Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,20 € N:o 512014 64. Kuhmoisten vs. Kaipia uskoo, että monelle joulun myönteinen sanoma on helppo vastaanottaa, vaikka siihen ei liittyisikään henkilökohtaisella tasolla uskoa kristinuskon perusoppeihin. Suurta muutosta ei ole tapahtunut suuntaan tai toiseen. 7-18. 7-18, Su 21.12. Joulun sanoma on helppo vastaanottaa Joulu on Kaipian mielestä ihmisten kohtaamisten aikaa. Ihmiset ovat huomanneet, että esimerkiksi joulukirkko on kiva juttu, joka luo joulun tunnelmaa ilman syyllistämistä. 12 95 kg 9 95 kg TEHDÄÄN JOULUN VALMISTELUUN K-MARKET KIPPARISTA NORJAN LOHIFILEE SAVUSTETTU LOHIFILEE Palvelusta! Erä! Palvelusta! Erä! Palvelusta! Erä! ISOT KARJALANPAISTIKUUTIOT PALVELEMME: La 20.12. Suljettu, Tapaninpäivä 26.12. 03 555 6061 kalle.uimonen@k-market.com kauppias hoitaa homman VOIMASSA PE-TI 19.-23.12.2014 VOIMASSA PE-TI 19.-23.12.2014 VOIMASSA PE-TI 19.-23.12.2014 8 89 kg Raj. – Väkeä oli suunnilleen saman verran kuin yleensäkin. 12-20, Ma 22.12. lisää: www.k-market.com KIPPARI Toritie 53, Kuhmoinen puh. Monelle perheelle joulukirkossa käyminen kuuluu perinteeseen. Kaipian mukaan perinteiset kappaleet kuten Maa on niin kaunis ja Sylvian joululaulu säilyvät ohjelmistossa vuodesta toiseen. joulukuuta 2014 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Joulu tuo vilskettä kirkkoon Kuhmoisten kirkossa viime sunnuntaina järjestetyssä Kauneimmat joululaulut -tilaisuudessa laulettiin perinteisten kappaleiden lisäksi myös kaksi uudempaa laulua kirkkokuoron johdolla. Sunnuntaina kirkossa tuli itse asiassa kyselyäkin siitä, järjestetäänkö Kuhmoisissa jouluaattona yökirkkoa. Suosituin joulunajan tapahtumista on Kaipian mielestä aattopäivän hartaus, joka pidetään Papinsaaren siunauskappelissa iltapäivällä. Kts. – Enää ei haluta herätä joulukirkkoon aikaisin aamulla. Omien lisäksi seurakunta on mukana myös useiden yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa. Perheitä jopa kolmessa sukupolvessa. vsk Keskiviikkona 17. Sitä tapaa Kuhmoisissa ei ole ollut, mutta yömessu pidetään uudenvuodenaattona. – Se on myös osa suomalaista kulttuuria, johon tutustutaan jo koulussa. Monille joulu on ainoa aika vuodesta, jolloin kirkkoon ylipäätänsä tullaan. 2 kpl/tal. Niina Huuhtanen Kuhmoisten kirkon penkkirivistöt täyttyivät viime sunnuntaina jokavuotiseen tapaan kauneimpien joululaulujen laulajista. Joulu houkuttelee kirkkoon myös sellaisia, joilla ei olisi erityistä uskonnollista vakaumusta. Suljettu, La 27.12. Kuhmoisten seurakunta järjestää joulunaikaan tapahtumia hyvin perinteisen kaavan mukaisesti. – Kirkossa käy jouluisin laaja joukko ihmisiä. 12-21, Ke 24.12. kirkkoherra Auni Kaipia kertoo, että sunnuntaina Kuhmoisten kirkkoon kokoontui yli 200 ihmistä virittäytymään joulun tunnelmaan. Kaipia epäilee innostuksen laantumisen johtuvan yksinkertaisesti siitä, että ihmisten elämänrytmi on muuttunut iltapainotteisemmaksi. 12-21, Ti 23.12. Sen sijaan joulupäivänä järjestettävä aamuseitsemältä alkava joulukirkko on vuosien saatossa menettänyt vähitellen suosiotaan. 7-12, Joulupäivä 25.12. – Viime sunnuntaina seurakunta oli mukana esimerkiksi Kuhmoisten Sotaveteraanit ry:n ja Kuhmoisten Sotainvalidit ry:n järjestämällä joululounaalla seurakuntakodilla, jonne osallistui 70 ihmistä. Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien järjestämä Kauneimmat joululaulut -tapahtuma on kerännyt suomalaisia joululaulujen äärelle jo yli 40 vuotta
Kunnan asukkaiden kannustaminen terveempiin elintapoihin ja hyvään yhteisöllisyyteen kantavat hedelmää vasta vuosien kuluttua. Lahjoja ei ollut kovin paljoa. Tavoitteena on myös pyrkiä saamaan eri-ikäiset kuntalaiset yhteisen asian pariin. Ehkä se näkyykin parhaiten juuri talven pimeydessä. Mikäli jatkossa joudutaan kuntaliitosten kautta osaksi suurempaa hallinnollista aluetta, on mahdollista, että silloin ei enää ole helppoa saada alueellisesti palveluja parannettua mahdollisen suurkunnan muita alueita monipuolisemmiksi. Paitsi lipeäkala, joka tuoksuikin kamalalle. Tämän toiminnan tulee olla jatkuvaa ja kehittävää. Kirjoitusten enimmäispituus on 2 500 merkkiä välilyönteineen. joulukuuta 2014 KOLUMNI Timo J. Jääkaapit ja pakastimet notkuvat, aivan pursuavat kinkuista, laatikoista, leikkeleistä ja muista jouluruuista. koska pienen väestöpohjan takia ei pelkällä kaupallisella periaatteella voida saada kovin kattavaa tarjontaa omalle kylälle. Koteja valaistaan sähköllä, mutta kaunistetaan kynttilöillä. LUKIJAPOSTIA Adventin etenemistä mitataan kynttilöillä. Suuri kiitos siitä kaikille, jotka sen toteutuksen ovat saaneet aikaiseksi! Lämmin joulutervehdykseni kaikille ja turvallista uutta vuotta 2015! Heljä Järvinen Kuhmoisten Sanomat Urheilijoiden sponsorointi päättyy toistaiseksi ensi vuoden alusta lähtien. Kummankin huomaa vasta, kun rauhassa ja hiljaisuudessa kurkistaa pieneen ja vähäiseen. Kun viimeinen kynttilä syttyy, ollaan jo lähes perillä. Miten monessa joulukortissa onkaan kuvattuna kauniita kynttilöitä! Kynttilöissä on myös voimaa. Opastaa asukkaita terveellisten elintapojen pariin jakamalla tietoa terveyttä edistävistä tavoista ja sosiaalisen hyvän tukiverkoston merkityksestä elämän eri vaiheissa. Leppänen Näin kirjoitat lukijapostiin Lukijapostia voi lähettää osoitteeseen toimitus@kuhmoistensanomat.fi. Lopputulokseksi saa kauniin nousevan suoran lyhimmästä pisimpään. Perustuslaissa todetaan, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaalija terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Paikkakuntamme harvalukuiset nuoret ovat niin rajallinen ja arvokas resurssi, että heihin olisi syytä panostaa jatkossa mahdollisimman paljon. Kuhmoisten asukkaiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen on yksi kunnan perustehtävistä. Tämän päivän lapset eivät taida parin kolmen vuoden päästä muistaa, mitä tänä jouluna saivat lahjaksi. Tällä iällä ihastuisin, jos saisin lahjaksi omakutoiset sukat tai villapaidan. Misku niitä ei olisi muutenkaan syönyt, ja Rippe tiesi, että niitä saa syödä vasta joulun jälkeen. Taivaallisten aarteiden havaitsemista häiritsee ajallisten houkutusten kimallus. Lyhyemmällä aikavälillä voidaan luoda kunnassa tunne, että hallintoja virkakoneistossa oikeasti välitetään asukkaiden hyvinvoinnista. Kynttilän liekissä on lumoa. Joulurauhaa sekä hyvää uutta vuotta 2015! Kesäkuussa 2012 tein valtuustoaloitteen väestön terveyden edistämiseksi kotikunnassamme. Komistuksen kruunasi latvaan kurkoteltu tähti. Joulu koittaa. Ensimmäiset muistikuvani jouluista ovat 1960-luvun alkupuolelta. Tavoitteena on edellä mainituin keinoin vähentää sosiaalija terveydenhuollon kunnalle kohdistuvia kuluja. Kunnan tuki on näissä tarpeellinen, Kuinka jaksat. Helmikuussa 2013 sivistyslautakunta päätti, että lahjakkaita kuhmoislaisia urheilijoita voidaan tukea rahallisella avustuksella. Sponsorointi loppuu toistaiseksi Matti Repo. Tavoitteena on tukea lapsia ja nuoria valinnoissaan hyvän terveyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Ruuat jätettiin syömisen jälkeen pöytään, koska aattoyönä kuulemma piti syödä. Pakkovalta kaatui lopulta niiden voimalla. Kun silmiä sokaiseva loisto himmenee ja korvia kiusaava melu hiljenee, sydämen kaipuu nousee pintaan. Lelut jäivät mieleen, kun niitä oli vähän. Juoksu tavaran ja tarjousten keskellä ei kuitenkaan ole otollisinta sen huomaamiselle. Tarkastelin myös vaikuttavuutta. Minäkin otin osaa muistomessuun Dresdenissä. Tilillä tuskin enää on rahaa, mutta ainahan voi vinguttaa Visaa. Kuulin Kynttilöiden voimalla kertomuksia kokoontumisista, joissa tuhannet muutosta halunneet olivat etsineet kirkoista tilaa vapaalle mielipiteen ilmaisulle. Sitä piti pelätä, olinhan saanut jo monta viikkoa kuulla, että pukki tuo risuja, ellen ole kiltti. Lisäksi kansainvälisten ja kansallisten mestaruuskisojen mitalija pistesijoista oli mahdollista saada rahapalkinto. Muutama kova paketti löytyi myös, leluja sekä kirjoja, joista nautin innokkaana lukutoukkana. Juhlapöytään nostetaan elävä tuli. Valitettavasti se joskus karkaa suureksi vahingoksi. Se hiljentää sydämen kuuntelemaan Jumalaa ja etsimään Hänen tahtoaan. Aseistautuneet poliisivoimat eivät puuttuneet kulkueisiin. Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 17. Samat seremoniat toistuivat vuosittain. Adventin kynttilöiden valo antaa pienen kajon Jumalan kirkkaudesta. Aito metsästä tuotu kuusi tuotiin aattoaamuna tallin nurkalta sisälle. Taatan joulupakinan ja saunomisen jälkeen syötiin monipuolinen jouluateria. Kiire, kiire, kaikilla on kiire. Tavaratalot notkuvat tuotteista, joita paketoidaan kiivaasti väenpaljouden ja musiikin seassa. Kuntalaisten yhdestä turvallisuuteen liittyvästä osasta on huolehdittu ja nyt koulukeskuksen piha-alue on saanut valaistusta lisää. Siitä taas seurasi, että Rippe luuli Miskun syövän joulukuusen piparit ja karamellit. No, pukki tuli, eikä se niitä risuja koskaan tuonut. Viikko viikon jälkeen syttyy neljän rivissä uusi kynttilä vanhan viereen. Kynttilät voivat myös muuttaa maailmaa paremmaksi. Mukaviin nuoruusvuosien joulumuistoihin kuuluvat myös kotieläimet, vanhaksi eläneet Misku-kissa sekä Rippe-koira. Vaikka joulun kiireitä, hälinöitä, lahjaläjiä ja muuta krääsää vastustankin, mieleeni on silti jäänyt hyviä jouluja eri vuosikymmeniltä. Olin jo lapsena melko pitkä, joten tähtihomma lankesi minulle melko varhain. Toivottavasti tänä jouluna säästytään murhenäytelmiltä. Aloitteeni sisälsi terveyden edistämisen vaihtoehtoja ja keinoja siihen. Siellä kaikki suomalaistyyppinen jouluhälinä puuttui ja sai keskittyä olennaiseen, Jeesuksen Kristuksen syntymän muistojuhlaan. Suurin osa jouluruuista oli valmistettu oman maan antimista. Vaikkakin väestön terveyden edistäminen on kuntien vastuulla, on yksilö keskeisessä asemassa hyvinvointinsa ylläpitäjänä. Tavoitteena olisikin kartoittaa väestön mielenkiinto asiaan, ja rakentaa kuntalaistemme tarpeisiin soveltuvaa tietoa ja kannusteita terveyden edistämiseksi. Nyt olisi tärkeää saada monipuolinen terveyttä edistävä toiminta Kuhmoisissa laajalla rintamalla käyntiin, kun olemme vielä itsenäisiä ja kunnan taloudellinen tilannekin on sen verran kohtuullinen, että kohtuullisiin panostuksiin voidaan osoittaa varoja. Kynttilä on sekä rauhan että rukouksen väline. Heidän kerrottiin olleen ”valmistautuneita kaikkeen, mutta ei kynttilöihin ja rukouksiin”. Jouluna ihmisen kaipaus ja Jumalan vastaus kohtaavat toisensa. Tekstit julkaistaan nimellä, nimimerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. Pimeinä iltoina kynttilät luovat rauhallista lämpöä ja lempeää tunnetta. Tähän liittyy vahvasti myös eri syistä johtuvan syrjäytymisen ehkäiseminen tai lievittäminen. Joulukortit on postitettu niille, joilta muistelemme niitä vuosi sitten saaneemme. Oksille laitettiin vanhoja joulukoristeita, eri maiden pienoislippuja, joulukuusen Jo joutui karamellia sekä pipareita. Arka ja varovainen rukous kohdistuu seimeen syntyneeseen köyhään lapseen: Kaikkivaltias Jumalan Poika, Rauhanruhtinas, siunaa meidän joulumme. Enimmäkseen olivat pehmeitä paketteja, joille ei lapsena osannut antaa arvoa. Tavoitteena on myös saada aikuiset ymmärtämään esimerkin merkitys terveyden hoidossa ja vähentää riskiä sairastua kansansairauksiin, kuten esimerkiksi sydänja verisuonisairauksiin ja 2-tyypin diabetekseen. Tampereen hiippakunnan piispa PIISPAN JOULUTERVEHDYS Elämme taas sitä vuodenaikaa, jolloin talouselämän kulutusjuhla ja muu hyörinä pyörivät kiivaimmillaan. Näin päätti sivistyslautakunta viime viikon keskiviikkona. Sitten ne makoilivat molemmat kuusen alla. Amen. Miskulla oli tapana makoilla uuninpankolla. Marraskuussa vietettiin Saksassa Berliinin muurin murtumisen 25-vuotisjuhlia. Toimitus voi muokata ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Anna valosi poistaa huolemme ja pelkomme. Tilanne oli jännittynyt, mutta mellakointi ja väkivalta eivät puhjenneet. Sponsoroinnin lopettamisella haetaan säästöä kunnan talouteen. Eikä niissä tulta arvattu pitää kuin aattoiltana ja ehkä parina muuna iltana. Kynttilöiden ripustaminen oli taitoa vaativa suoritus, ne kun keikahtivat helposti milloin mihinkin suuntaan. Yhtenä parhaista jouluista, jolloin oleilin Jerusalemissa ja kävin aattoyönä Betlehemissä. Syömisen jälkeen jäimme odottelemaan joulupukin saapumista. Se rauhoittaa mieltä ja keskittää ajatuksia niin kodissa kuin kirkossa. Rauhan ja turvallisuuden toive sekä hyvän ja mielekkään elämän kaipuu hiipivät esiin. Pieneen liekkiin kätkeytyy suuri tuli. Kun siellä tuli liian kuuma, se hyppäsi sieltä kuusen alle. Itä-Saksan suurkaupungeissa järjestettiin vuonna 1989 rauhanrukouksia, joiden päätteeksi joukot lähtivät kirkoista kaduille kynttilöitä kantaen ja laulaen. Ohi menevillä projekteilla ei tässä asiassa suuria saavuteta
Tästä konkreettinen esimerkki on pankin edustan uusi pihakiveys. Perhealennus oikeuttaa kotitalouden yhteen ilmaiseen liikuntakorttiin, kun joku perheenjäsenistä hankkii kuntosalikortin. joulukuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten Osuuspankki lahjoittaa Kuhmola kuntoon! -rahastoon kaksituhatta euroa. Tällä hetkellä viranhaltijat voivat myös toimia palveluntuottajina, mutta ulkoistuksen jälkeen viranomaisten rooli rajataan päätöksentekoon. joulukuuta antamaa lausuntoa. Kuhmolan vessa valmistui Tuomo Hyttinen Kuhmolan saniteettitilojen uusiminen on saatu päätökseen. Pankin hallituksen tehtävänä on Osuuspankin toiminnan johtaminen voimassa olevan lainsäädännön, pankin sääntöjen ja ohjesäännön mukaan. Kuhmoisten lausunto huomioitiin Tuomo Hyttinen Jämsän kaupunginhallitus päätti maanantain kokouksessaan sosiaalija terveyspalveluiden kilpailutuksen laajuudesta ja sisällöstä Kuhmoista koskevien palveluiden suhteen. Ihan tavallista remonttia, Kyrö sanoo.. Koska sivistyslautakunta haluaa innostaa perheitä liikkumaan yhdessä, se päätti myöntää perheille alennukLiikuntasali yhä maksuton sen kuntosalin käyttöön. Kuhmoisten Osuuspankin toimitusjohtaja Teemu Sarhemaa kertoo, että Kuhmoisten Osuuspankin tulos tulee olemaan tänä vuonna poikkeuksellisen hyvä. – Kuhmoisten Osuuspankki on itsenäinen pankki ja pankkia koskevat päätökset tehdään Kuhmoisissa. Perheenjäsenten tulee asua samassa taloudessa ja käyttömaksun on kohdistuttava samalle ajanjaksolle ja yhtä pitkäksi aikaa. Osuuspankin toimitusjohtaja Teemu Sarhemaa haastaa kuhmoislaiset osallistumaan Kuhmola kuntoon! -rahaston kasvattamiseen. Sen sijaan muun muassa päihdeja mielenterveyspalvelut, nuorisopsykiatrian palvelut ja perheneuvolaja terapiapalvelut otetaan kilpailutukseen niiltä osin kuin lain mukaan on mahdollista. Pohjolan mukaan byrokratia ja sääntely kiristyvät jatkuvasti. Toivottavasti autoilijat vain oppisivat, että pihaa ei ole tarkoitettu läpiajettavaksi tai pysäköintiin, vaan jalankulkijoille. Hoitokaudelle 2015–2016 palkkaamme sillä rahalla Harjunsalmelle perhepäivähoitajan ja rahaa jää vielä ylikin, kertoo sivistystoimenjohtaja Pertti Terho. Eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat maksavat samoilta ajoilta 25, 35 ja 60 euroa. Anja ja Mikko Sinko perustivat rahaston viime vuonna. Pankin hallituksen toiminta on varsin byrokraattista tänä päivänä, kertoo hallituksen puheenjohtaja Leena Vesala. Sivistyslautakunta päätti kuntosalin maksullisuudesta 20. – Päivähoitopalveluja ostetaan tällä hetkellä Jämsästä noin 45 000 eurolla. Jakson keskeytyessä ei maksetusta jaksosta suoriteta hyvitystä. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 17. Kaupunginhallitus päätti, että muun muassa Päijännekodin palveluasunnot, Päijäläkoti ja Kuhmoisten kotihoito jätetään kilpailutuksen ulkopuolelle. Tämä on suoraa seurausta Pohjolan osakkeista saaduista myyntivoitoista. Alennukseen on oikeutettu perhe, johon kuuluu useampi kuin kaksi henkilöä. – Kuva Niina Huuhtanen Tuomo Hyttinen Sivistyslautakunta päätti viime viikon kokouksessaan, ettei Kuhmoisten kunta osta enää päivähoitopaikkoja naapurikuntien alueelta. Kuntosalin käyttöjakso alkaa avainpoletin noutopäivästä ja on voimassa maksetun jakson ajan riippumatta kuntosalin käyttömäärästä. Hallintoneuvosto valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa osuuspankin hallintoa. Pankin hallituksen tehtävänä on varmistaa, että pankin asiakkaille ja omistajille on saatavilla myös tulevaisuudessa laadukkaat palvelut kilpailukykyisesti tarjottuna. Jämsän sosiaalija terveysjohtaja Tuula Liehun mukaan kilpailutus vaatii Jämsän sote-henkilöstön uudelleenjärjestelyjä. Sivistyslautakunta käsitteli viime viikon kokouksessaan myös liikuntasalivuorojen muuttamista maksullisiksi. Vuorohinta yrityksille ja yhteisölle on yhdeltä kuukaudelta 100 euroa ja kahdentoista kuukauden ajalta 1 000 euroa. Pohjola jatkaa puheenjohtajana Kuhmoisten Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa tutkija ja maanviljelijä Pekka Pohjola ja varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Arja Kuningas. Vuonna 2013 mahdollisuutta tarkennettiin siten, että molempien vanhempien tulee työskennellä tai opiskella saman naapurikunnan puolella. Sarhemaa haastaa myös muut kuhmoislaiset toimijat osallistumaan Kuhmola kuntoon rahastoon omalla panoksellaan. Päätöstä perustellaan muun muassa kunnan heikentyneellä taloustilanteella. Hallitusta johtaa Leena Vesala Kuhmoisten Osuuspankin hallintoneuvosto valitsi kokouksessaan pankin hallituksessa jatkamaan sairaanhoitaja Leena Vesalan, metsäneuvoja Jukka Heinosen ja maanviljelijä Ilkka Säynätjoen. Jämsän kaupunginhallituksen päätös noudattaa osin Kuhmoisten kunnan 1. Näihin ja muihin kilpailutuksen ulkopuolelle jätettävien yksiköiden henkilökunta jää Jämsän kaupungin palvelukseen. Hallituksen keskeisiä tehtäviä ovat pankin suurista linjauksista päättäminen, johdon ja riskienhallinnan valvonta. Pankki vahvana paikallisena toimijana haluaa edistää Kuhmoisten elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä omalla esimerkillään. Harvemmin kuntosalia käyttävien on mahdollista lunastaa viiden euron hintainen kertakäyttökortti liikunnanohjaajalta tai Kuhmoisten R-kioskilta. Hallitus valitsi puheenjohtajan tehtäviä jatkamaan Leena Vesalan. Jämsän kaupunki huomioi tarjouspyyntöä tehdessään, että Kuhmoisten kunnalle on tuotettava kilpailutukseen mukaan otettavat palvelut mahdollisen ulkoistuksen jälkeenkin. Hallitukseen kuuluu myös pankin toimitusjohtaja. Sarhemaan mukaan Kuhmoisten Osuuspankille on Osuuspankki tekee hyvää tärkeää, että vakituiset, vapaa-ajan asukkaat ja muut vierailijat viihtyisivät Kuhmoisissa ja haluaisivat poiketa kylään toistekin. Maailma muuttuu kovaa vauhtia ja vauhdissa on vain yritettävä pysyä, Vesala sanoo. Päivähoitoa omasta takaa Niina Huuhtanen Kuhmoisten sivistyslautakunta tarkensi viime viikon kokouksessaan kuntosalin käyttöön liittyviä käyttöehtoja. Hallintoneuvoston keskeisenä tehtävänä on valita hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja sekä vahvistaa toimitusjohtajan ja hallituksen välinen työnjako. lokakuuta. Sivistyslautakunta kuitenkin päätti, että salivuorot pysyvät ainakin toistaiseksi maksuttomina. Kuntarajat ylittävien päivähoitopalvelujen ostaminen lopetetaan huonon taloustilanteen vuoksi. – Yhteistyö urakoitsijan ja kunnan kanssa sujui loistavasti. Yritykset ja yhteisöt voivat varata kuntosalin yhdeksi tunniksi viikossa liikuntatoimen määrittelemänä ajankohtana. – Anja ja Mikko tekivät hienon eleen perustaessaan rahaston. – Hallituksessa ei käsitellä yksittäisten asiakkaiden tietoja tai vaikkapa lainoja. Päätös ei kuitenkaan vaikuta hoitokaudelle 2014–2015 tehtyihin ostopalvelupäätöksiin. Vuodesta 2010 on ollut mahdollista, että kunnan rajalla asuville kuhmoislaisille lapsille on ostettu päivähoitopaikka naapurikunnan alueelta. Kuhmoisten kunnan rakennusmestarin viransijaisen Mika Kyrön mukaan työmaa valmistui ilman suuria vastoinkäymisiä. Lopputulos on parempi kuin osasimme toivoa. Olemme iloisia, että Kuhmoisissa on heidän kaltaisiaan sitoutuneita ja Kuhmoisten kehittämisestä innostuneita vapaa-ajan asukkaita, Sarhemaa toteaa. – Kuhmoisten Osuuspankki on hyvässä kunnossa, mutta yleinen heikko taloustilanne ja toimintaympäristön muutokset koskettavat myös pankkia. Kuhmoisten Osuuspankilla on samat velvoitteet ja pelisäännöt kuin suurilla eurooppalaisilla pankeilla, joten henkilökunta on lujilla ajankäytön hallinnan suhteen. Sen mukaan Kuhmoinen edellyttää Jämsän jatkavan sosiaalija terveyspalvelujen yhteistoimintasopimusta nykyisin ehdoin vuoden 2016 loppuun asti. tammikuuta 2015 alkaen. Kuntosalin käyttömaksut määräytyvät siten, että aikuisilta peritään kolmen kuukauden käytöstä 30 euroa, kuudelta kuukaudelta 50 euroa ja kahdeltatoista kuukaudelta 75 euroa. Kunnalla on velvollisuus tarjota päivähoitopaikkoja asukkailleen oman kunnan alueella. Päätös astuu voimaan 1. Osuuspankkien valvonta siirtyi marraskuun alussa Frankfurtiin Euroopan keskuspankin alaisuuteen. – Kuhmola on tärkeä kohtauspaikka niin nuorille kuin varttuneemmallekin väelle. Tavallinen asiakas ei osaa edes kuvitella, kuinka paljon hallinto ja byrokratia työllistävät pankin johtoa ja toimihenkilöitä, hallintoneuvoston puheenjohtaja Pekka Pohjola kertoo. Lisäksi hallintoneuvosto valvoo pankin toimintaa laajakantoisissa ja periaatteellisesti tärkeissä asioissa. Perustuslain mukaan merkittävää julkista valtaa saa käyttää vain viranomainen. Vuoden 2015 alusta alkaen kuntosalin käyttäjiltä veloitetaan 10 euron maksu sähköisestä avaimesta. Valinnat teki pankin hallintoneuvosto syyskokouksessaan. Poletin lunastaneista henkilöistä pidetään luetteloa, josta selviää henkilöiden yhteystiedot ja käyttöjakso. – Aina kun vanhaa uusitaan, niin törmätään pieniin yllätyksiin
– Koululaiset tullaan hakemaan kotoa ja heidät viedään suoraan koululle. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. Messu kirkossa uudenvuodenpäivänä 1.1.2015 klo 10. klo 10. Ilo ja valo, vaan miksi on ihmisellä vielä sydämessä murhe ja suru, vaik hyväks olis, että mielemme ois jalo ja uskollinen. Näin kaamosaikaan Aarroskari on kuitenkin enemmän huolissaan siitä, mitä hän ei näe. Uudenvuodenaaton hartaus kirkossa ke 31.12. Lähimmäisen rakkaudesta kaikki lähtee liikkeelle ja siinä, kun saamme pysyä ja vaeltaa, voimme elää myös joulun ilosanomaa, evankeliumin juhlajulistusta joka hetki. 21.12. Kuhmoisten Kirkkokuoro. Hän, joka syntyi veljeksemme maailmaan, hän on sellainen esimerkki, ettei hän suotta kehota meitä olemaan hänen kaltaisiaan, että meillä olisi siis hänen mielenlaatunsa. joulupäivänä 26.12. terveisin, päivänsäde Kiitos menninkäiselle!. Uskollinen sanalle ja sen ilmoittamalle totuuden evankeliumille. Talvi on aikaa, jolloin muinoin Suomessakin oli pitkä valkea aika. klo 18. klo 18. klo 19 Vieraana: Saana Keskinen Missionuorista kertoo työstään Ukrainassa H H Joululauluja H H H Joulukahvit H H Tervetuloa Niin kauniisti kun Johannes evankeliumissaan ilmoittaakaan sen luvussa 1 jakeissa 1–5 “alussa oli sana, ja sana oli Jumalan tykönä ja sana oli Jumala”. Kas rakkaudestaan jumala hän teki meille tämän maan, siitä ompi ilo saatu koko maailmalle”. Messu kirkossa 2. Miesten kotailta JEC Pesulassa, os. Aarroskari muistuttaa, että vaikka jalankulkija huomaisi auton, autonkuljettaja ei vättämättä huomaa jalankulkijaa. Rohkeat näkyvät pimeällä Tuomo Hyttinen Kuhmoislainen taksiyrittäjä Marko Aarroskari näkee tien päällä monenlaista käyttäytymistä. Vierailijana seurakuntamme nimikkolähetti Anssi Savonen. klo 7. Joulukonsertti kirkossa joulupäivänä 25.12. Sillä kohden Sana tuli lihaksi valoa me kuljemme, ei vain Raamatun ilmoittamaa, vaan maailmassakin taas vuodenaika kääntyy enemmän kohden kirkkautta ja valkeuden valoa. Helluntaisrk. Hän oli alussa Jumalan tykönä. Lukumäärä ei ole pieni. klo 15. klo 18.15, lähtö srk-kodilta klo 18. Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 17. kirkossa klo 10. Tämä sana ei katoa milloinkaan, vaan kerran se konkretisoituu täydellisesti ja kokonaan, kun Jeesus saapuu takaisin ja punnitsee sanat ja teot, tekemättä jättämiset ja kaiken sen laiminlyönnin, minkä olemmekaan veljille tai sisarille osoittaneet. Jo silloin oli “synti suuri surkia, mikä särki maailman ja siksi täytyi alas astua, jo pojan Jumalan. Nuutinrinteentie 35, to 8.1. Siunattua joulunaikaa loppuvuotta ja tulevaa elämää. Toritie 44 H JOULUA ODOTELLESSA ILTA H Torstaina 18.12. klo 10. Hän on Jeesus Kristus, meidän jokaisen valo ja valkeus pimeimpäänkin vuodenaikaan. Uudehkojen saksalaisten merkkiautojen päätähuimaavat ohitustilanteiden määrä nousee kesäisin liikennemäärän myötä. Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunnan viime vuoden tilastojen mukaan viisi ihmistä olisi voinut pelastua kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista, mikäli he olisivat käyttäneet heijastinta. su joulusta 4.1. Kuhmoisten Mieskuoro. joulupäivänä 28.12. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Helena Annikki Marciniak Vuosaaren seurakunnasta 81 v. Aarroskari olikin hämmästynyt lukiessaan internetistä Ilta-Sanomien lehtijutun, joka oli otsikoitu Heijastimen käyttäjiä pilkattu pelkureiksi. Heijastimen käyttö kannattaa aina. Aarroskari sanoo, että heijastimista ei voi puhua koskaan liikaa. klo 12. klo 23. Taksiyrittäjän päivästä neljä viidesosaa kuluu koulukyytejä ajaessa. Hän on perheineen Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen lähettinä Japanissa. Rohkeat ja järkevät ihmiset käyttävät heijastimia. – Minusta se on käsittämätöntä. Se mielenlaatu antaa ihmissydämiin sisällön, mikä luo valoa silloinkin, kun on omasta mielestä paha olo, murhe ja huoli itsestä tai sitten lähimmäisistä. Hänen mukaansa aikuisiakin näkee liikkuvan tummissa vaatteissa. Kaikkia meitä hän rakastaa. – Nyt on lapsille tullut heijastimia, mutta muutama viikko sitten niitä ei vielä ollut. joulukuuta 2014 HARTAUSKIRJOITUS Pertti Järvinen KIITOKSET VIIKON NIMET KOULURUOKA Tänään Raakel To Aapo, Rami, Aappo Pe Iiro, Iisakki, Iikka, Isko La Benjamin, Kerkko Su Tuomas, Tomi, Tommi, Tuomo Ma Talvipäivänseisaus, Raafael Ti Senni Ke Aatami, Eeva, Eevi, Eveliina To Joulupäivä Pe Tapaninpäivä, Tapani, Teppo, Tahvo La Hannu, Hannes, Hans Su Viattomien lasten päivä, Piia Ma Rauha Ti Taavetti, Taavi, Daavid Ke Sylvester, Silvo Tänään Jouluateria To Lounaspöytä Pe Joulupuuro, kiisseli ”Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!” Ps 34:4 www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 4. adventtisu. Ja valkeus loistaa pimeydessä ja pimeys ei sitä käsittänyt. Maria Lindén, laulu ja viulu, Paula Tervala, piano ja saksofoni, Hannele Erola, piano ja laulu. Elämämme kaikkina päivinä. Messu kirkossa viattomien lasten päivänä, 4. Tällöin on hyvä pitää huomioliivi käden ulottuvilla. Jouluaaton hartaus Papinsaaren siunauskappelissa 24.12. Vaan paljon on muuttunut, niin kuin on muuttunut maailmakin, kuin jo muinoin todettiin, maailma muuttuu Eskoseni. Asia on juuri päinvastoin. Tässä avaus siihen, kun kohta viikon päästä julistetaan että ”lapsi on meille syntynyt ja poika on meille annettu, hänen harteillaan on herraus”. Ammattikuljettaja Marko Aarroskari voi ajon aikana joutua tekemään huoltotöitä auton ulkopuolella myös hämärän aikaan. Siksi on hyvä muistaa myös heitä, joita emme aina muista ja jotka ovat mahdollisesti vailla läheistä, ystävää. Silloin on jotenkin ymmärrettävää, että heijastinta ei aina muista ottaa mukaan. Kirkkokyydin voi tilata Kuhmoisten Taksiaseman puhelinnumerosta 03 555 1250, viimeistään 24.12. Se rakkaus yhdistää ihmisiä muulloinkin kuin jouluna, se on hengenyhteyttä Jeesuksessa. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus. – Asvalttitie on mustaa, jolloin ihminen ei hevin erotu siitä. Aarroskari ei laita kaikkea syytä perheen pienimpien niskoille. Hänelle saamme kaiken jättää, sillä hän, joka on meidät luonut omaksi kuvakseen, rakastaa meitä jokaista niin paljon kun tuo tuttu Johannes 3:16 ilmoittaa. Jumalanpalvelus Päijälän rukoushuoneessa Tapaninpäivänä, 2. Jouluaamun jumalanpalvelus kirkossa 25.12
– Vaikka jouluistutukset ovat suosittuja, niin leikkokimppu on aina säväyttävä. Muori kurtistelee kulmiaan huolestuneen oloisena. – Punaisen sävyt näyttävät huononäköisten silmissä usein mustemmilta kuin oikeasti ovatkaan. Kuhmoisten Kukkakaupassa jouluun on alettu valmistautua jo varhain syksyllä. Glitterin käytössä ei tarvitse kursailla, vaan sitä voi lisätä niin asetelmien kuin yksittäisten kukkienkin sekaan hieman reilummalla kädellä. Entä jos joululeivonnaiset eivät olekaan valmiita. Myös kielo on tehnyt paluun kauppoihin. – ¡Hola! Joulupukki huudahtaa. – Muutama vuosi sitten huonekuuset olivat kiven alla. Nyt niitä näkyy kaikkien sisustuslehtien sivuilla. – Voi, ette ikinä voi arvata, mitä kaikkea täällä on poissa ollessanne tapahtunut! Tonttu Ilkimys sekoitti maustepurkkien etikettien kirjaimet ja leipomukset meinasivat jäädä tekemättä, Tonttu Tomera aloittaa. Toimitukseen saapui määräaikaan perjantaihin 12.12. joulukuuta 2014 Kimalle on joulukukkien juju Niina Huuhtanen Tänä jouluna kukat saavat kimaltaa. Muori murehtii. Siitä huomaa, että lahjanantaja on ajatellut vastapuolta. – ¡Increíble! Kyllä meidän nyt kelpaa puurtaa, kun saamme vatsat täytehen herkkuja, Joulupukki tunnelmoi ja nappaa uunipelliltä maistiaisen tonttujen tekemistä pipareista. muori tiedustelee. Hyviä vaihtoehtoja allergiselle ovat esimerkiksi joulutähti, tulilatva, orkidea, flamingonkukka ja timanttiananas. Tämän joulun yksi uutuus on Hinskalan mukaan huonekuusi, joka on vuosien hiljaiselon jälkeen tullut takaisin valikoimiin. Joulumuorin keittiössä on täysi tohina päällä, kun pukki ja muori astuvat sisään. Tonttu Tomera kiiruhtaa ovelle vastaanottamaan ruskettuneen kotiväen. Sitä ei myöskään moni ostaisi itselleen. – Tonttu Tomera taitaa transformers-lelujen kasaamisen, joten hänellä tuskin menee sormi suuhun keittiössäkään. Kuhmoisten Sanomat Joulupukki asettelee viimeisenkin tuliaispaketin rekeen. Joulupukki huitaisee kädellään huolettomasti ilmaa. Yhdeksän vuotta Kuhmoisissa kukkakaupanyrittäjän elämää nähnyt Hinskala sanoo, että ihmiset ovat joulukukkien suhteen hyvin perinteisiä. Eikä ihmekään, sillä nehän ovat ihania ja helppohoitoisia. Hän huomaa maustepurkkien olevan puolillaan. Yrittäjälle joulu on vuoden työläintä ja tärkeintä aikaa, sillä juhlapyhien lisäksi jouluna juhlitaan myös koulusta valmistuneita. Tehtävän selvittivät Mirja Ruokonen, Maija-Liisa Pohja, Eeva Maija Holm, Liisi Lius, Eila Lius, Sirja Salovesi, Kirsti Palonen, Juhani Vehmas, Marjatta Terrinen, Seija Hännikäinen, Seija Rantala, Liisa Konttila, Helvi Taskinen, Anne Huuhtanen, Paula Vataja, Sirkka-Liisa Ahola, Seija ja Ilmari Palva, Anna-Liisa Nysten, EevaKaarina Vataja, Eila Saari, Timo Näränen, Sirkka Sarkanen, Anne Tanhula, Leena Rahikainen, Ritva Toivonen, Miika Vataja ja Anja Näränen. Mikäli kukkia aikoo antaa lahjaksi, kannattaa Hinskalan mukaan ottaa etukäteen selvää mahdollisista allergioista. Sinähän jätit Kuhmoisten Sanomien jouluarvoitus Joulumuorin mausteet järjestyksessä yksityiskohtaiset ohjeet leipomuksiin ja merkkasit vielä leivonta-aineiden nimetkin purkkien kylkeen. Tähti ostetaan sellaiseen perinteiseen joulukotiin, jossa se laitetaan esimerkiksi piirongin päälle tuomaan joulutunnelmaa. Ota etukäteen selvää allergioista Hinskalan mielestä joulukukka, oli se minkälainen tahansa, on aina lämmin ja arvokas lahja. Kiireiseen joulunaikaan apuvoimille on tarvetta. Voimakkaasta tuoksustaan tunnettu hyasintti on näyttävä, mutta herkkänenäisille Hinskala ei sitä suosittelisi. – Tämä vuosi on siitä kiva, että on tullut paljon uusia lajeja myyntiin. mennessä yhteensä 28 oikeaa vastausta, joista 14 tuli sähköpostitse ja 14 postikortilla. Lopulta laitoimme erääseen paikallislehteen ilmoituksen, jossa kysyimme lukijoilta apua näiden anagrammien selvittämiseen. Kukapa ei ilahtuisi siitä, jos kahvipöytään tuotaisiin kimppu, jossa on kultaa, kimalletta ja appelsiineja. – Saimme ratkottua kaikki muut paitsi neljä jouluista ainesosaa. – Emme ole saaneet kolmeen viikkoon yhteyttä Tonttu Tomeraan. – Esimerkiksi joulutähdellä on aivan oma kuluttajakuntansa. – ¡Madre mía! Joulupukki parahtaa. Kuhmoisten Sanomat kiittää kisaan osallistuneita ja toivottaa lukijoilleen mausteiden täyteistä joulua! Oikeat vastaukset olivat: Sahrami, kaneli, mausteneilikka ja inkivääri. – Pitää muistaa ne, jotka ovat herkkiä tuoksuille. Kimaltelevat mehiruusukkeet kilpailevat perinteisten joulukukkien rinnalla. Joulupukki ja joulumuori hurauttavat Espanjan lämmöstä yhdessä hujauksessa takaisin Korvatunturille. Tämä on aina mukavaa aikaa, kun on vilkasta ja pääsee vapaasti toteuttamaan ideoita. – Mutta miten saitte joululeivonnaiset lopulta tehtyä. Esimerkiksi kirkkaanpunaisen joulutähden rinnalla hehkuu tänä vuonna oranssinpunainen joulutähti, joka on tehnyt paluun muutaman vuoden takaa. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 17. – No niin muori, eiköhän oteta suunnaksi vähän viileämmät ilmanalat, Joulupukki sanoo. – Joulun eteen ponnistelee ihan mielellään. Joulumuori antaa katseensa kiertää keittiössä. Viime viikolla Taina Hinskalan (oik.) apuna oli työssäoppimisjaksoa kukkakaupassa suorittava Kati Liivenkorkee. Tekemistä ja valmistelemista on paljon, mutta se antaa paljon kiitostakin. Oranssinpunainen on siitä hyvä, että se erottuu sellaisenkin silmissä, jolla näkö on vähän heikompi. Pitikin mennä hukkaamaan puhelin golfkentän vesiesteeseen ja unohtamaan sähköpostin salasana. Muotivirtaukset näkyvät herkästi kukkakaupan hyllyillä. – Kimalteita näkyi kukissa jo viime jouluna, mutta nyt ajatus on viety vielä vähän pidemmälle, Kuhmoisten Kukkakaupan floristi Taina Hinskala tietää kertoa. Mikä kummassa olisi voinut mennä vikaan. Uusia tuulia näkyy kuitenkin myös perinteisten kukkien muodoissa ja väreissä. Karpalon, glögin ja uuniomenan tuoksuiset kynttilät ovat olleet joulun alla suosittuja. 28 oikeaa vastausta. 28 ihmisen avustuksella saimme mausteiden oikeat nimet selville ja pääsimme työn ääreen, Tonttu Tomera kertoo. Vaikka glitterillä hunnutetuille mehikasveille on juuri nyt kysyntää, pitävät perinteikkään joulutähdet, hyasintit ja amaryllikset edelleen pintansa trendikkäimpien joulukasvien listalla. Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten Sanomien numerossa 48/2014 julkaistu jouluarvoitus keräsi paljon vastauksia
– Vielä, vuoden kesäkuhmoislainen Leena Sipilä lisää. Matkailijat kuuluvat eri asiakasryhmään, Arto Kummala sanoo. Kovilla pakkasilla elementtisaumojen valaminen olisi ollut käytännössä mahdotonta. Matkailuillan lopuksi kerättiin lista ideoista, jotka voisivat toimia kuhmoislaisina matkailutuotteina. – Yksittäisen yrittäjän on vaikea saada viestinsä läpi. Jestas, onpa Eino Viikilä nuori! Kuhmoisten kunnan matkailumarkkinointivideo 20 vuoden takaa vie katsojan takaisin aikaan, jolloin kaupassa maksettiin Sibeliuksilla ja nuori Jari Sillanpää hurmasi tanssilavoilla. Mieluummin pitäisi markkinoida yhteistyössä muiden yrittäjien kanssa. – Hyvin on mennyt. Nyt rakennustöiden hankalin vaihe on takana päin. Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 17. Siihen on kuitenkin vielä aikaa. Julkisivu kuntoon kesällä Joulun jälkeen ulkokeli ei ole enää ongelma, sillä sisätiloihin saadaan asianmukainen lämpötila tilapäislämmittimillä. Olin aivan myyty, Leena Sipilä kertoo. Kun talvi taittuu kevääseen ja kesään, siirtyvät työmiehet jälleen ulkohommiin. Me emme ole matkailupitäjä, Kuhmoisten kunnan kehittämisasiamies Arto Kummala kertoo. Se voisi hakea hankerahoitusta esimerkiksi Vesuri-ryhmältä ja palkata henkilön määräajaksi työskentelemään matkailun parissa. Matkailuillan järjesti maaliskuussa perustettu matkailun kehittämistyöryhmä, jossa on jäseninä kuhmoislaisia luottamushenkilöitä, viranhaltijoita ja yrittäjiä. Yhdistyksessä olisi mukana Kuhmoisten kunta ja eri yrittäjiä. Vuodenvaihteen jälkeen työt siirtyvät sisätiloihin. Kelit ovat olleet suotuisia ja olemme jopa aikataulua edellä, rakennustyötä johtava Ilkka Nieminen kertoo. Tarkoituksena on edetä alhaalta ylös, lattiasta kohti kattoa, Nieminen kertoo. Myös ikkunat ja ovet asennetaan jouluun mennessä, Nieminen sanoo. Yksi yhteistyömahdollisuus olisi Kuhmoisten matkailuyrittäjät -nimisen yhdistyksen perustaminen. Tuomo Hyttinen Valkokankaalla vilahtaa ensin majavia. Sisätyöt aloitetaan alimmalta tasolta, josta noustaan kerros kerrokselta ylöspäin. MEK selvitti eurooppalaisen kyselytutkimuksen avulla sitä, mikä Suomessa kiinnostaa. – Yhden ei tarvitse odottaa toista, joten molempia työvaiheita voidaan tehdä jossain määrin samaan aikaan. – Sitten tietysti luonto kiehtoo ja sitähän meillä täällä on. – Pahimmat kinkkisyydet on selätetty. Esimerkiksi pelkkä makkaranpaisto avotulella on tosi kova juttu, Sipilä sanoo. Jussinhoviin rakennetaan kuusi asuinhuoneistoa ja kaksi liikehuoneistoa. Mutta mielestäni he ovat pikemminkin osaaikaisia asukkaita. Hieman yli 20 ihmistä tuli paikalle kehittelemään ideoita siitä, kuinka Kuhmoisiin saataisiin houkuteltua lisää matkailijoita. – Tämä viikko painetaan hommia ja ensi viikolla pidetään joululoma. – Suurin osa tuon ajan markkinointivalteista on edelleen olemassa. Kuhmoisten kunta solmi aiemmin tänä kesänä rakennusliikkeen kanssa aiesopimuksen liikehuoneistojen ostamisesta kerrostalon valmistuttua, mikäli muita ostajia ei löydy. Sitten kohiseva Leppäkoski. Kuhmoisten kunta järjesti viime torstaina yhtenäiskoulun ruokalassa yrittäjille ja yhdistyksille matkailuillan. Janne Puolamäki työskenteli Jussinhovissa maanantaina. Tällöin matkailijoista ei tulisi pääelinkeinoa, vaan mukava lisätulo eri alojen yrittäjille. Tällä viikolla saamme vesikaton pääosin valmiiksi. joulukuuta 2014 Vanhat tutut matkailuvaltit käyttöön – Jotta homma lähtisi toimimaan, tarvitaan vastuullinen ihminen pyörittämään matkailumarkkinointia ja -tiedoitusta, Leena Sipilä (oik.) kertoo. Vakituisille asukkaille asumismukavuus on taattu, sillä Jussinhovi liitetään Kuhmoisten kaukolämpöverkkoon. Ensin tehdään lattiavalut, jonka jälkeen siirrytään väliseinien muuraukseen. – Joku saattaa sanoa, että onhan meillä vapaa-ajan asukkaat. Urakka on valmis suunnitelmien mukaan ensi vuonna, elokuun loppuun mennessä. Matkailun tiimolta järjestetään uusi kokous alkuvuodesta 2015.. Jaksetaan taas työskennellä, kun on vähän rentouduttu, Nieminen kertoo. Riihigalleria. Työryhmä on kokoontunut vuoden mittaan pohtimaan, miten Kuhmoisten kunnan matkailuja elämispalveluita voitaisiin kehittää. Vaikka suupielet tahtovat venyä huvittuneeseen hymyyn, ovat tallenteen aiheet edelleen monella tapaa ajankohtaisia. Marraskuun aikana tonttimaan päälle on pikkuhiljaa pystytetty betonielementti jos toinenkin. Lupausten mukaisesti urakka työllistää myös kuhmoislaisia. Toiseksi täällä kiinnostavat eksoottiset elämykset. – Kävin Rosellin pajalla ja hän kertoi minulle kuinka puukkoja tehdään. Työryhmän jäsen Satu Jokisen mukaan tuotteistamisessa tarvitaan sekä joukon voimaa että kärsivällisyyttä. Seuraavaksi matkailun kehittämistyöryhmä käsittelee torstaisen tapahtuman pohjalta matkailutuotteita, joita kunta ja yrittäjät voivat yhdessä lähteä markkinoimaan. Lisäksi tuotteistamisessa saattaa mennä kolmekin vuotta, ennen kuin nähdään miten homma toimii, Jokinen sanoo. Asiakkaat voisivat kiertää eri yrittäjien luona katsomassa kuinka käsityöläistavarat syntyvät. Jussinhovin työmaa aikataulussa Tuomo Hyttinen Toritien varteen nousevan kolmikerroksisen talon työt tuntuvat sujuvan. Jussinhovin parissa työskentelee päivittäin 4–6 henkilöä. Kysymys kuuluu, että miten tuotteistamme nuo matkailuvaltit. Jussinhovi kurkottaakin täyteen mittaansa ennen joulua. Julkisivu laitetaan kuntoon lämpimillä keleillä. Matkailun edistämiskeskuksessa (MEK) kongressipäällikkönä työskentelevä Leena Sipilä kertoo, ettei matkailijoiden houkuttelemiseen tarvita kummoisia taikatemppuja. Päijänne ja Isojärven kansallispuisto luovat upeat puitteet luontomatkailuun, Sipilä jatkaa. – Ensinnäkin Suomi erottuu kulttuurinsa puolesta muusta Euroopasta
Päivi Inkiläinen Tonttu ajanrattaissa Joulun tunnelmaa kuvin ja sanoin Diana 2 lk. Kun mummulassaan visiitillä käy kaksi pientä lasta, näkee tonttu taas vilskeen riemuisen, sepä tontusta hauskaa vasta, ja se hyräilee hiljakseen. Koiran kylkeen, koppiin lämpimään tonttunen hetkeks’ torkahtaa. Niko 2 lk. Käyvät joulusaunaan vaari, jo harmaahapsi, sekä muori, se vuoskymmenten takainen pieni lapsi. Vaan onneks’ löytyy vielä joulun taikaa, ja jatkuu tontun elämänkaari. Saavat muistot nuo hymyn huulilleen. Loisti valot joka ikkunasta, navetassa karjaa, myös hevonen. Elli 2 lk. Taitaa uneksia jo kesälomastaan siellä rakkaalla rannalla Lummenteen, takana metsän jo tummenneen. Mäen kummulla kylän laidalla tänään tottunen asustelee. Tyhjänä jokainen viljalaari. Eva 2 lk. Ei raatsinut täältä oo’ lähteä pois, vaan on toivonut ties montako vuotta, että joku ees tulla takaisin vois, mutt huomata saikin toivoneensa suotta. Laura 3 lk. Sonja 2 lk. Ei nouse savu piipusta mistään, peittää tienoon puhdas, jäljetön hanki. Näin jatkaa tonttu miettimistään ollen täysin menneisyyden vanki. Nyt joka ikkunasta loistaa jouluvalot, juhlan aikaan virittyneet myöskin naapuritalot. Nauttien marjoista makoisista jo syksyä suri ja suunnitteli. joulukuuta 2014 Ei valoa mitään muuta, kuin tontun lyhty ja puolikas kuuta, ja kohta on sentään joulu! Pois lähtivät nuoret, samoin muori ja vaari. Pihalla kirmasi monta lasta, se oli kulta-aikaa tonttujen. Iina 3 lk. Näin päättyykö tontun tään elämänkaari. Luukas 2 lk.. Aittojen ovien rakosista tonttu touhua hymyillen seurasi. Jyväaitan portaalla yksikseen näin istuu tonttu ja kaiholla muistelee vuosia monia taaksepäin. Juho 2 lk. Vaan koittipa suvi jälleen uusi saaden elämään rakkaan pihamaan. Istuen koiratarhan aidalla näitä uusia tienoita tähystelee. Kaippa se on tätä nykyaikaa, kun tyhjänä täälläkin viljalaari. Se tontulle oli lohtu suuri, joka auttoi aina jaksamaan. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 17. Jokin hauska saa sen hymyilemään
Ettei CV:ssä lue, että olen ollut YK:lla töissä ja jakanut siellä pinssejä. Lähtiessään Afrikkaan Hirvonen ajatteli, ettei mikään puolessa vuodessa ehtisi muuttua Suomessa. Toisinaan häntä turhauttaa se, että työt viivästyvät jonkun toisen ihmisen takia. Suomeen hänen olisi tarkoitus palata toukokuussa. Lopulta vastasin myöntävästi ja nainen lupasi lähettää paperini Sambiaan. Joka paikan höylän tehtäviin kuului muun muassa pinssien jakaminen. Aina valmiita juttelemaan, Kati Hirvonen sanoo. Hirvosella on ollut totuttelemista sambialaiseen työtahtiin. Huomaan, että olen kokoajan vastaanottavaisessa tilassa ja kiinnostunut ihmisistä. Jotta töihin ehtii kahdeksaksi, täytyy matkoihin varata aikaa vähintään puoli tuntia. Häitä edeltävässä juhlassa morsiamen perheen naiset valmistavat sulhasen perheelle ruoaksi muun muassa maissipuuroa, eli nsimaa. Hirvonen palasi suruuutisen kuultuaan takaisin Suomeen, mutta vain väliaikaisesti. Kello yhden lounasta lukuun ottamatta muita virallisia taukoja ei päivän aikana ole. En aina edes tiennyt, mistä kokouksissa oli kyse. He osaavat arvostaa pieniäkin asioita. Syyskuun alussa hän pakkasi laukkunsa ja otti suunnakseen Lusakan, Sambian pääkaupungin. Vaikka Hirvosen vaalea hipiä herättää huomiota, on siitä ollut myös hyötyä. Suruviesti Suomesta toi takaisin kotiin Vaikka naisten asema on Sambiassa huono, on Hirvonen kokenut maassa lähes poikkeuksetta hyvää kohtelua. Hirvonen oli mukana kantamassa 30 kattilallista ruokaa sulhasen kotiin, jossa herkut luovutettiin sulhasen perheelle. – Kuva Kati Hirvonen – Sambialaisessa kulttuurissa on hienoa se, että kaikki ovat iloisia ja avoimia. Meni alle viikko, kun Hirvonen sai toisen puhelun. – Kuva Kati Hirvonen Lyhyen matkan päässä Kati Hirvosen Sambian kodista sijaitsee pieni markkinapaikka, josta Hirvonen käy ostamassa viikoittain tomaatteja. Hän herää aamuisin kuudelta, kun aurinko nousee. – Ei ollut edes paikkaa missä istua. Valkoihoinen nainen ei kuitenkaan koskaan jää Sambiassa huomiotta. Puoli vuotta on loppujen lopuksi niin lyhyt aika. – Haikeimpanakaan hetkenä en ajatellut, että jättäisin tämän tilaisuuden käyttämättä. – Tiesin, että Sambia oli jossain Afrikassa, mutta en tarkemmin missä siellä. – Jos kävelen kadulla yksin, niin naisetkin saattavat huutaa, että olet kivannäköinen. Kati vastasi Sambian kutsuun Lapsuutensa Kuhmoisissa asunut 25-vuotias Kati Hirvonen on pohtinut vapaaehtoistyön tekemistä. – Väsyneenä sitä joskus miettii, miksi kaikki on niin vaikeaa. Ei ollut paikkaa missä istua Kahdentoista miljoonan asukkaan Sambia otti Hirvosen vastaan sellaisella lämmöllä ja vieraanvaraisuudella, jolla Afrikkaa usein kuvataan. – Vaikka työskentelen virallisesti Strategia ja politiikka -yksikössä, teen töitä myös muualla. – Kaiken kokemani jälkeen en enää hätkähdä pienestä. Sosiaalinen ja puhelias Hirvonen huomasi pian, että hän joutuu jopa pidättelemään itseään, jotta ei joutuisi jatkuvasti tekemisiin ihmisten kanssa. Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista Afrikassa on ollut se, kun Hirvonen pääsi osallistumaan häitä edeltävään juhlaan, chilanga muliloon. – Jännitin hieman etukäteen, miten asiat sujuvat. Heti seuraavana päivänä maahan saapumisestaan Hirvonen lähti käymään UNDP:n toimistolla. Se kertoo siitä, että perheellä menee hyvin. Hirvonen istui ruuhkabussissa, kun hänelle kerrottiin, että UNDP Sambia haluaa palkata hänet puolen vuoden mittaiseen harjoitteluun Strategia ja politiikka -yksikköön. Tuli sellainen olo, että miksi te halusitte minut tänne, kun ei ole mitään tekemistä. Jotkut asiat sambialaisessa työelämässä ovat myös yllättäneet Hirvosen positiivisesti. – Tuntuisi oudolta tehdä kehitystyötä, jos ei ole nähnyt, miten ihmiset kehitysmaissa oikeasti elävät. Vaikka Sambia kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin, ovat ihmiset elämänmyönteisiä. Talossa on myös aina yksi vartija vuorossa. Sambiassa olen oppinut vaan olemaan. Hän kysyi, haluaisiko Hirvonen lähteä työharjoitteluun Sambiaan. – Alkuaikoina oli mielenkiintoista, kun olin sihteerinä kokouksissa enkä silloin vielä kunnolla ymmärtänyt paikallisten puhumaa englantia. Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 17. Tuli sähköposteja, kokouksia ja raporttien kirjoittamista. Tätä kaikkea Hirvonen pääsi seuraamaan eturivistä. – Kuva Kati Hirvonen. Huonokuntoisten teiden takia kuuden kilometrin matkaan saattaa kulua ruuhka-aikaan joskus jopa tunti. Rummut soivat ja väki tanssi. Tammikuussa hän lähtee takaisin haaveilemaansa seikkailuun. Olen joutunut opettelemaan kärsivällisyyttä. Jollain tavalla entistä avoimempi. Hirvosen oli tarkoitus majoittua Sambiassa vain parin päivän ajaksi suomalaisen Leena Akataman luokse, joka on asunut Sambiassa pääosin viimeiset kymmenen vuotta. – Jos seisot paikallasi kadulla, niin se on jo merkki siitä, että voi tulla juttelemaan. Hirvosen työpäiviin alkoi kuitenkin vähitellen löytyä sisältöä. Lopulta kaikki järjestyi suhteellisen helposti. Arki on samanlaista kuin Suomessakin, mutta Sambiassa tulee roikuttua koneella paljon vähemmän kuin Suomessa, koska netin käyttäminen on niin kallista. – Leenan edesmenneen miehen sukulaistyttö oli menossa naimisiin ja häitä ennen morsiamen perheen naisväen tulee valmistaa ruokaa sulhasen perheelle. Lisäksi valkoihoinen vieras juhlissa on heille kunnia. Helsingin valtiotieteellisessä tiedekunnassa taloustiedettä opiskeleva Hirvonen halusi lähteä. Menen siis aina sinne, missä apua tarvitaan. Hirvonen arveli soittajan olevan puhelinmyyjä ja vastasi luuriinsa varuillaan. Hirvosen työpäivät ovat yhdeksäntuntisia. Koska asun Leenan kanssa, olen heille yhtä lailla perhettä. Lähtö tuntuu ehkä vähemmän lopulliselta kuin syksyllä. – Jos sambialainen pääsee ilmaiseksi syömään jonnekin, niin hän ottaa siitä kaiken ilon irti. Siellä Hirvoselle selvisi, että Afrikassa asiat eivät aina luonnistukaan niin vaivattomasti. Työpäivä päättyy viideltä. Samassa talossa asuu kahden suomalaisen lisäksi myös taloudenhoitaja, kaksi koiraa ja kaksi kissaa. Hän lähti maailmalle ensimmäistä kertaa elämässään yksin. – Töiden jälkeen uni tulee nopeasti. Toivoisin, että meillä suomalaisilla voisi olla samalla tavalla innokkuutta, joita sambialaisilla on niin työnteossa kuin arjessa muutenkin. Lokakuun lopussa hän sai kuitenkin puhelun veljeltään, joka kertoi heidän rakkaan isänsä kuolleen äkillisesti. joulukuuta 2014 Niina Huuhtanen Kati Hirvosen puhelin soi eräänä loppukesän iltana. Toisesta päästä kuului ystävällisen naisen ääni. Ilo irti ilmaisesta lounaasta Ensimmäiset kaksi viikkoa olivat rauhallisia. Tilapäinen asumus muuttui kuitenkin pysyväksi, kun kävi ilmi, että Akatama pystyy majoittamaan Kati Hirvosen luokseen pidemmäksikin aikaa. Toivon, että pääsisin soveltamaan omaa osaamistani, jotta siitä olisi jatkossa hyötyä. Myöhemmin syksyllä Hirvonen pääsi auttamaan YK:n päivän juhlallisuuksien järjestämisessä. Aiemmin keväällä Hirvonen oli hakenut YK:n kehitysohjelma UNDP:hen Brasiliaan, mutta tuolloin onni ei lykästänyt harjoittelupaikan kanssa
Koko perheen tapahtumassa luetaan joulurauhan julistus, paistetaan makkaraa, juodaan glögiä ja tavataan tuttuja. Tästä syystä joulurauha alkaa vasta puoliltapäivin. Hän valmistui PäijätHämeen ammattikoulusta kosmetologiksi 1970-luvun lopussa ja muutama vuosi tästä hän kouluttautui parturi-kampaajaksi. Jouluksi mennään mummolaan, sinne tulee joulupukki. – Tuttujen asiakkaiden kanssa ei tarvitse pingottaa. Laatikaisen mukaan tapahtuma on Kuhmoisissa erittäin suosittu. Ruotsissa parillakymmenellä maakäräjäkunnalla on sosiaalija terveyspalveluiden tuottamisvastuu. On myös sellaisia, jotka ovat käyneet leikkauttamassa tukkansa Tehinselän alakerrassa jo ennen kuin Littu aloitti talossa yrittäjänä. Minulla ei ole koskaan sitä tilannetta, että kirja olisi tyhjä. Yrittäjyys on Litulle elämäntapa. Ollaan varmaan mökillä. Mikäli joku innostuu metsälle tänä aikana lähtemään, niin seuraa siitä lähinnä yleistä paheksuntaa, Kuhmoisten riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Laatikainen kertoo. Suurimman osan ajastaan hän viettää työpaikalla, josta on tullut hänelle kuin toinen koti. Niina Huuhtanen Riistan joulurauhan julistus katkaisee metsästyskauden Kuhmoisissa joulun ajaksi. – Vanhan perinteen mukaan vielä jouluaattoaamuna on saatettu käydä hakemassa jänis joulupöytään. Joillekin ikäihmisille ja yksinäisille tämä voi olla ainoa kontakti koko päivänä. Maakäräjäkuntien hallinto valitaan vaaleissa ja niillä on verotusoikeus.– Kuva Tuomo Hyttinen Niina Huuhtanen Vaikka vuosi ei ole vielä edes vaihtunut uuteen, alkaa kuhmoislaisen Merja Litun varauskirjassa näyttää jo täydeltä. Se on metsäkone, jota olen saanut kokeilla ennenkin. Nykyisen liiketilansa hän osti vuonna 1984, silloisen kampaajayrittäjä Anna-Liisa Vekkailan lähdettyä perhettä perustamaan. Merja Litun mukaan asiakkaiden on ollut välillä vaikea ymmärtää, että ylös pompahtaneet hinnat eivät menekään yrittäjän tilipussin täytteeksi. Koska Littu on työskennellyt jo muutaman vuoden liikkeessään yksin, ottaa hän normaalisti vastaan vain yhden asiakkaan kerrallaan. Tänä vuonna metsän eläimille julistetaan joulurauha Ruolahden metsästysseuran kodalla lauantai-iltana 20. Tämä ei ole ihme, sillä Littu on pitänyt parturiliikettä ja kauneushoitolaa Toritien varrella jo kolmekymmentä vuotta. Koskaan ei ole tullut viestiä, että joku olisi ollut jahdissa joulurauhan aikaan. teksti Tuomo Hyttinen kuvat Niina Huuhtanen Riikka Liehu – En tiedä vielä. joulukuuta. Sitten kysyn, että menetkö lääkäriin silloin, kun olet terve. – On paljon asiakkaita, jotka varaavat ajat jopa vuodeksi eteenpäin. Uuden vuoden vietän kotona. Etenkin miehet ovat vallan uskollisia menemään tuttuun paikkaan. Aku Liehu – Jouluna syödään kinkkua. Kiireiseen kesäaikaan Littu sanoo välillä tuntevansa jopa huonoa omaatuntoa, jos sisään astuvalle asiakkaalle ei vapaata aikaa löydykään. – Yli 20 vuotta vanhaa perinnettä kunnioitetaan kyllä todella hyvin. Pitkäaikaisimmat asiakkaat ovat käyttäneet Litun palveluita alusta lähtien. Toivottavasti en ole täällä vielä 30 vuoden päästä pelottelemassa ihmisiä. Vuosien varrella Litulle on kertynyt tuttu vakioasiakkaiden piiri, joka tuo leivän yrittäjän pöytään myös hiljaisempina talvikuukausina. – Ihmiset ovat välillä sellaisia, etteivät he kehtaisi tulla, koska jalat ovat niin kauheassa kunnossa. Lähden ehkä äidin tädin luokse Hämeenlinnaan uudeksi vuodeksi. Jalkahoitoja jo 30 vuotta Merja Littu teki vehkajärveläiselle Liisa Häihälälle kasvohoitoa viime viikolla hoitolassaan. – Se on houkutellut joka vuosi mukaan myös sellaisia, jotka eivät itse metsästä.. En halua hössöttää montaa työtä samaan aikaan. Monet kertovat minulle luottamuksellisesti asioita ja hoitolan puolella työhön kuuluu myös eräänlainen psykologinen kanssakäyminen. Yrittäjyyttä on takana nyt 30 vuotta ja moni asia tuntuu tässä ajassa muuttuneen. Täällä kilpailu ei ole niin kovaa, etteikö voisi ohjata asiakasta naapuriliikkeeseen. Eetu Liukkonen – Joululomalla aion vain olla ja syödä kinkkua. Pekkarinen paljasti, että hän kannattaa myös Suomeen Ruotsin maakäräjämallia sote-palveluiden tuottamiseksi. joulukuuta. – Onni on se, että voi aina suositella jotain toista paikkaa, jos itsellä ei ole tilaa. Maaseudulla yrittämisen yksi parhaista puolista onkin Litun mielestä se, että asiakkaat ovat uskollisempia kuin isoissa kaupungeissa. Saija Koskinen – Joululomalla aion nukkua pitkään joka päivä. Kampaamoyrittäjän arkea on rasittanut esimerkiksi hiusalan palveluiden arvolisäveron nostaminen 24 prosenttiin. Vanhemmiten hän on kuitenkin alkanut ottaa yhä enemmän aikaa itselleen. Pentti Hauskanen Ruolahden metsästysseurasta kertoo, että joulurauha alkaa jouluaattona puoliltapäivin ja kestää joulupäivän iltaan asti. Tuttujen kanssa ei tarvitse pingottaa Littu on käynyt ammatilliset koulunsa Lahdessa. – Tässä oli jo 1960-luvulla Parturiliike Simo Mattila, joten jotkut asiakkaista ovat käyneet samassa paikassa siitä lähtien. Vaikka riistalle ei lakisääteistä joulurauhaa olekaan, pidättäytyvät metsästäjät jahdista hyvin. Pitkän yrittäjyyden hyvä puoli on Litusta se, että asioista voidaan puhua asiakkaiden kanssa suoraan puolin ja toisin. Joulurauhaa metsän eläimille Mitä aiot tehdä joululomalla. – Kun on yritetty ehkäistä pimeää parturibisnestä, niin käy vain päinvastoin. – Tänne tullaan rentoutumaan ja nauttimaan. Muuten haluaisin viettää joululoman Ponssen ratissa. joulukuuta 2014 Pekkarinen piipahti Nesteellä Keskustan kansanedustaja Mauri Pekkarinen vieraili Kuhmoisten Nesteellä maanantaina 8. Yrittäminen ei ole ainakaan helpottunut vuosien varrella. Eniten Littu tekee jalkahoitoja. Hän tuntee olevansa siinä eniten hyödyksi. Hän ei halua, että asiakkaalle tulee sellainen tunne, että joku hengittää jatkuvasti niskaan. Muuten joulu on ihan tavallinen. Silloin ammumme vähän raketteja. – Olen uhkaillut, että ensi kesänä en enää tekisi kello 18 jälkeen töitä, mutta saa nyt nähdä. Merja Littu kiittelee asiakkaitaan ja entisiä työkavereitaan hyvästä yhteistyöstä. Vaikka alalla on tapahtunut negatiivista kehitystä, painavat positiiviset puolet vaakakupissa edelleen enemmän. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 17. Yrittäjyys on elämäntapa Littu kertoo olevansa tyytyväinen siihen, ettei hän ole enää paikkakunnan ainoa yrittäjä, jonka luokse voi tulla hoidattamaan koppuraiset kantapäät
Kuhmoisten Sanomat 10 Keskiviikkona 17. joulukuuta 2014 TEILLE ON SYNTYNYT VAPAHTAJA JOULURAUHAA JA SIUNAUSTA UUDELLE VUODELLE Kuhmoisten seurakunta Hyv ää Joulua ja r auhallista Uutta V uotta! Tänä jouluna muistamme lahjoituksella Kuhmola kuntoon! -rahastoa Hyvää Joulua ja rauhallista Uutta Vuotta!
Syttyy kynttilä sulkeutuu ovi. (014) 712 616, ma-pe 9-17 Lopeta juoksut, joulun tuoksut jo nenää kutittaa. Syttyy kynttilä sulkeutuu ovi. Ihanaa Joulua toivottaa Silmäaseman väki Ärrän Arja toivottaa asiakkailleen Hyvää Joulua!. Myös ”Asemalla” tulee arkeen tovi. Syttyy kynttilä sulkeutuu ovi. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 17. Ihanaa Joulua toivottaa Silmäaseman väki JÄMSÄN SILMÄASEMA Keskuskatu 8, p. Ihanaa Joulua toivottaa Silmäaseman väki JÄMSÄN SILMÄASEMA Keskuskatu 8, p. (014) 712 616, ma-pe 9-17 Lopeta juoksut, joulun tuoksut jo nenää kutittaa. Myös ”Asemalla” tulee arkeen tovi. Myös ”Asemalla” tulee arkeen tovi. (014) 712 616, ma-pe 9-17 Lopeta juoksut, joulun tuoksut jo nenää kutittaa. joulukuuta 2014 JÄMSÄN SILMÄASEMA Keskuskatu 8, p
Polun alkua en enää löydä. Elokuussa alkoivat puolukat kypsyä aukion reunamättäillä. Parikymmentä metriä oikealle vihreän mustikanvarpukankaan keskellä oli lapsen silmissä uskomattoman suuri yksinäinen kivi. Hentoinen ja kapea kuin muurahaisten tekemä, mutta oikealla kohdalla. Sitten jyrkkä alamäki suoraan keskelle Kyttälän talon pihaa vuoren kainalossa. Kuhmoisten Sanomat 12 Keskiviikkona 17. Sen suojassa oli syksyisin karvarouskuja kaikkialla. Sieltä jostain ovat peräisin Kyötin lähteen vedet. Jyhkeä kuusikko odotti kulkijaa. Maastossa, jonka aukoksi kaadetun metsän pohjan oli metsäkone möyrinyt tuntemattomaksi nostellen esiin suuria kiviä ja kantoja muutama vuosi sitten. Vattuja rinteellä ja kissankäpäliä kasvoi päällä kivien lomassa. Kotini pirtin seinällä Junghansin puusta koverreltu seinäkello paukutteli äänekkäästi kaikki tasaja puolet tunnit. Satakunta metriä eteenpäin oli Vattuvuori. Sellainen Aleksis Kiven Hiidenkivi, jonka jääkauden katto oli siirtänyt paikalleen kuin hiekanmurusen. Vastarannalla näkyi puiden ja puskien estämättä Moksin kauppa. Sitä voi hyvällä syyllä nykyäänkin nimittää vuoreksi. Ainoita sieniä jotka maistuivat oikeilta ryöpättynä sienikastikkeeksi. – Kuva Ylä-Peltolan arkisto Ala-Peltola Iso-Pihlajajärven rannalla. Serkut kurkkasivat aamulla ovenraosta aikaa oliko juostava loput 500 metriä kouluun. Tiheikössä alaoksien raapiessa poskia ja tarttuessa tukkaan kumartelin eteenpäin ja siinä se vanha polun ura oli. Siinä missä nykyisin haarautuu katu 24-tieltä terveysasemalle. Silmät kiinni olisin kulkenut sen kompastumatta puiden juuriin. Tultiin Haikupohjasta Peltolankylän kansakouluun. Sitä pitkin lähdimme hiihtoretkelle, Jolla Anneli-serkku hukkasi ainoat silmälasinsa hankeen pöllähtäessään nurin mäessä Kyötin lähteen lähettyvillä. Vain karvarouskut olivat poissa. Sen tukkii sikin sokin erilaisten autojen hautausmaa, jossa puut kasvavat moottoreiden läpi. Sitä käytettiin kesät ja talvet. Matka jatkui kylätienä järven rannassa, polkuna peltojen pientareita, taas puron yli, metsikön halki ja löytyivät kaikki Haikupohjan seitsemän taloa: Lahdentausta, Lahnalahti, Rajala, Uusitalo, Lehtimäki ja Rauhala. Joskus sillä välillä se nousee siellä Kuhmoisissa. Tarkistan Suomen kansan kalenterista vuodelta 2014 auringonnousut Pääsiäissunnuntain aamuna: Helsinki klo 5.52 ja Oulu klo 5.25. Polku vei uudelle rajaportille, jonka tuolla puolen oli pieni aukio erityisen pehmoista sammalta tassutella. Niin siisti neulasmaton pehmentämä polku oli astella, että mietin siivosivatko sen ahkerat askeleet keväisin ja syksyisin puhtaaksi myrskyn repimistä oksista ja lehdistä. Se avautui pirtin ikkunasta kotipihan ja Juralan Peltotilkun yli etelän puolella. – Kuva Ilmari Peltola Aurinko hellii Ylä-Peltolaa. Isä Eino oli suutarina korjannut sodassa satoja saappaita ja lapinsodassakin käynyt. Muutama vuosi siten se oli metsätien kunnostuksessa hautautunut penkan alle, josta tuskin koskaan pääsee pinnalle kukoistamaan. Viimeisenä äitini lapsuudenkoti Pihlajamäki. Se jatkui läpi metsikön ja sivusi kotini pihan aidattua rajaa. Komealla kallionnyppylällä. Maisemani oli ja on kaunis lso-Pihlajajärvi. Polku lähti hiukan oikealle Kolisevan riihen takana. Rakastin lapsena sitä kohtaa auringon paistaessa. Sinne oli lähdettävä hiihtoretkelle äiti Saiman johdolla varhain pääsiäissunnuntain aamuna katsomaan auringonnousua. Talon takaa pienestä portista pujahdettiin polulle, joka nousi pikkuhiljaa mäkeen. Harjun sillan pielestä pilkoitti kylän entinen meijeri. Emännät tulivat ompeluseuroihin Läntelän Maijan muistin mukaan joskus rukkikin olalla. Matkan jatkuessa oli Matinvuori, jonka tuntumassa äidin ja Kalle-enon yhdessä perimä metsätilkku Kuorrejärven rannalla. He olivat metsästä raivanneet tontin ja rakentaneet kodin perheelle vuonna 1942. Parista kohtaa kulku vei solisevan puron yli. Sitä eivät piirittäneet mylvivät sonnit, vaan Kolisevan Elli-tädin ja Einon tuttu lehmikarja tai lauhkea Hurra-hevonen tai äksympi Touko. Onko siellä kivikautinen salaisuus piirroksineen jäkälän alla korkeimmalla kohdalla odottaen raaputusta esiin. Vain kuivat männynkävyt kirpaisivat paljaan jalan alla. Sen yläpuolella Ylä-Peltolan talo, ja oikella Ala-Peltola peltoaukeidensa ympäröiminä. Polku vei ylemmäs lähes Kyttälän vuoren päälle. Maisema avautui järvelle Aittosaareen ja Mustasaareen. Suolla karpaloita poimimassa Jokainen polun puita tai kiviä kiertelevä kaarre oli tuttu. Kaikissa taloissa oli suuri joukko serkkuja isän tai äidin puolelta. – Kuva Ilmari Peltola Moksin kauppa 1960-luvulla. KUHMOISTEN SANOMIEN JA KOTISEUTUYHDISTYKSEN KIRJOITUKSIA KUHMOISISTA Vanha kylätie Harjunniemellä 1950-luvulla. Lievästi vasemmalle sukelsi metsään leveämpi tie, joka vei kotini Untolan navetan päätyyn ja pihaan. Aulikki Rautavaara lauloi radiossa ja siitä nimeni. Mikä ilo, se ei ollut kadonnut kokonaan. joulukuuta 2014 Aulikki Nuut Kuhmoisissa, metsäisessä järvien ja vanhempiemme käsinraivattujen peltojen pitäjässä äiti synnytti minut sodan aikana kirkonkylän synnytyslaitoksessa kesäkuussa 1943. Yläsen Jaakon metsätien penkereen yli tein uuden yrityksen. Pohjoisen puolella kasvoi keväisin suurin koskaan näkemäni näsiä, metrinkorkuinen pensas. Kissankäpäliä Vattuvuorella Viime kesänä yritin mustikkakankaalta nousta polulle, mutta se olisi ollut vaaralLapsuuteni polkuja ja vuoria lista tässä iässä. Vedestä vuori nousee ensin louhikkoisena, sitten jyrkempänä. Hankikantosista ei ole apua retkelle tänä vuonna 2014. Muutaman vuoden aukko tarjosi runsaasti vadelmia poimittavaksi. Alue oli jo kasvamassa umpeen nuorta lehtimetsää. Lapsuuteni jokapäiväisten tarinoiden lähde, iloisten sattumusten ja kujeiden tyyssija. Hätäkaste samana päivänä kertoo, että alku ei ollut hääppönen. Karjan polut risteilivät metsässä kaikkialla luoden verkoston, lapsuutemme parhaan leikkimaailman. Koko Kolisevan laaja metsä oli aidattu harmaalla tiheällä riukuaidalla lehmien kesälaitumeksi. Varsinkin jos soutelee Iso-Pihlajajärven rantaa seuraillen melkein Haikupohjan perukoille, jonne kauniisti laskeutuu illan aurinko katsoessasi Harjunsalmen harjulta länteen järven yli. Talsittiin kevätjuhliin, hiihdettiin joulujuhliin tai hiihtokilpailuihin latua, jota latukoneenkuljettajat kadehtisivat. – Kuva Ylä-Peltolan arkisto Tukinuittoa Harjunsalmen sillalla. Lapsuuden paras leikkimaailma Polku alkoi Kolisevan navetan takaa lehmähaan isolta portilta. Tai eväiden kanssa piknikille Pikkutai Iso-Loirakon rannalle ja suolle karpaloita poimimaan. – Kuva Ylä-Peltolan arkisto. Mainio nimi pellolle, mitä lie tarkoittaakin. Muurahaispesät olisin luetellut koko matkalta Kyöttiin asti
Martti ja Juha-Pekka Ruokola Rauhaisaa Joulua ja Riemukasta Uutta Vuotta mökkinaapureille! t. Eija ja Veksi, sekä karvakuonot Peko ja Sipsu Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Matti ja Eija Tiukuja voi kuulla, joulu on jo porraspuulla. Sirkka Enqvist Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2015 sukulaiset ja ystävät! t. joulukuuta 2014 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015! t. Pentti ja Maija Luoto Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2015! t. Pauli Lahti Joulutervehdys ja Hyvää Vuotta 2015 kaikille lehden lukijoille! t. Paula ja Veikko Tanninen sekä Erkki Enqvist Hyvää ja Rauhallista Joulua ja Onnea v. A-Liisa ja Hannu Vuosi on vierähtänyt, Joulurauhaa ja Onnellista vuotta 2015! t. kesäasukas Satu Seimola & kumpp. Kaija ja Mikko & Enzo Lampsalosta Rauhallista Joulua ja Onnellista Vuotta 2015 sukulaisille ja tuttaville! t. Jorma Paloniemi Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Mikko Lindfors Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Anja ja Tapani Joulurauhaa ja Hyvää Uutta Vuotta! t. Maija ja Seppo Pitkäranta Naapurit, ystävät ja tuttavat! Ihanaa joulunaikaa, Onnea tulevalle vuodelle 2015! t. Aila Mantila Rauhallista Joulua ja Onnea tulevalle Vuodelle sukulaiset ja ystävät lähellä ja kaukana! t. Maiju ja Unski Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2015 sukulaiset, ystävät! t. Pirkko ja Kari Koivunen Niin joulu joutui ja jostain kuuluu ääniä kulkusten... 2015 sukulaisille, tuttaville ja ystäville! t. Sytytä kynttilä, hiljene tovi, avaa joululle ovi. Ritva ja Ahti Joulumieltä Rauhaisaa ja Uutta Vuotta Valoisaa kaikelle kansalle! t. Jaakko ja Maire Ruokola Hyvää Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta kaikille tutuille ja tuntemattomille! t. Elvi ja Pentti Ruokola Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2015! t. Kirkas tähti hohtaa, jouluun Sinut johtaa. Tuulikki Ranta perheineen Vantaalta Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Riitta ja Heikki Piilonen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille, naapureille ja tuttaville! t. Ojalat Hyvää Joulua ja Onnellisia päiviä vuonna 2015! t. Rauha maahan ja kaikille hyvä tahto! Siunausta ja sopua koko ihmiskunnalle! t. Ritva Tervala Rauhallista Joulua ja Onnea Vuodelle 2015! t. Joulutervehdys Tiinalta, Jounilta ja Pafi-koiralta Ystävät, tuttavat ja ”yhteistyökumppanit” Hyvää Joulua ja Hyvää alkavaa vuotta 2015! t. Annikki ja Eero Lahnajärvi Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Raija ja Esko Kokonniemestä Iloista Joulua ja Onnea v. Raili ja Pekka Sievänen Joulun ja Uudenvuodentervehdys sukulaisille ja ystäville! t. Sirkka Hanki Siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa ja vuotta 2015! t. 2015! t. Lahtisen Alma Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Anna-Liisa Romu Joulutervehdysten myötä kiitos kuluneesta vuodesta! Onnea tulevalle vuodelle! t. Timo ja Kaarina Hakala Rauhaisaa Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2015 Haukkasaloon, Pihlajakoskelle ja Kuhmoisten sukulaisille! t. Reijo Rajala Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille, ystäville ja tuttaville! t. Hyvää Joulua kaikille tutuille ja Onnellista Uutta Vuotta 2015! t. Kuhmoisten Sanomat 13 Keskiviikkona 17. Elma ja Mauri Uskonnollisista syistä en itse vietä joulua, mutta toivotan Hyvää Joulua kaikille tutuille, jota sitä viettävät! t. Reetta ja Taisto
Tällä kertaa lähtö ei ollut kiireinen. Vihtori Kääpästä perheineen tuli osa toista muuttoaaltoa, kun he juhannuksena 1953 muuttivat Kuhmoisten Papinsaareen ja Leppäniemen torppaan. Kuhaa, lahnaa, haukea ja madetta nousi paljon ja kauppa kävi. Löytyykö työlle jatkajaa Troolaamisen käyttöönotto pidensi aikanaan kalastuskautta ja saalista saatiin lisää. Vihtorin viidestä pojasta kaksi jatkoi isänsä jäljissä ammattikalastajina. Kun Vihtori alkoi pyytää Tehiltä, saalista tuli heti. joulukuuta 2014 Kalastaen Terijoelta Leppäniemeen Tuomo Hyttinen Vihtori Kääpälle tuli lähtö ensimmäisen kerran talvella 1939. Tehi oli valtion yleisvettä, eivätkä lupaongelmat ulottuneet sinne. Tehin saha 1960-luvun alusta. Muut hoitivat pyydysten tarkistuksen hiihtäen. Vihtori jatkoi nuotta-, rysä-, ja verkkokalastusta Rääkkylän Heinoniemessä. Yksi harvemmin kalastajan työvälineeksi miellettävä ajoneuvo, moottorikelkka, tuli käyttöön 1960-luvulla. – Saalismäärän vaikutus liikevaihtoon saattaa olla jopa 30 prosentin luokkaa. Päijänteen rannoille sijoitettiin jo aiemmin siirtolaiskalastajia. Tekniikka kehitti myös kalastusta Ammattikalastajan työvälineet ovat muuttuneet paljon vuosien saatossa. Kalastuselinkeino on luonnonvara-ammatti, jossa on mukana sellaisia muuttujia joihin ei voi vaikuttaa. Kalastajat pääsivät hyvin leivän syrjään kiinni. Lahden kauppatorilla 1950-luvun lopulla. Vihtorin vanha ystävä, Ahlberg-niminen kalastusneuvoja vinkkasi Päijänteen valtion kalastusvesistä. Vuonna 1955 Papinsaaressa toimi kaksi Kääpän kalastustilaa. Vihtorilla oli vanhoja kontakteja Viipurista ja Helsingistä, joten Kääpien kalaa saattoi mennä pääkaupunkiin asti. Niitä jouduttiin korjaamaan ommellen aina silloin tällöin. Kääpien elämä oli tuohon asti ollut tyypillistä tuon ajan kalastajaelämää. Kääpän perhe jätti Karjalan taakseen lopullisesti vuonna 1944. Perässä olevaa sirkkeliä pyöritti rättisitikan moottori ja ajoneuvo kulki hevoseen verrattuna hirmuvauhtia. Rantaan ajautuneesta puutavarasta Vihtori rakensi perheelleen talon Pietariin kulkevan hevostien varteen. Vihtori ja Pekka ostivat viereisen Ahtolan tilan omaksi paikakseen. Tärkeimmät tavarat kuljetettiin kalastusveneessä Saimaan kanavaa pitkin, kun perhe sijoitettiin Savonlinnan seudulle. Kääpän perhe asui Terijoella Ollilan kylässä, parin kilometrin päässä Suomen ja Neuvostoliiton välisestä rajasta. Moottorikelkka vapautti kalastajat hevosriippuvuudesta. Lähtökäsky saapui niin äkisti, ettei perhe ehtinyt ottaa mukaansa kuin päällysvaatteet. Jorma Kääpän lapset Johannes ja Karoliina ovat tällä hetkellä isänsä opissa. Kokka kohti Päijännettä Sodanjälkeisinä vuosina kalastajien ammattikuntaa arvostettiin. Kaikuluotaimen avulla pystytään helpommin tarkkailemaan muun muassa veden syvyyttä, pohjanmuodostusta ja kalaparvien liikehdintää. – Nykyisenkaltaista ulkomaankauppaa ei juuri käyty, vaan Suomi oli ruoan suhteen omavarainen maa, Jorma Kääpä sanoo. Siihen asti talvikalastusta tehtiin kolmen tai neljän hengen porukalla. Nämä ensimmäisen aallon siirtolaiskalastajat pitivät majaansa muun muassa Padasjoella ja Vääksyssä. Kuvassa Erkki (vas.), Jorma ja Anja Kääpä. Kääpän kalayhtymällä tätä ongelmaa ei näyttäisi olevan, koska tällä hetkellä Papinsaaren tukikohdassa työskentelee viides kalastajasukupolvi. Lisäsaaliista ei saatu kaikkea hyötyä irti, koska kaluston ylläpito nieli suuren osan voitoista. Ammattikalastus onkin vuosien mittaan vähentynyt. Muoviset monofiiliverkot toivat kestävyyttä ja lisäsivät saalismääriä. Pyydyslupia tuli niin vähän, ettei pyynti olisi elättänyt Vihtorin 11-lapsista perhettä. – Kuva Sisko Kääpä Keväiset hauet odottavat torille lähtöä Papinsaaressa 1950-luvulla. Hän veti nuottaa Suomenlahdella ja myi saaliinsa eteenpäin suurille markkinoille. Sodan melskeissä rakennus tuhoutui lähes täysin, kalastaja Jorma Kääpä kertoo. Samalla loppuivat kalastajien pitkät kesälomat, koska muikun kalastuskausi ajoittuu heinä–marraskuun välille. – Kuva Juhani Kääpä. Yhdellä kalastajista oli hevonen, joka veti reen avulla saaliskalat järveltä tukikohtaan. Investointien kattaminen on ammattikalastajan ongelmista suurin myös tänä päivänä. Esimerkiksi 1970-luvun alussa Juhani Kääpä kalasti osa-aikaisesti, koska muikkukanta hetkellisesti romahti. Troolaus on välivesipyyntiä, jossa pyydyksen uintisyvyyttä säädellään painoin. Juhani Kääpä lunasti Leppäniemen itselleen tukikohdaksi. Moottoriajoneuvon ylläpitokustannuksetkin olivat huokeammat kuin elävien hevosvoimien huolto. Viipurissa ja Helsingissä asiakkaita riitti. Paikalliset kalastajat eivät kuitenkaan olleet halukkaita jakamaan apajia muualta tulleiden kanssa. Suurin mullistus kalastuksessa tapahtui vuonna 1984, kun Jorma Kääpä hankki isänsä Juhanin kanssa Päijänteen ensimmäiset teräsrunkoiset troolarit. Kun Vihtori lähti Karjalasta, olivat pyyntiverkot vielä puuvillaisia. Pula-aika kuritti suomalaisväestöä ja elintarvikkeet olivat kallisarvoisia. 1960-luvulle tultaessa Päijänteen kuhakanta alkoi hiipua. Kalastajakunnan ukkoutuminen on koko Suomen ongelma, kun menneiden sukupolvien työlle ei tahdo löytyä jatkajia. Kuhmoisten Sanomat 14 Keskiviikkona 17. Vihtori ei kalastanut Laatokalla, kuten monet muut Karjalassa asuneet ammattikalastajat. Tunti ennen ja jälkeen auringonlaskun on usein parasta muikunpyyntiaikaa. – Liikkuminen kodin ja kalapaikkojen välillä tehtiin pimeän aikaan, koska päivänvalo oli omistettava kalaverkkojen selvittelyyn, Jorma Kääpä sanoo. Jatkosodan aikaan syksyllä 1941 Kääpän perhe pääsi takaisin kotiin. Kiristyvä hygienialainsäädäntö vaatii kalastajilta rahallisia panostuksia työtilojen uusimiseen. Sota-aikana Vihtori palveli Viipurin varuskunnan kalastajana. – Kuva Jorma Kääpän arkistot Jorma ja Elina Kääpä kymmenkiloisen hauen kanssa 1990-luvun alussa. Kalakanta alkoi hiipua Sodan aikana Päijänteen kalakanta vahvistui vähäisen pyynnin johdosta. Kuhakannan hiipumisen vuoksi tärkeimmäksi saaliskalaksi tuli muikku. Kääntöpuolena troolialusten mukaantulolla oli kustannusten kasvu. Tulevaisuutta on hankala suunnitella, kun tuloista ei ole varmuutta, Jorma Kääpä kertoo. Kuvassa Juhani (vas.), Pekka ja Vihtori Kääpä. Sittemmin 1990-luvulla teknologinen kehitys on helpottanut troolausta. Muikkua metsästetään tietystä syvyydestä yleensä iltahämärän aikaan. Kotirakennus oli pystytetty aikanaan hirsistä, joita käytettiin Itämerellä Neuvostoliiton laivaston harjoitusmaaliponttoonina. Vihtori värvättiin ruokkimaan poteroissa majaansa pitäviä asemasodan joukkoja. – Oma roolinsa oli varmaankin raskaalla paperiteollisuudella, jonka päästöt ajoivat kuhaparvia kohti etelää, Jorma Kääpä kertoo. Kun kalastuslaki astui voimaan 1950-luvun alussa, kalastuskunnat suosivat paikallisia ammattikalastajia muualta tulleiden kustannuksella. Saaliista suurin osa myytiin etelään Lahden markkina-alueelle. – Tuosta talosta ei ole enää jäljellä kuin perustukset. – Kuva Jorma Kääpän arkistot. Kuhan kasvaminen viisikiloiseksi kalaksi kestää toistakymmentä vuotta ja Tehin kantaa verotettiin suuren kysynnän takia. Kalastajien työpanos oli jatkosodassa tärkeää elintarvikehuollon kannalta
Sibelius innostui säveltämään tämän runon huomattuaan sen sanat ”Ja kansaa suojaa sun voimallas”: silloin elettiin sortokautta. Laitinen antaa korvausvaatimuksen jättämistä pohtiville metsänomistajille pienen nyrkkisäännön. Hän lauloi näytteeksi niitä parista laulusta. Kortissa joulupukin rekeä vetää poron sijasta suomenhevonen. Tutkijana Pajamolla on runsaasti tietoa joululaulujen taustoista ja tarinoista. Näyttely on esillä aina tammikuuhun asti. – Ajattelimme, että olisi kiva järjestää jotain liikuntajuttua näin joulun alla. Joulukortteja kirjastossa Kynttilöiden valoa reippailijoille Niina Huuhtanen Kuhmoisten kunnan ja 4H-yhdistyksen järjestämä kynttiläreippailu valaisi Asilammen reitin kynttilöin ja lyhdyin viime perjantaina. Kuhmoisten Sanomat 15 Keskiviikkona 17. Kartellin tarkoituksena on hyödyn tavoittelu. Joulukuussa 2009 UPM, Stora Enso ja Metsäliitto tuomittiin markkinaoikeudessa kilpailunrajoituslain vastaisesta menettelystä. Korvausvaatimuksen läpimeno ei ole automaattinen, joten hakijan tulee varmistaa, että oikeusturvavakuutus on kunnossa. Lehtisen kokoelmista koottu joulukorttinäyttely alkoi tiistaina 16. – Kannattaa käyttää kilpailujuridiikkaan ja puukauppakartelliin perehtyneitä lakimiehiä. Metsäyhtiöillä on tammikuun puoleenväliin asti aikaa päättää hakevatko ne korkeimmalta oikeudelta valituslupaa hovioikeuden ratkaisuun. Ryhmän ideana on koota mahdollisimman monta metsänomistajaa hakemaan metsäyhtiöiltä vahingonkorvauksia. Heidän yhteystietojaan saa esimerkiksi Maaja metsätaloustuottajien keskusliitosta. Joululaulut kantavat ajasta aikaan Tutkimustensa yhteydessä Reijo Pajamo havaitsi, että monissa lauluissa on useita sävelmiä. On hyvä, että sama asianajaja hoitaa monen metsänomistajan kanteiden käsittelyn. Hän kertoi joululauluista ja laulatti niitä säestäjänään kanttori Hannele Erola. Asiantuntemus kannattaa Internetiin on perustettu Suuri Savotta -niminen ryhmä ajamaan metsänomistajien asiaa. Kansakoulujen alkuvuosina Aapisessa oli Lapsen laulu, johon jyväskyläläinen pappi Schöneman kirjoitti 1876 uudet sanat lauluksi Joulupuu on rakennettu. Monet joululaulut ovat syntyneet kesällä, sillä niitä julkaistiin joululehdissä, jotka toimitettiin kesällä, esimerkiksi Alpo Noposen julkaisema Joulupukki. Helsingin käräjäoikeus päätti tämän vuoden maaliskuussa, että vahingonkorvausvaatimukset vanhenivat viisi vuotta kartellin paljastumisen jälkeen vuonna 2009. Korvausvaatimukset pitää perustella Metsänomistajien liiton Etelä-Suomen alueen johtaja Esko Laitinen on sitä mieltä, että kartellista on ollut metsänomistajille haittaa. tammikuuta 2015 asti aikaa hakea käräjäoikeudesta vahingonkorvauksia metsäyhtiöiden niin sanotun puukartellitapauksen johdosta. Laulun sanat on kirjoittanut Kotaillan joululaulajaiset Hannikaisen oppilas Helmi Auvinen vuonna 1897 Jyväskylän opettajaseminaarissa. Käräjäoikeus ei aloita vahingonkorvaushakemusten selvittelyä ennen lainvoimaista ratkaisua. eduskuntaan, ja hän toimi kolmesti ministerinä. Ryhmä palkkaa yhden asianajotoimiston hoitamaan kaikkien ryhmään kuuluvien metsänomistajien kanteita. Asilammen lenkkipolun varrelle oli myös ripoteltu arvoituksia ja tehtäviä, joita lenkkeilijät ratkoivat kynttilöiden valossa.. Aarno Ranisen haitaria vietiin potkukelkalla kouluun. Maasalon sävellys lauluun Joulun kellot puolestaan tuli P.J. Neljä viikkoa sitten Helsingin hovioikeus kuitenkin katsoi, että vanhenemisajankohta täytyy lukea markkinaoikeuden päätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Hän julkaisi 2011 laajemman kirjan, Joululaulujen kertomaa, jossa on kolminkertainen määrä lauluja, kaiken kaikkiaan noin 90. Kuvassa on Aarne Nopsasen piirtämä joulukortti 1940-luvulta. Huvitusta hakevainen, huikennellen huoleton.” Kotaillan osallistujat lauloivat miehekkäästi toistakymmentä joululaulua. – Jos myynnit ovat olleet tukkivoittoisia, korvauksen hakeminen ei ehkä ole perusteltua. Hänen luokkatoverinsa Erkki Lekkerimäki kertoi Ranisen soittaneen taitavasti luokan yhteisillä tunneilla haitaria. – Kuva Tuomo Hyttinen Perinteinen J-P. joulukuuta 2014 Tuomo Hyttinen Metsänomistajilla on 3. – Vuonna 2006 julkaistu kilpailuviraston raportti oli varsin luettu metsäväen keskuudessa. Raniset asuivat silloin silloisen apteekin piharakennuksessa. Hannikaisen sävellystä suositummaksi. Tänä vuonna reippailijat kiersivät lenkin vähälumisessa maastossa. Terveyskeskuksen pihalla tarjoiltiin pipareita ja lämmintä glögiä, joita kävikin nauttimassa reilut 50 henkeä. Hän on juontanut lukemattomia joululaulutilaisuuksia Suomessa ja ulkomaillakin. Nuoriso-ohjaaja Satu Alenius kertoo, että reippailuilta järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Häneltä ilmestyi vuonna 1992 kirja Taas kaikki kauniit muistot, josta julkaistiin kolme painosta. Laitisen mukaan metsänomistajan kannattaa hakea korvauksia, mikäli hän kokee kärsineensä vahinkoa ja pystyy todistamaan sen. Laulun On hanget korkeat nietokset Sibelius sävelsi Vilkku Joukahaisen opiskeluvuosinaan kirjoittamaan runoon samana vuonna 1901 kuin se oli kirjoitettu. Jos laskelma osoittaa, että kartellista on koitunut tappiota, on korvausvaatimus syytä tehdä. Kööpenhaminassa hän on juontanut kolmesti Kauneimmat joululaulut. Vuosi 2015 on Sibeliuksen juhlavuosi. Hae korvauksia kartellista Risto Ojala Professori Reijo Pajamo innosti perjantaina Miesten Kotaillan osallistujat yhtymään joululauluihin. Jouluista kylää asuttavat tonttujen lisäksi myös hirvet. Sen sijaan suurehkojen kuitupuumäärien myyjien kannattaa laskea korvausvaatimuksen suuruus esimerkiksi kuitupuusta valmistettujen tuotteiden hintakehityksestä. Alkuperäiset sanat kuuluivat: ”Lapsi olen laulavainen, pieni vielä voimaton. Vahingonkorvaustaso kuitenkin lasketaan tapauskohtaisesti. P.J. Sittemmin kiistaa on käyty vahingonkorvausvaatimusten vanhenemisajankohdasta. Joulukuun 12. Illassa laulettiin myös Tule joulu kultainen, jonka sävelsi Kuhmoisissa vuonna 1944 syntynyt ja tänä vuonna kuollut Aarno Raninen. Niin on varmaan tässäkin asiassa. – Kilpailuvirasto ja markkinaoikeus eivät ottaneet kantaa vahingon määrään. joulukuuta Kuhmoisten pääkirjastossa. päivänä pidetyssä kotaillassa oli vierailijana emeritusprofessori Reijo Pajamo. Siellä oli joka kerta kaatosade, joten oli hieman huvittavaa laulaa korkeista hangista. Nämä ovat olleet alusta lähtien suosittuja, vaikka kelit eivät koskaan ole olleet kovin suosiollisia. Joukahainen valittiin myöhemmin itsenäisen Suomen 1. Esko Laitinen ei ota kantaa yksittäisiin henkilöihin tai yrityksiin. Ryhmäkanne ei ole Suomessa käytössä, joten jokainen kanne käsitellään erillisenä. Metsäyhtiöt sopivat hintoja keskenään vuosina 1997– 2004. Sitä ennakoitiin laulamalla pari hänen joululauluaan. Hänellä on kuitenkin neuvo metsänomistajalle, joka haluaa nostaa vahingonkorvauskanteen. Koululaiset joulutunnelmissa Kuhmoisten yhtenäiskoulun ekaluokkalaiset virittäytyivät joulutunnelmaan askartelemalla jouluasetelman. Hannikaisen sävellys lauluun Tuikkikaa, oi joulun tähtöset tuli tunnetummaksi kuin Armas Maasalon sävellys. Kolmen tunnin aikana osa osallistujista innostui kiertämään valaistun reitin useampaan kertaan
teita suuri kolkko paikka pooli voi lahjasta -höyr y jyske KÄLÄ kin paperi ” ” pankki liimaa ” ” -1. Jo rm a Ke m pp ain en 20 14 ” ” ollu R is tik on ra tk ai su 31 .1 2. 20 14 ilm es ty vä ss ä nu m er os sa .. Ahon teos anisviina NÄIN OLLEN punniT Keijo -järvi -1. Kuhmoisten Sanomat 16 Keskiviikkona 17. TAPAINEN elmia x2 pojan vaimo meä -1. eristys miniöillä töys sy Béla kauppapaikkoja ta ehkäpä seura I Ahti Hovi epäillyillä. joulukuuta 2014 -apu isommarket kulzuluYök! voi eepos lentis> 100 O’Neal kynnellä himx2 opejoululasitjärvi Eino Luuvaaliteukko Koli Ootko siruja x2 HYVÄkokokierrenuottia -KONE ?-Noora Uskon sinua! tarkastus On joulu! purutupakoita J. Liza T Tiibetiä äskettäin Alanko Kallio Puola ”1/3” itäisiä ym. T ” ” . x2 tavia tärkeä joki malla kiltti. roi jettaa Hanna ehdottomia Se lla väylä neuvoo JÄYKKofi Ranin järvi tanssi arvoväliin mäkeä siispä alkuja arkkupoimu ” ” juoksi kultaa 1972 Turkestan Kauppi ”lintukoto” STIPENDI [ ][ ] saalispaikka Nyt pätkii! Minne nämä pitikään viedä
Puhtaustesti voitiin tehdä keittämällä. joulukuuta 2014 Paula Jokela Lapsena joulun läheisyys oli varma, kun kaupasta tuotiin kapakalat, kovat, reilusti yli puolimetriset harmaanruskeat kuivatut turskafileet. Joillekin se on todellinen herkkujen herkku, joka nautitaan maitokastikkeen kera ja maustetaan suolalla ja pippurilla. 0400 425708 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015! Keski-Suomi OPASOL OY kiittää asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan hyvin sujuneesta yhteistyöstä Mukavaa Joulun aikaa ja Onnea Uudelle Vuodelle! Asiakkaillemme, henkilöstöllemme ja yhteistyökumppaneillemme Suuret kiitokset kuluneesta vuodesta. Nykyään valmista lipeäkalaa on helpommin saatavana kuin kapakalaa. Erään tarinan mukaan viikingit ryöstivät ja polttivat kalastajakylän, jossa kalat olivat tuttuun tapaan kuivumassa merituulessa. Nuijiminen ja nahan repiminen oli monessa taloudessa miesten työtä voimaa vaativana. Käsittelyyn sopivat vähärasvaiset kalat. Kaloja piti liikutella lipeöitymisen aikana, jotta tulos oli tasainen. Ryöstäjien jäljessä tuli ankara rankkasade. Koivutuhkan sijaan liuotettiin veteen kristallisoodaa ja kalkkia, muuten valmistus toimi samaan tapaan, kertoo Maria-Liisa Kauppinen. Jos kala hajosi, oli lipeää vielä jäljellä. Turskan paikan on nykyään valloittanut kolja, molva tai seiti. – Minä valmistan lipeäkalaa joka vuosi äidiltä saamieni oppien mukaan, kertoo Marjatta Koskinen. Kun kyläläiset uskaltautuivat takaisin koteihinsa, kalatelineetkin oli kaadettu ja näytti siltä, että nälkäkuolema oli edessä. Maria-Liisa Kauppinen muistelee, että hänen lapsuudenkodissaan kuivattiin haukea keväisessä tuulessa ja auringonpaisteessa laudalla, jolloin se saatiin säilymään kunnes aikanaan pehmitettiin livekalaksi. Kalojen liotessa puhtaassa vedessä, oli aika valmistaa lipeävesi. Kylmähyllystä voi valita pakkauksen, joka ohjeen mukaan kuumennetaan muutaman minuutin ajan mikroaaltouunissa ja vihellys ilmoittaa kun kala on valmis nautittavaksi. Marjatta Koskisen kalat ovat jo valmiita ja pakastettuja. – Minä kyllä poistan nahan vasta valmiista kalasta, toteaa Marjatta Koskinen. Tärkeää on, että käsittelyä ei jatketa liian pitkään, jolloin rasvat pilaantuvat. Mukana oli myös 72-vuotias Sinikka-nukke. Muisteluryhmässä olivat mukana Kirsti Lahnalahti (vas) Kyllikki Raivonen, Maila Kaiterlahti ja Eeva Grönlund. – Meillä tehtiin lipeäkalaa myös soodalipeällä. Tänä vuonna lipeöitymiseen meni vain kaksi vuorokautta, Koskinen jatkaa. Keskiajalla keksitty valmistusperiaate on käytössä tänäänkin. Pakkaukseksi riitti naru nipun ympärillä, käärepaperi olisi ollut turhaa hienostelua. Pesu tapahtui liottamalla niitä puhtaassa vedessä, joka vaihdettiin kerran tai kaksi kertaa päivässä. Onkohan mitään muuta jouluruokaa, joka jakaa mielipiteet yhtä tehokkaasti kuin lipeäkala. – Meidän asiakkaiden ei tarvinnut kysyä, ovatko kapakalat tulleet, sen kertoi nenämme jo heti kauppaan astuessa, toteaa Kyllikki Raivonen. Kuivan kalan proteiinit hajotetaan emäksisessä liuoksessa, kala turpoaa ja rakenne muuttuu pehmeäksi. Valkopippurin, maustepippurin, mustapippurin määrän ja laadun päättää jokainen ruokailija itse. Joku kuitenkin tutkiskeli kuivatustelineiden tienoota ja totesi, että kalat olivat muuttuneet tuhkaliejussa pehmeiksi ja maukkaiksi. Otetaanpa taas keittokirja avuksi: 12 litraa vettä, 4 litraa koivutuhkaa pussiin sidottuna ja 2 desilitraa sammutettua kalkkia keitetään väkeväksi lipeäksi. Samalla tunnusteltiin sormin, milloin lipeävesi oli tehnyt tehtävänsä ja kalat muuttuneet sopivan pehmeiksi, jonka jälkeen ne voitiin ottaa pestäviksi. Kalat aseteltiin nahkapuoli ylöspäin puuastiaan ja jäähtynyt lipeävesi kaadettiin päälle. Joidenkin mielestä lipeäkalan maku ja tuoksu ovat ällöttävät ja se on ehdoton inhokki jouluruokien joukossa. Kevyen painon alla fileet turposivat, pehmenivät ja vaalenivat muutamassa päivässä. Jami Liivenkorkee Toritie 55, 17800 KUHMOINEN Puh. Myös kotimaisia vähärasvaisia kaloja on käytetty. – Meillä kapakalat laitettiin pärekopassa järveen likoamaan, ei tarvinnut vaihdella vesiä, muistaa Kirsti Lahnalahti. Tiedossa on vain tarinoita lipeäkalan keksimisestä, mutta luultavasti se on ollut vahinko, onnekas sattuma. – Kauppaan kapakala tuli lujasti rautalangalla sidotuissa suorakulmaisissa 50 kilon paaleissa, muistelee kaupassa työskennellyt Marjatta Koskinen ja jatkaa, että voimaa vaati paitsi paalien liikuttelu myös rautalankojen irrottaminen. – Nykyään kapakala on turskan sukuista molvaa ja Lipeäkalaa keskiajalta fileet ovat pieniä ja ruodottomia. Toivotamme kaikille Rauhaisaa Joulunaikaa!. Annan päivästä se alkoi Valmistaminen aloitettiin Annan päivänä, jotta kalat ehtisivät valmistua jouluksi. Lipeäkala nautitaan alkupalana, pääruokana herneiden ja perunoiden kera tai ruokailun päätteeksi herkkupalana – sekin aivan ruokailijoiden valinnan mukaan. 1950-luvun keittokirjojen mukaan kalat nuijitaan, nahka poistetaan hohtimilla ja kalat pannaan veteen 6-7 päiväksi ja vettä muutetaan joka päivä. Kuhmoisten Sanomat 17 Keskiviikkona 17. Herkkuruoka vai inhokki. Edelliset sukupolvet tekivät huolellisuutta vaativan valmistusprosessin itse ja säilyttivät valmiit lipeäkalat lumessa tai jäätyneinä aitoissaan. Ennen fileet olivat paljon suurempia ja paksumpia eikä ruotoja ollut poistettu ennen kuivatusta. Anopin ohjeen mukaan maitokastikkeeseen lisätään hienoksi hakattuja keitettyjä kananmunia. Mutta kuka keksi laittaa kuivat kalat lipeäliuokseen. Tosin valmistuminenkin tapahtuu nyt paljon nopeammin
Ravikilpailuhistoriaa tarkastellessa huomio kiinnittyy menestykseen. – Jos niistä 40 varsoo, niin se olisi tosi hyvä, Hakkinen sanoo. Kössin aikaan 1980–90 luvuilla tallilla saattoi olla useita tammoja jonossa odottamassa astutusta. Puolen vuoden seisoskelun jälkeen sillä oli hirveä into lähteä kisaamaan, Hakkinen kertoo. Kaikki siitetyt tammat eivät suinkaan synnytä varsoja. – Meillä on vakiintuneet rutiinit, joista se tietää kilpailujen lähestyvän, Jouni Hakkinen kertoo. Edellisen kerran Fransia käytettiin siitokseen kuusi vuotta sitten. Näillä sanoin kuvaillaan 13-vuotiaan suomenhevosori Fransin ulkonäköä Suomen Hippos oy:n hevosrekisterissä. Tänä vuonna raviori siitti 70 tammaa ja oli Suomen neljänneksi suosituin siitosori. Sehän tylsistyy, jos ei ole mitään tekemistä. Kuvassa vasemmalla Katja Ampuja. Palkintorahaa hieman yli 300 000 euroa. – Tuolloin Frans siitti kymmenen varsaa, joista kahdesta tuli kovia kilpahevosia. klo 17.00 Liput 6 € Helinä-Keiju ja Mikä-mikä-hirviön arvoitus ELOKUVAT. Infopiste 040 359 4543. Väri punarautias. Siittäminen on muuttunut aikojen saatossa. Vaikka Frans on viime vuoden aikana kärsinyt jalkavammoista, aiotaan suomenhevosta käyttää kilpailuissa vielä kahden vuoden ajan ennen eläkepäiviä. Siittämiseen ei vaadita läsnäoloa Vuosi 2014 ei ollut ensimmäinen, jolloin Fransia on käytetty astutukseen. Jälkeläisten kisamenestys on hyvää mainosta, Hakkinen kertoo. joulukuuta 2014 Kunta tiedottaa Tuomo Hyttinen Liinahtava häntä, tähtipiirto ja kuonopilkku. Ei siis ihme, että Fransin geenit ovat haluttuja. Esitys Kuhmolassa su 28.12. – Perusfiksu, sopeutuvainen ja kaikin puolin tosi mukava hevonen, omistaja Jouni Hakkinen kuvaa Fransin luonnetta. ja 5.1. Kuhmoisten Sanomat 18 Keskiviikkona 17. Frans viettää joulukuisia päiviään Hakkisen tilan kisatarhassa. Legendaarisen kuhmoislaisen raviori K. Nykyään hevosten ei tarvitse edes olla samassa tilassa keskenään. K. Vuodenvaihteessa Fransin mittari kiepsahtaa 14 ikävuoden puolelle. klo 10–16). Keskimäärin 60 prosenttia siitoksista onnistuu. 133 starttia, joista Frans on hakenut 27 voittoa, 23 kakkossijaa ja 13 kolmossijaa. Fransin geeneille on kysyntää Kunnanvirasto pidetään suljettuna ma 22.– ti 23.12.2014 sekä pe 2.1.2015 ja ma 5.1.2015 22.–23.12.2014 Päivystys numeroista: • hallintoja sivistystoimisto: 040 685 1932 • tekninen toimisto: 040 359 4547 2.1.2015, 5.1.2015 Päivystys numeroista: • hallintoja sivistystoimisto: 040 182 2402 • tekninen toimisto: 040 359 4547 Vesilaitoksen ja kiinteistöjen päivystysnumero 040 055 1403 Kirjasto ja infopiste avoinna normaalisti (31.12. – Sen jälkeen pidetään vain Fransin peruskuntoa yllä juoksuttamalla sitä harjoitusradan ympäri. Tammat kantavat varsoja 11 kuukautta, joten varmuus asiasta saadaan ensi vuoden puolella. Frans vietti puoli vuotta Ahokkaan tallilla Laukaalla, jossa sperma pakattiin ja lähetettiin tilauksesta tamman omistajan luo
erikoiskuljetukset/kotim. 75,00 AmPro työkalut ja hylsysarjat ...................... kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. 19,90 Nyt aito IHMELIIMA ...................................... 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. tarj.hinnoin Paineilmatyökalut .......................................... ja Eurooppa OPASOL OY p. tarj.hintaan Velleman elektroniset rak.sarjat ........ tarj. Tilaushinnat 2014 (kotimaa) (sis. alk. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. TARJ. Tied. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 __________________________ MN-Putkiasennus Oy 050 461 7575 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. tapahtumat OPASOL OY p. 040 570 1790 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi __________________________ Mikan mökkija kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, Kysy lisää! 040 185 2727 OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. joulukuuta 2014 Työkaluja sähkötarvikebussi tulee taas Nyt paljon uusia tuotteita ja hyviä lahjavinkkejä!! JOULUVALOT (sisäja ulko) ....................tarj. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi _________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. p. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautaus-palvelu, Koskentie 11, Jämsä p. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. Irma Kallio p. Ark. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 4,e/rivi. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. Kuhmoinen tori klo 9–18 Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. 24,90 Langattomat sääasemat ..............................TARJ. 046 544 9230 __________________________ Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. 040 5415 723 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. 23,90 Paljon poistotuotteita ALE -30–70% Myymälässämme n. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri 040 586 7729 www.countryhelp.nettisivu.org KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________ SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin P. 040 587 7830 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. Kangasalan rhy, Suomen riistakeskus, SML, ja Kennelpiiri Pohjois-Häme, Vapaa pääsy, Tervetuloa! Juho Kaitanen Racing Team kiittää kaikkia tukijoitaan kaudella 2014: A&J Kankkunen Oy, Kuhmoisten Kukkakauppa, City Plus Oy, HuoltoHeikki, Kuhmoisten Maa ja Kiinteistö Oy, Kuhmoisten kunta, Kuhmoisten Sora Oy, Merocap Oy, MIH-asennus, MP-koneistus, Neste Kuhmoinen Oy, Opasol Oy, Päijän Marine Oy, TP-tek, Eija Suominen Toivotamme kaikille Hyvää Joulua sekä menestystä vuodelle 2015. Peltonen p. Pienlaskutuslisä alle 25,e:n ilmoituksista on 4,e. tarj.hinnoin LED-lamput 12 V/230V .......................................alk. tilaus 68 e Ilmoitushinnat 1.1.2014 alk. tarj.hinnoin Autoja MP akkulaturit ................................... Savuton vuokralainen, ei kotieläimiä. Kuhmoisten Sanomat 19 Keskiviikkona 17. 0400 121 997 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan toimittajien kanssa erikseen. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. 040 833 2008/ Anja SEURAT P O H J O I S H Ä M E E N ERÄTULET Kangasalla su 21.12.2014 klo 13–17 Kisarannassa, Kustaa Kolmannen tie 75. 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30–15, ti, ke ja pe 9.30–13, to sulj. 0400 852 532 __________________________ PITOPALVELU yms. Hintoihin sisältyy alv 24%. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. Toimittaja Päivi Hotokka opintovapaalla 1.9.-14–31.5.-15 sijaisuutta hoitaa: Toimittaja Tuomo Hyttinen 040 358 1888 KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. 1500 tuotetta Torstaina 18.12. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. 0400 798143 p. 49,90 DIGIT. Alle 25,e:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset Vast.otto ma-ti 9-14 , Keskustie 6, Padasjoki p. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1210 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PESULAPALVELUT JEC PESULA PALVELU OY Nuutinrinteentie 35, Kuhmoinen p. POISTOHINNOIN Ajoneuvojen LED-valot ja varoitusvilkut ..... 045 636 3889 / Eija __________________________ __________________________________ Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. alk. 9.90 LED-loisteputket ............................................... 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. tyhj. alk. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. MOMENTTIAVAIN UUTUUS.................. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. alk. LOPUT POISTOHINNOIN LED-LENSER käsija otsavalaisimet ............. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. POISTOHINNOIN Vesijohdon sulanapitokaapelit .................... (sis. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUKKOLIIKKEET Päijänteen lukko ja mökkipalvelu Lukkotyöt ja talonmiestyöt P. 24 t. 10-12, 42100 Jämsä p. Ohjelmassa metsästyskoirien esittelyä ja näyttelykoulutusta, vuoden eräkoiran julkistus, järjestäjien tervehdykset, joulurauhanjulistus sekä yhdessäoloa makkaran paiston, nokipannukahvin ja kuuman mehun merkeissä. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Kattomestarit Oy Katot kuntoon, pesuja maalaustyöt kaikki pinnat, asennus pelti ja huopa. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e /ilmoitus. Ilmainen kustannusarvio. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Hintoihin sisältyy alv 24%. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen 010 257 1201 __________________________ LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. tarj.hinnoin ABB ja ENSTO sähköasennustarvikkeet POISTOHINNOIN Ulkoja sisävalaisimet ........................... alk. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi SIIVOUSPALVELUT AR-MI Clean ay 045 120 9378 / Arja ja Mia armiclean@luukku.com __________________________ Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. Asiakaspalvelu Taija Kuivalainen 040 515 2345 TOIMITUS Toimittaja Niina Huuhtanen 040 769 4777 Kuhmoisten Sanomat Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä Päivi Malin Kulttuuri ja vapaa-aika Rauno Riihimäki Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2792 (LT-2013) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi palaute@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. Järj. tarj.hinnoin Juottimet ja juotosasemat .............................. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. tarj.hinnoin Aurinkokennot ja akut .............. 3,90 Digitaaliset yleismittarit ................................... 040 136 3013, 045 636 3889 __________________________ LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 105,e ja 10,e/lisärivi (alv 0%) Johan on markkinat halutaan vuokrata 2h+k/kk. 29,90 Airam-hehkulamput ........................................ 0400 425 708 Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen p. PIENI ERÄ Sähkövinssit 12 v (auto/mönkkäri) ............ 9.90 Langattomat ovikellot .................................. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. alv 24%) Etusivulla 1,71 e /pmm Tekstissä 1,49 e /pmm Takasivulla 1,56 e /pmm Seurapalsta 2,15 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 63 e 12 kk / määräaik. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p
joulukuuta 2014 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA Kuhmoinen klo 9-10 Karjalanpaistia ja maukasta joulua! 0400 872 461 Lahjapuoti täynnä ihania lahjaideoita... 70 e (sis. suljettu Hyvää Joulua! Atria Viljapossun juhlakinkku potkalla pakaste 3 99 kg Klementiini 1-lk, Espanja 89 kg 8 95 kg Rainbow Kalkkunan fileerulla n. alv 10%) Kuhmoisten Sanomat maksaa postimaksun TILAAN KUHMOISTEN SANOMAT vuodeksi 2015 Lehden saaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Maksajan nimi (jos on eri henkilö) Lähiosoite Vastauslähetys Tunnus 5004639 17800 Kuhmoinen Kuhmoisten Sanomat Tilaa Kuhmoisten Sanomat itselle tai lahjaksi!. alv 10%) 12 kk määräaik. S-market Kuhmoinen Toritie 54, 17800 Kuhmoinen Ark. 050-5550987, www.roveshop.fi Lämpimästi tervetuloa jouluostoksille! keskimaaosk Esimerkkejä pysyvästi edullisista hinnoistamme. Postinumero Postitoimipaikka 12 kk kestotilaus 65 e (sis. 1 kg, alkuperämaa Saksa 9 95 kg Norjalainen Lohifilee B-leikkuu 800–1400 g 2 79 Saarioinen Joululaatikot 700 g (4,27/kg) 4 99 Suomalainen Kotimaista Karjalanpaisti 600 g (8,32/kg) 14 90 kg Rainbow Savukirjolohifilee n. asti. 7–21, la 7–18, su 12–18 Jouluaattona 24.12. 700 g 1 65 Vaasan Joululimput tumma tai vaalea 500 g (3,30/kg) 2 79 Atria Rosolli 550 g (5,07/kg) Katso vinkit: foodie.fm Rainbow Sillit 275–550 g (4,35–8,69/kg) 2 39 Hinta voimassa 24.12. Voimassa 4.1.2015 asti. 7–12 Joulupäivänä 25.12. Y JOULUTARJOUS Hopeanvärinen, kaunis PATAKINNAS 2,50€ Y LAHJAKORTTI –10% HYVÄ LAHJAIDEA! (joulukuun tarjous) Y LED-VALOSARJA 2,50€ + PÄIJÄNNETUOTTEET –30% !! Y Kaikille ostajille yllätyslahja! (niin kauan kuin lahjoja riittää) Royal Vertes Shop Toritie 50, 17800 Kuhmoinen Puh. suljettu Tapaninpäivänä 26.12. Kuhmoisten Sanomat 20 Keskiviikkona 17