Kuhmoisten Sanomat 17.10.2012

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

– Kuhmoisten kunta on ottanut meidät hyvin vastaan, ja meillä on tunne, että olemme tervetulleita. Siinä Kuhmolan edustalla jutellessamme pari herrasmiestä on pysähtynyt tekemään kauppaa, ja esimerkiksi Joensuun Herkkuleipomon kalakukko ja Kala-Erkin säilykesiika valkosipulikastikkeessa löysivät tiensä kuhmoislaiseen ruokapöytään. Hän katsoo, että hänen toiminnallaan on myös suuri työllistävä vaikutus, sillä pienten perheyritysten lyhyet tuotesarjat eivät hevin riitä kauppaketjujen tarpeisiin. Minulla on se linja, että kaikki mitä myyn on kotimaista ja, jos mahdollista, ilman E-koodeja. Elintarvikeja vaatemyynnin kannalta asfaltoitu alue on tärkeä, sillä se ei pölise. Mutta tuotteiden myynti Lapista käsin oli vaikeaa. Kuhmolan piha soveltuu hyvin markkinakentäksi. Viitisenkymmentä kauppiasta on varannut lauantaiksi myyntipaikan, se on aika paljon, toivotaan kaunista syyssäätä! – Tarkoituksemme on elvyttää markkinaperinnettä ja suosia kotimaisia tuotteita, Seppo Nissilä selvittää. Tästä hyötyivät kaupunkien porvarit, joita kuninkaan oli helpompi valvoa ja verottaa. Kunta yritti estää toispaikkakuntalaisten rihkamakauppiaitten tulon markkinoille, mutta maaherra torjui esityksen elinkeinovapauden vastaisena. Sittemmin vuodesta 1727 lähtien markkinamatkat suuntautuivat Anianpeltoon Vääksyyn. Turku kuhmoislaisten markkinapaikkana sähköä on saatavilla. Ilman myyntikavavaa moni pieni valmistaja joutuisi luopumaan elinkeinostaan. Runsaan Eeva, Töörnin Miina, Heta, Vallin Maija ja Emma myivät nisupullaa, kahvia ja viinaakin Kuhmoisten kirkolla kirkonmenojen jälkeen vuonna 1875, ja isompien markkinoitten järjestäminen Kuhmoisissa lienee alkanut pian tämän jälkeen. Myynnissä oli ainakin karjaa, jota käytiin täältä ostamassa etelän suurten asutuskeskusten tarpeisiin. Kuivattuina ne säilyvät hyvin ja ovat keveät kantaa esimerkiksi retkillä. Yksi pikkupoika empi, maistoi kuitenkin ja sanoi: Turhan hyvää! Seppo Nissilällä on oma yritys, Sepes, jonka lukuun hän työskentelee. Maaseutukierroksilla hän hakeutuu usein yhteen toisten markkinakauppiaiden kanssa. Markkinat hiipuivat 1950luvulla, ja sittemmin markkinapäiviä on järjestetty Kuhmoinen kuhtuu -tapahtuman ja Kuhmoisten kiepsaus -tapahtuman yhteydessä. vsk Keskiviikkona 17. – Tunnen kaikki ne, joiden tuotteita välitän. Ruuan piti olla valmis, kun miehet tuli syömään kello 11. Toripäivät jatkuivat vielä sota-ajan jälkeenkin, markkinaväkeä saapui Kuhmoisten kaikilta kyliltä, ja toispaikkakuntalaisia myyjiä oli kolmisenkymmentä. Nissilä kiertää omaan lukuunsa suuria kaupunkeja kuten Helsinkiä, Turkua, Tamperetta, Hämeenlinnaa, Kotkaa ja Jyväskylää. Hän opiskeli sähköasentajaksi ja teki niitä töitä, kunnes sisko tarvitsi hänen apuaan. Se ei pölise, vesipiste ja vessat ovat lähellä ja sähkö saatavilla. Seppo Nissilä esitteli Joensuun Herkkuleipomon markkinarinkeliä Kuhmolan edustalla maanantaina 15. Muutama vuosi sitten yhteistyö tiivistyi, kun kauppiaat perustivat Piazzatores-nimellä kulkevan yhteisyrityksen, jonka tehtävänä on järjestää markkinoita maaseutupaikoille. Myyntiautossa on akkukäyttöiset kylmälaitteet ja pakastimet, joten hän voi myydä kuivatuotteiden lisäksi kaikenlaisia elintarvikkeita. Esimerkiksi poroa on tarjolla kylmäsavustettuna, palvattuna, makkarana, käristelihana, potkaluina ja fileinä. Sisar Leena Rissanen oli perustanut oman perheensä kanssa yrityksen, Lapin Kuivaherkun, joka valmisti poronlihasta, sienistä ja yrteistä erilaisia keittoja, kiusauksia ja puuroja. Kuhmoisten markkinat järjestettiin 1920-luvulla kaksi kertaa kuussa, ja markkinapaikkana toimi Kuntalan piha. Kuhmoislaisten markkinapaikka on vanhastaan ollut Turku. – Mun torielämäni lähti siitä 10 vuotta sitten. Tunnen myös tuotteet. lokakuuta.. Maakaupan kielto purettiin vasta Venäjän vallan aikana vuonna 1859, ja ensimmäiset kaupat perustettiin Kuhmoisiin jo seuraavana vuonna. Kotkan meripäiviltä aloitin – tulee mieleen, tarjoilin siinä porokiusausta maistiaisina. Kuhmoisten kevätmarkkinat viime toukokuussa olivat Piazzatores-yhtymän järjestämät, ja nyt launantaina 20. Ennen Kuhmoisia torikauppiaitten yhteenliittymä järjestää syysmarkkinat Juvalla ja Jämsässä, ja Kuhmoisten jälkeen vuoroon tulevat vielä Nokia, Sastamala ja Juuka. lokakuuta ovat vuorossa Kuhmoisten syysmarkkinat. Useimmiten valmistajat ovat pieniä, pohjoissuomalaisia perheyrityksiä. Erkki Nissilä myy ja markkinoi viidentoista eri valmistajan tuotteita. Kyllä Valkeakoskella järjestettiin markkinoitakin, mutta ne eivät ole jääneet Nissilälle niin mieleen. Vesipiste ja vessat ovat lähellä ja Syysmarkkinat syksyn piristeeksi Vesa Koivu Ruotsin kuningas pyrki estämään kaupankäynnin maaseudulla. – Pikkupoikana kävin äidin ja mummun kanssa päivittäin torilla, vallankin kesäaikaan ostoslistalla oli perunaa, porkkanaa ja kalaa. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 42 2012 62. – Kun tehtaan pilli soi, miehet lähti töihin ja vaimoväki torille. Hän kiertää myymäläautonsa kanssa kesät talvet Etelä-Suomea ja myy kotimaista ruokaa. Kahvi-, pullaja makkarakauppiaat kuuluivat asiaan, ja kieltolakiaikana tiskin alta saattoi ostaa myös laitonta pirtua. – Kuhmolan kenttä on hyvä markkinakenttä. lokakuuta 2012 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Vesa Koivu Valkeakoskelainen Seppo Nissilä on yksi Suomen noin 600:sta päätoimisesta markkinakauppiaasta
Internetin käyttäjät ovat valtakunnallisissa vaaleissa tottuneet tutkimaan medioiden ylläpitämiä vaalikoneita. Onko esimerkiksi järkeä tiedustella kuuden kysymyksen verran ehdokkaiden harrastuksia. Jos tämä ei pyrkisi olemaan positiivinen kolumni, tähän voisi listata, mitä kaikkea Kuhmoisista on lakkautettu viimeisen 20 vuoden aikana! Kovaäänisimmin pitäisi valittaa terveysja hoivapalveluista. Ehkä meidän pitää opetella hyväksymään lokakuu. Koululaiselle päätetään kyläyhdistyksessä käyntipalkkio, ja näin hän saa taskurahan lisäksi asiakaspalveluun kokemusta. Kuka sen tekisi. Kuhmoisissa on yhteensä 51 ehdokasta, joista 25 on vastannut Ylen vaalikoneen kysymyksiin. Jotkut valittavat lahjoistakin. Se ei ehkä ole kuukausista julmin, mutta nimensä mukainen se on. vaihemaakuntakaavasta, jolla saatetaan ajan tasalle maakunnan kaupallinen palveluverkko ja siihen liittyvä alueja yhdyskuntarakenne. Tiedon kulkuun liittyy toinenkin ehdotus. Aikaa ei enää ole paljon. Valittamisessa on tietenkin eroja. Vaalikoneen mielekkyys ei olekaan siinä, että parhaat pisteet saanutta ehdokasta kannattaisi äänestää. KeskisuomaKone auttaa äänestäjää laisen ylläpitämään koneeseen on antanut vastaukset 19 ehdokasta ja MTV3:n koneeseen 15 ehdokasta. lokakuuta 2012 2 KOLUMNI Miia Lahtinen LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 17.10.2012 Päivi Hotokka Kuntavaalien ennakkoäänestys alkoi tänään, ja viimeistään puolentoista viikon päästä vaalipäivänä oman ehdokkaan täytyy olla selvillä. Kysymysten yhteydessä on yleensä kommenttilaatikko, jossa vastaaja saa perustella vastauksensa. Se, joka ei ehdokkaita tunne, joutuu miettimään, millä keinoin saisi selvää heidän ajatusmaailmastaan. Ottaa vastaan pimeys ja ankeus ja jutella muista asioista. Merkintä C osoittaa Kuhmoisen kunnaksi, jolla on kehittämispotentiaalia. Sitten on tietenkin asioita, joista kannattaa valittaa tai ainakin on kertakaikkisen vaikeaa olla valittamatta, esimerkiksi lakkauttamiset. Moni luottaa paikallistuntemukseensa ja äänestää ehdokasta, jonka ennestään tietää mieluiseksi. Keski-Suomen käräjäoikeus on pyytänyt lausuntoa esityksestä, jonka mukaan lautamiesten kokonaismäärää vähennettäisiin. On hauskaa katsoa, kenen kanssa saa suurimman yhteensopivuusprosentin ja kenen kanssa ajatukset menevät eniten ristiin. Uusi järjestely johtaisi siihen, että Kuhmoisista valittaisiin vain yksi lautamies entisen kahden sijaan. Alueen kuntien – Jämsän, Multian, Mänttä-Vilppulan, Petäjäveden, Ruoveden ja Virtojen maaseutuelinkeinoviranomaiset siirtyvät Keuruun kaupungin palvelukseen 1.1.2013 alkaen Kuhmoisten maaseutusihteeriä lukuun ottamatta, joka jää Kuhmoisten kunnan palvelukseen. Kukaan ei enää luota yhteiskuntaan aikuisen tai ainakaan vanhan ihmisen hoidossa. Vaikka kunnallisvaaleista. ja hyväksyi omalta osaltaan Työvalmennussäätiö Avituksen talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2013. Kuntavaaleissakin vaalikone tuntuu hyvältä idealta, mutta harmillisesti vain alle puolet kuhmoislaisista ehdokkaista on käyttänyt mahdollisuutta kertoa ajatuksistaan netissä. Pyhien jälkeen valitetaan sitä, että tuli syötyä liikaa. Varsinkin lapsettomat, yksin asuvat huomaavat laitteen monimutkaisuuden. Tätä hän perustelee sillä, että Kuhmoisten kunnassa on vain yksi selkeä taajama, sen keskusta, joka palvelee koko kunnan asukkaiden lisäksi kesäasukkaita ja matkailijoita. Otetaan esimerkiksi lokakuu. Siinäpä mainio paikka ilmoitustaululle. Jälleen on katsottava kyläyhdistyksen suuntaan toteutusta odottaen. Ei ole helppoa elää yhdessä sellaisen henkilön kanssa, joka valittaa koko ajan – varsinkaan jos itse sattuu olemaan se henkilö. Yksi paikka ylitse muiden on joka kylällä se, johon lähes kaikki poikkeavat kesät talvet. Avituksen keskeisiä hankkeita ensi vuoden puolella ovat tuki pitkäaikaistyöttömille, että nämä voisivat palata takaisin työelämään, ja nuorisotyöttömyyden torjuminen. Blaken mukaan valittaminen pitäisi kääntää ratkaisujen etsimiseksi. Loma-aika on kaukana ja kiirettä on kaikilla, paitsi niillä, joilla ei ole mitään järkevää tekemistä. Blakesta en tiedä, mutta ainakin Andersson olisi samaa mieltä. Lokakuussa ihminen helposti valittaa paljon, marraskuussa vielä enemmän. Joulukuussa mahdollisesti valitetaan jopa edellisiä kuukausia runsaammin, kun kaikki pitäisi tehdä ja ehtiä ennen pyhiä. Paikallislehti tekee koululaisesta pienen jutun yhteystietojen kanssa, ja Kuhmoinen palvelee -lehdessä luetellaan joka kylän tietokone-ekspertit. Se on kylän jätepiste laatikoineen. Tekniikka ja talous -lehti esitteli amerikkalaisen yrittäjän ja kirjailijan Trevor Oliko jotain valittamista. Tämä on se kohta, josta ehdokkaan ajatukset parhaiten paljastuvat. Ehkä jotkut ehdokkaista ovat ajatelleet, että näin typeriin asioihin ei kannata haaskata aikaa. Siitä vain pitää tehdä riittävän suuri ja tukeva. Arvion mukaan menot ovat yhteensä 511 590 euroa ja tulot 24 240 euroa, ja Kuhmoisten maksuosuudeksi muodostuu 36 299 euroa. Keski-Suomen liitto on pyytänyt lausuntoa valmisteilla olevasta 4. – Claes Andersson Näinä päivinä on tärkeää pitää huolta siitä, että ei valita liikaa. Lisäksi negatiivisuus tekee kuulemma ihmisen tyhmemmäksi. Erityisen turmiollista on valittaminen yhdistettynä asioiden vatvomiseen ja märehtimiseen. Kunnan keskustassa, mistä puuttuu kyläyhdistys, yhteistyötaho voisi olla koulu, jossa koululaisten taidot ovat hyvin tiedossa. Vanhempi väki on usein sormi suussa masiinansa kanssa. Niiden mukaan jatkuva altistuminen valittamiselle heikentää aivojen toimintaa. Blaken ideoita. Anderssonin mietelmän mukaan elämäkin vaikeutuu. Kuhmoisten kunnanhallituksella ei ollut huomautettavaa talousarvion suhteen. Ehkäpä taulun paikasta on syytä neuvotella myös jätteiden keruusta huolehtivien kanssa. Osittain vaalikoneet ovat leikkiä. Kuhmoisten kirkonkylä on merkitty tunnuksella A, joka tarkoittaa asumisen ja muiden taajamatoimintojen aluetta. Mistä vaan. Leena Lemmikki Vesa Koivu Kuhmoisten kunnanhallitus kokoontui maanantaina 15.10. Loka, sade, syksy ja flunssat kulkevat samassa sakissa. Kun lapseni sairasti muutama vuosi sitten vakavasti, yleisin lohduttava kommentti oli, että kyllähän kai sitä nykyäänkin sentään lapset pyritään hoitamaan. K uv a M ar gi t T ic kl én Olemme kaikki siirtyneet tietokonekantaan, halusimme sitä tai emme. Tuloksista saa viitteitä siitä, ketkä ajattelevat eniten samalla tavalla tai ymmärsivät kysymykset samoin. Ainoa ratkaisu lokakuuhun olisi matka, mutta se ei olisi ratkaisu, se olisi pakenemista. Aluearkkitehti Kuisma pitää merkintää riittämättömänä ja esittää, että kirkonkylä merkittäisiin kaavassa tunnuksella C, joka tarkoittaa A-luokitusta tärkeämpää keskustatoimintojen aluetta. Jos hän ei ole kirjoittanut kommenttilaatikkoon mitään, tulee mieleen, ettei vastaaja ole perehtynyt kysymyksiin niin paljon, että olisi viitsinyt perustella vastauksia. Jotkut kysymykset ovat oudosti muotoiltuja, eivätkä kysymysten tekijät valtakunnallisissa tai maakunnallisissa tiedotusvälineissä tunne pienten kuntien paikallisia asioita. Kuhmoisten kunnan uusi aluearkkitehti Marja KuisEi nukkumalähiötä kirkonkylästä ma oli laatinut lausunnon, jossa kiinnitettiin huomiota siihen, että Kuhmoisten osalta kaava on entisenlainen. Ehdokkaiden mietteitä on esillä myös tämän lehden Vaalipuheita-palstalla. Keuruu ostaa Kuhmoisten kunnalta maaseutusihteerin työpanoksesta 60 prosenttia yhteistoimintaalueen käyttöön. Ehdotukseni pulman hoitoon on, että kyläyhdistykset etsivät ja nimeävät vähintään yhden kouluikäisen nuoren tietokone-ekspertiksi. Kunnanhallitus totesi, että Kuhmoisten kunnalla ei ole huomautettavaa KeskiSuomen käräjäoikeuden esitykseen lautamiesten lukumäärästä.. Olisiko näppärää apua lähellä. Keuruun kaupunki on pyytänyt lausuntoa yhteisen maaseutuhallinnon talousarviosta vuodelle 2013. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Se joka altistuu pitkään kestävälle valittamiselle, alkaa todennäköisemmin itsekin valittaa asioista. Kaikki tahot toitottavat, että pitää katsoa netistä. Se on valitettavaa. Jos vaalikoneiden vastaukset ja ehdokaslistaukset eivät miellytä, kannattaa lähteä puolueiden paikallisosastojen vaalitapahtumiin kysymään lisää. Uskon, että joka kylässä tiedetään, kuka tai ketkä ovat erityisen taitavia tietokoneen käyttäjiä. Kunnanhallitus päätti antaa aluearkkitehti Kuisman laatiman esityksen mukaisen lausunnon ja lisätä, että Kuhmoisten kunta suhtautuu myönteisesti kaavaluonnoksessa tehtyyn Päijänteen kehittämisaluemerkintään ja että biosfäärialueen perustaminen tulee käsitellä erillään vaihemaakuntakaavasta. Varsinaiset suuremmat Parannusehdotuksia ongelmat ratkaisisi ja huollot tekisi edelleen tietokoneiden huoltofirma. Entäpä jos nettiä ei ole
Konepalvelu Salset tekee aliurakkaa Voimatel Oy:lle, joka on saanut varsinaisen tehtävän Elenia Oy:ltä. Neljän viikon urakka alkoi Askonniementieltä 24-tien alikulun kohdalta, ja se ulottuu Kirkkotielle. Kuntosalille tulijoita olisi varmaan muitakin, ja heidänkin tarvitsisi tietää, kenelle ovien aukaisu on ulkoistettu heidän kohdallaan. Ilmakaapelit kaivetaan maahan Nuorisotalon uusi aita on todella hieno. teologian opiskelija 51 Markus Rantanen nuorisotyönohjaaja 52 Ilm oi tu ks en m ak sa a Kr is til lis de m ok ra at it Ku hm oi st en po . Toinen vaihtoehto voisi olla ruokalanpuoleinen pääovi. Käytössä on kaksi kaivinkonetta, ja molemmat miehet kaivavat ja auttavat toisiaan tarpeen mukaan. Kiitos tekijöille. Olli Vainio Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkaa tänään! Äänestä ja vaikuta! LUKIJAPOSTIA. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 17. Siellähän on koko syksyn ollut avoimet ovet iltaisin. Jos hän on jonkin vuoron vastuuhenkilö tai harjoituksen ohjaaja, niin hän varmaan mielihyvin keskeyttää harjoituksensa pidon Pertille ja Pasille ja päästää minut sisälle. Minun tekisi mieleni silloin tällöin käydä kuntosalilla ihan kunnon ylläpitämisen vuoksi. Elenia Oy osti jokin aika sitten Vattenfallin sähköön liittyvän liiketoiminnan. Kuhmoisissa Vesa Koivu Jämsänkoskelaiset Timo ja Johannes Salminen kaivavat sähkökaapelia maahan Kuhmoisten keskustassa. Näitä pistemäisiä sähköverkon saneeraustöitä tehdään eri puolilla yhtiön toimialuetta, kaivutöiden yhteydessä ei upoteta muita kaapeleita. Kirkkotiellä taas kallio tulee vastaan. maist. Heljä Järvinen Arvoisat entiset virkamieskaverit, kun te näköjään tunnette ja tiedätte liikuntatilojen lukkoasiasta enemmän kuin aiemmin luulin, tiedustelisin seuraavaa. Ympäristö tuli ryhdikkääksi ja maisema kauniiksi katsella. Timo ja Johannes Salminen kaivoivat viime perjantaina 12. – Kaivantoa tulee 800 metriä ja kaapelia upotetaan kaksi kilometriä, Timo Salminen Konepalvelu Salsetista kertoo. lokakuuta kotiseutumuseon edustaa ja Toritien reunaa. – Soneran Päijänteen ali meneviä kuitukaapeleita on tässä varottava. Meidänkin kuntamme käyntiKiitos! kortti on turvallinen, siisti ja viihtyisä, hyvin hoidettu ympäristö. Kenelle avaimen kuitanneelle olette ulkoistaneet takaoven avaamisen, kun minä haluaisin päästä sisälle. Maakaapelin kela piti ensin siirtää sopivampaan paikkaan, että kaapeli päästiin laskemaan sille tehtyyn kaivantoon. Vai onko niin, että liikuntatilat eivät olekaan kaikkien kuntalaisten käytössä. lokakuuta 2012 TURVALLISUUDEN TEKIJÄT Risto Ojala yhteiskuntatiet. Vanhan teletalon ympäristössä kun kaivetaan, tarkkana täytyy olla
100 grammassa vanhaa, kuorineen keitettyä perunaa on C-vitamiinia enemmän kuin vastaavassa määrässä porkkanassa. Nälkä kyllä lähtee hetkeksi veren sokeripitoisuuden noustessa, mutta kohta vatsa kaipaa taas täytettä. klo 18. Juhlaan liittyy myös satavuotishistoriikin julkaiseminen. ja 31.10. Tai muuttaa pois. Sehän on perimmäinen tarkoitus, yhtenäinen yhdyskuntarakenne, talot tiiviisti ripirinnan keskuksissa. Rakennus oli entinen kirkonkylän nuorisoseurantalo, ja ikää sillä on 110 vuotta. Raamattupiiri Päijälän rukoushuoneessa to 25.10. Vain äänestämällä voi vaikuttaa. Kokoomusja demarijohtoinen hallitus valmistelee koko ajan kulisseissa kuntauudistusta, jonka tarkoituksena on poistaa kaikki pienet kunnat kartalta, jäljelle on jäämässä vain noin 70 suurkuntaa. Viimeksi mainitun alta löytyy virsi 357: Saavu, Jeesus, suuri armon tuoja, luonasi on lohdutus ja suoja. Merkkivuosia on monta samalla kertaa, ja aihetta juhlaan on monesta syystä. Nettisurfailulla, liikkumattomuudella ja väärillä ruokatottumuksilla lisättynä ei ole ihme, jos nuorista monetkin ovat ylipainoisia. Siinä onnistuttiin, ja seuratoimintaa jatkettiin pienen lainakirjaston puitteissa. Tilastoja tutkimalla selviää, että isoissa kaupungeissa on paljon enemmän huostaanottoja suhteutettuna asukaslukuun kuin pienissä maalaiskunnissa. Jopa lähisukulainen katsoi oikeudekseen arvostella ja huomautella siitä. 100 grammassa perunaa on 78 kcal, pastassa 94 ja riisissä 147 kcal. Ei hoitohenkilökunta tai opettajat tienaa kaupungissa yhtään vähempää kuin täällä maalaiskunnassa, päinvastoin. Isossa kunnassa myös huolenpito toinen toisistamme vähenee, sosiaalitoimi on kaukana eivätkä sen työntekijät tunne asiakkaitaan. Sen nimenomaisena tarkoituksena oli kerätä varat yhteisen paloruiskun hankkimiseen. Koskaan elämässäni en itse ole kärsinyt ylipainosta, mutta kuinka ollakaan, vaihdevuosien alettua lääkäri suositteli hormoneja. Naisten hetki Papinsaaren siunauskappelissa ke 24.10. Kuntauudistusta on perusteltu sillä, että tarvitaan säästöjä. Päivätuokio Päijälässä Leevi ja Veera Mäkipäällä ke 17.10. Seuratoiminnan vaiheita valotetaan yleisölle 8-osaisen kuvaelman avulla. klo 18. klo 16. Säästöjä haetaan palveluverkkoja karsimalla. lokakuuta. Hukintie 29. Kun mennään oikein valikoituun ruokatottumukseen, niin se voi muodostua liian yksipuoliseksi. Erityispiirre tämän kulmakunnan historiassa on se, ettei nuorisoseuraa perustettu heti, vaan aloitettiin vaatimattomasti ompeluseuralla vuonna 1912. Onneksi siinä on tuo loppuosa, lohdutus. Taivaallinen Isä ei ehkä koskaan anna meille, mitä ajattelemme kaikkein kipeimmin tarvitsevamme. Paimen parahin, taivaan Ahdistukset ja lohdutus rauha sydämeeni anna. Verelläsi synneistäni päästä. Heti vaalitulosten tultua hallitus palaa asiaan, valmistellaanhan sitä koko ajan muun muassa valtiovarainministeriössä. Vertailuna korvapuusti, 100 grammassa 6,5 palaa. Ei lukiota. Koska aihe on arka näin kuntavaalien alla, hallitus on tarkoituksenmukaisesti pitänyt asian pois julkisuudesta. Rahat menevät eteläisen Suomen tiehankkeisiin. Kun varhainen puuttuminen lastensuojelussa vähenee, siitä saattaa seurata lasten lisääntyneet huostaanotot. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Kussakin on kokoavia otsikoita, kuten Jumalan armo Kristuksessa, Usko Jeesukseen, Kiitos ja ylistys, Ahdistukset ja lohdutus. klo 10. Olen sitä mieltä, että monetkin lääkkeet turvottavat ja keräävät nestettä kehoon. su helluntaista 21.10. Miksi. Sirpa Virtanen Padasjoelta. klo 10-12. Kunta muuttuu vain mökkiläisten hallitsemaksi haamuksi, jossa ei enää ole vakituisia asukkaita tarjoamassa palveluja lomalaisille. Ei enää terveyspalveluja. Esimerkiksi rasvattomia, maustettuja jogurtteja suosiva saa 2 desilitrassa 10 palaa sokeria, 2 desilitrassa mehujuoma 9 palaa. Lähtö srk-kodilta klo 17.45. Hälyttävän paljon jo nuorille määrätään erilaisia mielen lääkkeitä. Lamppuun suitsevaan uutta tulta Henkesi voi antaa. Sitten kummastellaan, kun ”tuokin oli ennen niin hoikka”. Ei yläkoulua. Isämme tietää. Isossa yksikössä sitä vastoin tarvitaan enemmän hallintohenkilökuntaa kuin täällä, missä esimerkiksi terveydenhuollon esimiehetkin osallistuvat hoitotyöhön. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Anna Siviä Narikka Kirkonkylästä 90 v ja Eeva-Liisa Ruokola Päijälästä 76 v. Ymmärrykseeni Itsenäisen kunnan hyväksi! ei mahdu, miten olisi edullisempaa siirtää vanhukset ja lapset suurkuntiin. Murot ovat myös sokeripommeja. taivaassa to 18.10. Ei itseni puolesta, vaan kuntalaisten ja jopa kesäasukkaiden puolesta. Edellisessä elämässäni olen joutunut todella paneutumaan perheen ruokatottumuksiin isännän sairauksista johtuen. Sen Jumala lupaa luokseen tulevalle. Keskusta tarjoaa vaihtoehdon hallituksen politiikalle. Yllättävää oli, että paino alkoi laskea. Saavu, Jeesus, paimenkäsi anna, olallesi nosta, kotiin kanna. Oma seurantalo saatiin vuonna 1932, ja nimeksi sille annettiin Torppa. Yllättävää! Kolmesta perunasta saa kolmanneksen päivän Cvitamiinista, siinä on hivenaineita ja kuitua, tietenkin myös hiilihydraatteja, joka lienee se perunan parjauksen alku. On aikoja, pitkiä aikoja, vuosia ja vuosikymmeniäkin, jolloin tärkein, koskettavin ja ajankohtaisin saattaa olla Ahdistus ja lohdutus -osasto. Pysy luonani. Sitä varten perustettiin Kissakulman Kirjastoseura vuonna 1914. Munuaiset ja maksahan joutuvat aika koville lääkkeiden takia. Lääkäri toki voi määrätä nesteenpoistolääkityksen, mutta taas on yksi lääkepurkki lisää. Siksi hän antoi Jeesuksen. Ruokatottumukset pysyivät ennallaan, samoin liikunta. klo 13. Esiintyjinä Anne Jokinen, Aino-Helena Lindén ja Jaana Moisio, laulu. lokakuuta 2012 4 SURUKIITOKSET HARTAUSKIRJOITUS Aulikki Niemi-Savolainen Lämmin kiitos Teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme Eeva-Liisa Ruokolan muistoa ja otitte osaa suruumme. Hiljaisen laulun ilta kirkossa su 28.10. Liikuntaa olen koko aikuisiän harrastanut, joskus jopa ylimitoitetusti. Hoidetaan vanhukset ja lapset täällä tai ison kaupungin suuryksikössä, yhtä paljon käsiä tarvitaan yhden vanhuksen hoitoon ja yhtä monta opettajaa lapsille. Muistakaa äänestäessä, mitä haluatte. klo 19. Kunnon kotiruoka itse tehtynä on syytä nostaa kunniaan, vaikkapa lihapata uunissa, kuorineen keitettyjen perunoiden ja salaatin kanssa. Jo nyt keskittämispolitiikka on huomattavissa siinä, että maakuntiin ei saada riittävästi rahaa esimerkiksi tienpitoon. Ihmisiä ympärillämme katsellessa sopii miettiä, kuinka moni syö fyysisten sairauksien lisäksi lääkkeitä mielialaan, masennukseen, unettomuuteen, rauhattomuuteen, kaikkia yhtä aikaa. Jos hallitus saa tahtonsa mukaan lopetettua Kuhmoisen, voimme olla varmoja, ettei täällä ole lähipalveluja muutaman vuoden kuluttua. Ne edellyttivät Suomen kansa pelkää perunaa, aivan turhaan! muun muassa sokeritonta, vähärasvaista, vähäsuolaista ja maidotonta ruokailua. Mira Jokinen valtuutettu, ehdokas (kesk) VAALIPUHEITA Ylipainon ja lihavuuden syyt ovat muualla kuin tavallisessa kotiruuassa ja perunassa. Elämäntilanteeni muututtua jätin kaikki lääkkeet pois, näinhän ei saisi lääkäreiden mielestä tehdä. Vierailijana Nuijasota tv-sarjan tehnyt TV-toimittaja Risto Astikainen. Perhekahvila srk-kodissa ke 24. Virsikirjamme sisältö on järjestetty osastoihin. Miesten kotailta Hukin tilalla Harmoisissa, os. Moni aikuinen elää silti jatkuvasti HK:n blålla ja kolmosella, valitettavasti! Marjukka Arpré-Keskinen ehdokas (kok, sit.) Kuhmoisten Sanomat Seuratoiminnan alkamisesta Kissakulmalla on kulunut sata vuotta. Kipinän hehkua sata vuotta. Vasta kolme vuotta myöhemmin päätettiin sen muuttamisesta nuorisoseuraksi. Aiheena ”Kun on luopumisen aika” Mukana mm. Historiikin nimenä on Kipinä, sama nimi kuin kauan sitten käsin kirjoitetulla seuralehdellä. Ja tästä seuraa huomattavasti kuluja ja varsinkin inhimillistä hätää. Ei ambulanssia. Jos mennään perunan käsiteltyihin muotoihin, kuten ranskanperunat, sipsit ja muut valmiit mössöt, niin terveellisyys on ihan muuta käytettyjen säilöntäja sallittujen lisäaineiden takia. Ei Päijännekotia. Sen kunniaksi Torpalla järjestetään juhla sunnuntaina 28. Naisia Raamatussa -raamattupiiri 7. Martti, Juha-Pekka ja Elina perheineen Kotiseurakuntasi kutsuu Sinua, olet sydämellisesti tervetullut mukaan tilaisuuksiin ja toimintaan! www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 21. Voimme sitten ylpeänä ajaa näiden palvelujen perässä suurkunnan keskukseen. Pyydetään rohkeasti: ”Taivaallinen Isä, lohduta minua!” Ensiksi täytyy myöntää, että minua pelottaa. Sokerihan on tyystin hiilihydraattia ja huonoa sellaista. Ei teknistä toimea. Ja mitä isommat koulut, sen enemmän ongelmia. Sosiaalija terveyspalveluja ollaan myös muuttamassa, mutta miten, se on täysin auki. Hän rakastaa meitä ja haluaa, että kukaan ei hukkuisi. Vessassa täytyi ravata tosi usein. Samaan aikaan fibromyalgia-oireiden takia määrättiin mielialalääkettä, ja kas kummaa, paino alkoi nousta vauhdilla. Vain Herran Jeesuksen kautta Jumala on Isämme, rakastava Isämme, jota voimme luottavasti lähestyä ja pyytää myös lohdutusta. Herra, katso, sammumaan käy usko, sytytä taas armon aamurusko
Viime vuodet ovat olleet kunnan kehittämisessä varovaisen hiljaisia, se on aiheuttanut patoutumaa erityisesti yhdyskuntarakentamisen osalla. Yksityiset koulut, myös lukiot saavat valtionapua tänäkin päivänä. Kunta on jatkossakin se taho, joka järjestää palvelut ja kerää verot. Haluatteko nostaa veroja, kysyn teiltä, jotka vaaditte omaa lukiota. Samalla toimii lähidemokratia. Ainoastaan peruskoulun järjestäminen on kunnan vastuulla. Lukio-opetus ei kuulu kunnan perustehtäviin, kuten yleisesti luullaan. Kunnan elinkeinotyöryhmän on pidettävä jatkuvaa yhteyttä paikkakunnan yrittäjiin yrittäjäyhdistyksen lisäksi yrityskohtaisesti. Otetaan esimerkiksi lukio. Ossi Simola valtuutettu, ehdokas (kok) Kunnallisvaalien alla käydään keskustelua siitä, mihin kaikkeen kunnan pitäisi panostaa. Risto Ojala ja Markus Rantanen ehdokkaita (kd) asukasmäärän pysytettyä nykyisellään, siihenkin jo tarvitaan tulomuuttoa. Emme saa Kuhmoisista muuttovoittoista teollisuuskuntaa, sitäkin on kokeiltu, joten edistyminen vaatii pieniä askeleita. Kuntaremonttia kuulemma tarvitaan, koska kunnilla on talousongelmia ja kuntarajat ovat vanhentuneet, sillä ihmiset liikkuvat yhä enemmän kunnasta toiseen. Jatkossa on terveyskeskus ja keskussairaala. Tuleva valtuustokausi ei ehkä sittenkään ole itsenäisen Kuhmoisten kunnan viimeinen. Suuruuden rakennemuutos on mennyt läpi teollisuuden, pankit ja maatalouden. Verkostolukiosta on kehitettävä toimiva malli ja niin edelleen. Kuhmoisten kunnan päätöksenteon pitää olla ”omannäköistä”. – Lukio lopetetaan, ja kukin voi mennä mihin lukioon haluaa. Sosiaalija terveystoimen kulut ovat sellaista tiedettä, johon näyttää olevan vaikea vaikuttaa. Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) on huhtikuussa omissa nimissään kertonut, että lukioverkkoa karsitaan 30 miljoonan edestä. Jos lukio loppuu, vähenevät myös opettajien tunnit, uudelleen järjestelyt opettajistossa tulevat esille. He voivat huolehtia ja ajaa Kuhmoisten asioita siellä. Jonkinlainen tukitai kannatusyhdistys todennäköisesti tarvittaisiin. Halusimme tai emme, rakennemuutos voi tapahtua myös kuntapuolella. Maatalouden säilymiseksi Kuhmoisissa on tehtävä myös kunnan keinoin kaikki voitava. suuret ikäluokat. Kunta voi tiettyyn rajaan asti taistella sellaisia yksilön arvovalintoja vastaan, jotka kunnan elinvoiman kokonaisuuden kannalta johtavat epätoivottuun lopputulokseen. Kuhmoisissa näkemys voitaisiin kääntää päälaelleen. Miten oma lukio olisi mahdollinen vuoden2015 jälkeen. Tulevaisuudessakin meidän tulee voida pitää huolta asukkaistamme vauvasta vaariin. Hyvä suunta heille, mutta sellainen suunta Kuhmoisille ei ole hyvä. Yksi muuttoa rajoittava tekijä on jälkeenjäänyt asuntotuotanto. Pohjoisesta resursseja siihen ei yksinkertaisesti riitä. Yhden lukiolaisen kouluttaminen nykykokoisessa lukiossamme maksaa noin 20 tuhatta euroa vuodessa. Olisi jo paljon, että saisimme Minunkin mielestäni itsenäinen kunta on paras. Kuhmoinen kuntoon Tiestön parantamiseksi on kunnan vaikutettava yksin ja yhteistyössä 24-tien varrella olevien kuntien kanssa päätien parantamiseksi. Kuhmoisten satamaja saha-aluetta on kehitettävä osana pitäjän Päijännehanketta vetovoimaiseksi keskukseksi, joka tarjoaa palveluja ja kokemuksia läpi vuoden. Tekemistä on seuraavallakin valtuustolla. Tämä herättää kauhistusta, kun kaikki pitäisi olla kaikille ilmaista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana uustuotantoa on ollut vain yksi kuuden huoneiston rivitalo ja muutama omakotitalo. Veikko Mattila valtuutettu, ehdokas (kesk). Vanheneva väestö koetaan pienten kuntien ongelmaksi. Seuraavaksi tarvitaan niitä kuntalaisia, jotka kieltäytyvät avaamasta lompakkoaan tamperelaisopiskelijayksiön vuokran ja Tarvitaan vastuullista kuntalaisuutta lukion kurssikirjojen maksamiseksi. Jämsä suunnittelee yhteistyötä myös teknisellä ja rakennuspuolella Mänttä-Vilppulan kanssa. Kunta ei ole velvollinen osallistumaan matkatai asumiskustannuksiin, joten oppilas hakee niitä valtiolta eri tukien muodossa. Nyt on tilanne sellainen, että opettajat opettavat sekä yläasteella, että lukiossa. Tuen lukiokoulutusta, mutta nyt Kuhmoisissa vain on liian vähän lapsia. Jotta asuntokantamme pysyisi edes nykytasolla, uusia asuntoja pitäisi rakentaa vähintään kymmenen vuodessa, eli yhden rivitalon verran. Kuhmoisissa on vireää järjestöjen ja yhteisöjen kulttuurija muuta toimintaa. Palvelujen vastineeksi he ovat valmiit maksamaan eläkkeestään tuloveroa. Niin loppui reumasairaalakin. Jukka Mäkinen ehdokas (kok, sit.) Viime perjantain (12.10.) Kauppalehti ennakoi uutissivuillaan, että hallituksen suuri kuntauudistus on epäonnistumassa täysin. Mielestäni rajat ovat aivan liian korkeat. Pienet lukiot ovat saaneet merkittävää tukea Matti Vanhasen hallituksen päätöksellä. Käykää äänestämässä ehdokasta, joka haluaisi asua hyvässä kehittyneessä Kuhmoisissa; ehdokasta, joka pystyy näkemään 20 vuodenkin päähän ja toimimaan. Jos omaa lukiota halutaan ensi syksynä varmasti jatkaa, niin se vaatisi vajaan kahdeksan prosentin lisän kuntaverokertymään. lokakuuta 2012 VAALIPUHEITA Tottakai pitää! Se on kaikkien mielipide. Toivotamme heidät kaikin mokomin tervetulleiksi. Tilastoja, raportteja ja erilaisia verkostoja kehitysseminaareja joudutaan tuottamaan eri hallinnonaloilla niin paljon, että aikaa varsinaiseen työhön ei jää juuri ollenkaan. Mielestäni pienimmätkin kunnat pystyvät hoitamaan perusasiat, kuten päiväkodit, peruskoulut ja perusterveydenhuollon. Tulevallakin valtuustokaudella tätä taistelua tulee käydä sellaisten asioiden puolesta, jotka koetaan kunnan elinvoiman kannalta tärkeiksi. Kumppanin on pystyttäMinne mennään. Vaihtoehtoja toki löytyy: – Lukio säilyy ja kunta raapii puuttuvat rahat kaikesta muusta, kuten kaavateiden hoitoa vähennetään, kirjaston ja kulttuurin tarjontaa supistetaan, kuntosali maksulliseksi, vesimaksuja, kiinteistöveroa, kunnan vuokratalojen vuokria ja veroäyriä nostetaan tuntuvasti. Koulussa tulisi tietenkin lukukausimaksu ja oppikirjojen kustannukset opiskelijalle. Demarit ja kokoomus eivät löydä hankkeesta yhteistä säveltä millään. Etelän kunnat eivät halua maksaa pohjoisen kunnille, esimerkiksi Jämsälle, jatkossa niin paljon kuin tähän asti. En usko myös Jämsän sairaalan olemassaoloon esimerkiksi 10–20 vuoden päästä. Jos näin ei tapahdu, on kuntalaisten arvovalinta, että meillä ei välttämättä tulevaisuudessa ole omaa lukiota. osuus on neljäsosa, 100 000 euroa. Se ääni on saatava esiin perustamalla neuvoaantava loma-asukasneuvosto. Selvää näkemystä kuntien heikentyvään tilanteeseen ei ole puolueilla esittää, paitsi että rahahanoja väännetään pienemmälle kaiken aikaa. Niukkenevien julkisten resurssien kokonaisuudessa tarvitaan yhä enemmän kuntalaisten aktiivisuutta ja vastuullista kuntalaispäätöksentekoa. Sivukylien tiet ovat kelvottomassa kunnossa, joten kunnan on voimakkaasti vaikutettava myös niiden kohentamiseksi. Esimerkiksi yksityistäminen tuo uusia ongelmia, vaikka se joitakin ongelmia ratkaiseekin. Etelä ja länsi kehittyvät ja vaurastuvat, niistä täytyy Kuhmoisten etsiä kumppani, joka pystyy hoitamaan Kuhmoisten asioita kokonaisvaltaisesti. Kaikki avustukset eri järjestöille poistetaan vauvasta vaariin. Siihen vaaditaan päättäjiltä rohkeutta, järkeä, mielikuvitusta ja kykyä päättää. Nyt meidän pitää satsata asuntorakentamiseen kirkonkylän taajamassa. Liitosselvitysten kriteereinä ovat kunnan alle 80 prosentin työpaikkaomavaraisuus, yli 25 prosentin työssäkäyminen naapurikunnissa, alle 50 lapsen syntyvyys ja alle 20 000 asukkaan koko. Suurin työnantajamme, noin 9000 vapaa-ajan asukasta, tulevat pääsääntöisesti etelästä tai lännestä. Kuntalaisten mielestä kunnan pitäisi lisätä lukion vetomaisuutta, edistää asumista haja-asutusalueella, parantaa keskustan yleisilmettä, kehittää yrittäjyyttä kunnassa jne. Ei hallinto kunnissa ole syypää tukalaan tilanteeseen, vaan byrokratia. Väkimäärän vähetessä Kuhmoisissakin yhä pienemmän joukon arvovalinnat saattavat horjuttaa jonkun kunnallisen – esimerkiksi lukio – tai kaupallisen palvelun, esimerkiksi lähikaupan, olemassaolon perustaa. Palveluiden laatua ja määrää on sosiaali-, terveydenja vanhustenhuollossa jatkuvasti mitattava muun muassa antamalla asiakkaille palautemahdollisuus. Marjukka Arpré-Keskinen ehdokas, (kok, sit.) Hallituspuolueet korostavat suuria peruskuntia, oppositio kuntien välistä yhteistyötä ja paikallisuutta. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 17. Yhä useammat nykypäivän vanhenevat ihmiset ovat hyväkuntoisia ja omillaan toimeen tulevia. Työtä meillä on. Minäkin liikun kyseisellä tavalla lähes joka päivä. Se on keskeinen pitäjän voimavara ja identiteetin luoja. Kestävä kuntatalous ei voi nojata vain valtion avustuksiin, vaan sen on pohjauduttava vahvaan elinkeinoelämään kunnassa. vä huolehtimaan niin eriikäisistä asukkaistaan kuin teiden kunnossapidosta, satamasta, vuokratalojen remonteista sekä uusien toimitilojen rakentamisesta yrityksille jne. Väestö ja päätösvalta valuu etelään. Kuhmoisiin muuttaa paljon eläkeiän kynnyksellä ja jo eläkkeellä olevia, he arvostavat kunnan puhdasta luontoa, rauhallisuutta ja hyviä palveluita. Kuntien mielestä se ei sitä ole. Nyt heitänkin pallon kunnan virkamiehille selvittää vaihtoehdot, valtion apujen määrät ja perusteet yksityiselle lukiolle. Kuntalaki uudistetaan kuntarakennelain pohjalta, ja siihen kirjataan lähidemokratian toimintaperiaatteet. Hallituksen eripura on johtamassa siihen, että rakennelaki kuihtuu kokoomuksen voimakkaasti ajamasta kuntarakenneuudistuksesta pelkäksi kuntien yhdistymisen selvitysvelvoitteeksi. Uudistuksiin, yhteistyön lisäämiseen Olemme kuhmoislaisia ja liitoksiin pitää olla valmiita, kunhan paikalliset tarpeet otetaan huomioon. Kuhmoinen on luonnoltaan erinomaisen kaunis ja viihtyisä kunta, joten täällä on paljon loma-asukkaita. Eikö kunta ole tehnyt riittävästi. Sitä on tuettava selvästi tähänastista enemmän. Pahimpia ongelmiamme on väestökehitys, ennen kaikkea työikäisen väestön uhkaava vähentyminen. Näin ollen tuleva valtuusto voisi keskittää tarIhanteena itsenäinen Kuhmoinen monsa päivänpolttaviin kysymyksiin ja jättää kiistelyn kuntaliitoksesta ja varsinkin liitossuunnasta taka-alalle. Kunnan vuokratalojen kuntoa on huomattavasti parannettava, esimerkiksi Jussilankujan asuntojen ulkoraput ovat rapistuneet. Kuhmoisten lukion kustannukset ovat noin 400 000 euroa vuodessa, josta kunnan Pitääkö lukio säilyttää Kuhmoisissa. Kunta tarjoaa lukiolaisille hyvät opiskelutilat, laadukkaan opetuksen, ilmaiset kurssikirjat ja aloittaville vielä kannettavat tietokoneetkin. He ovat pitäjän merkittävä aineellinen ja henkinen voimavara. – Palataan vanhaan systeemiin, kuntaan yksityinen lukio! Tällaista lukiota kävivät ns. Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa ei ole mainittua lisää. Kunta tietenkin avustaisi vähintään 100 000 eurolla. Kimmo Malin ehdokas (kok) Kuhmoisten Sanomien viime numeron kunnallisvaalikyselyyn lisäämme: Sosiaalija terveydenhuoltopalvelussa asiakas on ensisijainen, joten palvelua on annettava kullekin tarpeen mukaan. Valtion näkökulmasta yhteiskuntarakenteen hajautuminen on ongelma. Vähemmälle keskustelulle jää, mikä kunnan roolin tulisi olla kaikessa tässä
Längelmäen kirkonkylällä asuvan Hyvärisen mukaan vastakkainasettelu ei ollut niinkään puolueitten tai kylien välistä, vaan toisella puolen olivat osuuspankkilaiset toisella säästöpankkilaiset. Jos seurakuntalaisilla ei ole eri toiveita, häät ja kasteet toimitetaan seurakunnan mukaan. Ja kuntaa käytettiin tässä kampittamisen välineenä. Meillä Länkipohjassa on terveysasema ja palvelut pelaavat, on koulu, palvelutalo, apteekki ja jäähalli. Tällä rahalla maksaisi kolme, neljä vuotta palkkaa sadalle hyvätuloiselle virkamiehelle. Längelmäen valtuusto hyväksyi 13.3. Ehdolla oli Västilän ja Talviaisten kyläkoulujen lakkauttaminen niin että jäljelle jäisi vain Länkipohjan koulu, 10 palkollisen irtisanominen ja muuta, mutta Längelmäen luottamushenkilöt eivät hyväksyneet esitystä. Erinäisten vekslausten jälkeen Längelmäen valtuusto sai asian päätettäväkseen 7.6.2005, ja kunta jaettiin kahtia. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Pitää verrata siihen, mitä ne Vesa Koivu Kun Längelmäen kunta jaettiin Oriveden ja Jämsän kesken, pitäjän lounaisen osan seurakuntalaiset liitettiin Orveden seurakuntaan ja Jämsään liitetyn alueen seurakuntalaiset siirtyivät Kuoreveden seurakuntaan. Jämsän kaupunginhallituksen puheenjohtajana nyt toimiva Suosaari kertoo, että valtion porkkanaraha ei tullut längelmäkeläisille, sillä paremminkin varmistettiin, että köyhä morsian sai sulhasen. – Jämsähän on kokonaan unohtanut Länkipohjan taajaman kehittämisen. Syksyn 2012 vaaleissa kokoomuksen listoilta Jämsän valtuustoon pyrkivä Leena Mikkola on toista mieltä. – Länkipohja on vain yksi Jämsän seitsemästä taajamasta. Kaksi miljoonaa euroa meni Längelmäen kunnan velkojen kuittaamiseen, 4,5 miljoonaa euroa Oriveden kaupungille ja loput Jämsän kaupungille. Pääseurakunnan alaisuudessa toimii Kuoreveden alueseurakunta ja sen alaisuudessa Längelmäen kirkkopiiri, joka tekee yhteistyötä Oriveden seurakunnan kanssa. Aikaisemmin yhteisöveron tuotto oli jaettu lähes puoliksi. Se on estettävä. Jos joku halusi jotakin yrittää, toiset arvelivat, että kaverihan saattaa siitä jotain tienatakin. – Olemme nyt KeskiSuomessa, mutta asiakaskuntani ja kaikki yhteyteni ovat Pirkanmaalla, siitä on omat hankaluutensa. Länkipohjassa toimiva yrittäjä Liisa Naapi pyörittää juhlapalvelua nimellä Maivian Pidot. Kuntajakoselvittäjä Ronkainen teki 11.3. Kuoreveden alueseurakunta järjestää kaksi jumalanpalvelusta kuukaudessa Länkipohjan rukoushuoneella, juhlapyhinä Längelmäen kirkossa. Osa III. – Luvattiin, että Länkipohjan palvelut säilyvät, luvattiin rakentaa uusi siipi palvelutaloon, hulevesiviemäreitä, katuvaloja ja muuta, Liisa Naapi luettelee puolitiehen jääneitä sopimuspykäliä. Edellisissä osissa kerrottiin Eräjärvestä ja Kuorevedestä, nyt on vuorossa Längelmäki. Aikanaan Längelmäen palvelut olivat hyvät, mutta ne olivat yli varojen. Kunnan jakamista vastustaneet keräsivät adressin valmistelujen keskeyttämiseksi, mutta ministeriö ilmoitti, että kyse oli ministeriön selvityksestä ja se tehtäisiin. Jämsän seurakunta toimittaa virkatodistukset. Hyvärinen kertoo, että längelmäkeläiset itse munasivat asiansa. ehdotuksen täpärästi äänin 9–8. Kyselyn mukaan längelmäkeläisistä 55% halusi liittyä Oriveteen ja 33% Jämsään. Silloin kristillisdemokraatteja Längelmäellä edustanut, nyt Oriveden kokoomuksen listoilla valtuustoon pyrkivä Hyvärinen arvioi, että tänään ne, jotka asuvat Oriveden puolella pitäjää, ovat tyytyväisiä, mutta Jämsään liittyneet eivät. Tämän jälkeen Längelmäellä olisi edellytykset toimia. Längelmäen seurakunta Längelmäen vuonna 1772 valmistunut puukirkko ja komea hautausmaa ovat Oriveden ja Jämsän evankelis-luterilaisten seurakuntien yhteiskäytössä. Valtio kuittasi Längelmäen kunnan velat 2 miljoonaa euroa, Orivesi sai liitoksessa 600 asukasta ja 310 km 2 maata ja Jämsä 1070 asukasta ja 180 km 2 maata. Pappi ja kanttori tulevat asuinpaikan mukaan, suntio Orivedeltä. Osuuspankki, apteekki ja ruokakauppa toimivat uusissa tiloissa. lokakuuta 2012 6 Vesa Koivu Vuoden 2007 alusta asti kahtia jaettu Längelmäki oli Kuhmoisten pitkäaikainen rajanaapuri. Suosaari ja toi esiin, että valtio säästäisi 10 miljoonaa euroa, jos se maksaisi Längelmäen 2 miljoonan velat ja antaisi kunnan investointeihin toiset 2 miljoonaa. Vuodesta 1999 lähtien Längelmäen kunnan talous heikkeni nopeasti, ja vuonna 2003 tilanne kävi kiperäksi, kun valtio muutti metsäverotusta ja yhteisöveron jakoperusteita niin, että valtio piti tuotosta neljä viidesosaa ja kunnat saivat vain alle 20%. Valtuusto päätti keväällä 2004 pyytää sisäasiainministeriöltä kuntaliitosselvitystä. – Olen tyytyväinen, että asun tällä puolella Längelmäkeä. Summa on iso. Länkipohjaa myös rakennetaan, vaikka kylänraitilla yhä useampi liiketila on jäänyt tyhjilleen.. Selvitysmies Ilkka Ronkainen esitti valtuustolle, että kunta liitettäisiin Oriveteen kahta jämsänpuoleista kylää, Ouninpohjaa ja Eväjärveä, lukuunottamatta. Hyvin monet halusivat, että kunta jatkaa itsenäisenä. 14 miljoonaa porkkanarahaa Kuntaliitoksen edistämiseksi valtio lupasi maksaa Längelmäki hajosi käsiin noin vain Orivedelle ja Jämsälle uskomattomat 14 miljoonaa euroa. uuden esityksen, jonka mukaan kunta jaettaisiin kahtia, kirkonkylä Oriveteen ja Länkipohjan taajama Jämsään. Kukaan ei olisi saanut menestyä ja onnistua. Juttusarjassa esitellään, millaisia kokemuksia kuntaliitoksista on saatu Kuhmoisten lähipitäjissä. Sanomalehti Keskisuomalaisen mukaan kunnanhallituksessa kokoomusta edustanut Leena Mikkola kumppaneineen järjesti Jämsää puoltavan tilaisuuden Längelmäen jäähallille 9.3.2004 . Yhteistyö perustuu Jämsän ja Oriveden seurakuntien sopimukseen, jonka mukaan Längelmäen kirkko ja hautausmaa ovat yhteiskäytössä, ja hautaukset järjestetään siellä. Hän pahoittelee tapahtunutta. Ettei vaan kaveri menestyisi Kuntaliitoksen aloitteentekijänä toiminut Toivo F. Orivesi järjestää Längelmäen kirkossa jumalanpalveluksen joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina. – Pakkohan tässä on yrittäjän katsoa eteenpäin, mutta pitäjää, jolla on pitkä historia, ei ikinä olisi pitänyt jakaa näin. – Kaikki perustui järjettömään kateuteen. Suomen keskustaa edustava ouninpohjalainen Voitto Suosaari toimi silloin, kun Längelmäen kuntaliitosta kaavailtiin, Pro Längelmäki -liikkeen johtohahmona. Jo mainitussa kyselyssä Längelmäen taajaman, Länkipohjan, asukkaista 49% kannatti Jämsää. Vuoden 2009 alussa Jämsän seurakunnat järjestettiin uudelleen
Kaikki olivat yhtä mieltä muun muassa siitä, että talvi ei ole paras vuodenaika. Koululla järjestetyn vaalipaneelin aluksi Kati Ojala, Markus Rantanen, Kimmo Malin ja Minna Korppila-Kauppinen joutuivat vastaamaan nopeisiin kysymyksiin kyllä tai ei. Längelmäen nimi säilyy Längelmäen Uuhiniemellä asuva ja Vihreää liittoa Oriveden valtuustossa edustava Paula Nurminen on toisaalta tyytyväinen toisaalta pettynyt. Toisaalta kaikkien mielestä kesäasukkaat ovat Kuhmoisissa elintärkeitä ja koirat söpöjä.. Nuoria mietitytti myös, voisiko nuorisotalon aukioloaikoja pidentää. – Suomi on kaksikielinen maa, ja jokaisen yleissivistykseen kuuluu osata ruotsia, Malin sanoi. – Silloin, kun itse olin koulussa, näin sen hirveänä ongelmana, mutta en enää. Kari Keskinen kuitenkin kiinnitti yleisökysymyksessään huomion siihen, mistä kunta ottaisi jopa 500 000 euroa ylimääräistä, mikäli valtion myöntämä pienten lukioiden tuki loppuu. Minna Korppila-Kauppinen totesi, että ensin olisi katsottava, kuinka suuri puuttuva rahasumma todellisuudessa olisi. Lukioon lisää vetovoimaa. – Pakko on kamala sana, huomautti myös Ojala, mutta kannatti kuitenkin ruotsin opiskelua. Erittäin kovasti koululaiset toivoivat vastauksia siihen, mitä ehdokkaat ajattelevat pakkoruotsista. Jokainen selviää ruotsista, Korppila-Kauppinen rohkaisi. Vaalipaneelissa käsitellyt kysymykset oli kerätty koulun oppilailta. Juontajat haastoivat ehdokkaita ajatusleikkiin siitä, millaisen maatamullistavan uudistuksen he tekisivät Kuhmoisissa, jos rahasta ei tarvitsisi välittää. Monet totesivat, että jo nyt asioita on tehty oikein, koska luTiukkoja kysymyksiä lukion rahoituksesta kiolaiset saavat käyttöönsä kannettavat tietokoneet ja ilmaiset kirjat. Länkipohjaa myös rakennetaan, vaikka kylänraitilla yhä useampi liiketila on jäänyt tyhjilleen.. Ruotsin opiskelua ei kukaan täysin tyrmännyt, mutta suhtautuminen pakolliseen aineeseen vaihteli. Orivedellä sovittiin, että kaupungin saamasta 4,5 miljoonan euron porkkanarahasta käytettäisiin liitosalueen hyväksi 1,2 miljoonaa. Meillä on hoidettavana omat kadut, ja voimme käyttää rahaa myös yksityisteiden avustuksiin, Malin vastasi. – Rakennuttaisin jäähallin, Kati Ojala vastasi. – Voisi, mutta minusta kunnan varoja ei kannata käyttää siihen. Satamasuunnitelma ottaa tämän huomioon. Terveydenhuollon puolella kuntoutuspalvelujen kehittämiseen varattiin 250 000 euroa, ja se on käytetty. – Liikenteellisesti paikka on mitä mainioin, meillä on tässä 9-tie ja rautatie. – Valinnaisuutta olisi hyvä lisätä. – Meillä on nyt Länkipohjassa myös kaikille avoin kokoontumispaikka, Kylätila, jonka Säästöpankki on luovuttanut kyläläisten käyttöön. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 17. Längelmäen nimi on saatu säilytettyä muuttamalla kirkonkylän nimi maarekisterissä Hakosalmesta Längelmäeksi. – Vaikka kuntaliitossopimuksessa olisi sovittu mitä, siellä on aina se ehto ”jos olosuhteet muuttuvat”, ja ainahan ne muuttuvat. – Ja Längelmäen kirjasto oli huippuhyvä, nyt Jämsä ajaa sitä alas. Opetuskin on laadukasta. Tilaisuuden puheenjohtajina toimivat Heli Lehtinen ja Elina Järvenpää. Längelmäen alueen vesihuoltoon varattiin 450 000 euroa, siitä on myönnetty avustuksia noin 50 kiinteistölle. Kuorma-autokalustoa valmistavan Jyki Oy:n tarjoamat työpaikat ovat lisääntymässä kolmellakymmenellä. – Hankkisin 300 hehtaaria maata Päijänteen rannalta, kaavoittaisin sen omakotitaloille ja myisin tontit riittävän halvalla, jotta saisimme tänne lapsiperheitä, Kimmo Malin suunnitteli. – Rakennuttaisin kylpyläkompleksin, jotta saisimme Himoksenkin matkailijat tänne, Minna KorppilaKauppinen ehdotti. He halusivat tietää, voisiko kunta ottaa vastuuta myös niistä, vaikka tiet ovat valtion hallinnassa. Kun asiaan ei heti päästy, paneelin juontaja Heli Lehtinen tiukkasi keskustelijoilta vastausta kysymykseen ja sai heidät hetkeksi hiljaisiksi. – Opiskelijavaihtoa voisi lisätä, Rantanen ehdotti. Rantasen mielestä keskellä viikkoa kylillä ei tarvitse roikkua nykyistä pidempään, kun talo sulkeutuu arkisin kello 21.30. Orivesi lakkautti ensi töikseen Västilän ja Talviaisten koulut, vaikka oppilaita olisi Oriveden omien kriteerien mukaan riittänyt. Onko ruotsia pakko lukea. Kehitysyhdistys pitää internetissä yllä monipuolisia Längelmäkisivuja, jotka on tarkoitettu palvelemaan alueen asukkaita, lomalaisia ja elinkeinoelämää. Päivi Hotokka Kuntavaaliehdokkaat Kati Ojala (sd), Markus Rantanen (kd), Kimmo Malin (kok) ja Minna KorppilaKauppinen (kesk) joutuivat tiukkaan tenttiin lukion tulevaisuudesta yhtenäiskoulun oppilaskunnan hallituksen järjestämässä vaalipaneelissa torstaina. Pirkkalalaisen Baron Print Oy:n omistaja ja Längelmäen kehitys ry:n puheenjohtaja Jarmo Pääkkönen kertoo, että liitospäätöstä seurannut lamaantuminen on ohi. – Tuota summaa ei löydy mistään, Kimmo Malin myönsi ja mainitsi yhteistyön muiden lukioiden kanssa – Olisi mietittävä, mitä palveluja voidaan säilyttää, Markus Rantanen mietti. – Neuvottelut Länkipohjan satamasta ovat käynnissä Jämsän kaupungin kanssa, ja toteutuessaan se tarjoaa 30 työpaikkaa. Koulun vaalipaneelin juonsivat Heli Lehtinen ja Elina Järvenpää. Hän on vahvasti sillä kannalla, että Längelmäen näkymät ovat hyvät. Ojala ei pidentäisi arki-iltoja, mutta voisi harkita lauantaiaukiolojen lisäämistä nykyisestä yhdestä pariin kertaan kuukaudessa. lokakuuta 2012 Längelmäki hajosi käsiin noin vain olisivat ilman kuntaliitosta. – Joutuisin kysymään yleisön mielipidettä, Markus Rantanen sanoi ensin, mutta mainitsi sitten sataman toiminnan kehittämisen ja leirintäalueen. Koululaiset kaipasivat sivukylille parempikuntoisia teitä siinä missä aikuisetkin. – Meidän pitää vaatia valtiolta, että tiet ovat kunnossa. Rantaosayleiskaavan laatimiseen varattiin 250 000 euroa, se on käytetty. En kannata mitään pakkojuttua, Rantanen tuumi. Kaupunginjohtaja Juha Kuusisto kertoo, että Orivedellä näitä varoja käytetään edelleen alueen vesihuollon kehittämiseen, ja parhaillaan kaivetaan laajakaistakaapelia maahan. – Oriveden puolella Längelmäkeä ei ole enää mitään kunnan palveluja. – Voisi selvittää kaksoistutkinnon opiskelua jaksokohtaisesti, siten että tutkinnon lukio-opinnot opiskeltaisiin täällä, Korppila-Kauppinen sanoi. Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että Kuhmoisten lukio tulee säilyttää. Kunnan varoja voi käyttää vielä tärkeämpiin asioihin, Korppila-Kauppinen sanoi. Ehdokkaat joutuivat myös pohtimaan, miten he parantaisivat Kuhmoisten lukion vetovoimaisuutta. Osuuspankki, apteekki ja ruokakauppa toimivat uusissa tiloissa. – Täytyy hyväksyä se, että tulevaisuudessa julkiset palvelut ovat kuntakeskuksessa, muualla kunnassa ne on järjestettävä kaupalliselta pohjalta. Malin ja Korppila-Kauppinen pohtivat, että estettä ei ehkä olisi, jos nuoret kokevat sen tarpeelliseksi ja ohjaajan työajat saadaan sovittua. Maatamullistavia uudistuksia
Miksi olet ehdokkaana tässä ryhmässä. – Haluaisin pitää esillä nuorisoasioita ja vaikuttaa työllisyystilanteeseen sekä ehkäistä nuorten syrjäytymistä, mikäli mahdollista. Hän on laittanut Kuhmoisissa alulle nuorten sählykerhon ja käynnistänyt uudelleen partiotoimintaa. Samalta tilalta hän on syntyisin, tosin vakituinen asunto on nyt kirkonkylällä. – Minun kanssani on helppo neuvotella, en ole hirveän jääräpäinen, hän lupaa. Jos vapaa-aikaa jää, Rantanen pelaa salibandya, lukee ja retkeilee. Puut ja Vertti-koira ovat lähellä Kari Sarénin sydäntä. Mies käy myös lintumetsällä. Kunta voisi kaavoittaa teollisuustontteja ja lisätä asuntotuotantoa, jotta työntekijöille olisi asuntoja. Koska olen kirkon työntekijä, kristillisdemokraatit on minulle luonnollisin puolue. Suuria lupauksia hän ei halua antaa, vaan pitää parhaana tehdä päätökset sitä mukaa kuin niitä tulee eteen. – En ole demari, mutta minun pitää olla vasemmistoryhmässä, koska olen ikäni ollut työntekijä. Pienellä summalla ei ihmeitä tee, mutta työllistämistä ei koskaan tehdä liikaa. Kuusi ja sen vieressä kohoava vanha mänty ovat suvun puita, niitä ei metsurikaan kaada. Sillä olisi kerrannaisvaikutuksia moneen asiaan, kuten koululaisiin. Miksi olet ehdokkaana tässä ryhmässä. Päivi Hotokka SDP:n ryhmässä kuntavaaliehdokkaana oleva Kari Sarén tuntee Kuhmoisten metsät. – Sillä voisi työllistää johonkin yleishyödylliseen tehtävään joko usean henkilön lyhyeksi aikaa tai pari henkilöä pidemmäksi aikaa. – Puolueen arvot ovat lähimpänä omia arvojani. – Haluaisin, että kunta säilyy itsenäisenä, sillä tällä hetkellä ei ole syytä liitoksiin. Sarja päättyy tähän. Sarén toimii hirviporukkansa koiramiehenä, ja työkaverinaan hänellä on karhukoira Vertti. Jos tarvetta työllistämiseen ei ole, miksei voisi vaikka hankkia Kuhmolaan digitaalisen elokuvaprojektorin tai koulun takapihalle ulkovalot. 55-vuotias Sarén on nykyisin eläkkeellä, mutta metsää hän hoitaa omalla pientilallaan Patavedellä. Ulkoistetaan niin vähän kuin mahdollista. – Käyttäisin sen nuorten työllistämiseen. Sarén uskoo, että hänen näkemyksistään olisi hyötyä valtuustossa, koska hänellä on pitkä kokemus pitäjästä ja pitäjän olosuhteista. – Harrastuksiani ovat metsästys, kalastus ja lavatanssit. – Olen kiinnostunut siitä, miten asiat oikeasti tapahtuvat. Kuntavaalien ennakkoäänestysaika on 17.–23 lokakuuta ja varsinainen vaalipäivä 28. Pihatöiden lomassa voi istahtaa Jeremiaksen seuraksi hiekkalaatikkoleikkeihin. Hän on työskennellyt Pitkä kokemus pitäjän olosuhteista puiden kanssa koko ikänsä, pääasiassa Kuhmoisissa metsurina. Työntekijöiden ja heikompiosaisten asioiden ajaminen kiinnostaa – mikä ettei eläkeläistenkin. Rantanen uskoo, että hänen työnsä vaikuttaa siihen, millaisia asioita hän kunnanvaltuustossa pyrkisi edistämään. Vaaleja on ollut kiva seurata, mutta aikaisemmin Nuorten asiat esille kunnassa ei ole ollut mahdollisuutta lähteä ehdokkaaksi. Toivon, että lukio säilyisi. Kuntavaalit 2012 Kuhmoisten Sanomat esittelee yhden uuden ehdokkaan jokaisesta kuudesta ryhmästä, jotka ovat asettaneet kuntavaaliehdokkaita Kuhmoisissa. lokakuuta 2012 8 Päivi Hotokka Markus Rantanen on monelle kuhmoislaiselle tuttu työstään seurakunnan nuoriso-ohjaajana. Olin ensin leirillä isosena, ja siitä homma on kasvanut. Tällä viikolla vuorossa ovat kristillisdemokraatit ja SDP. Rantanen on koulutukseltaan yhteisöpedagogi, ja hän on aina työskennellyt lasten ja nuorten parissa. – Se alkoi harrastuksena, ja nyt siitä on tullut työ. Markus Rantanen on ensimmäistä kertaa ehdokkaana vaaleissa. Markus Rantasen pihamaalta on kaunis näkymä Ala-Karkjärvelle. Hän pyrkii kunnanvaltuustoon kristillisdemokraattien ehdokkaana. Mainitse yksi asia, jonka haluat Kuhmoisten kunnan toteuttavan lähivuosina. Viitasaarelta kotoisin oleva Rantanen muutti perheineen Kuhmoisiin kolme vuotta sitten. Pidetään kiinni niistä hyvistä palveluista, joita meillä jo on. Jos kunnalla olisi käytettävissään ylimääräiset 50 000 euroa vuodessa, mihin käyttäisit summan. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Sarén on eronnut ja hänellä on kaksi aikuista lasta. – Uusien työllistävien työpaikkojen luominen. – Tavoitteeni on, että kunta säilyy itsenäisenä ja työt hoidetaan kunnan omina hommina. Jos kunnalla olisi käytettävissään ylimääräiset 50 000 euroa vuodessa, mihin käyttäisit summan. Aiemmin Kari Sarén on osallistunut kuntavaaleihin vasemmistoliiton ehdokkaana ja toiminut kunnanvaltuustossa ensimmäisenä varavaltuutettuna sekä maatalouslautakunnan jäsenenä. Kirjorannan talossa mäellä kirkkoherranviraston vieressä asuvat myös vaimo Tytti sekä pojat Samuel ja Jeremias. Mainitse yksi asia, jonka haluat Kuhmoisten kunnan toteuttavan lähivuosina. – Tein myös opintomatkan, olin kuusi vuotta Lahdessa Enson tehtailla. Tämä muhkea kuusi kasvaa Pataveden-talon pihapiirissä, ja sen taimen siirsi tähän paikkaan Sarénin vaarin äiti Rosa Maria Aatamintytär Sarén, omaa sukua Syvälahti. lokakuuta.
Viisi tuntui paljolta, mutta kunkin ryhmän ehdokkaat mainitsivat joitakin ehdotuksiaan. Tässä yhteydessä ehdokkaat nostivat esiin tavoitteita, joita kunnalla pitäisi olla. – Pitäisi laittaa kunnan rakennukset sekä tieja vesiasiat kuntoon, Mira Jokinen (kesk) vastasi. kään valmistellun kunnan elinkeinoja työllisyysstrategian, jota ei vieläkään ole saatu valmiiksi, koska luottamushenkilöt eivät ole olleet tyytyväisiä konsulttien tekemään työhön. – Se on harvinaisen vireää. – EU-rahaa on, sitä pitää käyttää. – Turvallinen asuinympäristö, aloitti Kimmo Malin (kok) – Äärimmäisen kaunis ympäristö, vesistöt ja Päijänne, jatkoi Juha Järvenpää (kok) Risto Ojala (kd) painotti kunnan yhdistysja seuratoimintaa. – Veroprosentin nostoa en kannata, mutta veropohjaa tulisi pyrkiä laajentamaan. Kaikki panelistit lupasivat ryhtyä markkinoimaan kuntaa, mikäli heidät valitaan. Eläkeläisiä ja lapsiperheitä Vaikka vetovoimatekijöitä mainittiin useita, Hannu Lahtinen piti esitystä vaisuna. – Meiltä puuttuvat yksiöt ja isommat perheasunnot, Mira Jokinen mietti kuntaan tuleville työntekijöille parempia olosuhteita. Koululla oppilaskunnan hallituksen järjestämässä paneelissa Vesa Lahtinen kysyi, mihin ehdokkaat suuntautuisivat, jos kuntaliitos on väistämätön. Paneelissa pohdittiin myös, minkälaisia asukkaita Kuhmoisiin pitäisi saada. Muiden muassa Mira Jokinen oli sitä mieltä, että iäkkäät muuttajat tekevät paikkakunnalle hyvää, koska heillä on ostovoimaa ja mahdollisuuksia harrastaa. Veikko Mattilan mielestä kunnan tehtävä ei ole ohjailla kyliä, eikä hän kannata rahaavustuksia. Paneeliin osallistui kuntavaaliehdokkaita viidestä puolueesta, sekä tuoreita kasvoja että konkaripoliitikkoja. Kirsi Karevesi ehdotti varojen säätiöimistä, jotta ne olisivat myöhemminkin Kuhmoisissa käytettävissä. Kimmo Malinin (kok) valinta on se, joka turvaa palvelut parhaiten ja jossa veroprosentti on alhaisin. Kuhmolassa järjestettyn suuren vaalipaneelin keskustelijoina olivat Kimmo Malin, Juha Järvenpää, Risto Ojala, Mira Jokinen, Veikko Mattila, Kirsi Karevesi, Silmu Sarvala ja Kati Ojala. – En pidä Jämsän suuntaa hyvänä, mutta meillä on paljon yhteistä, Markus Rantanen (kd) puntaroi. Risto Ojala (kd) satsaisi vanhuspalveluihin, jotta kuntaan saataisiin lisää paluumuuttajia ja muita iäkkäitä asukkaita. Toimitaan voimakkaasti yhteistyössä muiden kuntien kanssa, Silmu Sarvala (sd) sanoi. Silmu Sarvala piti kiinteistöihin sijoittamista ongelmallisena, koska ne voidaan liitoksen jälkeen myydä yksityisille. Hän huomautti, että uusi aluearkkitehti on jo ottanut asiakseen selvittää kylien olosuhteita ja kaavoitusta. Mennään avoimin mielin, Kati Ojala (sd) sanoi. – Miksi me emme hyödynnä näitä, juontaja tiukkasi. Veikko Mattila (kesk) on työssään kiinteistönvälittäjänä tavannut ihmisiä, jotka pitävät Kuhmoisten palveluja erittäin hyvinä. – Näillä kriteereillä se ei ole Jämsä. Puheenjohtaja Hannu Lahtinen otti puheeksi pitPäivi Hotokka Kaikki kuntavaaleissa ehdokkaita Kuhmoisissa asettaneet ryhmät ovat tehneet selväksi, että tavoitteena on kunnan säilyttäminen itsenäisenä. – Sillä tavoitteella päästäisiin hyvin otsikoihin. – Lisäksi koulu on säilytettävä nykyisellään. Suuria väittelyjä tai puolueiden välisiä mielipide-eroja ei keskustelussa syntynyt. Jämsä on pois laskuista sen taloudellisen tilanteen vuoksi, Minna KorppilaKauppinen (kesk) vastasi. – Houkutteleva tonttitarjonta, menokuri ja yhteistyö, Juha Järvenpää luetteli kokoomuksen näkemyksiä. Kaikkien lapset ovat kaikkien lapsia, Kati Ojala kertoi kokemuksestaan. Risto Ojala asetti tavoitteeksi 3 000 asukasta, ja Silmu Sarvala kohotti sen 5 000 asukkaaseen. Täytyy pitää huolta siitä, että taajaman palvelut pysyvät riittävän monipuolisina, sillä niitä kylillä asuvatkin käyttävät, Silmu Sarvala sanoi. Kaikki Kuhmoisissa ehdokkaita asettaneet puolueet oli kutsuttu, mutta itsenäisyyspuolueen edustaja ei ollut paikalla. – Kiinteistöveroja voisi tiukan paikan tullen korottaa, Kirsi Karevesi (ps) mietti. Panelistit eivät kuitenkaan innostuneet tuen palauttamisesta. Tavoitteeksi 5 000 asukasta Risto Ojala kehotti kyläläisiä toteuttamaan hankkeita itse. Silmu Sarvala sanoi, että kunnan pitää käyttää kaikki keinot, jotta asukkaiksi saadaan muitakin kuin varakkaita eläkeläisiä. Hetkeä ennen kuvan ottamista myös Veikko Mattilan käsi oli pystyssä. Suurin rooli oli jo valtuustossa istuvilla ehdokkailla, koska heillä oli mahdollisuus kertoa päättyvällä kaudella tehdyistä päätöksistä. Pulmana uusien asukkaiden houkutteleminen Keskustelua syntyi kuitenkin siitä, ketä kaunis luonto houkuttelee muuttamaan Kuhmoisiin. Keinoja kunnan säilyttämiseksi Kuhmolan suuressa vaalipaneelissa entinen kunnanjohtaja Rauno Riihimäki kehotti keskustelijoita esittämään viisi keinoa, jolla kunnan itsenäisyys saadaan säilytettyä. Liitosasiat jäivät keskustelujen sivuosiin – Minulla ei ole vahvaa kantaa, mutta Pirkanmaa kuulostaa kivalta. Yleisön joukossa ollut, itsekin keskustan ehdokas Arja Korvenranta kysyi, miten kunta voisi tukea sivukylien asuttamista. Puheenjohtaja Hannu Lahtinen haastoi panelistit miettimään, mitkä asiat Kuhmoisissa ovat ylivoimaisuustekijöitä muihin paikkakuntiin verrattuna. – Ehkä pitäisi harkita muuttoavustusta kaikille, etenkin lapsiperheille. – Lahti ja Pirkanmaa pitää selvittää perinpohjaisesti. – Kuhmoinen on vain paras! – Yhteisöllisyys on käsinkosketeltavaa. Veikko Mattila (kesk) kehotti heti valtuustokauden alussa varautumaan kunnan taloudenpidossa siihen, että kuntaliitoksia saattaa tulla. – Yritetään tehdä kunnasta entistä ehompi, se on oikeastaan ainoa keino. – Suhtaudun skeptisesti siihen, että ympäristömarkkinoinnilla paljon voitettaisiin, Veikko Mattila jatkoi. Hyvät palvelut ja yhteisöllisyys Mira Jokisen (kesk) mielestä yritystoiminnan ja etätyön mahdollisuudet ovat erinomaiset ympäri kuntaa, kunhan laajakaistaverkko saadaan rakennettua. Lea Sinivaara huomautti lukiokeskusteluun, että oppilaita lähtee paljon myös muihin oppilaitoksiin kuin lukioihin.. Kun Silmu Sarvalan (sd) vuoro oli vastata, kaikki ensimmäisenä mieleen tulevat vahvuudet oli jo mainittu. Riihimäki laittoi panelistit myös miettimään, mitä pitäisi kunnan metsäja muille varoille tehdä, jos liitokseen joudutaan. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 17. Vaikka aiemmin suuntautumiskysymykset ovat mietityttäneet Kuhmoisissa runsaasti, vaalipaneeleissa tähän ei käytetty paljon aikaa. – Kuhmoinen palvelee -lehti herättää huomiota, Kirsi Karevesi (ps) sanoi. – Parikymppisenä tällaiset asiat eivät kiinnosta, luonto rupeaa kiinnostamaan vasta myöhemmin, Juha Järvenpää sanoi. – Varat tulee suunnitelmallisesti sitoa kohteisiin, jotka ovat meidän alueellamme pysyviä. Hänen oma listansa oli pitkä ja yksityiskohtainen. Hän kaipasi taloudellista tukea haja-asutusalueelle rakentamiseen. lokakuuta 2012 Päivi Hotokka Miten Kuhmoisten kunnasta voisi tehdä entistä vetovoimaisemman ja kuinka kuntaa pitäisi markkinoida. Näiden kysymysten ympärillä pyöri sunnuntai-iltana Kuhmolassa järjestetty suuri vaalipaneeli
Hienoa oli huomata nuorten aloittelevien kuljettajien määrä, sillä alle 13-vuotiaita oli mukana viisi, ja he ajoivat omat kisaeränsä. Ajokit kulkevat moottoripyörän moottorilla. Kerholaisten talvikausi alkaa crossiradan kunnostuksella ja Päijänne-ajon reitin suunnittelulla sekä jatkuu osallistumisilla kansallisiin endurokilpailuihin. Sijoituttuaan tänä vuonna mitaleille semiprossa Lahnalahti siirtyy ensi kaudella kilpailemaan pro-tasolla kokeneiden kuljettajien kanssa. M o o t t o r i ke r h o n 3 5 vuotistaipaleen kunniaksi muistettiin aktiivisesta kerhotyöstä Suomen Moottoriliiton ansiomerkein Jouni Hakkista, Sasu Kauppista ja Kari Kaitasta. Luokan suomenmestaruuden voitti Roni Nikander, joka oli Riihimäellä toinen. Kuljettajan painoa on siis saatava pienemmäksi, koska 15 kilon painoero merkitsee yhden sekunnin eroa kierrosajassa. Jarno Lahnalahti on ajanut kilpaa jokamiesluokassa noin 20 vuoden ajan, mutta kulunut kausi oli vasta toinen rata-autoilussa. Kuvissa Legends-autot näyttävät suurilta, mutta todellisuudessa ne ovat vain metrin korkuisia. Lisäksi autoilla järjestetään ajotilaisuuksia. Pohjoselle kolmossija ja SM-hopeaa KuhMk:n tapahtumassa yhtenä lajina oli peltocrossi. – kuva Heikki Ristaniemi. Kilpailun säännöissä on määritelty kuskin ja auton yhteinen minimipaino, ja hänen autonsa paino on jo minimissä. Aiemmin Lahnalahti kilpaili jokamiesluokassa, mutta kaksi viime kautta hän on ajanut rata-autoilun Legends-luokassa. – Autot ovat nopeita. Talli helpottaa kuskin työtä Lahnalahti kuuluu neljän auton talliin, jossa autoja ja kuljettajia huoltaa 20 hengen henkilökunta. – Niitä ei saa virittää, joten ajotaito ratkaisee. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Legends-luokkaa ajetaan putkirunkoisilla autoilla, jotka ulkonäöltään muistuttavat amerikkalaisia 1930ja 1940-lukujen sedan ja coupe-malleja. Heikki Sihto Lauantaina vietettiin Kuhmoisten moottorikerhon jo perinteeksi muodostunutta kauden päättävää ulkoilupäivää. Ensi vuoden endurokausi SM-sarjassa alkaa helmikuussa Kangasalla. Riihimäen osakilpailun voitti Eero Remes, joka jäi kuitenkin Pohjosen taakse kokonaiskilpailussa, koska osallistui kauden aikana vain neljään kilpailuun. Lahnalahti vertaa pienen ja nopean auton ajotuntumaa mikroautoon. Sateeton päivä, crossirata lähimetsineen ja Pasisen Antin pelto loivat loistavat puitteet kisailuun. Tallit järjestävät kilpailujen yhteydessä yrityksille vip-tilaisuuksia, joihin firmat voivat tuoda esimerkiksi asiakkaitaan tutustumaan rata-autoiluun. Autot näyttävät kukin erilaisilta mutta ovat rakenteeltaan identtisiä. Päivän päätteeksi syötiin, saunottiin ja kerrattiin parhaat tilanteet, Moottorikerholaiset kilpasilla seliteltiin, miksi kaveri pääsi ohi ja niin edelleen. Kaikista rata-autoilun luokista Legends on Suomessa suosituin. Legends-luokka on kansainvälinen, ja suomalaisissa kilpailuissa kuskit keräävät myös maailmancupin pisteitä. Kolmiottelun nimeä kantava päivä koostui endurosta, motocrossista ja peltocrossista, joita kutakin ajettiin kaksi erää. Vuosi oli muutoinkin kerhon historian menestyksekkäin, siitä osoituksena ovat Lauri Pohjosen ja Juho Kaitasen SM-hopeamitalit. Kustannuksiltaan auto on järkevän hintainen, 10 000–25 000 euroa. Tapahtuma keräsi yli 20 kurapyöräharrastajaa, joista nuorin oli 9-vuotias ja vanhimpien ikää ei edes mainita. – Minulla on ollut haaveena kokeilla asvaltilla ajamista. – Rata-autoilun kiinnostavuus lisääntyy muutenkin Suomessa. Kierroksen keskinopeus Legends-auto on pieni ja kulkee lujaa Suomen radoilla on noin 120 kilometriä tunnissa. – Ensi kaudelle on helppo laittaa rimaa taas pikkuisen korkeammalle. Ja täytyyhän pyöriinkin vaihtaa nastarenkaat! Päivi Hotokka Kuhmoisten moottorikerhon endurokuljettaja Lauri Pohjonen sijoittui kauden viimeisessä SM-osakilpailussa Riihimäellä kolmanneksi. Hän kertoo vaihtaneensa jokamiesluokasta rata-autoiluun osittain juuri siksi, että hänellä ei ollut aikaa eikä osaamista laitella autoja. Jo tätä ennen Pohjonen oli kuitenkin varmistanut 250 4t -luokan hopeasijan SMsarjassa. Jarno Lahnalahti on harrastanut autourheilua lapsesta asti, ja hän edustaa edelleen Kuhmoisten Urheiluautoilijoita, vaikka asuu nykyisin Tampereella. – kuva Heidi Pietilä. Loppujen lopuksi kaudesta ja sijoituksesta jäi hyvä mieli. Tallit saavat taloudellista tukea yhteistyökumppaneilta. Mikäli ensi kausi sujuu Suomessa hyvin, Jarno Lahnalahti pitää tavoitteenaan kilpailla loppuvuonna Amerikassa sarjan maailmanlaajuisessa finaalissa. Huippunopeus on 200 kilometriä tunnissa ja kiihtyvyys nollasta sataan 4 sekuntia. Ensi kaudella rima korkeammalle Alkukaudesta Lahnalahdella oli harmeja auton kanssa, ja hänestä tuntui, että mestaruudesta taistelemisen saa unohtaa. Semipro-taso on tarkoitettu kuljettajille, joilla ei vielä ole lajista paljon kokemusta. Legends-luokassa on paljon kuljettajia sekä kova taso, hän perustelee valintaansa. Lahnalahti ennakoi, että talvesta tulee kuljettajalle kova treenikausi. Lahnalahden mukaan sponsoreita on helpompi saada kuin muissa luokissa, koska luokan autot ovat näyttäviä ja keräävät katsojia. Hän sijoittui rata-autoilun Legends-luokassa semiproluokan kolmanneksi. lokakuuta 2012 10 Päivi Hotokka Jarno Lahnalahti hankki tällä kaudella Kuhmoisten Urheiluautoilijoille menestystä lajissa, jota ei Kuhmoisissa ole aiemmin harrastettu
Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. KIMMON KENKÄ KANKAANPÄÄ www.kimmonkenka.fi Tervetuloa Torstaitupaan Kuhmolaan 18.10. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Yksiö 30 m 2 keskustan kerrostalossa. 10-12, 42100 Jämsä p. 0400 477 809 www.tietoruusu.fi __________________________ ATK-tuki, kotisivut, tietoja kodinkonekorjaukset p. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Tmi Markku Kaakko p. tyhj. Tervetuloa! Kuhmoisten Seniorit ry:n SYYSKOKOUS Kuhmolassa ma 29.10.2012 klo 13. 020 730 4040 Fax 014 712 951 Lindroos Esa 0400 344 531 __________________________________ SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ T:mi Sähköasennus Tapio Halttunen A-ryhmä Kirkkotie 18, Kuhmoinen 0400 742 310 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. alv 23%) Etusivulla 1,55 e /pmm Tekstissä 1,35 e /pmm Takasivulla 1,43 e /pmm Seurapalsta 1,94 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. lokakuuta 2012 KOKOUKSET SEURAT KYLÄN RAITILLA TAVATAAN... Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. 050 913 6226 www.juhansahko.net __________________________ Tapiolan Lämpöpumppu p. Soittaa Timo Kvist. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. P. 045 8570827. Nevala KENKIÄ JA KUMISAAPPAITA TO KUHMOISTEN TORILLA 9-17 Kävelyja jokasäänkenkiä (Sievi, Pomar, Rieker) ORTOKENKIÄ ongelmajaloille (myös talvimalleja), Kuoma-lenkkareita, toppasaappaita, nilkkureita, NOKIAN KUMISAAPPAITA (myös lämminvuorisia), työsandaaleja, sisäkenkiä, aamutossuja... Taiteilijatarvikkeita ja täyden palvelun kehystämö.Edullisesti (24h). Saneeraamme piippusi turvalliseksi ja toimivaksi laatutarvikkein. 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Peltonen p. Ikkunat, ovet, pleksit, lasit suurvarastosta. klo 9–10 Kuhmoisten torilla PERUNAA Van Gogh, Siikli, Pito, Nicola ym. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. (sis. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 __________________________ Pitopalvelu Hopeaharju 040 7070 488 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. tapahtumat OPASOL OY p. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 3,85 e . Vääksy p. tilaus 63 e 6 kk:n tilaus 38 e 3 kk:n tilaus 30 e Ilmoitushinnat 1.1.2012 alk. 0400 425 708 Yhteyspäälliikkö, VTS Ermo Piispanen, p. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. 0400 779 632 / 040 504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2872 (LT-2011) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. P. Kotimaisia LOBO-omenoita laatikoittain. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Nahkasaappaita. EL-Kuhmoisten yhdistys ry Uimahalliretki Padasjoelle ke 24.10.2012. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. P. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen (03) 5445 100 __________________________ Tapiola-ryhmä Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. (03) 555 1680 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. Lähtö linjaautoasemalta klo 12.30, ajetaan Toritien kautta. Piipputaito Oy Soita! 044-032 8116 PALVELUJA TARJOLLA LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 92,e ja 6,50e/lisärivi (alv 0%) KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. TIETORUUSU Kirkkotie 8, p. Ohjelmavieraana Paula Kauppinen, joka kertoo sairaanhoitajan oikeudesta kirjoittaa reseptejä alk. erikoiskuljetukset/kotim. 24 t. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. Myös pellitykset, sadehatut yms. vuokrattavana PALVELUJA TARJOLLA. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. 044 337 0779 Toritie 64, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. Hallitus klo 12.30. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KOTIAPU Siivousja Kotipalvelu AR-MI Clean Ay 045 120 9378 /Arja ja Mia KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. Hintoihin sisältyy alv 23%. 5 e. Multaporkkanaa, sipulia ym. 0400 783 630. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 3,85 e . 0400 852 532 __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. Hinta 10 e, yli 75 v. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. 044 3201707 tuure@kuhmoistenasennus.net HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. (014) 718 688, 0400 647 931 __________________________________ __________________________________ Lasimestari ky. Myös PIENILLE JA PYÖREILLE. 0400 346 604 SIRPAN KOTIKUTOMO, Orimattila Ma 22.10. Kuhmoisten Reumayhdistys ry tiedottaa: Kerhotilaisuus maanantaina 22.10.2012 (ei viimeinen maanantai) klo 13.00 Kuhmolassa. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 11.30 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Tulkaahan kahville ja juttusille! Yhteislaulut pe 19.10. Tervetuloa! Hallitus IKKUNAT OVET ASENNUS WWW.PIHLA.FI Puh. klo 13-15 Kuhmolassa. perheelle, ennenkin Hahmajärvellä viihtynyt. *100% merinovillaisia (konepestäviä) lasten haalareita ja damaskeja sekä miesten ja naisten villahousuja * taskullisia syysja talvihousuja (fleece, farkku, flanellivuori, villakangas ym.). Irma Kallio p. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. 040 541 3823 www.ilmalampo.fi __________________________ Sähkötyö J. 050 347 1630 Markus Ahonen TARINATALOSSA to 18.10. (03) 766 0099 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. klo 13–17 Lankoja, lahjatavaroita, naisten puolipoolo 12 e, kuminauhavyötäröllä housuja (koot 50 saakka) TERVETULOA! Johan on markkinat halutaan vuokrata Kesämökki Hahmajärveltä 4-henk. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 Lämmityskausi alkamassa, onko hormisi paloturvallinen. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset p. 0400 798143 p. Heti kerhotilaisuuden jälkeen hallitus pitää kokouksen. 040 5080 349 www.tapiolanlampopumppu.fi JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. * Vuorillisia fleecetakkeja, mariraitapaitoja, sukkia, myssyjä ym. (03) 5512 177, 040 5415 723 Keskustie 6, Padasjoki HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa (03) 5445100 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat __________________________________ PITOPALVELU yms. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KUHMOISTEN MARKKINOILLA LA 20.10. Ilmoittautumiset Anneli 0400-437341. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. Ark. HUOPATOSSUJA kumipohjalla. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. klo 11.30. Tilaushinnat 2012 (kotimaa) (sis. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,20 e /ilmoitus. 040 536 5663, 0400 350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 040 587 7830 __________________________________ Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiuspuoti p. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 17. klo 1013. (03) 5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p. ja Eurooppa OPASOL OY p. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. alv 9%) 12 kk/kestotilaus 58 e 12 kk / määräaik. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj
Hyötyä pelkästä suunnittelusta Jarkko Koposen mukaan neljän lukion tiivis yhteistyö on hankala toteuttaa, koska kaikissa kunnissa on erilainen kulttuuri. Seuratoiminnan 100-v. Se voi olla tiivis yhteistyöverkosto, jolla on yhteistä opetusta. klo 18 metsästysalueemme maanomistajat, seuramme jäsenet sekä kyläläiset Tervetuloa ! Päijälän Seudun Metsästysseura ry Koululaisten urheilukilpailut 20.9.2012 JUOKSU 40 m Esikoulu tytöt: 1) Elli Hellsten 9,9; 2) Diana Shkatyreva 10,6; 3) Eva Lammio 10,6; 4) Aino Tanninen; 5) Angelin Kuningas; 6) Hilla Lundahl; 7) Sonja Peltonen; 8)Martta Malin Esikoulu pojat: 1) Sammeli Koskinen 8,8; 2) Ilmari Huusko 9,4; 3) Iisakki Turve 9,7; 4) Luukas Carlson; 5) Niko Tuomivirta; 6) Konsta Nurminen; 7) Taavi Niemi; 8) Juho Pitkäniemi 1.luokka tytöt: 1) Sara Laatikainen 9,1; 2) Iina Kaitanen 9,3; 3) Silja Kauppinen 9,9; 4) Laura Anttila 1.luokka pojat: 1) Atte Unnaslahti 8,0; 2) Jami Laari 8,5; 3) Joni Laari 8,6; 4) Artjom Shkatyrev; 5) Havu Sarvala; 6) Artturi Lahnalahti; 7) Juho Sumioinen 2.luokka tytöt: 1) Anneli Hänninen 9,9; 2) Elina Lundahl 10,1 2.luokka pojat: 1) Aatu Pohjoisvirta 8,7; 2) Topias Isojärvi 9,6; 3) Julius Osonen 9,9; 4) Valtteri Poikala JUOKSU 60 m 3.luokka tytöt: 1) Lotta Unnaslahti 12,5; 2) Mirella Launonen 13,3; 3) Katariina Lahnalahti 13,5; 4) Nella Stenholm 3.luokka pojat: 1) Konsta Kaunistoinen 12,4; 2) Aleksi Forss 12,5; 3) Aku Liehu 12,9; 4) Einari Sihto 4.luokka tytöt: 1) Anna Vesa 10,3; 2) Venla Pohjoisvirta 11,2; 3) Päivi Leppänen 11,3; 4) Paju Sarvala; 5) Micaela Wikman; 6) Anna Isojärvi; 7) Siiri Vaskisalo 4.luokka pojat: 1) Veikko Hakanen 10,2; 2) Vihtori Lahnalahti 10,5; 3) Taavi Ahokas 10,8; 4) Samuli Säynätjoki; 5) Tuomas Lättilä; 6) Otto Hinskala; 7) Nestori Heickell; 8) Kasper Kallio 5.luokka tytöt: 1) Iida Karevesi 10,5; 2) Sanni Hellsten 10,8; 3) Maria Lättilä 11,0; 4) Reetta Sihto; 5) Viona Korhonen; 6) Roosa Lahtinen; 7) Milena Launonen 5.luokka pojat: 1) Atte Ojala 10,3; 2) Antero Hänninen 10,3; 3) Teemu Mäkinen 11,2; 4) Onni Hinskala; 5) Ville Hakanen; 6) Oskari Salminen 6.luokka tytöt: 1) Tuuli Ahokas 8,8; 2) Emmi Vesa 9,4; 3) Enna Kaitanen 10,1; 4) Tiia Liivenkorkee 6.luokka pojat: 1) Leevi Aittolahti 9,9; 2) Iivari Heickell 10,6; 3) Ali Achek 10,6; 4) Leevi Nuuttila; 5) Joonas Säynätjoki; 6) Juho Kurjonen; 7) Touko Kaakko; 8) Lauri Lehmussaari; 9) Topias Osonen; 10) Aapeli Poikala JUOKSU 100 m 7.luokka pojat: 1) Juho Kaitanen 17,0; 2) Otso Hiidenkari 17,8; 3) Tuomas Peltonen 19,8 8.luokka tytöt: 1) Annika Karppinen 16,2; 2) Jasmin Hännikäinen 16,3 8.–9.luokkien pojat: 1) Perttu Nieminen 13,7; 2) Niilo Vesikallio 13,9; 3) Joona Aittolahti 16,1 PITUUSHYPPY 1.luokka pojat: 1) Atte Unnaslahti 239; 2) Havu Sarvala 220; 3) Artturi Lahnalahti 218; 4) Altti Nuuttila; 5) Joni Laari; 6) Leevi Tikkanen; 7) Jami Laari; 8) Juho Sumioinen; 9) Otto Rainio 1.luokka tytöt: 1) Iina Kaitanen 218; 2) Laura Anttila 217; 3) Silja Kauppinen 209 2.luokka tytöt: 1) Elina Ludahl 245; 2) Anneli Hänninen 203 2.luokka pojat: 1) Aatu Pohjoisvirta 257; 2) Topias Isojärvi 205; 3) Julius Osonen 198; 4) Valtteri Poikala 3.luokka tytöt: 1) Mirella Launonen 225; 2) Katariina Lahnalahti 217; 3) Nella Stenholm 204 3.luokka pojat: 1) Aleksi Forss 257; 2) Eetu Liukkonen 244; 3) Viljami Turve 240; 4) Einari Sihto; 5) Konsta Kaunistoinen 4.luokka tytöt: 1) Anna Vesa 325; 2) Micaela Wikman 291; 3) Anna Isojärvi 286; 4) Päivi Leppänen 4.luokka pojat: 1) Vihtori Lahnalahti 321; 2) Veikko Hakanen 319; 3) Taavi Ahokas 319; 4) Otto Hinskala; 5) Nestori Heickell; 6) Antti Laatikainen; 7) Jyri Laari 5.luokka tytöt: 1) Milla Peltonen 292 5.luokka pojat: 1) Antero Hänninen 310; 2) Paavo Juurikka 301; 3) Ilmari Hynninen 297; 4) Ville Hakanen; 5) Teemu Mäkinen; 6) Aaro Eerola; 7) Tino Uimonen; 8) Jani Nurmela; 9) Tony Koponen 6.luokka tytöt: 1) Emmi Vesa 427; 2) Kaisa Hellsten 380 6.luokka pojat: 1) Leevi Aittolahti 355; 2) Ali Achek 322; 3) Leevi Nuuttila 319; 4) Joonas Säynätjoki; 5) Iivari Heickell; 6) Niko Liehu; 7) Ville Kaunistoinen; 8) Viljo Sihto 7.luokka pojat: 1) Juho Kaitanen 316; 2) Tuomas Peltonen 253 8.luokka tytöt: 1) Annika Karppinen 380; 2) Jasmin Hännikäinen 360 8.luokka pojat: 1) Niilo Vesikallio 359; 2) Joona Aittolahti 332 9.luokka pojat: 1) Perttu Nieminen 418 KUULANTYÖNTÖ 3.luokka tytöt 2,0 kg: 1) Alma Karevesi 416; 2) Riikka Liehu 393; 3) Saija Koskinen 335 3.luokka pojat 2,0 kg: 1) Einari Sihto 463; 2) Aku Liehu 432 4.luokka tytöt 2.0 kg: 1) Siiri Vaskisalo 513; 2) Paju Sarvala 447; 3) Johanna Rainio 445; 4) Alisa Puolamäki 4.luokka pojat 2,5 kg: 1) Samuli Säynätjoki 450; 2) Simo Kauppinen 421; 3) Riku Lahtinen 377 5.luokka tytöt 2,0 kg: 1) Sanni Hellsten 533; 2) Iida Karevesi 520; 3) Reetta Sihto 478; 4) Milena Launonen 5.luokka pojat 2,5 kg: 1) Sauli Lehmussaari 639; 2) Atte Ojala 576; 3) Paavo Juurikka 573; 4) Eljas Liehu; 5) Tino Uimonen; 6) Iiro Salminen 6.luokka tytöt 2,5 kg: 1) Tuuli Ahokas 754; 2) Vilma Nurminen 693; 3) Ida Lantto 467; 4) Sara Sääskilahti 6.luokka pojat 3,0 kg: 1) Juho Kurjonen 637; 2) Lauri Lehmussaari 600; 2) Elias Peltonen 580; 4) Tapani Vaskisalo; 4) Touko Kaakko; 5) Tomi Jokinen; 6) Ville Kaunistoinen 7.luokka pojat 3,0 kg: 1) Otso Hiidenkari 895; 2) Roope Poikala 759 TULOKSET Päivi Hotokka Etelä-Päijänteen verkostolukion hahmotteleminen on sujunut hitaasti. Jo se on ollut meille eteenpäin menoa, yhtenäiskoulun apulaisrehtori Sinikka Mäkinen sanoo. Hänen tehtävänsä on tuottaa pohjatietoa verkostolukion ohjausryhmän käyttöön. Tarjous voimassa niin kauan kuin myytävää erää riittää. Vuonna 2014 tuen odotetaan pienenevän TAPAHTUMAT Lokakuu Osku Puukilan valokuvanäyttely kirjastossa 31.10. Päiväretki Padasjoen uimahalliin Pe 26.10. Miesten kotailta Hukin tilalla Harmoisissa La 20.10. Hiljaisen laulun ilta kirkossa Marraskuu La 3.11. M ai no ks en m ak sa a: Pe ru ss uo m al ai se t N ai se t ry HIRVIPEIJAISET METSÄSTYSSEURAN 60-V JUHLAN MERKEISSÄ Päijälän Pirtillä la 3.11. Nykyisin lukiot ovat tiiviisti peruskoulujen yhteydessä, ja rehtorit suunnittelevat samalla kertaa molempien henkilöstötarpeen. Hirvipeijaiset Päijälän Pirtillä La 3.11. lokakuuta 2012 12 RUOKAPATA Kauppatie 1, Padasjoki puh. 03 551 2200 marko.samiola@k-market.com KAUPPIAS HOITAA HOMMAN Palvelemme: ma-pe 7-21, la 7-18, su 12-18 www.facebook.com/ ruokapata Myymme puhdasta NESTE OIL tehokaasua! Electroluxin kodinkonemyynti VALIKOIMISSAMME PALJON LÄHIALUEEN PIENTUOTTAJIEN TUOTTEITA, JOISSA KOROSTUU ERITYISESTI KOTIMAISUUS JA LÄHIRUOKA! Grillikesän 2012 maukkaumm at pihvit TERVETULOA KAUPPAAN, JOSSA SAAT PALVELUA PERINTEIKKÄÄLTÄ PALVELUTISKILTÄ! TERVETULOA KAUPPAAN, JOSSA SAAT PALVELUA PERINTEIKKÄÄLTÄ PALVELUTISKILTÄ! Ilmainen vesipiste pullopalautuksen yhteydessä RUOKAPATA palvelee ma-pe 7-21, la 7-18, su 12-18 Kauppatie 1, Padasjoki, (03) 5512200, marko.samiola@k-market.com Zanussi ZWG7140P pesukone – 2 vuoden takuu – energialuokka A -10% – linkousnopeus 1400 – täyttömäärä 6 kg – LCD dig. Yhteisten opettajien palkkaamisessa ongelmana ovat pitkät välimatkat ja se, kuka korvaa matkakulut. Hanketta koordinoi Vääksyn yhteiskoulun rehtori Jarkko Koponen, joka kävi esittelemässä tilannetta Kuhmoisissa lokakuun alussa. Amazing Race Kuhmoinen 13– 25-vuotiaille Su 28.10. Oikaisu. – Hankkeeseen mukaan tuleminen on pakottanut meidät uudistumaan ja verkostoitumaan. näyttö – mitat: K850 L600 S500 Nyt Kuhmoisiin nopeimmille rajoitettu ERÄ kotiin kuljetettuna ja asennettuna yhteensä .................... Kuhmoisten lukio on edelleen saanut pienten lukioiden valtionapua noin 350 000 euroa vuodessa. Hirvikeittoa kyläläisille Pihlajakosken nuorisoseurantalolla, järj. Kuhmoisissa verkostolukion suunnittelustakin on koettu olevan hyötyä. Mäkimaan Muhkun Kekrijuoksu Kuhmoisten Sanomat Viime viikon Kuhmoisten Sanomat 41/2012 uutisoi Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen valtuuston vaalit 31.8.–21. – Olemme nousseet hirveän ison rappusen eteenpäin, rehtori Pasi Hämäläinen vahvistaa. syyskuuta. Kuhmoisissa on esimerkiksi eri loma-ajat kuin Päijät-Hämeessä, jolloin videoneuvottelukurssien järjestäminen ei onnistu. Hirviveikot ry La 3.11. Kunnallisvaalien äänestys Kuhmolassa Su 28.10. Se voi tarkoittaa lukiokoulutuksen järjestäjien vähentämistä, kun nyt jokainen kunta järjestää oman opetuksensa, Verkostolukion toteutus vielä auki tai koulutuksen antamista jonkun ulkopuolisen järjestettäväksi. Alun perin verkoston piti aloittaa tämän vuoden elokuussa, mutta vieläkään ei tiedetä, mitä Kuhmoisten, Padasjoen, Sysmän ja Asikkalan yhteinen lukioverkko voisi tarkoittaa. Yhteistyötä voi myös jatkaa nykyisellään ilman verkostolukiota. 450,Kysy tarjoukset myös muista isoista kodinkoneista! 2 5 6 LEA AITTOLAHTI SATU JOKINEN KIRSI KAREVESI TEHDÄÄN TULEVAISUUS YHDESSÄ! www.facebook.com/KuhmoistenPerussuomalaiset Sit. Ehdotuksia verkostolukion muodoksi on useita. – Kunnan omalla työryhmällä pitäisi keskustella, mitkä ovat lukio-opetuksen tavoitteet ja merkitys, Koponen ehdottaa. juhla Kissakulman torpalla Su 28.10. Syysmarkkinat Kuhmoisten torilla Ke 24.10. asti Ke–ti 17.–23.10 Kunnallisvaalien ennakkoäänestys kirjastossa Pe 19.10. Vääksyssä puolestaan on 75 minuutin oppitunnit, muualla 45 minuutin. Muut Mhy Kanta-Hämeen valtuustoon valitut kuhmoislaiset ovat Kari Raivonen, Tapio Helin, Taina Järvenpää ja Ossi Simola, varalla Juha Hinskala. Tuloksista puuttui 60 äänellä valtuustoon valittu Ilkka Säynätjoki. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17