On karheikkoja, jäkäliä ja sammalta, naavaa puiden rungoilla, ja siirtolohkareet reunustavat kulkua. Täällä voi aistia eletyn elämän ja työn, joka on tuonut leivän. Kun ihmisiä liikkuu, aralla alueella kasvillisuus kuluu. Syyspimeällä sitten kompastelen polulla, kun taskulamppu on unohtunut kotiin, Arja Kuningas kertoo. Arja Kuningas liikkuu kävellen, veneellä, pyörällä ja tilanteen niin salliessa potkulaudalla. Arja Kuningas pitää Suomen vuodenajoista ja vedestä elementtinä. Tänäkin vuonna hän aloitti jo huhtikuussa, kun oli kastautumista varten riittävästi sulaa vettä, ja hän aikoo jatkaa, kunnes vedet jäätyvät. Yksi Arja Kuninkaan tärkeistä paikoista on Viinahoilo, Latokuusikosta Vahterjärvelle päin. Siinä jokainen löytää, mikä hänelle on omaa, täysikuu taivaalla tai kiiltomato polun varrella. Kun sitten siirrymme Lortikan entiselle metsätyökämpälle, Arja Kuningas pysähtyy kuuntelemaan, kun punarinta varoittaa meistä. Vesi tuntuu hetken kylmältä, ja saa sitten aikaan hyvän olon. Myös perusterveillä ihmisillä luonnossa liikkuminen vähentää arkipäivän stressiä ja lisää henkistä hyvinvointia ja auttaa näkemään asioita eri kantilta. Lapset ovat aina valmiita lähtemään liikkeelle, ja se on yhdessä oloa parhaimmillaan. Kun Arja ja Tapani Kuningas aikanaan muuttivat Kylämälle, Kuhmoisten luonto oli yksi tärkeä tekijä päätöstä tehtäessä. Voi järjestää kahvihetken kauniille paikalle kelottuneen puun luo tai nähdä kulorastaan. Tärkeät paikat vaihtelevat vähän. – Haluan lähteä liikkeelle. Marjat ja sienet ovat siihen sitten lisänä. – Kotoinen maisema, tasapainoinen olo, henkinen hyvä olo tulee, mistä vain mennään. Eihän luonnossa oikeastaan ole kuin hyviä paikkoja. Nykyään hänen retkeilyporukkaansa kuuluu jäseniä vauvasta vaariin. – Ei tiedetty, että tänne oli tulossa kansallispuisto, Arja Kuningas muistelee. Jääkauden muovaamassa peruskalliossa, siitä kasvualustansa ja voimansa saavassa jäkälässä ja sammaleessa riittää ihmettelemistä. vsk Keskiviikkona 17. – Tullaan jostain, ollaan läsnä, ei haikailla mennyttä eikä tulevaa. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,20 € N:o 38 2014 64. Kun on lapsen kanssa, pitää kiinnostua siitä, mikä lasta sillä hetkellä kiinnostaa, oli se sitten onkiminen tai seuraavan mäen ylittäminen. Vuosikymmenten aikana Kylämän ja Isojärven maisemat ja paikat ovat tulleet tutuiksi, mutta ei kuljettu matka ole tärkeä, vaan lapsen kaltainen tapa katsoa ympärille tai pysähtyä kuuntelemaan hiljaisuutta. Liikkumista yhdessä ja yksin Arja Kuningas käy myös vaelluksilla, mutta enimmäkseen hän tekee päiväretkiä. Kyllä Isojärvikin löytyy, Arja Kuningas vakuuttaa, vaikka se on pitkien taipaleiden takana Heretyn opastuskeskuksesta katsoen. – Luonto on ikään kuin pyhäkkö, jossa ei koskaan ole arki. – Käyn aina tilaisuuden tullen vedessä. Tämä hiljaisuus ja rauha teki meihin vaikutuksen. syyskuuta 2014 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Vesa Koivu Ihminen saa luonnossa liikkuessaan lepoa ja uutta voimaa. Voi tehdä pieniä löytöjä tai kokea olevansa yhtä luonnon kanssa, vaikka vain puoli tuntia kerrallaan. Kun Lortikan kansallispuisto nimettiin Isojärven kansallispuistoksi, retkeilijät odottavat näkevänsä Isojärven. – Lapsia kiinnostaa kaikki. Kansallispuiston kartoissa vuori on merkitty erikseen niin, että kulkijoita kehotetaan pysymään poluilla. Havunneulasia voi lähteä ihailemaan Lortikanvuorelle, mutta niitä voi löytyä myös lähiluonnosta.. – Viime sunnuntaina, kun kastauduin, kaksi joutsenta laskeutui tähän samaiseen Yläiseen Lortikkaan. Mikäpä on kellua vedessä ja katsella öiselle taivaalle. Siinä on valtava siirtolohkare, maasto on komeaa, ja siinä virtaa pieni puro, jonka ohi voi mennä huomaamatta. Tuon viereisen Vahterin nimi kuitenkin tulee vaahteroista, Vahterin talon ympäristö Isojärven rannalla on lehtomaista aluetta. Neulasten kirjoma polku nousee Yläisen Lortikan rannalta rinnettä ylös Lortikanvuorelle. Voiko kukaan olla luonnossa vihainen. – En tiedä, mistä Lortikan nimi tulee. – Aamu-uinti korvaa aamukahvin. Luonto virkistää ja elvyttää meitä – Kuljen ja kierrän ja aina tulen veden ääreen, Arja Kuningas kertoi viime keskiviikkona ruskaa enteilevän Yläisen Lortikan rannalla. – Kuljettiin Tapanin kanssa peruskartan avulla ja tutkittiin paikkoja. Vähitellen näkymät käyvät avarammiksi
Tämän muisteluksen paikka on kuitenkin Rukajärvi, jossa Ilkan patteristo kuului Raappanan divisioonan KTR 18:aan. Elämäntaidon valmentajan ammattikuntaakaan ei ole aivan täysin unohdettu. Siinä missä lääkärit paikkaavat pyörällä kaatuneen potilaan polven, avittavat elämäntaidon valmentajat asiakkaitaan tekemään aivan tavallisia arjen oivalluksia. Ehkäpä mekin siinä jotain opimme. Eila Takala Kuhmoisten Sanomat Punaisen Ristin Nälkäpäivää vietetään tällä viikolla 18.–20. Kerättäviä rahoja ei sidota etukäteen johonkin tiettyyn kohteeseen, vaan niitä voidaan käyttää tarpeen tullen juuri siellä, missä apua eniten tarvitaan. Vähentää työntekoa tai parantaa esimerkiksi parisuhdetta. Näiden oivallusten tarkoituksena on saada elämässä aikaan jokin muutos. Liikunnan harrastamisen parhain motiivi ei kuitenkaan välttämättä löydy hyllyvistä reisistä, vaan omasta sydämestä. Johtopäätös oli, että hänenkin olisi ryhdyttävä opiskelemaan, mutta suunnitelma puuttui. Vastaväittäjänä toimi professori Ullamari Pesonen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Eeva Moilanen Tampereen yliopistosta.. Se on asia, jota me emme voi antaa pois. Siihen liittyi Jyväskylän suojeluskunnassa 1938–1940 lyseoaikanaan peruskoulutuksen saanut kuhmoislainen alikersantti Ilkka Johannes Seppälä. Tirrosen patteristo muuttui Ilkan reserviupseerikoulun jälkeen KTR 10:ksi, joka Luutnantin steppikurssi ja Herran Enkel sekin soti Karjalan kannaksella. Kuhmolassa tarjoillaan lounaaksi hernekeittoa, kahvia ja pullaa. Samalla työn merkityksellisyys on vähentynyt ja raivopäisen puurtamisen sijaan ihmiset ovat alkaneet kiinnostua enemmän omasta hyvinvoinnistaan. Hänen farmakologian alaan kuuluva väitöskirja on tehty osana Tampereen yliopiston LääHömmöstä tohtori ketieteen yksikön farmakologian tutkimusryhmän laajempaa uusien tulehduslääkkeiden tutkimusja kehitysprojektia. Antoisia lukuhetkiä! Hyvinvointi kiinnostaa Jopa kunnanhallituksen puheenjohtaja totuuden laukaisi suunnitelmista ja investoinnin kustannuksista. Tykistön ammatikseen valinnut 21-vuotias nuorimies ja luutnantti sai majoituskumppaneikseen kaksi ylioppilasta: Polyteekin pääsykokeisiin valmentautuvan Toimi Lukkarisen ja teologiaa opiskelevan Heikki Karttusen. Teemanumerossamme esitellään esimerkiksi katveeseen jääneitä liikuntapaikkoja, käydään syvävenyttelyssä ja iltarasteilla sekä tutustutaan kunnan liikuntaneuvojan ajatuksiin. Oman lajin löytäminen ei Kuhmoisissa ainakaan luulisi olevan hankalaa. Maailmaalla Punainen Risti auttaa varoillaan luonnonmullistusten ja konfliktien uhreja. Lisäksi koululaiset liikkuvat pareittain ovelta ovelle. Kaikki kolme ovat jo edesmenneitä. Tätä ennen, 1942–1943, Seppälä oli suorittanut maasotakoulun kurssin nro 26, joka on edelleen Suomen suurin kadettikurssi. Tuskinpa historian aikana on koskaan ostettu yhtä innokkaasti esimerkiksi personal trainereiden palveluksia kuin nykypäivänä. Omaan hyvinvointiin aletaan kiinnittää tarkemmin huomiota sitä mukaa kun ikää karttuu. Suomessa katastrofirahaston avulla autetaan esimerkiksi onnettomuuksien uhreja, tulipalossa kotinsa menettäneitä perheitä ja Nälkäpäivä tulee tuetaan Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaa muun muassa etsinnöissä. Päällikön teltassa sai tupakkaa, kahvia ja ehkä tilkan brandyäkin. Myös Kuhmoisten Sanomissa kannustetaan liikkumaan ja nauttimaan kunnan monipuolisista harrastusmahdollisuuksista. Koko kaukolämpöprojektiin lähdettiin liian vajain tiedoin: liittyjien määrä, energian hinta ja monet muut seikat, mistä jätin eriävän mielipiteeni teknisen lautakunnan jäsenenä. Hyvä vihje yrittäjille. Muuten olisin joutunut maksamaan lähes satasen matkasta Jämsään ensiapuun. Kun Kuhmoinen ja Pälkäne ovat jo saman sisältöisen päätöksen tehneet, selvitys voidaan nyt käynnistää. KangasalaPälkäne-selvitys Selvityksen ohjausryhmä koostuu kuntajohtajista, johtavista luottamushenkilöistä sekä henkilöstön edustajista. Syksyllä 1944 Ilkka osallistui KTR 1:n perustamiseen ja samassa joukko-osastossa Lapin sotaan 1945. Kuten huomaamme, ambulanssin säilyminen paikkakunnalla on erittäin tärkeä asia. Patterin päällikkö Ilkka Seppälä katseli huhtikuussa Kilpisjärvellä viimeisiä maasta poistuvia saksalaisjoukkoja. Keittoa myydään myös omiin astioihin kotiin vietäväksi. Hyvinvointi-innostus on tuonut mukanaan uusia tapoja ansaita elantonsa. On siis syytä muistaa ja muistella, miten edeltävät sukupolvemme poikkeustilanteet hallitsivat. Kuhmoisten Sanomat Kangasalan kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 8.92014 osallistua Kangasalan, Pälkäneen ja Kuhmoisten välisen kuntarakenneselvityksen tekemiseen. syyskuuta. Koti, perhe ja harrastukset koetaan aiempaa tärkeämmiksi. Jouni Penttinen Otan kantaa tähän sairasauto-asiaan, eli ambulanssin säilymiseen paikkakunnalla. Kuhmoisissa Punainen Risti suorittaa tonkkaja lipaskeräystä kauppaliikkeissä ja Nesteellä. Ohjausryhmä kokoontuu lähiviikkoina ja päättää koko selvityksen aikataulusta, tavoitteista, kuntalaisiltojen ajankohdista, selvityksen kustannuksista, tiedottamisesta, työryhmistä. Talvisodan kestäessä aselajin tuntemus oli syventynyt Tykistökoulutuskeskus 4:ssä. Täältä nimittäin löytyy lähes kaikkea mahdollista retkipyöräilystä telinevoimisteluun. Suomalaiset arvostavat vapaa-aikaa nykyään selvästi enemmän kuin esimerkiksi 1990-luvulla. Muutama kuukausi sitten selkäni niksahti, kävely ei onnistunut ja kipu oli kova. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta jatkosodan päättymisestä ja ensi vuonna 75 vuotta talvisodan päättäneestä rauhasta. Kun Ilomantsi oli taisteltu, sotaoperaatiot vähitellen suuntautuivat pohjoiseen entistä aseveljeä vastaan. Ambulanssi tuli ja kiirettä oli, nimittäin heidän täällä ollessa tuli uusi hälytys. Eräällä 1980-luvun Rukajärven sotamuistoretkellä everstiluutnantti Ilmari Hakalalla oli tilaisuus kysyä bussissa asiantuntijana mukana olleelta eversti Seppälältä, sujuisiko steppaus mahdollisesti vieläkin. Loistava idea oli silloin muodissa ollut kirjekurssi steppaukseen! Tämä muistelus ei kerro, häiriintyivätkö Lukkarisen ja Karttusen opiskelut steppauksen vuoksi Rukajärvellä, mutta kyllä steppauksesta huolimatta kummastakin tuli alansa arvostettuja ammattimiehiä, Lukkarisesta muun muassa professori. Oheisten muistojen kirjaamisessa avusti everstiluutnantti evp Ilmari Hakala. Mikään ei voita sitä tunnetta, kun pääsee tekemään jotain sellaista, josta todella nauttii. Eversti antoi näytteen bussin keskikäytävällä ja hyvin sujui! Todistajana samassa bussissa oli toinen korsukavereista. Kesällä 1941 Lahdessa koottiin niin sanottu Eino Tirrosen patteristo, III/ KTR 9. Hyvä asiahan kaukolämpö on ja yrittäjät varmasti hyvät. syyskuuta 2014 2 KOLUMNI Jussi Seppälä LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 17.9.2014 Niina Huuhtanen Vuodet 2014 ja 2015 tuovat mieliimme muistoja – toisille koettuja ja toisille opittuja. Nälkäpäivänä Punainen Risti kerää varoja katastrofirahastoonsa. Ensihoitajat soittivat minulle taksin ja siksi pääAmbulanssi kuuluu kylään sin taksimatkan Kelan alle 15 eurolla. Pelko rupsahtamisesta ajaa liikuntaharrastusten pariin ja kokeilemaan terveellisempiä elämäntapoja. Olisiko kuntalaisten vaatima teknisen toimen kuulemistilaisuus pitänyt järjestää parempana ajankohtana, jolloin olisimme varmaan välttyneet näiltä kirjoituksilta. Paikallisesta poroisännästä tuli päivittäinen patterin vieras, ja erityisen suuri kunnia hänelle oli saada laukaista puhdistuspanoksia ampuvat haupitsit. Aslak tarkasteli kuvaa ja siunaili: En mie ihmettele, että luutnant’ selvisi sodasta ilman kraamua, kun on Herran Enkel ollut matkalla turvana! Steppauksen ja epäsuoran tulen hallitseva eversti kuoli Kuhmoisten Pihlajakoskella 24.6.2006 ja lepää Saaraenkelinsä vieressä Luumäen veteraanihautausmaalla. On syntynyt jopa uusia ammatteja kuten esimerkiksi elämäntaidon valmentajat. Terveysasema oli jo kiinni, joten soitin hätäkeskuksesta ambulanssin. Tilapäinen laitos seisoo vieläkin Kuhmolan kentällä, kenenköhän Jatkoa kaukolämpöasiaan piikkiin. Kiitollisena luutnantti Seppälä hyväksyi hiljaisena pänttäävät korsukaverinsa, kunnes viikkojen myötä tapahtumattomuus alkoi pitkästyttää. Ilkan upseeriarkun päällä oli kuva kesän 1944 vaaleasta kuvankauniista juhannusmorsiamesta, Saara Seppälästä, omaa sukua Ylönen. Kohentaa yksilön hyvinvointia ja tehdä elämästä hieman onnellisempi. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Kuhmoisten Sanomat Proviisori Tuija Hömmö omaa sukua Turpeinen on väitellyt filosofian tohtoriksi 29.8.2014 Tampereen yliopistossa. Nämä ammattilaiset auttavat asiakkaita saavuttamaan unelmiaan ja tavoitteitaan
Hänen mukaansa Himoksen kylpylähanke etenee kaavoituksen osalta, samoin Päijänrannan suunnitelmat. Hän sanoo, että eläkkeellä ollessa aika kuluu paremmin, kun tekee jotakin. Jälkimmäisestä esimerkkinä ovat vaikkapa kuolleen vaimon muistoksi tehty Suru tai äidille tehty Äitimuorin kuningasajatus. Kyseessä on Tampereen kaupungin politikointi Pirkanmaata vastaan. Tätähän Tampereen kaupunki vastusti, mutta hävisi, kun asiasta äänestettiin PSHP:n valtuustossa. Jo vuonna 1902 kuollut isoisä piti Harlussa kievaria talvet, ja kesäisin hän seilasi Laatokalla laivojen konemiehenä. Hallituksen kokouksen pöytäkirjaan merkittiin tiedoksi Kuhmoisten kunnan valtuuston puheenjohtajan Mira Jokisen lähettämä adressi, Kuhmoisten vapaapalokunnan hallituksen 6.9.2014 kirje ja Pirkanmaan ensihoidon ammattilaisten sähköpostiviesti 10.9.2014. – On käynyt ansoilla, ja saanut linnun.. Mutta on varmaa, että PSHP tarvitsee tuon tavoitellun säästömiljoonan tuleviin lakimiesten palkkioihin ja edessä odottaviin vahingonkorvausoikeudenkäynteihin, kun kuolleiden ja heitteille jääneiden potilaiden omaiset vaativat oikeutta. Ambulanssipalvelujen nykytason säilyttämisen puolesta äänestivät Marjatta Stenius-Kaukonen, Reijo Ojennus ja Tuukka Liuha. Kuhmoisten kunnanjohtaja Anne Heusalan päällimmäisiä huolia olivat ”kakkosnelosen” eli vt 24:n huono kunto sekä laajakaistayhteyksien saaminen – tahtoa on mutta toteutus on vaikeaa, sanoi Heusala. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus esittää, että ensi vuoden alusta alkaen Kuhmoinen tulee toimeen ilman terveysasemalla sijoitettua ambulanssia. syyskuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat Keski-Suomen liitto ja Keski-Suomen ely-keskus jalkautuvat kerran vuodessa maakuntaan kuuntelemaan, mihin kehittämiskohteisiin kunnat – niin kuin Keskisuomen liitto asian ilmaisee – havittelevat valtion rahoitusta tai muuta julkista rahoitusta. Uudet kaavahankkeet, Satamarinne ja Koskenparras, vakituisten ja vapaaajanasuntojen tuotanto sekä vapaa-ajanasuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi ovat keinoja houkuttaa asukkaita Kuhmoisiin. Tampere hävisi äänestyksen PSHP:n valtuustossa, ja päätökseksi tuli, että 50 kuluista maksetaan asukasluvun mukaan ja 50 prosenttia ajan mukaan. Isoisänsä etunimeä Toivo Luukkanen ei jaksa muistaa, mutta patsas syntyi hänestäkin. – Panin hänelle puita selkään, että se kantaa niitä mettästä niin kuin ennenkin kanteli. Johtajaylilääkäri KariMatti Hiltunen esitti myös, että päätöksen yhteydessä ambulanssien asemapaikkoja tarkastellaan uudelleen koko sairaanhoitopiirin alueella ja että asemapaikoista päättää johtajaylilääkäri. Tuukka Liuha ja Reijo Ojennus jättivät päätökPSHP:n hallitus: Kuhmoisten ambulanssi pois sestä eriävän mielipiteen, jonka mukaan hallituksen esitys heikentää ensihoidon kustannustehokkuutta ja aiheuttaa säästöä suuremmat kustannukset hoidon viivästymisinä sekä aiheuttaa yksittäisille potilaille suhteettomia inhimillisiä menetyksiä. Vesa Koivu Länkipohjantien varrella asuva Toivo Luukkanen on rakentanut pihapiirin koristukseksi suuren joukon hopeisesti hohtelevia teoksia. Patsasta sommitellessaan Toivo Luukkanen on laittanut isoisän käteen saalista. PSHP:n valtuusto päättää asiasta 29.9.2014. Jämsän kaupunginjohtaja Ilkka Salminen nosti esiin Jämsän seudun valttikortiksi liikunnan ympärille syntynyttä liiketoimintaa. syyskuuta. Kolme hallituksen jäsentä oli poissa. Kuhmoisten kehittämisasiamies Arto Kummala kertoi, että matkailun tuotteistaminen Päijänteen ja kansallispuistojen ympärillä on vielä lapsenkengissä. On kurjaa, että ihmishengillä näin leikitään. Tuukka Liuha Lempäälästä teki parkanolaisen Reijo Ojennuksen kannattamana muutosehdotuksen, jonka mukaan ensihoidon palvelutaso tuli säilytettää ennallaan 1.1.2015 alusta eteenpäin. Silti oman pitäjän hankkeita pitää listalle saada, sillä listan ulkopuolisiin kohteisiin on vielä vaikeampi saada julkista tukea. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 17. Osassa töissä hän kommentoi politiikkaa, ja osa on tehty omaisten muistoksi. Tänä syksynä Toivo Luukkanen on vaihtanut materiaalia, ja tehnyt puusta moottorisahalla kaksikin veistosta sisääntulotien varteen. Tähän asti Luukkanen on käyttänyt töittensä materiaalina romuterästä, jonka hän on hitsannut mieleiseensä muotoon. Vaikka suuri ambulanssitihentymä pyörii Tampereen ympäristössä kaupunkilaisia palvellen, Tampere ei halua maksaa. Luukkasen isoäidissä oli kansanparantajan vikaa. Kun ensihoidon kuluista 80 prosenttia kertyy kiireellisistä tehtävistä, säästöä voidaan saada vain tinkimällä ambulansseista. Marjatta Stenius-Kaukonen Tampereelta kannatti Tuukka Liuhan muutosesitystä. Kuhmoista kuultiin Lakkautetun varuskunnan asioista kaupunginjohtaja vaikeni. Johtajaylilääkäri KariMatti Hiltunen esitti lakkautettavaksi Vesilahden klo 8-16 välillä toimivan perustason (p+p) yksikön, Sahalahden klo 8-16 (p+p) yksikön, Kuhmoisen klo 8-22 (p+p) yksikön, Mäntän klo 8-16 (p+p) yksikön ja Tampereelta yhden jatkuvassa valmiudessa olevan (p+p) yksikön. Päätökseen sisältyy esitys, että kiireellisen ensihoitopalvelun bruttokustannukset jaetaan 50 % asukasluvun ja 50 % tehtäviin käytetyn ajan mukaan. Tampereen kaupunkiseudun kunnat lähettivät joulukuussa 2013 sairaanhoitopiirille kirjeen koskien ensihoidon palvelutasopäätöksen tarkistamista, ja sittemmin Tampere ja Kangasala ovat vaatineet säästöjä ensihoidossa. Jämsek Oy:n toimitusjohtaja Ulla Haggren selitti, että raideliikennettä pitää nopeuttaa lisäämällä toinen raidepari välille Jyväskylä– Tampere. Suoritetussa äänestyksessä viiden ambulanssin lakkauttamista kannattivat Ilpo Sirniö Tampereelta, Pekka Järvinen Valkeakoskelta, Irene Roivainen Tampereelta, Petri Lintunen Tampereelta, Tarja Pösö Tampereelta, Peter Löfberg Tampereelta ja Elina Sirén Tampereelta. Kun esitystä tehtiin, säästöä arveltiin kertyvän 1,3 miljoonaa euroa, mutta kokouksessa säästön arveltiin olevan lähempänä 1,15 miljoonaa. Vesa Koivu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti äänin 7–3 esittää valtuustolle, että se vähentää vuoden 2015 alusta lukien käytössä olevien ambulanssien määrää viidellä, yksi poistettavista ambulanssin sijoituspaikoista on Kuhmoisten terveysasema. Tampereen osalta esitettiin, että samalla yksi johtoauto muutettaisiin hoitotasoiseksi ambulanssiksi ja yksi perustason auto korotettaisiin hoitotasoiseksi. Koko PSHP:n menoarvio on noin yli 700 miljoonaa euroa vuodessa, ensihoidon kulut 20 miljoonaa vuodessa, ja nyt tavoiteltu säästö on arviolta yhden miljoonan luokkaa. Isoäiti Tatjaana Luukkanen tuli Venäjältä Suomeen 1880-luvulla ja asettui asumaan Harluun. – Isoäidistä ja isoisästä ei Vartijoita postilaatikolla ollut vielä mitään, niin otin haapapöllin ja tein. Viimeksi kun ensihoidon kustannuksista sovittiin, Tampere esitti, että kaupungit ja kunnat maksaisivat asukasluvun perusteella 30 prosenttia kuluista ja tehtävissä käytetyn ajan mukaan 70 prosenttia. Esitysten perusteella maakuntaliitto ja ely-keskus laativat ely-keskuksen strategisen tulossopimuksen 2015 ja maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman 2015–2016. Matkailuun Heusala peräänkuulutti seudullista yhteistyötä. Tämä olisi hyödyttänyt väkirikasta ja lyhyiden ajojen Tamperetta. Marjatta Stenius-Kaukonen yhtyi Tuukka Liuhan ja Reijo Ojennuksen eriävään mielipiteeseen. KOMMENTTI Viisi kärryä pois Tampereelta Sairaanhoitopiirin hallitus sanoo tavoittelevansa säästöjä. Isoäiti kuoli Keuruulla vuonna 1947 ja tiesi kuolemansa kaksi viikkoa etukäteen. Kerta toisensa jälkeen on nähty, että rahoitusta ei järjesty. Jämsek Oy pitää valtateiden 9 ja 24 risteysaluetta tulevaisuuden kauppapaikkana ja odottaa, että se tuo työtä ja toimeentuloa. On aivan tolkutonta tehdä pikkusäästöjä, jotka johtavat suoraan terveydenhoidon epäonnistumisiin, joita ei voi peitellä: kuolemantapaukset lisääntyvät, ja vammautuneina eloon jäävät ovat entistä vaikeammin vammautuneita. Samassa kokouksesa PSHP:n hallitus näytti vihreää valoa 200 miljoonan lisämenoille, joiden avulla on tarkoitus kohentaa Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kampusta. Jyväskyläläiset viranhaltijat vierailivat Jämsässä viikko sitten 8
Kirkkokahvi srk-kodissa messun jälkeen seurakuntakodissa. Ystävälläni oli vuosia kestänyt vaikea elämäntilanne ja hän totesi, ettei pysty löytämään mitään kiittämistä vaikeasta sairaudesta ja sen tuomista ongelmista ja murheista. su helluntaista 21.9. Hän oli kiitollinen siitä, että Jumala on luvannut olla Herraa hyvää kiittäkää lähellä auttamassa, kaikesta hankaluudesta huolimatta. klo 19. Samoin emme ehkä pysty kiittämään taloudellisten huolien keskellä siitä, ettei ole rahaa. Lukea tekstiä, rukousta, kerätä kolehtia, avustaa ehtoollisella, musisoida yms. Konsertti srk-kodissa ke 24.9. Harva pitkäaikaissairas jaksaa kiittää sairaudestaan, mutta kiittämistä voi löytyä siitä, että joku hoitaa, ystävä käy kylässä tai että lääke auttaa. Aaron Eeli Mikael Nieminen s. Kaipia toivoo, että kuntalaiset ovat myös tällä kertaa aktiivisia ja käyvät äänestämässä vaaleissa. klo 13. klo 10. Raamattupiiri Päijälän rukoushuoneessa to 18.9. Hän on lähellämme ja se on iso kiitoksen aihe, kaikesta mahdollisesta hankaluudesta huolimatta. Seurakuntakodissa ja Päijännekodissa 1.10. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Kiitoksemme myös Kuhmoisten terveyskeskuksen ja kotisairaanhoidon hoivatyön henkilökunnalle rakkaamme hyvästä hoidosta. Järjestäjänä Helluntaiseurakunta. Usko hyvän tekemiseen Seurakuntavaaleissa valitaan luottamushenkilöt toimikaudelle 2015–2018. Vaaleissa on tällä kertaa mukana 21 uutta ehdokasta. Ehdokkaitten mielipiteisiin voi tutustua seurakuntavaalien vaalikoneessa 13. Jumala, joka on kaiken luonut ja suunnitellut, haluaa meille hyvää. Kaipian mukaan seuraavat neljä vuotta ovat isojen päätösten aikaa. Seurakuntavaalien ehdokkaista yli puolet on naisia. klo 10. Perhekahvila ke 24.9. klo 18 kirkossa. Saamme luottaa kaiken keskellä Jumalan lupauksiin ja huolenpitoon. Yhden päivän aikana voimme iloita monesta asiasta: ruuasta, kodista, läheisistä ihmisistä, luonnosta ja paljosta muusta. Saamme kiittää joka päivä siitä, että Jumalan armoa ja rakkautta riittää meille jokaiselle kaikkiin elämän hetkiin. klo 19 Seppo Virtanen ------------------------------------------------------------------------KONSERTTI SEURAKUNTAKODILLA Keskiviikkona 24.9. – Mikäli isänpäivänä ei pääse jättämään ääntään, niin ennakkoäänestys on mahdollista suorittaa kotiseurakunnassa tai missä tahansa muussa seurakunnassa. Hän rakastaa meitä niin paljon, että antoi Jeesuksen kärsiä ja kuolla puolestamme. kirkkoherra Auni Kaipia on jopa hieman yllättynyt valtuutettujen vaihtuvuudesta. Valtakunnallisesti korkea äänestysprosentti kertoo Kaipian mukaan siitä, että seurakunta kuuluu edelleen oleellisella tavalla ihmisten elämään. syyskuuta 2014 4 SURUKIITOKSET VIIKON NIMET HARTAUSKIRJOITUS Tarja Vesikallio Kaunis kiitos Teille, jotka kunnioititte rakkaamme Elma Takasen muistoa ja myötäelätte kanssamme. klo 19. V.s kirkkoherra Auni Kaipia toivoo kuntalaisilta runsasta osanottoa tuleviin vaaleihin.. syyskuuta kello neljä iltapäivällä. Omaiset ”Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!” Ps 34:4 www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 15. klo 10–12. Ja saman päivän aikana saatamme väsyä kipuun, murehtia tulevaa ja surra vaikeita asioita. Säilyvätkö seurakunnat omina itsenäisinä yksikköinään vai mitä tapahtuu. Seurakuntavaalien teemana on Usko hyvän tekemiseen. 27.7.2014 Kastettu Lahden seurakuntaan 13.9.2014. Kastajana toiminut kenttäpiispa Hannu Niskanen KASTETTU Niina Huuhtanen Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyi tämän viikon maanantaina 15. Valitut luottamushenkilöt pääsevät vaikuttamaan muun muassa siihen, minkälainen tulevaisuuden kirkko on ja miten varoja kohdennetaan. Kirkkovaltuustoon valitaan Kuhmoisissa 15 jäsentä. Vuoden 2010 seurakuntavaaleissa äänestysprosentti oli Kuhmoisissa 27 prosenttia. Osa ehdokkaista on sellaisia, jotka ovat toimineet aiemmin seurakunnan luottamushenkilöinä. Ehdokkaista seitsemän on toiminut kirkkovaltuutettuina toimikauden 2011–2014 aikana. su helluntaista 28.9. Nuoria, alle 30-vuotiaita pyrkii valtuustoon kaksi. Kuhmoisten vs. Raamattupiiri Iltaruskossa ma 29.9. Kuhmoisissa kirkkovaltuustoon pyrkii alustavien tietojen mukaan yhteensä 28 ehdokasta neljän eri valitsijayhdistyksen listan kautta. Lämmin kiitos Teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme Vieno Helena Aittolahden muistoa ja otitte osaa suruumme. Jumala on luonut elämämme niin, että siihen mahtuu hyviä ja huonoja asioita. Tämäkin päivä voi sisältää iloa, hyviä hetkiä ja myös ikäviä asioita. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuolleet: Vieno Helena Aittolahti Poikkijärveltä 100 v ja Elma Sylvia Takanen Hahmajärveltä 85 v. klo 19 Jämsän Helluntaisrk:n musiikkiryhmä Vapaa pääsy KOULURUOKA Tänään Kebabkiusaus, salaatti To Nakkikeitto, juusto, vihannes Pe Kalapuikot, kananmunakastike, perunat, salaatti Tänään Aili, Aila To Tyyne, Tytti, Tyyni Pe Reija La Varpu, Vaula Su Mervi Ma Mauri Ti Minja, Miisa, Mielikki Ke Alvar, Auno Keskustelin kerran ystäväni kanssa siitä, kuinka raamatussa neuvotaan kiittämään joka tilassa. – Seurakuntien rakennemuutos on suurin kysymys. Se on positiivista. lokakuutta lähtien. – Harva 18-vuotias pystyy varmuudella sanomaan, että on paikkakunnalla vielä neljän vuoden päästä. Vaikka Kaipia olisi toivonut nuorilta vielä runsaampaa osanottoa, tietää hän, että paikkakuntaan voi olla vaikea sitoutua koko valtuustokauden ajaksi. Molempia tarvitaan. Hän oli hetken hiljaa ja lisäsi sitten, että taitaa hänellä kuitenkin olla aihetta kiittää. Toritie 44 EVANKELIUMIN-ILTA To 18.9. Vaalien ennakkoäänestys järjestetään 27.– 31.10.2014. Ehdolla on kuitenkin hyvin eri-ikäisiä, ei pelkästään eläkeläisiä, vaikka kunnan ikäjakauma on vanhusvoittoinen. Näyttää ainakin siltä, että tärkeitä asioita on edessäpäin. – Tietenkin uudet ihmiset tuovat erilaisia näkökulmia asioihin ja vanhat pitävät huolta siitä, että perinteet Kirkkovaaleissa 28 ehdokasta säilyvät. Mauri, Martti ja Tuire TERVETULOA Helluntaisrk. Messu kirkossa 16. Ilmoittautuminen ja koulutusilta to 2.10. Ymmärrän tämän oikein hyvin. Vaaleissa saavat äänestää kaikki viimeistään 9.11.2014 16 vuotta täyttäneet kirkon jäsenet, jotka on 15.8.2014 merkitty Kuhmoisten seurakunnan läsnä oleviksi jäseniksi. Vuoden 2014 Seurakuntavaalien teemana on Usko hyvän tekemiseen. Kiitoksen voi löytää kuitenkin myöhemmin, kun huomaa sittenkin selvinneensä eteenpäin. Vuoden 2014 seurakuntavaalit ovat kirkon tulevaisuuden kannalta monelta osin merkittävät. Suntio Jaakko Nymanin työhön siunaaminen. Varsinainen äänestyspäivä on isänpäivänä 9.11.2014. YHDESSÄ TEHTY Haluatko toimia vapaaehtoisena avustajana jumalanpalveluksissa. Miehiä ehdolle on lähtenyt 10, naisia 18
– Ihan hyvä kesä, vaikka kylmä kesäkuu hieman rajoitti myyntiä. Pia Liimatta kertoo kesän olleen parturi-kampaamo Tikantuvassa kiireinen. Nurmen mielestä menekkiä on tänäkin kesänä ollut räsymatoille, joita ostetaan niin mökeille kuin vakituiseen asuntoonkin. – Olen huomannut, että kasviksia ja vihanneksia ostetaan grillipöytään aiempaa enemmän. Vuonna 2003 Hankissa yrittäjänä aloittaneen Simo Salosen mukaan joka vuosi syntyy myös uusia asiakassuhteita. Mutta siitä huolimatta on sanottava, että hyvin menee. Kulunut kesä on ollut vilkas ja asiakkaita on riittänyt, vaikka kolean kesäkuun aikana ihmisiä oli liikkeellä hieman tavallista niukemmin. – Jälkiuunileipä, perunarieskat ja hillomunkit. Se näkyy heti meilläkin. Kylän hiljenemistä Uimonen ei varsinaisesti odota. Täytyy uskoa, että ensi kesä on parempi. Hiljaista ja koleaa kesäkuuta seurasi lämpöaalto, joka piti yrittäjät kiireisinä. Heinäkuu oli Salosen mielestä kiireisintä aikaa. Kun helleaalto tuli, niin asiakkaiden määrä kasvoi heti huomattavasti. Liimatta kertoo sään vaikuttavan paljon asiakasmääriin. Mikäli kesäkuu olisi ollut lämpimämpi, olisi kyselijöitä ollut liikenteessä enemmän. Mari Puhakan taulut ovat uusinta uutta ja ne ovat menneet kuin kuumille kiville. – Talveen ei totu koskaan. – Kesäkuussa etenkin veneilijöitä oli normaalia vähemmän ja sen huomasi. Kun on kylmä, niin ei se kauppa silloin käy, kauppias Kalle Uimonen kertoo. syyskuuta 2014 Sukat ja munkit kuuluvat kesään Kuhmoisten kirkonkylällä kesä on vähitellen kypsynyt syksyyn. Eniten Liimatta on kesällä tehnyt hiustenleikkauksia ja värjäyksiä. Saadaan Toritie kuntoon, jolloin myös asiointi meidän pihaan saadaan toimimaan nykyistä paremmin. Ettei ole enää sellaista lihaa lihan perään. Varmasti lama vaikuttaa siihen. Sen sijaan hän on kääntänyt ajatuksensa pikku hiljaa tulevaa kesää kohti. – Niitä on helppo käsitellä ja pestä. Jos verrataan vuodentakaiseen, niin ei tässä kuitenkaan suurta muutosta ole tapahtunut. Että katsellaan ja sitten todetaan, että tämmöisen minä ostan. Kestosuosikkeja liikkeessä ovat kuitenkin Nurmen mukaan leivonnaiset ja villasukat. He ovat meille iso plussa. Meillä on yksi aktiivinen matontekijä, joka pystyy nopealla aikataululla kutomaan mattoja. Koleasta alkukesästä huolimatta Liimatta on tyytyväinen kokonaistulokseen. Kylän ”Grilliruokaa” vilkastunut elo näkyy myös jossain määrin leipomon arjessa. Niitä menee paljon, yrittäjä Simo Salonen kertoo. Joidenkin ajatukset ovat jo seuraavassa kesässä. Odottavalla mielellä tulevaa talvea kohti mennään. ”Leivonnaiset ovat A ja O” ”Jälkiuunileipää” ”Hiusvärejä” Perinteiset tuotteet kiinnostavat Leipomo Hankin asiakaskuntaa. – Ei tule sellaisia extempore-ostoksia. Myös rakennekynsiä ja hiustenpidennyksiä tiedustellaan jonkin verran, mutta pääpaino on ehdottomasti hiustenleikkuussa. – Mökkiläiset ovat iso asiakaskunta paikallisten lisäksi, kiitos heille. Kymmeniä vuosia Kuhmoisissa toiminut Leipomo Hanki on ehtinyt hankkia vuosien varrella vakioasiakkaita melkoisesti. – Leivonnaiset ovat meille A ja O. Tulevaan talveen suhtaudutaan odottavasti. Huolestunut Nurmi ei kuitenkaan ole. – Kesäkuu oli kylmä, siinä ei päästy ihan edellisvuoden myyntiin. Riitta Nurmi hymyilee Osuuskunta Kuhmoisten Kädentaitajien myyntitiskin takana. Hän kiertää divareita ja taituroi vanhoista lehdistä tauluja. Heinäkuun kiireisimpään aikaan apunani oli alan opiskelija, mutta kyllä töitä on saanut tehdä ihan niin paljon kun on vaan jaksanut. – Paljon käy vakioasiakkaita, mutta tulee tänne aina tietenkin sellaisiakin, joita ei ole aiemmin näkynyt. Kesällä menee enemmän grilliruokia ja jäätelöä kuin talvisaikaan, mutta myös kotimaiset vihannekset ovat kiinnostaneet kuluttajia. – Nyt alkaa päästä taas takaisin normaaliin rytmiin. Salosen mielestä vastikään päättyneessä kesässä ei ole mitään valittamista. Moni ei usko, että ilmat vaikuttavat niin paljon kuluttajien käyttäytymiseen. Kuhmoisten K-market Kipparissa ollaan kuluneeseen kesään suhteellisen tyytyväisiä. Niina Huuhtanen. Nurmen mielestä ihmiset ostavat käsitöitä harkitummin kuin aiempina vuosina. – Värejä taitaa mennä jopa enemmän kuin permanentteja. Uimosen mielestä Kipparissa on myyty tasaiseen tahtiin eri tuoteryhmien tavaroita. – Pieni muutos tulee aina kesällä, on enemmän kiirettä. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 17. – Jos kesä on kylmä, niin ei ole mökkiläisiä eikä veneilijöitä Päijänteellä
Hanketukea jaetaan paikallisille seuroille, jotka järjestävät aloittelijoille sopivaa liikuntatoimintaa sekä kehittävät keinoja kannustaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia työikäisiä säännöllisen liikuntaharrastuksen pariin. Toiselle kuntosali on hyvä, toinen taas ei viihdy siellä ollenkaan. Hannele Kaperi jakaa aikansa Kuhmoisten, Padasjoen, Hartolan ja Heinolan kesken. – Pipsan asiakkaat ovat minunkin asiakkaitani, sillä me terveysliikunnassa toivomme asiakkaiden kanssa sen verran pitkää yhteistä polkua, että ehdimme nähdä myös tuloksia. Aina voi aloittaa uudestaan Hyvin aloitettu liikkuminen myös lopahtaa usein, ja ihmiset häpeilevät sitä turhaan. – Sitten vain aloitetaan taas. Kotoaan ei ihmisen tarvitse lähteä mihinkään. Hannele Kaperin työ on osa Päijät-Hämeen liikuntaja urheilujärjestön terveysliikuntaprojektia, jossa on mukana yhteensä kymmenen päijäthämäläistä kuntaa ja kaupunkia. – Tämä on maksuton palvelu. Kaikkein tavallinen syy lopahdukseen on se, että arki muuttuu. Kunnan terveysja liikuntapalvelut ottivat vuoden 2013 alussa kokeiltavaksi liikuntalähetteen. syyskuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 6 Vesa Koivu Ajatus on selkeä. Ihminen on tehty liikkumaan. Pari, kolme tuntia viikossa niin, että kevyesti hengästyy, ja hyödyt tulevat esiin virkeytenä ja jaksamisena. Tavoitteena on löytää asiakkaalle sopivia liikkumismuotoja. Jokainen meistä tarvitsee liikkuvuutta, lihaskuntoa ja kestävyyttä. Kun ateriavälit saadaan säännöllisiksi ja hän siirtyy syömään perusruokaa, paino lähtee usein laskuun jo sillä. – Tärkeintä on säännöllisyys. – On kyllä niin, että 90 kiloa on maaginen raja. Liikunnanohjaaja Hannele Kaperi on tavattavissa Kuntalassa torstaisin, ja häneltä saa henkilökohtaista opastusta ja neuvontaa liikuntaan liittyvissä asioissa. Liikunnanohjaaja Pipsa Laakson äitiysloman aikana hänen työnsä on jaettu Petra Laakson ja Hannele Kaperin kesken. – Kävely, lenkkeily, pyöräily ja hiihto ovat hyviä ja halpoja harrastuksia. Otetaan esimerkiksi ylipainoinen kaveri, jolla on heikko sokerin sieto, mutta ei vielä hoitoa vaativaa sokeritautia. Koti on paras kuntoilupaikka Kunnossa kaiken ikää -ohjelma myöntää taloudellista tukea vuoden 2015 liikunnan edistämistyöhön. Ja tähän löytyy vastaus Hannele Kaperilta, ammattilaiselta, jonka Kuhmoisten kunta on palkannut meille avuksi. Kun on tuoli, seinä ja vähän väljää tilaa, voi seisoa vaikka yhdellä jalalla, kävellä varpaillaan, nousta portaita tai istuutua tuoliin hyvin, hyvin hitaasti ja toistaa sen. Liikkumisen hyödyt ovat niin suuret, että jokaisen meistä kannattaa etsiä omaa tapaa liikkua, kävipä se sitten yksin tai yhdessä toisten kanssa tai koiraa ulkoiluttamalla. Olipa se sitten lihasta tai läskiä, ihmisen nivelet ja tukiranka alkavat valittaa, jos paino on siitä yli, Hannele Kaperi muistuttaa. Järjestelyn heikkous on ollut se, että asiakas ei aina saa yhteyttä liikuntaneuvojaan tai ei muuten vain tule ryhtyneeksi. Liikkuminen tekee hyvää, olipa ihminen kunnossa tai vaivojensa vaivaama. Monia näiden testien tulokset kiinnostavat, mutta puheille voi tulla ilman testejäkin. – Tilanne voi tulla autetuksi jo, kun katson hänen ruokailutottumuksiaan. Hakukierroksen 1/2015 hakuaikaa on 30.9.2014 saakka, ja tarkempia tietoja saa Kuhmoisten kunnan kotisivuilta. Saatan sanoa, että hyvä, kun et ollut salilla, onhan ollut kaunis kesä ja olet voinut harrastaa hyötyliikuntaa. Nyt yritetään sitä, että lääkärit, terveydenhoitajat ja muut voisivat suoraan varata ajan Hannele Kaperilta, ja asiakkaalle jäisi vain saapumisen vaiva. Ei tarvitse ajatella, mitä muut sanovat. Kysymys on vain siitä, miten liikutaan, ja että liikutaan tarpeeksi mutta ei liikaa. – Testit eivät ole itsetarkoitus, vaan toimin asiakkaan tilanteen mukaan. Siitä on tutkittua näyttöä. Ajatelkaa vain, että liikutte itseänne varten, Hannele Kaperi rohkaisee. syyskuuta terveysasemalle pohtimaan liikunnanohjaajana toimiva Hannele Kaperin johdolla, miten houkutella kuhmoislaiset ylös television ääreen viritetystä upottavasta sohvasta. Liikunnanohjaaja Hannele Kaperilla on hauskoja testejä asiakkaan tilanteen kartoittamiseksi. Keskiviikkona 17. Voi tehdä myös rinta-ja vatsaliikkeitä tuoli apuna. Puheille suoraan tai liikuntalähetteellä Liikuntaneuvoja toivottaa tervetulleeksi kaikki kuntalaiset. Seurat, hakekaa rahaa! Liikuntaneuvoja Hannele Kaperi on tavattavissa Kuntalassa aina torstaisin, ja hän on valmis auttamaan jokaista liikkumisen alkuun.. Sen lisäksi Kuhmoisten kunta ponnistelee, että kaikkein eniten neuvoista hyötyvät myös saisivat niitä. – Koti on paras kuntoilupaikka, ja minulla riittää vinkkejä siihen, Kaperi sanoo. Tulee kesäloma, matka tai jotain. Pipsa Laakso ehti ennen äitiyslomaansa neuvoa muutamaa kymmentä liikunnan terveysvaikutuksista kiinnostunutta, ja Kaperilla on ollut huhtikuun 2014 jälkeen Pipsa Laakson asiakkaiden lisäksi toistakymmentä uutta. – Päinvastoin, kausi on hyvä välillä katkaistakin. Hanketuella voi esimerkiksi kouluttaa vertaisohjaajia tai perustaa uusia liikuntaryhmiä. Siinä terveydenhuolto suosittelee asiakkaalle liikkumisen lisäämistä ja vinkkaa, että kunnan liikuntaohjaajalta saa apua. Kateelliset sanovat: ajatelkaa, oma personal trainer, ja ilmaiseksi! Neuvonnan ja liikuntapaikkojen järjestäminen maksaa kunnalle, mutta se tulee takaisin terveytenä ja vähempinä sairaskuluina. Kuhmoisten kunnan terveysja liikuntatoimen henkilöstö kokoontui 4. Palvelu on suunnattu erityisesti liikuntaan tottumattomille ja terveysliikunnan aloittamista harkitseville Päijäthämäläistä henkilöille, mutta aktiiviliikkujat ovat yhtälailla tervetulleita keskustelemaan ja testaamaan kuntoaan
Valmentaja ei ole terapeutti Valmennuksen alussa kartoitetaan asiakkaan sen hetkinen elämäntilanne. Vuoden kestänyt koulutus piti sisällään niin teoriaa kuin käytäntöäkin. Asiakkaita Mäkisellä on Kuhmoisten lisäksi Tampereella, Helsingissä ja Lahdessa. – Siinä ei ole mitään mamboo zamboota tai yliluonnollista. Omaan hyvinvointiini liittyy olennaisena osana koirien kanssa lenkkeily ja terveellinen ruokavalio. En ole kokenut mystistä valaistumista, vaan yksinkertaisesti löytänyt uusia toimintatapoja, joilla olen saanut katkaistua negatiivisten ja stressaavien ajattelutapojen ketjun. Asiakkaiden välillä on aina aikaa sen verran.. – Mielikuvaja kirjoitusharjoituksia. Suomessa elämäntaidon valmentajiksi on kouluttautunut yli 1 200 ihmistä. Valmentajan tehtävänä on auttaa ihmistä saavuttamaan henkilökohtainen päämäärä. Valmennuksen lähtökohtana on ihmisen oma halu muuttaa elämänsä suuntaa. – Mikään ei ole niin arkipäiväinen aihe, että hän ylenkatsoisi sitä. – Olin pitkään myyntitöissä Helsingissä ja huomasin, että oma jaksamiseni oli koetuksella. – Homma ei toimi niin, että esimerkiksi puoliso raahaa kumppaninsa tänne ja istuttaa hänet eteeni. – Uskon siihen, että valtaosalla ihmisistä on elämässä jokin tavoite tai unelma, jonka toivoo saavuttavansa. Keskustelun lisäksi asioita käydään läpi myös erilaisilla konkreettisilla harjoituksilla. Jotain, minkä haluaa elämässään muuttaa. Kun ihminen on masentunut, hän junnaa paikallaan. Tavoite voi Mäkisen mukaan olla oikeastaan melkein mikä tahansa. Valmentajan luokse tullaan joskus hyvinkin vaikeiden asioiden kanssa. Valmentaja huolehtii aina siitä, etteivät asiakkaat kohtaa toisiaan. – En ole terapeutti. – Aina ihminen ei välttämättä itsekään tajua olevansa masentunut. Vähän siis samalla tavalla kuin personal trainer, joka auttaa asiakasta pääsemään parempaan kuntoon. – Jos haaveena on esimerkiksi uusi työpaikka, niin ensimmäisinä askeleina voi kartoittaa työn, jota haluaa tehdä ja etsiä sopivia paikkoja, joita on tarjolla. Hän ei neuvo, anna oikeita vastauksia, vaan auttaa asiakasta oivaltamaan itse. Eräs vanha kollegani perusti yrityksen nimeltä Mendo Oy:n Valmentamo ja aika ajoin hän soitteli minulle ja houkutteli mukaan koulutukseen. Life coachin, eli elämäntaidon valmentajan pitämän työhyvinvointi-illan jälkeen hän kuitenkin päätyi keskustelemaan valmentajan kanssa omasta stressinsietokyvystään. Mäkisen mukaan keskivertoasiakas käy hänen luonaan kolmesta neljään kertaan, jonka lisäksi valmentajalle voi halutessaan soittaa tai laittaa sähköpostia. Oikeastaan mikä tahansa arkinen asia käy aiheeksi. Heinonen on käynyt valmennuksessa nyt vuoden päivät. Yksilövalmennuksessa kiehtoo se, kun pääsee näkemään ihmisessä sen muutoksen, jonka hän aivan itse saa aikaan. Yhteinen taival valmentajan kanssa ei pääty yksittäisiin tapaamiskertoihin. Eija Heinonen uskoo, että pienellä paikkakunnalla kynnys hakea apua ulkopuoliselta on liian korkea. Kuhmoislaisen elämäntaidon valmentaja Sikke Mäkisen avustuksella Eija Heinonen on oppinut ajattelemaan itselleen paremman elämän. – Tässäkin 80 prosenttia ajasta puhuu asiakas ja 20 prosenttia valmentaja kysyy kysymyksiä. Muutos täytyy lähteä aina ihmisestä itsestään. Kertoo omakohtaisia kokemuksia, jotka osoittavat hänenkin olevan vain ihminen. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 17. Kuhmoislainen Sikke Mäkinen on yksi heistä. Mäkinen päätti ryhtyä life coachiksi neljä vuotta sitten. syyskuuta 2014 Apua elämäntaidon valmentajalta Niina Huuhtanen Life coachin ammatti herättää monissa ensi kuulemalta kummastusta. Voin paljon paremmin nyt, Heinonen kertoo. Lukuisten harjoitusten jälkeen Mäkinen auttaa asiakasta tekemään toimintasuunnitelman. – Tiedän, että voin aina soittaa hänelle. Lisäksi teen pienryhmä-valmennuksia. Olen kovin ihastunut aloe vera -tuotteisiin, joista saan lisää hyvinvointia vatsalle ja iholle. Se voi olla esimerkiksi oman elämänhallinnan parantaminen, halu lähteä opiskelemaan, hankkia uusi työpaikka, nostaa itsetuntoa tai pudottaa painoa. Kuhmoislainen Eija Heinonen myöntää suhtautuneensa asiaan aluksi itsekin hieman epäilevästi. Tämän jälkeen selvitetään, mikä on se tavoite, jota kohti olisi tarkoitus lähteä kulkemaan. Huomaan melko nopeasti, jos ihminen ei ole valmis menemään eteenpäin. – Olen enemmän perehtynyt yksilövalmennukseen, mutta luonani käy myös pariskuntia. Sitä täytyy oikeasti haluta. – Pyrin elämään terveellisesti. Sikke Mäkinen kertoo järjestävänsä valmennuksen lisäksi myös kehon hyvinvointi-iltoja. Minulle tämä on kutsumusammatti. Tästä syystä Mäkiseltä ei voi ostaa lahjakortteja. Mikäli kohtaan tällaisen ihmisen, niin yritän aina auttaa hänet eteenpäin terapeutin tai lääkärin vastaanotolle. Lisäksi asiakas voi pohtia, miten tehdään työhakemus, mitä on hyvä tuoda itsestään esille hakemuksessa ja haastattelussa, ja kuinka ylipäätänsä päästään haastatteluvaiheeseen. – Se, että joku toinen pysäyttää ja pistää peilin eteen voi olla joskus tarpeen. – Nykypäivänä tyypillisimmät aiheet liittyvät ajanhallintaan ja parempaan jaksamiseen. Muutos lähtee ihmisestä itsestään Elämäntaidon valmentaja on rinnalla kulkija. Mäkinen kertoo joutuvansa joskus käännyttämään ihmisiä toiseen osoitteeseen, kun asiat ovat olleet sellaisia, joissa hän ei pysty auttamaan. – Kerran menin esittelytilaisuuteen ja siitähän se ajatus sitten läks. Hän on kyynärpäitä myöten mullassa ja pistää itsensä peliin. Ulkopuolinen näkemys on monesti hirvittävän virkistävä kokemus. – Pelätään, että joku näkee. Askeleet, joita ottamalla ihminen vähitellen pääsee lähemmäs tavoitettaan. Valmennuksesta hyötynyt Eija Heinonen kertoo ottavansa Sikke Mäkiseen yhteyttä aina tiukan paikan tullen. Elämäntaidon valmentajan työssä on Sikke Mäkisen mukaan paljon samaa kuin myyjän työssä. Halutessaan voi vaikka maalata
Ylhäältä vasemmalta Juhonheimon setä, Ampujan Pekka, isäni Tauno Kaukola, Tarulan setä (Eino), Lahtion Aino, Helmisen täti (Kerttu), Pulkin setä (Erkki), Nurmen Erkki, Uskin Kaija, Pulkin täti (Kuivalaisen Mirkku), Äikkään Maili, Lehtisen täti (Irja), Peltosen Eeva, Lustikin Markus ja minä(Arja). Siellä sain kuulla myös, että kaikilla sysmäläisillä on keltainen maha. Tunnustin sen vasta päästyäni ylioppilaaksi. Sieltä ostin tavallisesti 100 g jauhelihaa vastakirjalla. Inventaariossa sain laskea nappeja ja opin, paljonko on krossi. Kirjoituskone sanoi plim aina, kun vaihdettiin riviä. Kun kävin joskus kysymässä, ovatko nähneet äitiä, vastaus oli tavallisesti: söi saippuaa ja halkesi. Äiti laittoi inventaarioväelle hernekeittoa, ja sitä syötiin meillä kotona. Alakerrassa oli kellarit. Silitysalustaksi isä haki minun vaaleanpunaisen vauvapeittoni – voi ei! Rantamäen mummo oli minun mummoni, koska minulla ei ollut sukulaismummoa. Yläreunassa konttorin kello, joka löi kahdeksaa, kun synnyin seinän takana. Nelihenkiselle perheelle tehtiin siitä muruskastiketta. Olin seitsemän vuotta, kun tuli hampparinväärä ja jätepaperilla saatavat, punaiset Jäte-Joonas aniskaramellit. Seteleiden leikkauksen muistan myös, mutta en kyllä siitä mitään ymmärtänyt. Kun opin puhumaan ja minulta tiedusteltiin nimeäni, sanoin Arja-Liisa Kaukola Kuhmoisten Uusi Osuuskauppa r.l. Kassakaapissa metallirengas Konttorissa oli isä, joka puhui rätisevään puhelimeen. Sekatavaraosasto oli kaupan sydän. Pidin jalkaa ovenOsuuskaupan henkilökuntaa vuoden 1949 paikkeilla. Omeniin isä oli pannut lapun ”Kuorittava”, vaikka kyllä minun päähänikin pantiin DDT:tä, kun oli täitä. Hampparinväärä ja aniskaramellit Suurinta herkkua oli vaaleanpunainen kirpeä puurojauhe, kuivatut porkkanat ja hiiva. Joskus piti viedä illalla kermanekka Jäähdyttämöön. Siellä oli tuolit pitkämatkalaisia varten. Muistan ainakin vihreät, parisenttiset neliöt. – rajoitettu lisämaksuvelvollisuus. Oli konttori, jossa liimattiin muun muassa sokerija kahvikuponkeja arkeille säännöstelyn vuoksi. Tekoa piti hiljaa iltarukouksessa pyytää anteeksi monet vuodet. Kassakaappi oli hieno juttu, sillä siinä oli kiiltävä metallirengas ovessa. Ne syötiin vanhan makasiinin tilalle rakennetussa ulkohuoneessa. Sisäkuva Kuhmoisten Uuden Osuuskaupan myymälästä 1940-luvulta. Nauloja pienissä puulaatikoissa, jotka aukaistiin metallisesta vetimestä. Vasemmalla pilkottaa kuva Hannes Gebhardista ja oikealla sodan jälkeistä aikaa kuvaava juliste: TYÖRINTAMA.. Oikeanpuoleisella seinällä on nauloja ja rautatarvikkeita vetolaatikoissa. Mutta ei voinut, sillä sitten oikeaa Marjattaa ei olisi ollut. Mummon kanssa syötiin mansikkamaitoa sokerin kanssa ja nuoltiin vielä lautasetkin. Siellä tuoksui aikuisilta. Ovessa oli hirveännäköinen, metallinvärinen, suuri kädenripa. Äiti keitti pullakahvit. Olin jo ensimmäisellä luokalla, kun kauppaan tuli nukenpäitä. Rantamäen mummo ja myöhemmin Salosen täti siivosivat ja pesivät ja silittivät työtakit. Kirjanpitäjä ja konttoriapulainen istuivat vastatusten, tai oikeastaan Kuivalaisen Mirkku, Äikkään Maili ja Uskin Kaija. Seinällä oli kuva valkotukkaisesta miehestä – se oli Hannes Gebhard. Jos kuulisin, että nyt huomenna kaikki 50 € setelit leikataan kahtia, lähtisin heti kauppaan. Kerran uskaltauduin varastamaan lakritsirullan, punapallo-ja muurainkarkin näyttääkseni Marja-Leenalle, että minullakin on karkkeja. Varastoon pääsi heilurioven kautta. Kaupasta ei kerta kaikkiaan saanut ottaa mitään. Autonkuljettajat puuttuvat kuvasta, koska he olivat ajossa. Peltosen Eevalla ja Lyytillä oli valkoiset takit, ja he olivat kivoja, mutta lihaosastolla oli kylmä. Siellä vain katselin ja juttelin Helmisen Kertun kanssa. Karamellit tulivat, kun olin ehkä kahdeksanvuotias. Kolmas oikealta kaupanhoitaja Tauno Kaukola ja äärimmäisenä oikealla Aino Rantanen asiakkaana. Mummo käytti kahvissa suolaa. Siksi kai muistan illan, jolloin isän luo pyrki paljon ihmisiä ostoksille. – kuvat Arja Arposen kokoelma Konttoriapulainen Ilmi Huttunen (vas) ja kirjanpitäjä Marjatta Uusikivi työpöytänsä ääressä. Maito haettiin maitohinkillä meijeristä. Keskiviikkona 17. Kangaspuoli oli pieni ja kangaspakat laihoja. Kauppa tarjosi jännittävän kasvupaikan. Sain laskea nauloja inventaariossa. Äiti lupasi, että Marjatta-nuken rusetin kiinnityksestä nuppineulalla runnellun pään voisi uusia. Kerran alkoi tulla verta nenästäni, ja isä kielsi työnteon. Inventaariossa käytettiin kirjaimilla tehtyä salasanaa, jota ei saa paljastaa, muistan sen vieläkin. Joulunajassa oli parasta, kun henkilökunta kokoontui illalla tekemään kuusenoksista köynnöksen näyteikkunoiden ympäri. Se oli kirpeää. Todisteeksi Tarulan Eikka oli kreppipaperilla värjännyt mahansa keltaiseksi. Puurojauhetta söimme panemalla kielen jauheeseen. Jauhoja punnitsevan kauppa-apulaisen takana varaston ovi. Olin silloin nelivuotias. Jauhot olivat laareissa, jotka pestiin kevättalvella ja kuivattiin pakkasauringossa. Sieltä isä antoi Helsingin matkalta tuodun lakritsapatukan, ison ja mustankiiltävän. Lihapuolelle mentiin hygieenisistä syistä ulkoa eri ovesta, mutta tiesin toisenkin reitin: heiluriovesta varastoon ja sieltä kellarinoven kautta lihapuolelle. syyskuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 8 Kuhmoisten Uusi Osuus Arja Arponen Synnyin, kun jatkosotaa oli käyty viisi päivää vuonna 1941 ja osuuskaupan konttorin kello löi korvani juuressa kahdeksan
Talvella hevoset höyrysivät ja söivät heinää ja kauroja kangaspusseista. – Vaikuttaa siltä, että kuhmoislaiset miehet ovat lähdössä sotaan ja siviilit ovat tulleet heitä hyvästelemään. Vasemmalla Jouko Sorri ja Kotolan kaksoset Jaakko ja Jorma, joilla on samanlaiset vaatteet, sitten Jyrki Ahava ja maassa istumassa veljeni Timo Kaukola. Se oli auringonpimennys. Piki oli paljaiden jalkojen alla pehmeää. Olin varma, että se putoaa juuri nyt niin, etten ehdi edes äidin ja isän viereen. Ennen uuden makasiinin rakentamisen aikaa muistan mustanvihreän kuorma-auton, jossa oli häkäpönttö. Bensiini tuli kahteen kannuun, noin 5 litraa, ja se pumpattiin sinne ylös säiliöstä käsipelillä. Siellä oli nyljettyjen eläinten nahkoja suolassa odottamassa poisvientiä. Aikuisten sarjan kirjoitusten julkaiseminen on hankalaa, sillä suurin osa niistä on ylimittaisia. Päädyssä vasemmalla lihaosaston ovi ja ikkuna, johon on laitettu markiisikangas. Kevään 2014 kotiseutukirjoituksia Vesa Koivu Kuhmoisten Sanomat julkaisi koululaisten kotiseutukirjoitukset kesälehdessä 23/2014. Pihanpuolen pyöreä ikkuna valaisi kaupan vintille johtavaa portaikkoa. Kumpikaan ei tuntunut minusta mitenkään kauhealta. Vaskisalon Anssi voitti Jännittävintä bensatankin läheisyydessä olivat pikitynnyrit, jotka sulivat kuumana päivänä. Kerran vesi alkoi vaahdota, ja isä lähetti näytteen Helsinkiin. Takapihalla haisivat bensatynnyrit aivan marjapensaissa kiinni, ja haju tunkeutui leikkimökiinkin. Hansion Arvon ja Antin välissä pääsin sitten joskus isompana kuorma-autolla kouluun Lahteen. He olivat tuttujani, nukkuivat siinä vieraskamarissa, jossa synnyn. Uusi makasiini oli maantien toisella puolella. Lähtö oli kukonlauluna aikaan aamulla. Pihan etualalla seisoo omenapuu, johon kanat lensivät, ja vasikka nyljettiin kaupan ja omenapuun välissä. Vanhan makasiinin pääty näkyy oikealla, ja vasemmalla pensasaidan takana pilkottaa Heinon kirjakauppa. Heitä kutsuttiin kaupparatsuiksi. Pukuhuoneessa haisi pahalta, koska seuraavasta ovesta mentiin nahkavarastoon. Tuli vähitellen hämärää ja sitten ihan pimeää. Monta vuotta myöhemmin tajusin, että radiossa puhuttiin SAK:n miehistä. Etupihalla pääsisäänkäynnin vieressä, lastenhuoneen edessä olivat hevosvarppeet, metalliputkista tehdyt ja betonitolppiin kiinnitetyt. Onneksi ulkokauttakin pääsi. Vaskisalon Anssi voitti. Makasiinin päädyssä oli autotalli, josta kuulin kerran kauheaa maukumista. Siellä säilytettiin räjähdysaineita. Sen ympärillä oli korkea verkkoaita. Äiti leikkasi matonkuteita. Siellä haisi vanha pissa. Aina kun kuulin, että jossain salaojitetaan, päätin, etten sinne mene. Vanha makasiini oli turvallinen Vanha makasiini oli lähellä Heinon Kirjakaupan siperialaisia hernepensaita. Se oli kolkko, ja siellä oli rautatavaraa ja lannoitesäkkejä ja sitten niitä kauheita salaojia, jotka liitin sotaan. Nojatuolit oikein laitettiin katsomoksi. Tielle oli levitetty maantielipeää ja sitä oli päässyt kaivoon. Myöhemmin tuli letukka, jossa ei ollut nokkaa. Osuuskaupan bensatankki oli Toritien puolella. Ulkona näin miten vasikka nyljettiin, vaikka kyllä Aaltosen Manu minut heti pois hääsi. Kerran lensi päättömiä kanoja omenapuussa. Kaupan pojista joku antoi minullekin harmaaksi savustetun ikkunalasin palan. Se oli hirsinen, turvallinen, ja siinä oli pitkät rautapalkit ovien poikki ja reikä riippulukkoa varten. Sen läheltä en poiminut edes kukkia. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 17. Ohessa Arja Arposen Kuhmoisten Uutta Osuuskauppaa lapsen silmin muisteleva kirjoitus, jota kirjoituksia arvioinut raati piti erinomaisena.. Pihan pohjoisreunassa seisoo pitkä vanha makasiini, oikealla, sen kanssa saman suuntaisena on Heinon sauna, jossa käytiin. Bensatakit olivat ihan maantien vieressä. Kilpailtiin lapsiporukassa siitä, kuka uskaltaa seisoa pisimpään tynnyrissä. Koti ja kauppa kuuluivat yhteen. Sillä saisi katsella aurinkoa. Perheemme asui kaupparakennuksen Heinon puoleisessa päädyssä, ja kauppa-apulaisia majoittui yläkerrassa. Kaupan henkilökunnasta tuli läheisempiä ja rakkaampia kuin monista sukulaisista. Niiden päällä sai istua ja katsoa kevättalvisin aamuyöstä Päijänteen Ympäriajoja. Sähköt sammuivat aina myöhäisuutisten jälkeen. Se korvasi vähän vauvanpeittojuttua. Pellolla makasiinin takana oli peltinen, kuutionmuotoinen pikkutalo, joka oli noin metrisellä alustalla. Sen läpi piti mennä, jos aikoi mennä katsomaan meidän Pipsaa, lammasta karsinassaan. Ulkohuoneet rakennettiin vanhan makasiinin tilalle. Se oli Rantasen Antti, joka yritti leikkimielellä pelotella. Yöllä joskus heräsin, kun isä lähti antamaan bensaa. Sauna oli makasiinin päädyssä, ja siellä keitettiin myös saippuaa. Kuhmoisten Uusi Osuuskauppa Kuhmolasta päin kuvattuna. Koskaan en uskaltanut niistä kysyä, koska sota-asioista ei kyselty. Olin neljä vuotta ja istuin bensatankkien betonirappusilla kuumana kesäpäivänä. Lähellä maantietä oli kaivo. Veljeni Timo teki päädyssä olevassa, puulle tuoksuvassa vajassa motteja leikkikirveellä. Oikealla vanha katettu kaivo, pieni vaja ja sen takana polttopuukasa, sen takana rakennus, jota en muista, mutta käymälä on sen katveessa. He näyttivät mikkihiirielokuvia, ja minun ystäväni saivat tulla katsomaan. Se oli itsestään selvä asia. Tankeille noustiin korkeita betonisia rappuja myöden. Radiossa puhuttiin tuo tuostakin SOK:n miehistä. Kerran lastenhuoneessa en uskaltanut nukkua, sillä vanhemmat puhuivat pudonneesta atomipommista, ja radio oli auki. syyskuuta 2014 kauppa 1940-luvulla välissä, etten jäisi kammottavaan kalseuteen riippuvien lihojen lähelle. Isän sääntö oli, ettei meillä saanut olla mitään etuoikeuksia, mutta meidän koppiin hän oli rakennuttanut minulle matalammalle oman reiän. Se oli Ford, joka vietiin sotaan. Heidän joukossaan on osuuskaupan lihapuolen henkilökuntaa valkeissa asuissaan. Oli SOK:n miehillä jotain tavaroitakin, joita he isän kanssa tarkastelivat. Makasiinin edessä oli heinäpaaleja
Lajin aloittaminen on silti helpompaa kuin äkkiseltään uskoisi. Paikkaa voi varata kentän kulmalla olevasta varausvihosta kahdeksan euron tuntihintaan. Lajista kiinnostuneet voivat maksaa rataja reittimaksun Kuhmoisten Nesteelle tai suoraan moottorikerhon tilille. – Muhkun alkuperäisjäsenien lastenlapsia on liittynyt seuramme jäseniksi. Yhdistyksen puheenjohtaja Olli Lehdon mukaan kyseessä on vuosittainen perinne. Tapahtumissa saattaa siis olla jopa kolmannen sukupolven muhkulaisia! Kolmannen polven muhkuja Sasu Kauppinen pöllytti hiekkaa crossitreeneissä Hakin hiekkamontussa viime vuoden syksynä –kuva Katja Liivenkorkee Mäkimaan Muhkun jäsenet järjestivät perinteisen pyöräretken viime lauantaina. Lisäksi Hakin motocrossrata elää koko ajan. Lumi ei ole este ajamiselle ja rata on käytössä vuoden ympäri. – Keräämme pienen käyttövuokran, jotta saisimme hankittua kentän pinnoitetta. – Siellä käyvät niin paikalliset kuin mökkiläiset, jotka eivät malta jättää pyöräänsä edes kesäloman ajaksi. Erilaisia liikuntaretkiä järjestämme silloin tällöin pitkin vuotta. Vuonna 1998 valmistunut tenniskenttä on jo laitettu talvilevolle, mutta seuraavaa kesää odotetaan jo innolla. Erityisesti heinäkuun viimeisenä viikonloppuna järjestettävä tennisturnaus kutkuttaa Seppälän mieltä. Vaikka Muhkulla on yli 100 jäsentä, on seuran toiminta hiipumaan päin. Ensi vuonna on revanssin paikka, Seppälä lupaa.. Hänen ammattitaitoisessa ohjauksessaan tenniskentän perustuksista saatiin kestävät. Radalla on ympäristöluvan mukaiset ajoajat, joita ei parane ylittää. Välillä tuntuu siltä, että työt haittaavat harrastusta, Kauppinen vitsailee. Kuhmoisten tunnetuin tennisareena sijaitsee keskeisellä paikalla yhtenäiskoulun alueella, mutta Pihlajakosken kentällä on yksi etu puolellaan. Kokenut kuljettaja tunteekin välineensä perinpohjaisesti. Meillä on noin kymmenen hengen ydinporukka, joka pelaa aktiivisesti ja haluaa pitää puitteet kunnossa. Kuhmoisten moottorikerhon ylläpitämää motocrossrataa käytetään kovasti. Huollamme kentän talkootyönä pelikuntoon joka kevät. – Isommissa paikoissa sekaan ei vasta-alkaja tohdi mennä. Näin Pihlajakosken tenniskentän varauksista vastaava Markus Seppälä taustoittaa massakentän hyväkuntoisuutta. Yleensä monipuolisen tekemisen ympäristönä toimii Kuhmoisten luonto. Keväisin ostamme punaista massaa, levitämme ja lopuksi jyräämme sen tasaiseksi, Markus Seppälä sanoo. Esimerkiksi talvisin olemme käyneet hiihtämässä ja kesäisin soutaneet kilpaa, Lehto sanoo. – Moottorikerhossa on tällä hetkellä nelisenkymmentä jäsentä. kertaa peräkkäin. Urheiluyhdistys kerääntyy yhteen säännöllisen epäsäännöllisesti. – Hävisin viime kesänä 15-vuotiaalle pojalleni. Ydinpoppoon lisäksi tennis on myös kesäkuhmoislaisten suosiossa. Ryhmän tarkoituksena on lähteä parinkymmenen kilometrin mittaiselle pyöräilyretkelle. Hakin rata sopii Kauppisen mukaan hyvin aloittelijalle. Silloin paikalla saattaa olla jopa 50 osanottajaa. – Suosituimpia tapahtumiamme ovat mäkijuoksut, joita järjestetään kolmesti vuodessa: kekriviikolla, pääsiäisenä ja äititenpäivänä. Kerhossamme on monta aikuisena aloittanutta kuskia, jotka motocross on vienyt mennessään, Kauppinen selventää. Massa takaa laadukkaat pelit – Massakenttä on jaloille hieman ystävällisempi kuin koulun asfvalttipinnoite. Radalla pyörää säädetään jatkuvasti kuskille ja reitille sopivaksi. Liikuntaa löytyy yllättävistä paikoista Tuomo Hyttinen Kuhmoisten kirkonkylä on kesän jäljiltä jo hiljentymään päin, mutta Ahvenlammen kupeessa sijaitsevalta Hakin hiekkamontulta kuuluu kilpa-ajon ääniä neljänä päivänä viikossa. syyskuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 10 – Kiitos kuuluu Tuomas Ylä-Närvälle. – Tarkoituksena on ajaa pitkin sellaisia metsäautoteitä, joilla ei muuten tule liikuttua, puheenjohtaja Olli Lehto kertoo. Suurimmat hankinnat, eli pyörä ja suojukset, hankitaan kerralla. – Onhan tämä kieltämättä Mäkimaan Muhkun jäsenistöä on kokoontunut Kuhmoisten kunnan rajalle Orivedentien varteen lauantaiaamuna kello yhdeksän. Heistä ainakin puolet on todellisia aktiiviharrastajia, Kuhmoisten moottorikerhon puheenjohtaja Sasu Kauppinen kertoo. Aktiivisuus tarkoittaa motocrossissa todellista omistautumista. Kenttää käytetään eniten kesä-heinäkuussa. Jotain ilon aihetta Lehto silti löytää. – Motocross on sellaista elämäntapameininkiä. Keskiviikkona 17. Hakin monttu on tarpeeksi pieni ja hidas, joten sinne on helppo uskaltautua. – Muutamme reittiä tarpeen mukaan, jotta homma pysyisi mielenkiintoisena. Tylsäähän se olisi kiertää samaa rinkiä vuodesta toiseen, Kauppinen sanoo. Ajoneuvon ylläpitoon kuuluu pesu jokaisen ajokerran jälkeen ja itse tehty huolto aina tarpeen mukaan. – Syksyinen retkipyöräily järjestetään nyt yhdeksättä vaikea, mutta opittavissa oleva laji. Sen jälkeen ei tarvitse kuin lähteä radalle ajamaan
Lihasten lämmittely on tärkeää ennen varsinaista urheilusuoritusta. Sali täyttyy puheensorinasta ja naurusta, kun eri-ikäiset lapset ja nuoret pääsevät kokemaan liikunnan riemua telineillä, köysissä ja renkaissa kieppuen Kuntoilun riemua telinejumpassa ja roikkuen. Kaukaisimmat osallistujat ovat saapuneet paikalle Kuhmalahdelta asti. syyskuuta 2014 Niina Huuhtanen Kuhmoisten yhtenäiskoulun liikuntasalissa on käynnissä alkulämmittely.Vuoronperään heitetään vauhdikkaasti kuperkeikkaa ja tehdään ryhdikkäitä varsahyppyjä. Mikael Koli (oik.) oli mukana tyttöjen telinevoimistelussa vierailevana tähtenä. Jo vuoden aikana tapahtuu paljon. Anna-Sofia Koli (oik.), Sofia Hämäläinen, Anna Vesa, Siiri Vaskisalo ja Micaela Wikman tekivät koulun salissa varsahyppyjä. Emmi Vesa ja Sanni Hellstén opettelivat rekillä kieppiä. Joukossa on tietenkin aina arempia, jotka eivät halua kaikkea tehdä, HannaLeena Koli täydentää. Ohjaaja Hanna-Leena Kolin vetämälle telinevoimistelutunnille on saapunut neljätoista innokasta akrobaattia, joista yli puolet on Kolille jo aiemmilta vuosilta tuttuja. Ohjaaja itse on harrastanut koulussa ala-asteella telinevoimistelua, josta innostus lajiin lähti varsinaisesti liikkeelle. – Jonkinlaista temppurataa tai vastaavaa voisi ajatella, koska sellaisista pojat tykkäävät. Varsinaista yläikärajaa ei ole, mutta tällä hetkellä ryhmän vanhimmat ovat 14-vuotiaita. Kolin mielestä telinevoimistelu antaa erinomaisen pohjan kaikelle liikunnalle ja kehon hallintaan. Olivia Hämäläinen keinui hurjaa vauhtia renkaissa. Ikähaarukka on melko laaja, seitsemänvuotiaista ylöspäin. Kolin vetämässä ryhmässä on tänä vuonna ainoastaan tyttöjä. – Suurin haaste tämän ryhmän vetämisessä on se, että ikähaarukka on niin suuri enkä ehdi kaikkien luokse niin paljon kuin haluaisin. Ohjaaja Hanna-Leena Koli avusti lapsia kiepin tekemisessä viime viikon keskiviikkona Kuhmoisten yhtenäiskoulun salissa. – Trampoliini ja patjat ovat kivoja. – On hienoa nähdä, miten lapset ja nuoret kehittyvät. – Muut tuovat sitä rohkeutta. Kun näkee, että toiset tekevät, niin itsekin rohkaistuu. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 17. – Kolmas vuosi lähti liikkeelle nyt. Kun lihakset ovat lämmenneet, on aika käydä itse asiaan. Vanhemmilta on kuitenkin tullut toiveita hieman vastaavanlaisen kurssin järjestämisestä myös pojille. – Apuohjaaja tai toinen kurssi voisi tulla kysymykseen. Kova vauhti ei tyttöä pelottanut, vaan lähinnä nauratti. Ohjaaja Hanna-Leena Koli ohjeisti Reetta Sihtoa liikkeen oikeaoppiseen suorittamiseen.. Kyllä välillä vähän pelottaakin, kieppiä tehdessä mietin joskus, että nyt tipun maahan, Anna-Sofia Koli pohtii hymyssä suin
Aitta on vanha Ylisjoen aitta seurantalo Jukolan luota, ja nyt se seisoo Kylämän vanhimman talon pihapiirissä Isojärvenlahden tuntumassa. Kallen puoliso Anja Isojärvi kutsuu meidät kahvipöytään. Hakkuukaukalossa pienittiin paistettavaksi tarkoitetut lihat. – Lääkkeeksi ja linnunruuaksi niitä haluttiin. – Kyllä sanoisin, että tämä vilja-aitta on 1700-luvulta. Ne kiikuttivat munat suojaan lehdeksien alle, ja roska jäi keskelle kangasta. Kun astutaan aittaan, Kalle esittelee valtavaan lihatiinuun laitettua hakkuukaukaloa ja haapapuista paistokaukaloa. Isä ja poika pystyttivät aitan kesällä 2013, ja kuluneen kesän aikana Kalle Isojärvi on pannut paikat esittelykuntoon. Metsästä ja rakennuksilta Isojärven talo jaettiin niin pieniin osiin 1900-luvun alkuvuosina, että se yksin ei ole perhettä elättänyt. Siinä jo päästiin turhasta tavarasta eroon, mutta ei kaikesta, kariketta ja muurahaisia tuli säkkiin saakka. Leivinuuniin sujautettavassa paistokaukalossa on laakea allas, johon yhden sian lihat mahtuvat, ja toisesta päästään kaukalo kapenee kouruksi, jota myöten sula rasva ja lihan muut mehut on juoksutettu sopivampiin astioihin. Kalle Isojärvi testaa vieraittensa tietämystä, ja niin kauan kuin pysytään maataloustyökaluissa, Seppo Unnaslahti tuntee kaikki. Ensin tutkitaan aitta ulkoa, myös tarpeen vaatima kengitys ja uusi katto. Muurahaisenpesälle mentiin säkin, seulan ja äyskärin kanssa. Ja sisään mennessämme huomaamme, että Isojärven talon portaisiin on upotettu suuri määrä Päijälän entisen kovasintehtaan kovasinkiveä. – Ruukki on raskasta. Rakentaminen ja metsätyöt ovat lomittuneet keskenään, ja nyt eläkevuosina omat, vuokralle tarjotut lomamökit tuovat leivänjatketta. Siinä vaiheessa kun vastaan tulee raskaanpuoleinen metallitela, joka on täynnä tylppäpäisiä piikkejä, vieraitten tiedot loppuvat. – Mutta annas olla, kun Osuuskaupan kuorma-auto tuli perässä, Kalle Isojärvi päätti sen juttunsa. Sittemmin Kalle Isojärvi on Atri Koskisen kanssa rakentanut monia kesäasuntoja Säikäänniemeen ja vähän etäämmällekin. syyskuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 12 Vesa Koivu Kalle Isojärvi sai pojaltaan Vesalta lahjaksi aitan ja samalla tilaa, johon asetella kotimuseon esineistöä. Nyt muurahaiset tekivät parhaan työn. Tämä on aivan samalla tavalla tehty kuin Unnasjärven aittakin, ja siinä on vuosiluku 1775, Unnaslahti sanoo. Sain se huudettua. Seppo Unnaslahti Kissakulmalta on saapunut vieraisille. Kotona sitten Kalle levitti maahan lakanan, jolle saalis leviteltiin. – No, jo on ollut suorasyistä puuta, Seppo Unnaslahti ihmettelee. Kalle Isojärvi kuivasi muurahaisenmunat saunassa ja vei 32 kiloa myytäviä Lahteen Rantasen autossa, lähtö oli aamulla kello kuusi, ja illaksi ehti takaisin. Katon uusimisen jälkeen Isojärvi on tuonut aittaan valikoiman maataloustyökaluja. – No, tällä telalla on tehty Suomen armeijan näkkileipään ne kolot, Kalle helpottaa. – Sahan jälkeä tässä ei ole, vanhat ruodelaudatkin on tehty halkaisemalla, Kalle Isojärvi näyttää. Meklareista paras on ollut Savolaisen Väinö, ei ole hänen voittanuttaan. Anja Isojärvi oli tyytyväinen, kun miehet palasivat illalla melkein tyhjän peräkärryn kanssa. Vatlahden Valte keräsi yhtenä kesänä 500 kiloa muurahaisenmunia, hän pääsi veneellä kiertämään isot alat. Entinen navetta on aivan täynnä kaikkea, samoin autotalli ja lato jossain sivummalla. Se oli kovaa työtä, kaksikerroksinen talo, ja savupiippuun tuli yhdeksän reikää. Kalle kertoo, että ei hän hakenut huutokaupoista mitään erityistä, vaan mitä halvalla sai, ja nyt rupesi jo Kallea itseäänkin naurattamaan. Sitten ei tarvinnut kuin ottaa lehdekset pois ja säkittää puhtaat munat. Kalle Isojärvi näyttää aitan nurkassa seisovaa suurta lihasaavia. Kalle Isojärven kotimuseolla Kalle Isojärvi pystytti ja kengitti poikansa kanssa vanhan aitan kesällä 2013. Eikä muurahaiset siitä olleet millänsäkään, kahden viikon perästä pesässä oli uudet munat. Mistä vaan halvalla saan Onkin niin, että Kalle Isojärvi on intohimoinen keräilijä, joka on kiertänyt huutokauppoja poikavuosistaan asti. – Jos maltatte. – Ihan justiin saman näköistä teillä kuin meilläkin, vain leipähöylä teillä on erilainen, Seppo Unnaslahti sanoo. Muurahaisia munittamassa Kalle Isojärvi ottaa hyllyltä pyöreän seulan ja kertoo tehneensä sillä hanketta nuorena miehenä sodan jälkeen. Nämä kupparin kirveet edustavat jo uutta aikaa. – Huutokauppa on sellaista teatteria, että pitää olla hyvä näytelmä, että huutokaupan siihen vaihtaisin. Ensin myytiin tavaraa yksitellen, sekalaisia koppakaupalla, ja kun alkoi tulla ilta, oli vielä paljon myymättä. Vanhan vilja-aitan esineistö ei ole kuin jäävuoren huippu. Siinä on myös harmaa paistokaukalo, joka nojaa saavin oikeaan reunaan. Ikkunat ja karmit on saatu Ossi Engblomilta kirkonkylältä. Kalle Isojärvi oli Ylitalon Miisun kanssa myös kirkonkylällä Osuuskaupan huutokaupassa. – Erään kerran Länkipohjassa oli iso huutokauppa. Keskiviikkona 17. Vinttikaivon ämpärin, tuokkosen, jumpakan, hinkalon urat, kehräpeät ja Häkkisen Hiljan kuppauslaitteet. Meklari tarjosi kaikkea verstaassa vielä jäljellä olevaa kerralla. Kun pesää vähän penkoi, ja munat paljastuivat, Kalle äyskäröi pesäaineksia seulaan. Lakanan reunoille hän laittoi lehdeksiä. Hakkuukaukalo on vasemmalla saavin ulkopuolella, ja aivan nurkassa roikkuu vinttikaivon puinen ämpäri.. Kun istutaan kahvipöydässä, Anja Isojärveä hymyilyttää. Kalle Isojärvi meni vuonna 1949 Yrjö-enolleen hanslankariksi, kun tämä muurasi Niemis-Yrjön taloa kirkonkylällä
Kasvoja painellaan, sivellään hierotaan ja taputellaan. Heiskasen mukaan miehet tulevat usein lajin pariin etsimään vaihtoehtoa, kun keho ei kestä kuntosaliharjoittelua. Vaikutukset eivät kuitenkaan jää tähän, vaan Putkiston mukaan harjoitukset ovat avain koko kehon ryhtiin. Anatomian tunteminen olisi eduksi, jottei tarvitsisi ihmetellä, missä kieliluu sijaitsee. Kehon uusiutumista varten pitää muuttaa myös asenteita. – On melko varmaa, että tulee parempi olo, jos on notkea eikä jäykkä, Putkisto kannustaa. – He kokevat ihmeelliseksi sen, että kantapäätä nostamalla saa tuntuman keskivartaloon, Heiskanen sanoo. Ensimmäiseksi Marja Putkisto pyytää osallistujia tunnustelemaan mielessään historiallista ympäristöä. Se on myös saanut suosiota: esimerkiksi brittiläinen aikakauslehti Harpers Bazaar on valinnut Putkiston IsoBritannian viiden parhaan kehonhallinnan asiantuntijan joukkoon. Välillä ajatukset rönsyilevät ja jutustelullekin tulee hetkensä. Heiskanen ja Putkisto toteavat, että motivaatio liikkumiseen katoaa helposti, jos harjoitukset eivät ole oikein suunniteltuja. – Tämä on paljon enemmän kuin että venytetään kättä tai heilutetaan jalkaa. Eletty elämä näkyy kasvoilla Method Putkisto perustuu paljon siihen, että kehoon ajatellaan tukipisteitä, jotka vakauttavat lihaksia. Päivi Hotokka Pirjo Kalhola on nähnyt tamperelaisen Tuija Lehtosen viimeksi vuosi sitten Marja Putkiston kurssilla. Jos se linjautuu oikein, aika moni asia ryhdissä asettuu itsestään kohdalleen. Aluksi eteneminen saattaa tuntua jopa turhauttavan hitaalta. Naiset kertovat aamupäivän aikana ymmärtäneensä, kuinka tärkeä seikka pään ja niskakuopan asento on koko keholle. Kehonhallintaan keskittyvän Method Putkisto -tekniikan kehittäjä Marja Putkisto vieraili elokuussa Kuhmalahdella MP-ohjaaja Pia Rauhalahden studiolla. Marja Putkiston takana harjoittelevat Pirjo Kalhola (vas.), Sanna Lehtinen ja Tuija Lehtonen. Pisteet muodostavat päästä varpaisiin ja niiden ohi kulkevan linjan kehon keskelle. Kosketuksen avulla ja keskittymällä lihaksille luodaan uusia hermoyhteyksiä niin, että tapa käyttää kasvojen lihaksia voi muuttua pysyvästi. Tee vähemmän ja oikeita asioita Marja Putkiston mukaan Method Putkisto sopii fyysisesti kaikille, mutta vaatii uteliaisuutta jatkaa pidemmälle kuin tavallisella joogatai pilatestunnilla. Putkisto huomauttaa, että kyse ei ole ihonhoidosta. – Lajissa saavutetaan huomattavasti enemmän tekemällä vähemmän ja oikeita asioita. Vaatii tiivistä keskittymistä Marja Putkiston ohjaus liikkuu atlasnikamasta kulmakarvoihin, poskipäihin ja alaleukaan sekä solisluiden alueelle. Putkisto-tunneilla he eivät ole koskaan nähneet, että kenenkään motivaatio lopahtaisi. – Valtavan keskittynyt täytyy olla, että pystyy mieltämään esimerkiksi kallonpohjan, sanoo Sanna Lehtinen, toinen Kuhmoisista Putkiston kurssille saapuneista naisista. He keskittyvät kasvoihinsa, niiden lihaksiin ja koko ylävartaloon sekä siihen, mitä tapahtuu pään sisäpuolella. Onneksi paikalla on useita apuohjaajia, jotka itsekin kouluttautuvat pidemmälle MP-tekniikassa ja samalla asettelevat 3D Kasvoklinikalle osallistuvia oikeisiin asentoihin. Ensikertalaisen on vaikea pysyä mukana, kun samaan aikaan pitäisi pystyä muodostamaan mielikuvia esimerkiksi siitä, kuinka alaleuka, kitalaki, silmänpohjat ja lopulta aivot hymyilevät. Putkisto kertoo, kuinka eletty elämä näkyy jokaisen kasvoilla ja kuinka suomalaisilla on oma, kansallinen ilmeensä. – Moni myös tekee istumatyötä ja huomaa, että se rasittaa. Putkiston kurssi ei ole vain lihasjumppaa, vaan yhtä paljon tarvitaan ajatustyötä. Lehtonen löysi Method Putkiston kahdeksan vuotta sitten ja harrastaa nyt vähintään kerran viikossa. – Olen 69-vuotias ja minulla on ollut kaksi kertaa välilevynpullistuma. Kasvoklinikka kaunistaa ja ryhdistää – 3D-tekniikassa on mukana koko pään asento. Pia Rauhalahti ja Marja Putkisto nostavat maljan yhdessä kurssilaisten kanssa ennen kasvoklinikan alkua.. – Onko täällä hyvä olla. Kun kasvoklinikka parin tunnin kuluttua päättyy, päivä on vasta puolivälissä. – Muistan, kun olin ensimmäisen kerran tunnillasi. syyskuuta 2014 Päivi Hotokka Toistakymmentä naista – ja yksi mies – istuu vanhan maalaistalon lasikuistilla Kuhmalahdella. – Kylläpä olet nuortunut! Kasvot ovat ihan eri näköiset, Kalhola huudahtaa. Lähes yhtä tärkeässä osassa ovat kaula, niska, rintakehä ja kädet. Lontoossa asuva Marja Putkisto on tehnyt tekniikkaansa tunnetuksi maailmalla 1990-luvulta asti. Iltapäivällä kurssilaiset siirtyvät Pia Rauhalahden MP Navetalle harjoittamaan keskivartalon syviä lihaksia. Pään asento kohdalleen Kuhmalahdella päivä alkaa Vanhassa Rauhalahdessa, kesäkäytössä olevassa 1800-luvun päärakennuksessa, joka sijaitsee kävelymatkan päässä entiseen navettaan rakennetusta salista. Pystyn kuitenkin liikkumaan tosi hyvin, esimerkiksi laskettelen. – Mitä kauempana keskilinjasta olet, sitä huonommin voit, ja mitä lähempänä, sen paremmin, Marja Putkisto tiivistää ajatuksensa. Hän käy Marja Putkiston kursseilla aina Skotlantia ja Turkkia myöten. Sen sijaan ihoa käsitellään aivoille tietoa välittävänä elimenä. Siitä huolimatta hänellä on aikaa tulla katsomaan, millaista työtä Putkisto-ohjaajat tekevät asiakkaidensa kanssa Suomessa, jopa keskellä maaseutua. Näitä pisteitä on myös kasvoissa. Päivän teemana oli antiageing eli nuorekkuus ja uusiutuminen. Vartaloon lisää notkeutta ja liikuntakykyä Method Putkisto 3D Kasvoklinikalla tärkeää on saada tuntuma niskakuoppaan, sillä pään asento vaikuttaa koko kehon ryhtiin. Se meni silloin ihan ohi, mutta seuraavalla kerralla tuntui jo tutulta, kuhmoislainen Pirjo Kalhola kertoo Marja Putkistolle. Lehtonen sanoo, ettei itse huomaa muutosta, mutta tuntee voivansa hyvin harjoittelun ansiosta. Tässä oppii tuntemaan omaa kehoaan ja sitä, mihin voi päästä, Lehtonen kuvailee. Kuhmoisten Sanomat 13 Keskiviikkona 17. Meneillään on Marja Putkiston ohjaama Method Putkisto 3D Kasvoklinikka, jonka tavoitteena on muun muassa nostaa kasvojen ilmelihaksia sekä laskea ja rentouttaa purentalihaksia, jolloin kasvot kaunistuvat ja virkistyvät. Sen jälkeen ajatukset siirretään kasvoihin ja niiden taakse, omaan päähän. MP-ohjaaja Aki Heiskanen pitää tunteja miehille
Järjestävä seura täyttää samassa viikonlopussa 45 vuotta. syyskuuta. Alle 50-vuotiaat ovat soveliaimpia. Keskiviikkona 17. SPR Kuhmoisten osasto KOULUTUS Risto Ojala Sadekaan ei estä suunnistamasta. Kun päivät oli sisätöissä, niin suunnistus oli yksi hyvä keino päästä ulos. Esimerkiksi Lampi mainitsee erään valtatiellä ajaneen mersumiehen, joka poikkesi suunnistamaan nähtyään tien varressa rastilipun. LIIKUNTATAPAHTUMAT FRISBEEGOLF KUHMOISTEN KUNNANMESTARUUSKISAT 20.9.2014 klo 10.00 Ilmoittautuminen 9.00–9.30. Esikuvat ovat myös tärkeitä. ark. Kuvakisassa jaetaan palkintoja lähes 100 000 Yhdysvaltain dollarin arvosta, ja osallistujat saapuvat ympäri maailmaa. syyskuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 14 Kunta tiedottaa Kunnanvaltuuston kokous pidetään Kuntalassa maanantaina 22.9.2014 alkaen klo 18.00. Jonkin matkaa kuljettuaan voi kääntää kompassin hahlon päinvastaiseen suuntaan ja palata lähtöpisteeseen. Iltarasteille pääsy kaikilla Eri puolilla järjestettävät Iltarastit ovat hyvä suunnistuksen aloitusja kuntosuunnistustapahtuma: kuka vain voi osallistua niihin. Siellä enemmistö suunnistajista lienee naisia ja tyttöjä, päinvastoin kuin Kuhmoisissa ja Padasjoella. Vesa Koivu Kuhmoisten Ylä-Puukilan mäellä sukutilaa isännöivä Osku Puukila on jo pitkään kuulunut Eilatin kansainvälisen vedenalaisen kuvakisan tuomaristoon. Kuvakisaan eri kategorioiden tuloksiin voi tutustua netissä osoitteessa www. 040 777 0085 (miel. Salminen oli illan epävirallinen voittaja: Iltarastit eivät ole kilpailu vaan kuntotapahtuma. Pelaajakokous 9.45. – Myönnän olevani intohimoinen suunnistaja, Lampi sanoo. syyskuuta Päijät-Rastin Iltarasteilla 24tien tuntumassa Padasjoen Vääntämällä, 10 kilometriä Taulun risteyksestä etelään. Amerikkalainen televisiokanava CNN on vuosittain uutisoinut herpaantumatta Eilatin Punaisenmeren kuvakisaa, myös kotimainen Osku Puukila kuvakisan tuomarina Yle omine kuvausryhmineen on vuosien varrella ollut paikalla Eilatissa. Kokouksen tarkistettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä maanantaina 29.9.2014 kunnanviraston hallintotoimistossa. – Näkyvin toimintamuoto on kesätiistaisin iltarastit ja talvisin hiihtosuunnistus. Eero Lampi on saanut sateisen suunnistusurakkansa päätökseen Iltarasteilla Padasjoen Vääntämällä 9. Päijät-Rasti järjestää Iltarasteja joka viikko toukokuun alusta syyskuun puoliväliin. Näin oppii vertailemaan maisemaa ja karttaa. Lampi intohimoinen liikuntaharrastaja Eero Lampi on käynyt ulkomailla monissa suunnistuskilpailuissa. – Kotisivut: www.paijatrasti.net. Viime vuoden kuvakisan vedenaliskuvakisan albumin 2013 Osku Puukila luovuttaa piakkoin Kuhmoisten kirjastolle luettavaksi ja katseltavaksi, edellisvuosien albumisarjan jatkeeksi. Kun on oppinut seuraamaan korkeuskäyriä, suunnistuksessa ollaan jo pitkällä. osallistujille erikseen). Suunnistuksen aloittaminen – Paras ikä suunnistuksen oppimiseen on sama kuin lukemaan oppimiseen, Lampi arvioi. Vääntämän iltarasteilla käytössä oli vanhentunut suunnistuskartta, joka teki suunnistamisen vaikeaksi: maisema on kymmenessä vuodessa muuttunut paljon. Hän muutti Kuhmoisiin 1972 ja aloitti toisen suunnistusvaiheensa 70-luvun puolivälissä. Kun sen kerran oppii, taito pysyy eliniän. Ratamestari Luukko kertoo Lammen tehneen Kuhmoisissa neljä uutta suunnistuskarttaa ja uudistaneen kaksi vanhempaa. startti tänä vuonna. –PäijRa täyttää 45 vuotta 30.1.2015 tammihelmikuun vaihteessa Padasjoella järjestettävien hiihtosuunnistuksen SMkilpailujen aattona. 3 parasta palkitaan jokaisesta sarjasta! Buffetti. järj. Kesällä Iltarasteille osallistuu parikolmekymmentä suunnistajaa, mutta kesäasukkaiden lähdettyä määrä puolittuu, kertoi illan ratamestari Jukka Luukko. Oskun tämän vuoden parhaaksi valitsema vedenalaisvideo sai myös muiden tuomareiden parhaat pisteet. mennessä: p. Kuhmoisissa 16.9.2014 Mira Jokinen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Hätäensiapukurssi Kuhmoisissa to–pe 2.–3.10.2014 klo 18–20 (kurssipaikka tarkentuu myöhemmin, ilmoit. Tänä vuonna työt jyrytettiin 7.–13. Se näkyi 9. Fakta –Päijät-Rasti on Padasjoen ja Kuhmoisten alueella toimiva suunnistukseen erikoistunut urheiluseura. Suunnistuksen voi opetella myöhemminkin missä iässä tahansa. Lammella on kilpailujen ratamestarin tehtävä. – Ratamestari on onnistunut, jos voittajan aika on alle 15 minuuttia ja kuuden parhaan ajan keskiarvo on noin 15 minuuttia, Lampi asettaa tavoitteekseen. TERVETULOA! DKK & LIIKUNTATOIMI. Pelkällä juoksukunnolla ei pärjää; huippujuoksijat eivät ole välttämättä hyviä suunnistajia. Hiihtosuunnistuksen SM Padasjoella Iltarasteille osallistunut Eero Lampi kertoo tulevasta suunnistuksen suurtapahtumasta: ensi talvena, tammi-helmikuun vaihteessa Päijät-Rasti järjestää hiihtosuunnistuksen SMsprintin ja -viestin Padasjoen Kullasvuoressa. Suunnistajien määrä iltarasteilla on hiljaa hiipumassa, koska vanhempien lopetellessa ei nuorempia tule vastaavasti tilalle. Viime talvena normaali tuhannen kilometrin yhteenlaskettu hiihtomatka ei lumen puutteen vuoksi täyttynyt. Sprintti on ensimmäinen seuran järjestämä SM-kilpailu. – Olen tänä vuonna startannut noin 40 kertaa, joista kymmenkunta kertaa kilpailussa. Kilpasuunnistuksessa tarvitaan hoksottomia ja kuntoa, ja niiden on oltava tasapainossa. Pitkän matkan hiihto on hänen toinen liikuntaharrastuksensa. Niitä on tänä vuonna 20, joista puolenkymmentä Kuhmoisissa. Hänellä se oli 45. Yksi suunnistajista oli kenraali Pertti Salminen, joka jäi vuoden alussa eläkkeelle Länsi-Suomen sotilasläänin komentajan virasta. Jämsässä on viikoittain 150–200 suunnistajaa, joista muutama kymmen on 4–12-vuotiaita. Hinta 45 € Sitovat ilmoittautumiset 28.9. Radan kierrettyään hän pukeutui taas mustiin ja jatkoi matkaansa. Hän on lähdössä Brasiliaan kaupunkija maastosuunnistuskilpailuihin. Päijät-Rastilla on vajaat sata jäsenmaksunsa suorittanutta jäsentä, ja heistä parikolmekymmentä osallistuu viikoittain Iltarasteille. Sprinttiin odotetaan 600 Iltarasteilla kuntoa osallistujaa ja 150–200 viestijoukkuetta. Innostajat ja valmentajat Lammen mukaan suunnistuksen ohjaaja tai vetäjä on tärkeä innostuksen syntymiseen. Hänen vaimonsa Leena Lahti oli tällä kertaa iltarastien ainoa nainen, innokas suunnistaja hänkin. eilatredsea.com. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: § 60 Eron myöntäminen teknisen lautakunnan jäsenyydestä (Leena Hattunen) ja uuden jäsenen valinta § 61 Kaukolämpötariffin muuttaminen § 62 Talouskatsaus § 63 Määrärahamuutokset talousarvioon 2014 sekä mahdolliset muut asiat. Vähitellen voi siirtyä kauemmaksi tiestä selkeässä maastossa. – Seuran jäsenlehti on kerran vuodessa ilmestyvä Pärahdus, jossa on tietoja seuran järjestämistä tapahtumista, kuten luettelo Iltarasteista, edellisen vuoden toimintakertomus, jäsenten sijoitukset suunnistuskilpailuissa, tietoja Jukolaviestistä sekä kilpailut Päijät-Hämeessä. Jämsässä esikuvana on MMja EM-mitalisti Merja Rantanen, joka on Lammen mukaan kova sana tytöille. Video löytyy osoitteesta www.youtube.com/ watch?v=4os6issnLhs. – Seuran jäsenmaksu kaudelle 2014 on 15 euroa henkilöltä tai 30 euroa perheeltä. Suunnistajia oli vajaat kymmenen, joista noin puolet Kuhmoisista. Kompassi kädessä voi lähteä johonkin suuntaan. Miehellä oli tullessaan musta puku, jonka hän vaihtoi suunnistusasuun. syyskuuta, ja Puukila hoiti tuomaroinnin etätyönä Kuhmoisista käsin. Lampi aloitti suunnistuksen kouluiässä kotiseudullaan Limingassa. Salmiselle kahdella sekunnilla hävisi Hannu Lahti, joka on aktiivisuunnistaja, Päijät-Rastin varapuheenjohtaja ja yhdyshenkilö Kuhmoisissa. Suunnistuksen alkeet voi opetella kulkemalla kartta kädessä ensin tiellä ja sitten sen tuntumassa niin, että tie on näkyvissä. Kaikkiaan Hän laskee Padasjoelta olevan noin kahdeksan ja Kuhmoisista noin kuusi suunnistuskarttaa. klo 16 jälk.) tai s-posti: heli.karppinen@pp4.inet.fi Huom! toimii myös EA1/EA2:n kertauskurssina
Kuhmoisten Sanomat 15 Keskiviikkona 17. Peltonen p. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1210 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PESULAPALVELUT JEC PESULA PALVELU OY Nuutinrinteentie 35, Kuhmoinen p. Ostetaan hyvin perattua PUOLUKKAA Nevala Kivikosken yksityistien vuosikokous pidetään to 2.10.2014 klo 17.00 Linkillä. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. Hintoihin sisältyy alv 24%. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 __________________________ M. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. 040 536 5663, 0400 350 483 _________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. Tervetuloa! Toimitsijamies Kuhmoisten Sotaveteraanit ry / Naisjaoston päiväkahvit Kuhmolassa ma 6.10.2014 klo 13. Tervetuloa! PUOLUKKAA LAPIN LAKKAA To Kuhmoisten tori 14-15 Fysioterapeutti Marja Korjus Venehniementie 52 Vehkajärvi, Kuhmalahti 040 170 1881 fysioterapia, akupunktio, LymphaTouch-hoito nestekiertoon, kinesioteippaus, hieronta sekä kotikäynnit. 24 t. 0400 121 997, 0400 415 969 Uimahalli ja kuntosali Jokihelmi Tammitie 7 Padasjoki Kahvio 044 720 2053 Valvomo 044 720 2052 14:00 – 20:30 6:30 – 10:00 14:00 – 20:30 14:00 – 19:00 Aukioloaikamme: ma, ke ja pe : ti ja to : su: • Vauvaja perheuintia ympäri vuoden • Uusia uimakouluryhmiä taas marraskuussa • Aikuisten tekniikkaryhmä joka kuukauden 1. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. p. Kahviraha on 2 €. alv 24%) Etusivulla 1,71 e /pmm Tekstissä 1,49 e /pmm Takasivulla 1,56 e /pmm Seurapalsta 2,15 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. Tilaushinnat 2014 (kotimaa) (sis. klo 17.00 su 28.9. 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9.30–15, ti ja pe 9.30–13, to sulj. tilaus 68 e Ilmoitushinnat 1.1.2014 alk. 10-12, 42100 Jämsä p. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. Lähtö Nesteeltä klo 11.15, matkalta kyytiin sovitusti. Irma Kallio p. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. Alle 25,e:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. Toimittaja Päivi Hotokka opintovapaalla 1.9.-14–31.5.-15 sijaisuutta hoitaa: Toimittaja Niina Huuhtanen 040 769 4777 LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 105,e ja 10,e/lisärivi (alv 0%) KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri 040 586 7729 www.countryhelp.nettisivu.org KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________ SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Kattomestarit Oy Katot kuntoon, pesuja maalaustyöt kaikki pinnat, asennus pelti ja huopa. (sis. 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. tyhj. Multaporkkanaa, sipulia ym. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. Ei arpajaisia. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 4,e/rivi. 046 544 9230 __________________________ Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e /ilmoitus. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 045 636 3889 / Eija __________________________ __________________________________ Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. 0400 121 997 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. Tervetuloa aloittamaan Vanhusten viikkoa. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUKKOLIIKKEET Päijänteen lukko ja mökkipalvelu Lukkotyöt ja talonmiestyöt P. tapahtumat OPASOL OY p. syyskuuta 2014 SEURAT LIIKUNTAPALVELUJA KOKOUKSET Kuhmoisten Sanomat Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Tervetuloa! Kuhmoisten Martat ja Sydänkerho järjestävät kaikille avoimen teatterimatkan Hämeenlinnan teatteriin la 15.11.2014 klo 13.00 näytäntöön ”Onnennumerot”. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. Matkan hinta 40 €, sisältäen matkan, lipun ja väliaikakahvit. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. Hintoihin sisältyy alv 24%. 040 136 3013, 045 636 3889 __________________________ LOKAKAIVOJEN TYHJENNYSTÄ Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. N Putkiasennus 050 461 7575 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. keskiviikkona Tervetuloa! Esitys Kuhmolassa su 21.9. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen 010 257 1201 __________________________ LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. 040 5415 723 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. 0400 798143 p. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. Sitovat ilmoittautumiset 19.10.2014 mennessä Anja puh. klo 9 – 11 Kuhmoisten torilla hyvää hiekkamaan PERUNAA VanGogh, Siikli, Nicola ym. 050 574 1170 tai Mirja 040 581 5498. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. Ilmainen kustannusarvio. 040 587 7830 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Vierailijana on diakoni Tarja Vesikallio. Asiakaspalvelu Taija Kuivalainen 040 515 2345 Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 TOIMITUS Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2792 (LT-2013) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi palaute@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi SIIVOUSPALVELUT AR-MI Clean ay 045 120 9378 / Arja ja Mia armiclean@luukku.com __________________________ Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. ja Eurooppa OPASOL OY p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. erikoiskuljetukset/kotim. 0400 852 532 __________________________ PITOPALVELU yms. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautaus-palvelu, Koskentie 11, Jämsä p. klo 17.00 Liput 5 € – K12 – Aikuisten poika Ma 22.9. P.S. Kotimaisia omenoita. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. 0400 425 708 Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen p. Pienlaskutuslisä alle 25,e:n ilmoituksista on 4,e. sopivasti säkeittäin. 040 570 1790 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi __________________________ Mikan mökkija kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, Kysy lisää! 040 185 2727 OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Ark. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 63 e 12 kk / määräaik. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset Vast.otto ma-ti 9-14, Keskustie 6, Padasjoki p. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan
Lisäksi kunnan käyttötalouden osalta kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle määrärahamuutoksia työllisyydenhoitoon: menot 50000 euroa ja tulot 40 000 euroa. Lisäksi pitkäaikaisella ulkoistuksella rajataan tulevien päätöksentekijöiden valinnanmahdollisuutta palvelujen toteuttamistavasta liian paljon. Uudet kävelijät ovat tervetulleita, ja hitaimman mukaan kävellään, että ehtimistä ja jaksamista ei tarvitse surra. syyskuuta ja antoi lausunnon, jonka mukaan Kuhmoisten kunnalla ole mitään sitä vastaan, jos Jämsä haluaa jatkaa nykyistä sopimusta Jokilaakson Terveys Oy:n kanssa. – Ajatus tuli siitä, että kirkonkylällä Kunnon miehet lenkkeilevät yhdessä. Sääntömääräiset asiat. Keskiviikkona 17. Poikkijärvellä patikoidaan. No, miks’ei mekin, kun monet meistä ovat innokkaita kävelijöitä kukin tahollaan. Pimeimmän talven aikana lähtö kello 10, mutta aina Putkiston luota, että kaikki uudetkin ihmiset pääsevät mukaan. syyskuuta. Ryhmän vetäjä Kari Tuomolan mukaan tässä porukassa pääsyvaatimuksena on, että pitää olla mies. Kuhmoisten kunnanhallitus hyväksyi Aleksi Saukkoriipin tehtävään ja nimesi Sami Hellstenin henkilöstön edustajaksi selvityksen ohjausryhmään. Vaihtelun vuoksi käydään kävelemässä myös muualla, on käyty esimerkiksi Hiukkolansaaressa ja Harmoisissa. pyytänyt Kuhmoisten kunnan lausuntoa sosiaalija terveystoimen kokonaisulkoistamisesta. Äskettäin perustettu Harjunsalmen kyläyhdistys on myös käynnistämässä patikointiretkiä. Kunnanhallitus kokoontui maanantaina 15. Toinen vaihtoehto on uusi hankintasopimus, joka pitäisi tehdä ennen alkuvuotta 2015. Kirkonkyläläiset Kunnonmiehet ovat patikoineet yhdessä jo vuodesta 2006 lähtien. avoimet ovet tilalla tutustu tilan koneisiin ja sonnipoikiin! sonnikierrokset klo 10, 12 ja 14 hevosajelua & sonniburgereita arvonta: voita viikko levillä! KEINUHONGAN TILALLA LA 20.9. Tavallisesti patikoijat kiertävät Poikkijärven, mistä kertyy kuusi kilometriä käveltävää. Lähtö on joka tiistai kello 9 Tampereentien varresta Putkiston luota. Ulkoistuksen vaikutus palvelujen laatuun ja kustannuskehitykseen on epävarma. Pirkko Koivunen ehdotti porukkakävelyä, ja toiset suostuivat. – Vauhtiin vaikuttaa myös, kuinka paljon meillä on puhuttavaa. Vaihtoehdoiksi on tarjottu sitä, että nykyisen kaltainen toiminta jatkuu 31.8.2017 saakka, jolloin sopimus Jokilaakson Terveys Oy:n kanssa päättyy. Sen sijaan kokonaisulkoistus ei Kuhmoisten kunnan näkökulmasta ole hyväksyttävä vaihtoehto. Uusi hankinta voidaan tehdä joko nykyisen kaltaisella sopimuksella tai antaa kaikki sosiaalija terveydenhuollon palvelut Jämsä pohtii palvelujen ulkoistusta viranomaistehtäviä lukuun ottamatta yksityisen tahon tehtäväksi. syyskuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 16 Metsänomistajat KANTA-HÄME METSÄNHOITOYHDISTYKSESSÄ AVOIMET OVET Vietämme valtakunnallista metsänomistajaviikkoa ja tarjoamme kahvit Kuhmoisten toimistollamme (Pukkalantie 1) torstaina 18.9.2014 klo 9 – 14 Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista metsäasioista! myyntikojuissa paikallista kalaa, leipomotuotteita, luomu vihanneksia, omenoita, perunaa, käsitöitä, antiikkia... Kaiken kaikkiaan poikkijärveläiseen kävelyporukkaan kuuluu kymmenkunta jäsentä, ja kukin lähtee mukaan mahdollisuuksien mukaan. klo 10-15 keinuhongan tila keinuhongantie 54, auttoinen p:joen ABC:ltä 10km hämeenlinnan suuntaan www.keinuhonka.fi adonkorjuumarkkinat Pihlajakosken Kyläyhdistys ry:n Syyskokous la 27.9.2014 klo 14 Pihlajakosken kirjastolla. Tänäkin syksynä lähdöt ovat joka maanantai ja keskiviikko kello 19 Kuhmolan kentältä. Pälkäneen kunta on 3.9.2014 esittänyt, että Pälkäneen kunnalla työskentelevä Aleksi Saukkoriipi voisi toimia kuntarakenneselvittäjänä Pälkäneen, Kangasalan ja Kuhmoisten kuntien kuntarakenneselvityksessä. Vesa Koivu Poikkijärveläiset lähtevät kerran viikossa reippailemaan. Matka alkoi olla puolessa, kun poikkijärveläiset kävelivät Pirkko Koivusen (oik.) johdolla Pälsiläntietä viime viikon tiistaina 9. Tervetuloa! Hallitus KOKOUKSET Vesa Koivu Jämsän kaupunki on 3.9. Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle teknisen lautakunnan lisämäärärahaesityksen hyväksymistä seuraavasti: kaukolämpöverkon rakentaminen 52 000 euroa, kiinteistöjen kaukolämpöverkkoon liittyminen 30 000 euroa, kirjaston vaipan korjaus ja lämmöneristävyyden parantaminen 30 000 euroa ja vedenottamoiden prosessin uudistaminen 100 000 euroa