Kuhmoisten Sanomat 17.2.2010

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1.-28.2. aidosti lähellä! LEHTISALAATTIRUUKKU Suomi 1.-28.2. 18.-20.2. (03) 555 6061 kalle.uimonen@k-market.com Palvelemme: Ma-pe 7-21 La 7-18 Su 10-18 KAUPPIAS HOITAA HOMMAN HINNAT VOIMASSA HELMIKUUN LOPPUUN, ELLEI TOISIN MAINITA. 18.-24.2. ERÄ! VOIMASSA 18.-20.2. 9 95 kg NORJALAINEN LOHIFILEE RUODOTON! ERÄ! Kuhmoisten Sanomien irtonumeromyynti R-KIOSKI K-MARKET KIPPARI S-MARKET KUHMOINEN NESTE KUHMOINEN TOIMITUS Puukkoinen kutsuu laturetkelle Sivu 8. 18.-20.2. pantin 0,20 -35% FAZER SININEN SUKLAALEVY 200 g Ilman K-Plussa-korttia 1,67 kpl (8,35/kg) 2 50 2 kpl (6,25/kg) -25% ORTANIQUE MANDARIINIT 1 49 kg rs (2,98/kg) VIHREÄ RYPÄLE 500 g, Etelä-Afrikka siemenetön 69 kpl 18.-24.2. helmikuuta 2010 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI KIPPARI Toritie 53, Kuhmoinen Puh. -25% Ilman K-Plussa-korttia 1,99 rs (3,98/kg) 1 49 Ilman K-Plussa-korttia 5,63 rs (10,05-12,51/kg) -29% ATRIA BROILERIN OHUTLEIKKEET 450-560 g 3 99 rs (7,138,87/kg) 99 pl (0,83/l)sis. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 1,50 € N:o 7 2010 60 vsk Keskiviikkona 17. pantit 0,20 OLVI KEVYTOLO KIVENNÄISVEDET JA VISHY 0,95 l Ilman K-Plussa-korttia 1,43 pl (1,29/l)sis
Seropi vartioi mahdollista lähestyvää vihollista murahdellen ajoittain kumeasti jäällä liikkuville ihmisille ja erilaisille kulkupeleille, joita näin laskiaisen kunniaksi on liikkeellä paljon. Kummasti nuoriso häippäisee täältä pois. Entinen mies totesi ”tämä se parantaa heikkoja ja sairaita eikä terveillekään pahaa tee”, kun ryypyn sai. Lähetä lyhyt vastauksesi toimitukseen tekstiviestillä tai postikortilla viimeistään maanantaina 22.2. Pöytä on katettu seitsemälle. Muutti ja seropi tarkkailevat jälleen tilannetta, ja saavat kumpikin oman pullan. Hän kertoi nukkuneensa yön Ala-Karkjärven jäällä, ja reppua paisuttivat teltta ja yöpymisvälineet. – Ja on myös niin, että minä selvittäjän roolissa voin panna pystyyn kansanäänestyksen, jos epäilen kunnan vastauksen olevan eri kuin kuntalaisten tahto. Joku määrä ikäihmisiä on ottanut kokoukset henkireiäkseen, että pysyisivät jotenkin tolkuissaan. Entä virikkeitä ja kumppaneita hakemaan EU-, ESR-, RAY-, Tekes ym. Erinäinen määrä erivärisiä pulleita kalastajan kissoja on myös sitä mieltä, että heidänkin kuuluu saada oma osansa tarveaineista tai ainakin kipolliset nappuloita rankan uuninpankolla makoilun jälkeen. Suoja ja sitä seuraava pakkanen toisivat loistavat hankikantoset. Moccamasterin porina herättää kunkin horroksestaan. yrittäjien palveluissa ja resursseissa eroja. Lintulaudalla käväisee myös närhi ahtaen kupuunsa nelisenkymmentä maapähkinää. Sunnuntai Saaristossa Ympäristökeskus kyseli taannoin, kuinka paljon aikaa ihmiset viettävät vapaa-ajan asuinnoillaan. Tänä talvena lunta on kaikkialla, eikä sitä tarvitse lähteä erityisesti etsimään. Se on sääli, sillä talvi Kuhmoisissa on yhtä hienoa aikaa kuin paras kesä. Pienimmistä vastineista ikäihmisille on uimahalliretki Jämsänkoskelle joka toinen torstai, tänä talvena on keskiviikkoisinkin ollut matkoja. Elinkeinotoiminnan vireys, työllisyysaste, ostovoima ja ulkopaikkakuntalaisten jättämät eurot vaikuttavat kaikkien kuhmoislaisten hyvinvointiin vahvistamalla kunnan / alueen tulopohjaa. Mistä keskuksesta löytyy parhaiten tuotekehitysja markkinointitukea. Aamupostin hakijan jalanjäljet painuvat yöllä sataneeseen lumeen. Ei ole konstikaan tulla mökille keskellä talvea, vaikka kokemusta siitä ei olisikaan. Kyselystä kävi selville, että kesällä mökit ovat melko kovassa käytössä. Mutta miten on sen fyysisen kunnon hoitamisen kanssa. Jos on halua ekstreme-kokemuksiin, eihän kukaan estä yöpymästä vaikka jollakulla laavulla tai teltassa. Syksyn tullen vierailut omalla kesämökillä harvenevat ja noin puolet jättää mökin lähes käyttämättä. projekteja, joista kaikista voisi saada ulkopuolista, ”ilmaista” lisärahoitusta kuhmoislaisten toimijoiden hankkeisiin. Latuverkosto on erinomaisessa kunnossa, latukartat jaossa ja opasteet paikoillaan. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Lisäksi se voisi toimia Sarvalalle hyvänä sparrauksena omaan työryhmäänsä. Napakka lumi vain narskuu askelten alla. Pientä mielenvirkistystäkin on tarjolla, jos siltä tuntuu. Mama puuhailee keittiössä, josta leijuu ihana laskiaispullien tuoksu. Pakkaskausi on ollut pikkulinnuille kova, mutta olemme osaltamme auttaneet niitä selviytymään siitä. Luontevaa olisi, että Kuhmoisten yrittäjät ottaisivat tai heille annettaisiin aktiivinen rooli asiassa. Kulkureittien ulkopuolella pakkaslumen alla on paikoitellen runsaastikin vettä. Kun vetoa eri ilmansuuntiin on selvästi nähtävissä, olisi varmaan paikallaan selvittää myös suuntautumisen elinkeinopoliittiset vaikutukset ja mahdollisuudet, jos Martti Kankkusta lainaten ”kuuluttaisiin Jyväskylään, Lahteen tai Tampereeseen”. Jos tällaisia tuttavuuksia ei vielä ole, apu löytyy Kuhmoinen palvelee -lehdestä tai kunnan nettisivuilta. Pitäisikö asukkaiden äänestää liitoksesta. Hiihtolomalle Kuhmoisiin Veroäyriäkin nostettiin taas hiukan täällä Kuhmoisissa. Talija sinitiaiset ja viherpeipot pörheltävät ruokintapaikalla tuvan ikkunan alla. Ruokailun päätteeksi huokaisemme kukin tyytyväisenä, ja pyhitämme lepopäivän, siis vetäydymme nautinnollisille päiväunille. Erinomaisesti palveleva kirjasto on aivan siinä kauppamatkan varrella, ja muutama näyttelykin on katsottavaksi asti. Mitä mieltä sinä olet. Pikkuveli manaa huoneessaan tietokoneensa ääressä jotakin epäonnistunutta pelikiemuraa. Koulukeskuksella on joka maanantai laitejumppaa, myös Päijännekodilla on mahdollisuus kohottaa laitteilla kuntoaan. Uusi kunta -selvityksessä elinkeinopolitiikka on nyt päässyt Silmu Sarvalan johtaman strateginen kehittäminen ja alueiden käyttö -työryhmän asialistalle. Onko eri suuntien tuotanto-, maatalous-, matkailu-, koneym. Saaristossa vallitsee rauhallinen talvinen idylli. Kartoitus auttaisi kaikkia yhteistyöneuvottelijoita suuntaamaan kysymyksiä elinkeinoelämän kannalta oikeaan suuntaan ja antaisi Kuhmoisille myös neuvotteluvoimaa. Kirkonkellot soivat, naapurin koirien haukku säestää niiden kumahtelua. Tällä kertaa paikalla ei ole enempää perhettä. Onhan siinä selvä ero hiihtokeskusten hulinaan, majoitukseen ja hotelliaamiaisen tungokseen. Lähetä tekstarit numeroon 040 484 0352 ja postikortit osoitteeseen Toritie 52, 17800 Kuhmoinen.. Moni vapaa-ajan viettäjä tietääkin sen ennestään ja tulee talvi talvelta viettämään lomapäiviä omalle mökilleen. Ja riittävätkö Jämsekin palvelut. Jäät kantavat, ja se joka pitää kalastamisesta, pääsee kokeilemaan taitojaan. Siksipä olisi varmaan paikallaan, että myös yrittäjänäkökulmasta tehtäisiin suuntautumisselvitys ainakin pohjoinen-eteläakselin vaihtoehdoista. Meillä Kuhmoisissa lumi on yhä puhdasta ja se on asettunut maisemaan hyvin koristeellisesti. Jääkelit ovat hiukan hankalat suuren lumimäärän vuoksi. Talo on täynnä perheen ja askareiden ääniä. Ensin soitto tutulle konemiehelle, että hän käy auraamassa mökkitien hyvissä ajoin. Pelkkä lepääminenkin on nautinnollista hiljaisuuden keskellä ja hyvien palvelujen äärellä. Ikärakenne täällä on sellainen, että vanhusväestön lukumäärä on kasvamaan suuntaan. Kohta kutsuvat pöllöt. Yhtä hyvin voi lähteä patikoimaan rauhallisia kyläteitä, tiet on aurattu ja talviliukkaudesta ei ole tietoakaan. Vain omalla nimellä kirjoitetut mielipiteet otetaan huomioon ja julkaistaan. Malamuutti tarkkailee kirjoittamistani selkäni takana sohvalla löhöten. Ja monilla vapaa-ajan kuhmoislaisilla on paikallisia tuttavia tai ystäviä, heitäkin voisi ehkä tavata. Täytyy myöntää, että telkkari ja tämä tietokone on ohjannut itseänikin hiukan rappiotielle, mutta kyllä käyn uimassa ja jumpassa koululla. Kuhmoisten Sanomat julkaisee vastauksista pienen koosteen ensi viikolla. Sininen hetki saapuu Saaristoon, päivä luovuttaa ja ilta koittaa. Paikalla saattaa myös näkyä muutamat nälkäiset miespuoliset kansalaiset, jotka uuniin vilkaistuaan osaavat arvioida vielä ajan yhteisen aterian alkamiseen. 2) Mitkä asiat ovat tärkeitä päätöstä tehtäessä. Rakas miesystävä kuorsaa tyytyväisenä takkahuoneen sohvalla, ja isä on juuri palannut verkoilta vääntäytyen pesuhuoneessa ulos varusteistaan. Päivikki Savola Myös elinkeinojen näkökulma suuntautumispohdintaan Selvittäjä Osmo Soininvaara sanoi, että Kuhmoinen voi järjestää neuvoa-antavan kansanäänestyksen suuntautumisesta. Voihan sinne osallistua muutkin tarpeen mukaan. helmikuuta 2010 2 Elina Kääpä KOLUMNI LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 17.2.2010 Vesa Koivu Yön napakka pakkanen on lauhtunut Ystävänpäiväksi, ilma on kummallisen sumuinen. Turha on tuhlata lomapäiviä mökin lämpenemistä odotellessa. Tulopuolen asioista ei näissä yhteyksissä ole pahemmin puhuttu. Jos mökki on kylmillään, siitäkin kannattaa sopia, että mökkitalkkari käy lämmittämässä sen etukäteen. Syy lienee työpaikkojen puutteesLiikkukaa, hyvät ikäihmiset sa. Savuvanat kohoavat piipuista. Omalla mökillä vietetty viikko on myös selvästi halvempi kuin Lapin sesonkihinnat. Viikko sitten, kun tulin aamulla töihin, Toritiellä vastaani käveli kaveri, jolla oli mahtavan kokoinen reppu. Kahvi ja aiemmin leivotut herkulliset laskiaispullat häviävät vähitellen tarjottimelta. Ei tarvitse jonottaa eikä mukautua kuuntelemaan kovaäänisempien hölöttäjien loppuun kaluttuja vitsejä. Miten toimivat eri alueiden työja elinkeinotoimistot tai TE-/Ely-keskukset. Aikanaan, kun kunnan tulevaisuuspäätöksiä tehdään, tulee tietysti ottaa huomioon sekä kuntalaisettä elinkeinopalvelujen näkökulmat tasapainoisesti. Muutti ja seropi tarkastavat, että kanapataan nakataan tarpeeksi mausteita ja ovat varsin avuliaita siivoamaan mahdolliset lattialle tipahtaneet herkkupalat. Sisämaan kuiva ilma ja tyynet tai vähätuuliset talvet tuntuvat ihmeellisiltä kostean merituulen jälkeen. 1) Pitäisikö Kuhmoisissa järjestää kansanäänestys kuntaliitoksesta. Valmistamme äidin kanssa perheelle ateriaa, ja paikalla on myös muutamia assistentteja. Osmo Lahtinen (kuntoilee kykyjensä mukaan) Kuhmoisten Sanomat avasi viime viikolla mielenkiintoisesti Uusi kunta -selvitystä. Tähän asti Kuhmoisten suuntautumiskeskustelu on näyttänyt pyörineen kuntalaispalvelujen ympärillä, siis niiden jotka ovat kuntatalouden menopuolella, vievät rahaa, ovat säästökohteita
– Jos Lahden kaupunki lähinaapureineen liittyy yhteen, siitä tulee vahva tekijä, mutta se olisi kohtuutonta pienille ja köyhille kunnille. helmikuuta. Sarvalan mukaan kuhmoislaisten tulee pysyä yhdessä, myös valtuuston pyrkimyksenä on, ettei kuntaa pirstota. Tilaisuuden aluksi Osmo Soininvaara esitteli ajatuksiaan. Soininvaara vastasi, että tuskinpa Kuhmoinen on erityisen rikas, jos eri kuntien omaisuuksia ryhdytään vertaamaan. Soininvaara ei halua olla mikään kansaan menevä joukkopuhuja, vaan hän vähän niin kuin partaansa mumisten pudottelee tosiasioita rimpsu rimpsun jälkeen. Asianhallinta, ongelmia kaihtamaton esitys ja arkinen huumori voittivat yleisön puolelleen. Lahden ennuste näyttää hyvältä. Ehdotus sai kuntalaisilta varovaista kannatusta. – Tehän voisitte jopa erikoistua eläkeläisten palveluihin. Sosiaalija terveysasioita valmistelevan kuntaselvittäjä Markku Lehdon poissaolo näkyi ikävästi, sillä juuri tämä aihepiiri on kuhmoislaisten kannalta keskeinen. Peruskoulua ei uhkaa mikään – Suuressa kunnassa pitkät matkat ovat ongelma, Soininvaara luetteli. En väitä, että tänne Kuhmoisiin vaan Lahden seudulle, mutta kantokykyä se tuo yhtäkaikki, jos kuulutte samaan kuntaan. – On Kuhmoisten oma asia, mitä se tekee. Mitä siitä tulee, jos kolme köyhää kuntaa liittyy yhteen, sokea taluttaa rampaa. Soininvaara toi kuitenkin vahvasti esiin, että Kuhmoisten olisi syytä liittyä johonkin suurempaan. Epävirallisesti saa kysyä muiltakin – Olen täällä sitä varten, että minä kuulen teitä, Soininvaara selvitti tilaisuuden Soininvaara jättää päätöksen kuhmoislaisille luonnetta. Soininvaara kertoi keksivänsä syitä, miksi Jämsän suunta olisi Kuhmoisille luonteva. – Ei riitä, että kylässä joku on tätä mieltä. Kuhmolassa keskusteltiin asioista niiden oikeilla nimillä ja välillä aika hauskastikin. – Se on täysin mahdollista. Kylämältä kotoisin oleva kunnanvaltuuston puheenjohtaja Silmu Sarvala asuu Harjunsalmella. Valtio ei huolehdi yksin jäävästä Yleisökysymyksessä paheksuttiin sitä, että vanhukset nähdään vain rasituksena. Myös Lahden suunnalle on perusteita. Toinen tapa ratkaista asia on hankkia lisää työikäistä väestöä, Osmo Soininvaara selitti. Jos Kuhmoinen liittyy johonkin toiseen kuntaan, miten käy omaisuuden. Uusi kunta -hankkeen sihteeristöön kuuluvalla Jaana Simolalla riitti tekemistä, kun hän kirjasi kuhmoislaisten puheenvuoroja ja mielipiteitä ylös.. Sarvala vastasi ouninpohjalaiselle ja sanoi kyllä tuntevansa myös kunnan pohjoiskulmien asiat. – Mutta katsokaa näitä vaihtoehtoja. Yleisön joukosta kysyttiin, mitkä ovat valtion keppi ja porkkana kuntaliitoksissa. Uudessa kunnassa se olisi mahdollista. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 17. Kun yleisökysymyksissä ihmeteltiin, missä välissä Kuhmoinen ehtisi selvittää muut suuntautumisvaihtoehdot, Soininvaara vastasi: – En ole niin nipo tämä asian suhteen, en pane pahakseni, jos kysytte epävirallisesti naapureiltanne, kiinnostaako niitä. Sitten kysyttiin, mitä tapahtuu, jos kunta jää itsepintaisesti kaikkien liitosten ulkopuolelle. – Sitten kun teen oman ehdotukseni, te kuulette minua ja otatte kantaa esitykseeni. Kun aluekuntamallille ei ole lain tukea, mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen vanhan kuntajaon mukaiset valtuustot eivät tule kysymykseen, mutta kylätoimikuntien ja vapaaehtoispohjalta toimivien yhdistysten roolia pitäisi tutkia. – Viranomainen ei ole paras omainen, Soininvaara kiteytti. Sysmäläisten tekemisiä meidänkin sietäisi tutkia. Soininvaara selitti, että jos kunta on saatettu aivan avuttomaan kuntoon, vastaus on Karkkila. Sen lisäksi, Soininvaaran mielestä, valtio voisi luovuttaa joitain omia tehtäviään ja niihin tarvittavia varoja uuden kunnan omaan päätäntään, esimerkiksi tielaitoksen sopivilta osin. Sysmäläiset eivät ole tässä selvityksessä mukana, mutta heillä vapaaehtoisverkostot toimivat hyvin. – Käsitykseni on, että Jämsällä ei piisaa varoja. – Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty maakunnan laajuista kuntaa, silloin on leveämmät hartiat. Varsinkin maaseudulla aktiivisen, työikäisen väestön osuus hupenee ja eläkeläisten määrä kasvaa entisestään. Toinen pulma on päätösvallan pitäminen mahdollisimman lähellä kuntalaisia. Perusteluna kuntaliitoksille pidetään nykyisten kuntien huonoa taloudellista kantokykyä. Kuhmoisten tulee pysyä yhdessä Kuulemistilaisuus veti Kuhmolan täyteen lehtereitä myöten. – Panen paljon odotuksia paikallisdemokratiaa kehittelevän Uusi kunta -työryhmän työhön. Lukio sen sijaan on pieni, ja voi olla, että oppilaskato kaataa sen. – Ennusteet näyttävät, että uutta väkeä on tulossa. Edellisen laman aikanahan Karkkila otettiin valtion holhoukseen. – Olisiko saatavilla seutuliikennettä tai alennettuja matkalipun hintoja. Tätä vastausta en kuitenkaan anna kirjallisena, koska se on vastoin lakia. helmikuuta 2010 Päivi Hotokka Vesa Koivu Päijät-Hämeen kuntajakoselvitystä tekevä Osmo Soininvaara järjesti kuntalaisille lakisääteisen kuulemistilaisuuden maanantaina 15. – On urputettu, että en tutki muita mahdollisuuksia kuin yhtä maakunnan kokoista suurkuntaa, Soininvaara sanoi. Selvittäjä nimesi Kuhmoisten vahvuuksiksi luonnon ja kesämökkiläiset. – Sosiaalija terveyspuolen palvelujen yhteydessä vapaaehtoistyöllä ja kirkon diakoniatyöllä on suuri merkitys. Soininvaara vastasi, että uudelle kunnalle on luvassa 9,6 miljoonaa euroa porkkanarahaa. Hänen mukaansa kuntien pitäisi pystyä kehittämään mökkeily todelliseksi turismiksi, josta jäisi tuloja kuntaan. Veikko Mattila nosti esiin kysymyksen kunnan metsäomaisuudesta. Kuhmoisten Sanomat Ouninpohjasta Kuhmoisten pohjoislaidalta tuotiin maanantain tilaisuuteen terveisiä, että kylällä olisi halua irrota Kuhmoisista ja liittyä Jämsään. Olen valmis ehdottamaan irrottamista, mutta aloitteen pitää tulla kuntalaisilta, Osmo Soininvaara vastasi. Soininvaara myönteli ja sanoi, että Kuhmoisten kaltainen pieni paikkakunta, jossa kaikki on lähellä, on ihanteellinen vanhuksille ympäristö. Eläkeläiset maksavat veronsa ja käyttävät paikallisia palveluja siinä kuin muutkin. – Esimerkiksi Längelmäeltä en ole kuullut yhtään hyvää kommenttia kunnan jakamisesta. Keppi taas on yksiselitteinen: jos kunta ei selviä taloudellisista vastuistaan, kunta ei voi luottaa, että valtio aina tulee hätiin. Soininvaaran sanoma oli, että Kuhmoisten peruskoulua ei uhkaa mikään, ja terveysasema lääkäreineen on järkevää säilyttää
On etuoikeus lähteä lähetystyöhön. Olemme perheenä iloinneet Kuhmoisten seurakunnan kanssa, nimikkolähettisopimuksen muodossa, alkaneesta yhteistyöstä – yhteisestä lähetystehtävästä. paastonajan su 21.2. klo 18. helmikuuta 2010 4 SURUKIITOKSET VIIKON NIMET TERVETULOA Sanan ja rukouksen ilta To 18.2.-10 klo 19.00 Juha Lehto Helluntaiseurakunta Toritie 44 KIITOKSET Kiitos muistamisesta! Fanni Rantala Olet lämpimästi tervetullut Kuhmoisten seurakunnan tilaisuuksiin! www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 1. Vanhempien perinnön säilyttäminen yhtenäisenä jälkipolville oli hänen tärkeä elämänarvonsa. Ilosanomapiiri 7. Jumala on luvannut vastata sille, joka kysyy ja avata oven kolkuttavalle. Metsä oli hänestä tärkeä luonnonvara, jota vaalien tuli hoitaa, mutta myös taloudellisesti järkevästi. Päivätuokio Kylämällä Rauha Janhosella ke 17.2. Riemullista on se, että hänet kykenemme kukin tasapuolisesti kohtaamaan riippumatta siitä, olemmeko rikkaita vai köyhiä, viisaita vai tyhmiä, vahvoja vai heikkoja. Sieltä hän tuli Riihimäen Lasi Oy:n palvelukseen toimien tehtaan terveyssisarena vuosina 1949–1950. NUORISOTYÖ Puuhakerho 7. Päijälän päivätuokio Elvi ja Pentti Ruokolalla ma 22.2. Tämän ajallisen elämän vajavuudet ja arjen huolet eivät poista sitä tosiasiaa, että keskuudessamme on Vapahtaja, joka tahtoo rakastaa ja viedä itse kunkin meistä Taivaan kotiin. klo 17. Tämän lehden n:ssa 187 mainitsette raesateen tuhotöistä Kuhmoisissa Kylämäen kylässä. Virressä 428 kerrotaan, miten ihanalla tavalla Jumala lähetystyötään tekee: ”Yksin emme työtä tee, toinen toista tarvitsee. Lämmin kiitos kerääjille, lahjoittajille ja kaupojen henkilökunnalle! VÄESTÖMUUTOKSIA Kastettu: Eino Vihtori Malin Kirkonkylästä. Kätilöksi hän valmistui Helsingin Kätilöopistosta vuonna 1943. Raha ja teknologinen menestys, joita Japanissa piisaa, ovat roskaa, jos toivo ja totuus puuttuvat. Elämän monimutkaisuuden ja valtavan suurten maailman kysymysten edessä Kristuksen risti antaa kiintopisteen ja suunnan. Japanissa tätä sanomaa tarvitaan erittäin kipeästi. Raamatussa kerrotaan, että Jeesus Kristus on totuus. Mukana nimikkolähettimme Kaarina ja Anssi Savonen sekä Keski-Suomen Kansanlähetyksen piirisihteeri Reino Saarelma. klo 17. Tuomme vaihtopöydälle lahjamme ja puutteemme. klo 12. taivaassa to 18.2. Hilkka Karlia osallistui talon toimiin innokkaasti saaden muun muassa 4H-kerhon palkintoja alueen parhaasta puutarhanhoidosta. Japanilaisissa paikallislehdissä ei törmää Jeesuksen nimeen. Jumala haluaa synnyttää ja ylläpitää uskoa meissä ja japanilaisissa. Isoskoulutus 7. Sählykerho koululla to 18.2. Jumalan armoa on se, että ilosanoman on tarkoitus kiiriä Kuhmoisten rannoilta kaukaisten merten saarille, Tyynen valtameren rannoille saakka. Mainitusta Kylämäestä odottaa tietoa Vanha kuhmalainen. ja 24.2. Hän oli myös tunnettu taitavana synnytysten hoitajana, jota lukuisat synnyttäjät muistivat aina hänet kohdatessaan. Hänen rakkaita harrastuksiaan olivat kivenhionta sekä kuorolaulu ja hän kuului muun muassa Riihimäen kirkkokuoroon ja oli äänialaltaan sopraano. Muistammehan mitä Jeesus on tehnyt puolestamme, ilman HARTAUSKIRJOITUS Anssi ja Kaarina Savonen Kotikunnailta kaikkeen maailmaan ansioitamme. klo 13. klo 10-12. Lähetysjuhla srk-kodissa messun jälkeen. Naisten raamattupiiri 7. Torstaituvan seurakuntahetkessä kuhmolassa to 4.3. Unski HENGELLISET Lämpimät kiitoksemme Teille kaikille, jotka kunnioititte Hilkka Karlian muistoa ja otitte osaa suureen suruumme. Edelleen hänellä oli kunnianhimoa laajempiin tehtäviin ja hän toimi Hämeen lääninkätilön sijaisena helmikuusta heinäkuuhun vuonna 1950 sekä Kuopion lääninterveyssisaren toimessa syyskuusta 1950 heinäkuun loppuun 1951. Kirkkokyyti Lähetyspyhään järjestetään. Hän hankki tietoa metsäasioista ja oli niistä aina kiinnostunut. Tässä valtakunnassa ovat heikot vahvoja, sairas terveen parantaa, saaja auttaa antajaa.” MUISTOKIRJOITUS Jari Palomäki Hilkka Maria Karlia, os. Hän koki tärkeäksi elämäntehtäväkseen kotitilansa metsänhoidon, jota hän parhaalla taidollaan Kuhmoisten metsänhoitoyhdistyksen kanssa harjoitti. Nuortenilta 7. Pyydän tietää, missä sopukassa kuntaamme tuo Kylämäen kylä on. taivaassa ti 23.2. Hän oli alastaan kiinnostunut kansainvälisesti myös myöhemmin tekemällä Pohjoismaiden Sairaanhoitajien järjestämän terveyssisarten matkan Ruotsiin vuonna 1952 sekä opintomatkan Lontoon kansainväliseen kätilökongressiin vuonna 1954. Kansakoulun jälkeen hän opiskeli vuoden Oriveden kansankorkeakoulussa. Yhteisvastuukeräyksen lipastempaus tuotti 764,30 e haitilaisten ja suomalaisten vähävaraisten perheiden hyväksi. On myös etuoikeus lähettää lähetystyöhön, tukemalla lähetystyötä taloudellisesti ja toimimalla lähetystyön hyväksi esimerkiksi lähetyspiireissä tai muilla tavoin. Riihimäen aluesairaalan synnytysosaston osastonhoitajana hän oli 1970-luvulla mukana uranuurtajana perhekeskeisen synnytyksen edistämisessä, jossa myös lapsen isä osallistuu synnytykseen. klo 18. Iloinen elämänasenne auttoi häntä tässä tehtävässä, jossa varsinkin sota-aikoina joutui kohtaamaan usein elämän peruskysymyksiä. Riihimäellä hän perusti perheen ja sai kaksi tytärtä. Me muut kuhmoislaiset olemme kuulleet mainitsemanne raesateen suurimmat tuhot tehneen Valkialan kylän Rauhalahden talossa. Tämän lisäksi hän suoritti vielä Valtion Terveydenhoito-opiston terveyssisarkurssin vuonna 1947 Helsingissä. Valtava joukko ihmisiä on vailla Jumalan sanaa, Raamattua – vailla toivoa. klo 18 mennessä Lähetystilaisuus Päijälän rukoushuoneessa klo 16. Omaiset Tätä kirjoittaessa ajattelemme siunaten ja lämmöllä Kuhmoisia, sen seurakuntaa ja ihmisiä. Saarnaa Anssi Savonen. Maassa on alle prosentti väestöstä kristittyjä. tänään Väinö, Karita, Rita, Väinämö to Kaino pe Eija la Heli, Heljä, Helinä, Hely su Keijo ma Tuulikki, Tuuli, Hilda, Tuulia ti Aslak ke Matti, Matias ke nakkikeitto, tuore leipä, juusto to kala, perunat, salaatti pe pinaattiohukaiset, kinkku-makaronisalaatti, hillo ma lihakastike, perunat, salaatti ti risotto, salaatti ke jauhelihapihvit, perunat, kastike, salaatti Nöyrä kysymys Aamulehden kirjeenvaihtajalle Kuhmoisista. Mukana myös tämän vuoden rippikoululaiset. Vuonna 1951 hän työskenteli myös Tukholmassa Danderydin sairaalassa synnytysosastolla. klo 10. Jeesus käski opetuslapsiaan menemään kaikkeen maailmaan tekemään kaikki kansat hänen opetuslapsikseen kastamalla ja opettamalla. Jeesuksessa on kätkettynä kaikki viisauden ja tiedon aarteet. klo 11.30 pastori Jorma Kantola. Sinut on kutsuttu. Tässä tehtävässä hän auttoi yhdessä hyvien työtovereidensa kanssa maailmaan lukuisan joukon uusia suomalaisia. Aamulehti 1.9.1896 100 VUOTTA SITTEN. Suomessa olemme saaneet ilosanomasta nauttia jo vuosisatojen ajan. Hilkka Karlia syntyi maanviljelijäperheen ainoaksi lapseksi. Ensimmäinen varsinainen työpaikka oli Ypäjän kunnan terveyssisarena vuosiKätilö, sairaanhoitaja ja terveyssisar Hilkka Maria Karlia na 1947–1949. Silti jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus kuulla armon sanoma. Esimiehenä hän oli pidetty erityisesti kuuntelutaitonsa ansiosta. Vuosina 1943–1944 hän toimi Tampereen kaupungin Synnytyslaitoksella kätilöna sekä vuosina 1945–1946 Turun Lääninsairaalan synnytysosastolla. Ihmisen elämä aukeaa Jumalan Pojan kuolemasta ja ylösnousemuksesta käsin. KOULURUOKA Kiitos! Nöyrimmät Kiitokset Pohjois-Hämeen riistanhoitopiirille, Kuhmoisten riistanhoitoyhdistykselle, sen alueella toimiville metsästysseuroille ja kaikille Teille, joiden kanssa olen saanut puuhastella nämä viimeiset kaksikymmentä vuotta! Kiitokset myös saamistani lahjoista! On aika antaa tilaa vetreille voimille ja Toivottaa Laatikaisen Kari Tervetulleeksi jatkamaan toiminnanohjaajan tehtävässä. Vietämme oman seurakunnan lähetyspyhää. 03 5551250 lauantaihin 20.2. Lapsenlapsia hänellä oli neljä, joista hän erityisesti iloitsi. Hänen äitinsä oli Leppäkosken talosta, Pukaran, Virmailan suku, ja hänen isänsä Luhtalan talosta, Luhtalan suku. klo 13. Herra tarvitsee sinua. On tosiasia, että kaikki eivät evankeliumin kuultuaankaan tahdo uskoa Jeesukseen. Pitkäaikaisen uransa Riihimäen seudun sairaalan synnytysosaston osastonhoitajana hän aloitti vuonna 1951, mistä tehtävästä hän jäi eläkkeelle vuonna 1981 palveltuaan 30 vuotta. Kun maaliskuun alussa lähdemme Japaniin pitkäaikaiseen lähetystyöhön, rohkaisee meitä tieto siitä, että Kuhmoisissa rukoillaan puolestamme. taivaassa ke 17.2. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Aaltonen, syntyi 25.3.1922 Kuhmoisten silloiseen Leppäkosken kylään, nykyisin Päijälä, ja kuoli äkillisen sairaskohtauksen seurauksena 18.1.2010 Kanta-Hämeen aluesairaalassa Hämeenlinnassa 18.1.2010. klo 16. Minä ja moni muu kuhmoislainen ei tiedetä tuon nimistä taloa eikä torppaakaan, vielä vähemmän mainitsemaanne kylää. Kyytiä tarvitsevia pyydetään ilmoittautumaan Kuhmoisten taksiasemalle puh. Hän aloitti työn harjoittelijana Kuhmoisten kunnansairaalassa 1940. Lounastuokio srk-kodissa ti 23.2. Perhe sai elantonsa pientilan peltoja, eläimiä ja metsiä hoitaen. Mukana Savoset Perhekahvila srk-kodissa ke 17. Koska opiskelu innosti häntä, hän hakeutui Valtion sairaanhoitajakouluun Turkuun, josta hän valmistui vuonna 1946. taivaassa to 25.2. klo 18. taivaassa ti 23.2
Tämä pantiin kokouksessa myönteisesti merkille, mutta pöytäkirjaan kirjattiin niin kuin sanonta kuuluu: ”palkkio maksetaan laskun mukaan”. Päiväretki Jämsänkosken uimahalliin Ke 17.3. Liittokokous ei halunnut päättää asiasta kaikkien puolesta, vaan Liitto laati mallisäännöt, ja antoi asian jokaisen osaston omaan harkintaan. Vanhan miehen hyvästijättö -näytelmä Kuhmolassa, Kuhmoisten harrastajateatteri Pe 5.3. YhdistykToiminnanjohtaja Kalle Hiltunen on juuri ojentanut Hannu Toivoselle päivystäjän kilven, joka perinteisesti kuuluu Sotainvalidien Kuhmoisten osaston puheenjohtajalle. Eero Raiskio kannatti Jokisen esitystä, ja kättennostoäänestyksessä kaikki olivat Jokisen esityksen kannalla, joten päätöksestä tuli yksimielinen. Talvitapahtuma Kissakulman torpalla, lasten hiihtokilpailu ja muuta ohjelmaa Su 28.2. Vanhan miehen hyvästijättö -näytelmä Kuhmolassa, Kuhmoisten harrastajateatteri Maaliskuu 1.–7.3. Koulun hiihtoloma Ti 2.3. Päiväretki Jämsänkosken uimahalliin Su 11.4. Päiväretki Jämsänkosken uimahalliin. Kuhmoisten Sotainvalidit ry otti naiset mukaan sessä oli päättyneen vuoden lopussa 15 varsinaista jäsentä ja 40 puolisojäsentä. Vanhan miehen hyvästijättö -näytelmä Kuhmolassa, Kuhmoisten harrastajateatteri Su 7.3. Vanhan miehen hyvästijättö -näytelmä Kuhmolassa, Kuhmoisten harrastajateatteri La 6.3. helmikuuta 2010 Vesa Koivu Sotainvalidien Kuhmoisten osaston vuosikokous pidettiin Veljestuvalla torstaina 11. Puolisojäsenen tulee olla sotilasvammalaissa tarkoitettu puoliso tai leski, ja hänellä on ollut kokouksissa tähän saakka läsnäoloja puheoikeus. Hevoslystit Kuhmolan pihassa, järj. Kuhmoisten Moottorikelkkailijat La 27.2. Vanhan miehen hyvästijättö -näytelmä Kuhmolassa, Kuhmoisten harrastajateatteri To 11.3. Penkinpainajaiset Pe 19.2. Päätös varmisti sen, että kokoukset saadaan päätösvaltaisiksi, vaikka varsinaiset jäsenet kävisivätkin vähiin. Kultainen ansiomerkki Aarre Leppänen Jaakko Littu Hopeinen ansiomerkki Eero Raiskio Naisjaosto Kultainen ansiomerkki Lea Mäkinen Saara Nuuttila Toini Ruoho Maila Kaiterlahti Hopeinen ansiomerkki Ritva Helminen Aune Koskinen Helvi Narikka Vuokko Larjo Standaarit Hannu Toivonen Ahti Liivenkorkee Kuhmoisten Sotainvalidien ansiomerkit vuodelta 2009 Kuhmoisten Sotainvalidien vuosikokous pidettiin Veljestuvan tiloissa. Toiminnanjohtaja Kalle Hiltunen oli toiminut vuosikokouksen puheenjohtajana. Aiemmin kilpeä ovat kantaneet Väinö Kysk 1943-44, Veikko Knihtilä 1945-51, Eino Lehtinen 1952-68, Veikko Torkkeli 1969-88, Oiva Taponen 1989-02 ja Reino Kiiskinen 2003-08. – Sotainvalideista ja sotaveteraaneista huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti yhteiskunnan vastuulle, ja siitä on asiaankuuluvat lait olemassa. Kuhmoisten Kopse La 27.2. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 17. helmikuuta, ja johtokuntaan valittiin Ritva Helminen, Lea Mäkinen, Helvi Narikka,, Elli Saarinen, Taimi Unnaslahti, Maila Kaiterlahti, Aune Koskinen, Saara Nuuttila, Hillevi Wallin, Toini Ruoho. Nyt hän kiitti yleisöä leppoisasta kokouksesta ja toivotti hyvää toimintavuotta ja hyvää vointia kaikille. Vanhan miehen hyvästijättö -näytelmän ensi-ilta Kuhmolassa, Kuhmoisten harrastajateatteri Su 28.2. TAPAHTUMAT Helmikuu To 18.2. Alkavanakin vuonna osaston toiminnassa etusijalla on jäsenten asioiden hoitamien, kuntoutusasiat, saunapäivä, Veljesmajan siivoustalkoot, kesäretki ja osallistuminen Veljesliiton 70-vuotisjuhlaan Finlandiatalossa. Jotta Sotainvalidien Veljesliitto säilyttäisi toimintakykynsä ja että invalidit saisivat viimeisinäkin vuosinaan hyvän palvelun, Kanta-Hämeen piirijärjestö esitti Veljesliiton liittokokouksessa 2009, että puolisoillekin annettaisiin täysi äänioikeus. Tämän lisäksi johtokunta antaa harkinnan mukaan matkaavustusta niille jäsenille, jotka asuvat etäämmällä kuin kirkonkylällä, että palveluun tarkoitettu maksusitoumus ei kuluisi matkoihin. Kilven on aikanaan lahjoittanut Kuhmoisten kunta, ja siihen on kaiverrettu kaikkien osaston puheenjohtajien nimet ja toimiaika. Päiväretki Jämsänkosken uimahalliin Su 28.3. Johtokunnassa vuodelle 2010 ei tapahtunut muutoksia, kun erovuoroiset valittiin uudelleen. Eero Raiskio ja Hannu Toivonen toimivat osaston seppeleenlaskijoina talvisodan Kuhmoisten muistojuhlassa 14. – Eilen olin Nastolassa, seuraava paikka on Sysmä ja sitten Padasjoki. maaliskuuta. Teatterimatka Tampereen Teatteriin, näytelmänä Viimeinen sikari, järj. – Annetaan naisille äänioikeus, Matti Jokinen esitti. – Vuosikokouskierros on aluillaan, Hiltunen kertoo. Sotainvalidien Kuhmoisten osaston Naisjaoston vuosikokous pidettiin jo 4. Slaavilaiseen tapaan –konsertti, järj. Vanhan miehen hyvästijättö -näytelmä Kuhmolassa, Kuhmoisten harrastajateatteri To 4.3. Järjestelmässä on kuitenkin aukkoja, ja yksi niistä on se, että ne sotainvalidit, joiden haitta-asteeksi on arvioitu alle 20 prosenttia, eivät saa julkisia avopalveluja. 4H-yhdistys ja kunnan nuorisotoimi Ti 2.3. Sotainvalidien Lahden piirijärjestöön kuuluu yhteensä seitsemän osastoa. Marjatta Hukki toimii jaoston puheenjohtajana, Elli Saarinen sihteerinä ja Pirkko Torkkeli rahastonhoitajana. Hiihtolomareissu Jyväskylään AaltoAlvariin, järj. Yhdistyksen tilintarkastajat ovat ilmoittaneet, että he eivät halua palkkiota työstään. Jämsän työväenopiston kevätjuhla Kuhmolassa Ke 14.4. Vanhoilla säännöillä osaston lopetus olisi tullut vastaan viiden varsinaisen jäsenen vahvuudella, nyt voidaan toimia niin kauan kuin on yksikin sotainvalidi osaston jäsenenä Suomessa sotavammaisten keski-ikä on yli 86 vuotta, eikä väki siitä nuorene. – Meillähän on Helsingissä vielä sellaisiakin osastoja, joissa ei edes puolisojäsenyyttä ole otettu käyttöön. Vanhojen tanssit koulukeskuksessa Ke 24.2. helmikuuta, ja kokous päätti, että sotainvalidien puolisojäsenillä on tästä lähin äänioikeus osaston kokouksissa. Vanhan miehen hyvästijättö -näytelmä Kuhmolassa, Kuhmoisten harrastajateatteri Ke 3.3. Kuutamohiihto (jääja säävaraus) La 27.2. sivistystoimi Pe 26.2. Johtokunnassa jatkavat Eero Raiskio, Ritva Helminen, Elli Saarinen sihteerinä, Jaakko Littu, Aarne Ahola, Pentti Heininen, Matti Jokinen, Valio Hattunen, Hannu Toivonen puheenjohtajana ja Helena Taponen rahastonhoitajana. Sen sijaan sotainvalidien puolisot ovat jonkin verran nuorempia, ja naisväkeä kun enimmäkseen ovat, myös pitempi-ikäisiä. Kelkkakunkkukisa 2010 Sahanrannassa, järj. Päätettiin, että yhdistys antaa jokaisen jäsenen puolesta 100 euron maksusitoumuksen, jolla jäsen voi hankkia paikallisia palveluita, esimerkiksi käydä hierojalla tai pyytää siivousapua. Kuhmoisissa sotainvalidien puolisot ja lesket ovat tähänkin asti olleet tiiviisti mukana järjestötyössä yhdistyksen naisjaoston kautta, ja nyt miesten tarjoama äänioikeus oli luontevaa jatkoa arkipäivän yhteistyölle. Kuhmoisten pelimannit Huhtikuu To 8.4. On niinkin, että kun on tultu tähän ikään, niin sotainvalidit kuin veteraanitkin tarvitsevat yhtälailla apua. Päiväretki Jämsänkosken uimahalliin To 25.3. – Kaikki osastot päättävät itse, mikä on heidän kannaltaan parasta, toiminnanjohtaja Kalle Hiltunen Sotainvalidien Lahden piirijärjestöstä kertoo
Sen jälkeen löytyi hirveän paljon muutakin yhteistä. Elina Jokela ja Karoliina Järvinen ovat löytäneet omat tanssiaispukunsa valmiina kaupasta. Muutamaa eri väriä kuitenkin on, Elina Jokela kertoo. Sydänaiheisesta työstä Penttisellä on koskettava kertomus. Penttisellä on tilkkutöitä harrastavia ystäviä ja tuttavia ympäri maailmaa, koska hän on tutustunut heihin internetin tilkkuryhmissä. helmikuuta ensin aamulla muille koululaisille. Lukiolaisten mielestä hauskinta ovat olleet ne hetket, Kikatusta ja solmuja tanssiharjoituksissa kun uutta opetellessa jalat väkisinkin menevät solmuun ja syntyy hämminkiä ja kikatusta. – Eikä tarvitse olla edes korkokenkiä, Elina Jokela lisää. – Organisoiminen on ollut vaikeaa, ja olemme harjoitelleet vähän kenen kanssa sattuu. Sen verran hän on kuitenkin hurahtanut, että televisiota ei tee mieli katsella. Päivi Hotokka Jakamisen iloa 8.–27.2.2010 Kuhmoisten pääkirjaston galleria Toritie 42 Helinä Penttinen Kirjaston helmikuun tilkkutyönäyttely on jämsäläisen Helinä Penttisen taidonnäyte, mutta teoksissa on palasia myös maailmalta. Vaikka Penttinen on parhaimmillaan tehnyt yhtä tilkkutyötä pari vuotta, kerralla ei tarvitse puurtaa koko iltaa. Veleta-valssin harjoitukset sujuivat lukion vanhoilta mallikkaasti jo viime viikolla.. Samanhenkiset ihmiset tekevät yhteisiä töitä muun muassa siten, että yksi valmistaa pohjan, joka lähetetään kiertämään muille ryhmän jäsenille. Näin sovittiin. – Vielä ei ole tullut oloa, että nyt tämä loppuu. Nykyisin monet Helinä Penttisen teokset ovat crazy quilting -tyyliä. Töihin on upotettu muun muassa australialaisen, uusiseelantilaisen, italialaisen ja japanilaisen tilkkuilijan ompeluksia. Välillä tosin pohdin, mitä järkeä tässä on ja mitä muuta voisin tehdä. – Kun äitini kuoli, minulle alkoi tulla postissa näitä tilkkusydämiä. Pojilla valmistautuminen on helpompaa. Siinä pelataan väreillä, eikä työssä välttämättä ole selkeitä kuvioita. Tilkkutyöryhmästä löytyi myös sielunkumppani. – Mutta eihän se edes sopisi tilaisuuteen. Tansseja on harjoiteltu jo viime vuoden puolelta asti. – Oma pukuni on aika uusi, joten käytän sitä, Mikko Peltonen sanoo. Juuso Tapanila sanoo, että harjoittelua on hankaloittanut se, että kaikkien pitäisi tanssia kaikkien kanssa. Kankaina käytetään muutakin kuin puuvillaa, ja työ koristellaan kirjailemalla sekä esimerkiksi paljeteilla. Perjantaina on siis odotettavissa tyylikäs esitys. Vanhat esiintyvät perjantaina 19. Viimeisellä kierroksella tanssi näyttää jo siltä miltä pitääkin. On miniatyyritilkkuja ja isompia töitä, joihin on liitetty pienempiä. Kaikki alkoi, kun Penttinen sattumalta lähetti Maureenille postikortin, jonka kuvana oli graafikko Kirsi Neuvosen teos Sitruunapuu . – Vanhojentanssit on osa seniorivuotta. Oppilaat tosin protestoivat, kun Heikkinen laittaa heidän mielestään väärän musiikin soimaan. Järvinen myöntää joskus haaveilleensa pinkistä prinsessamekosta. Kärsivällisyys riittänyt 20 vuotta Helinä Penttinen tutustui tilkkutöihin asuessaan Japanissa 1980-luvun lopussa. Päivän aikana he käyvät Päijännekodilla ja terveysasemalla. Senioriluokan eli lukion toisen luokan oppilaita on sopivasti tasamäärä, kuusi tyttöä ja kuusi poikaa. Kun Helinä Penttisen äiti kuoli, tilkkuryhmän jäsenet maailmalta lähettivät hänelle tilkuista tekemiään lohdutussydämiä. helmikuuta 2010 6 Päivi Hotokka – Muistakaa, että jalan heittojenkin pitää näyttää tanssimiselta, liikunnanopettaja Tuija Heikkinen neuvoo. Ryhmän naiset olivat sopineet, että jokainen lähettää lohdutussydämen, ja minä kokosin ne itse yhteen. Nettikursseilla hän on oppinut uutta, ja muiden töistä saa ideoita. Vanhin töistä on kymmenen vuoden takaa, uusin valmistui pari viikkoa ennen näyttelyn avajaisia. Kauppoihin ei ole välttämättä tarvinnut lähteä. Koululla järjestettävään iltanäytökseen pääsevät vanhemmat, ja lippuja myydään kaikille halukkaille. Näpertely alkoi kuitenkin viehättää, ja nyt Penttisen kärsivällisyys on riittänyt jo yli 20 vuotta. – Ei oo näin nopee! – Olisi se mennyt tähänkin ihan hyvin, Heikkinen vastaa, mutta vaihtaa silti hitaamman valssikappaleen. Kirjaston näyttelyssä on sekä perinteisiä että moderneja tilkkutöitä. Kukin heistä liittää pohjaan oman koristellun tilkkutyönsä. Viisi vuotta sitten rikki menneen laitteen tilalle ei ole hankittu uutta. Oikeastaan tilkkujen värit ovat se juttu, joka pitää matematiikan ja kemian opettajan otteessaan. – Meillä oli toiveena, että jokaisella olisi erivärinen puku, mutta se ei ihan toteutunut. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Australialainen Maureen on Penttistä 19 vuotta vanhempi. – Hän allekirjoittaa kirjeensäkin Maureen-äiti, Penttinen hymyilee. Kuultuaan Penttisen äidin kuolemasta Maureen lupasi ryhtyä hänen uudeksi äidikseen. Olisi typerää jättää ne väliin, kun on mahdollisuus osallistua, Karoliina Järvinen miettii. Järvinen haki omansa Tampereelta ja Jokela Jämsästä. Rakkaus näpertelemiseen näkyy monissa töissä. On koulupäivä puolitoista viikkoa ennen lukion vanhojentansseja, ja meneillään on veleta-valssin harjoitus. Elina Jokela, Mikko Peltonen, Karoliina Järvinen ja Juuso Tapanila uskoivat viime viikolla, että tanssimisesta alkaa jo tulla jotakin. Toisaalta, jos Penttinen ei olisi keksinyt liittyä nettiryhmiin noin kahdeksan vuotta sitten, olisi tilkkutöiden tekeminen saattanut vähentyä. Taiteilija sanoo ilahtuvansa jo 15 minuutin ompeluhetkestä. Useimmat työt Penttinen tikkaa käsin, myös monimetriset peitot. – Ajattelin ensin, että kärsivällisyyteni ei ikinä riitä tuohon. Kun kaikki houkuteltiin mukaan tansseihin, ei pareja tarvinnut etsiä muualta. Luvassa on kymmenen perinteistä tanssia, kuten teinipoloneesi, pas d’ Espagne, kikapo, lambeth walk ja Virginia reel. – Maureen lähetti minulle Tilkkuryhmästä löytyi uusi äiti takaisin valokuvan, jossa oli hänen omalla pihallaan kasvava samanlainen sitruunapuu
Esimerkiksi vuonna 1917 maalari vaelteli Luhangan Judinsalossa. Omat lapset joutuivat usein maalarin malleiksi, eikä se ollut aina mukavaa, Rintaaho kertoo. Pelastajina esiintyvät aina omiin illuusioihinsa uppoutuneet jalon ylemmyyden vaalijat. Tosin Maija-rouva ei voinut viipyä kovin pitkiä aikoja, kun kotipuutarhaakin piti hoitaa. Vehkajärven näytelmäpiirin kesän 2010 näytelmä Don Quijote esitetään alkuperäisversiosta Kalle Pursiaisen ja Marja Pekkarisen käsikirjoittamana ja Kalle Pursiaisen dramatisoimana. Synkistä näkymistä huolimatta teosNuoria taiteilijoita Padasjoen Auttoisilla ten visuaalinen anti on aivan päinvastainen, sillä väriä ja vauhtia riittää. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 17. Jukka Toriseva ja Marja Pekkarinen valmiina seikkailuihin Don Quijoten maailmassa. Työ sai uutta puhtia ja taulut uusia aiheita. Myös veden partaalla leikkivät lapset toistuvat yhä useammin uuden kauden teoksissa. Mutta jo aiemmin hän vietti kesiään tällä seudulla, muun muassa vuosina 1911–12 Harmoisissa Lauri Kuoppamäen huvilalla. Halosenniemen näyttelyssä on esillä myös valokuvia Kuhmoisten-kesiltä. Hän toivottaa kuhmoislaiset tervetulleiksi tutustumaan näyttelyyn. Kuva: Reijo Hukkanen Veljekset Pekka ja Antti Halonen maalaavat Kuhmoisten Kivikosken Kirkkovehmaan huipulla vuonna 1929. Siellä hän sitten palvelikin Pekka Halosta aina tämä kuolemaan (1933) saakka. Kuvitteelliseksi jäänevät myös juhlat, joita eu-lobbarit järjestävät suomalaisten edustajien kunniaksi. Näin arvelee tutkija Johanna Rinta-aho Halosenniemen museosta. Muutamia Kuhmoisten-kauden teoksia on nyt esillä näyttelyssä Halosenniemen museossa Tuusulassa. Yksi esimerkki tästä on teos nimeltä Mäntynäkymä , jossa Kuhmoisten salojen suuret korkeuserot ja mykistävät korpimaisemat pääsevät oikeuksiinsa. Avajaiset ovat maanantaina 1.3.2010 osoitteessa Keinuhongantie 17, Auttoinen, Padasjoki.. On kulunut 145 vuotta Pekka Halosen syntymästä ja 175 vuotta Kalevalan ilmestymisestä. Näytelmä esitetään sisätiloissa Touhulan pimennetyssä salissa, joten esitys ei muutu säätyypin mukaan. Tämäkin näkyi sitten taulujen aiheina, esimerkiksi teoksissa Rysänpaikkaaja ja Verkonpaikkaaja . Pekka Halonen hankki käyttöönsä Kivikosken pappilantorpan 1916. Vehkajärven näytelmäpiiri tuo ensi kesänä esiin illuusion 1600-luvulta, jolloin jalot ritarit taistelivat vääryyttä vastaan. Haloset tarvitsivat kesäpaikkakunnalta kotiapulaisen. Ikiaikaisessa näytelmässä esitetään, miten ritarin lähipiiri pyrkii saamaan ritarin palaamaan reaalimaailmaan ja miten hallintoeliitti haluaa ilveillä ja pitää hauskaa ritarin kustannuksella omissa hoviriiteissään. Tupatöllin tarinoita -näyttely kunnioittaa osaltaan kahta merkkivuotta. Aino Tanniseen (myöhemmin Hurme) perhe mieltyi niin, että kutsui hänet myös Tuusulaan samoihin töihin. Vieressä Kuhmoisissa maalattu Mäntynäkymä. Näyttelyyn on koottu monipuolinen näyte Halosen maisemaja kansankuvausaiheista pitkän ja tuotteliaan uran varrelta. Illuusio kohtaa reaalimaailman tuulimyllyt Vehkajärvellä Pekka Halonen löysi rauhan Kuhmoisista mastonmuutoksesta ja siitä illuusion ja reaalimaailman taistelusta, jota suomalainen eu-kansanedustaja käy tuulimyllyjä vastaan. Valmista on heinäkuun alussa. Uuden paikan tuomaa innostusta on havaittavissa vuoden 1916 tauluissa, joissa koskiaihe on hyvin suosittu. Näyttelyn ovat koonneet Taide& Muotoilukeskus Ars Auttoisen perustajat Teemu Salonen ja Kati Joki, mukana 60 teosta kymmeneltä taiteilijalta. Näytelmän harjoitukset ovat maanantai-iltaisin Vehkajärven koululla. Arvoitukseksi jäänee tulkinta, minkä Cervantes olisi kirjoittanut 2000-luvun ilReijo Hukkanen Tupatöllin tarinoita -näyttely Halosenniemen museo Rantatie Tuusula ti– su 12 – 17 23.1.–11.4.2010 Kuhmoisilla oli suuri merkitys taidemaalari Pekka Haloselle. Ehkä se onkin totuus nykymaailmasta, jossa jokainen meistä elää omassa haluamallaan tavalla värittämässään illuusiossa. Päijänteen rannoilta löytyi runsas värien kirjo, joka miellytti maalaria. Näytelmän roolien harjoittelu on jo hyvässä vauhdissa. Taulun takana on rouva Maija Halosen omakätinen todistus: ”Täten todistan, että mieheni maalasi tämän taulun vuonna 1911 Harmoisissa.” Tutkija Rinta-ahon mukaan Halonen löysi Kuhmoisissa kesän uudelleen. Ankeudesta huolimatta nuorilla taiteilijoilla on selkeästi myös toive ja näkemys paremmasta maailmasta, jonka rakentamiseen he haluavat tuoda oman värikkään vaihtoehdon. Tämä lienee ollut yksi syy hänen hakeutumiseensa Päijänteen seudulle. Tutkija Johanna Rinta-aho toivottaa kuhmoislaiset tervetulleiksi Pekka Halosen näyttelyyn. Tuolta ajalta näyttelyssä on esillä maalaus Leikkiviä lapsia . Kuva: Tuusulan museo Kuhmoisten Sanomat Maaliskuussa Taide& Muotoilukeskus Ars Auttoinen täyttyy värillä, kun taiteilijat tuovat esille oman näkemyksensä aiheesta Maailmani. Täältä hän löysi maalaamiselleen sen työrauhan, joka häneltä Tuusulassa puuttui. Ne on koottu Halos-tuntija Harri Silanderin kokoelmista. Tuon matkan tuloksia näyttelyssä edustaa teos Kivikkoranta . Jälkimmäisessä toimi mallina kuhmoislainen Lammin Joona. Isä saattoi panna lapsensa hytisemään pitkäksi aikaa rantaveteen, ja poispääsyä ei ollut, ennen kuin maalaustyö salli tauon. Illuusioiden rakentajia kaivataan kuitenkin vielä lavastusryhmään. He ovat onnistuneet myös löytämään humoristisia näkökulmia tähän dokumenttiin jota me kaikki elämme, joskin huumori saattaa paikoittain olla hyvinkin mustaa. Maailmaakin on yritetty pelastaa milloin miltäkin taholta. Harmaata totuutta paetaan reaalimaailmassakin menevien mainosten, bonuspisteiden sekä lomakohteiden rakennettujen kulissien taakse. Taiteilijan mielestä Etelä-Suomen kesä oli ”pelkkää pinaattia”, tylsän tasaisen vihreää. Kivikosken torpasta tuli Halosen tukikohta, josta saattoi tehdä tutkimusmatkoja muuallekin lähiseuduille. Johanna Rinta-aho arvioi Kuhmoisten kauden tärkeäksi Halosen luomistyölle. Näytelmään tulee liittymään myös vaativa lavastustehtävä Touhulan saliin, jonne halutaan luoda 1600-luvun tunnelma. Taiteilijan perhe seurasi yleensä mukana Kuhmoisiin. Teoksessaan Don Quijote Cervantes kuvaa miten reaaliympäristö reagoi ylevän ritarin kuvittelemiin ritaritehtäviin ja sankaritekoihin. Maailmani näyttelyn taiteilijoiden maailmankuvissa on selkeästi aistittavissa miten kaoottiselta ja lohduttomalta maailma näyttääkään nuorin avautunein silmin. Maailman kirjallisuuden klassikossa Cervantes loi ritarin, jolla oma illuusio ohitti reaalimaailman. Täältä löytyi aiheeksi uudelleen jo unohtunut virtaavan veden teema. Sen maisema poikkeaa jyrkästi Halosen aiemmista Tuusulanjärven rantakuvista. helmikuuta 2010 Jorma Mattila Ihmiselo kiertänee aina samaa kehää, vaikka aika vaihtuu. Maailmani -näyttelyn taiteilijat ovat Jasmin Anoschkin, Jussi Goman , Emma Helle, Jenni Hiltunen, Alf Holmberg, Sami Leutola, Saara Maria Piispa, Tiitus Petäjäniemi, Tuomo Rosenlund ja Maikki Salmivaara. Kivikosken rannat sallivat Halosen paneutua myös kalastukseen. Kuvat esittävät Kivikosken rakennuksia ja patorakennelmia sekä Pekka Halosta maalaamassa ja kalastamassa. Toisaalta Keski-Suomen maasto on niin monimuotoinen, että se toi aivan uutta syvyyttä taiteilijan teoksiin. Halonen kaipasi aina silloin tällöin lepoa Tuusulan taiteilijakodin vilkkaasta seuraelämästä
Ohjeita laturetkelle Puukkoisten latukartan saat laatikosta Raatesal• mentieltä tai Kalkkisen saaressa sijaitsevalta laavulta. • Reiteillä on vain perinteisen tyylin latu-urat. Siellä on kaikki tarvittava, ja talossa sijaitsevasta Korpipaarista saa makkaraa ja mehua, jos joku on kotona. Lumipyryn jälkeen tiedustele latujen kuntoa Veik• ko Konivuorelta numerosta 040 589 2884 tai Riitta Äikkäältä numerosta 040 825 2471. – Nykyihmisille pitää tehdä latu lähtemään heti rapun pielestä, Konivuori nauraa. Matkan varrelta saa hankittua makkaraa ja mehua. He tekevät kaiken talkoohengessä, omaksi ja muiden iloksi. Äikkäät ovat varustaneet tilansa edustalla sijaitsevaan pikkusaareen laavun ja nuotiopaikan. – Toissapäivänä kaksi hirveä lähti kelkan edestä. Lisäksi latuja höylätessä törmää kaikenlaiseen metsän elämään. Karttaan merkityt pysäköintipaikat ovat pieniä • levikkeitä, pääasiassa kyläläisten pihoissa. Paikalla ei ole merkkejä. Ilveksetkin käyttävät latuja Konivuori pitää ladut kunnossa vuosimallin 1984 Lynxkelkalla ja itse tekemällään latuhöylällä. Korpipaariin uskaltaa poiketa Riitta Äikäs voi ikkunastaan seurata, kuinka paljon hiihtäjiä ladulla liikkuu. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. – Vuonna 1999 teimme jäälle ensimmäiset ladut itselle, emmekä puhuneet kenellekään mitään. Seuraavana vuonna ladut ajettiin vähän pidemmälle, ja joku muukin hoksasi hiihtomahdollisuuden. – Tarvittaisiin ensin suojakeli, sitten kova pakkanen ja uutta lunta. – Viikonloppuisin väkeä on aamusta iltaan, jopa otsalamppujen kanssa. Kartta on nähtävissä myös Kuhmoisten Sanomien ikkunassa. • Hiihtäjä käyttää latuja omalla vastuullaan. Tasaista latua etsivät voivat hiihtää jäätä pitkin • Raatesalmelta Pääskynpyrstöön. Tänä vuonna hiihtäjä voi tehdä yli 50 kilometrin lenkin, jos käy kaikki ladut läpi. Puukkoislaiset kertovat, että vielä ei ole ollut yhtäkään niin huonoa talvea, ettei mitään latuja olisi saatu tehtyä. Laduilla on nähty myös suden jälkiä, ilvekset pitävät niitä kulkureitteinään ja saukkokin tassuttelee pitkin uraa. Veikko Konivuori ja Tauno Äikäs joutuivat sulatteluhommiin, kun latuhöylä jäi jumiin vettyneeseen Isojärveen ja jäätyi kiinni. Kivikkojen lumettaminen alkaa lapiohommina heti, kun lunta on maassa. Mutta talkootyöhön se ei kuulu, Konivuori sanoo. Yritys päättyi siihen, että latuhöylä jäi kahdeksi yöksi järveen jäähylle ja jouduttiin hakkaamaan kirveellä irti. Raatesalmen Korpipaari on Äikkäiden asunto.. Ei näkynyt muita hiihtäjiä, hän kertoo. Mies latukoneen puikoissa on Veikko Konivuori. Sitä ei ehkä ehdi Isojärven yli ei pääse tapahtua, Konivuori ja Tauno Äikäs pohtivat. helmikuuta 2010 8 Päivi Hotokka Kymmeniä kilometrejä valmista perinteisen tyylin hiihtolatua, mahtavat lumiset järvija metsämaisemat, nuotiopaikalla odottavat puut, tulitikut ja pitovoiteet. Raatesalmella sijaitsevaan taukotupaan, Riitta ja Tauno Äikkään taloon, saapuu Kalkkisen jäältä Pertti Konivuori. maviikko on vilkkain. Hän huomauttaa, että koko kylä osallistuu pohjien tekoon. Reiteillä on muutama tienylitys. Eläkeläiselle tällainen uurastaminen kuulemma sopii, niin ei tule kiusausta lähteä pubiin. – Tulee pakko hiihtää, Puukkoisilla hiihtäjä saa täyden palvelun kun latu on olemassa, vastaa hiihtolenkille lähtenyt Ari Uuhiniemi. Sitä ennen on vesakot raivattu pois reiteiltä. Teeret nousevat kiepistä jalaksen alta, ja kerran näin, kun huuhkaja otti jäniksen kiinni. Viime vuonnakin hiihtokautta riitti pari kuukautta, eikä järvillä silloin ollut lainkaan ongelmia. Viime viikolla Veikko Konivuori yritti jälleen laduntekoa. Miehet kuitenkin lupaavat, että reitti Isojärven yli Kylämälle tehdään heti, kun se vain on mahdollista. Täydelliset olosuhteet laturetkille tarjoavat Puukkoisten kylän asukkaat. Latuviitat opastavat hiihtäjää. – Kyllä luistaa, kun lykätä muistaa. – Tuntemattomatkin ovat uskaltaneet hyvin tulla poikkeamaan, Riitta Äikäs rohkaisee. Retkeilijöitä tuleekin – lähiseudun lisäksi esimerkiksi Längelmäeltä, Jämsästä ja Jyväskylän seudulta sekä mökkiläisiä Helsinkiä myöten. Jälleen seuraavina talvina kyläläisiltä tuli uusia ehdotuksia latumaastoiksi, ja reitit pitenivät. Isojärvelle on voitu ajaa latu vain kerran. Ne • on kuitenkin tehty mahdollisimman turvallisiksi. – Jos tämä olisi palkkatyö, tulisi kapina. HiihtoloPäivi Hotokka Jään päälle puskeva vesi on haitannut jäälatujen tekoa koko talven
Asilammen metsäautotiellä kulkee 7 kilometrin edestakainen latu perinteisen tyylin hiihtäjille. Luistelu Koulukeskuksen kaukalo ja sitä kiertävä luistinrata ovat luistelukunnossa. Kuhmoisten moottorikelkkareitit Kelkkaura on merkitty vihreällä. Myös muilla järvillä nousee vettä jään päälle. Koulukeskus 2. Päijänteelle ei pidä mennä moottorikelkalla, jos ei tiedä mitä tekee. Jäät Päijänteellä jäät eivät ole lumipeitteen takia viime aikoina enää vahvistuneet. Tehinselällä j ä ä n paksuus oli tammikuun lopussa Keski-Suomen Ely-keskuksen mukaan 33 senttiä. Puukkoisten kylätoimikunnan ylläpitämä latuverkko on kokonaispituudeltaan noin 50 kilometriä. 3. Jää on edelleen liian ohutta raskaille ajoneuvoille. Kirkonkylän latukarttoja on saatavissa Kuhmoisten Kädentaitajien myymälästä ja Puukkoisten latukarttoja laatikosta Raatesalmentien varrelta. Kalastaja Jorma Kääpä varoittaa uhkuavannoista, jotka ovat tänä vuonna tavallista suurempia. Kuntorata 3. Kirkonkylän ladut on merkitty oranssilla kuitunauhalla ja risteyksissä on viitat. Jäällä on paljon vettä, ja kelkan kanssa voi joutua vaikeuksiin. Luvat moottorikelkkailuun voi hankkia Kuhmoisten Nesteeltä. Varsinkin laavun lähellä latu-uralla on joitakin kiviä. Tarkkoja latukarttoja voi noutaa laatikosta Raatesalmentien varrelta. Isojärven jäälle latuja ei ole vielä voitu tehdä, koska jään päällä on vettä. Tarkempia karttoja saa Kuhmoisten kädentaitajien myymälästä.. Sunttilan lenkin ajouralla on mittaa noin 30 kilometriä. Karhukorven kierto on toistaiseksi pois käytöstä metsätöiden vuoksi. Alakarkjärven jäällä on noin 4 kilometrin mittainen perinteisen tyylin latu. Ryytjärvi Ala-Karkjärvi Lummenne Hahmajärvi Ylä-Karkjärvi KIRKONKYLÄ TALVIKELI Ladut Karkjärven kuntorata, 2,6 kilometriä, sekä koulun ja kuntoradan välinen yhdyslatu, noin 1 kilometri, ovat avoinna sekä perinteisen että vapaan tyylin hiihtäjille. helmikuuta 2010 P P P P Kotajärvi Uuhiniemi 1. Sekä kirkonkylän että Puukkoisten latukartat ovat nähtävillä Kuhmoisten Sanomien ikkunassa osoitteessa Toritie 52. Kirkonkylän latukartta Latu-ura on merkitty vihreällä. Asilampi. Moottorikelkkailu Kelkkailureitti Lummenneelta Kuhmoisiin ja Kuhmoisista Jämsään on ajokunnossa. Reiteille on helppo päästä, ja autojen pysäköintiin on aurattu levikkeitä. 2. Jalkaisin jäällä voi kulkea, jos tuntee alueet. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 17. Pienemmillä järvillä tilanne ei ole yhtä paha. Ulkoilukartat Puukkoisten latukartta Latu-ura on merkitty vihreällä tähän karttaan. Katso ajankohtainen latutilanne myös Kuhmoisten kunnan internetsivuilta kohdasta sivistyspalvelut – liikunta. Jäällä on monin paikoin vettä ja epätasaiseksi jäätynyttä sohjoa. Koulukeskuksen ja Ryytjärven laavun välinen perinteisen ja vapaan tyylin latu on pituudeltaan noin kaksi kilometriä. 1. Matkaa kertyy yhteen suuntaan yhteensä yli 55 kilometriä. Kelkkailulupia ja tarkempia karttoja saa Kuhmoisten Nesteeltä. Vieraamman on syytä liikkua vain reiteillä, joilla on muitakin jälkiä. Alakarkjärven ja Asilammentien välinen yhdyslatu, noin puoli kilometriä, kulkee osan matkaa auratulla tiellä. Jään paksuus on 25–35 senttimetriä. Jäälle päässyt vesi seilaa edestakaisin lumen alla. Vettä on jälleen noussut uudestaan jään päälle, ja kulkeminen on paikoin hyvin vaikeaa, jopa mahdotonta. Metsäautotien ja Ryytjärven laavun välinen latu on pituudeltaan noin 4 kilometriä
Stenberg toteaa, että kun mukavan porukan kanssa kokeilee uusia asioita, voi vaikka saada kipinän harrastaa useamminkin. Soitto vain tutulle konemiehelle, ja hän käy avaamassa tien perille asti. Kannattaa katsoa alaotsikkoja kiinteistönhuolto, maansiirto ja traktoriurakoitsijat. helmikuuta 2010 10 Päivi Hotokka Laskiaismäessä kiisi sunnuntaina monia eri värisiä pulkkia, mutta myös erikoisempia laskuvälineitä. Arpaonni suosi tällä kertaa Lea Urpusta Kuhmoisista. Curlingia pelattiin laskiaisena yksinkertaisin välinein Miia Lahtinen Joka puolella Kuhmoisia on hevosia. Stenberg myöntää, että mieli tekisi ladulle aina, kun käy autotallissa ja näkee sukset. Ei siinä sitten muuta kuin asettua taloksi ja säätää lämmöt sopivaksi. koulukeskuksella Hankijalkapallo Tytöt – Pojat 0–1 Naiset – Miehet 0–2 Curling 1) Tapani Strandman 6p 2) Jenni Karppinen 4p 2) Olli Vainio 4p 3) Arja Vainio 3p 3) Saija Koskinen 3p 3) Tapio Rujala 3p 3) Anja Vyyryläinen 3p Osallistujia oli yhteensä 18. Tällä kertaa tarinassa ongelmia aiheuttaa Talvi, joka ei meinaa lähteä pois. myös muita hyviä paikkoja mäenlaskuun. Kososen perheessä lasketaan myös pulkalla ja liukureilla. Paketin voi noutaa Kuhmoisten Sanomista toimiston aukioloaikoina. Kiven työntöön löytyi juju Kuhmoisten kunnan ja Eläkeliiton Kuhmoisten yhdistyksen järjestämissä laskiaislysteissä oli vaihtoehtona myös rauhallisempia ulkolajeja. Jos vapaa-ajan asunto on sähköistetty, rakennuksessa on usein peruslämpö päällä. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin kahvipaketti. Mäki luisti pulkalla ja ilmatyynyllä Topias Kosonen sai vauhtia laskiaismäkeen ilmatyynypulkalla, joka pehmensi kuoppia. Pekka Stenberg pääsi kokeilemaan curlingia ensimmäistä kertaa elämässään. – Tämä on hyvä ja mielenkiintoinen ajanviete. Harjoja ei käytetty, ja tavoitteena oli liu’uttaa metallimötikkä mahdollisimman keskelle jäähän piirrettyä ympyräkuviota. Kyytiin pääsi Lauri Lehmussaari. Muu Eläkeliiton porukka kannusti taustalla. Näytelmän jälkeen lapset ja aikuiset voivat kokeilla talutusratsastusta poneilla tai hevosilla. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Hevosihmiset ovat yleensä myös koiraihmisiä. – Tämän laskiastapahtuman tarkoituksena on saada ihmiset liikkumaan, ettei menisi pelkäksi television katsomiseksi ja sohvalla löhöämiseksi, Stenberg sanoo. Pekka Stenberg innostui curling-kivien työntelystä. Jos vapaa-ajan asunto on kylmillään, soitto tutulle luottoihmiselle tai paikalliselle kylätalkkarille, ja hän lämmittää mökin niin, että se on lämmin, kun lomalaiset saapuvat. Voittajakoira julkistetaan puoli kahden maissa. Lystit alkavat lyhyellä hevosnäytelmällä, joka esitetään tietenkin ulkona suihkulähteen vierellä, että nelijalkaisetkin näyttelijät pääsevät estradille. Ja apu löytyy. Onnea voittajalle ja kiitoksia kaikille osallistuneille!. Missä mennään – oikea vastaus Oikea vastaus Missä mennään -lukijakysymykseen 6/2010: Koirakiven talo Sappeentien varressa. Kuinka käy tänä vuonna. Ensimmäisen yrityksen jälkeen sai tuntuman kiveen, ja hommasta löytyi juju. Mutta kun pitää päättää peli, jolla pääsee kaikkein pisimmälle, Topias Kosonen sekä Lauri ja Sauli Lehmussaari ovat kaikki yhtä mieltä: – Stigalla! Koulun taakse varta vasten tehty pulkkamäki antaa hyvät vauhdit, mutta poikien mukaan Kuhmoisissa on ja säännöin. Topias Kososella oli allaan ilmatäytteinen suuri tyyny. Jos sattuisi käymään niin, Hiihtolomalla omalle mökille että mökki on toisella puolen pitäjää, ja se konemies, jolle puhelu osui, toisella puolen, konemies varmasti neuvoo sopivan auramiehen läheltä mökkiä. – Tämä on ihan hyvä laskuväline. Kuhmoisten oma ratsastusseura esittäytyy jälleen talven keskellä, kun lauantaina 27. Loput saivat yhden tai ei yhtään pistettä. Koiranäyttelyn viisitoistavuotisessa historiassa myös suuret ja katu-uskottavat koirat ovat menestyneet hyvin. Ja Kuhmoisten Sanomat voi kääntää tulemaan mökkiosoitteeseen loman ajaksi. Palvelu pelaa varmasti. – Ja Päijälässäkin on. Temppujakin voi näyttää, mutta myös pelkällä söpöilyllä pääsee pitkälle. Jos ei ole tiedossa sopivaa auramiestä, sellainen löytyy Kuhmoinen palvelee -lehdestä tai Kuhmoisten kunnan sivulta www.kuhmoinen.fi/ ja siellä otsikon Elinkeinoelämä kohdalta. Niinpä talvilystien ohjelmassa on lopuksi suosittu koiranäyttely, jossa paras koira valitaan yleisöäänestyksen perusteella. Kerta toisensa jälkeen suuri osa toimitukseen saapuvista vastauksista tulee eri puolilta Suomea, hauskojen terveisten kera. On mukavampi istua eikä satu töyssyissä niin paljon, pojat kommentoivat. Laskiaisrieha 14.2. Kyselyyn tuli viitisentoista vastausta. helmikuuta Kuhmolassa pidetään Kuhmoisten Kopseen Talviset hevoslystit perinteisin menoin. Koirat ilmoitetaan kilpailuun mukaan paikan päällä, ja ne esitellään yleisölle. Sisällä Kuhmolassa taas voi tutustua toisiin hevosten ystäviin kahvin ja arpajaisten merkeissä. Hän on itse hiihtänyt aiemmin paljon, mutta pariin vuoteen nivelet eivät ole enää kestäneet sivakointia. – Koulun pihassa on yksi mäki. TULOKSET Vesa Koivu Mitä jos sittenkin lähtisi omalle mökille! Moni vapaa-ajan kuhmoislainen käyttää mökkiä kautta vuoden, ja he tietävät, kuinka helppoa se on. Pikkuponin selässä istumista voi kokeilla jo taaperoiässä! Myös rekiajelu onnistunee hyvän lumitilanteen Maalla kelpaa hevostella – Talvilystit kutsuvat ansiosta, ja pikkumaksusta pääsee kunnon liinaharjaisen suomenhevosen reippaaseen kyytiin
helmikuuta 2010 Päivi Hotokka – Kyllä niitä pitää välillä korvasta vetää mukaan, Kuhmoisten harrastajateatterin ohjaaja Urho Kiiskinen sanoo näyttelijöistä. Periaatteena on ollut, että ensin näytetään, mitä saadaan aikaan, sen jälkeen vasta pyydetään avustusta. Jonkin ajan kuluttua teatterilaisille syntyi ajatus, saisiko kauniin Kalholanniemen teatterikäyttöön. Apua saatiin Jämsästä, joten esitys valmistui lopulta. Kuhmoisten harrastajateatDuunari ja johtaja samalla lavalla teri ry:n tarina alkoi jo ennen yhdistyksen perustamista. Kiiskinen pohtii, miksi kynnys on niin suuri tulla mukaan, vaikka innokkuuttakin olisi. Monet tutut laulut, kuten Rovaniemen markkinoilla ja Imatran Inkeri on alun perin tehty tätä näytelmää varten. Harrastajateatteri on toiminut Kuhmoisissa kaksikymmentä vuotta ja valmistanut yleisölle lähes joka vuosi kaksi näytelmää. – Tämän porukan kanssa on hyvä tehdä näytelmää, he tekevät niin kuin ohjaaja pyytää, Urho Kiiskinen kehaisee. Harrastajateatterin perustava kokous pidettiin toukokuussa 1990, ja seuraavana vuonna jo esitettiin Niskavuoren naiset . Näytelmän valmistelu kärsi epäonnesta, sillä harrastajien alta lähti tila ja lähipiirissä sattunut kuolemantapaus vei tunnelman lattianrajaan. Näytelmä kertoo dementoituneesta Jalmari Raudanmaasta ja hänen luulosairaasta vaimostaan Saimasta. – Aloitimme aivan tyhjästä. Kaikki esitykset eivät kuitenkaan voi olla samanlaisia magneetteja. Päivi Hotokka Kuhmolassa saa lauantaina 27. Näytelmän kantaesitys oli siten Kuhmoisissa, ja sitä esitettiin kahtena vuotena. Kunta oli ajatukselle myötämielinen. Sittemmin kesäteatteriin on saatu muun muassa sähköliittymä, vesivessat ja katettu katsomo. – Mietin, mistä saisin sopivat henkilöt. Kiiskisen mukaan talvinäytelmä Viisi naista kappelissa karkotti yleisön. Urho Kiiskinen pyöritti 1980luvulla työväenopiston ohjelmapiiriä Harjunsalmella. Näyttelijöitä on riittänyt kaikkiin projekteihin, mutta ohjaaja ei koskaan pääse sellaiseen tilanteeseen, että voisi valita suuresta joukosta rooleihin mieleisensä henkilöt. – Olin liitossa käymässä, ja sain sen irtopapereina ruskeassa kirjekuoressa. Näytelmän pääosissa nähdään Veikko Tanninen ja Tarja Vesikallio, muissa rooleissa ovat muun muassa Seppo Joensuu, Tiina Uotila, Jouni Uotila, Heikki Vilppala, Liisa Kuusinen ja Hanne Alanko. Kiiskinen haaveili pitkään, että saisi tuoda esityksen myös Kuhmoisiin. Monet näytelmistä ovat olleet yleisömenestyksiä, ja Kalholanniemen kesäteatterissa käy vuosittain yhteensä 3 500 henkilöä. – Se on hyvä näytelmä, josta selvisi paljon historiaa. Näyttelijöiden lisäksi etenkin kesäteatteri vaatii paljon muitakin työntekijöitä: valojen ja äänentoiston lisäksi muun muassa puffettiin ja parkkipaikalle. Pariskunnan elämään puuttuvat lapset, jotka ryhtyvät järjestämään vanhemmilleen paikkaa vanhustenkodissa. Ensimmäiseksi uuteen kesäteatteriin tehtiin vaativa näytelmä, ensimmäinen osa Täällä Pohjantähden alla -sarjasta. Innokkaiden kyläläisten kanssa tehtiin pieniä näytelmiä, ja työn alle otettiin myös pidempi esitys, Syntipukki . Ohjaaja Urho KiiskiOhjaajan haave toteutui nen ohjasi saman näytelmän Jämsässä vuonna 1993, ja se sai suuren suosion. – Jokainen tuntee omat lapsensa ja tietää, minkä ikäisen voi tuoda katsomaan. – Se oli valtava yleisömenestys. Kiiskinen pitää hienona, että kahdenkymmenen vuoden aikana ohjaajia on noussut myös näyttelijöiden joukosta. helmikuuta ensi-iltansa Kuhmoisten harrastajateatterin Vanhan miehen hyvästijättö . Tämän vuoden talvinäytelmänä nähdään Vanhan miehen hyvästijättö, jossa iäkästä pariskuntaa esittävät Veikko Tanninen ja Tarja Vesikallio. Yleisön reaktio on arvaamaton Yhtenä hienoimmista hetkistä Kuhmoisten harrastajateatterin historiassa Urho Kiiskinen muistaa sen, kun Näytelmäkirjailijain liitosta löytyi unohdettu Reino Helismaan ja Toivo Kärjen näytelmä Kultakuumetta . – Kaikki lähtevät kuitenkin samalta viivalta, eikä kukaan ole toista parempi. Vessoina olivat vanhat huussit. Näytelmän on kirjoittanut Aimo Vuorinen ja se on saanut kantaesityksensä vuonna 1984. Paikat olivat alkeellisia, sähkö tuotiin roikalla läheisestä talosta ja näyttelimme tanssilavalla. Kiiskinen kiittää kuntaa siitä, että teatterilaisten toiveet ovat toteutuneet. Tiina Uotila on jopa sovittanut näyttämölle Pekka Puupää kesälaitumilla -teoksen. Mukana on ollut ihmisiä pankinjohtajasta tavalliseen duunariin. Kiiskinen huomauttaa, että Vanhan miehen hyvästijättö ei ole lasten näytelmä, vaikka siinä ei olekaan paljasta pintaa ja vain muutama kirosana. 1980-luvun lopulla alkoi viritä ajatus näytelmätoiminnan siirtämisestä Kuhmoisten kirkonkylälle. Kesäteatteri alkoi tyhjästä Ohjaaja huomauttaa, että harrastuksen tarkoituksena ei ole ainoastaan tehdä näytelmä, vaan samalla oppii uutta, kuten äänen ja kehon käyttöä. Hän pohtii, että pelote saattoi olla näyttämöllä ollut ruumisarkku. Nyt palaset loksahtivat kohdalleen. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 17. Muita ohjaajia ovat olleet Jaakko Hännikäinen, Hannele Nikkinen, Paula Niemitalo, Vuokko Paateri-Pelkonen ja Heikki Vilppala.. Näille taidoille on käyttöä muussakin elämässä. Olimme silmät pyöreinä, kun ihmiset ottivat sen niin hyvin vastaan, Kiiskinen muistelee. – On aina arvaamatonta, millainen yleisön reaktio on
Ja myöhemmin kesällä 1944 tuli vielä siirto Ilomantsin menestyksekkäisiin mottitaisteluihin. Kun hyökkäys Ilomantsissa alkoi, Sulo Ylisjoen ryhmässä oli kahdeksan miestä. Tila sai nimen Lähemäki, ja siinä oli vanhat rakennukset, joita Ylisjoet korjailivat. – Sodan alussa monet ammattiupseerit menetti hermonsa, eivät pystyneet toimimaan. Yllätysnumeron esitti Veikko Kilpanen, jolla on tapana lähettää joka vuosi ystävilleen ja tuttavilleen ystävänpäivän runo sähköpostilla. Jehovan todistajat lähdössä Hämeenlinnaan Teemana on ”varjele hengellisyyttäsi”. Säädettiin laki, jonka mukaan niiden, joilla oli enemmän maata, oli myytävä osa maistaan maata tarvitseville. Olen noukkinut marjoja etsinyt marjapaikkoja nuoremmille. – Talo oli niin korkealla mäellä, että sieltä näkyi Arvajalle asti ennen kuin metsä kasvoi, Tiina Östman muistelee lapsuutensa maisemaa. Elisa Lehtonen SPR:n Hämeen piiristä toi tervehdyksen Tampereelta ja kertoi, millaista avustustoimintaa Haitissa tehdään. – Enhän ollut anonutkaan lomaa, Ylisjoki ihmetteli, mutta loma kyllä kelpasi. Sulo Ylisjoki onnittelukukkiensa keskellä.. Pekka Lehmussaari lauloi SPR:n ystävänpäiväkonsertissa vanhoja valsseja, ja Jukka Luukkanen säesti hanurilla. sekä Matteuksen evankeliumia 24:14. Radiomiehet ovat vielä erikseen. Seuraavana päivänä juna toi hänet Lahteen, sieltä postiautolla Kuhmoisiin ja viimeiset 13 km kirkonkylältä Kylämälle kävellen. Sodan loppuvaiheissa ne joukot, joihin Ylisjoki kuului, siirrettiin Viipurin suunnalle. Haavoituin lievästi ja olin sairaalassa silloin, kun rauha tuli, Sulo Ylisjoki kertoo. – Kelasta vedettiin tapsia pitkin metsää, kranuja tuli, ja kun päästiin perille ryhmästä oli jäljellä minä ja yksi viestimies. Kuhmoisista on lähdössä kolmisenkymmentä todistajaa tapahtumaan, joka järjestetään 20.-21.2.2010. Hannele Erola oli valinnut yhteislauluiksi muutamia tunnetuimpia suomalaisia kansanlauluja. – Vanhemmiten ei saa aikaiseksi, että lähtis mihkään. Päijännekodin sali tulikin viimeistä paikkaa myöten täyteen kuulijoita. Ylisjoelle varusmiespalvelus alkoi huhtikuussa 1940, pian talvisodan päättymisen jälkeen. Luukkasen ohjelmisto oli humoristisempaa, ja sekä mies että hänen laulelmansa saivat hymyn yleisön huulille. Kohta sodan päätyttyä Sulo Ylisjoki meni naimisiin Bertta Kylmälahden kanssa, joka oli naapurin tyttöjä Kylämältä. Kun reserviupseerit tuli, niin rupesi sujumaan. – Kyllä sietä Hassin kylän talojen katot näkyi pitkään, Tiina Östmanin isä Sulo Ylisjoki myöntelee. – Kun oli väljempää aikaa, käytiin metsätöissä. Kalastaminen ja metsässä kulkeminen on ollut mieluista. Peltoa oli yhdeksän hehtaaria ja metsää nelisenkymmentä. Sotilaspassin mukaan hän oli riski mies, pituutta 174 cm ja painoa 81 kg. – Kun kranu osui lähelle, siikoja nousi pintaan, mutta sinne ne jäivät, ei ollut haavia, millä kerätä. Olin silloin 52vuotias. Hänen vanhempansa olivat muuttaneet Längelmäeltä Kuhmoisten Kylämälle ja asuivat Yläjoen taloa. – Haitiin laskeutuu päivittäin 150 avustusta tuovaa lentokonetta. Konsertissa esiintyivät myös nuoret muusikot Aaro Erola, Reetta Sihto ja Mari Lättilä. Kotoa käytiin, kämpät tulivat vasta sotien jälkeen, Ylisjoki selvittää. Esiintyjät, pullien leipojat ja järjestäjät eivät saaneet palkkaa, vaan koko tuotto lahjoitettiin keräykseen. – Ja äidille tehtiin passinkia, Sulo Ylisjoki kertoo. helmikuuta 2010 12 Vesa Koivu Sulo Ylisjoki syntyi 12.2. – Joka ei pelännyt, se melkein valehtelee, mutta hillihtee ittensä, siinä se on. Päijännekodilla saa itte ottaa, mitä haluaa, ja toinen vie tarjottimen pöytään. Noin sataatuhatta haitilaista on autettu jo tähän mennessä. Kohta eläkepäätöksen jälkeen Ylisjoet muuttivat omakotitaloon kirkonkylälle, ja 1980-luvulla he vaihtoivat omakotitalon rivitalohuoneistoon. Maassa työskentelee nyt noin 500 Punaisen ristin työntekijää, joista suomalaisia on noin 20. Ystävänpäivän konsertista oli siten iloa ystäville lähellä ja kaukana. Lääkäri arveli, että se oli sodan tuoma vaiva. – Mutta sehän oli tuttua hommaa. – Lopulta lääkäri suuttui, että aina tämä käy täällä, ja lähetti Hämeenlinnaan tutkimuksiin, Ylisjoki kertoo. 1920. Tässähän on menty Sotien jälkeen Sulo Ylisjoki ei tuntenut itseään terveeksi ja kävi toistuvasti lääkärissä, mutta mitään vikaa ei löytynyt. Kaikki olivat talon töissä, mitä nyt maatalossa on. Joukot ylittivät valtakunnan rajan Ilomantsissa, siitä Tolvajärven, Ägläjärven, Suojärven, ja Kivatsun kautta Sunajoelle, ja silloin oltiinkin jo Äänisen rannalla. – Sunajoki ylitettiin joulukuun alussa syöksyveneillä. Sulo Ylisjoesta koulutettiin puhelinaliupseeri, ja kersantiksi hänet ylennettiin syyskuussa 1941. – Väliin tulee pitkäksi aika, Ylisjoki pahoittelee. – Paksuksi kessuksi minua nimitettiin, Ylijoki muistelee. Sen piti olla kahden vuoden jakso, mutta palvelusta kertyi yhteensä neljä vuotta seitsemän kuukautta. Ampui meitä kranaateilla, mutta ei osunut, Ylisjoki kertoo. Majuri Leppinen kysyi, missä viestimiehet ovat. Kuhmoisten Sanomat Jehovan todistajien talvikonventtien kierros on käynnistymässä. Sairaus pysyy lääkkeiden avulla kurissa. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Tällä kertaa runosta sai nauttia koko yleisö. Päivän pääesiintyjät olivat Pekka Lehmussaari ja Jukka Luukkanen, jotka täydensivät sopivasti toisiaan. Apua arvioidaan tarvittavan vielä noin kolmen vuoden ajan, Lehtonen sanoi. – Tätä laulua en olisi halunnut esittää, mutta Pekka välttämättä halusi, Luukkanen väitti ennen Kalinkaa . Tilaisuudessa selitetään, miten Raamattu tukee yksilöitä ja perheitä uskonkilvoittelussa ja tutkitaan Roomalaiskirjettä 8:5. Vastasin, että yhteys on kunnossa, kesti vähän, kun meitä on vain kaksi jäljellä. Laulaja vetosi siihen, että Ystävyyttä Haitiin asti laulu on väärällä kielellä, mutta esitys ei kuitenkaan siitä vaikuttanut kärsivän. Sotien jälkeen siirtokarjalaisia ja rintamamiehiä autettiin uuden elämän alkuun niin sanotun asutustoiminnan avulla. Herkemmästä ja kaihoisammasta puolesta vastasi Lehmussaari, joka esitti kokoelman vanhoja valsseja Luukkasen säestäessä hanurilla. – Siellä vika löytyi, epilepsia, ja lääkäri esitti, että jäisin eläkkeelle. – Veteraanilounaasta tykkään, siellä tapaa tuttuja, ruoka ja palvelu on hyvää. Viestijoukkueeseen kuului kolme ryhmää, ja yhtä niistä johti kersantti Ylisjoki. Kuhmoisten Sahan omistaja Peltonen oli yksi luovutusvelvollisista, ja Ylisjoki osti häneltä vapaaehtoisella kaupalla noin 20 hehtaaria maata, joka lohkottiin kylämäläisestä Pakomäen tilasta. Kun jatkosota alkoi, Ylisjoki palveli Hämeen Ratsurykmentin viestieskadroonassa ryhmänjohtajana. – Meillä oli kaksi hevosta, isä ajoi toisella ja veljeni Onni toisella, me nuoremmat olimme mossipoikia ja apuna vain. Avustuskassaan kertyi rahaa 725 euroa. Sulo Ylisjoki 90 vuotta Päivi Hotokka SPR:n Kuhmoisten osasto keräsi sunnuntaina kahvikonsertilla varoja Haitin katastrofialueelle. Tapsia vedettiin pitkin metsiä Eteneminen pysäytettiin Äänisen rannalle Uunitsaan, talvivarusteet jaettiin, ja lähetti ilmoitti Sulo Ylisjoelle, että tämä pääsi lomalle. Puoliso kuoli muutama vuosi sitten, ja siitä pitäen Sulo Ylisjoki on elänyt vapaaherrana. Viestimiehen tehtävä oli rakentaa puhelinyhteyksiä sotatoimien mukana. Lapsia syntyi neljä: Teuvo, Terttu, Marja-Leena ja Tiina. Sisarusparveen kuului neljä veljeä ja kaksi siskoa. – Myöhemmin sain kranaatista sirpaleita oikeaan käteen
Siperian rata on klassinen matkareitti, joka houkuttelee matkailijoita Venäjälle eri puolilta maailmaa. Saapuvilla oli paitsi Päijännekodin asukkaita myös väkeä Veljestuvalta ja Suutolasta. Lapsi muotoilee sanoja ja kerrontaa kuvien ja muistinsa varassa. Kun lankaa on kieritetty niin paljon, että enempää ei keskireiän kautta mahdu, langat leikataan poikki ulkokehää pitkin. Kun Vähky saa kirjeen, hän laskee kaikki kirjaimet muttei sitten muista, mitä kirjeessä lukee. Siperia on henkinyt meille Suomeenkin kylmää monta kuukautta tänä talvena. Kuhmoislainen ryhmä lähtee heinäkuun alussa, ja matka Pekingiin kestää 13 vuorokautta. Vähky mittaa ja laskee, mittaa ja laskee. Kun sataa lunta, Vähky laskee kaikki lumihiutaleet. Nyt pahvien välinen rako on hyvään tarpeeseen, sillä siitä välistä kieritetään vahva lanka, joka kiristetään ja solmitaan tiukkaan. Kun ollaan perillä Kiinan pääkaupungissa tutustutaan Taivaallisen rauhan aukioon ja kiellettyyn kaupunkiin, temppeleihin ja Kesäpalatsiin, myös Kiinan muuriin. Se rakennettiin vuosina 1891–1916. Tietysti palatakin voi samaa junareittiä myöden, mutta uskon, että halukkaita ei taida löytyä. Järvi on erittäin syvä ja toistaiseksi puhdas. Pertti Terho Kun lapset tutustuvat kirjallisuuteen ja oppivat rakastamaan sitä, ei kuvakirjan merkitystä voi väheksyä. Pekka Lehmussaari Kaikeksi onneksi he lähtevät sinne vapaaehtoisesti. WSOY 2008. Kun meistä tulee vanhoja joskus, Valio Hattunen selittää tupsutyönsä ohessa. Määrättömästä mittaamisesta Vähky saa ähkyn. Rata halkoo yhdeksää eri aikavyöhykettä. Siperianmatkalle lähtijät Sipi-Heikki Tapanila, Pekka Lehmussaari, Matti Katainen ja Toivo Ahola poikkesivat lehden toimituksessa ja lupasivat kertoilla lehden lukijoille matkakokemuksistaan. Irkutskista matka jatkuu Ulan Batoriin Mongoliaan, jossa yövytään jurtassa ja juodaan hevosen maitoa. helmikuuta Päijännekodin askarteluhuoneessa oli tungosta, ja ohjaajat saivat jakaa kiekkoja ja uutta lankaa hiki hatussa. Matkoja on tarjolla pelkästä istumapaikasta aina luksusluokkaan, johon kuuluu sekä istumaettä makuupaikka. Kirjan kuvat ja lorut vievät varsin viisaan aasin johdattamana löytöretkelle Lapin tuntureilta mangrovemetsään, liikennevilinään, kauhukuviin sekä eukonkantokisoihin ja niin edelleen. Irkutsk on kuuluisa Baikal-järvestä, joka on maailman suurin makean veden varasto. Tämän kuvakirjan päähenkilö Vähky laskee rappuharjan hämähäkin seitit ja askeleensa postilaatikolle. Matkalle sopii vielä viitisen henkilöä lisää. Vaikka yksittäiset kuvat ja runot ovat kokonaisuudesta näennäisesti irrallisia, syntyy teoksesta ikään kuin aforistinen, visuaalinen satu maailman menosta. Historia kertoo, että 1800luvulla Venäjää alkoivat kiinnostaa Siperian valtavat luonnonrikkaudet, joten infrastruktuurin rakentaminen alueelle oli erittäin tärkeää. Olen pitkään miettinyt Siperianradan kulkemista Moskovasta Pekingiin. Kiekot pannaan päällekkäin, ja aletaan kieputtaa villalankaa keskireiän ja ulkosyrjän ympäri. Rata rakennettiin kahdesta suunnasta yhtä aikaa. Talkoissa on mukana myös päivätoimintaan Tupsutalkoot Päijännekodilla osallistuvia. He kertoivat, että matka järjestyy koska tahansa, kun kokoan vähintään kahdeksan hengen porukan, ja matkaan kuuluu myös venäjää osaava opas. Kuhmoisten Sanomat 13 Keskiviikkona 17. Lääkärille pääsee kello kolme, mutta Vähky ei tunne aikaa. Siis keräsin porukan, ja matkatoimisto tarjosi matkan reitille Helsinki-MoskovaOmsk-Novosibirsk-Irkutsk Kuhmoisten miehet Siperiaan –Ulaanbataar-Peking, josta matka Suomeen takaisin tehdään lentokoneella. Tämän talven pakkanen oli siellä lehden mukaan vain 46 astetta, kun pohjoisempana pakkasta oli 57 astetta. Toisaalta Siperian rata on lyhin rautatiereitti Euroopan ja Kaukoidän välillä. toistolla ja samankaltaisilla sanoilla: ”kävisikö / eukonkanto / taikka matsi suolla / jossain tuolla / hämeen rämeen / hyllyvällä suolla”. – Joulun jälkeen aloitimme, ja tupsutalkoot jatkuvat pitkin kevättä, Toivonen kertoo. Kuvitus Marjo Nygård. Mihin johtavat ylenpalttinen täsmällisyys ja ulkokultainen todellisuuden mittaaminen. Hänen päähänsä alkaa sattua niin, että on päästävä lääkäriin. Matkalla pysähdytään ensin Moskovassa, käydään muun muassa Kremlissä, ja siitä junamatka alkaa kohti Irkutskia, jonne saavutaan neljän vuorokauden kuluttua. Tupsu pyöräytetään pahvisen istukan päälle. Sen vastustamattomien aukeamien äärelle rynnistävät niin mummu, pappa kuin lapset sekä vanhemmat yhtä lailla. Viime keskiviikkona Päijännekodin askarteluhuoneessa kävi kova vilske.. Parsinneula on siinä kätevä, ja lanka saa olla aika pitkä. Usein joudutaan vaihtamaan junaan teliä ilmeisesti laakerivikojen takia. Kuvakirja on myös katselukirja, jota lapsi voi ikään kuin lukea ilman sanoja. helmikuuta 2010 Kuvakirjoja lapsille ja aikuisille Oiva Toikka: Aasinsilta ja niin edelleen... Vesa Koivu Virikeohjaaja Sirkka Toivonen järjestelee toimintaa Päijännekodilla, apuna siinä on hänellä Ritva Helminen Veljestuvalta ja 9-luokkalainen Stiina Taponen, joka on työhön tutustumisjaksolla koulusta. Hänen pitää selvittää, milloin kello tulee kolme. Ensin oli aikomuksena tehdä tupsuilla vain kuvio, mutta nyt on päädytty siihen, että koko taustakangas peitetään tupsulla ryijyksi asti. Lasitaiteilija Oiva Toikan kuvaja lorukirja on kerrassaan ihastuttava. – Tervetuloa meidän ompeluseuraan! toivotetaan pitkän pöydän äärestä. – Tämä on hyvää lankaa, ja siinä on kauniit värit, on revontulta, ruskanväriä, karpaloita ja iltanuotion hehkua. Siperian rata – venäjäksi Transsibirskaja magistral – rautatieosuus, joka varsinaisesti alkaa Moskovasta on maailman pisin yhtenäinen junarata. Tekstit ovat lyhyitä, muutaman säkeen loruja. Pahvista leikataan kaksi pyöreätä kiekkoa ja niihin keskelle reikä. Siitä matkasta olen kuullut paljon mielenkiintoisia kertomuksia enkä ole koskaan kuullut muuta kielteistä kuin joitain pikku harmeja, joita matkailussa saattaa sattua missä tahansa. Ne leikittelevät alkusoinnuilla, Mari Mörö: Ihan sopiva maailma. Vuosi sitten keväällä otin yhteyttä helsinkiläiseen matkatoimistoon, joka on yksi kyseisen matkareitin järjestäjiä. Lasten Keskus 2008. Lukituslankaan jätetään sopivan pitkä häntä, ja sen avulla tupsu kiinnitetään ryijynpohjaan. – Lisää lankaa, lisää lankaa! – Tämä on valmis, joku selvittää! Viime keskiviikkona 10. Yhteyden saaminen oli tärkeää Moskovasta Vladivostokiin. Useinhan kuvakirjaa luetaan lapselle ääneen, jolloin kuvan ja sanan suhde täydentävät toisiaan. Radan ensimmäinen kohde Vladivostok oli sotilastukikohta ja siitä tuli Venäjän Tyynenmeren laivaston kotisatama. Pyöreä ja luja tupsu pompsahtaa esiin kuin pieni taikatemppu. Mongoliasta Pekingiin reitti kulkee Gobin autiomaan kautta, jossa on silmänkantamattomiin hiekkaa, joka kuulemma tunkeutuu sisään vaunuihin. – Valmis työ laitetaan seinälle. Lopuksi lankojen joukosta poistetaan turhiksi käyneet pahvit. Mari Mörö kertoo hauskalla ja opettavaisella tavalla, että elämä on elämistä varten. Tässä vaiheessa vielä naurattaa. Uskon, että matka tulee olemaan mielenkiintoinen, ja onhan sitten lisää muistelemista vanhainkodissa. Taustana toimii Sirkka Toivosen kutoma ryijynpohja, johon valmiit tupsut kiinnitetään. Langanpätkät tulivat näin lukituiksi paikoilleen. – Sitten istutaan ja ihaillaan, mitä on ennen tehty. Toisaalta Venäjä pelkäsi mahdollista vihollista idän suunnalta. Kerronnan visuaalisella aspektilla on tärkeä merkitys kielen oppimisessa. Se on oleellinen juttu, jos lähdetään pitkään matkaan ja kukaan hallitse kyseistä kieltä. Pituutta radalla on yli 9000 km
– Asiat selviävät kevään aikana. Vesa Koivu Kunnanvaltuusto päätti 22. Lisäksi avustusta myönnettiin muutamalle sosiaaliselle yritykselle. Hankkeiden kautta työllistettynä tai muissa toimenpiteissä oli kuukausittain 600–700 henkilöä. helmikuuta 2010 14 JÄMSÄN Koskikarantie 1, JÄMSÄNKOSKI LIIKUNTAA TERVEYDEKSI JAMSA AUKIOLOAJAT 1.1.2010 alkaen: * Keskiviikkoisin ja Perjantaisin............. Kunnanhallitus merkitsi 28.9.2009 tiedokseen ylimääräisen yhtiökokouksen päätökset ja sitoutui maksamaan selvityksestä aiheutuvat kulut. Selvitysmies, asianajaja Jukka Reilin kertoo, että julkisen haasteen pohjalta velkojat ovat ilmoittautuneet. Lock-Wood Teknologian velat. * Lauantaisin ja Sunnuntaisin................. Kuhmoisten työttömät ry on hakenut omalle hankkeelleen vajaat 34 000 euroa määrärahaa, ja hankkeen tavoitteena on työllistää 12 henkilöä sitten, kun toiminta pääsee käyntiin. (014) 718 753 www.jamsa.fi Kuntosali Ohjatut vesijumpat Lasten uimakoulut Aikuisten tekniikkauimakoulut Vauvaja perheuinnit Joulun aikaan: 23.-27.12.2009 SULJETTU 31.12.2009 klo 13.30-18.00 1.1.2010 SULJETTU 5.1.2010 klo 13.30-21.00 6.1.2010 klo 12.00-18.00 Pääsiäisen aikaan: 1.4.2010 klo 13.30-18.00 2.-3.4.2010 SULJETTU 4.-5.4.2010 klo 12.00-18.00 Hiihtolomaviikkojen 8 ja 9 aikaan: Ma-Pe klo 11.00-21.00 La ja Su klo 12.00-18.00 Terv etulo a! Touko-Kesäkuu: * Ma-Pe..................... Kuhmoisiin rahaa tuli kaikkiaan19 892 euroa Kuhmoisten työttömät ry:n Kuhat-hankkeen myötä. Suuruudeltaan noin 800 000 euron laina Nordeasta on jäämässä takaajan, Kuhmoisten kunnan maksettavaksi. Tänä vuonna rahoitusta on käytettävissä saman verran kuin viime vuonnakin, vuoden 2010 hankkeiden haku päättyi tammikuun lopussa. 11.00-19.00 SULJETTU KESÄSULKU: 27.6.-31.8.2009 Kesäsulun jälkeen avataan jälleen ti 1.9.2009 klo 13.30. Ilmoitt. pelattujen otteluiden tulokset: Tuottajat – Joustavat 1–2 (18–25, 25–16, 9–15) Moottorikerho – AKU 2–1 (25–19, 22–25, 15–10) Sarjatilanne: Moottorikerho 11 8 3 16–9 16 AKU 13 6 7 16–16 16 Joustavat 11 7 4 15–12 15 Tuottajat 13 3 10 11–22 11 Tänään pelattavat ottelut: Joustavat – AKU (Moottorikerho) Moottorikerho – Tuottajat (Joustavat) Ensi keskiviikkona: Moottorikerho – Joustavat (Tuottajat) AKU – Tuottajat (Joustavat) Vesa Koivu Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ely myönsi viime vuonna lähes 2,5 miljoonaa euroa työllisyyspoliittisiin hankkeisiin. 14e, aikuiset 4H:n jäs.14e ja aikuiset ei 4H:n jäs. Selvitysmiehen tehtävänä on muuttaa rahaksi yhtiön jäljellä oleva omaisuus, maksaa yhtiön velat ja jakaa yli jääneet varat yhtiön osakkaille. Yhtiön ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 18.9.2009, ja kokous asetti yhtiön selvitystilaan ja valitsi selvitysmieheksi Asianajotoimisto Butzow Oy:n. Hiihtolomareissu ostoksille Jyväskylään ja uimaan AaltoAlvariin ti 2.3. klo 19. Työllisyysavustukset Keski-Suomessa 2009 Työllisyyspoliittisella avustuksella edistetään työnhakijoiden työja toimintakykyä ja työllistymisedellytyksiä avoimille työmarkkinoille. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Lähtö nuorisotalon pihasta klo 8.30 ja paluu n. Suurin velkoja on Nordea-pankki, ja muitakin pienehköjä velkaeriä on niin, että velkojen kokonaismäärä lähestyy miljoonaa euroa. TERVETULOA! Hoitokunta PUULAAKILENTOPALLOA Keskiviikkona 10.2. Kunta on tähänkin asti hoitanut velkaa. 16e. 020 638 2702 fax. Merkittävä kohderyhmä ovat alle 25vuotiaat nuoret. Avustusta voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, sosiaaliselle yritykselle tai muulle yhteisölle ja säätiölle. * Maanantaisin, Tiistaisin ja Torstaisin.. kesäkuuta viime vuonna, että kunnan omistama LockWood Teknologia Oy on asetettava selvitystilaan. Eeva 040 7451504 ja Satu 040 5410334. klo 6.30 21.00 klo 13.30 21.00 klo 12.00 18.00 UIMAHALLI KOSKIKARA Koskikarantie 1 42300 JÄMSÄNKOSKI puh. Jos varat eivät riitä velkojen maksuun, yhtiö asetetaan konkurssiin. * La-Su...................... Käsitellään vuosikokousasiat sekä virkistyskalastus -ja kilpailulupien myynnin siirtäminen kalastusalueen tehtäväksi sekä venevalkama-aallonmurtajasuunnitelma Tehinkärkeen ja Paronlahteen siirretyt kivet ja luvaton ruoppaus. Se oli 0,8 prosenttia koko KeskiSuomen saamasta tuesta. – Vuorossa on mahdollisen omaisuuden realisointi, selvitysmies Reilin kertoo. Hinta: lapset 4H:n jäs. Keski-Suomen Ely rahoitti 48:aa työllisyyttä edistävää hanketta, joista suurin osa oli yhdistysten, osuuskuntien tai säätiöiden käynnistämiä. 12e, lapset ei 4H:n jäs. KOKOUKSET TEHIN OSAKASKUNNAN/KALASTUSKUNNAN VUOSIKOKOUS OHRAMAALLA 9.3 -2010 klo 12.00
0400 783 630 __________________________ Heikki Vilppala p. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 3,30 e . 0400 821 549 KAIVOLIIKKEITÄ Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KEITTIÖKALUSTEITA JA PUUTÖITÄ Rakennushuolto P. Mennäänpä joukolla kuulemaan! Kuhmoisten Reumayhdistys ry tiedottaa: menemme maanantaina 22.2.2010 klo 13.00 Päijännekodin kuntosalille. 040-746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi KIINTEISTÖJA METSÄPALVELUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400-779 632 / 040-504 7374 KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi SADEVESIKOURUJA Jokilaakson Kattoja Kouruvaruste, p. klo 11.30. Vastaukset puh. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. 4,90 LED LENSER käsija otsavalaisimet alk. tapahtumat OPASOL OY p. vuokrattavana Remontoitu yksiö 30 m 2 keskustassa, ylin 3. Veikko Mattila, 0400-634924. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. (03) 5512 177, 040 5415 723 Keskustie 6, Padasjoki HAUTAKIVIÄ Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050-5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. klo 9-17 Kuhmoinen tori Kuhmoisten Työvoimareservi ry hakee TOIMINNANJOHTAJAA 1.3.10. Tiedustelut 040 5913844. erikoiskuljetukset/kotim. 014-821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi ILMALÄMPÖPUMPPUJA Tmi Markku Kaakko p. Hintoihin sisältyy alv 22%. POPPANAMYYNTI 0500 336 437 Sähkötarvike J. helmikuuta 2010 KOKOUKSET SEURAT Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 3068 (LT-2008) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. Panostaja Ari Rajala 0400-711492 OMPELUKONELIIKKEITÄ Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOJA Kaisan HiusPalvelut Toritie 50, Kuhmoinen p. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen p. 040-536 5663, 0400-350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. P. tarjoushinnoin Sähkötarvikebussi Tulee Taas Myymälässämme n. putkiremontti. (014) 718 688, 0400 647 931 _________________________ Lasimestari ky. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. Tied. Tupa on avoinna klo 10-13. klo 14 Äskölässä. 0400-425 708 Yhteyspäälliikkö, VTS Ermo Piispanen, p. 0400 783 630, (03) 555 6137 PESULOITA Jämsänkosken Pesula Kuljetuspalvelut, brodeeraustyöt, kaikki alan palvelut, 0400 208 521 __________________________ SÄHKÖASENNUKSIA SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 03-555 0111 ja 040-700 1165 __________________________ T:mi Sähköasennus Tapio Halttunen A-ryhmä Kirkkotie 18 Puh/fax 555 6310 Kuhmoinen 0400-742310 __________________________ PK-Sähköpalvelut Pertti Kehusmaa Suunnitelmat/asennukset Varmennus-/määräaikaistarkastukset Puh. 29,90 Langattomat sääasemat tarj. 19,90 Digitaalinen vrk/vko -ajastin Maanantaina 15.2. Irma Kallio p. tarj. 0400-779 632 / 040-504 7374 LOUHINTAURAKOINTIA Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. hoidot, hieronta, lääkintävoim., akupunktio. 14,90 Pakkasvahdit ja infrapunalämm. (03) 555 1202, 040 5517540 __________________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 PUTKILIIKKEITÄ Putkiasennus Lehtonen Ky Kokonniementie 12 0400 638 764 __________________________ LVI-Saarinen Oy Ville Saarinen 044 500 8889 Salmijärventie 54, Kuhmoinen PUUTAVARALIIKKEITÄ Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. Valkjärvi kaikki siivousalan palvelut p. 24,90 MP/Auton akkulaturit alk. 0400 634 924 __________________________ __________________________ Kari Paajanen p. Tarja Vesikallio haastattelee suntio Outi Linnarinnettä hänen työsarastaan Torstaituvassa Kuhmolassa 18.2. ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. tilaus 52 e 6 kk:n tilaus 35 e 3 kk:n tilaus 26 e Ilmoitushinnat 2010 (sis. Ikkunat, ovet, pleksit, lasit suurvarastosta. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. alkavaan hankkeeseen. alk. Hakemukset 24.2.2010 mennessä osoitteeseen Kuhmoisten Työvoimareservi ry, Toritie 64,17800 Kuhmoinen. Toivomme hakijoilta taloushallinnon kokemusta, energistä otetta ja kykyä verkostojen luomiseen. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT JämSec Security Vartiointija turvallisuuspalvelut P. 555 1331, 0400-353900 __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 050-3003909. alk. Vääksy p. 040-555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. krs. 040 7440810. Ark. 1500 tuotetta mm. 050-911 3255 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050-9136226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOJA Tilija kiinteistötoimisto JTV Oy Toritie 64, Kuhmoinen p. alv 22%) Etusivulla 1,39 e /pmm Tekstissä 1,22 e /pmm Takasivulla 1,29 e /pmm Seurapalsta 1,83 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. alk. Peltonen p. P. 555 6090 Veikko Mattila p. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KOTIAPUA Siivousja Kotipalvelu AR-MI Clean Ay 045 120 9378 /Arja ja Mia KUKKAKAUPPOJA JA HAUTAUSTOIMISTOJA Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, puh. Hankkeen tavoitteena on työttömien työllistäminen yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa. Hinta määräytyy kunnon mukaan. Tervetuloa! Johtokunta Kuhmoisten torilla la klo 13-14 hyvä valikoima poppanaja matonkuteita, loimia ym. Toritie 64 (Pohj.portti) 040-522 3645 ’ HAKETUSTA Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. tarj. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 __________________________ myytävänä Johan on markkinat Kuhmoisissa Päijänteen tuntumassa Luhtitaloosake 2h+kk+s, 54,5 m 2 . 1. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 3,50 e /ilmoitus. Esillä vuosikoukselle kuuluvat asiat. Oletko tullut ajatelleeksi mitä kaikkea suntio tekee seurakunnassa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. 1965 omakseen. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. 5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p. 19,90 Lämpöpatterit ja -puhaltimet tarjoushinnoin AmPro työkalut tarjoushinnoin ENSTO sähköasennustarv. 555 1066, 040-708 7647 __________________________ Tili Salo 040-508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSIA Tapiola-ryhmä Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. Kuhmoisten Sanomat 15 Keskiviikkona 17. ostetaan Juuret Kuhmoisissa omaava haluaa ostaa Kuhmoisten Historia-teoksen v. (03) 766 0099 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. Liitä mukaan myös nimesi ja yhteystietosi, vaikka kirjoittaisitkin nimimerkillä! Toi mitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS ILMOITUSJA TILAUSASIAT, MARKKINOINTI Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 TORIMYYJÄT Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 87,e ja 5,50e/lisärivi (alv 0%) LIIKEHAKEMISTO PITOPALVELUA Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 11.30 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. klo 18. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. 0400 852 532 __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 0400-419845. Vuokra 285,/kk+vesi, 1kk vakuus. 050 526 4475 RAKENNUSTARVIKKEITA Ikkunoita ja ovia mittatilaustyönä Ruokolan Puu Oy 555 3128 RAKENTAMISPALVELUA Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400-593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. 0400 798143 p. 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen Laura 044 2827165 Päivi 040 5877830 __________________________________ Toritien Hiushuone Toritie 52, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. ja Eurooppa OPASOL OY p. Toimitetaan. 03-555 1680 KULJETUSLIIKKEITÄ Pika-, rahti-, lavettiym. 040 541 3823 www.markkukaakko.com __________________________ Sähkötyö J. tyhj. Paikkana Ravintola Tehi. Siellä tavataan! Lättilän osakakaskunnan vuosikokous tiistaina 9.3. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset p. VUOKRATTAVANA As Oy Tehinselän talossa pikku kaksio 2h+k+ph, 43 m 2 . AVOIMET TYÖPAIKAT Kuhmoisten Moottorikerhon vuosikokous ke 17.3. 020 755 1810 www.jamsasecurity.com __________________________ Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. 24,90 Energiankulutusmittarit tarj. 0400-675 670 FYSIKAALISET HOIDOT Koulutettu hieroja, luontaishoitaja Hanne Alanko Niemistöntie 2, p. 045 132 3348 __________________________________ Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. 020 730 4040 Fax 014-712 951 Lindroos Esa 0400-344 531 __________________________ LASIJA KEHYSLIIKKEITÄ Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. 0400 852 532 KULTASEPÄNLIIKKEITÄ Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. 49,00 Airam -energiansäästölamput alk. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISIA KAUPANVAHVISTAJIA Veikko Mattila p. 14,90 LED -lamput 12V/230V tarj. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 3,30 e . 0400-452 524 ________________________ Fysioterapeutti Eija Puikkonen Fysik. kerros, ei portaita. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. Manninen Paljon tuotteita ale -20 – 50% TI 19.1. HAMINA, HEIKIN MARKKINOILLE Digitaaliset yleismittarit alk. KOKOUKSET Ilmoitus paikallislehdessä tavoittaa!. ym. Sanna terveyskeskuksen kuntoutuksesta tulee ohjaamaan meitä. Taiteilijatarvikkeita ja täyden palvelun kehystämö.Edullisesti (24h). 9,90 Langattomat ovikellot tarj. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. Heti vapaa. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Lisätiedot puh. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Max 80 euroa. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. 040-734 8271 sadevesikourut tikkaat/turvakiskot lumiesteet kattosillat kattoremontit www.kouruvaruste.fi SIIVOUSPALVELUA Siivouspalvelu H. Vuokra 375,-/kk+ vesi. (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEITA Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. TIETORUUSU Kirkkotie 8,0400477 809 www.tietoruusu.fi AUTOJEN VARAOSIA Lada-autojen kaikkia varaosia, myös uusia. Tilaushinnat 2010 12 kk/kestotilaus 49 e 12 kk / määräaik. 29,90 Vesijohdon sulanapitokaapelit alk. Talossa juuri valm. Keuruu tori klo 9.00-17.00 To 18.2
Poliisi muistuttaa, että huoltaja on vastuussa alle 15-vuotiaiden lasten turvavöiden käytöstä. 0500 252 901 Suomen Yrittäjien jäsenyritys alk. Tämä pitää nähdä! Saumuri, jossa langoitus automaattinen, nappia painamalla. alk. lk. Tervetuloa! Hartwall Karjala III 24 tlk, 7,92 l (2,18/l) (sis. PERUSKONEITA ??????. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. asti Hinta voimassa 21.2. Edullista herkkuhetkiin Palvelemme sunnuntaisin klo 12–18. Pienikokoisen lapsen tulee olla kytkettynä turvaistuimeen. . ym. Keski-Suomen poliisilaitoksen havaintojen mukaan turvavöitä käytetään autoissa vaihtelevasti. klo 10-17 Hyvä tilaajamme, muistathan, että saat Kuhmoisten Sanomat tuoreeltaan myös kotimaan lomallasi, kun ilmoitat meille lomaosoitteesi viimeistään ao. Maahantuontiliike Belniitta Ky, puh. 16,30 + pantti 3,60) 19 90 Kuhmoinen, ma–pe 7–21, la 7–18, su 12–18 Hinta voimassa 1.1.–28.2. ?????????????????. Jos huoltaja ei ole matkalla mukana, vastuussa on kuljettaja. Yhteystietomme edellisellä sivulla. Pieniinkin nopeusrajoituksen ylityksiin puututaan huomautuksella. Valvontaviikko on valtakunnallinen. 59 /kg Fazer Puikulat 450–550 g (2,64– 2,16/kg) 00 Järvi-Suomen Portti Ukkopekka grillimakkarat 400 g (4,98/kg) Suomi Rosamunda peruna 1. viikon maanantaina. asti 5 70 Suomalainen X-tra Kaakaojuomajauhe 1 kg 2 44 Rainbow Hapankorppu 370 g (3,49/kg) 1 29 Rainbow Keittokinkku 300 g (5,73/kg) 1 72 Kuhmoisten Sanomat Poliisi kiinnittää tällä viikolla maanantaista sunnuntaihin erityistä huomiota autojen nopeuksiin ja turvavöiden käyttöön. NYT KUHMOLASSA vain perjantaina 19.2. Valio Hyvä suomalainen Arkijuusto 1,25 kg (3,79/kg) 5 60 /kg HK Porsaan ulkofilee n. 1,2 kg 89 1 96 4 74 1 19 1 99 Egypti Navel appelsiini 1. . . Tohmajärven Kemien työväentalolla ??????????????????????????????. helmikuuta 2010 16 Maahantuojan varaston ????????????. Tämä velvollisuus ei kuitenkaan koske linja-auton kuljettajaa. PARHAAT MERKIT UUSINA TAI KÄYTETTYINÄ • Bernina • Belniitta • Pfaff • Janome • Jaguar • Singer • Husqvarna • Juki • Eva • Newlife ym. USEAN SATASEN KONE ??. . Kiinteällä yläsyötöllä KONEITA Eri merkkejä tuhannen euron hintaluokka ??. Poliisi valvoo nopeuksia Kuhmoisten Sanomissa PAINETTU ON VALTAKUNNASSA LUETTU!. . Atria Lihapyörykät 360 g (2,47/kg) Kariniemen Hunajamarinoituja fileepihvejä 6 kpl, 1 kg Rainbow Uunijuurekset 600 g (3,27/kg) Suomalainen Hinta voimassa 21.2. ?????????????????????????. Ei langankireyden säätämistä. USKOMATONTA! HUOLTOTARJOUS KAIKKI MERKIT Esim. TUO VANHA KONEESI HETI VAIHTOON Järj. Liikennettä valvotaan tavallista tehokkaammin taajamissa ja vilkkaimmilla teillä. ???????????????????. ?. ??????????????????. lk