Kuhmoisten Sanomat 16.2.2011

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

15 minuutissa kalavesille Olisiko ollut kevättalvea vuonna 1961, kun Kääpän veljekset pääsivät kokeilemaan kelkan kulkua. Talvipäivä jäi lyhyeksi pyydysten kokemisessa. Tehinselän ensimmäinen moottorikelkka. Voimakoneeksi hankittiin Sitikan moottori, runko koottiin teräsputkesta ja voima välittyi alustaan ketjujen ja sirkkelin terästä tehdyn rattaan avulla. – Meillä oli varalla rattaita säätämistä varten, mutta ei niitä tarvittu. Siitä ei tullut mitään, laite vain tärisi ja sirkkelin terä pomppi paikoillaan. Unto Turkia auttoi tekemällä hitsaukset, ja Antti Ruukki sorvasi tarvittavat metalliosat. – Siihen aikaan kalastaminen oli vaikeaa ja markkinointi helppoa, nykyisin on päinvastoin. – Talvikalastus oli siihen aikaan tuottoisaa, ja kalan tulo hyvä. – Tavallisesti yövyttiin peräjälkeen kolme yötä Pikku Kukkarossa ja päivät kalastettiin. Sirkkelin terä Lahdesta Matkat olivat pitkiä, ja kulku hevosella hidasta. Liikkeelle lähdössä ja ajamisessa oli myös oma konstinsa. – Terän piikki löi reiän jäähän, ja seuraava piikki osui samaan koloon, Juhani Kääpä selittää. – Idea oli, piirustuksia ei ollut. Vihtori Kääpä teki koivusta kelkalle 3,5 metriä pitkät ja 15 senttiä leveät sukset ja päällysti ne alumiinipellillä. Pikku Kukkarossa yöpyminenkään ei ollut enää välttämätöntä. Kuha oli tärkein kala, Päijänne antoi myös järvitaimenta, matikkaa, haukea ja keväällä lahnaa. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 1,50 € N:o 7 2011 61. Isä Kääpä ja pojat Juhani ja Pekka lähtivät aamulla varhain Papinsaaresta kohti Tehinselän kalavesiä, ja hevosella kulkien matka vei kaksi tai kaksi ja puoli tuntia suuntaansa. Erkki Kääpä istuu ohjauspyörän takana, Jorma Kääpä ja Anja Kääpä kelkan etupankolla. Kala kävi kaupaksi, Juhani Kääpä muistelee. Kolmen talven ajan Kääpien talvikalastus perustui omaan moottorikelkkaan, ja Juhani ja Pekka suunnittelivat tekevänsä uuden, entistä paremman kelkan. Juhani Kääpä on ottanut kuvan Papinsaaren rannalla, Leppäniemessä, taaempana on risuilla merkitty avanto, josta nostettiin jäätä kellariin kalojen jäähdyttämistä varten. helmikuuta 2011 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Vesa Koivu – Naurattaa, kun katson nyt, Juhani Kääpä sanoo tutkiessaan tuttua, 50 vuotta vanhaa moottorikelkan kuvaa. Työtehoa talvikalastukseen Kääpien moottorikelkka oli oikea työväline, sen perään kiinnitettiin hevosreki, jossa saalis ja kalastusvälineet kuljetettiin – reilut kaksi sataa verkkoa oli pyytämässä. – Vuonna 1953 tultiin koko perhe Kuhmoisiin, ja Tehinselkä oli pullollaan kalaa, Juhani Kääpä muistelee. – Hetekasta hitsattiin suksille jalat. Paljaalla kevätjäällä se pyrki täryyttämään. Kun miehet palasivat ensimmäiseltä moottorikelkalla tehdyltä retkeltään Tehinselälle, isä-Vihtori myi hevosen pois. Perheen pää, kalastaja Vihtori Kääpä osti syksyllä hevosen, ja kun talven kalastuskausi oli ohi, hän myi sen pois. Pulmaksi muodostui, kuinka saada se Kuhmoisiin. Kun jokaisella oli henkilökohtainen kelkka, saatoimme hajaantua kokemaan pyydyksiä kukin omalle tahollemme, ja kalastus tehostui, Juhani Kääpä selvittää. Ryhdyttiin Pekan kanssa tekemään ja siinä samalla suunniteltiin. Neuvostoliitto sai sotien jälkeisessä rauhanteossa suuren osan Karjalaa, ja myös terijokelainen Kääpän perhe lähti evakkoon. – Meitä innosti kovasti, kuinka työ tehostui. vsk Keskiviikkona 16. – Oltiin nuoria, niinhän me tehtiin. Kääpät perustivat tukikohdan Pikku Kukkaroon, Tehinselän äärelle. – Vuonna 1964 tuotiin ensimmäiset kumitelalla varustetut Ski-Doo -moottorikelkat Kanadasta Suomeen, ja me siirryimme niihin. Nykyaikana kiinnitettäisiin varmaan enemmän huomiota myös työturvallisuuteen ja kelkan voimansiirto koteloitaisiin. Kakkosella kelkka meni siinä 60–70 kilomertiä tunnissa. Isä-Vihtori auttoi muutenkin hankkimalla tarvittavia osia, esimerkiksi sirkkelin terän hän kävi ostamassa Lahdesta. – Voimansiirto onnistui helkkarin hyvin, heti eka kerrasta, Juhani Kääpä sanoo. Juhani Kääpä lähti merille, ja hänen isänsä Vihtori Kääpä ja muu perhe siirtyi kalastajaksi Saimaalle. – Meidän tekemämme kelkka sitoi meidät työskentelemään ryhmässä. Pekka ja Juhani Kääpä rakensivat moottorikelkan 1960-luvun alussa. Kesällä pyydettiin muikkua. Mukana ovat myös Vihtori Kääpän sukset, niin kuin aina. Ohjauspyörästä johdettiin vaijerit suksien etukärkiin, ja kun rattia käänsi, suksetkin kääntyivät. Kelkan kääntösäde oli melkein sata metriä, mutta olihan Päijänteellä tilaa. Palatessa oli hevoskuorma saalista, Juhani Kääpä kertoo. Voima siirrettiin moottorista ketjujen avulla kelkan rungon puolivälissä olevaan akseliin, ja siitä vei järeämpi ketju takarattaan keskiöön. Poistimme sirkkelin terästä joka toisen piikin, ja kelkka oli valmis. – Kun Papinsaaren rannasta lähdettiin, 15 minuutin kuluttua oltiin jo Tehinselällä, Juhani Kääpä kertoo. – Ratkaisu oli yksinkertainen. – Kelkka kulki lumessa hyvin, kuin pumpulissa, ja lunta sai olla vaikka akselia myöten. Moottoriksi löytyi peräkolarissa ollut Sitikka, Citroen 2CV, ja sen nelitahtinen, ilmajäähdytteinen bokseri Helsingistä. – Hämeenkadulla toiminut kauppias sanoi, että hän hommaa siihen jotkut kilvet, ja ajatte hiljaisempaan aikaan yöllä pois, Juhani Kääpä kertoo. Auto oli korjattu ajokuntoon, mutta se ei ollut enää rekisterissä. Jos nopeutta lisäsi siitä, koko kelkka alkoi huojua. – Siitä se alkoi, Juhani Kääpä sanoo. – Sitikan moottori oli 3-vaihteinen, mutta kolmosta ei koskaan käytetty. – Olihan siinä omat puolensa, moottorissa ei ollut äänenvaimentajaa, ja meteli oli melkoinen. Siellä oli pieni mökki ihmisiä varten ja hevoselle talli. Viikot oltiin kalassa ja viikonloppuisin rakennettiin kelkkaa
Taloussihteerin toimeen saapui yhdeksän hakemusta. Mutta, kun meiltä paikallisilta osapuolilta rahat ovat aina lopussa, kaikki jatkunee ennallaan. Kalevalan päivän merkeissä Päijälän Pirtillä, järj. Joku taas ihailee yötaivaan musteensinistä tummuutta. Kurssittaja hoiti jopa vakuutusmaksut. Lienenkö ollut vaarallinen vai vaaraton ennakkotapaus. Öinen lumi hohtaa vaaleana, ja tähtitaivaan alla näkee melkein yhtä hyvin kuin päivällä. Rikastumaan kahden viikon työllä ei päässyt. Ja että kesto on kolme viikkoa. Ei tarvitse raahustaa suolansekaisessa möhjässä, josta päkiä ei saa mistä ponnistaa. Vielä viimeinen mahdollisuus osallistua tämän vuoden keräykseen Kuhmoisissa on vapputapahtuma 1. Siellä koti koskikaran – talviloma vain on täällä. Teatterimatka Hämeenlinnaan, Niskavuori – Loviisan tarina, järj. Kuhmoisissa koteihin jaetaan postin mukana yhteisvastuuesite ja tilisiirtolomake kevättalven aikana. Tervetuloa hiihtolomalla Kuhmoisiin. koulun talviloma. Voi myös hypätä suksille ja valita jonkun Kuhmoisten hyvistä latureiteistä. Virkailija soittaa perjantaina juuri ennen virka-ajan päättymistä ja kertoo maanantaina alkavasta kurssista. Vaan olipa hyvä kurssi! Tsit-tsit, koskikara suvannossa sillan alla, sillan alla Koskentaipaleen. Vanhojen tanssit Su 20.2. Retki Jyväskylään Aaltoalvariin ja Viherlandiaan, järj. Taksa oli normaali päiväraha plus kahdeksan euroa kulukorvausta päivässä. TAPAHTUMAT Helmikuu Ke 16.2. Kuulin muilta osallistujilta, että kieltäytyminen olisi johtanut karenssiin. Minä haaveilen edelleen kirjailijan urasta. kunta ja seurakunta Ma–pe 28.2–4.3. Nyt kurssi on takanapäin. Kurssittaja suositteli minulle Metsähallituksen tutkimusapulaisen tehtäviä tai tilitoimistotöitä. Yhtä hyvin voi pukea nutun ylleen ja kopaista sauvat mukaan vasta illan pimettyä. Iltapäivän vanhetessa aurinko alkaa vaihtua kuparinpunaiseksi. Näkemiin koskikara Talvi on parhaimmillaan. Normaalisti työpaikat ovat kiven alla, mutta tässä tapauksessa työnantajan ei tarvinnut maksaa työntekijälle yhtikäs mitään. kirjasto ja kyläyhdistys Ma 28.2. Kuka pitää eniten välkkyvistä tähdistä, kuka haluaa katsella tähtikuvioita: Otava, Joutsen, Pegasus, ehkäpä öinen kulkija löytää myös Seulaset. Jumppa ja bocciapeli Kuhmolassa, järj. Lintujen tirskettä kuuluu sieltä täältä. Elokuva Napapiirin sankarit Kuhmolassa Ti 22.2. Kuten tavallista, ensimmäinen mieleen tuleva sana on luonnollisesti ei. Hyvä niin, muutenhan kaikki olisi yksitoikkoisen tylsää. Retki Jämsänkosken uimahalliin To 17.2. Me, kahdeksan miehenkörilästä, halusimme kuitenkin jokainen tuttuihin pätkätyöpaikkoihimme. Jos taivaan rajaan on noussut keveitä pilviä, auringon puoli värjäytyy messingin ja vaaleanpunaisen sekaiseksi, ja varjon puoli saa taivaan sinen. Myös luontokeskuksen kahvion pöydät kaipasivat lintutietoutta. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 16. EL Kuhmoisten yhdistys Pe 18.2. seurakunta Pe 18.2. Valintaryhmä teki päätöksensä eilen tiistaina. Ensin kuunneltiin muutamana päivänä paikallisen hotellin auditoriossa mukavia sekä ratkottiin pari persoonallisuustestiä. kunnan liikuntatoimi Su 20.2. toukokuuta. Hetki hetkeltä valaistus vaihtuu ja vähitellen sävyt tummuvat, on arktisen valon juhlaa. Oma työpaikkani oli luonnollisesti Metsähallitus. helmikuuta, ja se jatkuu huhtikuun loppuun. Lumi on syksystä alkaen tamppaantunut tien pohjaan, ja pitäjän kaikilla kulmilla kylätiet on aurattu huolellisesti. Ehdotin silti kurssittajalle tehtäviemme keskinäistä vaihtoa. Talvi on jo takana ja eessä lähtö Lapinmaalle, sinne kauas, sinne kauas poloon pohjoiseen. Työvoimaviranomainen arvioi realistiset mahdollisuudet ja suositteli lisäkoulutusta. Lennä tänne taas kun kattaa Pakkasherra purot jäällä, talven tullen pienet purot laajan Lapinmaan. Ulkoilupäivä Pihlajakosken nuorisotalon ympäristössä La 26.2. Kohisevankoskella Päijälässä vierailee sydäntalvella koskikara, niin tänäkin talvena. Hiihtoretki, järj. Historiapiiri Torpalla, järj. Sitten kurssin vetäjä kertoi, että kurssilaisten pitää hankkia itselleen työpaikka seuraavaksi kahdeksi viikoksi. Askel on kevyt ja matkaa voittava. Voi kulkea tuttua kylätietä tai ottaa povitaskuun kartan Linnunrata loistaa yhä ja tutkia uusia maisemia. Tämän kevään keräys käynnistyi 6. Kun kuu on kiertänyt pois näkyvistä, pääsee ihailemaan linnunrataa täydessä loistossaan. Suomessa järjestetään toimintaa yksinäisille nuorille eri yhteistyötahojen kanssa; esimerkiksi tukioppilastoimintaa. On kuin liikkuisi sadussa. Vastasin, että mikäs siinä. Kuu himmentää tähtien valoa, mutta siellä valoloisteen takana se tähtisumu on. Mikäpäs siinä. Kissakulman Ns Ke 23.2. Yhteisvastuukeräys tilisiirrolla ja sopalla Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten kunnan taloussihteerinä aloittaa jämsäläinen Reetta Talja. Perjantaina on täysikuu, mikä olisikaan parempi syy lähteä yökävelylle. Yllätin kuitenkin itseni ja ehkä myös virkailijan. Vielä en ole kuullut helmipöllön puputtavan. Illan suu on pitkä, kun aurinko viistää metsän rajaa. Lasten hiihtokilpailut Kissakulman torpalla Su 27.2. Soppatempaus yhteisvastuukeräyksen hyväksi Kuhmolassa, järj. Kysyy vielä, että lähdetkö kurssille. Kopse Su 27.2. Viimeisessä vaiheessa keskustelimme kolmestaan kurssin vetäjän ja työvoimaviranomaisen kanssa. Koulun talviliikuntapäivä Ke 23.2. Kurssin tarkoitus lienee ollut, että oppilaat olisivat hakeutuneet rohkeasti uusille urille. Kirjoittelisin Pallas-Yllästunturin kansallispuiston nettisivuille vuodenkierron ajalta lintuasioista. Työtehtäväkin löytyi alta viiden sekunnin. Ja se joka pitkästä aikaa pysähtyy katselemaan linnunrataa yllättyy ja muistaa taas, kuinka suuri ja majesteettinen se on. Kurssi osoittautui lopulta ihan mukavaksi, vastoin ennakko-odotuksia. Maanantaina selvisi, millä kurssilla olen. Lumi on puhdasta, ja pakkaslumi narskuu askelen alla. Leppänen KOLUMNI LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 16.2.2011 Vesa Koivu Ihmiselämässä tapahtuu joskus ihmeellisiä asioita. Tämän viikon Torstaituvan soppapäivä Kuhmolassa järjestetään Yhteisvastuukeräyksen merkeissä. Vuoden 2011 keräyksen tuotolla autetaan yksinäisiä ja syrjäytyneitä nuoria Suomessa ja Mosambikissa. helmikuuta 2011 2 Timo J. Penkinpainajaiset To 17.2. sivistystoimi La 26.2. Kuhmoisten Sanomat Seurakunnat ovat auttaneet hätää kärsiviä 60 vuoden ajan Yhteisvastuukeräyksen avulla. Purot puhkoo hyiset kannet, pauhaa kosket, haihtuu hanget, vaihtuu sulaan jäiset järvet – lakkasoiksi lumikorvet. Tsit-tsit, koskikara, sanoimmekin sitten sulle, vieraallemme toivotulle – sanommekin: Näkemiin! P.R. Pakkastalven ansiosta kyläteillä ei ole iljanteita eikä liukastelun vaaraa. Sininen taivas kaareutuu ylös, ja kun kääntää poskensa aurinkoon, talviaurinko lämmittää jo. Kun työ ja harrastus kohtaavat, hommahan on silloin puoliksi tehty. Muut hakijat olivat Veikko Reetta Taljasta taloussihteeri Heikkilä Kuhmoisista, Tuulia Aho Padasjoelta, Sanna Liivenkorkee Kuhmoisista, Marja Keränen Kiuruvedeltä, Tarja Ahonen Helsingistä, Jenna Liukkonen Jämsästä, Terhi Sumioinen Kuhmoisista ja Seija Nissinen Lappeenrannasta. Eläköön vapaaKurssilla ehtoisuus! Mahtoi virkailija ihmetellä, että kuinka joku voi olla niin innokas, että lähtee kurssille vastaan pulisematta ja mitään kyselemättä. Talviset hevoslystit Kuhmolassa, järj. On mitä mainioin aika patikoida, reittejä on niin monia kuin mielitekojakin. Työnantaja oli erittäin tyytyväinen aikaansaannoksiini. Keräykseen voi antaa rahaa myös suoraan seurakunnan työntekijöiden kautta. Kyllä minä voin lähteä. Piristystä voi löytyä niinkin arkisesta asiasta kuin työvoimaviranomaisen soitosta
Jo kolkkapoikana hän tottui yöpymään ulkona, kun hänen isänsä Edvin Lahti järjesti kylän pojille partiotoimintaa Päijälän Kristillisen yhdistyksen suojissa. Liitto puoltaa hallituksen periaatepäätöstä ja sanoo, että tavoitteesta ei pidä tinkiä. Makuupaikaksi Lahti valitsee kuivan ja tasaisen alustan, jolle hän asettaa ohuen, alumiinipäällysteisen retkipatjan ja sen päälle parin sentin paksuisen solumuovipatjan. Kesäisin Pauli Lahti tekee pyöräretkiä. Kuhmoisissa sen sijaan sekä ykkösja kakkosposti laitetaan tuttuun oranssiin laatikoon.. Liikkuminen ja vaatetus pitää lämpimänä kylmälläkin säällä. Postin käsittelyyn kuluu hiukan tavallista enemmän aikaa, koska osa asiakkaista tuo ykköskirjeitä ilman Uudet ykkösja kakkoskirjeet hämmentävät merkintää. Kakkospostia voi nykyään lähettää myös yksittäin, vaikka ennen kirjeitä piti olla vähintään 20 kappaleen nippu. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 16. Viime jouluna oli pakkasta -28 astetta, mutta jouluyö Ryytjärven laavulla oli mieluisa. Sen jälkeen hän on käynyt Raumalla, Ilomantsissa, Ahvenanmaalla ja Ruotsin Pajalassa. Valtion tulee huolehtia ja edistää sitä, että tuloksena syntyy aito kaikille avoin tietoliikenneverkko, jossa valtio, kunnat ja muut palveluntarjoajat voivat tarjota laadukkaita palveluita. Punkaharjulla Luston metsämuseo, Jaalan Verla ja Fiskarsin Ruukki olivat tärkeitä etappeja. Laajakaistasta vastuut valtiolle Päivi Hotokka Helmikuun alusta lähtien postin lähettäjän on pitänyt päättää, lähteekö kirje matkaan ykkösvai kakkospostissa. Kynsitulilla lämmitellään nimensä mukaisesti käsiä, sormethan pyrkivät välillä kohmettumaan. Hallitus on määrännyt, että maakuntaliitot hoitavat käytännöllisiä järjestelyjä. Tavoitteena on, että 100 megabitin nopeudella toimiva valokuitukaapeli on tällöin enintään kahden kilometrin etäisyydellä yrityksistä ja vakituisista asunnoista. Talvinen vaeltaja Ala-Karkjärvi kirkonkylän kupeessa on Pauli Lahdelle tuttu ja mieluisa paikka. Kesällä pyörällä Viime kesänä Pauli Lahti teki pyörineen kiertoajelun Pulkkilanharjun kautta Sysmään, Pertunmaalle, Savonlinnaan ja Punkaharjulle, sieltä Lappeenrantaan, Kouvolaan, Haminaan, Porvooseen ja Siuntion kautta vielä Tammisaareen ja Hankoon. – Metsässä vapautuu ja lepää. Ei ole hyväksyttävissä, että suuret operaattorit purkavat olemassa olevia kupariverkkoyhteyksiä kesken kaiken niin kuin nyt on tapahtumassa. – Mikään makuupussi ei suojaa altapäin tulevalta kylmyydeltä, nukkuessahan eristeet litistyvät alustaa vasten, siksi tarvitaan lämpöä pitävä alusta, Pauli Lahti selittää. – Pyöräretkillä minulla on radio mukana, sen verran pitää kuunnella, että tietää, milloin maailmanloppu tulee, Pauli Lahti selventää. Vesa Koivu Keski-Suomen liitto otti 7.2.2011 kantaa valtion Laajakaista kaikille -hankkeen rahoitukseen. Siksi ykkösluokka on toistaiseksi pysynyt suosittuna Kuhmoisissa, vaikka Itella arvioi, että kakkosluokasta tulee kuluttajien ja pienyritysten yleisimmin käyttämä postitustapa. Vilkkaimmilla postilähetyspaikoilla on lisäksi uusia sinisiä postilaatikoita ykkösluokan kirjeitä varten. Tämän vuoksi merkintää tarvitaan. Laavu antaa suojaa tuulta ja sadetta vastaan, mutta se ei ole lämmin. Kaupalliset laajakaistaoperaattorit ovat pidättäytyneet hankkeesta, ja kunnille aiheutuvat kustannukset näyttäisivät kohoavan mahdottomiin. On aika taivaallinen olo, kun on -30 astetta pakkasta, ja itse on kuin herran kukkarossa. Valtion tulee taata operaattorien lainat, jos laajakaista jää voimavaroiltaan pienten operaattoreiden toteutettavaksi. Yöpymistä varten Pauli Lahdella on useita makuupusseja, jotka on tarkoitettu eri lämpötiloja varten. – Jos metsä ei ole ennestään tuttu, elämys on sitäkin suurempi, Pauli Lahti arvelee. – Talvinen metsä on valoisa yölläkin, siellä näkee, Pauli Lahti sanoo. – Tänä keväänä on tulossa kauhean hyvät hiihtokelit. – Ulkona yöpymistäkin pitää opetella, ja vastoinkäymisistä selviäminen tuntuu hyvältä. – Ja osaahan ihminen pimeää lukea. Jos hän pystyttää teltan, hän tekee usein niin, että teltta on aivan huomaamaton. Voin hyvin ja luonto on ympärillä, Pauli Lahti kertoo. Olin Punkaharjulla, avasin radion, ja siellä sanottiin, että Irja Askola oli valittu piispaksi. – kuva Pauli Lahti Pauli Lahti vähättelee reppuaan, joka on melkein miehen kokoinen. – Uusi järjestelmä on aiheuttanut vähän hämmennystä. Vielä 1960-luvulla maalarin työt olivat sesonkiluonteisia, niitä tehtiin kesäisin. Itellasta kerrotaan, että lajittelukoneet tunnistavat postimerkit, mutta ne eivät osaa laskea, tuleeko useasta postimerkistä yhteensä ykköskirjeen maksu. – Kaksi kertaa olen joutunut nousemaan ylös kesken yön, kun olen ottanut mukaan leudon sään pussin ja pakkanen onkin kiristynyt, Lahti kertoo. Suomen hallitus on päättänyt, että vuoden 2015 loppuun mennessä kaikilla pitää olla tasa-arvoinen mahdollisuus liittyä huippunopeaan tietoliikenneyhteyteen asuipa kansalainen missä päin maata hyvänsä. Päijälästä kotoisin oleva Lahti on pikkupojasta asti pyörinyt ulkona ja metsissä. helmikuuta 2011 Vesa Koivu Pauli Lahti on viettänyt joulut laavulla yöpyen vuodesta 2004 lähtien. – Jos kädet ja jalat ovat lämpimät, ihminen tarkenee. Ammatiltaan Pauli Lahti on maalari. Metsä antaa levon Viime vuonna Pauli Lahti yöpyi ulkona 74 kertaa, väliin teltassa väliin laavuilla. Kakkospostina voi lähettää eri painoisia kirjeitä aina kahteen kiloon asti. Ulkonakaan kaikkia tehtäviä ei voi tehdä käsineet kädessä, vaan ne on riisuttava. Liitto esittää, että valtion tulisi toimia niin, että suuret kaupalliset operaattorit saadaan järjestelyyn mukaan. Lahden perusvaatetuksessa on alimpana kalsongit, sitten välihousut ja toppahousut ja aluspaita, pusero ja untuvapusakka. Pauli Lahti liikkuu talvisin joko jalan tai leveitä retkisuksia käyttäen. Niihin täytyy lisätä ykkösluokasta kertova teksti. Ykköskirjeeseen vaaditaan kuitenkin nykyisin merkintä: joko numero 1 tai sana priority. – Nyt eläkkeellä ollessa on aikaa nauttia, ja kuntoilunkin vuoksi liikun paljon ulkona. Liikenneja viestintäministeriön on huolehdittava siitä, että peruspalveluvelvoitteesta pidetään kiinni siirtymävaiheen aikana. – Joskus tulee hyviäkin uutisia. Itellan tekemän uudistuksen jälkeen ykkösluokan kirje maksaa saman 0,75 euroa kuin ennenkin ja on perillä yleensä yhden yön jälkeen eli seuraavana arkipäivänä. Kakkoskirjeen hinta on noin 15–20 prosenttia ykköskirjettä edullisempi. Laavun edustalle voi sytyttää nuotion, mutta se ei ole lämmityslaite vaan ruuan valmistamiseksi. Talviaikaan Lahti teki metsätöitä, joten metsä on siltäkin osin tuttu. Sen sijaan valtiovallan on otettava hankkeesta suurempi taloudellinen vastuu etenkin haja-asutusalueilla, jossa kunnille aiheutuvat kustannukset näyttävät kaksinkertaistuvan. Illalla ennen nukkumaan käymistä hän varaa hyvät sytykkeet ja kuivat puut, että aamulla ylös noustessa saa heti hyvät tulet. – Vaatetusta pitää lisätä ja vähentää tarpeen mukaan, palella ei tarvitse. – Ihmiset ovat myös epävarmoja siitä, meneekö kakkosluokan posti todella perille, Narikka sanoo. Toisaalta osa asiakkaista on omaksunut luokituksen hyvin ja ymmärtää sen, kertoo Arja Narikka Kuhmoisten R-kioskilta. En osaa pelätä, ilveksen jälkiä näkee joskus, mutta eiväthän ne uhkaa ihmistä. – Makuupussi ja makuualustat eivät paljon paina, vaikka ne paisuttavatkin kantamuksen kokoa. Vuonna 2005 hän pyöräili Mustilan arboretumiin Elimäelle. Ykkösluokan merkinnän paikka on kirjeen tai kortin yläreunassa postimerkin vasemmalla puolella. – Vain kerran jouluaamuna olen nähnyt ihmisiä, kun tuttu pariskunta oli siellä päin aamukävelyllä. Keski-Suomen liitto on 7.2.2011 kirjelmöinyt asiassa Suomen hallitukselle. Kakkospostiin ei tarvitse merkitä lähetyksen luokkaa. Pauli Lahti yöpyy välillä pururadan laavulla, välillä Ala-Karjärven jäällä, Isojärven kansallispuistossa ja muuallakin, paljon hän suosii myös Ryytjärven laavua, sillä se on rauhallinen. Postista on saatavissa priority-tarroja. Kakkoskirjeen hinta on 0,60 euroa, ja se on arkisin perillä kahden yön jälkeen. Teltta on pystytetty, ja helmikuisessa lumisateessa vuonna 2008 kaikki on valmista yöpymistä varten. Keski-Suomen liitolla on nyt asiasta reilun vuoden kokemus, ja hanke on ajautunut umpikujaan. – Olen yleensä aina yksin, metsän tuomaa hyvää oloa on vaikea kuvailla. – Aluspatjan on hyvä olla vähän pussia leveämpi. Lahti käyttää 48 numeron saappaita, joihin mahtuu pohjallisten lisäksi huopasyylingit, ja repussa on vaihtovaatteet. Kuivat tulitikut ja puukko ovat perusvarusteita. Jos sytyttää lampun, ei näe mitään muuta kuin valokiilan
Olin kirjaimellisesti pystymetsästä lähtenyt, ja sahanpurua tippui vaatteistani lattialle. Poltin sen tanssioppaan ja heitin sätkäkoneeni menemään. VÄESTÖMUUTOKSIA Kastettu: Aleksi Ilmari Pohjoisvirta Kirkonkylästä. Siellä sairaalassa vietin yhdet pääsiäisen pyhät ja Ajatuksia kirurgiselta osastolta jonkun arkipäivän toisten vaivojansa potevien miesten joukossa. Vapautin hänet siitä vaivasta. Pesty ja silitetty tyynyliina viimeisteltiin asettamalla liinan nauhat rypytyspihtien hammasratasmaisten sylinterien väliin. Aini Sievänen 90 vuotta. Olin siihen aikaan längelmäkeläinen, ja ambulanssi veikin minut Jyväskylän sijasta Tampereelle. Toisella kädellä väännettiin toisen sylinterin päässä olevasta nupista. Nyt melkein 20 vuotta myöhemmin löysin ne uudelleen. Perinnönjaon yhteydessä rypytyspihdit kulkeutuivat Harjunsalmelle kuntohoitaja Arja Korvenrannalle, joka on Smolanderin tyttären pojan vaimo. Ilosanomapiiri 7. Yhteisvastuupäivä Torstaituvassa Kuhmolassa to 17.2. Perhekahvila srk-kodissa ke 16. – Odotin silloin Henriikkaa, Arja Korvenranta kertoo. – Osaisikohan joku kertoa näistä enemmän. 4. yksi nuori mies sanoi, että niitä on käytetty nauhojen rypyttämiseen, Korvenranta kertoo. Onko sinulla jokin esine, jonka tarkoitusta olet joutunut pohtimaan. Pihdeillä röyhellettiin meillä aikaisemmin mm. Tyynyn pysymistä paikoillaan on varmistettu sulkemalla tyynyliinan avoin pää nauhojen avulla. Toisella kädellä puristettiin kädensijaa niin, että nauha litistyi hammastuksen väliin. Herra armahtakoon minua! Siihen mätään ei ole apua penisilliinistä, siihen auttaa vain Jeesuksen kuolema Golgatalla omakohtaisesti omistettuna. TERVETULOA Sanan ja rukouksen ilta To 17.2.-11 klo 19.00 Matti Virtanen Helluntaiseurakunta Toritie 44 Kiitos muistamisesta! Raimo Joku vuosi sitten metsätöissä ollessani moottorisahan takapotku vippasi terän peukalohankaani ja oli tehdä minusta peukalottoman. Hilda Smolander (1900– 1992) toimi Kuopion synnytyssairaalan liinavaatevaraston hoitajana vuosikymmeniä. Leena Lehtonen, Eeva Pasanen, Seppo Salomaa, Turo Flinck ja Sinikka Lehto kaikki tiesivät oikean vastauksen. Hän tapasi Veikko Sieväsen Kinkomaan sotasairaalassa, ja vuonna 1943 he menivät naimisiin. Leskeksi jäänyt Aini Sievänen viettää eläkepäiviään kirkonkylän Hokkalankulmassa. Päivätuokio Päijälässä Hilja Huokosella ke 23.2. Mauton suola ei kelpaa edes sikojen ruokaan. tänään kala, perunat, salaatti to cappellipaistos, salaatti pe jauhelihakeitto, tuore leipä, juusto ma jauhelihakastike, perunat, salaatti ti lihamureke, perunat, salaatti ke kalaruoka, perunat, salaatti tänään Kai to Väinö, Karita, Rita, Väinämö pe Kaino la Eija su Heli, Heljä, Helinä, Hely ma Keijo ti Tuulikki, Tuuli, Hilda, Tuulia ke Aslak Kuhmoisten Sanomat Aini Sievänen, omaa sukua Huhtanen, syntyi 14.2.1921. klo 18. Kyllä se mätä on meissä paljon syvemmällä kuin tupakissa ja tanssissa. klo 10-14. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 16. klo 13. Mutta kun olin niin ujo tyttöjen lähellä. Evankeliumi on ilosanoma Jeesuksesta. Lapsia syntyi kaksi, Raija ja Liisa. Ei tuollakaan Tayksin kirurgisen osaston 7 beellä, huoneessa 5 kukaan tovereistani herjannut minua, vaikka näkivät, että luin sitä vaimon tuomaa Raamattua. Vesa Koivu Viime viikon lehdessä oli kuva pihdeistä, joilla on krepattu liinavaatteiden nauhoja. Tule sinäkin omistamaan se! Minäkin tulen yhä uudestaan. Messussa uusien luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen. röyheltämistä joko yksinkertaisilla röyhelöpihdeillä tai erikoisella koneella. – Kunnes sitten töissä Emännän tietokirja I, Porvoo 1930 Gaufreeraaminen (gofreeraaminen) tarkoittaa liehureunuksen, nauhan tms. Taisi jäädä Jormalle kertomatta, että olihan minullakin tanssiaskelopas poikasena, kun serkkutyttö sanoi, että tanssitaito on nuorena ihan välttämätön. ja 23.2. Sekin vieruskaverini, ronski huuliveikko, sanoi minulle vilpittömästi: ”Kuuntele, nyt täältä kuulokkeista kuuluu niitä Jeesus-lauluja!” Ja se veteraani, melanoomapotilas, joka sotajuttujensa välissä kertoi Budapestissä pyöritelleensä pustan tyttöjä tansseissa – kysyi sitten minulta: ”Etkös sinä koskaan käy tansseissa?” ”Eikös uskovaisilla ole omat bileensä”, vastasin. Pienikokoinen koje sopii esim. Mutta se jäi. taivaassa to 17.2. Anna toimitukselle vinkki niin, arvuutellaan yhdessä! Arvuutellaan yhdessä – Ajattelen, että tätä turhaa vehettä Hissu-mummo on käyttänyt, Arja Korvenranta pahoittelee. Ja sitten tulin herätykseen, kun Edvin Lahti opasti meitä nuoria siellä Päijälässä Taivastielle. Laskimme siellä leikkiä, että pidämme luokkakokouksen vuonna 2000, minun piti olla kokoonkutsujana. Tai onko sinulla tavara, jota käytät tai jonka käytön tiedät, mutta jonka tarkoitus ei sivullisille noin vain aukea. Se tyydytti häntä. Jeesus sanoo senkin olevan mahdollista. Paavali sanoo I Kor. Onko suolani tullut mauttomaksi. – Eikö tää oo maailman älyttömin vehe. Sieväset asuivat Kylämän Soppelassa, ja perhe sai toimeentulonsa pienviljelyksestä ja metsätöistä. 12–13: Meitä herjataan, mutta me siunaamme, meitä parjataan, mutta me puhumme leppeästi – Olen monesti hätkähtänyt Jumalan sanan edessä. su ennen paastonaikaa 20.2. Otin hänen kuolinilmoituksensa lehdestä ja soitin hänen vaimolleen. klo 10. Nupin kiertäminen pakotti sylinterit pyörimään, ja nauha kreppaantui ahtaasta välistä kulkiessaan. Se rouva, joka vaatteeni vei, kun minua riisuivat leikkauskuntoon, kysy, pitääkö ne laittaa henkariin. sisäkön päähineet. Rusetille solmittuja nauhoja on koristeltu rypyttämällä. Ensi kuussa tuokiot normaalisti kirjastoissa. Keittiön pöydän ääressä Mikä esine. Messun jälkeen kirkkokahvi srk-kodissa. Lopulta siinä kävi kuitenkin niin onnellisesti, että omistan vielä molemmat peukaloni, ja sen vikaantuneenkin peukalon Sorrin Päivi jumppasi ihan hyvään kuntoon. tyynyliinannauhojen röyheltämiseen. Muistan, kun hänen, sodan käyneen miehen, ääni särähti, kun paiskasimme kättä lähtiessäni. klo 10-14 lihasoppaa ja arpajaisia. on paljon pohdittu ja arveltu, olisiko kyseessä jonkinlainen pastantekokone, viiksenkäherrin vai mikä. Nauhan rypytyspihdit Lukijoiden vastaukset Rypytyspihtejä koskevaan kysymykseen tuli viisi vastausta. – Hissu-mummo oli minulle hyvin rakas, mutta emme tienneet, mihin näitä on käytetty, ja pihdit unohtuivat. Tällä tavoin röyhellettyjä nauhoja käytetään myös erilaisiin koristelutarkoituksiin. Kyllä tämä Taivastie olisi helppoa, jos noilla operaatioilla olis autuaaks tullut. Pihlajakosken ja Ruolahden päivätuokiot Kirsti Virenillä ti 22.2. helmikuuta 2011 4 KIITOKSET VIIKON NIMET HARTAUSKIRJOITUS Pentti Ruokola KOULURUOKA Olet lämpimästi tervetullut Kuhmoisten seurakunnan tilaisuuksiin! www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 3. tyynyjen irtopeitteiden sekä esiliinojen reunat ja nykyjään esim. klo 13
– Ai, kävisikö tää avioliittoneuvolaan, tämä Niskan päällä . Hauskuuden taustalla on todellista asiaa, joka pysäyttää. – Ja sitten keskussairaalaan tämä Tähänkö sattuu . Yleisö oli jo ehtinyt maistella Viikilän järjestämiä kuhmoislaisia tarjoomuksia ja tutustua esille asetettuihin töihin, mutta nyt puheiden jälkeen teoksia katseltiin uusin silmin. Minä vain leikin. Esimerkiksi kanaparven Rysselin lennoissa tiivistyy meidän ihmisten usein tolkuton möyhkääminen ja sen naurettavuus. – Tää Selkävaivaiset menee Kelan pääaulaan, Herranen aika Seurakuntakodin kahvioon ja Pitää olla itsevarmuutta Nenäinniemen koulun pihalle – – Ihan totta, onko nämä kaikki jo myyty. – Kato, mitä se tekee. – Että kanat olisivat kauniita ja valkoisia, tyttö oli vastannut. – Eino Viikilän teokset ovat tekijänsä oloisia, helposti lähestyttäviä mutta eivät helposti ohitettavia. – Oikeastaan nämä on kukkoja, Viikilä tarkensi ja kertoi saattajaisiksi, kuinka hänelle oli jäänyt mieleen venäläisen pikku tytön äskettäinen vastaus. Tutustuin häneen ja hänen töihinsä viime vuonna, kun Viikilä oli yhtenä keskisuomalaisista taiteilijoista mukana Keskisuomalaisen avoimien ovien päivässä Jyväskylässä. – Viikilän työt ovat mainioita. helmikuuta 2011 Vesa Koivu Puput Pöksyissä Eino Viikilän veistoksia Keski-Suomen museossa 12.2–-27.3.2011 avoinna ti-su klo 11–18 Keski-Suomen museon sisäänkäynti on siirretty Keskussairaalantieltä Alvar Aallon kadulle, Aallon museon viereen. – Taiteen puolella on ollut vähän sellaista asennetta, että taiteilijan laatuna huumori on ollut esteenä sille, että taiteilija voisi saada sen arvostuksen, joka hänelle kuuluu, Fredrikson pahoittelee. – Eino Viikilän eläinhahmothan ovat kovin meidän kaltaisiamme. Lopuksi Pasanen lainasi toimittaja Aino Suholaa, joka on kirjoittanut Viikilästä, että tämä on monitoikkoinen mies, joka tekee ennalta ehkäisevää mielenterveystyötä. Viikilä piti puheenvuoron itsellään ja kaivoi taskustaan paperin, jossa luki: ”Asiallinen mies, kävely sujuu hyvin, seisomaasennossa ryhtiolosuhteet tavalliset, alaraajoissa ei pituuseroja.” Luettuaan tekstin Viikilä kiisti, että kyseessä olisi lainaus näyttelyluettelosta, ja väitti, että kysymyksessä oli hänen lääkärinsä diagnoosi Eino Viikilästä. – Vakuutuin, että teet taidetta suurella sydämellä inhimillisemmän yhteiskunnan puolesta, Inkeri Pasanen sanoi Viikilän puoleen kääntyen. Mutta Viikilä ei haavoita, vaan hän sanoo ikään kuin: tuumikaa. – Tervetuloa hyvän taiteen pariin ja tutustumaan eturivin suomalaiseen kuvanveistäjään. Intendentti Erkki Fredriksonin suosikki tässä näyttelyssä saattaa olla Kuninkaiden kumarrus , jossa tietäjät tuovat lahjoja Jeesuslapselle. – Siinä kohtaavat ylevä ja alhainen. – Tiesin Viikilän jo aikaisemmin ja kiinnostukseni oli herännyt Viikilän tuotantoa kohtaan. Viikilää Jyväskylässä Varapäätoimittaja Inkeri Pasanen, vasemmalla, puhuu Eino Viikilän näyttelyn avajaisissa, Keski-Suomen museon johtaja Heli-Maija Voutilainen ja Viikilä kuuntelevat.. Hänen työnsä ovat teknisesti ja taiteellisesti korkeatasoisia, ja museomme kannalta on tärkeää, että olemme saaneet tänne kuhmoislaisen näyttelyn. Sanomalehti Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen avasi näyttelyn. – On ollut suurenmoista työskennellä Viikilän kanssa, hänestä voi sanoa, että hän on samanlainen kuin hänen työnsä. Fredrikson on paitsi rohkaissut Viikilää myös osallistunut näytteille aseteltavien töiden valikointiin, ja näytteille asettelussa Fredriksonin kokenut silmä ja hyvä kädenjälki näkyy. Mutta käytännöllisen sysäyksen tälle näyttelylle antoi kuvanveistäjä Heikki Häiväoja. – Tuttavuuteni Eino Viikilän kanssa on melko tuore. Museon johtaja HeliMaija Voutilainen toivotti vieraat tervetulleeksi Eino Viikilän näyttelyyn Keski-Suomen museolla 11.12.2011. Hyviä, tunteikkaita hetkiä töiden äärellä! Eino Viikilä kiitti varapäätoimittaja Pasasta ja lahjoitti hänelle toisen valkoisen kanan aiemman kanan kaveriksi. – Tänne täytyy pojat tuoda katsomaan. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 16. – Huumori taiteessa on vaikeaa, mutta Eino Viikilä on onnistunut töissään tavoittamaan elämäniloa, välillä se on nokkelaa ja pisteliästäkin leikinlaskua, mutta pohjimmiltaan se on myötätuntoista meitä ihmisiä kohtaan. Siitä kun astuu sisään, kohta oikealla on Viikilän näyttely. – Ei kai, en minä tiedä. Viikilä kiitti vielä KeskiSuomen museota ja erityisesti museon intendentti Erkki Fredriksonia hyvästä yhteistyöstä ja tuesta töiden esille asettelussa. Intendentti Erkki Fredrikson on järjestänyt Viikilän Keski-Suomen museon näyttelyn. Pyhä hetki saa kontrastinsa sandaalin pohjan arkisesta sattumuksessa. – Hyviä nimiä. Hän sanoi minulle, että ota yhteyttä ja käy katsomassa Viikilän töitä. Tytöltä oli kysytty, mitä hän toivoi tulevaisuudelta. – Esimerkiksi Erkki Tanttu joutui kokemaan tätä
Se kulkee • pohjoiseen muun muassa Liivelahden, Puukkoisten ja Hassin kautta ja päättyy Jämsän Nesteelle. Luvan voi ostaa Kuhmoisten Nesteeltä. Kelkoilla ajetaan nyt neljä metriä leveää uraa, joka kulkee voimalinjaa myötäillen. Noin 40 prosenttia reitistä kulkee kokonaan uutta linjaa. Lupien hakemisen ja rakentamisen lisäksi työtä ovat vaatineet reitin kartoitus ja merkitseminen. Kelkkailumaisemat vailla vertaa Näin pääset uudelle kelkkareitille Moottorikelkkailu Kuhmoisten ja Jämsän väli• sellä reitillä on luvanvaraista. Kuhmoisissa on saatu reittiä varten lupa 48 maanomistajalta. – Täällä ollaan varman lumialueen etelälaidassa. Myös viranomaisvalvonta on parempaa kuin koskaan, sanoo kelkkailua harrastava Jämsän kaupunginhallituksen edustaja Reijo Ekman. Matkaa Kuhmoisista Jämsään tulee 42 kilometriä. – Hirveä urakka se oli. Onneksi maanomistajat ovat olleet myönteisiä reitin rakentamiselle. Kuhmoinen on ensimmäinen paikka, jossa matkailijat laskevat kelkat pois kyydistä ja jatkavat niillä Himoksen suuntaan, sanoo Jämsänjokilaakson moottorikelkkailijoiden puheenjohtaja Lasse Karjalainen. Kiven kylkeen kiinnitetyssä nimikyltissä lukee Majami . – Kelkkailulla ei ole mitään tekemistä päästöjen kanssa, sillä se aiheuttaa vain promilleja kaikista liikenteen hiilidioksidipäästöistä. Pohjoistuuli on aukealla hyytävän kylmä, mutta talvinen maisema ei tästä juuri kauniimmaksi muutu. Tuunanen puolusti moottorikelkkailua osana luontomatkailua. – Maailmassa on paljon aurinkoa, mutta vähän lunta. Seudun lähes korkeimmalta kohdalta näkee vaivattomasti parin kolmen kilometrin päähän. Avajaispäivänä kelkkailijat kokoontuvat Sarvajärven lähistöllä linjan alle perustetulle uudelle taukopaikalle, jonne ajetaan ylös jyrkähköä rinnettä. Tarkastajat • ovat pukeutuneet keltaiseen liiviin, jossa lukee uravalvonta. Kuhmoisista pohjoiseen Kelkkailijoille uusi reitti merkitsee entistä miellyttävämpää kyytiä ja ehkä kovempia vauhtejakin. Lupatarroja valvotaan reitin varrella. Pekka Tuunanen uskoo, että reittien määrä ei tulevaisuudessa juuri lisäänny, mutta niiden laatu paranee. Näitä maisemia tulevat katsomaan muutkin kuin paikkakuntalaiset. • Myynnissä on päiväja viikonloppulupia, ja • ahkerasti kelkkaileva voi liittyä Kuhmoisten moottorikelkkailijoiden jäseneksi. Ennusteen mukaan vielä sadan vuoden päästä näillä seuduilla talven luminen jakso kestää sata vuorokautta. Reitti alkaa Kuhmoisten Nesteeltä. Väylältä on poistettu puita ja kiviä ja tilalle on tuotu maata tasoittamaan reitin pohjaa. helmikuuta 2011 6 Päivi Hotokka Kuhmoisten ja Jämsän välinen moottorikelkkareitti on huippukunnossa. Kuhmoisten ja Jämsän välinen moottorikelkkareitti ylittää vanhan nelostien muutamasta kohdasta.. Valtaosa haluaa selvästi käyttää reittejä. Viranomaiset kävelivät koko reitin läpi ja tutkivat kelkkaliikenteen vaikutuksia luontoon. Kuhmoisten moottorikelkkailijat ry:n varapuheenjohtaja Markku Arvaja kertoo, että Kuhmoisten puolella konetyötä on tehty 250 tuntia. – Turistivirta on kova etelästä päin. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 16. Virallisten moottorikelkkareittien yksi tehtävä on vähentää villiä kelkkailua. Kuhmoisten moottorikelkkailijoiden jäsenistä moni on kesäasukkaita, ja kelkkareitin toivotaan houkuttelevan myös muita matkailijoita. Suomessa on yhteensä noin 17 000 kilometriä moottorikelkkauraa, josta noin 4 000 kilometriä on virallista rakennettua reittiä, kuten uusittu Kuhmoisten ja Jämsän väli. Reitti vähentää villiä kelkkailua Kelkkareitin avajaistilaisuudessa puhunut ympäristöneuvos Pekka Tuunanen ympäristöministeriöstä painotti, että talvimatkailussa on kasvun varaa eteläisessä Keski-Suomessa. Jääalueilla on lupa kelkkailla vauhdikkaammin kuin muualla reitillä. Keltaisesta liivistä tunnistaa uravalvojan, joka tarkastaa, ovatko kaikki reitillä liikkujat hankkineet lupatarran. Arvaja kuitenkin muistuttaa, että suurin sallittu nopeus on reitillä 60 kilometriä tunnissa. Uusi, virallinen kelkkailureitti avattiin viikko sitten keskiviikkona. – Vuosien mittaan kuri on parantunut, eikä pelloilla enää ajella. Ennen rakentamista reitin suunnitellusta linjauksesta tehtiin tarkka luontoselvitys. – Aivan kuin Lapissa olisi, miehet ihastelevat
Koodimerkintöjä on jo toteutettu Pohjois-Pirkanmaan kelkkaurilla. Kuhmoisten Moottorikelkkailijoiden joukkue, jonka muodostivat Jokela, Lehtonen ja Järvenpää, sijoittui 11:nneksi kaikkiaan 25 joukkueen kilpailussa. Samassa luokassa Jari Lehtonen keräsi SM-pisteitä sijoittumalla kymmenenneksi. Kauden kolmanteen osakilpailuun Kauhajoelle kuljettajat suuntaavat 26.2. Varat reittien rakentamiseen on saatu EU-hankerahoituksesta Vesuri-ryhmä ry:n ja Keski-Suomen elykeskuksen kautta. Jukka Järvenpään sijoitus oli 18. Koko hankkeen budjetti on reilu 111 000 euroa. Kilpailun yhteydessä ratkottiin myös kerhojoukkueiden Suomen mestaruus sijoituspisteiden perusteella. Sähköyhtiö antaa mielellään tehdä kelkkareitin voimalinjan alle, koska samalla kelkkailijat huolehtivat osan puustosta pois linjalta. Tavanomaisen viitoituksen lisäksi reiteille tulee Kuhmoisten Sanomat Poliisi muistuttaa, että sääntöjä noudattava moottorikelkkailija vähentää onnettomuusriskiä ja ympäristöhaittoja. Kun kaksi muuta osuutta Juupajoelle ja Mänttään valmistuvat, seudulla on virallista reittiä yhteensä 75 kilometriä. Moottorikelkalla saa ajaa 15 vuotta täyttänyt. Reitin varrelle asennetaan noin puolen kilometrin välein tolppia, joissa näkyy reitin tunnuskirjain ja tolpan numero. ja Jarmo Simolan 20. Nyt avatun reitin jälkeen ryhdytään kunnostamaan uria Jämsän Hallista Juupajoelle ja Jämsästä Mänttään. Majamiksi nimetty taukopaikka sijaitsee korkean mäen päällä, josta on näkyvyyttä jopa pari kolme kilometriä etelään voimalinjaa pitkin. Suojakypärä on kelkkailijan tärkein turvaväline ja pakollinen sekä kuljettajalle että matkustajille. Virallisilla moottorikelkkailureiteillä tai tietä ylitettäessä kuljettajalla on oltava vähintään T-luokan ajokortti. Kelkkailuun tarvitaan maanomistajan lupa muualla pelastuskoodisto. Karstulasta SM-pisteitä. Pelastuslaitoksella on tiedossa jokaisen tolpan koordinaatit, joten onnettomuustilanteessa apu löytää oikeaan paikkaan koodin avulla. Kuhmoisten ja Jämsän välisen reitin hinnaksi tuli noin 40 000 euroa. Lupien Reittien kunnostus jatkuu tänä vuonna hakeminen Lummenneen ja Sunttilan reiteille on käynnistymässä. Osaamattomissa käsissä moottorikelkka voi olla vaarallinen. Keltaisesta liivistä tunnistaa uravalvojan, joka tarkastaa, ovatko kaikki reitillä liikkujat hankkineet lupatarran. Myös Kuhmoisissa kelkkareittien parantaminen jatkuu. Olosuhteet olivat tällä kertaa loistavat. Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten Moottorikelkkailijat lähtivät jälleen jahtaamaan SM-pisteitä neljän kuljettajan voimin MKenduron kauden toisessa osakilpailussa Karstulassa lauantaina 12. – Reitin pohjatyöt oli tehty Karstulassa hyvin, ja ajamisesta todella nautti, kun ei tarvinnut pelätä samanlaista kantorallia kuin kauden ensimmäisessä kilpailussa, kuskit kertoivat. helmikuuta 2011 Kelkkailumaisemat vailla vertaa Päivi Hotokka Kuhmoisista alkavaa moottorikelkkareittiä pitkin pääsee tulevaisuudessa pitkälle Pirkanmaan puolelle. Tavoitteena on, että reitistö yhdistäisi suosittuja lomakohteita, kuten Himoksen, Ikaalisten kylpylän ja Juupavaaran laskettelukeskuksen. Pyrkimyksenä on uudistaa kunnan alueella 40 kilometriä uraa vuoteen 2012 mennessä. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 16. helmikuuta. Suomessa kuolee joka vuosi yli kymmenen moottorikelkkailijaa ja loukkaantuu runsaat 400. Jos kelkkaan on kytketty reki, jossa kuljetetaan henkilöitä, on suurin sallittu nopeus 40 kilometriä tunnissa. Lisäksi moottorikelkkayhdistykset tekevät paljon talkootyötä reittien eteen. Jääalueilla on lupa kelkkailla vauhdikkaammin kuin muualla reitillä. Rattijuopumusta koskevat samat säännöt kuin autoiluakin: rattijuopumusraja on 0,5 promillea ja törkeän rattijuopumuksen raja 1,2 promillea. – Tolppia tulee erityisesti teiden risteyksiin ja muihin sellaisiin paikkoihin, joissa on suurempi onnettomuusriski, sanoo Heikki Rantanen, joka on ollut mukana kehittämässä koodistoa. Muista kypärä ja luvat paitsi jääpeitteisillä vesialueilla. Suurin sallittu nopeus reiteillä ja maastossa maaalueella on 60 kilometriä tunnissa ja jääpeitteisillä vesialueilla 80 kilometriä. Vasta 18-vuotias Joonas Jokela näytti A/P600-luokassa ajamisen mallia vanhemmille konkareille ajamalla hienosti viidenneksi 32 kuljettajan joukossa. Virallisilla kelkkailureiteillä ei tarvita erikseen maanomistajien lupaa, mutta reitin käyttämiseen saatetaan vaatia ylläpitäjän lupa. Kirpeä pakkanenkaan ei haitannut menoa, kun lunta oli reilusti ja reitti hyvässä kunnossa
Marjatta Virolainen on koulutukseltaan suurtalouskokki, ja hänen Pitopalvelu liikkuu vaikka Inariin alaansa ovat erityisesti liharuuat. Onhan Kuhmoinen yksi viidestä hiilineutraalista kunnasta, ja luontoviikon teemana on muun muassa soiden, hiilinielujen, suojelu. Usein istutaan alas ja parannetaan maailmaa, Kukkonen ja Hopeaharju kertovat. Molemmat naiset asuvat Tampereella. Näin keväällä uutuuskirjoja julkaistaan vähemmän, mutta onhan meillä aina hienot kotimaiset ja ulkomaiset klassikot. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 16. Tilaaja voi valita pitopöydän ruuat listalta, mutta naiset valmistavat herkkuja myös listan ulkopuolelta ja neuvovat mielellään tarjoilun suunnittelussa. – Tämä on tosissaan meidän juttumme. Tammikuussa ilmestyi merkittävä kotimainen tietoteos Orjamarkkinat: huutolaislasten kohtaloita Suomessa . Päivässä saa hakea kaksikin kuormaa, lisää Anu Kukkosen tytär Marjo Hopeaharju. Hopeaharju ja Virolainen Pitopalvelu Hopeaharjusta valmistivat juhliin kehuja saaneet kakut. Pitopalvelu Hopeaharjulla on käytössään keittiö, jossa syntyvät tilauksesta kakut ja muut tarjoilut. – Monet sanovat, että täällä tulee kotoinen olo. Lainattavissa on myös Al Goren palkittu dokumentti Epämiellyttävä totuus . Yritys tosin toimii muuallakin, asiakkaan tiloissa ihan missä vain. Pitopalvelu Hopeaharju tekee läheistä yhteistyötä Papinsaaren kukan kanssa, koska Anu Kukkonen on Marjo Hopeaharjun äiti. Jouko Halmekoski on koonnut keräämästään aineistosta 25 tarinaa tuosta vaietusta historiasta. Kukkosen mies on kotoisin Kuhmoisista, ja anoppi asuu paikkakunnalla yhä. Marjon nimi puolestaan on tullut Kuhmoisista syntyisin olevalta mieheltä. Lainan päivän kakkukahvit on juotu ja siinä samalla avattu taas upea tilkkutaidenäyttely. Kirjastosta voi lainata kirjojen lisäksi elokuvia – meillä on niitä noin 2000 nimikettä DVDja VHSformaatissa – ja musiikkia jokaisen makuun. Kaikki kasvit tulevat kotimaisilta kasvattajilta. Ajatus kirjat -kustantamo on julkaissut monta mielenkiintoista teosta Suomen 1900-luvun historiasta. Sen rinnalla voi lukea vaikkapa lastensuojelun historiaa ja nykypäivää. Leikkokukkien menekki on vähän vähentynyt. Tällä viikolla vietämme luontoviikkoa, Suomen Luonnonsuojeluliiton vuotuista tapahtumaa, johon virallisesti osallistumme ensimmäistä kertaa. – Kaupungissa oli enemmän kilpailijoita, eikä kaupan sijainti ollut erityisen hyvä, kauppias muistelee siirtymistään maalle. Pitopalvelu Hopeaharju on saanut nimensä Marjon mukaan, mutta yritys on naisten puoliksi omistama. Saa tulla vain juttelemaan Anu Kukkonen ja Marjo Hopeaharju toteavat, että kukkakaupan taustalla ovat hyvät puutarhat. – Otamme ne ihanana haasteena, Hopeaharju lisää. Sitten selvisi, että kysyjä tarkoitti pajunkissoja. Nyt tammija helmikuussa kukkakaupassa eletään vuoden hiljaisimpia aikoja. Toisinaan käy kuitenkin niin, että joku kysyy erikoista kasvia, jonka on nähnyt esimerkiksi television puutarhaohjelmassa, eikä sitä löydy valikoimasta. Haluamme tehdä tätä eläkeikään asti. Hyvä puoli Kuhmoisissa on, että sekä asukkaat että mökkiläiset laittavat ahkerasti pihojaan. Papinsaaren kukasta he hakevat muun muassa muhkeita amppeleita. – Lähdemme vaikka Inariin, jos hinnasta sovitaan, naiset sanovat. – Ihmiset ovat tottuneet Kuormakaupalla taimia kesämyyntiin siihen, että meiltä saa kunnollisia amppeleita. Vastasin, että en ole koskaan kuullutkaan sellaisesta kukasta. helmikuuta 2011 8 Päivi Hotokka Ensimmäiset äitienpäivätilaukset on jo tehty, kertoi Papinsaaren kukka ja hautauspalvelu Ky:n yrittäjä Anu Kukkonen ystävänpäivänä. Kova pakkanen verottaa asiakaskäyntejä, mutta kun tullaan, lainataan kerralla enemmän. Syyksi hän uskoo paitsi asukkaiden vähenemisen, myös marketteihin ilmestyneen kukkatarjonnan. Alkuaikoina Kukkonen oli välillä ihmeissään kuhmoislaisten kanssa. Ne ovat järkyttäviä kertomuksia huutolaisten kohtelusta, mutta myös selviytyjien historiaa. Kukkakaupasta pitopalvelu hankkii juhliin tarvittavat kukat ja koristeet. Hän työskenteli aiemmin lähihoitajana vanhainkodeissa. Kirjastosta saa materiaalia ja voi tutustua asiaan kirjojen ja elokuvien kautta. Sitä jää miettimään, kuinka moni ei selviytynyt ja puuttuivatko viranomaiset koskaan näihin tapauksiin. – Työllistimme itse itsemme. Päivi Hotokka Marjo Hopeaharju ja Marjatta Virolainen perustivat vuoden alussa uuden Kuhmoisissa toimivan pitopalvelun. Sen lisäksi hyllystä löytyy äänikirjoja sekä CD:nä että C-kasetteina, lehtiä joka lähtöön, myös kielikursseja. Vielä pääsiäinenkään ei ole suuri kukkasesonki, mutta äitienpäivän aikoihin asiakkaita riittää. Molemmille tuli täyteen yli vuosi työttömyyttä. Marjo Hopeaharjulla on ravintolakokin koulutus, ja hän tekee mielellään pikkutarkkuutta vaativat kakut, salaatit ja koristeet. – Nimi on kuhmoislainen ja jää hyvin mieleen, Virolainen perustelee, miksi vaati saada yrittäjäkumppanin nimen yritykselle. Papinsaaren kukka vietti maanantaina 20-vuotisjuhlaa, sillä alkutalvesta 1991 Kukkonen siirtyi Tampereelta Kuhmoisiin pitämään kukkakauppaa. Pieni ruikku ei mene edes kaupaksi. Hilkka Luosan suuret värikylläiset kangasmaalaukset ovat ilonamme maaliskuun alkupuolelle, minkä jälkeen vanhan ystävämme Pekka Suomäen vaKirjaston kuulumisia lokuvat valtaavat alakerran gallerian. Näitä amppeleita ripustetaan jopa veneiden kesäkoristukseksi. Työpari on hyvin innostunut uudesta työpaikastaan. Virolaisella on 26 vuoden kokemus ruuan parissa työskentelystä, mutta Hopeaharju on ammatinvaihtaja. Kirjaston talvi on rauhallista aikaa. Marjo Hopeaharju, Anu Kukkonen ja Marjatta Virolainen juhlivat Papinsaaren kukan 20 toimintavuotta ystävänpäivänä. Jos kyseessä on ulkomaalainen ohjelma, kyseistä kasvia ei välttämättä edes saa Suomesta. – Osaamme myös erityisruokavaliot, Virolainen huomauttaa. Nyt voisi sukeltaa Topeliuksen Talvi-iltain tarinoihin tai vaikkapa Charles Dickensin koskettaviin kertomuksiin. Joskus kukkakaupalla poikkeaa asiakkaita vain juttelemassa. Kukkonen asuu Tampereella. – Minulta tultiin kysymään, onko kissasia. Tätä ennen hänellä oli kauppa Tampereen Satakunnankadulla. Nykyisin myydään paljon ruukkukukkia, jotka ovat pitkäikäisiä. – Kesällä menee taimia valtavia määriä. Ja mitä ei meiltä löydy, tilataan! Tavataan Kuhmoisten kirjastoissa talvitunnelmissa! Sohvi Koskinen kirjastonhoitaja. Amppeleita veneisiin Anu Kukkonen arvioi, että myynti on kääntynyt 20 vuoden aikana jonkin verran huonompaan suuntaan
Oksanen 5,31, 3) A. Vanhukset: 1) A. Näin on vielä nyt, mutta mikä on tilanne esimerkiksi viiden vuoden kuluttua, ja mikä se, kehityksen näin jatkuessa, saattaa olla jo 10 vuoden jälkeen. Kuhmoislaisten tutustuminen tähän pitäjänsä uuteen asukkaaseen ja paikkakunnan vankkojen taiteilijaperinteiden vaalijaan on sen sijaan jäänyt melko vähäiseksi. Kokki 6,58, 2) V. Kirkkoherranvirastosta saamamme tiedon mukaan on pitäjämme väkiluku vähentynyt vuonna 1956 alittaen nyt 6000 hengen rajan. – Hevostenomistajien kansantaloudellinen velvollisuus on huolehtia, että niiden jatkuvaisuus tulee hoidettua ja toisaalta, että niitä ei ole silti aiheettomasti kilpailemassa koneellistuvan kuljetusja voimatalouden kanssa. Tyllilä 6,07, 3) V. Raaska 6,15. Vuoden aikana kuolleet vanhimmat henkilöt: Kalle Oskar Hård kirkonkylästä 87 v. Kirkonkylästä 91 v. Tämä on jokaisen traktorinomistajan painajainen ja taka-ajatus. Tuominen 5,10, 2) B. Kuhmoislaisilla on pyhäinpäivän tienoilla, perjantaista maanantaihin ensi kerran tilaisuus tutustua omassa kirkonkylässä nuoren polven etevän taiteilijan Jouko Lempinen-Nivarpään näyttelyyn. Kuhmoisten Sanomat 1957 N:o 1 Kuhmoisten väkiluku vähenee jatkuvasti voitti Padasjoen jäärataajoissa Moskovits-autojen sarjan Hämeen moottori-Miehet järjestivät sunnuntaina Padasjoella Kirkkolammen jäällä autoille ja moottoripyörille jäärata-ajot. 3 kk. Kuhmoisten Sanomat 1957 N:o 7 Lummeneeseen Kuhmoisten Sanomat 1957 N:o 5 Tauno Salonen Kuhmoisista Muistojen vuosi Kuhmoisten Sanomien katsaus menneeseen vuoteen koottiin ensimmäisen kerran vuodesta 1957. Pikkanen 6,00, 3) R. 1 kk. Parantuneet tieolot ja lisääntynyt autoliikenne ovat vapauttaneet hevoset rasittavasta maantie-ajosta. Tuloksia: Moottoripyörät alle 175 cc: 1) M. Stenberg5,41. Toivokaamme, että tämä apu saa säännöllisesti voimansa ulkomailta. Tähän näyttelyyn ei sisälly yhtään tämän alan monumenttityötä, joten julkaisemme näytteeksi kuvan tästä työstä. Viljelmät ovat pieniä ja vieläkin useat vaikeasti koneella viljelystieyhteyksien takia. Laurila 5,45. Kuhmoisten Sanomat 1957 N:o 15 Pontikkatehdas Kylämällä Kuhmoisten Sanomat 1957 N:o 9 Kuhmoisten Sanomat 1957 N:o 22 istutetaan kuhan ja siian poikasia. Huolehtikaamme, että hevonen, toinen välttämätön tekijä, ei ajattelemattomuutemme takia lopu käytöstämme. Tuominen 5,20, 2) J. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 16. Hevoskannan parantuminen voimakkaan karsinnan jälkeen ja välineiden ja ammattitaidonkin ajomiesten keskuudessa yhä lisääntyessä ovat kuljetukset metsissä ja maataloustyöt voitu hyvin suorittaa. Kalle Ahola suunnitellessaan kuhan ja siian poikasten istuttamista Lummeneeseen. Kuormavaunut: 1) P. 13 pv., Maria Porttila Poikkijärveltä 90 v. Saatuaan n. Sen vuoksi on paikallaan katsella hevoskysymystämme juuri paikallisessa mielessä. Suni 5,38, 3) E. Lukuunottamatta tätä ja aikaisemmin keväällä Haukkasalossa salapolttoa, ei Kuhmoisissa ole lähes 10 vuoteen paljastunut pontikkatehtaita. Autot yli 40 hv: 1) V. 9 kk. Erään pankkilaitoksen tilaama seinämaalaus Jouko Lempinen-Nivarpäältä. Hevosen kilpailijan ja syrjäyttäjän, traktorin, käyttö ja tuontikin tapahtuu ulkomailta tuonnin turvin. Äijälä 6,04, 2) K. Kova elämäntaistelu ja kilpailu jättää tunteilun taka-alalle, mutta asioita on katsottava ajoissa vuosia eteenpäin. On selvää, että hevosen ja traktorin välisessä suhteessa ei ole oikeutettua tilaa tunteilulle. Paakkanen 5,38. Laulajainen 7,26. 2 kk. Koskinen 5,21, 2) V. Ranki 5,31, 2) S. helmikuuta 2011 Kuhmoisten Sanomat 1957 N:o 1 pääkirjoitus 15.1.1957 Hevonen – traktori Maatalouden vuosittain lisääntynyt koneellistuminen on tuonut esiin kysymyksen hevosen osuudesta maataloudessa ja hevosten osuudesta yleensä meidän palvelijanamme. Autot alle 40 hv: 1) V. Vähennys aiheutuu jatkuneesta pitäjästä poismuutosta, jota näyttää jatkuvan heti tammikuun puolellakin. Kuortti 6,25, 3) A. Me olemme nähneet verrattain runsaan hevoskannan vuosi vuodelta vähenevän tuontisäännöstelystäkin huolimatta voimakkaasti lisääntyneen traktorikannan tieltä. Hanke on saanut järven ranta-asukkaiden ja jakokunnan osakkaiden yleisen kannatuksen joten asian taloudellinen puoli ei tule olemaan esteenä sen toteuttamiselle. Moskovitsit: 1) E. 12–15 litran pontikkaerän valmiiksi lähtivät he sitä kaupittelemaan Kuhmoisten kirkonkylään, missä heidän puuhansa tuli ilmi. Moottoripyörät yli 175 cc: 1) K. Ajokausi on alkamassa, jos edes saadaan siihen välttämätöntä lunta. Talouksien voimakysymykset ovat niin tärkeitä, että niissä on suunnitelmat tehtävä tosiasioiden pohjalla ja eteenpäin ajatellen. Metsämme ovat vuorisia ja mahdottomia koskaan joka paikasta koneilla ajettavaksi. – Hevosten ruokinta tapahtuu kotoisilla rehuilla. Salonen 6,21, 2) T. Esimerkiksi kelpaavan aloitteen on tehnyt maanv. Siitä syystä taiteilija on päättänytkin asettaa töitään esille pyhäinpäivän aikana kirkonkylän kansakoululla lähentääkseen kosketustaan tähän vauraaseen hämäläispitäjään. Vieläpä on hevostyövoimaa jatkuvasti ollut joutilaanakin, kun sensijaan ennen koneellistumista hevoset sekä kesällä, että talvella olivat tarkoin jokapäiväisessä käytössä. Vanhimmat elossa olevat: Joonas Kaiterniemi, Rauhamäenkylältä 93 v. Heinonen 5,43, 3) J. – Pitäjässämme on hevosen käyttö ja metsätaloustyöt kulkeneet rintarinnan. Yhtä tärkeää, kun meille on jatkuva puutavaran hakkuu metsissämme, on niiden taloudellinen kuljetus markkinoille ja maastossamme hevosen rinnalle tullut konevoima on ainakin vielä apu, eikä ratkaiseva tekijä. Keitosta ja myynnistä he joutuvat vastaamaan tk:n 15 pnä alkavilla käräjillä. Kuhaa ei järvessä ole ennestään joten tulee olemaan mielenkiintoista todeta uuden kalalajin menestyminen uudessa ympäristössä. 13 pv. Hevoskannan uusiminen on jätetty kokonaan hoitamatta. Jos tilanne syystä tai toisesta kehittyy sellaiseksi, että öljyntuonti maahamme vaikeutuu, tai keskeytyy, niin mihin joudumme viljelysja metsätöidemme suoritusten kanssa silloin. 27 pv. Sihvonen 7,10. Meillä ei tälläkertaa vielä ole hevostyövoimasta puutetta. Pitäjämme viime kesän varsat lienee sormin luettavissa. Osanottajia 40 ja yleisöä tuhannen henkilöä. Se ilmestyi silloin lehden vuoden viimeisessä numerossa.. 5 pv, Amanda Töyry. Helvilä 6,31. Kuhmoisten Sanomat 1957 N:o 20 Jouko Lempinen-Nivarpää esittäytyy Kuhmoisten Kylämällä keittivät viikonvaihteessa pontikkaa sekatyömies Toivo Tirkkonen, joka on kotoisin Kuhmoisista sekä Mustonen-niminen mies Jyväskylästä
* Lauantaisin ja Sunnuntaisin................. Nyt jään päälle noussut vesi on osin jäätynyt, ja jää päästää kevättalven lisääntyvää valoa läpi. Pohjois-Hämeen aluetoimisto säilyy Kangasalla kuten ennenkin. Kutupaikat ulkosaaristossa Kuhmoisten seudulla otolliset mateen kutupaikat sijaitsevat Päijänteen ulkosaaristossa, jonne kulkeminen on vaivalloista. – Taipuisalla vavalla madetta ei välttämättä saa edes ylös avannosta, sanoo tiedottaja Tapio Gustafsson Kalatalouden keskusliitosta. * Maanantaisin, Tiistaisin ja Torstaisin.. – Vavan pitää olla erittäin jäykkä, ja monet harrastajat tekevät sen itse. Retkelle voi lähteä mistä tahansa reitin varrelta. Määrärahan turvin Kuhmoisten Sotaveteraanit ry kustantaa veteraanien puolisojäsenille jalkojen hoitoa kolme kertaa vuodessa. Samassa yhteydessä on mahdollista otattaa hirvikoirilta tappijalkatesti ja ajokoirilta ataxia-testi. Mateen kutu jatkuu noin helmikuun loppuun asti, ja tänä aikana se käy pyydykseen parhaiten. Gustafsson kertoo, että jos madetta kalastetaan pilkillä, voidaan käyttää ryöstäjäksi kutsuttua hyvin isokokoista uistinta, oikeastaan pellinpalaa, jonka päissä on suuret koukut. Tiedusteluihin vastaa myös Jussi Seppälä 0400-108350. Mikä muuttuu uuden terveydenhuoltolain myötä. Pienpetokilpailun pisteytystä on uusittu siten, että vieraslajit saavat enemmän pisteitä kuin aikaisemmin. LÄHDE HIIHTORETKELLE su 20.2.2011 Hiihtoretken reitti: Koulukeskus-Alakarkjärvi-Asilampi-Asilammen metsäautotie-Kaarestlampi-AntinkorpiRyytjärven laavu-Koulukeskus perinteisellä hiihtotyylillä ja Koulukeskus-Ryytjärven laavu-Karhukorven kierros ja takaisin vapaa hiihtotyyli. helmikuuta 2011 10 Kuhmoisten Sanomat Riistahallintolaki on uudistumassa. Tänä vuonna Valtiokonttori maksaa Kuhmoisten rintamatunnuksen omaavien veteraanien kuntoutusta 22 400 eurolla, siis keskimäärin 600 eurolla veteraania kohden. Korvauksen saamiseksi tulee maksetut laskut sekä tilinumero toimittaa osoitteella Mirja Heinonen, Rekolantie 10, 17800 Kuhmoinen. Kunnan liikuntatoimi JÄMSÄN Koskikarantie 1, JÄMSÄNKOSKI AUKIOLOAJAT 1.1.2011 alkaen: * Keskiviikkoisin ja Perjantaisin............. Silti näilläkin alueilla mateen pyyntiä harrastetaan joka talvi. Voiko yksinäisyyttä sietää. Minkistä ja supikoirasta saa 10 pistettä, mäyrästä 8, ketusta ja näädästä 5 pistettä. Kuhmoisten kunta on osoittanut Kuhmoisten Sotaveteraanit ry:n käyttöön lisämäärärahan, 10 000 euroa. – Ahventa on, mutta Päijänteelläkin tulee särkeä joukkoon, joissain paikoissa paljonkin.. asti) * KUNTOSALI-OHJAUSVUORO Keskiviikkoisin klo 13.30-14.30 (27.4. Kun vapaa sitten taitavasti nykäisee ylöspäin, made saattaa tarttua koukkuun. Uudistus aiheuttaa kuitenkin sen, että kaikki ammuntakokeen vastaanottajat, metsästystutkinnon vastaanottajat ja riistanvartijat on koulutettava uudestaan, minkä jälkeen Suomen riistakeskus asettaa ne tehtäviinsä. (014) 718 753 www.jamsa.fi Kuntosali Ohjatut vesijumpat Lasten uimakoulut Aikuisten tekniikkauimakoulut Vauvaja perheuinnit Terv etulo a! KAIKILLE AVOIN: * VESITREENI Tiistaisin klo 15-15.30 (26.4. – Paikat ovat suojaisia lahtia, ehkä virtaavia salmia. diakonissa Laila Laukkanen . Pilkkijät liikkuvat yleensä iltahämärässä, sillä silloin made käy paremmin pyydykseen kuin päivänvalossa. Toukokuussa järjestetään Kuhmoisten riistanhoitoyhdistyksen ampumaradalla Aukeasuolla karhukoe konekarhulla. Seurahuoneella järjestettyyn kokoukseen saapui noin 40 yhdistyksen jäsentä. Leirikoululaisten maksullinen huoltopiste on avoinna Ryytjärven laavulla klo 11-14.30. Riistanhoitoyhdistys toivoo, että asukkaat ilmoittavat petohavainnoista ja etenkin ilveksen pentuehavainnoista petoyhdysmiehille, jotta petojen todellinen määrä Kuhmoisten alueella saataisiin selville. Mateet viihtyvät hyvin matalissa paikoissa, joissa on vettä vain kaksi metriä tai vähemmän, Tapio Gustafsson sanoo. Kirjasto ja Kyläyhdistys TAPAHTUMIA PALVELUJA TARJOLLA Juha Leppänen ja Santtu Lahtinen uuden riistakameran ja lumikenkien kanssa. Mateen kalastaminen ei kuitenkaan ole ihan yksinkertainen harrastus, sillä sen pyynti ei useimmiten onnistu tavanomaisella pilkkiongella. Tilalle tulevat Suomen riistakeskus ja riistakeskuksen alueneuvostot. Tervetuloa! Kuhmoisten Kokoomus ry KALEVALAN PÄIVÄN MERKEISSÄ kokoonnutaan Päijälän Pirtille su 27.2.2011 klo 13. Vapa voi olla vain puukeppi, jossa olevien naulojen väliin siima kerätään. Tarkoituksena on, että tämä määräraha käytetään kunnassa erityisesti niiden veteraanien ja heidän aviopuolisoidensa kotona asumisen tukemiseen, jotka tukemista eniten tarvitsevat. Kokeeseen Riistanhoitoyhdistyksellä uusia koulutuksia otetaan enintään 40 koiraa. Yleisen sarjan paras oli Juha Leppänen, 849, toinen oli Ari Salonen, 602, kolmas Santtu Lahtinen, 432, ja neljäs Heikki Hienonen 345 pisteellä. Kahvitarjoilu. Kuhmoisten riistanhoitoyhdistyksessä varaudutaankin kevään ja kesän aikana koulutustilaisuuksien järjestämiseen heti, kun asetus riistakeskuksesta ja uusi riistanhoitoyhdistysten työjärjestys on virallisesti hyväksytty. 020 638 2702 fax. – Kalastan tällä hetkellä madetta verkolla ulompana selällä, mutta joskus minulla on ollut kutupaikoilla rysiä ja katiskoja, Kääpä kertoo. Taitava pilkkijä huijaa madetta Tavallinen syöttikään ei kelpaa mateelle, sillä se ei himoitse ruokaa, vaan kutukaveria. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 16. riistapäällikkö Marko Mikkola Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiristä kertoi osallistujille lakiuudistuksesta. Tervetuloa! Järj. kansanedustajaehdokas Aira Putkonen Kahvitarjoilu. – Pilkkiä keinutetaan pohjaa vasten, ja made tulee paikalle äänen perusteella, koska se kuvittelee, että siellä on toinen made kutupuuhissa. Asiaa käsiteltiin Kuhmoisten riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa helmikuun alussa. Petoyhdysmiehet kirjaavat havainnot RKTL:n ylläpitäämään Tassu-järjestelmään, ja havainnot ovat heti käytettävissä riistantutkimuksessa ja Suomen riistakeskuksessa. asti) KUHMOISTEN SOTAVETERAANIT RY Veteraanit selviytymään kotona puolison tuella Sotiemme veteraanien palveluiden perustana ovat Kuhmoisten kunnan sosiaalija terveyspalvelut. – kuva Kari Laatikainen Petoyhdysmiesten yhteystiedot: Unto Sarvala • 0400-900 862, unto.sarvala@puulon.fi Petri Salonen • 040-590861, petri.salonen@pp8.inet.fi Kari Laatikainen • 0400-122494, kari.laatikainen@silvadata.fi Päivi Hotokka Mateen pyyntiaika on kuumimmillaan keskellä helmikuuta. Myös Unto Sarvala jatkaa petoyhdysmiehenä. Kodin siivouspalveluja määrärahan turvin voidaan korvata enintään 120 eurolla vuodessa. Kalastaja Jorma Kääpä arvioi, että korkeapaine ja kovat pakkaset haittaavat mateen pyyntiä, sillä se liikkuu mielellään matalapaineella ja lumipyryssä. Pyynnöt muista mahdollisista kotona selviytymistä tukevista palveluista pyydetään osoittamaan veteraaniyhdysmies Mirja Heinoselle 040-5815498. Vs. Toissa viikolla Rujala sai kohtalaisesti saalista. Päijänteellä pilkkimistä harrastava Tapio Rujala kertoo, että alkutalvesta kalojen suut olivat supussa, ehkä siksi, että paksun lumikerroksen vuoksi jään alla oli pimeää. Näillä näkymin uusi riistahallintolaki astuu voimaan heti presidentin esittelyn jälkeen 1.3.2011, ja nykyiset Metsästäjäin keskusjärjestö ja riistanhoitopiirit lopetetaan. HYVINVOINTI-ILTA Paloasemalla ti 22.2.2011 klo 18.00 . matkakuvia Vienan Karjalasta. Päiväsaikaan pilkkiin tarttuu ahventa, ja sen kalastaminen sujuu helpommin aloittelijaltakin. Korvaamme laskua vastaan enintään 100,-/v. klo 6.30 21.00 klo 13.30 21.00 klo 12.00 18.00 UIMAHALLI KOSKIKARA Koskikarantie 1 42300 JÄMSÄNKOSKI puh. Riistanhoitoyhdistyksiin ei uudella riistahallintolailla ole suuria vaikutuksia. Made tunkee itsensä pilkin päälle, ja kalastajan täytyy tuntea se vavan päässä. Vuoden 2010 pienpetokilpailun nuorten sarjan voitti Tuomo Hauskanen 177 pisteellä. Ilmoita petohavainnoista Kuhmoisten riistanhoitoyhdistyksen järjestämään pienpetojen pyyntikilpailuun ilmoitti 13 osallistujaa 369 pyydettyä pienpetoa. Kuhmoisten riistanhoitoyhdistyksen alueella suurpetojen seurantaa on tehostettu ja uusina petoyhdysmiehinä toimivat Petri Salonen ja Kari Laatikainen. Ohjelmassa mm
Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 3,30 e . Kierros jatkuu Hahmajärven ympäri. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa (03) 5445100 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PITOPALVELU Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. Vapaa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. tilaus 56 e 6 kk:n tilaus 35 e 3 kk:n tilaus 29e Ilmoitushinnat 1.1.2011 alk. helmikuuta 2011 Torstaituvassa Kuhmolassa on 17.2. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Veikko Mattila p. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. (03) 766 0099 __________________________ __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 __________________________ Pitopalvelu Hopeaharju 040 7070 488 __________________________ T:mi Suvi Söderholm p. 0400 634 924 __________________________ Kari Paajanen p. 050 331 5833 Sertifioitu märkätila-asentaja Laatoitusym. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 11.30 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Esillä sääntömääräiset asiat. (014) 718 688, 0400 647 931 __________________________ Lasimestari ky. Vääksy p. Toritie 64 (Pohj.portti) 040-522 3645 ’ HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. 0500 79 79 00 www.kkcenter.fi TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Tervetuloa! Kuhmoisten Reumayhdistys ry:n KEVÄTKOKOUS maanantaina 28.2.2011 klo 13.00 Kuhmolassa. Heikki Nuuttila 0400 263 270. Ark. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistetilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. klo 10-15 Harri 040 5121 687 TORILLA TAVATAAN TORILLA TAVATAAN Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 89,e ja 5,90e/lisärivi (alv 0%) LIIKEHAKEMISTO KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400-779 632 / 040-504 7374 KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 0400-779 632 / 040-504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. Käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat. 5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. 040-555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. Hallitus KOKOUKSET MYYTÄVÄNÄ Kokonniementiellä sijaitsevan Manttaalikunnan viljanlajittelijan irtaimisto. 40 cm) mustassa kangaspussissa su 6.2.2011 välille Morsiusniementie-Myysälänmäki, mahd. Tervetuloa! Historiapiiri Torpalla ti 22.2.2011 klo 18.00. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 3,50 e /ilmoitus. P. Muistathan. Tarjolla on lihakeittoa ja päälle pullakahvit, hinta 10 e. hoidot, hieronta, lääkintävoim., akupunktio. 020 730 4040 Fax 014-712 951 Lindroos Esa 0400-344 531 __________________________ LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi __________________________ T:mi Suvi Söderholm p. Puolisojäsenetkin tervetuloa kokoukseen! Johtokunta Kuhmoisten Sotaveteraanit ry:n VUOSIKOKOUS on ravintola Hämeen Tuopin kabinetissa veteraanilounaan jälkeen keskiviikkona 2.3.2011 klo 13.00. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. 555 6090 Veikko Mattila p. Tarja Vesikallio 0400165266 tai Maila Kaiterlahti 0400945622 24.2 mennessä. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 3,30 e . pienkalustoa. P. 014-821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi ILMALÄMPÖPUMPUT Tmi Markku Kaakko p. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 16. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. 0400 798143 p. Ikkunat, ovet, pleksit, lasit suurvarastosta. 5e, sukkia 1e/pari, villahousuja, toppavaatteita ym. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT JämSec Security Vartiointija turvallisuuspalvelut P. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. P. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen p. Lipun hinta 30 e, Martat tarjoavat kahvit ja kyydin. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 __________________________________ Johan on markkinat halutaan vuokrata Telttakepit (n. (sis. Panostaja Ari Rajala 0400-711492 METALLIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 mpkoneistus@gmail.com OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Kaisan HiusPalvelut Toritie 50, Kuhmoinen p. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KOTIAPU Siivousja Kotipalvelu AR-MI Clean Ay 045 120 9378 /Arja ja Mia KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, puh. 040 541 3823 www.markkukaakko.com __________________________ Sähkötyö J. Sis. Tervetuloa! (Huom! vetäjät mukaan) Kuhmoisten M a r t t o j e n kaikille avoin teatteriretki 25.3. 045 132 3348 __________________________________ Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. (03) 5512 177, 040 5415 723 Keskustie 6, Padasjoki HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050-5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. klo 10-14 Soppatempaus yhteisvastuukeräyksen hyväksi. 0400 852 532 __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. Kissakulman Ns KOKOUKSET SEURAT TORILLA TAVATAAN Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 3068 (LT-2008) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 040 587 7830 __________________________________ Toritien Hiushuone Toritie 52, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ T:mi Laura Lindsten 044 2827 165 Toritie 44, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. 0400-425 708 Yhteyspäälliikkö, VTS Ermo Piispanen, p. Vuokra 280,-/kk. SEURAT T Y Ö H O U S U J A J A -TAKKEJA 3 kpl/10 e, paitoja 3 kpl/5e, haalarit alk. 040-746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. Jumppa ja bocciapeli pe 18.2.-11 klo 13 Kuhmolassa. Peltonen p. Tampereen Työväen Teatteriin katsomaan Fanny ja Alexander-näytelmää. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. 040 816 1234 kadonnut Yksiö keskustassa 30 m 2 . ja Eurooppa OPASOL OY p. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. Tervetuloa! Hallitus Sotainvalidien Veljesliiton Kuhmoisten Sotainvalidit ry:n VUOSIKOKOUS pidetään Veljestuvassa Kokonniementie 9 keskiviikkona helmikuun 23 päivänä 2011 klo 13.00. myös jäätielle. remonttityöt suvi.soderholm@suomi24.fi SIIVOUSPALVELUT Siivouspalvelu Valkjärvi kaikki siivousalan palvelut p. Lähtö Kuhmolasta 17.15. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASIJA KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. 040-536 5663, 0400-350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. 03-555 1680 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. 050 526 4475 RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunoita ja ovia mittatilaustyönä Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400-593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. tapahtumat OPASOL OY p. 040 708 1456 Mummonmökki ympärivuotiseen käyttöön välillä Kuhmoinen-Jämsä. Taiteilijatarvikkeita ja täyden palvelun kehystämö.Edullisesti (24h). Käsitellään osaston sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. tyhj. vuokrattavana. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset p. Ilm. 0400 852 532 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. Irma Kallio p. alv 23%) Etusivulla 1,43 e /pmm Tekstissä 1,25 e /pmm Takasivulla 1,33 e /pmm Seurapalsta 1,85 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Myytävänä arpoja sekä yhteisvastuutuotteita. 050 331 5833 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Ky Kokonniementie 12 0400 638 764 __________________________ LVI-Saarinen Oy Ville Saarinen 044 500 8889 Salmijärventie 54, Kuhmoinen PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. Hintoihin sisältyy alv 23%. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. 020 755 1810 www.jamsasecurity.com __________________________ Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA Kuhmoinen klo 9-10 NAUTAJAUHELIHA 8 ,90 e /kg, 0400 872 461 / 015 437 148 Kuhmoisten Moottorikerhon VUOSIKOKOUS to 24.2.2011 klo 18 Ravintola Tehissä. Tied. (03) 555 1202, 040 5517540 __________________________________ SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 03-555 0111 ja 040-700 1165 __________________________ T:mi Sähköasennus Tapio Halttunen A-ryhmä Kirkkotie 18 Puh/fax 555 6310 Kuhmoinen 0400-742310 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050-9136226 www.juhansahko.net SÄLEKAIHTIMET Kotimaiset sälekaihtimet mittatilauksena edullisesti, nopeasti. lajittelijan, peittauskoneen ym. 555 1066, 040-708 7647 __________________________ Tili Salo 040-508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Tapiola-ryhmä Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. TIETORUUSU Kirkkotie 8,0400477 809 www.tietoruusu.fi FYSIKAALISET HOIDOT Fysioterapeutti Eija Puikkonen Fysik. torilla to 17.2. Tilaushinnat 2011 (kotimaa) 12 kk/kestotilaus 51 e 12 kk / määräaik. 040 744 0810. erikoiskuljetukset/kotim
1,86 kpl (9,30/kg) Findus PYTTIPANNUT 400-600 g Ilman K-Plussa-korttia 2,49 rs (6,23/kg) Tuore LOHIFILEEE raj. Matkaa laavulta Karhukorven kierron kautta takaisin laavulle kertyy noin 6 kilometriä. Pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista suurin siloneula on 30,0 cm, törö 17,2 cm ja viisipiikki 4,5 cm.. Ladut ovat hyväkuntoisia, koska tänä talvena lunta on runsaasti moneen aikaisempaan vuoteen verrattuna. Eduskunta kuitenkin jätti budjettileikkaukset tekemättä, joten nykyiset retkeilymahdollisuudet todennäköisesti säilyvät. Kummankin tyylin hiihtäjien tulee hiihtää Karhukorven kierros vastapäivään eli opasviitan osoittamaan suuntaan. Raatesalmessa sijaitseva Korpipaari tarjoaa kahvilaja huussipalveluja. Myös pienillä järvillä liikkuminen on nyt aiempaa helpompaa. Koulukeskuksen ja Ryytjärven laavun välinen perinteisen ja vapaan tyylin latu on pituudeltaan noin kaksi kilometriä. Perinteisen hiihtotyylin retki lähtee Koulukeskukselta ja kulkee sinne takaisin Hiihtoretkelle sunnuntaina reittiä Alakarkjärvi–Asilampi–Asilammen metsäautotie– Kaarestlammi–Antinkorpi– Ryytjärven laavu. Hiihtoretkelle on mahdollista osallistua sekä vapaalla että perinteisellä hiihtotyylillä. Alakarkjärven ja Asilammentien välinen yhdyslatu kulkee noin 200 metriä auratulla tiellä. Koulukeskuksen ja Ryytjärven välillä on erityisen paljon vastaantulijoita, joten kummankin tyylin hiihtäjien tulee varoa. Latukarttoja on saatavissa muun muassa kirjastosta, Kädentaitajien myymälästä, Nesteeltä, K-market Kipparista, Euron Paikasta ja Kuhmoisten Sanomista. Karhukorven kierron pituus on noin 2,5 kilometriä, ja myös sen voi hiihtää molemmilla tyyleillä. Kuhmoisten suunnasta saapuessa ladulle pääsee helpoimmin Konivuorentieltä ja Raatesalmentiellä sijaitsevasta Äikkään pihapiiristä. Papinsaaren sillan kupeesta lähtee jäätie Päijänteen saaria kohti, mutta se on henkilöautoille ajokelpoinen vain noin kilometrin verran. helmikuuta. Puukkoisten latukarttoja saa Kädentaitajien myymälästä sekä laatikoista Konivuorentieltä, Raatesalmentieltä ja Lahnasillasta.. Ladulla on oikeanpuoleinen liikenne. Nuotiosaaressa hiihtäjiä odottavat polttopuut ja muut tykötarpeet. Myös ura Lummenneelta Kuhmoisiin ja Sunttilan lenkki ovat hyvässä ajokunnossa. Reitin pituus on 42 kilometriä yhteen suuntaan. Hiihtotyylien reitit ovat erilaiset. helmikuuta 2011 12 PUULAAKILENTOPALLOA Luontoja ympäristöviikko pääkirjastossa 14.2.-20.2.2011 Pe ja la Kirkonkylän koulun atk-kerhon sekä henkilökunnan luontokuvaesityksiä. Kuhmoisten Sanomat Kaikille avoin hiihtoretki järjestetään Kuhmoisten kirkonkylän laduilla ensi sunnuntaina 20. Alakarkjärven jäällä on noin 4 kilometrin mittainen latu molemmille hiihtotyyleille. Vapaan tyylin hiihtoreitti on Koulukeskus–Ryytjärven laavu–Karhukorven kierros– Ryytjärven laavu–Koulukeskus. Tänä vuonna laturetken yhteydessä ei ole suksien voitelupalvelua, koska sen käyttö on aikaisempina vuosina ollut hyvin vähäistä. Nyt Ahvenanmaan Kökarista pyydetty 2,87 kg ahven on Suomen suurin. pantit 0,40 -13% -59% Lihapalvelu on suljettuna 20.2.-7.3.2011 remontista johtuen. (03) 555 6061 kalle.uimonen@k-market.com Palvelemme: ma-pe 7-21, la 7-20 ja su 11-20 KAUPPIAS HOITAA HOMMAN nopea, helppo, palveleva k-market kippari Fazer MAITOSUKLAA LEVY 200 g Ilman K-Plussa-korttia yks. Ottelutulokset Tuottajat – Joustavat 0–2 (16–25, 19–25) Moottorikerho – Kelkka siirretty Sarjatilanne Kelkka 11 9 2 20–5 20 Joustavat 12 8 4 18–9 18 Moottorikerho 12 5 7 11–17 11 Tuottajat 13 2 11 5–23 5 Seuraavat ottelut Tänään: Joustavat – Kelkka (Moottorikerho) Moottorikerho – Tuottajat (Joustavat) Ensi keskiviikkona 23.2: Moottorikerho – Joustavat (Tuottajat) Kelkka – Tuottajat (Joustavat) TALVIKELI Luistelu Koulukeskuksen kaukalo ja sitä kiertävä luistinrata ovat hyvässä kunnossa. Tervetuloa! KIPPARI Toritie 53, Kuhmoinen Puh. Kunnostetun tien päättymisen jälkeen reitti jatkuu eteenpäin moottorikelkkaja mönkijäurana. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 16. Ennätyssuuri hopearuutana on 3,497 kg, mereltä Uusia ennätyskaloja pyydystetty härkäsimppu 0,38 kg, makrilli 0,591 kg, miekkasärki 0,91 kg, mustakitatokko 0,160 kg ja vimpa 0,52 kg. Perinteisen hiihtotyylin lenkin pituus on noin 11 kilometriä, ja Karhukorven kierros lisää matkaa noin 2,5 kilometriä. Ryytjärven laavulla on 7. Reitti on merkitty oranssein nauhoin. Kuhmoisten Sanomat Ennätyskalarekisteriin on merkitty 10 uutta ennätyskalaa. Laturetkelle voi tulla mukaan mistä tahansa reitin varrelta. Sääennusteet lupaavat pakkasen hiukan hellittävän sunnuntaina päivällä. Puukkoisten kylätoimikunnan ylläpitämä latuverkko on kokonaispituudeltaan 48 kilometriä. Kysy muista, vaatimattomammista kelkkaurista Kuhmoisten moottorikelkkailijat ry:ltä. Perinteisen tyylin latu on kaksisuuntainen, joten vastaantulijoita täytyy varoa. Ladut risteilevät Jämsän rajalla sijaitsevan Lahnasillan ja Isojärven välillä. Sekä kirkonkylän että Puukkoisten latukartat ovat nähtävillä Kuhmoisten Sanomien ikkunassa osoitteessa Toritie 52. Koulun lähtöpaikka sijaitsee uuden saliosan takana niin sanotun Paljumäen ja koulun välissä. luokan järjestämä maksullinen huoltopiste, jonka tuotot käytetään leirikoulun hyväksi. Kuhmoisten Sanomat Isojärven kansallispuistossa vieraili Metsähallituksen mukaan viime vuonna noin 10 500 ihmistä. Vierailijat käyttävät palveluihin eniten rahaa sellaisissa kansallispuistoissa, joissa kävijät viipyvät pitkään ja joiden lähistöllä on paljon palveluja. Moottorikelkkailu Uusi leveä kelkkailureitti Kuhmoisista Jämsään on avattu. Pahoittelemme aiheutuvaa häiriötä. 1 erä/talous 5 00 4 pl (0,57/l) Arla KERMAJUUSTO 17%, 1 kg 5 95 kpl (5,95/kg) VOIMASSA 1.-28.2.2011 4 00 3 kpl (6,67/kg) -28% 1 79 ps (2,98-4,48/kg) -10-23% VOIMASSA 1.2.-28.2.2011 VOIMASSA 17.-24.2.2011 VOIMASSA 17.-20.2.2011 VOIMASSA 17.-19.2.2011 Erä! 4 pl 3 kpl! Ilman K-Plussa-korttia 6,89 kpl (6,89/kg) Ilman K-Plussa-korttia yks. Myös jääladut ovat hyvässä hiihtokunnossa, ja latumestari Veikko Konivuori pitää latujen kunnosta huolta. Viime vuonna pelättiin, että kansallispuistojen rahoitusta vähennetään huomattavasti. Jäät Päijänteellä jään päälle noussut vesi on alkanut jäätyä pakkasten ansiosta, ja esimerkiksi moottorikelkalla kulkeminen on helpottunut. Kuluvan viikon pakkaset todennäköisesti tunkeutuvat lumipeitteen läpi ja jäädyttävät vettä edelleen. Metsäautotien ja Ryytjärven laavun välinen latu on pituudeltaan noin 4 kilometriä. 2 kpl/talous 8 95 kg Fanta VIRVOITUSJUOMAT 1,5 l, raj. Metsähallitus laskee, että kävijät käyttivät vierailuillaan paiIsojärvellä reilu 10 000 kävijää kallispalveluihin rahaa noin 200 000 euroa. Asilammen metsäautotiellä kulkee 7 kilometrin edestakainen latu perinteisen tyylin hiihtäjille. Vapaan tyylin reitillä on pituutta noin 10 kilometriä. Kirkonkylän ladut on merkitty oranssilla kuitunauhalla, ja risteyksissä on viitat. Ladut Karkjärven kuntorata, 2,6 kilometriä, sekä koulun ja kuntoradan välinen yhdyslatu ovat avoinna sekä perinteisen että vapaan tyylin hiihtäjille. Sunttilan lenkillä on mittaa noin 30 kilometriä. Katso ajankohtainen latutilanne myös Kuhmoisten kunnan internetsivuilta osoitteesta www.kuhmoinen.fi/liikunta/latutilanne. Laavulta jatkuu perinteisen sekä perinteisen että vapaan tyylin latu-ura Karhukorven kierrolle. Jos autolla lähtee jäälle, on syytä olla varovainen ja katsoa eteensä. 2,49 pl (1,39/l) sis