0400 277 575 Itä-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy, LKV Etelä-Päijänteen OP-Kiinteistökeskus Oy. 0400 614 225 Matti Ilván Kiinteistönvälittäjä, LKV p. 0400 277 575 Itä-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy, LKV Kysy meitä avuksi oman kodin etsintääsi Jari Vinko Myyntipäällikkö, LKV, YKV Kaupanvahvistaja p. 0400 614 225 Matti Ilván Kiinteistönvälittäjä, LKV p. Hän on toiminut alalla lähes 40 vuotta. vsk Keskiviikkona 18. 050 61209 Anne Salenius Isännöitsijä, Kiinteistönvälittäjä, AIT,LKV p. 0400 277 575 Itä-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy, LKV Kysy meitä avuksi oman kodin etsintääsi Jari Vinko Myyntipäällikkö, LKV, YKV Kaupanvahvistaja p. Siellä hoituu myös sosiaalinen puoli, sillä työ metsässä on välillä aika yksinäistä. Yksittäisiä puiden kaatoja pihoissa Oksanen sijoittelee isompien töiden väliin. Lomia yksityisyrittäjän työssä ei ehdi juuri pitää. Hetkeä myöhemmin puu oli jo pätkittynä poisvientiä varten. 0400 614 225 Matti Ilván Kiinteistönvälittäjä, LKV p. 050 61209 Anne Salenius Isännöitsijä, Kiinteistönvälittäjä, AIT,LKV p. 050 61209 Anne Salenius Isännöitsijä, Kiinteistönvälittäjä, AIT,LKV p. LKV Kysy meitä avuksi oman kodin etsintääsi Jari Vinko Myyntipäällikkö, LKV, YKV Kaupanvahvistaja p. 050 61209 Anne Salenius Isännöitsijä, Kiinteistönvälittäjä, AIT,LKV p. LKV Nyt myös Kuhmoisissa alueen parasta kiinteistönvälitystä. Kunnan kuntosali on ahkerassa käytössä. Kuljin aluksi harjoittelijana isäni mukana. Oksasen työmaata ovat myös tukkipuiden kaadot pienissä kohteissa, jonne metsäkonetta ei kannata lähettää. 050 61209 Anne Salenius Isännöitsijä, Kiinteistönvälittäjä, AIT,LKV p. 0400 277 575 Itä-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy, LKV Kysy meitä avuksi oman kodin etsintääsi Jari Vinko Myyntipäällikkö, LKV, YKV Kaupanvahvistaja p. Sitten olin pitkään entisen Yhtyneiden, nykyisen UPM:n palveluksessa. 0400 277 575 Itä-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy, LKV Etelä-Päijänteen OP-Kiinteistökeskus Oy. Toimeksiannot tulevat lyhyellä varoitusajalla. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 42 2017 67. Itsenäisenä yrittäjänä olen toiminut jo 11 vuotta, muistelee Oksanen. – Aloitin metsähommat vuonna 1979. – Työni koostuu erilaisista raivauksista, hakkuiden valmistelusta, taimien istuttamisesta ja pihapuiden kaatamisista. Onneksi työ on kausiluonteista. Metsuria tarvitaan myös monitoimikoneen apuna paikoissa, jonne kone ei pääse, esimerkiksi sähkölinjojen lähellä. lokakuuta 2017 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI M E T S Ä teema Kysy meitä avuksi oman kodin etsintääsi Jari Vinko Myyntipäällikkö, LKV, YKV Kaupanvahvistaja p. Joustava on oltava. Keväällä on paljon metsänistutusta, kesällä raivausta, talvella hakkuita. 0400 614 225 Matti Ilván Kiinteistönvälittäjä, LKV p. – Tänä vuonna istutin 40 000 taimea. Myös ylisuuret puut kaatuvat Oksasen sahasta Metsurin työ seuraa vuoden kiertoa hakkuutyömailla. 0400 277 575 Itä-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy, LKV Kysy meitä avuksi oman kodin etsintääsi Jari Vinko Myyntipäällikkö, LKV, YKV Kaupanvahvistaja p. 050 61209 Anne Salenius Isännöitsijä, Kiinteistönvälittäjä, AIT,LKV p. Soita ja sovi tapaaminen. 0400 614 225 Matti Ilván Kiinteistönvälittäjä, LKV p. 0400 614 225 Matti Ilván Kiinteistönvälittäjä, LKV p. Järvi-Hämeen OP-kiinteistökeskus Oy LKV Itä-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy, LKV Kysy meitä avuksi oman kodin etsintääsi Jari Vinko Myyntipäällikkö, LKV, YKV Kaupanvahvistaja p. – Meillä on salilla sellainen mukava ukkoporukka, joka käy samaan aikaan kolmisen kertaa viikossa, kertoo Oksanen.. 050 61209 Anne Salenius Isännöitsijä, Kiinteistönvälittäjä, AIT,LKV p. 0400 277 575 Itä-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy, LKV Kysy meitä avuksi oman kodin etsintääsi Jari Vinko Myyntipäällikkö, LKV, YKV Kaupanvahvistaja p. Hyvä peruskunto onkin välttämätön fyysisesti raskaassa työssä. 0400 614 225 Matti Ilván Kiinteistönvälittäjä, LKV p. 0400 614 225 Matti Ilván Kiinteistönvälittäjä, LKV p. 050 61209 Anne Salenius Isännöitsijä, Kiinteistönvälittäjä, AIT,LKV p. Metsurin työ kulkee vuoden kierron mukaan. 0400 277 575 Menossa mukana Pihlaja kaatui täsmälleen suunniteltuun kohtaan metsuri Jari Oksasen sahaamana Päijännekodin pihalla. Tiina Siikanen Tiina Siikanen Jari Oksanen on työskennellyt metsurina jo nuoresta pojasta lähtien. Oksasen mukaan kiire on lisääntynyt
Toivon kaikille ihania syyspäiviä ja valoisia ajatuksia syksyn pimeydestä huolimatta!. Mukaan tarttuu aina jotain mielenkiintoista. On tärkeää, että myös koulussa ja päivähoidossa kannetaan vastuuta metsäja luontosuhteen edistämisestä. Hienoa sekin, mutta hoidetaanpa sitä odotellessa oma metsäsuhde kuntoon. Pääsyä kansalliseen luetteloon ja edelleen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon ovat tukemassa laaja taho Suomen metsäalan toimijoita ja alan yrityksiä. Tuttuus kulkea metsässä alkaa hyvin varhain. Suomalaisten metsäsuhde on monitahoinen. Kuhmoisissa saa elantonsa suoraan metsästä suhteellisen moni. Tekisi ehkä hyvää pitää puheliton päivä. f Toimitus voi muokata ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Tekstit julkaistaan nimellä, nimimerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. Hän toimii Kangasalan seurakunnan kappalaisena ja maahanmuuttajien pappina. Silloin älyllinen kännyni alkoi iloisesti pimpahdella ja käynnistyi normaalisti. Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 18. Kaupungistuminen ja digitalisoituminen voivat etäännyttää meidät metsästä ja luonnosta. Tosin nämä puhelimen ”oikolukemat” viestit ovat saaneet aikaan paljon hauskoja hetkiä. Käsitteen lanseerasi Suomen metsämuseo omassa toiminnassaan. Paperikarttaakin osaan lukea, vaikka käytän puhelimen karttapalveluja. Millainen on sinun metsäsuhteesi. Tutkimusten mukaan tiedetään, että vahva luontosuhde vahvistaa immuniteettia ja voi ehkäistä allergioita ja astmaa. Retkeläisten ohjelmaan kuului lisäksi ruokailu Ravintola Tilisanssissa, tutustuminen Vehoniemen Irakilainen turvapaikanhakija Rayan Al-azawi, Kangasalan seurakunnan kappalainen Auni Kaipia ja tilaisuudessa tulkkinakin toiminut irakilainen Hayder Allehif kertoivat kuhmoislaisille turvapaikanhakijoiden kokemuksista ja tarinoista Kangasalan seurakuntakodilla. Tosin käytän edelleen aivan perinteistäkin kalenteria, koska mielestäni sitä ei voita yksikään laite. Käynnistin uudestaan ja puhelin ilmoitti ystävällisesti olevansa Nokia. Puhelin on oikein hyvä renki, mutta älyttömän huono isäntä. Mikä helpotus! Aloinkin miettiä, kuinka paljon elämäni on puhelimen varassa. Arkipäiväisempi elinkeinon hankkimiseen ja talouteen liittynyt metsäsuhde on saanut ylellisen vivahteen. No eihän se sitten halunnut edes sammua, mutta vartin painelun jälkeen sain kuitenkin virrat pois. Puhelinorjuus Pelästyinpä taas eräänä päivänä puhelinriippuvuuttani. Näin kirjoitat lukijapostiin f Lukijapostia voi lähettää osoitteeseen toimitus@kuhmoistensanomat.fi. Metsäsuhde ei edes edellytä läheistä kontaktia metsään, vaan se näkyy jo mielipiteissämme. Lapset myös nukkuvat ja syövät paremmin. Torstaitupalaiset tutustumassa turvapaikanhakijoihin automuseoon sekä kahvit Kahvila Seurahuoneella, jota seurakunta ja vapaaehtoiset pyörittävät yhteisvoimin. Metsäsuhteen kehittyminen lähtee kuitenkin aika yksinkertaisista asioista: lähdetäänkö viikonloppuna Ideaparkiin tai vastaavaan, vai suunnataanko porukalla luontoretkelle tai marjametsälle. Ei ole perinteistä herätyskelloa, vaan kännykkä hoitaa. – Päivä oli monille hyvin avartava ja silmiä avaava, hän kuvailee. Kahvilan tuotto käytetään lähetystyöhön. Olisi kiva nähdä missä vaiheessa hermo pettäisi, ja olisi pakko tarkistaa onko jollain ollut asiaa. Tiina Siikanen tiina.siikanen @kuhmoistensanomat.fi Seija Tanninen Sari Heliövaara SPR:n torstaitupalaiset kävivät viime viikolla tutustumassa Kangasalan seurakunnan maahanmuuttajatyöhön. f Kirjoitusten enimmäispituus on 2 500 merkkiä välilyönteineen. Kännykkä oli nimittäin herkeämättä muistutellut Android-päivityksestä ja päätin sitten luovuttaa ja antaa luurin päivittyä. Ja siihen se sitten jäikin. Seurakuntakodilla kokemuksistaan maahanmuuttajina oli kertomassa kymmenkunta irakilaista, joista osa on jo saanut turvapaikan Suomesta ja osa vielä odottelee päätöstä. Teki oikein hyvää käydä vilkuilemassa naapurimaata. Ja meitä tarkkaillaan koko ajan. Viestejä kirjoittaessa saa olla tarkkana, ettei kone korjaile tekstiä älyttömäksi. Toisaalta kasvavat kävijäluvut kansallisja luonnonpuistoissa sekä toimenpiteet luontomatkailun edistämiseksi kertovat, että metsän arvo hyvinvoinnin lähteenä kasvaa voimakkaasti. Tässä vaiheessa epätoivo alkoi jo hiipiä ja kylmä hiki otsallani aloin etsiä toista luuria, koska arvelin olevani täysin hukassa ilman puhelinta. Bussiretkelle osallistui kaikkiaan 32 kuhmoislaista.Vierailu tehtiin Kuhmoisissakin vt. kirkkoherrana tutuksi tulleen Auni Kaupian kutsusta. Eniten ärsyttää se, kun vekotin uskoo olevansa käyttäjäänsä älykkäämpi. Koululaiset ovat hyvin ansaitulla syyslomalla ja minäkin nipistin muutaman lomapäivän. Puhelimen kalenteri on täynnä tärkeitä muistiinpanoja. Eri puolella Suomea perustetaan metsäpäiväkoteja kovalla tahdilla. – Erityisen koskettava kohtalo oli eräällä irakilaisella nuorella miehellä, jonka kahdeksan perheenjäsentä oli surmattu kotimaassaan, kertoo Sylvi Tuovinen Kuhmoisten SPR:stä. Suomalaisesta metsäsuhteesta puuhataan parhaillaan pääsyä kansalliseen elävän perinnön luetteloon. lokakuuta 2017 KOLUMNI Silmu Sarvala PÄÄKIRJOITUS 18.10.2017 f Aurinko nousee 8.08 f Aurinko laskee 17.58 Onnea nimipäivänä! Tänään Satu, Luukas, Luka, Säde To Uljas Pe Kasper, Kasperi, Jasper, Jesper, Kauno La Ursula Su Anniina, Anita, Anette, Anja, Nita, Anitta Ma Severi Ti Rasmus, Asmo Ke Sointu Viikon tärpit f Nyt on lupa kotoilla lämpimässä f Talvirenkaiden kunto on hyvä tarkistaa ajoissa f Muista irrotta puutarhaletkut ennen pakkasia ” Puhelin on oikein hyvä renki, mutta älyttömän huono isäntä Kirjoittaja on kotiseuturakas kantakuhmalainen kunnallisvaikuttaja. No, vekotin lataili itseänsä puolisen tuntia ja käski sammutella. Ja suomalaisistakin yhä useampi, jos mukaan lasketaan suomalaisen metsäteollisuuden yrityksissä ja alan organisaatioissa työskentelevät. Ihastelin vaikkapa aurinkokennolla toimivia valotolppia ja ihmettelin samalla miksei niitä jo ole Suomessa. On mukavaa käydä reissussa, että voi palata taas takaisin Kuhmoisiin. Maailmalla kulkiessa puhelin alkaa ehdotella mielenkiintoisia paikkoja tutustuttavaksi. Erilaisia mainoksia alkaa tupsahdella heti, kun olet sopivalla hollilla
– Kaivutyöt on aloitettu huhtikuussa ja uusi verkko valmistuu marraskuussa. Maastotyöt ajoittuvat ensi talvelle ja koko vuodelle, kertoo Huhtaniemi. Näille alueille posti on luvannut toimittaa lehden ilmestymispäivää seuraavana päivänä, eli torstaina. Vierimetsänhoito koskee Kuhmoisissa yhteensä yli 900 metsänomistajaa. – Maakaapelointi on jo vähentänyt jakelukeskeytysten määrää ja lyhentänyt sähkökatkosten kestoa Kuhmoisissa, sanoo projektivastaava Vesa Huhtaniemi Elenialta. Sen sijaan ikävämpi tieto maaperätutkimuksissa oli, että päiväkotirakennuksen itäpäädyn kohdalla oleva maa-aines on löyhää savista silttiä. – Noin 95 prosenttia maanomistajista on lähtenyt mukaan, projektivastaava iloitsee. Huhtaniemen mukaan metsänomistajat ovat suhtautuneet vierimetsänhoitoon jopa yllättävän myönteisesti. Urakoitsijana hankkeessa on HSK Oy. Yli 10-metrisestä puustosta kertyy jo ainespuuta, jolloin harvennushakkuu tehdään pääsääntöisesti koneilla. Postista saatujen tietojen mukaan ongelma johtuu postin henkilökunnan puutteellisesta ohjeistuksesta. Heinonen jatkaa yrittäjien johdossa Tämän viikon METSÄ -teemanumero poikkeuksellisesti myös NÄKÖISLEHTENÄ osoitteessa www.kuhmoistensanomat.fi Sari Heliövaara Sari Heliövaara Kuhmolan viereen rakennettavan päiväkodin tontin m a a p e r ä t u t k i m u s t e n tulokset ovat valmistuneet. Ensi vuonna maakaapelointi jatkuu 18 kilometrin matkalla Korkeessa Kuhmoisten ja Padasjoen rajalla. Uusia puistomuuntamoita alueelle tulee neljä. Hoitokohteet sijaitsevat pitäjän pohjoisja eteläosissa. Hankkeen kustannusarvio on noin miljoona euroa. tää välittömästi lumikuormasta johtuvia sähköverkkovaurioita. – Kaikki kesäkorjuukelpoiset kohteet on tehty ja nyt odotellaan kunnon talvea, jotta koneet pääsevät kosteammille ja pehmeämmille paikoille, sanoo Huhtaniemi. Haukijärventien-Paaterintien välillä säävarmaksi uudistetaan noin 14 kilometriä sähköverkkoa. Rakennesuunnittelijamme pitää vielä selvittää, miten se vaikuttaa maan kantavuuteen ja perustusten tekoon, sanoo Kyrö. Säävarmaa verkkoa rakennetaan parhaillaankin kahdessa eri kohteessa Kuhmoisissa. – Maata joudutaan viemään tontilta pois jonkun verran, mutta ei ollenkaan siinä määrin kuin etukäteen pelättiin, sanoo Kyrö. Ongelma on tiedostettu ja tilannetta pyritään korjaamaan. Uusi puistomuuntamoita on rakennettu 82 kappaletta. Padasjoen rajalla urakoitsijana on Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ja Kuhmoisten pohjoisosissa Pirkanmaan Verkostopalvelu Oy. Vierimetsänhoito vähenSähkökatkot kuriin vierimetsien hoidolla Maakaapelointi jatkuu Vierimetsästä poistetaan maanomistajan suosatumuksella riukuuntuneet puut, jotka uhkaavat taipua lumikuorman painosta tai myrskytuulen voimasta linjojen päälle. Arvoltaan hanke on reilut 360 000 euroa ja sen vaikutusalueella on välillisesti noin 1 750 taloutta. Raportin tietojen perusteella hän itse arvioi, että maamassojen vaihto ei välttämättä ole tarpeen. Rakentamisen aloitus siirtynee joka tapauksessa ensi kevääseen. Yhteiskauppaan osallistuu lähes sama määrä maanomistajia kuin koko hankkeeseenkin. Taimikonhoito tehdään siellä, missä puusto on 4-9 metristä. Siihen osallistuminen on maanomistajalle vapaaehtoista. – Kohteiksi on valittu runsaspuustoisella alueella kulkevia keskijännitelinjojen ilmajohtoja, joita ei ole suunniteltu maakaapeloitavaksi lähimpään kymmeneen vuoteen, kertoo projektivastaava Vesa Huhtaniemi Elenialta. Erovuoroisista Ossi Simola, Mia Varvikko, Juha Simola, Unto Sarvala ja Olli Hietajärvi jatkavat hallituksessa. Kyrö toivoo, että rakennusurakat saadaan kilpailutukseen marraskuun aikana. Vierimetsät käsitellään kohteesta riippuen joko harvennushakkuulla tai taimikonhoidolla noin 1015 metriä leveällä alueella varsinaisen sähköjohtoalueen molemmin puolin. – Ei ole mitään järkeä kaivaa ennen talventuloa maahan kuoppaa, joka täyttyy helposti sadevedestä.. – Vierimetsästä poistetaan riukuuntuneet puut, jotka taipuvat helposti lumikuorman painosta linjojen päälle tai kaatuvat myrskytuulien voimasta, selvittää Huhtaniemi. Hanketta Elenialle urakoi Eltel Networks Oy. Uudistus parantaa välillisesti yli 2600 talouden sähkönjakelua. Postin muutos viivästyttää jakelua Päiväkodin maaperä ei ole pilaantunut Kuhmoisten Sanomat Eija Heinonen valittiin jatkamaan Kuhmoisten Yrittäjät ry:n puheenjohtajana yhdistyksen syyskokouksessa viime torstaina. Sari Heliövaara Elenia on upottanut neljän vuoden aikana Kuhmoisissa maan sisään yhteensä reilut 150 kilometriä sähköverkkoa. lokakuuta 2017 ” Noin 95 prosenttia metsänomistajista on lähtenyt mukaan Sari Heliövaara Sähköverkkoyhtiö Elenia aloitti viime vuoden lopulla vierimetsien hoidon Kuhmoisissa. Lehden konttoriin tulleiden yhteydenottojen mukaan posti on jakanut lehden useille tilaajille muun muassa Tampereen, Kangasalan ja Helsingin seudulla vasta perjantaina. Nyt jakelussa on kuitenkin ilmennyt kahden päivän tai jopa tätä pidempiä viiveitä. Tutkimusraportissa suositellaan kuitenkin pintamaan poistoa noin metrin syvyydeltä tontin niistä osista, joihin ei tule päällystettä tai muita maanpäällisiä rakenteita, kuten pallokenttää tai leikkialuetta. Maanomistajille tarjotaan mahdollisuus osallistua puiden yhteismyyntiin, jolloin he saavat kaadetuista puista paremman hinnan kuin pienemmässä erässä myytynä. Siinä urakoitsijana toimii Otso Metsäpalvelut. Ongelma johtuu postin uusista jakelumuutoksista, jotka on otettu käyttöön syyskuussa. Ensi vuonna ohjelmassa Korkee Maakaapelointia tehdään lisäksi Orivedentien ja Tampereentien varrella sijaitsevan Kuhmoisten sähköaseman välillä. Vierimetsät hoidetaan voimassa olevien metsänhoitosuositusten mukaisesti. Lähijakelualueella asi akkaan pitäisi saada lehtensä sen ilmestymispäivänä kes kiviikkona. Tästä keskijännitekaapelointeja on 75 kilometriä ja pienjännitekaapelointeja 81 kilometriä. Tästä noin puolet on keskijännitteistä runkoverkkoa ja toinen puoli pienjänniteverkkoa. – Harvennuskohteissa tilanne saattaa hetkellisesti jopa heikentyä hakkuun jälkeen ja parantua vuoden parin kuluttua jäljelle jääneen puuston vahvistuessa, tietää Elenian maankäyttöpäällikkö Sanni Harala. Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten Sanomien jakelussa on ilmennyt viime viikkoina valitettavan paljon viivästyksiä. Sen sijaan myrskytuhoissa vaikutus näkyy hitaammin. Hallitukseen valittiin uudeksi jäseneksi Sari Liehu erovuorossa olleen Sikke Mäkisen tilalle. Seuraavaksi vierimetsiä aletaan hoitaa kirkonkylän ja Isojärven kansallispuiston väliin sijoittuvilla alueilla. Etäjakelualueeseen kuuluvat kaikki muut postinumeroalueet. Vierimetsää hoitoon 230 kilometriä Vierimetsiä on määrä hoitaa Kuhmoisissa maaliskuun 2018 loppuun mennessä noin 165 kilometrin matkalla. Kyseessä on uusi menetelmä, jolla pyritään parantamaan sähkön toimitusvarmuutta vikaherkillä alueilla. Lehdet jaetaan jo Lehtiseppien kirjapainossa Pieksämäellä postin ohjeiden mukaan lähijakelualueen lehtiin ja etäjakelualueen lehtiin. Maanomistajat myönteisiä – Yhteydenotot maanomistajiin ovat alkamassa. Kaikkiaan verkkoa uudistetaan 35 kilometrin matkalla. Hanke on alkanut elokuussa ja uusi verkko saadaan käyttöön tammikuun puolivälissä. Maanomistajia on houkutellut mukaan paitsi sähkön toimitusvarmuuden paraneminen myös ilmainen metsienhoito. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 18. Elenia suorittaa hakkuut ja taimikonhoidon kustannuksellaan ilman että niistä syntyy kuluja metsänomistajalle. Vanha verkko puretaan joulukuun puoliväliin mennessä. Tähän mennessä valmiina noin 100 kilometriä. Kaapelointi koskee Rajalan, Rekolan, Nelostien, Vuorikontien, Poikkijärventien, Pälsiäntien, Pälsiläntien, Tampereentien, Penttiläntien ja Kissankulman alueita. Niiden tärkein viesti on, että tontin maaperä ei ole pilaantunut, eikä maaperässä ole kunnostustarvetta. Kuhmoisten Sanomien lähijakelun piiriin kuuluvat postin päätöksellä 15-19 -alkuiset sekä 5052 -alkuiset ja 40-44 -alkuiset postinumeroalueet. Kokouksessa käytiin keskustelua Kiepsaus-mainoskylttien hankkimisesta teiden varsille sekä ideoitiin muikkumarkkinoita satamaan. – Tulos on iso helpotus, suurin huolenaihe on nyt sivuutettu, huokaa Kuhmoisten kunnan tekninen johtaja Mika Kyrö. Uuden 65 kilometriä käsittävän hankkeen aloituskokous on jo pidetty. Vanha verkko puretaan pois maaliskuussa
Monet luulevat Jeesuksen kadonneen lopullisesti, mutta hänen paluunsa toteutuu yhtä varmasti kuin Myöhäsen. Hän kertoi merkkejä paluunsa lähestymisestä, ja ne ovat alkaneet toteutua. Toritie 44 Kirjoittaja on teologi ja Kuhmoisten Sanomien hartauskirjoittaja vuodesta 1982 * Myöhänen mutta aikanaan Tiina Siikanen Kuvateos Lampien lumosta metsien mahtiin – 100 luontoja kulttuurikohdetta Jämsän ja Kuhmoisten alueelta julkaistiin torstaina Jämsässä. Raamattu kertoo Joosefista, joka myös oli pitkään kateissa, luultiin jo kuolleeksi. Se onkin hyvä idea joululahjaksi. Kirjan julkaisemisen tavoitteena olikin tuoda kohteet mahdollisimman monen tietoisuuteen ja ulottuville. Äippä, Annika ja Santtu t. Mekin tarvitsemme kaukomieltä ja uskollisuutta Jumalan antamien tehtävien hoitamisessa. Tuija. Niihin ei myöskään ole olemassa yleisiä opasteita, mutta kuvitukseen liittyvän karttaosion avulla löytää kyllä perille. Sen mukaan on Jorma Tuomi-Nikula rakentanut pienoismallin, joka komeilee nyt Jyväskylässä kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen kodissa. Laivan rakennuttaneet isännät määräsivät kapteeniksi nuorimies Jonas Myöhäsen. – Suomen luonnonsuojeluliitto lähti Suomi 100 ohjelmaan liittyvään Sata luontohelmeä -kampanjan innoittamana etsimään upeita luontokohteita Suomesta. Kirjan tuottaminen hyväksyttiin myös viralliseksi hankkeeksi Suomi 100 -ohjelmaan. Mutta hän oli elossa ja toimi vaikeuksista huolimatta uskollisesti Jumalaan turvautuen. Kuhmoisissa kirja on myynnissä Kädentaitajien myymälässä. Pienenä heittona ehdotin Jämsän seudun luonnonystävien jäsenille paikallisten kohteiden etsimistä. Kuhmoinen Kastettu: Nico Heikki Juhani Laakso Hautaan siunattu: Toivo Emil Ahola 76 v 80 vuotta ONNEA Raija Hiljaselle syntymäpäivän johdosta! t. Luontonähtävyydet tunnetuiksi Kirja tulee tarpeeseen. Myöhänen oli myynyt sen jo Tallinnassa ja ostanut isomman laivan. Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 18. Kärsimyksistään huolimatta Jeesuskin hoiti tehtävänsä uskollisesti ja lupasi palata aikojen lopulla takaisin. Kauko häipyi teille tietymättömille, mutta siitä oli ehditty ottaa valokuva. Porukka innostuikin asiasta ja ajatus eteni loppujen lopuksi katseltavaksi kirjaksi, kertoi puheenjohtaja Sari Jussila avajaistilaisuudessa. lokakuuta 2017 SANAN KULMA Risto Ojala Tervetuloa YHTEYSILTA To 19.10. Suurin osa kohteista sijaitsee yllättäen lähes arjen keskellä, lyhyen matkan päässä. Jumalakin hoitaa tehtäviään kaukokatseisesti, mutta pitää lupauksensa varmasti. Kirjan sata luontokohdetta Jämsän ja Kuhmoisten alueelta on löydetty karttojen, kirjojen, internetin avulla ja ihmisten kanssa keskustelemalla. Kirjan sadasta luontokohteesta sijaitsee Kuhmoisten lähialueella kolmetoista. Arkku laskettiin isäntien eteen, ja Myöhänen sanoi: ”Nyt se on täynnä.” Mutta missä oli Kauko. Vastavalmistunut purjelaiva Kauko keinui Puumalan satamassa lähdössä uutta Saimaan kanavaa pitkin kohti Itämerta. klo 18 ** yhdessäoloa ** ** tarjoilua ym. Kuvat ovatkin pääosassa tässä teoksessa, joita tekstit tukevat viitteellisenä. Vastaavanlaista teosta ei ole aikaisemmin julkaisKirja seudun luontoja maisemakohteista valmistui tu, ja lähiseudun upeiden luonnonnähtävyyksien ole massaolosta ovat tienneet liian harvat. Tiina Siikanen ONNEA 18.10. Suurin osa paikallisista kohteista on Seija Tannisen kuvaamia. Koska kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä paikan päälle, tarjoaa kirjan upea kuvitus mahdollisuuden luontoretkille kotinojatuolista. Mutta kun lähdöstä oli kulunut hiven yli 7 vuotta, Puumalan satamaan kiinnittyi lähes 30 metriä pitkä purjelaiva, Skottilainen neito. Profeettojen kautta Hän lupasi lähettää Vapahtajan, ja niin tapahtui – pitkän odotuksen jälkeen. Kapteeni Myöhänen astui maihin seurassaan kaksi riuskaa merimiestä, jotka kantoivat raskasta arkkua. Senkin hän vaihtoi isompaan ja alkoi kerätä rahaa kuljettamalla rahtia Englannin ja Välimeren satamien välillä. ** Helluntaisrk. Aikanaan hän ilmestyi esiin Egyptin hallitsijaksi korotettuna, arkut rahaa täynnä. Kirjan päärahoittajana on toiminut Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri, myös kotiseutuyhdistykset Jämsässä ja Kuhmoisissa ovat antaneet tukea kirjan kustannuksiin. Heidi, Eija ja Seppo Luontokirja toimii sekä katselukirjana että hyvänä oppaana luontokohteisiin, joiden olemassaolosta ovat tienneet vain harvat. Yksi selvimmistä on juutalaisten paluu hajaannuksesta omaan maahansa. He kantoivat kajuuttaan raudoitetun arkun ja evästivät: ”Kun arkku on täynnä rahaa, palaa takaisin.” Kuuteen vuoteen laivasta ei kuulunut mitään, ja se julistettiin menetetyksi ja miehistö kuolleeksi
Toimipiste saa jatkaa Kuhmoisissa siihen asti, kun tiloille on löydetty uusi omistaja. Metsänomistaja voi ilmoittaa palvelussa työkohteistaan ja kilpailuttaa hakkuuja hoitotoimia. Tietoja pyritään pitämään ajan tasalla myös laserkeilausten välillä, joita on suunniteltu tehtäväksi kymmenen vuoden välein, Kuhmoisissa siis seuraavan kerran vuonna 2024. Ei korvaa metsäsuunnitelmaa Alkujaan maksullinen palvelu on nykyään ilmainen niin metsänomistajille kuin metsäalan toimijoillekin. Sähköinen asiointi nopeampaa Metsään.fi -palvelulla on valtakunnallisesti jo noin 86 000 käyttäjää, joista reilut 500 on yrityksiä. Kiinnostuneita ostajia ei ole ilmaantunut, kertoo toimistossa työskentelevä metsäneuvoja Markku Kesämaa. Markku ja Anna Kesämaa työskentelevät Itäisellä palvelualueella. Karsittavien toimipisteiden joukossa oli myös Kuhmoinen. lokakuuta 2017 ” Kun kaikki tieto löytyy yhdestä palvelusta, pienenee riski arvokkaiden luontokohteiden hävittämiseen Metsään.fi on metsänomistajan tietopankki ja työkalu Sari Heliövaara Vuonna 2012 käyttöön otettu metsään.fi -palvelu on kehittynyt viidessä vuodessa isoin harppauksin. sissa tehtiin vuonna 2014. Kuhmoisissa metsään.fi -palveluun on rekisteröitynyt kaikkiaan 32 metsäalan toimijaa. Metsänomistaja voi myös luovuttaa palvelussa valitsemilleen metsäalan toimijoille oikeuden selailla metsätilansa tietoja tai jopa siirtää ne omiin järjestelmiinsä. Kesämaan mukaan uusi luontoja ympäristötieto helpottaa metsänkäsittelyn suunnittelua, kun tietoa ei tarvitse hakea monelta eri luukulta. Se tarkoittaa, että toimeen kannatSari Heliövaara Suomen Metsäkeskus ilmoitti viime vuoden keväällä harventavansa toimipisteverkkoaan 28:lla pienellä toimistolla. Metsäkeskus päivittää tilan tietoja palvelussa sitä mukaa kun saa metsänkäyttöilmoituksia ja toteutusilmoituksia Kemerakohteista. – Palvelusta voi nyt nähdä, jos tilalla on havaittu esimerkiksi muinaismuistokohde, liito-oravahavainto tai muita uhanalaisia lajeja, kertoo metsäneuvoja Markku Kesämaa Metsäkeskuksen Kuhmoisten toimistolta. – Omistaja voi piirtää kartalle esimerkiksi tehdyn taimikonhoitokuvion ja merkitä vaikkapa hyvän kanttarellitai mustikkapaikan. Uusimpia ominaisuuksia on metsänomistajan mahdollisuus päivittää itse tilansa tietoja. Metsänomistaja pääsee selaiselmaan metsään.fi -palvelussa oman tilansa tietoja.. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 18. Kolmas metsäneuvoja Petri Syrjälä taas työskentelee eteläisellä palvelualueella Päijät-Hämeessä. Vaikka metsään.fi sisältää toimenpide-ehdotuksia, ei se korvaa perinteistä metsäsuunnitelmaa. Metsäkeskuksen toimisto palvelee kuitenkin edelleen Toritien varrella Kiinteistö Oy Metsätalossa, jonka toisessa päädyssä on MHY Kanta-Hämeen Kuhmoisten toimipiste. Palvelun kautta voi tilata myös metsäsuunnitelmia, tilaarvioita tai jopa metsätilan myynnin. Metsävaratiedot ajan tasalla Metsään.fi-palvelun sisältämä metsävaratieto on kerätty lentokoneesta käsin laserkeilauksella sekä ilmakuvauksella, jotka Kuhmoi– Toimistotila on Metsäkeskuksen oma, ja se on ollut myynnissä helmikuusta lähtien. – Meillä Kuhmoisissa on muutama kymmenen metsänomistajaa, jotka käyttävät palvelua aktiivisesti ja päivittävät puustotietojaan, tietää Kesämaa. Esimerkiksi Kemera-hakemusten ja -toteutusilmoitusten sekä metsänkäyttöilmoitusten teko Metsäkeskukselle on helppoa palvelun kautta. Palvelua kehitetään jatkuvasti metsänomistajien toiveiden pohjalta. Jo tähän asti tilatiedoissa on näkynyt Metsäkeskuksen tiedossa olevat erityisen tärkeät elinympäristöt, eli niin sanotut metsälakikohteet, kuten lähteiden ja purojen lähiympäristöt, rehevät korvet ja rotkot. – Taimikoiden tietoja tarkennettiin maastomittauksilla, varttuneista metsistä laserkeilauksella saatiin luotettavaa tietoa, kertoo Kesämaa. – Palvelusta näkee yhdellä silmäyksellä, jos tilalla on esimerkiksi kiireellisiä hoitotoimia. Laserkeilauksen tietoja tarkennettiin seuraavana vuonna kohdennetuilla maastoinventoinneilla. Kuhmoisten toimiston sulkiessa ovensa, siirtyvät Kesämaat Jämsän toimipisteeseen ja Syrjälä Lahden toimipisteeseen. – Metsään.fi ei ota huomioon tilaa kokonaisuutena ja metsätalouden tilakohtaista kestävyyttä, vaan kuviokohtaisen toimenpide-ehdotuksen puuston perusteella. Ohjelma laskee automaattisesti myös vuotuisen metsänkasvun ja päivittää sen mukaan toimenpide-ehdotuksia. Metsänomistaja pääsee tarkastelemaan oman tilansa tai tilojensa tietoja kirjautumalla sisään palveluun joko verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Kesämaan mukaan lähes joka toisessa paperisessa hakemuksessa ja ilmoituksessa on puuttuvia tai vääriä tietoja, joiden korjaaminen vie aikaa ja viivästyttää hakuprosessia. Tarkkaa tietoa siitä, moniko metsänomista on kirjautunut palveluun, ei ole. Palvelusta löytyvät tilakohtaiset tiedot puuston määrästä ja puulajisuhteista, hakkuuja hoitoehdotukset kuvioittain tuloja menoarvioineen, tiedot jo tehdyistä toimista, maastokartta ja ilmakuva tilasta sekä nyt myös arvokkaat luontokohteet. Palveluun on päivitetty tietoa myös luonnonsuojeluja pohjavesialueista. Palvelussa voi seurata myös tukihakemusten ja toteutusilmoitusten käsittelyn etenemistä Metsäkeskuksessa. Markun toimialuetta on Kuhmoinen ja Annan Kuorevesi sekä Länkipohja. Viimeksi kesällä metsänomistajille suunnattuun palveluun lisättiin merkittävä määrä uusia luontoja ympäristökohteita, jotka on huomioitava metsänkäsittelyssä. Metsäneuvoja Markku Kesämaan mukaan se helpottaa esimerkiksi leimikon suunnittelua. Kolme neuvojaa Toimistossa työskentelee kolme metsäneuvojaa. – Sähköinen palvelu ohjaa lomakkeen täytössä ja huomauttaa, jos jokin olennainen tieto puuttuu. Sekä palvelusta löytyvä tietomäärä että sen käyttöominaisuudet laajenevat jatkuvasti. taa ryhtyä viivyttelemättä, painottaa Kesämaa. Jos kaikki tilan metsät ovat esimerkiksi uudistuskypsiä, ehdottaa palvelu automaattisesti päätehakkuuta koko tilalle. Metsäkeskuksen toimisto jatkaa vielä Kuhmoisissa Sari Heliövaara Metsään.fi -palvelusta löytyvät tilakohtaisesti myös arvokkaat luontokohteet, kuten tällainen Poikkijärvellä virtaava puro lähiympäristöineen. Uutta sisältöä verkkopalveluun on saatu nyt alueellisilta ely-keskuksilta ja Museovirastolta. – Kun kaikki tieto löytyy yhdestä palvelusta, pienenee myös riski arvokkaiden luontokohteiden hävittämiseen hakkuiden yhteydessä. Hän kannustaa metsänomistajia tutustumaan palveluun ja ottamaan sen aktiiviseen käyttöön
Suomessa kasvatettava, suoraan puusta saatava ensikuitu on arvokasta, ja sitä on tarjolla maailmassa rajallisesti. Korjuu eteni järjestelmällisesti merkityllä alueella. Metsäsuunnittelun avulla parempi tuotto Metsäsuunnitelma sisältää ehdotukset metsänhoitotöistä ja hakkuista. Metsä Groupin ja suomalaisen metsäteollisuuden historian suurin investointi Äänekosken biotuotetehdas on vuoden päästä täydessä tuotannossa. Sellun käyttö tekstiilikuituna on myös hyvässä kehitysvaiheessa. Metsäpalstalla sijaitsee myös pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostama noro kivien ja saniaisten alla, joka oli rajattu korjuualueesta pois. Sivuvirroista biotuotteita Metsä Fibre tulee olemaan maailman suurin havusellun valmistaja. Puuta Suomen metsissä siis riittää. Kasvavan puumäärän Metsä Group hankkii etupäässä kotimaisilta metsänomistajilta. – Äänekosken biotuotetehtaan vaikutuksesta puun ostotarpeemme tulee lisääntymään noin 20 prosenttia. Hyvään metsänhoitoon kuuluu maanmuokkaus ennen istutusta, istutetun taimikon hoitaminen, ensiharvennus, varsinaiset harvennushakkuut ja viimein päätehakkuu, kun on sen aika. Metsän oikea-aikaisilla hoitotoimenpiteillä varmistetaan, että metsä tuottaa. Norot ovat yksi Metsälailla suojelluista, luonnonmukaisena säästettävistä kohteista. Onneksi noro oli merkitty metsätalouskarttaan ja voitiin näin asianmukaisesti suojella. – Parasta on saada olKuusitukkia kaatui Ansiolahdella Vilppulan sahalle kuljetettavaksi Ville Mäkisen ohjatessa Ponsse Scorpion monitoimikonetta. Hyvään metsänhoitoon kuuluvat myös riittävä ojitus ja metsäautoteiden kunnosta huolehtiminen. Toivottavasti se nähdään myös omaisuutena, jota pitää aktiivisesti hoitaa. Metsä Groupin Kuhmoisten paikallistoimiston metTiina Siikanen säasiantuntija Juha Rauhamäki luonnehtii kohdetta Kuhmoisten metsille tyypilliseksi kuusivaltaiseksi hakkuualueeksi. Tehdasinvestointi takaa kuitupuun kysynnän pitkälle tulevaisuuteen. Sellu on perusraaka-aine esimerkiksi pehmopaperin ja pakkaustuotteiden valmistukseen, ja sen kysyntä on maailmanmarkkinoilla kasvussa. Jos kone vaatii huoltoa talvipakkasella, silloin työ ei ole yhtä mukavaa. Metsänomistaja voi parhaiten vaikuttaa omien metsiensä tuottoon hyvällä ja säännöllisellä metsänhoidolla, jolloin puun tuotto hehtaaria kohden saadaan mahdollisimman korkeaksi. le omat vaikeutensa. Kohteet ovat erilaisia, ja niissä saa käyttää ammattitaitoaan monipuolisesti. Biotuotetehtaan raakaaineena käytetään kuitupuuta, josta iso osa saadaan harvennushakkuista. Sivuvirroista valmistettavia biotuotteita ovat muun muassa mäntyöljy ja tärpätti. Metsäkoneenkuljettajaksi valmistumisen jälkeen Mäkinen on työskennellyt alalla jo reilut kymmenen vuotta ja viihtyy edelleen hyvin työssään, jota tehdään kahdessa vuorossa. Tämän vuoksi toivomme kotimaisen puuntarjonnan lisääntymistä. Lisäksi tehdas tuottaa energiaa yli oman tarpeensa. Metsää pitää hoitaa kaikissa vaiheissa Metsien kasvu on 60-luvulta lähtien kaksinkertaistunut hyvän metsänhoidon ansiosta. – Kuhmoisten metsät ovat yleisesti hyvin mäkisiä ja kivikkoisia, mikä asettaa metsäkoneen työskentelylTiina Siikanen Kuhmoinen on vahva puupitäjä, mikä näkyy myös siinä, että täällä myös toimii usean metsäyhtiön paikallinen edustus. Paikallistoimistonsa on myös Metsä Groupilla, jonka moni metsänomistaja tuntee pitkältä ajalta emoyhtiön, Metsäliitto Osuuskunnan jäsenyyden kautta. Nimi biotuotetehdas tulee siitä, että sellun ohella tehdas valmistaa useita biotuotteita. – Nyt on tarkkaan mietittävä, missä kohteessa metsäautotiet kestävät, ja missä kannattaa aloittaa korjuu. Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 18. Näihin kaikkiin toimenpiteisiin on Metsä Groupissakin tarjolla metsänja luonnonhoidon palveluja, jos metsänomistaja ei osaa, ehdi tai halua niitä itse hoitaa. Tällä hetkellä Rauhamäkeä huolestuttaa jatkuvan sateen seurauksena tiepohjien pehmeneminen. la luonnossa ja itsenäinen työ. Talvella pitkät ja mutkaiset mäet aiheuttavat puunkuljetusautoille ylimääräisiä haasteita. – Metsä ajatellaan usein perinnemaisemallisena arvona. – Suomen metsät kasvavat puuta huomattavasti enemmän kuin nykyisin teollisuudessa käytetään, kertoo piiripäällikkö Matti Rossi Metsäliitto Osuuskunta Jyväskylän palvelutoimistosta. Tehdas tulee käyttämään puuta 6,5 miljoonaa kuutiometriä, josta valmistetaan 1,3 miljoonaa tonnia havuja koivusellua. Metsissä kasvavista havupuista sellua valmistetaan Suomen ja muiden Pohjoismaiden ohella Kanadassa ja Venäjällä. Tehdas pystyy hyödyntämään puuraaka-aineen ja tuotannon sivuvirrat sataprosenttisesti. lokakuuta 2017 ” Metsä on sijoitus, johon kannattaa ladata työpanoksia Äänekosken biotuotetehdas lisää kuitupuun kysyntää Tiina Siikanen Jämsäläinen Ville Mäkinen työskenteli viime viikolla työnantajansa, Metsäkonepalvelu Oy:n motolla eli monitoimikoneella Metsä Groupin asiakkaan hakkuukohteessa AnsioJyrkkä ja kivinen maasto tuovat haastetta metsäkoneen kuljettajalle lahdella. – Metsä on sijoitus ja esimerkiksi uudistustöiden jälkeen kannattaa myös taimikonhoitoon sijoittaa työpanoksia, toteaa Rossi painokkaasti. Omistajajäsenten puut ovat etusijalla. Kuhmoinen kuuluu Jyväskylän hankintapiiriin. Kuljetuksen on tapahduttava kahden viikon sisällä tukkipuun sinistymisen riskin vuoksi, toteaa Rauhamäki.
Mikäli metsänomistalla on metsänhoitosuunnitelma, hän voi Metsänhoitoyhdistyksen tietojärjestelmään viedyn seurantatiedon avulla katsoa mobiilisti esimerkiksi ajantasaista puustotietoa ja toimenpide-ehdotuksia kustannusarvioineen omista metsistään. Metsänhoitoyhdistyksien toimintaan tuli merkittävä muutos vuonna 2015, kun aiemmin lain säätämä jäsenyys poistui ja jäsenyydestä tuli täysin vapaaehtoista. Hän on kotoisin Eurasta. – Lakimuutos ei vaikuttanut omiin jäsenmääriimme. Metsässä ollaan työssä ja paljon myös vapaa-aikana. Metsänhoitoyhdistyksen työn ytimessä on tuottaa jäsenilleen kokonaisvaltaisia metsänhoidon ja käytön palveluja. Haasteellisinta onkin saada koko ketju toimimaan tehokkaasti ja oikein. Metsäala on heidän mielestään myös elämäntapa. Ne vastaavat myös valtakunnallisia keskiarvoja. Voimme katsella yhdessä tilannetta reaaliaikaisesti kumpikin omilta päätelaitteiltamme ja sopia toimenpiteistä, kuvailee Heinonen Heinoselle ja Lättilälle ammatinvalinta selvisi jo kouluaikana. Työnsä yhdeksi haittapuoleksi miehet tunnustavat teiden huonon kunnon. Hyvä yhteistyö asiakassuhteissa ulottuu monen kanssa jo vuosikymmenten päähän. Kuhmoisiin hänet houkutteli puoliso, joka opiskeli myös Evolla ja työskentelee metsäalalla. Samana vuonna hän aloitti kenttäesimiehenä silloisen kotipaikkakuntansa metsänhoitoyhdistyksessä. Noin 75 prosenttia on jatkanut jäseninä, eronneita on vain nelisen prosenttia. – Auto on kyllä kovilla, mutta parasta työssä on kuitenkin ihmisten kanssa toimiminen. Tämä on tiimityötä metsäasiantuntijoiden kanssa. Meillä on Kuhmoisten alueella tuhatkunta jäsentä. Metsää hoidetaan mielellään mobiilisti Nykyaikainen metsänhoito on digitalisoitunut viime vuosina kovalla vauhdilla. Kuhmoisissa hän on työskennellyt 2013 lähtien. Inkiläinen valmistui vuoden 2009 keväänä metsätalousinsinööriksi Hämeen ammattikorkeakoulusta, Evon metsätalouden koulutusohjelmasta. Inkiläisen työ tapahtuu suurimmaksi osaksi tietokoneella toimistolta käsin. lokakuuta 2017 Poimi palvelut käyttöösi! Tiina Siikanen – Hoidamme ihmisten metsäasioita. Metsänhoito on pitkäjänteistä työtä, jossa omaisuuden tuottoa saadaan vasta kymmenien vuosien kuluttua. Asiakas päättää kuitenkin viime kädessä, mitä kulloinkin tehdään, muistuttaa Heinonen. – Asiakkaat, joiden kanssa on tehty seurantasopimus, saavat meiltä oikeaaikaisia toimenpide-ehdotuksia metsänhoidon ja puunkorjuun osalta. Inkiläinen on tyytyväinen maalla asumiseen ja kunnan palveluihin. Kaisa Inkiläinen on myös kolmen lapsen äiti. Tulokset näkyvät vasta vuosien päästä, mutta kun ne näkyvät hyvin kasvuun lähteneenä taimikkona tai harvennusvaiheessa olevana metsänä, tietää että on tehnyt jotain oikein, miehet toteavat. Metsänomistaja voi merkittävästi vaikuttaa omilla päätöksillään metsäomaisuuden tuottavuuteen. Metsänhoitotöiden, kuten maanmuokkausten, metsänviljelyn ja raivaustöiden sekä metsurihakkuiMetsäala nykyisin myös naisten juttu den toteutuksen suunnittelu ja koordinointi, on siirtymässä hänelle uutena tehtäväkenttänä tänä syksynä. Katua ei ole tarvinnut hetkeäkään. Hankkeita eri toimenpiteisin on vireillä parisen sataa vuodessa, kuvailee Jukka Heinonen toiminnan laajuutta. Kanta-Hämeen Metsänhoitoyhdistyksen johtajan Eija Valliuksen mukaan jäsenmäärät ovat pysyneet vakaana koko yhdistyksen alueella. Metsäesimies Kaisa Inkiläisen työ tapahtuu paljon koneen ääressä. Naisten työskentely perinteisesti miehisellä metsäalalla ei ole aivan yleistä, mutta ei myöskään harvinaista. – Omille jäljilleen palaaminen on motivoivaa, lisää Heinonen. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 18. Myös harrastuksia on mukavasti tarjolla, sitten kun lapset tulevat vanhemmiksi. Tiina Siikanen Kaisa Inkiläinen työskentelee metsäesimiehenä Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen Kuhmoisten toimipisteessä. Heinonen ja Lättilä ovat molemmat kotoisin Kuhmoisista. – Omalla vuosikurssillani naisopiskelijoita oli vajaa puolet, kertoo Inkiläinen. Myös toimiva yhteistyö korjuu-urakoitsijoiden ja metsureiden kanssa on tärkeää. – On ihan tavallista, että asiakas soittelee metsäasioistaan vaikkapa lentokentältä koneen lähtöä odotellessaan. – Täällä voi kyllä turvallisin mielen kasvattaa lapsiaan ja nauttia luonnosta. Pääpaikka sijaitsee Hämeenlinnassa. Metsäasiantuntija palvelee lähellä Vahva paikallinen asiantuntemus on tärkeää metsäasiantuntijan työssä. Näin toteavat Jukka Heinonen ja Antti Lättilä lyhyesti ja ytimekkäästi tehtäväänsä metsäasiantuntijoina. Välissä tehdään vielä 1–2 harvennushakkuuta. Onneksi korjuut ja metsänhoitotyön valvonnat vievät välillä metsäänkin. Eri puulajeilla ensiharvennuksen voi tehdä 15– Paikallinen asiantuntemus tärkeää asiakastyössä 30 vuoden kuluessa, päätehakkuun aika koittaa hoidosta riippuen 50–90 iässä. Miehet työskentelevät Kanta-Hämeen Metsänhoitoyhdistyksen Kuhmoisten toimipisteessä, joka siis toimii nykyisin osana isompaa kokonaisuutta. – Digitaalisuus helpottaa työtä merkittävästi. Kohteen saa näkymään kunnollisen kokoisena ja tiedot ovat aina kännykässä saatavilla, toteavat Jukka Heinonen ja Antti Lättilä Tiina Siikanen. Hänen alueenaan on Kuhmoisten lisäksi myös Tuulos ja Lammi. Inkiläisen vastuulla on toimia metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelun korjuu-urakoitsijoiden ja metsureiden työnjohtajana. – Onneksi pääsen vielä maastoonkin, kun menen esimerkiksi tekemään korjuun tai metsänhoitotöiden valvontaa. – Työni on hyvin itsenäistä ja voin suunnitella työni, kunhan asiat hoituvat ja tavoitteet saavutetaan
Jossain vaiheessa olisi kiva tarjota asiakkaille mahdollisuus myös pokasahan kokeilemiseen, suunnittelee yrittäjä. Niinpä samassa kämpässä saattoi majoittua vaikkapa mukava-Korhonen, reilu-Korhonen ja kolisija-Korhonen. Näihin tarinoihin pääsee tutustumaan syyslomaviikolla opastetusti kämppäemännän kierroksella. Tänä syksynä juontoajoa on mahdollista päästä kokeilemaan vielä parina lokakuun lauantaina. Osa Pohjanmaan lakeuksilta tulleista hevosmiehistä joutui palaamaan takaisin, kun ei pärjännyt tasaisille maille tehdyillä re´illään Isojärven jyrkissä ja kivikkoisissa maastoissa. Tai ainakin saamaan pienen aavistuksen siitä. Savottaponi Maukka on pienempi kuin entisaikaan puunajossa käytetyt suomenhevoset, mutta luonteeltaan yhtä innokas työntekoon. Korpelan tila tarjoaa asiakkailleen muun muassa erilaisia luontoelämyksiä ja -retkiä. lokakuuta 2017 Sari Heliövaara Sari Heliövaara Heretyn metsätyökämpän pihassa Isojärven kansallispuistossa pääsee tänä syksynä kokeilemaan, millaista on ollut puunajo hevosen kanssa entisajan metsätyömailla. Losojätkät olivat arvostettuja alansa ammattilaisia ja asentojätkät tilipäivänä kylille hummaamaan häipyneitä jätkiä, jotka joutuivat reissunsa jälkeen usein pyytämään saappaat ja kirveen förskottina seuraavasta palkasta. Talvella Korpela järjestää savotta-ajoa tilauk sesta ryhmille. Hevosmies taas värväsi itselleen hakkuumiehen, kertoilee Juhani. – Eräänkin kämppäemännän tiedetään tokaisseen, että jos lopetatte nuo rivot juttunne, lopetan minäkin kahvipannuun kusemisen. – Olemme ajaneet Maukan kanssa talvella puita reellä metsästä ja tänä syksynä on tarkoitus vielä valjastaa sen perään kyntöaura, kertoo Korpelan Torpan yrittäjä Kati Korpela Oriveden Talviaistaipaleelta. – Kierroksella yhdistyvät molemmat mielenkiinnon kohteeni retkeily ja historia, jota olen opiskellut ennen eräoppaan opintojani, kertoo Juhani, joka on vetänyt jo aiemmin savottakierroksia tilausryhmille. Sari Heliövaara Isojärven maisemat johdattavat retkeilijän aikamatkalle kauas menneisyyteen. Seuraava kaikille avoin kierros on ensi lauantaina. Ennen talventuloa hakattiin pääasiassa polttopuuta ja talvipakkasilla maan kantaessa raskaita puukuormia kallisarvoisempaa tukkipuuta. – Alkuunsa hakkuita tehtiin kirveellä, myöhemmin pääasiassa justeerilla ja pokasahalla. Viimeiset emännät Heretyn ja Lortikan kämpiltä lähtivät 1960-luvulla ja miehet 1970-luvun puolella. Savottaelämys sopii lapsillekin Maukalle on räätälöity mäntyrimoista sen kokoon sopivat juontokärryt, joiden kyytiin mahtuu muutama koivupölli. Savottaponi Maukka vie entisajan metsätyömaalle Sari Heliövaara Isojärven savottahistoriaa kämppäemännän kierroksella Eräoppaaksi opiskelava Elina Juhani (oik.) kertoilee Kämppäemännän kierroksella mielenkiintoisia tarinoita ja faktoja Isojärven savottahistoriasta ja kämppäelämästä. Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 18. Kirves kyllä säilyi käytössä Isojärven vaihtelevissa maastoissa pitkään. Helsinkiläissisarukset Alvar ja Liina Lankinen pääsivät kokeilemaan Kati Korpelan avustamana Maukka-ponin ohjastusta Heretyn kämpän pihapiirissä Isojärven kansallispuistossa.. Miljoonia vuosia vanhojen rotkolaaksojen lomaan rakennetut kämpät ja jätkien lapiotyönä tasoittamat polkupyörätiet kuiskivat tarinoita puolen vuosisadan takaisilta savottamailta. Säkäkorkeutta savottaponilla on 92 senttimetriä, joten pientenkin on helppo lähestyä sitä. Kunnon jätkän mitta oli se, että hän pystyi hakkaamaan puun poikki kirveellä samalta seisomalta. – Lentojätkät taas tulivat talveksi savotoille ja palasivat kesäksi kotiin viljelytöihin ja usein myös talven aikana syntyneen lapsen ristiäisiin, kertoilee Juhani. – Metsät oli jaettu palstoihin, ja jokaista palstaa hakkaamaan palkattiin hevosmies. – Kansallispuiston puihin emme koske, ja kärryihinkin on tehty pyörät alle, jot– Vaikka Maukka on muuten luonteeltaan itsepäinen, osaa se lasten seurassa käyttäytyä oikein hyvin, vakuuttaa Korpela. Jätkät saivat usein savotalla liikanimen persoonansa mukaan. Nelikymppinen luokanopettaja toteutti pitkäaikaisen haaveensa yrittäjäksi ryhtymisestä keväällä äitiyslomalle jäätyään. Isojärvellä Korpela on retkeillyt paljonkin muun muassa partiolaisten kanssa. Aterioiden lisäksi kämppäemännät huolehtivat kämpän siisteydestä ja puhtaudesta. Miesten keskellä työskenteleviltä emänniltä vaadittiin ronskia otteita ja hyvää huumorintajua. – Moni on sanonut työn olevan yllättävän vaikeaa ja raskasta. – He olivat porukan hengen ylläpitäjiä ja varsinkin monelle nuoremmalle miehelle myös äitihahmoja. Jätkiä oli savotoilla monenlaisia. Aiemmin se oli usein pelkkää leipää kastettuna sulaan silavaan, eli niin sanottuun ”amerikanläskiin”. Eräoppaaksi Jämsän ammattiopistossa opiskeleva kangasalalainen Elina Juhani on perehtynyt alueen savottahistoriaan ja kertoilee tarinoita entisaikojen savottaja kämppäelämästä Heretyn luontopolun varrella. Savottaelämykseen kuuluu koivupöllien nosto tukkisaksilla juontokärryyn, puiden kiinnitys kärryyn rautakettingillä ja niiden kuljettaminen ohjastamalla puupinolle. Maukan pienestä koosta johtuen juontoajon kokeileminen sopii hyvin myös lapsille. Hevosmiehiä tuli savotoille pitkienkin matkojen takaa. Kirves jätkän mittana Suurimmillaan hakkuut Isojärvellä olivat toisen maailmansodan jälkeen, jolloin metsää hakattiin sodasta toipuvan talouden tarpeisiin. – Emäntien myötä metsätyömiesten ruoka parani ja monipuolistui. Korpela on tuonut ne Heretyn kämpälle omalta tilalta. Laki edellytti muun muassa tallin rakentamista hevosten suojaksi, kunnon kuivaustiloja päivän töissä kastuneille varusteille sekä kämppäemännän palkkaamista. – Joka ei tähän pystynyt sai pilkkanimen puunkiertäjä. – Eniten savottatöistä olen oppinut jutellessani oikeiden hevosmiesten kanssa täällä Isojärvellä. Shetlanninponi on alun perin nimenomaan työhevonen, rotua on käytetty muun muassa hiilikaivoksilla ja maatöissä. – Toukokuussa Heretyn kämppäkahvilan auetessa on tarkoitus tulla taas Maukan kanssa tänne. Kämppäelämää Niin miesten kuin hevostenkin olot savottakämpillä paranivat uuden kämppälain myötä vuonna 1947. Alueen savottahistorian laajuus on selvinnyt hänelle vasta viime vuosina kirjallisuuden kautta. ta maastoa kuluisia mahdollisimman vähän, sanoo Korpela, joka on saanut Metsähallitukselta luvan yritystoimintaan Heretyllä
– Kerran olin päivän ajanut tuulessa ja sateessa, ja kun sitten sain Myllykselässä teltan pystyyn ja kuivaa vaatetta päälle ja pääsin levolle, kyllä silloin olin varma siitä, että olen maailman onnellisin mies. Kun taas puusta vedetään vinoon naru maahan, ja heitetään kangas päälle, on se kätevä ja kevyt makuupaikka. Ihmiselle on ominaista haluta katto päänsä päälle. Mieluiten hän valitsee syrjäisempiä laavuja ja vaativien polkujen takana olevia laavuja, joissa ei muita kulkijoita tapaa.. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Lahti ei myönnä, että siinäkään olisi hengenvaaraa ollut. Yöllä pakkanen kiristyi ja sai hänet niin tönköksi, että aamulla oli pakko lähteä saman tien ja tavarat haettava myöhemmin. 0500 354 854 Juhani Savijärvi, Padasjoki puh. Isän vetämä poikakerho Kolkkapojat, johon kaikki kylän pojat kuuluivat, vain lisäsi innostusta. Metsä Group on edelläkävijä metsänhoidon menetelmien ja sähköisten palveluiden kehittämisessä. KANKKUNEN p. Ihminen lähtee oletuksesta, että sään pitää olla aina kaunis. Lahdella on monta makuupussia, joka keliin ja matkaan löytyy sopiva. Alumiiniheijastin ja tuuman tai kahden solumuovinen alusta on paras. Hänen hartain unelmansa oli häipyä koiran kanssa näkymättömiin. Esimerkiksi viime vuonna hän oli 105 yötä poissa kotoa. – Mitenkähän se Wahlroos. Laavuille vain arkipäivinä Lahti on harrastanut 53 vuotta valokuvausta. – Yö oli sikäli huono, että laavu on puolipyöreä ja suippenee taaksepäin, muistelee Lahti. Tärkeillä ominaisuuksilla ei ollut väliä. Jokainen yöpaikka on dokumentoitu. Sitä sanotaan loueksi. Teltta, laavu, biwi tai loue Yöpymiseen luonnossa on erilaisia mahdollisuuksia. Päiväkirjasta voi tarkistaa ajanjakson. Metsä oli pojalle ainoa leikkipaikka. 4 5 6 3 4 4 w w w. Se varmaankin on estänyt joutumasta ikäviin tilanteisiin. Kankkunen J. Oli helmikuun lopun kaunis päivä. Kerran Lahti oli valinnut mukaansa liian heppoisen makuupussin. Kerran syysmyöhällä Lahti oli tulossa Huhtalan torpalta Kalalahteen ja mietti, että uskaltaako laavulle, kun sieltä kuului puhetta. Hän halusi kulkea ehdottomasti yksin, vaikka varpaitakin oli jo leikattu pois. Kuorejärven-Vahterijärven ja Kalalahden reitti on esimerkki rauhallisesta reitistä, sillä sen polut eivät ole helppoja. – Dominic Arduin on ihannenaiseni. Otathan yhteyttä, niin sovitaan tapaaminen. Hän oli valmis ottamaan riskejä pyrkiessään pohjoisnavalle. Jalat eivät koskaan tarkene pienissä jalkineissa. 040 679 1259 mira.karejoki@storaenso.com Asikkala, Kuhmoinen, Padasjoki Syyskausi on vilkasta puunkorjuun aikaa. Lahdelle on sama, on keli kuin keli. 0400 527 463 Tuula Kindberg Kuhmoislainen Pauli Lahti on vaeltanut miltei koko ikänsä. Säiden vaihtelu tuo lisäarvoa retkeilyyn. Yksi naisista kysyi, montako tulijaa olisi. Puukaupan lisäksi saatte meiltä kaikki metsänhoitopalvelut tarvittaessa “avaimet käteen” palveluna taimikonhoidosta istutuksiin. Teltan ja laavun lisäksi on keksitty biwi, joka on kuin ruumisarkku. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 18. Myös tämä. Ei tarvita mitään taskuun sopivia alustoja. Lahti joutuu kuitenkin myöntämään, että kerran Isojärveltä Salmijärven kautta rypöessään tuli hänelle epäilyksen hetki tyyliin ”onkohan mulla kusta päässä.” Viikonloppuisin kulkee teltta aina mukana, koska mies ei viihdy väkijoukoissa, ja näin ollen välttelee niitä. Kolmen naisen porukka huoli hänet kanssaan nukkumaan. – Jokainen päivä tulee kirjattua. Kaikkein parhaiten Lahti nukkuu metsässä. Siihen ei tietenkään suostuttu. Tervetuloa puukaupoille ja hoitamaan metsäasioita kanssamme! Elämässä mukana Stora Enso METSÄPALVELU J. Eihän avantouintikaan ole lystiä, vaan sen jälkivaikutus. Untuvapussi on hyvä nukkua, jos sen sisällä on riittävästi tilaa. Siinä on kyllä katto päällä, mutta tavaraa sinne ei mahdu. ka n k ku la . – Nyt, kun olen yli 70-vuotias äijä, toiveet eivät ole paljon siitä muuttuneet. fi Metsäpalvelut Pihapuiden kaadot polttopuut Puiden ja risujen kuljetus traktorilla PUUKAUPPAA JA METSÄPALVELUITA METSÄ GROUP. Tietääkö onnesta, tuli Lahdelle mieleen. Lahti kertoi olevansa yksin reissussa. lokakuuta 2017 ” Kyllä silloin olin varma, että olen maailman onnellisin mies METSÄPALVELUT lähelläsi Koneurakointi Henri Rantala · Kaivinkonetyöt · Metsänparannustyöt · Energiapuunkorjuu · Puiden ja metsäenergian lähikuljetukset 040-5947617 henrirantala.hmj@gmail.com Puukaupan aika Mira Karejoki p. Lahden paras vaelluskaveri oli ennen muinoin Retu-koira. Tarpeeksi isot huopaset ovat talvella parhaat. Kuin äidin kohdussa, tuuli musiikkinaan. Juha Rauhamäki, Kuhmoinen puh. – Kyllä nykyajan metsät ovat niin harvoja, että isommankin alustan kanssa mahtuu kulkemaan puiden välistä. Varustekilpailu retkeilyssä turhaa Lahdelle tuli ennen Retkilehti, mutta hän huomasi sen olevan täynnä ”seksikkäiden” retkivarusteiden esittelyä. Sää ei este retkeilyn konkarille Pauli Lahti Pauli Lahti on tuttu näky lähialueen laavuilla. Hän on yöpynyt laavuilla siitä asti, kun niitä on ollut. Tarjoamme metsänomistajille puukaupan lisäksi kattavat metsänja luonnonhoitopalvelut sekä parhaan tavan kartuttaa metsään perustuvaa varallisuutta
Kuviolle kylvettiin avohakkuun jälkeen vuonna 2005 visakoivua, mäntyä ja kuusta. – Kävin konttaamassa metsässä ja nyt siellä on jo pientä kuusen tainta, iloitsee Kurjonen. Tehometsätalous avohakkuineen ja istutuksineen tuli vallalle sotien jälkeen, kun metsäteollisuuden puunsaanti piti maksimoida. Kuitupuuta ei päijäläläisen mielestä metsästä kannata hakata, sillä sen hinta on olematon tukkiin verrattuna. Tietoa vaikea saada Tasaikäisen metsän muuttaminen eri-ikäisrakenteiseksi on hidas prosessi ja tapahtuu vaiheittain vuosikymmenien kuluessa. – Kuljen metsässä koiran kanssa, katselen, teen johtopäätöksiä ja kokeilen. – Kohteesta riippuen tukkia saadaan metsästä 1015 vuoden välein, kun vallalla olevassa menetelmässä metsänomistaja joutuu odottamaan tiliä 60 vuotta. Hän ajattelee metsäänsä yrityksenä, jonka tehtävänä on pienentää omistajan menot ja maksimoida tulot. Siinä metsään ei tehdä koskaan avohakkuuta, vaan osa puustosta jätetään hakkuissa aina kasvamaan. PLUPS käyttää lahjoituksen muiden juhlaYksityiseltä lahjoitus Suomen luonnolle vuoden lahjoitusten kanssa metsäalueen tai -alueiden hankintaan Päijänteen ympäristöstä ja rauhoittaa kohteet luonnonsuojelulailla. Metsässä kasvaa samaan aikaan monen puusukupolven puita ja metsä uudistuu luontaisesti puiden siemenistä. Suomen valtion käynnistämä kampanja on osa itsenäisyyden juhlavuoden toimintaa. Tähän mennessä säätiö on hankkinut lahjoitusvaroin seitsemän luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on 74 hehtaaria. Kuhmoisten Sanomat 10 Keskiviikkona 18. Siihen kuuluu kolme rakentamatonta saarta ja muutama lintuluoto. – Keväällä 2008 visakoivuun iski kurttulehtitauti, joka tappoi koivut. Avohakkuukin käy Avohakkuutakaan Kurjonen ei kavahda, jos Kuhmoisten sivistystoimi järjestää Oopperamatkan 24.2.2018 Olli Kortekangas: Veljeni vartija Tampere-talo, Tampere Matkan hintaan kuuluu liput esitykseen sekä kuljetus. Kurjonen myy tukit Versowoodille, josta löytyy myös osaava konekuski tekemään yläharvennusta. Alueen pinta-ala on kuusi hehtaaria. – Kädestä pitäen katsotaan urakoitsijan kanssa, miten missäkin kohteessa toimitaan. Kolmen puulajin kylvömenetelmä on Kurjosen itsensä kehittämä ja jo pitkään istutusten sijaan käyttämä. Kurjosella on esitellä ainakin yksi taimikko, jossa kolmen lajin kylvö todistaa toimivuutensa. Eri-ikäisrakenteinen metsä tulee pitää melko harvana, jotta sen alla kasvava puusto saa riittävästi valoa. Syy jatkuvan kasvatuksen suosimiseen on Kurjoselle puhtaasti taloudellinen. Harsintahakkuissa metsästä haettiin hevosella isot puut pois ja loput jätettiin kasvamaan, kertoo Kurjonen. 040 7122 656 tai satu.jokinen@kuhmoinen.fi Matka järjestetään, jos lähtijöitä vähintään 15. Suomen Metsäkeskuksen tilastojen mukaan menetelmää käyttää vielä melko pieni joukko metsänomistajia. lokakuuta 2017 Kunta tiedottaa ” Kasvupaikasta riippuen tukkia saadaan metsästä 10-15 vuoden välein Sari Heliövaara Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus, eli niin sanottu jatkuva kasvatus tuli mahdolliseksi, kun nykyinen metsälaki astui voimaan vuonna 2014. Ensimmäinen hakkuu tilalla tehtiin jatkuvan kasvatuksen mallilla vuonna 2012. Mukana on Päijänteen Luonnonperintösäätiön lisäksi viisi muuta luonnonsuojelusäätiötä. Kuhmoisten Sanomat Päijänteen Luonnonperinnönsäätiö PLUPS on saanut sadantuhannen euron lahjoituksen Luontolahjani Suomelle -kampanjaan. Menetelmä on lisäksi edullinen, kustannus on noin 150 euroa hehtaarilla. Matkan hinta: 110 € / hlö Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset viimeistään pe 27.10.2017 sivistystoimistoon puh. Viimeinen avohakkuu miehen metsissä on tehty vuonna 2005. Lahjoitusvaroin hankittu luonnonsuojelualue Päijänteellä. Sinänsä kyse ei ole mistään uudesta menetelmästä, vaan perinteisestä tavasta kasvattaa ja hyödyntää metsiä. Tervetuloa mukaan! Sivistystoimi Metsänhoitoa mummon ja papan mallilla katsoo sen kohteessa järkevämmäksi. Luonto saa päättää mikä puulaji menestyy ja mikä häviää pois. Sari Heliövaara Velmu-koira kulkee aina Heikki Kurjosen kaverina metsällä. Päijälässä asuva Heikki Kurjonen kuuluu niihin harvoihin metsänomistajiin, jotka toteuttavat jatkuvan kasvatuksen menetelmää omissa metsissään. Alueista kolme on KeskiSuomessa Jyväskylässä ja Kuhmoisissa, neljä sijaitsee Päijät-Hämeessä. Nyt saatu lahjoitus tuli pääkaupunkiseudulta kotoisin olevalta yksityishenkilöltä. – Valon määrä on hyvin olennainen tekijä jatkuvassa kasvatuksessa. – Tukkipuusta maksetaan pyöreästi 50 euroa kuutiolta, kuitupuusta vain noin 15 euroa kuutiolta. – Kun pääsin katsomaan mummon ja papan metsää Kivennavan Hiirelän kylään, tiesin tulleeni kotiin. Nyt paikalla kasvaa komea parimetrinen männyntaimikko. Miehen kokemukset jatkuvasta kasvatuksesta ovat tähän mennessä pelkästään hyviä. Päijänteen Luonnonperintösäätiö edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua ja retkeilyä. Seuraavaksi hävisivät kuuset, kertaa Kurjonen. Suurimmalla saarella on järjestetty 1950 – 1960 luvulla tansseja. Menot alas, tulot ylös Kurjosen reilusta 600 metsähehtaarista noin 70 hehtaaria käsitellään tällä hetkellä jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Marjo Kuisma. Kaikkia tukkeja ei poisteta metsästä kerralla, vaan niitä jätetään alakasvuston suojaksi. Rakentamatonta rantaviivaa alueilla on yhteensä noin kuusi kilometriä. – Jos kylvetään vain yhtä puulajia, on epäonnistumisen riski suurempi kuin kolmella puulajilla. Se on nopeasti laskettu, kumpaa kannattaa myydä. – Kohteessa puun kasvu pysähtyi kokonaan, joten metsä oli hakattava pois. Yhteistyö on tuottanut hyvää tulosta, ostaja on ollut tyytyväinen puun laatuun ja minä tukin hintaan. Aukkoon ei istutettu taimia, vaan kylvettiin kuusen, koivun ja männyn taimia. Kuhmoisista säätiö on ostanut komean Pihlajasaaren alueen. – Uudistamiskulut jäävät pois, kun maata ei muokata ja taimia istuteta, jolloin myöskään taimikonhoitoa ei tarvita, järkeilee Kurjonen. Tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä tehdyissä hakkuissa vajaat 4 pro senttia pinta-alasta kä siteltiin jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Ainoa ongelma metsänomistajan kannalta on se, että tietoa jatkuvasta kasvatuksesta ei ole helposti saatavilla. Kurjosella metsät ovat vasta kehitysvaiheessa matkalla kohti eri-ikäisrakenteista metsää. Tuloa taas kertyy Kurjosen mukaan enemmän ja tasaisemmin, kun metsästä poistetaan poimintahakkuulla pääsääntöisesti vain järeää tukkipuuta. Kampanja kerää säätiöille lahjoituksia luonnonsuojelualueiden ostoon. Esitys alkaa klo 15 Lähtö matkahuollosta klo 13
040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola p. 040 129 2386 mikko.sulanto@msu-metsapalvelu.fi PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Piili Kuhmoinen p. 045 137 2276 mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi VAKUUTUKSET OP Vakuutus Oy OP Järvi-Häme Armi Peltonen p. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ OP Järvi-Häme Teemu Sarhemaa 010 254 7920 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PITOPALVELU yms. 0400 121 997 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaista louhintaa, esim. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautaus-palvelu, Koskentie 11, Jämsä p. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. 0400 353 886 __________________________________ Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. Tervetuloa! KUHMOLASSA su 22.10. 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi Lindroosin Sora Oy p. 040 72 666 28 ________________________________ Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Juhlaja pitopalvelu. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. Nevala Syyskokous ja kuukausitapaaminen Nesteen yläkerrassa ti 24.10. Tied. 24 t. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. 0400 798143 p. kok. lokakuuta 2017 SEURAT KOKOUKSET ELOKUVAT TORIMYYJÄT To r s t a i t u p a K u h m o l a s s a 19.10. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e /ilmoitus. 040 185 2727 mikapiilonen@wippies.fi MAALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen asennuksella! ILMALÄMPÖPUMPUT HOIVA-/KOTIPALVELUT Hoivaja kotipalvelu Johanna Peltonen p. Ota yhteyttä ja lisätään yrityksesi liikehakemistoon! 3 riviä / 6 kk vain 115 € ja 10 € / lisärivi (alv 0%) HUUTOKAUPAT Kuolinja konkurssipesät, myös ostot. TOIMITUS Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. 045 636 3889 / Eija Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Parhaat merkit, paras palvelu! myynti, asennus, huolto Sähkötyö J. Ark. Voimaa vanhuuteen -hankkeen esittelee Pipsa Suominen. klo 10 – 11 Kuhmoisten torilla hyvää Pälkäneen PERUNAA säkeittäin sopivasti. Kirjoita omalla nimelläsi, nimimerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Petri Liehu p. tilaus 74 e Ilmoitushinnat 1.1.2017 alk. Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 68 e 12 kk / määräaik. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen p. 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi _________________________ Rakennushuolto P. Pienlaskutuslisä alle 25,e:n ilmoituksista on 5,e. alv 24%) Etusivulla 1,85 e /pmm Tekstissä 1,61 e /pmm Takasivulla 1,69 e /pmm Seurapalsta 2,31 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Asiakaspalvelu ja ilmoitusvalmistus Tuija Käki-Lahtinen 040 483 0860 tuija.kaki-lahtinen@ kuhmoistensanomat.fi Kuhmoisten Sanomat Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä Päivi Malin Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2734 (LT-2014) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 4,e/rivi. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 040 830 5929 hoivapalvelujohanna@gmail.com JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen 0400 783 630 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi _ KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. tapahtumat OPASOL OY p. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. klo 17.00 6€ K 16/13 KUHMOLASSA pe 20.10. 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 p. 0400 852 Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. Lukijapostia palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. 20 v. erikoiskuljetukset/kotim. 050 401 2513 Edellisessä lehdessä oli virheellinen puhelinnumero yllä olevassa VUOKRATTAVANA-ilmoituksessa. 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 040 587 7830 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Ad-autokorjaamo Valtuutettu Citroen ja Peugeot huolto Kolarikorjaukset ja -maalaukset Paavolankatu 4, Jämsä p. klo 19.00 UUSI NTA NÄY TÖS 6€ -S. Ohjelmassa klo 11.30 alkaen kunta järjestää sinivalkoisen päivän teemalla Suomi 100 vuotta. 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Kirjanpitopalvelut MV p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 18. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi SIIVOUSPALVELUT SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. klo 10-13. 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia p. Peltonen p. Tervehdys kunnanjohtaja Anne Heusala, laulua Pekka Pohjola, lausuntaa Taimi Lahtinen ja Urho Kiiskinen, yhteislaulua Hannele Erolan säestyksellä. ja Eurooppa OPASOL OY p. 040 767 4198 JOHAN ON MARKKINAT OSTETAAN METSÄPALSTA / ISOMPI METSÄALUE KUHMOISISTA. 040 483 0860 tai 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30–15, ti, ke ja pe 9.30–13, to sulj. 0400 228 822 Realisointipalvelu Relax Oy __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. Alle 25,e:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 5,00 e. 014 716 119 / 0400 551 162 HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. Hintoihin sisältyy alv 24%. (sis. 0400 739 226 Tampereentie 1250, Kuhmoinen METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus p. 0400 638 764 __________________________ MN-Putkiasennus Oy p. Useita eri lajikkeita ym. Pahoittelumme! Ma 23.10. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Timo Ansiomäki p. Irma Kallio p. 040 708 1456 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. Tilaushinnat 2017 (kotimaa) (sis. 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi METSÄPALVELUT MSU-Metsäpalvelu ky Kiipeilykaadot, pihapuiden kaadot, raivaus, istutus ja hakkuu Mikko Sulanto p. Irja Tervala 0400 131170 __________________________ Hermoratahieronnan mestari Kirsi Valkama p. Hintoihin sisältyy alv 24%. p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. p. 050 913 6226 www.juhansahko.net Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. 050 461 7575 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike, S&A Rauta Oy Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. Toimittaja Päivi Hotokka perhevapaalla Toimittaja Tiina Siikanen 045 635 5335 tiina.siikanen@ kuhmoistensanomat.fi Toimittaja Sari Heliövaara 040 552 6561 sari.heliovaara@ kuhmoistensanomat.fi _________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 LIIKEHAKEMISTO ________________________________________________________________________________________________________________________________________ Paikallislehti tavoittaa, luithan tämänkin... Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 040 177 5069 VUOKRATTAVANA KT yksiö 39 m2 saunalla+ lasitettu parveke. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet p. 010 254 7949 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. Tervetuloa! Kuhmoisten Keskustan paikallisyhdistys ry:n SYYSKOKOUS ke 1.11.2017 klo 17 Paloasemalla. klo 12. 040 547 1511 HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 Hautakivien oikaisut Mika Piilonen p. Tervetuloa suurella joukolla päivää juhlistamaan. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén p. 050 526 4475 PUUTAVARALIIKKEET JA POLTTOPUUT Polttopuita myytävänä Harjunsalmella! Voitto Arrenius p
Nopea aikataulu Totta puhuen tutustumiskierroksella oli vaikea uskoa, että uran raivaus ja haketus oli aloitettu vasta heinäkuun lopulla. Vanhemmat Hanna ja Harri Järvinen sekä 8-vuotias Hilma olivat kävellen liikkeellä, 3-vuotias Toivo potkutteli tasaisella kivituhkapinnalla potkupyörällä. Radan avasivat virallisesti sivistystoimenjohtaja Pertti Terho ja kunnan entinen liikuntasihteeri Olli Vainio, joka sai kunnian leikata radan alkupäähän viritetyn nauhan poikki. Kuhmoisten Sanomat 12 Keskiviikkona 18. Kunnan entinen liikuntasihteeri Olli Vainio sai kunnian leikata nauhan poikki. Erityismaininnan ahkeruudesta saivat Reijo Soininen ja Olavi Nordman. – Rataa ei aiemmin tullut juurikaan käytettyä, koska pinnassa olleiden juurakoiden takia täällä ei pystynyt liikkumaan esimerkiksi vaunujen kanssa, sanoo Harri Järvinen. Vakavana toivomuksena alueen asukkailla ja mökkiläisillä on, että polun käyttäjät jättävät mahdolliset autonsa Saareksentien varteen ja kävelevät 150 metrin matkan pistotietä oikopolun alkuun yleisen sovun säilymiseksi. Yhtenä maanomistajista oli Jaakko Heinämäellä kunnia katkaista silkkinauhan virkaa avajaisissa toimittanut keltainen sähkökaapelinauha. – Täällä pystyy nyt hyvin kävelemään, kun jalka ei uppoa puruun. Asianmukaisin menoin ja asiallisin puhein vihittiin siellä lauantaina Pataveden-Torvelan kyläyhdistyksen rakentama 430 metriä pitkä, Saaresjärventien ja Saareksentien yhdistävä luonto-oikopolku. Murskeesta ja kivituhkasta rakennettu rata on valaistu iltaisin kello 22 saakka. Sen jälkeen on vielä tehty pitkospuut. Tiet ovat niin lähellä toisiaan, että mutkittelemalla saatiin enemmän pituutta oikopolulle ja enemmän haketta sisältäviä kottikärrykuormia voimiaan säästelemättömälle talkooväelle työnnettäviksi. – Meidän kaikkien yhteinen toiveemme on, että rataa käytetään ahkerasti, sanoi Terho. Ja vieläpä on tekaistu siltarakennelmakin istuinpenkkeineen vuolaana virtaavan Saaresojan yli. lokakuuta 2017 Sari Heliövaara Karkjärven uusitun kuntoradan avajaisiin saapui perjantai-iltana pientä tihkusadetta uhmaten iso joukko eri-ikäisiä kuntalaisia. Vanhalla purupäällysteisellä radalla lenkkeily jäi vähiin kulkua hankaloittaneiden juurakoiden takia. Lumien aikaan radalle tehdään perinteisen ja vapaan tyylin hiihtoladut. Alkupäästä ulkotulin valaistua lenkkiä kiersi illan aikana kaikkiaan lähemmäs sata reippailijaa. Kunta tarjosi avajaisväelle Karkjärven laavulla makkaraa ja mehua. Karkjärven kuntoradalla ei enää kompastella juurakoihin Sari Heliövaara Toivo, Hanna, Hilma ja Harri Järvinen aikovat käyttää uudistettua kuntorataa paljon, koska asuvat aivan sen lähellä. – Uskon, että rataa tulee nyt käytettyä paljon enemmän, koska asumme tässä aivan lähellä. Myös tokaluokkalainen Hilma iloitsi kunnostetusta radasta. Ja nyt Torvelasta törähtää jälleen. Viime vuonna Kangasalta Kuhmoisiin muuttaneet Järviset olivat testaamassa kunnostettua reittiä koko perheen voimin. Tuula Kindberg Kuhmoisten Sanomat on jo vuodesta 1951 seurannut tarkkaavaisesti Torvelan seurakunnan edesottamuksia. Luonto-oikopolku Pataveden Torvelaan Tuula Kindberg Makkara ja mehu maistuivat luontopolun avajaisväelle Saaresojan sillan yli rakennettua siltaa ihaillessa.. Osa avajaisväestä suuntasi suoraan Karkjärven laavulle kunnan tarjoamalle makkaralle ja mehulle, osa kiersi ensin koko 2,6 kilometrin lenkin. Hän oli käynyt testaamassa radan jo maanantaina ja oli varsin tyytyväinen lopputulokseen