– Ja päivä on hieno! Arttu Hildén ei oikein tiedä, tykkäisikö paistetusta ahvenesta vai ei. Ruisleivän tekijöillä korkea taso Kuhtuu-torin vilinässä julkistettiin myös vuoden 2013 kuhmoislainen ruisleivän taitaja. Hän on kuitenkin kova onkimaan. Yleisölle tarjotut maistiaiset katoavat hetkessä lautaselta. Ampuja aloittaa fileen leikkaamisen pyrstöstä ja etenee nopeasti selkäruotoa pitkin kalan päätä kohti. Lepistö pitää ensivilkaisulla Kuhtuu-torin tarjontaa monipuolisena. Kärkipään leivät olivat kuitenkin maultaan niin lähellä toisiaan, että lopullisen valinnan ratkaisi leivän ulkonäkö. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 29 2013 63. vsk Keskiviikkona 17. – Hyvää, toteaa puolestaan muuramelainen Vuokko Lepistö, joka on poikennut Kuhmoisiin ohikulkumatkallaan. – Samalla tavalla se tapahtuu kaikista kaloista, mutta ahvenien kanssa pitää vähän harjoitella. – Eilen tuli tämän kokoinen ahven, hän näyttää käsillään ainakin pariakymmentä senttiä. Siinä on pehmeä kärki, joka taipuu, kun sitä painetaan alustaa vasten. Hän kertoo leipovansa ruisleipää noin kerran kuussa uunissa, johon mahtuu kerrallaan kaksitoista leipää. Ampuja oli jo ennen puoltapäivää fileoinut toista kiloa ahvenia. Kilpailun voittaja Maija Saarijärvi ei päässyt paikalle vastaanottamaan palkintoaan. Kilpailussa ruisleipä valmistettiin perinteisellä menetelmällä taikinajuuresta. Tuolloin voittajaksi valittiin Marjatta Laine, joka ei kilpailun sääntöjen mukaan saanut osallistua tänä vuonna.. Yleisössä on kuitenkin kalan paistamisesta myös muita mielipiteitä. – Mitä isompi kala, sitä jäykempi puukko. Iso joukko Kuhtuu-torin vieraita kerääntyi lauantaina ihmettelemään, kun Ari Ampuja fileerasi pikkukaloja. Aina siitä ei saa näin hyvää. Paistamiseen voita vai ei. – Olen yrittänyt pitää sitä hengissä äidin kuoleman jälkeen. Parhaan leivän valinnassa maku oli ensisijainen kriteeri. – Kaikki olivat erinomaisia, Heinämäki totesi. Isänsä Petteri Nikin kanssa hän etsii Päijänteeltä hyviä kalapaikkoja, sillä perheen mökki sijaitsee järven rannalla. – Kun menee järvelle, pilkkii kaksisataa ahventa ja ryhtyy fileoimaan, viimeisen kohdalla alkaa jo onnistua, Ampuja kertoi kokemuksestaan. keskenään. Ampujan mielestä paras veitsi on Parisataa ahventa opettaa fileoimaan kuhmoislainen Rosellin fileointiveitsi. Jokainen tuomari teki ratkaisunsa itsenäisesti, eivätkä he keskustelleet Ari Ampujan kalankäsittelypisteen ympärille kerääntyi Kuhtuu-torilla tunnista toiseen yleisöä ihmettelemään kalojen fileerausta ja paistoa. – Ulkonäössä leivän pintarakenne vaikutti. Kun ensimmäinen filee on irrotettu, toinen puoli on hiukan hankalampi leikata. Kalan käsittelijän työkaluilla on väliä. Valmiit fileet Ampuja paistaa wokkipannulla runsaassa voissa. – Laitan itsekin kalaa, kun pojat välillä onkivat. Saarijärven käyttämä leivän juuri on peräisin hänen äitinsä mummulta Liehusta. Kuhmoisten Kädentaitajat ry järjesti Ruisleivän taitaja -kilpailun viime vuonna ensimmäistä kertaa. – Taso oli tavattoman korkea, Kilpanen puolestaan kuvaili. Tiukan kilpailun voitti Maija Saarijärvi. Ampujan resepti on yksinkertainen: pelkkää voita ja pikkuisen suolaa tuomaan kalan oma maku esiin. Ainesosia olivat vain ruisjauho, vesi ja suola. Oppia leiväntekoon sain kuitenkin jo aikaisemmin. Tuomarit Veikko Kilpanen, Jaakko Heinämäki ja Veikko Mattila olivat puntaroineet kuuden kilpailijan leipiä peräti puolentoista tunnin ajan. Eräs pariskunta kertoo käyttävänsä öljyn ja rasvan sekoitusta, koska he eivät pidä voin mausta, joka häiritsee kalan omaa aromia. Ruisleipäkilpailun tuomarit Jaakko Heinämäki ja Veikko Kilpanen hankkivat itselleen omat leivät kilpailun jälkeen pidetystä huutokaupasta. heinäkuuta 2013 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Design-Aitta KESÄMEKKO Heinäkuussa ti-su klo 11–18 Tampereentie 582 Kuhmoinen Päivi Hotokka Miten ahvenesta saa fileen. Fileoitavaa kalaa ei tarvitse perata lainkaan, vaan se otetaan käsittelyyn kokonaisena. Se osoitti, että taikinan kehitys on tapahtunut oikeaoppisesti, Veikko Kilpanen täsmensi
Ilo, riemu loputon. Jämsään ei karhulupia myönnetty. Pyyntialue ei kuitenkaan ulotu Kuhmoisiin asti. Miettikää, miltä tämä tuntuisi omalla kohdallanne tai teille läheisen ihmisen kohdalla. elokuuta ja päättyy 31. Kuhmoislaisille kentästä on varmaankin tullut itsestäänselvyys. Jalkapallon kyläturnaus saanut liikkeelle vuosi vuodelta enemmän joukkueita, ja lasten Hippokisojen osallistujamäärä pysyy huimana. heinäkuuta. Pirkanmaalla karhukanta on vahvin Virroilla ja Mäntän suunnalla. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Ei pieni järkeni ymmärrä ollenkaan, silti uskon vaan sanaan Jumalan, että kerran pääsen luokse Herran kotiin ikuiseen, missä murhe ikävä poissa on. lokakuuta. Padasjoelle viime keväänä perustetun poikien jalkapallojoukkueen myötä kentälle on saatu uutta vipinää, kun osa joukkueen kotipeleistä on pelattu Kuhmoisissa. Pohjanmaalle myönnettiin seitsemän ja Pirkanmaalle kaksi karhunpyyntilupaa. Kuhmoisissa etäisyys on kuitenkin erittäin pieni, ja järvenrannan liikuntapaikat vahvistavat mielikuvaa siitä, että paikkakunnalla on kaikki tarvittava tiiviissä paketissa. – kuva Kalle Räsänen Pahkapöytä kuusesta Kuhmoisten urheilukenttä saa kiitosta kiihtyvällä tahdilla. Almin mummu Mummun rukous Päivi Hotokka Keski-Suomen ja Pirkanmaan pohjoisosiin on myönnetty poikkeuslupia karhunpyyntiin syksyn jahtikaudeksi. Kun on viettänyt koululiikuntatunteja urheilukentällä, ei välttämättä tule mieleen lähteä sinne lomalla. Hän haluaisi, että puistoon tulisi samanlainen liukuvaijeri, jollainen siellä oli vielä pari vuotta sitten. Suomen riistakeskuksen Pohjois-Hämeen alueen riistapäällikön Jani Körhämön mukaan karhut Karhukanta leviää etelään ovat kuitenkin levittäytymässä etelään Juupajoelle ja Orivedelle. Joku uhkaa hänen henkeään ja toiset toivovat kuolemaa. Matka torilta kentälle ei ole pitkä, mutta keskustaan esimerkiksi satamasta poikennut ei ehkä hoksaa sen ja uimalan olemassaoloa. Usein hämmästelläänkin, miksei Kuhmoisten kenttä ei ole vielä enemmän käytössä. Kansalliset yleisurheilun veteraanikilpailut ovat jo useana vuonna tuoneet kentän täyteen urheilijoita, ja hienoja suorituksia saa seurata jälleen 27. Näin Kuhmoinen on tullut tutuksi myös pirkanmaalaisille vierasjoukkueille. Vapaa-ajanasukkaat riemuitsevat, kun pääsevät vapaasti käyttämään aitoa, hyvinhoidettua nurmikenttää. Esimerkiksi viime viikon Kuhmoisten Sanomissa pääkaupunkiseudulla asuvat pojat ihmettelivät, missä paikalliset pelaajat ovat. Lisäksi Neeaa kiinnostavat heiluvat portaat ja karuselli. Kuhmoisissa tehtiin viime vuonna viitisen karhuhavaintoa, ja tänäkin vuonna karhuja on nähty. Jos aikanne käy noin turhautuneeksi, niin menkää vaikka talojen pelloille avuksi heinäpaaleja keräämään ja purkakaa turha suunpieksentä työhön. Nurmikentän maine leviää. Tarja Takala Olen kastettu, rokotettu kalliisti ostettu. Isä Taivainen antoi Jeesuksen, meille pelastuksen. Koska se on aina tarjolla, se ei tunnu erityiseltä. Lievästi epäedullista Kuhmoisten urheilukentälle on sen sijainti toisella puolella valtatietä kuin varsinainen keskusta. – kuva Päivi Hotokka Neea toivoo puistoon liukuvaijeria Kalle Räsänen luki Kuhmoisten Sanomista jutun Harmoisissa kasvavasta koivunpahkasta ja totesi, että hänellä on kotonaan vielä harvinaisempi pahka: Rautavaaralta löytynyt kuusenpahka. Viime aikoina kenttä on kuitenkin päässyt ansaitsemaansa arvoon yhä useammin. Kunnan omille liikuntatapahtumille urheilukenttä on hieno ympäristö. Te kutsutte itseänne mieTurha suunpieksentä surettaa äitiä hiksi, mutta kenestäkään teistä ei ole huutojanne vastaamaan eikä anteeksi pyytämään. Monissa paikoissa kentät ovat niin ruuhkaisia, että harjoitusaikoja on niukasti ja vain parhaat pääsevät nurmelle. Karhukanta on kehittymässä Eteläja Keski-Pohjanmaan itäosista PohjoisPirkanmaalle ulottuvalla alueella. Räsänen on itse tehnyt pahkasta pöydän. Suurin osa Keski-Suomen 16 karhunpyyntiluvasta keskitetään Keuruulta Kinnulaan ulottuvalle alueelle, missä karhuja on tiheästi. Lupamäärän ei arvioida hidastavan karhukannan kasvua ja levittäytymistä, mutta metsästyksen avulla voidaan lisätä karhujen ihmisarkuutta ja vähentää petojen liikkumisesta aiheutuvia konflikteja. Harvinaista olisikin, jos liikuntamahdollisuudet olisivat aivan kiinni kunnan liikekeskuksessa. Poikkeuslupia myönnettiin Pohjanmaan ja Pirkanmaan lisäksi 45 Itä-Suomeen vakiintuneen karhukannan alueelle ja 36 karhun levittäytymisvyöhykkeelle etenkin Keskija KaakkoisSuomeen. Pyyntiluvista 42 on poronhoitoalueen kiintiölupia. Koko Suomessa saa tänä vuonna metsästää 132 karhua. heinäkuuta 2013 2 LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 17.7.2013 Päivi Hotokka Olen lapsiani rakastavana äitinä väsynyt ja surullinen sekä samalla tunnen vihaa ja sääliä kuultuani näitä kylän suurisuita, jotka yhdessä puivat poikani elämää. 5-vuotias Neea Matoniemi poikkesi kesäkuun viimeisenä perjantaina Tietokodalla jättämässä Rea Peltolalle oman toiveensa Puuhapuiston kalustuksesta. Muut saavat pelata hiekkakentällä. Kaikilla ei ehkä ole edes vertailukohtaa. Karhun metsästyskausi alkaa 20
Eräs vastaaja toteaa: ”Täällä saa olla rento, huumoria riittää.” Kesäasukkailla paljon sanottavaa Pienimuotoisuuden kaipuu näkyy esimerkiksi rakentamista koskevissa toiveissa. Myös hän pitää lähteisen suon maisemaa hienona. Keski-Suomen ely-keskus tekee ensi talvena raportit kartoitetuista soista ja esittää seuraavaan syksyyn mennessä valtakunnallisen suojeluohjelman työryhmälle suojeluun sopivat suot. Esimerkiksi Kuhmoisten houkuttelevimmiksi piirteiksi mainitaan ystävälliset ihmiset, aktiivinen kylämeininki, omalaatuiset ihmiset ja se, että kaikki tuntevat kaikki. Asiaan tutustuivat myös Kari Laatikainen, Jouni Joutsimatka, Jorma Kalhola ja Asko Joutsimatka. Marja Kuisma on käyttänyt kyselyn vastauksia hyödykseen kirjoittaessaan maankäytön periaateohjelmaa. Kuhmoisissa on kartoitettu myös muutama pienempi suo, mutta niiltä ei löytynyt erityisen arvokkaita luontotyyppejä. – Jos kehittämisideoita ei tule, asiat eivät voi olla kauhean huonosti. heinäkuuta 2013 Päivi Hotokka Ampumaradan lähellä sijaitsevalta Aukeasuolta löytyi kaksi viikkoa sitten pidetyssä katselmuksessa Keski-Suomessa uhanalaista haaraliuskasammalta parin neliömetrin alalta. Muualla asuvat pitävät Kuhmoisten pahimpana liikenneongelmana julkisen liikenteen puutetta, mutta vakituiset ja kesäasukkaat nostavat esiin Toritien huonon kunnon ja hankalat pysäköintijärjestelyt. Suon pohjoisosa on ojitettu, ja se on ollut tehokkaammassa talouskäytössä. Aukeasuon luontotyyppejä kartoittivat kaksi viikkoa sitten tiistaina Timo Kypärä ja Emma Marjakangas (oik.) Keski-Suomen ely-keskuksesta. – Keski-Suomesta tunnetaan ennestään reilu kymmenen esiintymää. Suurin osa vastaajista haluaisi Kuhmoisiin omakotitaloja, pientaloja ja pieniä, edullisia asuntoja. Esimerkiksi riistanhoitoyhdistys ja pari muuta maanomistajaa saivat ennakkotiedon vasta toisen maanomistajan otettua yhteyttä. Pohjoisosan ojitettu suo on osittain riistanhoitoyhdistyksen omistamaa ja vuokraamaa ampumarataaluetta. Siellä on tehty aikanaan hakkuita, mikä on nähtävissä siitä, että pensaskerros ja lahopuut puuttuvat suon eteläreunan laajoista ruohoja heinäkorvista. Vastaajia oli 60, joista 21 oli vakituisia asukkaita Kuhmoisissa, 26 kesäasukkaita ja 13 muualta tulleita. Suolla on myös vanha sammallato ja talvitie, jota on käytetty soranajoon. Päivi Hotokka Luonnonläheisyys nousi vahvasti esiin Kuhmoisten vetovoimatekijänä, kun Kiepsaus-torin asiakkailta kysyttiin kesäkuussa ajatuksia kunnasta ja sen kehittämisestä. Kysely toteutettiin kunnan kojulla, jossa halukkaat saivat vastata kysymyslomakkeeseen. Suojeltavat alueet ovat tiedossa loppuvuonna 2014. L a a t i k a i n e n k r i t i s o i edelleen sitä, että kaikki maanomistajat eivät saaneet ajoissa tietoa katselmuksen järjestämisestä. Laatikaisen mukaan Aukeasuon tilanne koskee 3–6 maanomistajaa. – Vastauksista välittyy sosiaalisuus. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 17. Marja Kuisma huomauttaa, että kesäasukkailla on paljon sanottavaa ja kehittämisideoita. Suon arvoa nostavat myös luonnontilaiset rehevät korvet. Kypärän mukaan Aukeasuo on luonnonsuojelullisesti kiinnostava. Sen eteläosassa on kaunista lähdelettoa, joka on arvokas elinympäristö. KeskiSuomessa kartoitetaan yhteensä noin 110 suota, mutta vielä ei tiedetä, kuinka moni niistä suojellaan. Aukeasuon luontotyypit kartoitettiin valtakunnallista soidensuojeluohjelmaa varten. – Riistanhoitoyhdistys seuraa tilannetta ja neuvottelee alueen rajauksista sekä mahdollisen suojelun ehdoista, Laatikainen lupaa. Muita mahdollisia muuttajia saattaisivat Kuisman mielestä olla Kuhmoisista kotoisin olevat nuoret. Maanomistajilla vaihtoehtoja Mikäli Aukeasuo valitaan suojeluohjelmaan, maanomistajat voivat joko myydä alueen valtiolle tai perustaa korvausta vastaan yksityisen suojelualueen. Riistanhoitoyhdistys seuraa tilannetta Katselmuksessa oli mukana Kuhmoisten riistanhoitoyhAukeasuolta löytyi uhanalainen laji distyksen toiminnanohjaaja Kari Laatikainen. Yksi vastaaja toivoo kaunista, matalanpuoleista puutalokylää, mutta yksi uskaltaa ehdottaa tornitaloa tarkasti harkittuun paikkaan. Lisäksi suolla kasvaa hentosaraa, joka on haaraliuskasammalta yleisempi, mutta silti huomionarvoinen laji. Luontoon liittyviä tärkeitä asioita ovat muun muassa Päijänne, Isojärvi ja muut järvet, mäkinen maasto, kauniit maisemat sekä kalastus ja marjastus. Arvostetaan ihmisiä, tapahtumia ja palvelualttiutta. Aluearkkitehti Marja Kuisma on tehnyt vastauksista koosteen, ja hän huomasi, että toiveet olivat pienimuotoisia, ihmisen mittakaavassa. – He ovat hyvin aktiivisia palvelujen käyttäjiä ja potentiaalisia kuntaan muuttajia. – Keskimääräinen tyytyväisyys on aika suuri kaikissa vastaajaryhmissä, Kuisma arvioi. Kuva on Isojärven kansallispuistosta.. kesäkuuta, mutta se tuli perille vasta katselmusta edeltävänä päivänä. Niin vakituisia kuin kesäasukkaitakin viehättää Kuhmoisissa ennen kaikkea monipuolinen luonto. Sen lisäksi hän välittää tulokset kunnassa muille, joita ne koskevat, esimerkiksi liikunnan ja elinkeinojen parissa työskenteleville. Kartoitusten perusteella valitaan arvokkaimmat suot suojeluohjelmaan. Tähän vihjaa se, että kyselyssä monet mainitsivat tärkeiksi asioiksi perheen, suvun ja juuret. Laatikainen lisää, että suolla on näkyvissä merkkejä ihmisen toiminnasta. Ne ovat hänen mukaansa syntyneet, kun valo on lisääntynyt hakkuiden jälkeen. Tämä alue ei ollut tiedossa aikaisemmin, kertoo suunnittelija Timo Kypärä Keski-Suomen elykeskuksesta. – Suosittelen yksityisen suojelualueen perustamista, jolloin suojelusta saa korvauksen ja määräysvalta esimerkiksi metsästysoikeuden vuokraamisesta jää maanomistajalle. – Iso osa kesäkuhmoislaisista itse asiassa kokee asuvansa Kuhmoisissa. – Osoittaa huonoa hallintotapaa, että kirje oli päivätty 14. Kohtuullisen kokoisia kehittämistoiveita Hänen kokemuksensa on, että mikäli ihmisten mielestä jokin on pielessä, he myös sanovat sen tällaisessa kyselyssä. Kun heihin satsattaisiin, he voisivat palata opintojen jälkeen
Mutta illalla pönttö oli taas hiljainen. Tunnelma oli mukava, leiriläiset olivat innoissaan ja kaikilla oli selkeät ajatukset siitä, kuinka leirillä toimittiin. klo 18. Ihmisetkin tarvitsevat joskus muiden apua selvitäkseen elämästä. Jonot muodostuivat vauhdilla, kun pilli vihelsi, ja tiskaamaan mentiin enemmän kuin innolla. KIITOKSET HENGELLISET KIITOKSET! Sarille ja Markulle ikimuistoisesta illasta 80+ Mukana olleet Hiljenny hetkeksi kesäkirkossa! SYNTYNYT ONNITTELUT Helsingin Kätilöopistolla 9.7.2013 klo 00.29 Niilon pikkuveli Emil 3750 g / 52 cm Pojistaan iloitsevat Pipsa ja Niklas Neumann Pihamme viimeinen lintupesue oli kirjosieppoperhe. Omaiset saattoivat Juhanin viimeiseen lepoon hiljaisuudessa. Leiri koostui erilaisista kädentaidoista. Terhi Ratalahti 18.7. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Hautasin kuolleen poikasen kuoppaan, josta olin kaivanut matoja. klo 11. ja 27.7. klo 19. Kilpailut vaativat tarkkuutta sekä ryhmätoimintaa, ja saattoipa osassa hieman kastuakin. Jeesus käytti varpusia esimerkkinä Jumalan huolenpidosta: Yksikään niistä ei putoa maahan, ellei teidän [taivaallinen] Isänne sitä salli. Pikkulinnut opettavat meille Jumalan huolenpidosta ja meidän tehtävästämme pitää huolta toisistamme. Leiri pidettiin ensimmäistä kertaa, ja tarkoituksena oli päästä muistelemaan vanhoja leirikokemuksia ja tulla kokeilemaan taas kerran oloa leiriläisenä. Emolinnut eivät lennelleet sen ympärillä kuten tavallista vaan tuntuivat hylänneen pöntön. Kirkkoherranvirasto on suljettu to 18.7.2013. Leirille saapui 17 innokasta leiriläistä, joista osalla oli takana monta leirivuotta Veliksellä, osalla hieman vähemmän ja olipa osa ehtinyt toimimaan myös ohjaajana leireillä. Sopraanot Johanna Bister ja Jenni Lättilä sekä pianisti Kari Hänninen. klo 13. ja 25.7. Ohjaajien rastiradalta valmistui koko ryhmän yhdessä kokoama palapeli. tänään Ossi, Ossian to Riikka pe Sari, Saara, Sara, Salla, Salli la Marketta, Maarit, Reetta, Reeta, Maaret, Margareeta su Johanna, Hanna, Jenni, Jenna, Jonna, Hannele, Hanne, Joanna ma Leena, Matleena, Leeni, Lenita ti Olga, Oili ke Kristiina, Tiina, Kirsti, Kirsi, Krista, Kiia, Tinja. Me emme olisi kyenneet hoitamaan niitä lentokykyisiksi. Konsertti kirkossa ke 17.7. Saarnaa Antti Paananen Jämsän Kristilliseltä Opistolta. Aamulla huomasimme, että rukous oli kuultu. ja Vuokko Eräranta 25.7. Avasin sen katon. Poikasten vanhemmat kantoivat niille ruokaa taukoamatta pitkin päivää. Toisella viikolla aloitimme varhaisnuortenleirin. Etteivät poikaset kuolisi nälkään, kaivoin niille matoja, joita annoin pöntön reiästä. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuolleet: Helmi Tellervo Nipuli Kirkonkylästä 93 v, Mauri Pellervo Rantala Kirkonkylästä 71 v ja Risto Olavi Leppä Ruolahdelta 67 v. Perjantaina siistittiin leirikeskus kuntoon ja lähdettiin koti kohti taas monta muistoa rikkaampina. Kesäilta virran varrella Päijälän rukoushuoneessa to 18. Poikanen pääsi omassa pesässään lepoon. klo 10. Kinkerit Pihlajakosken Rantamakasiinikahvilassa su 21.7. Kirjosiepot olivat palanneet huolehtimaan poikasistaan. Lasten kerho Päijälän rukoushuoneessa la 20. Lasten kanssa tehtiin tutkimusmatka aarresaareen ja löydettiin herkullinen aarre. Teimme kaarnalaivoja jotka seilasivat pitkin Velisjärveä, sekä jokaiselle hienon leijan lennätettäväksi. Myös omat mato-onget teimme kaikille. Leirin teemana oli vesi elementtinä ja vesillä liikkuminen, tähän liittyen lapset pääsivät harjoittelemaan veneestä pelastautumista ja uimista pelastusliiveillä. Pöntön ympärillä oli hiljaista. Leiri oli lyhyt mutta silti ehdimme paljon: painettiin kaikille oma leiripaita, laulettiin, syötiin, leikittiin ja kisailtiin leiriolympialaiset. Rakkaamme Juhani Teva nukkui pois pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana 29.6.2013. Satu Alenius Pipsa Laakso Juhannuksen jälkeen maanantaina aloitettiin lastenleirillä. Avasin katon ja näin poikasten kyhjöttävän pöntössä. Illalla päästiin ohjaajien suunnittelemalle rastiradalle. Myös helmiliskoja syntyi runsaasti. Muut olivat lähteneet omille siivilleen vuorokausi sen jälkeen, kun pesäpönttö oli nostettu uudelleen paikoilleen ja niitä oli viime hetkellä keinoruokittu. Illalla rukoilimme, että emot palaisivat huolehtimaan poikasistaan. Nappulaleiri aloitettiin leiriolympialaisilla, jotka sade yllättäen keskeytti. Aamusta sytytimme olympiatulen, ja jokainen joukkue teki itselleen lipun. Läksyt: Raamattu: 1. 10, kristinoppi: 41, virret 287 ja 289. Suljin katon ja naulasin pöntön kiireesti takaisin puuhun. Sieltä alkoi välittömästi kuulua piipitystä ja Puusta pudonnut aukkoon ilmestyi poikasten päitä. Illalla leikittiin ja pelailtiin. Olemme huolenpidon arvoisia. Poikaset olivat lähteneet pesästään – yhtä lukuun ottamatta, joka oli kuollut pesään. Ekana päivänä teimme itsellemme leirilätsät, ettei auringonpaiste pääsisi yllättämään. Eräänä päivänä pönttö oli pudonnut maahan kyljelleen. Kor. Silti varmasti kaikista mieluisin oli lipunryöstö ja siitä muistoksi jääneet mustelmat! Leiri oli kaikkien mielestä onnistunut ja ikimuistoinen, ja yhteistuumin päätimme tehdä siitä perinteen. klo 19 Tommi Leskelä Tervetuloa Helluntai srk Toritie 44 Kotiseurakuntasi kutsuu Sinua, olet sydämellisesti tervetullut mukaan tilaisuuksiin ja toimintaan! www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 9. Ohjelma 20 e kirkon ovilta. Järjestää LC-Kuhmoinen. Keskiviikkona rakennettiin donitsilossi, jotta pääsimme saareen paahtamaan vaahtokarkkeja. Viimeisenä iltana pääsimme vielä laavulle paistamaan tikkupullaa ja makkaraa. Seuraavana aamuna ehdittiin vielä kisailla leikkimielisesti ennen kotiinlähtöä. Iltaisin saimme nauttia monipuolista ohjelmaa: ohjaajien rastirata, lasten Leirikesä on taas takana suunnittelemat iltaohjelmat sekä vielä Veliksen oma sketsihahmokin. – – Älkää siis pelätkö. Ikinuoret Veliksellä Lastenleirien välissä pääsivät viikonlopuksi leirikeskukseen ikinuoret eli vuosina 1984–94 syntyneet vanhat leiriläiset. Torstaina ukonilma katkaisi leirikeskuksesta sähköt moneksi tunniksi, joten pääsimme vielä käytännössä kokemaan miltä leirielämä tuntuu ilman sähköä ja juoksevaa vettä. Sisältä ei kuulunut mitään. Pikkuiset sirkuttivat nälkäisinä ja kurkkivat pesäaukosta. Sama toistui, kun tarjosin lisää. Sateesta ja ukkosesta huolimatta leiri päästiin loppuun ja hyviäkin ilmoja riitti. Olettehan te arvokkaampia kuin kaikki varpuset. su helluntaista 21.7. Torstaina vietimme olympiapäivää. Jumala saa ihmiset toimimaan muiden hyväksi: lääkärit, lähimmäiset, perheenjäsenet, esirukoilijat. heinäkuuta 2013 4 VIIKON NIMET HARTAUSKIRJOITUS Risto Ojala Ilosanoman-ilta To 18.7
1990-luvulla perinnebiotoopeista oli hoidossa 80 prosenttia. – Tämä on hieno tapa tutustua alueiden historiaan. Perinnebiotoopit ovat niittoja laiduntalouden muovaamia luontotyyppejä, kuten esimerkiksi niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia. tuttaa, että raivaustähteet tulisi kuljettaa perinnebiotoopeilta pois, jotta alueelle ei tule liikaa ravinteita. Vaikka paikat olivat tuttuja, tarjosi kävely myös jonkin verran uutta tietoa esimerkiksi kantatilojen historiasta.. Varmaa Niina Huuhtanen Perinnemaisemien määrä on romahtanut maatalouden aiheuttamien muutosten myötä merkittävästi viimeisten sadan vuoden aikana. Vaikka perinnemaisemien määrä onkin radikaalisti vähentynyt, ei kannata vielä heittää viikatetta varastoon. Mitä vähemmän ravinteita, sitä paremmin perinnebiotooppien lajisto säilyy. Kyläkierroksen viimeinen kohde oli Jokelankoski, josta jatkettiin matkaa takaisin Maamiespirtille. Paula Rantanen painotti kyläläisille, että tarkoituksena ei ole kuljettaa turisteja pihoille ihmettelemään, vaan tehdä paikalliset asukkaat tietoisiksi arvokkaiden kulttuuriperintöjen olemassaolosta. heinäkuuta 2013 Niina Huuhtanen Hassissa, Puukkoisilla ja Arvajalla on tutustuttu parin viikon takaisilla kyläkävelyillä kylien historiaan ja maaseudun perinnemaisemiin. – Ensimmäisen kerran Haljalan tila on mainittu historiankirjoissa 1500-luvulla. Suunnitelmaan kootaan kuvaukset maisemakohteista, rakennuksista ja kylämaiseman ominaispiirteistä. – Kaikki tehdään kyläläisten ehdoilla eikä ketään pakoteta mukaan. Perinnemaisemia voi tulla lisää Koska perinnemaisemat ovat syntyneet varhaisten elinkeinojen ja maankäyttötapojen seurauksena, voi niitä ja niillä kasvavia uhanalaisia lajeja hoitaa parhaiten päästämällä navetan eläimet laiduntamaan luonnonlaitumille. Suunnitelmissa yritetään ottaa kaikki huomioon, mutta myös kyläläisten oma aktiivisuus on hankkeessa toivottavaa. Tietoa ja käytännön vinkkejä Kyläkierroksella ihailtiin myös avoimia peltomaisemia ja Puukkoisten vanhaa kansakoulua, jossa on pidetty omaa kasvitarhaa vuoteen 1972 asti. Joka vuosi Suomesta löytyy ainakin muutama sellainen maanomistaja, joka ei ole ollut tietoinen arvokkaiden maisematyyppien olemassaolosta tai siitä, että kohteen hoitamiseen voi hakea maatalouden ympäristötuen erityistukia. 15-henkinen seurue tutustui ennakkoon kyläkävelyreittiin Maamiespirtin pihassa, josta matka jatkui Haljalan tilalle. heinäkuuta liikkeelle petrolinsinisen Maamiespirtin pihasta, josta tehtiin noin viiden kilometrin kierros seitsemässä kohteessa. Kyläkävelyt liittyvät Mahdollisuutena maisema -hankkeeseen, jossa laaditaan Arvajanreitin valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle maisemanhoitosuunnitelma. Mikäli sama suunta jatkuu myös tulevaisuudessa, ei arvokkaista luontotyypeistä ole enää rippeitäkään jäljellä 2100-luvulla, kertoo Elina Lehtinen Keski-Suomen ely-keskuksesta. Rantanen kertoo, että ensimmäisestä kyläkävelystä Hassista oli jo tullut ideoita ja toiveita suunnitelmaan mukaan otettavista alueista. Ne ovat kasvija eläinlajistoltaan monimuotoisimpia luontotyyppejämme, ja niiden taantuminen on vakava uhka luonnon monimuotoisuudelle. Suunnitelmasta julkaistaan kirjanen, joka tulee vuoden 2014 loppuun mennessä myös nettiin saataville. Puukkoisten kyläkävely lähti keskiviikkona 3. Mikäli eläimiä ei ole, voi laidunnettuja kohteita myös niittää hätähoitona. Kävelyreitin varrelle oli valittu isoimmat kantatilat, sillä koko kylää ei kierrokseen olisi saatu mahdutettua. Hankkeen tavoitteena on edistää ja kehittää maaseudun kulttuurija luonnonmaisemien hoitoa ja säilymistä Keski-Suomen ja Etelä-Savon alueella. Vuonna 2007 luku oli jo laskenut 50 prosenttiin. Nykyään vapaa-ajanasuntona toimiva kansakoulu on kouluttanut myös kyläkävelyn luennoitsijan Heikki Haljalan. Suunnittelin osallistuvani myös maisema-ajeluun Arvajalla, koska nämä alueet ovat minulle tuttuja ja on mukavaa nähdä vanhoja rakennuksia ja tavata kyläläisiä. Kirkonkirjoihin Haljalan asukkaat on kuitenkin merkitty vasta 1740-luvulla, Heikki Haljala selventää. Matkan varrella keskusteltiin myös perinnebiotooppien kasvillisuudesta, bongattiin tien varrelta kantarelleja ja muisteltiin Puukkoisten historiaa Jokelankosken pauhussa. – Joskus alueita saadaan hoitoon maatalouden tuotantosuunnan vaihtuessa. Tarkoitus on tukea ja antaa neuvoja niille, jotka Kävelyllä tutustuttiin perinneympäristöön tarvitsevat apua suunnitelmaan kuuluvien kohteiden hoitamisessa, projektisuunnittelija Paula Rantanen kertoo. Vanhoja alueita kunnostetaan uudelleen hoitoon, jolloin myös uusia perinnemaisemia voi tulla lisää. – Monipuolinen lajisto säilyy alueella, jos liiallista rehevöitymistä ei tapahdu. Maisemanhoitosuunnitelma on yksi hankkeen monista tehtävistä. Monien huulille nousi Kaakon talon pihalla kysymyksiä Mahdollisuutena maisema -hankeen maisemanhoitosuunnitelmasta, jossa kohteet esitellään. Perinnemaisemat vaativat säilyäkseen ihmisen ja luonnon vuoropuhelua. Puukkoisten Maamiespirtiltä siirryttiin Haljalan tilalle, jossa käytiin läpi paikan perimätietoa Heikki Haljalan johdolla. Suunnittelualue kattaa pääosin Hassin, Puukkoisten ja Arvajan kylät, mutta suunnitelmaan voidaan sisällyttää myös lähialueita asukkaiden toiveiden mukaan. Kyläkierrosten jälkeen Rantanen aloittaa maastokäynnit ja käy läpi alueen tilakohtaisesti asukkaiden toiveita unohtamatta. Kaakon tilan emäntä Arja Kaakko esitteli kierroksen loppupuolella 14-huoneisen kantatilan pihapiiriä retkeilijöille. – Lähden ottamaan ihmisiin yhteyttä henkilökohtaisesti ja selvitän, haluaako omistaja jonkun kohteen mukaan suunnitelmaan. Lypsykarjasta lihakarjaan siirryttäessä tulee mahdolliseksi laiduntaa heikkotuottoisempia alueita. Rakennettuun perinnemaisemaan kuuluvat historialliset rakennukset ja rakennelmat, kuten esimerkiksi aidat, veräjät ja ladot. – Tunnelmat ovat hyvät. Toteuttaminen on omistajasta kiinni. Avoimet peltomaisemat ihastuttivat kyläkävelyn osanottajia, joista monet ovat viettäneet lapsuusja nuoruusvuotensa Puukkoisilla. – Maisemanhoitosuunnitelmaan kootaan alueiden kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat kohteet ja niille hoitosuositukset ja ohjeet. Esimerkiksi Korpilahdella Kulttuuriperintö ja luonnon monimuotoisuus ry on ottanut vanhoja laidunalueita kunnostettavakseen ja lampaiden laidunnettavaksi. Sekä Hassin että Puukkoisten kävelyyn osallistunut jämsäläinen Veikko Paakkanen kuvasi innostuneena maaseutumaisemaa vaimonsa Arja Paakkasen kirjatessa ylös kyläkävelyn tunnelmia. Lehtinen kuitenkin muisArvokas maisema tarvitsee hoitoa tietoa Haljalan tilan ensimmäisistä asukkaista ei ole, mutta se kuitenkin tiedetään, että tilan omistajat ovat olleet monessa mukana. Tästä on myös käytännön hyötyä kyläläisille, sillä tulevan suunnitelman avulla maanomistajat voivat halutessaan siivota pahimpia ryteikköjä pois arvokkailta alueilta, Veikko Paakkanen sanoo. Meidän tehtävämme ei ole suojella kohteita, vaan tarjota tietoa ja hoito-ohjeita. Pelkkiä historiallisia rakennuksia ei kyläkierroksella kuitenkaan nähty. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 17. Lehtisen mielestä on selvää, että hoitamattomina alueet putoavat vähitellen perinnebiotooppiluokituksen ulkopuolelle ja muuttuvat metsätalousmaaksi. Maisemallisia kokonaisuuksia selvitetään erilaisilta osa-alueilta, joihin kuuluvat niin luonnonmaisemat kuin kulttuurihistorialliset rakennuksetkin. – Suunitelma ei velvoita mihinkään. – Ilman hoitoa ne tulevat vähitellen tuhoutumaan kaikki. Lapsuuden tuttuihin maisemiin palannut Katri Tamminen kertoi kyläkävelyn olleen kaikin puolin mielenkiintoinen
– Ihmismäisiin käytöstapoihin vesillä liikuttaessa toivoisi joskus kiinnitettävän enemmän huomiota. Hyvät merimiestavat ovat kuitenkin erittäin joustavia käsitteitä. Jos rikkomuksista joudutaan antamaan sakot, voi uudelle harrastukselle tulla tuntuvasti lisähintaa. Aineen mielestä veneilijöiden työkalupakista puuttuu usein ainakin kaksi perusasiaa, joiden huomiotta jättäminen aiheuttaa muille vesillä liikkujille ongelmia. Jokamiehenoikeudet eivät oikeuta huonotapaisuuteen tai vaaran ja vahingon aiheuttamiseen. Pelastusliivit ovat veneessä mukana aina, vaikka ne eivät ihan joka kerta päälle pääsisikään. Väistämissäännöt on tiedettävä, mutta myös hyvät merimiestavat pitäisi omaksua, jos mielii liikkua vesistöissä. Kuinka hyvin tunnet mielestäsi veneilysäännöt. Markku Ruokolainen, Lahti – Olemme veneilleet toistakymmentä vuotta, joten molemmat tuntevat säännöt suhteellisen hyvin. Sikailu ei kuulu hyviin tapoihin Vesilain mukaan jokainen veneilijä saa liikkua vesistöissä suhteellisen vapaasti. Pelastusliivit kuuluvat veneen varustukseen, mutta ei niitä koko ajan päällä pidetä. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Seitsemän vuoden veneilyharrastuksen aikana suurempia vaaratilanteita ei ole sattunut, vaikka kovan ukkosmyrskyn päästessä järven selälle keli kovenee nopeastikin, jolloin on osattava toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Myös oikeanlaisiin veneen kiinnittämistapoihin pitäisi perehtyä tarkemmin. Yhteisen aterian jälkeen matka jatkuu jälleen.. Tilanteesta selvittiin onneksi säikähdyksellä. Pahin vesillä sattunut tilanne oli se, kun purjeveneemme masto katkesi yhtäkkiä edellispäivän myrskyn takia. Tekniset viat ja polttoaineen loppuminen ovat yleisimpiä ongelmia. Vääksyläinen Paavo Lounela joutui taannoin vaaratilanteeseen Päijänteen Kessalmella, kun hän oli puolisonsa kanssa soutelemassa. Perustelut on kuitenkin oltava kunnossa. Pauli Harju, Jyväskylä – Uskoakseni erittäin hyvin. Tamperelainen Tiina Aine on vuosien veneilyharrastuksen tuoman kokemuksen myötä oppinut, että yllättäviä tilanteita voi vesillä liikkuessa sattua. Petri ja Minna Hämäläinen pysähtyivät Kuhmoisten satamaan tankkaamaan. Hannu Kaski, Jyväskylä – Molemmat laivuritutkinnot on suoritettu, joten veneilysääntöjen pitäisi olla hallussa. – Moottorivene kaahasi meitä kohti ja äkkäsi veneemme vasta viime hetkillä. Tänä kesänä olemme reissanneet Päijännettä ristiin rastiin jo kolmen viikon ajan. Nopeusrajoitusalueet ja aallokon aiheuttamiskielto satamien läheisyydessä kuuluvat venepoliisin valvonta-alueeseen, ja niissä tapahtuvista rikkomuksista tulee Pietiläisen mukaan jonkin verran ilmoituksia. Pelastusliivejä pidämme veneillessä ja vaadimme, että myös vieraamme käyttävät niitä. – Merellä ja sisävesillä pätevät samat säännöt. Lounela ei ole ainoa, joka on kohdannut vesillä liikkuessaan vaaratilanteita. Mieheni huomasi kuitenkin moottoria tutkiessaan, että lapsemme oli irrottanut alkuvalmisteluissa sulakkeen moottorista. Muista varustepuutteista selviää Pietilän mukaan joko rikesakolla tai kirjallisella huomautuksella. Vapaamielisistä säännöistä huolimatta Ilkka Pietiläinen muistuttaa, että hyviin tapoihin kuuluu jättää olosuhteisiin nähden kunnon hajurako muihin kulkijoihin. Poliisin tehtäviin kuuluu myös tietämättömien ohjeistaminen ja auttaminen yllättävissä tilanteissa. Käymme veneilemässä kesällä säiden salliessa. Etenkin uudet ja aloittelevat veneilijät saattavat alkuinnostuksen huumassa tehdä vakaviakin rikkeitä esimerkiksi kieltoja rajoitusalueilla. Pietiläisen työnkuvaan kuuluu pääasiassa vesiliikenteen valvonta. Hän ei edes välittänyt tietää, selvisimmekö aalloista. – Avustustehtävät liittyvät usein niin sanotusti uusavuttomuuteen. Veneilijät käyttäytyvät Päijänteellä mielestäni fiksusti: muita tervehditään, autetaan ja siirretään veneitä, jotta kaikki mahtuvat satamaan. Tapaus päättyi siis lopulta varsin onnellisesti. Tämä on pitkäaikainen harrastus, ja vietämme vesillä yleensä kolmisen viikkoa yhteen soittoon. Mieheni on kuitenkin veneen kippari ja hänen vastuullaan on navigointi, mutta minun pitää olla asioista perillä. – Vielä kaksikymmentä vuotta sitten tapauksia oli Keiteleen–Päijänteenalueella yli seitsemänkymmentä vuosittain. Aika omissa oloissaan on saanut olla. Käytämme aina pelastusliivejä veneessä ja laitamme ne jo hyvissä ajoin päälle ennen kuin nousemme veneeseen. Lakipykäliin ei ole säädetty tarkkoja metrimääriä esimerkiksi siitä, kuinka läheltä toisen laiturinnokkaa veneilijä voi kulkuneuvollaan päristellä. On esimerkiksi tärkeää osata lukea merikarttaa, koska navigaattoriin ei voi luottaa sataprosenttisesti. – Ihmiset eivät kiinnitä huomiota veneen jättämiin peräaaltoihin. – Jos kielto tai rajoitus asetetaan, on hakijan itse merkittävä alue asianmukaisesti. Kuljettaja vain jatkoi Tiina Aine, Tampere – Olemme veneilleet vuodesta 1997 lähtien, ja tunnen niitä sen verran, mitä olen veneillessä oppinut. Viime kesänä meinasimme rysäyttää veneen sataman laituriin teknisen vian vuoksi. Päijänteellä on hyvin fiksuja veneilijöitä ja muut otetaan huomioon. Jos ohikulkeva liikenne aiheuttaa esimerkiksi aallokkoa, kannattaa laiturirakenteet ja veneiden kiinnitykset hoitaa jämerämmällä tavalla. Mikäli jossain paikassa olisi tarvetta kielloille tai rajoituksille, voi sellaisia hakea ely-keskukselta. Esimerkiksi siis siihen, ettei mentäisi liian lähelle toisen mökkirantaa. heinäkuuta 2013 6 Niina Huuhtanen Pelastusliivien ja sammuttimien uupuminen ovat yleisimpiä varustepuutteita, joista Jyväskylän liikkuvan poliisin ylikonstaapeli Ilkka Pietiläinen joutuu heristämään sormeaan Päijänteen vesiliikenteessä. Nyt määrä on noin kolmenkymmenen tietämissä. Minna ja Petri Hämäläinen, Lahti – Olemme seilanneet parikymmentä vuotta vesillä, joten veneilysäännöt ovat meille tuttuja. – Kova merenkäynti on lisännyt polttoaineen kulutusta, pariskunta toteaa. Muiden veneilijöiden käytös on kuitenkin aiemmin ollut ihan asiallista. Siinä ei ollut merimiestavoista tietoakaan. Kohteliaisuus on veneilyn säännöistä tärkeimpiä matkaa taakseen katsomatta. Hämäläiset käyvät Kuhmoisissa myös tervehtimässä sisustusliike Kapsäkin tuttuja. Mikäli moottoriveneestä tai yli viisimetrisestä purjeveneestä ei löydy kelluntavälineitä, napsahtaa veneilijälle erheestä muhkeat päiväsakot. Tilapäinen ankkuroituminen ja vesistöissä kulkeminen on sallittua, kunhan siitä ei aiheudu tarpeetonta vahinkoa, haittaa tai häiriötä ympäristölle ja muille ihmisille. Isot aallot melkein keikauttivat veneemme nurin. Veneilijöiden puhalluttaminen on olennainen osa työtä, sillä lähes jokaiseen veneilyonnettomuuteen liittyy jollain tavalla alkoholi, vaikka ruorijuopumustapausten määrä Päijänteen alueella onkin laskenut viime vuosina merkittävästi. Ukäännös esti törmäyksen. Tulimme juuri Sysmästä Kuhmoisiin emmekä nähneet matkalla yhtäkään moottorivenettä. Yllättäviä tilanteita voi sattua Pietiläisen mielestä veneilysääntöjen tuntemisessa on toivomisen varaa. Venepoliisin kanssa asioimisesta ei kuitenkaan aina seuraa ylimääräisiä kuluja. Puolessatoista viikossa kokeneet merikarhut ovat ehtineet kuluttaa polttoainetta jo kolme ja puoli litraa. Valvontaa tekevien määrä on kylläkin viime aikoina pudonnut resurssisyistä. – Olimme veneilemässä perheen kanssa kovassa kelissä, kun yhtäkkiä moottori sammui ja jouduimme hetkeksi tuuliajolle
Linnut nousivat näyttelyssä hallitsevaan osaan. On vaikeaa saada piirrettyä siitä juuri oikean vahvuinen yhdellä vedolla. Koska Lahtivirta rakastaa yksinkertaisia töitä, ei hänen teoksissaan näy itse kohteen lisäksi mitään ylimääräistä. – Olemme saaneet hyvää palautetta veneilijöitä. – Aina on olemassa riski, ettei kokonaisuus toimikaan, jos rakennusvaiheessa ei ole riittävästi kuvia, joista valita. Täytyi vain toivoa parasta. Yhteisen aterian jälkeen matka jatkuu jälleen.. – Uusi elämä voi alkaa vanhemmallakin iällä. Sekä Lahtivirralle että Ketosalolle hetken ikuistaminen on keskeisessä asemassa niin maalaamisessa kuin valokuvaamisessakin. Oikean hetken vangitseminen on vaatinut monesti nousemista ylös kukonlaulun aikaan ja sen asian hyväksymistä, että sormi ei aina ehdi kameran laukaisimelle ajoissa. Kuvankäsittelyohjelman avulla huonokin valokuvaaja voi muokata kuvista jälkeenpäin hyviä. Ikä ei ole este unelmien toteuttamiselle, ensi vuonna 60 vuotta täyttävä Ketosalo sanoo. Hannele Lahtivirta toi näyttelypaikalle autokuormallisen teoksia, joista hän valitsi Ketosalon valokuvien perusteella omat työnsä. Olen riisunut teoksistani taustan pois. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 17. Innostus pelkistettyihin töihin juontaa juurensa Japanista, jossa Lahtivirta on harjoitellut shodoa eli japanilaista kalligrafiaa.Kirjoitustaiteessa haastavinta on saada piirrettyä musteella merkkejä valkoiselle riisipaperille painamatta liikaa. Suurin osa makasiinissa olevista valokuvista on otettu Päijänteellä veden äärellä. – Olen kuvannut koko ikäni diafilmille eikä siinä ole ollut varaa virheille. Mahdollisuuksia ei kuitenkaan aina ole tarjolla kuin muutaman sekunnin verran, sillä luonto ja sen ihmeet muuttuvat jatkuvasti. – Kova merenkäynti on lisännyt polttoaineen kulutusta, pariskunta toteaa. Pihlajakosken näyttely on Ketosalon ensimmäinen. Heinäkuun 8. Taulujen teemat vaihtelevat Ketosalon utuisista järvimaisemista Lahtivirran pilvenreunalla notkuviin enkeleihin. Satamapoikien tehtävänä on ohjata veneitä laituriin, neuvoa mistä saa polttoainetta ja kertoa vieraille, mitä liikkeitä kylänraitilta löytyy. – Saatan hahmotella vuodenkin jotain aihetta, mutta itse maalaamisen voin tehdä yhdessä hujauksessa. – Pertti halusi vatupassin ja minä kielsin. Pertti Ketosalon sisäänheittomusiikkina soi muun muassa Sibeliuksen Finlandia. Joskus veneitä on niin paljon, etteivät ne meinaa kaikki mahtua satamaan. Pertin abstrahoidut valokuvat keskustelevat kuitenkin hyvin teosteni kanssa, arvioi yli 40 näyttelyä järjestänyt Lahtivirta. Kun siveltimellä piirtää viivan, ei sitä voi enää korjata myöhemmin. Eihän makasiinin kaltaisessa paikassa ole edes mahdollista asettaa tauluja millintarkasti, kun laudatkaan eivät ole suorassa, Lahtivirta sanoo. Lahtivirta on tehnyt suurimman osan näyttelyn esillä olevista teoksista akryylimaalilla, koska se sopii hänen räväkälle temperamentilleen parhaiten: maali kuivuu nopeasti jatkotyöstettäväksi. Kuvia ei ole käsitelty jälkikäteen, ja ne on kuvattu tavallisella digikameralla, jossa ei ole mitään hienouksia. heinäkuuta 2013 Niina Huuhtanen Taidenäyttely Hannele Lahtivirta ja Pertti Ketosalo Pihlajakosken sataman kulttuurimakasiini Pihlajakoskentie 420 8.–28.7.2013 – Vain insinööri voi pyytää vatupassia sellaisessa tilanteessa! Pirkkalalainen taiteilija Hannele Lahtivirta on juuri kertonut, miten Pihlajakosken kulttuurimakasiinin uuden näyttelyn rakentaminen sujui jyväskyläläisen Pertti Ketosalon kanssa. Hankalia tilanteita osuu kuitenkin kohdalle harvemmin. Akryylimaali sopii temperamenttiin Vaikka näyttelyn luontoteema oli jo ennalta sovittu, ei kumpikaan taiteilijoista tiennyt ennen sunnuntaita, toimivatko heidän työnsä yhdessä. – Hyvänä päivänä ohjaan viisi venettä satama-alueelle, Otto Hinskala sanoo. Pyydä apua satamapojilta Pasi Karppinen ja Otto Hinskala ovat korvaamaton apu Kuhmoisten satamaan saapuville veneilijöille. Näistä teoksista 16 on sellaisia, jotka eivät ole koskaan olleet esillä missään. Kuvankäsittelyohjelmia taiteilija ei suostuisi käyttämään, vaikka osaamista löytyisikin. Keinotekoiset kuvat eivät kiinnosta Pertti Ketosalon pelkistettyjen valokuvien erikoisuus piilee taitelijan mukaan niiden luonnollisuudessa. Nuoret avustajat tunnistaa vaaleista t-paidoista, joiden selässä lukee staff. – Kuvaan etupäässä maisemia. Ehkä juuri siinä piilee sen hienous. Petri ja Minna Hämäläinen pysähtyivät Kuhmoisten satamaan tankkaamaan. Makasiinin seinillä roikkuu yhteensä 60 teosta, joista 40 on Lahtivirran käsialaa. Hämäläiset käyvät Kuhmoisissa myös tervehtimässä sisustusliike Kapsäkin tuttuja. Puolessatoista viikossa kokeneet merikarhut ovat ehtineet kuluttaa polttoainetta jo kolme ja puoli litraa. Parhaiten Lahtivirralle ominainen tyyli näkyy esimerkiksi teoksissa Bird Power ja Te , joissa ilmentyy myös taiteilijan mieltymys kontrastiin ja kirkkaisiin väreihin. Tarvittaessa paikalle kutsuttavat satamapojat ovat veneilijöiden apuna elokuun alkuun asti. Asun Päijänteen rannalla ja olen nähnyt, miten monimuotoinen vesi voi olla eri vuodenaikoina. – Idea sai alkunsa Kroatian lomareissulta, jossa Otto ja Onni ihmettelivät satamassa häärääviä nuoria, jotka auttoivat veneilijöitä lipumaan laituriin, Taina Hinskala kertoo. Oli sitten kyseessä auringonnousun kuvaaminen Päijänteen rannalla tai kurkien kuvittaminen kankaalle, ne ovat kaikki tilaisuuksia, joihin voi tarttua tai olla tarttumatta. – Viiva on minun elementtini. Kun Hannele Lahtivirta Taiteilijat tarttuivat hetkeen ehdotti vuosi sitten silloiselle insinöörikollegalleen yhteisnäyttelyä, ei Ketosalon tarvinnut miettiä vastausta kovin pitkään. 10-vuotiaan Onni Hinskalan ja 11-vuotiaan Pasi Karppisen mielestä parasta työssä on se, että saa olla koko kesän veden äärellä. Koulujen alkamisen jälkeen apupojat työskentelevät satamassa vielä viikonloppuisin. Kohteliaisuus on veneilyn säännöistä tärkeimpiä Niina Huuhtanen Kuhmoisten satamaan ajavat veneilijät ovat päässeet jo neljänä kesänä nauttimaan hyvästä palvelusta viiden uutteran satamapojan ansiosta. Sekä Lahtivirralla että Ketosalolla oli selkeä visio siitä, miltä tilan kuuluu näyttää. – Haluan yksinkertaistaa kaiken minkä teen. Vaihtelevien työaikojen lisäksi etuihin kuuluvat herkulliset jäätelötauot. – Jos näyttelylle olisi annettu nimi, se olisi ehdottomasti ollut Carpe Diem, tartu hetkeen, Lahtivirta sanoo. päivänä avatussa näyttelyssä insinöörimäiset otteet ovat väistyneet Lahtivirran unenomaisten maalausten ja Ketosalon canvas-kankaille printattujen valokuvien tieltä
Kuhmoisten Seura on p ä ä k a u p u n k i s e u d u l la toimiva Kuhmoisten Kotiseutuyhdistyk sen ”alaosasto” jonka historia on seuraavanlainen: Tammikuussa vuonna 1962 kokoontui Helsingissä joukko entisiä kuhmoislaisia perustamaan yhdistystä, jonka tarkoituksena oli Kuhmoisissa syntyneiden tai siellä opiskelleiden tai sinne sukulaisuussuhteessa olevien yhdyssiteenä toimiminen ja kuhmoislaisten perinteiden vaaliminen. heinäkuuta mennessä oli edellisten li säksi yhdistykseen liittynyt jo 104 uutta jäsentä. heinäkuuta 1997. – kuva Heikki Heimalan kokoelmat 1963–1965 kuhmoislaisen perinteen keräys 1964–1965 valokuvien keräys Kuhmoisten historian 1. Hukki, Elli Härö ja Mikko Ylänen. Kuhmoisten Seura siirtyi sen jälkeen lähinnä taustavaikuttajaksi. Kuitenkin – Kuhmoisista puuttuu vielä kesäasukkaita edustava kesäasukasyhdistys – löytyisiköhän vielä nuorta voimaa aatteen vetäjäksi. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheen johtajaksi valittiin Risto Ojala, ja toiminta käynnistyikin sitten reippaasti. Seuran jäsenmäärä kasvoikin ja oli muutoksen jälkeen 156. Seuran perustamisasiakirjan allekirjoittivat V.A. Seuran nimeksi tuli Kuhmoisten Seura. Niinpä tässä nyt koetan vastata kysymykseen. heinäkuuta 2013 8 Heikki Heimala Menneinä vuosina – viime aikoina tosin yhä harvemmin – kun Kuhmoisten Seuran nimi on esiintynyt erilaisten kulttuuririentojen yhteydessä, seuran jäseniltä on kyselty, että mikä se sellainen seura on. sekä ylläpitämällä yhteyksiä Kuhmoisten kotiseututyötä edistä viin yhdistyksiin Seuraan liittyi heti 75 jäsentä. Kuhmoisten Seuran järjestämää toimintaa vuosien varrella. Tarkoitustansa seura toteutti järjestämällä kokous-, esitelmä-, huviynnä muita tilai suuksia ja retkeilyjä Mikä on Kuhmoisten Seura. osaan 15.11.1965 näytelmä Kuntakokous kuhmoislaisten esittämänä Kestikartanossa 14.11.1967 seuran 5-vuotisjuhla HOK:n ravintolassa Helsingissä 15.7.1972 kiertoajelu Kuhmoisissa seuran 10-vuotisjuhlan merkeissä 1983–1984 lehti Kuhmoisten kesäset 23.11.1985 näytelmä Heikki tuli Amerikasta ruolahtelaisten esittämänä taitelijakoti Lallukassa 9.10.1987 seuran 25-vuotisjuhla Helsingin ravintola Royalissa 21.7.1990 ensimmäinen Päijänne-risteily autolautta Lintalla 1991–1993 kesäasukasperinteen keräys 27.7.1991 retkeily Isojärven kansallispuistoon, Kotajärvelle ja Linnavuoreen 20.11.1991 Kuhmoisten pelimannit ja Heikki Litun valokuvat taiteilijakoti Lallukassa 18.7.1992 seuran 30-vuotisjuhla Kuhmolassa 27.6.1993 Vanhat Kuvat -valokuvanäyttely Kuhmoisten nuorisotalolla 16.7.1994 retkeily Isojärven Luutsaareen 29.7.1995 kotiseuturetki Jämsään Jämsän Kotiseutuyhdistyksen vieraaksi 1996–1998 Vanhat Tavarat – kotimuseoesineiden kartoitus, valokuvaus ja näyttely Kuhmoisten nuorisotalolla 12.7.1997 Kuhmoisten Kotiseutuyhdistyksen perustava kokous Kuhmolassa johtajina olivat toimineet Mik ko Ylänen, Ville Peltola, Taito Lamminen, Paula Valtonen, Jaakko Karttila, Eila Ali talo, Olavi Mattila, Jaakko Karttila ja Heikki Heimala. Ratkaisuna tähän ongelmaan seuran sääntöjä muutettiin 1990-luvun alussa siten, että myös Kuhmois ten kesäasukkaat ja muutkin Kuhmoisten ystävät voivat liittyä jäseniksi. Yhteyksiä Kuhmoisten kantaväestöön pyrittiin parantamaan keskittämällä toimintaa kesätapah tumiin paikkakunnalla. Kuhmoisten Seuran perustamisen jälkeen sen puheenKuhmoisten Seuran perustava kokous järjestettiin Helsingissä tammikuussa 1962. Toiminta vilkastui, mutta 1990-luvun lopulla oli jäsenmäärä aiemmin mainituista syis tä jälleen siinä määrin vähentynyt, että uusia toimia tarvittiin. Laskukaudet ovat johtuneet etupäässä jäsenistön ikääntymisestä, nuoria henkilöitä on ollut vaikeaa saada mukaan tämän tyyppiseen toimintaan. Myöhemmin aktiivitoiminta paikkakunnalla on tapahtunut Kotiseutuyhdistyksen puitteissa. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Niinpä Kuhmoisten Kotiseutuyhdistyksen perustava kokous pidettiinkin Kuhmolassa 12. Laskuja nousukausia Innostuneen alun jälkeen seuran toiminnassa on ollut niin laskukuin nousukausia kin. Perustajajäseniä oli lähes 50, ja 22. Seuran viettäessä 25-vuotisjuhlaansa vuonna 1987 jäsenistön määrä oli 125 ja vuonna 1992 30vuotisjuhlan aikaan jäseniä oli 131. Seuran syysja kevätkokousten yhteyteen oli järjestetty aina myös musiikkiohjel maa, esitelmiä ja pakinoita sekä tarjoilua ynnä muuta. Mukaan pyrittiin saamaan myös vie raita Kuhmoisista esiintymään ja selostamaan paikkakunnan tapahtumia. Nyt ikääntynyt joukkomme on jälleen harvennut pariinkymmeneen ja toimintakin on hiipunut keskinäisiin kesätapaamisiin. Yhdistysrekisteriin seura hyväksyttiin samana vuonna. Kotiseutuyhdistys perustetaan Koska Kuhmoisissa ei ollut toimivaa kotiseutuyhdistystä, ajattelimme, että sellainen voitaisiin perustaa ja seura siirtyisi sen pääkaupunkiseudulla toimivaksi ”alaosastok si”
Kotona pitää huolehtia muun muassa Päijännekodilta läksiäislahjaksi saaduista kukista. Vuokko Paateri-Pelkoselle kahvilan pitäminen oli lähes vapaaehtoistyötä. Muuten hänellä on vain hyviä muistoja Vuokon kahvilan pitämisestä Päijännekodilla 20 vuoden ajan. Kahvilan merkitys näkyi myös siinä, että vanhukset pääsivät tekemään pieniä ostoksia omalla rahallaan. heinäkuuta Kissakulman Torpalla salintäyteiselle yleisölle vuoden 1918 tapah95 vuotta sisällissodasta tumista ja niiden taustoista historiantutkijan varmalla otteella. Toistaiseksi on helppo kuvitella olevansa kesälomalla. Eläkepäiviksi hän ei tee suuria suunnitelmia matonpesun, museoaittojen siivouksen ja ruohonleikkuun lisäksi. heinäkuuta 2013 Päivi Hotokka Enää ei tarvitse leipoa. Hiljalleen hän näki, kuinka tärkeä asia kahvilasta muodostui Päijännekodin ja lähiseudun asukkaille. Vuokon kahviossa myytiin kaikkea tarpeellista, ja mitä ei ollut, sen hän lupasi hankkia seuraavaksi päiväksi. – Jouluna saatoin viedä postiin isoja kasoja kortteja koko suvulle. Lahjatavaraa meni paljon, esimerkiksi eri kutojien villasukkia. Eläkkeelle siirtymisen hyvä puoli on Vuokko PaateriPelkosen mielestä se, että ei tarvitse keksiä uusia leivonnaisia eikä käyttää iltoja ja viikonloppuja niiden valmistamiseen. Joulukortteja koko suvulle Yksi kioskin tärkeistä palveluista oli postikorttien ja -merkkien myyminen sekä korttien kirjoittaminen. Minulla oli aikaa, välillä puhuttiin vaikeistakin asioista. Nyt hän on saanut tehdä leikeistä totta. Eräs rouva oli lähdössä iltalypsylle, mutta PaateriPelkonen jäi juttelemaan lehmistä hänen kanssaan niin pitkäksi aikaa, että asia tuli hoidettua ja rouva saattoi palata takaisin. Yleisö esitti luennoitsijalle kymmeniä kysymyksiä. – Välillä tulee mieleen, että enhän minä mene sinne enää, ei ole minun kioskiani enää. Päijännekodilta tuttuja ihmisiä tulee kuitenkin ikävä, ja Paateri-Pelkonen on luvannut vierailla siellä vastakin. Kahviotyössä oppi tuntemaan talon asukkaat ja kaipaamaan, jos jotakuta ei näkynyt tavalliseen tapaan. Kissakulman torppa oli täynnä historiasta kiinnostuneita, kun tohtori Tuomas Hoppu vieraili Kuhtuu-viikolla puhumassa Suomen sisällissodasta. Aiemmin erillistä demenVuokon kahvilassa juteltiin ja kuunneltiin tiaosastoa ei ollut, ja kahvilanpitäjä joutui toimimaan portinvartijana, kun asukkaat olivat lähdössä kuka minnekin. – Monella oli tarve sille, että joku kuuntelee. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 17. Kuhmoinen kuhtuu -viikon tapahtumiin liittynyt historiapiirin kokoontuminen oli kulttuuriyhdistyksen ja nuorisoseuran yhteisesti järjestämä. Hiljalleen turistitkin löysivät kahvilaan, kun tiedustelivat kylältä mukavaa taukopaikkaa. He olivat suuria persoonallisuuksia ja jäivät lähtemättömästi mieleen, Vuokko Paateri-Pelkonen kertoo. Suosituimpia olivat karamellit ja keksit sekä joulun ja pääsiäisen sesonkituotteet. Vuokko Paateri-Pelkonen ei halua eläkkeellä sitoa itseään mihinkään tai suunnitella tarkkaa ohjelmaa. Paateri-Pelkonen perusti kahvilan vastavalmistuneeseen Päijännekotiin vuonna 1993, kun hän kaipasi jotain uutta elämäänsä ja huomasi kunnan hakevan kahvilanpitäjää lehti-ilmoituksella. Tuttuja ihmisiä on ikävä Kun Paateri-Pelkonen ilmoitti lopettavansa kahvion pitämisen, hänelle kerrottiin, että jos jatkajaa ei löydy, tilat otetaan Päijännekodilla muuhun käyttöön. – Hirveästi piti aina toppuutella ja pihallekin sai juosta välillä. – Se, mitä sain työstä, oli muuta kuin rahallinen palkka. Keskustelu rönsyili paikallisista yksityiskohdista 1. Hinnat olivat edulliset, ja tuottoa kertyi suurin piirtein polttoainekulujen verran. Iltalypsykin hoidettiin – Päällimmäisenä muistoissa ovat ihmiset. Kunta ei veloittanut vuokraa kahvion tiloista. maailmansodan suurvaltapolitiikkaan, johon vuosien 1917–18 tapahtumat Suomessakin liittyivät. Kotonaan Paaterin tilalla Harjunsalmella Vuokko Paateri-Pelkonen muistelee, kuinka lapsena leikki siellä ravintolaa ja kioskia. Se lisäsi asukkaiden virkeyttä. Vieraat lapsineen toivat Päijännekotiin eloa. – On tylsää, jos joutuu istumaan sängyn laidalla. Kuhmoisten Sanomat Filosofian tohtori Tuomas Hoppu luennoi maanantaina 8. – kuva Seija Tanninen. Kahvila oli myös paikka, jonne läheiset saattoivat mennä seurustelemaan asukkaiden kanssa. – Olisi ollut asukkaille ihan kauheaa, jos kahvilan olisi joutunut lopettamaan. – Hirveän mielelläni menin aina töihin. Paateri-Pelkonen kyseli jatkajaa monelta suunnalta ja sai hommaan vakituisen asiakkaansa Minna Korppila-Kauppisen, joka perusti kesäkuun alussa Päijännekodille kahvila Murun
100m 1) Markus Lehti TULOKSET Päivi Hotokka Koko päivän kestänyt sade taukosi ja aurinko tuli esiin viime keskiviikkona juuri ennen kuin Kuhmoisten Hymy herkässä Hippokisoissa Osuuspankin järjestämät Hippokisat alkoivat urheilukentällä. 9-vuotiaiden poikien luokassa kaikki pääsivät mitaleille. 40m 1) Emil Nilsson 2) Joonas Kiiskinen 3) Vihtori Ritari Tytöt 10v. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. 40m 1) Vilja Läderberg 2) Jaana Diana Shkatyrev 3) Aysel Laitinen 4) Eva Lammio Pojat 7v. Emma Vaskisalo ja Elina Laatikainen mittelivät vierekkäisillä radoilla 4-vuotiaiden tyttöjen luokassa. Pienistä kiukutteluista, varaslähdöistä ja radalle pysähtelyistä huolimatta lähes kaikki juoksijat pinkoivat hymyillen kohti maalia. 40m 1) Venla Läderberg 2) Milla Degerlund ja Elvi Thies 4) Milla Pihkala 5) Lelah Cousins 6) Loviisa Seppälä 7) Jonna Lahnajärvi Pojat 9v. 40m 1) Masi Kuivalainen 2) Daniel Viertiö 3) Joonas Joensuu 4) Martti Kurjenmäki 5) Jose Kauppinen 6) Elmeri Järvenpää 7) Julius Vuorinen 8) Mikael Tarvainen 9) Toni Urpunen 10) Eemil Kähkönen 11) Tito Varsell Tytöt 3v. 40m 1) Roope Aalto 2) Neeri Anttila 3) Aleksi Vuohelainen 4) Joakim Tuomola 5) Oskar Nilsson 6) Juho Viljakainen 7) Niklas Lahnalahti Tytöt 7v. 60m 1) Anna Vesa 2) Päivi Leppänen 3) Linn Thies 4) Janette Koskinen 5) Venla Pohjoisvirta 6) Pauliina Nuijanmaa 7) Siiri Vaskisalo 8) Johanna Rainio Pojat 11v. Joakim Tuomola nautti vauhdikkaasta juoksusta 6-vuotiaiden poikien luokassa. 8-vuotiaiden tyttöjen luokassa vauhti oli jo melko kovaa. Pienimmät kilpailijat saivat radalle mukaansa tukihenkilön, joka kannusti juoksijan maaliin asti. 60m 1) Arttu Pihkala 2) Tuomas Lättilä 3) Antti Laatikainen 4) SimoPekka Kauppinen 5) Matias Päiväläinen Tytöt 12v. 60m 1) Miikka Pärssinen 2) Roope Lahnajärvi 3) Miko Pärssinen Tytöt 11v. Toisessa erässä juoksivat Annika Huusari, Birgit Tuomola ja Laura Anttila. 40m 1) Sella Peltonen 2) Kristiina Lahnalahti 3) Aino Laakso 4) Siiri Lunden 5) Elsa Virkkunen 6) Aada Pohjoisvirta Pojat 3v. 60m 1) Emmi Enqvist Pojat 13v. 40m 1) Luka Halme 2) Topias Suosaari 3) Leevi Laakso 4) Jonne Salmi ja Ilmari Huusko 6) Rasmus Kalliokoski 7) Sammeli Koskinen 8) Sakari Hukki 9) Tuukka Ojanen 10) Pietari Seppälä Tytöt 8v. Osallistujia oli Kuhmoisten lisäksi muualta maasta Lappia myöten ja lisäksi ainakin Ruotsista. 40m 1) Hilma Ampuja 2) Lydia Tarvainen 3) Elisa Pirttilä 4) Ella Holopainen 5) Elina Laatikainen 6) Emma Vaskisalo 7) Linnea Lättilä 8) Olga Varsell 9) Iines Nilsson Pojat 4v. 60m 1) Olivia Halme 2) Helena Virtanen 3) Katri Johansson 4) Lotta Unnaslahti 5) Saija Koskinen 6) Katariina Lahnalahti Pojat 10v. 40m 1) Joona Aalto 2) Atte Unnaslahti 3) Akseli Nuijanmaa 4) Artturi Lahnalahti 5) Artjem Shkatyrev 6) Santtu Salonen 7) Otto Rainio Tytöt 9v. 40m 1) Anni Pirttilä 2) Emilia Kurjenmäki ja Ella Ritari 4) Olivia Halttunen 5) Maiju Lahtinen 6) Oona Salonen 7) Tessa Kortelainen 8) Ella Ylä-Jääski 9) Iida Uusitalo 10) Reetta Unnaslahti ja Martta Malin 12) Noora Lahnajärvi Pojat 6v. Kisoissa esittelivät taitojaan sekä juuri kävelemään oppineet että treenanneet pikajuoksijat. Kilpakumppanina hänellä oli Niklas Lahnalahti. 40m 1) Saimi Thies 2) Inka Kiiskinen 3) Iiris Korhonen 4) Ella Sarkki 5) Jarinja Saari ja Henna Urpunen 7) Emilia Pohjoisvirta 8) Urpu Sarvala 9) Amelia Kalliokoski, Sonja Vaskisalo ja Neea Matoniemi 12) Karoliina Huusari Pojat 5v. 60m 1) Sikujua Mponda Tytöt 15v. 40m 1) Olivia Tarvainen 2) Birgit Tuomola 3) Amelie Tarvainen ja Sara Laatikainen 5) Jenniina Koskinen 6) Emma Pihkala 7) Laura Anttila 8) Annika Huusari 9) Silja Kauppinen 10) Tuuli Lehti Pojat 8v. 40m 1.) Aino Helin 2) Jemiina Kähkönen 3) Minea Leskisenoja 4) Aino Virpinen 5) Minja Vaskisalo 6) Alma Seppälä 7) Adalmiina Lahnalahti 8) Iiris Seppälä Pojat 2v. 60m 1) Miska Heino 2) Samuli Töyry Tytöt 14v. 2-vuotiaiden tyttöjen luokan toisessa erässä kisailivat Adalmiina Lahnalahti, Iiris Seppälä, Alma Seppälä ja Aino Virpinen. Tapahtumaan osallistuneet yli 160 lasta ja nuorta saivat juosta kuivalla radalla. heinäkuuta 2013 10 Hippokilpailut urheilukentällä 10.7.2013 Tytöt 2v. 100m 1) Elviira Töyry Pojat 15v. Vihtori Ritari sijoittui kolmanneksi, Joonas Kiiskinen toiseksi ja Emil Nilsson ensimmäiseksi.. 40m 1) Niilo Peltola ja Peetu Arrenius 3) Ilari Vuohelainen 4) Erkka Rouvali 5) Elias Helin 6) Eemeli Holopainen 7) Aleksi Pohjoisvirta 8) Julius Salmi 9) Jimi Kauppinen 10) Aleksi Ylätalo Tytöt 4v. 40m 1) Alvar Tyynelä 2) Mitja Peltonen 3) Eliel Halme 4) Paavo Arrenius ja Eetu Sarkki 6) Samuel Peltola 7) Veetu Hirvonen Tytöt 6v. 2-vuotiaiden poikien luokassa Daniel Viertiö innostui niin, että kirmasi maaliintulon jälkeen vielä takaisin lähtöön. 40m 1) Kasperi Järvenpää 2) Anton Heimala 3) Eetu Hanki 4) Tatu Kuivalainen 5) Ruben Seppälä 6) Kosti Halttunen 7) Eino Malin 8) Jaakko Viljakainen 9) Miro Nyman Tytöt 5v
Tulethan mukaan karaoketansseihin 25.7.2013 klo 15. Ennakkoon osallistumismaksut tilille Kuhmoisten KUMU OP Kuhmoinen , 517604414626. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 0400 425 708 Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen p. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 60 e 12 kk / määräaik. klo 12. 12 e /m AINOASTAAN PERJANTAINA Kuhmoisten torilla 10–12. 10–14 Varaa paikka p. Peltonen p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 4,00 e . klo 11. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. ja Eurooppa OPASOL OY p. Tervetuloa! KADONNUT PERÄKONTTIKIRPPIS Asemuseolla la 20.7. Pihapuiden kaato, vinssaus Pienkuormaajapalvelut p. heinäkuuta 2013 SEURAT TORIMYYJÄT Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2836 (LT-2012) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. klo 10–15 miest. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. klo 17–20 Kisa jatkuu tiistaisin koko kesän ajan ja siihen osallistuneiden kesken arvotaan kauden päätyttyä frisbeepalkintoja. Tervetuloa! Johtokunta Kutsu kaverit koolle lehti-ilmoituksella!. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 MATKAILUAJONEUVOT Asuntoautovuokraus Jorma Hypén 050 376 2578 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi __________________________ Mikan mökkija kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, mökkija kiinteistöpalvelut Kysy lisää! 040 185 2727 mikapiilonen@wippies.fi OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. (03) 5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p. asti. Tervetuloa! Järj. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. erikoiskuljetukset/kotim. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. salija verryttelyhousuja (myös isoja kokoja), henkseleitä, vöitä, naist. Lajeina juoksu, pallonheitto, saappaanheitto ym. Ennakkoilmoittauminen 24.7. Liikuntatoimi KOKOUKSET Ruolahden Metsästysseura ry:n kesäkokous Sammalkodalla 28.7.2013 klo 12.00. 10-12, 42100 Jämsä p. tilaus 65 e Ilmoitushinnat 1.1.2013 alk. Tuomaala RÄYSTÄSKOURUA PRIMA alk. 040 587 7830 __________________________________ Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiuspuoti p. D-mallin housuja, kiristämätöntä sukkaa, puukoreja ym. Osallistumismaksu 8 e / laji 24.7. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. Tämän jälkeen 10 e /laji. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. rakennuspalvelu: työnjohto/valvonta, kirvesmiehet, muurarit, perustukset ym. Tervetuloa ! Järj. 020 730 4040 Fax 014 712 951 Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ T:mi Sähköasennus Tapio Halttunen A-ryhmä Kirkkotie 18, Kuhmoinen 0400 742 310 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. 044 337 0779 Toritie 64, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. 040 5415 723 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Puffetti. (03) 555 1680 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________ LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Invest Tuovinen Oy Kokonaisvalt. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. 03-7333 576 IKKUNAT OVET ASENNUS WWW.PIHLA.FI Puh. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. Kuhmoisten KUMU Kaikille avoin leikkimielinen Frisbeegolfkisa koulukeskuksen radalla taas tiistaina 23.7. Tuulimittari ja sähköinen ajanotto. 24 t. Tervetuloa! P. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. 0400 798143 p. Puh. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________ Kuhmoisten torilla to 18.7. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e . 0400 477 809 www.tietoruusu.fi HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 17. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,30 e /ilmoitus. Buffetti ja uimaranta vieressä. 2 e /m, PALOTIKKAITA alk. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset Vast.otto ma-ti 9-14 , Keskustie 6, Padasjoki p. tyhj. TIETORUUSU Kirkkotie 8, p. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. 050 366 9785 Tapani Strandman, os. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. Hintoihin sisältyy alv 24%. KUMU Kansalliset Veteraanikisat urheilukentällä 27.7. 0400 717838 hannu.tuovinen@saunalahti.fi __________________________ Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa (03) 5445100 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PITOPALVELU yms. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. Irma Kallio p. ym. 0400 852 532 __________________________ __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. Kentällä opastusta heittolajeissa ja lähtötelineistä lähdöstä. alv 24%) Etusivulla 1,61 e /pmm Tekstissä 1,40 e /pmm Takasivulla 1,48 e /pmm Seurapalsta 2,02 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Tervetuloa! Puukkoisten kyläyhdistys ja Kumu Tänä vuonna tanssitaankin Sahanrannassa. 050 3455163 LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 95,e ja 6,70e/lisärivi (alv 0%) ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. Jälki-ilmoittautuminen viimeistään klo 12, tuntia ennen kisojen alkua. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. Hintoihin sisältyy alv 24%. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. Tilaushinnat 2013 (kotimaa) (sis. 2013 klo 13. Lajit: 100m, 400m, 800m, 3000m, kuula, kiekko, keihäs, korkeus ja pituus. 040 536 5663, 0400 350 483 __________________________ KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. mennessä heickell@nic.fi tai puh. Suoraan valmistajalta. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 Päätoimittaja Vesa Koivu Lomalla 10.6.–21.7.2013 TOIMITUS Kesätoimittaja Niina Huuhtanen 040 769 4777 Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 Perinteinen urheilutapahtuma Puukkoisten kentällä la 20.7. Viestiosaan maksajan nimi, ikäsarja, lajit (muista ottaa kuitti mukaan). (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen (03) 5445 100 __________________________ LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. 050 347 1630 Markus Ahonen Kuhmoisten Erämiehet Ry:n sääntömääräinen kesäkokous Lehdesmäessä su 4.8.2013 klo 14.00. Tekniikkaharjoitukset Veteraanikisoihin osallistuville Kuhmoisten urheilukentällä lauantaina 20.7. (sis. Ark. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. Päijälänraitti 15 as 4, Kuhmoinen
Päivä kuitenkin kuivasi sateen ja Kuhmoisten Yrittäjien iltaristeilylle päästiin kuivassa säässä. Hän kertoili myös matkan varrella olevia saarista, jotta matkustajien oli helppo seurata kartoilta, missä mennään. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan liki kolmasosa suomalaisista aikuisista syö rapuja. Ravustuskausi päättyy lokakuun lopussa. Vielä ei tiedetä, kuinka aikaisin alkanut kasvukausi vaikuttaa rapujen liikkumiseen. Ruokailun jälkeen Raisa Saarilahti-Kulju Vesuriryhmästä piti pienen puheenvuoron. heinäkuuta 2013 12 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA Kuhmoinen klo 9-10 GRILLIMAKKARAT 3 pkt/ 10, 00 e 0400 872 461 KATETTU KATSOMO Taina Hinskala Syvä huokaus avasi maanantaiaamun 1. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Hän kertoili investointitukien maailmasta ja rohkaisi yrittäjiä hakemaan tukea. Mukaan lähti 50 henkilöä, varsin sopiva määrä Elbatar-laivaan. Kalatalouden keskusliitto muistuttaa, että määräykset pyydysten merkinnästä muuttuivat viime vuonna. Kuhmoisiin on myönnetty tänäkin vuonna useampi tuki. Kippari Olavi Virtanen esitteli henkilökunnan ja Yrittäjien vapaailta vesillä matkasuunnitelman. Rapumertoihin tulee merkitä pyydyksen asettajan nimi ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki. Yrittäjien iltaristeilylle 1. Pitopalvelu oli laittanut parastaan, ja tarjolla olivat muikut ja perunat, salaatit ja leivät. heinäkuuta keskipäivällä. heinäkuuta. Saaristoristeilyn lomassa pysähdyttiin ruokailemaan. Saavuimme ensimmäiseen etappiin, jossa ruokailimme runsaan iltapalan. heinäkuuta osallistui 50 henkilöä. Ravustus alkaa sunnuntaina Ilmoitus paikallislehdessä tavoittaa!. Saaliiksi ennakoidaan 8–10 miljoonaa rapua. Kuhmoisten Sanomat Ravustuskausi alkaa ensi sunnuntaina 21. Kalatalouden keskusliiton mukaan rapusaaliista odotetaan kohtalaista. Jatana eli selkäsiiman avulla pyyntiin lasketut merrat on merkittävä vesiliikennealueilla 1,2 metriä vedenpinnasta kohoavilla lippusaloilla ja muualla 15 senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvilla kohoilla tai 40 senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle kohoavilla lippusaloilla. Koeravustusten perusteella ravut voivat olla hyvin liikkeellä jo kauden alussa. Yksittäisen rapumerran pintamerkiksi riittää 5 senttimetriä pinnan yläpuolelle ulottuva koho. Oli mukava nähdä yrittäjäystäviä, rupatella rauhassa – vapaailtana. Kotisatamaan saavuttiin illanhämärässä, hyvillä ja levänneillä mielin. Hämärää ja vettä