – Kotona kun katsoo ympärilleen, huomaa suunnittelemattakin, mitä pitäisi tehdä
marraskuuta 2012 10 Uuden sosiaalija terveystoimen yhteistoimintaalueen käynnistyminen vuoden 2013 alusta ei toteudu, minkä johdosta myös asiaa koskeva ke 14.11.2012 klo 17.30 alkavaksi suunniteltu INFOja KESKUSTELUTILAISUUS Kuhmoisten kunnanviraston valtuustosalissa PERUUNTUU! Kunta tiedottaa Päivi Hotokka Kaksi kuhmoislaista ravihevosta nappasi ykköstilan lähdössään viime viikolla. Soratien osuus oli liejuinen, kuin kevään pahimpina kelirikkoaikoina. miehet 65 v:1) Paavo Leskinen Kollinmäen Hervottomat 29.20; 2) Keijo Jylhä Jämsän Retki-Veikot 32.58; 3) Juhani Taponen Kuhmoisten Kumu 33.58 miehet 60 v: 1) Antero Lintulahti Orivesi 26.21; 2) Pertti Immanen Oriveden Ponnistus 31.04 miehet 55 v:1) Tapio Nieminen Jämsän Retki-Veikot 24.05; 2) Ensio Järvinen Kollinmäen Hervottomat 27.22 miehet 50 v: 1) Heikki Tontti Puotinkylän Valtti 31.30; 2) Leo Kalin Kollinmäen Hervottomat 34.44 Kuntoilijat: Pirkko LehtoJärvinen, Olli Lehto, Vesa Sammal, Paavo Helminen, Hely Lehto, Tarja Lehto, Jouko Järvinen, Heikki Åkerlind, Risto Lehto, Pia Laaksonen, Jorma Paavolainen, Asko Kurki, Tapio Suutari, Tuula Suutari, Airi Vahdersalo, Matti Åkerlind, Pauli Vahdersalo, Sinikka Lehto, Martti Åkerlind, Pekka Åkerlind Pienikin ilmoitus tilatussa paikallislehdessä huomataan.. huom.). Kalinin Leon valkoisten lenkkareiden putsaajaa tuli erityisesti sääli jo ennen lähtöä rapaiselle reitille. Lähtö oli 2 100 metrin tasoitusajo ja hevosen kilometriaika 1.21,0. – kuvat Tarja Lehto Paavo Leskinen kirii kohti maalia. Tätä edellisessä lähdössä Lahdessa 3. Jouni Hakkisen konkariori Frans on hiljalleen palannut radoille Kuninkuusravien jälkeen. Kun urakka on ohi, tankataan pöydän antimia. Ihan tämänvuotista keliä ei kukaan sentään muistanut hiljattain koetun. Tämä Kekrinjuoksun nimellä markkinoitu liikuntatapahtuma järjestettiin nyt 35:nnen kerran. PUULAAKILENTOPALLOA Tulokset: Venyttäjät–Moottorikerho 2–0 (25–5, 25–18) Peikot–Tuottajat 0–2 (12–25, 14–25) Seuraavat pelit: Tänään Kelkka–Peikot (Tuottajat) Moottorikerho – Tuottajat (Peikot) Ensi viikolla Peikot–Moottorikerho (Kelkka) Venyttäjät–Kelkka (Moottorikerho) Sarjatilanne: Tuottajat 3 3 6–0 6 Peikot 2 1 1 2–2 2 Kelkka 2 1 1 2–2 2 Venyttäjät 3 1 2 2–4 2 Moottorikerho 2 2 0–4 Sauvakävely naiset: 1) Seija Taponen Kuhmoisten Kumu 20.27 miehet: 1) Jaska Åkerlind Mäkimaan Muhku 28.09 Juoksu tytöt 6 v: 1) Rilla Paavolainen Mäkimaan Muhku 10.11 tytöt 9 v: 1) Hetti Paavolainen Mäkimaan Muhku 9.27 miehet 80 v: 1) Eino EnMäkimaan Pyhäinpäivässä syksyn tuntua Risto Lehto Monenlaisia kelejä on pidellyt Mäkimaan Muhkun juoksuissa pyhäinpäivisin. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 14. TULOKSET qvist Kollinmäen Hervottomat 46.48 miehet 74 v: 1) Valto Kopra Oriveden Ponnistus 46.52 miehet 70 v: 1) Mikko Turkki Västilän Voima 42.26 Valto Kopra ja kisojen nestori, ikiliikkuja Eino Enqvist taistelevat sekunneista Muhkun Kekrinjuoksun viime metreillä. Vettä satoi, joskaan ei kaataen, koko aamun ja kisan ajan. marraskuuta Frans sijoittui 2 140 metrillä toiseksi ravikuningas Erikassonin jälkeen. No, saattaahan joku mies pestä omat varusteensa, mutta kyllä kai sen onnistuminen on vähän niin ja näin (lat. Kahdessa ensimmäisessä startissa sillä Ravureille menestystä oli epäonnea lähdössä, mutta nyt kun lähtö onnistui, La Qiemo voitti reilusti. Paajanen kertoo, että tammaa on valmennettu vasta noin vuoden ajan. Miia Paajasen 5-vuotias lämminveritamma La Qiemo voitti tiistaina Tampereella elämänsä kolmannen startin. Kiireisintä vauhtia piti yllä pisimmällä reilun kuuden kilometrin reitillä Jämsän Tapio Nieminen olosuhteisiin nähden kohtuullisella ajalla. Kyllä tuli äideille, vaimoille ja tyttöystäville pestävää. Lauantaina Frans näytti kuntoaan Kouvola V75-raveissa, missä se voitti 2 100 metrin ryhmäajon kilometriajalla 1.23,7
0400 477 809 www.tietoruusu.fi __________________________ ATK-tuki, kotisivut, tietoja kodinkonekorjaukset p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. alv 9%) 12 kk/kestotilaus 58 e 12 kk / määräaik. 69000 e. mennessä. 15€, kokonaishinta n. 040 5080 349 www.tapiolanlampopumppu.fi JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. tilaus 63 e 6 kk:n tilaus 38 e 3 kk:n tilaus 30 e Ilmoitushinnat 1.1.2012 alk. Peltonen p. 040 5625730 (klo 17-19). erikoiskuljetukset/kotim. (03) 5512 177, 040 5415 723 Keskustie 6, Padasjoki HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. Tervetuloa! Hallitus KOKOUKSET MTK Kuhmoinen SYYSKOKOUS ma 26.11.2012 klo 13 Paloaseman alakerta. 050 913 6226 www.juhansahko.net __________________________ Tapiolan Lämpöpumppu p. Apteekkari Terttu Aho esitelmöi tutuista lääkekasveista la 17.11. Lea Mäkisellä, Toritie 38 A 8. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. tyhj. EL Kuhmoisten yhdistys KOKOUKSET SEURAT Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2872 (LT-2011) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. klo 10-13. 040 536 5663, 0400 350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. Taiteilijatarvikkeita ja täyden palvelun kehystämö.Edullisesti (24h). Kuhmoisten Reumayhdistys ry:n syyskokous Maanantaina 26.11.2012 klo 13.00 Kuhmolassa. 0400 779 632 / 040 504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. keilauksen jälkeen FinMarin kynttilä tehtaalle Jouluostoksille. perheelle, ennenkin Hahmajärvellä viihtynyt. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. 040 587 7830 __________________________________ Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiuspuoti p. (sis. Ikkunat, ovet, pleksit, lasit suurvarastosta. (014) 718 688, 0400 647 931 __________________________________ __________________________________ Lasimestari ky. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi IKKUNAT OVET ASENNUS WWW.PIHLA.FI Puh. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KOTIAPU Siivousja Kotipalvelu AR-MI Clean Ay 045 120 9378 /Arja ja Mia KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset p. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. Tilaushinnat 2012 (kotimaa) (sis. 044 3201707 tuure@kuhmoistenasennus.net HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 __________________________ Pitopalvelu Hopeaharju 040 7070 488 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,20 e /ilmoitus. klo 13-15 Kuhmolassa. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. 25€. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. matkan, keilauksen, kengät. (03) 5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 92,e ja 6,50e/lisärivi (alv 0%) KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. Irma Kallio p. RT-asunto, 2h+kk+sauna, 42,5 m 2 Kokonniemestä. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. TIETORUUSU Kirkkotie 8, p. 050 347 1630 Markus Ahonen PALVELUJA TARJOLLA Eläkeliiton Keski-Suomen piirin ITSENÄISYYSPÄIVÄJUHLA 4.12. 020 730 4040 Fax 014 712 951 Lindroos Esa 0400 344 531 __________________________________ SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ T:mi Sähköasennus Tapio Halttunen A-ryhmä Kirkkotie 18, Kuhmoinen 0400 742 310 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Tervetuloa! Yhteislaulut ja sirpaleohjelmaa pe 16.11. Tervetuloa mukaan! Kuhmoisten Sotainvalidit ry:n Naisjaoston päiväkahvit 21.11.2012 klo 13.00. Pääsyl.30€ + matka. ohjelmaa. Hintoihin sisältyy alv 23%. 10-12, 42100 Jämsä p. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Tmi Markku Kaakko p. alv 23%) Etusivulla 1,55 e /pmm Tekstissä 1,35 e /pmm Takasivulla 1,43 e /pmm Seurapalsta 1,94 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. klo 13 kirjaston alakerrassa. Johan on markkinat halutaan vuokrata Kesämökki Hahmajärveltä 4-henk. 040 7596774 viimeistään 22.11.2012. Ohjelmatuokiossa klo 11.30 bingoa ja sormijumppaa. 0500-844534 28.11. myydään MATKAT TORILLA TAVATAAN Ilmoitus paikallislehdessä tavoittaa!. 045 8570827. 040 541 3823 www.ilmalampo.fi __________________________ Sähkötyö J. Ajetaan Toritietä, lähtö matkahuolto klo 9.15. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen (03) 5445 100 __________________________ Tapiola-ryhmä Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. Ilmoittele Paulalle p. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. Tervetuloa. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. Kokouksen jälkeen jatkamme pikkujoulun merkeissä. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 14. klo 11.30 – 16.45. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. Kaikki tervetuloa! Kotiseutuyhdistys Puukkoisten tupailta Jyrkysellä 23.11. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 11.30 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 3,85 e . (03) 766 0099 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. P. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. ja Eurooppa OPASOL OY p. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 3,85 e . 044 337 0779 Toritie 64, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Hp. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. 0400 425 708 Yhteyspäälliikkö, VTS Ermo Piispanen, p. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. Hallilla ruokailumahdollisuusoma kustannus. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. Ilmoita lähtösi Anjalle 050 324 6157. (03) 555 1680 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. marraskuuta 2012 Torstaitupa avoinna taas 15.11. AnnaLiisalle p. Kannustajat vain matka n. P. Vääksy p. Peurunka Areena Laukaa Ohjelma: klo 11.30 – 13.00 Juhlalounas, musiikkiesityksiä, juhlapuhe Hannes Manninen, Pihtiputaan mummo ja Saarijärven Paavo esiintyvät, ym. Täysin remontoitu. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. 0400 798143 p. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. klo 18 alkaen Ouninpohjantie 129. Ark. Lähtö Nesteeltä klo 9.30. Ilm. Esillä sääntömääräiset asiat. 24 t. Soittaa Timo Kvist.Tervetuloa! EL Kuhmoisten yhdistys Keilaretki Lahteen 21.11.12. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. 0400 852 532 __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. tapahtumat OPASOL OY p. Juhlakahvit, arvontaa, juhlatanssit, soittavat Euroset ja Heimo Erkki. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Hinta sis. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa (03) 5445100 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat __________________________________ PITOPALVELU yms. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi
Kuhmoisten Seniorit ry:n joulujuhla To 22.11. Olli Vainio TAPAHTUMAT Kissakulman nuorisoseuran järjestämässä seuratoiminnan satavuotisjuhlassa sunnuntaina 28. mennessä puh. Päiväretki Padasjoen uimahalliin To 15.11. Alue olisi pitänyt säästää hakkuilta. Uskallusta vanhemmuuteen -esitelmä koulukeskuksella Pe 30.11. Kunta voisi poistaa myös retkeilyreitin laavulle, sillä samanlaisia aukkoja ja pusikoita löytyy maanteittenkin varrelta. Epäilen. Onko siihen kunnalla halua ja kykyä. Tiinan ja Teron zumbatomic koululla, järj. lokakuuta ojennettiin Suomen nuorisoseurojen liiton myöntämät ansiomerkit ahkerille seuratoimijoille. Höyhensaaret-konsertti Kuhmolassa, järj. – kuva Päivi Hotokka Ansiomerkit nuorisoseuran tomerille naisille Marraskuu Ke 14.11. Joulumyyjäiset Kuhmolassa, järj. Siihen kunnalla olisi pitänyt olla varaa. Naisvoimistelijat Ke 5.12. marraskuuta 2012 12 Kädentaitajat ry:n JOULUMYYJÄISET la 8.12.2012 klo 9 –14 Kuhmolassa Pöydän hinta on 5 e ja varaamme yhden pöydän / myyjä. Ei niitä varten tarvitse erillistä retkeilyreittiä ylläpitää. Pikkujoulu Pihlajakoskella Ti 27.11. Näin jälkeenpäin tuntuu siltä, että on tullut tehtyä turhaa työtä. Koska kunta mainostaa itseään luonnonkauniina kuntana, se olisi voinut näyttää esimerkkejä myös omista teoista luonnon hyväksi. Joulutori ja joulupuuro Päijälän Pirtillä La 1.12. Tämä tupsu kaatuu varmasti myrskyissä. Vastaavanlaista aluetta ei ole kunnan mailla missään. Matka Tampereen Teatteriin, Seela Sella seisaallaan, järj. Joulupuuroa Kylämällä Seurantalo Jukolassa La 8.12. Ryytjärven laavu on vain kävelymatkan päässä kirkonkylältä, ja sinne on vienyt merkattu retkeilyreitti. Markkinoinnin arvoista luontoa eivät ole kesällä vihreät tienvarsipusikot. Miesten kotailta Puukkoisten maamiesseuran pirtillä La 17.11. Järkytys oli niin suuri. Sen pintaKuhmoinenko luontoystävällinen kunta. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 14. ala on alle prosentti kunnan omistamista metsämaista. Liikkuminen radalla ja radan vieressä vaikeutuu paljon. Seuraava kohde kunnan hakkuulistalla on kuntoradan alue, josta todennäköisesti hakataan oikeaoppinen kuitupuupelto ja tuhotaan radan eräänlainen puistomaisuus. Laavun nurkalta alkaa suuri aukko, ja muukin suuripuinen metsä harvennetaan puupelloksi. Olen vuosien mittaan tehnyt kunnalle kolme laavua, ja nyt näyttää, että ne kaikki ovat väärässä paikassa. Nyt alue on tuhottu. Minusta Ryytjärven laavun voisi purkaa ja myydä se sellaiselle omistajalle, jolla laavulle on luonnonmukaisempi paikka. En enää koskaan mene sinne. Kädentaitajat ry.. Tervetuloa! Höyhensaaret Erkki Kauhasen hyväntekeväisyyskonsertti Kuhmolassa to 22.11. Terttu Aho kertoo vanhanajan lääkkeistä kirjastolla, järj. Itsenäisyyspäivän juhla Kuhmolassa La 8.12. Erkki Kauhanen ja Lions Club La 24.11. Maakäyttöä koskeva kuntalaisfoorumi Kuhmolassa To 29.11. Alue säästyi hakkuilta niinäkin vuosina, jolloin kunnalla meni taloudellisesti paljon huonommin kuin nyt. Soita varauksesi 2.12. Komeasti näkyi kaatuneen laavun läheltä myös hiirihaukan vuosia käyttämä pesäpuu. Eläkeliitto La 24.11. Ryytjärven jäljet pelottavat. Kunta mainostaa itseään kauniilla luonnolla, mutta se ei ole halunnut jättää hakkaamatta virkistysarvoltaan parhaita alueita. Kotiseutuyhdistys Ma 19.11. Yhtenäiskoulun itsenäisyysjuhla To 6.12. Kuntoradan alueen hakkuu tulisi tehdä hyvin hellävaroin ja pyrkiä puistomaisuuteen ja säilyttää alueella monen tyypistä kasvillisuutta. 040 721 2822. Päiväretki Padasjoen uimahalliin Ke 5.12. Seuran nykyinen sihteeri Seija Tanninen (vas.) ja puheenjohtaja Pirkko Koivunen saivat hopeiset ansiomerkit ja aiempi puheenjohtaja Päivi Malin sai kuparisen nuorisoseuramerkin lehvillä. Laavun ympärille on merkattu muutaman aarin tupsu vanhaa metsää ikään kuin ilveilyksi. klo 19 Liput 10 euroa LC Kuhmoinen Kutsu tonttujoukko koolle ilmoituksella Kuhmoisten Sanomissa! OLLIN MURINAT Retkeilin eräänä päivänä Ryytjärven laavulle. Laavua ympäröi ennen juhlallisen suuripuinen metsä, jossa sai tuntea todellista aarniometsän luonnonrauhaa, jollaista ei ole missään kirkonkylän lähellä. Alueella on paljon haapaa, ja hakkuun jälkeen käydään vuosia epätoivoista taistelua pusikoitumista vastaan. Joulukadun avajaiset Toritiellä Joulukuu La 1.12